e-taidot: Kansainvälinen ulottuvuus ja globalisaation …...jolloin toiminta jakautuu yli maantieteellisten, kielellisten ja kulttuuristen rajojen. Liikkuvuus ja maahanmuutto Osa

SIVU 1

e-taidot: Kansainvälinen ulottuvuus ja globalisaation vaikutus

VastuuvapauslausekeEuroopan komissio tai kuka tahansa komission nimissä toimiva henkilö eivät ole vastuussa seuraavassa annettujen tieto-jen käytöstä. Tekstissä esitetyt mielipiteet kuuluvat tekstin laatijoille eivätkä ne välttämättä heijasta Euroopan komission mielipiteitä. Mikään tässä esitteessä ilmoitettu ei sisällä tai ilmaise minkäänlaista takuuta. Raportin tuloksia tulisi käyttää vain ohjenuorana osana kokonaisstrategiaa.

© Euroopan yhteisöt, 2014. Tietojen toisintaminen sallitaan, mikäli lähde ilmoitetaan.

JulkaisutiedotTämän esitteen on laatinut Innovation Value Institute, National University of Ireland, Maynooth, Kildare, Irlanti, yhdessä seuraavien kumppaneiden kanssa: empirica, IDC ja CEPIS, Euroopan komission Yritystoiminta ja teollisuus -pääosaston puolesta. Tämä julkaisu on Euroopan "e-taidot: Kansainvälinen ulottuvuus ja globalisaation vaikutus" palvelusopimukseen kuuluva.

JulkaisijatDr. Eileen Doherty, IVI, Dr. Clare Thornley, IVI, Dr. Marian Carcary, IVI, Dr. Stephen Mc Laughlin, IVI, Werner B. Korte, Karsten Gareis, empirica GmbH, Marianne Kolding, Gabriella Cattaneo, IDC, Fiona Fanning, CEPIS.

Suunnittelu ja layout: Snap Jervis, Käännös: Wordperfect.

E-TAIDOT: KANSAINVÄLINEN ULOTTUVUUS JA GLOBALISAATION VAIKUTUS

SIVU 1

Eurooppalaisten yritysten kyky kilpailla ja kehittyä uuden vuosituhannen alkaessa riippuu yhä enenevässä määrin uusien tietoja viestintäteknologioiden (TVT) innovatiivisesta ja tehokkaasta käytöstä. e-taitostrategia on yksi eurooppalaisen digitaalistrategian ja työllisyyspake-tin osatekijöistä, jolla pyritään lisäämään kilpailukykyä, tuottavuutta ja työvoiman työllistyvyyttä. Euroopassa on tarve luoda paremmat innovaation ja kasvun kehysehdot, sekä uusia digitaalisia työpaikkoja. Euroopassa tulee myös varmistaa, että eurooppalaisten työntekijöiden tietämys, taidot, osaaminen ja kekseliäisyys, mukaan lukien TVT-alan ammattilaiset, täyttävät kaikkein korkeimman tason kansainväliset vaatimukset ja että niitä päivitetään jatkuvasti tehokkaassa elinikäisen oppi-misen prosessissa.

Huolimatta korkeasta työttömyystasosta, e-taitojen osaamisvaje kasvaa edelleenkin kaikilla sek-toreilla. Tarjolla olevan osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden välinen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on ongelma kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka se vaikuttaakin niihin vaihtelevalla voimakkuudella. On merkittävää, että TVT-alojen ammatinharjoittajien kysyntä kasvaa noin 4 %:lla vuodessa, mikä ylittää tarjonnan. Avoimien toimien ennuste vuodelle 2015 on noin 500 000 paik-kaa, joista monet tulevat jäämään täyttämättä ellei tehdä enemmän nuorten houkuttelemiseksi tietojenkäsittelyalan opintoihin ja työttömien uudelleenkouluttamiseksi.

Euroopan valtioiden päättäjät ovat lisäämässä merkittävästi ponnistelujaan osaamisvajeongelmien ratkaisemiseksi erilaisilla toimenpiteillä, aloitteilla ja kumppanuuksilla. Muitakin positiivisia merk-kejä näkyy, sillä jäsenvaltiot toimivat nyt paljon entistä aktiivisemmin. Esimerkiksi Kreikka, Italia ja Bulgaria ovat muodostaneet vuonna 2014 kansalliset liittoumat osana Euroopan komission maa-liskuussa 2013 käynnistämää "Grand Coalition for Digital Jobs" -toimintaa.

Kansainvälinen ulottuvuus on muodostunut osaksi eurooppalaista e-taitopoliittista strategiaa vasta myöhemmin ja tähän liittyvään maaliskuussa 2014 Brysselissä järjestettyyn merkittävään tapahtumaan osallistui asiantuntijoita kaikkialta maailmasta. Palaute on ollut tähän mennessä erit-täin positiivista, sillä keskustelun lisäämisen ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvan tiedonvaihdon tarpeesta ja niiden hyödyistä ollaan laajalti yksimielisiä. Tällä tavoin pyritään löytämään parempia ratkaisuja osaamisvajeen aiheuttamaan ongelmaan, oppimaan lisää hyvistä käytännöistä ja edis-tämään TVT-alan ammattimaistumista.

Tässä esitteessä on esitelty tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset e-taitojen kansainvälisestä ulottuvuudesta ja globalisaation vaikutuksesta digitaalialan työpaikkoihin Euroopassa. Esite antaa asiassa ajantasaisen analyysin ja konkreettisia ja kunnianhimoisia suosituksia. Henkiseen pääomaan liittyvät kysymykset ja erityisesti e-taitostrategia ovat edelleenkin strategisesti ratkaisevan merkit-täviä kaikkialla maailmassa. Euroopan komission ja kansallisten päättäjien tulee olla edelleenkin aktiivisia tällä alalla.

Michel CatinatYksikön päällikköAvainteknologiat ja digitaalitalousYritystoiminta ja teollisuus -pääosastoEuroopan komissio

ALKUSANAT


SIVU 2

Euroopan komission palvelusopimuk-sen avaintavoitteet ovat seuraavat:

• Tutkia e-taitojen kansainvälistä ulottuvuutta (erityisesti TVT-alan ammattimaisuuden edistämispyrkimyksiä), sekä analysoida maailman merkittävimpiä toimenpidealoitteita ja parhaita käytäntöjä.

• Arvioida globalisaation vaikutuksia korkean tason e-taitoihin.

Viime kädessä palvelusopimuksen tavoite on ymmärtää e-taitojen kansainvälistä ulottuvuutta, jotta voitaisiin paremmin ennakoida muutokset ja ottaa ennakolta huomioon mahdolliset yhteistyö- ja yhteistoimintamahdollisuudet. Näissä puitteissa odotetaan, että hanke tulee pitkällä tähtäimellä auttamaan tiettyjen hyötyjen saavuttamisessa erilaisille sidosryhmille. On tarpeen myös korostaa, että monet mainituista tavoitteista ovat pidemmän tähtäimen tavoitteita, jotka liittyvät koko TVT-alan ammattien kehittymiseen koko-naisuutena. Tällaiset tavoitteet vaativat lisätyötä ja yhteistyötä monien sidosryhmien taholta, ja tämän palvelusopimuksen tuloksena syntyvän raportin tarkoituksena on toimia yhtenä tärkeimmistä askelkivistä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

1990-luvun lopusta lähtien e-taitojen kehittämiseen ja osaamisvajeongelman ratkaisemiseen liittyvät aloitteet ovat olleet ensi sijalla Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden agendassa. Tällaiset aloitteet ovat keskittyneet voimakkaasti erilaisiin e-taitojen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin eripuolilla Eurooppaa. Esimerkkeinä mainittakoon seuraavat:

• Taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen painot-taminen Euroopan työllisyyspolitiikassa.

• Euroopan komission osaamisen ja liikkuvuuden toimintasuunnitelma (2002) keskittyy sopeutuvan, sopeutuvan, osaa-van ja liikkuva työvoiman kehittämiseen dynaamista ja tietopohjaista taloutta varten.

• CareerSpace-hankkeessa kehitetään yleisiä ydintaitopro-fiileja, joissa TVT-alalla ilmeni selkeää osaamisvajetta.

• e-Euroopan "Investing in People and Skills" -tavoite (2002) keskittyy erityisesti TVT-alan digitaaliseen lukutaitoon, TVT-alan koulutukseen ja harjoitteluun, sekä TVT-alan perustaitojen eurooppalaiseen sertifikaattiin.

• e-Eurooppa (2005) aloitteen toimintapolitiikkaan kuuluu esimerkiksi e-oppimisohjelmien käyttöönotto ja osaamisen uudistaminen osaamisyhteiskuntaa varten.

• Euroopan komission Yritystoiminta ja teollisuus - pääosas-ton "GoDigital"-aloite etsii yhteistyöaloitteita teollisuuden ja tiedemaailman välillä TVT-taitojen vaatimusten määrittämiseksi, sekä PK-koulutusohjelman kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.

• Euroopan komission Euroopan (2020) digitaalistrategia vuosille 2010–2020 keskittyy pitkäaikaisten e-taitojen ja digitaalisen lukutaidon toimintasuunnitelmien korostami-seen ja käyttöönottoon jäsenvaltioissa.

• Euroopan komissio käynnisti 'Grand Coalition for Digital Jobs' -toiminnan.

TAUSTATIETOJA

Työntekijöiden on työsken-neltävä maail-manlaajuisesti jayhteistyöhakui sesti TVT-alan kasvat-tamiseksi ja e-taitojen osaamisvajeen ongelman ratkaisemiseksi. Christian Pagel, Tietoteknologiahallinnon johtaja/Tietohallintojohtaja, ThyssenKrupp Industrial Solutions AG.

SIVU 2

SIVU 3


TVT-alan osaamisvajeKoulutetut työntekijät ovat menestyneiden yritysten peruskal-lio. 1 700 toimitusjohtajan keskuudessa eri puolilla maailmaa hiljattain laaditussa kyselyssä todettiin, että henkinen pääoma arvioitiin yli kaikkien muiden tekijöiden kestävän taloudellisen arvon lähteeksi.

Nykypäivän äärimmäisen voimakkaan kilpailun liiketoi-mintaympäristössä teknologia on viestinnän, innovaation ja tehokkuuden avaintekijä. Kuitenkin monissa talouksissa eri puolilla maailmaa oleelliset e-taidot hallitsevien työntekijöiden kysyntä kasvaa entisestään, ja tarjonta ei pysty kattamaan tätä kysyntää. Kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2012 tehdyssä tietohallintojohtajien ja henkilöstöjohtajien empirica-kyselyssä arvioitiin e-taitojen kysynnän olevan Euroopassa 274 000 luokkaa.

Kyselyssä käsiteltiin kolmea eri skenaariota, joista kaik-kein todennäköisintä vaatimattoman taloudellisen kasvun tulevaisuutta kuvaava skenaario viittaisi todennäköiseen vaatimattomaan 100 000 työpaikan kasvuun vuoteen 2015 mennessä, johon liittyisi 509 000 työpaikan saatavissa olevien taitojen puutteesta johtuva rakenteellinen vaje. Suurimmat pullonkaulat löytyvät Iso-Britanniasta, Saksasta ja Italiasta, joissa on yhteensä 60 % kaikista Euroopassa olevista vapaista toimista. Tämä TVT-alan vapaiden työpaikkojen kasvava trendi osuu yhteen voimakkaan työttömyyden jakson kanssa, mikä viittaa tehokkuuden vähenemiseen työmarkkinoilla. Saman-tapaisia TVT-alan osaamisvajeita löytyy myös Yhdysvalloista, Kanadasta, Brasiliasta, Australiasta, Venäjältä, Etelä-Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta, Malesiasta ja Japanista.

e-taitojen osaamisvaje on erityisen hälyttävä, kun tutkitaan uusia kehittyviä teknologioita. 1 200 TI-alan ja liiketoiminnan päätöstentekijöiden keskuudessa suoritettu IBM-kysely 13 eri maassa viittaa siihen, että kaksi kolmasosaa osallistujista uskoo mobiili-, analyysi-, pilvi- ja sosiaalisten teknologioiden olevan strategisesti tärkeitä. Kuitenkin 25 % osallistujista raportoi merkittävistä osaamisvajeista kullakin alalla, ja 60 % raportoi kohtalaisista tai merkittävistä vajeista. e-taitojen osaamisvajeeseen vaikuttaa myös työmarkkinoille osallistuvien naisten lukumäärä. OECD-maissa tällä hetkellä alle 20 % TVT-alan asiantuntijoista on naisia. Euroopassa naisten määrä vastaa alle 30 % TVT-alan työvoimasta, kun taas Yhdysval-loissa vain 23 % STEM-tieteisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) liittyvistä työntekijöistä ovat naisia. Tilanne on vielä kärjistyneempi organisaation hierarkiassa ylöspäin siirryttäessä. Hiljattain laaditussa rapor-tissa todetaan, että Silicon Valleyn nuorissa yrityksissä naisten hallussa on vain 9 % TI-alan johtavista paikoista ja ainoastaan 14 % ylimmän johdon paikoista (kun huomioidaan myös ei-tekniset osastot).

E-TAITONÄKYMÄ

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Yhtiön yhteiskunnallinen vastuullisuus

Yhtiön yhteiskunnallinen vastuullisuus

Varat (fyysiset, infrastruktuuri)

Hinta-/tuloinnovaatio

Kehitys ja tutkimus, henkinen omaisuus

Tietojen saanti, tietopohjaiset näkemykset

Kumppanuusverkostot

Teknologia

Liiketoimintamallin innovaatio

Brändi(t)

Tuotteiden / palveluiden innovaatio

Asiakassuhteet

Henkinen pääoma

8%13%

15%19%22%25%28%30%33%43%52%66%

71%

Kuva 1: Toimitusjohtajien tunnistamat kestävän taloudellisen arvon lähteet. (Lähde: IBM, 2012)

6,800,000

7,300,000

7,800,000

8,300,000

8,800,000

9,300,000

Työpaikat yhteensä Potentiaalinen kysyntä yhteensä

202020192018201720162015201420132012

Kuva 2: TVT-alan työntekijöiden kysynnän potentiaali Euroopassa (EU27) vuosina 2012–2020. (Lähde: empirica 2013)

Forfásin suorit-tamissa tutkimuk-sissa voidaan todeta, että suur-ten tietomäärien analyysiin ja ymmärtämiseen vaadittavat taidot tulevat olemaan yhä tarpeellisempia. Gerard Walker, Vanhempi toimintapolitiikan neuvonantaja, Forfás, Irlanti.

SIVU 3

SIVU 4


e-taitoisten ammatinharjoittajien tarjonnan lisääminenTVT-opinnot kolmannen asteen koulutuksessa suorittaneiden määrän lisääminen on yksi ratkaisu e-taito-ongelmaan. Opiskelijalta kuluu kuitenkin tyypillisesti 3–4 vuotta kyseisen opintoprosessin suorittamiseen. Lisäksi nykyisen opetusjärjestelmän skaalattavuus on rajoitettua. Voidakseen vastata tähän haasteeseen, kansalliset päättäjät ja teollisuus-ala harkitsevat vaihtoehtoisia mekanismeja e-taitoisten amma-tinharjoittajien välittömän osaamisvajeen ratkaisemiseksi.

• Perus- ja keskiasteen koulutus: TVT-alan opetuksen parantaminen on avaintekijä, kun pyritään kehittämään e-taitoisten työntekijöiden valmistumismäärää pidemmällä tähtäimellä.

• Kolmannen asteen koulutus - tiedemaailman .ja teolli-suuden odotukset: Joillakin teollisuuden aloilla on kuultu kriittisiä mielipiteitä kolmannen asteen koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden laatutasosta. Euroopan komissio tunnistaa teollisuuden ja tiedemaailman paremman yhteensovittamisen yhdeksi avaintekijäksi.

• Ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus: McKin-seyn raportissa (2013) tutkittiin maailmanlaajuista siirty-mistä koulutuksen parista työelämään nuorten keskuudes-sa ja todettiin, että 60 % nuorista uskoo työssäoppimisen ja käytännön koulutuksen olevan kaikkein tehokkaimpia opetustekniikoita. Kuitenkin alle puolet osallistujista oli mukana opinto-ohjelmissa, joissa kyseiset tekniikat olivat etusijalla. Näin ollen oppisopimusten ja ammatillisen koulutuksen odotetaan muodostavan ratkaisun e-taitojen osaamisvajeelle.

• Jatkuva osaamisen uudistaminen ja elinikäinen oppiminen: TVT-ala muuntautuu jatkuvasti ja juuri tämä muutoksen nopea tahti auttaa innovaation ja kasvavan tuottavuuden eteenpäin vientiä organisaatioissa. Tämän seurauksena nämä muutokset vaativat uusia taitoja TVT-alan am-matinharjoittajilta - mikä taas johtaa jatkuvaan elinikäisen oppimisen tarpeeseen.

• Teollisuuteen perustuva koulutus ja sertifiointi (IBTC): Hiljattain laaditussa empirica-raportissa (2013) todettiin seuraavaa: "Vastanneista henkilöstö- ja tietohallintojohta-jista 30 % arvioi, että IBTC:hen perustuvat sertifikaatit ovat välttämättömiä joidenkin TVT-alan työpaikkojen tai ylennysten saamiseksi."

• Verkossa avoimet massakurssit (MOOC): Yhdistettyä oppimista: MOOC on verkkokurssi, joka tähtää laajan skaalan interaktiiviseen osallistumiseen ja avoimeen pääsyyn verkon kautta. MOOC-kurssit tarjoavat opiskeli-joille mahdollisuuden saada opetusta, joka aikaisemmin ei olisi ollut heidän ulottuvillaan johtuen taloudellisista rajoituksista, maantieteellisestä sijainnista, instituutioiden pääsyvaatimuksista ja/tai henkilökohtaisista aikatauluista.

Globaalin taitokokonaisuuden merkitys - toimintojen ulkomaistamisen vuoksi ja luodeTVT-alan globaalin luonteen ja globaalien arvonlisäketjujen kasvavan merkityksen tunnistaminen lisää tietoisuutta TVT-alan ammatinharjoittajien tarpeesta omata kulttuurien-välisiä taitoja. Monet organisaatiot ulkomaistavat osan työtä, jolloin toiminta jakautuu yli maantieteellisten, kielellisten ja kulttuuristen rajojen.

Liikkuvuus ja maahanmuuttoOsa ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamat-tomuudesta johtuu siitä, että koulutetut työntekijät sijaitsevat maantieteellisillä alueilla, joilla työntarjonta on vähäistä, ja ovat vastahakoisia siirtymään alueille, joissa kysyntä on suurempaa. Vuoden 2012 laadittu kysely 500 eurooppalaisen päätök-sentekijän keskuudessa "tutkintojen ja ammattipätevyyksien molemminpuolisen rajat ylittävän tunnustamisen parantami-nen” todettiin tärkeimmäksi keinoksi lisätä taitojensiirrettä-vyyden liikkuvuutta.

Maahanmuuttajilla on myös avainrooli monissa yhteiskunnissa. Hiljattain laaditussa raportissa "Silloin ja nyt - Amerikan uudet maahanmuuttaja-yrittäjät" todettiin, että 24 %:ssain-sinööri-alan ja teknisistä yhtiöistä vähintään yksi perustajista oli syntyperältään ulkomaalainen. Silicon Valleyssa prosent-timäärä oli 44 %. Ottaen huomioon maailmanlaajuisen osaamisvajeen sekä maahanmuuttajien voimakkaan innovati-ivisen panoksen, maahanmuuttopolitiikka on joutunut uuden tarkastelun kohteeksi mahdollisena kasvun ratkaisevana tekijänä. Monet teknologian teollisuuden parissa vaativat maahanmuuttosäännösten muutoksia nykyisen e-taitojen osaamisvajeen helpottamiseksi.

TVT-alan ammatti-maisuus voi asettaa Euroopan etusijalle kilpailukykyisyyden ja innovaation osalta, ja siitä saadaan myös selkeät reittikar-tat tuleville ammattilaisille.Declan Brady, Professionalismin Task Force -ryhmän puheenjohtaja, CEPIS

SIVU 5

TVT-alan ammattimaistumisen tarveMiksi TVT-alan ammattien edelleen kehittäminen on tärkeää? Edellä mainitun e-taitojen osaamisvajeen lisäksi löytyy myös muita syitä:

• TVT-alan ammattien huono imago: Yleisöllä on huono kuva TVT-alan ammateista, mikä vaikuttaa ammattiin tulevien uusien työntekijöiden määrään.

• TVT-alan tietojen puutteellisuus: TVT-alan ammatinhar-joittajien parissa todettu TVT-tietämyksen alhainen taso ja/tai tietosiilot estävät TVT-alan 'suuremman kuvan' näkemistä, sekä sen yhdistävyyttä ja sen roolia orga-nisaatioiden voimavarojen suunnittelussa.

• Perinteinen keskittyminen ja luottaminen tietotekniikan oppitutkintoihin: Kolmannen asteen koulutuksen tarjoajien tulee sopeutua voidakseen vastata teollisuuden kasvavaan TVT-alan ammattilaisten kysyntään, joilta vaaditaan sekä yritystoiminnan että tekniikan asiantuntemusta.

• TVT-hankkeiden epäonnistuminen: Monet TVT-hankkeet eivät onnistu toimittamaan luvattua tehokkuutta ja lisäarvoa.

• Vaikutus yhteiskuntaan: Laajuus, jolla TVT-hankkeella epäonnistuessaan on mahdollisuus vahingoittaa yhteiskuntaa.

TVT-ammatin rakenne-elementitIVI- ja CEPIS-raportissa "e-taidot ja TVT-alan ammattimaista-minen - TVT-alan ammattien edistäminen Euroopassa" (2012) tunnistettiin TVT-alan ammatin neljä rakenne-elementtiä:

Kuva 3: TVT-alan ammatin rakenne-elementit.

TVT-ALAN AMMATTIMAISUUDEN NÄKYMÄT

Tietosisällöt Ammattietiikka

Opetus ja koulutus

Osaaminen

Meillä IEEE:ssä on kehitetty ammattimaista-miskehys yhteistyössä teollisuuden kanssa, joka käsittää ITBOK:in, joka toimii sateenvarjona muihin BoK-toimijoihin nähden TI-alan erikoistarpeiden osalta. Chuck Walrad, Puheenjohtaja, Ammattitoimintaneuvosto, IT-komitea, IEEE tietotekniikan järjestö

SIVU 5

E-TAIDOT: KANSAINVÄLINEN ULOTTUVUUS JA GLOBALISAATION VAIKUTUSE-TAIDOT: KANSAINVÄLINEN ULOTTUVUUS JA GLOBALISAATION VAIKUTUS


SIVU 6

• Tietosisällöt (Bodies of knowledge, BOK): Yksi menetelmä tietyn ammatin kehittämiseen on määritellä ensin asianmukainen tietosisältö kyseiselle ammatille, jota voidaan sitten käyttää standardien asettamiseen ja sertifiointipro-sesseihin.

• Osaaminen: Eri rooleissa työskentelevien henkilöiden voimavarojen ja osaamisen tarpeen ymmärtäminen on ratkaisevaa, jotta organisaatiot pystyvät tehokkaasti palk-kaamaan ja kehittämään sopivia työntekijöitä.

• Opetus ja koulutus: Muodolliset pätevyydet, sertifikaatit, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen ovat ammat-tilaisen urakehityksen toisiaan keskinäisesti tukevia komponentteja.

• Ammattietiikka: Kaikkia ammatteja määrittävänä piirteenä kuuluu niihin ammattieettisen toiminnan noudattaminen.

TVT-alan ammattilaiset - työnmääritys TVT-alan ammattilaisesta ei ole olemassa yhtäkään sovittua yleismääritystä. Eri maissa ja organisaatioissa on erilaiset käsitykset tästä aiheesta. Tämän tutkimuksen puitteissa käytetty määritelmä on johdettu aikaisemmasta Euroopan komission aloitteesta ja se hyväksyttiin CEPIS-neuvostossa vuonna 2012.

Voidakseen kehittyä globaalin liiketoimin-nan vauhdilla, Intel tukee aktiivisesti työntekijöiden pyrkimyksiä kehittää jatkuvasti TVT-taitojaan parem-man tulevaisuuden luomiseksi. Jim Kenneally, Päätutkija,Intel Labs Europe, Vanhempi tutkija,Innovation Value Institute.

Määritelmä: TVT-alan ammattilaiset:

• Omaavat monipuolisen ja ajantasaisen tietämyksen oleellisesta tietosisällöstä.

• Osoittavat jatkuvaa sitoumusta ammatilliseen kehitykseen asianmukais-ten ammattitutkintojen, sertifikaattien, työkokemuksen, epävirallisen oppimisen ja/tai arkioppimisen yhdistelmällä.

• Noudattavat sovittua eettistä ja toi-mintakoodia ja/tai sovellettavia sääntömääräisiä käytäntöjä, ja

• Tuottavat lisäarvoa sidosryhmille pätevän ammatinharjoittamisen myötä.

SIVU 7


TEKNOLOGISET TRENDIT

Muutosnopeus TVT-alan muutokset tapahtuvat nopeasti ja niiden vauhdissa pysyminen on yhä vaikeampaa. Tässä tilanteessa TVT-alan ammatin tulee olla riittävän ketterä ja joustava voidakseen sopeutua niihin sekä muotoutua näiden muutosten mukaisesti. Nopeat muutokset voivat myös herättää uusia ja odottamat-tomia eettisiä kysymyksiä, sekä ongelmia opetuksessa ja koulutuksessa pyrittäessä pysymään teknisten uudistusten vauhdissa. Joitakin teknisten trendien avaintekijöitä ovat seuraavat:

Esineiden Internet'Esineiden Internet' (IoT) sai tämän nimen siksi, että aluksi se viittasi siihen, että Internet tuo mukanaan yhä enenevässä määrin 'esineitä', eli erilaisia laitteita, kuten älypuhelimet ja muut älykkäät laitteet. Ympäristöömme sisältyy yhä valta-vampi määrä esineisiin upotettuja antureita, jotka ohjaavat asiayhteydestä tietoisia palveluita, joita ihmiset ja liikeyritykset voivat käyttää hyväkseen.

Suuret tietomäärät'Suuret tietomäärät' on määritelty 'massiiviseksi tietomääräksi, joka kerääntyy ajan myötä ja jota on vaikea analysoida ja käsi-tellä tavallisia tietokannan hallintatyökaluja käyttäen'. Nykyään on olemassa jatkuva uuden sisällön virta, joka aiheuttaa tietomäärän kasvamisen, mukaan lukien verkkokirjoitukset ja käyttötiedot, aistinvaraiset tiedot, käyttäjän luoma sisältö, GPS ja RFID. Suuret tietomäärät ovat tärkeitä, sillä ne antavat paremman näkemyksen tilanteesta markkinointiosastoille, talousalalle, liiketoimintaan, strategiaan ja talouksille ja yhteiskunnille kokonaisuutena. Tämä johtaa sellaisten työntekijöiden kysyntään, joilla on liiketoiminnalliset ja matemaattiset taidot tutkia ja analysoida näitä tietoja siten, että niistä saadaan sekä liiketoiminnallista että yhteiskunnal-lista arvoa.

2008 työllisyystilanne

Analyyttisen syväosaamisen kyvyt omaavia valmistuneita

Muut1 2018 tarjonta

Osaamisvaje

140-190

300

440-490

2018 odotettu kysyntä

30180

15050–60 % vaje tarjontaannähden vuonna 2018

Kuva 4: Analyyttisen syväosaamisen kykyjen ennustettu kysyntä vuodelle 2018.

Analyyttisen syväosaamisen kykyjen kysyntä Yhdysvalloissa saattaisi olla 50–60 % suurempi kuin sen ennustettu tarjonta vuonna 2018.Analyyttisen syväosaamisen kykyjen tarjonta ja kysyntä vuonna 2018tuhatta henkeä

1 Muita tarjonnan ohjaimia ovat poistuma (-), maahanmuutto (+) ja aikaisemmin työttöminä olleiden analyyttisen syväosaamisen kyvyt omaavien henkilöiden uudelleen palkkaaminen (+). LÄHDE: US bureau of Labour Statistics; US Census; Dun & Bradstreet; yhtiökyselyt; McKinsey Global Institute analysis


SIVU 8

Pilvipalvelut Pilvipalvelut eli 'pilvi' on havaittu erittäin tärkeäksi välineeksi useimmissa liikeyrityksissä. Vuoden 2011 Accenture/LSE-kysely, johon osallistui yli 1 000 ylemmän johdon edustajaa paljasti, että yli 50 % liikemaailman vastaajista uskoi, että pilvipalvelut voivat "antaa meille mahdollisuuden keskittyä liiketoimintamme muuttamiseen eikä pelkästään TVT-toimin-nan muuttamiseen." Pilvipalvelujen hyödyt näkyvät erityisen voimakkaasti PK-yrityksissä, sillä niissä pystytään käyttämään hyödyksi TVT-mahdollisuuksia, jotka olivat aikaisemmin vain suurten kansainvälisten yritysten ulottuvilla.

Sosiaaliset työkalut ja teknologiat Sosiaaliset teknologiat viittaavat teknologiaan perustuviin lähestymistapoihin, jotka helpottavat vuorovaikutusta ihmisten ja organisaatioiden välillä. Esimerkkejä sosiaalisista työkaluista ja teknologioista liiketoiminnan parissa ovat sosiaaliset verkot ja video.

MobiiliteknologiaMobiiliteknologialla on parhaillaan valtava vaikutus liiketoi-mintaan maailmanlaajuisesti. IDC arvioi, että älykkäät mobiililaitteet tulevat luomaan 57 % TI-teollisuuden koko-naiskasvusta maailmanlaajuisesti. Vaikka mobiiliteknologian kyvyistä onkin olemassa kysyntää organisaatioissa, Informa-tionWeekin vuoden 2012 järjestämässä kyselyssä todettiin, että tämä ei ehkä tarkoita sitä, että yhtiöt ryhtyisivät palk-kaamaan lisää henkilöstöä, sillä useimmissa yhtiöissä ollaan pikemminkin kouluttamassa nykyistä henkilöstöä uudelleen.

INSEAD-yrityksessä MBA-tutkinnon omaavat oppivat miten käyttää tietojen analysointia liiketoiminnan ongelmien ratkaisemiseen hankekohtaises-sa oppimisessa todellisia tietoja käsitellen, samalla kun he käyttävät uusimpia pilvipohjaisia ja avoimen lähdekoodin omaavia työkaluja.Theodoros Evgeniou, Päätöksentekotieteen ja teknologiahallinnon professori, INSEAD elab.


SIVU 9

Trendit Makrotaloudelliset ja yhteiskunnalliset trendit, jotka toden-näköisesti vaikuttavat koulutettujen työntekijöiden tarpeeseen tulevaisuudessa, ovat mm. seuraavat: maailmanlaajuisten työmarkkinoiden ja taloudelliset kasvunopeudet, nuorisotyöt-tömyys, väestön ikäjakauma ja naiset työväestössä. Näiden trendien ymmärtäminen on arvokasta, sillä se auttaa tuomaan hiukan valoa siihen, miten globalisaatio saattaa kehittyä ajan myötä. Trendit on jaettu kolmeen perussegmenttiin:

• Maisema: nykyinen globaali makrotaloudellinen ja yhteiskunnallinen maisema.

• Maasto: tietyt avaintekijät, jotka muovaavat maisemaa.

• Horisontti: trendit, jotka todennäköisesti muodostavat osan maisemaa tulevaisuudessa.

Maisema • Maailmanlaajuiset työmarkkinat: Kansainvälinen

työtoimisto arvioi työttömien kertyneen yhteismäärän olevan 197 miljoonaa henkeä vuonna 2012.

• Maailmanlaajuiset kasvunopeudet: Kehittyneiden talouk-sien alhaiset kasvunopeudet vastaavat vain murto-osaa kehittyvien maiden vastaavista nopeuksista. Itä-Aasiassa, jossa on ilmennyt voimakasta kasvua viime vuosien aikana, kasvunopeus näyttää hidastuvan merkittävästi. Käänteisesti jotkut Euroopan talouksista, joissa vallitsi taantuma, näyttävät nyt joitakin elpymisen merkkejä, vaikkakin heikkoja.

• Nuorisotyöttömyys: Nuorisotyöttömyyteen liittyvä maailmanlaajuinen tilanne on huolenaihe. ILO:n, OECD:n

ja Maailmanpankin julkaisemia lukuja käyttäen Economist arvioi, että saattaa olla "jopa 290 miljoonaa 15–24-vuo-tiasta, jotka eivät ole mukana työmarkkinoilla - lähes neljännesosa koko maailman nuorisosta, ja koko Amerikan väestöä vastaava väkiryhmä." Samanaikaisesti on ole-massa puute koulutetuista, aloitustason työntekijöistä.

• Nämä kaksi erisuuntaista mallia - nuorisotyöttömyys ja riittämätön määrä koulutettuja aloitustason työntekijöitä - kuvastavat nykyisen osaamisvajeen luonnetta ja korostavat myös taitojen parantamisen merkitystä ja tarvetta tässä ikäryhmässä samanaikaisesti työpaikkojen luomispyrkimysten kanssa.

MAKROTALOUDELLISET JA YHTEISKUNNALLISET TRENDIT

Kuva 5: Maailmanlaajuisen kasvun tilannetaulukko. (Lähde: PWC -16. maailmanlaajuinen CEO-kysely, 2013)

Japanissa julkaistaan vuosittain TI-alan henkilöresurssien valkoinen kirja, josta saamme tietoja merkittävistä muu-toksista TI-alan henkilöresurssien roolista yritysmaailmassa. Näin voimme perustaa e-taitopolitiikkamme ja aloitteemme vahvaan näyttöön.

Masayoshi Tsuru, IPA, Japani.

Kasvua, mutta keskeytyminen odotettavissa

Puola 3,4 % Ranska 1,2 %

Australia 3,1 % Japani 0,9 %

Kanada 2,3 % Yhdistynyt kuningaskunta

2,1 %

Yhdysvallat 2,4 % Alankomaat 1,1 %

Saksa 1,3 % Irlanti 2,2 %

Kiihtyvää kasvua

Indonesia 6,2 %

Brasilia 4,0 %

Etelä-Afrikka 3,6 %

Taistelee kasvaakseen

Italia 0,3 % Portugali 0,5 %

Espanja 0.9% Kreikka 0,6 %

Hidastuvaa kasvua

Kiina 7,3 % Etelä-Korea 3,6 %

Intia 6,6 % Meksiko 3,7 %

Saudi-Arabia 4,2 % Venäjä 3,8 %

Turkki 5,1 %Kertymät

Euroalue 1,0 % Maailmanlaajuiset markkina-arvot

3,5 %


SIVU 10

Taitojen puute on yleinen syy aloitustason vapaisiin työpaikkoihin - vastanneiden työnantajien prosenttiluvut.

Kuva 6: Työnantajat, jotka mainitsivat taitojen puut-teen syyksi aloitustason vapaisiin työpaikkoihin. (Lähde: McKinsey-kysely, 2012)

Maasto • Maailmanlaajuinen koulutettujen työntekijöiden tarve:

Maailman talousfoorumin raportti (2011) maailmanlaajui-sesta kykytilanteesta antoi selkeän diagnoosin ongelmasta: "Pohjoisella pallonpuoliskolla on laaja-alaista osaamis-vajetta ammatillisissa keskittymissä pääasiallisesti siksi, että väestö ikääntyy nopeasti ja koulutusstandardit ovat riittämättömiä...monissa eteläisen pallonpuoliskon maissa raportoidaan työvoiman ylijäämästä johtuen voimakkaasta talouskasvusta ja vakaasta syntyvyydestä. Tästä huoli-matta herää kysymys näiden työntekijöiden työllistettä-vyydestä - onko heillä tarvittavat taidot työn saamiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn."

• Naisten määrän kasvu työpaikoilla: Naisten lukumäärä työväestössä nousi kehittyneissä talouksissa 77 miljoonalla vuosien 1980 ja 2010 välisenä aikana, joka vastaa 61 % yhteensä 122 miljoonasta uudesta nettotyöntekijöiden määrästä kehittyneissä talouksissa. Erityisesti naiset vastaavat merkittävästä yliopistokoulutuksen saaneiden prosenttiosuudesta kehittyvissä talouksissa, mutta tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että heidän osallis-tumisensa työelämään olisi vastaavalla tasolla.

• Väestön ikäjakauma: Monissa maissa ikääntyvää väestöä rohkaistaan työskentelemään myös nykyisen eläköity-misiän jälkeen. Esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien eläkeministeri Steve Webb näkee vanhemmat työntekijät "käyttämättöminä voimavaroina" ja toteaa, että "aika ajoin

esiintyy kokonaisia työkokonaisuuksia, joissa työnantajat tarvitsevat kokeneita vanhempia työntekijöitä...yhtiö, joka ei muuta suhtautumistaan vanhempiin työntekijöihin tulee jäämään jälkeen."

Horisontti • Afrikan tuleminen: Tähän mennessä suurin huomio kehit-

tyvinä markkinoina on keskittynyt Brasiliaan, Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan. Afrikka tulee kuitenkin todennäköisesti muuttamaan työllistämisen dynamiikan lähitulevaisuudes-sa. Maailmanpankki raportoi vuonna 2014, että Saharan eteläpuolisen Afrikan on ennustettu nousevan 6 %:lla (ilman Etelä-Afrikkaa, joka on kyseisen maanosan suurin talous).

• PK-yritysten digitalisointi: Pienet ja keskisuuret yritykset (PK) ovat keskeisiä Euroopan ja koko maailman taloudelle. Sillä, miten PK-yritykset pystyvät sopeutumaan TVT-alan kehittymisen tuloksiin tulee olemaan merkittävä vaikutus e-taitojen tarpeeseen.

• Globalisaation tarjoamat mahdollisuudet: Globalisaatio, yhdessä parhaillaan tapahtuvien perinpohjaisten teknolo-gisten muutosten kanssa, tarjoaa myös monia mahdol-lisuuksia yrityksille. Kehittyvissä maissa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuvan infrastruk-tuuribuumin on arvioitu ylittävän 20 biljoonan dollarin rajan ja se todennäköisesti vaatii mittavia insinöörityön, suunnittelun, teknisiä ja liiketoiminnallisia palveluita, jotka voisivat tulla Euroopasta. Potentiaalinen tuotto voitaisiin jakaa kehittyvien ja kehittyneiden maiden kesken.

Maro

kko

Yhd

istynyt kuning

askunta

Saksa

Saudi-A

rabia

Meksiko

Yhd

ysvallat

Brasilia

Intia

Turkki

BCG-tutkimus osoittaa, että teknologisesti kykenevät PK-yritykset lisä-sivät tuottoa 15 prosent-tipistettä nopeammin ja loivat työpaikkoja lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin niiden vertaisyritykset. Ralf Dreischmeier, Kansainvälisten toimintojen johtaja (IT-käytäntö), The Boston Consulting Group.

36 % työnantajista ilmoitti, että taitojen puute aiheutti myös "merkittäviä

ongelmia kustannusten, laadun ja ajan suhteen" tai vielä pahempaa


SIVU 11

Trendit Tämän palvelusopimuksen avainelementti oli suorittaa ensin tutkimus johtavien sidosryhmien parissa, jotta voitaisiin selvittää heidän visionsa ja strategiansa e-taitojen ja TVT-alan ammattimaisuuden suhteen. Sidosryhmät muodostuivat tietohallintojohtajista, ylemmistä TVT-johtajista ja TVT-henkilöstönhallintajohtajista lukuisilla teollisuussektoreilla ympäri Eurooppaa.

ENSISIJAISET TUTKIMUSTULOKSET - SIDOSRYHMIEN VISIOT JA STRATEGIAT

Nämä tulokset viittaavat siihen, että suurin osa (70 %) vastaajista uskoo, että on olemassa vakava TVT-taitojen vaje/tarjonnan ja kysynnän vastaamattomuus, joka rajoittaa yhtiöiden kasvua. Tämän lisäksi lähes puolet (47 %) kaikista vastanneista uskoi, että korkean tason TVT-taitojen saatavuuden puute vaikuttaa heidän kykyynsä kasvattaa liiketoimintaansa.

Toimintojen ulkomaistamisen ja automaation vaikutusSuurin osa (61 %) vastaajista arveli, että toimintojen ulkomais-tamisella on todennäköisesti kohtalainen tai voimakas vaikutus tulevaisuuden TVT-taitojen kysyntään heidän organisaatiossaan. Yli kolme neljäsosaa kaikista vastanneista (76 %) arveli, että 'automaatiolla' on todennäköisesti vaikutusta tulevaisuuden TVT-taitoisten työntekijöiden kysyntään heidän organisaatioissaan.

Ammattiin liittyvien avaintrendien vaikutusVähemmistö vastanneista (44 %) uskoo, että tulevaisuudessa tulee olemaan vähemmän TVT-alan ammattilaisia perinteisillä

TVT-osastoilla, ja samalla enemmän TVT-alan ammattilaisia, jotka työskentelevät koko yrityksen laajuudella. Yli puolet vas-tanneista (53 %) uskoo, että verkossa avoimet massakurssit (MOOC) voisivat merkittävästi muuttaa tapaa, jolla TVT-alan ammatinharjoittajien jatkuvaa ammatillista kehitystä voisi to-teuttaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä luku on häm-mästyttävän korkea, ottaen huomioon, että verkossa avoimet massakurssit ovat suhteellisen uusia, vaikkakin se mahdolli-sesti korostaa tähän innovaatioon kohdistuvia suuria odotuk-sia. Yli kolme neljäsosaa (77 %) vastanneista uskoo, että TVT on globaali ammattiala ja että kansallisten ponnistelujen tulisi olla samalla linjalla maailmanlaajuisesti, jotta ammatin kehit-täminen onnistuisi. Vielä lisäksi, merkittävän suuri enemmistö (80 %) vastanneista uskoo, että TVT-alan ammattilaisilla tulisi olla yhteinen tulkinta perustavasta TVT-alan tietosisällöstä (BoK), eli ydintietorungosta, joka kaikkien TVT-alan ammat-tilaisten tulee tuntea.

Kuva 7: Havaittu TVT-taitojen vaje/kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuus kyselyyn vastaajien keskuudessa.

Mikä on mielipiteesi seuraavista väitteistä?"Maassamme kokonaisuutena ilmenee vakava TVT-taitojen vaje/kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuus,

joka rajoittaa yhtiöiden kasvua?"

Voimakkaasti eri mieltä(1) 0 0,0 %

Eri mieltä(2) 5 7,1 %

Neutraali(3) 16 22,9 %

Samaa mieltä(4) 34 48,6 %

Voimakkaasti samaa mieltä(5) 15 21,4 %

"Organisaatiossamme korkean tason TVT-taitojen saatavuuden puute vaikuttaa negatiivisesti kykyymme kasvattaa liiketoimintaa".

Voimakkaasti eri mieltä(1) 1 1,4 %

Eri mieltä(2) 13 18,1 %

Neutraali(3) 24 33,3 %

Samaa mieltä(4) 23 31,9 %

Voimakkaasti samaa mieltä(5) 11 15,3 %

7.1%

0.0%

22.9%

48.6%

1 2 3 4 5

1 2 3 4 5

21.4%

1.4%

18.1%

33.3% 31.9%

15.3%

7.1%

0.0%

22.9%

48.6%

1 2 3 4 5

1 2 3 4 5

21.4%

1.4%

18.1%

33.3% 31.9%

15.3%


SIVU 12

Muita tutkimustuloksia:• Raportoitu TVT-osaamiskehysten käytön lisääntyminen

vastanneiden keskuudessa (verrattuna aikaisempaan vuo-den 2011 tutkimukseen TVT-alan ammattimaisuudesta).

• Yli puolet vastanneista (51 %) ilmoitti, että uusilla TVT-alalle valmistuneilla henkilöillä ei ole tarvittavaa yhdis-telmää teknisiä, liiketoiminnallisia ja ihmissuhdetaitoja, jota tarvitaan liiketoiminnan edistämiseen ilman lisäkoulutusta.

• Suurin osa (71 %) tietohallintojohtajista ilmoitti, että mitä tulee jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, kokeneet TVT-ammatinharjoittajat menestyvät TVT-taitojensa ylläpitämisessä ajan tasalla jatkuvalla koulutuksella.

• Tekniset avaintrendit, jotka tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaa asiantuntemuksen kysynnän kasvua, ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: kyberturvallisuus, mobiiliteknologiat, pilviteknologia, suuret tietomäärät, yhteiskunnallinen yritystoiminta ja kuluttajistuminen (tuo oma laitteesi - BYOD).

Todennäköisimmin 'kotimaassa' pysyvät taidot: • Tietoturvaan liittyvät taidot.

• TVT-toimittajan johtamistaidot.

• Yhtiöarkkitehtuurin taidot.

• Liiketoiminnan prosessinhallintataidot.

• Digitaalisen markkinoinnin taidot.

• E-johtajuustaidot; tiedon visualisointi/tiedon analyysi, suurteholaskentataidot ja käyttäjäkokemuksen (UX) suunnittelutaidot.

• Perityn tiedon ylläpitotiedot.

Todennäköisimmin 'ulkomaille' siirtyvät taidot:• Koodaus/ohjelmistotekniikka /sovellusten rakennustaidot

sekä ohjelmiston testaustaidot.

Yhteenveto alustavan tutkimuksen tuloksistaTästä tutkimuksesta nousi esiin joitakin avainteemoja. Kaik-kein merkittävin niistä on se, että suurin osa sidosryhmien edustajista havaitsee olemassa olevan vakavan TVT-taitojen osaamisvajeen/tarjonnan ja kysynnän vastaamattomuuden ja näkee tämän rajoittavan yhtiön kasvua. Tähän yhdistyy myös se seikka, että sidosryhmien edustajien enemmistö havaitsee, että TVT-alalle valmistuneilla ei ole tarvittavia TVT-taitoja liiketoiminnan edistämiseen. Ja vielä lisäksi, aikaisemmin mainitussa tutkimuksessa toiminnan ulkomaistamisen ja automaation vaikutuksesta TVT-taitojen kysyntään kävi ilmi, että vastaavasti 60 % ja 75 % vastanneista uskoi toiminnan ulkomaistamisen ja automaation vaikuttavan heidän organisaatioonsa tulevaisuudessa. Myös vaihtelevia kysynnän lukuja erilaisille TVT-taidoille raportoitiin, ja jokai-sella niistä oli vaihteleva ulkomaistamisen osuus. Tiettyjen taitojen havaittujen tulevaisuuden kasvu-/laskusuhdanteiden ja toimintojen ulkomaistamisen todennäköisen laajuuden ym-märtäminen on ratkaisevaa yksittäiselle työntekijälle tämän suunnitellessa urapolkuansa. Se on tärkeää yrityksille näiden suunnitellessa liiketoimintaansa, ja se on tärkeää päättäjille näiden laatiessa tukipoliittisia suunnitelmiansa.

Sekä työnantajat että koulutuksen tuottajat hyötyvät yhteistyöstä, jolla varmistetaan, että tutkinnon suoritta-jilla on oikeat TI-taidot oikealla hetkellä. Frits Bussemaker, CIONET-kumppani, Alankomaiden kansainvälinen yhteyshenkilö.


SIVU 13

Ulkomaistetut palvelutUlkomaistettujen palvelujen tuottaminen tuli yhä suositum-maksi koko 1990-luvun ajan. Vaikka alun perin toimintojen ulkomaistamisen avaintekijä oli kustannusten vähentäminen, sitä mukaa, kun palveluntuottajat ovat saaneet kokemusta ulkomaisen toiminnan hallinnasta ja kun niiden tavoitteet ovat kasvaneet, ne ovat yhä enenevässä määrin ryhtyneet ohjaamaan monimutkaisten prosessien toiminnallisia parannuksia ja muuttamaan ja standardisoimaan prosesseja asiakkailleen.

Näiden muutosten täydellistä analyysia on vaikea suorittaa, sille monet ulkomaille siirretyistä toiminnoista ovat vuosien varrella olleet "tiukassa valvonnassa", esimerkiksi siksi, että asiakkaat olivat huolissaan "työpaikkojen ulkomaistamisen" potentiaalisista vaikutuksista yhtiön imagoon - tai yksinker-taisesti siksi, että ulkomainen elementti on ollut integroitu osa kokonaistoimitusta maailmanlaajuisessa toimitusketjussa. Viralliset tilastot ovat puutteellisia sekä ulkomaistettujen toimintojen laajuuden että tyypin osalta, kuin myös viime vuosikymmenten kehityksen suhteen. Miten siis voimme arvioida ulkomaistamisen laajuutta, niiden toimintojen tyyppiä, joihin se eniten vaikuttaa, ja näin ollen myös niiden taitojen tyyppiä, joihin vaikutus kohdistuu?

Analysoitaessa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa solmittujen TI- ja liiketoimintapalvelusopimusten laajuutta, ja analysoi-malla Intian johtavien ulkomaistettujen palvelujen toimittajien tuoton muodostumista, on selvää, että sovelluksiin liittyvä työ on kaikkein tyypillisintä ulkomaistettua toimintaa. Tästä huolimatta on havaittavissa kasvava tendenssi infrastuktuuriin ja liiketoimintaprosesseihin liittyvän työn ulkoistamiseen. In-novaatio (toisin sanoen tutkimus ja kehitys) ja "muut" esiintyvät jatkuvasti kaikkein vähäisimpinä osuuksina sopimuk-sista mainittuna ajanjaksona.

Taidot ulkomaistetussa arvonlisäketjussaTätä taustaa vasten katsottaessa, mitkä taidoista siirtyvät ulkomaille? Ne taitokokonaisuudet, joita tarvitaan ulkomaille siirretyssä toiminnassa, ovat aivan yhtä vaihtelevia kuin koti-maassakin tarvittavat taidot, mutta luonnollisesti ne painot-

tuvat toimintoihin, jotka voidaan toimittaa etätyönä ja joissa henkilökohtainen vuorovaikutus palvelun tai tuotteen loppu-asiakkaan kanssa ei ole niin tärkeää. Ulkomaistetun toiminnan arvonlisäketju on monipuolinen ja kuten kaikissa erityyppisissä töissä, toiminnan suorittamiseen tai sitoumuksen täyttämiseen tarvitaan sekä alemman että ylemmän tason taitoja omaavia henkilöitä. Tämä suuntaus on yleistynyt sitä mukaa, kun ulkomaille siirretty toiminta on kehittynyt entisestään ja kun organisaatiot eivät enää käytä ulkomaistettua toimintaansa vain toimituskustannusten alentamiseen, vaan pikemminkin osana monimutkaisempaa, globaalia ulkoistamisstrategiaa.

Tätä tutkimusta varten tietohallintajohtajien keskuudessa suoritettu kysely antaa joitakin indikaattoreita tulevaisuuden taitokysynnän odotetusta kehityksestä ulkomailla vuoteen 2020 (ks. edellinen osio). Olennaisesti nämä tulokset osoit-tavat viime vuosikymmenen aikana havaittujen trendien jatku-mista, eikä suurempaa "kvanttiaskelta" odoteta tapahtuvan.

GLOBALISAATION VAIKUTUS TVT-TUOTANTOON: TOIMINTOJEN ULKOMAISTAMINEN JA MAAILMANLAAJUINEN ULKOISTAMINEN

Avaloqille on strategisesti äärimmäisen tärkeää palkata ja kehittää korkeatasoiset e-taidot omaavia työntekijöitä eurooppalaisiin toimipisteisiimme.Martin Frick, Liiketoimintaprosessien ulkoistamisen pääjohtaja, Avaloq Evolution AG.


SIVU 14

Työvoiman arbitraasista standardisointiin, automaatioon ja pilviteknologiaanKun ulkomailta toimitetut palvelut ovat yhä kehittyneempiä, on havaittavissa loitontumista aikaisemmasta työvoiman arbitraasitilanteesta ja toimitettavat palvelut ovat yhä kehittyneempiä ja tuottavuus on kasvanut standardisoimalla prosesseja ja lisäämällä tuotannon automaatiota, mikäli mahdollista. Prosessien standardisointi johtaa toistettavan ja skaalattavan ei-inhimillisen varannon luomiseen, kuten esimerkiksi ohjelmistopaketit, prosessimallit ja niin edelleen, jotka täydentävät ja/tai korvaavat ihmistyövoiman ja näin ollen automatisoivat prosessin mahdollisimman pitkälle.

Miten automaatio voi johtaa tietotyöntekijöiden korvaami-seen on aihe, jota on kuvattu laajalti. Tästä huolimatta, avainkysymys tässä asiassa on se, että olisiko sen tulok-sena näiden kokoaikaopiskelijoiden korvaaminen vai heidän uudelleen työllistämisensä? Todennäköisesti vastaus on se, että se tulee olemaan yhdistelmä molempia vaihtoehtoja, hyvin samalla tavoin kuin mitä on havaittu toimintojen ulkomaistamisen yhteydessä. Tuottavuuden lisääntyminen ei aina tarkoita työpaikkojen menettämistä.

Toinen mielenkiintoinen aspekti tietotyön automaatiossa on se, että sillä on mahdollisuus tasapainottaa pelikenttää kustannuksiltaan kalliimpien läntisten maiden ja tyypillis-ten ulkomaistettujen toimintojen kohdemaiden välillä. Jos tietokone pystyy hoitamaan tietyn prosessin tai tehtävän täysin yksin, tämän tehtävän tai prosessin maailman ääriin siirtämisestä aiheutuvat taloudelliset hyödyt katoavat.

Ja sitten pilvi. Pilvi edustaa perusteellista muutosta tavassa, jolla laskentatehoa luodaan ja jaetaan. Pilvipalvelut voi nähdä eräänlaisena vaihtoehtona toimintojen ulkomaista-miselle, työvoimavaltaisille palveluille, jotka voidaan toimittaa mistä hyvänsä.

Standardisointi, automaatio ja pilviteknologia ovat teknolo-gisia parannuksia ja kehitystä, jotka yhdistettynä kasvavaan käyttäjäorganisaatioiden kypsymiseen ja kokemukseen muuttavat perusteellisesti tapaa, jolla TVT- ja liiketoi-mintaprosessien tehtäviä ja palveluita käytetään. Ulkomais-tamista ei voida pitää eristämisenä. Kuvassa 8 on esitelty tätä saumatonta globaalia voimavarojen käyttöä - paikal-linen, lähialueen, ulkomaistettu ja pilvipohjainen - jolla toimitetaan integroituja TI- tai liiketoimintaprosesseja.

Globaalin arvonlisäketjun monimutkaisuus korostaa uusien taitojen tarvetta kotimaassa lukuisten eri elementtien hallinnoimiseksi ja/tai täydentämiseksi. Henkilöryhmien hallinnointi, joskus monien eri aikavyöhykkeiden päästä, kotimaassa tai pilven kautta toimitettujen palvelujen avulla, tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden TI-osaston tulee yhä enenevässä määrin omaksua palveluvälittäjän tai palveluintegraattorin rooli, sen sijaan että se ottaisi kaiken toiminnan itselleen. Tässä on sarja aivan uudenlaisia haasteita tietohallintajohtajille.

Kuva 8: Monipuoliset taidot ja ulkoistaminen yhdistyvät globaalissa arvonlisäketjussa. (Lähde: IDC, 2013)

Loppukäyttäjäorganisaatio

Paikallinentoimitus

Lähialueenkeskus

Ulkomaistettukeskus

Pilvi X-palveluna

Hankkii tai organisoi integroituja TI-, liiketoimintaprosessi- ja teollisuuskohtaisia tehtäviä/palveluita


SIVU 15

Kehitysarviot/Skenaario 1: Varovainen kasvu TI-maailma on syvien muutosten kohteena. TI-toiminnan ulkomaistamiseen johtavat trendit ovat muuttumassa automaatiotyökalujen, prosessien standardisoinnin ja varojen uudelleenkäytön yleistyessä yhdessä pilviteknologian kanssa, mikä muokkaa maailmanlaajuista ulkoistamisen arvonlisäketjua. Tämän seurauksen korkeatasoisten ja erikoistuneiden TVT-taitojen kysyntä kasvaa sekä yritysten kotimaassa että niiden ulkomailla tapahtuvassa toiminnassa. Tulevaisuudessa jopa sellaisilla TVT-taidoilla, joita ei tällä hetkellä pidetä "tyypillisinä" ulkomaistetussa toiminnassa tarvittavina taitoina, kuten ohjelmointi, saattaa olla enemmän kysyntää ulkomailla. On tärkeää varmistaa, että TVT-taitoja kehitetään kaikilla arvonlisäketjun tasoilla kotimaassa ja että pyritään tekemään kyseisistä työurista houkuttelevia. Muussa tapauksessa saatetaan olla uuden osaamisvajeen aiheuttaman kriisin edessä.

Liikeyritysten ja organisaatioiden digitaalisen muutoksen nopeus, josta saamme kiittää aivan uutta 3D-alustateknolo-gioiden konvergenssiin (liikkuvuus, sosiaaliset teknologiat, suuret tietomäärät, pilvipalvelut) perustuvaa tuote- ja palvelu-kantaa, tulevat vaikuttamaan suoraan sosiaalis-taloudelliseen

kasvuun tulevina vuosina. Digitaalinen muutos vaatii kuitenkin uudenlaisen yhdistelmän e-johtajuustaitoja, TI-välineiden käyttöä innovaatioon ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tästä syystä e-johtajuustaitojen puuttuminen saattaa olla kilpai-lukyvyllinen haittatekijä EU:n teollisuudelle ja rajoittaa sen kasvupotentiaalia.

Arviointimallimme mukaan kaikkein todennäköisimmässä "varovaisen kasvun" skenaariossa, EU:ssa ilmenevä TVT-taito-jen kysyntä yhteensä tulee kasvamaan 7,7 miljoonasta vuonna 2012 aina 8,6 miljoonaan vuonna 2020, mikä vastaa 1,4 % kertyvää vuotuista kasvuprosenttia (CAGR). Tämän skenaari-on puitteissa globalisaation vaikutuksen tulos on noin 753 000 työpaikan siirtyminen ulkomaille vuonna 2020, joista noin 17-18 % tullaan todellisuudessa menettämään. Sovellutusten segmentistä, joka on monien ulkomaille siirrettyjen hankkeiden keskeisin ala, löytyy suurin määrä menetetyistä TVT-työpai-koista. Ja vielä huolestuttavampaa on se, että tämä vaikutus kohdentuisi TVT-alalle valmistuneisiin suhteellisesti muita enemmän, sillä arviomme mukaan jopa 4 000 eli 9 % TVT-alalle valmistuneiden työpaikoista voitaisiin menettää toimintojen siirtyessä ulkomaille vuonna 2020.

GLOBALISAATION KVANTITATIIVINEN VAIKUTUS

Opetus- ja koulutuspolitiikat ja aloitteet (e-taidot)

Kasvu- ja innovaatiopolitiikatja rahoitusinstrumentit/

TVT-keskeiset

Työmarkkinapolitiikat ja aloitteet

Makrotaloudelliset trendit

TI-innovaatio, automaatio ja pilvipalvelut

Ennustemalli – Globalisaation vaikutuksen pääasialliset tulokset

TVT-työpaikkojen kysyntä 2014–2020Arvio menetetyistä TVT-työpaikoista

Arvio menetetyistä TVT-alalle valmistuneiden työpaikoista

UlkomaistamistrenditTI-markkinatrendit

Kuva 9: Ennustemallin olettamukset: päätrendien vuorovaikutus. (Lähde: IDC, 2014)


SIVU 16

Kehitysarviot/Skenaario 2/3: Innovaation voitto vs. stagnaatio Tutkimuksessa testattiin myös kaksi muuta skenaariota: "Innovaation voitto", jossa digitaalisen muutoksen voima-kas eteneminen laukaisee taloudellisen kasvun positiivisen syklin ja "stagnaatio", jossa taloudellinen taantuminen vähentää kulutusta ja investointeja, vetäen mukanaan innovaatiodynamiikan alas. Molemmissa skenaarioissa globalisaatio on edelleen voimakas trendi, joten toimintojen siirtäminen ulkomaille kasvaa edelleen. Potentiaalisesti siir-rettävien työpaikkojen skaala vaihtelee vain 6 %:sta kaikkien tarvittavien TVT-taitojen osalta vuonna 2020 innovaation voitto -skenaariossa, jopa 10 %:iin stagnaatioskenaariossa (verrattuna 9 %:iin varovaisen kasvun skenaariossa). Mene-tettyjen työpaikkojen osuus kokonaiskysynnän työpaikkojen määrästä on marginaalinen, mutta kvalitatiivisesti merkit-tävä: se vaihtelee 1,5 %:sta varovaisen kasvun skenaariossa 0,7 %:iin innovaation voitto -skenaariossa, ja huippuluke-mana on 3,4 % stagnaatioskenaariossa.

Toisin sanoen, globalisaation ja ulkomaistamisen koko-naisvaikutus TVT-alan taitomarkkinoilla on marginaalinen kvantitatiivisesti ajateltuna, mutta kvalitatiivisesti erittäin merkittävä, ja vielä oleellisempi tietyille markkinaseg-

menteille, kuten toisaalta sovellusten kehitys ja toisaalta nuoret TVT-alalle valmistuneet henkilöt.

Mitä erilaisilla toimenpiteillä voidaan tehdä innovaation voitto -skenaarion edistämiseksi ja stagnaatioskenaarion ehkäisemiseksi? Olemme tutkineet kolmea toimenpide-politiikkojen pääryhmittymää, joilla on suora vaikutus e-taitoihin: opetus ja koulutus, työmarkkinapolitiikat ja digi-taalitalouden kasvuun ja kehitykseen suunnatut politiikat. Johtopäätöksemme on se, että opetuspolitiikalla on kaikkein merkittävin vaikutus pitkällä tähtäimellä taitojen kehityksen muovaamiseen siten, että ne vastaavat uusia kysynnän trendejä, mutta lyhyellä tähtäimellä koulutuspolitiikalla ja työmarkkinapolitiikalla (kuten työpaikkaharjoittelun, liik-kuvuuden ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökump-panuuksien edistäminen yliopiston ja työpaikan välisen kuilun ylittämiseksi) on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa markkinoihin positiivisesti. Tutkimustyöllä, in-novaatiolla ja makrotaloudellisilla digitaalitaloutta tukevilla toimenpiteillä on erittäin tärkeä rooli sellaisten puiteolo-suhteiden luomisessa, jotka mahdollistavat TI-innovaatioon perustuvan kasvun ja stimuloivat e-taitojen kysyntää.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

0

100

200

300

400

500

600

0

200

400

600

800

1000

Siirretyt TVT-työpaikat yhteensä

Varovainen kasvu(/tuhat)

Innovaatio(/tuhat)

Stagnaatio(/tuhat)

2020 2020 2020

846

588

133

753

6868

281

307

Menetetyt TVT-työpaikat yhteensä

Kuva 10: Siirrettyjen ja menetettyjen TVT-työpaikkojen kokonaismäärä kolmessa skenaariossa.


SIVU 17

Uusien opetussuunnitelmien tarve tulevaisuuden taitoja ja työpaikkoja varten Kehittyvät TVT-trendit ovat aina vaatineet uusia taitoja ja työpaikkoja. Saavutetusta tehokkuushyödystä ja uudelleen-järjestelyistä huolimatta niiden tuloksena on myös menetetty työpaikkoja, jotka eivät enää vastaa teollisuuden ja markkinoiden vaatimuksia.

Koulutuksen/opetuksen puute, keskittyminen vääränlaisiin taitoihin sekä vanhentuneiden opetusjärjestelmien ja opetta-jien aiheuttama ongelma nähdään ensisijaisena koulutukseen/opetukseen liittyvänä esteenä uusien, kehittyvien teknologisten 'megatrendien' kasvulle tai vaikutukselle (esim. pilvipalvelut, sosiaalisen median teknologiat, suuret tietomäärät, esineiden Internet), jotka ohjaavat taloudellista muutosta ja taloudellista kasvua. Jokaisen nykyisistä megatrendeistä oletetaan edustavan uutta teknologista alustaa kasvulle ja innovaatiolle. Nämä ovat alueita, joissa Euroopan ja eurooppalaisten yhtiöiden tulee olla vahvoja, voidakseen olla innovatiivisia ja kilpailukykyisiä tule-vaisuudessa. Jokaisen megatrendin kohdalla taitovaatimukset voidaan tunnistaa sekä TI-teollisuudessa että tuotetta käyt-tävässä teollisuudessa.

Korkeamman johtamisen kehittämisen opetus- ja koulutusinstituutioiden sopeuttaminenKorkeamman johtamisen kehittämisen opetuksen ja koulutuksen instituutioiden tulee pikaisesti sopeuttaa ja sen jälkeen edelleen kehittää tarjontaansa samassa linjassa teollisuuden tarpeiden kanssa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tunnistettu tarve korkeamman ja johtamisen kehittämisen opetustarjonnan sopeuttamiselle ja/tai kehittämiselle, jotta voidaan tuottaa taitoja ja osaamista, joka vastaa näitä kehitty vän teollisuuden tarpeita.

Kehitetty lähestymistapa näiden pyrkimysten tukemiseen alkaa e-taitojen arvoalueiden ja tehtävien määrittelystä jokaiselle uudelle TVT-alan megatrendille, jossa eritellään oleelliset e-osaamisalueet ja taidot ja yhdistetään ne eri osaamisalueisiin sen mukaan, mitä on määritetty eurooppalaisissa tietoteknisen osaamisen puitteissa (e-CF). Toinen alkuvaiheen tehtävistä on kuvata ne roolit, jotka tähän sisältyvät nykyisten TVT-alan am-matillisten työprofiilien mukaisesti, jotka rakentuvat e-CF -puit-teille ja jotka kehitettiin CEN:ää varten. Tämä lähestymistapa on samassa linjassa asiantuntijoiden mielipiteiden kanssa, jotka puoltavat voimakkaasti osaamiseen perustuvaa lähestymista-paa korkeamman koulutuksen ohjelmien kehittämiselle nyt, kun siirrytään kohti tietojärjestelmien loppututkinto-ohjelmien seuraavaa sukupolvea.

Korkeamman ja johtamisen kehittämisen opetuksen instituutiot saattavat haluta käyttää kehitettyjä lähestymistapoja ja formaat-teja yhdistääkseen omat kurssinsa niihin ja tarkistaakseen,

ovatko ne linjassa kuvausten ja vaadittujen taitojen kanssa, ja sen myötä ne voivat sovittaa ne uusiin kehittyviin taitovaatimuk-siin, joita syntyy yllä kuvattujen megatrendien tuloksena.

Näin korkeamman ja johtamisen kehittämisen opetuksen instituutiot pystyvät tunnistamaan, miten hyvin heidän nykyinen tarjontansa jo vastaa teollisuuden vaatimuksia, ja/tai kehittämään edelleen ja sopeuttamaan olemassa olevat opetussuunnitelmansa tai kehittämään uusia ohjelmia näiden taitojen koulutuksen tuottamiseen. Tämä tulee auttamaan korkeamman opetuksen ja koulutusjärjestelmien kehittämistä edelleen Euroopassa, jotta voitaisiin paremmin vastata työnantajien tarpeisiin ja kehittyviin megatrendeihin, kuten aikaisemmin on esitetty.

Opettaminen uusien, kehittyvien taitovaatimusten sovittamiseksi Uusia taitoja tulee opettaa eri tasoilla, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman suuri kattavuus. Vastuu tästä kuuluu korkeamman opetuksen instituutioille, sekä myös johtamisen kehittämisen ja jatkokoulutuksen saralla aktiivisille tahoille. Uusille, kehittyville TVT-aloille tarvittavien taitojen opettamiseen on tunnistettu erilaisia lähestymistapoja. Nämä lähestymistavat noudattavat erilaisia opetusperinteitä eri maissa, ja niihin sisältyvät seuraavat:

• Uusien taitojen vaatimusten opettaminen integroituna osaksi jo olemassa olevia 'informatiikan' tai 'tietojenkäsitte-lyopin" opinto-ohjelmia, erilaisissa maisteriohjelmissa maisteritason opintojen aikana (tai ylempien lopputut-kintojen viimeisenä vuonna) kuten tehdään yliopistoissa Saksassa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

• Epäviralliset tutkinto-ohjelmat (yliopistokohtainen "titulo propio"), joita tarjotaan yhteistyössä teollisuuden kanssa voimakkaan sääntömääräisten kandi- ja maisteritutkinnon kurssien lisäksi, ja joista saadaan yliopistosertifikaatti, kuten Espanjassa.

• Johtotason koulutus/jatkokoulutuskurssit yliopistoissa ja kaupallisen koulutuksen keskuksissa, joissa keskitytään joko enemmän teknisiin aspekteihin tai enemmän liiketoimin-nan aspekteihin, joista viimeksi mainittuun keskitytään ja sitä opetetaan esimerkiksi INSEAD-instituutissa INSEADIN johtamisen kehityskurssilla 'Tietoanalyysia liiketoimintaan'.

• Erityiset ja valikoidut 'suuren tietomäärän', 'datatieteen' tai 'pilvipalvelujen' korkeammat opetusohjelmat, jotka on räätälöity tähän muotoon kaupallisista syistä ja jotta ne olisi-vat houkuttelevia ja kutsuvia mahdollisille tuleville opiskeli-joille ja työnantajille, kuten Yhdysvalloissa ja myös jossakin määrin Yhdistyneessä kansakunnassa.

UUSIEN OPETUSSUUNNITELMIEN TARVE TULEVAISUUDEN TAITOJA JA TYÖPAIKKOJA VARTEN - PARHAAT KÄYTÄNNÖT


SIVU 18

On todennäköistä, että näitä opetusperinteitä ja opetustapoja tullaan edelleenkin noudattamaan tulevaisuudessa, kun sopeu-tetaan olemassa olevia opetusohjelmia tai kehitetään uusia, jotta ne sopisivat paremmin teollisuuden taitojen kysyntään. Lisäksi MOOC-kurssit voisivat toimia jonkinlaisena lisänä, joka voi myös auttaa täyttämään olemassa olevia osaamisvajeita ja tarjonnan puutetta, sekä lisäämään asianmukaisen opetustar-jonnan kattavuutta ja saatavuutta, minkä myötä vaaditut taidot leviävät nopeammin.

Tulevien taitovaatimusten opettamisen parhaat käytännöt: suurten tietomäärien analyysin esimerkkitapausSeuraavassa kuvassa on esitetty esimerkki yliopiston tarjoamasta korkeamman tason opetusohjelmasta (Berliinin tekninen yliopisto).

Kuva 11: Berliinin teknisen yliopiston tarjoama korkeamman koulutuksen ohjelma.

Berliinin tekninen yliopisto: Maisteriohjelman 'Tietoanalyysin' kurssisuunnitelma (yliopistosertifikaatilla)

'Tietoanalyysi'-kurssisuunnitelmaKurssi sisältää suositellun suunnitelman kursseista, jotka keskittyvät tietyssä määrin 'tietoanalyysiin'.

Maisteriohjelmat, joita varten tietoanalyysin kurssisuunnitelma on käytettävissä:1. Liiketoiminnan tietojenkäsittely

2. Tietokonetekniikka

3. Tietojenkäsittelyoppi

Tietoanalyysin kurssisuunnitelman tavoitteet:1. Antaa opiskelijoille tarvittavat taidot tietopohjaisen päätöksenteon suorittamiseen.

2. Antaa paremman käsityksen valtavista, heterogeenisista tietosarjoista.

3. Soveltaa opittuja menetelmiä todellisen ongelmien ratkaisuun liiketoiminnassa ja tieteessä.

Tavoitteena olevat työprofiilit:Tavoitteena olevat työprofiilit ovat seuraavat: datatieteilijä / tietoanalyytikko / datainsinööri

Kesto ja oppikokonaisuudet:Kurssin pituus on neljä puolen vuoden jaksoa (kaksi vuotta) maisteriohjelmana ja siihen sisältyy luentoja, semi-

naareja ja harjoittelua (yhteistyössä teollisuuden kumppaneiden kanssa). Maisterityö suoritetaan neljännellä

puolenvuoden jaksolla.

Kurssi rakentuu kolmeen peruspilariin:

1. Tietoanalyysi: konepohjainen oppiminen, tilastotiede, tekstilouhinta jne.

2. Skaalattavan tiedon hallinnointi: Suurten, heterogeenisten rakenteiden ja tiedon käsittely,

MapReduce-käsite, uudet laitteistoarkkitehtuurit.

3. Sovellukset - opintokohtaiset: terveysala, materiaalioppi, energia, logistiikka jne.

SertifikaattiKurssilla menestyneet opiskelijat saavat sertifikaatin, jonka antaa EECS School Berliinin yliopistossa. Todistuksessa

mainitaan heidän erikoisalansa, ja se annetaan maisterintutkinnon todistuksen lisäksi.

Yhteyshenkilö:Volker Markl, Professor and Chair of the Database Systems and Information Management (DIMA) group,

Technical University Berlin

http://www.dima.tu-berlin.de/menue/database_systems_and_information_management_group/


SIVU 19

Alla olevassa kuvassa on toinen esimerkki kauppakorkeakoulun (INSEAD) tarjoamasta korkeamman tason koulutusohjelmasta.

Kuva 12: INSEAD-instituutin tarjoama korkeamman koulutuksen ohjelma.

INSEAD johtamisen kehittämisen koulutuskurssi 'Liiketoiminnan tietoanalyysi'

Tavoitteet:

Liiketoiminnalliset tavoitteet: • Tietoisuuden lisääminen siitä, miten liiketoiminnan ongelmia voidaan ratkaista tietoanalyysilla

• Parempi kyky tunnistaa tietoanalyysin uudet liiketoiminnan sovellukset

• Suurten tietomäärien lupausten ja rajoitusten parempi ymmärtäminen.

Projektinjohto:• Tiedon analyysin ja analyysiprojektien hallinnan prosessien ymmärtäminen.

Teknologia: • Tutustuminen joihinkin uusimpiin tietoanalyysin työkaluihin

• Joidenkin uusimpien teknologioiden käyttö: pilvipalvelut, avoimen lähdekoodin tietojen analyysiohjelmistot,

yhteistyöalustat verkossa, uudelleen tuotettavien ja uudelleen käytettävien analyysien ja tutkimuksen työkalut,

tiedon visualisointityökalut jne.

Kurssin ohjelma:• Uusimmat avoimen lähdekoodin työkalut: Joustavat työkalut tehokkaaseen ja tuloksekkaaseen analyysitut-

kimukseen.

• Toisinnettavat ja uudelleen käytettävät analyysit: Helposti jaettavat ja ongelmattomat työkalut - alustat, kuten

GitHub.

• TI-tase, tilastotieteelliset menetelmät ja liiketoiminnan näkymät

Kurssi perustuu liiketoimintatapauksiin ja vaatii opiskelijalta seuraavaa:• Markkinoiden segmentoinnin suorittaminen markkinatutkimuksesta saaduilla tiedoilla.

• Jokaisen hankintojen avainohjaimen ymmärtäminen jokaiselle segmentille.

• Ratkaisujen tulkitseminen.

• Yhteys liiketoimintastrategiaan.

• Erilaisten ratkaisujen hyvien ja huonojen puolien tarkastelu.

• Kvantitatiivisten tavoitteiden yhdistäminen kvalitatiivisiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin.

Kesto1 kuukausi

YhteyshenkilöT. Evgeniou, Professor of Decision Sciences and Technology Management, INSEAD

J. Niessing, Affiliate Professor of Marketing, INSEAD

https://github.com/tevgeniou · http://inseaddataanalytics.github.io/INSEADjan2014/


SIVU 20

E-TAITOPOLITIIKAT EU:SSA

Yleiskatsaus Koko 28 jäsenmaan EU:ssa on tällä hetkellä noin 100+ erilaista politiikkaa, jotka koskevat laajasti e-taitoja. Näiden politiik-kojen onnistumisella, sekä laajuudella, jolla TVT-alan am-matit tulevat niistä hyötymään, tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset alan ammattilaisten tarjontaan ja kysyntään, sekä koko talouteen kokonaisuudessaan. Laajemman eurooppa-laisen TVT-alan ammattilaisten poolin luomisen kiireellisyys on jo selkeästi todettavissa, samoin kuin se, että heillä tulee olla riittävä osaamistaso kehittyvien markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi. Tästä huolimatta Eurooppa on suuressa määrin jättämässä käyttämättä tätä mahdollisuutta, sekä vaaran-tamassa tulevaisuuden kasvupotentiaalinsa, kun ajatellaan politiikkoja, jotka olisivat todella hyödyllisiä eurooppalaisille TVT-alan ammattilaisille.

Kun tarkastellaan laajuutta, jolla e-taitopolitiikat EU:ssa tuot-tavat hyötyä TVT-alan ammattilaisille, luokittelimme politiikat kolmeen kategoriaan: poikkileikkaavat, opetukseen liittyvät ja työpaikkaan liittyvät. Otimme viime aikojen esimerkkejä näistä politiikoista niissä jäsenmaissa, joissa niitä ilmeni, ja määritte-limme niiden menestyksen ja vaikutuksen ammattiin käyt-tämällä tiettyjä pääsuoritusmittareita ja kvantitatiivisia tietoja. Tämän lisäksi arvioimme sidosryhmiä eri puolilta Eurooppaa, ja arvion tuloksena voidaan todeta, että joitakin johtopäätöksiä voidaan soveltaa kaikkiin jäsenmaihin:

EU:n jäsenmaiden tulee asettaa TVT-am-mattipolitiikka prioriteetiksi. Asianosaisille tulee välittää selkeä viesti: TVT-alan ammattilaisten ja TVT-ammattien kehittymisen tulisi olla korkeam-malla prioriteettitasolla kansallisissa puitteissa. Kyseessä ei ole nollasummapeli ja ammatin kehit-tämisen asettaminen politiikan keskipisteeksi ei tulisi tapahtua sellaisten toimenpiteiden kustannuk-sella, joilla varmistetaan TVT-taitojen vallitsevuus yleisen väestön keskuudessa.

Tarvitaan politiikan mittareita. Avainme-nestystekijöiden määritteleminen osana politiikan formulointia auttaisi meitä ymmärtämään parem-min toimenpiteiden vaikutusta niiden kohdeyleisöön, ja antaisi jäsenmaille myös mahdollisuuden oppia toisistaan.

Kansallisten päättäjien tulisi laatia työmarkkinoiden taitoja seuraavia järjestelmiä. Niiden tulisi perustua konkreettiseen jyvitettyyn tietoon, antaa mahdollisuus reagoida nopeammin osaamisvajeisiin ja puutteisiin TVT-sektorilla.

Ei ole mikään yllätys, että kansalliset e-taitopolitiikat vält-tävät selkeästi konkreettisten menestysmittareiden sisällyt-tämistä poliittisista syistä, mutta toisaalta tämä tekee minkä tahansa politiikan onnistumisen mittaamisen subjektiivisek-si, jopa sen kansallisessa asiayhteydessä. Tämä kvantitatii-visen tiedon puute estää toimenpidepolitiikan tehokkaan arvioinnin Euroopassa. Se tekee myös eri maiden vastaavien toimenpidepolitiikkojen vaikutuksen vertailun hankalaksi ja estää menestysmallien siirtämisen jäsenmaiden välillä.

Opetuspolitiikan pääsuositukset ovat seuraavat:• Opetusuudistus, jolla TVT-ala sisällytetään järjestelmään,

katsotaan tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi, josta ammatinala hyötyisi. Kun opiskelun uravalintoja tehdään yhä nuoremmalla iällä, tulisi keskittyä yhä aikaisemmin tietojenkäsittelyoppiin, laskennalliseen ajatteluun sekä tietojenkäsittelyn perusteisiin yhdessä digitaalisen osaamisen kanssa. Tämä voisi antaa tukevat perusteet seuraavan sukupolven ammattilaisille.

• Opettajien koulutusohjelmat täytyy keskittää yhä enemmän informatiikkaan. Vaikkakin jäsenmaiden opetusjärjestelmät vaihtelevat merkittävästi, joidenkin edelläkävijöiden saavuttama menestys osoittaa TVT-alan käytön pedagogiassa olevan oleellinen vaatimus kaikille opettajainkoulutusohjelmille. Koska opetusohjelmien uudistaminen on yleensä pitkäkestoinen toimenpide, taitojen nopea kohentaminen 'väliinpudonneille' opettajille tarjoaa lyhyen tähtäimen väliaikaisen ratkaisun.

Kaikkien sidosryh-mien tulee nyt työskennellä yhdessä voidak-seen kehittää ja ylläpitää oleellista e-taitopohjaa tulevaisuuden TVT-alan ammattilaisille. Christoph Moeller, Johtaja, Saksan liittovaltiollinen työvoimatoimisto


SIVU 21

Työpaikkapolitiikat: • Jokaisen jäsenmaan tulisi luoda e-taitosektorin

neuvosto, joka toimisi tiiviissä yhteistyössä ammatti-järjestön kanssa. Kun taitosektorien neuvostot työsken-televät asianmukaisesti määritellyillä parametreilla ja täydentäen ammattijärjestöjen toimintaa, ne voivat tuottaa suurta hyötyä koko sektorille ja tarjota hyödyllisen alustan vastaaville kysymyksille.

• Jyvitetty työmarkkinoiden seuranta on välttämätöntä kansallisella tasolla, jotta voidaan tehokkaasti puut-tua EU:n osaamisvajeeseen. Koherentti lähestymistapa Euroopan taitojen ja osaamisen seurantaan antaisi tukea tehokkaammalle tavalla tunnistaa, kohdentaa ja arvioida e-taitopolitiikkaa, ja se myös edesauttaisi uusien toimen-piteiden kehittämistä.

• TVT-osaamisen kehysten laatiminen voi luoda perusteet pan-eurooppalaisille työpaikkojen yhteensovitusohjelmille. Eurooppalaiset tietoteknisen osaamisen puitteet (e-CF) eurooppalaisena de facto -standardina voivat edesauttaa liikkuvuutta ja auttaa ihmisten ja työpaikkojen yhteenso-vittamista. Kansalliset päättäjät, jotka ottavat tällaiset kehykset käyttöön lyhyellä aikavälillä, voivat nopeuttaa niiden positiivista vaikutusta.

• Tietojen täydentämisen ja osaamisen uudistamisen keinot voivat auttaa TVT-alan ammattilaisten pelastamiseksi niissä rooleissa, jotka ovat muuttumassa marginalisoiduiksi johtuen esimerkiksi automaatiosta ja ulkomaistamisesta.

Poikkileikkauspolitiikat• Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pätevien TVT-alan

ammattilaisten houkuttelemiseksi voitaisiin käyttää paremman vaikutuksen saamiseksi. Yhä enemmän glo-balisoituneessa maailmassa osaamisvajeongelmien ratkai-seminen palkkaamalla päteviä ammattilaisia kolmansista maista voi olla potentiaalinen ratkaisu ongelmaan tulevina vuosikymmeninä.

• Uramahdollisuuksien edistäminen TVT-alalla ja siihen liittyvillä urapoluilla voi olla myös erittäin tehokasta, ja sitä tulisi rohkaista kansallisella tasolla. Kuvaa laaja-alaisesta, dynaamisesta ja vaihtelevasta ammatista tulisi entisestään korostaa siten, että se ylittäisi pelkän koodaukseen keskit-tymisen ja edustaisi sitä lukematonta mahdollisuuksien määrää, joka tällä alalla on olemassa.

• Digitaalistrategioiden tulisi sisältää myös sukupuoliulottu-vuus. Ottaen huomioon, että alle 30 % Euroopan työnteki-jöistä on naisia, sukupuolten tasapainon parantaminen on luonnollinen tapa osaamisvajeen kiinni kuromiseen. Kaikkien digitaalistrategioiden tulisi sisältää sukupuoliulot-tuvuus pitkän tähtäimen tavoitteella.

Avaintekijä on ke-hittää tapoja tehdä tietojenkäsittely, informatiikka ja niihin liittyvät aineet kiinnostaviksi ja saattaa ne koulujen opiskeli-joiden ulottuville. Professori Andrew McGettrick, ACM-opetusneuvoston puheenjohtaja


SIVU 22

TOIMENPIDESUOSITUKSET

Seuraavassa on esitetty suosituksia tarvittavien toimenpiteiden laatimiseksi, voidaksemme varmistaa, että Euroopasta löytyy riittävästi e-taitoja ja e-johtajuustaitoja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Suositukset ovat seurausta tämän palvelusopimuksen tuloksista ja ne on tarkistettu ja validoitu kansainvälisen asiantuntijapaneelin toimesta, jossa ovat edustettuina tiedemaailma, kansalliset päättäjät, teollisuus, ammatilliset yhdistykset ja työntekijöiden edusryhmät.

TOIMENPIDESUOSITUS 1: Maailman huipputason e-taito-osaamista.

Informaatio- ja viestintätekniikan innovaatio on muuttamassa perinpohjaisesti nykyistä ja tulevaa TVT-alan ammattitaitojen kysyntää. On elinarvoisen tärkeää, että koulutuksen tuottajat toimivat yhteistyössä teollisuuden ja päättäjien kanssa voidak-seen ymmärtää taitojen muuttuvaa kysyntää. Vähäinen naisopiskelijoiden määrä tekniikkavaltaisilla opiskelualoilla on toinen vakava ongelma, joka tulee ratkaista. Tämä ruokkii vajetta TVT-taitojen tuotannossa, erityisesti uusien, kehittyvien teknologioiden osalta.

EUROOPAN KOMISSIO JA JÄSENMAAT

Komission tulisi edistää ja tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksia opetus- ja koulutusorganisaatioiden /teollisuuden ja päättäjien välillä. Jäsenmaiden tulisi osallistua aktiivisesti Euroopan koordinaatio- ja yhteistyöpyrkimyksiin, samoin kuin kehittää kansallisia suunnitelmia ja aloitteita TVT-taitojen kehittämiseksi yhdenmukaisesti kansainvälisissä puitteissa.

TEOLLISUUS, OPETUS JA TYÖMARKKINAOSAPUOLET

Työnantajien tulisi toimia yhteistyössä yliopistojen/kaupal-listen oppilaitosten kanssa ja pyrkiä lisäämään työharjoitte-lupaikkoja, työhöntulokoulutusta ja mentorointimalleja. Opetus- ja koulutusinstituutioiden täytyy edelleen kehittää uusia yhteistyömalleja teollisuuden kanssa menettämättä kuitenkaan ensisijaista rooliaan kouluttajina. Työmarkkina-osapuolten tulisi tehdä yhteistyötä ja pyrkiä parantamaan TVT-alan ammattilaisten työskentelymalleja taistelemalla syrjintää vastaan ja edesauttamalla osaamisen uudistamista ja päivittämistä uran keskeytymisen jälkeen.

INFORMATIIKAN AMMATILLISET YHDISTYKSET/TIETOKONEYHDISTYKSET

Informatiikan ammatillisten yhdistysten / tietokoneyhdisty-sten tulisi edistää tietoisuutta toimenpiteillä, joilla lisätään STEM-tieteiden opintojen aloittamista ja tehdä yhteistyötä EU-puitteissa, erityisesti opinto-ohjelmien ja vaatimusten sopeuttamiseksi ja innovoimiseksi.

TOIMENPIDESUOSITUS 2: Edistää yrittäjyyskulttuuria, innovaatiota ja työpaikkojen luomista Euroopassa e-johtajuustaitojen edistämisen ja kehittämisen avulla.

Euroopassa on voimakas tarve edistää digitaalista yrittäjyyskulttuuria. Tehokkaaseen e-johtajuuteen vaaditaan taitoja, joiden myötä erittäin vahvat TVT-taidot omaavat hen-kilöt voivat ohjata pätevää henkilöstöä TVT- ja muilta aloilta kohti liiketoimintamallien tunnistamista ja suunnittelua, sekä tärkeimpiin innovaatiomahdollisuuksiin.


Komission tulisi ottaa koordinoiva rooli auttaakseen niiden taitojen tyypin tunnistamisessa, jotka ohjaavat kysyntää yli taloudellisten alueiden, sekä miten ja mistä näitä taitoja tuotetaan. Jäsenmaiden tulisi toimia yhdessä ammattilaisten hallintoalan asiantuntijoiden kanssa ja koordinoida kansallisen tai alueellisen suunnitelman kehittämistä, jolla voidaan kehittää e-johtajuuden ydintaitoja kriittisillä teollisuuden sektoreilla, mukaan lukien PK-yritykset.


Teollisuuden/työnantajien tulisi tunnistaa tapoja saada entistä suoremmat yhteydet tiedemaailmaan voidakseen kehittää oleellista sisältöä, jonka tarkoituksena on kehittää käytännön e-johtajuuden, innovaation ja yrittäjyyden taitoja. Koulutuk-sen tuottajien tulisi tehdä työtä teollisuuden kumppaneiden kanssa voidakseen paremmin määritellä e-johtajuuden, innovaation ja yrittäjyyden vaatimia taitoja. Heidän tulisi pyytää teollisuutta osallistumaan aktiivisesti ammattitaitojen kehittämiskurssien suunnitteluun ja tuottamiseen. Työmark-kinaosapuolten tulisi rohkaista työntekijöitä uudelleenkoulu-tukseen ja etsimään osaamisen uudistamisen mahdollisuuksia työympäristössään.


Informatiikan ammatillisten yhdistysten /tietokoneyhdistys-ten tulisi pyrkiä edistämään tietoisuutta e-johtajuuden, in-novaation ja yrittäjyyden taidoista jäsentensä keskuudessa ja laajentaa sertifikaatti-/jatkuvan kouluttautumisen CPD-ohjelmiaan huomioiden taitojen kehittymisen näillä aloilla.


SIVU 23

TOIMENPIDESUOSITUS 3: PK-yritysten kilpai-lukykyisyyden edistäminen ja maailmanlaajuisiin digitaalisiin arvonlisäketjuihin integroituminen.

Monet matalan osaamistason TVT-tehtävät automatisoidaan tai ulkomaistetaan. PK-yritysten tulee ymmärtää maailman-laajuisen ulkoistamismallin vaikutukset ja se, mitä se tarkoit-taa heidän omaan kilpailukykyynsä nähden. Osaamisryhmit-tymien lähestymistapaa voidaan kehittää siten, että laaditaan yhteinen määritelmä PK-yritysten keskuudessa kasvavasta tärkeimpien e-taitojen tarpeesta.


Jäsenmaiden tulisi edistää PK-yritysten saamaa arvoa näiden kehittäessä ja ylläpitäessä näitä kriittisiä taitoja paikallisten yrityskeskusten kautta ja laatia mekanismeja PK-yritysryhmit-tymien tunnistamiseen, jotka tukevat kriittisiä teollisuuden sektoreita. Niiden tulisi myös toimia johtavien teollisuuden edustajien, tiedemaailman ja ammatillisten yhdistysten kanssa ymmärtääkseen ja määritelläkseen taidot, joita vaadi-taan taloudellisen kehityksen tukemiseen.


Työnantajien tulisi kehittää ja ottaa käyttöön henkilöstöresurs-sistrategioita, joilla voidaan houkutella ja pitää yrityksen palveluksessa niitä kriittiset avaintaidot omaavia henkilöitä, joilla TVT-alaa edistetään, ja osallistua näin kokonaisvaltai-seen maailmanlaajuiseen kilpailukykystrategiaan. Opetus- ja koulutusinstituutioiden tulisi saada PK-yritykset ja PK-yrity-sten yhdistykset osallistumaan aktiivisesti kriittisten taitojen kehittämiskurssien suunnitteluun ja tuottamiseen. Työmark-kinaosapuolten tulisi rohkaista työntekijöitä uudelleenkoulu-tukseen ja etsimään osaamisen uudistamisen mahdollisuuksia työympäristössään, sekä työskennellä myös PK-yritysten ja PK-yritysten yhdistysten kanssa voidakseen tunnistaa, miten näitä taitoja voi kehittää.


Informatiikan ammatillisten yhdistysten / tietokoneyhdisty-sten tulisi tunnistaa kriittiset avaintaidot ja määritellä niiden markkina-arvo. Näin kyseiset taidot omaavat henkilöt voisivat arvioida, miten hyvin heitä palkitaan heidän organisaatios-saan. Niiden tulisi myös edistää näiden kriittisten taitojen kehittämistä muiden ammattikollegoittensa parissa.

TOIMENPIDESUOSITUS 4: Edistä liikkuvuutta ja muutu kykymagneetiksi.

Tämä toimenpidesuositus liittyy erityisesti TVT-alaan liittyvien kykyjen tunnistamiseen ja houkuttelemiseen EU:n alueelle. Euroopassa vallitsee ennustettu ja kasvavan riittämätön tarjonta kyvykkäistä TVT-alan ammattilaisista, mahdollisen vajeen ollessa jopa 1,3 miljoonaa vuonna 2020. Tämä suositus myös täydentää ensimmäistä suositusta, jonka mukaan alueiden tulee arvioida, mihin taitoihin ne haluavat investoida. Kykymagneetiksi muuttuminen kaikkien kykyjen osalta ei olisi käytännöllistä. Tästä syystä alueiden tulee ratkaista, mitä teollisuuden sektoreita ne haluavat kehittää ja keskittyä sitten niihin taitokokonaisuuksiin, joita vaaditaan osaamisen saavut-tamiseen näillä alueilla.


Komission tulisi tarkastella nykyistä EU-politiikkaa työvoiman liikkuvuuteen liittyen, ja tutkia miten olemassa olevat aloit-teet voidaan hienosäätää tukemaan avaintaidot omaavien työntekijöiden houkuttelua alueelle ja alueella pysymistä. Jäsenmaiden rooli on myös avainsijalla työskenneltäessä yh-dessä EU:n kanssa maahanmuuttopolitiikan uudelleen määrit-telyssä siten, että se soveltuu kansalliseen talouspolitiikkaan. Näiden tulee myös ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla voidaan houkutella ja saada pysymään koulutettu avaintyövoima ja parantaa liikkuvuutta.


Työnantajien tulisi määritellä tärkeimpien koulutettujen työntekijöiden tarve, ja toimia yhdessä koulutuksen tuottajien kanssa vastaavien voimavarojen rakentamiseksi. Heidän tulee toimia yhdessä ammatillisten yhdistysten kanssa voidakseen tunnistaa tapoja näiden kriittisten taitojen profiilin korottamiseksi, sekä alkuperäistyövoiman kiinnostuksen lisäämiseksi taitojen päivitysmahdollisuuksiin. Opetus- ja koulutusinstituutioiden tulisi toimia yhdessä teollisuuden kumppaneiden kanssa voidakseen määritellä paremmin kriittisten avaintaitojen tarve. Työmarkkinaosapuolten tulisi rohkaista työntekijöitä uudelleenkoulutukseen ja etsimään osaamisen uudistamisen mahdollisuuksia työympäristössään. Näiden täytyy myös tehdä yhteistyötä teollisuuden kanssa voidakseen tunnistaa, miten työvoimaa voidaan parhaiten tukea siirtymäkaudellaan kohti korkeampia TVT-taitoja.


Informatiikan ammatillisten yhdistysten / tietokoneyhdistys-ten tulisi toimia yhdessä teollisuuden kanssa voidakseen tun-nistaa osaamisvajeet ja tehdä yhteistyötä ammattilaisjäsenten kanssa voidakseen tunnistaa tapoja hankkia näitä taitoja joko ammatti-tai akateemisen koulutuksen kautta.


SIVU 24

TOIMENPIDESUOSITUS 5: Globaalin TVT-ammatin tukeminen.

Maailmanlaajuisen liiketoiminnan luonteesta johtuen, TVT-alan ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän työskentelyä virtuaaliryhmissä osana globaalia digitaalista arvonlisäketjua. He tuottavat globaaleja ratkaisuja, jotka ylittävät kansain-väliset rajat, kulttuurit ja työkäytänteet, minkä tuloksena on lukuisten osaamiskehysten, opetusstandardien, eettisten säännöstöjen ja tietosisältöjen kehittyminen. Tämä tilanne vaikuttaa koko maailmassa, ei pelkästään EU:ssa. Tämän seurauksena, voidaksemme ottaa käyttöön ehdotetut toimenpidesuositukset, tulisi lanseerata maailmanlaajuinen aloite tämän haasteen ratkaisemiseksi.


Komission tulisi helpottaa ja tukea kansainvälisen tietämyksen jaon yhteistyöfoorumin muodostamista ja auttaa tiedotta-malla toimenpiteistä parhaiden käytäntöjen muodossa, jotka sopivat parhaiten EU:n käyttöön. Komission tulisi tarjota ohjausta TVT-ammatin koulutukseen, rakenteeseen ja vakiin-nuttamisen tarpeeseen ja tukea materiaalien tunnetuksi tekemistä, jolla voidaan tukea ammattimaisuutta kaikissa EU:n jäsenmaissa. Jäsenmaiden tulisi puolestaan tukea TVT-alan ammattilaisten roolia palkitsevana uravaihtoehtona nykyisille ja tuleville ammatinharjoittajille ja tutkia tapoja tunnustaa muodollisesti TVT-alan ammattilaisten asema.


Teollisuuden/työnantajien tulisi työskennellä informatiikan ammattilaisjärjestöjen kanssa voidakseen määritellä, mitä ammattilaisilta vaaditaan modernissa yhteiskunnassa. Infor-matiikan ammatillisten yhdistysten /tietokoneyhdistysten tulisi toimia yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä kansal-lisella että kansainvälisellä tasolla voidakseen määritellä TVT-alan ammatin luonteen ja rakenteen.

TOIMENPIDESUOSITUS 6: Digitaalisten liiketoi-mintamallien käyttöönotosta aiheutuvan sosiaali-sen hajaantumisen riski tulee myös huomioida.

Viimeaikaiset teknologiset uudistukset muuttavat liiketoi-mintamalleja muotoilemalla uudelleen tavan, jolla työntekijät ja asiakkaat ovat vuorovaikutuksessa liiketoiminnan kanssa. Oxfordin yliopiston ja MIT's Center for Digital Business -keskuksen hiljattain suorittamassa tutkimuksessa kävi ko-rostuneesti ilmi digitaalisten teknologioiden kasvava vaikutus sekä se, miten tietyn tietämysintensiivisen työn automaatio vaikuttaa taitoihin ja työllisyyteen.

Keskeistä näille tutkimuksille on se, että pystytään tunnis-tamaan odotettua nopeampi muutos tarvittavien taitojen profiilissa monissa niistä, joiden odotetaan poistuvan käytöstä vanhentuneena. Myös opetukseen ja koulutukseen investointi ja niiden innovointi on tarpeellista, ei pelkästään TVT-sektoril-la vaan läpi koko talouden.


Komission tulisi edistää ja tukea keskustelua alueellisella tasolla teknologiajohtoisen innovaation potentiaalisista vaikutuksista taitoprofiileihin, voimavaroihin ja taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen suorituskykyyn. Tarvitaan ohjausta ja ohjeistusta jäsenmaille tehokkaiden, monien sidosryhmien suunnitelmien rakentamiseksi, jotta voidaan hallinnoida siirtymää uuteen työntekijätasapainoon. Jäsenmaiden tulisi työskennellä yhdessä ammatillisten yhdistysten, koulutuksen tuottajien, teollisuuden edustajien ja työntekijöiden edusta-jien kanssa, voidakseen rakentaa kansallisen suunnitelman vastaukseksi siirtymän hallinnointiin.


Teollisuuden/työnantajien tulisi toimia yhdessä työmarkki-naosapuolten kanssa ymmärtääkseen, miten siirtymä uusiin työ- ja työllisyyskäytäntöihin voidaan tehdä tavalla, joka tukee digitaalista kasvua. Tämän pyrkimyksen tulee tapahtua yhteistyönä, sillä ilman tätä varantoa siirtymät voivat johtaa teollisiin toimenpiteisiin, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen tuottavuuteen. Työmarkkinaosapuolten tulee toimia yhdessä työntekijöiden edustajien ja työnantajien kanssa voidakseen tunnistaa parhaat ja tulevat työkäytännöt. Näihin toimintoihin liittyvien odotusten ja huolenaiheiden hallinnointi on elintärkeää, kun halutaan varmistaa, että työntekijät ovat valmiina käyttämään tietojen täydentämisen / uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.


Informatiikan ammatillisten yhdistysten/tietokoneyhdistysten tulisi edistää oppimiskulttuuria TVT-alan ammatinharjoitta-jien parissa. Tämä auttaa 'tietämysvetoisen' asenteen kehittämistä uusien taitojen kehittämiseksi työntekijöiden keskuudessa. Tämä puolestaan auttaa valmistelemaan työntekijät teknologiavetoiseen siirtymään.

ICTC:n Focus on IT (FIT) -kokemukseen perustuen sukupuoli-erot huomioon ottava TVT-alan opetusohjel-ma kurssitasoilla 9–12 on auttanut houkuttele-maan tyttöjä STEM-tiedekeskeisille kursseille ja saanut heidät jat-kamaan niitä siten, että tyttöjen ilmoittautumisprosentti on noussut 20 % vuodesta 2012. Tri. Meenakshi Gupta, Vanhempi johtaja, Politiikan ja tutkimuksen, tietoja viestintäteknologian neuvosto, Kanada.


SIVU 25

Tämän palvelusopimuksen tilasi Euroopan komission Yritystoiminta- ja teollisuus -pääosasto. André Richier, Principal Administrator, Unit Key Enabling Technologies and ICT, toimi yhteyshenkilönämme koko tutkimuksen ajan.

Erillisen raportin 'e-taidot: Kansainvälinen ulottuvuus ja glo-balisaation vaikutus' suoritti alihankkijamme Innovation Value Institute (IVI), National University of Ireland Maynooth.

Hankkeen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman noin 800 erityyppisten kansallisten sidosryhmien asiantuntijan aulista osallistumista kaikista EU:n jäsenmaista, jotka tukivat meitä koko hankkeen keston ajan.

Kiitämme tuesta ja avustuksesta ohjauskomiteaa, jonka muo-dostivat Liz Bacon (University of Greenwich), Ursula Huws (University of Hertfordshire Business School), Allan Russell (SAS), Andrew Agerback (BCG), George Sharkov (ESI), ja Declan Brady (CEPIS).

Kiitämme myös seuraavia: Martin Sherry, Dr. Eileen Doherty, Dr. Stephen Mc Laughlin, Dr. Marian Carcary, Dr. Clare Thorn-ley Innovation Value Institute -instituutista, Werner Korte empirica-yhtiöstä, Marianne Kolding ja Gabriella Cattaneo IDC:stä, Fiona Fanning CEPIS:istä, sekä e-taidot ja kansain-välistyminen 2014 -kongressin asiantuntijoita ja osallistujia, joka järjestettiin Brysselissä 26. maaliskuuta 2014, sekä aivan erityisesti puhujia, paneelikeskustelun ja asiantuntijaryhmän jäseniä, kuten seuraavat: John Higgins, CBE Director General DIGITALEUROPE, Ralf Dreischmeier, Global Leader IT Practice, The Boston Consulting Group, Dr. Clare Thornley, Research Fellow, Innovation Value Institute, Marianne Kolding, Vice President, European Services, IDC, Declan Brady, CEPIS, Ga-briella Cattaneo, Associate Vice President, IDC Italia, Werner B. Korte, Director, empirica GmbH, Prof. Theodoros Evgeniou, Professor of Decision Science and Technology Management, INSEAD, Dr. Holmer Hemsen, Database Systems and Informa-tion Management (DIMA) group, Technical University Berlin,

Frits Bussemaker, Partner, CIONET, Peter Hagedoorn, Secretary General, EuroCIO, Peter Hellberg, Vice President ICTS, UNI Eu-ropa, Christoph Möller, German Federal Employment Agency, Gerard Walker, Senior Policy Advisor, Forfás ja Dr. Stephen McLaughlin, Head of Research and Development, Innovation Value Institute.

Haluamme myös erityisesti kiittää niistä arvokkaista näke-myksistä, joita pystyimme keräämään monien sidosryhmille suorittamiemme haastattelujen kautta, sekä erilaisista verk-kokyselyistä sadoilta asiantuntijoilta. Olemme erittäin kiitollisia niille monille ammattilaisille, jotka käyttivät aikaansa näke-mystensä jakamiseen.

KIITOKSET

Euroopan komissioYritystoiminta ja teollisuus -pääosastoKey Enabling Technologies and Digital Economy | ENTR/E4 BREY 10/083 |1049 BrusselsSähköposti: [email protected]

YHTEYSTIEDOT:Lisätietoja ja kopioita tästä esitteestä saat ottamalla yhteyttä:

Innovation Value Institute Maynooth UniversityMaynooth, Co. Kildare, IrelandSähköposti: [email protected] Puhelin: +353 1 708 6931 Fax: +353 1 708 6916

Documents

e-taidot: Kansainvälinen ulottuvuus ja globalisaation …...jolloin toiminta jakautuu yli maantieteellisten, kielellisten ja kulttuuristen rajojen. Liikkuvuus ja maahanmuutto Osa