Embed Size (px)
Citation preview
1 • 2013Vuosikerta XVIII
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
eniere-posti
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ryPirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki050 542 7357 tekstiviestit, [email protected]
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki TurunenKallaraitti 15, 50170 Mikkeli puh. 040 526 1996, [email protected]
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Raija LinnaKalasuontie 4, 13900 Pekolapuh. 050 410 1805, [email protected]
Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys rySoili SalonenSalmenhaantie 39, 67300 Kokkolapuh. 040 719 1961, [email protected]
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-PiispanenJoonaantie 18, 40420 Jyskäpuh. 0400 571 166, [email protected]
Kymenlaakson Meniere-yhdistys ryTarja PukeroViimakatu 1, 48910 Kotka, puh. 044 345 4580
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, 95230 Maksniemi puh. 016 273 140, 040 514 5132, [email protected]
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi KiviniemiTiilitie 1 D 12, 90650 Oulupuh. 044 0926 400, [email protected]
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953, 040 776 5579, [email protected]
Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero HiitiöTarkintie 14, 27430 Panelia puh. 02 864 7249, 050 593 3975, [email protected]
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko SeeskorpiKirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinkipuh. 040 415 8196, [email protected]
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Carola SilvanderTennbyntie 45 A 22, 21600 Parainenpuh. 040 527 0440, [email protected]
Kainuun Meniere-kerhoHannele KähkönenSotkamontie 8 b 15, 87100 Kajaanipuh. 040 538 3797, [email protected] KarjalainenRidellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani, puh. 0500 798 632
Koillismaan Meniere-kerhoLiisa PoussuHukanpolku 1, 93600 Kuusamopuh. 08 851 2992, 050 563 3333, [email protected]
Loimaan Meniere-kerhoPirkko KärhäNiittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh. 044 557 7691
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23
Puheenjohtaja Mikko SeeskorpiKirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinkipuh. 040 415 [email protected]
VarapuheenjohtajaTuulikki HartikainenSaharisentie 14 A 6, 40270 Palokkapuh. 050 581 5324, 045 845 [email protected]
Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75, 20610 Turku puh. 040 572 7482 [email protected]
Tuovi KiviniemiTiilitie 1 D 12, 90650 Oulupuh. 044 092 6400 [email protected]
Jouko KotimäkiKAKS, korvapkl.Sotkamontie 13, 87140 Kajaani puh. 08 615 [email protected]
Jukka LankinenTuomikatu 28, 50120 Mikkelipuh. 040 707 [email protected]
Sylvi MartikainenHeinosentie 32, 28760 Pori puh. 040 749 [email protected]
Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1, 13210 Hämeenlinnapuh. 050 913 [email protected]
Portinvartija/projektisihteeri
Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953040 776 [email protected]
Meniere-paikallistoiminta
3eniere-posti
Meniere-postin lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj.,
Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 24. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään 26.5. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin.
Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. 02 254 2259, 040 737 5705, sähköposti: [email protected]: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelupuh. 040 704 1457 [email protected]: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559Kansikuva: Pasi Hurme
Osoitteenmuutokset: Meniere-yhdistyksiin ja suoraan Meniere-liittoon kuuluvat ilmoittavat osoitteenmuutok-sista Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla [email protected], puhelimitse 040 515 2050 tai postitse: Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi
Sisällys
Suomen Meniere-liiton kotisivut:www.suomenmeniereliitto.fi
Löydät Suomen Meniere-liittoon myös Facebookista.
Tykkää. Liity.
Meniere-posti netissäMeniere-posti on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla:
www.suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut/jäsenpalvelut
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu
käyttäjäryhmäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Vuonna 2013 kirjautumiseen vaaditaan tunnus tartu ja salasana hetkeen
Meniere-paikallistoiminta ja Suomen Meniere-liiton hallitus ............................................... 2
LiikkumaanVarapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen ................................ 4
Ohjeet MeniTuki-ohjelmaan pääsemiseksiProjektisihteeri/portinvartija Kirsti Salovaara...................... 5
Meniere-potilas kysyy, lääkäri vastaaSuola ja sokeri .................................................................... 6Toinenkin korva oireilee .................................................. 7Otanko vielä Karbamidia ................................................. 8Valkoinen aukea paikka .................................................... 9
Erään virolaisen menierikon kertomusHeinar Kudevita ..................................................................10-12
Ei laiteta kuulokojetta laatikkoonTuovi Kiviniemi .........................................................................13
Kuubalainen serenadiTuulikki Hartikainen .................................................................14
Yhdistysten retkiä ja tapahtumia ...........................................15
Yhdistyksiä, kerhoja ja vertaistukihenkilöitä tarvitaanPuheenjohtaja esittelyssä: Sinikka Kaikkonen .....................16
Yhdistysten juhlaa ja arkea .....................................................17
Toimintakalentereista .......................................................18-20
Kuuloliiton Meniere-kurssit vuonna 2013 ..........................21
Meniere-lääkärien yhteystietoja ............................................22
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot .....................................23
1 • 2013Vuosikerta XVIII
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
eniere-posti
4 eniere-posti
Me menierikot olemme varmaan väsyksiin as-ti kuulleet terveiden elämäntapojen merki-
tyksestä tautimme hoidossa. Ter-veellinen, vähäsuolainen ruokava-lio, riittävä lepo sekä monipuoli-nen liikunta – kas siinä oivat eväät kenelle vaan. Viinilasi joskus ruuan kanssa mukavassa ja rentouttavassa seurassa, niin paletti alkaa olla kun-nossa. Sopii jokaiselle, terveelle ja sairaalle. Ja vieläpä mitä erilaisimpia tauteja sairastaville ei vain meniee-rikoille.
Itse olen liikkunut koko ikäni. Kuulunhan suuriin ikäluokkiin, joi-ta ei kyyditty kouluun eikä harras-tuksiin. Joka paikkaan oli mentä-vä omin jaloin, vaikka olisi ollut pi-dempikin matka. Salpausselän rin-teillä kasvaneena opin hiihtämään jo hyvin varhain. Nimenomaan murtomaahiihto oli laji, jota silloin harrastettiin. Laskettelu on tullut paljon myöhemmin muotiin. Se on laji, joka on varmaankin mukava ja vauhdikas kenelle sopii. Minä en ole edes kokeillut, koska olen ikäni kaiken kärsinyt huonoista polvista. Enkä tiedä, miten menieerikon pää kestäisi kovaa vauhtia siksakkia ala-mäkeen. Jollain teistä voi olla ko-kemusta.
Tänä vuonna on hyvä ja runsaslu-minen talvi Etelä-Suomea myöten, joten hiihtämään kyllä pääsee. Jos ei ole pitkään aikaan hiihtänyt, on varmaan hyvä aloitella tasaisem-milla mailla ja vasta vähitellen us-kaltautua mäkiinkin. Mutta niitäkin kannattaa kokeilla, koska tasapai-noaisti tarvitsee ärsytystä ja tot-tuu kummasti. Sitten kun hiihto su-juu, voi sujutella myös Lapin maise-missa. Kun huikaisevassa auringon-paisteessa tunturin huipulle kiivet-tyään antaa katseen levätä maise-massa, tietää mitä onni on.
Lumien sulettua on aika luonte-vaa panna sukset narikkaan ja jät-tää vain sauvat käteen. Sauvakäve-ly sopii varmasti suurimmalle osal-le ihmisistä. Sitä voi harrastaa niin maalla kuin kaupungissa, asfalt-ti- ja sorateillä sekä metsäpoluil-la. Sauvat antavat lisäpontta askel-tamiseen ja myös tukea, jos tasa-paino ei ole ihan kunnossa. Itse pi-dän eniten luonnossa patikoinnis-ta. Yksin ja yhdessä. On hiljaisuutta ja raitista ilmaa ja kauniita maise-mia. Ja välillä voi vaihtaa maisemia ja patikoida vaikkapa Lapissa rus-ka-aikaan, kun räkkä ei enää vaivaa. Tunturin otsalla sielu lepää.
Marjastus ja sienestys ovat meil-lä myös erinomainen liikuntamah-
dollisuus. Huvi ja hyöty yhdistyvät mitä parhaimmalla tavalla. Liikunta-suorituksen jälkeen omatekoinen sienipiirakka ja marjarahka maistu-vat varmasti kenelle vaan.
Sitten iltauutisten aikaan, kun päi-vän touhut ovat takanapäin, voi ve-nytellä vielä kaikki lihakset rauhalli-sesti ja kiirehtimättä. Saa kaksi kär-pästä yhdellä iskulla. Uutisannin li-säksi tulevat lihakset huolletuiksi. Se on tosi tärkeää ainakin vanhem-malla iällä, jolloin palautumien kes-tää kauemmin.
Oikein tiukkaa treeniä haluaval-le ovat tietysti kuntosalit ohjelmi-neen. Samoin jumppaohjelmat, joil-la on mitä eriskummallisimpia ni-miä. Kaikkea voi tietysti kokeil-la, niin sittenhän löytää ”sen oman jutun”. Pääasiahan on, että liikkuu niin kauan kuin mahdollista.
Kaikille oikein liikunnallista talvea ja kevättä!
Tuulikki Hartikainenvarapuheenjohtaja
Liikkumaan!
5eniere-posti
Jäsenrekisteriä hoitaa Rainer Kallio Osoitteen vaihdokset, Suomen Meniere-liittoon tai paikallisyhdistykseen liittymiset ja eroamiset ilmoitetaan hänelle tai projektisihteeri Kirsti Salovaaralle. Tässä Rainer Kallion yhteystiedot:
Rainer Kallio Lehtikatu 1 B 5 3 33340 Tampere puh. 040 515 2050 [email protected]
Ohjeet MeniTuki-ohjelmaan pääsemiseksi Monien kokeilujen ja testausten jälkeen on MeniTu-ki-ohjelman uusi versio nyt valmis. Alla ohjeet MeniTuki-ohjelmaan pääsemiseksi.
MeniTuki-ohjelma kyselee taudistasi, kertoo millai-nen Meniere-tapaus olet keskimääräiseen sairastu-neeseen verrattuna ja neuvoo selviytymään. Se tal-lentaa tietosi toistuvaa käyttöäsi varten, mutta ei an-na niitä muille.
On ilmennyt, että Suomen Meniere-liiton jäsenillä on epäselvyyttä kahdesta asiasta, jotka haluan selventää tällä sivulla
1. Mene liiton sivulle www.suomenmeniereliitto.fi, klikkaa yläpalkin osiota Menieren tauti ja sen hoito
2. Klikkaa vasemman palkin osiotaMeniTuki-ohjelmaan
3. Jos sinulla on jo salasana ja tunnus jatka siitä, muussa tapauksessa täytä rekisteröintitiedot. Kun olet saanut ilmoituksen rekisteröinnistä säilytä salasana ja tunnus huolellisesti.
Toivotan kaikille hyvää pääsiäistä ja mukavaa kevään jatkoa!
MeniTuki-ohjelmaan kirjaudut näin:
Kirsti Salovaara projektisihteeri/portinvartijapuh. 040 776 5579 [email protected]
Tervetuloa Suomen Meniere-liiton MeniTuki-ohjelmaan! Etsitkö tietoa Menieren taudista?Haluatko elää mahdollisimman tasapainoisesti Menieren tau-dista huolimatta?
- Lähde siis tutkimusmatkalle MeniTuen opastuksella! Luvas-sa on työtä ja vaivannäköä, mutta palkkio on sen mukainen. Opit tuntemaan itseäsi paremmin ja saat tietoa toimintamal-leista, joita soveltamalla selviydyt helpommin sairauden tuo-mista rajoitteista. MeniTuki on väsymätön opastajasi.
6 eniere-posti
Lääkäri vastaa Suola on valtaosalla yksi tekijä, joka pro-vosoi kohtauksia. Ilmeisesti sinun Menieren tautisi ei ole tyypillinen ja esim. migreeniperäisessä huima-uksessa (joka on samanlainen kuin varsinainen Menieren tauti) ky-se ei ole kalium-natrium ioneis-ta vaan kalsium-ionista. Tutkimus-ten mukaan vain n. 70% Menieren tautia sairastavista reagoi ruuassa olevan suolan määrään. Eivät siis kaikki!
Sokeria on epäilty provosoivana tekijänä, mutta sitä se on harvoin.Voisi olla hyvä idea tutkia sokeri-tasapainosi terveyskeskuksessa jatehdä esim. sokerirasituskoe. Li-säksi kannattaa katsoa natrium- jakaliumpitoisuus verestä.
New Orleansissa, Yhdysvalloissa on Menieren taudin hoitokeskus, jossa hoitoa kohdistetaan myös sokerin välttämiseen ja rasva-ai-neenvaihdunnan parantamiseen. Näiden hoitojen tehosta ei ole tutkittua näyttöä ja niitä pidetään yleisesti ns. luontaishoitoina. Et ole ainoa, joka raportoi sokerin aihe-
Suola ja sokeriOlen ihmetellyt joitain asioita. Suolanhan pitäisi olla kielletty, mutta niin kuin jo ai-kaisemmin kerroin, sokeri aiheuttaa minul-le ongelmia ei suola. Monesti kun korva hu-misee tai tuntuu tukkoiselta, niin suolaisen syöminen auttaa, eihän tuossa ole mitään järkeä? Mutta en todellakaan ole huoman-nut suolan pahentavan oloa vaan siis päin-vastoin. Saan myös olla todella tarkka kun läh-den ulos lenkille, että laitan tarpeeksi ohu-en pipon päähän, korva kun ei tykkää yh-
uttavan oireita. Samoin kahvissa oleva kofeini voi provosoida oirei-ta, vaikkakin nämä tapaukset ovat kovin harvinaisia.
Lämpö tuntuu epämiellyttävältäMiten pään lämpötila vaikuttaa Menieren taudissa? Olen tavan-nut potilaita, jotka eivät voi käydä saunassa, koska lämpö tuntuu epä-miellyttävältä. Näitä on kuitenkin vähän. Selitys ilmiölle voi olla seu-raava: Sympaattinen hermosto vai-kuttaa sisäkorvan verenkiertoon n. 25 % osuudella. Valtaosa sisäkor-van verenkierrosta on itsesäädel-tyä, siten että solujen hapen ja ra-
vinnon tarve määrää verenkierron suuruuden. Jos sinun sympaatti-nen hermostosi, yksilöllisestä vaih-telusta johtuen, vaikuttaa voimak-kaammin sisäkorvan verenkierron säätelyyn niin oireistoa voi provo-soitua kuumassa. Miten olisi avan-touinnin kanssa. Vähentääkö se tukkoisuutta? Olisi mielenkiintois-ta tietää.
Kuin kävelisi pumpulin päälläNesteenpoistolääkitys on hyvä vaihtoehto kun oireet ovat palan-neet. Lisäksi ilmeisesti tunnet hyö-tyväsi nesteenpoistolääkityksestä.Jos tulee pahoinvointia niin pi-dä Stemetiliä tai vastaavaa lääket-tä varalla.
Tasapaino-ongelmat johtuvat kor-vakristalleista, jotka ovat nyt oireit-tesi takana. Korvakristallien aiheut-tamat tasapaino-ongelmat kuvataan monella eri tavalla. Jotkut näistä ovat tuttuja useimmille: Kuin käve-lisi juopuneena, kuin kävelisi pum-pulin päällä, epävarma olo liikkues-sa, hetkellisiä horjahduksia, maise-man äkillisenä liikkeenä, ja vaikeim-millaan äkillisinä kaatumisina.
Meniere potilas kysyy, lääkäri vastaa
tään kuumuudesta, vaan alkaa heti tun-tua tukkoiselta jos on liian kuuma, liittyykö tuokaan millään tavalla Menieren tautiin? Pelottaa taas hiukan kun ilmat alkavat ke-väällä lämmitä. Olen myös nyt joulukuun alusta asti syö-nyt nesteenpoistolääkettä 1 tabletin päi-vässä, pitkään koitin sinnitellä 1/2 tabletil-la, mutta korva oli tukkoinen ja lukkiutui viikoittain. Nyt kohtauksia ei ole ollut, ta-sapaino-ongelmia vain.
7eniere-posti
Lääkäri vastaa Tutkin eilen tasapainorefleksisi silmänliikkeiden avulla. Eilisessä tutkimuksessa ha-vaitsin, ettei sinulla ollut kunnon Gentamysiini-vaikutusta sairaassa korvassasi. Siksi, oireiden jatkues-sa, pidin tärkeänä jatkaa Gentamy-siini-hoitoa. Uusi hoitoannos aut-taa pikku hiljaa. Gentamysiinin vai-kutus alkaa keskimäärin 5 pv sen laitosta ja tasapaino-ongelmat ovat voimakkaimmillaan 12 pv:n kulut-tua. Tänä aikana voi esiintyä vielä kohtauksia, ei kuitenkaan 10 pv:n jälkeen lääkkeen antamisesta. Kor-va on yleensä tukkoinen joitain päiviä, koska sinne laitetaan ha-panta nestettä (gentamysiiniä), jo-ka turvottaa välikorvan limakalvoja ja jonka vuoksi kuuloluuketjun vä-
JatkokysymysJäin vielä miettimään, että jos tasapaino-ongelmat johtuvat noista korvakristalleista niin miten sitä hoidetaan?
Menieren tauti alkaa sisäkorvan tasapainoelimestä ja tyypillises-ti paikka, jossa korvakristallit ovat, sairastuu ensin. Tasapainon harjoit-
telu auttaa selviämään tavallisim-mista ongelmista. Jos oireisto on vaikeaa ja elämää rajoittava, hoito-keinoina käytetään välikorvaan pis-tettävää Gentamysiiniä. Sen avulla 90 % saa paremman elämän laadun. Haittana on lääkkeiden mahdolli-sesti aiheuttamat tasapainohäiriöt, jotka voidaan hoitaa tasapainovoi-mistelu- ja harjoitteluhoidolla.
Myös kuulo voi heiketä Gentamy-siini-hoidon vuoksi. Jos potilaalla on mitokondrioissa (solun ener-giatehtaassa) oleva geenimutaatio A1555G niin Gentamysiinillä käsi-telty korva kuuroutuu ja tasapai-noelin vaurioituu. Tätä geenimu-taatiota esiintyy maassamme 0,7 %:lla ihmisistä. Eli mutaatio on koh-talaisen harvinainen.
Sain eilen toisen annoksen Gentamyciniä sairaaseen korvaani. Iltapäivällä oli kun-non Meniere-kohtaus kiertohuimuksineen, kohtaus kesti noin 5 tuntia. Sen alettua otin Vertipamin ja Primperanin, myöhemmin jouduin ottamaan vielä toisen Primperanin, koska huono-olo ei tuntunut hellittävän. Vii-me viikolla kohtauksen yhteydessä ei ollut kiertohuimausta ja ehdin jo toivoa, että en-simmäinen Gentamycin-pistos olisi kierto-huimaukset lopettanut. Tiedän toki, että eilinen pistos ei vielä vaikuta. Mutta taas tulee pelko siitä, että kiertohuimaus johtuukin terveestä korvasta. Oikea korva ei ollut lukossa, mutta lievää
huminaa siinäkin oli, ei yhtä kovaa kuin va-semmassa korvassa. Tätä edellinen kunnon kiertohuimaus-kohtaus oli runsas kuukau-si sitten ja silloinkin mielestäni myös oikea korva humisi. En aina tiedä mikä on pelkoa ja kuvittelua ja mikä on totta. Mutta tuo kiertohuimaus laittoi taas miettimään ja pelkäämään, varsinkin kun asioista ei tie-dä tarpeeksi. Olisin vielä sen verran kysynyt, onko ihan normaalia, että korva johon Genta-myciniä pistettiin on edelleen tukkoinen? Korvalla kyllä kuulee, mutta se on tukkoi-nen aivan kuin siellä olisi nestettä tai jo-tain.
rähtely vaimenee. Oire menee it-sestään ohitse.
Sisäkorvan nestekierto vaihteleeUudessa British Journal Of Me-dicin Open lehdessä on artikkeli (http://bmjopen.bmj.com/cgi/content/full/bmjopen-2012-001555), jossa kuvataan sisäkorvan magneettiku-vausta Menieren tautia sairastavil-la henkilöillä. Tutkijat havaitsivat n. 70%:lla potilaista molemmissa kor-vissa nestekierron häiriön, vaikka vain toinen korva aiheutti oireita. Ajan mittaan toisen oireettoman korvan nestekierron häiriö para-nee. Tutkijat vertasivat löydöstä glaukoomaan eli silmänpainetautiin. Kun oireetomilta ihmisiltä mitataan
silmän paineita niin paineen koho-amisia löydetään kymmenkertai-nen määrä verrattuna glaukoomaa sairastaviin. Eli samoin kuin silmän painetaudissakin sisäkorvan neste-kierto vaihtelee ja vain osassa tapa-uksia aiheuttaa oireita.
Opettele ajattelemaan poistiivisestiÄlä pelkää asioita, jotka ovat sa-tunnaisia ja joille et voi tehdä mi-tään. Käytäntö on osoittanut että kohtaus tulee sairaasta korvasta ja yleensä sitä hoidetaan Gentamy-siinillä niin kauan kuin tasapaino- vasteita on. Nyt opettele ajattele-maan positiivisesti: tämä hoito nyt parantaa Menieren!
Oireita myös terveessä korvassa
8 eniere-posti
Lääkäri vastaa Karbami-di ei ole myrkyllinen, joskin jot-kut potilaat saavat vatsaärysytystä ja yksi valitti sormien turvotusta pitemmän käytön jälkeen. Yhdel-lä potilaalla on kreatiniinin koho-amista, ja sen kohoaminen saattaa liittyä Karbamidiin.
Karbamidia on käytetty varsin runsaasti Ruotsissa, josta sen käy-tön itsekin opin. Lääkkeen käyttö sai alkunsa siitä, että Meniere-po-tilailla havaittiin nesteenpoistolää-kityksen yhteydessä kuulon para-nemista. Tätä havaintoa käytettiin sittemmin diagnoosin teossa epä-selvissä tapauksissa. Kuulo parani yhden Lasix-tabletin (nopeasti vai-kuttava nesteenpoistolääke) oton jälkeen enemmän kuin 10 dB. Tä-män jälkeen havaittiin että glyce-rolilla on sama vaikutus ja lääkettä käytettiin 70 ja 80 luvulla runsaasti Menieren taudin diagnosoinnissa. Glyceroli aiheutti kuitenkin han-kalaa päänsärkyä.
Havaittiin että karbamidilla on sama vaikutus kuuloon, mutta il-man päänsärkyä. Prof. Stahle ja dos. Klockoff ottivat sen kliini-seen käyttöön Uppsalan yliopis-tossa, josta se levisi maailmalle. Yleensä korkein hoidossa käytet-ty annosmäärä on 3 pussillista vii-
kossa. Suositeltu hoitoannos on 1-2 pussia viikossa.
Suositeltavaa on pitää 3 kk:n käytön jälkeen kuukauden tau-koa, jos se suinkin on mahdollis-ta. Usein huimauksen vähentyessä potilaat oma-aloitteisesti vähentä-vät lääkitystään. Tämä on mielestä-ni järkevää.
Difenhydramiini oli klassinen Au-to-tabletti, jota myytiin runsaas-ti aina 1990 luvulle asti, jolloin uu-demmat pahoinvointilääkkeet tuli-vat markkinoille. Edelleenkin kaik-kien pahoinvointlääkkeiden tehoa verrataan difenhydramiiniin.
Difenhydramiiniin liittyy mielen-kiintoinen historia. Lääke kehitet-
Otanko vielä Karbamidia vai onko pidettävä tauko?
tiin II maailmansodan aikana Nor-mandian maihinnousua varten. Liit-toutuneiden armeija pelkäsi, että kanaalin ylityksen aikana meren-käynti voisi aiheuttaa voimakasta matkapahoinvointia. Tällöin sotilaat eivät olisi enää taistelukunnossa Normandian rannikolle päästyään.
On makuasia kumpaa käyttää Ste-metiliä tai difenhydramiinia. Lääk-keiden vastaavuudessa on ero-ja: kolme Stemetil-tablettia vastaa yhtä Difenhydramiinia. Molemmat lääkkeet aiheuttavat väsymistä. Di-fenhydramiinin ongelma oli juuri sen aiheuttama väsymyksen tunne ja uneliaisuus.
Olen palannut takaisin Keski-Eurooppaan. Aloitin Karbamidin nauttimisen (!) 1. joulu-kuuta. Ensin 1 x viikossa. Koko joulukuu oli melkoista huimausta usein, sekä 3 voima-kasta kohtausta. 30.12. lisäsin annosta 2 x viikossa. Sen jälkeen on pahoja kohtauksia ollut vain 3 (kuuden viikon sisällä) ja hei-kompaa huimausta ihan harvoin. Suolaa olen yrittänyt välttää, joskin se on aika vai-keata, koska kaikissa elintarvikkeissa on jo valmiiksi suolaa.
Karbamidia en siis saa täältä apteekista. Eivät olleet ikinä kuulleet, että sitä voisi si-säisesti ottaa, voiteisiin käyttävät kyllä.
Kysymykseni on seuraava:onko jatkossa otettava vielä Karbamidia tai pitääkö pi-tää tauko? Minusta nyt tuntuu, että Karba-midi on auttanut parempaan päin. Steme-til-tabletit (n. 3 kpl lyhyellä väliajalla) ei-vät sen sijaan aina kohtauksen tullen tun-nu auttavan. Tai ehkä otan niitä liian myö-hään. Otan välillä difenhydramiinia joka on lääkettä matkapahoinvointiin.
9eniere-posti
Lääkäri vastaa Gentamysiiniin liittyy n. 7-12 pv:n kuluttua lääkkeestä johtuva liike-epävarmuus. Tämä menee ohitse keskimäärin kolmessa kuukaudes-sa. Se kuvaa tavallaan Gentamysii-nin vaikutusta. Liike-epävarmuus on lievää, mutta useimmiten poti-laat tunnistavat sen.
Näköaisti korjaa tasapainoaSilmät ja näkö ovat tärkein tasa-painoa säätelevä tekijä. Näkö "ka-libroi" virheellisen tasapainoais-tin ja auttaa tasapainon hallinnassa. Valkea maisema ilman kontrasteja on hankala, koska tällöin näköaisti ei pysty korjaamaan tasapainoa. Il-meisesti tämä oli syynä vaikeuksiisi hangella. Kävellessä lenkillä ilmene-vät tasapaino-ongelmat, joihin liittyi huimaus, johtuivat todennäköisesti korvakristallijärjestelmän sairastu-
misesta. Usein siihen liittyy hetkel-lisiä horjahtamisia. Jos oireet tule-vat hankalina niin uusi Gentamysii-ni-injektio auttaa. Yhdessä tieteel-lisessä julkaisussa seurattiin 100 Gentamysiinillä hoidettua potilas-ta (Kaasinen ym. Acta otolaryngol. 1988). Heistä joka toiselle joudut-tiin uusimaan käsittely keskimäärin 3-6 kk:n kuluttua. Tällöin kuitenkin alkuperäisenä hoitona oli kaksi pe-räkkäisenä päivänä korvaan ruis-kutettua Gentamysiiniä. Yhdellä kerta-annoksella todennäköisesti annoksen uusimisen tarve on 70%.
Hiihto kouluttaa tasapainoaHiihto on tasapainon kannalta hy-vin vaativa harrastus. Pienessäkin mäessä Menieren tautia sairastava voi kaatua. Kuitenkin hiihdon ryt-miikka ja toistuvat liikkeet käsissä ja jaloissa kouluttavat hyvin tasa-
painoa, sekä klassisessa että luiste-luhiihdossa. Suosittelen.
Kickspark on melko tukeva ei-kä siihen liity loukkaantumisen ris-kiä. Mutta jos päätä kääntää nope-asti esim. tietä ylittäessä, voi kaatua. Kickspark on tehokas tasapainoa kouluttava väline. Muista kuitenkin harjoitella silmänliikkeitä. Näin mai-sema ei nopeissa pään liikkeissä hypi.
Autolla menierikot pärjäävät hy-vin ja ajavat vähemmän onnetto-muuksia kuin terveet. Ovat ilmei-sesti huolellisempia autolla ajossa. Auton hidastuessa korvakristalli-järjestelmän tehtävänä on jälleen säädellä tasapainoa. Jos se ei toi-mi hyvin, seurauksena on ”jälkilii-ke”, kuten sinulla. Tämä korjaantuu ajan mukaan, mutta voi viedä vuo-denkin.
Sain toisen Gentamysiini-pistoksen 4 kk sitten. Sen jälkeen kiertohuimauskohtauk-set loppuivat ja sen puoleen on siis todel-la mennyt hyvin. Tasapainoharjoituksia teen edelleen eri muodoissa päivittäin. Mutta nyt esimerkiksi vuoden vaihteen jälkeen kun oli tosi liukkaat kelit ja lähdin lenkille, oli lenkki aika tuskaa kun n. 3 km päässä kotoa alkoivat hirveät tasapainovaikeudet. Korva ei oireillut, eli tiesin, että kyseessä on ”vain” tasapaino-ongelmat. Kotiin selvisin kun kes-kityin vaan tiukasti kävelemiseen. Tänään lähdin kävelemään järven jääl-le, totesin senkin pian huonoksi ideaksi. Ta-sainen valkoinen aukea paikka, huimaus ja
Tasainen valkoinen aukea paikka, huimaus ja paniikki iski
paniikki iski, piti kyllä päästä todella äkkiä pois sieltä. Voisiko uudesta Gentamysiini-pistoksesta olla apua tasapaino-ongelmiin? Minulle on lääkäri suositellut hiihtämis-tä, koska se on vaativaa tasapainon har-joittelua. En kuitenkaan edelleenkään oi-kein ole hiihdosta innostunut. Mutta ostin kicksparkin ja sillä olen nyt muutamia ker-toja lenkillä käynyt. Ehkä sekin jonkinlai-sesta tasapaino-harjoituksesta käy? Asia jota en ymmärrä: autolla pystyn kohtalaisen hyvin ajamaan, mutta kun jou-dun pysähtymään valoihin, niin siinä mo-nesti tulee huimaava olo. Mistä tuo voisi johtua?
10 eniere-posti
Erään virolaisen menierikon kertomus
Nimeni on Heinar Ku-devita. Olen 73-vuo-tias virolainen mies, joka on kärsinyt Me-nieren taudista ja sii-hen liittyvästä tin-
nituksesta vuodesta 1980 lähtien. Tapaukseni on ns. klassista laatua. Aluksi koin pelkän huimauksen, jo-hon ei kuitenkaan liittynyt tasapai-non menetystä. Tinnitus ja kuulon-alenema ilmestyivät kuvaan myö-hemmin. Ensimmäisen kuulokojeen sain vasta vuonna 1995.
Mutta aletaan alusta. Vuoden 1980 syyskuussa koin ensimmäisen saira-uskohtauksen, jonka yhteydessä ko-ko ruumiini peittyi yhtäkkiä hikeen, vasen korvani oli tukossa ja pa-hanolon tunne oli valtava. Tasapai-non kanssa ei ollut ongelmia.
Vaimoni kuljetti minut korvalää-kärille, koska korvan tukkoisuudes-ta johtuen päättelin, että syy on kor-vassa. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että korvani oli aivan puhdas. Sain rauhoittavaa lääkettä ja lähet-teen sairaalaan, jossa päivystävä lää-käri esitti muutamia kysymyksiä ja antoi minun levätä noin tunnin ver-ran. Koska mitään ei havaittu, pääsin tämän jälkeen kotiin. Kysymys kui-tenkin jäi, mitä tapahtui?
Nuori lääkäri tunnisti oireet hetiSeuraava kohtaus, tällä kertaa ni-menomaan todellinen kohtaus ta-sapainomenetyksineen sattui noin kuukauden päästä. Tämän jälkeen kävin Tallinnan Pelgulinnan klinikal-la aluelääkärin puheilla. Hän lähetti minut neurologille. Myöhemmin, lu-ettuani kymmeniä kertomuksia sa-manlaisista tapauksista, täytyi minun kiittää onneani, sillä nuori mieslää-käri tunnisti heti oireet, joten minun ei tarvinnut elää tietämättömyydes-sä, kuten hyvin monen kohtalotove-rini. Neurologi, joka vieläkin toimii samalla klinikalla, määräsi minulle Trental-nimistä lääkettä. En ole var-ma, oliko siitä hyötyä, mutta seuraa-va kohtaus tuli vasta pari vuotta tä-män jälkeen, kun olin jo unohtanut koko jutun. Tällä kertaa kohtaus oli raju ja siihen liittyi myös tinnitus.
Ja siitä lähtien aloin saada kohta-uksia usein. Sain monenlaisia lääk-keitä, muun muassa Stugeronia ai-vojen verenkiertoon. Koska asuin silloin toisella paikkakunnalla, mi-nulla ei ollut enää asiaa tutun neu-rologin puheille (siihen aikaan poti-laalla ei ollut valintamahdollisuutta), vaan minun täytyi turvautua toiseen lääkäriin, jolla ei ollut aiempaa ko-kemusta Menieren taudin hoidosta.
Tulevaisuus näytti kaikkea muuta kuin lupaavaltaJätän väliin kymmenen vuoden kär-simykset, sillä niitä osaa kuvitella jo-kainen menierikko itsekin. Koska lääkärien varastoon oli ilmestynyt Betaserc, minulle määrättiin sitä. En saanut siitä minkäänlaista helpotus-ta. Kohtauksista oli tullut jokaviik-koisia ja työssäkäyminen oli muo-dostunut ongelmaksi (työskentelin sähkömiehenä, ja Menieren tauti on ns. kiellettyjen tautien listalla). Olin myös vaarassa menettää ajokortin. Sain joskus kaksikin kohtausta yöl-lä, joten tulevaisuus näytti kaikkea muuta, kuin lupaavalta.
Mutta onni potkaisi! Potkaisi tie-tokoneena, jonka hankin vuonna 1999. Koska en ollut löytänyt tau-distani mitään tietoa kirjallisuudesta enkä lääkäreiltä, aloin etsiä sitä in-ternetistä. Ja löysinkin. Vaikka eng-
Heinar Kudevita
Kuva: Kirsti Roivanen
11eniere-posti
lannin kielen taitoni oli silloin vielä varsin heikko, pystyin kuitenkin ym-märtämään.
Meniere-liiton kotisivut, jippii!Ensimmäiseksi löysin Suomen Me-niere-liiton kotisivun. Jippii - ja tie-toa alkoi tulla!
Luin kaiken, minkä löysin ja tu-lin lopputulokseen, että ruokailu-tottumukseni muuttuvat tästä läh-tien. Lopetin suolan- ja kahvinkäy-tön. Kyytiä saivat myös kaikenlaiset virvokkeet. En tupakoinut ja alko-holiakin käytin varsin kohtuullises-ti. Nyt sai sekin jäädä. Ja kohtaukset jäivät pois! Sattumako? En usko sel-laisiin sattumiin.
Pärjään nykyisin hyvin. Tinnitus on jokapäiväinen ja välillä hyvin voima-kaskin, mutta olen tottunut siihen, eikä se häiritse minua. Myös oikea korvani sairastui, mutta koska olin menettänyt kuulon siitä korvasta keskikorvatulehduksen takia jo vii-
sivuotiaana, se ei aiheuttanut ongel-mia paitsi, että nyt soivat molem-mat korvani, eivätkä suinkaan aina samaa säveltä.
http://heinar220.webs.comKun olin elänyt vuoden verran il-man kohtauksia (totta - pieniä koh-tauksia oli, mutta ne menivät ohi muutamassa minuutissa, eivätkä vie-neet työkykyäni), aloin miettiä, että Virossa on varmasti muitakin ihmi-siä, jotka kärsivät samasta taudista. Ja niin syntyi vuonna 2001 ensim-mäinen kotisivuni http://heinar220.webs.com
Vuoden 2011 syksystä lähtien olen julkaissut kotisivuillani myös kirjoittamaani Meniere-aikakaus-lehteä, jossa on kirjoituksia henki-lökohtaisista kokemuksista, mutta
myös englannin- ja suomenkieles-tä käännettyjä tekstejä. Minulla on myös muutamia kontakteja muihin Meniere-yhdistyksiin.
Päästyäni kohtauksistani haaveilin mahdollisuuksista perustaa jonkin-lainen kerho, joka yhdistäisi menie-rikkomme. Koska minulta valitetta-vasti puuttuvat johtajan ominaisuu-det, siitä ei tullut mitään. Lähinnä sii-tä syystä, että ihmiset, jotka, vaikka olivatkin ottaneet yhteyttä, eivät ol-leet halukkaita lähtemään mukaan.
Vuonna 2009 minulle kirjoitti Urho Roivanen Suomen Meniere-liitosta. Hän oli löytänyt kotisivu-ni internetissä ja ehdotti tapaamis-ta Tallinnassa. Suostuin ilomielin ja niin yhteydenpitomme alkoi.
Eesti Tinnituse ja Meniere`i ÜhingSamana vuonna Viron Kuulovam-maisten Liitto otti yhteyttä ja tar-
Yhteydet Suomenlahden yli vahvistettiin yhteisen pöydän ääressä, kun suomalaiset ja virolaiset menierikot ta-pasivat Soome Instituutissa Tallinnassa marraskuussa 2010. Vas. Aino Tiainen, Ene Oga, Heinar Kudevita, Kirsti Salovaara, Mikko Seeskorpi, Imbi Taniel, Andrus Helenurm, Äli Roodemäe ja Urho Roivanen.
Kuva: Kirsti Roivanen
12 eniere-posti
Marraskuussa 2012 Urho Roivanen luovutti Heinar Kudevitalle Suomen Meniere-liiton kultaisen merkin tunnustuksena Meniere-työstä Virossa ja yhteistyön luomisesta Viron ja Suomen menierikkojen välille.
josi puolestaan minulle yhteistyö-tä. Vuoden 2011 helmikuussa pe-rustettiin Viron Tinnitus- ja Me-niere-Yhdistys ( Eesti Tinnituse ja Meniere`i Ühing), jonka puheen-johtajana olen siitä lähtien toiminut.
Miksi juuri Tinnitus- ja Meniere- Yhdistys? Päätös yhdistyksen pe-rustamisesta syntyi Viron Kuulo-vammaisten Liiton järjestämällä tinnitus-luennolla, johon osallistui myös menierikkoja. Koska kiinnos-tuneiden pienen luvun takia ei ol-lut mitään järkeä perustaa kahta eri yhdistystä, päätimme liittyä yhteen. Tehtiin päätös, mikä ei aina ole ol-lut eduksi.
Tyvestä puuhun noustaanYhdistyksemme toiminta on aika vaivalloista. Toistaiseksi on meillä vain 8 virallista jäsentä, vaikka asias-ta kiinnostuneita on myös Tallinnan ulkopuolella. Facebookissa meillä on Tinnituse ja Meniere`i foorum, jossa on 15 osallistujaa eri puolil-ta Viroa. Toimintaamme on haitan-nut myös tiedonpuute. Olen käy-nyt luennoimassa tinnituksesta ja meditaatiosta esim. Rakveren Kuu-lovammaisten Yhdistyksessä ja kir-joittanut muutamia artikkeleita sa-nomalehtiin, mutta palaute on ol-lut vähäinen. Mutta tyvestä puuhun noustaan ja sitä tyveä olemme ra-kentamassa.
Kuukauden viimeinen torstaiViron Kuulovammaisten Liiton kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Koska meillä ei ole omaa kokoon-tumispaikkaa, niin VKL on järjestä-nyt meille sellaisen. Kokoonnum-me joka kuun viimeisenä torstaina, paitsi kesällä, jolloin pidämme tau-on ja aloitamme vasta syyskuussa. Vaikeutena on yhteydenpito jäsen-ten kanssa. Ne, joilla on tietoko-neet, pärjäävät paremmin, mutta lä-heskään kaikilla niitä ei ole. Osa jä-
senistä kärsii kuulonmenetyksestä, eivätkä näin ollen pysty käyttämään puhelinta.
Kirjeiden lähettäminen on hidas-ta puuhaa. Koska monet jäsenis-tämme ovat työssäkäyviä ihmisiä, kokouksemme alkaa vasta klo 18, mikä puolestaan on ikäihmisille pi-meinä ja liukkaina talvi-iltoina haas-tavaa.
Kokoontumisten aikana minä, tai joku muu, pitää lyhyen esitelmän. mutta usein istumme ja keskuste-lemme ihmisiä kiinnostavasta ai-heesta, jolloin kaikilla on puheen-vuoro. Käytäntö osoittaa, että sel-lainen kiinnostaa ihmisiä eniten.
Valistusta lääkäreilleLääkäreiden kanssa meillä ei ole toistaiseksi ollut yhteistyötä. Yh-distyksemme pienuudesta johtu-en meihin ei suhtauduta vakavas-ti. Vaikka muutama lääkäri, jon-ka kanssa olen keskustellut, ker-too vilkaisseensa kotisivuani, niin he suhtautuvat siihen kuitenkin
kuin lastenleikkiin. Menieren tau-tiin perehtyneitä lääkäreitä Virossa ei ole. Olen tavannut lääkäreitä, jot-ka myöntävät tuntevansa Menieren taudin, mutta siihen heidän tietonsa sitten päättyykin. Mitään hoitokei-noja paitsi Betaserc he eivät tarjoa.
Eräs ambulanssin lääkäri, jonka vaimoni kerran hälytti, ei ollut kuul-lutkaan koko sairaudesta, toinen pi-ti sitä vain naisilla esiintyvänä sai-rautena. Ja vaikka Pelgulinnan kli-nikan neurologi tunteekin sen, niin hoitokeinoja ei osaa suositella hän-kään. Siitä syystä meillä ei ole tois-taiseksi ollut mitään tarvetta yh-teistoimintaan. Internetistä saatava tieto riittää täysin ja lisäksi käytän tietojen hankkimiseen SML:n mi-nulle lähettämää Meniere-postia.
Olisimme tietenkin iloisia, jos voisimme olla enemmänkin yh-teistyössä Suomen Meniere-liiton kanssa. Samassa täytyy todeta, että yhdistystämme enemmän juuri lää-kärimme kaipaisivat valistusta. Ehkä tämä onnistuisi SML:n avulla.
Kuva: Kirsti Roivanen
13
Paratiisisaarella (Isla Paraiso).
Kuubalainen serenadiIkuinen aurinkovalkeat hiekatturkoosi merihedelmällinen maa.
Siirtomaaherrojen ja orjien maakansallissankareiden ja vapaustaistelijoiden maaparemman maailman rakentajien maa.
Menneisyys ja nykyaikaafronaisen ylväässä ryhdissälatinomiehen lantion liikkeissäkaikkialla soivan musiikin mukaansatempaavassa rytmissäyksinhuoltajaäidin silmien surussalaihan vanhuksen avoimessa kämmenessä.
Ilo ja suru käsikkäinelämään tyytyminenloputon kekseliäisyysei paljon mitäänja kuitenkin kaikki.
Uusi aika ovellaraunioiden unohdusviimeisten jenkkirautojen pehmeä kujerrus.
Maan tuska:antakaa ollaälkää kaikkea viekö,ilon haluan säilyttääja oman rytmin.
Tuulikki Hartikainen
Havannan rantakatu Malecón.
eniere-posti
14 eniere-posti
toon. Kulokojeenhuoltajat ovat sa-noneet olevan erittäin haasteellista saada sopivat kuulolaitteet Menie-re-potilaille ja yrittävät auttaa niissä puitteissa kuin voivat.
Kuulokojehuoltajia terveyskeskuksiinOlen siinä onnellisessa asiassa, että asun Oulussa lähellä kuulohuoltoa, laite on helppo käydä huollattamas-sa. Vaikeampi on lähteä pitkän mat-kan päästä, siksi kuulolaite jää mo-nelta kaapinlaatikkoon ja meillä nai-silla kassiin. Olisi hyvä, että terveys-keskuksissa olisi kuulokojeidenhuol-taja.
Myös Meniere-potilaille sopivat kuulolaitteet entistä helpomminToivon, että kuuloteknologia kehit-tyy ja uuden tekniikan ansiosta myös Meniere-potilaat saavat entistä hel-pommin heille sopivat kuulolait-teet. Onneksi olen tutustunut myös tekniikantaitajiin jotka ovat jo käy-tännössä näyttäneet, että kaikki on mahdollista!
Toivon, että tämä olisi rohkaisu-na sinulle, joka kamppailet saman asian kanssa. Ei laiteta kuulokojeita laatikkoon vaan kehitetään niitä pi-dettäväksi. Sillä toisen kuuleminen
Ei laiteta kuulokojetta kaapinlaatikkoon
Tuovi Kiviniemi
ja kuulluksi tuleminen on jokaiselle erittäin tärkeä, myös meille Menie-re-potilaille!
Suuri vaikutus mielialaanKuulon alenemisesta ja kuulo-on-gelmista tulisi keskustella enemmän. Sekä nähdä kuinka suuri vaikutus sil-lä on mielialaan ja masennukseen jo-pa dementia-alttiuteen.
Kuulun itse myös huonokuuloi-siin. Minulla todettiin Menieren-tau-ti ja tautiin liittyen vasemman kor-van kuulon alenema 13 vuotta sitten. Alun säikäyksestä toivuttuani kului monta aika hyvää vuotta, ajattelin vä-hällä päässeeni. Kun vielä sanottiin, että vanhetessa tauti helpottuu, ajat-telin etteihän tässä ole mitään hätää. Näin ei kuitenkaan käynyt, tauti ete-ni toiseenkin korvaan ja olen nyt uu-sien kuulokojeiden omistaja.
Molempiin korviinSe olikin minulle täysshokki. Ja vie-lä molempiin korviin! Mietin, että mitenkähän tässä käy. Minulle, joka kuulen kovat äänet liian kovana ja matalissa tarvitsisin vahvistusta. Sa-nottiin järjestyvän ja sain kuulolait-teet korviini sekä pitkästä aikaa pa-han Meniere-kohtauksen.
Sinnikkäästi olen yrittänyt pitää kuulokojetta ja sinnikäs on ollut Me-nierekin. Tässä on nyt koetettu etsiä oikeaa säätöä ja vaihdettu jo toiseen, uudempaan kuulolaitteeseen, jo-ta on yritetty laittaa sopivaan muo-
”Sinnikkäästi olen yrittänyt pitää kuulokojetta ja sinnikäs on ollut Menierekin.”
Ikähuonokuuloisuus: luonnollinen ilmiö, jo-ta edelleen hävetään
Ikääntymisen myötä kaikkien ihmisten kuulo heikkenee. Asia vahvistuu lääketieteen lisensi-aatti Jaakko Salosen väitöskir-jasta, jossa hän tutki kuulohäiri-öitten yleisyyttä Suomessa. - Totesimme, että todennäköi-sesti hoitoa vaativa kuulovi-ka on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista. Puolet 85-vuoti-aista on huonokuuloisia. Kuulokojeen käyttö on kui-tenkin monelle vaikea asia. - Ihmisistä joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes vain harvoin tai ei lainkaan. Kuitenkin lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opette-levat sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.
Jaakko Salonen, väitöstilaisuus 1.3.2013. Turun yliopisto
Huono kuulo on useiden ihmisten kohdalla vaiettu asia. Ei mielel-
lään kerrota, ettei kuule. Varsinkin työssä olevat kokevat vaikeana
kuulon heikkenemisen ja se haittaa etenkin asiakaspalvelutehtävis-
sä työskenteleviä. Huonokuuloisuuden vuoksi elämänpiiri kapenee ja
ihminen jää helposti neljän seinän sisään. Vieraannutaan toimimises-
ta toisten ihmisten kanssa ja on vaikea lähteä yhteisiin tapahtumiin.
15eniere-posti
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys tutustui Törnävän sairaalan museoon Seinäjoella
2 Perheterapeutti Tuula Ahonen pu-hui yhdistyksen helmikuun kokoukses-sa arjessa jaksamisesta. Esityksensä päätteeksi hän lainasi erään itäsuo-malaisen isännän sanoja:”Olkoon sinulla onnellisuutta pysyäk-sesi onnellisena. Toivon sinulle koette-lemuksia pysyäksesi vahvana, olkoon sinulla surujakin pysyäksesi inhimilli-senä. Olkoon sinulla menestystä, jot-ta luotat itseesi. Toivon sinulle terve-yttä voidaksesi työskennellä ja innos-tua pyrkiesssäsi eteenpäin. Toivotan si-nulle vielä päättäväisyyttä tekemään tästäkin päivästä paremman kuin ei-lisen.”
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistyksen rahastonhoitaja, jäsenkirjuri ja tukihenkilö Sirk-ka Mäkelä osui museokäynnil-lä kuvaan oikeassa paikassa: musiikinopettaja Mäkelän ta-kana nuotit verhon koristeena.
2 Yhdistyksen sihteeri, farma-seutti Sinikka Kataja oli kiinnos-tunut lääkekaapin sisällöstä.
2
16 eniere-posti
Sinikka Kaikkosen oma Me-niere-historia alkoi vuonna 1976. Alkuun tauti ei kovas-
ti haitannut.
Kuin pumpulilla kävelisi– Oli muutaman kerran vain sel-lainen epävarma olo, kuin pumpu-lin päällä kävelisi ja korva oli kum-mallisen tukkoinen. Työpaikkalää-käri antoi antibioottikuurin ja lä-hetti korvapoliklinikalle. Siellä vai-va sai muutaman käyntikerran jäl-keen Meniere-nimen, mutta ei vai-vannut elämää pientä huimausta enemmän, Sinikka Kaikkonen ker-too. Mitään hoitoa ei tarvittu. mut-ta korviin jäivät kaikumaan lääkärin sanat ”kun ei ole vielä kohtauksia”. Sanojen merkitys tuli aikanaan ko-vin selväksi.
Remontista remonttiin Omakotitalon ulkovuoren remon-tin ja oman kolmivuorotyön yhdis-telmä kesällä 1989 oli rankka urak-ka, joka johti tekijänsä elämän mo-nen kuukauden remonttiin.
– Jo kesällä huimasi ja kävin lau-tojen maalaamisen välillä aina jos-sain pusikon takana oksentamassa, silti pystyin vielä hoitamaan myös työni koko remontin ajan. Mutta
Meri-Lapin Meniere-yhdistys täytti vuosikokouspäivänään 25. helmikuuta 20 vuotta. Jo ennen yhdistystä oli Kemissä toimi-nut kaksi vuotta Meniere-kerho. Yksi sen perustajajäsenistä oli Sinikka Kaikkonen, nykyisen yhdistyksen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa puheenjohtaja.
Puheenjohtaja esittelyssä
Yhdistyksiä, kerhoja ja vertaistukihenkilöitä tarvitaansyksyllä, kun se oli valmis, olin minä loppu. Ajattelin, että minusta ei kos-kaan enää tule sellaista eläjää, joka pystyisi työssä käymään. Sairaslomasta tuli puolen vuo-den mittainen. Sen katkaisi viikon Gentamycin-hoito sairaalassa, pis-tos joka päivä maanantaista perjan-taihin. Siitä alkoi toipuminen, mutta tasapainon palautuminen pikkuhil-jaa kesti pari kuukautta.
– Eihän sitä tule täysin normaa-liksi koskaan enää, mutta sellaiseksi, että pystyy olemaan ja toimimaan, Sinikka Kaikkonen sanoo ja kertoo tehneensä 40 vuoden työuran la-boranttina Veitsiluoto-yhtiössä elä-keikään asti.
Ei takaisin kerhoksiSopeutumisvalmennuskurssilla Jää-lissä Sinikka Kaikkonen kuuli, että Ouluun oli edellisenä syksynä perus-tettu Meniere-yhdistys ja Kemiin ol-laan perustamassa Meniere-kerhoa. Seurattuaan tarkasti lehdistä milloin kerhosta ilmoitettaisiin, hän tiesi ol-la mukana perustamiskokouksessa 29.11.–90. Vuoden kuluttua hänes-tä tuli kerhon puheenjohtaja, ja seu-raavana vuonna kerhosta tuli Me-ri-Lapin Meniere-yhdistys ja Sinikka Kaikkosesta sen puheenjohtaja.
Yhdistyksellä on nyt jäseniä 38,
mutta vain pieni ydinosa osallistuu toimintaan.
– Tietysti sitä toivoisi, että use-ampikin osallistuisi puheenjohta-ja sanoo. Ajatus yhdistyksen lepää-mään jäämisestä tai edes kerhok-si muuttumisesta ei jäseniä kuiten-kaan houkuttanut, kun puheenjoh-taja otti kysymyksen esille viime vuonna.
– Niin kauan on oltu, juuri tulee 20 vuotta täyteen, että tuntuisi pa-halta ainakin se lopettaminen, sa-nottiin. Syys- ja kevätkauden koko-usten lisäksi on paljon muuta yh-teistä. On kaveruus ja ystävyys.
Ihmisten välistä vertaistukeaInternetin MeniTuen -sivut läpi käynyt Sinikka Kaikkonen uskoo, että niistä on paljonkin hyötyä ”ne-tissä elämään tottuneelle sukupol-velle”. Samalla hän muistuttaa pai-nokkaasti, että tavallista ihmiseltä ihmiselle annettavaa vertaistukea ei saa unohtaa. Ihmisten välinen vertaistuki on kaikkein tärkein. Si-tä ei kone koskaan korvaa, se vain täydentää.
– On edelleen paljon niitä, joilla ei nettiä ole ollenkaan, sekin on pi-dettävä mielessä. Yhdistyksiä, ker-hoja ja vertaistukihenkilöitä tarvi-taan pitkään, aina.
17eniere-posti
Kanta-Hämeen yhdistyksen toimin-nan jatko oli vuosi sitten vaakalau-dalla. Takana oli kymmenen toimin-nan vuotta ja vetäjät vähissä. Lupau-duin vuoden vetovastuuseen, jonka ai-kana mietimme/etsimme/haimme uu-sia toimijoita. Ja toiminta palkittiin. Saimme muutaman uuden jäsenen ja pari ”vanhaakin” aktivoitui, joista toi-sesta valitsimmekin ti 19.2. uuden pu-heenjohtajan.
Kiitän Teitä kaikkia vuonna 2012 toimintaan tavalla tai toisella osallis-tuneita!
Susanna Kivinen, Ex-pj
Vuosikokous pidettiin tiistaina 19.2.2013. Tilaisuuden aloitti upeasti Hämeenlinnan Mieskuoron Seniori-en ryhmä. Kahvin ja runsaitten tarjoilujen jälkeen oli vuorossa kokous ja uusien toimijoiden valinta. Uu-deksi puheenjohtajaksi valittiin Raija Linna ja hallitukseen: Olle Tast (varapj), Merja Vuohelainen (sihtee-ri), Tuija Linna (rahastonhoitaja) ja Anita Ojanen (vertaistuki). Hallituksen varajäsenet Sirkka Simola ja Terttu Niittymäki.
Vas. Tuija Linna ja uusi puheenjohtaja Raija Linna vastapäätään va-rapj. Olle Tast. Etualalla oikealla Anja Valto.
Yhdistys piti vuosikokouksensa 20-vuotispäivänään 25. 2. 2013. Kuvassa kokoukseen saapumassa perustajajäsen Saara Mäkikortti-la, Martti Tarkiainen, perustajajä-sen Ritva Pihlaja, Ritva Niemi se-kä perustajajäsen ja puheenjoh-taja Sinikka Kaikkonen.
Meri-Lapin Meniere-yhdistys
20v.
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksen vuosikokouksella komea aloitus
18 eniere-posti
Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ryMa 25.3. klo 18 vuosikokous Tervakartanon Marjala-salissa. Käynti sisäpihan puolelta.Hallitus kokoontuu klo 17. Tervetuloa vaikuttamaan ja osallistumaan omassa yhdistyksessä sekä vaihta-maan kuulumisia kahvikupin ääressä.
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ryTervetuloa jäseniltaan tiistaina 9.4. klo 17.30 kahvikupposen äärelle. Aiheena MeniTuen käyttäminen. Paikka sama kuin ennenkin, Tapionkatu 4 B, Jyväskylä (Suomen Kuu-rosokeat ry:n tilat)
Rauhaisaa pääsiäisenaikaa, Anita Piri-Piispanen, pj.
Lapin Meniere-yhdistys ry Lapin Meniereyhdistys ry piti vuosikokouksensa 25.2. 2013 Rovaniemellä. Asialistalla oli päättää yhdistyksen toiminnan tulevaisuudesta, olimmehan olleet jo kolme vuotta tauolla. Päätös oli yksimielinen: yhdistys lak-kautetaan. Lakkauttamispäätös tehtiin sattumalta samana päivänä, kuin yhdistys oli perustettu 16 vuotta sit-ten, 25.2. 1997.Jäsenet ovat olleet kolme vuotta jäseninä suoraan liittoon ja näin jatkuu, joten mitään ilmoituksia jäsen-rekisteriin ei tarvitse tehdä.Toivotan kaikille entisille Lapin Meniere-yhdistyksen jäsenille aurinkoisia kevätpäiviä!! Leena Hoikka - ent.puh.joht.
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ryMa 15.4. klo 18-19.30 Järjestötalolla jäsenten/perheenjäsenten kesken jaetaan Menieren tautiin liittyviä kokemuksia ja tuntoja. Kahvitarjoilu.
Ma 13.5. klo 17 (!) Lähdethän Jouppilanvuoren esteetöntä kuntoilureittiä käveleskellen Aarnikotkan kodalle viettämään keväistä hetkeä - sauvojen kera halutessasi.Yhdistys tarjoaa retkieväät, joten ilmoittautuminen tarvitaan. Huomioi sään mukainen vaatetus. Kokoonnutaan sh-oppilaitoksen ja sairaalan Y-talon välillä kuntopolun vieressä. Tuula Ahonen lupautui tulemaan taas mukaan ja saamme kuulla mitä tarkoittaa Mindfulness rentoutus- ja stressinhallintamene-telmä hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla! Yhteystiedot kysymyksiä ja ilmoittautumisia varten: Pirjo Viitamäki, puh. 050 542 7357, [email protected] Sirkka Mäkelä, puh. 040 512 2489, [email protected]
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ryTi 19.3. klo 18. Fysioterapeutti Anitta Kouvo-Sillanpää kertoo tasapainoelimen häiriön vai-kutuksesta huimaukseen, migreeniin ja lukihäiriöön. sekä dosentti Tapani Rahkon kehittämästä hoidosta. Näkövammaisten toimitilassa, Hämeenlinna, Parolantie 22. Kahvitarjoilu, kahviraha 2 euroa.
Ma 22.4. klo 18. Näkövammaisten toimitila, Parolantie 22. Käväisemme tuolimatkalla Kiinassa. Raija ja Tuija Linna kertovat huhtikuisesta Kiinan matkastaan. Kahvitarjoilu, kahviraha 3 euroa.
To.16.5. Illalla menemme kimppakyydeillä Hauhon Ilorantaan nauttimaan hauholaisesta pitopöydäs-tä herkkuineen. Aterian hinta on 25 euroa /hlö. Ilmoittautumiset Merjalle viim.10.5. puh. 050 330 7825 tai [email protected]. (Huom! katso, että saat kuittauksen sähköpostin perilletulosta.)
19eniere-posti
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ryKe 3.4. klo 18.00 Kerhoilta Kemin Kulttuurikeskuksen 3. kerroksen luokkahuoneessa 310. Vieraana psykiatrinen sairaanhoitaja Maija Mustonen.
Ma 20.5. klo18. 00 Kerhoilta Torniossa, Meän Talossa, osoite Vapaudenkatu 19.Lisätietoja: Sinikka Kaikkonen, puh.joht. ja vertaistukihenkilö, puh. 040 514 5132, [email protected]
Oulun Seudun Meniere-yhdistysJäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ei kesäkuukausina.Kokoontumispaikka on Väinö-sali, Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, OuluTi 12.3. klo 17.30 Sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa Kesäteatteri-esitykseen lippujen varaaminen!
Ti 9.4. klo 17.30 Saamme vieraaksemme korvalääkäri Mikko Yliaskan. Kesäteatteri-lippujen lunastaminen.
Ti 14.5. Ohjelma avoin.
Su 21.7. klo 14.00 Kesäteatteriin Toppilan Möljälle menemme katsomaan näytelmää "Hetki lyö".
Puhelinrinkiin voi ilmoittautua Tuoville.
Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400, sähköposti [email protected] ja Nina Kallunki puh. 0400 600 452, sähköposti [email protected]
Kainuun Menierekerho Ke 15.5. klo 18.00 Kerhoilta, Karoliinan Kamarissa Brahenkatu 14, Kajaani.
Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 ja Teija Karjalainen puh. 0500 798 632.Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh. 040 538 3797, sähköposti: [email protected] ja Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, sähköposti: [email protected]
Pirkanmaan Meniere-yhdistysTo 18.4. klo 15.00-17.00. Kokoontuminen Kahvila Amurin Helmeen, Satakunnankatu 49. Poikkea tapaamaan muita yhdistyksen jäseniä klo 15-17 välillä mihin aikaan vain sinulle sopii.
Ma 6.5. Lenkkeilyä Pyynikillä, klo 18.00 alk. Kokoonnumme näkötornille varusteina iloinen mieli jamukavat kengät.
Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin 17.30-18.30. Lisätietoja saat Tauno Ahoselta puh. 0400 923 719.
Tervetuloa osallistumaan! Lisätietoja toiminnasta saat:
Kirsti Salovaara, puheenjohtaja Pirkko Alhola, sihteeripuh. 040 776 5579 puh. 040 592 9556 [email protected] [email protected]
20 eniere-posti
KevätretkiPorkkalan parenteesi-aiheinen kiertoajelu la 4.5. klo 9-17.• Lähtö klo 9.00 Kiasman edestä, hovikuljettaja Charter Tuomi.• Aamukahvit Patakukossa Kirkkonummella.• Kiertoajelu auktorisoidun Porkkala-oppaan johdolla.• Degerbyn Igor Museo keskittyy vuosiin 1944-1956, tutustutaan Grefvaksen bunkkeriin. • Tutustutaan elokuvateatterina toimineeseen Degerbyn kirkkoon.• Siuntion Kylpylässä nautitaan buffet-lounas.• Sjunbyn linnan opastus• Iltapäiväkahvit tunnelmallisessa viljamakasiinissa• Parenteesin aikainen venäläinen hautausmaa.
Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan!• Ilmoittautuminen 5.4. mennessä Aino Tiaiselle puh. 040 5875 218 (miel. tekstiviestinä) tai s-
postilla:[email protected] (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista) • Retken hinta 43 euroa yhdistyksen jäsenille ja 48 euroa ei-jäsenille. Retki maksetaan viimeistään 5.4.
yhdistyksen tilille OP 572290-227352/IBAN FI75 5722 9020 0273 52. Selvitysosaan: porkkala• Maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys ei palauta maksua..
Uudenmaan Meniere-yhdistys ryTi 19.3. klo 17 yhdistyksen vuosikokous Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1. Kokouksessa tarjotaan perinteiseen tapaan herkulliset kakkukahvit. Tervetuloa mukaan!
Ti 16.4. klo 17 vertaistuki-ilta Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1. Tervetuloa keskustelemaan Menieren taudista ja sen kanssa jaksamisesta. Kahvitarjoilu.
La 4.5. on retkipäivä, retken kohteena on tällä kertaa Porkkalan alue.
Ti 14.5. tapaamme vielä Saaran kodissa klo 17 alkaen. Tapaamisesta tarkemmin vielä seuraavassa jäsen-kirjeessä.
Tarkempia tietoja retkestä ja toukokuun vertaistuki-illasta löydät kevään jäsenkirjeessä.
Ystävällisin terveisin ja mukavaa kevättä toivotellen, Uudenmaan Meniere-yhdistyksen ohjelmatoimikunta + puheenjohtaja eli Aino, Hilkka, Irmeli + Mikko
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Loimaan kerhoVarsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen paikallinen ”Loimaan kerho” kokoontuu mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä Cafe Henriikassa Seppälänkatu 5, Loimaa. Seuraavat tapaamiset keskiviikkoina 25.3. ja 15.5. klo 18.30. Tervetuloa mukaan! Yhdyshenkilö on Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh. 044 557 7691.
To 21.3. klo 18. Kevätkokous Turun seudun lihastautiyhdistys, Itäinen Pitkäkatu 68.Ma 15.4. klo 18. Jäsenilta. Vieraana kuulontutkija Päivi Matti. Happy House, Ursininkatu 11 (Yliopis-ton- ja Ursininkadun kulma).
21eniere-posti
Meniere-kurssit vuonna 2013 Kuuloliitto kuntouttaaMeniere-kurssit vuonna 2013Valkea talo, Helsinki
Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela):
1. osa 2.osa15.-19.4. 10.-13.9. Kelan kurssi nro 4617426.-30.8. 27.-30.1.2014 Kelan kurssi nro 461767.-11.10. 25.-28.2.1014 Kelan kurssi nro 46178
Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela):
1. osa 2.osa7.-15.11. 1.-4.4.2014 Kelan kurssi nro 46180
Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa.
Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22-67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on jatkoa sopeutumis-valmennuskurssille.
KustannuksetKurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurs-sille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä.
HakeminenHakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs¬sin alkua. Työelämässä olevien kursseilla hakemuk¬sena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia.
Hakemukset postitetaan osoitteella:Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoimintaIlkantie 400400 HELSINKI
LisätietojaAikuisten kurssitoiminnan johtaja Päivi Sammallahti-Laakkonen, puh.(09)5803 233, [email protected] Rebekka Jäntti, puh. (09)5803 200, [email protected]
Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi.
Hakuaika on päättynyt, mutta vapaita paikkoja voi tiedustella.
22 eniere-posti
Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.
ESPOOIlmari PyykköDiacor TapiolaItätuulentie 1102100 Espoopuh. 09 775 0800
KOTKATero HeikkiläErkki HopsuEila HämäläinenJuha TasaKotkan LääkärikeskusKotkankatu 1148100 Kotkapuh. 05 211 1555
KOUVOLAAnnika Loimula-KontkanenTerveystalo KouvolaKouvolankatu 2045100 Kouvolapuh. 030 6000
KUOPIOSeppo Karjalainen Ite lasaretti Koljonniemenkatu 2 70100 Kuopio puh. 017 263 1200
Ari KosunenHannu MarkkanenMehiläinen KuopioKauppakatu 39 A70100 Kuopiopuh. 010 414 00
LAHTIJuha SilvolaMehiläinen LahtiSibeliuksenkatu 6 C15110 Lahtipuh. 010 414 00
MIKKELIAnnika Loimula-KontkanenTerveystalo, Mikkeli MarskiVilhonkatu 1350100 Mikkelipuh. 030 6000
OULUJaakko LaitakariMehiläinen OuluKauppurienkatu 27-2990100 Oulupuh. 010 414 00
Kyösti LaitakariOYS, Kajaanintie 5090014 Oulun yliopistoKuulokeskuspuh. 08 315 3406
Meniere-lääkärien yhteystietoja
FORSSAJukka HeinijokiArmi JokelaUlla KiviharjuTerveystalo ForssaKutomonkatu 2 A 230100 Forssapuh. 030 6000
HELSINKI Ulla Kiviharju Ilmari Pyykkö Terveystalo Kamppi Jaakonkatu 3. (Graniittitalo) 00100 Helsinki puh. 030 6000
HÄMEENLINNAJukka HeinijokiLinnan klinikkaRaatihuoneenkatu 1013100 Hämeenlinnapuh. 03 625 751
Seppo KoskenrantaTerveystalo, HämeenlinnaSibeliuksenk. 9 B, 2.krs.13100 Hämeenlinnapuh. 030 6000
IMATRAMarja EstolaLääkärikeskus ITTEKoskikatu 155120 Imatrapuh. 010 397 5900
JYVÄSKYLÄ Seppo Kuttila Lääkärikeskus Otonhammas Kolmikulma, Puistokatu 2 A 40101 Jyväskylä puh. 014 333 4455
KAJAANIJouko KotimäkiKajaanin Lääkärikeskus OyKasarminkatu 24 rak. 2287100 Kajaanipuh. 08 522 0440
RIIHIMÄKIMatti SoirinsuoHeikki TeppoLääkäriasema TumaHämeenkatu 24-2611100 Riihimäkipuh. 019 716 600
ROVANIEMIAri KöpmanTohtoRoiUrheilukatu 9-11 A 496100 Rovaniemipuh. 020 791 2900
Tapio PiriläTerveystalo RovaniemiRevontulikeskusKoskikatu 27, A-rappu, 5.krs.96100 Rovaniemipuh. 030 6000
SAVONLINNAPentti PellinenLääkäripalvelu NyPelKirkkokatu 1057100 Savonlinna puh. 044 340 6046
TAMPEREJukka HeinijokiMehiläinen TampereItäinenkatu 333210 Tamperepuh. 010 414 00Terveystalo TampereRautatienkatu 2733100 Tamperepuh. 010 414 00Voitto KottiKoskiklinikka,Hatanpään valtatie 133101 Tamperepuh. 03 2506 506
TURKUNiklas LindbladRiitta Hautamäki Pekka SilvoniemiTerveystaloAninkaistenkatu 1320100 Turkupuh. 030 6000 Jaakko SalonenTerveystalo Pulssi, Humalistonkatu 920100 Turkupuh. 02 261 6300
23eniere-posti
Etelä-Karjala Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303,
Etelä-PohjanmaaSirkka Mäkelä puh. 040 512 2489 [email protected]
Etelä-SavoPaula Suhonen, puh. 0500 998 351Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996
Itä-SavoEija Tammisto, puh. 040 767 4890Aino Repo, puh. 040 718 2240 Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266 Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648
KainuuMerja Junkkarinen, puh. 0400 603 [email protected] Kähkönen, puh. 040 538 [email protected]
Kanta-Häme Anita Ojanen, puh. 050 913 [email protected]
Keski-PohjanmaaMaarit Hovila, puh. 050 911 3578 Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995 Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982
Keski-SuomiTuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324, 045 845 3277Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735 Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191
KoillismaaTuula Kolvanki, puh. 040 763 [email protected] KymenlaaksoTarja Pukero, puh. 044 345 4580 Kukka Paronen, puh. 040 764 5847Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451
LappiLeena Hoikka, puh. 0400 192 652Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946
Meri-LappiSinikka Kaikkonen, puh. 016 273140, 040 514 [email protected]
Oulun SeutuTuovi Kiviniemi, puh. 0440 926400 Nina Kallunki, puh. 0400 600 452
Pirkanmaa Kirsti Salovaara, puh. 040 776 [email protected] Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417
Pohjois-SavoLiisa Peiponen, puh. 040 593 1348.
Päijät-HämeLiisa Palkio, puh. 040 557 3890
SatakuntaMaija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961
TornionjokilaaksoEsa Antikainen, puh. 040 541 7782, [email protected]
UusimaaMikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset), puh. 040 415 8196 , [email protected] Järvinen, puh. 09 2340 3826, [email protected] Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)puh. 040 707 3591Aino Tiainen, puh. 040 587 5218, [email protected]
Varsinais-SuomiAnja Peuhkuri, puh. 050 555 [email protected] Veikko Santanen, puh. 0400 594 212 Carola Silvander, puh. 040 527 [email protected]
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisuaSuomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt
Kuinka monta kertaa päivässä
otathuimauslääkkeesi?
Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.
Keskustele huimauksenhoitovaihtoehdoista
lääkärisi kanssa
Hyvää pääsiäistä !
