Työaika-asiaa

Vielä lomautuk-sista

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »4

Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »16 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »6

7 2013Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2013. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 23.12., aineistopäivä 2.12.Mediatiedot: www.vsshp.fi/julkaisut/lehdet2013

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)Taitto: LetterheadPaino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola).

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. 02 313 3119, markku.naveri@tyks.fi.

Ilkka Kantolatoimialuejohtaja, Medisiininen toimialue, Tyksledare för Medicinska verksamhetsområdet, Åucs

K U U K AU D E N K I R J O I T U S

Kovan päivän ilta – valoisampi tulevaisuus? . . . . . . . . . . 2

M Å N A D E N S S K R I V E L S E

En hård dags kväll – en ljusare framtid? . . . . . . . . . . . . . . 2

Uudelleensijoitusprosessi . . . . . . . . . . 3

Lauri Tanner Sairaalalakimiesten hallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita . . . . . 4

Virkeyttä työhön ja omaan elämään . .5

Työaikariskit kartoitettava . . . . . . . . . . 5

Lomautuksia vastaan . . . . . . . . . . . . . . 6

Hallitus kiittää sairaanhoitopiirin henkilökuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Talkoovapaat vähensivät lomautustarvetta . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

PopUp-imetyskahvila . . . . . . . . . . . . . . 8

Uusi Varsinais-Suomen aluetieto-palvelu Altti otettiin käyttöön. . . . . . . . 9

A M M AT T I N A

Neuvonnan asiakasvirta ei ehdy . . . .10

Matias Röyttä – professori . . . . . . . . .10

T U O R E K A S V O

Aulikki Santavuori aloitti Auria Biopankin laatuvastaavana . . . . . . . .11

S A R V E S TA h ä R K ä ä

Ylityöllistetyt pois töistä . . . . . . . . . . .12

Välinehuollon laatusertifikaatti edelleen voimassa . . . . . . . . . . . . . . .12

Hyvä vai huono rakennus? . . . . . . . . .13

h A R R A S T U K S E N A

Haaveena oma konsertti . . . . . . . . . .13

Monitaiturien muistelmat . . . . . . . . .14

Piikissä piilee vaara . . . . . . . . . . . . . .14

Aivovammoja tutkitaan suurprojektissa. . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Kvaliteten gnids in i Åbolands sjukhus . . . . . . . . . . . . . .16

M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A

Lehtisotaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

Tärkeitä laitteita uitiin lastenklinikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

Kävellen taisteluun syöpää vastaan 18

STOP Painehaavoille -päivä! Ehjä iho on ihmisoikeus . . . . . . . . . . .18

Tyksissä tarjottu tupakasta-vieroitusta jo vuodesta 1994. . . . . . . .20

Kansi: Henkilöstön mielenilmaus lomautuksia vastaan 15. lokakuuta. Lue lisää s 6 (Kuva: Markku Näveri)

KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE

The Beatles -yhtyeen sanoin voidaan organisaatiomme kuluvaa vuotta kuvata ilmauksella ”A hard day`s night”. Maalis-toukokuun muutot venyttivät kestävyytemme

äärimmilleen, mutta henkilöstömme osoitti hämmästyttävää venymistä silloinkin, eikä nauha kuitenkaan katkennut, vaan toiminta palautui hiljalleen uomilleen. Toki Medisiinisen toi-mialueen muutot jatkuivat vielä syyskuun alussakin Raision osastomme siirtyessä silloin Kantasairaalaan. Toivottavasti vielä saisimme Paimion reumatoiminnan mahdollisimman nopeasti Kantasairaalaan.

Kesästä selvittiin, kuten odotimmekin, vaikka kesäloma-sijaiset olivat kokemattomia. Muutaman edellisen kesän ta-paan erikoistuvien lääkärien sijaisina toimi kymmenkunta lääketieteen kandidaattia. Myös hoitohenkilöstön sijaisista osa oli kokemattomia. Kuitenkaan kesälläkään mitään va-hinkoja ei tapahtunut kiitos vakinaisen henkilökuntamme venymisen, sijaisten tukemisen ja opettamisen sekä väsymät-tömän työskentelyn.

Poliklinikkapotilaiden määrä on strategian mukaisesti li-sääntynyt. Sen sijaan osastopotilaidemme määrä on vähen-tynyt, mutta osastopotilaat ovat aiempaa raskashoitoisempia. Lisäksi A-sairaalan vuodeosastojen remontin tekemättä jät-täminen on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista ja osittain epätaloudellista toimintaa. Eristyshuoneiden jättäminen ra-

Det gångna året i vår organisation kan beskrivas med att citera The Beatles: ”A hard day’s night”. Flyttningarna i mars–maj tänjde på vår tålighet till det yttersta men

vår personal visade en förundransvärd flexibilitet även då – och gummibandet höll – och verksamheten gick småningom tillbaka i sina spår. Visserligen fortsatte flytten för Medicinska verksamhetsområdet också i början av september då vår av-delning från Reso flyttade till Stamsjukhuset. Förhoppnings-vis får vi ännu reumatismverksamheten från Pemar så snabbt som möjligt till Stamsjukhuset.

Vi klarade sommaren som vi förväntade oss, även om som-marvikarierna var oerfarna. Som de senaste somrarna arbeta-de ett tiotal medicine kandidater som vikarier för ST-läkarna. Också en del av vårdpersonalens vikarier var oerfarna. Det skedde ändå inga olyckshändelser under sommaren heller tack vare att den ordinarie personalen var flexibel, stödde och handledde vikarierna och arbetade ihärdigt.

Poliklinikpatienternas antal har ökat enligt strategin. Däre-mot har antalet patienter på vårdavdelningen minskat, men dessa patienter är mer svårskötta än tidigare. Dessutom har den uteblivna renoveringen av A-sjukhusets vårdavdelnin-gar orsakat att verksamheten varit opraktisk och delvis ock-så oekonomisk. Att låta bli att bygga isoleringsrum har lett

kentamatta on johtanut yhden potilaan hoitamiseen yksi-nään isossa huoneessa, johon muuten olisi voitu sijoittaa 2–4 potilasta. Lisäksi vessan ja suihkun puuttuminen joistakin potilashuoneista johtaa tarkoituksettomaan potilaiden kul-jettamiseen pitkiä matkoja käytävälle vessaan ja suihkuun.

Toiminta oli asettumassa uomiinsa, kunnes yllätti sysimus-ta yö taloustilanteemme ollessa niin huono, että jouduimme vapaaehtoisiin, palkattomiin vapaisiin – pakkolomautuksiin. Onneksi emme sentään joutuneet irtisanomisiin. Toki halli-tus päättää jatkossa toimien/virkojen aukaisemisesta, jolloin sitä kautta voi tulla karsintaa. Tällä hetkellä on vielä mahdo-tonta tarkkaan ennustaa, mikä näiden toimenpiteiden vai-kutus on toimintaamme ja henkeemme pitkällä tähtäimellä.

Toivottavasti meitä odottaa kuitenkin valoisa aamunkoit-to. Uusi organisaatio hioutuu lopulliseen iskuunsa hiljalleen, mikä johtaa toiminnan kaikenlaiseen tehostumiseen. Myös orastava Vaasa- yhteistyö näyttää alkavan kantaa hedelmää. Toivottavasti pystymme palvelemaan heitä ystävällisesti hei-dän omalla äidinkielellään. Viime aikoinahan Turunmaan sairaala on hoitanut suurehkon osan ruotsinkielisistä poti-laistamme.

Kovan päivä ilta alkaa olla ohi, ja yökin ennen pitkää toi-vottavasti väistyy antaen tilaa valoisalle, aurinkoiselle aamun-koitolle.

till att en patient vårdas ensam i ett stort rum dit man annars skulle ha kunnat placera 2-4 patienter. Dessutom fattas to-alett och dusch i några patientrum, vilket leder till onödiga patienttransporter långa vägar i korridorerna till toaletten och duschen.

Verksamheten höll på att lugna sig i sina spår tills en kols-vart natt överraskade oss då vår ekonomiska situation är så dålig att vi blev tvingade till frivilliga, oavlönade ledigheter – permitteringar. Som tur blev det inte fråga om uppsägnin-gar. Visserligen beslutar styrelsen i fortsättningen om nya be-fattningar/tjänster och då kan det ske gallring den vägen. För tillfället är det ännu omöjligt att exakt förutspå vilken effekt de här åtgärderna har på vår verksamhet och vårt liv på lång sikt.

Förhoppningsvis väntar oss ändå en ljus gryning. Den nya organisationen finslipas så småningom, vilket leder till all slags effektivering av verksamheten. Också det nya samar-betet med Vasa ser ut att börja bära frukt. Förhoppningsvis klarar vi av att betjäna dem vänligt på deras eget modersmål. Under senaste tiden har ju Åbolands sjukhus vårdat en gans-ka stor del av våra svenskspråkiga patienter.

En hård dags kväll börjar vara över och förr eller senare tar natten förhoppningsvis också slut och ger rum för en ljusare, soligare gryning.

SISÄLTÖ 11.11.2013

KoVan päiVän ilta – ValoiSampi tulEVaiSuuS?

En hård dagS KVäll – En ljuSarE Framtid?

7 2013Hospitaali2

UUDELLEEN-SIJOITUSPROSESSI Yleiskirjeen 27/2013 myötä VSShP:ssä jo pi-dempään toiminnassa ollut uudelleensijoi-tusprosessi on saatu virallisesti määriteltyä. Uudelleensijoitus koskee vakituiseen toi-meen tai virkaan rekrytoitua työntekijää, joka on terveydellisistä syistä tullut työky-vyttömäksi omaan tehtäväänsä. Tavoittee-na on löytää uusi työ kyseiselle työntekijäl-le ja jatkossakin hyödyntää hänen osaamis-taan ja ammattitaitoaan sairaanhoitopiirissä. VSShP:llä on työnantajana näissä tilanteissa uudelleensijoitusvelvollisuus ja uudelleensi-joitettavat henkilöt ovat aina etusijalla avoi-mia virkoja tai toimia täytettäessä. Prosessin avulla saadaan vakanssit tarkoituksenmukai-seen käyttöön ja sijaisten tarve vähenee.

Uudelleensijoitusprosessi on jatkoa ak-tiivisen tuen toimintamallissa (yleiskirje 25/2011) esitetylle tehostetulle tuelle. En-nen uudelleensijoituksen aloittamista tulee tehostettuun tukeen liittyvät toimenpiteet olla tehtynä. Työkyvyttömyyden omaan teh-tävään arvioi ja toteaa työterveyslääkäri.

Uudelleensijoittamisen toimenpiteet to-teutetaan ensisijaisesti oman toimi-, palve-lu- tai tulosalueen sisällä. Ellei sieltä löydy so-veltuvaa työtehtävää, käynnistetään sairaan-hoitopiirin tasolla uudelleensijoitusproses-si, jossa kaikki toimi-, palvelu-, ja tulosalueet ovat tarkastelussa mukana.

Uudelleensijoitus on varsin merkittävä asia sekä työntekijälle että työnantajalle. Proses-si onkin kuvattu tarkalla tasolla, jotta vastuut tulisivat selväksi ja toisaalta prosessiin jäisi mahdollisimman vähän epäselviä kohtia.

M A r j U T K A h I L A I n E nhenkilöstöasiantuntija

T E K S T I J A K U VA » E S A h A L S I n A h O

Tänä vuonna Tyksin vuosijuhla pidet-tiin kevään sijasta vasta 11. lokakuuta. Se on tavan mukaan ajoitettu aprillipäivään tai sen lähelle, koska Turun lääninsairaa-la sai aikanaan yliopistosairaalan statuk-sen 1.4.1958. Tänä vuonna juhla siirret-tiin syksyyn keväisten suurten muuttojen takia.

Ohjelma noudatti kuitenkin perin-teistä kaavaa: sairaanhoitopiirin johtaja

Olli-Pekka Lehtonen piti avauspuheen ja hallituksen puheenjohtaja Piia Elo juh-lapuheen. Jaettiin tasavallan presiden-tin myöntämät ansiomerkit saajilleen ja kuunneltiin Trio Janne Engblomin mu-siikkiesityksiä. Lopuksi nautittiin Tyksin keittiön herkullisista tarjoiluista.

Tilaisuuteen saapui lähes kaksisataa juhlavierasta – eläkkeelle siirtyneitä ja ta-savuosikymmeniä palvelleita työntekijöi-tämme, henkilöstöjärjestöjen ja hallituk-sen edustajia sekä johtavia viranhaltijoita.

Lehtonen muistutti, että vaikka Tyks on yliopistosairaalana toiminut 55 vuotta, sen juuret ovat kaukana ajassa taaksepäin, vuodessa 1756. Tyks onkin Suomen van-hin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala, jou-lukuussa jo 257-vuotias.

Elo esitti henkilökunnalle suuret kiitok-sensa vielä kertaalleen keväällä hyvin su-juneesta osastojen muutosta T-sairaalaan. – Henkilökunta osoitti suurta sitoutumis-ta ja yhteistyön henkeä, hän kehui.

Henkilökunnan panoksen merkitystä

ja arvostusta Elo painotti muutenkin pu-heessaan. Yhteiskunnan suuri murros nä-kyy myös erikoissairaanhoidossa.

– Samalla kun on säästettävä ja supis-tettava, on myös kehitettävä toimintaa ja hoidettava potilaat entistä paremmin ja nopeammin.

– Yritetään yhdessä päästä näistä vai-keista ajoista ja huolehtia, että Tyksin alu-eella asuvat kiittelevät hoidon erittäin hy-vää tasoa ja henkilökunnan vahvaa sitou-tumista työhönsä. Erikoissairaanhoitoa tarvitaan nyt ja jatkossa.

Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää sai tasavallan presidentin vuonna 2012 myön-tämän ansiomerkin.

Tyks-Sapan toimitusjohtaja Hanna Mä-käräinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin.

Ylilääkäri Kaj Metsärinne ja apulaisyli-fyysikko Mika Teräs saivat Suomen Leijo-nan I luokan ritarimerkit.

Palvelualuejohtaja Anja Kylävalli sai Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin.

Talouspäällikkö Alpo Rajaniemi sai Suomen Leijonan ansioristin.

Kuljetuspäällikkö Hannu Mäkinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mi-talin.

Ansionmerkin saaneiden puolesta kii-tospuheen pitänyt Mäkäräinen muistutti, että hyvät tulokset eivät synny yksin teke-mällä. – Tämä ei ole kunnianosoitus vain meille, vaan muistutus ja kannustus kai-kille kanssamme työtä tehneille. Tämä on kannustus koko työyhteisölle.

Jotta hyviä tuloksia saataisiin vastakin, ehdotti Mäkäräinen mentoroinnin elvyt-tämistä. Sillä voitaisiin siirtää yksilöiden ammattitaitoa uudelle työntekijäsuku-polvelle.

tyksin vuosijuhlassa ansiomerkit kuudelle

Kaj Metsärinne (vas.), Mika Teräs, Hanna Mäkäräinen ja Anja Kylävalli vastaanottivat ansiomitalinsa nyt normaalia myöhemmin pidetyssä juhlatilaisuudessa. Alpo Rajaniemi ja Hannu Mäkinen eivät esteidensä takia päässeet paikalle.

lauri tanner Sairaalalakimiesten hallitukseenoissa tai Kuntaliitossa työskenteleviä, oi-keustieteen kandidaatin tai maisterin tut-kinnon suorittaneita henkilöitä.

– Oman yhdistyksen perustaminen oli erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun so-siaali- ja terveydenhuollon järjestämis-malleja ollaan merkittävästi uudistamas-sa. Sairaalalakimiesten asiantuntemuk-sella tulee olemaan merkittävä rooli, kun suunnitelmat etenevät täytäntöönpanon asteelle. Tämä edellyttää sairaalalakimie-hiltä entistä tiiviimpää yhteistyötä, Lauri Tanner toteaa.

Sairaalalakimiesten tapaamisessa otetusta ryhmäkuvasta löytyy kolme VSSHP:n edustajaa: hallintojohtaja Lauri Tanner (2. rivi, oikealla), hankinta- ja sopimuslakimies Suvi Posio (3. rivi, vasemmalla) ja tutkimuslakimies Jari-Pekka Tuominen (4. rivi, keskellä).

VSSHP:n hallintojohtaja Lauri Tanner on valittu Sairaalalakimiehet ry:n hal-lituksen jäseneksi yhdistyksen Oulussa pidetyssä perustamiskokouksessa loka-kuun alussa.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi terveydenhuollon ja erityishuollon toimintaa, kehittää ja seu-rata terveydenhuollon toimintaan vai-kuttavaa lainsäädäntöä sekä toimia jäsen-tensä valtakunnallisena edunvalvojana.

Jäseneksi voidaan hyväksyä sairaa-loissa, terveydenhuollon organisaati-

Suomen kahdessakymmenessä sairaan-hoitopiirissä työskentelee kolmisenkym-mentä lakimieskoulutuksen saanutta. Yleisimmät nimikkeet ovat lakimies, hal-lintolakimies, hallintojohtaja tai -päällik-kö sekä henkilöstöjohtaja. Lakimiesten määrä sairaanhoitopiireissä on ollut kas-vussa ja tulevaisuuden suunnitelmat ter-veydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi tulevat oletettavasti lisäämään tämän asi-antuntijatyön tarvetta ja määrää.

VSSHP:n palveluksessa on viisi laki-mieskoulutuksen saanutta työntekijää.

7 2013 Hospitaali 3

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Tyksin traumaosastolla on vuodesta 2009 toteutettu työaika-autonomiaa, jos-sa hoitajat saavat itse laatia työvuorolis-tan. Osaston sairaanhoitajan Matti Vän-nin mukaan autonomia on jaksotyössä antoisinta epämukavien työaikojen takia. Ihmisten mieltymykset ja toiveet työaiko-jen suhteen tulevat työkavereille tutuiksi.

Sairaanhoitaja Matti Vänni arvelee, että Tyksissä on 5-10 osastoa, jois-sa on käytössä työaika-autonomia.

Työaika-autonomia sai Suomessa al-kunsa Jorvin sairaalasta Työterveyslai-toksen projektina 2003-2005. Aiheesta on tehty paljon amk:n lopputöitä ja graduja.

Tyksin traumaosastolla on hoitajia kaik-kiaan 30-40 ja listan laatijoita kolme. Käy-tännössä hoitajien annetaan itse tehdä työ-vuorot ja sen jälkeen listan laatijat katsovat minkä verran niitä pitää muokata.

– Osa osastoista käyttää Web Titania -ohjelmaa, johon voi merkitä työaikatoi-vomuksia, mikä on hieman työaika-auto-nomian tyyppinen systeemi. Me lähdim-me tekemään toisella tavalla, koska ohjel-

arkipyhät sekä millaisilla miehityksillä töi-tä tehdään.

– Jokaisen listan laatimiseen tulee oh-jeistus yhteisellä sähköpostilla. Reunaeh-dot on käyty työpaikkakokouksissa läpi ja työajoista on ollut koulutusta. Mahdolli-sista ongelmista listaan liittyen keskus-tellaan. Meillä on listan pohjana itse teh-ty Excel-taulukko, joka laskee myös työn-tekijävahvuuksia. Listan suunnittelupoh-jasta siis näkee miten ihmisten kokemus jakaantuu, jotta jokaiseen vuoroon tulee riittävästi kokeneita hoitajia.

Vapaampia vuorovalintoja reunaehtojen puitteissa

– Jos joku haluaa tehdä enemmän esimer-kiksi viikonloppu- tai yövuoroja, se on au-tonomiassa mahdollista. Kun työntekijä it-se suunnittelee listan, hän ei todennäköi-sesti vaihda vuoroja.

Porukoituminen pitää Vännin mukaan reunaehdoilla rajata, jos se on ylipäätään ongelma.

Työaika-autonomia mahdollistaa enemmän omia työvuorotoiveita

massa ei voinut toteuttaa työaika-autono-mian yhteisöllistä puolta eli ei nähnyt mitä toinen haluaa ja päässyt yhdessä suunnit-telemaan. Jos Titaniaan saadaan tulevai-suudessa parannuksia, listat saataisiin teh-tyä suoraan sillä. Esimerkiksi Oulussa on käytössä kehittyneempi versio siitä, jolla listat tehdään, Vänni kertoo.

Työntekijöiden tulee tuntea listan suunnittelun reunaehdot

Kun Matti Vänni käy puhumassa muilla työaika-autonomiaa harkitsevilla osastoil-la, hän muistuttaa, että alku on joka pai-kassa hankala ja palkinto tulee myöhem-min. Hyödyt tulevat nopeammin esiin, jos työvuorolistan tekemisessä on ollut aiem-min vaikeuksia.

– Kerron vain siitä millä tavalla meillä on tehty, sillä jokaisen osaston väen tulee itse löytää oma tapansa ja omat voimava-ransa sekä mahdollisuutensa yhteisönä.

Työntekijöiden tulee ymmärtää työvuo-rolistan suunnittelun periaatteet.

– Meillä on pyritty kuitenkin pitämään tämä matalan kynnyksen järjestelmänä eli vähäisillä tiedoilla pääsee alkuun. Vuoro-toiveita varten hoitajien tulee lähinnä vain osata laskea oikea määrä vapaita ja tietää

Jos on hyvä työyhteisö ja keskusteluilma-piiri, voidaan tehdä sellaisiakin ratkaisuja, jotka muiden silmiin näyttäisivät epätasa-arvoisilta, jos ne kaikille sopivat - esimer-kiksi juuri vaikkapa viikonlopputöiden osalta.

Kuuden viikon listan autonomiseen te-kemiseen käytetään traumaosastolla noin viisi viikkoa. Ensin merkitään ja suunni-tellaan yövuorot ja pitkät vuorot. Niitä ta-soitetaan tarvittaessa siten, että yö- ja päi-vähoitajia on riittävä määrä. Sen jälkeen suunnitellaan päivävuorot. Tämän jälkeen on vielä pari viikkoa aikaa katsoa yhdessä, että miehitykset tasoittuvat.

Työterveyslaitos on tehnyt neliportaisen mallin työaika-autonomiasta. Ensimmäi-sessä osastonhoitaja tekee listan kuunnel-len työntekijöiden toivomuksia. Seuraa-vassa vaiheessa toivomuksia kuunnellaan enemmän ja tehdään enemmän yksilölli-siä työaikoja. Kolmannessa vaiheessa työ-yhteisö ottaa enemmän osaa, jolloin ale-taan lähestyä työaika-autonomiaa, mut-ta aivan kaikki ei mene vielä kohdilleen. Neljäs vaihe on sellainen, jossa kaikki on kunnossa ja työaika-autonomia toteutuu täysin. (Hakola, Kalliomäki-Levanto: Työ-vuorosuunnittelu hoitoalalla. Ergonomi-aa, autonomiaa, hyvinvointia. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 2010)

– Me olemme kolmannessa vaiheessa ja viimeinen askel on melkoinen harppaus. Ihannetilanne olisi että listan laatijan ei tarvitsisi tehdä mitään, Matti Vänni sanoo.

Lyhyitä vai pitkiä työputkia ja vapaita?

Työaika-autonomia vaatii sitoutumista se-kä työnantajalta että työntekijältä. Työnte-kijöiden täytyy noudattaa reunaehtoja ja johdon pitää varmistaa riittävät resurssit. Resurssien pitää olla myös riittävän ajois-sa tiedossa.

Traumaosastolla pyritään työaikaergo-nomian kannalta välttämään lähinnä il-tavuorosta aamuvuoroon tulemista. Työ-aikaergonomiaan pyrittäessä tulee Vännin mukaan vastaan ihmisten toiveet ja miten vapaapäivät saadaan riittämään suositel-lussa mallissa.

– Jaksotyön haittojen minimointi vaatii työaikasuunnittelulta paljon. Pitää miet-tiä tehdäänkö lyhyitä pätkiä töitä lyhyillä vapailla vai pidempiä jaksoja pidemmil-lä vapailla. Työterveyslaitos ei suositte-le yli viiden päivän työputkia. Jos vapaat saadaankin työaikaergonomian kannal-ta riittämään, niin ihmisillä on omia tar-peita. Monet haluavat pitää pitkiä vapaita. Nuoret ihmiset esimerkiksi matkustelevat paljon ja keräävät siksi vapaita ja tekevät sitten pidempiä työputkia.

Traumaosastolla on hyviä kokemuksia työaika-autonomiasta, joka vaatii yhteistyötä. Kuvassa: (vasemmalta) sh Kirsi Vuolukka, sh Matti Vänni ja koneella sh Kati Valkeinen sekä puhelimessa osastonsihteeri Sari Palmunen.

7 2013Hospitaali4

Ergonomialla tarkoitetaan ihmisen ja jonkin järjestelmän yhteenso-vittamista. Erityisen haasteen työ-

aikaergonomialle eli mahdollisimman terveellisille työajoille asettaa kolmivuo-rotyö ja sen haittavaikutusten minimoin-ti, koska rytmi on vastoin ihmisen biolo-gista rytmiä.

– Yötyö voi lisätä riskiä esimerkiksi dia-betekseen ja sepelvaltimotautiin. Unen häiriintymisen myötä tuleva ärtyneisyys vaikuttaa myös työyhteisössä ja potilas-kontakteissa sekä kotona, työterveyspsy-kologi Tiina Suomala sanoo.

Vuoden alusta VSSHP:lle siirtynyt Tii-na Suomala on yksi VSSHP:n Lemminkäi-senkadun toimipisteessä työskentelevistä kolmesta työterveyspsykologista. Kaikki työskentelevät sekä työyhteisö- että yksi-lötyön parissa. Aiemmin työterveyslaitok-sella ja muissa työterveyshuolloissa työs-kennellyt Suomala pitää sairaalatyön haas-teita työterveyspsykologian näkökannal-ta erittäin monipuolisina Hän on yllätty-nyt, että työaikaergonomia toteutuu vielä melko vähän sairaanhoitopiirissä.

Suosituksia toimiville ja terveellisille työajoille

Työterveyslaitos on julkaissut työaikaer-gonomiasta oppaan, jossa määritellään ohjeita ergonomisille työajoille sekä esi-merkiksi paljonko vapaata työn vastapai-

Työaikariskit kartoitettava

noksi tarvitaan. Aamu-, ilta-, yövuoro-kiertosuunta on todettu tutkitusti par-haaksi vaihtoehdoksi. Työvuorojen vä-liin olisi hyvä jäädä yli 11 tuntia palautu-misen ja hyvän unen mahdollistumiseksi.

Yksittäisiä vapaapäiviä ja yksittäisiä työ-päiviä tulisi välttää. Peräkkäisiä työpäiviä saisi olla mieluiten enintään 5-7. Peräk-käisiä samoja vaikeita vuoroja, kuten yö-vuoroja, pitäisi olla mahdollisimman vä-hän, enintään kolme. Jakson viimeisen yövuoron jälkeen suositellaan vähintään kaksi vapaapäivää. Pitkiä (yli 8h) työvuo-roja tulisi harkita vain, jos tauotus, kuor-mitus, altistus, vuorojen välit/elpyminen, varamiehistö/ylityöt ja yhteinen sopimi-nen tukevat sitä.

Ainakin toisinaan olisi hyvä olla kaksi viikonloppupäivää vapaana. Sovitusta työ-vuorolistasta poikkeamista tulisi välttää. Ryhmän suunnitteluautonomiaa ja yksi-löllistä työaikajoustavuutta tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lisäämään to-teuttaen työaikaergonomiaa työaika-au-tonomialla.

Ergonomisten työaikojen hyödytSuomalan kokemuksen mukaan esimer-kiksi sairausloman jälkeen työntekijä pys-tyy nopeammin palaamaan töihin osastol-le, jossa työaikaergonomia on huomioitu. Sopeutuminen 3-vuorotyöhön on yksi-löllistä. Yövuoroihin sopeutumiseen voi

Virkeyttä työhön ja omaan elämään– työaikaergonomian noudattaminen kannattaa T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Sairaalatyö on vaativaa. Työ hoituu tehokkaammin ja järkevämmin virkeänä. On inhimillistä, että väsyneenä tehdään huonompia ratkaisuja. Ergonomisiin työaikoihin kannattaa työterveyspsykologi Tiina Suomalan mukaan kiinnittää huomiota sekä työn että yksityiselämän kannalta.

– Kun työaikariskit nyt sisältyvät lakiin, asia on yksiselitteinen, eikä sitä voida ohit-taa omin tulkinnoin, Henrik Jalo toteaa.

Monisäikeinen asiaSairaalassa tehdään paljon vuorotyötä ja yötyötä. Onpa niitäkin, jotka tekevät pel-kästään yövuoroja. Lisäksi tulevat ylityöt ja ylipitkät työvuorot. Suojelupäällikkö muis-tuttaa myös kaikesta muusta työhön sido-tusta ajasta kuten päivystyksestä sekä pu-helimen ja sähköpostin käyttöön kuluvasta ajasta. Kuormittavuus ei saa nousta liial-liseksi. Se ei saa muodostua riskiksi ter-veydelle eikä laadukkaalle työnteolle. Esi-merkiksi montaa peräkkäistä yövuoroa tai pitkää yövuoroa ja päivää sen päälle voi-daan Jalon mukaan pitää jo riskaabelina. Voivathan ne pitkän päälle vaikuttaa työn-tekijän terveyteen, mutta ennen kaikkea jaksamiseen sekä työn vaatimaan virey-teen ja tarkkaavaisuuteen.

Vastapainona onkin huomioitava mm. oikeanlaiset työvuorot, lepoajat, työpäivän tauotus ja riittävän pitkät vuosilomat. Suo-jelupäällikkö ei katso hyvällä lomien pät-kimistä liian lyhyihin jaksoihin.

myös hieman itse vaikuttaa säätelemällä nukkumista ja syömistä sekä valonsaanti-aan oikein. Iän myötä sopeutuminen vuo-rotyöhön hieman heikkenee, mutta tämä ei ole kuitenkaan vapautusperuste yötyöstä.

– Ennen kuin lähdetään pohtimaan so-piiko yötyö enää lainkaan työntekijälle, voitaisiin kokeilla sopiiko vuorotyö pa-remmin työaikaergonomiaa toteuttaen. Terveysperusteiset arviot tekee työter-veyslääkäri.

Työaika-autonomia, jossa työntekijät saavat itse laatia työvuorot sekä työaika-ergonomia voidaan Suomalan mukaan yh-distää. Tällöin työntekijöillä itsellään sekä työvuorolistan tekijällä täytyy olla tietoi-suus siitä, miten työajat ja vapaat sijoitel-laan mahdollisimman ergonomisesti. Ih-miset saattavat toivoa yllättävän epäter-veellisiä työaikoja itselleen.

– Osastot, joilla on hyviä kokemuksia työaikaergonomiasta, ovat tärkeitä esi-merkkejä. Niiden työntekijöiden ääni olisi hyvä saada kuuluviin. Aihe on esil-lä myös VSSHP:n työhyvinvointiviikolla ensi vuonna.

Huomionarvoista on myös perhe- ja muun siviilielämän sekä työn yhteenso-vittaminen, varsinkin jos molemmat puo-lisot työskentelevät sairaalassa.

– Kompromissien hakuahan tämä on, Henrik Jalo tietää. – Ristiriitoja voi ilme-tä, ja yksi keino niiden vähentämiseen on ns. ergonomisen työaikasuunnittelun li-sääminen.

Myös autonomista työaikasuunnitte-lua käytetään, mutta siinä suojelupäällik-kö näkee mahdollisuuksien rinnalla uh-kia: tulos ei liene työntekijänkään kannal-ta otollisin, jos hän ottaa monta työvuo-roa peräkkäin vain saadakseen vastaavasti monta vapaapäivää.

Työajoista johtuvat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset työkykyyn ja työssä jaksamiseen arvioi-daan siis vastedes entistä tarkemmin. Ja kun työajat ovat työterveyttä ja työhyvin-vointia edistäviä, työntekijä jaksaa parem-min, ja saapa työnantajakin näin laaduk-kaamman työpanoksen.

Suojelupäällikkö Henrik Jalo on tyytyväinen siihen, että työaikariskien kartoitus on nyt kirjattu lakiin.

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Sairaanhoitopiirin riskienarviointi-uudistus on parhaillaan valmistu-massa. Fujitsu on rakentanut tälle

omaa ohjelmaa, jota pilotoidaan kahdessa yksikössä. Myös työaikariskit tulevat arvi-oinnin kohteiksi.

– Uusi ohjelma on tarkoitus ottaa käyt-töön koko sairaanhoitopiirissä vuoden-vaihteessa, ja tämä vaatii onnistuakseen vielä informaatiotilaisuuksia, selvittää suojelupäällikkö Henrik Jalo.

Uutta on mm. se, että riskienarvioinnin osana arvioidaan myös työaikariskit. To-sin Jalo kertoo, että tältäkin kantilta riskejä olisi pitänyt arvioida jo aiemminkin, mut-ta se on jäänyt valtakunnallisestikin hata-raksi. On ajateltu, että työaikalaki ja vuo-silomalaki riittävät sääntelyksi.

Näin ei voida ajatella jatkossa, sillä vii-me kesäkuun alusta työturvallisuuslaki muuttui siten, että siihen on kirjattu myös työajat yhtenä sellaisena seikkana, josta ai-heutuvat haitta- ja vaaratekijät työnanta-jan on kartoitettava ja arvioitava.

Unen taitoja voi opetellaTyöaikaergonomian lisäksi unen taidot ovat tärkeitä. Yksilöohjauksien lisäk-si Suomala on luennoinut unesta ja pitä-nyt aiemmin ryhmille unikouluja, joissa harjoitellaan rauhoittumisen taitoja sekä unitaitoja. Niillä tähdätään kehon ja mie-len rauhoittamiseen, kun ne käyvät yli-kierroksilla eikä uni tule. Mindfulness-tyyppisiin harjoituksiin sisältyy myös hen-gitysharjoituksia. Kyseessä on lääkkeetön unenhoito, sillä käypähoitosuositustenkin mukaan unilääkkeiden ei pitäisi olla en-sisijainen hoitomuoto unettomuuteen ja unihäiriöihin.

– Rauhoittumisen taitoja voi harjoitel-la ja siitä hyötyy paljon. Kolmivuorotyö aiheuttaa jet lag -tyyppisen rasituksen. Se tuo työlähtöisen perusteen unitaito-jen harjoittamiselle, mutta uniohjaus so-pii myös kaikille muille, sillä esimerkiksi stressivalvomista esiintyy muillakin, Tiina Suomala sanoo.

7 2013 Hospitaali 5

Tyksin Tehyn aloitteesta järjestetty mielenilmaus sairaanhoitopiirin hallituksen päättämiä lomautuk-sia vastaan kokosi satakunta osallistujaa kaikista ammattijärjestöistä – ja järjestöihin kuulumatto-mistakin. Mieltä ilmaistiin T-sairaalan pääoven ulkopuolella 15. lokakuuta.

julmaa ”keppiä”Työnantajan tarjoama ”porkkana”, seitsemän päivän lo-mautuksen vaihtaminen neljän päivän ”vapaaehtoiseen” talkoovapaaseen, on itse asiassa melko julma ”keppi” työntekijöille. Lomautustilanteessa työnantajan on pakko supistaa toimintaansa, talkoovapaissa vastuu toiminnan sujumisesta siirretään työntekijöille. Toimintaa ei välttä-mättä supisteta, vaan pienempi määrä henkilökuntaa te-kee samat tehtävät kuin aiemminkin. Vaikka vain puolet väestä ottaisi neljän päivän palkattoman loman, se tietäi-si jo noin 14 000 henkilötyöpäivän vähennystä vuoden loppuun töissä olevaan väkeen. Lisäksi loppuvuonna on useita arkipyhiä, jotka jo muutenkin vähentävät väkeä.

Toivon, ettei seuraavassa mahdollisessa yt-neuvottelus-sa ole agendalla henkilökunnan vähentäminen, vedoten mahdollisesti siihen, että olemmehan selvinneet kohta-laisesti pienemmällä porukalla vuoden 2013 lopussa. Kun pelkät eurot ratkaisevat, päätöksissä tuntuu kovin hel-posti unohtuvan muut tärkeät asiat kuten esim. työhy-vinvoinnista huolehtiminen ja toiminnan kehittäminen ylipäätään.

Lisäksi on suorastaan perin kummallista, että vielä tä-män vuoden alussa, vaikka jo silloin oli tiedossa henki-löstöbudjetin alibudjetointi useilla miljoonilla, tehtiin henkilöstökuluja nostavia toiminimikemuutoksia. Mo-nilla osastoilla rajataan myös edelleen lähi- ja perushoi-tajien osaamisen käyttöä, vaikka samaan aikaan pyri-tään tehostamaan toimintaa. Toimimuutoksia perustel-laan esim. ”kansainvälisillä tutkimuksilla”, vaikka koti-maisessa todellisuudessa on voitu osoittaa kaksiportaisen hoitohenkilöstörakenteen olevan tehokasta ja taloudellis-

ta. Toivon myös, että hoitohen-kilökunnan sisäistä työnjakoa lähdetään vihdoin aidosti ke-hittämään lähihoitajien osaa-minen huomioon ottaen, eikä asia jäisi vain kauniiksi päätök-seksi hallituksen pöytäkirjaan.

j A A n A D A L è nVSSHP:n SuPerin/TNJ:n pääluottamusmies

järjetön keinoLomautukset ovat täysin järjetön keino hakea säästöjä erikoissairaanhoidosta. Meillä ei ole pulaa asiakkaista, niitä riittää jonoiksi asti. Eikä meillä ole palveluitamme varastossa, joita voisimme lo-mautusten aikana kansalaisille tarjota. Hoitohenkilökunta ha-luaa tehdä töitä ja haluaa saada palkkansa. Olemme kuitenkin valmiita kehittämään toimin-taamme pitkäjänteisesti siten, että se on kustannustehok-kaampaa.

M I r j A h O V I r I n TAVSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies

lamautusLomautus lamauttaa. Noh, suurin osahan sen ymmärtää, ettei tästä lomautusrumbasta saada mitään hyvää. Maine ja uskottavuus hyvänä työnantajana vaativat pitkän paik-kauksen. Vaan miten tekemättömien töiden oikeasti käy.

Vapaehtoisesti palkatonta… melkein kaikkihan tuon valitsivat. Se, oliko se vapaaehtoista… jo valinta 7 päivää lomautusta tai 4 päivää vapaaehtoista. Valitako 4 vai 7 päivää kuritushuonetta.

Tuosta vapaaehtoisuudesta, sen valinnan tehostamisek-si osassa ”yksiköitä” on työntekijän annettu ymmärtää, että tämä vaihtoehto on syytä valita tai muuten esimies on hyvin hyvin vihainen. Sitten taas toisissa ”yksiköissä” tämä on mennyt päinvastoin: älkää ottako lomaa, työt ei-vät tule tehdyksi, emme selviä.

Kumpikohan on parempi esimies, se joka on huolissaan annetuista töistä vai se joka lomauttaa ”käskyn” mukaan, kokonaiskustannuksista välittämättä, kunhan henkilös-tömenot pienenevät.

j A r I L E h D O n K I V ITekniikka ja terveys KTN ry:n pääluottamusmies

Varoittava esimerkkiPaniikinomaiset loppuvuoden säästötoimet ja lomautukset ovat varsinaisia energiasyöp-pöjä. Nämä puuhailut ovat vieneet kohtuuttoman paljon aikaa liian monelta henkilöltä, ja lopputuloksena ovat vähäi-set kertaluonteiset henkilöstökulusäästöt, todennäköises-ti säästöjä suuremmat tulonmenetykset sekä heikentynyt työnantajakuva. Pahan mielen määrää voi vain arvailla. Toivottavasti pystymme olemaan varoittava esimerkki muille sairaanhoitopiireille, ettei niissä ryhdytä tähän samaan onnettomaan touhuiluun.

h A n n E L E h E I n EVSSHP:n Jukon koordinoiva pääluottamusmies

tekohengitystäMatematiikkaa VSSHP:n mal-liin: Henkilökunnalla on töitä enemmän kuin se jaksaa ja eh-tii tehdä. Henkilöstökulut on budjetoitu alakanttiin, ja ne ovat ylittymässä. Päättäjät to-teavat, että pakko säästää, jo-ten laitetaan henkilökunta lo-malle. Kuitenkin niin, että toi-minta ei häiriinny, potilastur-vallisuus ei vaarannu, jonot ei-vät kasva. Omituinen yhtälö.

Henkilökunta on talkoohengessä vienyt läpi ylimää-räistä työtä vaatineet monet muutot ja suuren organisaa-tiomuutoksen, kärsinyt home- ja muista sisäilmaongel-mista ja tehnyt töitä lähes voimiensa äärirajoilla, matalalla palkalla. Talkoohenki saa nyt kovan kolauksen ja työil-mapiiri heikentyy, kun säästöjä revitään henkilökunnan selkänahasta.

Lomautukset ja pakkotalkoovapaat ovat vain tekohen-gitystä eivätkä korjaa taloustilannetta, mutta luottamus työnantajaa kohtaan heikentyy pitkäksi aikaa. Miten pal-jon talkoovapaiden ja lomautusten suunnitteluun käytet-tynä aikana olisi ehditty tehdä tuottavaa työtä? Mitä tällä

Lomautuksia vastaan

7 2013Hospitaali6

Talkoovapaat vähensivät lomautustarvettaLomautukset jäävät sairaanhoitopiirissä sittenkin suhteellisen vähäisiksi ja suurin osa henkilöstökulujen säästöistä saadaan talkoovapaista. Yhteistyötoimikunnalle 30.10. esitetyn tilannekatsauksen mukaan noin 4 400 henkilöä pitää yhteensä 19 500 talkoovapaapäivää loka-joulukuussa ja lomautuspäätöksen saa vain noin 400 työntekijää. Lomautuksista kertyy lähes 2 900 päivää

Aivan alustavan arvion mukaan talkoovapaista ja lomautuksista saadaan henkilöstömenoihin suuruus-luokaltaan 2,7 miljoonan euron säästövaikutus, josta 2,4 miljoonaa talkoovapaista ja 340 000 euroa lo-mautuksista. Hallituksen asettama säästötavoite oli 5,8 miljoonaa euroa.

Palkkojen sivukulut sisältyvät edellä oleviin lukuihin. Tiedot muuttuvat vielä vuoden loppuun mennes-sä ja euromääräinen tulos selviää vasta ensi vuoden puolella.

– Tämä on olosuhteisiin ja tiukkaan aikatauluun nähden hyvä tulos ja kertoo paljon työntekijöidemme sitoutuneisuudesta. Kaikki työntekijämme ja esimiehemme ovat ansainneet suuret kiitokset, sairaanhoi-topiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen sanoo.

Koko sairaanhoitopiirin henkilöstöön suhteutettuna 58 prosenttia otti talkoovapaita, 5 prosenttia lo-mautetaan ja 36 prosenttia jää toimenpiteiden ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on runsaat 7 500 työntekijää.

Aiheesta enemmän sekä Santrassa että ulkoisilla internetsivuillamme (www.vsshp.fi/tiedotteet2013).

Hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia sai-raanhoitopiirin työntekijöitä, jotka ovat erittäin laa-jasti osallistuneet henkilöstömenojen säästötavoit-teiden toteuttamiseen.

Noin 4 400 sairaanhoitopiirin työntekijää on hakenut talkoovapaata loppuvuodeksi ja vain noin nelisensataa henkilöä joudutaan näin

ollen lomauttamaan. Se on hyvä tulos ja osoittaa hie-noa sitoutumista sairaanhoitopiiriin.

 Hallitus ymmärtää, että näiden lähes 5 000 työnte-kijän lisäksi kaikki muutkin työntekijät antavat oman panoksensa säästötalkoisiin, sillä yhden ollessa pois-sa vahvuudesta, on toisten joustettava ja tehtävä osa hänenkin töistään. Tämä on kaikkien yhteinen pon-nistus kohti parempia aikoja.

Yhteistyötoimikunnan kokouksessa kuulin, että kaikissa yksiköissä lomautusmenettelyt eivät suju-neet aivan mallikkaasti. Sairaanhoitopiirin johto lu-pasi kuitenkin tutkia työntekijöiden kohtelun tässä vaikeassa tilanteessa ja puuttua mahdolliseen epäasi-alliseen kohteluun lomautusten järjestelyissä.

Vaikka alustavan arvion mukaan näyttääkin siltä, että hallituksen asettamaan säästötavoitteeseen ei päästä, on tämäkin tulos olosuhteisiin ja aikatauluun nähden hyvä. Lähes kolmen miljoonan euron säästö on merkittävä summa sairaanhoitopiirin budjetissa.

Tämän lisäksi olen kuullut monien epäilevän, et-tä todelliset säästöt jäävät saavuttamatta vähentyvän toiminnan aiheuttaman tulonmenetyksen takia. Toi-von kuitenkin, ettei näin kävisi. Lopullisen saldon näemme ensi vuoden alkupuolella.

Olen kuullut myös epäilyjä koko prosessin mielek-kyydestä. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on nyt sellainen, että meidän pakko pyrkiä kaikin keinoin sopeuttamaan sairaanhoitopiirin toimintaa ja kulu-rakennetta kestävämmälle pohjalle. Tätä samaa pro-sessia käydään myös monessa omistajakunnassa ja on myös sairaanhoitopiirin hallituksen vastuulla pyr-kiä saamaan talous tasapainoon ja kuluja leikattua. 

Haluan, ja uskon koko hallituksen haluavan, et-tä meillä on jatkossakin riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä nykyaikaiset ja turvalliset toimiti-lat ja laitteet. Meidän pitää säilyttää kykymme mak-saa velkamme ja sen lisäksi mahdollisuus investoida tulevaisuuden tarpeisiin. Tähän ei kuitenkaan suin-kaan pyritä pelkästään henkilöstömenojen leikkaa-

misella vaan hallituksella on nyt käsiteltävänään useita toiminnallisia muutoksia, joilla pyritään keventämään kuluja, leikkaamatta kuitenkaan palvelun tasosta.

Viime keväänä tarkastuslautakunta antoi hyvin kriitti-sen arvion sairaanhoitopiirin taloudenpidosta ja hallitus on ottanut tuon kritiikin erittäin vakavasti. Lautakunta vaati jämäkämpää johtamista ja merkittäviä sopeuttamis-toimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia.

Näitä muutoksia on hallituksen käsittelyssä nyt useita ja niillä pyritään siihen, että tämän syksyn kaltaisia äkki-jarrutuksia ei enää jouduta tekemään, vaikka vaikeat ajat tässä ovat edessä jatkossakin. Näiden päätösten tekemi-nen vaatii kuitenkin rohkeutta ja uskallusta muuttaa voi-massaolevia toimintatapoja.

Kannustan omasta ja hallituksen puolesta sairaanhoito-piirin työntekijöitä jaksamaan tärkeissä tehtävissään poti-laiden parhaaksi myös tässä vaikeassa tilanteessa.

Uskon ja luotan, että aurinkoisempia päiviä on vielä edessä, vaikka nyt olemmekin myrskyn silmässä. Toivon, että kaikki luottavat kuitenkin siihen, että vain yhdessä toimimalla voimme selvitä tästä myrskystä. Yhdessä ja eteenpäin katsomalla saamme tämän sairaanhoitopiirin taas selkeämmille vesille.

P I I A E LOHallituksen puheenjohtaja

palapelillä todellisuudessa säästetään? Todennäköisesti vähemmän kuin sillä, että työntekijät olisivat saaneet ot-taa talkoovapaata vapaaehtoisesti – moni olisi ehkä ilman pakkoa ottanut enemmänkin kuin neljä päivää. Motivaa-tio olisi tulevien kuukausien aikana hieman eri luokkaa kuin tällä mallilla. Pakkoloma se talkoovapaa nyt on mo-nelle, sen ottamisessa ei ole vapaaehtoisuudella ollut mi-tään tekemistä.

P I r j O P E n g E rVSSHP:n Jytyn pääluottamusmies

toisiamme tukienKäynnissä olevat talkoovapaat ja tulossa olevat lomautuk-set herättävät oikeutetusti paljon tunteita ja epäoikeuden-mukaisuuden kokemuksia. Aiemmin syksyllä käydyissä yt-neuvotteluissa järjestöt yhdessä johtavien virkamies-temme kanssa pyrkivät aidosti löytämään ratkaisun, jolla lomautukset ja muut kuin todelliseen vapaaehtoisuuteen pohjautuvat talkoovapaat olisi ehkäisty. Sairaanhoitopii-rin hallituksen enemmistö kuitenkin päätti toisin ja mie-lestäni vastuu nyt tapahtuvasta on heillä!

Mielestäni tärkeää on nyt, että henkilökunta tukee toi-siaan vaikeissa olosuhteissa eikä sisäistä jännitettä syn-ny ammattiryhmien sisälle eikä niiden välille. Tehdään oma työmme niin hyvin kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista toiminnan vauriot minimoiden, mutta oma jaksaminen huomioiden. Tärkeää on mielestäni huomi-oida myös terveen järjen käyttö, jota nyt myös työnanta-jan 1.11. kirjattu ohje Rekrytointi ja työn tarjoaminen lo-mautusten aikana 31.12.2013 saakka huomioi seuraavas-ti: ”Talkoovapaiden peruminen muun työn vuoksi (sekä pitkä- että lyhytaikaiset määräaikaisuudet). Talkoovapaita ottaneelle tarjotaan mahdollisuus perua talkoovapaa, jos sen ajalle tarvittaisiin sijainen, ennen kuin otetaan ulko-puolinen henkilö siihen. Tämähän ei vaikuta säästöön, koska muutoin ko. palkka menisi ulkopuoliselle.”

j A n n E S j ö LU n DVSSHP:n JHL:n koordinoiva pääluottamusmies

Hallitus kiittää sairaan-hoitopiirin henkilökuntaa

7 2013 Hospitaali 7

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Tapahtumasta ilmoitettiin muun muassa Turun Sanomissa, sairaalassa sisäisesti il-moituksin sekä neuvoloissa. Tapahtumaa organisoineen Soili Hautaniemen mukaan kohdeyleisön tavoitettavuus oli haasteel-lista, etenkin kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa.

PopUp-imetyskahvila Lisää tukea imetykseen

Naistenklinikalla on käytössä imetysnukke, jonka avulla voidaan antaa imetysohjausta koskematta äitiin ja vauvaan.

Imetyskahvilaan piipahtamaan tulleet nuoret naiset rupattelivat henkilökunnan kanssa

lastenhoidosta ja tutustuivat kantoliinoihin.

Lastenhoitaja Ilmi Tuomi antoi vauvahierontaa 3,5 kuukauden ikäiselle Aina Koskelalle. Myös äiti Saara Kärnä-Koskela iloitsi, kun Aina hykerteli tyytyväisenä.

Maija Salonen ja Jesse Peltonen tulivat synnytys-osastolta kahden vuorokauden ikäisen pienokaisen-sa kanssa tutustumaan imetyskahvilan tarjontaan.

Naistenklinikalla järjestettiin PopUp-imetyskahvila 14.10.2013. Ideana oli tarjota tukea ja asian-

tuntijoiden neuvoa imetykseen, rentou-tukseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tarjolla oli henkilökohtaista imetysneu-vontaa esimerkiksi imetysasennosta ja -otteesta ja vauvahierontaa sekä imetys-ohjaajakouluttaja Leena Kauniston luento luonnollisesta imetyksestä.

Tyksin naistenklinikan lisäksi muka-na tapahtumassa olivat Tyksin hoitotyön toimisto, Varsinais-Suomen Kätilöyhdis-tys, Turun AMK, Mammakeidas, Imetyk-sen Tuki, Lansinoh ja Rehamed Oy sekä Pampers. Varsinais-Suomen Kätilöyhdis-tys järjesti lisäksi kauppakeskus Skanssis-sa 19.10. Pop up -imetysklinikan, jossa oli mahdollisuus keskustella kätilön kanssa imetyksestä. Tapahtumaviikolla 42 vietet-tiin kansainvälistä imetysviikkoa, jolloin järjestettiin paikallisia imetystempauksia eri puolella Suomea.

Yleisöksi naistenklinikan PopUp-kahvi-laan tavoiteltiin erityisesti raskaana olevia ja muita imetyksestä tietoa haluavia sekä äitejä, joilla on imetysongelmia tai mitä ta-hansa kysyttävää imetyksestä.

– Yleisiä imetysongelmia ovat esimer-kiksi kipeät tai rikkinäiset rinnanpäät ja vauvan imetysraivarit. Imettäviä äitejä saattaa myös askarruttaa maidon riittä-vyys ja myöhemmässä vaiheessa kiintei-den ruokien aloitus ja rintaruokinnasta vieroitus, Leena Kaunisto kertoi.

THL suosittelee täysimetystä 6 kk:n ikään saakka ja osittaisen imetyksen jat-kamista vähintään12 kk:n ikään saakka kiinteiden lisäruokien ohella. Imetysluku-ja pyritään saamaan nousuun tiedon lisää-misellä ja kehittämällä imetyksen tukea.

7 2013Hospitaali8

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Altti-aluetietopalvelu eli Varsinais-Suo-men sosiaali- ja terveydenhuollon orga-nisaatioiden yhteisesti käyttämä alueel-linen tietojärjestelmä otettiin käyttöön 16.9.2013.

– Siihen tehdään edelleen päivityksiä ja muutostöitä, jotta se saadaan vielä pa-remmaksi. Parhaillaan ladataan vielä osaa potilastiedoista, laboratoriotuloksia ja ku-vantamisen tiedostoja, projektipäällikkö-nä Altin tekemisessä toimiva järjestelmä-asiantuntija Sami Lehto Medbitistä kertoo.

Alttia pystyvät käyttämään kaikki Var-sinais-Suomen alueen terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito eli koko julkinen sektori Varsinais-Suomen alueelta. Myös Turun kaupunki on ottamassa Altin käyt-töön, mikä parantaa tiedon kulkua poti-laan hoidossa terveyskeskuksen ja sairaan-hoitopiirin välillä. Lääkärit ja hoitajat nä-kevät järjestelmästä nopeasti hoitotiedot, jotka on tallennettu muiden hoitopaikko-jen potilastietojärjestelmiin. Myös muun muassa vanhainkodit ja yksityislääkäri voivat Altin kautta nähdä esimerkiksi la-boratoriovastauksia julkiselta sektorilta, jos potilas antaa suostumuksen.

Korvaa edellisen järjestelmän Fialen

Altti korvaa edellisen aluetietojärjestel-män Fialen. Siihen kuului myös Satakun-nan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan alu-een terveyskeskukset. Nämä jäävät Altis-ta pois.

– Entiseen järjestelmään on tullut tekni-siä parannuksia ja muutoksia ulkoasuun. Altissa on sama toimintaperiaate kuin edellisessä järjestelmässä, joten kaikkia käyttäjiä ei tarvitse uudelleen kouluttaa. Kun olen kouluttanut Alttia, on sanottu, että se on helppokäyttöisempi, Sami Leh-to kertoo.

Fujitsu on tehnyt suurimman työn eli toteuttanut järjestelmän konesaleihin ja vastaa sen toimivuudesta.

Potilas saa tiedon rekisteristä ennen kuin tietojen katselu on

mahdollista – Potilaalle annetaan informointi siitä, että hänen tietonsa ovat hoitavien henkilöiden käytössä Varsinais-Suomen terveyskeskuk-sissa ja sairaaloissa ilman erillisten suostu-musten pyytämistä, Lehto tähdentää.

Selvitys alueellisesta yhteisrekisteristä on annettava ennen kuin tietoja voidaan nähdä terveyskeskusten ja sairaalan välil-lä. Tieto informoinnista kirjataan Alttiin.

Potilaalle tuottaa usein haittaa, että tiedot kulkevat huonosti potilaan hoitovastuun siirtyessä paikasta toiseen. Tiedon kulke-misen takaamiseksi potilasta informoi-daan usein jo ennen kuin tiedetään, tar-vitaanko toista hoitopaikkaa. Jos potilas itse haluaa, että tiedot eivät kulje, hänellä on oikeus kieltää tietojensa luovutus. Kiel-lon voi tehdä myös niin, ettei se koske hä-tätilanteita, esimerkiksi jos joutuu hoitoon tajuttomana. Potilas saa tehdä ja peruuttaa kiellon milloin tahansa.

Altti näyttää tiedot eri

hoitopaikoista - ei siirrä tietoja Altti -järjestelmän toiminta perustuu vii-tetietokantaan. Altin käyttäjä näkee viit-teen eli tiedon siitä, mitä tietoa on olemas-sa ja missä. Jos tieto on tarpeellista, käyttä-jä saa viitteen kautta alkuperäisen tiedon näkyville. Tieto pysyy siinä terveyskes-kuksessa tai sairaalassa, missä se on tal-lennettu. Potilastiedot kirjataan siis edel-leen omiin potilaskertomusjärjestelmiin, esimerkiksi Turun kaupungilla Pegasok-seen ja VSSHP:ssa Mirandaan ja muis-sa yksiköissä kirjattuja tietoja katsotaan

tarvittaessa Altti-ohjelmasta. Potilastietojen käyttö edellyttää hoito-

suhdetta, olipa tiedot tallennettu alun pe-rin oman tai toisen sairaalan tai terveys-keskuksen potilaskertomukseen. Potilaal-la on oikeus halutessaan tietää tietojensa katselusta aluetietopalvelun kautta. Pyyn-tö tiedon saannista tehdään kirjallisesti VSSHP:n kirjaamoon lomakkeella.

2014 siirrytään valtakunnalliseen e-arkistoon

Altti tuo potilaan tiedot potilaan muka-na eri hoitopaikkoihin Varsinais-Suomen alueella. Vuoden päästä, syksyllä 2014, tie-don saanti tulee mahdolliseksi myös laa-jemmin, kun sairaalat ja terveyskeskuk-set liittyvät valtakunnalliseen Kantaan eli Kansalliseen Terveysarkistoon. Sen jäl-keen kukin voi itse käydä tekemässä in-ternetin Omakanta -palvelussa, valmiiksi merkinnät informoinnistaan, suostumuk-sista tai kiellosta ja Altti hakee tiedon suo-raan sieltä.

Uusi Varsinais-Suomen aluetietopalvelu Altti otettiin käyttöön

Projektipäällikkö Sami Lehto on pitänyt videoneu-votteluyhteyksin varustettuja auditoriokoulutuksia Altista ja lähtee edelleen tarvittaessa terveyskes-kukseen, aluesairaaloihin tai Tyksin osastoille kou-luttamaan.

Hospitaali 96 2013

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Neuvontavahtimestari on tittelinä epävirallinen. Vahtimestarista hänet erottavat työ-aika ja työpiste. Tammikuussa 1990 Arto Lehtinen pestattiin neuvontavahtimestarik-si Tyksiin, ja siitä lähtien hänen työpaikkansa on ollut U-neuvonta. Tosin työpiste on vaihtunut, sillä neuvonnan sijainti aulassa on muuttunut kolmesti.

osaston henkilökunta neuvoo jatkossa.Sivuhuomautuksena Arto esittää ihmet-

telynsä siitä, että missään ei lue talon ole-van U-sairaala. Se kun ei kaikille olekaan itsestään selvää, ja monet asiaa kysyvät.

Fraaseilla pärjääRuotsinkielisiä kysyjiä käy säännöllisesti. Englannin kieltä tarvitaan maahanmuut-tajien myötä jo melkein yhtä paljon kuin ruotsia.

– Lukion kielitaidolla ja käytännön ko-kemuksella pärjää. Molempiin kieliin on lisäksi kehittynyt tietty fraasisanasto, jolla asiat hoituvat.

Paitsi ohjaavat kävijöitä oikeaan paik-kaan ja vastaavat potilaskyselyihin neu-vontavahtimestarit huolehtivat Kiina-myllynmäen parkkimittareiden ajastuk-

sista, lippurullien vaihdoista ja rahojen tyhjennyksistä. Ja palautettakin tulee tyy-liin miksi minun kolikkoni ei kelvannut.

Avainpalvelukin neuvonnassa on: kas-sakaapissa on avaimia, jotka kuitataan luovutetuiksi ja palautetuiksi, esim. lea-singautojen ja siivouspalvelun avaimet. U-neuvonnassa on myös löytötavarapis-te. Lisäksi työhön kuuluu osastojen kaa-sutilausten välittäminen sekä kuriiripos-tin avustaminen.

Sen sijaan neuvontavahtimestarin teh-täviin ei kuulu lähteä hälytyksen tullessa tapahtumapaikalle, mikä on joskus herät-tänyt ihmetystä. Tähän on kuitenkin hy-vä selitys:

– Tehtäviimme kuuluu nimenomaan pysyä työpisteessä siltä varalta, että käyt-töpäivystäjä tai palokunta meitä tarvitsee. Paikalle kyllä lähtevät kolmivuorossa työs-kentelevät vahtimestarit.

UkkosenjohdatinNeuvonnassa seurataan myös valvonta-kameroiden kuvaa, ja kameroiden toi-minta on hallittava, sillä joskus tallenteita

Neuvonnan asiakasvirta ei ehdy

Rauno Hautalahti kysyi tietä röntgeniin, ja sinnehän Arto Lehtinen hänet neuvoi.

Työkokemusta Lehtisen Arto oli en-nättänyt hankkia Turun kaupungin-kirjaston sekä silloisen työvoimatoi-

miston neuvonnoista. – Juuri kokemusta sekä ruotsin kielen

hallintaa työpaikkailmoituksessa toivot-tiin, Arto muistelee.

Neuvontavahtimestari jos kuka on asia-kaspalvelija. Asiakasvirta on jatkuva.

– Useimmat tulevat kysymään tutki-mus- tai hoitopaikkaa, jonne heidän pi-täisi mennä. Röntgenin ja silmäpoliklini-kan potilaita on eniten.

Kiinamyllynmäen luulisi olevan neu-vontavahtimestarille läpikotaisin tuttu, mutta Arto paljastaa, että mäellä on paljon paikkoja, joissa hän ei ole koskaan käynyt. Silti pitää osata uskottavasti ohjata kysy-jä oikeaan osoitteeseen ja sanottava, että

täytyy luovuttaa poliisille. Myös tietoko-neen käyttö on osattava, henkilöstöohjel-mia tarvitaan. Santra saa kiitokset hyvänä tietolähteenä, joskin varsinkin pienet yksi-köt voisivat hyödyntää sitä vielä enemmän esim. muutoista tiedottaessaan.

Neuvontavahtimestari on usein se, jon-ka tulija ensin kohtaa. Joskus käy niinkin, että hän joutuu ukkosenjohdattimeksi.– Puuskahduksia tulee, varsinkin sairaala-byrokratiaa kohtaan. Harmittaahan se jos-kus saada syyttömänä haukut, mutta on ammattitaitoa osata suodattaa ne, Lehti-sen Arto sanoo. – Pitää osata peilata ih-misten tilannetta ja sairauden aiheuttamaa ahdistusta, joka voi purkautua meihinkin.

Työnsä Arto summaa olevan rutiinia – niin hyvässä kuin pahassa. Vaihtelua tuo-vat ainakin sellaiset kysymykset kuin mi-hin Hämähäkkimies putoaa, jos hän hyp-pää U-sairaalan kymmenennestä kerrok-sesta. Tätäkin on nimittäin Artolta kysytty.

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Tyks-Sapa-liikelaitoksen neuvotteluhuoneessa vietettiin 10. lokakuuta pienimuotois-ta mutta lämminhenkistä juhlatilaisuutta. Juhlan kohteena oli dosentti, neuropato-logian osastonylilääkäri Matias Röyttä, jolle tasavallan presidentti myönsi 24.5.2013 professorin arvonimen huomionosoitukseksi vuosikymmeniä jatkuneesta – ja edel-leen jatkuvasta – merkittävästä panoksesta lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuk-sen edistäjänä sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Nykyisessä osastonylilääkärin virassaan Röyttä on toiminut vuodesta 2003.

Kahvi- ja kakkuhetkessä oli läsnä Matias Röytän ystäviä ja kollegoita. Tyks-Sapan toimitusjohtajan Hanna Mäkäräisen tervetuliaispuheen jälkeen tuoreelle professo-rille puhuivat mm. sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen ja lääketieteelli-sen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös mm. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sekä Matias Röytän pitkäai-kainen ystävä, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.

Anne ja Matias Röyttä.

matias röyttä – professori

AMMATTINA

7 2013Hospitaali10

Tällä hetkellä laatuvastaavaa työllistää eet-tisen toimikunnan hakemusprosessi. Au-ria Biopankki jätti hakemuksen toiminnan aloittamisesta Tukijalle (Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimi-kunta) elokuun lopussa.

– Vastauksena tuli lisäselvityspyyntöjä ja niihin laaditaan nyt vastauksia. Pereh-tyminen OECD:n vaatimuksiin vie myös oman aikansa. Seuraan lisäksi alan lain-säädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja tuon muutokset käytäntöön.

Lääketeollisuudessa työskentely eroaa Santavuoren mukaan muun muassa sii-nä, että siellä on pitkään ollut käytössä kansainväliset vakiintuneet toimintatavat ja laatujärjestelmät, kun taas biopankki-toiminta on aivan uutta. Myös aikataulut ovat erilaiset.

– Aiemmassa työssäni olin tiukemmin sidottu toisten määräämiin aikatauluihin, kun taas nykyisessä työssä pystyn enem-män itse määrittämään aikatauluni.

Vapaa-aikana Paattisilta kotoisin oleva Santavuori tekee mielellään asiakirjojen lukemisen vastapainoksi erilaisia käden-taitoja vaativia projekteja, joista näkee, et-tä jotakin konkreettista valmistuu ja joissa voi kokeilla erilaisia tekniikoita.

Lisätietoja: auriabiopankki.fi ja biopankki.fi

Neuvonnan asiakasvirta ei ehdy

Santavuori on viime vuonna perustetun biopankin kuudes työntekijä ja tämän lisäksi yksikössä työs-kentelee kaksi määräaikaista työntekijää.

Aulikki Santavuori aloitti Auria Biopankin laatuvastaavana

Auria Biopankki on ensimmäinen Suo-meen perustettava kliininen biopankki. Toimilupaa haetaan Sosiaali- ja terve-ysalan lupa- ja valvontavirastolta Valvi-ralta. Auria Biopankin perustajat ovat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Toiminta alkaa Turusta.

Biopankissa säilytettävät näytteet voivat olla esimerkiksi veri- ja kudos-näytteitä. Kudosnäytteet voivat olla mis-tä tahansa kudoksesta, joka on poistettu leikkauksen yhteydessä esimerkiksi syö-vän takia. Taudin määritystä ja potilaiden hoitoa ei vaaranneta, vaan diagnostiikka on aina etusijalla. Patologi arvioi, onko kudosta riittävästi diagnostiikkanäyttei-den lisäksi talletettavaksi biopankkiin. Näytteet säilytetään Turun osalta pato-logian laitoksella.

Näytteiden pääsiallinen funktio bio-pankkitutkimuksessa on terveyden edis-täminen ja tautimekanismien ymmärtä-minen sekä terveyden- tai sairaanhoi-dossa käytettävien tuotteiden tai hoito-jen kehittäminen. Tavoitteena on, että näytteidenotto voidaan saumattomasti integroida sairaalan käytäntöihin. Sa-malla kun otetaan esimerkiksi verinäyte, kysytään haluaisiko potilas vapaaehtoi-

sesti luovuttaa näytteen myös biopankkiin. Tähän tarvitaan aina henkilön suostumus. Näytteenantaja voi myös päättää haluaako hän tietää omaan terveyteensä vaikuttavis-ta merkityksellisistä biopankkitutkimuksen löydöksistä.

Vanhat diagnostiset näytteet voidaan siirtää biopankkiin ilmoitusmenettelyllä, kun virallinen toimilupa on saatu. Valvira tu-lee ylläpitämään valtakunnallista biopank-kirekisteriä, jossa on tiedot biopankeista ja yleistä tietoa näytteistä. Auria Biopankki tu-kee etenkin syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien tutkimusta. Turun kaupunki lahjoitti Auria Biopankille professuurin kah-deksi vuodeksi. Virkaan valittiin Olli Carpén, josta tuli samalla Pohjoismaiden ensimmäi-nen biopankkiprofessori. Biopankki toimii perustamisvaiheessa Tyks-Sapa-liikelaitok-sen alaisuudessa.

Perustamisvaiheen kustannuksista vas-taavat perustajaosapuolet. hankkeelle on haettu myös ulkopuolista rahoitusta. Pe-rustamisvaiheen jälkeen toiminta pyritään kattamaan sen omilla tuotoilla, kuten käyt-tömaksuilla ja projektituotoilla. Tällöin ra-hoittajia ovat muun muassa kotimainen ja ulkomainen biotekniikka- ja lääketeollisuus, jotka voivat kehittää biopankkitutkimusten tuella uusia lääketieteellisiä innovaatioita.

mikä auria Biopankki?

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Auria Biopankin laatuvastaavana Santa-vuori on mukana keskeisenä henkilönä tekemässä pioneerityötä uuden biopank-kitoiminnan kehittämisessä.

2.9.2013 aloittanut Santavuori työskente-lee Tyksin patologian yksikön yhteydessä olevissa biopankin tiloissa. Edeltäneet 16 vuotta hän toimi lääketeollisuudessa tut-kimuksen ja tuotekehityksen laadunvar-mistuksen parissa.

Koulutukseltaan Santavuori on solubio-logi ja valmistunut Jyväskylän yliopistosta.

– Sairaanhoitopiiri toimintatapoineen on ennestään tuttu, sillä olin Tyksin pa-tologialla töissä kesäisin ja joululomilla 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa toimi-en sijaisena eri patologian laboratorioissa, Aulikki Santavuori yllättää.

Biopankin laatuvastaavan tehtäviin kuuluvat biopankin laatujärjestelmän ke-hittäminen ja ylläpitäminen sekä koulut-taminen. Hän on myös kontaktihenki-lö laatuun liittyvissä asioissa esimerkiksi viranomaisille ja muille kolmansille osa-puolille. Laatuvastaava hallinnoi laatuun liittyvää toimintaohjejärjestelmää ja tekee lisäksi sisäisiä tarkastuksia, joista raportoi johdolle.

– Kaikista biopankin toiminnoista ku-ten näytteiden vastaanottamisesta, niiden käsittelystä ja säilyttämisestä sekä luovut-tamisesta tutkimukseen tulee olla kirjalli-set ohjeet. Sisäisillä tarkastuksilla arvioi-daan suoritetaanko työ ohjeiden mukai-sesti, Santavuori kertoo.

– Biopankkiin luodaan laatujärjestel-mää, jonka perustana käytetään OECD:n julkaisemia kansainvälisiä ohjeistoja bio-pankkitoiminnan hyvistä käytännöistä.

Biopankkeja on maailmalla Santa-vuoren mukaan jonkin verran, mutta ne ovat toiminnaltaan hieman erilaisia bio-logisen materiaalin varastoja tai näyteko-koelmia, joista luovutetaan näytteitä tut-kimukseen. – Suomessa uusi biopankkilaki mahdol-listaa, että näytteisiin saa liittää myös luo-vuttajan terveyttä koskevia tietoja. Meillä on siten materiaali ja tieto, joita voidaan yhdessä luovuttaa tutkimukseen, hän sel-ventää. Näytteet luovutetaan tutkimuk-seen koodattuina, eli yksittäisen näytteen luovuttajan henkilöllisyys ei ole tunnis-tettavissa.

Yhteistyö on uutta luodessa tärkeää paitsi oman henkilökunnan kesken, myös muiden suomalaisten biopankkia suunnit-televien toimijoiden kanssa. Biopankki on suunnitteilla perustaa niihin kaupunkei-hin, joissa toimii yliopistollinen keskus-sairaala. Parasta Santavuoren mielestä on juuri pioneerityön tekeminen Suomen ensimmäisessä biopankissa. Samalla op-pii uutta ja kiinnostus pysyy yllä.

TUORE KASVO

7 2013 Hospitaali 11

Inspecta Sertifiointi Oy suoritti lokakuussa Varsinais-Suomen välinehuollon laatujärjestelmän ja toiminnan vuosittaisen arvioinnin T-sairaalan ja Kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksissa.

Tänä vuonna meillä on ollut valtavasti suuria muu-toksia, joten jännittynein mielin valmistauduimme ulkopuoliseen auditointiin. Ulkopuolinen, puolu-

eeton Inspecta Sertifiointi Oy:n edustaja Nina Lyly arvioi laatujärjestelmämme ylläpitoa sitäkin kautta, mitä olem-me vuoden aikana tehneet ja raportoineet.

Välinehuollon laatutyö on käynnistynyt 1990-luvun alussa. Kehittäjinä ja pioneereina olivat välinehuollon osastonhoitaja Seija Lahtonen ja ylihoitaja Marjut Hal-kola, kummeina välinehuollosta vastaava ylilääkäri Ol-li Meurman ja Tyksin keskuslaboratorion laatupäällikkö Kari Mattila. Sertifikaatti myönnettiin U-sairaalan väline-huoltokeskukselle vuonna 2000. Sertifikaattia laajennet-tiin Kirurgiseen sairaalaan; laatutyö kesti kolme vuotta ja syksyllä 2006 sertifikaatti laajennettiin koskemaan mo-lempia välinehuoltokeskuksia.

Sertifikaattimme ISO 9001:2008 (2119–04) on siis edel-leenkin voimassa. Ulkoisessa auditoinnissa emme saaneet yhtään poikkeamahuomautusta.

Laaturyhmämme toiminta on systemaattista ja teho-kasta. Johdon katselmukset on hyvin toteutettu ja muis-tiomme ovat erinomaisia. Päätökset ovat selkeitä ja ke-hittämistoimet konkreettisia. Tämä vuosi on ollut väline-huoltajille rankka, mutta raportin mukaan olemme koke-neet myös onnistumisia. Uudet työyhteisöt muodostui-vat helposti, ja vuorotyökin on osin koettu mahdollisuu-deksi. Kaikki tämä on vaatinut jatkuvaa vuorovaikutusta niin asiakkaiden, henkilökunnan kuin laitetoimittajien-kin kanssa. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Ta-voitteena on mahdollisimman laaja keskittäminen, jos-kaan kaikkea välinehuoltoa ei ole tarkoituksenmukaista keskittää. Laatupolitiikan lupauksemme ovat arvioijan mukaan toteutuneet hyvin.

Laatu osa arkeaLaatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen ovat väline-huollossa jokapäiväistä elämää ja arkea – systemaattinen toimintatapa, joka arvioijan mukaan näkyy! Sisäisten au-ditointien raportoinnissa ei puhuta poikkeamista vaan kirjataan ainoastaan kehityskohteita.

Sisäiset auditoinnit, laatujärjestelmämme selkäranka, on suoritettu täsmällisesti. Tänä vuonna T-sairaalan väline-huoltokeskuksen osalta on tehty tietoinen valinta ja kes-kitytty ainoastaan työ- ja paloturvallisuuteen. Ratkaisu on ollut hyvä, sillä uudet tilat on otettu vasta käyttöön ja toiminta on muotoutumassa. Kirurgisen sairaalan vä-linehuoltokeskuksen sisäisessä auditoinnissa keskityttiin työturvallisuuteen, laatujärjestelmän ylläpitoon ja tallen-teiden hallintaan sekä desinfioivaan instrumenttipesuko-neeseen soveltuvien välineiden toimintaprosessiin.

Välinehuollon prosessiosuudessa todettiin, että puhta-us ja steriiliys ovat ammatistaan ylpeille välinehuoltajille ehdoton vaatimus ja ohjaa kaikkea tekemistä. Lopputu-losta seurataan järjestelmällisesti prosessin aikana niin

mittareiden avulla kuin aistinvaraisestikin.Vahvuutta oli kokemus siitä, että esimiehet istuvat sa-

massa veneessä ja soutavat samaan suuntaan. Osaston-hoitaja puolustaa, kun työntekijään kohdistuu raadollista tai asiatonta palautetta. Kehittämiskohteiksi saimme ke-hityskeskustelut, osaamiskartan hyödyntämisen ja kou-lutuksen vaikuttamisen arvioinnin.

Lämpimät kiitokset laaturyhmälle: laatuvastaava Eija Ylitupa, varalaatuvastaava Tarja Ruuskanen, jäsenet Jaa-na Lumme, Ilse-Marie Österman ja Päivi Aro sekä kai-kille välinehuoltajille.

h A n n A M Ä K I L Ä johtaja, Varsinais-Suomen välinehuolto

Laadulla on tekijänsä, vas: Päivi Aro, Tarja Ruuskanen, Ilse-Marie Österman, Jaana Lumme sekä Eija Ylitupa.

Välinehuollon laatusertifikaatti edelleen voimassa

Ylityöllistetyt pois töistä jArI LEhDOnKIVI » KTN:n pääluottamusmies

Miksi meitä ajetaan lomille, vaikka työtä on enemmän kuin ehdimme tehdä?

Monessa yksikössä työlista on pitkä, tekemätöntä työtä löytyy. Tekemätön tilattu työ lisää työn määrää paikassa, missä sitä työtä ei ole tehty, ketjureaktio siis. Hintalappua tälle tekemättömälle työlle tuskin laske-taan, manataan korkeintaan. Lomautukset ja ”vapaa-ehtoiset” palkattomat kasvattavat tuota tekemättömän työn määrää.

Uudet rakennukset: T-sairaalan osat EFG ja tuo lää-kehuoltorakennus, uusia rakennuksia. Tuntuu hyväl-tä, uudet hienot ja toimivat tilat, vaan mikä on totuus kuoressa ja sen sisällä.

Kuulee metkoja epäkohtia.Ovet eivät mahdu aukeamaan, törmäävät toiseen

oveen tai kaappiin. Hieno keskusradiojärjestelmä, ei vaan ole tiedossa, mistä äänenvoimakkuutta saa sää-dettyä ja ohjelman valittua, vai saako ollenkaan.

Nosto-oviakin tuosta uudesta osasta löytyy. Oli tarve hank-kia niihin lisäosia, jotta ne menisivät myös kiinni auto-maattisesti. Ovat vaan niin vanhaa mallia, että merkin edustaja ihmetteli, mistä noin vanhoja ovia olette löytäneet.

Katosta putoavia pendeleitä, betonielementtien sauma-uksia. Välinehuollossa pitäisi olla erittäin hieno ja auto-maattinen pesulinja, vaan vaatii kaksi korjausmiestä vie-relle seisomaan, omia miehiä ja takuiden pitäisi olla voi-massa. Miksi sairaanhoitopiiri maksaa eikä se takuu?

Vain henkilöstö säästää. Miksi vain henkilöstömenoista pitää säästää, muulla ei tunnu olevan mitään väliä? Tek-niikassa työskentelee myös ulkopuolista työvoimaa noin 50–60 miestä ja joukossa jokunen nainenkin. Lähinnä tehden rakennus-, LVI- ja sähkötöitä. Nämä työntekijät ostetaan sovitulla tuntikorvauksella tarpeen mukaan töitä tekemään. Omat vakituiset VSSHP:n palkkalistoilla ole-vat neuvovat ja perehdyttävät nämä työntekijät kulloi-seenkin työhön.

Ulkoisille toimijoille voidaan maksaa ja pitää heidät töissä, ja omaa väkeä lomautetaan. Ainakin nimittä-vät virkamiehet ovat ulkopuolisia pitämässä töissä. Saa nähdä miten kävi. Henkilöstöhallinto on oikein asian ohjeistanut.

Säästöjen nimissä voisivat kaikki ulkopuoliset olla pois lomautusten ajan. Ulkopuolisilla ei tarvitse olla alan koulutusta, riittää, että homma hoituu jollakin ta-valla. Se on metkaa, että ulkoa ostettu työvoima voi ol-la kouluttamatonta ja paremmalla palkalla kuin asian-tunteva oma väki.

Joukko on siis monen kirjavaa, myös erittäin ahkeria, tunnollisia ja huolellista työtä tekeviä.

Tarve työvoimaan. Osa ulkopuolisista on ollut Tyk-sin tiloissa töissä yli 10 vuotta ja tuntee rakennukset. Uudet rakennukset tuovat usean lisähenkilön jatkuvan tarpeen. Eikö heidät pitäisi palkata sairaanhoitopiirin palvelukseen, kun on selkeä ja pysyvä tarve olemassa.

7 2013Hospitaali12

hyvä vai huono rakennus?T-sairaalan laajennuksessa ja lääkehuoltora-

kennuksessa on yhteensä noin 90.000 brut-toneliötä. Niissä on noin 2.000 huonetta ja

tuhansia ovia.Siellä on joitakin ovia, jotka osuvat toisiinsa tai

niissä on jokin muu ongelma. Näitä on takuuai-kana seurattu ja takuuseen kuuluvana korjattu.

Ensimmäinen takuutarkastus pidetään nyt jou-lukuussa ja toinen vuoden kuluttua. Yksiköiltä on saatu listaukset takuuaikana ilmenneistä vioista.

Urakoitsijat korjaavat takuuseen kuuluvat viat eikä niistä aiheudu sairaanhoitopiirille kuluja. Takuuaikana eri verkostojen toimintaa seurataan ja niiden säätöjä tarkistetaan.

T-sairaalassa ei ole ollut normaalia enempää takuuaikaisia vikoja huolimatta tekniikan ja jär-jestelmien suuresta määrästä.

Viemäriputkia siellä on muutama kilometri. Tiedän T-sairaalassa yhden tapauksen, jossa ra-kennusaikaisen putkiston tukkeuman aiheutti lattiakaivoon joutunut betoni sekä toisen tapa-uksen, jossa lääkehuoltorakennuksen viemäri tukkeutui putkeen päässeen rakennusjätteen takia suojaustoimenpiteistä huolimatta.

T-sairaalan keskusradiojärjestelmää saa säädet-tyä ja sen käyttöön saa koulutusta tekniseltä hen-kilökunnalta.

Kattoon asennettujen raskaampien laitteiden kiinnitysten lujuudet on tarkistettu vetokokeel-la. Yksi kattopendeli jouduttiin muiden laite-asennusten takia siirtämään työn loppuvaiheessa uuteen paikkaan, jolloin sen kiinnitys jäi tarkis-tamatta. Aivan sataprosenttisesti ei siis ole onnis-tuttu.T I M O S E P PÄ L Äkiinteistöpäällikkö

Kuv

a:Tu

ulev

i Paa

kkan

en

T E K S T I J A K U VA » P E K K A r E M E S

Loimaan aluesairaalassa työskentelevä sairaanhoi-taja Elina Keloniemi-Hurttila, 48, on harrastanut klassista laulua 15 vuotta. Hän opiskelee laulua

Loimaan Seudun Musiikkiopistossa opettajanaan Sari Anttila.

– Olen äänialaltani sopraano. Aloitin laulunopiskelun 33-vuotiaana. Jos olisin aloittanut vähän aikaisemmin, olisin voinut harkita laulamisesta ammattia.

Keloniemi-Hurttila esittää pääasiassa kirkkomusiikkia kuten Alessandro Scarlattin Stabat Materia, jonka teks-ti kertoo Jeesuksen äidin surusta poikansa ristin äärellä.

Laulutilaisuuksia on tullut myös työn kautta, kun työ-toverit ovat suositelleet laulajaa tutuilleen.

– Olen laulanut hautajaisissa, häissä ja syntymäpäivillä. Harrastus on tavoitteellista.– Minulla on haave, että kun täytän 50 vuotta, minulla

olisi oma konsertti.Mitkä ovat laulajan lempilauluja tai lempisäveltäjä?

– Pidän Mozartin kepeydestä ja positiivisuudesta. Mozart myös sopii äänialaani. Suurista suomalaisista säveltäjis-tä Sibelius ja Merikanto ovat suosikkejani. Esimerkiksi Merikannon ”Mun onneni kukkii kuin omenapuu” on yksi kauneimmista.

Ohjelmisto ei tule valmiiksi kädenkäänteessä vaan se vaatii harjoittelua, jolloin puhutaan paremminkin vuo-sista kuin kuukausista.

Harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua

Laulaminen on fyysistä työtä. Sitä voisi verrata esimer-kiksi urheilusuoritukseen, johon sopii valmentaja Juha-ni ”Tami” Tammisen mantra demonstraatio, imitaatio, toisto. Jotta oppisi laulamisen tekniikan, pitää sitä ahke-rasti harjoitella.

– Alkuaikoina piti miettiä tekniikkaa. Nyt läpilaula-misesta on tullut esittämistä, Keloniemi-Hurttila kertoo.

– Laulaminen on jopa nautinnollista, kun laulun osaa esittää hyvin. Silloin laulaminen on ilo.

Jos konsertin alku ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, pitää laulajan ponnistella konsertti läpi tekniik-kaansa miettien. Se kertoo siitä, että ohjelmistoa ei ole tarpeeksi harjoiteltu.

Keloniemi-Hurttila harjoittelee vähintään puoli tuntia päivisin. Monihan meistä laulaa mielellään suihkussa tai suihkuhuoneessa. Niin tekee myös laulun harrastaja. Mutta harvempi meistä laulaa pää alaspäin. Se on yksi keino ren-touttaa niska ja hartiat. Lihasten jännittyneisyys ja kireys vaikuttavat myös ääneen ja äänenkäyttöön.

Monipuolista harrastusten kirjoaElina Keloniemi-Hurttilan harrastusten ja kiinnostuksen kohteet ovat hyvinkin monipuoliset. Hänellä on diplomi-homeopaatin koulutus, yrttineuvojan koulutus, hän on ympäristönsuunnittelija (AMK), hän opiskelee Kaleva-laista jäsenkorjausta. Lisäksi hänellä on kunnallisia ja seurakunnallisia luottamustehtäviä.

– Minua kiinnostaa kaikki, mikä liittyy luontoon.

HARRASTUKSENA

Haaveena oma konsertti

Työssä ei sentään lauleta, mutta lauluasentoa voi aina harjoitella. Pää alaspäin harjoitellessa

niska rentoutuu. Loimaan aluesairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Elina Keloniemi-

Hurttila harrastaa klassista laulua.

7 2013 Hospitaali 13

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Sairaanhoitopiirimme yksiköistä tehdään vuo-sittain parisen sataa ilmoitusta neulanpistois-ta. Määrässä ei suuria vuosittaisia vaihteluita

ole, kertoo suojelupäällikkö Henrik Jalo.– Toisaalta ei ole ihan varmaa, ilmoitetaanko kai-

kista tapauksista.Aihe on aina ajankohtainen, mutta nyt erityisesti

siksi, että Valtioneuvosto on keväällä antanut asetuk-sen terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmi-en ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. Pykäläkie-lellä ”terävällä instrumentilla” tarkoitetaan asetukses-sa terveydenhuollon toiminnoissa tarvittavia lääketie-teellisiä esineitä ja instrumentteja, jotka voivat aiheut-taa viillon, piston, vamman tai infektion.

Asetukseen on kirjattu toimenpiteet vaarojen pois-tamiseksi tai vähentämiseksi sekä tapaturman jäl-keen vaadittavat toimenpiteet. Henrik Jalo kertoo sairaanhoitopiirin ohjeita uudistettavan asetuksen mukaisesti.

– Tosin nykyisetkin ohjeemme ja käytäntömme ovat olleet hyviä ja toimivia, Jalo muistuttaa.

Useimmin pistää hoitajaaTämän vuoden 9 ensimmäisen kuukauden aikana on kirjattu 145 neulanpistotapaturmaa. Näistä noin puolet on tapahtunut sairaanhoitajille ja seuraavak-si eniten lääkäreille, 31, ja 20 laboratoriohoitajille.

– Tämä on ymmärrettävää, koske he edustavat

Piikissä piilee vaara

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Elokuussa 1962 aloitti opintonsa Turun sairaanhoita-jaopiston kurssi 73. Vuonna 1965 ryhmän opiskelijat valmistuivat sairaanhoitajiksi. Nyt kurssilaiset ovat pu-keneet muistelunsa ja mietteensä opiskeluajoistaan ja työvuosistaan sanoiksi.

Eläkkeellä olevat sairaanhoidon opettajat Oili Verä-jänkorva ja Seija Välilä, osastonhoitaja Irma Laiti-nen, terveydenhoitaja Milja Heinonen sekä primus

motorina toiminut hallintoylihoitaja Seija Paatero kokosi-vat kurssitoveriensa muistot Sairaanhoitajia Suomen Tu-rusta -kirjaksi. Alaotsikkona on Sairaanhoitajakurssi 73 mukana terveydenhuollon kehittämisessä. Kurssikkaista 10 on eläköitynyt VSSHP:n palveluksesta tehtyään täyden päivätyön joko Tyksissä tai aluesairaaloissa. Lisäksi 6–7 sairaanhoitajaa on muuten työskennellyt pitkään Tyksissä.

Tekijöiden sanoin teos maalaa henkilökuvan ryhmäs-tä, sen opiskeluajoista ja ryhmän jäsenten yksilöllisistä työurista sairaanhoitajina. Ryhmästä, joka on tehnyt elä-mäntyönsä terveydenhuollon eri sektoreilla murrosvai-heessa, jossa ”sisar hento valkoinen” ei enää ollut työlleen omistautuva vanhapiika, vaan perhe-elämän ja palkka-työn, usein myös opiskelun, yhteen sovittava monitaituri.

Muutosten pyörteissäMuutoksia on riittänyt niistä ajoista, kun sairaanhoita-jan hameenhelma hulmusi tasan 30 sentin korkeudella

lattiasta. Opiskelijoilla oli kolmeasteinen hierarkia ja sen mukaisesti natsat kauluksissa. Naimisiinmenosta piti vä-hintäänkin ilmoittaa opiston johtajalle, ellei jopa pyytää lupa. Asuttiin pitkälti opiskelija-asunnoissa, ja näkkilei-pä sulatejuuston kera maistui. Ensimmäinen miesopis-kelijakin saatiin Turkuun 1966. Opiskelijoita teititeltiin ja kutsuttiin sukunimeltä. Lääkärit olivat varsinaisia her-roja ja hidalgoja.

Turussa on koulutettu sairaanhoitajia vuodesta 1893 lähtien. Koulutuksessa on edetty muutaman kuukauden pikakursseista nykyiseksi korkeakoulututkinnoksi. Tuo-na aikana on muuttunut monesti niin oppilaitoksen nimi kuin opintojen sisältökin. Kurssi 73:n aikana opiskelu oli tarkkaan säädeltyä, ankaraa ja holhoavaakin, mutta sil-ti kurssilaiset katsovat saaneensa koulustaan hyvät eväät niin työhön kuin elämäntaipaleellekin.

Atk, kertakäyttötavarat, hierarkian kutistuminen, pa-peritöiden lisääntyminen, hoitotyön ja sen laadun kehit-täminen, työn vaativuuden lisääntyminen. Siinä joitain työvuosikymmenten tuomia muutoksia. Yksi ei kuiten-kaan ole muuttunut: hoitotyön perustehtävä.

Julkaisussa on ryhmän jäsenten ajatuksia ja näkemyk-sia oman työnsä merkityksestä sekä myös koulutuksen kehittämisestä. Tekijät toivovat teoksensa kiinnostavan paitsi opiskelutovereitaan myös nykyisiä terveydenhuol-lon päättäjiä ja opettajia.

julkaisu on luettavissa: http://publikaattori.turkuamk.fi/default.aspx (Loki-verkkopalvelu -> Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja)

Monitaiturien muistelmat

He tekivät historiaa, vas: Milja Heinonen, Seija Välilä, Irma Laitinen, Oili Veräjänkorva ja Seija Paatero.

7 2013Hospitaali14

suurta neuloja käyttävää ammattiryhmää. Neulan-pistotapaturmia on tapahtunut myös osastonhoita-jalle, hammashoitajalle, huoltomiehelle, laitoshuol-tajalle, lähihoitajalle, lääkintävahtimestarille, ravin-totyöntekijälle, röntgenhoitajalle, tutkijalle ja väline-huoltajalle, Jalo luettelee.

Työpisteitä, joissa neulanpistotapaturmia on ta-pahtunut useimmin, ovat leikkaussalit, 46 kpl, ja vuodeosastot, 43. Tapaturma on useimmiten sattu-nut leikkauksen tai toimenpiteen aikana. Jalon mu-kaan yllättävää on, että 23 tapausta on ilmoituksessa merkitty kohtaan muu tilanne.

Tiedusteltaessa, oliko vahingoittunut alue suojat-tu, 59 tapauksessa ei ollut ja 79 tapauksessa suojana oli suojakäsine, joka ei juurikaan suojaa pistämisel-tä tai viiltämiseltä.

AjattelemattomuuttaKun käytettyjä neuloja tai muita teräviä esineitä löy-tyy pesulasta työtakkien taskuista, viemäreistä niitä avattaessa, sellaisenaan jätesäkeistä tai kun neulake-räysastiat sullotaan liian täyteen, jolloin astian kansi ei sulkeudu, kyse on pitkälti huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta tai jopa välinpitämättö-myydestä – ei ohjeistuksen toimimattomuudesta. Ja suuri osa pistotapaturmista johtuu juuri mainituista. Neulanpistotapaturmissa on tärkeää selvittää poti-laan tai muun lähteen tartuttavuus. Tässä tarkoituk-sessa on tänä vuonna otettu 101 näytettä.

– Huolestuttavaa on se, että 24 tapauksessa tar-tuttavuutta ei voitu selvittää, suojelupäällikkö har-mittelee.

Neulanpistotapaturman seurauksena on 10 hen-kilölle annettu rokotus, koska he eivät olleet aiem-min saaneet B-hepatiittirokotusta. Kaksi tapausta on edellyttänyt lääkehoitoa..

– Pistossa sinänsä on harvoin riskejä. Riskit ovat siinä, mitä neula on mahdollisesti sisältänyt. Esto-lääkitys annetaan varmuuden vuoksi, mutta pahinta on varman tiedon odotus.

Työnjohtaja Arttu Mäkelä tarkastelee T-sairaalan uumenissa olevassa jätteidenkeräyspisteessä neulankeräysastioita. Näistäkään ei kaikkia ollut asianmukaisesti suljettu.

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Turun yliopistollinen keskussairaala osallistuu 38 tutkimuskeskuksen ja yli 60 sairaalan kanssa suureen kansainväliseen aivovammojen tutkimushankkeeseen. Tyks on ainoana pohjoismaisena kliinisenä keskuksena mukana hankkeen johdossa vastaten yhdestä hankkeen 22 osaprojektista.

Aivovammoja tutkitaan suurprojektissa

Aivovammojen tutkimukseen on alettu vähitellen panostaa. Siitä yhtenä esimerkkinä suuri kansainvälinen hanke, jonka turkulaisvetoista osaprojektia johtaa ylilääkäri Olli Tenovuo.

Neuron toimialueen kuntoutuksen ja aivovammapoti-laan hoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Olli Tenovuo on tyytyväinen.

– Aivovammojen tutkimus on pitkään ollut laimin-lyöty lääketieteen osa-alue. Nyt käynnistyvä laaja hanke on osoitus käänteestä parempaan.

Yhdeksi laiminlyönnin syyksi Tenovuo nostaa lääke-tieteen vahvan sitoutumisen erikoisaloihin, ja kun aivo-vammojen hoito ei kuulu mihinkään niistä, se on ollut ikään kuin väliinputoaja.

– Lisäksi aivovammat ovat hankala ja vaativa tutkimus-kohde. Vammat ovat erilaisia, ja jokaista potilasta hoide-taan yksilöllisen vammaprofiilin mukaisesti.

Aivovammoja aiheuttavat mm. kaatumiset, putoamiset, pahoinpitelyt ja liikenneonnettomuudet. Kohteina ovat usein nuoret aikuiset, joten aivovammojen seuraukse-na menetetään työvuosia ja kokonaiskustannukset ovat suuret.

Muitakin merkkejä positiivisesta muutoksesta on näh-tävillä. Olli Tenovuo mainitsee, että kymmenessä vuo-dessa on kaikkiin yliopistosairaaloihin perustettu aivo-vammapoliklinikka. Tieteellisten julkaisujen määrä aivo-vammojen tutkimuksesta kasvaa. Kun hoidon ongelmat ovat alkaneet hahmottua ja vammojen patofysiologia sekä mekanismit selvitä, ovat myös lääketehtaat havahtuneet. Rahallinen panostus aivovammatutkimukseen on kaiken kaikkiaan lisääntymässä.

– Silti olemme kansanterveydellisesti edelleen jälkiju-nassa, Tenovuo muistuttaa.

Hajanaisia hoitoketjujaTyksin vastuulla hankkeessa on aivovammojen hoitoket-jujen tutkimus. Olli Tenovuo kuvaa nykyisiä hoitoketjuja

hajanaisiksi, ja ne vaihtelevat sekä sattumanvaraisesti että resursseista riippuen.

– Hoitopolku voi olla kovin monihaarainen: minkä ta-son päivystykseen potilas viedään, entä sen jälkeen, teho-osasto, vuodeosasto vaiko kotiin, entä jatkohoito ja kun-toutus. Selvitettävää riittää.

Hankkeessa kerätään yksityiskohtaiset tiedot 5 000 po-tilaasta ja lisäksi suppeammat yli 20 000 potilaasta ver-tailupohjaksi. Potilastiedot kerätään puolentoista vuoden aikana, ja keräys käynnistyy lokakuussa 2014.

– Selvitämme aikaviiveen ja hoitoratkaisujen vaikutusta hoitoon ja pyrimme muodostamaan optimaalisen hoito-reitin potilaan kannalta parhaaseen lopputulokseen pää-semiseksi.

Tiedon käsittely ja siirto kliiniseen käyttöön nopeutu-vat isossa hankkeessa paremmin kuin pienessä.

– Kun tietoja analysoidaan ja vertaillaan erilaisten hoi-tomallien tuloksia, pääsevät potilaat hyötymään projek-tista jo sen kestäessä, ylilääkäri Tenovuo lupaa.

Antwerpenissä pidettiin 11.–12. lokakuuta hankkeen virallinen aloituskokous, johon osallistui yli 80 asiantun-tijaa Euroopasta, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Australias-ta. Maailmanlaajuinen projekti kestää reilut 7 vuotta, ja Tyksissä sen työllistämisvaikutus on tuollaiset 10–12 hen-kilötyökuukautta, lisäksi tulee Tyksin johdolla työsken-televien muiden maiden asiantuntijoiden panos. Tyksi-läisvetoisen osaprojektin rahallinen panostus on 700 000 euroa. Hankkeen rahoittaa EU, ja koko projektin rahoitus on 30 miljoonaa euroa.

7 2013 Hospitaali 15

T E x T O C h B I L D »M AT h I A S LU T h E R

Direktionen för Åbolands sjukhus beslöt för fem år att man skall ta i bruk systemet SHQS. För ett år sedan gjorde sjukhuset slag i saken, och nu börjar de första frukterna synas.

Processen är ännu inte färdig men avdelningsskötare Carita Pomrén tycker att man redan ser vissa re-

sultat. – Det blir en tydligare process. Vi gör

klart vad var och en har för arbetsuppgif-ter, vilket ansvar och vilken makt, vad var och en får besluta om och vad inte.

– Det här är inte något som man åstad-kommer över en natt, utan det kräver att någon leder det. Därför behöver vi också en projektledare.

Den projektledaren är Susanna Friman, som har fortbildat sig för att kunna leda kvalitetsprocessen.

Hon är övertygad om att arbetet ger me-ra än det tar. Misstag och brister i kommu-nikationen kan förorsaka en hel massa ex-tra jobb. Det lönar sig att försöka undvika.

Åbolands sjukhus och Åucs Vakka-Su-omi sjukhus i Nystad beslöt hösten 2012 att synkronisera sina kvalitetshanterings-processer. Förutom utbyte av erfarenheter betyder det att sjukhusens respektive pro-jektledare kan utvärdera det andra sjukhu-sets självbedömningar.

Kryss med konsekvenserNär projektledarna har gått sina kurser och blanketterna med kriterierna har kommit börjar man avdelningsvis gå ige-nom frågorna och jämför sig själva med kriterierna. Ja, Nej och Gäller inte oss är svarsalterna-tiven. Alltså kriteriet uppfylls, uppfylls in-te eller bara delvis, eller kan inte tillämpas på vår enhet. Och de två senare svarsalter-nativen kräver tilläggsförklaringar.

Själbedömningen tas upp av kvalitets-värderaren – Susanna Friman granskar rapporterna från Nystad, projektledare därifrån granskar Åbolands. De gör var sin utvärderingsrapport.

– Man granskar att det som sägs i själv-utvärderingen stämmer. Om det till exem-

Susanna Friman ser att job-bet med kvalitetssystemet sparas in i då misstag och små problem i vardagen på avdelningarna kan undvikas.

Avdelningssköterska Carita Pomrén tror att kvalitets-processen ger personalen möjlighet för ett ögonblick tänka på annat än det dag-liga patientarbetet.

Kvaliteten gnids in i åbolands sjukhus

pel står att man har ett visst introduktions-material så kollar man att det faktiskt finns.

Utvärderarnas rapporter går sedan till-baka till enheterna som granskats som se-dan kan börja jobba på att avhjälpa brister som har hittats.

– Vi har gått igenom vad vi skall göra i höst, vad vi skall göra senare, vem som ansvarar för att det blir gjort och vad tid-tabellen är, säger Susanna Friman.

Också styrkorRapporten är inte bara en lista på fel och brister.

– Vi får också fram allt som vi redan gör rätt, tryggt, bra och med hög kvalitet.

Förväntningen är att det blir allt mera sådant som kommer fram med tiden, då man åtgärdar de brister och oklarheter man hittat. Därför har kvalitetsprocessen inte har något synligt slut utan när man kommit igenom en cykel på ungefär ett år så startar en ny.

– Det kan bli belönande till slut då man märker att man får sätta allt mera kryss i ja-rutorna, säger Friman.

Hon har själv nyligen jobbat två år som vikarierande utvecklings- och personal-chef på Åbolands sjukhus och säger att kvalitetsinstrumentet också kommer att bli ett bra stöd för ledarskapet.

Personalen medCarita Pomrén säger att personalen på Åbolands har hängt med i svängarna.

– Folk har kommit väl förberedda till mötena som vi har haft. De flesta är ak-tivt med.

– Mycket av det här blir inte gjort utan kvalitetsprocessens krav. Det är alltid det direkta patientarbetet som går före, det är ju knappt om tid för det också, säger Pomrén.

Konkret arbetas det på Åbolands sjuk-hus nu till exempel på ett nytt apparatur-register.

– Vi har en massa utrustning men det har inte funnits förtecknat vad som finns var. Vi har också fått veta att då det kom-mer nya apparater så har vi rätt att kräva att det kommer någon från försäljaren och instruerar oss i användningen, det räcker inte med att vi får en bruksanvisning.

Det antecknas också vem som skall med-dela Valvira och andra myndigheter då nå-gon apparat strejkar. Carita Pomrén säger att kvalitetssystemet också blir en klar fördel i de situationer då sjukhuset skall ge offerter i upphandlings-ronder. Det ger extrapoäng.

På Åbolands sjukhus väntar man sig också att patienterna intresserar sig mera för kvalitetsintyg då de får nya möjligheter att själva välja vårdplats.

Vårdens språkDärför sprider sig certifieringen nu inom social- och hälsovården – ungefär två-hundra organisationer har tagit SHQS i bruk, och nyligen fick ett servicehus i Mänttä det hundrade SHQS-kvalitetscer-tifikatet. Det är ett erkännande som man får efter utvärdering som görs av Labqua-lity Ab som administrerar SHQS, och i Mänttä fick man det efter tio års jobb med kvalitetssystemet.

SHQS står för social- och hälsovårdens kvalitetssystem, och Labquality ägs av sjukvårdsdistrikten, kommunförbundet och vissa andra organisationer och fören-ingar i branschen. Kriterierna har utveck-lats enligt internationella förebilder men med beaktande av den finländska sjuk- och hälsovårdens praxis och finsk lag.

– Det här systemet talar vårt språk, säger Susanna Friman.

Sanastoapparaturregister – laiterekisteriBrister – puutteitaintroduktionsmaterial – perehdyttämis-aineistoKvalitetshantering – laadunhallintaSjälvbedömning – itsearviointitydligare – selkeämpiVårdplats – hoitopaikka

7 2013Hospitaali16

Tuota jokavuotista taistelua luontoa vas-taan on taas kuukauden päivät tullut har-rastettua. Lehtien keskustelupalstoillakin asia on ollut tapetilla. Eniten huomiota herättää vuoden 2005 turhakkeeksi valit-tu lehtipuhallin. Näyttääkin sivullisen sil-min varmaan kuin muurahaista metsästet-täisiin tykillä. Tässäkin on taas kyse luon-non ja ihmisen tarkoitusperien välisestä ristiriidasta.

Lehdethän on joka kasvissa, mutta pu-hutaan nyt vain puista. Lehdissä ja neula-

Syksyn lehtisato talteen kuljetuspäällikkö Jari Airolan (oik.) ja ylipuutarhuri Hannu Väinälän voimin. Kuva:Tommi Laukkanen

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Åbo Simklubb – Uintiklubi Turku (ÅSK) järjesti viime kesänä jo kolmannentoista kerran kuutamouinnit sekä 24h-hyvän-tekeväisyysuinnin Samppalinnan maaui-malassa 16.–17. elokuuta.

Tapahtuman tuotosta ÅSK on perin-teisesti lahjoittanut puolet jollekin Tyksin osastolle. Tällä kertaa Lasten

ja nuorten klinikan sosiaalipediatrian yk-sikön laitehankintoihin. Yksikkö tekee yh-teistyötä poliisin kanssa lasten seksuaalis-ten hyväksikäyttöjen ja pahoinpitelyiden tutkimisessa. Lahjoitusvaroilla hankittiin osastolle oma UV-valolaite kaikkine tykö-tarpeineen. Laitteen avulla voidaan tarkas-taa arpia tai mustelmia iholta ja ihon alta sekä erilaisia tahroja, muun muassa ver-ta. Lahjoituspakettiin kuului myös järjes-telmäkamera jalustoineen.

Uintitapahtumaan osallistuneet yri-tykset ja yksityishenkilöt ostivat aikaa tai metrejä ÅSK:n uimareilta tai uimalla it-se viestiosuuden. Viestin avausosuudel-la polskutteli MM-pronssimitalisti Mat-ti Mattsson. Uintien suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Niinpä tämän vuoden 24 tunnin viestiuinnissa uitiin uusi ennä-tys, yhteensä 89 400 metriä. Samoin uin-tien tuotto kohosi ennätyssummaan, noin 12 000 euroon. Lahjoituksen kohde koet-tiin siis varsin tärkeäksi.

Lahjoitustilaisuudessa 11. lokakuuta lahjoittajia kiittänyt erikoislääkäri, dosentti Pirjo Anttila oli tyytyväinen, kos-ka nyt saatiin tarpeelliset tutkimusvälineet omaan käyttöön. Aiemmin piti turvautua poliisin laitteisiin. Nyt voidaan dokumen-toida mm. silminkin havaitsemattomia, jopa vuosien ikäisiä iho- ja kudosvaurioi-ta ja saada näin tallennettua tärkeää todis-

tusaineistoa. Tutkimus myös tarkentuu ja nopeutuu.

Myös toimialuejohtaja Jussi Mertsola oli lahjoituksesta kiitollinen. Lasten pahoin-pitely- ja seksuaalisten hyväksikäyttöta-pausten selvittely on vaikea ja herkkä asia, joka vaatii hyvää dokumentointia. Tämä on tärkeää myös kaikkien osapuolten oi-keusturvan kannalta. Samassa yhteydessä

Mertsola muistutti ensi vuoden alussa käynnistyvästä Lastenasiaintalo-hankkees-ta. Lastenasiaintalo tulee nimenomaan te-hostamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvi-en väkivaltarikosepäilyjen tutkimista sekä lapsiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvia tukitoimia. Hanke käynnistyy Turussa, on-han täällä jo pitkään ollut alan osaamista, jota tuore lahjoitus osaltaan tukee.

Tärkeitä laitteita uitiin lastenklinikalle Lahjoitustilaisuudessa vas: Maija Nurmi, Kerttu

Nurmi, erikoislääkäri Pirjo Anttila, Aare Kiviranta, Emil Hanski ja Martti Hanski.

Lehtisotaasissa tapahtuu fotosynteesi, eli auringon-valon, hiilidioksidin ja veden avulla kasvit kasvavat tuottaen samalla happea. Lehdet ja neulaset ovat kulutustavaraa. Havupuut vaihtavat neulasensa 1,5–2.5 vuoden vä-lein ja lehtipuut joka vuosi.

Suomessa lehtipuut saavat lähtömerkin kelien kylmenemisestä. Puulle tulee kiire ottaa lehdestä ravinteet talteen, mutta pu-donneittenkin lehtien on tarkoitus paran-taa puun kasvuolosuhteita, ennen kaikkea estää ruohoa kasvamasta puun alla. Ne

peittävät ruohikon, ja havujen kohdalla, myös happamoittavat maaperää. Metsässä tämä toimii hienosti, mutta rakennetussa ympäristössä, varsikin ”betoni- ja asfalt-tiviidakossa” kertyy haittailmiöitä. Tuuli kuljettelee lehtiä jopa sisätiloihin, sade-vesikaivot tukkeutuvat, rännit täyttyvät, ja sadekelillä ne aiheuttavat asfaltilla liuk-kautta.

Ammattimaisesti tuota sotaa on itse tullut käytyä jo melkein 40 vuotta. Suun-ta on ollut selvä, käsiaseesta, eli haravas-ta, järeämpään kalustoon. Aikanaan oli enemmän ihmisiä tekemässä tuota työtä. Nykyään koneita hyödyntäen pystyy yksi ihminen hoitamaan useamman hehtaarin puistoalueen.

Tuo lehtijäte on arvotavaraa, joka tavalla tai toisella pitäisi palauttaa luonnon kier-tokulkuun. Jos piha on hyvin suunniteltu, sen voi esim. puhaltimella ohjata pensas-ryhmien alle, minne se maatuu, eikä tuu-li pääse kuljettelemaan. Yleensä kuitenkin poiskerääminen ja kompostointi ovat ai-noa vaihtoehto. Kompostointia helpottaa lehtimassan murskaus, tarkoittaa kerää-vää ruohonleikkuria. Jos vielä ruohonjä-tettä on mukana, toimii homma varsinkin kotioloissa mainiosti. Esim. Tyksissä ei ti-laa kompostoinnille löydy, ja menetämme arvokkaan kukkapenkkien ja nurmikoit-ten perustamismateriaalin. Nurmikoille tekovaiheessa ja perennoille kateaineena.

Aikamoista arsenaalia vuosien varrella tuohon ”sotaan” on tullut käytettyä. Kaikki alkoi rautapiikkisestä lehtiharavasta, on-neksi Fiskars kehitti muoviversion, mitä mekin vielä käytämme. Sitten vuorossa olivat erilaiset harjalaitteet, hinattavat ja omalla moottorilla kulkevat. Toimivat hy-vin kuivissa oloissa, vaan yleensä syksyisin sataa, ei tosin tänä vuonna. Muistittehan nauttia, kuivin syksy mitä muistan.

Lehti-imurit olivat myös aikansa tuot-teita, muuten vielä meluisampia kuin nuo puhaltimet.

Ammattikäytössä tehokkain yhdistelmä on nykyään puhallin ja suurteholeikkuri kipattavalla säiliöllä. Toimii jopa asfaltilla.

Toivottavasti tekniikan kehittyminen poistaisi meluhaittaa, joka varmaan on se suurin ihmisiä ärsyttävä tekijä. Nyt men-nään missä on ääntä, on myös tehoa -men-taliteetilla. Myös oma esimieheni halusi tutustua tuohon vihattuun, ja myös arvos-tettuun, laitteeseen. Kommentti oli: tämä-hän on äijävehje. Kaikenlaisia masiinoita on myynnissä, mutta ammattikäytössä te-hokkuus on valttia. Tiiliskivi on kevyt siir-rettävä käyttämillämme laitteilla, ja myös päästöt 10 kertaa pienemmät esim. kiina-laismalleihin verrattuna.

Pärisevin terveisin Hannu

PS. Onneksi tämän vuoden sota alkaa olla voitettu.

MULTASORMELLA ON ASIAA

7 2013 Hospitaali 17

Syyskuun viimeisenä sunnuntaina vietet-tiin ensimmäistä maailmanlaajuista gyne-kologisten syöpien tapahtumapäivää. Pil-visestä päivästä huolimatta Tuomiokirk-kotorille kokoontui puolenpäivän aikaan viitisenkymmentä innostunutta kävelijää, jotka professori Seija Grénmanin avauspu-heenvuoron jälkeen suuntasivat yhteisel-le kävelylenkille Koroistenniemen ja Ha-listenkosken kautta takaisin Tuomiokirk-kotorille. Tilaisuuteen osallistujat saivat liikunnan lisäksi lyhyen tietoiskun gyne-kologisista syövistä ja kokemuksen osal-listumisesta maailmanlaajuiseen teema-päivään. Osallistujista otettu yhteiskuva

Kävellen taisteluun syöpää vastaan

GLObE-ATHON – GYNEKOLOGISEN SYÖVÄN KAMPANJAPÄIVÄ 29.9.2013

Tapahtuma alkoi yhteiskuvalla Tuomiokirkon portailta. Kuva: Annika Auranen

Tuomiokirkon portailla välitettiin saman tien Yhdysvaltoihin, jossa teemapäivää vietettiin kävelemällä 24 tuntia Valkoisen talon ympärillä sunnuntain aamukahdek-sasta maanantaiaamuun.

Gynekologisiin syöpiin (kohdunrun-kosyöpä, munasarjasyöpä, kohdunkau-lan syöpä ja ulkosynnytinsyöpä) sairas-tuu Suomessa vuosittain noin 1600 nais-ta. Kohdunrunkosyöpä on suomalaisten naisten kolmanneksi yleisin syöpä, rin-tasyövän ja paksusuolisyövän jälkeen. Maailmanlaajuisesti gynekologiset syö-vät muodostavat noin 20 % kaikista nais-ten syövistä, yleisimpänä syöpänä maail-

tyyn ensimmäiseen maailmanlaajuiseen Globe-athon -tapahtumaan, johon osal-listui kaikkiaan 65 maata kaikilta mante-reilta. Suomessa tapahtumat järjestettiin Turun lisäksi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jossa tapahtuma keräsi toistasa-taa osallistujaa.

Tapahtuma sai Turussa tukea Turun Sa-nomilta oivallisen tiedotuksen muodossa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunnalta, jonka rahoituksen ansiosta osallistujille saatiin mehutarjoi-lu. Tämä ensimmäinen tapahtuma oli hy-vä harjoitus ja ideoiden herättäjä tuleviin tapahtumiin. Ensi vuoden tapahtumapäi-väksi on jo sovittu sunnuntai 14.9.2014. Odotammekin jo mielenkiinnolla min-kälaisessa muodossa maailmanlaajuinen tapahtuma tuolloin järjestetään.

A n n I K A AU r A n E n & S E I j A g r é n M A n

malla on kohdunkaulansyöpä.Sunnuntaina 29.9. järjestetyn kävely-

tapahtuman tarkoituksena oli kiinnittää huomiota näihin syöpiin, levittää tietoa niiden oireista sekä hoitomahdollisuuk-sista, sekä muodostaa maailmanlaajuinen verkosto kaikille niille ihmisille, joita nä-mä asiat koskettavat. Lisäksi tapahtuman tarkoituksena oli antaa henkistä tukea gy-nekologisiin syöpiin sairastuneille ja hei-dän omaisilleen. Tapahtuma on saanut al-kunsa Yhdysvalloista, jossa jo muutamana vuotena on järjestetty kansallinen tapah-tuma gynekologisten syöpien hyväksi. Ta-pahtuman saama suosio johti nyt järjestet-

Toista maailmanlaajuista STOP Paine-haavoille -päivää vietetään 21.11.2013. Päivän tarkoituksena on herättää laa-jempaa huomiota painehaavojen (aiem-min makuuhaava) esiintymisestä ja en-naltaehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen en-naltaehkäisyä ja hoitoa.

Useat Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maat ideoivat STOP Painehaavoille -päivän. Tältä poh-

jalta laadittiin painehaavoihin keskittyvä Rio de Janeiron julistus lokakuussa 2011. Julistus ja lisätietoa STOP Pressure Ulcer Day:sta on nähtävissä www.epuap.org si-vuilla. Julistuksessa mainitaan mm., että painehaavojen ennaltaehkäisy on ihmis-oikeus.

Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosit-tain 55 000–80 000 painehaavaa, joiden ai-heuttamat suorat kustannukset ovat noin

STOP Painehaavoille -päivä!

Ehjä iho on ihmisoikeus400 miljoonaa euroa eli noin 2–3 % Suo-men terveydenhuoltomenoista. Suurten kustannusten lisäksi painehaavat ovat ki-vuliaita, lisäävät potilaiden infektioalttiut-ta ja kuolemanvaraa eli vaarantavat poti-lasturvallisuutta ja huonontavat potilaan elämänlaatua.

Painehaavat ehkäistävissäSuomen Haavanhoitoyhdistys ry (SHHY) haluaa kiinnittää kaikkien huomion pai-nehaavojen ennaltaehkäisyn tärkeyteen sekä sairaalassa että kotihoidossa. Paine-haavat ovat noin 95-prosenttisesti ennal-taehkäistävissä oikeanlaisten ja yksinker-taisten ehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden avulla. Painehaavan ehkäisyn keskeisiä osa-alueita ovat: riskinarviointi yksik-köön sopivalla mittarilla (esim. Braden), riskin mukaisen makuualustan ja istuin-tyynyn valinta, asentohoito, ihon kunnon arviointi ja hoito, riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä kaikkien näiden osa-alu-eiden kirjaaminen hoitokertomukseen.

”painehaava on paikallinen ihon ja/tai sen alla olevan kudoksen vaurio. Se sijaitsee tavallisesti luisen ulok-keen kohdalla, ja sen aiheuttaja on paine tai paine ja venytys yhdessä.” EPUAP (European Pressure Ulcer Advisory Panel) /NPUAP (National Pressure Ulcer Advisory Panel, USA) 2009.

Painehaavojen ennaltaehkäisyllä pysty-tään vähentämään merkittävästi sekä ter-veydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia inhimillisiä kärsimyksiä. Suomen Haavanhoitoyhdistyksen www.shhy.fi si-vuilta löytyy materiaalia STOP Painehaa-voille -päivästä sekä painehaavojen ennal-taehkäisystä ja hoidosta. Tyksin Haavatyö-ryhmä haluaa omalta osaltaan tuoda nä-kyvyyttä maailmanlaajuiselle painehaava-päivälle ja on jakanut SHHY:n tuottamaa materiaalia VSSHP:n alueella. Tarkoituk-sena on, että kaikissa paikoissa pohditaan painehaavojen ennaltaehkäisyn toteutu-mista oman työyksikön kannalta mm. kar-toittamalla yksikössä olevat patjat ja apu-välineet sekä niiden kunto.

Lisätietoja antavat Suomen haavanhoito-yhdistys ry:n hallituksen jäsenet, Tyksin haavatyöryhmän puheenjohtaja heli Kallio, heli.kallio@tyks.fi ja Tyksin haavatyöryhmän sihteeri Maarit Ahtiala, maarit.ahtiala@tyks.fi.

7 2013Hospitaali18

JHL 114 YHDISTYS JÄRJESTÄÄ JÄSENILLEEN

JOULU-KONSERTIN

ti 17.12.2013 klo 19.00

RAJATON JOULU 2013

LogomossaSitovat ilmoittautumiset ja

maksut 15.11.2013 mennessä marjo.wittfooth@tyks.fi

puh. 050 365 3720. Omavastuu 10 € yhdistyksen

tilille: Nordea FI27 22051 8000 32515 Lipun voit varata myös ystävälle 40 €

TYKSIN SENIORIT

hKn:llä onnistunut piknikTyksin henkilökuntaneuvosto järjesti koulutuspiknikristeilyn 27. syyskuuta. Koulutuksen koh-deryhmänä olivat sairaanhoitopiirin henkilöstöedustajat ja eri yt-ryhmien jäsenet. Koko piiri oli hyvin edustettuna, ja matkalla olikin ennätykselliset 69 henkilöä.

Työnantajan edustajina mukana olivat sairaalaylihoitaja Tuija Lehti sekä hallintojohtaja Lauri Tanner kertomassa siitä, mitä työnantaja odottaa henkilöstöedustajalta. Ulkopuolisena luennoitsijana oli viestintäkouluttaja Ulla Korpela. M A R J O W I T T F O OT h

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALAAsiantuntijapalvelutAlueellinen apuvälinekeskusKalliokulju Jaana, aac-ohjaaja......................... 1.10.FysioterapiaMoilanen Erkki, fysioterapeutti ........................ 1.10.KuntoutusohjausHaapolahti Satu, kuntoutusohjaaja ................. 1.10.PsykologipalvelutSjösten Noora, psykologi................................ 14.10.Lasten ja nuorten klinikan toimialueUusitupa Terhi, apulaisosastonhoitaja .............. 2.9.Medisiininen toimialueKeuhkosairaudetHalonen Anu, sairaanhoitaja ............................ 1.11.Tiainen Emma, lähihoitaja, varahenkilö .......... 1.11.Naistenklinikan toimialueKurkijärvi Kaisa, erikoislääkäri ....................... 1.11.Neuron toimialue

Jalkanen Juho, erikoislääkäri.......................... 1.11.

SALON ALUESAIRAALAKirurgian yksikköPappinen Joonatan, osastonylilääkäri ............ 1.11.Ruokomäki Kirsi, sairaanhoitaja ...................... 1.10.Sisätautien yksikköO`Hanlon Sanna, sairaanhoitaja ..................... 1.10.Pekkanen Johanna, sairaanhoitaja ................ 1.10.Suomi Reetta, sairaanhoitaja ........................... 1.10.

TYKS-SAPA-LIIKELAITOSKliinisen neurofysiologian palvelualueKupila Jukka, apulaisylilääkäri ........................ 1.10.Patologian tulosalueSajanti Eeva, erikoistuva lääkäri ........................ 1.9.biopankkiSalminen-Mankonen Heli, johtaja ................... 1.10.Varsinais-Suomen kuvantamiskeskusPenttilä Jaana, röntgenhoitaja ....................... 12.11. Kiitos

Työelämän pyörteissäei jäänyt paljon aikaa itselle,

ei ystäville, ei perheelle.Nyt on aikaa kaikelle tälle.

Kiitos teille kaikille jotka teitteviimeisestä työpäivästäniIkimuistettavan juhlan.

riikka VuorenmaaOsasto UC1 / 251

Tyksistä eläkkeelle siirty-neiden tai pian siirtyvien kannattaa liittyä Tyksin se-niorit ry:n jäseneksi. Pääset mukaan osaksi mukavaa ja

reipasta joukkoa, ja samalla tarjolla on pal-jon mielenkiintoisia retkiä ja tapahtumia. Ohessa syksyn ohjelmatarjontaa:

Marraskuu11.11.,18.11. ja 25.11. ma klo 10 liikunnalli-nen jaosto tapaa Kupittaan urheiluhallissa jossa on mahdollista soutaa, käydä kunto-salissa  ja juosta. 12.11. ja 26.11. ti klo 12–13 hengellinen piiri kokoontuu Tyksin A-pääsisäänkäynnin luo-na olevassa hiljaisessa huoneessa. 12.11. ti klo 7.45 lähdemme Tampereelle

TERVETULOATyksin SuPer AO 607:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN

18.11.2013 klo 18. (kahvi klo 17. 30)

Paikka: Turun Seudun Osuuspankin Optio-kokoustila,

Brahenkatu 11 D-porras, 3. krs hUOM! ohje: seuraa sisäänkäynnin

opasteita, hissistä tultaessa Optio on vasemmalla. P-Puutorilta pääsee

Optioon suoraan alikulkukäytävää pitkin, hissi on käytävän toisessa päässä.

KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT:Sääntömääräiset syyskokouksen asiatToimintasuunnitelma vuodelle 2014

Talousarvio vuodelle 2014AO 607:n sijoitusten jatkaminen

(esitys/päätös) muut ajankohtaiset asiatTarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset

viimeistään 11.11. 2013 mika.rönnholm@tyks.fi tai tekstiviestillä 044 324 8911

Tervetuloa!AMMATTIOSASTON HALLITUS

Vsshpläinen! lomauta itsesi talkoopiknikille 25.1.2014Talkoovapaata tarjolla tammikuussa • Rasvaton aamiainen ja kaloriton päiväl-linen Viking-Linen buffet ravintolassa• Höylätty säästöohjelma • Sairaanhoitopiirin johtajan tiukka esitys • Ex-johtajan supistettu puheenvuoro200 nimeä on mahdollisuus vähentää lauantain työvoimasta

• Tyksin U-sairaalan kanttiinista löytyy 15.11.2013 alkaen lista, johon tarvitaan vain oma nimi ja syntymävuosi • Lisäksi tasaraha 25 eMuista • Tee lomautuspäätöksesi nopeasti• Lähtijöiden pitää olla Vikingin-termi-naalissa 25.1. viimestään klo 8.15

PIKNIKIN NIUKASTA bUDJETISTA VASTAA TYKSIN HENKILÖKUNTANEUVOSTO

museokeskus Vapriikkiin katsomaan kiina-laisia terrakottasotilaita. Kysy peruutuspaik-koja Leenalta, p. 044 033 1878.21.11. to klo 15 vietetään perinteistä puu-rojuhlaa Tyksin U-sairaalan ruokasalissa. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Mari hautaviidalle sähköpostilla mari.hautavii-ta@gmail.com tai p. 044 033 1858.27.11. ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena on Peter Franzenin kirja Tumman veden päällä. Tiedustelut Lissu, p. 050 465 5739.29.11. pe klo 9–13 on U-sairaalan 12. ker-roksen aulassa Taitavat kädet -tapahtuma.

Joulukuu 2.12. ma klo 10 kuntoilua Kupittaan

urheiluhallissa.3.12. ti klo 13 käden taitojen jaosto kokoontuu. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuijalta, p. 0400 934 987.9.12. ma klo 12–13 Impivaarassa tasapaino-ryhmä. Sen jälkeen on laiteopastusta.10.12. ti klo 12–13 hengellinen piiri. 18.12. ke klo 19 Åbo Svenska Teaterissa Wolfgang Amadeus Mozartin ooppera Figaron häät. Kysy Leenalta peruutus-paikkoja, p. 044 033 1878.

Tammikuu 20147.1. ti klo 13 käden taitojen jaosto kokoon-tuu. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuijalta, p. 0400 934 987.13.1., 20.1., 27.1. ma klo 10 alk. kuntoilua Impivaarassa.

21.1. ti klo 12–13 hengellinen piiri.29.1. ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena on Riikka Pulkkisen kirja Raja.30.1. to lähdemme Tampereelle katsomaan Komediateatterin esitystä Kvartetti. Näytte-lijöinä ovat kaikille tutut Liisamaija Laakso-nen, Tuija Vuolle, heikki Nousiainen ja Esko Roine. Ilmoittautuminen viimeistään 30.12. Leenalle mieluiten sähköpostilla: uttulalee-na@gmail.com tai p. 044 033 1878.

Leo Mikkola, puheenjohtajaleomikkola@hotmail.com, p. 044 383 8387Taru Luukkala-Viitanen, sihteeritaru.luukkala@kolumbus.fi, p. 044 033 1464

Tulossa työsuojeluvaalitKiinnostaako työhyvinvointi ja työolot? haluatko osallistua työpaikan kehittämiseen entistä paremmaksi? Jos sinulla on innostusta ja tekemisen halua, niin tartu tilaisuuteen.

VSSHP:n työsuojeluvaltuutetut vuosille 2014–2017 valitaan nyt.Ehdokasasettelu VSShP:n työsuojeluvaaleissa on meneillään ja loppuu 18.11.2013 klo 12. Vaalikelpoisia (= voivat olla ehdokkaina) ovat kaikki VSShP:iin palvelussuhteessa olevat pois lukien työnantajan edustajiksi katsottavat henkilöt. Tarkemmat tiedot työsuojeluvaltuutettujen valinnasta ja ehdokasasettelusta löytyvät Santran ilmoitus-taululta vaali-ilmoituksesta. Vielä ehdit asettua ehdolle!Aktiivista vaaliaikaa odottaen • vaalitoimikunnan jäsenet

Kuva: Marjo Wittfooth

UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITA18. lokakuuta tar-kastettiin Turun yli-opistossa LL Juha Kukkosen väitöskirja suomenkieliseltä ni-meltään Degenera-tiivinen kiertäjäkal-vosimen repeämä – Tähystysleikkauk-sen tulokset ja en-

nusteeseen vaikuttavat tekijät. Kukkonen toimii erikoislääkärinä Tyksin Tules-toimialu-eella. Väitös kuuluu kirurgian alaan.

7 2013 Hospitaali 19

Tehyn VSShP:n ammattiosastot hakevat seuraavalle nelivuotiskaudelle luottamusmiehiä. Jäsenet valitsevat uudet luottamusmiehet tänä syksynä järjestettävissä vaaleissa. Tuleva toimikausi on 1.1.2014 – 31.12.2017.

Tarjolla on mielenkiintoinen tehtävä, jossa pääset oikeasti vaikut-tamaan työpaikkasi asioihin. Tehy kouluttaa sinut tehtävään, takanasi on ammattiosastojen ja Tehyn asiantuntijoiden vahva tuki.

Koulutusajat ovat palkallisia ja Tehy maksaa niiden kustannukset. Luottamusmiehillä on oikeus saada palkallista vapautusta työtehtävistään luottamusmiestehtävien hoi-tamiseksi. Pääluottamusmiehelle maksetaan palkan lisäksi korvausta edustettavien tehyläisten lukumäärän perusteella.

Ehdokasasettelu päättyy 15.11.2013 klo 12Tarkempaa tietoa luottamusmiesvaaleista ja vaaliasiakirjat löydät Santrasta ja Tehyn

Tyksin ammattiosaston nettisivuilta http://ao200.tehy.fi

Tehyläinen, tule mukaan aktiivitoimijaksi!

TEHY HAKEE LUOTTAMUSMIEHIÄ

Tupakasta vieroitus on tärkeä osa monien vakavien sairauksien hoi-toa. Sairaalapotilaiden savutto-

muutta tukee tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos keuhkosairauksien klini-kalta. Tupakasta vieroituksen kehitystyötä tehdään työryhmässä, jossa mukana ovat Päivin lisäksi lääkärit Maritta Kilpeläinen keuhkoklinikasta ja Sirkku Jyrkkiö syöpä-klinikalta sekä asiantuntijoina syöpätau-tien professori emerita Eeva Nordman ja keuhkoklinikan eläkkeelle jäänyt ylihoita-ja Leena Järvi.

Nordman ja Järvi ovat käynnistäneet työn Tyksissä ja jatkaneet eläkkeelle jää-tyäänkin asiantuntijaroolissa. Vieroitus al-koi 1994 syöpätautien osastolla. Aluksi sitä tarjottiin syöpään sairastuneille potilaille, lähinnä pään ja kaulan alueen syöpäpoti-laille ja myöhemmin kaikille sitä tarvitse-ville sairaalan potilaille.

– Tein ensin neljä vuotta sädehoidois-sa oleville potilaille tätä oman työn ohella. 1998 tulin keuhkoklinikalle kokopäivätoi-miseksi tupakastavieroitushoitajaksi, Päivi Grönroos kertoo.

Koko terveydenhuollon henkilökun-nan tulisi tiedostaa tupakoinnin aiheut-

tamat terveysriskit ja ymmärtää savutto-muuden merkitys sekä toimia sen edistä-miseksi yhtenäisin metodein. Tiimiläiset haluavat ylläpitää, kehittää ja parantaa tätä tietoisuutta.

Joka osastolla yhteyshenkilöPäivi on ainoa kokopäivätoiminen tupa-kastavieroitushoitaja sairaalaympäristös-sä Suomessa. Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa panostetaan vieroitus-hoitoon ja niissä on savuttomuushoitajia. Myös Turun kaupungilla on savuttomuus-hoitajat, jotka järjestävät hoitoa Turun ter-veyskeskuksen alueella sitä haluaville.

– Olemme kouluttaneet vuosittain Tyk-sissä joka osastolta yhteyshenkilöitä, jotka toteuttavat omalla alueellaan asiaa, mut-ta osa potilaista lähetetään Päiville. Lähe-tettä ei tarvita, riittää, että potilaalla on tarve päästä tupakasta eroon. Ei siis tar-vita muuta kuin puhelinsoitto Päiville tai osaston tupakasta vieroituksesta vastaa-valle ja potilaan yhteystiedot, jotta hänel-le voidaan soittaa ja tarjota apua, Jyrkkiö ja Kilpeläinen muistuttavat.

Tupakoinnin lopettaminen paran-taa syöpätautien ja keuhkosairauksien

ennustetta ja lisää potilaan elämänlaatua. Keuhkosyövissä ja pään- ja kaulanalueen syövissä elossaololuvut tuplautuvat savut-tomuuden myötä. Yhtä suurta elossaolo-hyötyä on vaikea saavuttaa millään muulla hoitokeinolla.

Potilaan oma motivaatio tärkeää– Verisuonikirurgian potilaat ovat yksi tär-keä ryhmä. Heille on tehty omia projekteja ja olemme tukeneet osaston henkilökun-taa niissä. Ortopedit lähettävät esimerkiksi selkä- tai jalkaleikkaukseen meneviä poti-laita paljon vieroitukseen. Aika paljon tu-lee myös hammaslääkärin lähetteellä imp-lanttipotilaita sekä jonkin verran potilaita syöpätaudeilta, korvaklinikalta ja naisten-klinikalta. Etenkin riskisynnyttäjille on tar-jottu tätä mahdollisuutta. Raskaana olevis-ta tupakoi edelleen Suomessa 16 prosenttia ja riskisynnyttäjistä todennäköisesti vielä suurempi osa, tiimiläiset kertovat.

Potilaat voivat saada yksilöllistä ohjaus-ta nikotiinikorvaushoidon ja reseptilääk-keiden käytössä. Ryhmäohjaus on monille hyvä vaihtoehto. Tärkeää on potilaan oma motivaatio savuttomuuteen. Jos motivaa-tiota ei ole riittävästi, sitä koetetaan saada nostettua positiivisuuden kautta. Tavoit-teena on saada potilas itse ymmärtämään mitä kaikkia hyötyä hänelle on tupakoin-nin lopettamisesta

Tukea annetaan niin kauan, että poti-las on ollut vähintään 3-4 kuukautta tu-pakoimatta. Joitakin potilaita seurataan

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O n I E M I

Sairastuneissa ja sairaalahoidossa olevissa potilaissa on paljon tupakoitsijoita, vaik-ka tupakointi yleisesti onkin vähentynyt. Tyksissä toimii oma tupakastavieroitushoita-ja, jolta sairaalan potilaat saavat apua tupakoinnin lopetukseen sekä tiimi, joka tukee tupakasta vieroituksen kehitystyötä.

Tupakointi tulee kirjata sairaus-kertomukseen taustatietona ja potilasta tulee aina informoida mahdollisuudesta tupakasta vieroitukseen, sanovat tupakastavieroitustiimiin kuuluvat tupakastavieroitus-hoitaja Päivi Gönroos, syöpäklinikan lääkäri Sirkku Jyrkkiö ja keuhkoklinikan lääkäri Maritta Kilpeläinen.

Tyksissä tarjottu tupakasta- vieroitusta jo vuodesta 1994

tarvittaessa kauemminkin. Ryhmissä saa vertaistukea, kun kaikki lopettavat samaan aikaan tupakoinnin. 8-12 hengen ryhmiin valitaan samanikäisiä jäseniä, noin kym-menen vuoden sisällä syntyneitä. Kaikki eivät halua ryhmiin ja heille tarjotaan yk-silöohjausta. Myös puhelinneuvontaa tar-jotaan tarvittaessa. Kannustus lopettami-seen on tehokkaampaa, kun se tulee sekä lääkäriltä että hoitajalta.

Aika usein potilaat ovat kokeilleet ni-kotiinikorvaushoitoa jo. On tavallista, et-tä tarvitaan 3-4 yritystä ennen kuin pää-see lopulta eroon tupakoinnista. Tupakas-tavieroituslääke vähentää tupakanhimoa sekä vieroitusoireita ja helpottaa siten ir-rottautumista.

Valitettavasti lääkitys on kallista, yksi hoitokuuri maksaa noin 300 euroa. Suo-messa yhteiskunta ei tue lääkitystä lain-kaan, vaikka monissa länsimaissa ainakin ensimmäinen kuuri korvataan potilaalle. Päivän lääkkeen hinta on kuitenkin edul-lisempi kuin tupakka-askin hinta, Maritta Kilpeläinen sanoo.

Tulokset Tyksissä hyviäPotilasta tuetaan lopettamispäätöksessä. Tupakoinnin lopettaminen on haasteel-lista ja on hyvä tulos, jos puolen vuoden päästä 30 % on tupakoimatta.

Tupakastavieroitusyksikön hoitotulok-set ovat hyvät, sillä jopa puolet potilaista on savuttomia kahden vuoden päästä, Päi-vi kertoo.

Sähkötupakkaa ei suositella tupakan vieroitukseen, koska näyttöä ja turvalli-suustietoja ei ole riittävästi eikä saman-laista laadunvalvontaa kuin lääkityksessä. Sähkötupakkatuotteiden nikotiinipitoi-suudet vaihtelevat paljon.

Nikotiiniriippuvuus myös addiktiosai-raus. Addiktiot päihteisiin kulkevat joskus käsi kädessä tupakkariippuvuuden kanssa.

Potilaalle se on voimauttava tunne, kun pääsee tupakasta eroon. Joskus he tulevat kaupassa vastaan, näyttävät peukkua tai kertovat, että olen ollut kuusi vuotta il-man, Päivi hymyilee.

7 2013Hospitaali20