VANHUSTENHUOLLON UUDET TUULET 2/201216

Jokaisessa kohtaamisessa muistisairaan ihmisen kanssa hoitaja tekee valintoja, joilla hän voi vahvistaa muistisairaan ihmisen ih-misarvoa. Hoitajalla on valinnanvapauden lisäksi vastuu valinto-jensa vaikutuksista muistisairaaseen ihmiseen ja hänen läheisiin-sä, työyhteisöön sekä omaan itseensä.

Logoterapeuttista ajattelua työssään soveltaneet hoitajat ovat kokeneet, että hoitajan uudenlainen ajattelutapa on edistänyt muistisairaan ihmisen hyvinvointia, lisännyt hoitoyhteisön kes-kustelua hyvästä hoidosta ja vahvistanut hoitajan omia voimava-roja. Hoitajan ja muistisairaan ihmisen yhteisestä arjesta on tul-lut rikkaampaa ja merkityksellisempää.

Logoterapeuttisesta ajattelusta vahvistusta hyvään hoitoonMäntykodissa on etsitty logotera-peuttisesta ajattelutavasta uuden-laista näkökulmaa muistisairaiden ih-misten hyvän hoidon edistämiseen. Mäntykoti oli mukana Ori veden hoiva palveluyhdistyksen Logos -projektissa (RAY 2008–2010), jossa sovellettiin logoterapeuttista ajattelu-tapaa muistisairaiden ihmisten hoi-toon viidessä hoitoyhteisössä Juupa-joella, Jämsässä, Orivedellä ja Ruo-vedellä.

Logoterapia on voimavarasuun-tautunut ja tarkoituskeskeinen lä-hestymistapa muistisairaiden ihmis-ten hoidossa. Sen ydinteemat, ihmis-arvo ja elämän tarkoituksellisuus, oh-jaavat hoitajaa pohtimaan hyvän hoi-don lähtökohtia omassa työssään. Elämän tarkoituksellisuus on yhtey-dessä koettuun elämänlaatuun. Sik-si mielekkyyttä tuottavat ja merkityk-selliseksi koetut arjen asiat ovat ih-misen hyvinvoinnille olennaisia. Ne saavat elämän tuntumaan elämisen arvoiselta.

Logos-projekti osoitti, että logo-terapeuttinen ajattelutapa sopii hy-vin muistisairaiden ihmisten hoitoon ja laajemminkin vanhustyöhön. Ke-hittämistyössä mukana olleiden hoi-tajien kokemuksen mukaan hoitajan logoterapeuttinen ajattelutapa paitsi lisäsi muistisairaan ihmisen hyvin-vointia myös vahvisti hoitajan omia voimavaroja.

– Armeliaisuus itseä ja muita koh-taan on lisääntynyt, lähihoitaja Lee-na Papinaho pohtii itsessään ja työ-yhteisössään tapahtunutta muutosta.

Hän kertoo, miten työssä saa käyt-tää kaikkea osaamistaan ja jokaisen yksilöllistä osaamista arvostetaan. Nöyryyttäkin oppii. Aina ratkaisuja ei löydä itse, mutta silloin työtoveri

Elämä on elämistä varten– logoterapeuttinen ajattelutapa muistisairaan ihmisen hoidossa

– Onko siellä vieraita vai voinko tulla yöpuvussa, kysyy Mäntykodin asukas oven raosta. Hän on iloinen saamas-taan vastauksesta, jonka mukaan pai-kalla on vain tuttuja ihmisiä. Tuttu-jen kesken voi olla oma itsensä. Ruo-vedellä Mäntykodissa arkea eletään tuttujen ihmisten kanssa.

– Asukas kohdataan ihmisenä, ei potilaana tai hoidettavana. Ihmisen arvoa vahvistava hoito näkyy meil-lä erityisesti halussa tutustua muisti-

sairaaseen ihmiseen ihmisenä sekä hänen eletyn elämänsä ja tapojensa arvostamisessa, perushoitaja Mar-jut Nevala kertoo.

Monista kankeista hoitaja- ja or-ganisaatiolähtöisistä rutiineista on Mäntykodissa luovuttu. Keskeistä on ollut oppia tunnistamaan, mikä kulloinkin on muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kannalta olennaista ja toimia sen mukaan.

17VANHUSTENHUOLLON UUDET TUULET 2/2012 VANHUSTENHUOLLON UUDET TUULET 2/2012

”Logoterapeuttinen elämänfilosofia on laaja ymmärrys ihmisenä ole-misesta ja tarkoitukselli-sesta elämästä.

voi nähdä asian toisin silmin.Vaikka Mäntykodin henkilöstössä

on projektin jälkeen ollut vaihtuvuut-ta, uusi ajattelutapa elää kehittämis-työhön osallistuneiden hoitajien työssä.

– Logoterapia antoi meille hoito-mallin. Nyt, kun se on jo sisäistetty, sitä ei enää mieti. Ajattelutapa vai-kuttaa kaikessa toiminnassa taustal-la, Leena Papinaho kertoo.

– Olen samaa mieltä Leenan kans-sa. Jos joku kysyy, mitä se logotera-pia on, sitä on vaikea selittää. Ky-se on laajasta työtä ohjaavasta ajat-telu- ja asennoitumistavasta. Pitkään muistisairaiden ihmisten hoitotyönä tehneenä projektiin liittyvä koulutus syvensi osaamistani ja antoi voimia työhön, Marjut Nevala kuvailee pro-jektin antia itselleen.

Tekojen tärkeysLogoterapeuttinen ajattelu korostaa tekojen tärkeyttä. Ei riitä, että teorias-sa tietää, millaista hyvä hoito on. El-lei tieto muutu eläviksi teoiksi, se on merkityksetöntä. Muistisairaita ihmi-siä työssään kohtaavan ammattihen-kilöstön ajattelu- ja asennoitumis-tavalla on suuri merkitys sille, miten ymmärrys ja tieto hyvästä hoidosta elävät kohtaamisen tasolla.

– Tärkeintä on olla läsnä ja saatavil-

la. Ne pienetkin kohtaamisen hetket ja onnistuminen hyvän tunnelman luomisessa tekevät tästä vanhustyös-tä mielenkiintoisen maailman, Leena Papinaho kuvailee työtään.

Logoterapeuttisen ajattelutavan voima on siinä, että se rohkaisee hoi-tajaa tarkastelemaan omaa suhtautu-mistapaansa ja tunnistamaan omien valintojensa merkityksen. Se, miten hoitaja kohtaa muistisairaan ihmisen on aina valinta, joka pitäisi tehdä eet-tisesti valppaana.

Työn mielen löytäminenLogoterapeuttinen ajattelutapa kos-kettaa hoitajaa henkilökohtaisella ta-solla. Ihmisenä olemisen ja mielek-kään elämän kysymykset ovat kaikil-le ihmisille yhteisiä. Hoitajan työs-sä on eri asia suorittaa mekaanisesti hoitotoimia kuin kohdata muistisai-ras ihminen ihmisenä, jonka elämän-kokonaisuuteen tämäkin hetki ja päi-vä kuuluvat. Työn mieltä kirkastaa se, että työssäoloaika on myös osa hoitajan ainutkertaista elämää. Ei siis ole yhdentekevää, miten hoita-jan arvot elävät tekoina, millaisten tunteiden antaa johtaa työpäivään-sä ja millaisen henkilökohtaisen pa-noksen hän työhönsä antaa. Niistä rakentuu työn mieli, työn mielekkyys ja merkityksellisyys.

Elämä on elämistä vartenVanhuuden Mieli – logoterapeuttista ajattelua vanhustyöhön Logoterapeuttinen ajattelu on nyt le-viämässä ja juurtumassa niin muisti-sairaiden ihmisten hoitoon kuin laa-jemminkin vanhustyöhön Ikäinsti-tuutin Vanhuuden Mieli -projektin kautta (RAY 2011–2014). Projektin päämääränä on vahvistaa ikääntynei-den mielen hyvinvointia. Päämäärään pyritään kuulemalla ikääntyneiden

ajatuksia mielen hyvinvoinnista ja sii-hen liittyvistä asioista. Projekti tuot-taa tietoa ja välineitä mielen hyvin-voinnin tukemiseen. Hankkeessa kehitetään vertaisryhmä toimintaa ja koulutetaan ryhmänohjaajia. Lisäksi Vanhuuden Mieli -projektissa juur-rutetaan logoterapeuttista ajattelua muistisairaiden ihmisten hoitoon. Se tapahtuu kehittämällä koulutus malli ja toteuttamalla kaksi pilottikoulu-tusta. Ensimmäinen 15 op:n laajui-nen Mahdollisuuksien Matka -koulu-tus käynnistyi Ikäinstituutissa tammi-kuussa 2012.

Lisätietoja Vanhuuden Mieli -projek-tista www.ikainstituutti.fiminna.laine@ikainstituutti.fi

Teksti: Minna Laine, sosiaaliohjaaja,

logoterapeutti LTI, suunnittelija Ikäinstituutti

Kuva: iStockphoto.com

Logoterapeuttinen elämänfilosofia on laaja ymmärrys ihmisenä olemi-sesta ja tarkoituksellisesta elämästä. Logoterapian on kehittänyt itäval-talainen neurologi ja psykiatri Viktor E. Frankl (1905-1997). Franklin teoria sai erityistä painoarvoa hänen omista kokemuksistaan juutalaise-na keskitysleirivankina. Nykyisin logoterapian filosofiset ja psykologi-set ajatukset ovat levinneet ympäri maailman ja Franklin oppeja sovel-letaan uusille alueille ja aloille ihmisten auttamiseen ja kohtaamiseen. Logo terapiasta on apua erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa tapah-tuvissa elämän tarkoituksen pohdinnoissa sekä ihmisenä ja ammattilai-sena kasvun prosessien tukena. Lisätietoa: www.logoterapia.fi ja www.logoterapiayhdistys.fi

Logoterapia