Citronenimi Saviminermik Suliniut - Naalakkersuisut/media/Nanoq/Files/Hearings...Citronenimi Saviminermik Suliniut Angallanikkut isumannaallisaanerup misissuiffigineqarnera Juuli 2014

Citronenimi Saviminermik Suliniut

Angallanikkut isumannaallisaanerup misissuiffigineqarnera

Juuli 2014

Akuersissut 2007/02

Akuersissummik piginnittut

Bedford (No. 3) Limited

(Ironbark Zink Limited-imit tamakkiisumik

pigineqartoq)

Citronenimi Saviminermik Suliniummi imarsiornermut isumannaallisaanerup misissuiffigineqarnera

2

- Suliarinnittut:

Ironbark Zinc Limited

Level 1

350 Hay Street

Subiaco 6008

Western Australia

+ 61 8 6461 6350

aamma

MT Højgaard A/S

Knud Højgaards Vej 9

2860 Søborg

Denmark

+45 7012 2400

mth.com

Reg. nr. 12562233

Projekt nr.: 796256

REV. ULLOQ NASSUIAATAA / ALLANNGUUTIT

SULIARINEQARPOQ -MIT

NALILER-SORNEQARFIA

0 9. Apriili 2013 Karolina Kuzniar KAKU MAHE/CR

1 17. Oktobari 2013 Karolina Kuzniar KAKU KUH

2 Juuni 2014 Karolina Maria Clemmensen KAKU CR

3 Juuli 2014 Greg Campbell GC GC

Imarisai


3

1 Aallaqqaasiut ................................................................................................................. 6

2 Nassiussuinermut najoqqutassat, pisussaaffiit malittarisassallu ............................................ 6

3 Tunuliaqut, suliniutip allaaserineqarnera sumilu inissisimanera ............................................. 6

3.1 Suliniutip inissisimaffia ............................................................................................. 6

3.2 Tunuliaqut .............................................................................................................. 8

3.3 Sumiiffimmi pissutsit ................................................................................................ 9

3.4 Suliniummik ataatsimut isiginninneq ilagalugit Ataqatigiinnermut attaveqarfiit ................. 9

3.5 Ingerlatsinermik paasissutissat ................................................................................ 11

3.6 Immap iternanik uuttortaalluni misissuinerit .............................................................. 11

3.6.1 Ulittarnerup tinittarnerullu uttortarneqarnera ..................................................... 15

3.7 Immap pissusaata titartagartai pigineqareersut ......................................................... 16

4 Angalaffissanik toqqartuinerit, immap itissusaanik uuttortaanerit aamma immap assingi ....... 18

4.1 Assartuinermi angalaffissat ..................................................................................... 18

4.2 Immap itineranik misissuinerit aamma immap assingi ................................................ 21

4.3 Umiarsualivik tulaffissaq imaanilu angallannerni sillimaniarnerit ................................... 21

5 Sikut qanoq inneri ........................................................................................................ 22

6 Silasiornermi aamma immami pissutsit ........................................................................... 26

6.1 Silaannaap pissusaa ............................................................................................... 26

6.2 Silassamik uuttortaanerit ........................................................................................ 26

6.3 Immap qanoq ittuuneranik ilisimatusarfiginera .......................................................... 28

6.4 Silap pissusaa pillugu atortut allat atorneqartut ......................................................... 29

7 Umiarsuit sulisullu ........................................................................................................ 31

7.1 Assartuinikkut periutsit ........................................................................................... 31

7.2 Umiarsuit piginnaasariaqagai ................................................................................... 35

7.3 Umiarsuup ilusilersorneqarnera ............................................................................... 36

7.4 Umiarsuup aqunneqarnerani ikiorsiissutit elektronisk-iusut .......................................... 37

7.5 Inuttaasut ............................................................................................................. 37

7.6 Ukiuuneranut piareersaasersornerit (Winterisation) .................................................... 37


4

8 Umiarsualiviit, tulattarfiit pitutorfiillu ............................................................................... 38

8.1 Umiarsuit qaninnerit ............................................................................................... 38

8.2 Citronenip umiarsualivia ......................................................................................... 39

8.2.1 Nunniugaq tulattarfik ...................................................................................... 40

8.3 Sillimaniarnikkut atortut, Sikkerhedsudstyr ............................................................... 42

8.4 Sumiiffik suliaqarfiusoq ........................................................................................... 42

8.5 Kinnernik assartuinerit............................................................................................ 42

9 Ajornartoornermi upalungaarsimaneq aamma navianartunik annikillisaanerit ....................... 44

9.1 Ajornatoornermi uplaungaarsimaneq ........................................................................ 44

9.2 Isumannaaallisaatit ................................................................................................ 44

10 Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq ............................................................ 45

11 Inerniliineq .................................................................................................................. 47

11.1 Umiarsuup sumiissusersiornera ............................................................................ 47

11.1.1 Aqqutissanik pilersitsineq ................................................................................ 47

11.1.2 Immap assingi ............................................................................................... 47

11.2 Sikut qanoq inneri .............................................................................................. 47

11.3 Umiarsuit inuttaasullu ......................................................................................... 47

11.3.1 Umiarsuit ...................................................................................................... 47

11.3.2 Inuttaasut sulisorisat ...................................................................................... 48

12 Siunissami suliffeqarfissap pilersaarusiornera aammalu misissuinerit .................................. 48

13 Ilanngussat ................................................................................................................. 50

14 Najoqqutarisat ............................................................................................................. 51


5

Oqariaartaatsit aamma Naalisakkat

Nalunaarusiami Safety Investigation report-imi oqariaatsitut naalisaatitullu atorneqarsimasut:

AOI Sumiiffik pineqartoq soqutiginaatilik

DHI Dansk Hydraulik Institut

DMA Qallunaat Imarsiornermi Pisortaqarfiat

DMI Dansk Meteorologisk Institut

DNV Det Norske Veritas

DWCC Usisinnaasat killingat usisinnaasatigullu piginnaasat

DP Sumiissusersiornermi aalariaaseq

EPCM Ingeniøritut sulinermi, Pisiortornermi Sanaartornermilu aqutsineq

FYI Ukiup siulliup sikua

h/d Ullormut akunnerit

IMO Nunat tamat Imarsiornermi Kattuffiat

IMR Nakkutilliineq, aserfallatsaaliuineq iluarsaassinerlu

kN Kilonewton

kph Akunnermut sukkassuseq knobinngorlugu

MARPOL Immami mingutsitsineq

m Meter

m3 Kubikmeter

MODIS Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer

MRCC Immatigut annaassiniarnermik ataqatigiissaariffik Grønnedal / Nuuk

MSC Immakkut isumannaallisaanermi ataatsimiititaliaq

MSL Ulittarnerup tinittanerullu agguaqatigiisillugu inissisimaffia

MSV Angallat tamatigoortumik sullissisinnaasoq

MY Ukiut nipitartut (sikusarnera eqqarsaatigalugu)

NEW Avannaata Kangiata Ammalataa

NM Sømilit

p.a. Ukiumoortumik

SAR Kalaallit Nunaanni immakkut alapernaarsuineq- annaassiniaarnerlu

SWL Sulinikkut artorsaatissineqarnerup isumannaallisarnera

t Tons

TEUs Containeri 20 fodsinut malittarisassat malillugit sanaaq

WMT Oqimaalutarneqartoq masattoq tonsi


6

1 Aallaqqaasiut

Citronen Aqerloq- aamma Zink Suliniummi (Suliniut) misissueqqaarnermut ilassaattut, aamma Qallunaat Imarsiornermi Pisortaqarfiata (DMA) piumasaqaatai 10. Januaari 2011-meersut naapertorlugit, imarsiornermut isumannaallisaanermik misissuisoqarsimavoq. Nalunaarusiaq suliarineqarpoq uppernarsarniarlugu sumiissusersiorneq isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaasoq.

2 Nassiussuinermut najoqqutassat, pisussaaffiit malittarisassallu

Nassiussassat suulluunniit Suliniummit pisariaqartinneqartut ingerlanneqassapput Kalaallit Nunaata imartaani malittarisassat aamma najoqqutassat naleqquttut atuuttullu naapertorlugit. Allagartat uppernarsaatit makkua eqqortinneqartussaapput:

• Nunat tamat Imarsiornermi Kattuffiat (IMO); Issittumi Malittarisassaq

• IMO-aalajangersagaq 1024 – Issittup imartaani umiarsuarnut angalasunut najoqqutassat;

• IMO kaajallaasitaq 221 – Pinngitsuugassaangitsumik umiarsuit nalunaarnermut systemi;

• IMO-aalajangersagaq 893 – Angalanermut pilersaarusiornermut najoqqutassat;

• IMO kaajallaasitaq 1185 - Imaani nillertumi annanniarnissamut ilitsersuutit;

• IMO Kalaallit Nunaata imartaani immap assinga atorlugu sillimaniarnerni malittarisassat, maaji 2009;

• IMO kaajallaasitaq - Najoqqutassat piginnittut/ingerlatsisut ajornartoorfimmi kalinneqarnissamut periusissaat;

• Qallunaat Imarsiornermi Pisortaqarfiat (DMA) Nalunaarut nr. 417 - Kalaallit Nunaata imartaani angalanerni sillimaniarnikkut teknikkikkut allaatigisatigut nalunaarutaat;

• DMA - Kalaallit Nunaata imartaani angalanerni sikumi qullersuit atorneqarnissaat pillugit teknikkikkut najoqqutassaq;

3 Tunuliaqut, suliniutip allaaserineqarnera sumilu inissisimanera

Nalunaarusiap matuma Citronen Fjord-imi aatsitassarsiorluni sulinit Kalaallit Nunaanniittumut atatillugu imarsiornikkut isumannaallisaanissamut apeqqutit sammineqassapput. Assartuiniarnermi tunngaviit suliniutip ingerlanneqarnerani killiffimmi najoqqutaapput DMA-p decembari 2010-mi sumiissusersiornermi isumannaallisaanermi apeqqutit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut misissuinermut atatillugu misissuiffigineqassapput.

3.1 Suliniutip inissisimaffia Citronen Suliniut inissisimavoq Citronen Fjord-imi Peary Landimi, Kalaallit Nunaata avannaani. Citronen Fjord atavoq Frederick E. Hyde Fjord-imut inissisimallunilu sumiissutsimi 83°05'N, 28°16'V. Illoqarfik qaninnerpaaq tassaavoq Qaanaaq Kalaallit Nunaata avannaata kitaaniittoq 1.000 km-inik ungasitsigisumi. Station Nord, qallunaat imarsiornikkut sakkutooqarfiat sioqqanik sanaamik mittarfilik, Citronen Fjord-ip 240 kilometerinik kujataani kangisissuani inissisimavoq, takuuk Takussutissiaq 1, Takussutissiaq 2 aamma Takussutissiaq 3.


7

Takussutissiaq 1 – Citronen Fjord Suliniutip inissisimaffia

Takussutissiaq 2 – Kalaallit Nunaata avannaa aamma nunaqarfiit Citronen Fjord-imut qaninnerit


8

Takussutissiaq 3 – Citronen Fjord timmisartumiit assilisaq

3.2 Tunuliaqut Ujaqqat savimminissartallit Citronen Fjord-ip eqqaani takuneqaqqaarput ujarassiortumik tuluit Joint Services Expedition-iani 1969-mi. Nunap assinga Ujarassiornermik takutitsisoq Geologiske Undersøgelser i Grønland 1979-1980-mi sananeqaqqaarpoq, ujaqqallu savimminissartallit aamma taakkunanit malugineqarput, misiliutitullu piaaffigisami, gossanous debris ingerlaavartoq uppernarsarneqarluni. Platinova A/S 1993-mi alapernaarsuilluni, misissuimmat uppernarsarneqarpoq annertuumik sulfid ujarssiornermik tunngaveqarsinnaasoq. Platinova 1993-mi aamma 1996-mi aasaanerani misissuilluni alapernaasersuilluni ingerlataqarpoq. Aatsitassarsiorfissatut sumiiffissap nunap assingatigut titartorneqarpoq, pisortatigoortuunngikkaluartumillu ujarassiornissamik periarfissat nunap assingani immikkoortiterneqarput. Saiatigut 33.000 m missaat BQ angissusilimmik nunami qillerisoqarpoq, nunap iluani ikiariissitaarnerup ilusaa misissuiffiginiarlugu ujarassiornikkullu piiaanissamik periarfissarititaasut uppernarsarniarlugit.

Platinova A/S 1997-imi saffiugassat sequtsigassatut tunisassiarineqarnisaasa misissugassat ilisarnaataat imissutigaat. 1998−mi Kværner Canada Inc.-mit misissuinissaarsuaq naammassi-neqarpoq aatsitassarsiornissamut siunnersuusiorluni.

Ironbarkip suliniut tamakkiisoq pigilerlugu aatsitassarsiorluni misissuinerit 1997-mi nangeqqippaat. Aatsitassarsiorluni pilersaarusiaq 2007-mi takutippaa aatsitassaqartoq 32,1 mio annertussusillit pitsaassuseq 4,20 %-mik 0,60 %/ Pb−millu zinkertallit 3 %/mik Zn cut−off/ertalik.

Ausenco Ltd. 2008-mi misissueqqaartinnani misissueqqaarnermik suliaqarpoq, suliaasalu takutippaat, 2009-mi MT Højgaard-imit suliarineqartumik, misissueqqaarnissamik tunngavissatut inerisaasoqarmat.

Wardrop Engineering Inc. Vancouver, British Columbiamiittup misissueqqaarneq 2010-mi ataqatigiissaarpaa makkua suleqatigalugit: Wardrop Engineering Inc. / Tetra Tech, Metso Corp, MT Højgaard Grønland ApS, Ironbark Zinkimiillu ilalersorneqarluni.

Misissueqqaarnerup naammassinerata kingorna, Ironbark saqqummiussivoq isumalluutinut missingersuummik nutartikkamik tunngavigalugit 2011-imi qillerinermi pilersaarutit. Mining Plus Pty Ltd aatsitassarsiorfissamik pilersaarut pitsanngorsapput aamma aatsitassarsiornissamut anguniagassatut piffissamik pilersaarummik nutarteripput aatsitassiaq nunap iluaniittoq pitsaaqisumik siuliarinninneq siulleq tikillugu. Ilutigalugu Metso-p naammassivaa suliaqarfissap naammassisinnaasaata annertussusaanik kukkunersiuineq, kinguneqartoq Ironbark-ip suliaqarfissaamik alliliinerannik suliarineqarsinnaanngorlugit 3.0 Mtpa-mit 3.3 Mtpa-mut.


9

3.3 Sumiiffimmi pissutsit Aatsitassarsiorfissaq Citronen Fjord-ip qinnguata nalaanni kangiatalu sinaata naligisaanni qoororsuit marluk naapiffianni sermersuaqarfiit qiterisaanni, kuunnguarlu Esrum aammalu kuuk kangisissoq tamaani inissisimapput, qaqqat naaggorluttut 1000 m tungaanut portussusillit ungalusimasunit kaajallanneqarsimalluni (Takuuk Takussutissiaq 4). Qoororsuit sermersuartallit sermip nassataanik marullutallit issiavissuarnut assingusunik qarajallisimapput, innallu tamaaniittut ujaqqanik aserornikunik qallersimapput. Citronen Fjord siusinnerusukkut sermersuup nassatarisaannik qoororsuakuuvoq immap naqqaniilersimasoq. Aatsitassarsiorfiup eqqaata annertunerpaartaa 600 m ataanniippoq akornatigut qaqqanik portunerusunik peqartiterluni sermersuaminernillu nasaasaqartiterlutik agguaqatigiissillugit 1.100 meterit sinnerlugit portussusillit.

Takussutissiaq 4 – Nunap assinga: Citronen Fjord

3.4 Suliniummik ataatsimut isiginninneq ilagalugit Ataqatigiinnermut attaveqarfiit

Citronen-imi isumalluutit tassaapput zinki aqerlorlu. Tamakkua piiarneri pissapput qaarusuliornikkut ilaatigut nunap iluani aammalu nunap qaani piiaffikkut. Suliniut tunisassiorniarpoq akuiakkanik 360.000 tonsit missaannik ukiumut piiartassavaa ukiullu kingulliit eqqarsaatigalugit annikinnerulaartussaalluni. Tunisassiornermi ukiumut akuiakkat pissarsiarisartakkat nikingassuteqartassapput qaarusuliat tunniussinnaasaat apeqqutaalluinnarluni, ingerlatsinerlu uniffeqarani ullut tamarluinnaasa ukiumut ullut 365-it ingerlatsiviussapput. Aatsitassarsiorfiup atuuffissaa minnerpaamik ukiunut 14-nut naatsorsuunneqarpoq, ujarassiorluni misissuinissap iluatserataassappat aatsitassarsiorfiup sivisunerusumik ammartinneqarsinnaassasoq ilimanarpoq.


10

Takussutissiaq 5 – Aatsitassarsiorfiup ilusilernera

Aatsitassarsiorfissaq kvadratkilometerinik qulinik angissuseqarpoq Citronen Fjord-illu sineriaani inissisimaluni. Suliniutip ilusilernera Takussutissiaq 5-imi ersersinneqarpoq.

Aatsitassap saffiugassiassap aserortikkap aserorterisartumut pingaarnermut aserorterummut ingerlanneqassaaq, taannalu avannaq kippasimmik sisamanik kilometerisut ungasitsigisumiippoq.

Ikkumatissamik toqqorsivik

Umiarsualivik

Akuiakkanik toqqorsivik

Tunisassiorfik

Sulisut najugaqarfiat

Eqqaavik

Mittarfik

Qaartartunik toqqorsivik


11

Aatsitassarsiorfik ingerlanniaraanni, makkua atortorissaarutitut inerisarneqassapput, ingerlanniakkamut ataatsimoorussamik aqqissuussatut pilersaarutaallutik:

• Sulisut inissaat

• Tunisassiorfik/Suliniuteqarfik

• Imeq kuuginartoq / imeq igitassaq

• Nukissorfimmik tunisassiorneq ingerlatsinerlu

• Ikummatissamik toqqorsivik

• Attaveqaqatigiinneq

• Igitanik passusineq

• Sulisut ingelatsinermut suliaqartut unnisarfissaat

3.5 Ingerlatsinermik paasissutissat Nioqqutisanik ikummatissanillu pajuttuineq

Suliniut Kalaallit Nunaata avanaata kangiani inissimavoq Wandel Hav-imit aamma Fram Stræde-mit kaajallanneqarsimalluni, soorlu Takussutissiaq 2-mi ersersinneqartoq.

Citronen Fjord-imut assartuinissap ukiumoortup aatsitassarsiorfiup ingerlanneqarnerata imatut annertussuseqassangatippoq:

• Citronen Fjord-imi 360.000 tons akuiagaq agguaqatigiissillugu

• Citronen Fjord-imi 75.000 m3 solari issittuni atorneqartoq

• 1.100 TEU-mik pilersuinissaq Citronen Fjord-imi naatsorsuutigineqarpoq

Sulisunik assartuineq

Sulisut timmisartukkut aatsitassarsiorfimmukaanneqartassapput.

3.6 Immap iternanik uuttortaalluni misissuinerit Aggusti 2010-mi immap iternanik uuttortaalluni misissuisoqarpoq Citronen Fjord-imi aammalu Frederick E. Hyde Fjord-imi DHI-mit, itissusersiuut illuinnarmik qinngornilik atorlugu.

Citronen Fjord-imi titarnerit 250 meterinik akuttussusillit misissuiffigineqarpoq, aammalu kangerluup kujataata kangiatungaanniitumi, umiarsualivissatut piukkunneqartumi itissutsinik misissuisoqarluni, tamatumani 50 meterisut akuttussusilinnik titartuisoqarluni, takuuk (Takussutissiaq 6).


12

Takussutissiaq 6 – Bimmap iternanik uuttortaalluni misissuineq titartaganngorlugu Citronen Fjord-imi (DHI, 2010).


13

Frederick E. Hydep kangerluani misissuineq titarnerit sannikaartut tallimat kujataata sineriaaniik avannaata sineriaata killinganut, kiisalu titarnerit assingusut marluk, kujataata sineriaatigut 500 meterisut takitigisut (Takussutissiaq 7). Titarnerit akunnerisa avissaanganerat 100 aamma 300 meterit akornaniisimapput.

Takussutissiaq 7 – Immap iternanik uuttortaalluni misissuinermi titarnerit misissorneqartut Frederick E. Hyde kangerluani (DHI, 2010).


14

Takussutissiaq 8 – Citronen Fjord-imi immap iternanut uuttortaanerup titartagartaa (DHI, 2010) (Metres Depth = Itissuseq miiterinngorlugu).

Immap iternanik uuttortaalluni misisuinerit takutippaat, immap naqqani itissutsit Citronen Fjord-ip kujataata kangiani, umiarsualiviup talittarfissaata ammukariartuaartumik sivinganeratigut aporfissaqanngitsoq, soorlu Takussutissiaq 8 aamma Takussutissiaq 9-mi ersersinneqartut.

Immakkut ingerlavissakkut sumiissusersiorluarnissamut ilisimasaqarnerunissaq anguniarlugu immap iternanik uuttortaalluni misissuinerit pisariaqavissumik ingerlanneqartussaapput Citronen Fjord-imi sikumik alapernaarsuinissamut atatillugu, tamannalu pisinnaalluni aatsitassarsiornissamik piiaanisamik akuersissut akuerineqareerpat.

Itissutsit titarnerit atukkat najoqqutaralugit taakkualu assigiimmik ingerlaveqarlutik Frederik E. Hydep kangerlua atuarlugu ingerlaarput, ersersinneqarput Takussutissiaq 9-mi aamma Takussutissiaq 10-mi.


15

Takussutissiaq 9 – Itissutsip isikkua Frederick E. Hyde kangerluata avannarpasissua (DHI, 2010).

Takussutissiaq 10 – Titarnerup avannarliup inissisimanera Frederick E. Hyde Fjord-imi (DHI, 2010) (Longitudinal Profile – North = Allorniusaq tukimukartoq – avannaa).

Ikkannertaa – s.i. immap qaata 35 meterisut ataaniittoq, inissisimavoq 0-2,000 meterisut t sineriak atuarlugu avannamut kangisimmut (NE) Citronen Fjord-ip teqeqquani aammalu 20,000-23,000 meterisut ungasitsigisumi Depot Bugt-ip avatinnguani (Takussutissiaq 9). Immap itissusai nikingassorujussuupput, tassa misissorniakkap titartagartai immap itinersaata killingiusaartaa immap naqqata itinersaata sivinganersaa aamma malitaralugu ingerlammat. Avannamut kujammulluunniit nikiallakkaanni itissusersiuut nikingarujussuarsinnaasarpoq naak uttortaaffia nikingarujussuanngitsoq.

3.6.1 Ulittarnerup tinittarnerullu uttortarneqarnera Itissutsinut paasissutissat tamakkiisut ulittarnerup tinittarnerullu agguaqatigiissillugu nalinga nalunaarsorpaat piffissami Juulip 29-at aamma Aggustip 5-ni 2010. Ulittarnerup tinittarnerullu

Allorniusaq tukimukartoq- avannaa


16

uttortarneqarnera naqitsernermik malugissusilimmut Citronen Fjord-imi immap naqqani 50 cm-isut itissusilimmi suliarineqarpoq. Naqitsinermik uttortaat itissuseq sikundit tamaasa 10 minutsinik akuttussusilimmik nalunaarsuivoq.

Takussutissiaq 11 – Ulittarnerup tinittarnerullu nikingassutaat Citronen Fjord-imi (Tide variations referred to mean of all readings between 29 July to 5 August 2010 = Ulittarnerup tinittarnerullu

nikingassutaasa uuttortarneqarsimaneri tamaasa piffissap Juulip 29-aniit Aggustip 5-t 2010 tikillugu)

Ulittarnerup tinittarnerullu nikingassutaat 0,25 meterit missaannippoq, takuuk Takussutissiaq 11.

3.7 Immap pissusaata titartagartai pigineqareersut DMA "Kalaallit Nunaanni angallannikkut aqqutit" Februaarii 2008-meersup malillugu (DMA 2008), Kalaallit Nunaata imartaata annertunersaa misissuiffigineqarnikuunngisaannarpoq, titartakkanilu assigiinngitsuni "imaqanngitsutut" nalunaarsugaasarlutik. Tamanna patsiseqarpoq Kalaallit Nunaata silarlupiluttarnera sikusarneralu. Misissuinerit taamaattut akisoorujussuummata, Kalaallit Nunaanni oqartussaasunut isumaqatigiissusiortoqarpoq misissorniakkat qanoq tulleriinnilersaar-neqassanersut.

Pingaartitaq siulleq: Umiarsualivinnut anginerusunut immakkut aqqutissat: Nuuk, Sisimiut, Uummannaq, Aasiaat, Maniitsoq, Qaqortoq, Nanortalik, Paamiut, Ilulissat aamma Narsaq, mulitbeam ekkolod atorlugu misissuiffigineqassasut.

Pingaartitap aappaa: Nunap iluatigut angalaffissat Upernavimmiit Nunap Isuanut.

Pingaartitap pingajuat: Immakkut aqqutit, takornariartitsinerup inuussutissarsiutitigut allatigut ineriartortinneqarnissaannut tulluuttut.

Minnerpaaffiatigut, taamaattoq, immap assingi kangerluup sananeqaataannut naleqqussarlugit sananeqassapput, s.i. Citronen Fjord-imut aamma Frederick E. Hydep kangerluanut. Ilimagineqarsinnaanngilaq kangerluit pineqartut avataatigut immap assinginik sanasoqassasoq.

Dansk Geodata Agency (GST) oqaloqatigineqartarneratigut immap assingi pisariaqartinneqartut suliarineqarnissaat aammalu pilersinneqarnissaani misissuinerit pisariaqartinneqartut oqalotigiissutigineqarput.

Hydrografi atorlugu misissuinerit nunat tamat periusaat naapertorlugit suliarineqassapput, aammalu IHO saqqummersittagai S-44 ulloq 5. Februaari 2008-meersut malittussaallugittaaq.

Sumiiffiup qanoq issusaa tunngavigalugu kangerluup ilaannaata misissorneqarnissaanik periarfissaqarfigineqarpoq, imaanilu aqqutit taamaasillutik imaani angalaffissanuinnaq naatsorsuunneqassallutik. Annertussutsit aammalu imaatigut angalaffissaq pineqartoq taamaasilluni DMA aammalu GST akornani isumaqatigiissusiorfigineqassaaq.


17

DMA GTS-illu akornani ataatsimiineq ulloq 25. Februaari 2014-imi ingerlanneqartumi isumaqatigiissutigineqarput Frederick E. Hyde Fjordip – Citronen Fjord-imiittup siunissami uuttortarneqarnissaa pillugu tamatumani piumasaqaatit suunerinik isumaqatigiissusiornerit. Ataatsimiinnermi imaqarniliavik aammalu MTH-ikkut nutsigaat tuluttunngortillugu nalunaarusiami ilanngussatut ilaatinneqarpoq, takuuk Ilanngussaq A.

Immikkoortoq pineqartoq sikunik sumiissusersiorluni angalanerit pineqarnerisa nanginnera tamatumani imaani atitussutsit naatsorsuutigineqarsinnaasut tamatigoortumik takussutissinniarneqarlutik.


18

4 Angalaffissanik toqqartuinerit, immap itissusaanik uuttortaanerit aamma immap assingi

Suliniutip ataatsimoortillugu angalaffissatut aqqutissaasa nassuiarneqarneri tulliuttutut ukuupput: Citronen Fjord, Frederick E. Hyde, Grønlandshavet, sikup sinaa aammalu imaani sumiiffiit ammasut. Tamatuma kingorna angalaneq tulattarfeqarfinnut umiarsualiveqarfinnut toqqarneqarnikunut angalaneq ingerlaqqissaaq Islandimi imaluunniit Norgemi.

Sukumiisumik angalaffissanik toqqartuinerit angalanermiit angalanermut nikerassapput, tamatumani sikut silallu pissusaai apeqqutaasassallutik, minnerunngitsumillu imaani ammaffiit.

Angalanerni, taamaattoq, umiarsuit qaammataasiat atorlugit assilissat atorlugit ikorfartorneqassapput, maanna sikup aammalu silap qanoq issusai assiliortorneqarlutik ingerlateqqinneqartarnerisigut, sumiiffiit pineqartuniittut, tamatumani avatangiisini ajornersat aqqusaartorneqannginnissaat anguniarlugu imaluunniit avaqqunneqarsinnaalerlugit.

Umiarsuaq Frederick E. Hyde-p avataaniikkaagat siunertaavoq umiarsuaq sikumit nunamut atasumit sikuusumit piaarnerpaamik peerneqarnissaa. Taamaammat ilimanaateqanngitsorujussuuvoq aqqutissat toqqarneqartussat sinerissami soqanngiffiup eqqaaniinnissaat. Imaani itissutsit pioqqissaartut pingaarnerunngillat, angallassinissani atitussutsit naammaginartut piffimmiittut naatsorsuutigineqarmata.

4.1 Assartuinermi angalaffissat Zink aamma aqerloq Citronen-imi aatsitassaliorfimmeersut umiarsualivinnut aalajangersimasuni tulliuttuni katersorneqariarlutik assartorneqaqqinnissaat naatsorsuutigineqarpoq:

• Akureyri, Island

• Narvik, Norge

• Kirkenes, Norge

Umiarsualiviit toqqarneqarput angalanermi piffissat atuiffiusussatut naatsorsuutigineqartut aammalu assartugassanik passussinissani aningaasartutit tulleriissaarnissaani piginnaasat tunngavigalugit.

Akuiagaq umiarsualivimmi immikkoortiteriviusussani tiguneqaraangat, nassitsisarnerit nalinginnaasut atorlugit suliareqqiivinnut assartorneqartassapput.

Suliniummi atortussat avataanit pisiat (s.i. orsussaq) Europameersuussaaq umiarsualiviit toqqarneqartut aqqutigalugit. Citronen Fjord-imi umiarsualiviillu toqqarneqartut akornani umiarsuup angalanissaa marlunngorlugu agguarneqarpoq. Agguaanerit sikut qanoq innerit aammalu nikerarneri ukiumiit ukiumut naapertorlugit nalimmassarneqartassapput.

Angallaffissaq siulleq tunisassiassanik tigooraaviussaaq killeqarfiup Grønlandshav-ip immap ammasup aammalu Nordost-rundingen sikoqarfiata killingata kujataata tungaaniittoq, (aappaluttumik titarnilik, Takussutissiaq 12).

Angallavissap agguarnerata aappaa titarnermik qorsummik nalunaaqqutseqqavoq.


19

Takussutissiaq 12 – Angalaffissat imaatigut

Angalaffissap aggulunnerata aappaa, sikoqarfinnut pingasunut sumiiffinnut agguarneqartoq Takussutissiaq 13-imi ersersinneqarpoq.


20

Takussutissiaq 13 – Imaatigut angallavissat sikut qanoq inneri apeqqutaallutik agguarneqar-tassapput (Asseq 1997/08/21-imeersoq - IceNav angalasuusaartinneqarnerani assilialiaq)

Angallavissaq 1 – immat ammasut / sikup sinaa Nordostrundingen

Sikup sinaaniit Nordostrundingen tungaanut imaatigut angallaffissat sikoqarfiupput sikup annertussusaa 3/10 agguarneqarluni (ukiut arlariit sikuusimasut angissutsit assigiinngitsut).

Angallavissaq 2 – Nordostrundingen-imiit Frederick E. Hyde Fjord-imut

Naatsorsuutigineqarsinnaavoq sikumik ulikkaarsimasassasoq sikoqassutsit annertussusaat 9/10 angullugit (siku angalaannartoq ukiut arlariit angalasoq) Ungasissutsit Nordostrundingenimit Frederick E. Hydemut.

Angalaffissaq 3 - Frederick E. Hyde Fjord-imit Citronen Fjord-imut

Naatsorsuutigineqarsinnaavoq sikumik ulikkaarsimasassasoq sikoqassutsit annertussusaat 7/10 (sikut ukiut arlallit sikuusimasut quppaatiteqqasut sikut annertoorsuakkaartut) Frederick E. Hyde Fjord-imit isaarissat Citronen Fjord-imut.

Imaatigut angalaffissat nalunaarsuinerit ulloq 21. Aggusti 1997 (Enfotec, 2011)-meersuupput, tamatumani sikoqassuseq malunniuteqarluartumiinnerani. Tamaattorli maluginiarneqassaaq sikup annertussusaa piffissami taaneqartumi agguaqatigiissillugu sikup annertussuserisartagaanit allaaneruvallaanngimmat. Immikkoortiteriaatsit Enfotec Technical Support Inc.-imit suliarineqarput. Enfotec pigineqarpoq Fednav rederi-mi Canada-meersumit, Canada-mi Issittumi umiarsuit angallaffissaanik suliniutinik annernik suliaqarnerni peqataasimasut.


21

4.2 Immap itineranik misissuinerit aamma immap assingi Angallaffissat pitsaanerit ilisimaneqanngillat nunarsuarmi sumiiffimmi taama avinngarusimatigisumi sikoqassutsikkut pissutsit uuttortarniarneqarnerini malinnaaniarfiginiarnerini imaannaanngitsuuvoq suliassaq imaaliallaannaq suliarineqarsinnaanngitsoq. Imaatigut angallaffissat imaani ammaneri sikorsuaqanngiffiit tunngavigilluinnartariaqassammagit, tamatumani sinerissap sikoqarfia aammalu siku angalaannartup nikeriarfiisa sumiiffiat. Taamaammat imaatigut angalanissat aalangersoqqissaarneqarlutik inissinneqarsinnaanngillat, angalanernili tamani nalimmassarneqartariaqassallutik. Angalaffissartarpiaa umiarsuup naalagaanik nakkutigineqassaaq aammalu umiarsuaatileqatigiiffimmit aammalu sikut silallu pissusaasa allanngorarneri aallaavigalugit nikerartuassallutik.

Imaatigut angallannerni sillimaniarnikkut misissuinerit ingerlanneqarfiatali nalaani Ironbark suli umiarsuaatileqatigiiffiit arlaannaanillunniit isumaqatigiissuteqarfeqarsimannginnera maluginiarneqassaaq, oqaloqatigiinnerilli ingerlanneqarput.

Sikunik misissuilluni angalanerit ingerlanneqassapput, piumasaqaatigineqassapput, piaanissamik akuersissut tunniunneqareeriarpat, tamatumani sikunik paasinnilluarnerunissat anguniarlugit aammalu paasissutissanik sapinngisamik annerpaanik katersinissat tunngavigalugit, tamatumani angallannikkut aqqutissaasorineqarsorineqarnerpaat toqqartorneqarnissaani suliassat ingerlanneqarnissaani atugassat.

4.3 Umiarsualivik tulaffissaq imaanilu angallannerni sillimaniarnerit Umiarsualivik tulaffissaq Citronen port-i atorneqassaaq. Kalaallit Nunaani sikusiornermik sullissivik Narsarsuarmiittoq (Dansk Meteorologisk Institut, DMI-p ataaniittoq) sikunik nalunaarsuinernik aammalu silamik paasissutissanik ikiuussinnaajumaarpoq.

Silasiornernik paasissutissanittaaq aamma Norge meteorologiske institut-imit silasiorfiit, Svalbard-imiittut ikiuussinnaassapput. Periarfissaq taaneqartoq maanna misissorneqalerpoq.

Citronen port-iani attaveqaqatigiinnikkut periutsinik pilersitsisoqalerpoq, tamatumani umiarsuit tikittut aallartullu umiarsualivimmut tulattarsinnaaqqullugit. Qaammataasiatigut oqarasuaatit atorlugit kiisalu radio atorlugu attaveqaqatigiinerit pilersinneqarsinnaapput.

Umiarsuit Citronen-imut angalasartussat IceNav™ imal. assingusunik atortulersorneqassapput. IceNav™-system-it qarasaasiat atorlugit sikut aammalu silap pissusaanik nutaanerpaanik pilersorneqassapput, angalanissani aammalu imaani pineqartuni periutsini atorneqartussanik. IceNav™-system-i dual-display system atortulersugaassapput, qaammataasianit takussutissiisinnaassuseqassallutik sumiissuserfiornerni atortut, navigations-modul, atortulersugaassallutik, sikut takussutissinnerinik aammalu silap pissusaa pillugu paasissutissanik tamatumani angallaffissat pilersaarusiorneqarnerini atugassat, aammalu sikoqannginnerpaaffissat tamatumani sumiissusersisinnaanngorsarlugit.


22

5 Sikut qanoq inneri

Enfotec Technical Services Ironbarkimit 2008-mi inniminnerneqarput nalunaarusiaq 2000-imeersoq pioreersoq nutarterneqarnissa siunnerfigalugu "Sikoqarneranik aamma umiarsuit Citronen Fjord-imut Kalaallit Nunaanniittumut aqqutaanik isumasiuinerit" (Enfotec, 2011). Citronen Fjord-imi imaatigut aqqutissat nalunaarsorneqarnerinut tunngasunik sukumiisumik nalunaarusiaavoq. 2011-imi nutarterneqarsimasoq.

Sumiissusersiornissamik periarfissat misissueqqaarnermi nalunaarusiami Enfotec-ip nalunaarusiaani nassuiarneqarput. Citronen Fjord-imi PC 4-5 sikut qanoq issusaani agguaqatigiissillugu ullulersorneqarput, ingiarteqarani angalaffissat nalunaarsorneqarlutik, nalunaarusiami Juulip naaneraniit Septembariip aallartisimaneri pineqarlutik ukiut tamaasa pineqarlutik. Misissuinerni oqaluttuarisaanikkut satellitsikkut assilisat katersorneqarnerisigut Citronen Fjord-imi umiarsuarnik angallaffiusinnaasut ukiup qanoq ilineri missingersuusior-figineqarput. Umiarsuit qanoq ittut sikup qanoq ittukkut angalasinnaassuseqartut imaani ammaffiit matuffiillu ullulerneqarneri tamarmik nalunaarsugaapput, tamatumani imaani Cape Nordostrundingen avannaata tungaani angalanissat, kiisalu Kalaallit Nunaata sineriaani avannaata kangiatungaanit Frederick Hyde Fjordip tungaanut. DNV aamma Unified polaris Klasser misissueqqissarnermi pineqartumi atorneqarput.

2010 aasaanerani (Aggustiimi) sumiiffimmiilluni misissuinerit ingerlanneqarput. Kaptajn Kimmi Lehto, Finlandimioq imarsiornermi sumiissusersiortuusoq ukiut qulit sinnerlugit imaani sikuusuni angalanernik misilittagaqarlutoq Finland-imi aammalu Canada-mi atorneqarpoq. Kaptajn Kimmo, Citronen Fjord-ip aammalu allornerit titarniusat kujataanit allorniusaq sanimukartoq 80°37'N (Lehto, 2010) atorneqarput. Kaptajni inerniliivoq umiarsuaq polarklassemik nalunaarsorsimasoq atorlugu angalaarfissatut siunnersuutigineqartoq sumiiffimmi imaani angallaffiusinnaasoq Aggustiimi.

Oktobari 2010-mi DMI Ice Service (DMI, 2010) suliakkerneqarpoq Citronenimi aqqutissanik nalunaarsuinerit ingerlanneqassasut, Enfotec-ip nalunaarusiaa aallaavigalugu aammalu Kaptajn Kimmo nalunaarusia najoqqutaralugit. Nalunaarusiaat ataani eqikkarneqarsimavoq.

Kalaallit Nunaata Avannaani aammalu Kangiani, Wandel Hav-ip aammalu Fram Strædet-ip imartani ukiuni arlariinni imaani sikorsuaasimasumik sikorsuaqarfiusimaqaaq (MY siku) ukioq naallugu. MY sikua sumiiffimmi nalinginnaasumik 3 -5 m (portunersat ilanngunnagit). Siku ukioq ataaseq sikuusimasoq amerlanertigut (FYI) kangerlunniikkajuttarpoq, ukiuuneranilu silissuseq missingerlugu 2 meter angumallugu. Siku FYI kangerluup iluaniittut nalinginnaasumik aasakkut kingusissukkut aattulertortarput. Kalaallit Nunaata avannaani sineriaani tamatumanittaaq Frederick E. Hyde Fjord-imi sikut patajaatsuupput, imaluunniit uninngasuullutik aammalu quppartitersimallutik/ imaanit imarmit ilusilusersinneqarsimasuullutik sumiiffimmi angalaniarnerit ajornarsiallatittarlugit. DMI-p toqqorsiviini ullut tamaasa atorneqarput Envisat aamma Terra / Aqua MODIS atorlugu assilisallu misissuinerup nalaani atorneqartut. Tassunga uiggiullugu nalunaarusiami takuneqarsinnaapput takussutissat misissuinermi anguneqartut, tamatumani sikut qanoq innerinik sumiiffinni pingasuusuni misissoqqissaarneqarlutik. Pineqartut tassaallutik:

• Sikut ingerlaartut (MY sikunik FY-nik akusat) Grønlandshavet-imit Nordost-rundingen-imut imaani ammasuniittut

• Siku aalaakkaasoq sinerissamiittoq (minnerpaamik ukiut 7-inik pisoqaassusilik), sikulu angalaartoq (annerusumik siku MY) Wandel Hav-imi Nordostrundingen-imit Frederick E. Hyde Fjord-imut.

• Isaariaq Frederick E. Hyde Fjord-imut isaariaasoq.

Nalunaarsuiffik 1 aamma Nalunaarsuiffik 2 umiarsuaqarfiit ullulerneri eqikkarneqarsimapput umiarsuup sikusiutaanerata ilisarnaataa eqqarsaatigalugu. Paasissutissat nalunaarusiami inerniliinerit takussutissartai nalunaarusiamit Enfotec (Enfotec, 2011)-imit tigulaariffigineqarput.


23

POLAR 20 / PC 2-3 umiarsuaq pineqartillugu umiarsuaqarfiit amerlassusai ulluilu Nalunaarsuiffik 1-imi ersersinneqarput. Ullut 8-niit ullut 100 akornaniillutik.

Nalunaarsuiffik 1 – Nassiussiffiusinnaasut ukiumut amerlassusaat umiarsuaq sikusiummut PC 2-3

Ukioq Ammarnerata ullua Periarfissaq kingulleq Ukiumut amerlassusai

1978 10 Aggusti 10 Septembari 31

1979 6 Juuli 15 Septembari 71




1987 1 Aggusti 20 Aggusti

28 2 Septembari 9 Septembari


1989* 0 0 0 0 0

1990 7 Juuni 15 Septembari 101


1994 10 Juuli 10 Aggusti 31

1995 17 Juuni 25 Juuni

21 Aggusti 20 Septembari 38

1996 10 Juuni 10 Juuli

27 Juuli 15 Septembari 49



1999 23 Juuli 6 Aggusti

34 23 Aggusti 10 Septembari



2002 22 Maaji 20 Juuni

117 25 Juuni 18 Septembari




2006 1 June 17 Juuli 45



2009 3 Juuli 20 Juuli

62 25 Juuli 8 Septembari

2010 3 Juuni 14 Juuni

50 14 Juuli 22 Aggusti

* 1989-imut paasissutissanik tigoriaannarnik peqanngilaq.


24

Agguaqatigiisillugu umiarsuaqartarnerit Nalunaarsuiffik 1-imi ullut 13. Juuli-5. Septembari tunngavigalugit suliarineqarpoq

Umiarsuaq POLAR 10 / PC 4-5 umiarsuaq umiarsuaqarfiusut ukiumut Nalunaarsuiffik 2-mi ersersinneqarput.

Nalunaarsuiffik 2 – Nassiussiffiusinnaasut ukiumut amerlassusaat umiarsuaq sikusiummut klasse pc 4-5-imut tunngasuni:

Ukioq Ammarfia ulloq Periarfissaq kingulleq Ukiumut amerlassusai



1984 0 0 0 0 0



1987 0 0 0 0 0


1989 0 0 0 0 0



1994 0 0 0 0 0

1995 0 0 0 0 0

1996 0 0 0 0 0

1997 0 0 0 0 0





25 Aggusti 13 Septembari 20

2002 26 Maaji 20 June 26

11 Juuli 30 Aggusti 41

2003 13 Aggusti 29 Aggusti 16



2006 23 Juuni 7 Juuli 13





Piffissaq agguaqatigiisillugu Nalunaarsuiffik 2 ulluni 1. Aggusti – 28. Aggusti aallavigalugaat.


25

Maluginiagassaavoq Grønlandshav-imit Nordostrundingen-imut angalanerit ingerlaarfiit aalajangersimasut atorneqanngimmata, siku qanoq innerisa umiarsuit sumiiffimmi pineqartumi angalaneri aalajangersortarmagit. Sikoqassuseq ataatsimut isigalugu uuttuutit arlariit ilariinnarpaat, umiarsuarmik aqutsisup umiarsuup ingerlaarfissaanik uuttortagassat allat aamma atorlugit ingerlaarfissat uuttortartarmagit angalaffissanik toqqaannginnermi. Aammattaaq eqqaamaneqassaaq qulaani paasissutissat taaneqartut tamarmik satellit-imik misissuinerit paasissutissat tunngavigalugit suliarineqarmata.

Sikup piginnaasai pissusaalu pillugit ilisimasaqarnissat imaani angalanerni sumiissusersiornerni periutsini pisariaqarluinnartuuvoq, imaani sikoqarfiusuni angalanerit iluatittumik ingerlanneqas-sappata. Citronen Fjord-imi sikoqarnerni pissutsit ajornakusoorsinnaammata, innersuussutigineqarpoq qaavatungaanik uuttortaanerit ingerlanneqartassasut, soorlu sikup issussusaa, portunersaa imaani ingerlaarnerni, aammalu atitussutsit kiisalu aputip atitussusaa upernaakkut kingusissukkut uuttortarneqartut imaluunniit aasaqaarnerani uuttortarneqartut atorlugit misissuisoqareersimasariaqarsorinarpoq, piiaanissamik akuersissummik tunniussisoqannginnerani.


26

6 Silasiornermi aamma immami pissutsit

6.1 Silaannaap pissusaa Citronenimi silaannaq isasittuuvoq. Ukiumut silaannap kissassusaa agguaqatigiisillugu missingerlugu -13° C inissisimasarpoq, aammalu kissassutsit/nillissutsit -38,5° C-imiit qummut kiannerpaaffia 23° C inissisimasarluni. Sumiiffimmi sikorsuaqarpoq sermeqarlunilu anginngitsunik sumiiffiup ilisarnaatigisai. Nunami ilusit sivinganersarpassuaqarfiunera aammalu U-tut ilusillit sermersuaqarfiit qooqqut. Unnuamut seqineqartarpoq Apriiliip qeqqaniit Septembariip aallartinneranut taartuaannalersarluni Oktobariip qeqqaniit Februaariip naaneranut. Sialummik nittaallamillu ukiumoortumik nakkaasoqartarnera nittaallaanerusartoq missingerlugu 100-200 millimeter-iuvoq.

Silaannaap pissusaasa suliniuteqarfimmukarniarnerit sunnertarpai. Nassiussassanik aammalu sumiiffimmi nioqqutissanik allanillu atugassanik lager-iniititsinissat eqqarsaatiginissai pisariaqassapput.

6.2 Silassamik uuttortaanerit Silasiut automatisk-eq 1990-ikkut qeqqani pilersinneqarpoq, taamaakkaluartoq ilaannakortumik paasissutissanik pissarsivigineqarluni (aasaanerani 1995-imiit ukiakkut 1996-imut). Silamik paasissutissanik katersat ullut ilaanut tunngasut aasaanerani sumiiffimmi misissuiartornernit tuperluni misissuisimanernit paasissutissanit pissarsiarineqarsinnaapput.

2010-mi nutaamik silasiummik ikkussuisoqarpoq, immallu qanoq issusai pineqartup nakkutigalugit.

2008-mi silasiummik automatisk-iusumit silap qanoq issusaa pillugu paasissutissanik akunnerit marlukkaarlugit katersaneerput.

Nalunaarsuiffik 3 – Citronenimi ukiuni 2008-2012 sila pillugu silasiummit paasissutissat

Ukioq Pisut

2008 2009 2010 2011 2012

Kissassutsit (agguaqatigiisillugit)

-13.5

-15.1

-11.3

-13.7

-13.7

Kiannerpaaffia(Max) 19

.0 16

.6 23

.6 12

.83 13

.55

Nillernerpaaffia(Min) -

35.5 -

38.5 -

34.0 -

37 -

36

Paasissutissat ataavartut silasiummit automatisk-iusunit sumiiffimmi qanittumiittunit marlunnik tiguneqartut. Station Nord missingerlugu kujataata kangianiittoq, aammalu Kap Morris Jessup, Kalaallit Nunaani sumiiffik avannarpasinnerpaaq, 85 km avannaq avannaata kitaata tungaaniittoq. Citronen Fjord-i sermersuup aammalu Kalaallit Nunaata sermersuatalu akornani inissisimasoq, aamma alla silasiornermik misissuiviup Station Nord-imit allaanerusumik inissisimasup, taamaasillunilu pineqartumi misissukkanik takussutissat toqqaannartumik atorneqarsinnaanatik. Silasiorfiit inissisimaneri Takussutissiaq 14-imi ersersinneqarput.


27

Takussutissiaq 14 – Silasiorfiit qanigisani inissisimaneri

Ilanngussaq B-ip kiassutsit anorillu sukkassusii sanilliussorlugit takussutissippai, sumiiffiit Kap Morris Jessup-imiittu aamma Station Nord-imi piffissani 1993-1997-imut ilanngullugit aasaanerani paasissutissat Citronen Fjord-imut tunngasut, periarfissaqarfigineqarfigisimasani. Sumiiffimmi nikerarnerujussuit nalimmassarniarlugit ullut qulit ingerlaarnerni agguaqatigiissitsinerit atorneqarsimapput. Graf-it takussutissat kissassutsinik kaaviaarfiit assigiissorujussuuffeqarput, silasiorfiit marluk pineqartillugit, naak Kap Morris Jessups 5 °C nillerneruffeqartarnerugaluartoq.

Aammattaaq anorit sukkassusaasa agguaqatigiisillugit nalimmassarneqarneri assigiiffeqaqaat, tamatuma takussutissillugu silap pissusai assigiiffeqartut, assigiinngissutigalugu Kap Morris Jessup-imi anorit sukkassusai annertuneruneri.

Citronen Fjord-imi silamik paasissutissat allattornerini paasissutissat takussutissiipput Citronen Fjord-imi aasaanerani Station Nordimit kiannerusartoq aammalu Kap Morris Jessup-imit, aammalu anorimik sukkassutsit sumiiffiup illersorneqarnerusumik avatangiiseqarnera tunngavigalugu annikinnerusut.

Nalunaarsuiffik 4 Citronen Fjord-imi silap pissusaanik misissuinernit paasissutissat allattorsimaffii takussutissinneqarput (1993-1994 og 2008-2012) aammalu kisitsisit sanilliunneqarlutik Station Nordimik aammalu Kap Morris Jessup-imit paasissutissat ukiuni 1993imiit 1997imut paasissutissaatigineqartut. Ilanngussaq B aammattaaq anorip annertusiartorneranit paasissutissanik imaqarpoq, Citronenimi automatiskimik silasiummeersut ukiuni 1995-1996imut. Takussutissinneqarsorinarpoq anori aasaanerani annerusumik avannamukaarnerusartoq, qaammatinili nillataarnerusuni anori kujammukaarnerusarsorinarluni.


28

Nalunaarsuiffik 4 – Silap pissusaanik paasissutissat

SUUNERA NASSUIARNERI KAP MORRIS

JESSUP

CITRONEN FJORD

(93-94)

CITRONEN FJORD

(08-11)*

STATION NORD

Sialuk nittaalaq

naakkakaasoq

Agguaqatigiisillug ukiumut

100-200 mm na.

Sialuup nittaalallu ukiumoortumik

nakkaasarnerata annerpaaffia (ukiut 5-it )

na. na.

Kissassusaa Akunnattoq minnerpaaff. (Juuli)

0.8° C 1.5°C 5.2° C 0.7° C

Akunnattoq annerpaaff. (Juuli)

3.5° C 5.1°C 6.8° C 6.2° C

Akunnattoq minnerpaaff. (Jan.)

-37.7° C na. -26.5° C -34.4° C

Akunnattoq annerpaaff. (Jan.)

-32.2° C na. -24.8° C -25.9° C

Anorip akulikissusia

Sukkassuseq akunnattoq(Juuli)

16.9 kph 12.5 kph 13.5 kph 10.7 kph

Sukkassuseq annerpaaffik (Juuli)

52.9 kph 39.6 kph 43.3 kph 48.3 kph

Akunnattoq sukkassuseq (Jan.)

20.0 kph na. 9.4 kph 16.7 kph

Annerpaaffik sukkassuseq (Jan.)

68.0 kph na. 52.9 kph 57.4 kph

* Paasissutissat ilai ukiut ilaaneersut amigaataapput

6.3 Immap qanoq ittuuneranik ilisimatusarfiginera Wandel Hav-i Ishav-ip kujataatungeqarfigaa, Kalaallit Nunaata qeqertap avannaata-kangiata tungaani sineriaa sinerlugu. Wandel Hav-i qanoq ittuuneranik ilisimatusarfiginera annikippoq ilisimasaqarfigineqarpiarani, sumiiffilli pineqartoq aammalu Grønlandshav-ip Atlantikumi ilaa kujataata tungaaniittoq, maannarpiaq nunani tamalaanit annertuumik immap ilisimatusarfigineqarnissaa soqutigineqaqaaq. Soqutiginninnermut tunngaviuvoq sumiiffiup pineqartup nunarsuup silaannanut pingaaruteqarluinnartumik inissisimasorineqarmat. Issittup imartaani kissassutsit pissiffeqarput ersarissumik atitussutsit 200 meter-iusuni, tarajukitsoq nillertoq Ishavet-imi erngup kissakkiartornerani nikeriarujussuarfia tarajorninnerusartoq Atlantikumeernerusarmat. Iteqisumi pineqartoq Atlantikumeersuusoq uppernarsineqarpoq Svalbardip kangiata sineriaaneersuusoq, Golfstrøm-ip Issittup imartaanut akuleruffeqarfiani. Issittup imartaanit erngup nillertup Atlantikumut utertarnera Wandel Hav-ikkuukkajuttarpoq kiisalu Grønlandshav-ikkut, aammalu tassunga ilanngullugu sikut katinngasunik annerpaamik Issittup imartaaneersunik nassataqartarluni.

Ammalataq Cap Nordostrundingenimit kujataata tungaanit aammalu ”Oden”-imit, Grønlandshav-imit immat ingerlaarfiisa sarfarissui Jan Mayen-imit pilersinneqartut, Atlanterhav-ip- Ishav-illu akuleriilernerinut aallaaviunerarsorineqarput. Misissuinerit takussutissiipput immap ilisimatusarfigineqarnerisigut paasissutissat pingaaruteqartut katersorneqarneqarput, tamatumani tyskit umiarsuaat ilisimatusaataat "MS Polarstern" sapiiserluni Kalaallit Nunaata imartaani


29

angalalluni paasissutissanik katersuisimanera tunngavigalugu aammalu Wandel hav-imi aasaanerani angalalluni paasissutissanik katersisimaneri tunngavigalugit. Takussutissiaq 15 imaani Kalaallit Nunaata avannamut kangiata sumiiffiata tungaaniittut sarfarnerit nalinginnaasut takussutissippai.

Takussutissiaq 15 – Kalaallit Nunaata avannaata kangiani immat sarfarnerisa nalinginnaasumik kaaviiaarfii (Cold Currents = Sarfat nillertut / Warm Currents = Sarfat kissartut / Currents = Sarfat / Limit of Pilot = Uuttortaaviit killeqarfii / East Greenland = Kalaallit Nunaata Kangia / East Iceland

= Island-ip Kangia / East Splitsbergen current = Slitsbergen-ip Kangiani sarfat / Bear Island Current = Bear Island-imi sarfat / North Cape current = Nordkap-imi sarfat)

6.4 Silap pissusaa pillugu atortut allat atorneqartut Citronen Fjord-imi umiarsualiviup aammalu umiarsuup silap qanoq inneranik misissugassanik paasissutissanik tigooqqaanera qaammataasaq atorlugu, minnerunngitsumik silaannaap kissassusaa pillugit, naqitsiniisaffiit, nittaallat sialuillu nakkaaneri, anorip sukkassusaa, aammalu silaannaap ingerlaarfii pillugit paasissutissanik katersisimanerit.

Putsut angalaniarnerit ajornakusoortippaat aammalu navianartunngortillugit. Paasissutissat ilai pisortatigoortumik paasissutissanik saqqummersitsivikkut pissarsiarineqarsinnaassapput. Umiarsuaqarfimmi putsup ataani siggartaatiliinissaq nalilersorneqarpoq.


30

Ulillunilu tinittarneri nalunaarsorneqarneri station-it ilaanit pissarsiarineqarsinnaapput Citronen Fjord-ip eqqaaniittunit, aammalu tinillunilu ulittarneri Citronen Fjord-itaani maanna aamma aasaanerani nalunaarsorneqarput. Tinittarneri ulittarnerilu annikitsuinnaralaapput, missingerlugu ± 0,25 m. Tamatuma aamma kinguneraa ulittarnerini tinittanerini sarfat annikitsuinnaammata. Kangerloqarfiup avatanni imaappoq Citronen Fjord-imi aammalu Frederick E. Hyde Fjord-imi, ulittarneri tinittarnerilu angallannerni ingerlaarfissiornissani navianartorsiuutaasussaanngitsutut isigineqarput.

Silap aammalu immap pissusai pillugit paasissutissat annertusisat DMI, DHI aammalu Norgep silasiorfianit pissarsiarineqarsinnaapput. Paasissutissat pisiarineqassapput aammalu umiarsuup sulisuinut tigoriaannanngorlugit ilineqassapput piareersarnissani aammalu imaani angalanissani atugassatut.


31

7 Umiarsuit sulisullu

Citronen Fjord-imi aammalu suliniutip sumiiffiata silaannakkut pissutsit tunngavigalugit pilersuinermi umiarsuit atorneqartussat sikusiutit annertuumik sikusiortaatitut nalunaarsukkanik pisariaqartitsinernik tunngaviupput.

Maluginiagassaavoq misissuinerit pineqartut imaani umiarsuit angalaneranni sillimaninarnikkut misissugassanik ingerlatsinerup nalaani Ironbark suli umiarsuaatileqatigiinnik isumaqatigiissusiorsimanngimmata. Siunissami polar klasse-mik nalunaarsukkat umiarsuit misissorneqarneri uppernarsarneqartassammat polarklasse-iunerinik klassifikationsselskabet-inik aammalu sillimmaserneqarnissai pillugit inatsisit pisariaqartitsinerit najoqqutaralugit suliassat ingerlanneqassammata.

Sikumi suliassat ingerlanneqartussat administrationsselskabimik misilittagaqarluartumit aammalu Kalaallit Nunaata Avannaata imaani sumiissusersiornermik ilisimasalimmik ingerlanneqatassapput.

7.1 Assartuinikkut periutsit Umiarsuit katillugit marluk sikusiornissamik immikkut patajaallisakkatut suliat PC3 aamma PC4-mut atugassiat sanaartorneqassapput assartuisinnaassallutillu ukiumut 340.000 våde tons-it (WMT) zink aamma 20.000 WMT bly.

Umiarsuit marluk 65.000 DWCC aamma PC4 55.000 DWCC Citronen Fjord-ip immikkoortiteriviusullu umiarsualiviit akornani angalasassapput.

Angalanernut tunngasuni missingersuinerit malillugit umiarsuit arlariit sukkassusissaat ilanngunneqareertassapput, tamatumani sukkassutsit 5 knob (useqartillugu/ballasti) aamma 13 knob (useqartillugu/ballasti) tikillugu useqarfiit ulikkaaqqatillugit ingerlaarsinnaassallutik, imaani ammalluinnartuni.

Citronen Fjord-imiit umiarsuit immikkoortiteriviusunut:

Sullissinermik periusissaq siunnersuutigineqartoq PC3 aamma PC4 umiarsuit Citronen Fjord-ip aammalu umiarsualivik immikkoortiteriviusussap akornani angalasassasut naatsorsuutigalugit ilusilersugaavoq, tamatumani umiarsualivik immikkoortiteriviusoq atorneqarluni. Umiarsuit PC3, takuuk tak. 16, imaanut Cape Nordimut angalasassaaq Juulip aallartisimanerani, PC4 umiarsuaq ingiortitut atorneqarluni ingerlaaqataasassalluni, qanimut tunianiit malinnaasassalluni.

Nioqqutissat pisariaqartinneqartut assartorsinnaaniarlugit, umiarsuit tamarmik ataasiakkaarlutik (katillugit pingasuusut) ukiumut katillugit angalanerit arfinillit ingerlattassavaat. Umiarsuit angalanitik immikkoortiterivinni/usinik usingiartarfinni umiarsualivinni aallartittassavaat, umiarsuit usingiaqqiffissatik last-inik usingiarfissaaniissallutik. Takussutissiaq 18 naapertorlugu umiarsuit marluusut siku angalanerni kingullerni qimattassavaat Septembariip qeqqani.


32

Takussutissiaq 16 – Umiarsuit angalaarnissaani piffissaliussatut assersuusiat – angalaneq siulleq (Cargo = usit, Load = usilersorneq, Waiting = utaqqineq, Discharge = usigiarneq, Cleaning = eqqiaaneq, Contingency = pisoqaratarsinnaaneq )


33

Takussutissiaq 17 – Umiarsuit angalaarnissaani piffissaliussatut assersuusiat – angalanerit aappaat (Cargo = usit, Load = usilersorneq, Waiting =

utaqqineq, Discharge = usigiarneq, Cleaning = eqqiaaneq, Contingency = pisoqaratarsinnaaneq )


34

Takussutissiaq 18 - Umiarsuit angalaarnissaani piffissaliussatut assersuusiat – angalanerit pingajuat (Cargo = usit, Load = usilersorneq, Waiting =

utaqqineq, Discharge = usigiarneq, Cleaning = eqqiaaneq, Contingency = pisoqaratarsinnaaneq )


35

Immikkoortiteriviit umiarsualivianni, tunisassiassat usingiarneqartassapput, aatsitsivimmut assartorneqarnissamut piareerlugit lager-imut iliorarneqartassallutik.

Orsussaq umiarsuillu containerinik umiarsuit imaani angalaffissaat nassuiarneqarput Enfotecs-ip Citronen Fjord-imut tunngasumik nalunaarusiaani. Citronen Fjord-imi usingiaasoqartassaat tunisassiassanillu ikioraasoqartassalluni immikkoortiterivimmut umiarsualivimmut assartorneqartassallutik.

Nioqqutissiassanik, orsussanik aammalu allanik pisariaqartunik atortussanik assartuinerit ukioq ataatsip ingerlanerani usisarfiit ulikkaarlugit assartuinerit utimullu assartueqqinnerit kiisalu ukiup ataatsip ingerlanerani tunisassiassanik tunisassiornerit katillugit assartuinernik periarfissaqarfiit pingasut agguaqatigiisillugu piffissat assartuiffissat periarfissiissapput.

Imaatigut angallannerit ingerlaarfissat pitsanngorsaavigineqassappata ilimanaateqarpoq sikunik alapernaarsuuserluni misissuinerit ingerlanneqartariaqassasut. Tamatuma kingorna assartuinerni periutsit nalimmassarneqaqqissinnaassaaq, tamatumunnga naapertuuttumik, aammalu umiarsuaatileqatigiiffiup piumasaqaataa malillugu.

Siunissami misissuinissat tamarmik Citronen Fjord-imi Suliniummi piaanissamik akuersissut tunniunneqareerpat ingerlanneqassapput aammalu aningaasaqarnikkut aaqqitassat inissinneqareerpata.

7.2 Umiarsuit piginnaasariaqagai Polar Class 3 umiarsuaq 65,000 DWC

• Imaani angallassinerni periutsit atorneqartut naapertorlugit umiarsuit PC3 fartøj, imaani sikoqartumi sikorsuakkoorutinik ingiorteqaratik angalasinnaassapput.

• Umiarsuup ilusilersorneqarneri pillugit aaqqitassat kingulliit kingusinnerusukkut oqaloqatigiissutigineqassapput, taamaattorli ersarissaassutigerusuppagut tulliut, usisarfinnut tunngassuteqartuni isiginneriaatsimit isigalugit:

o Arktisk dieselimik passussisinnaassuseqarnerit suliniummi piumasaqaatit tunngaviusut naapertorlugit.

o Angalasinnaassuseqarnerit (klasse aamma ikke-klasse) usisarfeqartuni aammalu umiarsuup qaavani matut assigasaallu (umiarsuup qaava / matusartut).

o Suliummi assartugassanik passussisinnaanerit/ usisarfinni atortut aammalu umiarsuup qaavani umiarsuup qaava / matusartut.

Polar Class 4 fartøj 55,000 DWCC:

1. Imaani umiarsuit assartuinerni periutsit PC4 umiarsuarnik atuinernik toqqammaveqarnissat tunngavigai, sikumi ingerlaarsinnaassuseqartut sikumik sequtserutaasimik ingiorteqanngikkaluarluni angalasinnaasoq.

2. Umiarsuup ilusilersorneqarneri pillugit sukumiisumik periusissat kingusinnerusukkut oqaluuserineqartussaagaluartut, tulliuttunik last-eqarnermut tunngasuni eqqumaffigisassat tulliuttut ilanngunneqarnissaat pingaaruteqarsorisimavarput:

- Suliniutip piumasaqaataanik eqquutsitilluni arktiskimi dieselimik passusissinnaassuseqarnerit.

- TEU-nik passussisinnaanerit (klasse aamma ikke-klasse) useqarfinni umiarsuup qaavani / matusartunilu.


36

- Suliniummi assartugassanik passussinnaassuseqarnerit/ useqarfinni atortunik aammalu umiarsuup qaavani / matusartunilu.

7.3 Umiarsuup ilusilersorneqarnera Umiarsuup angalaffissaani sunniutaasinnaasut tamaviisa aammalu pissutsit qanoq ittuunissai tamaasa ilanngullugit eqqarsaatigalugit umiarsuaq ilusilersorneqarsorinarpoq.

Umiarsuaq sikumi avatangiisinit ilungersuanartumiitinneqarluni ikkarlissimanngitsoq umiarsuup ingerlaarnerani. Umiarsuup ilusaa, sulisinnaassusia, sananeqaataa aammalu maskiinaa, sakkortuumik ingerlaasinnaasuseqartariaqarpoq. Aammattaaq umiarsuup avatangiisinut sunniutai aammalu avatangiisit umiarsuarmut sunniutissai piumasaqaatit atuuttut najoqqutaralugit suliarineqarsimasariaqarpoq.

Umiarsuit suliniummi atorneqartussat sanaartorneqassapput sikusartumi sikuusumilu angallassinnaanngorlugit. Suliassat ingerlanneqannginnerini misissorneqaqqinneqartassaaq angallassissutit piumasaqaatit "Issittup imartaani umiarsuarnut angalasunut nakoqqutassat", IMO (IMO, 1024), naapertuunnersut aamma misissoqqaarneqassaaq.

DMA-mit piumasaqaatinik allassimasut, Teknisk forskrift nr. 169 af 4. Marsi 2009 DMA saqqummiunneqartoq "Teknisk forskrift om anvendelse af søgning lys under sejlads i grønlandske farvande." Naapertueqqaartassapput umiarsuit atorneqartartussat.

Umiarsuit pioreersut maannarpiaq assartuinerni tunngasuni siunnersuisarfik-mit (Fednav) ingerlanneqartut:

· MV Arktis: Canadameersoq arktisk klasse 4 O / B / O umiarsuaq Canadami sanaartorneqartoq tunniunneqartorlu ukioq 1978-mi. 1985-mi olie suliarineqan-ngitsumik aammalu panertunik assartugassanik usingiarsinnaasunngorlugu allanngortiterneqartoq. Umiarsuaq marlunnik qaleriinnik timitalerneqartoq nikkel-inik kimittorsakkanik ukioq kaajallallugu Xstrata s Raglan aatsitassaqarfimmit Deception Bay-imiittumit Quebec-ip umiarsualiviani St. Lawrence kuussuaani.

· MV Konebåd I: Canadimiut erfalasuat, 31.500 DWT, DNV isklasse ICE-15 (Polar Klasse 4 Hull) umiarsuaq Japanimi sanaaq, tunniunneqarpoq 2006 qaleriinnik timitalerlugu suliaq, nikkel-imik kimittorsakkanik aammalu atortussiat nutaanik assartuisarpoq, tamatumani orsussat, ukioq kaajallallugu Vale nye Voisey Bay aatsitassaqarfimmit Edward Cove-miitumi Labradorip avannarpasissuaniittumit Quebec-imut last-it 7.000 m3 dieselolie usingiarsinnaasunngorsarneqarluni venteposition nummer 3-mit 152 TEU tikillugu.

· • MV Arktis: canada-miut umiarsuaat arktisk klasse 4 O / B / O 1978-imi sananeqarlunilu tunniunneqartoq Canada-mi. 1985-imi olie suliarineqanngitsunik aammalu suliarineqarsimasunik kiisalu usingissat panertunik usingiarsinnaasunngorlugu allanngortiterneqartoq. Umiarsuup timitaa marloqiusanngorlugu suliaavoq nikkel-imik kimittorsagalianik ukioq kaajallallugu assartuisarluni Xstrata s Raglan aatsitassaqarfimmit Deception Bay-imi Quebec-ip avannaata tungaani St. Lawrence-p kuuani.

· • MV Konebåd I: canadamiut erfalasuat, 31.500 DWT, DNV isklasse ICE-15 (Polar Klasse 4 Hull) umiarsuaq Japanimi sanaajuvoq, 2006-imi tunniunneqarluni, timitaa marloqiusanngorlugu suliaavoq, nikkel-imik kimittorsakkanik assartuissutaavoq, tamatumanittaaq orsussat, ukioq naallugu Vale nye Voisey Bay aatsitassaqarfimmit Edward Cove Labrador-ip avannaanit, Quebec-imut, sananeqarluni usingiarsinnaasunngorlugu 7.000 m3 dieselolie-mik venteposition nummer 3-mi tqummut 152 TEU tikillugu.

· • MV Nunavik: nunanit allanit umiarsuaatileqatiiiffiup ataaniittoq, MV Konebåd I-imut, suliffeqarfini jnauar 2004-ami aallartippaa.• MV Nunavik: nunanit allanit


37

erfalasulik MV Konebåd I-ip ataani umiarsuaasoq, Januaari 2014-imi suliffeqarfini aallartippaa.

Sikukkoorutitut nalunaarsukkat umiarsuit assartuutit pillugit immikkut siunnersortit misilittagaqarluinnarneri naqissuserpaa.

7.4 Umiarsuup aqunneqarnerani ikiorsiissutit elektronisk-iusut Umiarsuit Kalaallit Nunaata imartaanit angalasut GREENPOS nalunaarusianik nassiusisussaatitaapput. Kalaallit Nunaani umiarsuit nakkutilliissutit periutsit, kontrolsystem, pinngitsooratik umiarsuup atortorissussaatitai marluupput. Aappaa GREENPOS system, MRCC Grønnedal-imit nakkutigineqartoq. Aappaalu kontrolsystem-i Kalaallit Nunaata sineriaani radioaqarfiup nakkutigisaa, Grønlands kystradio. GREENPOS-imik aaqqissuussineq umiarsuarnut tamanut atuuppoq umiarsuit Kalaallit Nunaanit Kalaallit Nunaanullu angalasut aammalu Kalaallit Nunaata nunap toqqaviata iluani angalasut imaluunniit aningaasarsiorfiit killeqarfiat minillugu (eksklusive økonomiske zone).

Umiarsuit sikoqarfiusuni imaani angalasut IMO-p malittarisassaani allassimasut malittussaatitaavaat. Umiarsuit 20 BRT-mit annerit (ima isumaqarluni – brutto register ton) sinerissami nakkutilliisut malittarisassaani allassimasut malillugit nalunaarsuiveqarfiusunut nalunaarsuisussaatitaapput, kystkontrol indberetnings systemet (DMA 2012).

7.5 Inuttaasut Issittumi angalanerni navialaffiusinnaasut pillugit inuttaasut ilisimasaqarfigisussaatitaavaat. Silami nillertumi imaani angalanerni tunngavissat pillugit inuttaasut ilisimasaqarluartussaapput, aammalu ajunaalernerni iliuusissanik ilitsersorneqartussaalutik, imaluunniit nammineq misissugassanik paasissutissanik peqartussaatitaallutik umiarsuarni sikuusuni angalasuni paasissutissanik imaqartunik.

Inuttaasut issittumi naleqqussakkanik atisanik atortussaqartussaatitaapput. Angallat inunnik annanniutissanik atortoqartinneqassaaq, aammalu eqimattat annanniutissaanittaaq tamanik atortussanik imaqartut. Inuit ataasiakkaat eqimattallu annanniutissat tamanik atortussanik imaqartut tigoriaannaaffimmi iliorarsimasussaatitaapput ajunaartoqassagaluarpat atoriaannanngorlugit.

Minnerpaamik navigatør-i ataaseq umiarsuarmiittussaavoq, kangerlunni isorlerni imaatigut angalasoqarnerani. Sumiissusersiortoq sikuusuni imartani angalanernik naammaginartumik misilittagaqarluartuusariaqarpoq, tamannalu uppernarsarsinnaasariaqarlugu uppernarsaatinik allagartanik.

7.6 Ukiuuneranut piareersaasersornerit (Winterisation) Citronenimut angalanerni ukiunneranut umiarsuit piareersarneqartarput. Silaannaap kissassusaata appasinnera, anori, mallit, umiarsuullu imaani ammaannartumi angalanera sermernarsisittarpaa. Angallatip ingerlannerani atortunut arlariitsigut sermernarsinnaanera sunniuteqartarpoq: patajaassutsimut (sermernarnera peqqutaalluni), periaaseqarneranut (sarpiup ammukariartinnera), itsinertussuseq, uppikarsinnaaneranut, atortussanut tiguseriaannaanernut, atortussat atorsinnaassusii system-it aammalu najoruminassusia.

Ukiunneranut piareersaasersornerit umiarsuaatiliqatigiiffimmit suliarineqassaaq imaatigut angallannerit ingerlanneqarnerini.


38

8 Umiarsualiviit, tulattarfiit pitutorfiillu

8.1 Umiarsuit qaninnerit Norgemi (Svalbard) aammalu Islandimiipput umiarsualiviit aammalu timmisartoqarfiit qaninnerpaajusut. Attaviusinnaasutuaq tassatuaavoq danskit sakkutooqafiata mittarfia Station Nord. Station Nord aatsitassarsiorfissap takkuttussap 240 km-erinik ungasitsigaa kujataata kangiatungaaniilluni.

Sianerfissatuaapput Kalaallit Nunaani Daneborgi, danskit sakkutooqarfiat station-i Wollaston Foreland qeqertaaraani kujataata kangiata tungaani Kalaallit Nunaata avannamut kangiata tungaani, Citronen Fjord-imit missiliorlugu 1.000 kilometer-isut ungasitsigisumiittoq.

Maannarpiaq sumiiffimmi attaveqaqatigiinneqanngilaq.

Citronen Fjord-imi umiarsualivik umiarsuit angissusaanut naapertuuttunngorlugit sanarfineqassapput, suliniutip tunisassiornerata nalaani suliassanik tigooqqaasinnaassusilik.


39

8.2 Citronenip umiarsualivia Citronen Fjord-ip kangiata tungaani umiarsualivik inissinneqassaaq, soorlu Takussutissiaq 19-imi ersersinneqartoq.

Umiarsualiviup ilusaa ataani nassuiarneqarluni takussutissinneqarpoq, siusinnerusukkut suliniutip suliarineqarnerani iliuusissatut siunersuutitut suliarineqartut naapertorlugit. Umiarsualivissat ilusilersoqqinneqarput, piumasaqaatit EPCM-ip piumasaqaataanik eqquutsisisunngorlugitv.

Takussutissiaq 19 – Citronenip umiarsualivissaata ilusaa (Seabed anchor = Immap naqqanut kisartarfik / Moorning bouy = Puttaqut avalatsitsisarfik / Concentrate barge = Akuiaatissaasivik prammi / Service road = Sulinermi aqqusineq / Storage area = Peqqumaataasivik / Dolphin = Kallussaannaveeqqut aarluarsungasoq / Access dike = Sapusiaq ikaartarfik / Shiploader = Usilersuut / Brigde = Ikaartarfik / Fender = Kalluussaannaveeqqut / Reclaim conveyors = Assartugassanik ingerlaartitsivik)

Umiarsualiviup siunnersuutigineqartup sumiiffissaa ajornaatsumik suligasuarfissaqqissumillu ilusilerlugu inississorneqarpoq, umiarsualiviillu nalinginnaasut suliarinerinut sanilliullugu pigasuartumik sukkasuumik pilersinneqarsinnaalluni suliassartai annikillisarneqarlutik, tulliuttunik imaqartoq:


40

• Nunniukkap niaquusaa

• Pituttuiviit

• Pituttuiviit takisuut

• Sapusiamut aqqutissaq

• Nunami sumiiffiit

Umiarsuarnik ingerlaffiunnginnerini puttaqutit fenderillu peerneqartassapput, nunamullu illikarneqarlutik sikunik sequminneqannginniassammata.

8.2.1 Nunniugaq tulattarfik Sapusiamut aqqutissat issoqqaarissunngorlugu siaangasuliornissaa siunnersuutigineqarpoq, sumiiffimmeersunik ujaraaqqanik aatsitassaqarfimmeersunik immersorneqarnissaalu siunnersuutigineqarpoq. Pituttorfiittaaq sisamaqiusanngorlugit siaangasuliarinissaat siunnersuutigineqarpoq.

Nunniugaq tulattarfiup sinai aammalu delfinit servicekajitut atorneqarsinnaavoq angallatinut minnernut. Nunniugaq tulattarfik brolerlugu attavilerneqassaaq.

Talittarfiup sinaaqqutaata portussusaa +2.00 MSL-iussaaq naammagisimaarnartutut isigineqarluni, tamatumani ulittarnera tinittarneralu annikitsuaraannaasutu isigineqartumut naleqqummat. Talkittarfimmi nyttelasti 20 kN / m2 tamani atuutissaaq.

Ilusilersornerisa paasissutissartai

Siaangasuliartai qeriuaannartutaanut ikkussuunneqassapput. Issortaq aqitsumit nikeriarfeqanngitsutut isigineqassaaq, ankerit appasinerusut tamatumani siunnersuutigineqarlutik.

Siaangasuliat aammalu kisassutit qulliit alliillu ikiorsiullugit inississorneqassapput.

Talittarfiup qaarpiaa nunniukkat qaarpiaa nungullartussalerlugu naammassineqassaaq, dolphinsillu siaangasulialerneqassapput patajaallisaatilerlugit betonimik suliarineqarluni.

Iikkanut sikusiutit erngup qaffariasinnaassavai, spunsvæggenit qullaseriarneq peqqutaalluni. Qullaseriarfik svejsiunneqassaat beslagilerlugu iikkap ilorpiaanit allernit patajaallisarneqarfilerlugu.

Siaangasuliat minnerpaamik ukiuni 25-ini atorneqarsinnaasunngorlugit ilusilerlugit suliarineqassapput.

Cellet pullertileruglit pramminut pituttorfilersorneqassapput aammalu umiarsuarnut atorneqarsinnaasunngorlugit.

Avataani pituttorfiit

• Avataani umiatsianut inissat pituttorfilersorneqassapput, puttaqutit avalatsitakkat pituttorfiit, kisap kalunneri, aamma kisat kuisat immap naqqani ilineqartussat.

Puttaqutit kisaasersimasut pituttorfiit

Pituttorfiit puttaqutit kisaasersimasut (peerasuarsinnaasut) kaanngasuartinneqarsinnaasussaapput taamaattumik pituuttat qarsorsartartunik pilersorneqarsimasussaapput.

Umiatsiarfiunngitsuni kisap kalunneri puttaqutit avalatsittakkanit avissaartinneqartassapput, nunamullu qaqinneqartarlutik aserfallatsaalineqarlutik aammalu iluarsartuunneqarlutik.

Kisanut kalunnerit


41

Pituttorfiit puttaqutit avalatsittakkat imaata naqqanut ikkussuunneqassapput ankererneqarlutik kisap kalunneri atorlugit.

Kalunnerit akunniffeqanngitsut atorneqarnissaat kissaatigineqarneruvoq ataannartussanik ikkussuinernit, kalunnerit akunniffeqanngitsut oqinnerummata aammalu eqaannerullutik.

Sillimaniarnikkut angusat ataatsimut, sikkerhedsfaktor 3,00-miissaaq sigginnissaata minnerpaaffiani, tamannalu naammaginartutut isigineqarpoq.

Kalunnerit køreledningskurvenik puttaqutit avalatsittakkat immallu naqqata akornani pilersitsissaaq.

Kisat

Kisat kalunneri imaanut kisaqqassapput kisat sanariikkanit noqinneqarlutik.

Sillimaniarnikkut angusat, sikkerhedsfaktor, 1,5-imit 2.0-mut naammaginartutut angusatut isigineqarput, noqitsisinnaassusia, nusunneqarsinnaanerata annertussusaa, kisap pisinnaasaa klassifikationsselskabenit annernit innersuussutigineqarput.

Nusunneqarsinnaanerata annertussusaa annerpaat maralluup aqinnersaanit tunngavilerneqarluni mianersortumik missingersugaavoq.

Kallussaannaveeqqutit

Nunniukkap nuua aamma dolphins prammimit illersorniarlugit suliarineqassapput, tunisassiassanit illersuuserlugit kallussaannaveeqqutit suliarineqassallutik.

Takussutissiaq 20 – Kallussaannaveersaatit qaalluarpaluttut (Floating foam fender, 2.5 m Dia. X 5.5. m, with chain-tyre net, e.g. Sea Cushion from Trelleborg Marine Systems, or similar = Maavaartunik puttasunik kalluussaannaveeqqut, 5 m Dia. x 5.5. m,


42

assakaasut kalunnilernernik ikaartigaq, soorlu Trelleborg Marine Systems-imiit Hav Pude, imaluunniit assigusumit).

Kallusaannaveersaatit talittarfimmi teqeqqorissumi sukkassusissaa naatsorsuutigalugu suliarineqarnera ilusilersorneqassaaq, assartugassanik usit ulikkaavissimasut umiarsuit naatsorsuutigalugit ingerlasinnaanissai tunngavigalugit suliarineqassalluni, ”aqqusaaruminartoq” aammalu "inissisimaffik navianarsinnaasoq" naatsorsuutit mianersortunit nalilerneqarpoq.

Siunnersuutigineqarpoq kallussaannaveersaatit qaalluarpaluttutut ittut atorlugit atortulesorneqassasut, kalunnermit aammalu nettenik illersuutissatut siunnersuutigineqarlutik (Takussutissiaq 20). Puttasut silaannarmik imallik kallussaannaveersaatit akerlianik, kallussaannaveersaatit qaaluarpaluttut kivinavianngillat, qaavatungaa akornuseraluarpalluunniit (soorlu sikuartamit akornuserneqaraluaruni assersuutitut). Forskærme-taa sillimmartarneqassaat kalunnilerlugu pladespunsit igartaanut cellelerlugu.

Umiatsiarfiusinnaasup ukiup ingerlanerata avataani, kallussaannaveersaatit nunamut qaqinneqartassapput uninngatinneqarlutik aammalu aserfallatsaalineqarlutik.

8.3 Sillimaniarnikkut atortut, Sikkerhedsudstyr Nunniukkap nuua aamma dolphins sillimaniarnikkut atortulerneqassapput naammaginartumik qaffasissusilinnik, soorlu redningsstiger, redningsbælter assigisaallu, pisariaqartutut nalilerneqartut.

Nakkutigineqarneri, aserfallatsaalineri iluarsartuunnerilu (IMR)

IMR suliassat ilaatigut tulliuttunik imaqartassapput:

Assartuiffiit avataatigut bøøjet peerneqartassapput sikumit sequtsersimanerit pinaveersimatinniarlugit. Nakkutilliinerit sukumiisut ingerlanneqartassapput, aserfallaaliinerillu ingerlanneqartassapput.

Siku aserortilertorpat, molehoved delfinillu misissorneqassapput sikumit allanillu sequtsersimaneri misissorneqarlutik aammalu iluarsartuuttariaqarpata suliarineqassallutik.

Spunsvægget aseroriartorneri, korrosion, akuttunngitsumik misissorneqartarneri ingerlanneqartassapput.

8.4 Sumiiffik suliaqarfiusoq Kangerlummi sissaqarfik takissuseqassaaq missingerlugu 2 km-isut. Ingerlatsinermut pilersaarut silap pissusaa ulorianartillugu umiartornermi periusissat suliarineqassapput.

Sila ajoraangat umiatsiat angallatit tulattarfimmit sumiiffimmut aalajangersimasumut inissinneqartassapput. Sumiiffippiassaa suliniutip ingerlanneqalerpat inissinneqassaaq.

8.5 Kinnernik assartuinerit Citronen Fjord-ip sumiiffiani kuuit ikittut kuussuup akoqartiterput. Kuuit erngullu kuuffii kangerluup kujataata kitaatungaaniittut sanaartornermi nakkutigineqassapput.

Esrumip kuua kinneqarfiunerpaavoq sumiiffigisami. Kuup akoqarfia missingerlugu 2,5 km-imik talittarfiup siunnersuutigineqartumit ungasissuseqarpoq, takuuk Takussutissiaq 21.


43

Takussutissiaq 21 Erngup paasissutissartaanik takussutissiaq


44

9 Ajornartoornermi upalungaarsimaneq aamma navianartunik annikillisaanerit

9.1 Ajornatoornermi uplaungaarsimaneq Suliniut ineriartortitsiniarpoq ajornartoornermi pilersaarutinik aalajangersimasunik isumannaassusermut, peqqinnermut aamma avatangiisinut pisoqarfiusinnaasut suulluunniit suliniutip sumiiffiata avinngarusimanera pissutigalugu. Ajornartoornermi ingerlatsinikkut pilersaarutit aammalu periaasissanik inerisaanerit navialanerit aammalu pisoqarsinnaassusianik missingersuinerit sukumiisumik misissueqqissaarnerit tunngavigalugit suliarineqassapput, aammalu sillimaniarnikkut piareersimanissanilu suliassanik inerisaanerni atorneqassallutik. Ingerlatsinikkut pilersaarutinik periusissanik toqqammaviliinissat ajutoortoqarsinnaanerinik sillimaniarneri qisuariaatissanillu piareersimatitsinissat suliarineqarneri malittarisassiuunne-qassapput. Aallaaviussaaq ajutoortoqassappat, naak ajutoornissat pinissai ilimanaateqanngik-kaluartut, pisoqassagaluarpat pisinnaasut tamarmik sillimaffigineqarlutik qisuariaateqarfiginissai tamarmik piareersimaffigineqassasut.

Umiarsuit ajutoornissai ilimanaateqanngikkaluartoq pisunik pisoqassagaluarpat orsussamik imaluunniit tunisassiassanik aniasoqarluni, ajornartoornermi suliniuteqarnissamut pilersaarut aallartinneqassapput. Periusissani ilaapput `matoqqasunik annaasaqarneq`. Immikkut ittumik ”Assartuinerni ajutoortoqassagaluarpat periusissat sillimmartaarutit” suliniutip piareersimatitsinerni upalungaarsimatitsinernilu pilersaarutini immikkut ittumik suliaqassaaq.

9.2 Isumannaaallisaatit DMA isumannaallisaatinik inerisaasimavoq, paasissutissanik malittarisassanillu imaani angalanernerni Kalaallit Nunaata imartaani angalanerni atugassiat ataatsimoortut. Pineqartut uppernarsakkanik paasissutissanik tulliuttunik imaqarput:

• "Kalaallit Nunaata imartaanut tikilluarit”, DMA-mit suliarineqartoq

• Paasissutissat pingaaruteqartunut innersuussutit, Kalaallit Nunaata imartaani angalalluni aqunnerni, DMA-mit suliarineqartoq,

• DMA Nalunaarut Nr. 417, ulloq 28. Maaji 2009-meersoq, #Imaani sillimaniarnikkut Kalaallit Nunaata imartaani angalanerni teknikkikkut piumasaqaatit pillugit nalunaarut”, DMA-it suliarineqartoq,

• DMI-p sikusiornerni sullissinerit pillugit paasissutissatut naqitanngorlugit mappersagaliaat,

• "Kalaallit Nunaani imartat pillugit paasissutissat”, MRCC Grønnedal-imit suliarineqartut.

Paasissutissat uppernarsakkat pineqartut Kalaallit Nunaata imartaani angallannerit pillugit paasissutissat nalinginnaasut ilanngullugit Søfartsstyrelse-p nittartagaani pissarsiarineqarsin-naapput.

Suliniutip avinngarusimasumi inissisimanera tunngavigalugu, SAR-imik sullissinerit qulakkeerneqarsinnaanngillat.

Citronen Fjord-imi immikkut annaassiniarfissamik stationimik pilersitsinissaq nalilersorneqartariaqarpoq, aammalu allami inissiisoqarnissaa tamatuma saniatigut Station Nordimi imaluunniit Daneborgimi. Pisinnaaffiani upalungaarsimanissamik pilersaarutit stationini pilersinneqartariaqartariaqarput annaassiniarnerni sullissinerit qiteriffissaat. Pilersaaru-taanngitsumik aammalu annaassiniarnissamik stationeqarfissat suliniutip pilersaarusiorneqarluni sukumiisumik suliarineqarnerani suliarineqassapput.


45

10 Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq

Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi nalunaarsuiamit uani pineqartut tigulaakkat annerusumik pineqarnerupput - ASN (Ironbark & Orbicon, 2014).

Imaani umiartornerit annerusumik minnerusumilluunniit sikuusuni umiarsuit ajutoornissaanik navialanerit annertuseriartittarpai. Ajutoornerit pissagaluarpata, navianaateqarsinnaavoq tunisassiassat kimittorsakkat suliarineqarsimasut imaanut pisinnaaneri, tamatumani mingutsitillutik imaani pissuseqatigiinnerit mingutsissinnaallugit.

Avatangiisinut sunniutissaq annerpaasorineqarsinnaasoq imaani umiarsuarnik ajutoortoqassagaluarpat tassaavoq hydrocarbonimik aniatitsinerit. Kiassutsip appasinnera peqqutigalugit karbonhydridimik aniatitat sivisuumik uninngassammata. Arferit puisillu oliemik mingutsinneqarnissamut misikkarinngitsorujussuussapput (Dietz 1992). Taamaattorli sumiiffimmi mingutsinneqarsimasumi olieamik annertusisamik mingutsitsisoqarsimappat nannut misisikkarinnerussapput kulbrintip aalaanik silaannarmittumik ilummut anersaartornerminni misikkarinnerusinnaallutik, arfernut puisinullu sanilliullugit, olie iijorassammassuk meqqutik salinnerisigut olie iijorassammassuk, taamalu periuseqartarnerisa nannup toqunissaanik kinguneqarsinnaammat (Hurst & Øritsland 1982 Hurts et al. 1982). Tamatumani saniatigut nannut meqqutik pisariaqartittorujussuuvaat oqorsimaarutitut assersuutigalugu puisinut sanilliutissagaanni, aammalu meqqut oliekoorfigineqarsimasut kiassutsimik annaasaqarfiunerunissai ilimanaateqarmat, tamatumani timip inuussutissamik suliarinninnera (stofskifte) annertusisamik aamma sunniuteqarfigissammagu (Boertmann 1996).

Timmissat imaani eqimattakkaanik angisuuniittut oliekoornernut sanngiiffeqarnerussapput. Imaani timmissat Kalaallit Nunaata avannaata kangianeersut ernioriartortut timmissat katersuuffeqartarmata NEW ammalatami. Naajat timmissallu assigisaat appat allallu assigiinngisitaartut timmissat arlariissuit katersuuffigisarpaat. Mitit aammalu NEWimi upernaakkut katersuuttarput. Imaani timmissat oliekumik sunnerneqarsimasut nalinginnaasumik piffissap sivikitsuinnaap iluani toqusarput kiassutsimik tigumminnissinnaajunnartik toqqutigisarmatikkit.

Pisussap ilimanaateqanngilluinnartup pisoqarfiussagaluarpat, ikummatissanik kemikalienik imaluunniit tunisassiassanik imaani umiarsuit ajutoornermikkut aniatitsilerlutik, upalungaarsimaniarnikkut pilersaarutit aallarnisarneqassapput. Immikkorluinnaq ittumik aniatitat pillugit passussinissat Emergency Management Plan (ASN-imi ilanng. 5-imi nassuiarneqartoq) aallarnisarneqassaaq, suliassanik ingerlasinissat aammalu ingerlatsinerit inerisarneqarlutik suliarineqassallutik. Aniatitat qanoq annertutigineri apeqqutaallutik qanorlu pisoqarnera apeqqutaalluni periusissat tunngaviusumik iliuusissat tulliutut aallarnisarneqassapput suliarineqarlutik:

• Annertussuseq 1 – annikitsumik aniatitsisoqarnerani, shipping entreprenør-init imaluunniit sumiiffimmeersut ikiorsiullugit suliarieqarneri atortussianik pigineqartunik pissarsiarineqarsinnaasunik atuilluni;

• Annertussuseq 2 – akunnattumik annertussusilimmik aniatitsisoqaratarsinnaanerata pisinnaanera ilimaateqanngitsorujussuusorineqarpoq, pisoqassagaluarpat suliniuteqarfimmit upalungaarsimaniarnerni suleriutsinit sulisorisanillu atuilluni suliniuteqartoqarluni qisuariaateqartoqassaaq; imaluunniit

• Annertussuseq 3 – annertuumik aniatitsisoqartoqartoq, avataaniit suliarinnissinnaasunik aqutsinernik pisariaqarfiusut.

Ilimanaateqarnerpaavoq pisoqarsinnaanera annertussuseq 1-i, immap qaavanik sunniuteqarfiusussaq, imaappoq orsussamik oliemik tankernermi annikitsumik aniasoqarneranik pisoqarfiunissaa, sumiiffimmi immap pitsaassusaanik piffissami sivikitsup iluani sunniuteqarfiussalluni (assersuutigalugu ullut 2-3). Annertussuseq 2 imaluunniit 3 aniatitsinerit annertunerusuussapput, tamatumani umiarsuit kivinerisa kingorna imaluunniit ikuallattoqarnerata


46

kingorna aniatitsinernik pilerfiusut, taamaattorli oliemik aniatitsinerit ilimagineqarsinnaavoq annerpaamik sunniuteqarfiusunik kinguneqassasut. Allanik pisoqarfiusinnaanera soorlu umiarsuup ingerlajunnaarsimaneri imaluunniit kalitaarunnerit ilimanaateqanngillat oliemik aniatitsiviunissaat, taamalu pisoqarnissaanut sillimmartaarutinik suliaqartoqanngilaq.

Zinkimik tunisassiassat umiarsuarnit atortunit imaanut katanneqartut piffimmi avatangiisini zinkimik akoqassutsinik qaffariartitsisinnaapput. Aatsitassamik akulik pisuussut Citronenimiittoq saviminernik allanik akoqassusaa annikitsuaraavoq, soorlu aqerloq, kadmium aamma kobberimik akoqassusaa annikippoq. Taaneqartunik pisoqassagaluarpat kingunissai ilisimaneqanngillat, naatsorsuutigineqarlunili kimeerutsitinissani akut qaffasissasut. Aniatinneqartut immap naqqanut kivinissaat ilimagineqarpoq, sumiiffimmi pineqartumi immami uumassuseqatigiinnerit toqorarnerinik kinguneqaratarsinnaalluni. Zinikimilli pisuussutinik assartuutip sequminneqartup ukiumi 1991-imi Kalaallit Nunaata kangiani pisoq nalilerneqarpoq annikitsuinnaralammiittoq (Boertmann 1996).

Sapusiat ajortinnerisa kingorna aammalu upalungaarsimaniarnermik aqutsinerni pilersaarusiat sanaartornerit aammalu ingerlatsinerit sioqqullugit suli inerisaqqinneqarumaarput, tamatumani qulakkeerniarlugu avatangiisinut navialalersitsinerit pinaveersimatinnissaasa qulakkeerneqarnissaat.


47

11 Inerniliineq

11.1 Umiarsuup sumiissusersiornera

11.1.1 Aqqutissanik pilersitsineq Umiarsuarnik assartuinerit Citronen Fjord-imut ingerlanneqassaaq immikkoortiteriviit umiarsualiviit toqqarneqartut Citronen Umiarsualivianiittut tunngavigalugit. Aqqutissat ingerlaffissat umiarsuup kaptajn-ianit aalajangerneqartassapput aammalu pineqartumi piffissami umiarsuarnik angallannerni piffissaliussat umiarsuaatileqatigiiffiup aalajangersagai naapertorlugit, kiisalu sikut silallu qanoq inneri naapertorlugit nikerartassallutik. Umiarsualivimmi immikkoortiterivimmit tunisassiassaq assartorneqartassaaq sumunnarfissarpiamut apuunneqartigani.

Suliniummi atortussiat sumiiffiup avataanit nioqqutissat pissarsiarneqartut amerlanerpaat tamatumani orsussaq Europami umiarsualivimmi immikkoortiterivianit aggersuussapput.

IceNavTM imaluunnit periutsit assingusut atorneqassapput imaani sikoqarfiusuni angallaffiusuni. Periutsit taaneqartut nutaaliaanerpaapput silamik sikunillu paasissutissanik angalanerni pisariaqartinneqartunik umiarsuaq tuniorarsinnaallugu.

11.1.2 Immap assingi Immap assingi Kalaallit Nunaata avannaata kangiatungaa pissarsiarineqarsinnaanngilaq maannarpiaq. DMA, GST aammalu Ironbarkip akornani oqalotiginninnerit aqqutigalugit imaatigut angalaffissat aammalu angalanerni toqqammaviusussat tunngavissat pillugit piareersaanerit aammalu misissueqqissaarnissani periusissat suleriusissat aalajangersorneqassapput.

11.2 Sikut qanoq inneri Citronen Fjord-iliarnerni utimullu ingerlaarnissani umiarsuit Grønlandshav-imit imaani ammaannartumit Citronen Fjord-imut apissinnissani sikorsuaqarfiit assigiinngitsut pingasut aqqusaarlugit angallannerit ingerlanneqartassapput:

• Sikut katinngasut Grønlandshav-imi avannaatatungaanit imaanit ammasumit Cape Nordostrundingen-imut;

• Sikorsuit Wandel Hav-imiittut Cape Nordostrundingen-imiit Frederick Hyde Fjord-imut;

• Siku sukkasooqarfiusoq Frederick Hyde Fjord, tamatumani ilanngullugit sikut katinngasut.

Ukiut tamaasa ullut ammasoqafiusut aammalu isklasse PC 4-5-inik atuiffissat Citronen Fjord-imi angalassagaanni tapertaqarani angalaffissat naatsorsuutigineqarput Juuli-p qaammataata naaneranit Septembariip aallartisimanerata tungaanut ukiut tamaasa. Ammerit matunerillu ullui ulluni taaneqartuni taakkartorneqarput, umiarsuullu klasse sorlerni inissisimanissai ilanngullugit allattorsimasut missingersorneqarput Cape Nordostrundingen-ip avannaata tungaani imartaani angalasinnaassasut Kalaallit Nunaat sinerlugu Frederick E Hyde Fjordi tikillugu. DNV aammalu Unified polaris Klasser misissueqqissaarnerni uani atorneqarput. Umiarsuup sikusiutip Grønlandshav-imit Citronen Fjord-iliarnissaani kiisalu utimut angalasarnissani sikoqarfiusut assigiinngitsut sumiiffiit pingasut assigiinngitsut aqqusaartassavai.

11.3

Documents

Citronenimi Saviminermik Suliniut - Naalakkersuisut/media/Nanoq/Files/Hearings...Citronenimi Saviminermik Suliniut Angallanikkut isumannaallisaanerup misissuiffigineqarnera Juuli 2014