ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JAENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINENHELSINGIN KAUPUNGISSA

2016

10.5.2017

Helsingin kaupunki

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

2

Kannen kuva: Isoisänsilta

Kuvan lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki/Rakennusviraston kuvakokoelma

3

ESIPUHE

Raportissa Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2016 onesitetty Helsingin kaupungin energiankäyttöä ja -tuotantoa koskevia tietoja. Siinä on myös kerrottu Helsinginkaupungin sitoumuksista ja ohjelmista sekä kaupungin velvoitteista niiden toteuttamiseksi. Raportissa onesitetty kaupunkikonsernin sisälle ja ulkopuolelle suunnatut energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavattoimenpiteet, tietoja näiden toimenpiteiden toteutumisesta ja arvio saavutettujen säästöjen vaikutuksesta.

Energiansäästötoiminnan koordinoinnista Helsingissä vastaa Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK), jonkatehtäviin kuuluvat mm. tämän raportin laatiminen, seurantaraportin laatiminen kaupungin ja TEM:n välisenEnergiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisten velvoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin ja EU:n välisenenergia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön raportointi. Rakennusvirasto vastaaEnergiansäästöneuvottelukunnan käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta.

Tämän Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2016 -raportinon laatinut Pälvi Holopainen Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalta hyödyntäenkaupungin laajaa asiantuntemusta työssään. Energian kulutustiedot on saatu Helen Oy:ltä. Useat kaupunginvirastot, laitokset sekä tytäryhteisöt ovat toimittaneet tietoja toimenpiteistään ja kommentoineet raportinsisältöä, mistä Energiansäästöneuvottelukunta kiittää lämpimästi.

Toukokuussa 2017

Energiansäästöneuvottelukunta

4

SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe .................................................................................................................................................................................. 3

Tiivistelmä.............................................................................................................................................................................. 8

1 Energiansäästötoiminnan perusta ................................................................................................................................ 13

1.1 STRATEGIAT, SITOUMUKSET JA NIIDEN VELVOITTEET ........................................................................................... 13

1.1.1 Energiatehokkuussopimukset .......................................................................................................................... 13

1.1.2 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ............................................................................................... 14

1.1.3 Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013 – 2016.......................................................................................... 15

1.1.4 Sitovat energiansäästötavoitteet ..................................................................................................................... 16

1.1.5 Helen Oy:n TAVOITTEENA ILMASTONEUTRAALI ENERGIA 2050 ........................................................................ 16

1.1.6 Green Digital Charter ....................................................................................................................................... 16

1.1.7 Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka .......................................................................................................... 16

1.2 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN KOORDINOINTI .................................................................................................... 17

1.2.1 Energiansäästöneuvottelukunta ...................................................................................................................... 17

1.2.2 Muut työryhmät .............................................................................................................................................. 17

1.2.3 Ympäristöjohtaminen ...................................................................................................................................... 18

OSA B ENERGIANKÄYTTÖ JA SIITÄ AIHEUTUVAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT ............................................................................. 20

2 Energiankäyttö ja päästöt ............................................................................................................................................ 21

2.1 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT HELSINGIN ALUEELLA ................................................................................................. 21

2.2 ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ ....................................................................................................... 21

2.3 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISENERGIANKÄYTTÖ ................................................................................................ 21

2.4 KAUPUNGIN OMISTAMAT KIINTEISTÖT JA NIIDEN ENERGIANKULUTUS ....................................................................... 24

2.4.1 Kaupungin omistama kiinteistökanta ............................................................................................................... 24

2.4.2 Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus ............................................................................................................. 25

2.4.3 Lämmön ominaiskulutus .................................................................................................................................. 26

2.4.4 Sähkön ominaiskulutus .................................................................................................................................... 28

2.5 MUU KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUS ................................................................................................................ 29

2.5.1 KATU- JA Ulkovalaistus .................................................................................................................................... 29

5

2.5.2 Yleisten alueiden kohteet ................................................................................................................................ 31

2.5.3 Raide- JA LAUTTAliikenne ................................................................................................................................ 31

2.5.4 Autot ja työkoneet .......................................................................................................................................... 31

2.6 Energiankäytöstä aiheutuvat CO2-päästöt ............................................................................................................ 31

3 Energiatehokkuuden kehitys ........................................................................................................................................ 33

3.1 KETS-SOPIMUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMIEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT ............................... 33

3.1.1 Arvioidut säästöt ............................................................................................................................................. 34

3.2 JATKOTOIMENPITEET ........................................................................................................................................... 34

3.3 HELEN OY:N ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT .................................. 35

3.3.1 Asiakkaiden energiansäästön edistäminen ....................................................................................................... 35

3.3.2 Sähköverkon energiatehokkuuden parantaminen ............................................................................................ 35

3.3.3 Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden paraneminen ................................................................................... 36

3.3.4 Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen ........................................................... 37

OSA C TOTEUTETUT TOIMENPITEET ..................................................................................................................................... 38

4 Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet kaupunkikonsernin sisällä ................................................... 39

4.1 KIINTEISTÖT......................................................................................................................................................... 39

4.1.1 Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta ...................................................................................................... 39

4.1.2 Energiansäästösuunnitelmat ja toteutuminen .................................................................................................. 40

4.1.3 Energiakatselmukset palvelukiinteistöissä........................................................................................................ 40

4.1.4 Lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja vedenkulutukseen liittyvät toimenpiteet ....................................................... 41

4.1.5 Kokoontumistilojen energiankäytön tehostaminen .......................................................................................... 42

4.1.6 Valaistukseen liittyvät toimenpiteet ................................................................................................................ 42

4.1.7 Rakennusten käyttäjien motivointi ja opastus .................................................................................................. 43

4.1.8 Lähes nollaenergiarakentaminen ..................................................................................................................... 44

4.1.9 Työasemat ...................................................................................................................................................... 45

4.1.10 Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntäminen ........................................................................ 45

4.1.11 Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen ....................................................................................... 46

4.2 ULKOVALAISTUS .................................................................................................................................................. 46

6

4.3 YLEISTEN ALUEIDEN ENERGIANKULUTUS ............................................................................................................. 47

4.4 TYÖMATKALIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA ............................................................................................................. 48

4.5 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS .............................................................................................................................. 48

4.5.1 HELSINKI HYVÄKSYI UUDEN ILMASTOTAVOITTEITA TUKEVAN YLEISKAAVAN .................................................... 48

4.5.2 ENERGIATEHOKKUUTTA JA UUDISTUVIA ENERGIAMUOTOJA EDISTETTIIN KAAVOITUKSELLA ............................ 49

4.5.3 Kaavoituksen arviointityökalu (KARVI) ............................................................................................................. 49

4.5.4 Liikennesuunnittelu ......................................................................................................................................... 49

4.7 HANKINNAT ......................................................................................................................................................... 49

4.8 KOULUTUS, NEUVONTA JA TIEDOTUS ...................................................................................................................... 50

4.8.1 Stadin ilmasto ................................................................................................................................................. 50

4.8.2 Helsingin Ilmastotiekartta 2050 ....................................................................................................................... 50

4.8.3 Helsingin ilmastoverkosto ................................................................................................................................ 50

4.8.4 Investointien ilmastovaikutusten arviointi ....................................................................................................... 50

4.8.5 Hiilineutraali ympäristökeskus ......................................................................................................................... 51

4.8.6 Hiilineutraali Korkeasaari ................................................................................................................................. 51

4.8.7 Display energia- ja päästömerkki ja energiatodistus ......................................................................................... 51

4.8.8 Energiansäästöviikko kaupungin henkilöstölle ................................................................................................. 52

4.8.9 Ekotukihenkilökoulutus ja -toiminta................................................................................................................. 52

4.8.10 Koulutus kaupungin omalle henkilökunnalle ................................................................................................ 52

5 Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet....................................................................................................... 53

5.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN ................................................................................................................................... 53

5.1.1 Vähäpäästöiset ajoneuvot ............................................................................................................................... 53

5.1.2 LIIKENNE ......................................................................................................................................................... 53

5.1.3 Sähköautojen lataus ........................................................................................................................................ 53

5.1.4 Pyöräilyn edistäminen ..................................................................................................................................... 53

5.2 KAUPUNKIALUEEN MUIDEN TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI ........................................................................................ 54

5.2.1 Ilmastokumppanit JA CLIMATE KIC ................................................................................................................... 54

5.2.2 Ekokompassi ................................................................................................................................................... 54

7

5.3 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVONTA JA -VIESTINTÄ KAUPUNKILAISILLE ......................................................................... 55

5.3.1 Rakennusvalvonnan ennakkoneuvonta ............................................................................................................ 55

5.3.2 Helen Oy:n EnergiaNEUVONTA ........................................................................................................................ 56

5.3.3 Energialuontopolku ......................................................................................................................................... 56

5.3.4 Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta ............................................................................................ 57

5.3.5 Energiasuunta ................................................................................................................................................. 57

5.3.6 Seminaareja, tapahtumia ja hankkeita ............................................................................................................. 57

5.4 ENERGIANTUOTANTO JA -JAKELU HELSINGISSÄ ................................................................................................... 58

5.4.1 Lämmön ja sähkön yhteistuotannon energiatehokkuus.................................................................................... 58

5.4.2 uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen lämmön ja sähkön yhteistuotannossa ................................. 59

5.5 MUUT TOIMET .................................................................................................................................................... 59

5.5.1 Sähköinen viestintä ......................................................................................................................................... 59

6 Kehityshankkeet .......................................................................................................................................................... 61

6.1 50/50 .................................................................................................................................................................. 61

6.2 FINSOLAR ............................................................................................................................................................ 61

6.3 DECUMANUS ....................................................................................................................................................... 61

6.4 ILMASTOKATU ..................................................................................................................................................... 62

6.5 MYSMARTLIFE ..................................................................................................................................................... 62

6.6 FIKSU KALASATAMA ............................................................................................................................................ 63

6.7 City Performance Tool –mallinnus (CyPT) ............................................................................................................. 63

6.8 COMBI ................................................................................................................................................................. 63

6.9 TARVE ................................................................................................................................................................. 64

6.10 GREEN CLIMATE CITIES JA URBAN LEDS ............................................................................................................... 64

6.11 KAUPUNGIN VIRASTOJEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEEN SUORAAN VAIKUTTAVAT HANKKEET ........................... 64

LIITE 1 Energiansäästöneuvottelukunnan jäsenet 2015 – 2016 toimikaudellaLIITE 2 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutustiedot vuodelta 2016LIITE 3 Kaupungin energiankäytön hiilidioksidipäästöt 2016 (HSY:n laskentatapa)

8

TIIVISTELMÄ

Helsingin kaupungin työ energiatehokkuuden edistämiseksi ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi edistyimonilla eri sektoreilla vuonna 2016. Helsingin ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet on asetettu kaupunginstrategiaohjelmassa sekä ympäristöpolitiikassa vuosille 2020 ja 2050. Helsingin kaupunki on sitoutunutenergiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin jaohjelmin.

Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013 – 2016 on koko Helsingin hiilidioksidin päästövähennystavoite 30 %.Lisäksi strategiaohjelmassa linjattiin, että vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö. Helsinginympäristöpolitiikan tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050. Ympäristöpolitiikassa on asetettu tavoitteet myös kokokaupunkialueen energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energian osuudelle. Vuonna 2015 valmistunut Ilmastotiekartta2050 viitoittaa Helsingin tietä kohti keskeisiä ilmastotavoitteita askel kerrallaan.

Tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovatKuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors).Näiden sitoumusten täytäntöönpano ja ohjaus on annettu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) vastuulle.Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin vuonna 2009 saumattomana jatkonapitkäjänteiselle energiatehokkuustyölle.

Helsinki, viisi muuta suurta kaupunkia ja HSY neuvottelivat vuonna 2015 yhdessä Energiaviraston, Motivan jaKuntaliiton kanssa raamin ja sisällön uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 vuonna 2013 tehdyn aiesopimuksenmukaisesti. Energiatehokkuussopimus vuosille 2017 – 2025 allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Helsinki liittyi maailmanlaajuiseen Compact of Mayors –ilmastosopimukseen 4.11.2015. Kaupunkien tulee osoittaasitoutumisensa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen raportoimalla avoimesti päästöistään ja toimistaanyhteiseen raportointijärjestelmään. Kaupunkien tulee laatia kolmen vuoden sisällä liittymisestä ilmastonmuutoksenhillinnän ja sopeutumisen ohjelmat.

TIEDOTUS JA KOULUTUS

Sitoviin energiansäästötavoitteisiin liittyviä energiansäästösuunnitelmia tehtiin hallintokunnissa. Vuoden 2016loppuun mennessä oli valmistunut 24 hallintokunnan energiansäästön toimintasuunnitelmat (yhteensä 41 kpl) ja 12hallintokuntaa oli päivittänyt toimintasuunnitelmansa. Valmistuneet hallintokuntien energiansäästöntoimintasuunnitelmat on julkaistu internet-sivustolla http://www.energiatehokashelsinki.fi/

Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin Helsingissä vuonna 2006 eli ekotukitoiminnan aloittamisesta Helsinginkaupungilla tuli vuonna 2016 täyteen kymmenen vuotta. Tänä aikana kaupungin 28 hallintokuntaan ja yhdeksääntytäryhteisöön on koulutettu yli 1 300 ekotukihenkilöä. Toiminta on Helsingistä levinnyt myös 24 kuntaan,Uudenmaan ELY-keskukseen, HSY:hyn ja Uudenmaan liittoon.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lähesnollaenergiarakentamisen yleisohjeiksi ja 2015 alustavat alakohtaiset ohjeistukset rakennus-, rakenne-, LVIA- jasähkösuunnittelun osalta. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös peruskorjauksissa. Vuoden 2015 lopussakäynnistettiin LVIA- suunnitteluohjeiden integrointi yhdeksi suunnitteluohjekokonaisuudeksi, sisältäen myös lähesnollaenergiarakentamisen ohjeet. Tavoitteena oli parempi kokonaisuuden hallinta lähes nollaenergiarakentamisentullessa lain ja asetusten velvoittamaksi ainoaksi rakennustavaksi uudisrakennusten kohdalla. LVIA-suunnitteluohjeetvalmistuivat vuoden 2016 lopulla. Energiatehokkuustavoitteet ovat hieman ympäristöministeriön asetusluonnoksessaesitettyjä tavoitteita kovemmat ja lisäksi ohjeissa edellytetään tutkittavaksi uusiutuvien energialähteiden käytönmahdollisuudet energiantuotannossa. Jos tämän toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää,tulee se ottaa energiantuotannon vaihtoehdoksi tai täydentäjäksi. Uudet LVIA-suunnitteluohjeet ovat käytössäuusimmissa suunnitteluhankkeissa. Helsingin kaupungin uusissa käynnistyneissä hankkeissa onenergiatehokkuusvaatimukset asetettu lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvien selvitysten perusteella ja kaikissamerkittävissä hankkeissa on mukana energiakoordinaattori varmistamassa tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2016

9

uusittiin myös muita rakentamisen asiakirjoja vastaamaan lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Näitä olivatmm. tarjouspyyntömallit sekä LVI-mallityöselostus. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus integroida muutkin alakohtaisetsuunnitteluohjeet omiksi lähes nollaenergiarakentamisen ohjeiksi.

Rakennusvalvonta seuraa uudisrakennushankkeiden energiatehokkuuden kehittymistä. Hankkeiden energialuokitus(A-G) on pohjautunut vuodesta 2013 energiatehokkuuden vertailulukuun (E-luku). Vuonna 2016 parhaaseen A-luokkaan ylsi viisi pientalohanketta ja yksi päiväkoti. Rakennusvalvonnan taksan mukainen matalaenergia-alennuslupamaksusta annettiin 38 asuinrakennushankkeelle. Vuonna 2016 oli 2 % rakennusluvan saaneista hankkeista yltänytuuteen parhaaseen A-luokkaan Helsingissä. Luokassa B on 30 % ja luokassa C 67 % hankkeista.

Vanhoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä 48000 kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää ollut saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto ajoitettiin tasaisesti vuosille 2010–2016, käsittäen noin 9000 valaisinta vuodessa.

Vuonna 2016 vaihdettiin elohopealamppuja 1671 kpl ja jäljellä oli noin 5900 kpl. Kaupunginhallitus käsitteli tehdynled-selvityksen maaliskuussa 2015 ja linjasi, että loput energiatehokkuudeltaan huonot valaisimet on vaihdettava led-valaisimiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vaihdettiin noin 2730 elohopeavalaisinta led-valaisimiin kokonaismäärän ollessa nyt 6630 kpl. Tämän hetken kulutuksella, verrattuna vuoden 2016 alunkulutukseen, säästetään energiaa noin 810 MWh vuodessa. Ulkovalaistuksen energiankulutus oli vähentynyt tasaisestiviimeisten 20 vuoden aikana samalla kun valopisteiden määrä on kasvanut. Tällöin myös kulutus per valopiste onvähentynyt.

UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Uusiutuvaa energiaa tuotettiin vuonna 2016 useissa kaupungin kiinteistöissä.

ATT on ottanut vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa käytännöksi aurinkosähköpotentiaalintarkastelun kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaa aurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissa paneeleilletehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin.

Finlandiatalon katolle asennettiin joulukuussa 2016 aurinkosähköjärjestelmä (47,7 kWh) ja se otettiin käyttöön vuoden 2016lopussa.

Viikin ympäristötalossa on aurinkosähkö korvaa laskennallisesti jopa 20 % ostosähkönkulutuksesta. Aurinkopaneeleja onintegroitu rakennuksen julkisivuun ja asennettu katolle. Niiden arvioitu vuosituotto on 50 MWh. Vuoden 2016 aikanaaurinkopaneelien energiantuotanto oli 28,9 MWh. Ympäristötalon jäähdytys on toteutettu kalliojäähdytyksenä.Kalliojäähdytyksellä on arvioitu säästettävän ostoenergiaa vuositasolla noin 70 MWh. Vuonna 2016 ympäristötalonkalliojäähdytyksen tuotanto oli 58,4 MWh. Ympäristötalon katolla on lisäksi neljä pientä aksiaalista tuulivoimalaa, joidentuotto oli 0,038 MWh. Ympäristökeskus osti Viikin toimipisteeseen tuulisähköä 297,2 MWh vuonna 2016.

Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa. Vuonna2016 käynnistettiin selvityksiä ja asennettiin kaksi 30 aurinkopaneelin järjestelmää, jotka on kytketty Korkeasaarensähköverkkoon siten että jokaisen järjestelmän tuotto on aina käytettävissä koko saarella kaikkeen sähkönkulutukseen.Suunnitelmissa on nyt toteutetun noin 20 kWp järjestelmien lisäksi asentaa tulevina vuosina 80 kWp lisää tuotantoa, jolloinkokonaisteho olisi noin 100 kWp ja kokonaistuotanto noin 85 000-90 000 kWh vuodessa.

ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT KAUPUNKIALUEELLA

Koko Helsingin kaupunkialueen sähkönkulutus oli vuonna 2016 4 424 GWh (2 % enemmän kuin 2015), kaukolämmön kulutus6 633 GWh (11 % enemmän kuin 2015) ja kaukojäähdytyksen kulutus 141 GWh (13 % enemmän kuin 2015). Kaupungin osuuskoko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 %, lämmönkulutuksesta 16 % ja kaukojäähdytyksestä 2 %.

HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin ennakkotietojen mukaan koko Helsingin kasvihuonekaasupäästöt olivatvuonna 2016 yhteensä 2,7 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen 1990verrattuna päästöt olivat 25 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin42 %. Vuonna 2016 ne olivat 4,2 tonnia asukasta kohden, mikä on 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastelussa

10

energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannonmukaan.

ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT KAUPUNKIKONSERNISSA

Helsingin kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2016 oli noin 1 675 GWh, mikä oli vajat 7 % enemmänkuin vuonna 2015. Suurin syy kulutuksen kasvuun oli kaukolämmön suurempi kulutus, joka oli 11 % suurempi kuinedellisenä vuonna johtuen kylmemmästä vuodesta. Energiankulutus väheni ulkovalaistuksessa ja liikennevaloissa sekäliikenteessä. Muilla sektoreilla kuten kiinteistöjen, yleisten alueiden kohteiden sekä autojen ja työkoneiden osaltaenergiankulutus nousi. Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 64 % (1 077 GWh), sähkön 34 % (569GWh), jäähdytyksen 0,2 % (2,8 GWh) ja polttoaineiden 1,6 % (26,3 GWh).

Helsingin kaupungin energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 noin 270 000 tonnia (HelenOy:n kertoimilla laskettuna). Kaupungin päästöt kasvoivat edellisvuodesta 45 %. Tämä johtuu pääosin siitä, ettäkivihiiltä käytettiin energiantuotantoon aiempaa enemmän.

KAUPUNGIN OMISTAMAN RAKENNUSKANNAN ENERGIANKULUTUS

Kaupungin omistaman rakennuskannan pinta-ala oli vuoden 2016 päättyessä noin 9,2 milj.m2, josta asunnoiksiluokiteltavia rakennuksia oli 53 %. Niistä valtaosa oli kaupungin välillisesti kiinteistöyhtiöiden kautta omistamaarakennuskantaa. Kaupungin suorassa omistuksessa oli 47 % ja se koostuu lähinnä palvelukiinteistöistä. Lämmönkulutustiedot saatiin 88 % koko kiinteistökannasta. Sähkön kulutustiedot saatiin 83 % koko kannasta. Kantaan kuuluimyös lukuisa määrä kylmiä tiloja, kuten esimerkiksi osa museo-, säilytys- ja varastotiloista.

Vuonna 2016 sääkorjaamaton lämmönkulutus, joka oli 1 074 GWh, nousi kaupungin omistamissa kiinteistöissäedelliseen vuoteen verrattuna 11 %. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli yhteensä 440 GWh, joka olilähes sama kuin edellisenä vuonna. Jäähdytysenergian määrä kasvoi kuudella prosentilla ollen 2,8 GWh.

Kiinteistökannan lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli 138 kWh/m2, mikä on noin 3 % prosentin vähemmän kuinedellisenä vuonna.

Kaupungin omistaman kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus oli vuonna 2016 noin 57 kWh/m2 ollen noin prosentinpienempi edellistä vuotta.

Kaupunkialueen julkisessa ulkovalaistusverkossa oli vuonna 2016 yhteensä 86 897 valopistettä. Ulkovalaistuksensähkönkulutus oli yhteensä 47,5 GWh, joka oli 3 % energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus väheni edellisvuodesta 2 %.

ENERGIANTUOTANTO JA PÄÄSTÖT

Helen Oy pyrkii jatkuvasti parantamaan energiantuotannon ja jakelun energiatehokkuutta. Helen Oy:nkaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen kulutus vuonna 2016 oli 11 871 GWh. Tämä on 60 %polttoainemäärästä, joka olisi tarvittu, jos sähkö olisi tuotettu lauhdutusvoimalaitoksilla ja lämpö kiinteistökohtaisillalaitoksilla. Arvion mukaan säästö oli viime vuonna noin 7936 GWh, joka vastaa noin 700 tonnia raskasta polttoöljyä.

Helen Oy kehittää kolmoistuotantoaan. Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön jasähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä. Helen Oy:llä on kolmoistuotantoa Salmisaaren voimalaitoksella.Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80 %:sti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

ENERGIANSÄÄSTÖTYÖN VAIKUTTAVUUS

Helen saavutti energiatehokkuussopimuskaudelle 2008-2016 asetetut säästötavoitteet etuajassa ja ylitti ne reilusti.Vuoden 2016 lopussa voimassaolevia säästöjä oli 429 GWh kun tavoite oli 205 GWh.

Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteidenaikaansaama energiansäästö on yhteensä noin 134 GWh.

Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden javarhaistoimien yhteenlaskettu energiansäästö on arviolta 198 GWh.

11

Varhaistoimissa on huomioitu Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto 50,6GWh (omaan käyttöön), kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisen tehostumisen aikaansaamaenergiansäästö 13 GWh sekä Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmänenergiansäästö 71 MWh.

Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla tulisi olla vuoden 2016 loppuun mennessätodennettua energiansäästöä yhteensä 129 GWh (9 % vuoden 2005 kokonaiskulutuksesta laskettuna), joten kaupunkion saavuttamassa asetetun energiansäästötavoitteen.

12

OSA A ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNANPERUSTA

13

1 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN PERUSTA

1.1 STRATEGIAT, SITOUMUKSET JA NIIDEN VELVOITTEET

Helsingin ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet on asetettu kaupungin strategiaohjelmassa sekä ympäristöpolitiikassavuosille 2020 ja 2050. Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekäkasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat:

Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa (4.12.2007). Päätavoite oli yhdeksänprosentin kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä.

Helen Oy:n energiatehokkuussopimukset. Helen Oy on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- jaelinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksessa on kaksi toimenpideohjelmaa:energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmat. Sopimukset olivat vuosille 2008–2016.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia (14.2.2008), jossa tavoitteena on pienentää asukaskohtaisia CO2-päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuotena 1990). Vuonna 2012 valmistui ilmastostrategiantavoitteiden tarkistaminen.

Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013–2016.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) (7.1.2009/10.2.2009), jonka mukaankaupungin tulee pienentää CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena 1990.

Helsinki liittyi maailmanlaajuiseen Compact of Mayors –ilmastosopimukseen 4.11.2015. Kaupunkien tuleeosoittaa sitoutumisensa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen raportoimalla avoimestipäästöistään ja toimistaan yhteiseen raportointijärjestelmään. Kaupunkien tulee laatia kolmen vuoden sisälläliittymisestä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ohjelmat.

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön jaasunto-, toimitila- ja rakennuttaja-liitto RAKLI ry:n kanssa (10.12.2009). Tavoitteena on 7 %:n energian-käytöntehostaminen jaksolla 2010–2016.

Helen Oy:n kehitysohjelma Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 8.12.2010.Ohjelman tavoitteena on vuonna 2008 laadittujen Energiapoliittisten linjausten mukaisesti nostaauusiutuvien energialähteiden osuus Helen Oy;n sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa vuoteen 2020mennessä vähintään 20 %:iin ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sähkön ja lämmön tuotannossa 20 %vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Helen Oy:n pidemmän aikavälin tavoitteena onilmastoneutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä.

Green Digital Charter – julistus allekirjoitettiin vuonna 2010. Allekirjoittajakaupungit sitoutuivatpienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 kaupungin ympäristöpolitiikan, jossa esitetään mm.energiatehokkuuden parantamista 20 %:lla vuoteen 2020 ja kaupungin hiilineutraalisuutta vuoteen 2050mennessä.

1.1.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET

Helsingin kaupunki on mukana useissa valtion ja kaupungin välisissä energiatehokkuussopimuksissa.

KETS

Kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisillä energiatehokkuussopimuksilla (KETS) toteutetaan kuntatasollaSuomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Sopimustoiminta on myös olennainenosa EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon kuuluvia politiikkatoimia, joilla tavoitellaan vuotuista 1,5 %:nuutta energiansäästöä vastaavaa kumulatiivista energiansäästöä jaksolla 2014 – 2020.

Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimukset ovat jatkoa jo 1990-luvun alussa alkaneeseenenergiatehokkuussopimuskäytäntöön (aiemmin energia- ja ilmastosopimukset). Sopimuksen ajalle 2008 – 2016

14

tavoite oli yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskauden aikana, yhteensä 128,78 GWh. Sopimuksenulkopuolelle jäivät energiantuotanto ja -jakelu, joille on olemassa omat erilliset sopimuksensa.

KETS kaudelle 2008 – 2016 sisälsi kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian, ts. kaupungin omienpalvelu- ja asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön.

Vuonna 2016 KETS-toimintasuunnitelman toteutus eteni pääosin tavoitteiden mukaisesti. Useattoimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo valmiita, käynnissä tai käynnistymässä.

Helsinki, viisi muuta suurta kaupunkia ja HSY neuvottelivat vuonna 2015 yhdessä Energiaviraston, Motivan jaKuntaliiton kanssa raamin ja sisällön uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 vuonna 2013 tehdyn aiesopimuksenmukaisesti. Energiatehokkuussopimus vuosille 2017 – 2025 allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Sopimuskauden ohjeellinen energiansäästötavoite on vähintään 7,5 % ja se jakaantuu kahteen sopimusjaksoon: Jakso1 ajalle 2017 – 2020 ja jakso 2 ajalle 2021 – 2025. Uuden sopimuskauden energiansäästötavoitteeksi on tulossa 4 %vuosille 2017–2020 ja 3,5 % vuosille 2021–2025. Vertailuvuotena käytetään vuoden 2015 kulutuksia. Uusi sopimussisältää palvelurakennusten energiankäytön lukuun ottamatta asuinrakennuksia, katu- ja ulkovalaistuksen, omienautojen ja työkoneiden, yleisten alueiden sekä joukkoliikenteen energiankäytön.

VAETS

Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää asuinkiinteistöjä koskeva Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus(VAETS). Sopimuksen toimenpideohjelmassa edellytetään energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen vuokra-,asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina 2010 – 2016. Sopimuksen tavoite säästää lämmön, kiinteistösähkön japolttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 % sopimuskauden aikana. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteenaon sopimuksen piirissä olevan asuinrakennuskannan keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen 20 %vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

HELEN OY:N SOPIMUKSET

Helen Oy on liittynyt Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Työ- ja Elinkeinoministeriön väliseenenergiatehokkuussopimukseen vuosille 2017-2025 seuraavilla liittymisasiakirjoilla:

Energiantuotannon toimenpideohjelma kattaa kaikki Helenin voimalaitokset, lämpö- ja jäähdytyskeskukset sekäKymijoen vesivoimalaitokset Mankala, Ahvenkoski, Klåsarö ja Ediskoski. Ohjelma sisältää primäärienergian säästön jasähkönkäytön tehostamisen.

Energiapalvelujen toimenpideohjelma kattaa Helenin myymän ja jakeleman sähkön, lämmön ja jäähdytyksen sekäkaikki Helenin kiinteistöt. Helen Sähköverkko Oy on osana konsernia mukana sopimuksessa. Toimenpideohjelmasisältää oman energiankäytön tehostamisen ja asiakkaiden energiansäästön edistämisen.

RAPORTOINTI

Sopimusten mukaisesti Helsingin kaupungin vuosittain toteuttamista toimista raportoidaan seuraavan vuodenhuhtikuun loppuun mennessä Motivaan internet-raportointityökaluja käyttäen. Motiva laatii raportointien perusteellavuosittain yhteenvedon kaikkien KETS:iin ja VAETS:iin liittyneiden kuntien ja kiinteistönomistajien toiminnasta jatuloksista.

Motiva kokoaa vuosittain kaikkien energiatehokkuussopimusalueiden toimenpidetiedot ja muodostaa niistävaltakunnallisen toteumatilaston.

1.1.2 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) toteuttaa EU:n aloitetta vähentääsuunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopankaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020mennessä. Sopimus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa.Helsingin kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa 2009. Sopimukseen on liittynyt jo 6500kaupunkia.

Tärkeänä osana sitoumusta on kaupunkilaisten ja kaupunkialueen eri toimijoiden innostaminen mukaan päästöjen

15

vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen.

Vuonna 2010 valmistuneen toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan Helsingissä kahdella tasolla.Vuosittain kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella lasketut päästöinventaariotosoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan. Toimenpiteiden toteutuksen seurannallavoidaan osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Vuonna 2014 sopimusrajauksenmukaiset päästöt olivat vähentyneet 19,5 % verrattuna vuoteen 1990 ja useimmat kaupunkikonsernin omattoimenpiteet olivat käynnissä.

Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office. Kaupunkien tuleeraportoida toimenpiteiden toteutuksen tilanteesta kahden vuoden välein. Helsingin ensimmäinen väliraportointivalmistui helmikuussa 2015. Vuoden 2015 lopulla julkistettiin sitoumuksen päivitetty versio Covenant of Mayors forClimate and Energy, jossa uusi CO2-päästövähennystavoite -40 % ulottuu vuoteen 2030 ja myös ilmastonmuutokseensopeutuminen tulee sopimuksen piiriin. Uudet jäsenkaupungit sitoutuvat uudistetun sopimuksen mukaisiintavoitteisiin ja toimenpiteisiin, ja vanhat jäsenkaupungit voivat olla mukana vuoteen 2020 asti vanhan sopimuksenmukaisesti tai liittyä koska tahansa uuteen sopimukseen. Helsinki on toistaiseksi mukana vanhassa sopimuksessa.

1.1.3 HELSINGIN KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA 2013 – 2016

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman alussa on lueteltu kaupungin arvot, joista yksi onekologisuus. Strategiaohjelma on jaettu neljään päätavoitteeseen, jotka ovat Hyvinvoiva helsinkiläinen, ElinvoimainenHelsinki, Toimiva Helsinki sekä Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Useimmat suoraan energiatehokkuuteenliittyvät tavoitteet ja toimet mainitaan kohdan 3 Toimiva Helsinki ala-tavoitteessa ”Kaupungin toiminta on kestävää,vaikuttavaa ja tehokasta”.

Strategiaohjelmassa linjataan mm. seuraavia tavoitteita ja toimenpiteitä:

Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö

Uuden yleiskaavan tavoitteeksi asetetaan energiatehokas kaupunki-rakenne

Asemakaavoituksella turvataan energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisedellytykset

Kaupunki edistää uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden käyttöönottoa rakentamisenkehittämishankkeissa

Kaupungin luovuttamalle asuntotontille rakennettaessa edellytetään C-luokan energiatehokkuusvaatimuksenselkeää täyttämistä ja E-luvun 120 kWh/m2/vuosi alittamista (kohta päivitetty uuden energialuokituksenmyötä). Pyritään kohti nollaenergiarakentamista.

Kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti D-energialuokkaan (kohtapäivitetty uuden energialuokituksen myötä)

Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujenpilottialue ja houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille

Käynnistetään uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä kokeiluja

Helsinki on tunnettu ympäristöviisas vihreän talouden kaupunki. Resurssitehokkuus paranee sekä omassatoiminnassa että yhteistyössä yritysten kanssa Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen mukaisestinäihin toimenpiteisiin liittyen

energiansäästöneuvottelukunta laati syksyllä 2013 tavoitteet energiansäästön lisäämiseksi

ympäristökeskus valmisteli esityksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista koko Helsingin päästöjenvähentämiseksi 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kustannusarvioineen keväällä 2014.Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategian toteuttamiselle.Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat jaohjelmat ohjaavat toteutusta.

16

1.1.4 SITOVAT ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITTEET

Uusien energiansäästötavoitteiden laadinnan lähtökohtana on ollut Helsingin kaupungin strategiaohjelma vuosille2013 – 2016 ja sen linjaus ”Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö.” Toimenpiteenävastuullisen energiapolitiikan toteuttamiseksi Helsingin kaupunki laati syksyllä 2013 tavoitteet energiansäästönlisäämiseksi ESNK:n suositusten pohjalta.

Energiansäästöneuvottelukunnan asettaman työryhmän esityksen mukaisesti hallintokuntien sitovienenergiansäästötavoitteiden työtä päätettiin jatkaa vuonna 2010 aloitetun mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiotaniiden hallintokuntien ohjaamiseen, joiden energiansäästötyö ei ole vielä käytännön tasolla käynnistynyt.

Kaupungin hallintokunnille on asetettu tavoitteeksi kahden prosentin kumulatiivinen, vuosittainen energiansäästövuoteen 2020 asti. Vertailuvuotena on vuosi 2010. Kaupungin hallintokunnat on velvoitettu laatimaanenergiansäästön toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. Hallintokunnatpäivittävät toimintasuunnitelmiansa tarvittaessa. Suunnitelmista kerrotaan enemmän kappaleessa 4.1.2.

1.1.5 HELEN OY:N TAVOITTEENA ILMASTONEUTRAALI ENERGIA 2050

Ilmastoneutraali energia on yksi vuonna 2016 uusitun strategiamme painopisteistä. Ilmastoneutraali energiantuotantotarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Toteutamme tavoitteemme asiakaslähtöisestimonipuolisilla, isoilla ja pienillä toimenpiteillä. Haluamme olla edelläkävijä kestävissä energiajärjestelmissä.

Vähennämme hiilidioksidipäästöjä:• investoimalla uusiutuvan energian tuotantoon,• hyödyntämällä uutta teknologiaa päästöjen vähentämiseksi,• kumppanuuksilla ja kasvulla päästöttömässä energiantuotannossa,• parantamalla energiatehokkuutta sekä• kehittämällä päästöjä vähentäviä ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa.

Matkalla kohti tavoitteita:Välitavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja lisätä uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin.Saavutamme tavoitteet 2020-luvun puolivälissä, kun Hanasaaren voimalaitoksen korvaava tuotanto on rakennettu.

1.1.6 GREEN DIGITAL CHARTER

Helsinki allekirjoitti vuonna 2010 Eurocitiesin Green Digital Charter -julistuksen. Asiakirjassa allekirjoittajakaupungitsitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kaupunkisitoutui luomaan informaatio- ja tietotekniikan (ICT) energiatehokkuuden kumppanuuksia vuoden 2011 loppuunmennessä, kehittämään viisi laaja-alaista ICT-pilottia vuoteen 2015 ja alentamaan ICT:n suoraa hiilijalanjälkeä 30 %vuoteen 2020 mennessä. Hanketta koordinoi ja toteuttaa talous- ja suunnittelukeskus. Julistusta ei ole edistetty,eivätkä sen tavoitteet ole toteutuneet.

1.1.7 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ympäristöpolitiikan kokouksessaan 26.9.2012. Ympäristöpolitiikantavoitteet on asetettu sekä pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 että keskipitkällä aikavälillä noin vuoteen 2020 asti.Tavoitteita on asetettu kahdeksassa aihepiirissä, jotka ovat:

ilmastonsuojeluilmansuojelumeluntorjuntavesiensuojeluluonnon ja maaperän suojeluhankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuusympäristötietoisuus ja –vastuullisuusympäristöjohtaminen ja kumppanuudet

Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin ympäristöjohtamisen kokonaisuutta ja se täydentää kaupungin

17

strategiaohjelman ympäristölinjauksia.

Ympäristöpolitiikan toteuttamisen keskeisimmät välineet ovat ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat (esim.ilmansuojeluohjelma, meluntorjunnan toimintasuunnitelma) sekä hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat.

1.2 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN KOORDINOINTI

1.2.1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraakaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa, kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja kaupungin energiankäytöntehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Energiansäästöneuvottelukunta on perustettu vuonna 1974.

Kaupunginhallitus asetti päätöksellään 16.2.2015 energiansäästöneuvottelukunnan kaupunginhallituksentoimikaudeksi. ESNK:n puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja varapuheenjohtajana KatriKuusinen rakennusvirastosta sekä sihteerinä Pälvi Holopainen rakennusvirastosta. Energiansäästöneuvottelukunnallaon 22 jäsentä yhteensä 20 eri hallintokunnasta ja yksi henkilö asiantuntijana HSY:ltä. Jäsenluettelo on liitteessä 1.Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä viisi kertaa.

Käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. ESNK valvoo ja ohjaakuntien energiatehokkuussopimuksen ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa jaraportoi niistä sekä raportoi vuosittain kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja siinä tapahtuneistamuutoksista.

Energiansäästöneuvottelukunnan toimintaa tukevat ja laajentavat vuonna 2011 perustetut kuusi teemakohtaistaalaryhmää.

Alaryhmien nimet ja vastuutaho ovat:Maankäyttö ja liikenne, kaupunkisuunnitteluvirastoHankinnat, hankintakeskusTiedotus ja valistus, ympäristökeskusAsunnot, asuntotuotantotoimistoJulkiset rakennukset, rakennusvirastoTalous, talous- ja suunnittelukeskus

ESNK antoi vuonna 2016 neljä lausuntoa, jotka olivat:

Selvittää mahdollisuus tuoda v.2030 päästövähennystavoite päätettäväksi Helen Oy:n kehitysohjelmastatehtävän päätöksen jälkeen.Aurinkopaneelien asentaminen Helsingin katoille Helen Oy:n kanssa yhteistyössä.Sähkön ja lämmönsäästökampanja.Energiatehokkuutta palvelevat älykkäät sähkö-, lämpö- ja liikenneverkot.

1.2.2 MUUT TYÖRYHMÄT

KAUPUNGINJOHTAJIEN ILMASTOVERKOSTOKuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivatKaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä 2011. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuliSitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena onedistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avullanostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.

HELSINGIN ILMASTOTYÖRYHMÄ

Kaupunginjohtaja perusti 10.2.2016 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän. Ilmastoryhmä vastaa Helsinginilmastotyön koordinoinnista ja seurannasta sekä hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteiden edistämisestä.Työryhmään kuuluu 18 jäsentä eri hallintokunnista ja sitä johtaa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsinginilmastotiekartta 2050 toimii lähtökohtana toiminnalle.

18

Ilmastotyöryhmä valmisteli raportin, jossa on ehdotus valtuustokauden 2017–2021 strategiaan vuoteen 2030tähtäävistä ilmastopoliittisista tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Raportissa esitetään BAU-skenaario jakuuden eri vaihtoehdon keskiarvoskenaario Helsingin päästökehitykselle vuoteen 2030 sekä niihin liittyvättoimenpiteet. Raportin perusteella työryhmä esittää uuteen kaupungin strategiaan vuoden 2030 tavoitteeksi vähentääpäästöjä 60 % vuoden 1990 päästöistä ja uudeksi hiilineutraalisuutavoiteeksi vuotta 2040. Lisäksi työryhmä esittääilmastonmuutoksen sopeutumisen linjauksia kaupungin strategian valmistelua varten. Sopeutumisen linjaustenvoimassaoloajaksi esitetään kahta valtuustokautta 2017–2025. Linjauksissa esitetään sopeutumisvisioilmastonkestävälle kaupungille vuodelle 2050.

1.2.3 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

Helsingin kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnonjohtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin eri keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa alla.

Kaupungin ympäristöpolitiikka edellyttää, että liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä, ettävirastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjenympäristöjärjestelmien periaatteita ja, että ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitostentulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja.

Helsingin kaupungin ja sen virastojen ja liikelaitosten ympäristöjohtamista kehittää ympäristöjohtamisenasiantuntijatyöryhmä.

Ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla kaupunginvaltuuston päättämä strategiaohjelma, kaupunginympäristöpolitiikka sekä kaupunginhallituksen hyväksymät suunnittelun yhteiset lähtökohdat ja talousarvio-ohjeet.

Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt hallintokuntien suuntaan, kun kattavaa kaupunginympäristöohjelmaa ei enää ole. Kaupunki on laatinut viime vuosina myös useita ympäristönsuojelun osa-alueidenohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina.

Merkittävä osa talousarvioprosessia on toiminnallisten tavoitteiden asettaminen. Helsingin kaupunginhallitus onvelvoittanut jo useita vuosia talousarvio-ohjeissaan hallintokuntia asettamaan myös toiminnallisiaympäristötavoitteita. Talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet ovatkin strategioiden ja ohjelmien ohella Helsinginympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet hallintokuntienkäytännöiksi.

Hallintokuntien välillä on huomattavia eroja sen suhteen, miten laajalti ympäristöjohtaminen on sisällytetty toiminnanohjaukseen.

19

KUVA 1:HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN.

20

OSA B ENERGIANKÄYTTÖ JA SIITÄAIHEUTUVAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

21

2 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT

2.1 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT HELSINGIN ALUEELLA

Koko Helsingin kaupunkialueen sähkönkulutus oli vuonna 2016 noin 4 424 GWh (2 % enemmän kuin 2015),kaukolämmön kulutus noin 6 633 GWh (11 % enemmän kuin 2015) ja kaukojäähdytyksen kulutus noin 141 GWh (13 %enemmän kuin 2015). Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 %, lämmönkulutuksesta 16 %ja kaukojäähdytyksestä 2 %.

HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin ennakkotietojen mukaan koko Helsingin kasvihuonekaasupäästötolivat vuonna 2016 yhteensä 2,7 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen1990 verrattuna päästöt olivat 25 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta1990 noin 42 %. Vuonna 2016 ne olivat 4,2 tonnia asukasta kohden, mikä on 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna.Tarkastelussa energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevanenergiantuotannon mukaan.

2.2 ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ

Kaupungin suoraan ja välillisesti omistamien kiinteistöjen energiankulutustiedot saadaan suoraan Helen Oy:nlaskutusrekistereistä ja rakennustiedot Helsingin kaupungin kiinteistötietojärjestelmästä (Facta). Tietojen siirtotapahtuu sekä koneellisesti että osittain käsityönä ja tiedot ovat sisällöltään vertailukelpoisia edellisiin vuosiin.

Erikokoisten kiinteistöjen kulutusten vertailemiseksi tarkastellaan sähkön- ja lämmönkulutuksia ominaiskulutuslukuina(kWh/m2), jotka saadaan jakamalla vuosikulutus bruttopinta-alalla.

Lämmönkulutukset on kuvissa sääkorjattu vuositasolla lukuun ottamatta kuvaa 5. Lämmitystarveluvulla (ent.astepäiväluku) normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia vähemmän lämpötilariippuvaisiksi, jottavoidaan verrata toisiinsa eri vuosien kulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissaperustuu siihen, että rakennuksen lämmönkulutus on suurelta osin verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojenerotukseen. Tässä raportissa on käytetty Vantaan lukua.

Tarkasteltavana olevan vuoden lämmitystarvelukua verrataan pitkän aikavälin eli ns. normaalivuoden vertailulukuun,joka on määritelty vuosien 1981 – 2010 keskiarvona ja on suuruudeltaan 4097. Normaalivuoden vertailuluku muuttuukeskimäärin kymmenen vuoden välein, kun uusi säädata on käytettävissä. Tässä raportissa lämmönkulutukset onnormeerattu uudella vertailuluvulla vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 lämmitystarveluku oli 3817 ja se olikeskimäärin 7 % normaalivuotta (4097) pienempi. Kiinteistökohtaisia lämmityspolttoaineiden kulutustietoja ei oleenää ilmoitettu kohteiden vähäisyyden ja mittausmenetelmän epätarkkuuden takia.

Sähkölämmityksen osuutta ei voida enää ilmoittaa erillisenä, joten se sisältyy sääkorjaamattomanasähkönkulutuslukemiin.

Liitteeseen 2 on koottu rakennustyypeittäin lämmönkulutusten kokonaissummat niistä kiinteistöistä, joista saatiinlämmitystiedot sekä vastaavat pinta-alat ja rakennusten lukumäärät. Sähkönkulutukset on esitetty vastaavasti niistäkohteista, joista tiedot saatiin. On huomioitava, että sähkönkulutusta vastaava pinta-ala ei ole sama kuin taulukossaesitetty lämmitettyjen kiinteistöjen pinta-ala. Ominaiskulutuksissa on huomioitu vain mitattu kulutus ja sitä vastaavapinta-ala. Jos kohteesta ei ole saatavissa lämmön ja sähkön kulutuslukuja, ei sitä ole huomioitu ominaiskulutuksialaskettaessa. Liitteen 2 taulukossa sulkeissa olevat luvut ovat edellisvuoden vastaavia (vertailu)lukuja.

2.3 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISENERGIANKÄYTTÖ

Helsingin kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2016 oli noin 1 675 GWh, mikä oli vajat 7 % enemmänkuin vuonna 2015. Suurin syy kulutuksen kasvuun oli kaukolämmön suurempi kulutus, joka oli 11 % suurempi kuinedellisenä vuonna johtuen kylmemmästä vuodesta. Energiankulutus väheni ulkovalaistuksessa ja liikennevaloissa sekäliikenteessä. Muilla sektoreilla kuten kiinteistöjen, yleisten alueiden kohteiden sekä autojen ja työkoneiden osaltaenergiankulutus nousi. Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 64 % (1 077 GWh), sähkön 34 %(569 GWh), jäähdytyksen 0,2 % (2,8 GWh) ja polttoaineiden 1,6 % (26,3 GWh). Energiankulutuksen jakauma onesitetty taulukossa 1 ja kuvassa 2.

22

Raportoitujen energiankulutusten kustannukset (lämpö, sähkö ja jäähdytys) olivat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa.

90 % energiasta käytettiin kiinteistöissä. Lämmön osuus kiinteistöissä käytetystä energiasta oli 71 % (1073 GWh) jasähkön 29 % (439 GWh). Sähkölämmitteisten kiinteistöjen sähkönkäyttö sisältyy kokonaissähkönkulutukseensääkorjaamattomana, koska sähkölämmityksen kulutustieto ei ole enää erikseen saatavilla. Käytetynkaukojäähdytysenergian määrä oli 2,8 GWh vuonna 2016 ollen hieman suurempi kuin edellisenä vuonna.

Kaupungin julkisen ulkovalaistusverkon kulutus oli 48 GWh ja se oli kaupungin kokonaiskulutuksesta vuonna 2016 noin3 %. Luvussa ei huomioida Liikenneviraston hallinnoimien teiden (lähinnä moottoritiet) valaistusta. Liikennevalotkuluttivat 1,4 GWh.

HKL:n metro- ja raitioliikenteen sähkönkulutus oli 76 GWh ja Suomenlinnan lauttaliikenteen polttoaineen kulutusvastasi 6,3 GWh. Liikenne yhteensä oli vuonna 2016 noin 5 % kaupungin kokonaiskulutuksesta. Yleisten alueidenkohteiden energiankulutus 7,6 GWh oli noin puoli prosenttia ja autojen ja työkoneiden polttoaineiden käyttö 20 GWhnoin prosentin verran energian kokonaiskulutuksesta.

Taulukko 1: Helsingin kaupungin kokonaisenergiankulutus vuosina 2016 ja 2015

2016 2015GWh % GWh %

KIINTEISTÖTSähkö 439,37 26,4 439,73 26,4Jäähdytys 2,79 0,2 2,63 0,2Kaukolämpö 1 073,56 64,4 968,42 58,1Kiinteistöt yhteensä 1 515,72 90,5 1 410,78 89,9

ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOTUlkovalaistus 47,52 2,9 48,53 2,9Liikennevalot 1,36 0,1 1,51 0,1Ulkovalaistus yhteensä 48,88 2,9 50,03 3,2

YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEETSähkö 4,36 0,3 4,28 0,3Lämpö 3,29 0,2 2,15 0,1Yleisten alueiden kohteet yhteensä 7,65 0,5 6,43 0,4

LIIKENNEMetroliikenne 46,48 2,8 48,30 2,9Raitioliikenne 29,56 1,8 28,87 1,7Lauttaliikenne 6,26 0,4 6,00 0,4

Liikenne yhteensä 82,30 4,9 83,17 5,3

HALLINTOKUNTIEN AUTOTJA TYÖKONEETAutot ja työkoneet yhteensä 19,99 1,2 19,22 1,2

KAIKKI YHTEENSÄ 1 674,53 100 1 569,63 100

23

Kuva 2: Energiankäytön jakautuminen kaupunkikonsernissa.

Kuva 3: Kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys jaettuna asukasluvulla.

Asukaskohtainen energiankulutus ja samoin myös kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Helsingissä.Energiankulutuksen vähentymisen merkittävimpiä syitä ovat energiatehokkuuden paraneminen rakennuksissa jasähkölaitteissa kuten esimerkiksi valaistuksessa sekä ajoneuvojen energiankulutuksen paraneminen.

3,2

2,6

1,3 1,1

568 531

- 18 %

+ 12 %

-16 %

635 181

500 000

520 000

540 000

560 000

580 000

600 000

620 000

640 000

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuk

kaid

enm

äärä

MW

h/as

ukas

Kokonaiskulutus MWh/asukasPalvelukiinteistöjen kulutus MWh/asukasAsukkaiden määrä

24

Kuvassa 3 on tarkasteltu Helsingin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen kehitystä asukasta kohden sekäasukasluvun määrää ajanjaksolla 2007 – 2016 asukasta kohden ja siinä on nähtävissä samansuuntainen kehitys.Asukkaiden määrä on kasvanut ajanjaksolla 12 %. Samaan aikaan energiankulutus asukasta kohden on vähentynyt18 %. Tarkasteltaessa pelkästään kaupungin palvelukiinteistöjen energiankulutusta asukasta kohden voidaan todetasen samoin laskeneen 16 %.

2.4 KAUPUNGIN OMISTAMAT KIINTEISTÖT JA NIIDEN ENERGIANKULUTUS

2.4.1 KAUPUNGIN OMISTAMA KIINTEISTÖKANTA

Kaupungin omistaman rakennuskannan pinta-ala oli vuoden 2016 päättyessä noin 9,2 milj.m2, josta asunnoiksiluokiteltavia rakennuksia oli 53 %. Niistä valtaosa oli kaupungin välillisesti kiinteistöyhtiöiden kautta omistamaarakennuskantaa. Kaupungin suorassa omistuksessa oli 47 % ja se koostuu lähinnä palvelukiinteistöistä. Lämmönkulutustiedot saatiin 88 % koko kiinteistökannasta. Sähkön kulutustiedot saatiin 83 % koko kannasta. Kantaan kuuluimyös lukuisa määrä kylmiä tiloja, kuten esimerkiksi osa museo-, säilytys- ja varastotiloista.

Suurin yksittäinen kiinteistöryhmä ovat asuinkerrostalot, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,59 milj.m2. Tämä on56 % kaupungin rakennuskannan kokonaispinta-alasta. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat opetusrakennukset (12 %)ja terveydenhuoltorakennukset (7 %).

Kiinteistötyypiltään samanlaisissa kohteissa energian ominaiskulutukset saattavat olla hyvin erisuuruisia. Osaltaankulutuseroja selittävät mittarointiryhmät, joissa kiinteistöt on alun perin ryhmitelty laskutusta eikä informatiivistakulutusseurantaa varten. Tällöin yhden mittauksen takana voi olla käyttötarkoitukseltaan erilaisia rakennuksia.Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi mm. rakennustapa, käyttöajat ja käyttäjämäärät. Nämätekijät vaihtelevat huomattavasti myös samaan kiinteistötyyppiin kuuluvien kiinteistöjen kesken. Kulutuserojaselittävät seikat on otettava huomioon, jos ominaiskulutusten perusteella tehdään vertailuja rakennusten välillä.

Kuva 4: Helsingin kaupungin kiinteistökannan ikäjakauma

Helsingin kaupungin kiinteistökanta koostuu hyvin eri-ikäisistä rakennuksista. Kaupungin kiinteistökannasta 51 % onvalmistunut ennen vuotta 1976 ja 81 % ennen vuotta 1996. Kuvassa 4 on esitetty koko kiinteistökannan ikäjakauma.Erityyppisten rakennusten ikäjakaumat poikkeavat myös toisistaan. Valmistumisvuoteen perustuvassa tilastollisessatarkastelussa ei voida erotella peruskorjauksen vaikutusta ominaiskulutukseen. Vaikka peruskorjauksen yhteydessävarustelutaso nykyaikaistuu, ja sisäolosuhteet ja energiankulutus muuttuvat, kiinteistörekisterissä oleva

25

valmistumisvuosi pysyy ennallaan. Peruskorjauksen laajuudesta riippuen kiinteistön ominaisuudet voivat muuttuavastaamaan täysin uutta kohdetta, mutta energiatehokkuudessa päästään harvoin uudisrakennusta vastaavalletasolle.

2.4.2 KIINTEISTÖJEN KOKONAISENERGIANKULUTUS

Vuonna 2016 saatiin raportoidut energiankulutustiedot kiinteistökannasta, joka oli lämmön osalta 88 % (87 % 2015) jasähkön osalta 83 % (82,5 % 2015) koko kannasta.

Kaupungin kiinteistökannan kokonaisenergiankulutuksen kehitys sekä rakennuskannan muutos on esitetty kuvassa 5.Lämmitetyn kiinteistökannan yhteenlaskettu pinta-ala oli vuonna 2016 yhteensä 8 141 700 m², joka oli vajaat 2 %enemmän kuin vuonna 2015.

Kiinteistöjen lämmittämisestä aiheutuneet energiakustannukset olivat noin 70 milj. euroa ja sähkönkäytönkustannukset noin 55 milj. euroa. Jäähdytyksen kustannukset olivat noin 70 000 euroa.

Vuonna 2016 sääkorjaamaton lämmönkulutus, joka oli 1 074 GWh, nousi kaupungin omistamissa kiinteistöissäedelliseen vuoteen verrattuna 11 %. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli yhteensä 440 GWh, joka olilähes sama kuin edellisenä vuonna. Jäähdytysenergian määrä kasvoi kuudella prosentilla ollen 2,8 GWh.

Vuodesta 1990 vuoteen 2016 sähkön kokonaiskulutus on kasvanut 39 % ja lämmön sääkorjaamaton kokonaiskulutus18 %. Samanaikaisesti kiinteistömassa on kasvanut 42 %. Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut lähes saman verrankuin rakennuskanta, kun taas lämmönkulutuksen kasvu on ollut pienempi kuin rakennuskannan kasvu. Tästävoitaneen päätellä, että yksi syy tähän kehitykseen on uuden tai peruskorjatun rakennuskannan suurempienergiatehokkuus.

Kuva 5: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön sääkorjaamattoman kokonaiskulutuksen sekärakennuskannan bruttopinta-alan kehitys vuosina 1990 – 2016

Sähkölämmitysenergian osuus on sääkorjaamattomana kulutussähkön luvuissa vuodesta 2003 alkaen johtuen siitä,

26

että tietoja ei saada Helen Oy:ltä enää erikseen. Helen Oy:n vuonna 2015 tapahtuneen yhtiöittämisen johdostakulutustietojen saanti vaikeutui niiden kuluttajien osalta, joissa ei ole sopijapuolena suoraan Helsingin kaupunki. Näitäovat mm. kaikki kaupungin tytäryhteisöt ja säätiöt. Edellä mainituilta tahoilta pitää olla valtuutus tietojen saamiseksi.Täten kulutustilastoinnista puuttuvat 2016 sähkönkulutuksen osalta ne kiinteistöt, joissa sähkösopimuksen haltijanaon yksityinen taho, joissa yksityisiä sähkösopimuksen haltijoita on kolme tai vähemmän tai joissa sopimusosapuolinaovat sekä yksityinen että kaupungin taho. Tällöin on mukana vain kaupungin osuuteen liittyvä kulutus. Lisäksi puuttuukohteita, joista ei valtuutusta ole saatu mutta jotka pitäisi saada raportointiin mukaan koska kiinteistö on kaupunginomistama.

Verrattuna vuoteen 1990 on sähkön kokonaiskulutus kasvanut palvelurakennusten käyttöasteen parantumisen ts.päivittäisen ja vuosittaisen käyttöajan pidentymisen myötä. Sähkön kokonaiskulutuksen kehitys on ajalla 2007 – 2016noussut ja laskenut vuorovuosina. Ajanjaksolla 2007 – 2016 oli vuoden 2016 kulutus noin 8 % pienempi kuin kulutusvuonna 2007. Vuoden 2007 jälkeen on sähkönsäästöä saatu aikaan mm. laitekannan ja valonlähteiden uusiutumisenmyötä sekä älykkäämmillä ja tarvelähtöisillä ohjauksilla ja pitkäjänteisellä aktiivisella toiminnalla energiatietoisuudenlisäämiseksi.

Rakennuskannan lämmönkulutuksen kasvu on ollut suhteellisesti pienempi kuin rakennuskannan kasvu. Verrattunavuoteen 1990 on kokonaiskulutus 18 % suurempi. Syitä lämmönkäytön tehostumiseen ovat muun muassa lämmöntalteenottojen yleistyminen ilmanvaihtojärjestelmissä, rakennusten ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjauksenkehittyminen paremmin käyttötarpeita vastaavaksi sekä uudisrakennusten ja peruskorjausten yhteydessä saavutettuaikaisempaa vähäisempi lämmöntarve. Viimeisten kymmenen vuoden aikana oli vuoden 2016 lämmön kulutus 6 %suurempi kuin 2007.

Ulkolämpötilan vaikutus lämmönkulutukseen on suuri, joten myös sääkorjauksen vaikutus lämmönkulutukseenvaihtelee sen mukaan kuinka kylmä vuosi on. Seuraavissa kappaleissa käsitellään erikseen rakennusten bruttopinta-alaa kohden lasketun sääkorjatun lämmön ja sähkön ominaiskulutusten kehitystä.

2.4.3 LÄMMÖN OMINAISKULUTUS

Kuvissa 6 ja 7 lämmönkulutukset on sääkorjattu 70-prosenttisesti Vantaan lämmitystarveluvulla.

Kuva 6: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus ajalla 1990 – 2016(kWh/bruttopinta-ala)

177,5

142,5 138,6- 9 %

131,9

020406080

100120140160180200

Läm

mön

kulu

tus

(kW

h/m

2)

Lämmön sääkorjattu ominaiskulutus

Lämmön sääkorjaamaton ominaiskulutus

27

Kuvassa 6 on esitetty kaupungin omistaman kiinteistökannan vuoden 2016 lämmön sääkorjattu ominaiskulutus, jokaoli 138,6 kWh/m². Kulutus on ollut laskeva jos tarkastellaan sitä 2000-luvun aikana. Ajanjaksolla 2007 – 2016 onkulutus laskenut 9 % verran ja edellisestä vuodesta laskua oli vajaat 3 %. Sääkorjaamaton kulutus oli vuonna 2016131,9 kWh/m². Kuvassa 6 on selkeytetty kunkin vuoden kohdalla sääkorjauksen vaikutusta esittämällä myössääkorjaamaton kulutus.

Kuvassa 7 kiinteistöjen lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on jaettu asuinkiinteistöihin sekä palvelukiinteistöihin.Vuonna 2016 palvelurakennusten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli noin 145,6 kWh/m2 ja asuinrakennustennoin 133,8 kWh/m2. Verrattuna vuoteen 2015 oli palvelurakennusten ominaiskulutus lähes samalla tasolla jaasuinrakennusten kulutus laski 4 %.

Tarkasteltaessa ominaiskulutusten kehitystä 2000-luvulla on suunta sekä asunnoilla että palvelukiinteistöillä ollutlaskeva. Ajanjaksolla 2007 – 2016 on asuinkiinteistöjen kulutus laskenut 13 % ja palvelukiinteistöjen 4 %.

Palvelurakennuksissa lämmön ominaiskulutus on laskenut hitaammin kuin asuinrakennuksissa. Hitaampaankulutuksen pienentymiseen on syynä mm. se, että useimpien vanhojen palvelurakennusten kohdalla ns. helpot jakannattavimmat energiansäästötoimenpiteet on jo toteutettu aiemmin ja mittavampia energiansäästöinvestointejatehdään vain peruskorjausten yhteydessä.

Asuinrakennuksissa käyttöaste ja käyttöajat pysyvät pääosin vakiona, kun taas palvelurakennusten käyttöastettapyritään monin paikoin parantamaan. Pidentyvät käyttöajat lisäävät ilmanvaihdon ja siten lämmityksen tarvetta.Peruskorjauksissa joidenkin vanhojen palvelurakennusten energiankulutus kasvaa mm. sisäilman laatutasoaparannettaessa, kun asuinrakennuksissa peruskorjaukset pääosin alentavat energiankulutusta.

Kuva 7: Kaupungin omistamien asuinrakennusten ja palvelurakennusten sääkorjattu lämmön ominaiskulutus ajalla1990 – 2016 (kWh/bruttopinta-ala)

28

2.4.4 SÄHKÖN OMINAISKULUTUS

Kuvassa 8 on esitetty kaupungin omistaman kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus, joka vuonna 2016 oli57,4 kWh/m², mikä oli noin prosentin pienempi kuin edellisenä vuonna. Ajanjaksolla 2007 – 2016 on sähkönominaiskulutus laskenut 13 %.

Kuva 8: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ominaiskulutus ajalla 1990 – 2016 (kWh/bruttopinta-ala).

Tarkasteltaessa sähkön ominaiskulutusta 2000-luvulla, on suunta ollut laskeva. Sähkön ominaiskulutuksessa onvuodesta 2003 lähtien mukana myös sähkölämmityksen osuus ilman sääkorjausta.

Kuvassa 9 sähkön ominaiskulutus on esitetty erikseen asuinkiinteistöille ja palvelukiinteistöille. Palvelurakennustensähkön ominaiskulutus oli 86,7 kWh/m2 ollen hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti asuinrakennustensähkön ominaiskulutus oli 39,4 kWh/m2 ollen noin prosentin verran pienempi edelliseen vuoteen verrattuna.

Sähkön ominaiskulutus alkoi palvelurakennuksissa laskea vuoden 2008 jälkeen, jolloin kulutus oli korkeimmillaanaikajaksolla 1990 – 2016. Asuinkiinteistöissä ei aivan yhtä suurta vähentymistä ole tapahtunut vaan kulutuksen kehityson ollut tasaisempaa. Ajanjaksolla 2007 – 2016 on palvelukiinteistöjen ominaiskulutus laskenut 10 % jaasuinkiinteistöjen vastaava 9 %.

Sähkönkulutusluvut sisältävät kaiken rakennuksissa käytetyn sähkön, ts. kiinteistösähkön (ilmanvaihdon, lämmityksenja käyttöveden järjestelmät, kiinteät valaistukset, jne.) että käyttäjäsähkön (kotitaloussähkö asunnoissa, mm.sähkölaite- ja pistorasiakuorma). Kiinteistösähkön osuus asuinrakennuksissa on 38 % kulutuksesta. Loppu onasukkaiden kuluttamaa huoneistosähköä.

Sähkön ominaiskulutuksen kasvu aikavälillä 1990 – 2008 perustui aikaisemmin esitettyjen syiden lisäksi mm.kiinteistöjen varustelutason paranemiseen, käyttöasteen lisääntymiseen sekä ilmanvaihdon tehostumiseen.Samanlainen suuntaus on näkyvissä myös muilla kiinteistönomistajilla, ja sähkön ominaiskulutuksen kasvu olivaltakunnallinen ilmiö. Ominaiskulutuksen kasvun kääntyminen laskusuuntaan vuoden 2008 jälkeen kertooonnistuneista ratkaisuista energiatehokkuuden lisäämisessä. Näitä ovat varsinkin sähkölaitekannanenergiatehokkuuden parantaminen, käytön ja käytön valvontajärjestelmien tehostaminen ja energiansäästötietoudenja -toiminnan lisääminen.

58,5- 13 %

57,4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Sähk

önom

inai

skul

utus

(kW

h/m

2 )

Sähkön ominaiskulutus

-1 %

29

Kuva 9: Kaupungin omistamien asuinrakennusten ja palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus ajalla 1990-2016(kWh/bruttopinta-ala)

2.5 MUU KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUS

2.5.1 KATU- JA ULKOVALAISTUSKaupunkialueen julkisessa ulkovalaistusverkossa oli vuonna 2016 yhteensä 86 897 valopistettä. Ulkovalaistuksensähkönkulutus oli yhteensä 47,5 GWh, joka oli 3 % energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus väheni edellisvuodesta 2 %.

Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutuksen ja valaisinpistekohtaisen energiankulutuksen kehittymistä ontarkasteltu kuvassa 10. Verrattuna vuoteen 1997 on ulkovalaistuksen kokonaissähkönkulutus vähentynyt 27 %.Valaisinpistekohtainen energiankulutus on aikajaksolla 1997 – 2016 vähentynyt 40 %. Samalla aikajaksolla onvalaisinpisteiden määrä lisääntynyt 22 %. Parantunut energiatehokkuus johtuu mittavasta ulkovalaisimienuusimisesta. Uusimisen kohteina ovat sekä valonlähteet että valaisimet, valaisinten sijoitus ja valaistuksen ohjaus.Ulkovalaistuksen energiankulutuksen kustannukset olivat noin 6 milj. euroa.

37 - 9 % 39,4

73

- 10 % 86,7

0

20

40

60

80

100

120

kWh/

m2

Asuintalojen sähkön ominaiskulutus

Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus

30

Kuva 10: Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus ja energiankulutus valaisinpistettä kohden ajalla1997 - 2016

Tarkasteltaessa ulkovalojen kuluttamaa energiaa suhteessa valaistuun tiekilometrimäärään, voidaan todeta, ettävuosina 2009 – 2016 on valaistu tiekilometrimäärä kasvanut 15 % ja ominaiskulutus kilometriä kohden vähentynyt28 %. Asiaa on tarkasteltu kuvassa 11.

Kuva 11: Katu- ja tievalaistuksen ominaisenergiankulutus MWh / km

Liikennevalojen energiankulutus oli vuonna 2016 noin 1,4 GWh, mikä oli noin 0,1 % kaupungin toiminnankokonaiskulutuksesta. Liikennevalojen energiankulutuksen suunta on laskeva johtuen paljolti led-lamppujenyleistymisestä. Niitä vaihdetaan opastimiin mm. vanhojen liikennevalojen uusimisen yhteydessä tai kun rakennetaankokonaan uusia. Liikennevalojen energiankulutuksen kustannukset olivat noin 0,2 milj. euroa.

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,419

97

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

01000020000

3000040000500006000070000

8000090000100000

Kulu

tus/

vala

isin

pist

eM

Wh/

vala

isin

pist

e

Vuodet

Koko

nais

kulu

tusM

Wh

java

lopi

stei

den

luku

mää

rä

Kokonaiskulutus MWh Valopisteiden lukumäärä

Kulutus MWh/valaisinpiste

0

5

10

15

20

25

0500

100015002000250030003500

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kulu

tus/

vala

istu

km

Vala

istut

km

Valaistu tie km Kulutus/km MWh/km

31

2.5.2 YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET

Helsingin kaupungin yleisillä alueilla on paljon lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja muita energiaa tarvitseviakohteita, kuten esimerkiksi yleiset vessat, parkkilippuautomaatit ja kulkuväylien talvisulatukset. Näiden kohteidenenergiansäästöön on kiinnitetty huomiota mm. päivittämällä kohdetiedot ajan tasalle ja aloittamallaenergiansäästötoimenpiteiden toteutuksia mm. portaiden ja luiskien lämmitysten osalta. Selvitystyö koskien erilaistenenergiatehokkaiden materiaalien ja rakenteiden sekä lämmitystekniikoiden käyttöä portaissa jatkuu. Yleisten alueidenkohteiden käyttämä energia oli noin 7,7 GWh vuonna 2016 ja edusti puolta prosenttia kaupungin oman toiminnankokonaiskulutuksesta. Yleisten alueiden sähkökustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa ja kaukolämpökustannuksetnoin 0,1 milj. euroa. Asiaa on käsitelty myös kohdassa 4.3.

2.5.3 RAIDE- JA LAUTTALIIKENNE

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutus sisältyvät kiinteistöjen kulutuksiin(liite 2). Metroliikenteen sähkönkulutus oli vuonna 2016 47 GWh, raitioliikenteen 30 GWh ja Suomenlinnanlauttaliikenteen 6,3 GWh. HKL:n julkisen liikenteen käyttämän energian osuus oli 5 % koko kaupungin kulutuksesta.Raideliikenteen sähkönkäytöstä syntyneet kustannukset olivat 10 miljoonaa euroa. HKL hankki uusiutuvillaenergialähteillä tuotettua sähköä, joka on vuodesta 2014 alkaen ollut pohjoismaista tuuli- ja vesivoimaa, kaikkeenHKL:n sähkönkäyttöön kattaen myös kiinteistöjen sähkönkulutuksen.

2.5.4 AUTOT JA TYÖKONEET

Helsingin kaupungin käytössä olevien autojen ja työkoneiden käyttämän energian määrä oli vuonna 2016 yhteensä20 GWh ja edusti yhtä prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus koostuu hallintokuntien omistamien javuokraamien kulkuneuvojen sekä käytössä olleiden laitteiden ja työkoneiden kuluttamasta bensiinistä, dieselistä sekäpolttoöljystä.

2.6 ENERGIANKÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT CO2-PÄÄSTÖT

Helsingissä merkittävimmät CO2-päästölähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Kaupungin omistamissakiinteistöissä ei juuri ole erillislämmitystä vaan kiinteistöt lämmitetään pääosin kaukolämmöllä. Näin ollen kaupunginkiinteistöjen energiankäytöstä aiheutuvat päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa.

Taulukossa 2 päästöt on laskettu käyttäen Helenin myymän sähkön ja kaukolämmön sekä jäähdytyksenpäästökertoimia ja huomioiden HKL:n ostaman sähkön päästöttömyys. Kaupungin päästöt kasvoivat edellisvuodesta45 %. Tämä johtuu pääosin siitä, että kivihiiltä käytettiin energiantuotantoon aiempaa enemmän. Muutos johtuuenergiamarkkinan muutoksista, jotka ovat johtaneet kivihiilellä tuotetun energian parempaan kannattavuuteenmaakaasuun verrattuna.

Vuonna 2016 oli kiinteistöjen osuus koko Helsingin kaupungin energiankulutuksen hiilidioksidipäästöistä noin 94 %,ulkovalaistuksen osuus 3 %, yleisten alueiden kohteiden osuus 0,5 %, liikenteen 0,6 % ja hallintokuntien työkoneidenja autojen osuus 1,9 %.

Kaupungin energiankulutus ja siitä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt Helen Oy:n kertoimilla laskettuna on esitettytaulukossa 2.

HSY:n päästölaskennassa käyttämällä hyödynjakomenetelmällä laskettuna kaupungin energiankäytön päästöiksivuonna 2016 saadaan 286,3 tuhatta tonnia. Näin lasketut päästöt ovat vertailukelpoisia HSY:n laskemiinpääkaupunkiseudun kaupunkikohtaisiin päästöihin. Kaupungin oman energiankäytön päästöt ovat Helsinginkokonaispäästöistä noin 11 %. Päästötaulukko HSY:n kertoimilla laskettuna on esitetty liitteessä 3. Myös näilläkertoimilla tarkastellen kaupungin oman energiankäytön päästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna.

32

Taulukko 2: Energiankulutuksen CO2-päästöt vuosina 2016 ja 2015.

HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSENCO2-PÄÄSTÖT VUONNA 2016 ja 2015HELENIN KERTOIMILLA

2016 2016 2015 2015CO2 CO2

GWh ktonnia % GWh ktonnia %KIINTEISTÖTSähkö 439,37 83,92 439,73 83,99Jäähdytys 2,79 0,17 2,63 0,16Kaukolämpö 1073,56 174,99 968,42 89,09Kiinteistöt yhteensä 1515,72 259,08 93,7 1410,78 173,25 91,0

ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOTUlkovalaistus 47,52 9,08 48,53 9,27Liikennevalot 1,36 0,26 1,51 0,29Ulkovalaistus yhteensä 48,88 9,34 3,4 50,03 9,56 5,0

YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEETSähkö 4,36 0,83 4,28 0,82Lämpö 3,29 0,54 2,15 0,20Yleisten alueiden kohteet yhteensä 7,65 1,37 0,5 6,43 1,01 0,5

LIIKENNEMetroliikenne 46,48 0,00 48,30 0,00Raitioliikenne 29,56 0,00 28,87 0,00Lauttaliikenne 6,26 1,70 6,00 1,60

Liikenne yhteensä 82,30 1,70 0,6 83,17 1,60 0,8

HALLINTOKUNTIEN AUTOTJA TYÖKONEETAutot ja työkoneet yhteensä 19,99 5,16 1,9 19,22 4,96 2,6

KAIKKI YHTEENSÄ 1674,53 276,65 100,0 1569,63 190,38 100

Vuoden 2016 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat:Kaukolämmölle 163 g/kWhSähkölle 191 g/kWh (2015 tieto)Jäähdytykselle 62 g/kWh (2015 tieto)

Vuoden 2015 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat:Kaukolämmölle 92 g/kWhSähkölle 191 g/kWhJäähdytykselle 62 g/kWh

33

3 ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITYS

3.1 KETS-SOPIMUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMIEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUTSÄÄSTÖT

Kuvassa 12 on näytetty, miten KETS-sopimuksen mukaiset, toteutumassa olevat uudetenergiatehokkuussopimustoimenpiteet (vihreä käyrä) vastaavat asetettuun sopimustavoitteeseen (129 GWh) vuosina2008 – 2016. Kuvaaja perustuu vuoden 2016 loppuun mennessä hallintokuntien HKR-Rakennuttajalle toimittamiintietoihin ja Motivalle raportoituihin toimenpiteisiin. Niitä toimenpiteitä, joista ei ole toimitettu tietoa Helsinginkaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalle, ei ole voitu huomioida laskennassa eikä raportoinnissa.

Helsingin kaupungin Motivalle esittämien uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden ja varhaistoimienyhteisvaikutus on arvioitu kuvassa 12 (sininen käyrä) vuosille 2008 – 2016.

Kuva 12: KETS-sopimuksen mukainen energiansäästötavoite sopimuskauden 2008-2016 aikana ja tavoitteentoteutuminen vuoden 2016 tilanteen mukaisesti.

Kuvassa esitetyissä uusissa sopimustoimenpiteissä on huomioitu tiedossa oleva energiansäästö seuraavissakohteissa/projekteissa:

matalaenergiarakennuskohteet (34 kpl)aurinkosähkövoimalat (6 kpl)Ekoteko-projektiin osallistuneet 21 kiinteistöä ja niiden energiatehokkuustoimien vuonna 2011tarkentuneet säästövaikutuksetilmanvaihdon muuttaminen tarpeenmukaiseksi (17 kiinteistöä)Liikuntamyllyn tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöönotto v.2011Sairaaloille tehdyt led-valaisinvaihdot v. 2014 ja 2015 (Kiinteistöviraston tilakeskus)Windows7 -käyttöjärjestelmän virransäästöominaisuuksien käyttöönotto kaupungin virastoissavuosina 2010-2016Helsingin satama-alueiden energiansäästöprojektit vuosina 2010, 2012, 2013, 2014 ja 2015Staran energiatehokkuustoimet v. 2011 ja 2012Liikuntaviraston, Kaupunginmuseon ja Korkeasaaren energiatehokkuustoimet v. 2013, 2014 ja 2015

0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

GWh

Kumulatiivinenenergiansäästötavoite(GWh)

Toteutumassa olevatuudet toimet (GWh) v.2016

Toteutumassa olevatuudet toimet lisättynäennen vuotta 2008toteutuneilla toimilla

34

kaupungin ulkovalaistuksen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutukset v. 2009–2016kaupungin liikennevalaistuksen energiatehokkuustoimet vuosina 2011–2014 ja 2016VAETS-sopimuksen piirissä vuosina 2010–2016 tehdyt energiatehokkuustoimenpiteetHKL:n, pelastuslaitoksen, liikuntaviraston ja Staran LED-valaisinvaihdot vuonna 2016arvio kulutusseurannan aikaansaamien toimintamuutosten vaikutuksesta kaupunkikonserninenergiankulutukseenarvio koulutus- ja tiedotustoiminnan aikaansaamien käyttötottumusten muutosten vaikutuksestakaupunkikonsernin energiankulutukseen

Kaikille KETS-sopimukseen ja –toimintasuunnitelmaan kirjatuille energiatehokkuustoimenpiteille ei voida osoittaalainkaan laskennallista energiansäästövaikutusta (MWh/vuosi), vaikka ne vaikuttavat konkreettisestienergiatehokkuuden paranemiseen. Tällaisia toimia voivat olla esim. kehityshankkeet, joiden tulosten vaikutuksetnäkyvät monesti vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkkinä voidaan mainita FinSolar-hanke (v. 2014-2016), jonkavaikutukset alkavat näkyä kaupungin aurinkosähköhankkeiden toteutuksessa.

Motivalle on raportoitu myös ennen vuotta 2008 toteutuneet energiatehokkuustoimet, ns. varhaistoimet. KETS-sopimustekstissä on esitetty, että varhaistoimilla saavutettu energiansäästö voidaan laskea niiltä osin osaksikaupungin esittämää energiansäästön kokonaistavoitetta, kun ko. energiansäästö on voimassa vielä vuonna 2016.Motiva on hyväksynyt seuraavat Helsingin kaupungin varhaistoimet: Helsingin veden Viikinmäenjätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto, kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisentehostumisen aikaansaama energiansäästö ja Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisenilmanvaihtojärjestelmän energiansäästö.

Motiva kokoaa vuosittain kaikkien energiatehokkuussopimusalueiden toimenpidetiedot ja muodostaa niistävaltakunnallisen toteumatilaston. Vuotta 2016 koskevien tietojen raportointi annetaan myös EU:lle ja tiedot tulevatsisältymään TEM:n EU-raportointia varten laatimaan neljänteen kansalliseen energiatehokkuudentoimintasuunnitelmaan (NEEAP-4).

3.1.1 ARVIOIDUT SÄÄSTÖT

Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteidenaikaansaama energiansäästö on yhteensä noin 134 GWh.

Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden javarhaistoimien yhteenlaskettu energiansäästö on arviolta 198 GWh.

Varhaistoimissa on huomioitu Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto 50,6GWh (omaan käyttöön), kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisen tehostumisen aikaansaamaenergiansäästö 13 GWh sekä Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmänenergiansäästö 71 MWh.

Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla tulisi olla vuoden 2016 loppuun mennessätodennettua energiansäästöä yhteensä 129 GWh (9 % vuoden 2005 kokonaiskulutuksesta laskettuna), joten kaupunkion saavuttamassa asetetun energiansäästötavoitteen.

3.2 JATKOTOIMENPITEET

Seuraavan energiatehokkuussopimuskauden aikana (vuosina 2017-2025) jatketaan energiatehokkuustoimenpiteidentoteuttamista uuden sopimuksen energiansäästötavoitteen (7,5 % vuoden 2015 energiankäytöstä) saavuttamiseksiensisijaisesti seuraavien toimien parissa:

Lähes nollaenergiarakentaminenEnergiakatselmuksetUusiutuvien energialähteiden käyttöönottoIlmanvaihdon muuttaminen tarpeenmukaiseksiWindows7 -käyttöjärjestelmän (virransäästöominaisuuksien) käyttöönoton jatkaminen kaupungin virastoissaKaupungin ulko- ja liikennevalaistusten energiatehokkuuden kehittäminenLED-valaisinten ja -valonlähteiden vaihdot

35

Kulutusseurannan kehittäminenKoulutus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen

Energiatehokkuustyö jatkuu vuosittain myös kaupungin asuinrakennuskannan piirissä.

Seuraavien vuosien KETS-raporteille pyritään laskemaan energiansäästövaikutukset (MWh/vuosi) myös niidenkäynnissä olevien energiatehokkuustoimien osalta, joille ei vielä vuonna 2016 ole pystytty muodostamaansäästövaikutusarvioita.

3.3 HELEN OY:N ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUTSÄÄSTÖT

3.3.1 ASIAKKAIDEN ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMINEN

Tavoitteena oli toteuttaa energiapalveluja vastaanottavien asiakkaiden kanssa energiatehokkuustoimia, jotkamerkittävästi edesauttavat energiapalveludirektiivin mukaisen 9 % energiansäästötavoitteen toteutumista vuoteen2016 mennessä.

Toimenpiteet jaotellaan energiansäästöviestintään, energiansäästöneuvontaan, laskutukseen, palauteraportointiin jauusien energiapalvelujen käyttöönottoon.

Tavoitteena on lisätä asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä 10 % vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Kuvassa 13 on esitetty energiansäästöneuvonnan ja viestinnän toimenpiteiden kehittyminen vuosina 2008 - 2016.Vuoden 2016 tavoite on suhteellisella asteikolla ja se vastaa energiansäästötoimenpiteiden lisääntymistä 10 %vuoteen 2007 verrattuna. Tavoite saavutettiin etuajassa.

Kuva 13: Toimenpiteet asiakkaiden energiansäästön edistämiseksi neuvonnassa ja viestinnässä

3.3.2 SÄHKÖVERKON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Sähköverkon energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena oli vähentää 5 % verkostohäviöitä vuoteen 2016mennessä verrattuna vuoteen 2005. Määrällisesti säästötavoite on 8 208 MWh. Vuonna 2016 on sähköverkon häviötsaatu entistä paremmin hallintaan sähköasemien omakäyttösähkön kulutusta pienentämällä, kaapeleita uusimalla jaoptimoimalla jakorajoja asemakohtaisesti. Laskennallinen säästö vuonna 2016 oli noin 300 MWh ja vuoden 2016tavoite saavutettiin jo vuonna 2014.

36

Kuva 14: Toteutuneet kumulatiiviset säästöt sähköverkossa (Vuonna 2016 voimassa oleva säästö vuositasolla)

3.3.3 KAUKOLÄMPÖVERKON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANEMINEN

Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena oli vähentää 5 % verkostohäviöitä vuoteen 2016mennessä verrattuna vuoteen 2005. Määrällisesti säästötavoite on 20 000 MWh. Vuonna 2016 kaukolämpöverkkoaperuskorjattiin 6,5 km ja sen laskennallinen energiansäästövaikutus on noin 1500 MWh vuodessa. Tavoite saavutettiinjo vuonna 2013.

Kuva 15: Toteutunut kumulatiivinen energiansäästö kaukolämpöverkossa.

37

3.3.4 VOIMALAITOSTEN JA LÄMPÖKESKUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Energiantuotannon toimenpideohjelmassa yritys asettaa itselleen energiatehokkuustavoitteen sekäprimäärienergiankäytön säästölle että sähköntuotannon tehostumiselle. Määrällisesti tehokkuustoimenpiteidenvuosivaikutusten tavoite on yhteensä 171 030 MWh/vuosi vuoteen 2016 mennessä.

Vuonna 2016 tehtiin energiankäytön tehostamistoimenpiteitä yli 10 000 MWh:n edestä. Vuoden 2016 tavoite onylitetty jo reilusti.

Kuva 16: Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden paraneminen.

38

OSA C TOTEUTETUT TOIMENPITEET

39

4 ENERGIATEHOKKUUTTA EDISTÄVÄT JA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEETKAUPUNKIKONSERNIN SISÄLLÄ

4.1 KIINTEISTÖT

4.1.1 ENERGIAN- JA VEDENKÄYTÖN KULUTUSSEURANTA

Kaupungin energiatehokkuustyö perustuu mahdollisuuteen seurata energiankulutuksen muutoksia. Kulutustietojenseuranta on olennainen työkalu kiinteistönhoidossa ja ylläpidossa, mutta sillä on myös merkittävä rooli käyttäjienmotivoinnissa ja hallintokuntakohtaisen energiansäästötyön koordinoinnissa.

HKR-Rakennuttaja kehittää ja ylläpitää Helsingin kaupungin omistamien rakennusten energiankulutusseurantaa vuosi-,kuukausi- ja tuntitasolla.

VUOSIKULUTUSSEURANTAVuositason energiankulutusseurannassa seurataan sähkön-, lämmön- ja kaukojäähdytyksen kulutusta. Mukana ovatkaikki kaupungin omistamat rakennukset ja niiden kokonaispinta-ala on yli 9,2 milj. m2. Lämmön kulutustiedot saatiinrakennuskannasta, joka oli 8,1 milj. m², joka on koko kannasta 88 %. Asuinrakennuksiksi luokiteltavia rakennuksia olitästä lämmitetystä kannasta 4,8 milj. m2 (59 %) ja julkisia palvelurakennuksia 3,3 milj. m2 (41 %). Sähkön kulutustiedotsaatiin rakennuskannasta, joka oli 7,7 milj. m2, joka on koko kannasta 83 %.

Sopimuksissa (KETS 2008 – 2016) vuositason seurannan kattavuustavoite oli vähintään 90 % koskien kaupungin kokoenergiankäyttöä vuoteen 2013 mennessä. Muun kuin rakennuksiin liittyvän kulutuksen seuranta on koko ajankasvanut, tarkentunut ja muuttunut.

Tiedot kaikkien kaupungin kiinteistöjen vuosittaisista sähkön- ja lämmönkulutuksista löytyvät internetistä e3-portaalipalvelusta. Siinä olevia tietoja voidaan käyttää energiansäästötoimenpiteitä sekä kunnan ilmastostrategiaakoskevan päätöksenteon tukena ja suunnittelun lähtötietoina.

Vuosikulutustiedot raportoidaan huhtikuun loppuun mennessä Motivalle. Vuosikulutuksesta kerrotaan tämän raportinosassa 2 ja koontitaulukossa liitteessä 2.

TUNTITASON JA KUUKAUSITASON KULUTUSSEURANTAHKR-Rakennuttaja kehittää ja ylläpitää palvelurakennusten tuntitason ja kuukausitason sähkön ja lämmön ja vedenkulutusseurantaa.

Sähkön ja lämmön kulutukset siirtyvät automaattisesti tuntitason seurantaan. Lämmönkulutukset saadaanjärjestelmään myös sääkorjattuna. Vuoden 2016 lopussa valtaosa tilakeskuksen kohteista oli mukana HKR-Rakennuttajan kuukausi- ja/tai tuntitason kulutusseurannassa.

Loput puuttuvat kohteet syötetään kiinteistönhoitajien toimesta kuukausittain kiinteistöjen huoltokirjaohjelmaan.Tilakeskus on sopinut kulutusseurannan käytännön toteutuksen kiinteistönhoitosopimuksilla. Vedenkulutustiedotjoudutaan syöttämään käsin kaikissa kohteissa, koska käytössä ei ole etäluettavia vesimittareita.

HKR-Rakennuttajan tuntitason seurannassa on mahdollista saada kohteiden tuntikulutustiedot, ominaiskulutukset,kuukausikulutukset sekä kohteen sähkötehojen ja kaukolämmön vesimäärien maksimiarvot. Lisäksi voidaan tutkiakohteiden sähkön pohjakuomien kehitystä tarkastellen joko yhtä rakennusta tai ryhmää.

Sopimuksissa (KETS 2008–2016) kuukausitasoisen kulutusseurannan kattavuustavoite oli vähintään 80 % koskien kokokaupungin rakennusten energiankäyttöä.

Vuoden 2016 lopussa tuntitason tai kuukausitason seurannan kattavuus yhdessä oli 80 % ja mukana olivat suurin osatilakeskuksen hallinnoimista kohteista (koulut, ammattikorkeakoulut, päiväkodit, monitoimitalot, suurin osakirjastoista, toimistorakennuksista, nuorisotaloista ja sosiaaliviraston kohteista sekä osa sairaaloista ja vanhustenhoitolaitoksista ja Staran kohteet) sekä rakennusviraston kohteet. Kulutusten kehittymistä seurataan ja tilankäyttäjään ja ylläpitoon otetaan yhteyttä kulutusmuutostilanteissa.

40

Helen Oy, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikuntavirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, pelastuslaitos sekäKorkeasaaren eläintarha seuraavat itse kuukausittain energiankulutustaan.

Helsingin kaupungin omistuksessa on kaikkiaan noin 60 000 asuntoa, joista Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka)asuntoja 47 400, Helsingin Palveluasunnot Oy:n asuntoja 2 300, Helsingin Asumisoikeus Oy:n asuntoja 3 400, KiinteistöOy Auroranlinnan asuntoja 2 300, Helsingin Asuntohankinta Oy:n asuntoja sekä muita vuokra-asuntoja noin 7 000.

Heka on Suomen suurin asuntoja omistava yhtiö, jolla on hallussaan 47 400 asunnon ARA-lainoitettu kiinteistökanta.Siihen kuuluu 21 alueyhtiötä ja se seuraa myös itse omien kohteidensa kuukausittaista energiankulutusta.

4.1.2 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMAT JA TOTEUTUMINEN

Hallintokunnissa laadittavien energiansäästön toimintasuunnitelmien toteutus aloitettiin keväällä 2010.Hallintokunnat ovat laatineet toimintasuunnitelmansa vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. HKR-Rakennuttaja laati hallintokuntien avuksi mallisuunnitelman ja on jatkanut avustamista toimintasuunnitelmienlaadinnassa sekä muussa toteutustyössä kuten kulutusseurantatietojen hankinnassa. Valmistuneista suunnitelmistaannettiin myös palautetta ja kehitysehdotuksia. HKR-Rakennuttajan vastuulla oli myös työhön liittyvä tiedottaminen.

Vuoden 2016 loppuun mennessä oli valmistunut 24 hallintokunnan energiansäästön toimintasuunnitelmat (yhteensä41 kpl) ja 12 hallintokuntaa oli päivittänyt toimintasuunnitelmansa. Valmistuneet hallintokuntien energiansäästöntoimintasuunnitelmat on julkaistu internet-sivustolla http://www.energiatehokashelsinki.fi/

Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupunginenergiankulutuksesta (koulut, päiväkodit, terveysasemat, sairaalat, virastot). Suunnitelmissa on tyypillisesti kerrottukäyttäjille laadituista tilakohtaisista ohjeistuksista (koskien esim. valaistusta, tietotekniikkaa, vedenkulutusta jailmanvaihtoa), energiatehokkaiden hankintojen tekemisestä sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa (esim.isännöitsijät, ylläpito, rakennuttaja).

4.1.3 ENERGIAKATSELMUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ

Kaupungin kiinteistöjä katselmoidaan suunnitelmallisesti taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksienselvittämiseksi. Kaupungin julkisista toimitiloista noin 85 %:ssa (bruttopinta-alasta mitattuna) on teetetty kiinteistönenergiakatselmus vähintään kerran. Seurantakatselmuksia tai käyttöönoton energiakatselmuksia teetetään tarpeenmukaan.

Vuoden 2016 loppuun mennessä julkisista toimitiloista oli katselmoitu pinta-alaltaan yhteensä 2,94 milj. m2 vastaavarakennusmäärä. Vuonna 2016 ei valmistunut katselmuksia mutta sen sijaan aloitettiin 23 kohteen katselmustenselvitystyö. Nämä katselmukset valmistuvat keväällä 2017. Katselmuksista 17 on uusintakatselmuksia ja kuusikäyttöönoton katselmuksia.

Katselmukset on tehty Motivan katselmusmalleja käyttäen ja niiden teettämiseen saadaan työ- ja elinkeinoministeriönmyöntämää energiatukea. Katselmuksen yhteydessä tehtävä kiinteistön LVIS-tekniikan peruskartoitus toimii myöskiinteistönhuollon sekä erilaisten järjestelmäselvitysten perustana. Energiakatselmuksia käytetään myössuunnittelutyön pohjana mm. hankesuunnittelussa.

Kuvassa 17 on esitetty katselmoidun rakennuskannan suuruus (pinta-alana) ja vuosittain tehdyt katselmukset.Seurantakatselmukset ja osa uusista kiinteistökatselmuksista ei kasvata katselmoidun kannan kokonaismäärää, koskakyseiset kohteet on katselmoitu jo aiemmin.

Palvelukiinteistöjen energiakatselmuksissa löydetyt toimenpiteet toteutetaan kunkin katselmuksen luovutuksenyhteydessä sovitun työnjaon mukaisesti hallintokuntien ja rakennuksen käyttäjien yhteistyönä. Mittavammatenergiatehokkuustoimenpiteet pyritään toteuttamaan yleensä laajempien peruskorjausten ja saneeraustenyhteydessä.

Palmiassa tehtiin yrityksen energiakatselmus sekä siihen liittyvä kohdekatselmus kiinteistöhuollon tukikohdassaPikkupurontie 7. Kohdekatselmuksessa ei havaittu merkittäviä energiansäästötoimenpiteitä. Ehdotetut toimenpiteetliittyivät suosituksiin käyttöhenkilökunnan energiatehokkaasta toiminnasta.

41

Kuva 17: Katselmoitu rakennuskanta vuosina 1995 – 2016

4.1.4 LÄMMITYKSEEN, ILMANVAIHTOON JA VEDENKULUTUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET

Hallintokunnissa sekä Heka Oy:n kiinteistöissä on toteutettu aktiivisesti erilaisia energiatehokkuutta lisääviätoimenpiteitä, joista seuraavassa esimerkkejä:

HKL:ssä on vaihdettu Vallilan varikon lämmönjakopaketti.

Taidemuseo on uusinut patteriventtiileitä ja samalla poistanut kolme lisälämmitintä käytöstä.

Liikuntavirasto on uusinut Jakomäen uimahallin suihkupaneelit vettä säästäviksi ja uusinut Pirkkolan uimahallin jaMustikkamaan huoltorakennuksen sekä Maunulan liikuntahallin suihkut. Lassilan ja Kannelmäen liikuntapuistoissa onhuoltorakennusten vesikaton perusparannuksen yhteydessä parannettu myös lämmöneristystä. Useammassa huolto-ja pukusuojarakennuksessa on toteutettu lämmitystavan muutokset öljystä kaukolämpöön ja tehty lämmitysputkienuusintaa. Pirkkolan jäähallin lämmitysputkistoa on uusittu.

Helsingin satamissa on aloitettu kiinteistöautomaatiojärjestelmän päivitys 2016, sen avulla voidaan nykyistä paremminhallita ja hillitä energiankulutusta. Vuoden 2016 aikana on lisäksi suunniteltu ja toteutettu Länsisatamanlaajennukseen ja Länsiterminaali 2 -projektiin liittyviä energiahankkeita.

Pelastuslaitos on jatkanut energiansäästötyötään tavoitteena kaiken ylimääräisen kulutuksen poistaminen sekäsähkön- että lämmönkulutuksesta. Tärkeimmät keinot tässä ovat oma rakennusautomaatio- sekäenergianseurantajärjestelmä, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muutoksiin. Lisäksi energiatehokkuutta saadaanlisättyä laitekannan uudistumisen myötä. Laitoksella on otettu käyttöön toimintamalli, jossa käynnistetään enintäänyksi energiansäästöhanke vuosittain. Vuoden 2016 aikana on tehty laitoksessa kaksi energiahanketta; Roihupellonväestönsuoja ja Jakomäen kalliosuoja. Roihupellon hanke käsitti IV-koneiden taajuusmuuttajien sekä LTO-kiekonmoottorin ja ohjausyksikön uusimisen. Jakomäen hankkeessa IV-koneet modernisoitiin,4 kpl suoravetoisiakammiopuhaltimia varustettuna taajuusmuuttajilla. Myös rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskustekniikkauusittiin. Lisäksi Haagan pelastusaseman peruskorjaus valmistui marraskuussa 2016. Asemalla tehtiin mittaviauudistuksia IV-järjestelmään, lämmönjakoon, valaistukseen, ym. järjestelmiin.

42

Heka Oy:n kiinteistöissä on useassa suoritettu verkoston tasapainottamista, säätökäyrien muutoksia ja uusittupatteriventtiilejä. Samoin on vesikiertoisen patteriverkoston pumppuja korvattu energiatehokkaimmilla.Vedenkulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten virtaamarajoittimien asennuksia sekä vuotavien hanojen sekä wc-kalusteiden sekä hanojen uusimista ja korjausta, on suoritettu useissa kohteissa.

4.1.5 KOKOONTUMISTILOJEN ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Kokoontumistilojen, kuten auditorioiden ja koulujen liikuntasalien, ilmanvaihdon energiankulutuksen tehostamisessatähdätään siihen, että tilan ilmanvaihdon ilmamäärät ja käyntiajat ohjautuvat automaattisesti tilan todellistenkäyttäjämäärien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. Kokoontumistilojen ilmanvaihto on tyypillisesti mitoitettu tilojensuurimman sallitun henkilömäärän mukaan, vaikka suurimman osan ajasta tilat ovat pienempien ryhmien käytössä taityhjillään. Tarpeenmukaisella käytöllä säästetään merkittävästi sähköä ja lämpöä verrattuna lähes jatkuvaan maksimi-ilmanvaihtoon.

Tarpeenmukainen ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella eri menetelmällä. Korjauskohteissa ns.taajuusmuuttajakäyttö (vaihtovirtamoottorit) on edullisempi pienempien investointikustannusten vuoksi. Uusissarakennuksissa on kannattavampaa käyttää huomattavasti energiatehokkaampaa tasavirtamoottoria eli ns. EC-moottoria. Molemmissa tapauksissa ilmanvaihtoa ohjataan perustuen tilan käyttöön sekä sisäilman CO2-pitoisuuteenja kosteuteen.

Soveltuvuutta tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöön selvitettiin vuonna 2016 12 kohteessa mutta lähestyvän laajanperuskorjauksen sekä muutamassa kohteessa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta hankkeita ei toistaiseksikaikissa toteutettu. Kahdessa kohteessa, jotka olivat STOA ja Pitäjänmäen peruskoulu – Albertinkadun yläkoulu,toteutettiin tarpeenmukainen ilmanvaihto ja hankkeet valmistuvat keväällä 2017.

4.1.6 VALAISTUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET

Hallintokunnissa sekä Heka Oy:n kiinteistöissä on toteutettu aktiivisesti erilaisia energiatehokkuutta lisääviätoimenpiteitä, joista seuraavassa esimerkkejä:

HKL:ssä on vaihdettu loisteputkia LED-putkiksi Vallilan (226 kpl) ja Koskelan (204 kpl) varikoilla sekä HelsinginYliopiston (400 kpl) ja Hakaniemen (360 kpl) metroasemilla. Vanhojen putkien teho on ollut välillä 36W – 58W jauusien välillä 20W – 29W. Vuosittaista säästöä saadaan 115,4 MWh.

Nuorisoasiankeskuksessa kahdessa toimipaikassa on valaistusta vaihdettu LED-valaistukseksi.

Pelastuslaitos on vuonna 2016 tarkastanut pelastusasemilla ulko- ja sisävalaistuksen ohjauksia ja saanut jonkin verranvalaistuksen käyttöä kuristettua. Lisäksi pelastuslaitos on muuttanut Roihupellon väestönsuojan valaistuksen LED-valaisimiksi olemassa olevaan kaapelointiin. Nykyisiin valaistusryhmiin lisättiin liiketunnistimia 18 kpl ohjaamaanvalaistusta. Jakomäen kalliosuojan energiahankkeeseen sisältyi loisteputkivalaisimien (372 kpl) vaihto LED-valaisimiksimyös olemassa olevaan kaapelointiin. Myös täällä valaistusohjaukseen lisättiin liiketunnistimia 40 kpl ohjaamaanvalaistusta älykkäästi. Haagan pelastusaseman mittavan peruskorjauksen yhteydessä uusittiin valaistusta.

Jakomäen kalliosuojassa toteutettiin energiahanke, johon sisältyi loisteputkivalaisimien (372 kpl) vaihto LED-valaisimiksi olemassa olevaan kaapelointiin. Valaistusohjaukseen lisättiin liiketunnistimia 40 kpl ohjaamaan valaistustaälykkäästi.

Stara on vaihtanut Kampin luolatukikohdan valaistuksen LED-valoihin takaisinmaksuajan ollessa noin kaksi vuotta.

Liikuntaviraston useissa kohteissa on vaihdettu valaistusta LED-valaisimiin sekä rakennuksissa että ulkoalueilla. Viimevuonna merkittävimmät vaihdot olivat Oulunkylän liikuntapuistossa, Uimastadionilla, Yrjönkadun uimahallissa jaKeskuspuiston pohjoisen osan aluevalaistuksessa. Näissä kohteissa saatiin säästöä yhteensä 81,8 MWh.

Taidemuseo on korvannut Tennispalatsin halogeenivalaisimet (30 kpl) LED-valaisimilla. Valaisimia myös huolletaan japuhdistetaan säännöllisesti, mikä parantaa valotehoa. Yleistilojen valaistusta on uusittu korvaamallapienoisloisteputket LED-valaisimilla, jolloin säästö vuosittain on 12 MWh.

Helsingin Satama on järjestelmällisesti panostanut lisäämään energiatehokkuutta toiminnassaan. Muun muassaaluevalaistuksen ohjaus- ja käyttömuutoksilla on tehty merkittäviä parannuksia. Lisäksi kenttävalaistuksessa on otettuosittain käyttöön led-polttimoita.

43

Helsingin satamissa on muutamissa rakennuksissa jatkettu mm. porraskäytävien ja matkustajakäytävien valaisimienmuutosta LED-tekniikalle ja liiketunnistimilla ohjatuiksi. Lisäksi kenttävalaistusta on pikkuhiljaa (vanhojen valaisintenrikkoutuessa) vaihdettu LED-lampuiksi. Keväällä 2017 valmistuvassa ja käyttöön otettavassa Länsiterminaali 2matkustajaterminaalissa valaistus on toteutettu ledeillä. Myös Länsisataman laajennuksen valaistus tullaan toteuttamaanledeillä.

Rakennusviraston Elimäenkadun toimitiloissa määritettiin vuonna 2016 valaistuksen ja laitteiden automaatiosäädötsekä toimintatavat.

Palvelukeskus Helsingin tuotantolaitoksessa valaistusta modernisoitiin loistevalaisimien ryhmävaihdoissa ja käyttöönotettiin led-teknologiaa.

Tarkastusvirasto käyttää valaistusta vain tarvittaessa, hyödyntää mahdollisuuksien mukaan päivänvaloa ja hyödyntääautomaattista liiketunnistusta.

4.1.7 RAKENNUSTEN KÄYTTÄJIEN MOTIVOINTI JA OPASTUS

Useassa hallintokunnassa on panostettu työntekijöiden opastukseen, koulutukseen ja informoimiseen ja kiinnitettyhuomiota valaistuksen, laitteiden ja järjestelmien energiatehokkaaseen käyttöön.

Liikuntaviraston toimipisteistä seuraavissa on laadittu ja käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä: Pirkkolanliikuntapuisto, Uimastadion, Oulunkylän liikuntapuisto, Itäkeskuksen uimahalli, Yrjönkadun uimahalli, Töölön kisahalli,Ruskeasuon liikuntapuisto, Jakomäen uimahalli ja Kumpulan maauimala.

Palvelukeskus Helsingissä keittiöiden energiankulutusta vähennettiin järjestämällä henkilöstölle 11 koulutus- taiohjeistustilaisuutta, joissa käsiteltiin energia-asioita. Koulutuksiin osallistui yhteensä 140 henkilöä. Keittiöissä onkäytössä Ympäristötehokas toimipaikka-lomake, joihin merkitään kullekin toimipaikalle sopivat kellonajat, milloinlaitteet ovat käynnissä. Lämmintä vettä säästetään mm. ekologisen siivousmenetelmän ja yhdistelmäkoneiden avulla.Menetelmä on käytössä suuressa osassa keittiöitä ja päiväkotisiivouksessa.

Palvelukeskuksen keittiöissä panostettiin jatkuvan menekinhallinnan kehittämiseen.

Rakennusvalvontaviraston henkilökunnan ympäristö- ja energiatehokkuusosaamista on päivitetty omillakoulutustilaisuuksilla ja osallistumalla muiden järjestämiin tilaisuuksiin.

Palmian kiinteistöpalvelut ja toimitilojen monipalvelut liittyivät Ympäristöosaava ammattilainen -verkkopalveluun,jonka tavoitteena on kehittää yrityksen henkilöstön ympäristö- ja energiaosaamista. Vuonna 2016 palveluun sisältyvänosaamistestin teki osa esimiehistä. Vuoden 2017 tavoitteena on, että koko kiinteistöhuollon henkilöstö suorittaaosaamistestin. Lisäksi Palmiassa käynnistettiin uusi energianhallintapalvelu, johon palkattiin energia-asiantuntija.Palmian energianhallintapalveluiden avulla pienennetään hiilijalanjälkeä, edistetään kestävää kehitystä ja toteutetaanympäristövastuuta. Myös kiinteistöteknisten laitteistojen huollosta ja ylläpidosta tulee suunnitelmallisempaa, jokahelpottaa kiinteistön omistajien pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Kaupunginmuseon toimipisteissä, taidemuseossa, tarkastusvirastossa, työterveydessä ja ympäristökeskuksessakiinnitettiin huomiota käyttäjien toimintatapoihin esimerkiksi, keittiölaitteiden, kylmäsäilytyslaitteiden,kuivauskaappien, ilmanvaihdon tehostuspainikkeiden ja saunojen energiatehokkaassa käytössä (suosituslämpötilatkäyttöön ja säännöllinen puhdistus, tarpeenmukainen käyttö) sekä ohjeistettiin sammuttamaan media- ja muutlaitteet sekä valaistus käyttöajan ulkopuolisina aikoina.

Energia- ja ympäristöteemat näkyvät vahvasti kouluissa ja niissä on järjestetty monia tempauksia ja kampanjoita.Lisäksi 8 peruskoulua ja nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan 10 lukiota sekä Stadin ammattiopiston Hyvinvoinnin toimialasekä Palvelun ja viestinnän toimiala olivat mukana Vihreä lippu -ohjelmassa, ja kahdella lukiolla sekä Stadinammattiopiston Tekniikan ja asennuksen toimialalla oli OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti.Ammattiopiston työssäoppimisjaksolle lähtevien opiskelijoiden työpaikalle vietävissä papereissa on merkintäoppilaitoksen Vihreästä lipusta ja siitä, miten opiskelijat toimivat sen mukaisesti myös työpaikoilla.Arviointikriteereissä kaikissa tutkinnoissa on kestävään kehitykseen liittyviä aihealueita. Ympäristöasioiden hallinta onkeskeinen osa ammattitaitoa.

44

ATT:llä aktivoiduttiin muun muassa sammuttamaan laitteet, valaistus ja tietotekniikka silloin kun sitä ei tarvita sekäkiinnitettiin huomiota veden ja vesikalusteiden käyttöön.

Nuorisoasiainkeskuksessa energian kulutusta seurattiin 13 toimipaikan osalta Helenin online-palvelujen kautta janoiden toimipaikkojen yhteiskulutus väheni yhteensä 2,5 % verrattuna vuoden 2015 kulutukseen. Vähennyksestä voikiittää Koskelan nuorisotaloa, Liikennekaupunkia ja Vartiosaaren kesätoimintapistettä. Näissä paikoissaenergiankulutus laski roimat 14 – 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Muissa seurantakohteissa kulutus nousi taipysyi suunnilleen entisellään. Lisäksi toimipaikkojen keittiöiden vanhoja laitteita uusittiin energiaa mahdollisimmanvähän kuluttaviin malleihin.

Pelastuslaitoksella on tavoitteena poistaa kaikki ylimääräinen kulutus niin kaukolämmön kuin sähkönkin kulutuksessa.Rakennusautomaatiojärjestelmä ja oma energiaseurantajärjestelmä antavat hyvän ja vakaan pohjanenergiasäästötyössä. Oma henkilökunta pystyy puuttumaan häiriötilanteisiin hyvinkin lyhyellä viiveellä. Tämä luoenergiakulutuksessa ja tätä kautta myös eurotasolla mittavia säästöjä. Seuraava vaihe laitoksen energiasäästötyössäon lämpötilojen vähentäminen sekä sähköteknisten laitteiden käytön vähentäminen. Tämä voi olla haasteellistajohtuen laitoksen toiminnan luonteesta.

Tarkastusvirastossa on kiinnitetty huomiota taukolaitteiden määrään. Henkilöstöllä on käytössä vain yksi yhteinenkahvinkeitin, vedenkeitin sekä jääkaappi.

4.1.8 LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2017. Muutos koskeeuusia rakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen. Varsinaiset lähesnollaenergiarakentamiseen liittyvät tekniset vaatimukset tulevat sisältymään valtioneuvoston asetukseenenergiamuotojen kertoimista sekä ympäristöministeriön asetukseen uuden rakennuksen energiatehokkuudesta sekäasetukseen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Em. asetukset olivat lausunnolla vuoden 2016 lopulla ja niiden ontarkoitus tulla voimaan kevään 2017 aikana. Myös ne koskevat uusia rakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille1.1.2018 tai sen jälkeen. Helsingin kaupunki on ollut aktiivinen sekä lain ja asetusten valmistelutyössä että antamallalausunnot esitetyn lain ja asetusten sisällöstä.

Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lähesnollaenergiarakentamisen yleisohjeiksi ja 2015 alustavat alakohtaiset ohjeistukset rakennus-, rakenne-, LVIA- jasähkösuunnittelun osalta. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös peruskorjauksissa. Vuoden 2015 lopussakäynnistettiin LVIA- suunnitteluohjeiden integrointi yhdeksi suunnitteluohjekokonaisuudeksi, sisältäen myös lähesnollaenergiarakentamisen ohjeet. Tavoitteena oli parempi kokonaisuuden hallinta lähes nollaenergiarakentamisentullessa lain ja asetusten velvoittamaksi ainoaksi rakennustavaksi uudisrakennusten kohdalla. LVIA-suunnitteluohjeetvalmistuivat vuoden 2016 lopulla. Energiatehokkuustavoitteet ovat hieman ympäristöministeriön asetusluonnoksessaesitettyjä tavoitteita kovemmat. Lisäksi ohjeissa edellytetään tutkittavaksi uusiutuvien energialähteiden käytönmahdollisuudet energiantuotannossa. Jos tämän toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää,tulee se ottaa energiantuotannon vaihtoehdoksi tai täydentäjäksi. Uudet LVIA-suunnitteluohjeet ovat käytössäuusimmissa suunnitteluhankkeissa. Helsingin kaupungin uusissa käynnistyneissä hankkeissa onenergiatehokkuusvaatimukset asetettu lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvien selvitysten perusteella ja kaikissamerkittävissä hankkeissa on mukana energiakoordinaattori varmistamassa tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2016uusittiin myös muita rakentamisen asiakirjoja vastaamaan lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Näitä olivatmm. tarjouspyyntömallit sekä LVI-mallityöselostus.

Vuoden 2017 aikana on tarkoitus integroida muutkin alakohtaiset suunnitteluohjeet omiksi lähesnollaenergiarakentamisen ohjeiksi.

Vuonna 2016 Asuntotuotantotoimistossa käynnistettiin 1522 asunnon rakentaminen. Uusia asuntoja valmistui 482.Peruskorjaus käynnistyi 555 kaupungin vuokra-asunnossa ja peruskorjattuja asuntoja valmistui 196.

Vuonna 2016 käynnistämispäätöksen saaneista asuinkerrostalohankkeista yhdeksässä suunnitteluvaiheessamääritetty E-luku on yhtä suuri tai pienempi kuin ATT:n hankkeilleen asettama tavoite 115 kWhE/m2,a, kunmääräystaso on 130 kWhE/m2,a. Lopuissa seitsemässä kerrostalohankkeessakin E-luku on alle kaupungin omalletuotannolleen asettaman tavoitteen, 120 kWhE/m2,a. Asuinkerrostalohankkeiden keskiarvo oli 115 kWhE/m2,a jakaikkien kohteiden116 kWhE/m2,a, sisältäen kerrostalojen lisäksi rivitaloja. Rivitalohankkeita käynnistyi neljä, joista

45

kaikissa E-luku oli ATT:n asettaman tavoitteen 125 kWhE/m2,a mukainen tai alle. Määräystaso rivitaloissa on 150kWhE/m2,a. Tilastollisesti edellisen vuoden käynnistyneisiin hankkeisiin kuuluviin Kuninkaantammen uudenasuinalueen kohteisiin laskettiin E-luvut vuonna 2016. Alueella ATT:n rakennuttamien kahden ensimmäisen korttelinrakennukset kuuluvat energialuokkaa B ja keskimääräinen on E-luku 100 kWhE/m2.

Peruskorjaushankkeita käynnistettiin seitsemän ja näistä yksi pääsee korjausten jälkeen energiatehokkuusluokkaan C,kolme luokkaan D ja kaksi luokkaan F. Yhden suojellun kohteen energiatehokkuusluokkaa ei määritelty. Kaikissahankkeissa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja suunnitelmien mukaan E-luku paraneekeskimäärin 28 %.

Vuonna 2016 valmistuneiden kymmenen uudisasuinkohteen E-lukujen keskiarvo oli kerrostalojen osalta 116kWhE/m2,a, joka on 11 % alle määräystason ja vastaa FinZeB-hankkeessa määritettyä lähes nollaenergiatasoa.Rivitalojen osalta keskiarvo oli 123 kWhE/m2, joka on 18 % alle määräystason.

Vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa otettiin käytännöksi aurinkosähköpotentiaalintarkastelu kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaa aurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissapaneeleille tehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin.

4.1.9 TYÖASEMAT

Vuonna 2011 kattavasti käyttöönotettu hallintaohjelma siirtää koneet keskitetysti lepotilaan asetettujen aikarajojenmukaisesti. Kaikille virastoille lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysvirastoa, on tehty keskitetysti samat virranhallinta-asetukset. Joidenkin virastojen kanssa on tehty modifiointeja asetuksiin.

Vuonna 2016 virranhallinnan kautta saatu säästö oli sleep-tilan ollessa käytössä 1 623 MWh. Tällöin on verrattutoteutunutta vuosikulutusta arvioituun kulutukseen jos sleep-tila ei olisi käytössä.

Useassa hallintokunnassa, esimerkiksi Taidemuseossa ja työterveydessä, on korvattu tietotekniikka- ja medialaitteitaenergiatehokkaimmilla, poistettu henkilökohtaisia tulostimia, otettu käyttöön monitoimilaitteita ja otettu käyttöönlaitteiden energiansäästötoimenpiteitä.

Rakennusviraston toimitalon tietohallinnon tavoitteena oli siirtyminen pelkästään kannettaviin tietokoneisiin, jokaenergiankulutuksen vähenemisen lisäksi edistää myös monipaikkaisen työn mahdollisuuksia. Laitteistohankinnoissasuositellaan käytettäväksi energiatehokkaita ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita puitesopimuksettarjoavat.

4.1.10 HAJAUTETUSTI TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

ATT on ottanut vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa käytännöksiaurinkosähköpotentiaalin tarkastelun kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaaaurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissa paneeleille tehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin.

Finlandiatalon katolle asennettiin joulukuussa 2016 aurinkosähköjärjestelmä (47,7 kWh) ja se otettiin käyttöönvuoden 2016 lopussa.

Nuorisoasiainkeskus on hankkinut aurinkopaneelit asennettavaksi Vartiosaaren kesätoimipisteeseen. Asennustehdään kesällä 2017.

Viikin ympäristötalossa on aurinkosähkö korvaa laskennallisesti jopa 20 % ostosähkönkulutuksesta. Aurinkopaneelejaon integroitu rakennuksen julkisivuun ja asennettu katolle. Niiden arvioitu vuosituotto on 50 MWh. Vuoden 2016aikana aurinkopaneelien energiantuotanto oli 28,9 MWh. Ympäristötalon jäähdytys on toteutettu kalliojäähdytyksenä.Kalliojäähdytyksellä on arvioitu säästettävän ostoenergiaa vuositasolla noin 70 MWh. Vuonna 2016 ympäristötalonkalliojäähdytyksen tuotanto oli 58,4 MWh. Ympäristötalon katolla on lisäksi neljä pientä aksiaalista tuulivoimalaa,joiden tuotto oli 0,038 MWh. Ympäristökeskus osti Viikin toimipisteeseen tuulisähköä 297,2 MWh vuonna 2016.

Vuosaaren satamassa toimitaan aktiivisesti käyttöjärjestelmien kehittämiseksi ja käytön tehostamiseksi sekä satamankäyttökustannusten pienentämiseksi. Tavoitteena on energian käytön ja CO2 –päästöjen vähentäminen.

Uusiutuvan energian paikallistuotannon ensimmäinen hanke toteutettiin 2015-2016 Vuosaaressa. 72 aurinkopaneeliaasennettiin sataman melumuurille vuosien 2015-2016 vaihteessa. Paneelit otettiin käyttöön keväällä 2016. Niiden

46

energiantuotantoa ja vaikutusta hiilidioksidipäästöihin seurataan reaaliajassa. Aurinkopaneelit tuottivat huhti–joulukuussa 2016 yhteensä 13 144 kWh energiaa, mikä vastaa noin 3 417 kg CO2-päästöjen vähenemää.

Länsiterminaali 2 matkustajaterminaalissa käytettävän led-valaistuksen energia on suunniteltu tuotettavanLänsisatamassa matkustajasillan katolle rakennettavien aurinkopaneelien tuottamalla energialla. Aurinkopaneelistotulee olemaan teholtaan noin kaksi ja puoli kertaa tehokkaampi kuin Vuosaaren sataman vastaava. Uusimatkustajaterminaali valmistuu ja otetaan käyttöön keväällä 2017.

Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa.Vuonna 2016 käynnistettiin selvityksiä ja asennettiin kaksi 30 aurinkopaneelin järjestelmää, jotka on kytkettyKorkeasaaren sähköverkkoon siten että jokaisen järjestelmän tuotto on aina käytettävissä koko saarella kaikkeensähkönkulutukseen. Suunnitelmissa on nyt toteutetun noin 20 kWp järjestelmien lisäksi asentaa tulevina vuosina 80kWp lisää tuotantoa, jolloin kokonaisteho olisi noin 100 kWp ja kokonaistuotanto noin 85 000-90 000 kWh vuodessa.

HKL hankkii kaiken sähkön (76 GWh/v) uusiutuvana pohjoismaisena tuuli- ja vesisähkönä. HKL:ssä oli käynnissämetrovarikon katon aurinkovoimalan esiselvitystyö, jossa arvioitu energiansäästövaikutus oli 450 MWh vuodessa.

4.1.11 UUSIEN TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIEN KEHITTÄMINEN

Kaupunki on jo 1990-luvulla tutkinut ja kokeillut ESCO- ja ns. säästötakuumallilla toteutettavia energiansäästötoimia.Energy Service Company eli ESCO-mallissa energiapalveluyritys eli ns. ESCO-palveluntuottaja suunnittelee ja toteuttaakohteessa energiansäästötoimia. Investointi maksetaan palveluntuottajalle erissä sopimuskauden aikana saavutetuistakustannussäästöistä laaditun toteutussopimuksen mukaisesti. Säästötakuumallissa (Guaranteed savings)palveluntuottaja antaa energiansäästötakuun toteuttamilleen investoinneille. Kaupunki on pilotoinut molempiamalleja.

Innovatiiviset julkiset investoinnit -hankkeessa kaupungille laadittiin ESCO-palveluihin soveltuvat kilpailuttamis-,tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjat sekä malli kilpailutuksen vertailujen ja valinnan tekemiseksi. Asiakirjojenviimeistely jatkuu rakennusvirastossa.

ESCO mallin lisäksi kaupungilla on energiatehokkuustoimien toteuttamiseksi tutkittu vuonna 2015 normaalillebudjettirahoitukselle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Näitä ovat laina (rahavelka), rahoitusleasing, käyttöleasing,joukkorahoitus, osuuskuntarahoitus ja EU:n rahoitus. Nämä vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulivat esille FinSolar -kehityshankkeen yhteydessä.

Selvitys rahoitusmallien soveltamisesta eri hankkeiden osalta jatkui vuonna 2016.

4.2 ULKOVALAISTUS

Ulkovalaistuksen uusimista ohjaa EU-komission asetus N:o 245/2009 (18.3.2009), joka määrittelee ulkovalaistuksessakäytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset. Määräysten pohjalta rakennusvirasto teki vuonna 2010yhdessä Helsingin Energian kanssa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman, jokakoostuu kolmesta osasta:

VANHOJEN VALAISINTEN VAIHTO MÄÄRÄYSTEN MUKAISIKSIVanhoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä 48000 kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto on ajoitettu tasaisesti vuosille 2010–2016, noin 9000 valaisinta vuodessa.

Vuonna 2016 vaihdettiin elohopealamppuja 1671 kpl ja jäljellä oli noin 5900 kpl. Kaupunginhallitus käsitteli tehdynled-selvityksen maaliskuussa 2015 ja linjasi, että loput energiatehokkuudeltaan huonot valaisimet on vaihdettava led-valaisimiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vaihdettiin noin 2730 elohopeavalaisinta led-valaisimiin kokonaismäärän ollessa nyt 6630 kpl. Tämän hetken kulutuksella, verrattuna vuoden 2016 alunkulutukseen, säästetään energiaa noin 810 MWh vuodessa. Ulkovalaistuksen energiankulutus oli vähentynyt tasaisestiviimeisten 20 vuoden aikana samalla kun valopisteiden määrä on kasvanut. Tällöin myös kulutus per valopiste onvähentynyt.

Valaistuksen tarveselvitys valmistui 2014. Tarveselvitys ohjaa Helsingin kaupungin katu- ja viheralueidenvalaistustoimenpiteitä useiden vuosien ajan. Tarveselvityksessä on asetettu tavoitteet ulkovalaistuksessa käytettävän

47

valon ominaisuuksille, erityyppisten katujen valaistustavoille sekä valon määrälle (valaistusluokat). Näiden lisäksi siinäon määritelty erilaisten kaupunkitilojen valaistuksen kaupunkikuvalliset tavoitteet. Selvityksessä on myös todettu,mitkä valaistuksen linjaukset vaativat vielä jatkoselvittelyjä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2015, että rakennusvirastojatkaa Helsingin julkisten tilojen valaisimien korvaamista energiatehokkailla led-ratkaisuilla rakennusvirastonselvityksen vaihtoehdon 1 mukaisesti. Vaihtoehto 1 mukaan kaikki jäljellä olevat elohopeavalaistukset saneerataanpääosin led-valaistukseksi vuoteen 2018 mennessä.

UUDEN ULKOVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOVanhojen valaisimien himmentäminen ei juuri ole mahdollista eikä verkkoarkkitehtuuri mahdollista valaisinkohtaistavalaistuksen ohjausta. Valaisimien uusimistyön yhteydessä otetaan käyttöön tekniikka, jolla valaistusta voidaan säätääolosuhteiden tai esimerkiksi kellonajan mukaan. Älykkään ohjauksen käytön edellytyksenä uusittiin katuvalokeskukset(1700 kpl) sekä otettiin käyttöön uusi valaistuksen ohjausjärjestelmä. Toimenpiteet saatiin valmiiksi vuoden 2014loppuun mennessä. Vuonna 2015 otettiin käyttöön valaistuksen ohjauskeinoja valaisinkannan salliessa. Vuonna 2016edistetään energiankulutusta vähentävien ohjauskeinojen käyttöön ottoa mm. osallistumalla tähän liittyviintutkimushankkeisiin, joista merkittävin on Inka SenCity –hanke. Siinä tutkitaan ohjauksen teknillisiä edellytyksiä sekäkäyttäjäkokemuksia. Valaistuksen ohjauksella arvioidaan saavutettavan 15–20 % energiansäästö.

LED-VALAISINTEN KEHITYKSEN SEURANTA JA TESTAUSUudet led-valaisimet täyttävät jo melko kattavasti valaistukselle asetetut vaatimukset ja hintataso on laskenut siten,että niiden käyttöä voidaan pitää useimmissa tapauksissa teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena. Led-valaisinten kehitys on kuitenkin nopeaa ja se edellyttää alan jatkuvaa seurantaa. Uudet valonlähteet mahdollistavattulevaisuudessa uudenlaiset valaistustavat. Laajasta yleisvalaistuksesta siirrytään todennäköisesti pienipiirteisempäänja tarkempaan valaistukseen. Tällöin vältetään turhien alueiden valaisua, mikä vähentää energiankulutusta. Myösvalaistuksen ohjauksen merkitys korostuu. Katu- ja puisto-osasto seuraa tiiviisti led-tekniikoiden sekä valaistuksenohjauksen kehitystä osallistumalla alan tutkimushankkeisiin ja valaistuskokeiluihin.

Kansainvälisen valonkaupunkien järjestön LUCI:n (Lighting Urban Community International) toimintaan osallistuttiinedelleen. Helsinki on ollut järjestön jäsen vuodesta 2009.

Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus, energiankulutus valaisinpistettä kohden sekäominaisenergiankulutus valaistua tiekilometriä kohden on esitetty kuvissa 10 ja 11 sekä kappaleessa 2.5.1.

4.3 YLEISTEN ALUEIDEN ENERGIANKULUTUS

Helsingin kaupungin yleisten alueiden kohteiden kulutus on vajaat 4 % koko kaupungin kulutuksesta. Yleisten alueidenkulutus muodostuu erittäin suuresta määrästä erilaisia toimintoja ja laitteita, joista kulutukseltaan suurimpia ovatulkovalaistus ja liikennevalot. Nämä ovat runsas 3 % koko kaupungin kulutuksesta ja niistä kerrotaan raportin kohdissa2.5.1. Muiden kohteiden osalta ovat portaat ja pysäköintilippuautomaatit suurimpia kuluttajia. Lisäksi kohteita ovatmm. yleiset wc:t, yleiset turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvät kamerat, erilaiset veden pumppaamot, hissit,erikoisvalaistukset, autotarhat ja kastelujärjestelmät.

Sulana pidettävät portaat kuluttavat paljon lämpöä ja sähköä. Linjauksen teko uusien portaiden rakentamisesta jaylläpidosta alkoi vuonna 2015. Staralta kerättiin käyttökokemuksia sulana pidettävistä portaista ja sulanapidon jamanuaalisen ylläpidon kustannuksista. Tuloksena oli, että manuaalinen ylläpito on edullisempaa verrattuna sähköllätoimivaan sulanapitoon. Lisäksi selvisi, että huonosti toimiva sähköinen sulanpitojärjestelmä aiheuttaa enemmänmanuaalista työtä, kun sulanut vesi jäätyy rakenteisiin. Manuaalisen ylläpidon riskien selvitystyö käynnistyi jo 2014.

Sähköportaiden käytössä toteutettiin toimintatavan muutos 2016: sähköjen päälle/pois- kytkennät hoitaa Starankaupunkitekniikan (KTY) kunnossapitoalueet 1 ja 2. Nimetyt vastuuhenkilöt tekevät tarkastuskäyntejä kohteissa.Tavoite on, että KTY:n hoito ottaa suoraan yhteyttä KTY:n kunnossapitoon, mikäli portaiden talvikunnossapidossahavaitaan ongelmia. Portaiden sulatustehon ollessa riittämätön, kytketään sähköt pois ja talvikunnossapito hoidetaanmekaanisin menetelmin. KTY:n kunnossapito raportoi rakennusvirastoon kaikki sähkötekniset viat ja kunnostustapahtuu rakennusviraston koordinoimana. Portaiden rakentamisen ja ylläpidon linjauksen työstö jatkuu.

Yleisten alueiden kohteita on erittäin suuri määrä ja niiden luotettavan kulutustiedon saaminen on vaativa tehtävä.Yleisten alueiden sähköä kuluttaville laitteille on nimetty vastuuhenkilöt. Järjestely parantaa koordinaatiota jaenergiasäästötoimien kehittämistä. Kohteiden listausta on täsmennetty energiankulutuksen seurattavuuden

48

parantamiseksi. Luotettavan kulutustiedon saamiseksi aloitettiin keskustelut Helenin kanssa vuoden 2015 lopussa jasopimus tehtiin 2016 alussa. Tavoite on saada kuukausittain kaikkien kohteiden sähkönkulutus sekä tarvittaessatarkkoja tietoja portaiden energiankulutuksesta.

Yleisten alueiden energiankulutus raportoidaan neljännesvuosittain, se on sitova tavoite. Tällöin raportoidaan kaikkikohteet, myös ulkovalaistus.

4.4 TYÖMATKALIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA

Palvelukeskuksella ei ole käytössä omia ajoneuvoja, mutta puhelin- ja hyvinvointipalvelut pystyy vähentämäänpalvelujensa avulla liikennöitsijöiden ja asiakkaiden ajon tarvetta. Helsingin Matkapalvelut vähensi sekä ajokilometrejäettä hiilidioksidipäästöjä yhdistämällä samaan suuntaan samanaikaisesti matkalla olevat henkilöt samaan autoon.Kaikista tilatuista matkoista yhdisteltiin vuonna 2016 32 % ja matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 490 000ajokilometriä.

Myös puhelin- ja hyvinvointipalvelujen yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa vuonna 2012 aloittamavirtuaalihoitajapalvelu vähentää kotihoidon ajokilometrejä, sillä palvelussa asiakaskäyntejä tehdään kuva- jaääniyhteydellä. Palvelun avulla säästettiin arviolta 870 000 ajokilometriä. Vuonna 2017 on tavoitteena saadavirtuaalihoitajapalvelulle 900 uutta asiakasta.

Kotiaterioiden kuljetusten tarvetta vähennettiin merkittävästi lopettamalla päivittäisten kuumien aterioidentoimittaminen ja siirtymällä kahdesti viikossa toimitettaviin kylmiin aterioihin. Ajopäivät vähenivät aikaisemmasta 240päivästä 16 ajopäivään kuukaudessa.

Useassa virastossa on lisätty etätyön tekemisen mahdollisuutta. Henkilöstölle on laadittu yhteiset etätyön pelisäännötja hankittu etätyövälineitä ja -yhteyksiä. Vaikutukset näkyvät työmatkaliikenteen vähenemisenä.

Rakennusviraston työntekijöitä kannustetaan virastopyörien ja julkisen liikenteen käyttöön, silloin kun se ontyötehtävien kannalta järkevää. Jokaisena vuonna on toukokuussa Pyörällä töihin -päivänä järjestetty pyöränhuoltoaja tarjottu aamiaista työmatkapyöräilijöille. Vuonna 2016 huolto oli opastavaa, jolloin valmiudet oman pyöränhuoltoon kasvavat. Lisäksi viraston Helmessä on ollut vähintään 2 uutista/vuosi liittyen työmatkapyöräilynedistämiseen. Vuonna 2016 virasto sai sähköpyörän, jonka käyttöön on kannustettu. 2016 sitä käytettiin 47 kertaa.

Helmi-sivu on päivitetty. Virastopyöriä mainostetaan Helmessä joka kevät sekä osana energiansäästöviikkoa syksyllä.

Rakennusvirastossa on testattu sähköautojen käytettävyyttä pysäköinninvalvonnan työssä, mutta akkujen kesto eiriitä työpäivän pituuteen. Akkujen kestävyyden kehitys ei ole muuttunut oleellisesti 2016 mennessä sopivassahintaluokassa.

4.5 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

4.5.1 HELSINKI HYVÄKSYI UUDEN ILMASTOTAVOITTEITA TUKEVAN YLEISKAAVAN

Helsingin uusi yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen.Yleiskaava luo edellytykset 860 000 asukkaan kaupungille vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavan keskeisimpänäperiaatteena on pyrkimys tiiviimpään kaupunkiin. Tiivistäminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen erityisestiraideliikenteen solmukohtiin muodostaen useiden keskusten verkostokaupungin.

Kaavan yleisenä tavoitteena on valtuustostrategian mukaisesti vahvistaa Helsingin energiatehokastakaupunkirakennetta. Yleiskaavan yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kaupungin verkostomaisen rakenteenvahvistaminen, joka periaatetavoitteena on kaupungin yleisten ilmastotavoitteiden mukainen. Kaupungintiivistyminen joukkoliikenteen verkostojen varteen mahdollistaa vähäpäästöisen liikkumisen ja liikennejärjestelmän.Mittava uusi rakentaminen puolestaan mahdollistaa energiatehokkaan uudisrakentamisen. Energiajärjestelmän jatuotannon osalta yleiskaava mahdollistaa osaltaan vähäpäästöisiä ratkaisuja ja kehityspolkuja.

49

4.5.2 ENERGIATEHOKKUUTTA JA UUDISTUVIA ENERGIAMUOTOJA EDISTETTIINKAAVOITUKSELLA

Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja edistettiin kaavoituksen keinoin useissa kaavahankkeessa.Kuninkaantammi-projektissa tämä teema on ollut yhtenä peruslähtökohtana. Projekti on toiminut alusta saakka pilot-luonteisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ratkaisujen edistämisessä kaavoituksen keinoin.Kaavamääräyksillä on mm. edellytetty pyrkimistä korkeaan rakentamisen energiatehokkuuteen ja sallittu uusiutuvanenergian laitteiden sijoittaminen. Vuonna 2016 on ensimmäistä kertaa edellytetty uusiutuvan energian tuottamistaasemakaava-alueen tonteilla erityisellä asemakaavamääräyksellä. Useissa asemakaavoissa on muuallakin kaupunginalueella edellytetty mm. kattopintojen hyödyntämistä viherkattoina ja aurinkopaneelien sijoittamiseen. Myös mm.viherkertoimen tavoiteluvun saavuttamista koskevia määräyksiä on otettu käyttöön.

Östersundom-projekti on osallistunut vuonna 2014 alkaneeseen Helen Oy:n ja Vttn kanssa yhteiseen CITYOPT EU-hankkeeseen, jolla pyrittiin luomaan työkaluja energiamuotojen valintaan. Työn raportointi on käynnissä. Projekti olimukana kaupunginkanslian vetämissä hankkeissa "Östersundom Solarpark" sekä bio- ja kiertotaloushankkeessa "Östersundom Bio- and Circular Economy Integrate".

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on käytössään konkreettisia toimia mittaava ympäristöohjelma. Ohjelman tahtotila on,että ympäristö- ja ilmastoviisaiden ratkaisujen integrointi suunnitteluun koskee vuodesta 2016 alkaen kaikkiahankkeita. Valtuustostrategiaan ja muihin strategisiin asiakirjoihin jo kirjattuja hyviä ympäristötavoitteita viedäänkäytäntöön ja seurataan aktiivisesti niiden toteutumista.

Ympäristöohjelman päätavoitteet ovat autoriippuvuuden vähentäminen, muuttuvien ilmasto-olosuhteidenennakoiminen, hiilineutraalin kaupunkirakenteen edellytysten luominen, innovatiivisten ratkaisujen kehittäminenkasvavan kaupungin ympäristöterveyden varmistamiseksi ja virkistys- ja kaupunkiluontoverkoston vahvistaminen.Ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen raportointi vuodelta 2016 on käynnissä.

4.5.3 KAAVOITUKSEN ARVIOINTITYÖKALU (KARVI)

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kehittämä kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmällä KARVIlla seurataankaavoituksen määrällistä ja laadullista toteumaa vuosittain. Karvin avulla seurataan kuinka hyvin kaavoitus toteuttaatavoitettaan tukeutua raideyhteyksiin. Vuoden 2016 kaavoituskohteet toteuttivat hyvin kaavoitukselle asetettujatavoitteita.

4.5.4 LIIKENNESUUNNITTELU

Vuoden 2016 aikana jatkettiin liikennesuunnittelun toimintatavan ja sisällön kehittämistä hankkeissa, joille yhteistä oliliikennesuunnittelun toimintaperiaatteiden tarkastaminen siten, että liikennesuunnittelu toteuttaisi mahdollisimmanhyvin kaupungin strategisia linjauksia ja myös tukisi Helsingin liikenteen muuttumista nykyistä vähäpäästöisemmäksi.Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen nostaminen kilpailukykyisiksi henkilöautoliikenteen kanssa kaikilla matkoilla onollut eräänä strategiaohjelman mukaisena, energiankulutuksen vähentämisen kannalta merkittävänä tavoitteena.

4.7 HANKINNAT

Kaupungin ympäristöpolitiikka asettaa hallintokunnille kunnianhimoiset tavoitteet hankintojen kestävöittämiseksi.Ympäristönäkökulman huomioiviksi kilpailutuksiksi katsotaan ne, joissa ympäristönäkökulma on mukana jokopakollisissa vaatimuksissa tai tarjousten vertailukriteereissä. Haasteena on erityisesti hankintojen seuranta.

Hankintojen ympäristöverkosto pyrkii lisäämään kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa kaupunginhankinnoista vastaavien kesken. Ympäristökeskus ja hankintakeskus tekevät hallintokuntiin lisäksi kestävienhankintojen konsultaatiokäyntejä, joiden tarkoituksena on tarjota apua ympäristökriteerien asettamiseenhankinnoissa. Hyviä käytäntöjä kestävistä julkisista käytännöistä vaihdettiin Motivan Growth Through GreenProcurement -hankkeesssa Espoon, Vantaan, Oslon, Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa.

Hankintakeskus oli edelleen aktiivisesti mukana kansainvälisessä kestävien hankintojen yhteistyössä. Helsinginkaupunki on puheenjohtaja ICLEI:n kestävien hankintojen Procura+-kampanjassa ja perustajajäsen Global Lead Citieson Sustainable Procurement- työryhmässä.

50

Ympäristökriteerien osuus keskitetyissä hankinnoissa eli niissä, jotka kilpailutetaan kaikkien hallintokuntien käyttöön,oli 52 % hankintakeskuksen hankinnoissa ja 99 % Staran hankinnoissa kilpailutusten kokonaisarvosta. Kilpailutustenlukumäärissä osuudet olivat vastaavasti hankintakeskuksella 51 % ja Staralla 93 %.

Rakennusvirastossa on laadittu infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjakokonaisuudet. Ympäristökriteerienraportointia on kehitetty kaupunkitasolla. Kestävien hankintojen tiekartan valmistelu siirtyi tulevan toimialan aikaan,pohjatyötä on tehty ympäristökriteerien käyttöä kartoittamalla. Vuoden 2015 hankintapäätöksistä (kpl) 80 % sisälsiympäristökriteerin. Hankintapäätökset eivät kuitenkaan sisällä tilauksia, joten tulos on suuntaa antava. Infra- jatalonrakentamisen ympäristöasiakirjamalli on pilotointivaiheessa ja se otetaan laajamittaisesti käyttöön aikaisintaan2018. Asiakirjassa määritetään urakoiden ympäristöraportointi.

Rakennusvirastossa kehitettiin asteittain vähäpäästöisten työ- ja kuljetuskonepalveluiden hankintaa osana ylläpidon jarakentamisen hankkeita yhteistyössä Staran kanssa. Samalla selvitetään kriteerien tuoma kustannusarvio hankintoihinpitkällä aikavälillä (2023 asti). Kaikkiin kilpailutukseen tuleviin konepalveluihin sisällytetään päästöluokitukseenpohjautuva kriteeri ja polttoaineen kulutuksen raportointivelvollisuus.

4.8 KOULUTUS, NEUVONTA JA TIEDOTUS

4.8.1 STADIN ILMASTOVuonna 2013 avattu Stadin ilmasto –internetsivusto tiedottaa Helsingin ilmastotyöstä ja Stadin ilmasto –verkkosivuillakerrotaan kymmenistä kaupungin ilmastoteoista niin ajankohtaisten uutisten kuin parhaiden käytäntöjen ”Fact Sheet”muodossa. Lisäksi Stadinilmasto viestii Twitterissä ahkerasti Helsingin ilmastouutisista ja hyvistä ilmastokäytännöistä.Twitterissä seuraajia oli joulukuussa 2016 hieman yli 800. Stadin ilmasto -uutiskirje ilmestyi vuonna 2016 kolmekertaa. Osoite on www.stadinilmasto.fi

4.8.2 HELSINGIN ILMASTOTIEKARTTA 2050Helsinki julkaisi maaliskuussa 2015 ilmastotiekartan, joka kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali jailmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tiekarttaan on koottu kaupungin nykyisetilmastotavoitteet ja toimet sekä lähiajan askeleet kohti hiilineutraalisuutta. Pääpaino on kaupunkilaisten ja yritysteninformoinnissa: mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa ja mitä jokainen voi tehdä, jotta pääsemme hiilineutraalisuuteentähtäävälle polulle. Tavoitteena on rohkaista helsinkiläisiä toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihensopeutumiseksi. Samalla voidaan tehdä Helsingistä entistä parempi kaupunki. Tiekarttaa on jaettu tuhansia kappaleitaja esitelty lukuisissa tilaisuuksissa kaupungin työntekijöille, kaupunkilaisille ja muille sidosryhmille mm. Pariisinilmastokokouksessa. Tiekartta on myös osa Ekotukikoulutusta. Ilmastotiekartasta otettiin uusi päivitetty painosvuonna 2016, ja se päivitetään uuden kaupunkistrategian mukaiseksi vuonna 2017.

Tiekartan on laatinut ympäristökeskus yhteistyössä useiden muiden kaupungin asiantuntijoiden kanssa.www.stadinilmasto.fi

4.8.3 HELSINGIN ILMASTOVERKOSTO

Syksyllä 2015 perustettu Helsingin kaupungin työntekijöiden ilmastoverkosto järjesti ensimmäisen toimintavuotensaaikana kahdeksan tilaisuutta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyen. Yksi tilaisuuksista oliyhteistyössä Helsingin yliopiston ympäristötiedon foorumin kanssa järjestetty seminaari, joka houkutteli paikalletutkijoita, yritysten ja median edustajia, kansalaisjärjestöjä ja kuntalaisia keskustelemaan Helsingin energiakäänteestä.

Verkosto on osallistunut aktiivisesti kehittämishankkeeseen, jossa Korkeasaaresta tehdään hiilineutraalia. Saareenmuun muassa asennettiin aurinkopaneeleja sekä käynnistettiin energiakatselmus ja liikkumistutkimus. HiilineutraaliaKorkeasaarta kehitetään edelleen 2017 alkaneessa mySMARTLife-hankkeessa. Helsingin ilmastoverkostoon kuuluunoin 170 ilmastoasioista kiinnostunutta henkilöä eri puolilta kaupungin organisaatiota, ja yhteisiä tapahtumia onjärjestetty yli 15. Verkoston toiminnasta vastaa ympäristökeskus.

4.8.4 INVESTOINTIEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteesta syntynyt Investointien ilmastovaikutusten arviointimallinkehittäminen etenee. Arviointimallia pilotoitiin Iso Roobertinkadun katusuunnitelman ja Tullivuoren katu- ja

51

puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä. Iso-Robertinkadulla arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassakadun pintamateriaalien hiilijalanjälkeen ja sen huomioimiseen hankinnan kriteerinä sekä kausikasvienhyödyntämiseen katuvihreänä. Tullivuoren arviossa taas korostettiin muun muassa rakentamisen aikaistentyömaavesien hallintaa sekä pintamateriaalien tehokasta hyödyntämistä. Arvioinnin tarkoituksena on tuoda ideoitailmastovaikutusten parempaan huomioimiseen osana hankesuunnittelua sekä lisätä päättäjien tietoja hankkeidenilmastovaikutuksista. Molemmat arviot käsiteltiin yleisten töiden lautakunnassa. Kokemusten pohjaltarakennusvirastossa selvitetään, miten arviointi saataisiin osaksi kaikkia ympäristön kannalta merkittäviä katu- japuistosuunnitelmia. Vuonna 2017 arviointia testataan kaupungin asuntotuotantohankkeissa.

4.8.5 HIILINEUTRAALI YMPÄRISTÖKESKUS

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on Suomen ensimmäinen hiilineutraali virasto vuodesta 2015 alkaen.Ympäristökeskus haluaa näyttää hiilineutraalisuudellaan ja uusiutuvan kaukolämmön hyödyntämisellä esimerkkiä siitä,kuinka koko yhteiskunta voi askel kerrallaan siirtyä hiilineutraaliksi. Helsingin ilmastotiekartassa vuoteen 2050kerrotaan mitä askelia hiilineutraalisuus edellyttää asukkailta, yrityksiltä ja kaupungilta.

Viikin ympäristötalo siirtyi vuoden 2016 alussa puupelleteillä valmistetun uusiutuvan kaukolämmön käyttöön ja oliHelenin ensimmäinen biokaasukaukolämpöasiakas. Viikin ympäristötalossa toimii myös Suomen ensimmäinensähkövarasto, joka on osa kiinteistön älykästä sähköverkkoa. Ympäristötalo tuottaa aurinkopaneeleilla varastoonsähköä, jolla voidaan ladata ympäristökeskuksen sähköautoa. Ympäristötalo on Helsingin ympäristökeskuksen jaHelsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä oleva Suomen energiatehokkain toimistorakennus.

4.8.6 HIILINEUTRAALI KORKEASAARI

Vuonna 2015 käynnistyneen Ekokompassi ympäristöjärjestelmän myötä Korkeasaari on lähtenyt entistämäärätietoisemmin edistämään ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Samoihin aikoihin Korkeasaari lähtimukaan Helsingin ilmastoverkostoon. Eläintarha valittiin yhdeksi verkoston käytännön kehityskohteeksi Helsinginhiilineutraalisuustiellä. Ilmastoverkoston työpajoissa ideoitiin erilaisia alueelle sopivia energiaratkaisuja ja samallamietittiin myös lisäselvitystarpeita. Osa ideoista päätyi verkoston jäsenten aktiivisuudesta hankehakemuksiin ja nytollaan jo toteutusvaiheessa muun muassa juuri alkaneen mySMARTLife-hankkeessa. Hiilineutraalisuushankkeen myötäKorkeasaareen on asennettu kaksi (10 kWp) aurinkovoimalaa, robottibussi aloittaa kokeiluluonteisesti tulevana kesänätuomaan asiakkaita saareen, energiakatselmus päivitetään ja yleisö on voinut osallistua saaren kehittämiseenenergiansäästöviikolla tehdyllä kyselyllä. Korkeasaaressa on vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää, ja se on etenkinlapsiperheiden suursuosikki. Hiilineutraalista Korkeasaaresta halutaan uusiutuvan energian ja älykkäidenenergiaratkaisujen näyttämö, jossa vierailijat oppivat, mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa käytännössä.

4.8.7 DISPLAY ENERGIA- JA PÄÄSTÖMERKKI JA ENERGIATODISTUS

Display-merkki havainnollistaa rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta ja luokittelee sen välille A-G. Merkkiesittää rakennuksen kaiken käytössään kuluttaman energian ja sen tuottamien päästöjen määrän ja siten rakennuksentodelliset ympäristövaikutukset. Lisäksi samassa yhteydessä annetaan vinkkejä rakennuksen energiatehokkuudenlisäämiseen.

Päivitetty Display Helsinki-merkki huomioi lisäksi rakennuksen sisäilman laatua ja luokittelee sen luokkiin A – G.Indikaattoreina toimivat sisäilman lämpötilataso sekä CO2-pitoisuus. Tämä uusi tapa mahdollistaa energiankulutuksenja sisäilman laadun tavoitetason vertailun kohteessa. Tavoitteena on nostaa esiin hyvän sisäilman merkitysparannettaessa rakennusten energiatehokkuutta sekä osoittaa kiinteistöissä käytetyn energian ja sisäilman laadunvälinen suhde.

Display-merkkejä on laskettu vuodesta 2006 lähtien rakennusvirastossa noin 1501 kpl yhteensä 387 kohteeseen jamerkin koulutustyyppisiä luovutustilaisuuksia on järjestetty lähes 200. Display Helsinki -luokitus merkkejä, joissahuomioidaan myös sisäilman laatu, on tehty 35 kpl. Display-merkkiä käytetään virallisen (laskennallisten, rakennustensuunnitteluarvoihin perustuvien) energiatodistusten rinnalla. Uusi Display-merkki voidaan laatia vuosittain ja senavulla voidaan esittää energiatehokkuuden muutokset.

Vuonna 2016 suoritettiin Display-merkkien tarkistus ja niiden tiedot siirrettiin Helsinki 3D-kaupunkitietomallihankkeenkäyttöön ja taustatiedoksi.

52

Energiatodistuksia teetettiin HKR-Rakennuttajan koordinoimana vuonna 2016 kouluihin ja monitoimitaloihin 140 kpl.Työ jatkuu vuonna 2017.

4.8.8 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLLE

Energiansäästöviikosta viestittiin ekotukihenkilöiden kuukausikirjeessä. Ekotukitoiminnan vuosikyselyyn vastanneista68 % ilmoitti osallistuneensa työyhteisönsä kanssa energiansäästöviikon viettoon.

4.8.9 EKOTUKIHENKILÖKOULUTUS JA -TOIMINTA

Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin Helsingissä vuonna 2006 eli ekotukitoiminnan aloittamisesta Helsinginkaupungilla tuli vuonna 2016 täyteen kymmenen vuotta. Tänä aikana kaupungin 28 hallintokuntaan ja yhdeksääntytäryhteisöön on koulutettu yli 1 300 ekotukihenkilöä. Toiminta on Helsingistä levinnyt myös 24 kuntaan,Uudenmaan ELY-keskukseen, HSY:hyn ja Uudenmaan liittoon. Juhlavuoden kunniaksi kaupunginjohtajienilmastoverkosto antoi yhteisen ekotukitoiminnan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Vuoden aikanakoordinaattori vieraili ekotukihenkilöiden pyynnöstä usean toimipisteen henkilöstökokouksissa luennoimassakäytännön kestävistä valinnoista. Ekotukitoiminnan 10-vuotisseminaari järjestettiin marraskuussa ja se kokosi 91osallistujaa.

Ekotukitoiminnassa järjestettiin 2016 kaksi peruskoulutusta, joissa koulutettiin 51 uutta ekotukihenkilöä, koulutuksetHEKAlle, opettajille ja tytäryhteisöille yhteensä 54 henkilölle. Jatkokoulutuksia järjestettiin yhteensä 4 ja niihinosallistui yhteensä 87 ekotukihenkilöä. Staralle, liikuntavirastolle ja sosiaali- ja terveysvirastolle järjestettiin koulutusyhteensä 46 henkilölle. Lisäksi järjestettiin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n koulutus yhdeksälle henkilölle.

Kaikissa perusopettajien kouluissa on koulutettu ekotukihenkilö ja ekotukiopettajien verkostossa on tällä hetkellä n.300 opettajaa. Opetusvirasto järjestää ekotukiopettajille vuosittain täydennyskoulutusta sekä yhteistyössäympäristökeskuksen kanssa ekotukiopettajien peruskoulutuksen uusille ekotukiopettajille. Syksyllä 2016 järjestettiinkaksi täydennyskoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella. Ekotukihenkilöverkoston tärkeätoimintamuoto on oma Fronter-huone internetissä, jonka kautta välitetään tietoa kiinnostavista tapahtumista,materiaaleista ja koulutuksista ja sinne kerätään myös materiaalipankkia.

Vuonna 2016 ympäristökeskus järjesti ekotukihenkilöiden koulutuksia yhteistyössä Oiva Akatemian, HSY:n,rakennusviraston, hankintakeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston sekä Espoon ja Vantaan kaupunkienkanssa

Ekotukitoiminnan sähköisiä kuukausikirjeitä lähetettiin 11 numeroa.

4.8.10 KOULUTUS KAUPUNGIN OMALLE HENKILÖKUNNALLE

ATT ja ESNK:n asumisen alajaosto järjesti Energiatehokkuuden ajankohtaisseminaarin, johon osallistui 41 henkilöä.

Rakennusvalvontavirasto perehdytti uusia työntekijöitään (yhdeksän henkilöä) energia-asioihin yhdessä Energia-asiatlupakäsittelyssä -koulutuksessa sekä järjesti Rakenteellinen energiatehokkuuskoulutustilaisuuden 45 henkilölle.

53

5 KAUPUNKIKONSERNIN ULKOPUOLELLE SUUNNATUT TOIMET

5.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN

5.1.1 VÄHÄPÄÄSTÖISET AJONEUVOT

Kaupunki on vuodesta 2011 alkaen myöntänyt vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville autoille 50 prosentin alennuksenpysäköintimaksuista. Koska dieselautojen typenoksidi- ja typpidioksidipäästöt ovat osoittautuneet huomattavastiautonvalmistajien ilmoittamia päästöjä korkeammiksi, ilmansuojelutyöryhmä päätti syksyllä 2016 poistaatavanomaiset dieselautot etuuden piiristä. Vuoden 2017 alusta dieselajoneuvon hiilidioksidipäästöt saavat ollaenintään 50 g/km, jotta auto olisi oikeutettu alennukseen.

Ympäristökeskus osallistui Ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä (INKA) -ohjelman ILMA-hankkeeseen, jonkatavoitteena oli ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnanvauhdittaminen.

5.1.2 LIIKENNE

Helsinki ja Vantaa päättivät Raide-Jokerin toteutuksesta. Tavoite on, että liikenne radalla alkaisi vuonna 2021.Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2016 Kruunusillat -hankkeen toteuttamisesta. Sillat tulevat liittämään Laajasalon,Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia ja tarjoamaan nopean reitin paitsi joukkoliikenteelle myöspyöräilijöille ja jalankulkijoille. Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2018 ja liikennöinnin koko yhteydellävuonna 2026.

Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet suunnitellusti, minkä vuoksi liikennöinnin on määrä alkaa vasta syksyllä2017.

HSL:n bussiliikenteen kehittymistä entistä vähäpäästöisempään suuntaan edistetään jatkuvasti. HSL jatkoi vuonna2016 ePeli-hanketta, jossa on hankittu sähköbusseja liikennöitsijöiden koekäyttöön. Sähköbussiliikennettälaajennettiin kuudella kotimaisella Linkker-bussilla ja kaksi ensimmäistä latauspistettä valmistui.Ympäristöbonustarjouskilpailun kautta HSL sai jäte- ja tähderaaka-aineesta valmistettua parafiinista biodieseliä 6,9miljoonaa litraa bussiliikenteen käyttöön, jonka lisäksi biokaasua käytettiin 600 000 kg. HSL hankki lisäksi linjan 550busseihin pakokaasujen jälkikäsittelylaitteet, joilla parannetaan typenoksidien hallintaa.

Liikkumisen ohjauksen roolia osana liikennejärjestelmän kehittämistä on korostettu jo HLJ 2015:ssä. Erityisestityöpaikkoja on kannustettu viisaisiin liikkumisvalintoihin, muun muassa HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin jaTyömatkalaskurin avulla.

5.1.3 SÄHKÖAUTOJEN LATAUS

Kaupungin sähköisen liikenteen työryhmä laati sähköautojen julkisten latauspisteiden yleissuunnitelman, johonsisältyy 115 latausasemaa eri puolilla Helsinkiä.

Suomen ensimmäinen julkinen sähköautojen katulatauspiste avattiin Runeberginkadulla jo vuonna 2009 ja siitälähtien Helen on kehittänyt aktiivisesti pääkaupungin sähköistä liikennettä.

Helen Oy:n julkiset latauspisteet ovat osa yhteiskäyttöistä Virtapiste-verkostoa, jossa on tällä hetkellä 115latauspistettä eri puolilla Suomea. Virtapiste-verkoston toteuttaja on Liikennevirta Oy, joka tarjoaa teknologian jahuolehtii yhteiskäyttöön liittyvistä palveluista.

Katulatauspisteitä on rakennettu eri puolille kaupunkia ja mm. liityntäpysäköintialueille junaradan varteen. Tällähetkellä Helenin latauspisteverkosto käsittää 40 pistettä. Näistä keskinopeita latauspisteitä on 38 ja pikalatauspisteitä3. Julkisen latausverkon kehittäminen ja laajentuminen jatkuu edelleen.

5.1.4 PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN

Kestäviä liikkumismuotoja edistetään Liikkumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Kaupunki toteutti vuonna 2015

54

hyväksytyn Liikkumisen kehittämisohjelman (LIIKE) linjauksia. Ohjelma linjaa, että suunnittelun yleisenä periaatteenaon huolehtia ensimmäisenä liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaanjärjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet.

Kaupunkipyöräjärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön 500 pyörän ja 50 pyöräaseman laajuudessatoukokuussa 2016. Suosio on ylittänyt kaikki ennusteet ja järjestelmä laajenee vuoden 2017 aikana yhteensä 1500pyörän ja 150 aseman laajuuteen.

Talvikaudella 2015-16 pilotoitiin pyöräteiden reittikohtaista talvihoitoa. Harjauksella saavutettiin selkeästi parempilaatutaso kuin pelkällä aurauksella. Harjauksen lisäksi liukkaudentorjunta-aineeksi optimoitiin suola jakalsiumkloridiliuos. Harjaus-suolaus menetelmällä toteutettu ns. priorisoitu laatutaso sai pyöräilijöiltä positiivistapalautetta. Yleisten töiden lautakunta päätti, että yksi uusi reitti (noin 10 km) talvikaudessa toteutetaan vuoteen 2019mennessä, jolloin muodostuu yhteensä 40 km talvihoidon tehostettua pyöräreittiä. Reittikohtaista talvihoitoatestataan edelleen talvikaudella 2016-2017.

5.2 KAUPUNKIALUEEN MUIDEN TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI

5.2.1 ILMASTOKUMPPANIT JA CLIMATE KIC

Elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit -verkosto kasvoi uusilla jäsenillä kun kaupunginjohtaja JussiPajunen allekirjoitti 26.4.2017 ilmastositoumukset Finlaysonin, Fujitsu Finland Oy:n, Ilmarisen, KeskinäinenEläkevakuutusyhtiö Eteran, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Nitorin, NCC:n, PwC Suomen, Rambollin, Remeo Oy:n,Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Tieto Oyj:n, Vahanen-yhtiöiden ja Varman kanssa. Sitoumuksissa kukin uusijäsen määrittelee omat ilmastotavoitteensa, joiden toteutumista seurataan. Ilmastokumppaneihin on liittynyt 66yritystä ja tukijäsentä.

Elinkeinoelämän, Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit -verkoston ja ilmastoverkoston yhteisessä visiointityöpajassapohdittiin yritysten ja kaupungin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja uusia yhteistyötapoja. Myös Ilmastokumppaneidenviestijät kokoontuivat ensimmäistä kertaa miettimään ilmastoviestinnän keinoja ja vaikuttavuutta. Uusia ideoitapäätettiin kokeilla heti käytännössä.

Vuosiseminaarin yhteydessä marraskuussa järjestettiin Ilmastokumppaneiden TOP 5 Ilmastoteot -tilaisuus medialle.TOP 5 ilmastoteot valittiin noin kahdenkymmenen ehdotuksen joukosta asiantuntijaraadin avulla. RaporttiIlmastokumppaneiden vuoden 2015 ilmastotyöstä ja lisätietoa Ilmastokumppaneista on osoitteessawww.ilmastokumppanit.fi.

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä useat yritykset ja Sitra perustivat kesällä viisivuotisen Smart&Cleansäätiön, jonka tavoitteena on tehdä alueesta maailman paras Smart&Clean ratkaisujen testialue. Säätiö oli esilläIlmastokumppaneiden vuosiseminaarissa, jossa pohdittiin, miten yritykset voivat osallistua säätiön toimintaan.

Ilmastokumppanien tilaisuuksia oli neljä, osallistujia 150. Ilmastokumppanien vuosiseminaari oli marraskuussa 2016,osallistujia oli 80.

Vuonna 2016 Helsinki liittyi osaksi Pohjoismaille tarkoitettua Climate KIC Nordic –verkostoa. Verkoston tapaamisiin onosallistunut pääosin Elinkeino-osasto. Lisäksi hankeneuvotteluita on käyty mm. kaupunkisuunnitteluverkoston jaympäristökeskuksen kanssa.

Fiksu Kalasatama pääsi mukaan Climate KIC:n Smart Sustainable District – verkostoon ja joulukuussa järjestettiin kickoff työpaja, jossa pohdittiin Kalasataman ekologista kestävyyttä ja ideoitiin tulevia hankkeita.

5.2.2 EKOKOMPASSI

Helsingin ympäristökeskuksessa kehitetty Ekokompassi on pienille ja keskisuurille yrityksille sekä tapahtumillesuunnattu ympäristöjärjestelmä. Aiheeseen voi tutustua osoitteessa www.ekokompassi.fi

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi kaupungin hallintokunnissa jatytäryhteisöissä. Järjestelmä oli käytössä tai rakenteilla 13 hallintokunnassa tai niiden osissa (ympäristökeskus,nuorisoasiainkeskus, Stara, HKR, kaupunginkirjasto, sosiaali- ja terveysvirasto, Korkeasaari, hankintakeskus,liikuntavirasto, kaupunginkanslia, pelastuslaitos, palvelukeskus), Silakkamarkkinoilla, Teurastamolla ja 12

55

tytäryhteisössä.

Korkeasaari aloitti Ekokompassi-järjestelmän rakentamisen syksyllä 2015 ja se auditoitiin keväällä 2016. Vuoden 2016tavoitteena oli energian kulutuksen ja sekajätteen määrän vähentäminen sekä ympäristöviestinnän tehostaminen.Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa.

Hankintakeskuksen Ekokompassi auditoitiin kesäkuussa 2016. Toimenpiteenä ympäristöohjelmassa on muun muassamuovin erilliskeräys. Logistiikkakeskuksessa erilliskerättiin keskimäärin yli 300 kg kirkasta pakkausmuoviakuukaudessa. Muovi toimitetaan uudelleen jalostettavaksi Suomen Raaka-aine Kierrätys Oy:n kautta. Muovinkeräyksen avulla hankintakeskuksen jätemääriä on vähennetty kierrätystä vastaavalla määrällä.

Kauppatorilla lokakuussa järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat keräsivät yli 50 000 kävijää. Vuoden 2016 tapahtumaaryhdyttiin kehittämään entistä ympäristöystävällisemmäksi Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmän avulla.Vuoden 2016 tavoitteet saavutettiin onnistuneesti ja Stadin Silakkamarkkinoille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti.

Helsingissä myönnettiin viidelle tapahtumalle (Maailma kylässä –festivaali, Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltta,Suuret Oluet – Pienet Panimot –tapahtuma, Herkkujen Suomi & Syystober –tapahtuma, Flow) 30 prosentin alennusalueenkäytöstä perittävästä vuokrasta auditoidun Ekokompassi tapahtuma -järjestelmän johdosta.

Urheiluhallit Oy on ollut Ekokompassissa mukana vuodesta 2012. Tällöin heidän uimahalleilta kuskattiin kaatopaikallevuosittain viisi rekallista sekajätettä. Nyt rekkoja kulkee enää kaksi. Vähennys saatiin aikaan jätteenlajittelussa, jokauudistettiin osana Ekokompassia.

Ekokompassikoulutuksia järjestettiin 4 kpl.

5.3 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVONTA JA -VIESTINTÄ KAUPUNKILAISILLE

5.3.1 RAKENNUSVALVONNAN ENNAKKONEUVONTA

Rakennusvalvontavirasto painottaa toiminnassaan ennakoivaa lupakäsittelyä. Helsingin rakennusvalvonta onkin jovuosia kutsunut suunnittelijat ennakoivaan lupakäsittelyyn, sillä rakentamisen laatua koskevat tärkeät päätöksettehdään suunnittelun alkuvaiheessa.

Asiakaspalvelun tehostamiseksi virastossa toimii puhelinneuvonnan lisäksi vuonna 2012 avattu ”Tellinki”-palvelupiste,josta saa henkilökohtaista neuvontaa ja arkistopalvelua arkisin klo 10–14. Sähköinen uutiskirje julkaistiin seitsemänkertaa vuonna 2016. Lisäksi on käytössä Helsingin kaupungin ”rakennusten energiatehokkuus” –sivusto (www.hel.fi).

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat järjestivät syksyllä 2016 ajankohtaisseminaarin, jossa yhtenä teemana olivatrakennusten energia-asiat. Tilaisuuteen osallistui 550 henkilöä.

Rakennusvalvontavirasto järjesti Pääsuunnittelija korjaushankkeessa- ja Energiatehokas suunnittelu- koulutustilaisuudetyhteensä 55 henkilölle.

Helsingin rakennusvalvonta osallistui vuonna 2016 valtakunnallisen, lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännönvalmisteluun. Uudet säädökset tulevat koskemaan uudisrakentamishankkeita vuoden 2018 alusta lähtien.

Rakennusvalvonnassa on energia-asioihin perehtynyt arkkitehti, joka lupakäsittelyn lisäksi antaa energianeuvontaa ja -koulutusta sekä osallistuu kaupungin energiatehokkuushankkeisiin. Rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti ja hulevesiryhmätoimivat kaupungin hulevesistrategian jalkauttamiseksi. Lähiöarkkitehdit osallistuvat esikaupunkialueiden korjaus- jakunnostushankkeiden ohjaukseen. Ekotukihenkilö opastaa henkilökuntaa työpaikan ympäristöasioissa.

Rakennusvalvonta seuraa uudisrakennushankkeiden energiatehokkuuden kehittymistä. Hankkeiden energialuokitus (A-G) onpohjautunut vuodesta 2013 energiatehokkuuden vertailulukuun (E-luku). Vuonna 2016 parhaaseen A-luokkaan ylsi viisipientalohanketta ja yksi päiväkoti. Rakennusvalvonnan taksan mukainen matalaenergia-alennus lupamaksusta annettiin 38asuinrakennushankkeelle. Vuonna 2016 oli 2 % rakennusluvan saaneista hankkeista yltänyt uuteen parhaaseen A-luokkaanHelsingissä. Luokassa B on 30 % ja luokassa C 67 % hankkeista.

56

Kuva 18: Asuinrakennuksille Helsingissä vuosina 2013–2016 myönnettyjen rakennuslupien energiatehokkuusluokat.

5.3.2 HELEN OY:N ENERGIANEUVONTA

Autamme asiakkaitamme säästämään energiaa. Julkaisimme Enne-palvelun, joka tarjoaa energiankulutukseen liittyviähyödyllisiä vinkkejä ja tehostamistoimia, joiden avulla kuka tahansa voi pienentää omaa energiakäyttöään jahiilijalanjälkeään.

Syksyllä 2016 kannustimme lämmön kulutuspiikkien leikkaamiseen. Lämpölupauskampanjan tavoitteena on osallistaa ihmisiäilmastotalkoisiin ja testata kuluttajien halukkuutta kysyntäjoustoihin. Energianeuvonnassa panostamme erityisesti nuoriin.Vuoden 2016 aikana kerroimme energiasta, sen järkevästä käytöstä ja energia-alasta Energiatorilla, voimalaitoksilla jakouluissa 6800 ihmiselle. Vuonna 2015 kuulijoita oli 7700.

Helen Oy on kehittänyt kaikille lähes 400 000 asiakkaalleen (kotitaloudet ja yritykset) erityisen energiankäytönraportointi- ja hallintajärjestelmän Sävel Plus. Sen avulla asiakkaat voivat seurata käyttöpaikkakohtaisesti taihaluamissaan ryhmissä käyttöpaikkojensa sähkön käytön toteutumista joustavasti haluamillaan aikajänteillä ainaviiden vuoden jaksosta edellisen vuorokauden tuntitasoiseen jakaumaan asti.

5.3.3 ENERGIALUONTOPOLKU

Harakan saareen avautui vuonna 2012 avoin tutustumiskohde kiinteistökohtaisiin uusiutuvan energian ratkaisuihin,joihin voi tutustua itsenäisesti tai sopimalla opastuksen ympäristökeskuksesta. Energia-asiat tulivat myös osaksi saarenluontokoulun opetuskokonaisuuksia. Harakassa esitellään mm. pientuulivoimalaa, aurinkosähköpaneelia,aurinkolämpökeräin käyttöveden lämmitykseen, aurinkopuhaltimia ilmanvaihdon ja lämmityksen tueksi,ilmalämpöpumppuja ja aurinkogrilliä. Saaressa on kävijöitä vuosittain noin 10 000. Lisäksi on laadittu oppaat Uusiatuulia ja Uutta energiaa ja elämyksiä. Energiatehokkuusinvestoineilla ja uusiutuvan energian laitteilla luontokeskuksenostetun energian määrä laski noin 50 %. Vuonna 2016 saarella käynnistettiin siirtyminen LED-valaisuun. Lamppujaaloitettiin vaihtamaan helpoimmasta päästä ja laadittiin valokatselmus, jossa tarkasteltiin uusimista valaisinlähtöisesti.

57

5.3.4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA

Pääkaupunkiseudun kuluttajille suunnattu energianeuvontahanke päättyi vuonna 2016. Hankkeessa kehitettiin toimintamallitaloyhtiöiden energianeuvonnan toteuttamiseksi. Neuvontaa suunnattiin erityisesti taloyhtiöiden päätöksentekoahelpottamaan. Koulutus lähti taloyhtiöiden omista tarpeista. Vuonna 2016 järjestettiin kuusi koulutustilaisuutta, joissa oliosallistujia 500 kpl. Energianeuvonta siirtyi vuoden 2017 alusta HSY:n ilmastoinfoon.

Hankkeen toimesta kaupunki myös verkostoitui laajalti korjausrakentamisalan kannalta keskeisten toimijoiden kanssa.Kuluttajien energianeuvonta osallistui esimerkiksi Build Upon-hankkeeseen, joka toimi valtakunnallisenkorjausrakentamistrategian neuvoa antavana verkostona. Hankkeen kokemuksia hyödynnettiin myös EU-hankkeidenvalmistelussa, joista rahoitusta sai vuoden 2016 joulukuussa alkanut MySmartLife. Hankkeen kokemuksia hyödynnetäänvalmisteilla olevassa energiarenessanssisuunnitelmassa.

5.3.5 ENERGIASUUNTA

Ekokompassin Energiasuunta on erityisesti pienille yrityksille kehitetty kevyt energiakartoitus-palvelu. Palvelussatunnistetaan taloudellisesti mielekkäät ja nopeasti toteutettavissa olevat energiatehokkuutta parantavat toimet.

Energiasuunta koostuu: Asiakkaan tekemästä lähtotietojen kartoittamisesta, noin kahden tunninkenttäkatselmuksesta sekä yritykselle laadittavasta raportista. Raportti sisältää suositukset säästötoimista sekä tiedonmahdollisista lisäselvitystarpeista. Palvelun toteuttaa aina energia-alan ammattilainen, jolla on Motiva-katselmoijanpätevyys.

Energiasuunta keskittyy kiinteistön energiavirtojen havainnointiin ja säästöpotentiaalin löytämiseen. Koskakäytettävissä oleva aika on suppea, esimerkiksi toimialakohtaisiin prosesseihin ei selvityksessä mennä syvällisesti.

Energiasuunta soveltuu parhaiten pienehköihin toimitiloihin, joissa yritys vastaa itse lämpö- ja sähkökuluista ja joissavuosittainen energiankulutus ylittää 50 MWh.

Asiaan voi tutustua osoitteessa www.energiasuunta.fi

5.3.6 SEMINAAREJA, TAPAHTUMIA JA HANKKEITA

Rakennusviraston toimesta tehostettiin vuorovaikutusta sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa muun muassajärjestämällä keskustelutilaisuuksia liittyen työmaajärjestelyihin ja talvikunnossapitoon sekä tekemällä yhteisiäpyöräretkiä Helsingin pyöräilyolojen havainnollistamiseksi.

Ympäristökasvatuksellisiin tapahtumiin eli luontokouluihin ja-retkille, saariseikkailuihin, nuortenympäristökasvatustoimintaan, teemaviikkoihin, ympäristökoulutuksiin, ympäristöaiheisiin yleisötapahtumiin,kevätsiivoustapahtumiin ja puistokävelyihin osallistui vuoden 2016 aikana lähes 110 000 kaupunkilaista. Ilmasto- jaenergianeuvontaa sai XXX kaupunkilaista.

Helsingin ympäristötietoisuuden yhteistyösuunnitelmaa toteutettiin kehittämällä Myllypuron alueen uusiutuvanenergian hyödyntämistä, kaupunkiviljelyä ja perustamalla alueelle yhteinen omenatarha.

HSL:n kolmessa helsinkiläisessä kummikoulussa tehtiin koulumatkojen kehittämiseen tähtääviä liikkumissuunnitelmiaja osallistuttiin Matkakummin liikenne- ja liikkumisaiheisille oppitunneille. Lisäksi Matkakummi piti infoja senioreille,maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille.

Kaupunkipyöräjärjestelmän avajaiset olivat Narinkkatorilla 2.5.2016.

Helen Oy kannusti kaupunkilaisia energiansäästöön ja vuonna 2016 panostettiin erityisesti digitaaliseenenergianeuvontaan. Helen julkaisi Enne-palvelun, joka tarjoaa energiankulutukseen liittyviä hyödyllisiä vinkkejä jatehostamistoimia, joiden avulla kuka tahansa voi pienentää omaa energiakäyttöään ja hiilijalanjälkeään. Helen myöskannusti lämmön kulutuspiikkien leikkaamiseen Lämpölupaus-kampanjalla, jonka tavoitteena on osallistaa ihmisiäilmastotalkoisiin ja testata kuluttajien halukkuutta kysyntäjoustoihin. Lisäksi Helen julkaisee Uutta voimaa -blogia,jossa kerrotaan Helenin kehityshankkeiden etenemisestä. Vuoden 2016 aikana Helen kertoi energiasta, sen järkevästäkäytöstä ja energia-alasta Energiatorilla, voimalaitoksilla ja kouluissa 6 800 ihmiselle. Helen tuki yhteensä 30 000

58

eurolla kahtakymmentä suomalaista hyvää kaupunkienergiaa luovaa kesätapahtumaa.

Aurinkosähköä kotiin -kampanja toteutettiin kolmatta kertaa ja Tasapainota talo -kampanjassa autettiin taloyhtiöitälämmitys- ja ilmanvaihtoverkostojen energiatehokkaassa ylläpidossa. Ilmastoinfo osallistui myös Urbaani puuvaja -hankkeeseen, jossa tuotetaan puun pienpolton neuvontamateriaaleja ja uudenlaisia polttopuun kuivumista edistäviävarastointi- ja palveluratkaisuja pientaloalueille. Energianeuvoja piti useita energia-aiheisia esitelmiä eri tilaisuuksissaja neuvoi taloyhtiöitä, pk-yrityksiä ja asukkaita energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energianhyödyntämisessä.

Rakennusvirasto koordinoi helsinkiläisille kakkosluokille suunnattua Energiaa Tokaluokkalaisille -kampanjaa, jota onvietetty jo 21 vuotta. Mukana olleille kouluille toimitetaan laaja tietopaketti, jossa on omat osionsa opettajille sekäoppilaille. Kampanjan 21 vuoden (1996–2016) aikana opetusmateriaalia on toimitettu 37 500 oppilaalle jaopetuspaketteja opettajille noin 2000 kpl. Koulut kierrättävät paljon opetusmateriaalia, joten kampanjan piirissä onvuosittain todellisuudessa paljon suurempi määrä oppilaita ja opettajia.

Kouluilla ja Stadin ammattiopiston toimialoilla oli runsaasti erilaisia teemoja ja kampanjoita kestävään kehitykseenliittyen. Erilaiset kierrätystapahtumat, jätteen, ja erityisesti ruokajätteen, määrän vähentäminen sekä opintokäynnitliittyivät kiinteästi opintoihin. Tällainen tapahtuma oli esimerkiksi RuutiExpossa järjestetty Ympäristöryhmienympäristökonferenssi, jonka teemana oli lähiluonto. Muita tapahtumia olivat muun muassa Hävikkiviikonhaastekampanja, kauppojen ylijäämäkasvisten hyödyntäminen, kestävän vaatetuotannon tapahtuma Green Runway,ympäristöraatien tapaamiset sekä keskustelu- ja vierailutilaisuudet, From waste to taste –projekti ja Pura jätepommi –tapahtuma. Opetusvirasto oli mukana Itämerihaasteessa, haasteen toimenpiteinä järjestettiin täydennyskoulutusIlmiönä Itämeri sekä muun muassa Fashion Revolution –kierrätysteemainen yhteistyötapahtuma. Kaksi ruotsinkielistäperusopetuksen koulua osallistui Natur och Miljön Östersjö-projektiin. Earth Hour oli suosittu teemapäivä.Luontokoulutoimintaa tarjosivat Harakan luontokeskus ja Meriharjun luontotalo. Luontokouluissa vieraili yhteensä n.2500 oppilasta.

Yli 1500 oppilasta ja opettajaa Kruununhaan yläasteelta, Ressun peruskoulusta sekä Snellmanin ja Tehtaankadun ala-asteilta marssivat ilmaston puolesta Earth Hour -tapahtumassa Helsingin Ilmastokadulla 18.3.2016. Koululaisryhmätesittivät musiikkia ja jakoivat ilmastotietoa kaupunkilaisille. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Ilmastokadun,WWF:n, ympäristökeskuksen sekä HSY:n Ilmastoinfon kanssa.

HSY:n kummikouluohjelmaan osallistui 8 peruskoulua. Kummikouluissa mietitään ja harjoitellaan arjenympäristötekoja, joilla voi itse vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Ohjelman suunnittelee ja rahoittaa HSY, jasen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku.

5.4 ENERGIANTUOTANTO JA -JAKELU HELSINGISSÄ

5.4.1 LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNON ENERGIATEHOKKUUS

Helen Oy tuottaa Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksillaan (Vuosaari, Hanasaari ja Salmisaari) sähköä ja kaukolämpöäyhteistuotannolla. Kun sähköä ja lämpöä tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan vähemmän polttoainetta kuinerikseen tuotettaessa.Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan eli puhutaankorkeasta, parhaimmillaan yli 90 %:n hyötysuhteesta. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi.Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään energiaa kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen verrattuna niinpaljon, että se vastaa vuosittain jopa 500 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla saatu polttoaineensäästö

Kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen kulutus vuonna 2016 oli 11 871 GWh. Tämä on 60 %polttoainemäärästä, joka olisi tarvittu, jos sähkö olisi tuotettu lauhdutusvoimalaitoksilla ja lämpö kiinteistökohtaisillalaitoksilla. Arvion mukaan säästö oli viime vuonna noin 7936 GWh, joka vastaa noin 700 tonnia raskasta polttoöljyä.Helen Oy pyrkii jatkuvasti parantamaan energiantuotannon ja jakelun energiatehokkuuttaenergiatehokkuussopimusten mukaisesti. Tulokset on esitetty kappaleessa 3.3.

59

Kolmoistuotannolla lisää tehokkuutta

Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön ja sähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä.Helen Oy:llä on kolmoistuotantoa Salmisaaren voimalaitoksella. Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80 %:stienergiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

5.4.2 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN LÄMMÖN JA SÄHKÖNYHTEISTUOTANNOSSA

Lisäsimme vuonna 2016 uusiutuvan energian tuotantoa puupelleteillä, biokaasulla ja lämpöpumpuilla, joilla tuotimmeennätysmäärän energiaa. Vähensimme puupellettien ja biokaasun avulla hiilidioksidipäästöjämme noin 1,8 prosenttiaverrattuna tilanteeseen, jossa olisimme käyttäneet vain fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2017 lisäämme uusiutuvaa energiaaedelleen rakentamalla Salmisaareen pellettilämpölaitoksen ja Esplanadin alle lämpöpumppulaitoksen.

Kuva 19: Helsingissä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saatu polttoaineensäästö GWh:na verrattunaerillistuotantoon.

5.5 MUUT TOIMET

5.5.1 SÄHKÖINEN VIESTINTÄ

Helsingissä on toiminnassa internetissä suuri määrä sähköisen viestinnän kanavia ja kaupungin omassa Helmi-ympäristössä on kaupungin työntekijöille omat sivustonsa. Esimerkkejä internetissä toimivista kaupungin ylläpitämistäenergiatehokkuuteen liittyvistä sivustoista:

Stadin ilmasto-sivusto http://www.stadinilmasto.fi/ kertoo kaupungin ilmastotyöstä ja sivuston kautta voiliittyä Stadin ilmasto –uutiskirjeen tilaajaksi. Sisältää myös linkit muille kaupungin ilmastohanke ym. sivuille.Ekotukitoiminnan internet-sivusto www.ekotuki.fiEnergiansäästöneuvottelukunnan internetsivut http://www.energiatehokashelsinki.fi/esnk/

60

Energiatehokas Helsinki –sivusto http://www.energiatehokashelsinki.fi/Helen Oy:n energianeuvonta https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/kodit/energiankayton-neuvonta/Helen Oy:n blogisivusto http://blogi.helen.fi/Ilmastoinfo www.ilmastoinfo.fi ja www.facebook.com/ilmastoinfo.www.ilmastotyokalut.fiIlmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas www.ilmastotyokalut.fiKaupunginkirjaston ympäristösivut, joissa kerrotaan myös energia-asioistahttp://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/Kestava+kehitys/Kuluttajien energianeuvontahanke ASIAA! www.energiaopas.fiMatkusta puhtaasti (HKL ja HSL) www.matkustapuhtaasti.fiRakentajan ekolaskuri sivusto www.rakentajanekolaskuri.fiUusi raitiovaunu –sivusto (HKL) www.uusiraitiovaunu.fiKaupunkipyörät https://www.hsl.fi/kaupunkipyoratASIAA!-hankkeen ylläpitämä www.vihreatovet.fi

Facebook-sivustot:Energiatehokas Helsinki (energiatehokkuuden yleissivu, HKR-Rakennuttaja)https://www.facebook.com/Energiatehokas-Helsinki-125804530831586/Ilmastoinfo https://www.facebook.com/ilmastoinfoEkotukitoiminta www.facebook.com/EkotukitoimintaKevyin Askelin (hankkeen sivut) https://www.facebook.com/Kevyin-Askelin-136362889767366/Säästän Energiaa (Helen Oy) https://www.facebook.com/energiahelen

Kulutusseurantasivustot (edellyttävät käyttäjätunnuksen):e3, kaupungin omistamien kiinteistöjen vuosittaiset energiankulutustiedot http://e3portal.vtt.fi/WebKulu, kaupungin omistamien kiinteistöjen kuukausittaiset energian- ja vedenkulutustiedothttp://hkrkulu.vtt.fi/index.htm

Sävel plus palvelu, käyttöpaikkakohtaiset sähkön (ja lämmön) kulutustiedot, osin tuntitasollahttps://www.helen.fi/asiakaspalvelu/kodit/energiankayton-neuvonta/kodin-kulutuskartoitus/

facebook.com/liikennelaitos & facebook.com/uusiraitiovaunu & twitter.com/HKLhsthttps://www.instagram.com/hkl_hst/www.matkustapuhtaasti.fi -sivusto

Youtube:- Rakennusvalvontaviraston Pientaloilta-videot https://www.youtube.com/watch?v=R9p_yH0twLw- Ympäristötalon Älykäs sähkövarasto https://www.youtube.com/watch?v=ZDYMwRYAYB0&t=1s- Energiaviisaan taloyhtiön ja kuluttajan videot esim.

https://www.youtube.com/watch?v=QEUDiKMIEiw- Ekotukitoiminnan videot https://www.youtube.com/results?search_query=ekotuki

-

61

6 KEHITYSHANKKEET

6.1 50/50

50/50 oli vuosina 2013-2015 Vaasan yliopiston koordinoima EU-hanke, jossa julkisten rakennusten energiankäyttöäpyrittiin vähentämään rakennusten käyttäjiä aktivoimalla ja rakennusten käyttäjät saivat hyödykseen puoletenergiansäästön aikaansaamasta säästöstä. Erityisesti kohteena olivat koulut ja niissä opettajat ja oppilaat.

Opetusvirasto jatkoi 50/50 hanketta omana uutena hankkeenaan 2016. Tarkoituksena oli edelleen lämmön-, sähkön-ja vedenkulutuksen pysyvä säästäminen. Tavoitteena on, että tästä toimintatavasta tulee Helsingissä pysyvä tapatoimia. Hankkeen tulokset jatkuivat lupaavina.

Käyttäjien energiansäästöä aktivoitiin mm. perustamalla kouluihin energiatiimit, pitämällä kouluissa energiansäästöntyökaluista kertova aloitustilaisuus ja energiatiimin energiakierros, tarjoamalla koulujen käyttööninfrapunalämpömittarit ja toimittamalla kouluille yksilöllistä kuukausittaista kulutusseurantatietoa. HKR-rakennuttajanja kiinteistöviraston energia-asiantuntijat kävivät kohteissa tekemässä parannusehdotuksia ja hankkeen tiimoiltajärjestettiin useita tapaamisia.

6.2 FINSOLAR

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar -hanke tähtäsi suomalaisen aurinkoenergian kasvun vauhdittamiseen.Mukana oli noin 50 yritys- ja organisaatiokumppania. Tekesin tukema tutkimushanke pyrki vauhdittamaansuomalaisen aurinkoenergian kasvua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Helsingin kaupungilta hankkeessa olivatmukana Kiinteistövirasto, Ympäristökeskus, Rakennusvirasto ja Helen Oy. Myös HSY-kuntayhtymä (Helsingin seudunympäristöpalvelut) oli mukana hankkeessa.

FinSolar -hanke käynnistyi vuonna 2014 ja loppui 28.2.2016. Tavoitteena oli luoda uusia yhteistyö-, hankinta- jarahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin.

Konkreettisia investointikohteita tutkittiin ja ratkottiin kumppaniverkoston kanssa. Helsingin kaupungilla selvitettiinhankkeessa esille tulleiden vaihtoehtoisten rahoitusmallien soveltamista julkisissa palvelurakennuksissa. Vuonna 2015aloitettiin vuoropuhelu kaupungin rahoitusjohdon kanssa mallien soveltamisesta kaupungilla. Potentiaalisetaurinkosähkön soveltamiskohteet kartoitettiin ja niiden tekniset selvitykset tehtiin.

Hankkeessa kartoitettuja potentiaalisia aurinkosähkön soveltamiskohteita ovat esimerkiksi Tukkutorin alue,Torpparinmäen peruskoulu, Ressun peruskoulu, Hiidenkiven peruskoulu ja Metropolian uusi kampusalue.

Hankkeen aikana pidettiin kaksi isoa seminaaria ja hanke sai runsaasti julkisuutta. Hankkeen tiimoilta ollaan oltuaktiivisesti yhteydessä päättäjiin useiden aloitteiden ja suositusten välityksellä.

6.3 DECUMANUS

Decumanus-hankkeessa (2013-2016) tuotettiin ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä ja sopeutumista tukeviapaikkatietopalveluja. EU-rahoitteisessa hankkeessa olivat mukana pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Antwerpen,Lontoo ja Milano sekä eurooppalaisia paikkatieto- ja kaukokartoitusalan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

Merkittävä osa hanketta oli keväällä 2015 toteutettu Helsingin rakennusten kattojen lämpökamerakuvaus. Tästämuodostettiin kartta, jossa näkyvät rakennusten kattojen lämpösäteily eri väreillä korostettuna ja josta kartan mukanaolevan tulkinta-avaimen avulla on mahdollista selvittää oman kattonsa eristyksen laatu katon ominaisuuksien jamuodon perusteella.

Decumanuksessa mallinnettiin myös aurinkosähköpotentiaali koko pääkaupunkiseudulle kattojen muodon,ilmansuunnan ja auringon aseman perusteella sekä tunnistettiin jokaiselle rakennukselle ne katon osat, joille onteknisesti mahdollista asentaa aurinkopaneeleja.

Valmistuneet tietoaineistot parantavat helsinkiläisten mahdollisuutta arvioida oman rakennuksensa energiankulutustaja tuottaa uusiutuvaa energia. Tuotettujen aineistojen avulla on kenen tahansa helsinkiläisen asukkaan tai yrityksenmahdollista katsoa esimerkiksi oman katon hukkalämmön määrä, aurinkoenergiapotentiaali sekä esim. soveltuisiko

62

katto muotonsa perusteella viherkaton asentamiseen.

Aineistot löytyvät HSY:n avoimen datan karttapalvelusta osoitteesta http://kartta.hsy.fi ja ne ovat ladattavissaavoimena datana osoitteesta www.hsy.fi/avoindata.

6.4 ILMASTOKATU

Ilmastokaduilla eli Isolla Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitilla ja Asematiellä etsittiin rakennetussa kaupunkiympäristössätoimivia ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta voidaan laskea. Mukana olivat alueiden yritykset,kiinteistönomistajat, asukkaat sekä kaupunki ja ilmastoviisaita palveluita tuottavat toimijat. Vuoden 2016 aikana valmistuivathiilijalanjälkitarkastelut, lämpökamerakuvat, energiakatselmukset ja aurinkosähkökartoitukset. Ensimmäinen kantakaupunginkerrostalon aurinkovoimala käynnistyi kesällä ja Iso Roba ennakkotapauksena kaupunkikuvaneuvottelukunta hyväksyiaurinkosähkön edistämisen myös suojelluissa kiinteistöissä. Avoimeen dataan, ilmastotekoihin sekä yhteistyössä alkaneisiinenergiaremontteihin voi tutustua hankkeen energiatehokkuuskartan kautta. Palvelumuotoilulla innostettiin kadun yrittäjiäilmastoviisaaseen liiketoimintaan ja alueen toimijoita yhteistoimintaan ja yhteishankintoihin, jonka avulla tehdään tiekarttatoimenpiteille. Kohdekiinteistöt ja kivijalkakaupat löytyivät myös energiatehokkaan valaistuksen ja ilmastonmuutokseensopeutuvien sisäpihojen suunnitteluun ja Nopeiden kokeilujen ohjelmalla tuotiin uusia innovatiivisia ratkaisuja alueenyrittäjien käyttöön kiinteistöjen energiankulutusseurannan tehostamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. IsoRoobertinkadun katusuunnitelma valmistui ja se toteutetaan vuonna 2017. Urakan kilpailutuksessa ympäristökriteerienpainotus oli 15 %. Tarjousten oli mahdollista saada lisäpisteitä hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä toimista urakassamuun muassa tarjoamalla ympäristöystävällisiä materiaaleja tai vähäpäästöistä kalustoa. Ilmastokadun Energiatehokkuusilta-sekä Aurinkosähköiltatilaisuus järjestettiin kumpikin kerran. Ilmastokatuhanke päättyy 30.6.2017.

6.5 MYSMARTLIFE

Joulukuussa 2016 alkanut viisivuotinen mySMARTLife-hanke on osa EU:n Horisontti 2020-ohjelmaa, jossa testataan uusiaratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Hankkeen kokeiluilla saavutetaan 10–20 prosentinenergiansäästö ja nopeutetaan parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollistahyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla. Toimepiteillä edistetään energiatehokasta korjausrakentamistaja energiaa säästäviä älykotiratkaisuja, uusiutuvan energian hyödyntämistä, energiavarastojen ja kaukolämpö- ja sähköverkonkehittämistä kysyntäjouston keinoin sekä sähköistä joukkoliikennettä. Kokeiltaviin palveluihin ja järjestelmiin integroidaanICT-ratkaisuja ja älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Kehityskohteina ovat Merihaan asuinkiinteistöt, Kalasataman uusi rakentuvaasuinalue sekä Korkeasaari, Viikin ympäristötalo ja Kivikon urheiluhallin aurinkovoimala. Viikin ympäristötaloa optimoidaanentistä energiatehokkaammaksi toimistorakennukseksi ja sen sähkövarastoa kehitetään lämmön ja sähkön kysyntäjoustonnäkökulmista. Suvilahdessa vahvistetaan teknologista osaamista yhdistämällä sähkön varastointi, aurinkoenergian tuotantoja sähköisten liikennevälineiden lataus. Korkeasaaren aurinkovoimalaa laajennetaan ja valaistus uusitaan energiatehokkaaksija Kivikon urheiluhallin aurinkovoimalan loistehoa hyödynnetään rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Asukas-ja asiakasosallisuus on erittäin tärkeänä osana yhteiskehitystä ja teemaan päästään erityisesti pureutumaan Merihaan jaKalasataman asukasyhteistyössä sekä antamalla Korkeasaaren vierailijoille mahdollisuus osallistua uusituvan energianedistämiseen.

MySMARTLife tekee laajaa verkostoyhteistyötä Suomessa sekä kansainvälisesti. Hankeyhteistyössä edistetään HiilineutraaliKorkeasaari-tavoitteita ja tutkitaan Fiksun Kalasataman potentiaalia sähkön kysyntäjoustossa sekä uusien palvelujenkokeiluissa.

Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen, Forum Virium Helsinki, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Teknologiantutkimuskeskus VTT ja pk-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Hankkeessa muina Lighthouse kaupunkeina ovat HampuriSaksassa ja Nantes Ranskassa. Mukana seuraajakaupunkeina oman ilmastotyönsä kehittämisessä ovat myös Bydgoszcz(Puola) Rijeka (Kroatia), Palencia (Espanja) ja Varna (Bulgaria).

63

(Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No731297 mukaisesti.)

6.6 FIKSU KALASATAMA

Helsingin Kalasatamaan nousee parhaillaan uusi työpaikka- ja asuinalue, jossa kokeillaan uudenlaista älykästäkaupunkikehitystä. Tavoitteena on tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsingin SmartCity -kaupunginosa. Fiksua Kalasatamaa kehitetään joustavasti ja kokeilujen kautta, yhdessä asukkaiden, yritysten,kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Kalasatamaan valmistuu asuntoja noin 25 000 ihmiselle sekä 10 000työpaikkaa. Kaupunginosa on valmis 2030-luvun lopulla, tällä hetkellä alueella asuu noin 3 000 asukasta.

Kalasatamassa panostetaan kestävään kehitykseen, energiakäyttäytymiseen ja jätteiden hyötykäyttöön. HelsinginEnergian, ABB:n ja Fingridin Älykkäät energiajärjestelmät -hanke kehittää Kalasataman älyverkkoa ja siihen liittyviäratkaisuja, kuten sähköautoverkostoa ja energiavarastointia.

Uusi jätteiden putki-imujärjestelmä, Kalasataman imu, on jo käytössä. Kalasatamassa, kuten Helsingissä laajemminkin,panostetaan vahvasti julkisen tiedon avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen. Dataa pyritään hyödyntämäänkaupunkipalveluissa, vaikkapa tietona paikallisesta ilmanlaadusta tai läheltä löytyvistä jaettavista ajoneuvoista. FiksunKalasataman visio on tarjota tunti lisää omaa aikaa Kalasataman asukkaiden päivään.

Fiksu Kalasatama on osa Helsingin kaupungin 6Aika Avoimet Innovaatioalustat -kärkihanketta vuosina 2015–2017.Rahoittajina ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Forum ViriumHelsinki on Fiksu Kalasatama -hankkeen toteuttaja.

6Aika-strategiassa kehitetään avoimia ja älykkäitä kaupunkipalveluita kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa,Tampere, Oulu ja Turku) alueella. Sen osana Fiksusta Kalasatamasta kehitetään kansainvälisesti tunnistettu älykkäänkaupungin innovaatioalue. Samalla vakiinnutetaan toimintatavat, joilla ketterää innovaatiotoimintaa voi alueellapyörittää.

6.7 CITY PERFORMANCE TOOL –MALLINNUS (CYPT)

Helsingin päästökehitystä ja eri teknologioiden vaikutuksia arvioitiin Helsingin ilmastokumppanin Siemensin kehittämällä CityPerformance Tool -työkalulla (CyPT). Työkalua on käytetty useissa Euroopan kaupungeissa. Helsingissä valittiin yhdessäkaupungin asiantuntijoiden kanssa kymmenen teknologiaa, joiden päästövähennys- ja työllisyysvaikutukset sekäkustannukset arvioitiin. Selvityksen mukaan suurimmat päästövähennykset saataisiin ajoneuvoliikenteen hinnoittelusta,kiinteistötekniikan hyödyntämisestä, aurinkosähköstä ja laivojen maasähköratkaisuista. Helsinkiläiset voivat vaikuttaa muunmuassa vaihtamalla joukkoliikenteeseen tai sähköautoihin ja parantamalla kotiensa energiatehokkuutta. Kaupunkialueenpäästöjä voidaan vähentää rakennusten energiatehokkuusratkaisuilla 13 % verrattuna siihen, jos ei tehdä lisäinvestointeja.Uudet investoinnit olisivat arvion mukaan 1,9 miljardia euroa, mutta niistä saatavat säästöt olisivat 15 vuoden aikana 2,2miljardia. Suurimmat päästövähennykset tulisivat kotien kiinteistöautomaatioasteen nostamisella sekä liikekiinteistöjenenergiansäästösopimuksilla ja huonekohtaisella automaatiolla. Lisäksi aurinkosähkön laajamittaisella käytöllä voidaanvähentää päästöjä noin 2 %. Ympäristöhyötyjen lisäksi tutkittuihin teknologioihin investoiminen toisi Helsinkiin jopa 23 000henkilötyövuotta operointiin, asennukseen ja huoltoon vuoteen 2030 mennessä.

6.8 COMBI

COMBI – Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings –hanke alkoi aloitusseminaarilla12.5.2015 ja hanke on käynnissä vuoteen 2017 asti.

COMBI-hankkeen tavoitteena on löytää turvallisia ja tehokkaita ratkaisuja julkisten palvelurakennusten energiatehokkuudenparantamiseen varmistamalla samalla laadukkaat sisäilmaolosuhteet. Näiden yhtäaikainen saavuttaminen edellyttää sekäyksityiskohtien tuntemista että niiden keskinäisten suhteiden kokonaisvaltaista hallintaa.

64

COMBI-hanke keskittyy palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja siihen liittyvien vaikutusten ja ongelmienselvittämiseen. Tutkimus jakaantuu viiteen työpakettiin, joista neljä keskittyy varsinaiseen tutkimukseen ja viides pakettitutkimuksen organisointiin ja tulosten tiedottamiseen. Päätutkimusmetodeina ovat laskennalliset tarkastelut ja case-kohteissa tehtävät käytännön mittaukset ja haastattelut.

Mukana hankkeessa on 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki.Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeeseen on saatu julkistarahoitusta TEKESin INKA-ohjelmaan liittyvästä EAKR-rahoituksesta.

6.9 TARVE

Työkalun ja prosessin kehitys innovatiivisessa energiatehokkuushankinnoissa (TARVE) -hanke on käynnissä 2015 – 2017.Mukana hankkeessa ovat Helsingin, Vantaan ja Porvoon kaupungit, Green Net Finland, SYKLI, Posintra, Kuntaliitto,Uudenmaan liitto, Eneron Oy ja Motiva.

Yksi hankkeen tavoitteista on suunnitteluvaiheen laskentatyökalun kehittäminen eri ratkaisuvaihtoehtojenelinkaarivaikutusten vertailuun. Työkalun kehittäminen aloitettiin Syklin toimesta ja sen tarkoitus on auttaa kuntiapäätöksentekoprosessissa osoittamalla energia- ja kustannustehokkaimmat korjausvaihtoehdot sekä perus- ettäuudiskohteissa. Työkalua pilotoidaan sen valmistuttua valituissa kohdekiinteistöissä. Toinen tavoite on koulutussisällönluominen aiheena innovatiivisten hankintojen hyvät käytännöt kuntien päätöksentekijöille sekä energiatehokkuus.

6.10 GREEN CLIMATE CITIES JA URBAN LEDSHelsinki liittyi ICLEI:n uuteen ilmastokampanjaan Green Climate Citiesiin, joka korvaa aiemman Cities for ClimateProtection –kampanjan, jota Suomessa on koordinoinut Kuntaliitto Kuntien ilmastokampanjan nimellä. Helsingin rooliuudessa kampanjassa on toimia lähettiläänä eli testata hankkeen ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumistaedesauttavia työkaluja ja kertoa kokemuksistaan muille Suomen kunnille Kuntien ilmastokampanjan puitteissa.Kokeiluvaihe kesti vuoden 2016 loppuun. Asiaan voi tutustua osoitteessa:

http://www.iclei.org/our-activities/our-agendas/low-carbon-city/gcc.html

Helsinki jatkoi osallistumistaan ICLEI:n Urban Leds-hankkeeseen, jossa Euroopan mallikaupungit auttoivat kehittyvienmaiden edelläkävijäkaupunkeja kehittämään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistäviä suunnitelmia.Vuoden 2015 aktiviteetteja olivat osallistuminen Indonesian Bogoriin Urban Leds -työpajoihin.

6.11 KAUPUNGIN VIRASTOJEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEEN SUORAAN VAIKUTTAVATHANKKEET

Useissa hallintokunnissa on päivitetty ympäristö- ja energiatehokkuusosaamista järjestämällä koulutustilaisuuksia jaosallistumalla muiden järjestämiin tilaisuuksiin.

RAKENNUSVALVONTAVIRASTOTellingin tietopalvelutyöryhmä (palvelupiste, uutiskirje, yleisötilaisuudet)

HKLHKL järjesti Taloudellisen ajon koulutuksen osana metrojunankuljettajien sekä raitiovaunukuljettajan peruskurssia

RAKENNUSVIRASTOInfra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjakokonaisuudet valmistuivat loppuvuodesta 2016 ja siirtyivätpilotointivaiheeseen. Pilotoinnin kohteeksi valittiin Oulunkylästä katusuunnittelukohde, Tullivuorentienetelänpuoleinen asuinalue ja lpk Lapinmäki. Lisäksi asiakirjaa käytetään Kruunusillat-hankkeessa.

Asiakirjakokonaisuus käsittää Suunnittelijan ohjeen, Ympäristöasiakirjan (kaupallinen asiakirja urakkaa

65

kilpailutettaessa) sekä työmaan ympäristösuunnitelmapohjan. Asiakirjan perusteella harkitaan urakkakohtaisenraportoinnin käyttöönottoa. Pilotoinneissa hiotaan asiakirjojen sisältöjä ja toimintatapaa, jonka jälkeen periaatettavoidaan ehdottaa vaadittavaksi myös kolmansilta osapuolilta.

LIITE 1

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA VUONNA 2015 alkaneella kaudella

Puheenjohtaja: apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri

Varapuheenjohtaja: toimistopäällikkö Katri Kuusinen

Jäsenet:

Minna Launiainen LVI-suunnittelupäällikkö asuntotuotantotoimisto

Perttu Pohjonen ympäristöasiantuntija hankintakeskus

Kaarina Laakso diplomi-insinööri kaupunkisuunnitteluvirasto

Juha Viljakainen hankepäällikkö kaupunginkanslia

Sari Hildén kiinteistöpäällikkö kiinteistövirasto

Eeva Heckwolf laatu-ja ympäristöasiantuntija liikennelaitos -liikelaitos

Joonas Hautala käyttöinsinööri liikuntavirasto

Mauno Kemppi tilapalvelupäällikkö opetusvirasto

Maija Sarpo ympäristöasiantuntija Palmia -liikelaitos

Vilho Hinkkanen asennustarkastaja rakennusvalvontavirasto

Jukka Forsman toimistopäällikkö rakennusvirasto

Heidi Huvila ympäristöasiantuntija rakennusvirasto

Leena Kähkönen toimistopäällikkö rakennusvirasto

Toni Åkerfelt kiinteistö- ja ympäristöinsinööri rakentamispalvelu

Sonja Pekkola ympäristöasiantuntija sosiaali- ja terveysvirasto

Kirsi Salonen toimitila-asiamies varhaiskasvatusvirasto

Risto Keskinen varhaiskasvatuksen asiantuntija varhaiskasvatusvirasto

Jari Viinanen ympäristötarkastaja ympäristökeskus

Rauno Tolonen energiatehokkuuspäällikkö Helen Oy

Marko Parkkali tekninen päällikkö Helsingin kaupungin asunnot Oy

Aino Rantanen laatu- ja ympäristöpäällikkö Helsingin Satama Oy

Pentti Hammar tekninen isännöitsijä Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat

Juha Kolkkinen yksikönjohtaja Palmia Oy

Johannes Möttönen kehityspäällikkö Palmia Oy

Asiantuntijana toimi ilmastoyksikön päällikkö Susan Lyytikäinen HSY:ltä

Sihteerinä toimi energia-asiantuntija Pälvi Holopainen rakennusvirastosta.

LIITE 2

HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTOHKR-RakennuttajaPälvi Holopainen 21.3.2017

KAUPUNGIN OMISTAMIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAN KULUTUSTIEDOT VUODELTA 2016Taulukon tiedot on pääasiassa saatu atk-poimintana Helsingin Energian laskutustiedostoista sekä kiinteistöviraston kiinteistötietojärjestelmästä.Mukana ovat vain ne kiinteistöt, joista on kulutustiedot. Pinta-alana on käytetty bruttoalaa.

Rakennukset Lämmitetyt kiinteistöt 2016 Lämmön kulutus Sähkön kulutus Jäähdytys Energianrakennustyypeittäin 2016 2016 2016 2015 2016 2016 2015 2016 kokonaiskulutus

pinta-ala rakennus- kaukolämpö kaukolämpö sääkorjattu sääkorjattu sähkö sähkö sähkö 2016ten kokonais- ominais- ominais- ominais- kokonais- ominais- ominais-

lukumäärä kulutus kulutus kulutus kulutus kulutus kulutus kulutus1000 m2 % kpl GWh kWh/m2 kWh/m2 kWh/m2 GWh kWh/m2 kWh/m2 GWh GWh %

Asuinkerrostalot 4590,8 56 2098 580,21 126,39 132,9 138,8 173,31 38,4 39,2 0,05 753,57 50Pientalot 159,9 2 302 22,94 143,49 150,9 157,7 8,70 50,4 51,6 31,64 2Asuntolarakennukset 71,3 1 25 10,64 149,25 156,9 162,6 5,47 76,7 70,4 16,11 1Asuinrakennukset yhteensä 4822,0 59 2425 613,79 127,29 133,8 139,8 187,48 39,4 39,9 0,05 801,32 53

Toimistorakennukset 250,7 3 41 31,15 124,27 130,7 123,3 20,61 77,0 84,0 2,18 53,94 4Opetusrakennukset 955,1 12 299 145,44 152,27 160,1 156,5 52,33 58,2 56,8 197,77 13Lasten päiväkodit ja leikkikentät 152,6 2 235 28,96 189,85 199,6 204,5 15,17 95,1 97,5 44,13 3Kirjastot, museo- ja näyttelyrakennukset 45,3 1 27 6,13 135,41 142,4 149,6 2,71 76,6 82,6 8,84 1Teatteri- ja konserttirakennukset 55,6 1 5 4,03 72,49 76,2 111,8 0,35 4,38 0Seura-, kerho- ja monitoimitalot 77,4 1 38 10,53 136,15 143,1 151,3 6,06 80,9 81,6 16,59 1

Terveydenhuoltorakennukset 559,3 7 171 98,02 175,25 184,2 185,3 47,11 84,4 85,9 0,02 145,15 10Urheilurakennukset 213,3 3 47 33,03 154,86 162,8 173,9 17,42 148,9 151,9 50,44 3Liikenteen rakennukset 369,2 5 61 32,10 86,94 91,4 97,9 39,23 157,5 150,5 71,33 5Teollisuus- ja varastorakennukset 259,8 3 114 32,53 125,21 131,6 126,9 26,27 121,0 110,3 58,80 4Muut rakennukset 157,1 2 115 24,48 155,84 163,8 173,6 18,37 142,9 145,5 0,19 43,04 3Väestönsuojat 224,4 3 38 13,36 59,54 62,6 60,1 6,62 33,3 32,6 19,98 1Palvelurakennukset yhteensä 3319,8 41 1191 459,77 138,49 145,6 146,4 251,89 86,7 87,2 2,74 714,40 47

Kaikki yhteensä 8141,7 100 3616 1073,56 131,86 138,6 142,5 439,37 57,4 58,1 2,79 1515,72 100Vuonna 2015 8011,9 3561 968,42 120,87 142,5 439,73 58,1 2,63 1410,77

Energian jakautuminen (%) kulutusryhmiin 2016 70,8 29,0 0,2 100

1/ Kaupungin omistama rakennuskanta oli 2016 yhteensä 9,23 milj. m2. Rakennuskanta jakaantui seuraavasti: Asunnoiksi (valtaosaltaan kiinteistöyhtiöt) luokiteltavat rakennukset 4,95 milj. m2 ja muut (palvelurakennukset) 4,28 milj. m2. Lämmön kulutustiedot saatiin vuonna 2016 rakennuskannasta, joka oli 8,142 milj. m2 ja edusti 88 % koko kannasta. Sähkön kulutustiedot saatiin vuonna 2016 rakennuskannasta, joka oli 7,66 milj. m2 ja edusti 83 % koko kannasta.

2/ Sääkorjauksen lämmitystarveluvut : (2016) 3817 - (2015) 3263 - (2014) 3678 - (2013) 3798 - (2012) 4059 - (2011) 3655 - (2010) 4632 - (2009) 3952 - (2008) 3439 Sääkorjaus on tehty lämmönkulutuksiin 70-prosenttisesti. Paikkakunta on Helsinki-Vantaa. Pitkän ajan vertailuluku kaudelle 1981-2010 on 4097

3/ Sähkön kulutusluvuissa on mukana kaikki sähkönkulutus. On huomioitava, että tämä on erona tavalliseen tilastointiin etenkin asuinkerrostalojen kohdalla. Lämmityssähkö sisältyy sähkönkulutukseen.

4/ Kiinteistösähkön osuus on nyt asuinkerrostaloissa 14,5 kWh/m2 , pientaloissa 18,3 kWh/m2, asuntoloissa 63,5 kWh/m2 ja asuinrakennuksissa keskimäärin 15,3 kWh/m2, joka on noin 38 % koko kulutuksesta. Muu on asukkaiden kuluttamaa huoneistosähköä, keskimäärin 24,9 kWh/m2, joka on noin 62 % koko kulutuksesta. Vertailuissa on huomioitava, että yleensä tilastoista puuttuu huoneistosähkön osuus ja niissä on mukana vain pelkkä kiinteistösähkö. Tässä tilastossa on mukana molemmat ja kiinteistösähkössä on mukana myös sähkölämmitys.

LIITE 3

HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSENCO2-PÄÄSTÖT VUONNA 2016 ja 2015HSY:N KERTOIMILLA

2016 2016 2015 2015CO2 CO2

GWh ktonnia % GWh ktonnia %KIINTEISTÖTSähkö 439,37 47,23 439,73 53,43Jäähdytys 2,79 2,63Kaukolämpö 1 073,56 225,88 968,42 183,71Kiinteistöt yhteensä 1 515,72 273,11 95,4 1410,78 237,14 91,2

ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOTUlkovalaistus 47,52 5,11 48,53 5,90Liikennevalot 1,36 0,15 1,51 0,18Ulkovalaistus yhteensä 48,88 5,25 1,8 50,03 6,08 2,3

YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEETSähkö 4,36 0,47 4,28 0,52Lämpö 3,29 0,69 2,15 0,41Yleisten alueiden kohteet yhteensä 7,65 1,16 0,4 6,43 0,93 0,4

LIIKENNEMetroliikenne 46,48 48,30Raitioliikenne 29,56 28,87Lauttaliikenne 6,26 1,66 6,00 1,60

Liikenne yhteensä 82,30 1,66 0,6 83,17 1,60 4,2

HALLINTOKUNTIEN AUTOTJA TYÖKONEETAutot ja työkoneet yhteensä 19,99 5,16 1,8 19,22 4,96 1,9

KAIKKI YHTEENSÄ 1 674,53 286,34 100,0 1569,63 250,70 100

Vuoden 2015 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen HSY:n päästökertoimia, jotka ovat:Kaukolämmölle 189,7 g/kWhSähkölle 121,5 g/kWh

Vuoden 2016 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen HSY:n päästökertoimia, jotka ovat:Kaukolämmölle 210,4 g/kWhSähkölle 107,5 g/kWh