EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä...Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Euroopan keskuspankkijärjestelmä § Euroopan keskuspankki (EKP) §yhteinen rahapolitiikka

Suomen Pankki

EKP:n rahapolitiikkafinanssikriisissä

Helsingin yliopisto 4.11.2015

4.11.2015

Tuomas Välimäki

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland

Sisältö

§ EKP:n rahapolitiikan strategia

§ EKP:n rahapolitiikan toimeenpano

§ EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä

4.11.2015 Tuomas Välimäki


Euroopan keskuspankkijärjestelmä

§ Euroopan keskuspankki (EKP)§ yhteinen rahapolitiikka alkoi 1999§ euromääräiset setelit ja kolikot käyttöön 2002

§ Eurojärjestelmä§ rahaliittoon kuuluvien maiden keskuspankit ja EKP§ päättävä elin on EKP:n neuvosto (EMU-maiden kansallisten

keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan jäsenet)

§ Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ)§ kaikkien EU-maiden keskuspankit ja EKP§ päätökset eivät liity rahapolitiikkaan

4.11.2015

Tuomas Välimäki


Rahapolitiikan strategia



EKP:n rahapolitiikan strategia

§ Ensisijainen tavoite:hintavakauden säilyttäminen

§ Hintavakauden määritelmä:vuotuinen YKHI -inflaatio keskipitkällä aikavälilläalle 2 prosenttia, mutta lähellä sitä

§ EKP:n toissijainen tehtävä on:tukea yleistä talouspolitiikkaa, kunhanhintavakauden tavoitteen saavuttaminen eivaarannu

Tuomas Välimäki4.11.2015


Miksi hintavakaus?

§ Inflaatio heikentää hintainformaation laatua

”Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa”, Milton Friedman

§ inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden sattumanvaraiseenuudelleenjakoon,

§ inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa jakustannuksissa,

§ inflaatioerot synnyttävät häiriöitä raha- ja valuuttamarkkinoille,

§ kuitenkin matala inflaatio helpottaa sopeutumistahintajäykkyyksiin

”Inflaatio voitelee talouden rattaita”, James Tobin



Mitä on hintavakaus?

”Hintavakaus vallitsee, kun yritysten jayksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa

yleistä hintatason nousua huomioonpäätöksenteossaan”

(Alan Greenspan)



Miksi kaksi?

§ Inflaation vaihtelu kasvavat inflaation tason mukana

§ Hintavakauden määritelmässä huomioidaanmahdollinen mittausharha,

§ Hintavakaustavoite jättää marginaalin myösdeflaatiota vastaan– deflaatio saattaa jäädä pitkäkestoiseksi (vrt. Japani),

§ Rahapolitiikan nollakorkorajoite– rahapolitiikan liikkumavara on rajallinen nimelliskorkojen laskiessa

lähelle nollaa (tarve epätavanomaisille rahapolitiikkavälineille)



Suomen inflaatiohistoria (1860-1996)


-10

0

10

20

30

40

50

1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990

%

Elinkustannusindeksin vuosimuutos

Metallirahakanta

I MS:aaseurannut

setelirahoitus

1930-luvun lama

II MS:njälkeineninflaatio

1970-luvunöljysokit


-10

0

10

20

30

40

50

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

%

Lähde: Eurostat

EKP:n inflaatiohistoria (sama skaala)



-1

0

1

2

3

4

5

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

EKP:n inflaatiohistoria zoomattuna



80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

Hintatason kehitys EKP:n aikana


YKHI-inflaatio

2%:in inflaatioura


Rahapolitiikan uskottavuus

§ Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen edellytys– vaikutus odotusten kautta

Þ alhaiset inflaatio-odotuksetÞ taloudenpitäjien toimet

Þ keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation

§ Politiikassa onnistuminen vaatii, että muu yhteiskuntaon valmis jakamaan hintavakaustavoitteen (huom.Sargent-Wallace)



Rahapolitiikan välittyminen

§ Korkokanava– vaikutus investointeihin ja kulutukseen

§ Luottokanava– vaikutus pankkien luotonantopolitiikkaan ja luoton

kysyntään

§ Valuuttakurssikanava– korkoerot vaikuttavat valuuttakurssiin ja sitä kautta mm.

vientiin ja tuontiin

§ Omaisuushintakanava– vaikutus mm. asuntohintoihin ja sitä kautta kysyntään

§ Tasekanava– pankkien, sijoittajien ja yritysten taseissa tapahtuu

muutoksia, mikä johtaa sijoitusten uudelleen allokointiin



Rahapolitiikan toimeenpanokehikko



Ohjaus- ja markkinakorot

§ Rahapolitiikan keskeisin väline (normaalioloissa) on korko

§ Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella– lyhyet korot: odotukset rahapolitiikasta– pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset (+riskilisä)

4.11.2015

Tuomas Välimäki


1. Vähimmäisvarantojärjestelmä

2. Maksuvalmiusjärjestelmä

3. Markkinaoperaatiot

4. Epätavanomaiset rahapolitiikkatoimet

Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineet:



§ Varantovelvoite:pankit pitävät osan veloistaan keskuspankeissavähimmäisvarantotalletuksina

§ Tavoitteet:i) kasvatetaan keskuspankkireservien rakenteellista kysyntää, ja

ii) varantojen pidon keskiarvoistuksella vakautetaan lyhimpiämarkkinakorkoja

Vähimmäisvarantojärjestelmä



1. Perusrahoitusoperaatiot:– Viikoittaiset politiikkaoperaatiot, joilla signaloidaan rahapolitiikan viritys

2. Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot– mahdollisuuden pidempään keskuspankkirahan hankintaan ja täyttää

rakenteellista likviditeettivajetta

3. hienosäätöoperaatiot:– voidaan kiristää tai keventää likviditeettiä

4. finanssi- ja velkariisien aikana arvopapereiden ostot

Markkinaoperaatiot:



§ maksuvalmiusluotot: pankit voivat lainataeurojärjestelmältä yönylirahaa vakuuksia vastaan, ja

§ talletusmahdollisuus: pankit voivat tehdä yön yli -talletuksia keskuspankkiin

§ maksuvalmiusjärjestelmän korot muodostavatkorkoputken, jonka sisällä pankkienvälinen korko voiliikkua

Maksuvalmiusjärjestelmä



EKP:n ohjauskorot


maksuvalmiusluottokorko

talletus-korko

perusrahoitus-operaatioiden

korko (eliMRO-korko)


Normaaliolojen likviditeetinhallinta

• Luotto-operaatiot mitoitetaan siten, että pankittäyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa

Ø pankit haluavat lainata vähintään tämän määrän,koska muutoin jotkut niistä joutuisivat hakemaan(kalliimpaa) maksuvalmiusluottoa

Ø pankit eivät halua enempää keskuspankkirahaa,koska velvoitteen ylittäville talletuksille ei maksetakorkoa ja keskuspankin tarjoamantalletusmahdollisuuden korko alittaa ohjauskoron.



Eurojärjestelmän konsolidoitu tase2015 kolmas neljännes 8 (2.10.2015)

Vastaavaa € mrd

Valuuttavaranto (ml. kulta) 677Rahapolitiikan operaatiot (netto) 1035

Muut saamiset 766

Yhteensä 2 479

Vastattavaa € mrd

Liikkeessä olevat setelit 1 054Sekkitilisaldot 473

Muut velat (ml. pääoma) 951

Yhteensä 2 479


Autonomiset erätInstrumenttiTavoite

(=likviditeetti)


Likviditeettivajeen täyttö (EUR, mrd)

Pitempiaikaisetrahoitusoperaatiot Perusrahoitusoperaatiot



EKP:n ohjauskorot ja EONIA

4.11.2015

EONIA = pankkienvälistenmarkkinoiden yön yli korko

Normaalioloissa likviditeetti-operaatioilla pyritään pitämäänEONIA mahdollisimman lähelläperusrahoitusoperaatioidenminimikorkoa.

Tuomas Välimäki


Eonian kehitys pitoperiodin sisällä:eonia – minimitarjouskorko(keskiarvo ja +/- 2 keskihajontaa)

2011



Rahamarkkinoiden riskilisä ennen kriisiä:EURIBOR – EUREPO(vakuudeton – vakuudellinen lainakorko)

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 07/2009

1 mo 12 mo

Source: Bloomberg.

Percentage points



EKP:n ohjauskorko ja Euribor-korot

4.11.2015

1 kk3 kk

Perusrahoitusoperaatioidenminimitarjouskorko

2005 2006

- Rahamarkkinakorot heijastavatodotuksia tulevasta ohjauskorosta.- Kommunikaatiolla vaikutetaan tulevaarahapolitiikkaa koskeviin odotuksiin- Päätös ohjauskoron muutoksesta onharvoin täysi yllätys markkinoille

Tuomas Välimäki


Rahapolitiikan vastapuolet

§ kaikki euroalueen luottolaitokset (pankit) ovatvarantovelvollisia

§ näistä rahoitusasemaltaan vakaat ovat potentiaalisiaoperaatiovastapuolia

§ jokainen kansallinen keskuspankki operoikotimaassaan toimivien pankkien kanssa

§ arvopaperiostoissa käytetään normaaleitainvestointitoiminnan vastapuolia



§ kaikelle luotonannolle on oltava vakuudet

§ julkista ja yksityistä velkaa kohdeltavatasapuolisesti

§ vakuudet arvostetaan markkina-arvoonpäivittäin

§ vakuuksien vakuusarvo saadaan tekemällämarkkina-arvon aliarvostus (hair-cut)

Luotto-operaatioiden vakuuksista



Esimerkki: Kreikan 10 vuoden joukkolainanhinnan ja vakuusarvon kehitys

0

20

40

60

80

100

120

1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.7.2011 1.1.2012

hinta markkina-arvo vakuusarvo



Rahapolitiikka finanssikriisissä



Finanssi-velkakriisin dynamiikka

Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu

Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiotkasvavat

Pankkikriisi

Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee,verotulot vähenevät

Julkisen talouden velkakriisi

4.11.2015

X

Tuomas Välimäki

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland4.11.2015

Nousukauden aikana velkaan-nutaan ja silloin kaikilla näyttäämenevän hyvin.

Aina on sanottu, että tälläkerralla tilanne on toinen kuinaikaisemmin eikä syytähuoleen ole.

Jonkun pitäisi hakea booli poissilloin, kun juhlat ovatparhaimmillaan.

Tuomas Välimäki


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

markkina- häiriö

systeeminenfinanssikriisi

reaalitalou-den syvätaantuma

valtionvelkakriisi

eurooppalainenluottamuskriisi

kohonnutdeflaatioriski

Kriisisarjan kuusi vaihetta



2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

markkina-häiriö

USA:n sub-prime luototoistaEuroopan markkinahäiriöön



Asuntohintojen lasku käynnistyiYhdysvalloissa 2007


0

50

100

150

200

250

2000 2005 2010 2015

United States, S&P/Case-Shiller, Real Estate Price Index, Composite20, SA, Index

Lähteet: S&P/Case-Shiller ja Macrobond.

-1/3


0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

1/2006 1/2008 1/2010 1/2012 1/2014Lähde: Bloomberg.Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä

Prosenttiyksikköä

Markkinahäiriö rantautui Eurooppaan syksyllä 2007:rahamarkkinoiden riskilisät lähtivät kasvuun

SP:n markkinaraportti 9.8.2007:”Euroopan aamussa likviditeettitilanne kiristyimyös euroalueella, kun BNP Paribas ilmoittijäädyttävänsä 3 ABS -fundia. Yön yli -korkotreidaa kirjoitushetkellä n. 4,40%:ssa ja bid/ask -spread kävi parhaimmillaan 15 pisteessä, mikäon kolminkertainen normaaliin nähden”

vakuudeton – vakuudellinen 12kk viitekorko



Raha- ja likviditeettipolitiikka reagoi nopeasti,mutta yhtaikaa voimakkaasti sekä maltillisesti

§ pankkien likviditeetinsaanti taattiin mittavillahienosäätöoperaatioita

§ pankeille myönnettyjen luottojen laina-aikaapidennettiin ja tarjontaa joustavoitettiin

§ aloitettiin ulkomaanvaluuttamääräistenkeskuspankkiluottojen tarjonta

§ ohjauskorolla ei reagoitu häiriöön



2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

systeeminenfinanssikriisi

reaalitalou-den syvätaantuma

Markkinahäiriöstä systeemiseenfinanssikriisiin ja suureen taantumaan



0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

1/2007 1/2009 1/2011 1/2013 1/2015

1 kk 12 kk

Lähde: Bloomberg.Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä

Prosenttiyksikköä

Markkinaraportti 15.9.2008:• Lehman Brothers hakee konkurssia• Bank of America osti Merrill Lynchin• AIG on ajautunut merkittäviin ongelmiin• Rahoitusmarkkinoiden huolet ovat

vetäneet osakemarkkinat alamäkeen• Valuuttamarkkinoilla dollari on

heikentynyt ja jeni vahvistunut

Lehman Brothers investointipankin konkurssiaiheutti äkkipysähdyksen rahoitusjärjestelmässä



-50

0

50

100

150

200

250

300

01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013

Miljardia euroa

Lähde: Suomen Pankki* Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot

Pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti(30 päivän liukuva keskiarvo)

täydenjaonpolitiikka

(full allotment)



0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

1/2007 1/2009 1/2011 1/2013 1/2015

1 kk 12 kk

Lähde: Bloomberg.Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä

Prosenttiyksikköä

Uusiutunut likviditeettipolitiikka käänsiriskipreemiot laskuun



Suuri taantuma (Great Recession)

§ finanssikriisi johti reaalitalouden taantumaan– maailmankauppa romahti vuoden 2008 lopussa

§ kehittyneissä markkinatalouksissa BKT syöksyivuonna 2009

§ inflaatio painui negatiiviseksi monissa maissa



95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

2005 2007 2009 2011 2013

Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen)

2005M1 = 100

Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis.

Systeemikriisi johti syvään taantumaan:



0

1

2

3

4

5

6

2004 2006 2008 2010 2012 2014

MRO-korko 1kk euribor

EKP:n keskeisimmät toimet finanssikriisintaltuttamiseksi ja talouskehityksen kääntämiseksi


1. täydenjaon politiikka (lokakuu 2008)

2. koronlaskujen sarja (lokakuu 2008)

3. pitkät täydenjaon operaatiot(kesäkuu 2009)

%


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

valtionvelkakriisi

eurooppalainenluottamuskriisi

Eurooppalainen velka- jaluottamuskriisi



Eurovaltioita ajautui velkakriisiin 2010

§ taloudellisen ja fiskaalisen kehityksenvoimakas eriytyminen euromaiden välillä,

§ eräiden valtioiden velkaan kohdistuva riskialkoi vaikuttaa oleellisesti rahapolitiikanvälittymiseen (bank sovereign nexus)

§ rahoitusmarkkinat pirstaloituivat ja ongelmatalkoivat tarttua maasta toiseen.



0

5

10

15

20

25

1995 2000 2005 2010

Euroalue Saksa Suomi Irlanti Kreikka Portugali

%

Lähde: Bloomberg. 10 vuoden valtionlainojen korkoja.23162@EA-korkoja

Finanssi- ja velkakriisi kasvattivat euroonsiirtymisen supistamat korkoerot ennätystasoille


EKP käynnistiarvopaperimarkkina-

ohjelman (SMP)


0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014

Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuodenkeskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus

Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat.

%

Euroalueen luottamuskriisi


• Tartunnan levittyä Italiaan jaEspanjaan, yhteisvaluutanolemassaolo kyseenalaistettiinmarkkinoilla

• Viimeistään tässä vaiheessaoli selvää, että velkakriisi onkoko euroalueen yhteinenongelma


0

1

2

3

4

5

6

7valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS%-yks.

Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat

0

1

2

3

4

5

6

7

8valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS%-yks.

Valtioriski ja pankkiriski kulkivatkäsi kädessä

Espanja Italia



Rahoitusolot kiristyivät erityisesti GIIPS-maissa

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2005 2007 2009 2011

Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue%-yksikköä

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi.** Espanja, Italia, Kreikka, Portugali ja Irlanti.Lähde: Euroopan keskuspankki.

Uusien yritysluottojen ja 3 kk euriborin erotus



Toimenpiteet luottamuskriisissä

§ Kolmivuotiset rahoitusoperaatiot täydellä jaolla(vakuuksia vastaan)

§ Euroryhmän päätös pankkiunioninperustamisesta:– yhteinen pankkivalvonta käynnistyi 2014,– yhteinen resoluutiojärjestelmä on käynnistymässä.

§ Rahapoliittisten suorien kauppojen ns. OMT-ohjelma (Outright Monetary Transactions).



§ Mario Draghin puhe, Lontoo, heinäkuussa 2012:”Within our mandate, the ECB is ready to do whatever ittakes to preserve the euro. And believe me, it will beenough.”

§ jonka EKP:n neuvosto operationalisoi elokuussa:– EKP on valmis toteuttamaan suoria osto-operaatioita

(OMT) valtion velkapapereiden jälkimarkkinoilla, mikäliasetetut ehdot täyttyvät.

Kulminaatiopiste: whatever it takes



OMT-ohjelman vaikutus


0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014

Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuodenkeskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus

Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat.

%


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

deflaation uhka

Deflaation uhka



90

92

94

96

98

100

102

104

106

108

110

2008 2010 2012 2014

Euroalue Yhdysvallat

Indeksi, BKT 2008/I=100

Lähde: Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.28107@BKT

Velkakriisin seurauksena euroalueajautui kaksoistaantumaan



Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014:

§ BKT:2015: 1,0 %2016: 1,5 %

§ Inflaatio:2015: 0,7 %2016: 1,3 %



0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2007 2009 2011 2013 2015

10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap5 vuoden inflaatioswap

%

Lähde: Bloomberg.

Markkinoiden inflaatio-odotukset laskivatjyrkästi viime vuoden lopulla



05

101520253035404550

-2 - -1 -1 - 0 0 - 1 1 - 2 2 -3 3 - 4 4 - 5 5 - 6

EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme)Lähde: Suomen Pankin laskelmat.eurojatalous.fi18.3.2015

Todennäköisyys, %

Odotettu 5 vuoden inflaatio, %

Inflaatio-odotuksista johdettu deflaation todennäköisyysoli kohonnut huomattavaksi tammikuun puolivälissä



Kuinka rahapolitiikka reagoi uuteen tilanteeseen

korkopolitiikkaa, luototuksen tukemista, laajamittaisiaarvopaperiostoja ja odotusten ohjausta



Korkopolitiikka:

§ Keskuspankkikorot laskettiin alarajalle− perusrahoitusoperaatioiden korko 0,05 % (syyskuu 2014)− talletuskorko -0,20 % (syyskuu 2014)

§ Pankkien keskuspankkirahoitus turvattiin:täydenjaon menettelyä luvattu jatkaa vähintäänvuoden 2016 loppuun



Luotonantoa tukevat toimet vuonna

§ Pankeille pitkäkestoista (2018 erääntyvää) rahoitustareaalitalouden luototukseen matalalla korolla

§ Kolmas pankkien liikkeeseen laskemien katettujenjoukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3)

− lokakuusta 2014 lukien ostettu 116 mrd. euron edestä

§ Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma (ABSPP)

− marraskuusta 2014 lukien ostettu 12 mrd. euron edestä



Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma

§ Määrä– 60 mrd. kuukaudessa (3 ohjelmaa yhteensä)

§ Kesto– maaliskuu 2015 - syyskuu 2016– jatketaan, jos inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu

(ennakoiva viestintä)

§ Julkisen sektorin velkapaperiostojen kohteet:– valtionlainat ja yhteiseurooppalaisten laitosten velkakirjat



Määrällinen keventäminen (QE)

§ Taseen kasvu– Varat: sijoitukset arvopapereihin ↑– Velat: pankkien talletukset keskuspankissa eli keskuspankkirahan määrä ja

siten pankkien ylimääräiset reservit ↑

§ Keskuspankkirahan määrän kasvusta ei automaattisestiseuraa pankkien luoman rahan kasvu

– pankkien luoman rahan määrä kasvaa, kun pankit myöntävät luottoja

§ Määrällisen keventämisen tavoite on rahapoliittinen– estää deflaatiotasapainoon ajautuminen– nostaa inflaatiota/inflaatio-odotuksia

§ Määrällinen keventäminen ei ole setelirahoitusta– setelirahoituksessa keskuspankki rahoittaa valtion menoja suoraan ja

rahapolitiikka alistetaan finanssipolitiikalle



Miten osto-ohjelmat vaikuttavat inflaatioon?


Portfoliovaikutus

Signalointivaikutus

Rahan määräKorot

Arvopaperienhinnat

Lainojen kysyntä jatarjonta

Kilpailukyky jatuontihinnat Varallisuus

Valuuttakurssi

Investoinnit Tulot ja kulutus

Inflaatio 2%

Rahoitusmarkkinat

Reaalitalous


Ennakoiva viestintä:inflaatio-odotukset, kun kevyen rahapolitiikan uskotaanjatkuvan pitkään



0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

% supistunut luottamusväli alentunut keskimääräinen odotus

Ennakoiva viestintä:inflaatio-odotukset, jos keskuspankin odotetaanreagoivan inflaation ensimerkkeihin



Toimenpiteiden vaikutuksista

§ 1930-luvun toistuminen on ehkäisty– deflaatiokierre torjuttu– markkinahäiriöiden voimistuminen uudelleen pankkikriisiksi torjuttu

§ Kontrafaktuaalin puuttuminen– mikä olisi ollut vaihtoehtoinen kehityskulku

§ Keskuspankkien epätavanomaisten toimien viipeitä javaikutusten kestoa ei tunneta kovin hyvin– irtaantumisen vaikeus



05

101520253035404550

-2 - -1 -1 - 0 0 - 1 1 - 2 2 -3 3 - 4 4 - 5 5 - 6

Ennen EAPP-päätöstä, 13.1.2015 EAPP-päätöksen jälkeen, 2.4.2015

EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme)Lähde: Suomen Pankin laskelmat.

Todennäköisyys, %

Odotettu 5 vuoden inflaatio, %

Uusien rahapolitiikkatoimien katsottiinpienentäneen deflaation todennäköisyyttä selvästi



-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap10 vuoden inflaatioswap

%

Lähde: Bloomberg. patu30199@swap

Osto-ohjelmanilmoitus 22/1

Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuivatnopeasti



Lyhyet valtionlainakorot painuivatlaajasti negatiivisiksi


-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 01/2015

Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa)

Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat.

%

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland4.11.2015 Tuomas Välimäki

Rahapolitiikan vaikutukset: välittyminentehostunut, mutta edelleen epäyhtenäistä

0

1

2

3

4

5

6

7

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** EKP:n ohjauskorko%

Lähde: EKP.* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta, Suomi** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja patu30199@composite_yritys

Uusien yrityslainasopimusten keskikorko


Lainakantojen kehitys kääntynyt parempaan


-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritykset Kotitaloudet

Prosenttimuutos edellisvuotisesta

Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjatut tiedot.Lähde: Euroopan keskuspankki.27531@Chart10

Euroalueen lainakannan kasvuvauhti


Rahapolitiikan jatko

§ Kansainvälisen talouskehityksen hidastumisen jaöljyn hinnan uuden putoamisen seurauksenainflaatio-odotukset ovat painuneet jälleen

§ Katseet kohdistuvat EKP:n joulukuun kokoukseen,jossa esitellään uusi ennuste euroalueelle



Kiitos!


Documents

EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä...Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Euroopan keskuspankkijärjestelmä § Euroopan keskuspankki (EKP) §yhteinen rahapolitiikka