Embed Size (px)
Citation preview
Dieđut Ruoŧa Eanandoallouniversiteahtas – 15 2017
DIEHTU MEAHCCI
Jeagelguohtuma ovddešteapmi meahccebuollima maŋŋel
Min dutkama bakte mii leat juo 2000-logu álggus ožžon áigái vuođustusa mot ipmirdit goanstadahkkon jeahkála gilvin sáhttá dahkkot.
Stuorit geahččaleamis jeagelbinnáid (erenomážit oaivejeahkáliid, Cladonia stel-laris), gilvimis, guokte jagi meahccebuollima maŋŋel, ávdnejedje guohtungelbbolaš jea-gelmáhtta juo gávcci jagi gilvima maŋŋel.
Samuel Roturier, Lars-Evert Nutti, Hans Winsa ja Urban Bergsten
Buot gilvinbirrasat geahččaleamis čájehedje buori bohtosa. Báikki nala báhcán muorralatnja buollima maŋŋel attii buoremus jeagelšaddama.
Árvalus lea ahte gilvinattus ferte heivehuvvot eanandillái, buollima árjii ja gilvinjagiáigái.
Dát geahččaleamit ja eará dutkamat čájehit ahte goanstadahkkon jeagelgilvin sáhttá mielddisbuktit jođánis dehálaš guohtune-atnamiid ovddešteami, man meahccebuollin lea bilidan.
Geasset 2018 ledje eahpedábálaš máŋga meahccebuollima Ruoŧas, go geahččá maŋemus jahkečuođi.
Media dieđiha ahte lea vahátlaš buollinvii-dodagat muhto historjjálaš oaidninčiegas meahccebuollimat leat jahkásaččat váik-kuhan olu stuorit viidodagaid go dán jagi. Maŋemus 150 jagi buollinsuodjalus ovdá-neapmi lea dahkan ahte jahkásaš meahcce-buollinviidodat dábálaččat lea unni. Dolas lea goit dehálaš doaibma davve ekosystema galgá seailluhit dan flora ja fauna mii lea
Gov
va: S
amue
l Rot
urie
r
odne, dávjá mohkkás vugiin. Ovdamearka jeagelrikkis eallinbirrasis, mii dán geasi lea čalmmustahtton daningo stuora oassi buolláneatnamiin leat jeageleatnamat. Jeagil šaddá goikát eatnamiin ja goike geasi jeagil šaddá álkiidbuolli boaldámuš. Oanehis oaidninčiegas dat mearkkaša ahte jeagil jávká ollásit ja soaitá gollat guhkit go bealle jahkečuođi ovdalgo ollislaččat šaddá ođđasit buollima maŋŋel. Dát lea dieđusge problema jus buollán eatnamat leat dehálaš guohtunguovllut boazodollui. Oassái ja guhkit oaidninčiegas, dolla ovddida jeah-kála. Erenomáš dehálaš bohcco dálveguoh-tunguovlluin soaitá leat sávahahtti oažžut jođánis šaddama/ovddešteami hoahpu-hemiin dan lunddolaš čuovvumusa ja jeagelšaddama maŋŋel meahccebuollima.
Juo 2000-logu álggu rájis mii leat dutkan mat dahkkit váikkuhit jeahkála viidumii, ásaheapmái ja šaddamii. Mii leat juobe geahččalan jeahkála goanstadahkkon viiddideami sierra šaddanvuložiin ja sierra
vuovdi Bodträskforssas Bodena oarjjábe-alde. Guokte jagi maŋŋel mii lebbiimet stuorit geahččaleamis s. 540 gilo (goike-deaddu) boazojeagelbinnáid (erenomážit oaivejeahkála) mii lei čoggon Uvllo lahkosis Suomas. Gilvin dáhpáhuvai oassái borgemánu 2008 njuolga buollán geardái, oassái njukčamánu 2009 muohttaga nala (Figuvra 1), golmma oasseguovllus (Tabealla 1).
Buollima maŋŋel čuhppoje ollásit bu-ollán muorat earet várrečohkka, mii galggai šaddat reserváhttan. Juohke šaddanbáikkis gilvoje guokte sierra jeagelmeari (lavdos) 20x20 geahččalanlabiide. Attus 1 lei 0,45 m2 guovdu, vástideaddji 5,5 gilo 400 m2 guovdu ja attus 2 lei juohke 2,25 l m2 gu-ovdu, vástideaddji 28 gilo 400 m2 guovdu. Jeagil binnejuvvui, moatti millimettaris moatti sentimettar sturrosin. Aktii buot 120 bissovaš geahččalanlabi (50x50 cm) dahk-kui vai sáhttá čuovvut jeagelbinnáid sajái-duvvama. Sihke labelohku, mas ledje šaddi jeagelbinnát ja binnáid lohku registrerejuv-vui juohke geahččalanlabis jagiid 2010, 2013 ja 2015. Maid dárkkistangeahččalan-labit olggobealde geahččalanšaddanbáikkiid leat čuvvojuvvon vai sáhttá registreret jeagelsajáiduvvama gilvimahaga.
Guođohahtti jeagelgeardi 10 jagi bu-ollima maŋŋelGeahččalanboađus čájeha čielgasit ahte jeagelbinnát mat leat gilvojuvvon 2 jagi meahccebuollima maŋŋel sáhttet darvá-
birrasiin. Čakčageasi 2008, 2 jagi maŋŋel dan Ruoŧa ođđa áiggi stuorimus buollima, Bodträskforssas Bodena olggobealde, mii dagaimet gilvingeahččaleami jeahkáliin buollán eatnamii. Logi jagi maŋŋel lea boađus dás ja eará ovddeštangeahččalemiin hui movttiidahtti ja mii sáhttit dahkat jurd-dabohtosiid vejolaš ovddeštemiin geasi ja boahtte áigge meahccebuollimiid maŋŋel.
Boazojeahkála goanstadahkkon gilvinBoazojeahkálat lassánit erenomážit go jeagelnađa binnát mollejuvvo luovos go dat lea goikkis, ja johttá biekka, elliid dehe čázi mielde. Jeahkála gilvin go-anstadaguin lea danin oalle eaŋkil. Juo 2000-logu álggus mii leat dieđalaččat dutkan mat fáktorat váikkuhit gilvinboh-tosii. Čađahuvvon geahččaleamit čájehit ahte jeagelbinnát sáhttet sajáiduvvat jođánit gilvima maŋŋel jus biras mieđiha ahte dat sáhttet čatnasit eanangierragii seamma áigge go čuovga ja lávttasvuohta addá buori šaddama. Boazojeahkálat eai leat erenomáš álgojalgejeaddjišlájat muhto orrot sáhttime sajáiduvvat máŋgga sierra eatnanšaddanvuložii. Vuovdeeanangeahččaleamis mii veardi-deimmet sierra jeagelšlájaid sajáiduvvama ja šaddama, ja buot šlájat sajáiduvve bures. Njeallje jagi gilvima maŋŋel lei jeagelbio-geardi duppalaston.
Jeagelgilvin buolláneatnamii 2008Borgemánu 2006 bulii s. 1900 ha beahce-
135/7 Garas
Allodat (mettara badjelis meara)/lutning (%)
Garas–muddagis
3
Báiki
2
gaskamearálaččat. Buollindávjodat molsasa, dat vuolgá eananlávttasvuođas, šaddotiippain, eananlabičohkiideamis, jno. sihke .buollinsuod-jalusárvodásis. Jeageleatnamiin meahccebuol-lima maŋŋel jeagis sajáiduvvá bárra- golbmalot jahkelogi maŋŋel, ja sáhttá šaddat mearri-deaddji muhtin áiggi vel, soaitá boahtte buollin-hávi rádjái, dm .dábálaččat lagabui jahkečuođi. Meahccebuollimahaga leat guokte sierralágan diipadáhpáhusa.
Guoirasit eatnamiin boazojeagil sáhttá
Boazojeagil lea doaibmi joavku mii siskkilda máŋga sierra eananjeagelšlája( gos Cladonia lea mearrideaddji sohka), mii lea bohccuid váldobiebmu dálvet. Dálá jeagelrikkis mehciid unnumis mii lea fuobmájuvvon boazoguohtung-uovlluin lea stuora mearkkašupmi, juo odne ja guhkit áigái. Unnumis leat máŋga siva, main akta lea buollineastaleapmi mii lea dáhpáhuv-van 1800-logu loahpas.
Davvi Ruŧŧii anilduvvo ahte meahcci, historjjá oaidninčiegas, bulii juohke 80. jagi
leahkit mearrideaddji máŋga jahkečuođi, erenomážiid oaivejeagil. Eatnamiin gos lea alit árvu boazojeahkálat šaddet gilvalit sakka sierra dakŋasiiguin, sepmoliiguin ja urttaiguin mii dagaha ahte boazojeageleallinbiras unnu áiggi mielde. Dáin eatnamiin meahccebuol-limat sáhttet álggahit ođđa čuovvumuša ja áiggi mielde dagahit birrasa gos boazojeagil sáhttá sajáiduvvat ja hálddašit fas. Eaktun lea goit ahte meahccebuollimat dáhpáhuvvet muddá-gis áigeintervállaid.
Boazojeahkála čuovvun dola maŋŋel davvi meahcis
Jeagelguohtuma ovddešteapmi meahccebuollima maŋŋel
Tabealla 1. Diehtojuohkin sierra šaddanbáikkiin gilvináigodaga.
Buollinbeaktu Doaimmat meahcce- buollima maŋŋel
Krovdna- gokčan (%)
Eanan-tiipa
1 0
0
38
Báljisinčullon, gilvojuvvon
Goikkis–dearvvas
Báljisinčullon, eananmeaidin, gilvojuvvon
128/0
173/0 Garas–muddagis Duohtatmeahttun
Dearvvas
Dearvvas
Figuvra 1. Gilvin buollán lahpii čakčageasi 2008 (bajá bealde) ja muohttagii giđđadálvve 2009 (vuolá bealde). Govva: Samuel Roturier.
nit, sajáiduvvat ja šaddat, nu ahte bures ovdánan jeagelgeardi lea logi jagi maŋŋel (Figuvra 2). Dat lea mearkkašahtti jođánit go jeagelgilvimahaga. Dárkkistanlabiin ii leat measta mangelágan boazojeagil (< 1 % jeagelgeardi geahččalanlabis). Jeahkála ođđasiidsajáiduvvan, go geahččá sihke eanangokčama ja binnáidlogu, lei erenomáš buorre báikkis 3 muoraid olis mat ledje báhcán beroškeahttá gilvvus eará šattuiguin daningo buollin ii lean leamas nu garas dán báikkis. Árvidaht-timis sihke čuovga- ja láktavuođa dilit leat leamas measta buoremusat boazojeahkála šaddamii. Čieža jagi jeagelgilvima maŋŋel, maŋemus inventerendilálašvuođas, lei jea-geloassi 85 % geahččalanlabis šaddanbáikkis 3 go dat lei 70 ja 72 % šaddanbáikkis 1 ja 2 (Figuvra 3A). Dat guokte báikki leat leamas eanet čuovga- ja bieggasuojeheamit, dm. dain ii leat leamas nu oiddolaš dilli.Šaddanbáikkis 1, mii bulii garraseappot go earát, sáhtii ain áicat jeagelbinnáid sirdimiid geahččalanlabiin 7 jagi maŋŋel gilvima.
Vaikko jeagelbiomássá ii leat mihtiduv-von vel, orru ahte dat dál juo lea alit šaddanbáikkis 3 go veardida boaldinkeahtes “veardidanbeahcevuovddit” buollán gu-ovllu birra. Jeagelbiomássá šaddanbáikkiin 1 ja 2 orru jođánit lahkoneame vásti-deaddji eanet rabas guovlluid dási mat eai leat buollán guhkit áigái. Go bohccot eai mielainis guođo easka buollánguovlluin lea vissát leamas sivva daidda buriide bohtosi-idda (guovlu ii lean áitojuvvon).
Figur 3. Jeagelgávnnus(%) inventeremiid aktavuođas 2010, 2013 ja 2015 A: sierra šaddanbáikkiin, B: sierra jeageladdosat, C: sierra gilvináigodagat. FUOM: 2008 lei sajái-duvvan jeahkála attus nolla dakkaviđe maŋŋel gilvima muhto measta 100 % geahččalanlabiin lei gokčojuvvon gilvojuvvon jeagelbinnáiguin.
Jeagelguohtuma ovddešteapmi meahccebuollima maŋŋel
Figuvra 2. Jeagelsajáiduvvan 7 jagi gilvima maŋŋel, 9 jagi buollima maŋŋel. A. Ollesgokči jeagel-geardi šaddanbáikkis 3, B: Easkadahkkon jeagelgeardi šaddanbáikkis 1, C: Ođđa jeagelšaddan jápma binnáid nala. Govva: Samuel Roturier.
Addosis ja áigemuttus lea mearkkašupmi Jeagelgilvinaddosis ja gilvinjagiáiggis lei mearkkašahtti váikkuhus jeagelsajái-duvvamii. Alit attus attii alit binnálogu ja jeagelgávdnosa (Figuvra 3B), muhto vaikko alit attus lei vihtta geardde stuorit boađus ii šaddan vihtta geardde buoret. Sáhttá eahpi-dit ahte alit attus lei dárbbašmeahttun allat, ja mearkkašahtti oassi jeahkális árvidaht-timis jámii gilvima maŋŋel. Nuppi dáfus jápmán binnát sáhttet áiggi mielde veahke-hit daningo dat sáhttet veahkehit eará ealli binnáid darvánit eanagierragii. Go guoská jahkeáigeváikkuhussii čájehii čakčagease gilvin addit buoret jeagelsajáiduvvama áiggi mielde go giđđadálvve gilvin (Figuvra 3C). Jeahkála gilvin áigodaga go boazo-jeagil lunddolaččat šaddá buoremusat addá maid buoret sajáiduvvama go veardida gil-vima muohttaga nala go leat galbmačeahkit (muhtin negatiivva váikkuhus guhkit seailluheamis go veardida geassegilvimii lea vejolaš). Lea goit miellagiddevaš ahte sajái-duvvan goittotge šattai buorre dálvegil-vima maŋŋel ja soaitá vehá alit attus sáhttá buhtadit muhtin heajut eavttuid.
Ávžžuhusat Bodtreaskaforssa geahččaleami bohtosat, dievasmahtton min nuppi geahččaleami bohtosiin (geahča Diehtu Meahcci/ Fakta Skog 2010 Nr.6 sihke vuolábeal girjjálašvuođalistu), addá vuođu vai galgat bastit addit ávžžuhusaid vumiide, sihke
meahccefitnodagaide dehe eará meahc-ceeaiggádiidda geain lea beroštupmi ovddeštit boazojeagelguohtuma buollima ja boaldima maŋŋel.
1/ Áigeáigodat. Lea hui dehálaš vuordit dihto áiggi, mii evttohit unni-mus 2 jagi, ovdalgo gilvá boazojeahkála meahccebuollima dehe čuollanboaldima maŋŋel. Dat addá áiggi pH:i unnut gunas, gutnačalmmiide muvtomii fásta orgánalaš materiálan dehe hádjoseapmái ja eatnangierragii dásáiduvvamii.
Jeag
elgá
vnnu
s (%
)Je
agel
gávn
nus
(%)
Jeag
elgá
vnnu
s (%
)
Šaddanbáiki 1
Šaddanbáiki 2
Šaddanbáiki 3
Attus 1 (0,45 l/m2)Attus 2 (2,25 l/m2)
ČakčageassiGiđđadálvi
FAKTA SKOG – Rön från Sveriges lantbruksuniversitet. ISSN: 1400-7789. Produktion: SLU, Fakulteten för skogs -vetenskap 2019. Ansvarig utgivare: [email protected].
Redaktör: [email protected]. Illustratör: Fredrik Saarkoppel, Kobolt Media AB. Tryck: TMG Tabergs. Översättning: Space 360 ABPrenumeration: www.slu.se/faktaskog.
2/ Šaddanbáiki, máddodat ja ea-nan. Buot eatnama ii árvidahtti sáhte ovddeštit golloáhpasit- biologalaš eavttut jáhkihahtti váikkuhit máddodat-/eal-linbirrasii, čoakkádussii ja gierastruktuvrii, eatnanlávttasvuhtii, eananšattuide, jno. Dihto guohtunguovllut leat goit dehá-leappot go nuppit vai boazodoallu galgá leat bistevaččat doaibmi. Goike ja goike-dearvvas eatnamat leat jáhkihahtti dat maid vuosttažin galgá vuoruhit dán sullasaš ovddešteamis. Botreaskaforssageahččaleamis čájehii šaddanbáiki 3 gosa beazit ledje báhcán buoremus sajáiduvvanbohtosa, muhto šaddanbáiki 1 ja 2, gos rabasčuollan lei dáhpáhuvvan, attii sajáiduvvama man boazodoalu ovddasteaddjit olgodaddamiin leat govahallan juo guohtungelbbolažžan. Guohtuma dárbu ja gollobeaktilvuohta jeagelgilvimii lea árvidahtti eanemus mearkkašahtti gilvinšaddanbáikki válljemis.
3/ Boazojeagelčoaggin. IJeahkála čoaggin ja seailluheapmi ferte dáhpáhuvvat bistevaš vugiin ja nu ahte jeagil seailluha dan eallinvuoimmis. Suoma dutkama jelgii sáhttá 20 % jeagelgearddi šattus juohke 5:át -6:át jagi leahkit muttolaš vai jeagelresursa ii galgga riskeret. Seailluheapmi ii leat olu dutkojuvvon muhto máŋgga boazováz-
ÁvnnassánitBoazojeagil, meahccebuollin, čuollanboaldin, ekologalaš ovddešteapmi, boazodoallu, sámit.
Girječálli
Loga eanet Duncan, S. J. 2015. Woodland caribou alpine range restoration: an application for lichen transplants. Ecological Restoration 33: 22–29.Roturier, S., Bäcklund, S., Sundén, M. & Bergsten, U. 2007. Influence of ground sub-strate on establishment of reindeer lichen after artificial dispersal. Silva Fennica 41(2): 269-280.Roturier, S., Nutti, L.E., Bergsten, U. & Winsa H. 2017. Restoration of reindeer lichen pastures after forest fire in northern Sweden: Seven years of results. Ecological Engineering 108: 143–151.
Hans WinsaMeahcciD meahcce-doalus,Bröderna Winsa AB952 91 [email protected]
Urban BergstenSenior adviser,meahci biomateriála ja teknologa institušuvdna, SLU,901 83 Umeå[email protected]
Jeagelguohtuma ovddešteapmi meahccebuollima maŋŋel
Samuel RoturierUniversitehtalektor,UMR Ecologie, Sys-tématique, Evolution, AgroParisTech-Université Paris Sud-CNRS.91 400 Orsay, [email protected]
Lars-Evert NuttiBoazovázzi, Sirgása vuopmi.962 22 [email protected]
KontrollDos 1Dos 2Lokal 1 2 3
Sommar- Vinterspridning
0 5 10 15 20Fragment antal (per 5x5 cm)
0
20
40
60
80
100
Lav
före
kom
st (%
)
Figuvra 4. Jeagelgávnnus ja binnálohku juohke gieđahallama guovdu(3 šaddanbáikkit, 2 gilvinjagiáiggit, 2 jeageladdosat). Guovtti sierra mihtideami ovttasteapmi addá oinnolaš árvvoštallama jeagelgearddis geahččalanlabiin (sullii 0 % dárkkistanlabiin sullii 90 % šaddanbáikkis 3 alimus addosiin).
zis leat vásáhusat jeahkála seailluheamis boazofuođđun. Oaivejeagil lea dábálaččat hálddašeaddji šlája čoakkihahtti báikkiin ja vaikko dat boahtá maŋit čuovvumii dat lea sajáiduvvan bures goanstadahkkon gilvimis.
4/ Gilvináigemuddu ja –attus. Čakčageasi gilvin čájehii olu buoret bohtosa go giđđadálve gilvin muhto orru vejolaš heivehit addosa gilvináigemuddui, šaddanbáikái ja buollingievravuhtii (Figuvra 4). Earet eará galgá guohtuma dárbu ja gilvima gollu leahkit mearri-deaddji. Leat mearkkašahtti vejolašvuođat mekaniseret ja beaktilastit gilvima, ja dálveáigge gilvin galgá sáhttit dahkkot beaktilit juobe šaddanbáikkiin maidda teknihkalaččat leat váttis ollet ja gilvit geas-sejahkebeali. Gilvinminstara optimeren lea eará dehálaš váttisvuohta boahtte áigái. Jáh-kihahtti lea gollospáitil gilvit beare soames hárvelágan sulluide daningo boazojeagil viidu beaktilit oanehis gaskkaid.
5/ Dikšun ovddešteami maŋŋel. Dehálaš vuhtiiváldimuš go sálle bohccuid guohtugoahtit ovddeštuvvon guovllus lea ahte jeagelšaddui váikkuha jeahkála dálá biomearredássi (gokčanmearri ja allodat). Eananmeaidimis jeagelgilvima maŋŋel lea dieđusge negatiivvalaš váik-
kuhus ovddešteapmái. Ođastusminsttar ja gilvinčanus gilvima, jalgenáigodaga ja ruŋgodeahtisvuohta nuorra meah-cis lea eará mii váikkuha guhkesáigásaš ovddešteami bissovašvuhtii
Jeag
elgá
vnnu
s (%
)
Binnáid lohku (5x5 cm guovdu)
Geasse- Dálve gilvinAttus 1 Attus 2 ) Dárkkis-
teapmi
Šaddan-báiki
