Eetu Salmela - Pro gradu -tutkielma

Miten alaisuutta Miten alaisuutta ilmennetään ilmennetään kehityskeskusteluissa kehityskeskusteluissa Alaisen kategoria kategoria-analyysin ja Alaisen kategoria kategoria-analyysin ja positiointiteorian näkökulmastapositiointiteorian näkökulmasta

Eetu SalmelaEetu Salmela

Pro gradu –tutkielmaPro gradu –tutkielmaSosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopistoSosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopistoHuhtikuu 2014 Huhtikuu 2014

1 Johdatusta 1 Johdatusta aiheeseenaiheeseen

Eetu Salmela, [email protected]

1.1 Tutkimuksen taustaa1.1 Tutkimuksen taustaa


• Kehityskeskustelut yleistyneet suomalaisten Kehityskeskustelut yleistyneet suomalaisten organisaatioiden johtamiskäytännöissä - oma kiinnostus organisaatioiden johtamiskäytännöissä - oma kiinnostus keskustelujen aikaiseen vuorovaikutukseenkeskustelujen aikaiseen vuorovaikutukseen

• Alainen tilanteen keskiössä – itsestään selvänä pidetty Alainen tilanteen keskiössä – itsestään selvänä pidetty alaisuus ja sen tilanteen aikainen rakentuminen jäänyt alaisuus ja sen tilanteen aikainen rakentuminen jäänyt vähäiselle huomiollevähäiselle huomiolle

• Tutkimuksen teoreettis-metodologisen taustan Tutkimuksen teoreettis-metodologisen taustan monitahoinen lähestyminen alaisen kategorian tarkastelussamonitahoinen lähestyminen alaisen kategorian tarkastelussa

• Tarkastelun lähtökohdat: sosiaalisen konstruktionismin Tarkastelun lähtökohdat: sosiaalisen konstruktionismin paradigma, diskursiivinen puheentutkimusparadigma, diskursiivinen puheentutkimus

• Kategoriat institutionaalisen vuorovaikutuksen kontekstissa, Kategoriat institutionaalisen vuorovaikutuksen kontekstissa, kiinnostus vuorovaikutukseen kasvanut viime kiinnostus vuorovaikutukseen kasvanut viime vuosikymmeninävuosikymmeninä

1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja 1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymyksettutkimuskysymykset• Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoitus:

Miten alaisesta puhutaan kehityskeskustelujen aikanaMiten alaisesta puhutaan kehityskeskustelujen aikana

• Miten / millaisilla eri keinoilla alaisen kategoriaa rakennetaan Miten / millaisilla eri keinoilla alaisen kategoriaa rakennetaan ja millaisena alaisen kategoria näyttäytyy alaisuuden ja millaisena alaisen kategoria näyttäytyy alaisuuden ympärillä käytävän neuvottelun seurauksenaympärillä käytävän neuvottelun seurauksena

Kategorian rakentuminen, alaisuuden muovaaminenKategorian rakentuminen, alaisuuden muovaaminen

• TutkimuskysymyksetTutkimuskysymykset

1.1.Miten alaisen kategoriaa rakennetaan kehityskeskustelujen Miten alaisen kategoriaa rakennetaan kehityskeskustelujen puheessapuheessa

2.2.Millaisia alaisen kategorioita keskustelujen aikana esitetäänMillaisia alaisen kategorioita keskustelujen aikana esitetään


1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja 1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymyksettutkimuskysymykset• Ammatillisten vuorovaikutustilanteiden tarkastelu Ammatillisten vuorovaikutustilanteiden tarkastelu

paljastaa tilanteiden sisällään pitämiä paljastaa tilanteiden sisällään pitämiä säännönmukaisuuksia – keskustelujen merkitys säännönmukaisuuksia – keskustelujen merkitys organisaatioiden synnylle, keskustelut tuottamassa organisaatioiden synnylle, keskustelut tuottamassa esimiesten ja alaisten organisatorisia rooleja (Nikander esimiesten ja alaisten organisatorisia rooleja (Nikander 1997, 407; Asmuß & Svennevig 2009, 5–7)1997, 407; Asmuß & Svennevig 2009, 5–7)

• Tärkeää tuottaa tietoa alaisen kategorian kulttuurisesta Tärkeää tuottaa tietoa alaisen kategorian kulttuurisesta rakentumisesta sekä siitä, kuinka alaisuutta on rakentumisesta sekä siitä, kuinka alaisuutta on mahdollista muovata vuorovaikutuksen tasolla mahdollista muovata vuorovaikutuksen tasolla tapahtuvien neuvottelujen avullatapahtuvien neuvottelujen avulla

• Yhtenä tutkimuksen mielenkiintona myös kahden Yhtenä tutkimuksen mielenkiintona myös kahden teoreettisilta ja käsitteellisiltä taustoiltaan suhteellisen teoreettisilta ja käsitteellisiltä taustoiltaan suhteellisen erilaisen viitekehyksen valjastaminen saman erilaisen viitekehyksen valjastaminen saman tarkasteltavan ilmiön ympärilletarkasteltavan ilmiön ympärille


1.3 Alaisuus, alaisen kategoria1.3 Alaisuus, alaisen kategoria• Alaisen kategoriaa koskeva kulttuurinen tieto: Alaisen kategoriaa koskeva kulttuurinen tieto:

kategoriasidonnaiset määreet ja toiminnot – tehtävänkuva, kategoriasidonnaiset määreet ja toiminnot – tehtävänkuva, toimintaa koskevat odotukset, oikeudet ja velvollisuudettoimintaa koskevat odotukset, oikeudet ja velvollisuudet

””Mitä alaisuus on”Mitä alaisuus on”

• Kulttuurisesti ja institutionaalisesti negatiiviset ja positiiviset Kulttuurisesti ja institutionaalisesti negatiiviset ja positiiviset attribuutitattribuutit myös preferoidut ja ei-toivottavat alaisuuden kategorisoinnit! myös preferoidut ja ei-toivottavat alaisuuden kategorisoinnit!

• Kategoria lähellä normin tai roolin käsitettä – jaetut käsitykset Kategoria lähellä normin tai roolin käsitettä – jaetut käsitykset alaisen piirteistäalaisen piirteistä

• Käsitteen sisältämät jännitteet (hierarkia) – kuitenkin Käsitteen sisältämät jännitteet (hierarkia) – kuitenkin kehityskeskustelujen kontekstissa alainen luonteva termikehityskeskustelujen kontekstissa alainen luonteva termi


1.3 Alaisuus, alaisen kategoria1.3 Alaisuus, alaisen kategoria• Alaisuus osana organisaation valtarakenteita ja Alaisuus osana organisaation valtarakenteita ja

sosiaalista järjestystä on ymmärrettävissä jatkuvasti sosiaalista järjestystä on ymmärrettävissä jatkuvasti neuvoteltavissa olevana jokapäiväisissä neuvoteltavissa olevana jokapäiväisissä vuorovaikutuskohtaamisissamme (Hirvonen 2013, 111)vuorovaikutuskohtaamisissamme (Hirvonen 2013, 111)

• Kehityskeskusteluissa alaisen kategoriaa tuotetaan Kehityskeskusteluissa alaisen kategoriaa tuotetaan osapuolten toimesta tietoisesti ja tiedostamatta tuomalla osapuolten toimesta tietoisesti ja tiedostamatta tuomalla esille näitä alaista koskevia määreitä ja käymällä esille näitä alaista koskevia määreitä ja käymällä alaisuuden ympärillä jatkuvaa neuvottelua positiointien alaisuuden ympärillä jatkuvaa neuvottelua positiointien muodossamuodossa

• Alaisuudesta mahdollista tuottaa erilaisia määritelmiä Alaisuudesta mahdollista tuottaa erilaisia määritelmiä kulttuurisen tason ja mikrotason vuorovaikutuksen kulttuurisen tason ja mikrotason vuorovaikutuksen kontekstien avulla, jolloin alaisena olemisen kokonaisuus kontekstien avulla, jolloin alaisena olemisen kokonaisuus muodostuu näistä diskursiivisesti rakentuvista muodostuu näistä diskursiivisesti rakentuvista kategorisoinneista ja vuorovaikutushetkistäkategorisoinneista ja vuorovaikutushetkistä


2 Kehityskeskustelu 2 Kehityskeskustelu vuorovaikutustilantevuorovaikutustilanteenaena


2.1 Kehityskeskustelukäytäntö 2.1 Kehityskeskustelukäytäntö suomalaisessa työelämässäsuomalaisessa työelämässä• Suomalaiseen työelämään 1960-1970-luvuilla, aluksi Suomalaiseen työelämään 1960-1970-luvuilla, aluksi

keskusteluissa painottuivat tavoite- ja tulosjohtamisen keskusteluissa painottuivat tavoite- ja tulosjohtamisen käytännöt, nykyään enemmän alaisten osaamisen käytännöt, nykyään enemmän alaisten osaamisen kehittäminenkehittäminen

• Ennalta suunniteltu ja sovittu säännöllinen keskustelu, jolla Ennalta suunniteltu ja sovittu säännöllinen keskustelu, jolla on tietty päämäärä ja jonka toteutusta ohjaa on tietty päämäärä ja jonka toteutusta ohjaa keskustelurunko. Keskeisimpiä keskustelussa käsiteltäviä keskustelurunko. Keskeisimpiä keskustelussa käsiteltäviä teemoja ovat alaisen työssä suoriutumisen arviointi, hänen teemoja ovat alaisen työssä suoriutumisen arviointi, hänen kehittymisensä ammatissaan sekä esimiehen ja alaisen kehittymisensä ammatissaan sekä esimiehen ja alaisen välinen yhteistyö (Autio, Juuti & Wink 2010, 29)välinen yhteistyö (Autio, Juuti & Wink 2010, 29)

• Vaihtelua organisaatioittain ja eri kulttuurien välillä Vaihtelua organisaatioittain ja eri kulttuurien välillä keskustelujen käsitteellisten ja sisällöllisten piirteiden osalta keskustelujen käsitteellisten ja sisällöllisten piirteiden osalta – esim. anglosaksinen vs. pohjoismainen keskusteluperinne– esim. anglosaksinen vs. pohjoismainen keskusteluperinne


2.1 Kehityskeskustelukäytäntö 2.1 Kehityskeskustelukäytäntö suomalaisessa työelämässäsuomalaisessa työelämässä• Hyödyllisiä välineitä vaikutettaessa esimerkiksi jatkuvaan Hyödyllisiä välineitä vaikutettaessa esimerkiksi jatkuvaan

oppimiseen, toiminnan kehittämiseen, tiedonkulkuun, oppimiseen, toiminnan kehittämiseen, tiedonkulkuun, esimiestyöhön, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin, esimiestyöhön, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin, tunnustuksen saamiseen, parempaan suoritukseen tunnustuksen saamiseen, parempaan suoritukseen kannustamiseen sekä yleisesti organisaation toiminnan kannustamiseen sekä yleisesti organisaation toiminnan kehittämiseen (ks. Lehtonen & Salmensaari 2004)kehittämiseen (ks. Lehtonen & Salmensaari 2004)

• Lisäksi keskustelujen nähdään organisaatioissa edistävän Lisäksi keskustelujen nähdään organisaatioissa edistävän yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista sekä yhteistyötä, jonka yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista sekä yhteistyötä, jonka johdosta keskusteluja pidetään eräänlaisina johdosta keskusteluja pidetään eräänlaisina investointeina organisaatioiden tehokkuuden ja investointeina organisaatioiden tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi (Viitala 2008, 361)tuottavuuden lisäämiseksi (Viitala 2008, 361)

• Kehityskeskustelukäytäntö kohdannut viime aikoina Kehityskeskustelukäytäntö kohdannut viime aikoina kritiikkiä, jonka vuoksi kehityskeskusteluja tulee pyrkiä kritiikkiä, jonka vuoksi kehityskeskusteluja tulee pyrkiä kehittämään nykypäivän työelämän tarpeisiinkehittämään nykypäivän työelämän tarpeisiin


2.2 Kehityskeskustelut 2.2 Kehityskeskustelut vuorovaikutustutkimuksen vuorovaikutustutkimuksen kohteenakohteena• Toistaiseksi vuorovaikutustutkimus alkutekijöissään vrt. Toistaiseksi vuorovaikutustutkimus alkutekijöissään vrt.

ammattikirjallisuuden kiinnostus keskustelujen ammattikirjallisuuden kiinnostus keskustelujen onnistumiseenonnistumiseen vuorovaikutustutkimuksen monitahoisempi lähestyminen! vuorovaikutustutkimuksen monitahoisempi lähestyminen!

• Aikaisemmissa tutkimuksissa tarkastelun kohteena mm. Aikaisemmissa tutkimuksissa tarkastelun kohteena mm. keskustelujen dialogisuus ja palautevuorovaikutus. Lisäksi keskustelujen dialogisuus ja palautevuorovaikutus. Lisäksi kiinnostus keskustelunaikaisen puheen implisiittisiin kiinnostus keskustelunaikaisen puheen implisiittisiin merkityksiin sekä vuorovaikutuksen symmetrisyyteen merkityksiin sekä vuorovaikutuksen symmetrisyyteen osapuolten välillä tilanteen aikana jakautuvien oikeuksien ja osapuolten välillä tilanteen aikana jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien osaltavelvollisuuksien osalta

• Keskusteluista toteutetuista tieteellisistä tutkimuksista lisää Keskusteluista toteutetuista tieteellisistä tutkimuksista lisää gradun luvussa 2.2gradun luvussa 2.2


2.3 Yhteenveto 2.3 Yhteenveto kehityskeskusteluista toteutetuista kehityskeskusteluista toteutetuista vuorovaikutustutkimuksistavuorovaikutustutkimuksistaLisätutkimukselle selvä tarve:Lisätutkimukselle selvä tarve:

• Keskustelujen osalta jatkuvasti keskustelua niiden koetun Keskustelujen osalta jatkuvasti keskustelua niiden koetun hyödyllisyyden osalta. Suomalaisesta hyödyllisyyden osalta. Suomalaisesta kehityskeskustelukäytännöstä löytyy yhä parannettavaa, jotta kehityskeskustelukäytännöstä löytyy yhä parannettavaa, jotta keskusteluihin käytetyt resurssit eivät jäisi pienemmiksi kuin keskusteluihin käytetyt resurssit eivät jäisi pienemmiksi kuin niistä saadut hyödytniistä saadut hyödyt

• Suomalaisten keskustelujen puutteena nähdään edelleen Suomalaisten keskustelujen puutteena nähdään edelleen olevan kommunikoinnin heikkous, keskustelemattomuus sekä olevan kommunikoinnin heikkous, keskustelemattomuus sekä tottumattomuus dialogiin, jotka asettavat haasteita esimiehille tottumattomuus dialogiin, jotka asettavat haasteita esimiehille (Wink 2007, 51)(Wink 2007, 51)

• Tutkimustulosten avulla mahdollista tuottaa tietoa Tutkimustulosten avulla mahdollista tuottaa tietoa keskustelun kulkuun vaikuttavista vuorovaikutusilmiöistä ja keskustelun kulkuun vaikuttavista vuorovaikutusilmiöistä ja tätä kautta kehittää paitsi itse kehityskeskustelukäytäntöä tätä kautta kehittää paitsi itse kehityskeskustelukäytäntöä mutta myös parantaa vuorovaikutusta esimiesten ja alaisten mutta myös parantaa vuorovaikutusta esimiesten ja alaisten välisissä kohtaamisissa.välisissä kohtaamisissa.Eetu Salmela, [email protected]

3 Tutkimuksen3 Tutkimuksenteoreettis-teoreettis-metodologinen taustametodologinen taustaKATEGORIA-ANALYYSIN JA KATEGORIA-ANALYYSIN JA POSITIOINTITEORIAN VIITEKEHYKSETPOSITIOINTITEORIAN VIITEKEHYKSET


3 Teoreettis-metodologinen 3 Teoreettis-metodologinen taustatausta• Alaisuuden ja alaisen kategorian tarkasteleminen Alaisuuden ja alaisen kategorian tarkasteleminen

kategoria-analyysin ja positiointiteorian viitekehysten kategoria-analyysin ja positiointiteorian viitekehysten avulla diskursiivisesta perspektiivistäavulla diskursiivisesta perspektiivistä

• Analyysivälineiden yhdistämisen seurauksena alaisuutta Analyysivälineiden yhdistämisen seurauksena alaisuutta mahdollista lähestyä monipuolisesti sekä kulttuurisen mahdollista lähestyä monipuolisesti sekä kulttuurisen tason että yksityiskohtaisen vuorovaikutusanalyysin tason että yksityiskohtaisen vuorovaikutusanalyysin näkökulmastanäkökulmasta

• Ei pintapuolista alaisen kategorian kuvaamista, vaan Ei pintapuolista alaisen kategorian kuvaamista, vaan huomio kategorioiden rakentumisessa sekä niiden huomio kategorioiden rakentumisessa sekä niiden esittämisessäesittämisessä

• Alaisuuden itsestäänselvyys vs. osapuolten välisessä Alaisuuden itsestäänselvyys vs. osapuolten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuva institutionaalinen todellisuus?vuorovaikutuksessa rakentuva institutionaalinen todellisuus?


3.1 Kategoria-analyysi3.1 Kategoria-analyysi


• Tausta etnometodologian tutkimusperinteessä sekä Harvey Tausta etnometodologian tutkimusperinteessä sekä Harvey Sacksin edistyksellisessä työssä jäsenkategorioiden parissaSacksin edistyksellisessä työssä jäsenkategorioiden parissa

• Kategoria-analyyttisen tarkastelun lähtökohtana kulttuurinen Kategoria-analyyttisen tarkastelun lähtökohtana kulttuurinen konteksti ja tilanteen aikana tapahtuva vuorovaikutus – konteksti ja tilanteen aikana tapahtuva vuorovaikutus – mikro-makrotasojen välimaastoon sijoittuva lähestymistapa mikro-makrotasojen välimaastoon sijoittuva lähestymistapa

Alaisuuden kulttuurisen kuvan tuottaminenAlaisuuden kulttuurisen kuvan tuottaminen

• Ihmiset aktiivisesti jäsentävät ympäröivää maailmaa ja sen Ihmiset aktiivisesti jäsentävät ympäröivää maailmaa ja sen eri ilmiöitä erilaisiin luokkiin ja kategorioihin (Nikander eri ilmiöitä erilaisiin luokkiin ja kategorioihin (Nikander 2003, 283)2003, 283)

• ””Suuri määrä siitä tiedosta, joka yhteisön jäsenillä on Suuri määrä siitä tiedosta, joka yhteisön jäsenillä on yhteiskunnastaan, on säilötty näiden kategorioiden sisään.” yhteiskunnastaan, on säilötty näiden kategorioiden sisään.” ((Sacks 1992a, 40)Sacks 1992a, 40)

• Kategorisoinnilla pitkät perinteet: kognitiivinen vs. Kategorisoinnilla pitkät perinteet: kognitiivinen vs. vuorovaikutustutkimusvuorovaikutustutkimus• Kielenkäytön tarkastelu, kategorioiden aktiivinen käyttö Kielenkäytön tarkastelu, kategorioiden aktiivinen käyttö

arkisen vuorovaikutuksen tukena (kategoriat toimijoiden arkisen vuorovaikutuksen tukena (kategoriat toimijoiden resursseina!)resursseina!)

3.1 Kategoria-analyysi3.1 Kategoria-analyysi• Kategorioita koskeva jaettu tieto muodostaa eräänlaisen Kategorioita koskeva jaettu tieto muodostaa eräänlaisen

kulttuurisen tietovarannon, jonka perusteella ihmiset tunnistavat kulttuurisen tietovarannon, jonka perusteella ihmiset tunnistavat erilaisia kategorioita ja navigoivat vuorovaikutustilanteissaan erilaisia kategorioita ja navigoivat vuorovaikutustilanteissaan (Juhila 2004b, 169; Schegloff 2007, 469; Juhila, Jokinen & (Juhila 2004b, 169; Schegloff 2007, 469; Juhila, Jokinen & Suoninen 2012b, 46) Suoninen 2012b, 46)

• Analyysin huomio keskusteluissa esille tuleviin alaisen kategoriaan Analyysin huomio keskusteluissa esille tuleviin alaisen kategoriaan liitettäviin kulttuurisiin ja institutionaalisiin määreisiin: spesifit liitettäviin kulttuurisiin ja institutionaalisiin määreisiin: spesifit ominaisuudet ja toiminnot, joiden avulla alaisen kategoriaa ominaisuudet ja toiminnot, joiden avulla alaisen kategoriaa tuotetaan vallitsevan tilanteen aikanatuotetaan vallitsevan tilanteen aikana

• Kategoria-analyysin perspektiivistä myös mahdollista tarkastella Kategoria-analyysin perspektiivistä myös mahdollista tarkastella moraalisen järjestyksen rakentumista: millaisia alaista koskevia moraalisen järjestyksen rakentumista: millaisia alaista koskevia institutionaalisia oikeuksia, velvollisuuksia ja odotuksia institutionaalisia oikeuksia, velvollisuuksia ja odotuksia keskusteluissa herätetään henkiin ja miten nämä vaikuttavat keskusteluissa herätetään henkiin ja miten nämä vaikuttavat osapuolten toimintaanosapuolten toimintaan


3.1 Kategoria-analyysi3.1 Kategoria-analyysi• Keskeiset käsitteet: kategoriat, kategoriaparit, Keskeiset käsitteet: kategoriat, kategoriaparit,

kategoriasidonnaiset toiminnot ja määreet sekä kategorisointi kategoriasidonnaiset toiminnot ja määreet sekä kategorisointi toimintanatoimintana

• Kulttuuri ja moraali: keskustelun osapuolet jatkuvasti valitsevat Kulttuuri ja moraali: keskustelun osapuolet jatkuvasti valitsevat ja määrittävät kulttuurisia kategorioita, mutta samalla myös ja määrittävät kulttuurisia kategorioita, mutta samalla myös orientoituvat kulttuurimme normatiivisten odotusarvojen orientoituvat kulttuurimme normatiivisten odotusarvojen mukaisesti (Nikander 2010, 246)mukaisesti (Nikander 2010, 246) preferoidut ja ei-toivottavat kategorisoinnitpreferoidut ja ei-toivottavat kategorisoinnit

• Tarkastelun funktiona ei ole abstraktisti kuvailla kategorioita, Tarkastelun funktiona ei ole abstraktisti kuvailla kategorioita, vaan osoittaa toimijoiden puheessa kategorioiden toteutumista vaan osoittaa toimijoiden puheessa kategorioiden toteutumista ja sitä, mitä kategorioilla tehdään ja saadaan aikaanja sitä, mitä kategorioilla tehdään ja saadaan aikaan Tarkastella kategorioiden hyödyntämisen käytännöllistä merkitystä käsillä Tarkastella kategorioiden hyödyntämisen käytännöllistä merkitystä käsillä

olevalle vuorovaikutustapahtumalle (Schegloff 1992, 108–109) olevalle vuorovaikutustapahtumalle (Schegloff 1992, 108–109)

• Lisää kategoria-analyyttisesta tutkimuksesta gradun luvussa 3.1Lisää kategoria-analyyttisesta tutkimuksesta gradun luvussa 3.1Eetu Salmela, [email protected]

3.2 Positiointiteoria3.2 Positiointiteoria


• Viitekehyksen isähahmot Rom Harré ja Luk van Langenhove:Viitekehyksen isähahmot Rom Harré ja Luk van Langenhove:• 1999. 1999. Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Positioning theory. Moral contexts of intentional action.

Blackwell, OxfordBlackwell, Oxford• Tausta sosiaalisen konstruktionismin paradigmassa ja Tausta sosiaalisen konstruktionismin paradigmassa ja

diskursiivisessa psykologiassadiskursiivisessa psykologiassa

• Tarkastelun keskiössä vuorovaikutuksen tason Tarkastelun keskiössä vuorovaikutuksen tason mikrokäytännöt – yksityiskohtaista vuorovaikutusanalyysia mikrokäytännöt – yksityiskohtaista vuorovaikutusanalyysia vuorovaikutuksen rakenteestavuorovaikutuksen rakenteesta

• Vuorovaikutustilanteissa esiintyvien paikallisten Vuorovaikutustilanteissa esiintyvien paikallisten moraalijärjestelmien tarkastelemista - osapuolten keskinäiset moraalijärjestelmien tarkastelemista - osapuolten keskinäiset moraaliset oikeudet ja velvollisuudet puhua ja toimia sekä moraaliset oikeudet ja velvollisuudet puhua ja toimia sekä kuinka nämä valta-asetelmat ja merkitykset jakautuvat kuinka nämä valta-asetelmat ja merkitykset jakautuvat osapuolten välillä vallitsevan tilanteen aikana (Harré & van osapuolten välillä vallitsevan tilanteen aikana (Harré & van Langenhove 1999a, 1, 6)Langenhove 1999a, 1, 6)

Tilanteen aikana alaisuuden ympärillä tapahtuva Tilanteen aikana alaisuuden ympärillä tapahtuva dynaaminen neuvottelu positiointien muodossadynaaminen neuvottelu positiointien muodossa

3.2 Positiointiteoria3.2 Positiointiteoria• Positio roolia dynaamisempi käsitteellinen kehys – ottaa Positio roolia dynaamisempi käsitteellinen kehys – ottaa

kattavammin huomioon henkilön rooli- tai puhuja-asemien kattavammin huomioon henkilön rooli- tai puhuja-asemien moraaliset ja toiminnalliset vaihtelut vallitsevan tilanteen moraaliset ja toiminnalliset vaihtelut vallitsevan tilanteen aikana (ks. esim. Davies & Harré 1999)aikana (ks. esim. Davies & Harré 1999)

• Positio on metaforinen käsite, jonka puitteissa henkilön Positio on metaforinen käsite, jonka puitteissa henkilön moraaliset ja henkilökohtaiset ominaisuudet puhujana on moraaliset ja henkilökohtaiset ominaisuudet puhujana on koottu yhteen eri positioiden muodossa koottu yhteen eri positioiden muodossa

moraaliset ominaisuudet tarkoittavat yleisesti kunkin position moraaliset ominaisuudet tarkoittavat yleisesti kunkin position sisältämien oikeuksien, tehtävien ja velvollisuuksien joukkoa, sisältämien oikeuksien, tehtävien ja velvollisuuksien joukkoa, jotka ovat yhteydessä tietyssä positiossa toimimiseen vallitsevan jotka ovat yhteydessä tietyssä positiossa toimimiseen vallitsevan episodin aikana episodin aikana

• Näiden vuorovaikutusasemien jakautumisen johdosta yksilöt Näiden vuorovaikutusasemien jakautumisen johdosta yksilöt nähdään keskustelujen aikana tietyillä tavoin sijoittuneina nähdään keskustelujen aikana tietyillä tavoin sijoittuneina suhteessa toisiin keskustelijoihin – myös positiot itsessään suhteessa toisiin keskustelijoihin – myös positiot itsessään ovat dynaamisia ja muuttuvia (van Langenhove & Harré ovat dynaamisia ja muuttuvia (van Langenhove & Harré 1999, 17, 29; Harré & van Langenhove 1999b, 61) 1999, 17, 29; Harré & van Langenhove 1999b, 61)


3.2 Positiointiteoria3.2 Positiointiteoria• Tiivistettynä positio yhteydessä siihen, millaisia Tiivistettynä positio yhteydessä siihen, millaisia

mahdollisuuksia henkilöllä on toimia keskustelun aikana. Se, mahdollisuuksia henkilöllä on toimia keskustelun aikana. Se, mitä henkilö A voi sanoa henkilö B:lle tai henkilö B:stä, on mitä henkilö A voi sanoa henkilö B:lle tai henkilö B:stä, on suhteessa henkilö A:n oikeuksiin ja velvoitteisiin puhujana suhteessa henkilö A:n oikeuksiin ja velvoitteisiin puhujana tilanteen aikana vallitsevassa moraalisessa järjestyksessä, tilanteen aikana vallitsevassa moraalisessa järjestyksessä, jonka puitteissa diskursiivinen prosessi tapahtuu (van jonka puitteissa diskursiivinen prosessi tapahtuu (van Langenhove & Harré 1999, 23)Langenhove & Harré 1999, 23)

• Posititiointitriadin kolmiosainen keskustelun rakenne:Posititiointitriadin kolmiosainen keskustelun rakenne:

• Tarinalinjat toimivat Tarinalinjat toimivat ohjaavina kehyksinä, ohjaavina kehyksinä, joiden puitteissajoiden puitteissapositioituneiden positioituneiden keskustelukumppaneidenkeskustelukumppaneidenpuheaktit mahdollistavatpuheaktit mahdollistavattiettyjä merkityksellisiätiettyjä merkityksellisiätoimintojatoimintoja


3.2 Positiointiteoria3.2 Positiointiteoria• Positiointiprosessia mahdollista eritellä eri tasojen ja Positiointiprosessia mahdollista eritellä eri tasojen ja

muotojen avulla:muotojen avulla:• ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen positiointiensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen positiointi

suorittava ja selontekevä sekä moraalinen ja persoonallinen suorittava ja selontekevä sekä moraalinen ja persoonallinen positiointipositiointiitsen ja toisen sekä hiljainen ja tarkoituksellinen positiointiitsen ja toisen sekä hiljainen ja tarkoituksellinen positiointi(ks. tarkemmin gradun luku 3.2)(ks. tarkemmin gradun luku 3.2)

• Keskustelun aikana tarjottuihin positiointeihin Keskustelun aikana tarjottuihin positiointeihin suuntautuminen, niiden puitteissa toimiminen tai niiden suuntautuminen, niiden puitteissa toimiminen tai niiden vastustaminenvastustaminen

• Positiointiprosessin analyyttinen tarkastelu nostaa esille Positiointiprosessin analyyttinen tarkastelu nostaa esille puhetekojen taustalla vaikuttavia tarkoitusperiäpuhetekojen taustalla vaikuttavia tarkoitusperiä

Yksilöt positioivat ja positioituvat diskursiivisissa Yksilöt positioivat ja positioituvat diskursiivisissa käytännöissä ilmennettävien kulttuuristen kategorioiden käytännöissä ilmennettävien kulttuuristen kategorioiden ympärilläympärillä


3.2 Positiointiteoria3.2 Positiointiteoria• Positiointiteorian avulla on mahdollista keskittyä Positiointiteorian avulla on mahdollista keskittyä

vuorovaikutuksen tasolla tapahtuvaan hienojakoisempaan vuorovaikutuksen tasolla tapahtuvaan hienojakoisempaan alaisen kategorian tuottamiseen vallitsevan tilanteen alaisen kategorian tuottamiseen vallitsevan tilanteen aikana, kun keskustelujen osapuolet neuvottelevat aikana, kun keskustelujen osapuolet neuvottelevat alaisuudesta eriasteisten positiointien avullaalaisuudesta eriasteisten positiointien avulla

• Positiot tulee ymmärtää vuorovaikutustilanteen aikana Positiot tulee ymmärtää vuorovaikutustilanteen aikana moraalisessa ja toiminnallisessa kontekstissa keskustelun moraalisessa ja toiminnallisessa kontekstissa keskustelun osapuolten välillä jakautuvien selontekovelvollisuuksien, osapuolten välillä jakautuvien selontekovelvollisuuksien, oikeuksien sekä puhevaltojen pohjaltaoikeuksien sekä puhevaltojen pohjalta

• Positioiden neuvoteltavuus tilanteen aikana kuvastaa Positioiden neuvoteltavuus tilanteen aikana kuvastaa niiden dynaamista ja muuttuvaa luonnetta, jonka vuoksi niiden dynaamista ja muuttuvaa luonnetta, jonka vuoksi positioiden nähdään eroavan merkittävästi pysyvämmän positioiden nähdään eroavan merkittävästi pysyvämmän luonteen omaavista kulttuurisista kategorioista ja luonteen omaavista kulttuurisista kategorioista ja kategorisoinneistakategorisoinneista


3.3 Yhteenveto tutkimuksen 3.3 Yhteenveto tutkimuksen teoreettis-metodologisesta teoreettis-metodologisesta taustastataustasta• Kategoria-analyyttisessa tarkastelussa kategorioiden Kategoria-analyyttisessa tarkastelussa kategorioiden

määrittyminen pohjautuu kulttuuriseen kontekstiinmäärittyminen pohjautuu kulttuuriseen kontekstiin

• Positiointiteorian näkökulmasta kategorioiden ja niiden Positiointiteorian näkökulmasta kategorioiden ja niiden ympärillä tapahtuvien positioitumisten konteksti muodostuu ympärillä tapahtuvien positioitumisten konteksti muodostuu sen sijaan käsillä olevassa vuorovaikutustilanteessa sen sijaan käsillä olevassa vuorovaikutustilanteessa moraalisten positioiden, puheaktien ja tarinalinjojen moraalisten positioiden, puheaktien ja tarinalinjojen sisältämän tilanteen historian avullasisältämän tilanteen historian avulla

• Positioinnin merkitys alaisen kategorian tuottamisessa näkyy Positioinnin merkitys alaisen kategorian tuottamisessa näkyy siinä, kuinka kategorioita vuorovaikutustilanteen aikana siinä, kuinka kategorioita vuorovaikutustilanteen aikana muotoillaan dynaamisten positiointien avulla alaisuuden muotoillaan dynaamisten positiointien avulla alaisuuden kulttuurisen perustan ympärilläkulttuurisen perustan ympärillä


3.3 Yhteenveto tutkimuksen 3.3 Yhteenveto tutkimuksen teoreettis-metodologisesta teoreettis-metodologisesta taustastataustasta


• Analyysin kohteena sekä alaisen Analyysin kohteena sekä alaisen kulttuurisen kategorian tarkastelu kulttuurisen kategorian tarkastelu että myös alaisuuden ympärillä että myös alaisuuden ympärillä tapahtuvat dynaamiset vaihtelut tapahtuvat dynaamiset vaihtelut (kategoria-analyysi ja (kategoria-analyysi ja positiointiteoria)positiointiteoria)

Alaisuuden kulttuurisen kuvan ja Alaisuuden kulttuurisen kuvan ja yksityiskohtaisen vuorovaikutuksen yksityiskohtaisen vuorovaikutuksen rakenteen analyysiarakenteen analyysia

3.3 Yhteenveto tutkimuksen 3.3 Yhteenveto tutkimuksen teoreettis-metodologisesta teoreettis-metodologisesta taustastataustasta

• Tutkimuksen teoreettis-metodologinen tausta Tutkimuksen teoreettis-metodologinen tausta suhteutettuna tutkimuskysymyksiin:suhteutettuna tutkimuskysymyksiin:1.1. Alaisen kategorian rakentuminen: kulttuuriset Alaisen kategorian rakentuminen: kulttuuriset

kategoriasidonnaiset määreet sekä kategorioiden kategoriasidonnaiset määreet sekä kategorioiden rakentuminen tilanteisen vuorovaikutuksen tasolla rakentuminen tilanteisen vuorovaikutuksen tasolla kategorioiden ympärillä käytävän neuvottelun ja kategorioiden ympärillä käytävän neuvottelun ja positioitumisten seurauksenapositioitumisten seurauksena

2.2. Alaisuuden ja alaisen kategorian ilmentäminen: Alaisuuden ja alaisen kategorian ilmentäminen: millaisia alaisen kategorioita ilmennetään, millaisena millaisia alaisen kategorioita ilmennetään, millaisena alaisuutta mahdollista muovata, millaisiin alaisuutta mahdollista muovata, millaisiin tulkintakehyksiin nämä tuotetut kategoriat voivat tulkintakehyksiin nämä tuotetut kategoriat voivat alaisen kulttuurisen kuvan osalta asettuaalaisen kulttuurisen kuvan osalta asettua


4 Tutkimusaineisto4 Tutkimusaineisto


4 Tutkimusaineisto4 Tutkimusaineisto

• Hyödynsin tutkimukseni aineistona Sanna Haukilan Hyödynsin tutkimukseni aineistona Sanna Haukilan (2009) omaan pro gradu -tutkielmaansa keräämää (2009) omaan pro gradu -tutkielmaansa keräämää valmista aineistoavalmista aineistoa

• Aineisto koostuu neljästä videoidusta ja litteroidusta Aineisto koostuu neljästä videoidusta ja litteroidusta luonnollisesta kehityskeskustelusta esimiesten ja heidän luonnollisesta kehityskeskustelusta esimiesten ja heidän alaistensa välillä kunnallisen päivähoidon kontekstissaalaistensa välillä kunnallisen päivähoidon kontekstissa

• Neljä kehityskeskustelua, joissa keskustelee kuusi eri Neljä kehityskeskustelua, joissa keskustelee kuusi eri henkilöä kahdesta kunnasta: päivähoidon johtaja, kaksi henkilöä kahdesta kunnasta: päivähoidon johtaja, kaksi aluejohtajaa, kaksi päiväkodin vastaavaa opettajaa sekä aluejohtajaa, kaksi päiväkodin vastaavaa opettajaa sekä päivähoidon kanslistipäivähoidon kanslisti

• Yhteensä aineistoa on 5h 15minYhteensä aineistoa on 5h 15min


5 Alaisen 5 Alaisen kategoria kategoria kehityskeskustelukehityskeskustelun n vuorovaikutuksessvuorovaikutuksessaa


1.1. Miten alaisen kategoriaa rakennetaan kehityskeskustelujen Miten alaisen kategoriaa rakennetaan kehityskeskustelujen puheessapuheessa

2.2. Millaisia alaisen kategorioita keskustelujen aikana esitetäänMillaisia alaisen kategorioita keskustelujen aikana esitetään

5.1 Alaisen kategorian 5.1 Alaisen kategorian rakentuminenrakentuminen• Kategoria-analyysin avulla aineistossa esiintyvää Kategoria-analyysin avulla aineistossa esiintyvää

alaisesta puhumista tarkastellaan kulttuurisen alaisesta puhumista tarkastellaan kulttuurisen kontekstin näkökulmastakontekstin näkökulmasta

• Kuinka alaisen kategoriaa tuotetaan keskustelujen aikana Kuinka alaisen kategoriaa tuotetaan keskustelujen aikana ammatillisiin asemiin liitettävien kategoriasidonnaisien ammatillisiin asemiin liitettävien kategoriasidonnaisien määreiden ja näiden pohjalta tehtävien kategorisointien määreiden ja näiden pohjalta tehtävien kategorisointien avulla avulla

• Myös eronteot alaisten ja esimiesten välillä: hierarkia, Myös eronteot alaisten ja esimiesten välillä: hierarkia, päätäntävalta, työnjako - esimies-alainen -kategoriapari ja päätäntävalta, työnjako - esimies-alainen -kategoriapari ja esimies-alaissuhteen sisältämät toimintaodotuksetesimies-alaissuhteen sisältämät toimintaodotukset

• Kategoriasidonnaiset määreet: kategoriassa toimimista Kategoriasidonnaiset määreet: kategoriassa toimimista luonnehtivat oikeudet ja velvollisuudet luonnehtivat oikeudet ja velvollisuudet organisaation organisaation moraalinen järjestysmoraalinen järjestysEetu Salmela, [email protected]

5.1 Alaisen kategorian 5.1 Alaisen kategorian rakentuminenrakentuminen


• Positiointiteoreettisesta näkökulmasta huomio on Positiointiteoreettisesta näkökulmasta huomio on yksityiskohtaisessa vuorovaikutuksen rakenteen yksityiskohtaisessa vuorovaikutuksen rakenteen analyysissa:analyysissa:

• Osapuolten moraaliset oikeudet ja velvollisuudet sekä Osapuolten moraaliset oikeudet ja velvollisuudet sekä osapuolten välillä jakautuneet valta-asetelmat puhumisen osapuolten välillä jakautuneet valta-asetelmat puhumisen ja vuorovaikutukseen osallistumisen osaltaja vuorovaikutukseen osallistumisen osalta

Kuinka keskustelun osapuolet vallitsevan tilanteen aikana Kuinka keskustelun osapuolet vallitsevan tilanteen aikana rakentavat kategorioita ja päätyvät niihin neuvotellessaan rakentavat kategorioita ja päätyvät niihin neuvotellessaan alaisuudesta eriasteisten positiointien avulla alaisuudesta eriasteisten positiointien avulla vuorovaikutuksen mikrokäytännöissävuorovaikutuksen mikrokäytännöissä

• Esimies-alaisasetelman vahvistaminen positiointien avullaEsimies-alaisasetelman vahvistaminen positiointien avulla

5.2 Millaisena alaisuutta 5.2 Millaisena alaisuutta esitetään kehityskeskusteluissa esitetään kehityskeskusteluissa • Toisen tutkimuskysymykseni näkökulmasta tarkastelin, Toisen tutkimuskysymykseni näkökulmasta tarkastelin,

millaisia alaisen kategorioita aineiston keskusteluissa millaisia alaisen kategorioita aineiston keskusteluissa esitetään sekä kuinka alaisuutta on mahdollista muovataesitetään sekä kuinka alaisuutta on mahdollista muovata

• Aineiston keskusteluissa nousi esille neljä erityistä Aineiston keskusteluissa nousi esille neljä erityistä teemaa, joiden ympärillä alaisuutta kategorisoidaan ja teemaa, joiden ympärillä alaisuutta kategorisoidaan ja neuvotellaan keskustelijoiden toimesta eri tavoilla:neuvotellaan keskustelijoiden toimesta eri tavoilla:• vastuu, itsenäinen suoriutuminen ja esimieheen vastuu, itsenäinen suoriutuminen ja esimieheen

tukeutuminen, tunnollisuus ja stressi sekä ammatillinen tukeutuminen, tunnollisuus ja stressi sekä ammatillinen kehittyminenkehittyminen

• Alaisen kulttuurinen kategoria on keskusteluissa ikään Alaisen kulttuurinen kategoria on keskusteluissa ikään kuin taustalla, kun keskustelijat ilmentävät kuin taustalla, kun keskustelijat ilmentävät kulttuurissamme vallitsevia odotustenmukaisia (tai kulttuurissamme vallitsevia odotustenmukaisia (tai odotustenvastaisia) oletuksia alaisuudesta osana esimies-odotustenvastaisia) oletuksia alaisuudesta osana esimies-alaissuhdetta ja tuottavat näiden seurauksena moraalista alaissuhdetta ja tuottavat näiden seurauksena moraalista järjestystä järjestystä Eetu Salmela, [email protected]

5.2 Millaisena alaisuutta 5.2 Millaisena alaisuutta esitetään kehityskeskusteluissa esitetään kehityskeskusteluissa • Millaisia preferoituja tai ei-toivottavia muotoja ja Millaisia preferoituja tai ei-toivottavia muotoja ja

attribuutteja alaisen kategoria voi saada edellä mainittujen attribuutteja alaisen kategoria voi saada edellä mainittujen alaisuutta määrittävien teemojen ympärillä?alaisuutta määrittävien teemojen ympärillä?

• Millaisia positioitumisia alaisen osalta tapahtuu tilanteiden Millaisia positioitumisia alaisen osalta tapahtuu tilanteiden aikana ja millaisiin tulkintakehyksiin nämä alaisuudesta aikana ja millaisiin tulkintakehyksiin nämä alaisuudesta tuotetut kategorisoinnit voivat toimintaa koskevien tuotetut kategorisoinnit voivat toimintaa koskevien odotusten osalta asettua?odotusten osalta asettua?

• Analyysin tarkoituksena ei ole hahmotella ihanteellisen Analyysin tarkoituksena ei ole hahmotella ihanteellisen alaisen kulttuurista kuvaa, vaan osoittaa keskustelujen alaisen kulttuurista kuvaa, vaan osoittaa keskustelujen osapuolten keskinäisestä toiminnasta heidän itsensä osapuolten keskinäisestä toiminnasta heidän itsensä tuottamia kategorisointeja ja kategorioiden muovaamisia tuottamia kategorisointeja ja kategorioiden muovaamisia

(Ideaalit alaiskonstruktiot vaihtelevat organisaatioiden, (Ideaalit alaiskonstruktiot vaihtelevat organisaatioiden, kulttuurien ja yhteiskunnallisten kontekstien mukaan, eikä kulttuurien ja yhteiskunnallisten kontekstien mukaan, eikä tällaisia ideaaleja ole mahdollista kuvata staattisina tällaisia ideaaleja ole mahdollista kuvata staattisina kategorisointeina (Tienari, Quack & Theobald 2002) kategorisointeina (Tienari, Quack & Theobald 2002)


5.2 Millaisena alaisuutta 5.2 Millaisena alaisuutta esitetään kehityskeskusteluissa esitetään kehityskeskusteluissa

• VastuuVastuu: preferoidut ja ei-toivottavat odotukset – esim. : preferoidut ja ei-toivottavat odotukset – esim. alaisen vastuulle langetettu päätäntävalta koetaan alaisen vastuulle langetettu päätäntävalta koetaan epäluonnollisena tai vastuunpakoilu ymmärretään ei-epäluonnollisena tai vastuunpakoilu ymmärretään ei-toivottavanatoivottavana

• Itsenäinen suoriutuminen ja esimieheen tukeutuminenItsenäinen suoriutuminen ja esimieheen tukeutuminen: : alaisilta odotetaan kykyä suoriutua itsenäisesti ja alaisilta odotetaan kykyä suoriutua itsenäisesti ja liiallinen riippuvuus esimiehestä voidaan tulkita ei-liiallinen riippuvuus esimiehestä voidaan tulkita ei-toivottavana attribuuttina alaisen kategorian kannaltatoivottavana attribuuttina alaisen kategorian kannalta


5.2 Millaisena alaisuutta 5.2 Millaisena alaisuutta esitetään kehityskeskusteluissa esitetään kehityskeskusteluissa • Tunnollisuus ja stressiTunnollisuus ja stressi: liiallinen tunnollisuus ja stressi : liiallinen tunnollisuus ja stressi

kategorisoidaan aineiston keskusteluissa eräänlaisena kategorisoidaan aineiston keskusteluissa eräänlaisena kehityskohteena ja työssä jaksamista heikentävänä kehityskohteena ja työssä jaksamista heikentävänä asiana, joita on syytä varoa – esimiehet tarjoavat asiana, joita on syytä varoa – esimiehet tarjoavat ratkaisumalleja tunnollisuuden vähentämiseksiratkaisumalleja tunnollisuuden vähentämiseksi

• Ammatillinen kehittyminen Ammatillinen kehittyminen – alaisen kategorian – alaisen kategorian muovaaminen koulutusmyönteisen ja koulutusvastaisen muovaaminen koulutusmyönteisen ja koulutusvastaisen kategorisoinnin avullakategorisoinnin avulla

Yksityiskohtaisemmat löydökset positiointiteorian ja Yksityiskohtaisemmat löydökset positiointiteorian ja kategoria-analyysin osalta sekä havainnollistamani kategoria-analyysin osalta sekä havainnollistamani aineistoesimerkit löytyvät graduni luvuista 5.1, 5.2 ja aineistoesimerkit löytyvät graduni luvuista 5.1, 5.2 ja koottuna luvusta 6.1koottuna luvusta 6.1


6 Johtopäätökset 6 Johtopäätökset ja pohdintaja pohdinta


6.1 Tutkimuksen tulokset 6.1 Tutkimuksen tulokset verrattuna tutkimuksen verrattuna tutkimuksen lähtökohtiin lähtökohtiin

• Erilaiset alaisuudesta tuotetut kategorisoinnit Erilaiset alaisuudesta tuotetut kategorisoinnit ymmärretään keskustelun osapuolten toimesta ymmärretään keskustelun osapuolten toimesta kantavan kielteisinä määrittyviä merkityksiäkantavan kielteisinä määrittyviä merkityksiä

• Aineiston keskusteluissa suuntaudutaan alaisuudesta Aineiston keskusteluissa suuntaudutaan alaisuudesta tuotettuihin kategorisointeihin, mutta niitä myös tuotettuihin kategorisointeihin, mutta niitä myös vastustetaan, kun alainen pyrkii irrottautumaan vastustetaan, kun alainen pyrkii irrottautumaan kulttuurisesti negatiivisen kategorian jäsenyydestä ja kulttuurisesti negatiivisen kategorian jäsenyydestä ja kategorisoituu sen sijaan moraalisesti ja kulttuurisesti kategorisoituu sen sijaan moraalisesti ja kulttuurisesti kestävämmän kategorian puitteissakestävämmän kategorian puitteissa

• Alaista ja alaisuutta koskevaa neuvottelua tapahtuu Alaista ja alaisuutta koskevaa neuvottelua tapahtuu lähes kaikilla positioinnin eri tasoilla sekä positioinnin lähes kaikilla positioinnin eri tasoilla sekä positioinnin eri muodoissaeri muodoissa


6.1 Tutkimuksen tulokset 6.1 Tutkimuksen tulokset verrattuna tutkimuksen verrattuna tutkimuksen lähtökohtiin lähtökohtiin

Alaisen kategorioita tuotetaan ja Alaisen kategorioita tuotetaan ja muovataan aineiston muovataan aineiston kehityskeskusteluissa sekä kehityskeskusteluissa sekä alaisuuden kulttuurisen perustan alaisuuden kulttuurisen perustan avulla että tilanteen aikana avulla että tilanteen aikana tapahtuvan vuorovaikutuksen tasolla tapahtuvan vuorovaikutuksen tasolla osapuolten keskinäisten osapuolten keskinäisten neuvottelujen ja positiointien neuvottelujen ja positiointien muodossamuodossa

Kategoria-analyysin ja Kategoria-analyysin ja positiointiteorian viitekehysten positiointiteorian viitekehysten kattava lähestymistapa teki kattava lähestymistapa teki mahdolliseksi lähestyä kategorioiden mahdolliseksi lähestyä kategorioiden tarkastelua kulttuurisen kontekstin tarkastelua kulttuurisen kontekstin ja paikallisen vuorovaikutuksen ja paikallisen vuorovaikutuksen näkökulmastanäkökulmasta


6.2 Tutkimusprosessin arviointia6.2 Tutkimusprosessin arviointia• Tarkoituksena ei ollut esittää uusia käytäntöjä Tarkoituksena ei ollut esittää uusia käytäntöjä

kehityskeskustelun käymiseen tai ratkaista työpaikkojen kehityskeskustelun käymiseen tai ratkaista työpaikkojen vuorovaikutusongelmia esimiesten ja alaisten välillävuorovaikutusongelmia esimiesten ja alaisten välillä

• Ensisijainen motivaation lähde on ollut kahden haastavan ja Ensisijainen motivaation lähde on ollut kahden haastavan ja taustaltaan erilaisen viitekehyksen yhdistäminen toisiaan taustaltaan erilaisen viitekehyksen yhdistäminen toisiaan täydentävinä laadullisen vuorovaikutustutkimuksen täydentävinä laadullisen vuorovaikutustutkimuksen menetelminämenetelminä

• Kategoria-analyysin ja positiointiteorian hyödyntäminen Kategoria-analyysin ja positiointiteorian hyödyntäminen tutkimukseni teoreettis-metodologisina viitekehyksinä on tutkimukseni teoreettis-metodologisina viitekehyksinä on tuottanut tietoa siitä, miten näitä tuottanut tietoa siitä, miten näitä vuorovaikutustutkimuksessa suhteellisen vähän sovellettuja vuorovaikutustutkimuksessa suhteellisen vähän sovellettuja analyysimenetelmiä on mahdollista yhdistää yhden analyysimenetelmiä on mahdollista yhdistää yhden tarkasteltavan ilmiön ympärilletarkasteltavan ilmiön ympärille

• Tutkimuksen arvioinnista ja tulosten vertaamisesta muihin Tutkimuksen arvioinnista ja tulosten vertaamisesta muihin vastaaviin empiirisiin löydöksiin lisää gradun luvussa 6.2vastaaviin empiirisiin löydöksiin lisää gradun luvussa 6.2


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus

• Tutkimuksen avulla huomio prosesseihin, joiden turvin Tutkimuksen avulla huomio prosesseihin, joiden turvin osapuolten institutionaalisia asemia rakennetaan, osapuolten institutionaalisia asemia rakennetaan, ylläpidetään ja muovataan tilanteen aikana tapahtuvan ylläpidetään ja muovataan tilanteen aikana tapahtuvan vuorovaikutuksen keinoinvuorovaikutuksen keinoin

• Erilaiset alaisuuden kulttuuriset kategoriat ovat Erilaiset alaisuuden kulttuuriset kategoriat ovat keskustelujen taustalla läsnä ohjaten alaisen kategorian keskustelujen taustalla läsnä ohjaten alaisen kategorian ympärillä tapahtuvaa kategorisointia ja positiointia ympärillä tapahtuvaa kategorisointia ja positiointia esim. vastuunpakoilun, itsenäisen suoriutumisen sekä esim. vastuunpakoilun, itsenäisen suoriutumisen sekä tunnollisuuden ja stressin osalta suhteessa tunnollisuuden ja stressin osalta suhteessa odotuksenmukaiseen (institutionaaliseen)toimintaanodotuksenmukaiseen (institutionaaliseen)toimintaan


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus• Kulttuuristen kategorisointien vaikutus osapuolten Kulttuuristen kategorisointien vaikutus osapuolten

toimintaan vallitsevan tilanteen aikana – haaste toimintaan vallitsevan tilanteen aikana – haaste kehityskeskustelun avoimuudelle?kehityskeskustelun avoimuudelle?

• Hankalaa tuoda kehityskeskustelussa esille sellaisia Hankalaa tuoda kehityskeskustelussa esille sellaisia kokemuksia tai kuvauksia, jotka esimiehen oletetaan kokemuksia tai kuvauksia, jotka esimiehen oletetaan ymmärtävän ei-toivottuina?ymmärtävän ei-toivottuina?

• Tutkimuksen löydökset kategorioista ja kategorisoinneista Tutkimuksen löydökset kategorioista ja kategorisoinneista ovat osaltaan lisäämässä tietoa kehityskeskustelujen ovat osaltaan lisäämässä tietoa kehityskeskustelujen vuorovaikutuksesta ja herättämässä keskustelua niistä vuorovaikutuksesta ja herättämässä keskustelua niistä mahdollisuuksista ja rajoitteista, joita keskustelujen mahdollisuuksista ja rajoitteista, joita keskustelujen tasavertaiselle käymiselle on olemassatasavertaiselle käymiselle on olemassa


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus• Mikro- ja makrotasojen välimaastoon sijoittuvaa tarkastelua:Mikro- ja makrotasojen välimaastoon sijoittuvaa tarkastelua:

Alaisen kategorian tarkastelussa keskitytään yhtäältä Alaisen kategorian tarkastelussa keskitytään yhtäältä kategorioiden moraalis-kulttuuriseen tasoon sekä kategorioiden moraalis-kulttuuriseen tasoon sekä mikrotason vuorovaikutuksessa tapahtuvaan dynaamiseen mikrotason vuorovaikutuksessa tapahtuvaan dynaamiseen neuvotteluun, joiden puitteissa kategorioita rakennetaan ja neuvotteluun, joiden puitteissa kategorioita rakennetaan ja muovataanmuovataan

Alaisen kategoriaa tai kategorioita ylipäätään ei tule pitää Alaisen kategoriaa tai kategorioita ylipäätään ei tule pitää vain staattisina luokittelun välineinä, vaan ne ovat vain staattisina luokittelun välineinä, vaan ne ovat rakenteeltaan monitahoisia ja konkretisoituvat työpaikan rakenteeltaan monitahoisia ja konkretisoituvat työpaikan vuorovaikutuskäytännöissä sekä kulttuurisen perustan että vuorovaikutuskäytännöissä sekä kulttuurisen perustan että vuorovaikutuksen tasolla tapahtuvan neuvottelun avullavuorovaikutuksen tasolla tapahtuvan neuvottelun avulla


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus

Kategorioiden neuvoteltava luonne, kun positiointien Kategorioiden neuvoteltava luonne, kun positiointien seurauksena kulttuurisia kategorisointeja on mahdollista seurauksena kulttuurisia kategorisointeja on mahdollista hienovaraisesti muovata tai vastustaa vallitsevan hienovaraisesti muovata tai vastustaa vallitsevan tilanteen aikanatilanteen aikana

• Dynaaminen näkökulma kategorioihinDynaaminen näkökulma kategorioihin

Kehityskeskustelutilanteet voidaan ymmärtää toimivan Kehityskeskustelutilanteet voidaan ymmärtää toimivan eräänlaisina alaisuuden ja alaisen kategorian esittämisen eräänlaisina alaisuuden ja alaisen kategorian esittämisen foorumeina tai näyttämöinäfoorumeina tai näyttämöinä


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus• Mikrotason vuorovaikutusta tarkastelevan Mikrotason vuorovaikutusta tarkastelevan

positiointiteorian yhdistäminen kulttuurisemman tason positiointiteorian yhdistäminen kulttuurisemman tason kategoria-analyysin kanssa teki mahdolliseksi ottaa kategoria-analyysin kanssa teki mahdolliseksi ottaa alaisen kategoria monipuolisemman analyysin kohteeksialaisen kategoria monipuolisemman analyysin kohteeksi

• Tulokset lisäävät tietoa analyysivälineiden Tulokset lisäävät tietoa analyysivälineiden soveltamisesta ja tuovat lisävalaistusta työelämän soveltamisesta ja tuovat lisävalaistusta työelämän mikrokäytännöissä ilmennettävistä ammatillisista mikrokäytännöissä ilmennettävistä ammatillisista kategorioista kategorioista


6.3 Johtopäätökset ja 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusjatkotutkimus• Jatkotutkimuksen osalta jää selvä tila ammatillisia Jatkotutkimuksen osalta jää selvä tila ammatillisia

kategorioita tarkastelevalle tutkimukselle, jotta kategorioita tarkastelevalle tutkimukselle, jotta tutkimustulosten vertaaminen muihin vastaaviin empiirisiin tutkimustulosten vertaaminen muihin vastaaviin empiirisiin löydöksiin mahdollistuulöydöksiin mahdollistuu• Myös erilaisten analyysimenetelmien yhdistämistä kaivataanMyös erilaisten analyysimenetelmien yhdistämistä kaivataan

• Tutkimuksessa tulisi lisätä tietoa esimerkiksi Tutkimuksessa tulisi lisätä tietoa esimerkiksi mahdollisuuksista arkojen aiheiden esille tuomiseen mahdollisuuksista arkojen aiheiden esille tuomiseen keskustelujen aikana – puheen merkityksiä ja seurauksia keskustelujen aikana – puheen merkityksiä ja seurauksia tuottava luonnetuottava luonne

• Kehityskeskustelujen vuorovaikutusta tarkastelevan Kehityskeskustelujen vuorovaikutusta tarkastelevan tieteellisen tutkimuksen avulla on mahdollista kehittää tieteellisen tutkimuksen avulla on mahdollista kehittää keskustelukäytäntöä paitsi avoimempaan mutta myös keskustelukäytäntöä paitsi avoimempaan mutta myös tehokkaampaan suuntaan, jolloin keskustelut lunastavat tehokkaampaan suuntaan, jolloin keskustelut lunastavat paremmin niihin käytetyt resurssit ja odotuksetparemmin niihin käytetyt resurssit ja odotukset



Pro gradu –tutkielmani löytyy Pro gradu –tutkielmani löytyy sekä sekä LinkedIn-profiilistani että että osoitteesta:osoitteesta:http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140540/

http://fi.linkedin.com/in/eetusalmela

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140540/

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140540/

LähteetLähteet


LähteetLähteet• Asmuß, Birte & Svennevig, Jan 2009. Meeting talk. An introduction. Journal of Asmuß, Birte & Svennevig, Jan 2009. Meeting talk. An introduction. Journal of

Business Communication 46:1, 3–22. Business Communication 46:1, 3–22.

• Autio, Veli, Matti, Juuti, Pauli & Wink, Heini 2010. Kehityskeskustelut ja Autio, Veli, Matti, Juuti, Pauli & Wink, Heini 2010. Kehityskeskustelut ja keskusteleva johtaminen. Tuloksellisen ja työhyvinvointia tuottavan johtamisen keskusteleva johtaminen. Tuloksellisen ja työhyvinvointia tuottavan johtamisen perusta. JTO-Palvelut, Kirkkonummi. perusta. JTO-Palvelut, Kirkkonummi.

• Davies, Bronwyn & Harré, Rom 1999. Positioning and personhood. Teoksessa Davies, Bronwyn & Harré, Rom 1999. Positioning and personhood. Teoksessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral contexts Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Blackwell, Oxford, 32–52. of intentional action. Blackwell, Oxford, 32–52.

• Harré, Rom & van Langenhove, Luk 1999a. The dynamics of social episodes. Harré, Rom & van Langenhove, Luk 1999a. The dynamics of social episodes. Teoksessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral Teoksessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral contexts of inten-tional action. Blackwell, Oxford, 1–13.contexts of inten-tional action. Blackwell, Oxford, 1–13.

• Harré Rom & van Langenhove, Luk 1999b. Reflexive positioning. Harré Rom & van Langenhove, Luk 1999b. Reflexive positioning. Autobiography. Teok-sessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Autobiography. Teok-sessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Blackwell, Oxford, 60–Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Blackwell, Oxford, 60–73. 73.

• Haukila, Sanna 2009. Palautteen antaminen kehityskeskustelussa. Haukila, Sanna 2009. Palautteen antaminen kehityskeskustelussa. Keskustelunanalyyttinen tutkimus esimiehen ja alaisen välisestä Keskustelunanalyyttinen tutkimus esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. palautevuorovaikutuksesta. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampere.Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampere.


LähteetLähteet• Hirvonen, Pasi 2013. Positioning in an inter-professional team meeting. Hirvonen, Pasi 2013. Positioning in an inter-professional team meeting.

Examining posi-tioning theory as a methodological tool for micro-cultural Examining posi-tioning theory as a methodological tool for micro-cultural group studies. Qualitative Soci-ology Review 9:4, 100–114. group studies. Qualitative Soci-ology Review 9:4, 100–114.

• Juhila, Kirsi 2004b. Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus. Historiaa ja Juhila, Kirsi 2004b. Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus. Historiaa ja nykysuuntauksia. Janus 12:2, 155–183. nykysuuntauksia. Janus 12:2, 155–183.

• Juhila, Kirsi, Jokinen, Arja & Suoninen, Eero 2012b. Kategoria-analyysin teesit. Juhila, Kirsi, Jokinen, Arja & Suoninen, Eero 2012b. Kategoria-analyysin teesit. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Kategoriat, kulttuuri & Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Kategoriat, kulttuuri & moraali. Johdatus ka-tegoria-analyysiin. Vastapaino, Tampere, 45–87. moraali. Johdatus ka-tegoria-analyysiin. Vastapaino, Tampere, 45–87.

• van Langenhove, Luk & Harré, Rom 1999. Introducing positioning theory. van Langenhove, Luk & Harré, Rom 1999. Introducing positioning theory. Teoksessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral Teoksessa Rom Harré & Luk van Langenhove (toim.) Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Blackwell, Oxford, 14–31. contexts of intentional action. Blackwell, Oxford, 14–31.

• Lehtonen, Teemu, J. & Salmensaari, Hannu 2004. Henkinen pääoma 2004 Lehtonen, Teemu, J. & Salmensaari, Hannu 2004. Henkinen pääoma 2004 tutkimus. IC insight. Tutkimusraportti 15.10.2004. IC Insight Ltd Oy, Espoo.tutkimus. IC insight. Tutkimusraportti 15.10.2004. IC Insight Ltd Oy, Espoo.

• Nikander, Pirjo 1997. Diskursiivinen käänne (sosiaali)psykologiassa. Nikander, Pirjo 1997. Diskursiivinen käänne (sosiaali)psykologiassa. Psykologia 32:6, 404–414. Psykologia 32:6, 404–414.


LähteetLähteet• Nikander, Pirjo 2003. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon Nikander, Pirjo 2003. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon

haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 40, 279–290. aikakausilehti 40, 279–290.

• Nikander, Pirjo 2010. Jäsenkategoria-analyysi ja haastattelun kulttuuriset Nikander, Pirjo 2010. Jäsenkategoria-analyysi ja haastattelun kulttuuriset järjestykset. Te-oksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti järjestykset. Te-oksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere, 242–268. Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere, 242–268.

• Sacks, Harvey 1992a. Lectures on conversation. Volume 1. Toimittanut Gail Sacks, Harvey 1992a. Lectures on conversation. Volume 1. Toimittanut Gail Jefferson. Blackwell, Oxford. Jefferson. Blackwell, Oxford.

• Schegloff, Emanuel, A. 1992. On talk and its institutional occasions. Teoksessa Schegloff, Emanuel, A. 1992. On talk and its institutional occasions. Teoksessa Paul Drew & John Heritage (toim.) Talk at work. Interaction in institutional Paul Drew & John Heritage (toim.) Talk at work. Interaction in institutional settings. Studies in inter-actional sociolinguistics. Cambridge University Press, settings. Studies in inter-actional sociolinguistics. Cambridge University Press, Cambridge, 101–134. Cambridge, 101–134.

• Schegloff, Emanuel, A. 2007. A tutorial on membership categorization. Journal Schegloff, Emanuel, A. 2007. A tutorial on membership categorization. Journal of Prag-matics 39:3, 462–482. of Prag-matics 39:3, 462–482.

• Tienari, Janne, Quack, Sigrid & Theobald, Hildegard 2002. Organizational Tienari, Janne, Quack, Sigrid & Theobald, Hildegard 2002. Organizational reforms, “ideal workers” and gender orders. A cross-societal comparison. reforms, “ideal workers” and gender orders. A cross-societal comparison. Organization Studies 23:2, 249–279. Organization Studies 23:2, 249–279.


LähteetLähteet• Viitala, Riitta 2008. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta Viitala, Riitta 2008. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta

käytäntöön. Infor-viestintä Oy, Helsinki. käytäntöön. Infor-viestintä Oy, Helsinki.

• Välimaa, Outi 2011. Kategoriat ongelman selontekoina. Välimaa, Outi 2011. Kategoriat ongelman selontekoina. Pitkäaikaistyöttömyydestä neuvot-teleminen ja sen rakentuminen Pitkäaikaistyöttömyydestä neuvot-teleminen ja sen rakentuminen haastattelupuheessa. Acta Universitatis Tamperensis nro 1589, Tampere haastattelupuheessa. Acta Universitatis Tamperensis nro 1589, Tampere University Press, Tampere. University Press, Tampere.

• Wink, Heini 2007. Kehityskeskustelu dialogina ja diskursiivisina Wink, Heini 2007. Kehityskeskustelu dialogina ja diskursiivisina puhekäytäntöinä. Acta Universitatis Tamperensis nro 1238, Tampere puhekäytäntöinä. Acta Universitatis Tamperensis nro 1238, Tampere University Press, Tampere. University Press, Tampere.


Documents

Eetu Salmela - Pro gradu -tutkielma