DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

1

DPS-tutkimus:

Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Jaana LindströmDosentti, tutkimuspäällikkö

Diabeteksen ehkäisyn yksikkö

4.10.2013 DPS-tutkimus / Jaana Lindström

…vai kannattaako?

” Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin ihmisillä on hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa itse terveyteensä.”

”Mutta vaikeaa, ellei mahdotonta, on ihmisten käyttäytymisen muuttaminenkin. Edes vakava sairaus ei välttämättä johda elintapojen muutoksiin, pelkästä riskistä puhumattakaan.”

Markku Myllykangas ja Tomi-Pekka Tuomainen, mielipide, HS 29.9.2013

”Perimän, ympäristön, kulttuurin ja sattuman yhteisvaikutuksen lukitseminen muuttumattomaksi luonnonlaiksi on kyynikon determinististä ajattelua. Onneksi asia ei ole näin mustavalkoinen. Lähes kaikkeen voidaan vaikuttaa.”

Mikko Keränen, mielipide, HS 2.10.2013

” "Mun luo on tullut vain sellaisia lysyssä istuvia, ylipainoisia ja apaattisia kavereita, jotka eivät haluakaan muuttaa elämässään mitään", hoitaja väitti.” HS 29.9.2013

DPS-tutkimus / Jaana Lindström 24.10.2013

Diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study) DPS

Tavoite:

Selvittää, voiko tyypin 2 diabetesta ehkäistä antamalla elintapaohjausta henkilöille, joilla on suuri riski sairastua

DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013

Retinopatia

Johtava syy aikuisten sokeutumiseen

Nefropatia

Johtava syy munuaissairauksiin

Aivohalvaus

2 – 4 kertaa lisääntynyt aivohalvauksen riski

Neuropatia

Johtava syy alaraaja-amputaatioihin

Sydän- ja verisuonisairaudet

75% diabetespotilaista kuolee sydän- ja verisuoni tapahtumiin

Perifeeriset verisuonisairaudet

Johtava syy raajojen amputaatioon

Diabetes on vakava sairaus• Verensokerin kohoaminen rasittaa elimistöä ja johtaa

lisäsairauksien kehittymiseen


Tyypin 2 diabetes Suomessa

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Naiset

Miehet

Yhteensä

Sund et al: FinnDM II (KELAn ja sairaaloiden rekisterit)

Lisäys: 72 %!

… ja tässä näkyvät vain tunnistetut tapaukset


Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS

• Osallistujana 522 vapaaehtoista, keski-ikäistä, liikapainoista henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa

• Kaikilla oli todettu heikentynyt sokerinsieto (IGT) eli diabeteksen esiaste

• Henkilöt jaettiin satunnaisesti tehostetun ohjauksen tai verrokkiryhmään

• Ravitsemusterapeutin yksilöohjaus + kuntosaliharjoittelu

• Vuosittainen laboratoriotutkimus diabeteksen toteamiseksi

• Tutkimus alkoi 1993, interventiovaihe päättyi 2001, vuosittainen seuranta päättyi 2012


Diabeteksen riskitekijät

Riskimarkkerit

Muutettavissa olevat riskitekijät

• Ikä • Liikapaino / lihavuus • Sukurasitus • Vyötärölihavuus• Etninen tausta• Metabolinen oireyhtymä

– kohonnut verenpaine– rasva-arvojen häiriöt

• Sydän- ja verisuonisairaus• Raskausdiabetes• Matala syntymäpaino

• Tupakointi• Vähäinen liikunta• Univaje • Epäterveellinen ruokavalio – vaikuttaa sekä lihavuuden kautta että itsenäisesti


8

• Laihtuminen > 5% lähtöpainosta

• Rasvaa < 30% ruuan kokonaisenergiasta

• Tyydyttyneen rasvan osuus < 10% energiasta

• Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal

• Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa ja/tai hyötyliikuntaa > 30 min/päivä

DPS: Ohjauksen tavoitteet

Käytännössä:

• Lisää liikettä!

• Rytmiä ruokailuun!

• Kasvikset kunniaan!

• Suosi täysjyvää!

• Korvaa kovan rasvan lähteet!

• Herkkuja harkiten!

• Lautasmalli!


9

ESI MERKKI :KTL DPS/2001

Nimi: Maija Malli PUH: 09- 123456

PVM: 21.9.2001 vi ikonpäivä: perjantai

oliko päivä tavall inen___ vai poikkeava, miten? Söin illalla ravintolassa

AIKA PAIKKA RUOAT JA JUOMAT (LAATU JA VALMISTUSTAPA)SYÖTY MÄÄRÄGRAMMOINA

7.10 KOTI KAURAPUUROA (VETEEN KEITETTY) 230

YKKÖSMAITOA 150

VOI TA (PUURON SILMÄKSI ) 10

KAHVIA (SUODATIN) 170

SOKERI A (TAVALLISTA PALASOKERIA) 2 PALAA

KUOHUKERMAA 15

KORVAPUUSTI (TAIKINASSA KULUTUSMAITOA 50

J A SUNNUNTAI - LEIVONTAMARGARI INIA)

12.30 KOTI J AUHELIHAPIHVEJ Ä (SAARIOINEN, MIKROSSA) 85

RUSKEAA KASTIKETTA (VOIHIN TEHTY) 100

PERUNOI TA (KEI TETTY KUORINEEN) 210

PORKKANARAASTETTA 60

ÖLJ YKASTI KETTA (VI INI ETIKKAA J A RYPSI - 15

ÖLJ YÄ 1:3)

KAURALEI PÄÄ (FAZERI N KAURAPUI KULA) 1 VI I PALE

FLORAA (60% RASVAA, LAKTOOSI TON) 6

VANI LJ AKERMAJ ÄÄTELÖÄ 125

KI NUSKI KASTI KETTA (VALI O) 30

KAHVI A 110

KUOHUKERMAA 10

SOKERI A 1 PALA

15.00 NAAPU- OMENOI TA (KOTI MAI SI A, PI ENI Ä) 2 KPL 2 X 70

RI SSA

JNE.

Tavoitteeni:

1_________________

2_________________

3_________________

Oma paino

9092949698

100102104106108110

0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36

Month

kgDPS-ohjauksen perusta: Tietoa, taitoa, tavoitteita

Ruokapäiväkirja


DPS: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 58% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 3,2 vuoden seurannan jälkeen

HR

Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001; 344:1343-1350

Interventioryhmäläi-sistä 20% sairastui

Verrokeista 43% sairastui


11

DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (1)

Paino

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

0 1 2 3

Vuosi

%

Vyötärö

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

0 1 2 3

Vuosi

Cm

Systolinen verenpaine

-6-5-4-3-2-1012

0 1 2 3

Vuosi

mm

Hg

Diastolinen verenpaine

-6-5-4-3-2-1012

0 1 2 3

Vuosi

mm

Hg

Interventio Kontrolli


12

Kolesteroli

-0,4

-0,3

-0,2

-0,1

0

0,1

0,2

0,3

0 1 2 3

Vuosi

mm

ol/l

HDL kolesteroli

0

0,1

0,2

0 1 2 3

Vuosi

mm

ol/l

Triglyseridit

-0,3

-0,2

-0,1

0

0,1

0 1 2 3

Vuosi

mm

ol/l

DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (2)

Interventio Kontrolli


13

DPS: Diabetesriski oli sitä pienempi, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti

HR

Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla; DM-seuranta-aika 7 vuotta

0

2

4

6

8

10

0 1 2 3 4 5

Tavoitetta saavutettu

Sair

astu

vuus

per

100

hl

övuo

tta

• Laihtuminen > 5%

• Rasvaa kohtuudella

• Tyydyttynyttä rasvaa niukasti

• Kuitua runsaasti

• Liikuntaa 30 min / päivä


14

DPS: Paino laski sitä enemmän, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti

%

Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla

• Laihtuminen > 5%

• Rasvaa kohtuudella

• Tyydyttynyttä rasvaa niukasti

• Kuitua runsaasti

• Liikuntaa 30 min / päivä

-10

-8

-6

-4

-2

0

0 1 2 3 4-5

DPS-tutkimus / Jaana Lindström

Tavoitetta saavutettu

4.10.2013

15

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

1.0

Est

imat

e of

pro

babi

lity

of

rem

aini

ng f

ree

of d

iabe

tes

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Seuranta-aika, vuosia

Interventioryhmä Vertailuryhmä

DPS jatkoseuranta: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 39% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 13 vuoden aikana

Lindström et al. Diabetologia 2013

Interventio

Diabetes siirtyi keskimäärin 5 vuotta myöhemmäksi


0

1

2

3

4

5

6

7

Lähtötaso Interventio 1. vuosiintervetnion

jälkeen

4. vuosiintervention

jälkeen

16

DPS: Ruokavaliomuutokset ohjausjakson ja seurannan aikana

Total fat (E%)

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Lähtötaso Interventio 1. vuosiintervention

jälkeen


jälkeen

Tyydyttynyt rasva (E%)

10

11

12

13

14

15


jälkeen


jälkeen

Kuitu (g/1000 kcal)

30

31

32

33

34

35

36

37

38


jälkeen


jälkeen

Rasva (E%)

Reipas liikunta (h/viikko)

Lindström et al. Diabetologia. 2013

p <0.001p <0.001

p <0.001 p=0.004


DPS: Painon muutos seurannan aikana

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

Cha

nge

in b

ody

wei

ght,

%

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Seuranta-aika, vuosia

VertailuryhmäInterventioryhmä

Lindström et al. Diabetologia 2013

Interventio


18

Yhteisiä piirteitä diabeteksen ehkäisytutkimuksissa• Diabeteksen ehkäisy elintapaojauksella on osoitettu toimivaksi ainakin USAssa, Kiinassa,

Japanissa, Intiassa, Englannissa, Alankomaissa

• Liikuntaa vähintään 2,5 h per viikko (DPS-tavoite 4h per viikko)– kaikenlainen liikunta (aerobinen, lihaskunto) on hyväksi– kohtuullisesti rasittava liikunta alentaa riskiä tehokkaimmin

• Tavoitteena painonlasku, jos liikapainoa– Painonlasku on tärkeää, mutta ei ainoa tekijä– Kohtuullinen painonlasku (5 -10 %) riittää

• Ruokavalion koostumuksen muuttaminen– Runsaasti täysjyväviljaa ja kuitua, vähemmän valkoista viljaa ja sokeria– Runsaasti kasviksia – Kohtuullisesti rasvaa: kova rasva ↓, pehmeä rasva↑– Energiatiheys ↓– Periaatteet samat – toteutus kulttuurin mukainen

• Yksilöllisyys, voimaannuttaminen– Yksilölliset tavoitteet, niiden kirjaaminen ja seuraaminen– Oman käyttäytymisen tarkkailu (ruokapäiväkirjat, punnitseminen)– Elämäntilanteen huomioiminen

• Säännölliset kontaktit ohjaajaan parantavat tulosta


19

Diabeteksen ehkäisy onnistuu myös ”oikeassa elämässä”

• Valtakunnallisessa Dehkon D2D-hankkeessa >10 000 miestä ja naista sai elintapaohjausta– Ohjauksen tavoitteet samat kuin

DPS-tutkimuksessa– Paino laski keskimäärin 1 kg– Paino laski sitä enemmän, mitä

useampia ohjauskertoja oli – Jos laihtui >5 %, diabetesriski oli

69 % pienempi


20

• Diabetesriski alenee elintapoja muuttamalla

• Yleisten suositusten mukainen ruokavalio alentaa diabetesriskiä

ja valtimotautien riskitekijöitä

• Elintapaintervention menestyksellinen toteuttaminen on

mahdollista, mutta vaatii resursseja, paneutumista ja koulutusta

• Elintapojen muutos on mahdollinen, ja vaikutus säilyy pitkään

Yhteenveto


21

DPS-tutkijaryhmä:

HELSINKI: THL

Jaakko Tuomilehto, Jaana Lindström, Markku Peltonen, Johan Eriksson, Timo Valle,

Paula Nyholm, Jouko Sundvall, Katja Wikström, Katri Hemiö, Esko Levälahti, Sigrid Rosten, Päivi

Valve, Katja Hätönen, Jenni Lehtisalo

KUOPIO: Itä-Suomen yliopisto

Matti Uusitupa, Anne Antikainen, Martti Hakumäki, Kaija Kettunen

TURKU: KELA, THL

Helena Hämäläinen, Merja Paturi, Sirkka Aunola, Anja Ilmanen, Mika Venojärvi

TAMPERE: Diabetesliitto

Pirjo Ilanne-Parikka, Virpi Salminen, Arja Putila, Pirjo Lehto

OULU: Oulun yliopisto

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Marjo Mannelin, Mauri Laakso, Pirjo Härkönen

4.10.2013

Documents

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa