ELINTAPAOHJAUKSEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN JA TILASTOINNIN OPAS

Anne Tarhasaari ja Marita Inkinen, Jenni Lahtinen projektisuunnittelijat projektisuunnittelija Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin perusturva Sata-Lipake - hanke 2017 – 2019 Selvinpäin Satakunnassa - hanke 2018-2020

Sata-Lipake hanke 2017 – 2019 on THL:n terveyden edistämisen määrärahoin rahoitettu hanke ja sitä on hallinnoinut Satakunnan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa on vahvistettu ja kehitetty vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta mm. osaamisen vahvistamisen, laajan yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen avulla. Tavoitteena on ollut liikuntaneuvonnan palveluketjun toimintamallin käyttöönotto koko Satakunnassa. Hanke on painottunut liikuntaan ja ravitsemukseen osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa.

Sisällys JOHDANTO .................................................................................................................................................. 2

1. ELINTAPOJEN PUHEEKSIOTTO JA MUUTOKSEEN MOTIVOINTI SEKÄ TAVOITTEEN ASETTAMINEN......... 3

2. RAKENTEINEN KIRJAUS JA TILASTOINTI SPAT/OAB-koodit ...................................................................... 6

2.1 Rakenteisen kirjaamisen merkitykset ja hyödyt .................................................................................... 6

2.2 Yhtenäinen tilastointi ja käytettävät SPAT-koodit diabeetikon hoidossa .............................................. 6

2.3 THL-toimenpideluokitus OAB ohjaukseen ja neuvontaan ......................................................................8

2.4. Päihteiden käytön ja mini-intervention kirjaaminen………………………………………………………………………..10

3. MÄÄRÄLLISET MITTARIT VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEKSI ...............................................................11

4. LAADULLISEN MITTARIN RAKENTEINEN KIRJAUS ...................................................................................12

5. RAKENTEISEN KIRJAAMISEN ESIMERKKIPOHJA ......................................................................................13

6. Lähteet……………………………………………………………………………………………………………………………………………….16

LIITTEET .......................................................................................................................................................17

JOHDANTO Elintapaohjaus on yksi merkittävämpiä vaikuttamisen tapoja ennaltaehkäistessä kansansairauksiamme ja täten myös tyyppi2 diabetesta, aikuistyypin diabetesta. Yksilön saaman elintapaohjauksen tulee olla olla laadullisesti tasavertaista, vaikuttavaa ja seurattavaa. Edellä mainitut asiat ovat lähtökohtana tämän elintapaohjauksen rakenteisen kirjaamisen ja tilastoinnin oppaan laatimiselle elintapaohjauksen tueksi. Rakenteista kirjaamista ohjaa STM:n asetus potilasasiakirjoista (289/2009, potilaskirja-asetus) ja sen noudattamien on toiminnassa huomioitava. Rakenteisen kirjaamisen ja tilastoinnin oppaaseen on haluttu sisällyttää ne elementit, joita tilastoinnissa ja kirjauksissa käytetään elintapaohjauksen yhteydessä. Näihin elementteihin voi kukin syventyä itsenäisesti. Oppaassa on pyritty huomioimaan, miten ne ovat osana laadukasta elintapaohjausta, jonka vaikuttavuutta on mahdollisuus mitata ja seurata. Näkökulmana laadullisen rakenteisen kirjaamisen oppaassa on ns. CASENA prediabetes ja tyypin 2 diabetes. Vaikka elintapaohjausta annetaan muista syistä, se voidaan kirjata ja tilastoida samoin periaattein. Oppaassa keskitytään elintapaohjauksen seuraaviin aihealueisiin:

ravitsemus

liikunta

uni

alkoholi

Elintapaohjaus ja elintapojen eri osa-alueiden kartoitus on aina ohjattavalle henkilökohtainen tapahtuma, jossa yksilön nykytila on huomioitava ainutkertaisena. Kohtaamisen tulee olla sensitiivinen, ottaen huomioon ohjattavan omat tarpeet ja ohjattavan rajat ottaa vastaan annettua tietoa. Opastyökalu etenee seuraavasti: - elintapaohjauksen työmenetelminä: elintapojen puheeksi otto ja muutokseen motivointi sekä tavoitteen asettaminen SMART-TARMO-periaatteella - SPAT- ja OAB-tilastokoodit - määrällinen mitattava tulos - vastaanotolla käytettävät esitietolomakkeet - laadullisen mittarin rakenteinen kirjaaminen - sekä mallipohja rakenteisesta kirjaamisesta, elintapaohjauksen alueina:

ravitsemus

liikunta

uni

alkoholi

1. Elintapojen puheeksi otto, muutokseen motivointi ja tavoitteen asettaminen SMART-TARMO-periaatteella

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu on William R. Millerin vuonna 1983 esittelemä, ammattilaisen ja potilaan väliseen yhteistyöhön perustuva, potilaskeskeinen ohjausmenetelmä, jonka avulla pyritään löytämään ja vahvistamaan potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Menetelmä kehitettiin alun perin erilaisten riippuvuuksien hoitoon, mutta se sopii käytettäväksi myös silloin, kun tarvitaan muutoksia potilaan elämäntapoihin.

Lähtökohtaisesti ihmisillä on motivaatio elää terveellisesti. Käytännössä kuitenkin terveitä elämäntapoja voi olla vaikea toteuttaa, sillä elämäntapojen muuttaminen vaatii rutiinien rikkomista eikä se aina ole helppoa. Taitavalla kommunikaatiolla ihmisen motivaatiota voidaan herättää, kasvattaa ja vahvistaa. Olennaista on pyrkiä selvittämään potilaan omat arvot, tavoitteet, tavoiteltavan muutoksen merkitys ja käytettävissä olevat resurssit, sillä nämä ohjaavat potilaan motivoitumista.

Motivaatio voidaan myös tuhota. Yleensä potilaat eivät halua, että joku käskee, miten heidän tulisi elää. Siksi suora kehotus, kuten ”sinun pitäisi lopettaa polttaminen” saa aikaan enemmänkin vastustusta kuin toivottua vaikutusta. Suostuttelu ja taivuttelu pahentavat tilannetta, sillä mitä enemmän potilas keksii perusteluja tupakoinnin jatkamiselle, sitä vahvemmin hän uskoo itsekin perustelujaan. Paternalistinen eli holhoava lähestymistapa ei kuulu motivoivaan haastatteluun.

Keskeiset periaatteet motivoivassa haastattelussa ovat seuraavat:

1. Empatian osoittaminen. Potilas kokee, että ammattilainen on kiinnostunut hänestä ja hänen asioistaan. Yksinkertaisin tapa osoittaa kiinnostusta on pitää katsekontakti potilaaseen, kuunnella tarkkaavaisesti ja äännellä välillä hyväksyvästi ”mmm”, ”kerro lisää…”.

2. Potilaan itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen. Pyritään tunnistamaan ja vahvistamaan potilaan vahvuuksia, löydetään aina ensin asian hyvät puolet ja pienetkin edistysaskeleet.

3. Nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välillä olevan ristiriidan voimistaminen. Elämäntapamuutosta motivoi havaittu ristiriita nykyisen käyttäytymisen ja potilaalle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen välillä. Pyritään tuomaan epäsuhtaa esiin ja auttamaan potilasta itse puhumaan muutoksen puolesta.

4. Väittelyn välttäminen, vastarinnan myötäileminen. Potilaalla voi olla eri käsitys asioista kuin ammattilaisella. Jos potilas pysyy kannassaan, ammattilaisen todistelu ei yleensä paranna asiaa. Aihe kannattaa jättää hetkeksi ja palata siihen toisessa yhteydessä. Ammattilaisen tulee myös myötäillä vastarintaa eikä provosoitua, vaikka potilas ei toimisi toivotulla tavalla. Potilasta ei kritisoida, vaan osoitetaan ymmärrystä reaktioita kohtaan ja annetaan oikeutus tunteille: ”ymmärrän, että tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa…”

Motivoivan haastattelun perusmenetelmiä ovat seuraavat:

1. Avoimet kysymykset. Motivoivan haastattelun tarkoituksena on saada potilas ajattelemaan aktiivisesti sekä saada selville potilaan ajattelua. Avoimet

kysymykset alkavat yleensä sanoilla mitä, miten, miksi, kuinka ja kerro. Tavoite on, että potilas puhuu enemmän kuin ammattilainen.

2. Reflektoiva eli heijastava kuuntelu. Reflektoiva kuuntelu on haastava, mutta samalla tehokas keino viestittää potilaalle, että häntä todella kuunnellaan. Reflektoivan kuuntelun prosessissa ikään kuin tarkastetaan, onko se "mitä kuulija luulee puhujan tarkoittavan” sama kuin “mitä puhuja todella tarkoittaa”.

3. Yhteenvedot. Reflektoiva kuuntelu sisältää myös lyhyiden yhteenvetojen tekemisen. Tarkoituksena on koota keskeisin siitä, mitä ammattilainen on kuullut ja ymmärtänyt. Yhteenvedon avulla voidaan osoittaa, että potilas on tullut kuulluksi. Samalla potilaalla on mahdollisuus vielä korjata ja täydentää kertomaansa. Tärkeää on myös kuunnella tarkkaan, mitä myönteistä potilas tulee sanoneeksi toiminnastaan tai itsestään. Motivoivaan haastatteluun kuuluu kärsivällisyys odottaa potilaan itseään motivoivia lauseita ja vahvistaa tätä puhetta.

Motivoiva haastattelu on onnistunut, jos vastaanoton päätyttyä potilaalla on mielessään suunnitelma elämäntapamuutokseen ryhtymisestä. Itse tehty suunnitelma sopii potilaan omiin arvoihin, tarpeisiin, tavoitteisiin ja resursseihin ja on siksi yleensä toteuttamiskelpoinen. Pitää kuitenkin muistaa, että potilaat motivoituvat siinä tahdissa, kun se on heille mahdollista eikä motivoitumista voi kiirehtiä. Joskus motivoiva haastattelu jättää mieleen pienen ajatuksen alun, joskus se saa heti aikaan suuren muutoksen. Asiaan palataan joka tapauksessa uudestaan seuraavalla tapaamisella. On hyvä muistaa, että kaikilla potilailla ei ole kykyä tai mahdollisuutta käsitellä asiaa ja päätyä omaan ratkaisuun. Ammattilaisen tulisikin osata arvioida potilaan kykyjä ja tarvittaessa ottaa aktiivisempi rooli potilaan ohjaamisessa.

Lisätietoa aiheesta: Mirkka Järvinen, 18.6.2014, Artikkelin tunnus: nix02109

© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kirjallisuutta

1. Rollnick S, Miller WR. What is motivational interviewing? Behav Cogn Psychother 1995;23:325-34

2. Miller WM, Rollnick S. Motivational interviewing. Preparing people for change. 2. painos 2002. The

Guilford Press. New York, London

3. Miller W, Rollnick S. Motivaatio ja muutos. Sosiaalisairaalan koulutusmateriaalia.

http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/Motivaatio_ja_muutos.pdf

Tavoitteen asettaminen SMART/TARMO - periaatteella

Mitä paremmin kyetään määrittämään elintapamuutoksen tavoite tai tavoitteet, sitä helpompi on määritellä oikeat ja vaikuttavat toimenpiteet. Yksi toimiva työkalu tavoitteen konkretisointiin on SMART-tavoite, joka auttaa arvioimaan myöhemmin, onko haluttu tavoite saavutettu.

SMART auttaa myös havaitsemaan, miksi tietyt toimenpiteet ovat tarpeellisia.

SMART-periaatteella määritelty muutostavoite on selkeä, yhdessä sovittu, riittävän yksityiskohtainen ja eritelty niin, että valmentaja ja valmennettava ymmärtää sen samalla tavalla.

SMART-tavoite on:

S – selkeästi määritelty M – mitattavissa A – aikaan sidottu R – realistinen T – tavoittelemisen arvoinen

TARMO-tavoite on:

T - tarkka A – aikataulutettu R – realistinen M – mitattavissa O – oma teko

2. RAKENTEINEN KIRJAUS JA TILASTOINTI SPAT-koodit / OAB-toimenpideluokitus Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäinen käytäntö antaa luotettavaa tietoa (esimerkiksi diabeetikoille) annetuista palveluista ja mahdollistaa palveliden vaikuttavuuden seurannan. Yhdenmukainen kirjaaminen ja tilastointi on edellytys ajantasaisen tiedon keräämiselle ja vaikuttavuuden mittaamiselle. Ajantasainen tieto on välttämätön edellytys potilaan laadukkaaseen hoitoon, tutkimukseen ja tiedolla johtamiseen (THL 2018). Potilastietojärjestelmään tulee kirjata yksilölle asiakkaalle annettu hoito ja neuvonta (ohjaus). Kirjaus tulee tehdä kansallista otsikointia käyttäen THL:n suosituksen mukaisesti. Kun toiminta kirjataan rakenteiseen muotoon, seuraa siitä hyötyjä ja merkityksiä, joista osa on esitetty seuraavassa luvussa. SPAT-koodit ohjaavat oikein kirjattuina katsauksen asiakkaan saamiin palveluihin kuten ohjaus- ja neuvonta – tietoihin.

2.1 Rakenteisen kirjaamisen merkitykset ja hyödyt Yleinen merkitys:

tiedon saanti helpottuu

toiminta pystytään kuvaamaan

asiakkaan hoidon toteutumisen seuranta

toiminnan laatua voidaan arvioida

tietoisuus kustannusvaikuttavuudesta

toimintaa voidaan kehittää

Ammattihenkilölle muodostuva hyöty:

tieto on hyödynnettävissä tulevissa kontakteissa

tavoitteiden asettaminen helpottuu

haluttu tieto löytyy helpommin

tietokannat yhtenäiset, jolla merkitystä ja hyötyä muun muassa tilanteissa, jossa hoitovastuussa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö vaihtuu, jolloin hänen on mahdollista ottaa asiakakkaan tiedot haltuun nopeammin.

2.2 Yhtenäinen tilastointi ja käytettävät SPAT-koodit diabeetikon hoidossa Seuraavassa on esitetty yhtenäinen tilastointi eli käytettävät SPAT-koodit diabeetikon elintapaohjauksen yhteydessä, hoitajavastaanotolla perusterveydenhuollossa. Koodit kirjataan käynnin yhteydessä tapaamisen päätyttyä.

Elintapaohjauksessa käytettävät ja seurattavat koodit ovat: 1250 Kroonisen sairauden perusteellinen seuranta 1305 Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus 1306 Ravitsemuksen ja painonhallinnan ohjaus 1309 Päihteisiin/riskikäyttäytymiseen liittyvä ohjaus 1051 Unihäiriöihin liittyvä ohjaus Lisäksi muita diabeetikoiden ohjauksessa käytettäviä SPAT-koodeja: 1157 suun ja limakalvojen hoitoon liittyvä ohjaus 1156 ihottuman ja ihon hoitoon liittyvä ohjaus (= jalkojenhoidon ohjaus) 1253 lääkkeen aloitus, muutos, lopetus tai uusinta 1256 lihas- ja ihonalainen inj. 1263 näytteenotto 1054 perifeerisen hermoston tutkiminen (monofilamenttitesti) 1299 muu jalkaterapianimikkeistön mukainen toiminta 1310 tunnettuun terveysongelmaan liittyvä neuvonta 1262 hoitotarvikkeiden luovutus + SPAT-merkinnät jatkohoidon järjestämisestä

2.3 THL-toimenpideluokitus OAB ohjaukseen ja neuvontaan Huom. THL ottaa vastaan SPAT-koodeja vielä vuoden 2019 aikana. OABtoimenpideluokitus tulee käyttöön potilastietojärjestelmien Hilmo-päivitysten jälkeen. Tilastoinnissa käytettävät etuliitteet ovat numerot ja kirjaimet 0 ja OAB sekä numerosarja, joka on tunniste annetusta elintapaohjauksesta. 0 Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen alakohdasta OAB Ohjaus ja neuvonta Ravitsemus OAB72 Painonhallinta- ja laihdutusohjaus OAB73 Vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito OAB74 Sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvä ravitsemusohjaus OAB75 Terveyden ylläpitoon liittyvä ravitsemusohjaus OAB76 Yleinen ravitsemus- ja elintarvikeneuvonta Liikunta OAB77 Prosessinomainen liikuntaelintapaneuvonta (tavoite ohjata kunnan liikuntapalveluihin) OAB78 keskustelu liikuntatottumuksista ja ohjaus liikuntapalveluihin Uni OAB42 Tunnettuun terveysongelmaan liittyvä neuvonta Päihteet OAB40 Päihteisiin/riskikäyttäytymiseen liittyvä ohjaus Muita OAB31 Kasvuun ja kehitykseen liittyvä neuvonta ja ohjaus OAB42 Tunnettuun terveysongelmaan liittyvä neuvonta OAB43 Työterveyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus OAB44 Yleinen terveysneuvonta OAB70 Nesteytykseen liittyvä ohjaus

2.4 Päihteiden käytön ja mini-intervention kirjaaminen Mini-interventio on tehokas menetelmä päihteiden ja riippuvuuksien varhaisessa tunnistamisessa ja tuessa. Menetelmän käytöstä palveluissa on saatavilla heikosti tietoa, koska puutteelliset tilastot eivät riitä seurantaan. Tehostamalla kirjaamista saadaan tilastoitua kattavammin ja näin mini-intervention ja tukitoimien tehostaminen mahdollistuu. Samalla helpottuu ehkäisevien palveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminta. Päihteiden käytön ja mini-intervention kirjaamisessa käytettävät toimenpidekoodit

Kartoittaminen Mini-interventio

Alkoholi

IHA10 Alkoholin ongelmakäytön strukturoitu kartoitus (SPAT 1273)

IHA21 Alkoholin riski- ja haitallisen käytön mini-interventio (SPAT 1274)

Tupakka- ja muut nikotiinituotteet

IHA11 Tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön strukturoitu kartoitus (SPAT 1273)

IHA22 Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön mini-interventio (SPAT 1274)

Huumeet

IHA 12 Kannabiksen käytön strukturoitu kartoitus IHA13 Muiden huumeiden käytön strukturoitu kartoitus (SPAT 1273)

IHA29 Muuhun toiminnalliseen tai aineriippuvuuteen liittyvä mini-interventio (SPAT 1274)

Ongelmallinen rahapelaaminen

IHA14 Rahapeliongelman strukturoitu kartoitus (SPAT 1273)

IHA29 Muuhun toiminnalliseen tai aineriippuvuuteen liittyvä mini-interventio (SPAT 1274)

Muut riippuvuudet

IHA96 Muiden riippuvuuksien ja niiden riskien kartoitus

IHA29 Muuhun toiminnalliseen tai aineriippuvuuteen liittyvä mini-interventio

THL: Päihteiden käytön ja riippuvuuksien sekä mini-intervention kirjaaminen.

3. MÄÄRÄLLISET MITTARIT VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEKSI (Määrälliset tulokset eli kaikki numeroin mitattavat tutkimukset kirjataan käytössä oleviin lab-lomakkeisiin, lisäksi mahdollisesti myös DIA-lehdelle. VSSHP:n alueen ohje) Määrälliset mittarit antavat tietoa yksilön nykytilasta ja antavat mahdollisuuden tarkastella vaikuttavuutta seurannassa sekä suunnitella tavoitteita tulevaisuuteen. Määrälliset mittaustiedot kyetään tilastoimaan ja tarvittaessa ovat käytettävissä seurannassa ja tutkimustyössä. Määrällisiä mittauksissa on tärkeä huomioida, että toimintatavat ovat tasalaatuisia, esim. vyötärön mitta tulisi mitata aina samoin. (Huom. VY/VM, pituus ja paino merkitään myös HILMO-tietoihin. VSSHP:n alueen ohje) Määrälliset mittarit: -pituus (cm) -paino (kg) -B-HbA1c (mmol/l) -Kol, LDL, HDL -RR (diastolinen/systolinen) -VY/VM (cm) -alkoholin käytön kyselynä käytetään AUDIT-kyselyä.

seurannassa käytetään käypähoitosuosituksista tulevia kohtalaisen riskin tasoja:

miehet 14 viikkoannosta ja naiset 7 viikkoannosta. THL:n työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi: Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Peruste: kyseiset annosmäärät suurentavat GT-arvoja. Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi puuttua. Peruste: kyseisillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi. (Käypä hoito, Suomalainen lääkäriseura Duodecim, THL-työryhmä 2018). (Arvot kirjataan lab-lehdelle ja/tai Dia-lehdelle. Haluttaessa voidaan kirjata myös laadullisen rakenteisen kirjauksen yhteyteen. VSSHP:n alueen ohje)

4. LAADULLISEN MITTARIN RAKENTEINEN KIRJAUS Käyttöön on luotu laadullisen rakenteisen kirjauspohjan -malli elintapaohjauksen tueksi, nykytilan kartoittamiseksi ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Mallin sisältö on yleistä tasoa, jota voivat käyttää kaikki elintapaohjausta työssään antavat. Tämän toivotaan helpottavan yleisesti elintapaohjausta ravitsemuksen, alkoholin, liikunnan ja unen osalta. Muut osa-alueet kuten aineenvaihdunta tai jalkojentutkinta jäävät siis tämän rakenteisen kirjaamisen ulkopuolelle. Elintapaohjauksen tukena voidaan käyttää muun muassa seuraavia esitettyjä työkaluja puheeksi ottamisen helpottamiseksi. Elintapaohjauksessa voi ravitsemusneuvonnan tukena keskustelun aloituksessa käyttää muun muassa ruokatottumusten tarkistuslista –lomaketta (Liite 1) tai ruoankäytön ja ruokavalion laadun arviointi ravitsemusohjauksessa D2D (Liite 2), joka on vaativan elintapaohjauksen työkalu diabeteshoitajien ravitsemusohjaukseen. Tätä työkalua hallinnoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (TAYS). D2D-kysely on validoitu menetelmä. Elintapaohjauksessa voi liikunnanohjauksen tukena käyttää muun muassa

Viikon liikuntapisteitä, liikuntapiste = 10 minuutin yhtäjaksoinen liikunta

esim. asiointimatka kauppaan, siivoaminen, haravointi, kävelylenkki jne.

(esimerkiksi 30 min kävelylenkki = 3 liikuntapistettä)

Viikon liikkumisaika - tavoitteena: reipasta liikuntaa 150 min tai rasittavaa liikuntaa 75 min viikossa

UKK-instituutin testaa liikkumisesi: http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/

Liikunnanohjauksen tukena voi käyttää myös UKK-instituutin liikkumisreseptiä (Liite 4)

Elintapaohjauksessa voi uniohjauksen tukena käyttää muun muassa UniVäsy-kyselyä (Liite 5) tai unettomuuden haitta-aste arviointia (Liite 6 / Toimia tietokanta)). Unenlaatua on mahdollisuus tarkastella kyselyn avulla, joka voi tuoda lisäymmärrystä elintapoihin. Elintapaohjauksessa voi päihdeohjauksen ja rahapeliriippuvuuden tukena käyttää muun muassa

AUDIT- kyselyä (päihdelinkki, Liite 7)

ikäihmisten päihdemittaria (päihdelinkki)

tupakkariippuvuustesti (päihdelinkki)

nuuskatesti (päihdelinkki)

CAST -seulontatesti kannabiksen käytön riskitason arviointiin (kannabis-hanke)

Dudit huumeiden käytön riskit (päihdelinkki)

rahapelit BBGS, PGSI (päihdelinkki) Yleisessä elämänhallinnan kartoituksessa voi käyttää muun muassa 15D (Liite 8), WHO5 (Liite 9) tai EuroHIS-8 (Toimia tietokanta) - elämänlaatumittaria. Asiakkaan kanssa selvitellään hänen elämäänsä kuuluvia asioita, jotka lisäävät hyvää mieltä ja tyytyväisyyttä sekä toisaalta niitä aihealueita, joista syntyy huolta ja tyytymättömyyttä.

5. RAKENTEISEN KIRJAAMISEN ESIMERKKIPOHJA Ravitsemuksesta kirjataan:

mitä

kuinka usein

määrä

laatu (jos mahdollista) Kirjattava kansallisten otsikoiden alle, jotta siirtyvät Kantaan. Paikka sovittava yhteisesti omassa organisaatiossa. Esimerkiksi Terveyteen vaikuttavat tekijät – otsikon alle. Elintapaohjausta antava voi haastatella rakennetun pohjan avulla oman aikataulun mukaisesti, seuraavilla kerroilla mahdollisesti vielä syventäen käytyä keskustelua ohjaustilanteessa. Rakenteinen kirjaus mukailee aiemmin esiteltyä D2D ruoankäytön ja ruokavalion laadun arviointi ravitsemusohjauksessa. Elintapaohjauksessa voi tukena käyttää myös luotuja ravitsemuksen fraasikysymyksiä (liite 9). Rakenteinen kirjaamisen fraasipohja voidaan luoda terveyskertomusjärjestelmään ammattilaisen käyttämälle lehdelle/lomakkeelle. Ravitsemus Ateriarytmi: Lautasmalli: Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö: Täysjyväviljatuotteiden käyttö: Kovan rasvan käyttö: Pehmeän rasvan saanti: Sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden käyttö:

Suolan ja suolapitoisten tuotteiden käyttö: Alkoholin käyttö (audit-kysely): Nykytila ja tavoitteet tulevaisuuteen Mihin on tyytyväinen ruokatottumuksissa? Mihin kaipaa muutosta? Itselle asetetut tavoitteet (1–2) Yhdessä laadittu suunnitelma (1-2 tavoitetta) Liikunta Liikuntamuodot: - aktiivinen liikunta - hyötyliikunta Liikuntakerrat viikossa: Esteet liikunnalle: Mikä motivoi liikunnan pariin: Arvio omasta kunnosta juuri nyt: Nykytila ja tavoitteet tulevaisuuteen Mihin olet tyytyväinen liikuntatottumuksissasi? Mitä esteitä liikunnalle? Mihin kaipaat muutosta? Aseta itsellesi 1–2 tavoitetta ja kirjaa ne muistiin Yhdessä laadittu suunnitelma (1-2 tavoitetta): Uni Unirytmi: Unen pituus: Yöunen laatu:

Yöunen häiriötekijät: Aamuvirkeys: Unilääkitys: Uniapnea: CPAP-laite: Uniapneakiskot: Nykytila ja tavoitteet tulevaisuuteen Mihin kaipaat muutosta unenlaadussa? Itselle asetetut tavoitteet (1–2 tavoitetta): Yhdessä laadittu suunnitelma (1-2 tavoitetta)

LÄHTEET Avohilmo.2017. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135316/OHJ2017_20_Avohilmo%202018_täyd.5.12.17_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y Elintapojen puheeksi ottaminen, muutokseen motivointi. Mirka Järvinen, Artikkelin tunnus: nix02109 © 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/nix02109 SMART/TARMO-periaatteella tavoitteen asettaminen. https://www.lupatehdatoisin.fi/tyokalut/smart-tavoite/ Mäkelä, K. 2018. LAADUKAS RAVITSEMUSOHJAUS – OPAS. Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE)- hankeVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP)) THL 2018. Audit-kysely. https://thl.fi/documents/732587/741891/Audit.pdf THL 2018. Potilastiedon Rakenteisen kirjaamisen opas, osa 1. https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018__.pdf/5395585e-324f-4ac5-86d6-106e27979e77 THL 2019.Päihteiden käytön ja mini-intervention kirjaaminen. https://thl.fi/en/web/alkoholitupakka-ja-riippuvuudet/paihdehoito/paihteiden-kayton-kirjaaminen/puheeksioton-ja-miniintervention-kirjaaminen THL.2018Toimia-tietokanta http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2016/11/02/Tyokyvyn_heikkenemisen_varhainen_tunnistaminen.pdf Pölönen, A. 2017. D2D-ruokavaliokysely. Validoitu menetelmä. Vesote & Tays 2017. Koordinointipäällikkö, MMM, laill. ravitsemusterapeutti Auli Pölönen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. https://www.innokyla.fi/documents/6355188/0/D2Druokavaliokyselyn+käytön+opastus.pdf/03987dbb-6b44-4d20-9303-a8a22dec8671 UKK-instituutti. 2018. Liikkumisresepti. http://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti WHO. 2018.Toimia 2018. EuroHIS-8-elämänlaatumittari. file:///C:/Users/Omistaja/Pictures/EuroHIS-8_lomake,%20elämänlaatumittari.pdf

Liite 1

Liite 2

Lähde: D2D-ruokavaliokysely. Validoitu menetelmä. Vesote & Tays 2017. Koordinointipäällikkö, MMM, laill. ravitsemusterapeutti Auli Pölönen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. https://www.innokyla.fi/documents/6355188/0/D2Druokavaliokyselyn+ käytön+opastus.pdf/03987dbb-6b44-4d20-9303-a8a22dec8671

Liite 3

Liite 4

Lähde: http://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti

Liite 5

Liite 6

Lähde: THL. Toimia-tietokanta 2018. http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2016/11/02/Tyokyvyn_heikkenemise n_varhainen_tunnistaminen.pdf

Liite 7

1

Linkki: https://thl.fi/documents/732587/741891/Audit.pdf 2

3

4

Liite 8 15D - elämänlaatumittari

Liite 9 WHO5 - elämänlaatumittari

Liite 10

1

2

3

4

5