Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Harjoitus 2
Tehtävä 5.
d) Jakamalla annettu yhtälö puolittain x sin(y/x):llä saadaan
dy
dx=
y
x+
1
sin(
yx
) .
Sijoitetaan taas
u = y/x,dy
dx= u+ x
du
dx,
jolloin saadaan
u+ xdu
dx= u+
1
sin u
elidu
dx=
1
sin u
1
x.
Erotetaan muuttujat ja integroidaan puolittain:
sin udu =dx
x;
∫
sin udu =
∫
dx
x; − cos u = ln |x| − C;
u = arccos(C − ln |x|); y = x arccos(C − ln |x|).
e) Yhtälö on yhtäpitävästi
y′ =y
x+ 2e−
y
x .
Sijoitetaan edelleen u = y/x, y′ = u+ xu′, jolloin
u+ xu′ = u+ 2e−u; u′ = 2e−u 1
x.
Tällä yhtälöllä ei ole erikoisratkaisua, sillä e−u > 0 aina. Erotetaan muuttujatja integroidaan puolittain:
du
dx=
2e−u
x; eudu =
2
xdx;
∫
eudu =
∫
2
xdx
eu = 2 ln |x|+ C ′ = ln(x2) + C ′ = ln(eC′
x2), C ′ on vakio
u = ln(ln(Cx2)), C = eC′
> 0
Täteny = x ln(ln(Cx2)).
Tehtävä 6.
c) Yhtälöstä(2x− 2y)dx+ (y − 1)dy = 0
saadaan
y′ =dy
dx=
2x− 2y
−y + 1.
Koska∣
∣
∣
∣
∣
2− 2
0− 1
∣
∣
∣
∣
∣
= −2 6= 0,
1
ja{
2x− 2y = 0
− y + 1 = 0⇐⇒ x = y = 1,
tehdään sijoitus{
t = x− 1
z = y − 1;
dy
dx=
dz
dt.
Tällöin saadaan homogeeniyhtälö
dz
dt=
2(t+ 1)− 2(z + 1)
−(z + 1) + 1=
2t− 2z
−z= −2
1− zt
zt
.
Tehdään jälleen sijoitus
u =z
t;dz
dt= u+ t
du
dt,
jolloin saadaan
u+ tdu
dt= −2
1− u
ueli
du
dt=
−2 + 2u− u2
u
1
t;
du
dt= −1 + (u− 1)2
u
1
t.
Tällä yhtälöllä ei ole erikoisratkaisuja. Erotetaan muuttujat ja integroidaanpuolittain:
∫
u
1 + (u− 1)2du = −
∫
dt
t
⇐⇒∫[
1
2
2(u− 1)
1 + (u− 1)2+
1
1 + (u− 1)2
]
du = −∫
dt
t
⇐⇒ 1
2ln |1 + (u− 1)2|+ arctan(u− 1) = − ln |t|+ C
2, C on vakio
⇐⇒ ln(1 + (u− 1)2) + 2 arctan(u− 1) = −2 ln |t|+ C = − ln(t2) + C
⇐⇒ ln(t2 + (tu− t)2) + 2 arctan(u− 1) = C
⇐⇒ ln(t2 + (z − t)2) + 2 arctan(z
t− 1)
= C
⇐⇒ ln((x− 1)2 + (y − x)2) + 2 arctan
(
y − 1
x− 1− 1
)
= C
⇐⇒ ln((x− 1)2 + (y − x)2) + 2 arctan
(
y − x
x− 1
)
= C.
Tehtävä 7.
b) Sijoitetaan y = xnz. Tällöin
nxn−1z + xn dz
dx=
xnz − x(xnz)2
x+ x2xnz.
Sievennys tuottaa
dz
dx=
(
xnz − x2n+1z2
x+ xn+2z− nxn−1z
)
1
xn
=xnz − x2n+1z2 − nxnz − nx2n+1z2
xn+1 + x2n+2z
=(1− n)xnz − (1 + n)x2n+1z2
xn+1 + x2n+2z=
z[(1− n)− (1 + n)xn+1z]
x(1 + xn+1z).
2
Tämä on separoituva, kun 1 + n = 0 eli n = −1. Tällöin
dz
dx=
2z
x(1 + z).
Erikoisratkaisu z = 0 eli y = 0. Muutoin∫
1 + z
zdz =
∫
2
xdx;
∫(
1
z+ 1
)
dz =
∫
2
xdx; ln |z|+ z = 2 ln |x|+ c′
Takaisin palaten,ln |xy|+ xy = 2 ln |x|+ c′
eli− ln |x|+ ln |y|+ xy = c′.
Tehtävä 8.
b) Yhtälö on yhtäpitävästidy
dx− 2
xy = −x2.
Merkitään
p(x) := −2
x,
jolloin integroiva tekijä on
eP (x) = e∫p(x)dx = e
∫− 2
xdx = e−2 ln |x| = |x|−2 = x−2.
Saadaan
x−2 dy
dx− 2x−3y = −1
elid
dx(x−2y) = −1.
Integroimalla saadaan
x−2y =
∫
(−1)dx = −x+ C, C on vakio
ja ratkaisu ony = −x3 + Cx2.
c) Ratkaistaan yhtälö
y′ + 1 · y =1
1 + e2x
integroivan tekijän menetelmällä. Merkitään p(x) := 1, jolloin integroiva tekijäon
eP (x) = e∫p(x)dx = ex.
Nyt kertomisen jälkeend
dx(exy) =
ex
1 + e2x
ja integroimalla saadaan
exy =
∫
ex
1 + (ex)2dx = arctan(ex) + C, C on vakio
eliy = e−x arctan(ex) + Ce−x.
3
Tehtävä 9.
a) Tarkasteltava yhtälö saadaan yhtäpitävään muotoon
dy
dx+
1
xy = x3y3.
Nyt α = 3 > 0, joten yhtälöllämme on erikoisratkaisu y ≡ 0. Kertomalla yo.yhtälö termillä y−α = y−3 saadaan
y−3 dy
dx+
1
xy−2 = x3.
Tehdään sijoitus z = y1−α = y−2, jolloin
dz
dx= −2y−3 dy
dx
eli
y−3 dy
dx= −1
2
dz
dx.
Tällöin saadaan 1. kertaluvun täydellinen lineaarinen differentiaaliyhtälö
−1
2
dz
dx+
1
xz = x3
elidz
dx− 2
xz = −2x3.
Tällä yhtälöllä on integroiva tekijä eP (x) = e∫p(x)dx = e−2 ln |x| = x−2. Siis
d
dx(x−2z) = −2x,
jostaz = −x4 + Cx2, missä C on vakio.
Yleiseksi ratkaisuksi saadaan
y−2 = −x4 + Cx2 = x2(C − x2),
josta
y = ± 1
|x|√C − x2
.
Lisäksi on erikoisratkaisu y ≡ 0.
Harjoitus 3
Tehtävä 10.
c) Yhtälö on yhtäpitävästi
(2x cos y + 3x2y)dx+ (x3 − x2 sin y − y)dy = 0,
4
jonka voi helposti todeta olevan eksakti. Yhtälöllä on siten integraali g =g(x, y), jolle
g(x, y) =
∫
(2x cos y + 3x2y)dx = x2 cos y + x3y + h(y)
ja∂g
∂y= x3 − x2 sin y − y.
Toisaalta∂g
∂y= −x2 sin y + x3 + h′(y),
jotenh′(y) = −y
ja
h(y) = −y2
2+ c, c on vakio.
Siis ratkaisu y toteuttaa yhtälön
g(x, y) = x2 cos y + x3y − y2
2= C,
missä C on vakio.
Tehtävä 11.
b) Tarkastellaan differentiaaliyhtälöä muodossa
y(x+ y + 1)dx+ x(x+ 3y + 2)dy = 0. (1)
Merkitään
M(x, y) := y(x+ y + 1), N(x, y) := x(x+ 3y + 2).
Koska∂M
∂y− ∂N
∂x= −x− y − 1 6= 0,
niin yhtälö ei ole eksakti. Sillä on kuitenkin y:stä riippuva integroiva tekijä.Merkitään
g(y) :=
∂M∂y
− ∂N∂x
M= −1
y.
Kerrotaan yhtälö (1) integroivalla tekijällä
µ(y) = e−∫g(y)dy = e
∫dy
y = eln |y| = |y|.
Kun y > 0, on µ(y) = y ja saadaan eksakti yhtälö
(y2x+ y3 + y2)dx+ (x2y + 3xy2 + 2xy)dy = 0.
Järjestelemällä termejä saadaan
(y2xdx+ x2ydy) + (y3dx+ 3xy2dy) + (y2dx+ 2xydy) = 0
5
tai(
y2x+ x2ydy
dx
)
+
(
y3 + 3xy2dy
dx
)
+
(
y2 + 2xydy
dx
)
= 0
elid
dx
(
y2x2
2
)
+d
dx(y3x) +
d
dx(y2x) = 0
elid
dx
(
y2x2
2+ y3x+ y2x
)
= 0.
Tästä seuraa, että ratkaisut y toteuttavat yhtälön
y2x2
2+ y3x+ y2x = C,
missä C on vakio. Kun y < 0, suoritetaan vastaava päättely.
6
Tehtävä 14.
b) Tehdään yhtälössä
y = (y′)2 − y′x+x2
2
sijoitus y′ = p, jolloin
y = p2 − px+x2
2.
Puolittain derivoimalla saadaan
y′ = p = 2pp′ − p′x− p+ x.
Yhtäpitävästi
2pp′ − p′x− 2p+ x = 0; (2p− x)(p′ − 1) = 0,
josta saadaan nollakohdat
p =x
2ja p′ = 1.
Ensimmäinen nollakohta antaa ratkaisun
y = p2 − px+x2
2=
x2
4.
Jälkimmäisestä nollakohdasta saadaan
p =
∫
1dx = x+ C, C on vakio
ja edelleen
y = p2 − px+x2
2=
x2
2+ Cx+ C2.
Täten yhtälön ratkaisut ovat
y =x2
4ja y =
x2
2+ Cx+ C2.
Tehtävä 15.
b) Yhtälö voidaan kirjoittaa muodossa
y = xy′ − 1
3(y′)3.
Sijoitetaan y′ = p, jolloin
y = xp− 1
3p3,
josta implisiittisesti derivoimalla saadaan
y′ = p = p+ xp′ − p2p′.
Siisp′(x− p2) = 0
7
elip′ = 0 tai x− p2 = 0.
Jos p′ = 0, niin p = C (vakio) ja
y = xp− 1
3p3 = Cx− 1
3C3.
Jos x− p2 = 0, niin p = ±√x, x ≥ 0 ja
y = xp− 1
3p3 =
2
3x√x
tai
y = −2
3x√x.
Harjoitus 4
Tehtävä 16.
b) Ympyräparven yhtälö on
(x− x0)2 + y2 = x2
0, (2)
missä x0 6= 0 on vakio. Derivoimalla implisiittisesti saadaan
2(x− x0) + 2yy′ = 0
taix0 = x+ yy′.
Sijoittamalla yo. x0:n lauseke yhtälöön (2) saadaan ympyräparven differenti-aaliyhtälöksi
y2(y′)2 + y2 = (x+ yy′)2
elix2 − y2 + 2xyy′ = 0.
Muodostetaan differentiaaliyhtälö kohtisuorille leikkaajille sijoituksella y′ 7→− 1
y′:
x2 − y2 − 2xy
y′= 0
eli−2xydx+ (x2 − y2)dy = 0. (3)
MerkitäänM(x, y) := −2xy, N(x, y) := x2 − y2.
Differentiaaliyhtälö (3) voidaan palauttaa eksaktiksi kertomalla se integroivallatekijällä
µ(x, y) = e−∫g(y)dy,
missä
g(y) =
∂M∂y
− ∂N∂x
M=
−2x− 2x
−2xy=
2
y.
8
Nyt
µ(x, y) = e−∫
2
ydy = e−2 ln |y| = |y|−2 = y−2
ja saadaan eksakti differentiaaliyhtälö
−2xy−1dx+ (x2y−2 − 1)dy = 0.
Yhtälön integraali g = g(x, y) on
g(x, y) =
∫
(x2y−2 − 1)dy = −x2y−1 − y + h(x)
ja∂g
∂x= −2xy−1 + h′(x) = −2xy−1,
joten h′(x) = 0 ja siis h(x) = c (vakio). Ratkaisut y toteuttavat yhtälön
g(x, y) = −x2y−1 − y = −2y0, y0 on vakio
elix2 + (y − y0)
2 = y20.
Tämän yhtälön kuvaaja on ympyrä, jonka keskipiste on (0, y0) ja säde |y0|.
9
Tehtävä 18.
Puolittain derivoimalla saadaan
2x− 2y − 2xy′ − 2yy′ + 4y′ = 0
taix− y − xy′ − yy′ + 2y′ = 0.
Siis
y′ =y − x
2− x− y=
x− y
x+ y − 2.
Kohtisuoria leikkaajia varten (y′ → −1/y′) ratkaistaan yhtälö
− 1
y′=
x− y
x+ y − 2
eli
y′ = −x+ y − 2
x− y
eli(x+ y − 2)dx+ (x− y)dy = 0. (4)
MerkitäänM(x, y) = x+ y − 2, N(x, y) = x− y.
Tällöin∂M
∂y− ∂N
∂x= 1− 1 = 0
joten yhtälö (4) on eksakti. Sen integraali on
g(x, y) =
∫
N(x, y)dy = xy − y2/2 + h(x),
jolloin∂g
∂x= y + h′(x) = x+ y − 2
eli h′(x) = x − 2 eli h(x) = x2/2 − 2x. Siten kohtisuorat leikkaajat y toteuttavatyhtälön
xy − y2/2 + x2/2− 2x = C,
missä C on vakio. Kyseessä on hyperbeli(parve)n yhtälö, kts. Kuva 1.Tehtävä 19.
a) Koska yhtälö ei sisällä eksplisiittisesti x:ää, niin tehdään sijoitus
y′ = p(y); y′′ = pdp
dy.
Tällöin saadaan separoituva differentiaaliyhtälö
ypdp
dy= 1 + p2,
jolla ei ole erikoisratkaisuja. Erottamalla muuttujat ja integroimalla saadaan∫
p
1 + p2dp =
∫
dy
y
10
Kuva 1: Tehtävänannon käyräparvi, kun d = 1, 2, 3 (punainen katkoviiva) ja senkohtisuorat leikkaajat, kun C = 1, 2, 3 (sininen viiva).
eli1
2ln(1 + p2) = ln |y|+ C ′
2, C ′ on vakio
eli
ln(1 + p2)− ln y2 = ln
(
1 + p2
y2
)
= C ′
eli1 + p2
y2= eC
′
=: c21 > 0
eli
p = ±√
c21y2 − 1.
Tästä saadaan differentiaaliyhtälöt
dy
dx= ±
√
c21y2 − 1,
joilla on erikoisratkaisut y = − 1c1
ja y = 1c1
. Erotetaan muuttujat ja integroi-daan:
∫
dy√
c21y2 − 1
= ±∫
dx = ±x+ C ′2, C ′
2 on vakio.
Lasketaan vasemman puolen integraali sijoituksella y = zc1
:
∫
dy√
c21y2 − 1
=1
c1
∫
dz√z2 − 1
=1
c1ln(
z +√z2 − 1
)
=1
c1ar cosh(z)
=1
c1ar cosh(c1y).
Nyt1
c1ar cosh(c1y) = ±x+ C ′
2
11
jaar cosh(c1y) = ±c1x+ C ′
2c1.
Tästä saadaan ratkaisut
y =1
C1
cosh(C1x+ C2), C1 ja C2 vakioita.
Yllä saadut erikoisratkaisut y = ± 1c1
eivät toteuta alkuperäistä yhtälöä.
Tehtävä 21.
a) On ratkaistava tehtävä
y′′ = x(y′)2, y(0) = 1.
Merkitsemällä y′ = p saadaan separoituva differentiaaliyhtälö
p′ = xp2.
Sillä on erikoisratkaisu p = 0, jota vastaa y′ = 0 eli y ≡ C (vakio). Näistä rat-kaisu y ≡ 1 toteuttaa tehtävän alkuehdon. Erotetaan muuttujat ja integroi-daan:
∫
dp
p2=
∫
xdx
eli
−p−1 =x2
2− C1
2=
x2 − C1
2, C1 on vakio
elidy
dx= y′(x) =
2
C1 − x2.
Oletetaan ensin, että C1 > 0 ja merkitään C1 = a2, a > 0 . Nyt∫
2
(a+ x)(a− x)dx =
1
a
∫(
1
a+ x+
1
a− x
)
dx
=1
a(ln |a+ x| − ln |a− x|) + C2 =
1
aln
∣
∣
∣
∣
a+ x
a− x
∣
∣
∣
∣
+ C2,
missä C2 on vakio. Alkuehdosta y(0) = 1 seuraa, että
1 = y(0) =1
aln
∣
∣
∣
∣
a+ 0
a− 0
∣
∣
∣
∣
+ C2 = 0 + C2 = C2
ja siis
y =1
aln
∣
∣
∣
∣
a+ x
a− x
∣
∣
∣
∣
+ 1.
Jos C1 = 0, niin saadaan
y = −∫
2
x2dx =
2
x+ C2,
joka ei toteuta ehtoa y(0) = 1 millään vakion C2 arvolla. Oletetaan seuraavaksi,että C1 < 0 eli C1 = −a2 jollain a > 0. Nyt
y = −∫
2
a2 + x2dx = − 2
a2
∫
dx
1 +(
xa
)2 = −2
aarctan
(x
a
)
+ C2
12
ja ehto y(0) = 1 on voimassa vakion arvolla C2 = 1 . Täten tehtävän ratkaisutovat
y ≡ 1,
y =1
aln
∣
∣
∣
∣
a+ x
a− x
∣
∣
∣
∣
+ 1
ja
y =2
aarctan
(x
a
)
+ 1,
missä a > 0 on vakio.
Tehtävä 22.
Tarkastellaan raketin liikettä polttoaineen loppumishetkestä t = 0 lähtien. Polt-toaineen loppuessa raketti on korkeudella h maanpinnasta eli
x(0) = R + h,
missä R = ”maapallon säde”. Tehtävänä on määrätä minimiarvo alkunopeudelle
v0 := x′(0),
jotta raketti ei putoaisi takaisin maahan.Tarkastellaan alkuarvotehtävää
x′′ = −GM
x2,
x(0) = R + h, x′(0) = v0.
Yo. differentiaaliyhtälö ei sisällä eksplisiittisesti t:tä, joten se voidaan ratkaista si-joituksella
x′ = p(x); x′′ = pdp
dx.
Tällöin
pdp
dx= −GM
x2,
josta muuttujat erottamalla saadaan
pdp = −GM
x2dx
elip2
2=
GM
x+
C
2, C on vakio
eli
p2 =2GM
x+ C. (5)
Tässä p = p(x(t)) = x′(t) =: v(t) on raketin nopeus hetkellä t. Alkuehdoista seuraa,että
v20 = (p(0))2 =2GM
x(0)+ C =
2GM
R + h+ C
eli
C = v20 −2GM
R + h.
13
Siis (5) on muotoa
v2 =2GM
x+
(
v20 −2GM
R + h
)
.
Koska raketti ei saa pudota, on oltava v(t) > 0 kaikilla t eli
2GM
x+
(
v20 −2GM
R + h
)
> 0
aina kun x ≥ R + h. Koska 2GMx(t)
> 0 kaikilla t ≥ 0 ja
limt→+∞
2GM
x(t)= 0,
niin ehdoksi jää
v20 −2GM
R + h> 0,
josta saadaan
v0 >
√
2GM
R + h.
Harjoitus 5
Tehtävä 23.
a) Kuten luennoissa, yrite y = erx johtaa karakteristiseen yhtälöön
r4 + 64 = 0. (KY)
Yksikköympyrän avulla
r4 = −64 = 26e(π+2kπ)i, k ∈ Z, i =√−1.
Yhtälön (KY) juuret ovat siis
rk = 23/2e(π/4+kπ/2)i, k ∈ Z.
eli
r0 = 23
2 eπ4i = 2
3
2
(
cosπ
4+ i sin
π
4
)
= 2√2
(
1√2+ i
1√2
)
= 2 + 2i
r1 = 23
2 e3π4i = 2
3
2
(
cos3π
4+ i sin
3π
4
)
= 2√2
(
− 1√2+ i
1√2
)
= −2 + 2i
r2 = 23
2 e5π4i = 2
3
2
(
cos5π
4+ i sin
5π
4
)
= 2√2
(
− 1√2− i
1√2
)
= −2− 2i
r3 = 23
2 e7π4i = 2
3
2
(
cos7π
4+ i sin
7π
4
)
= 2√2
(
1√2− i
1√2
)
= 2− 2i.
Siis juuret ovat ±2± 2i. Täten yhtälön yleinen ratkaisu on
y(x) = e2x(C1 cos 2x+ C2 sin 2x) + e−2x(C3 cos 2x+ C4 sin 2x),
missä C1, C2, C3, C4 ovat vakioita (i sisältyy vakioihin).
14
Tehtävä 24.
b) Differentiaaliyhtälön karakteristinen yhtälö on
r6 + r5 − r4 − r3 = 0
elir5(r + 1)− r3(r + 1) = 0
elir3(r + 1)2(r − 1) = 0.
Yhtälön juuret ovat
r1 = r2 = r3 = 0, r4 = r5 = −1, r6 = 1.
Koska juuri r = 0 on kolminkertainen, juuri r = −1 on kaksinkertainen jajuuri r = 1 on yksinkertainen, niin differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu on
y = C1 + C2x+ C3x2 + (C4 + C5x)e
−x + C6ex,
missä C1, C2, C3, C4, C5, C6 ovat vakioita.
15
Tehtävä 26.
b) Homogeenisen yhtälöny(4) + 4y = 0
karakteristinen yhtälö onr4 + 4 = 0,
jonka juuret ovat
r1 = 1 + i, r2 = −1 + i, r3 = −1− i, r4 = 1− i.
Kaikki juuret ovat yksinkertaisia. Homogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu onsiten
yH(x) = ex(C1 cos x+ C2 sin x) + e−x(C3 cos x+ C4 sin x).
Tehdään differentiaaliyhtälön
y(4) + 4y = 5ex
ratkaisemiseksi yritey1(x) = Aex.
Tällöin saadaany(4)1 + 4y1 = 5Aex = 5ex,
josta A = 1 ja y1(x) = ex. Vastaavasti tehdään differentiaaliyhtälölle
y(4) + 4y = 5 sin x
yrite y2(x) = B cosx+ C sin x. Tällöin saadaan
y(4)2 + 4y2 = 5B cos x+ 5C sin x = 5 sin x,
josta B = 0 ja C = 1 jay2(x) = sin x.
Täten funktioy1(x) + y2(x) = ex + sin x
on alkuperäisen differentiaaliyhtälön eräs ratkaisu. Yleinen ratkaisu on
y = (y1 + y2) + yH
= ex + sin x+ ex(C1 cosx+ C2 sin x) + e−x(C3 cos x+ C4 sin x),
missä C1, C2, C3, C4 ovat vakioita.
Tehtävä 27.
a) Homogeenisen yhtälön y′′ − y = 0 yleinen ratkaisu on (kts. Tehtävä 25 a))
yH(x) = C1e−x + C2e
x.
Yksityisratkaisun löytämiseksi tehdään yrite
y1(x) = A+ Bx.
Tällöin y′′1 = 0 jay′′1 − y1 = −y1 = 2x
16
eliy1 = −2x.
Yleinen ratkaisu on
y = y1 + yH = −2x+ C1e−x + C2e
x.
Reunaehdoista y(0) = 0 ja y(1) = −1 seuraa, että{
0 = y(0) = C1 + C2,
−1 = y(1) = −2 + C1e−1 + C2e,
josta saadaan
C1 = − e
e2 − 1,
C2 =e
e2 − 1.
Täten alkuarvotehtävän ratkaisu on
y = −2x+e
e2 − 1(ex − e−x) = −2x+
ex − e−x
e− e−1= −2x+
sinh x
sinh 1.
Harjoitus 6
Tehtävä 30.
b) Kirjoitetaan differentiaaliyhtälö muodossa
y′′ − 4
xy′ +
(
6
x2− 1
)
y = 0.
Käytetään sijoitustay = ue−
1
2
∫p(x)dx,
missä p(x) = − 4x
ja∫
p(x)dx = −4 ln |x|. Nyt
y = ue2 ln |x| = x2u; y′ = 2xu+ x2u′; y′′ = 2u+ 4xu′ + x2u′′
ja yhtälö saa muodon
2u+ 4xu′ + x2u′′ − 4
x(2xu+ x2u′) +
(
6
x2− 1
)
x2u = 0
elix2u′′ − x2u = 0
eliu′′ − u = 0,
joka on 2. kertaluvun vakiokertoiminen homogeeninen yhtälö. Sen yleinen rat-kaisu on
u = C1e−x + C2e
x.
Siisy = x2u = C1x
2e−x + C2x2ex,
missä C1, C2 ovat vakioita.
17
Tehtävä 31.
a) Vastaavan homogeenisen yhtälön
y′′ + y = 0
yleinen ratkaisu onyH = C1y1 + C2y2
missä C1 ja C2 ovat vakioita,
y1(x) = cos x, y′1(x) = − sin x
jay2(x) = sin x, y′2(x) = cosx.
Haetaan yksityisratkaisu täydelliselle yhtälölle vakioita varioimalla. Olkoon
y0(x) = C1(x)y1(x) + C2(x)y2(x).
Ratkaistaan funktiot C1 ja C2 ehdoista
{
y1(x)C′1(x) + y2(x)C
′2(x) = 0,
y′1(x)C′1(x) + y′2C
′2(x) = tan2 x
eli{
cos xC ′1(x) + sin xC ′
2(x) = 0,
− sin xC ′1(x) + cos xC ′
2(x) = tan2 x.
Kertomalla ensimmäinen yhtälö termillä sin x ja toinen yhtälö termillä cos xja laskemalla saadut yhtälöt puolittain yhteen saadaan
sin2 xC ′2(x) + cos2 xC ′
2(x) = (sin2 x+ cos2 x)C ′2(x) = C ′
2(x) = tan2 x cos x,
sillä sin2 x+ cos2 x = 1. Tästä seuraa, että
C ′1(x) = − sin x
cos xC ′
2(x) = − tan2 x sin x.
Integroimalla saadaan
C2(x) =
∫
tan2 x cos xdx =
∫
sin2 x
cos xdx =
∫
1− cos2 x
cos xdx
=
∫(
1
cos x− cos x
)
dx =
∫
cos x
cos2 xdx− sin x
=
∫
cos x
(1− sin x)(1 + sin x)dx− sin x
=1
2
∫(
cosx
1− sin x+
cos x
1 + sin x
)
dx− sin x
= −1
2ln |1− sin x|+ 1
2ln |1 + sin x| − sin x
=1
2ln
∣
∣
∣
∣
1 + sin x
1− sin x
∣
∣
∣
∣
− sin x.
18
Vastaavasti,
C1(x) = −∫
sin x tan2 xdx = −∫
sin xsin2 x
cos2 xdx
= −∫
sin x1− cos2 x
cos2 xdx = −
∫(
sin x
cos2 x− sin x
)
dx
= −∫
sin x
cos2 xdx− cos x = − 1
cos x− cos x.
Yksityisratkaisu on siis
y0(x) = C1(x)y1(x) + C2(x)y2(x)
=
(
− 1
cos x− cos x
)
cos x+
(
1
2ln
∣
∣
∣
∣
1 + sin x
1− sin x
∣
∣
∣
∣
− sin x
)
sin x
= −1− cos2 x− sin2 x+1
2sin x ln
∣
∣
∣
∣
1 + sin x
1− sin x
∣
∣
∣
∣
= −2 +1
2sin x ln
∣
∣
∣
∣
(1 + sin x)2
1− sin2 x
∣
∣
∣
∣
= −2 +1
2sin x ln
∣
∣
∣
∣
(1 + sin x)2
cos2 x
∣
∣
∣
∣
= −2 + sin x ln
∣
∣
∣
∣
1 + sin x
cos x
∣
∣
∣
∣
.
Differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu on
y = y0 + yH = −2 + sin x ln
∣
∣
∣
∣
1 + sin x
cos x
∣
∣
∣
∣
+ C1 cos x+ C2 sin x,
missä C1, C2 ovat vakioita.
19
Tehtävä 32.
a) Differentiaaliyhtälö voidaan kirjoittaa muodossa
y′′ − x2 + 2x
x2y′ +
(
x+ 2
x2
)
y = x.
Vastaavan homogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu on
yH = C1y1 + C2y2,
missä C1 ja C2 ovat vakioita ja
y1(x) = x, y′1(x) = 1
sekäy2(x) = xex, y′2(x) = ex + xex.
Etsitään täydelliselle yhtälölle yksityisratkaisu vakioita varioimalla. Olkoon
y0(x) = C1(x)y1(x) + C2(x)y2(x).
Ratkaistaan funktiot C1 ja C2 ehdoista{
C ′1(x)y1(x) + C ′
2(x)y2(x) = 0,
C ′1(x)y
′1(x) + C ′
2(x)y′2(x) = x
eli{
C ′1(x)x+ C ′
2(x)xex = 0,
C ′1(x) + C ′
2(x)(1 + x)ex = x.
Ensimmäisestä yhtälöstä saadaan
C ′1(x) = −C ′
2(x)ex.
Sijoittamalla tämä jälkimmäiseen yhtälöön saadaan
C ′2(x)xe
x = x
eliC ′
2(x) = e−x.
Siis integroimalla
C2(x) =
∫
e−xdx = −e−x
ja
C1(x) = −∫
C ′2(x)e
xdx = −∫
1dx = −x.
Täteny0(x) = C1(x)y1(x) + C2(x)y2(x) = −x2 − x.
Koska y = x on homogeenisen yhtälön ratkaisu, niin riittää valita ensimmäinentermi
y0(x) = −x2.
Tehtävä 33.
20
b) Olkoon ensin x > 0. Sijoitetaan x = et eli t = ln x. Merkitään
y(t) = y(et).
Tällöin, kuten a)-kohdassa,
dy
dx= y′x−1,
d2y
dx2= x−2(y′′ − y′).
Yhtälö saa siten muodon
4x2x−2(y′′ − y′)− 4xx−1y′ + 3y = 0
eli4y′′ − 8y′ + 3y = 0.
Karakteristisen yhtälön 4r2 − 8r + 3 = 0 juuret ovat r = 1/2 ja r = 3/2. Josx < 0, niin sijoitus x = −et johtaa samaan yhtälöön. Sen yleinen ratkaisu on
y(t) = C1et/2 + C2e
3t/2.
Alkuperäisen yhtälön ratkaisu on siten
y(x) = y(ln x) = C1e1
2lnx + C2e
3
2lnx = C1x
1/2 + C2x3/2
kun x > 0 ja
y(x) = y(ln(−x)) = C1e1
2ln(−x) + C2e
3
2ln(−x) = C1(−x)1/2 + C2(−x)3/2
kun x < 0. Yhdistäen,
y(x) = C1|x|1/2 + C2|x|3/2 = C1
√
|x|+ C2|x|√
|x|,
missä C1, C2 ovat vakioita.
Harjoitus 7
Tehtävä 36.
a) Kirjoitetaan ryhmä muodossa
{
Dx+ x = −3e−2t
Dy + y = −2x− 6e2t.
Kertomalla ensimmäinen yhtälö puolittain termillä et saadaan
etDx+ etx = −3e−t
eliD(etx) = −3e−t.
Integroimalla,etx = 3e−t + C1,
21
josta x(t) = C1e−t + 3e−2t (toinen tapa HY:n ja yksityisratkaisun kautta).
Sijoittamalla tämä alkuperäisen ryhmän toiseen yhtälöön saadaan
Dy + y = −2(C1e−t + 3e−2t)− 6e2t = −2C1e
−t − 6(e−2t + e2t).
Kertomalla puolittain termillä et saadaan
D(ety) = −2C1 − 6(e−t + e3t).
Integroiden,ety = −2C1t+ 6e−t − 2e3t + C2.
Siteny(t) = −2C1te
−t + 6e−2t − 2e2t + C2e−t.
Kirjataan vastaus muodossa
{
x(t) = C1e−t + 3e−2t
y(t) = (C2 − 2C1t)e−t + 6e−2t − 2e2t,
missä C1, C2 ovat vakioita.
c) Tarkastellaan differentiaaliyhtälöryhmää muodossa
{
(D3 − 2D2 + 3D)x+ 2(D − 2)(D + 2)y = 4− 6t
(D + 2)y = Dx+ 2t.
Sijoittamalla toinen yhtälö ensimmäiseen yhtälöön saadaan differentiaaliyhtälöfunktiolle x:
(D3 − 2D2 + 3D)x+ 2(D − 2)(Dx+ 2t) = 4− 6t
tai(D3 − 2D2 + 3D)x+ 2(D − 2)Dx = 2t
tai(D3 −D)x = D(D − 1)(D + 1)x = 2t.
Homogeenisen yhtälönD(D − 1)(D + 1)x = 0
ratkaisu on
xH = C1 + C2e−t + C3e
t, C1, C2, C3vakioita.
Koska r = 0 on karakteristisen yhtälön 1-kertainen juuri, niin tehdään yksi-tyisratkaisun löytämiseksi yrite
x1(t) = t(At+ B) = At2 + Bt.
TällöinDx1 = 2At+ B, D3x1 ≡ 0
ja(D3 −D)x1 = −2At−B = 2t
22
jos ja vain jos A = −1 ja B = 0. Siis
x1(t) = −t2.
Yleiseksi ratkaisuksi saadaan
x = x1 + xH = −t2 + C1 + C2e−t + C3e
t.
Funktiota y koskeva differentiaaliyhtälö saadaan siten muotoon
(D + 2)y = Dx+ 2t = −C2e−t + C3e
t.
Vastaavan homogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu on
yH = C4e−2t, C4 vakio.
Tehdään yritey1(t) = Ce−t +Det.
Tällöin(D + 2)y1 = Ce−t + 3Det = −C2e
−t + C3et
jos ja vain jos C = −C2 ja D = C3
3. Siis
y1(t) = −C2e−t +
C3
3et
ja
y = y1 + yH = −C2e−t +
C3
3et + C4e
−2t,
missä C2, C3, C4 ovat vakioita.
23
Tehtävä 37.
c) Kertomalla ensimmäinen yhtälö 3:lla ja laskemalla yhtälöt puolittain yhteensaadaan funktiolle y differentiaaliyhtälö
2(D2 + 2)y + 6Dy = 0
eli(D + 1)(D + 2)y = 0.
Yleinen ratkaisu ony(t) = C1e
−t + C2e−2t,
missä C1 ja C2 ovat vakioita ja
Dy = −C1e−t − 2C2e
−2t.
Alkuehdoista seuraa, että{
1 = y(0) = C1 + C2
−1 = y′(0) = −C1 − 2C2
eli C1 = 1 ja C2 = 0 jay(t) = e−t.
Ratkaistaan seuraavaksi differentiaaliyhtälö
(D2 + 1)x = −2Dy = 2e−t.
Vastaavan homogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu on
xH(t) = C3 cos t+ C4 sin t.
Yksityisratkaisua varten tehdään yrite
x1(t) = Ae−t.
TällöinDx1 = −Ae−t, D2x1 = Ae−t
ja(D2 + 1)x1 = 2Ae−t = 2e−t
jos ja vain jos A = 1 elix1(t) = e−t.
Siis yleinen ratkaisu on
x(t) = x1(t) + xH(t) = e−t + C3 cos t+ C4 sin t
jaDx = −e−t − C3 sin t+ C4 cos t.
On määrättävä alkuehdot toteuttava ratkaisu. Ehdosta{
1 = x(0) = 1 + C3
0 = x′(0) = −1 + C4
saadaan, että C3 = 0 ja C4 = 1. Siis
x(t) = e−t + sin t.
24
d) Aloitetaan keskimmäisestä yhtälöstä, joka sisältää vain y:tä. Homogeenisenyhtälön
(D + 1)y = 0
yleinen ratkaisu on y(t) = C1e−t. Alkuehdon mukaan y(0) = C1 = 0 eli y(t) ≡
0. Siten alkuperäinen ryhmä sievenee muotoon{
(D − 1)x = 2z
(D + 2)z = 0.
Tästä todetaan heti z(t) = C2e−2t. Alkuehdon nojalla z(0) = C2 = 3 eli
z(t) = 3e−2t. Siis(D − 1)x = 2z = 6e−2t.
Termillä e−t kertomalla saadaan vasemmalle puolelle tulon derivaatta eli
D(e−tx) = 6e−3t.
Integroimalla,e−tx = −2e−3t + C3
eli x(t) = −2e−2t+C3et. Alkuehdon nojalla x(0) = −2+C3 = −3 eli C3 = −1.
Sitenx(t) = −2e−2t − et.
Kirjataan vastaus vielä näkyviin
x(t) = −2e−2t − et
y(t) = 0
z(t) = 3e−2t.
Tehtävä 38.
b) Otetaan tarkasteluun ensin ryhmän ensimmäinen ja viimeinen yhtälö eli
{
(D − 1)x+ z = cos t
2x+Dz = cos t+ 2 sin t.
Derivoimalla ensimmäinen yhtälö saadaan{
D(D − 1)x+Dz = − sin t
2x+Dz = cos t+ 2 sin t.
Vähentämällä nämä puolittain toisistaan saadaan
(D2 −D − 2)x = (D + 1)(D − 2)x = − cos t− 3 sin t.
Tätä vastaavan homogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu on
xH(t) = C1e−t + C2e
2t,
missä C1 ja C2 ovat vakioita. Yksityisratkaisun määräämiseksi tehdään yrite
x1(t) = A cos t+ B sin t.
25
Tällöin
(D2 −D − 2)x1 = −A cos t−B sin t+ A sin t−B cos t− 2A cos t− 2B sin t
= (−3A−B) cos t+ (A− 3B) sin t = − cos t− 3 sin t,
joten A = 0 ja B = 1. Siten
x(t) = C1e−t + C2e
2t + sin t.
Alkuperäisen ryhmän ensimmäisen yhtälön perusteella
z(t) = x(t)−Dx+ cos t
= C1e−t + C2e
2t + sin t+ C1e−t − 2C2e
2t − cos t+ cos t
= 2C1e−t − C2e
2t + sin t.
Sijoittamalla tämä alkuperäisen ryhmän toiseen yhtälöön saadaan
(D + 1)y = −z + sin t = −2C1e−t + C2e
2t.
Termillä et kertomalla saadaan vasemmalle puolelle tulon derivaatta eli
D(ety) = −2C1 + C2e3t
eli integroimisen jälkeen
ety = −2C1t+1
3C2e
3t + C3,
missä C3 on integroimisvakio. Siten
y(t) = −2C1te−t +
1
3C2e
2t + C3e−t,
missä C1, C2, C3 ovat vakioita.
Harjoitus 8
Tehtävä 39.
a) Yhtälö on muotoa y′′+p(x)y′+ q(x)y = 0, missä p(x) = −x ja q(x) = −1 ovatanalyyttisiä koko reaaliakselilla. Siten x = 0 on yhtälön säännöllinen piste.Tehdään yrite
y =∞∑
k=0
akxk.
Tällöin
y′ =∞∑
k=1
kakxk−1, y′′ =
∞∑
k=2
k(k − 1)akxk−2.
Sijoittamalla nämä yhtälöön saadaan
y′′ − xy′ − y =∞∑
k=2
k(k − 1)akxk−2 − x
∞∑
k=1
kakxk−1 −
∞∑
k=0
akxk
=∞∑
n=0
(n+ 2)(n+ 1)an+2xn −
∞∑
n=0
(n+ 1)anxn
=∞∑
n=0
[(n+ 2)(n+ 1)an+2 − (n+ 1)an] xn = 0.
26
Tästä saadaan palautuskaava
(n+ 2)an+2 − an = 0, n = 0, 1, 2, . . .
elian+2 =
ann+ 2
, n = 0, 1, 2, . . . .
Tässäa2 =
a02, a4 =
a24
=a02 · 4 , a6 =
a46
=a0
23 · 1 · 2 · 3eli (todistus induktiolla)
a2n =a02nn!
, n = 0, 1, 2, . . .
Vastaavasti
a3 =a13, a5 =
a35
=a13 · 5 , a7 =
a57
=2 · 4 · 6a1
7!
eli
a2n+1 =2nn!a1
(2n+ 1)!, n = 0, 1, 2, . . .
Siten ratkaisuksi saadaan
y(x) =∞∑
k=0
akxk =
∞∑
k=0
a2kx2k +
∞∑
k=0
a2k+1x2k+1
=∞∑
k=0
a02kk!
x2k +∞∑
k=0
2kk!a1(2k + 1)!
x2k+1
= a0
∞∑
k=0
1
k!
(
x2
2
)k
+ a1
∞∑
k=0
2kk!
(2k + 1)!x2k+1 = a0e
x2/2 + a1y2,
missä y2 on edellisessä vaiheessa esiintyvä sarja. Sille voidaan laskea toinen esitys-
muoto kaavalla
y2(x) = y1(x)
∫ x
0
e−∫p(s)ds
y1(s)2ds = ex
2/2
∫ x
0
es2/2
es2ds
= ex2/2
∫ x
0
e−s2/2ds = ex2/2
∫ x
0
e−(s/√
2)2ds
s=√
2t= ex
2/2√2
∫ x/√
2
0
e−t2dt =√2ex
2/2
√π
2erf(x/
√2) = ex
2/2
√2π
2erf(x/
√2),
missä
erf(s) =2√π
∫ s
0
e−t2dt
on ns. virhefunktio.
Tehtävä 41.
Tässä tarkastellaan (Legendren) differentiaaliyhtälön
(1− x2)y′′ − 2xy′ + 2y = 0
ratkaisemista pisteen x = 0 ympäristössä. Koska
p(x) = − 2x
1− x2=
∞∑
k=0
−2x2k+1, q(x) =2
1− x2=
∞∑
k=0
2x2k, |x| < 1
27
ovat analyyttisiä pisteessä x = 0, niin x = 0 on yhtälön säännöllinen piste. Sijoitta-malla yrite
y(x) =∞∑
k=0
ckxk
yhtälöön saadaan
0 = (1− x2)y′′ − 2xy′ + 2y
= (1− x2)∞∑
k=2
k(k − 1)ckxk−2 − 2x
∞∑
k=1
kckxk−1 + 2
∞∑
k=0
ckxk
=∞∑
k=0
xk [(k + 2)(k + 1)ck+2 − (k(k − 1) + 2k − 2) ck]
=∞∑
k=0
(k + 2)xk [(k + 1)ck+2 − (k − 1) ck] .
Tämä johtaa palautuskaavaan
ck+2 =k − 1
k + 1ck, k = 0, 1, 2, . . .
Täten
c2 = −c0, c4 =1
3c2 = −1
3c0, c6 =
3
5c4 = −1
5c0
eli
c2k = − 1
2k − 1c0, k = 1, 2, 3 . . .
Vastaavastic3 = 0, c5 = 0, c7 = 0,
eli c2k+1 = 0, k = 1, 2, . . .. Differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu on siten
y(x) =∞∑
k=0
c2kx2k +
∞∑
k=0
c2k+1x2k+1 = c0 −
∞∑
k=1
1
2k − 1c0x
2k + c1x
= c0
(
1− x
∞∑
k=1
1
2k − 1x2k−1
)
+ c1x.
Lasketaan vielä ratkaisussa esiintyvä sarja. Koska∫ x
0
s2k−2ds =1
2k − 1x2k−1,
niin∞∑
k=1
1
2k − 1x2k−1 =
∞∑
k=1
∫ x
0
s2k−2ds =
∫ x
0
∞∑
k=1
s2k−2ds =
∫ x
0
1
1− s2ds
=
∫ x
0
1
2
(
1
1 + s+
1
1− s
)
ds =1
2ln
∣
∣
∣
∣
1 + x
1− x
∣
∣
∣
∣
, |x| < 1.
Siten
y(x) = c0
(
1− x
2ln
∣
∣
∣
∣
1 + x
1− x
∣
∣
∣
∣
)
+ c1x, |x| < 1
missä c0 ja c1 ovat vakioita. Merkitsemällä y1(x) = x saadaan ratkaisun perusjärjes-telmän toinen funktio y2(x) laskettua myös luennoissa annetulla kaavalla.
28