1KIEKKO-VANTAA

10.5.2009 ● Painos 91.000 ● 2/2009 Jaetaan vantaalaisiin talouksiin

HOCKEY NEWS

101010 555 222000009 ● Painos 91 000 ●

kiekko-vantaa.fi kiekko-vantaa.fi

2 KIEKKO-VANTAA

Säästä vaivaa ja tilaa nyt Säästöpankista

Anna Suomen parhaiden asiakaspalveli-

joiden* hoitaa pankinvaihto puolestasi.

Pistäydy siis osoitteessa vaihdapankkia.fi

tai käy konttorissamme ja me huolehdim-

me lopusta.

* Säästöpankki valittiin vuoden 2008 Suomen parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi Taloustutkimuksen Kansallinen Asiakaspalvelupalaute -tutkimuksessa.

Nooa Myyrmäki, Kauppakeskus Isomyyri, Liesitori 1, P. 010 436 6510Nooa Tikkurila, Tikkuraitti 11, P. 010 436 6490 • nooa.fi

Kiekkovantaa_Loc 1 23.4.2009 15:03:17

Tarjoamme sekä Vantaalla toimiville että muualta Vantaalle muuttaville yrityksille monipuolisia ratkaisuja erilaisiin toimitilatarpeisiin.

VTK KIINTEISTÖT OYLeija YrityspalvelukeskusElannontie 3, 01510 VantaaPuh. 09-836 2710Fax. 09-836 27 135e-mail: vtkinfo@vtkoy.fi www.vtkoy.fi

toimitilat, teollisuus- ja varastotilat,

maanvuokraus, kokoustilat,

asiantuntijapalvelut...

O S A A V A J A L U O T E T T A V A

3KIEKKO-VANTAA

Pääkirjoitus

Julkaisija: Kiekko-Vantaa Hockey OyLäntinen Valkoisenlähteentie 52 01300 VANTAA Päätoimittaja: toim.johtaja Kimmo Kiuru Myyntipäällikkö Anna Grefveberg Ilmoitusmyynti: Matti Partanen Jutut: Kjell Bengtson, Jari Hotti ja Veli-Matti Korpinen

Kuvat: Kenneth Lehtinen ja Jari Hotti

Sivunvalmistus:Topi Sinikorpi

Painopaikka:Keski-Uusimaan kirjapaino

Lehden vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Reklamaatiot on tehtävä viikon kuluttua lehden ilmestymisestä.

Seuraava Hockey Newsilmestyy syksyllä 2009

www.kiekko-vantaa.fi

Tulevaisuus on aina edessä!

KIINKO tarjoaa monipuolista tutkinto- pätevöittämis- ja täydennyskoulutusta kiinteistöalan parhaaksi

isännöitsijäksi kuntoarvioijaksi kiinteistöpäälliköksi kiinteistönvälittäjäksi taloushallinnon asiantuntijaksi

Ja monta muuta koulutusvaihtoehtoa.

Lisätiedot www.kiinko.fi tai puh. (09) 3509 290

Tutustu myös uudistuneen Rekryverkon tarjoamiin palveluihin www.rekryverkko.fi

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kiinteistöalan Koulutussäätiö puh. (09) 3509 290 www.kiinko.fi

KIEKKO-VANTAA KIITTÄÄ!

Jääkiekkokausi 2008-09 Mestiksen osalta päättyi huikeaan taisteluun Vaasan Sportin ja Porin Ässien välillä. Tällä kertaa voittajaksi selviytyi liigajoukkue Ässät. Kuten jääkiekkoa

seuraava yleisö näki, ero liigan ja Mestiksen välillä ei ollut niin suuri kuin alun perin ennustettiin.

Suurta urheilutapahtumaa mukaillen se ei jät-tänyt epäselväksi sitä tosiasiaa, että Suomen jää-kiekkoliiton ja SM-liigan päätös avata SM-liiga on tervetullut piristysruiske Mestis jääkiekkoon.

Päättynyt kausi oli Kiekko-Vantaalle sen historiassa 14. toimintakausi. Urheilullisesti tavoitteet saavutettiin ja mikä parasta, vantaalainen urheiluyleisö sai nauttia nuoren vantaalaisen jääkiekkojoukkueen taistelusta kokeneempia joukkueita vastaan.

Haasteet vantaalaisessa jääkiekossa ovat tulevalla kaudella monisäkeiset. Haaste urheilullisen tavoitteen toteuttamisessa, haaste taloudellisen vakauden saavuttamisessa ja haaste saada vantaalainen urheiluväki tuntemaan jatkossakin, että meidän vantaalaisten ”oma lätkäjengi” pelaa Tikkurilan areenalla. Nämä haasteet olemme valmiit tulevaisuudessa kohtaamaan!

Haluan kiittää vantaalaista urheiluyleisöä sekä yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä päättyneellä kaudella sekä toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää ja rentouttavaa kesää.

Kesäterveisin!Kimmo Kiuru

ToimitusjohtajaKiekko-Vantaa Hockey Oy

4 KIEKKO-VANTAA

Yksi kaikkien ai-kojen suomalai-sista jääkiekkoi-lijoista on Unto

Wiitala, joka torjui Suo-men maajoukkueen maa-lilla viisissä MM-kisoissa. Mutta tiesittekö, että Wii-tala pelasi ensimmäisen Mestaruussarjapelinsä jo 13-vuotiaana. Samoin häntä kosittiin Detroit Red Wingsin NHL-leiril-le, mutta Wiitala torjui rahakkaan tarjouksen. NHL-edustus olisi tuol-loin sulkenut häneltä maaajoukkueen portit.

Unto Wiitala toimi myös erotuomarina, ja SM-liiga jakaakin vuosit-tain hänen kunniakseen nimettyä palkintoa, jon-ka saa vuoden paras ero-tuomari.Unto Wiitala sai kunnian edustaa kerran Suomea olympiakisois-sakin. Suomen jääkiek-komaajoukkue osallis-tui ensimmäisen kerran olympialaisiin Oslossa vuonna 1952. Avausvas-tustaja Dählenengenin luonnonjäällä pelatussa ottelussa oli Ruotsi. Maa-livahti Unto Wiitala pelasi hienon ottelun. Leijonien Yrjö Hakala ja Matti Karumaa iskivät toisessa erässä maalin mieheen vain 20 sekunnin välein, voitiin loppunumeroiksi kirjata Ruotsin voitto 9-2.

Oslossa Suomen seuraa-va vastustaja Sveitsi edus-ti myös kansainvälisen kiekkoilun huipputasoa. Ruotsi-ottelusta innostu-neena Suomi lähti otte-luun kuitenkin rohkeasti kahdella ketjulla. Se oli tuhoon tuomittu taktiik-ka. Kahden erän jälkeen tilanne olikin 4-0. Kun vielä kolmannessa erässä Suomi sortui jäähyilyyn jäähyihin, sveitsiläiset rankaisivat kahdeksan kertaa. Lopputulos Sveit-sille 12-0. Kanada-ottelu alkoi sensaatiolla, kun Keijo Kuusela teki heti ensimmäisellä minuutilla maalin. Avauserän puo-livälissä Suomi johtikin peliä 2-1. Tauolle mentiin kuitenkin tilanteessa 2-6, ja loppuluvuiksi merkit-tiin Kanadan voitto luke-min 13-3.

USA:ta vastaan Leijonat aloitti jälleen hyvin, mut-ta lumipyry sotki kuviot toisessa erässä, jossa yh-dysvaltalaiset iskivät kuu-si osumaa. Lopussa Suo-mi pääsi kaunistamaan numeroiksi 8-2. Norja-laisen lehtiarvion mukaan ”sopii hyvinkin odottaa, etteivät sinivalkoiset tule ottamaan yhtään pistettä koko kisoissa, siksi hei-

kosti he luistelevat ja pe-laavat yhteen.”

Ehkä tästä sisuuntu-neena Leijonat otti sitten viidennessä pelissään vih-doin olympiahistorian-sa ensimmäisen voiton kaatamalla Norjan 5-2. Jatkossa tuli vielä tap-pio Tšekkoslovakialle ja voitto Saksasta, mutta

päätösottelussa kärsitty tappio Puolalle jätti Lei-jonat lopputaulukossa seitsemänneksi.

Lisäksi Wiitala torjui Suomen maalilla viisissä MM-kisoissa.

Vielä vuosina 1958 ja 1959 Wiitala oli nimetty Suomen MM-ryhmään, mutta työnantaja eväsi MM-matkat.

Oli hyvin lähellä, et-tei Wiitala olisi torjunut Suomen maalilla vuoden 1960 olympialaisissa As-quaw Valleyssa.

-Tarjosin itseäni syksyl-lä 1959 Jääkiekkoliitolle, mutta sieltä ilmoitettiin ettei Suomi lähetä jää-kiekkojoukkuetta kisoi-hin. En siis enää alkanut harjoitella. Toisin kuiten-kin kävi. He pyörsivät päätöksensä ja lähtivät kisoihin, kertaa Wiitala.

Kun Wiitala sai kutsunDetroitin NHL-leirille

Unto Wiitalan erinomai-suus maalilla oli huomat-

Helsinkiläinen Unto Wiitala on todellinen jääkiekkolegenda

Wiitala torjui 13-vuotiaana SM-sarjassa jatorjui Detroit Red Wingsin tarjouksen

tu myös NHL-piireissä. 1950-luvun puolivälissä Wiitala oli elämänsä kun-nossa ja hänet jopa kut-suttiin NHL:n harjoitus-leirille.

- Detroit Red Wing-sin päävalmentaja Jimmy Skinner pyysi minut Det-roitiin. En halunnut kui-tenkaan lähteä, sillä pe-

laamalla ammattilaisten kansa olisin menettänyt amatöörioikeuteni, enkä olisi enää voinut pelata maajoukkueessa, muis-telee Wiitala houkkutte-levaa tarjousta vuonna 1954.

Tuohon aikaan Detroit Red Wings oli NHL:n johtavia seuroja. Red Wingsin vuonna 1955 NHL-mestariksi val-mentanut Jimmy Skin-ner muistetaan erityi-sesti mestaruuspokaali Stanley cupin suutelu-perinteen aloittajana.

-Hän ei ollut koskaan nähnyt Stanley cupia ai-emmin. Hän päätti aivan ojentua pokaalia kohti ja suudella sitä. Nyt kaik-ki tekevät sitä, Skinnerin poika Jim Skinner jr ker-toi NHL:n verkkosivuilla.

Red Wingsin vuoden 1955 mestaruusryhmä oli yksi liigahistorian ko-vimpia. Detroit voitti ky-seisenä vuonna neljännen mestaruutensa kuuden vuoden sisällä, mutta juh-

li seuraavaa Stanley cupi-aan vasta vuonna 1997.

Unto Wiitala syntyi vuonna 1925 Karjalan kannaksella Kuoleman-järvellä. Tosin Wiitala kävi oikeastaan vain syn-tymässä Kuolemanjärvel-lä, muuten häntä voidaan pitää Stadin kundina.

Wiitala kertoo, että hä-

nen isänsä oli aliupseeri ja oli vuonna 1925 tykistö-leirillä Kannaksella.

Kun Wiitalan äiti alkoi synnyttää, lähin paikka jossa oli kätilö, oli Kuole-manjärvi.

Wiitalan perhe oli hy-vinurheilullinen. Unton äiti oli voimistelunopet-taja ja isä urheilu-upsee-erina Puolustusvoimissa . Molemmat vanhemmat toimivat muun muassa mäkihypyn arvostelutuo-mareina ja toivoivat po-jastaan mäkihyppääjää.

Urheilullinen perhe innosti Untoa eri urhei-lulajien pariin. Mäkihy-pyn lisäksi Unto Wiitala harrasti nuoruudessaan muun muassa jalkapalloa, käsipalloa, maahockeyta, pyöräilyää ja jopa moot-toripyöräilyä.

13-vuotiaana vartioimaanMestaruussarjassa!

Jääkiekko oli kuitenkin koko ajan Unton ykkös-

laji. Kun perhe asui Hel-singissä aivan Kampin kentän vieressä, oli luon-nollista, että Unto Wiitala hakeutui HJK:n juniorei-hin. Wiitala aloitti uran-sa puolustajana, mutta HJK:n silloinen valmen-taja totesi maalivahtinsa pelanneen niin huonosti, että komensi minilahjak-kuuden, Unto Wiitalan maaliin.

Klubin touhut eivät kuitenkaan miellyttäneet Wiitalaa.

- Jouduin seurassa maksamaan esimerkiksi vuokraa pelivarusteiden käytöstä.

Kun HJK:sta eronneet pelaajat perustivat Karhu-Kissat, oli Wiitala heti en-simmäisten mukana siir-tymässä uuteen seuraan. Wiitala olialuksi juniori-joukkueen maalisssa Las-se Blomin ollessa ykköse-nä ja af Forselius hänen varamiehenään Kissojen edustusjoukkueessa.

- Keväällä 1939 jou-duin kuitenkin kovan paikan eteen, kun Lasse Blom oli Suomen maa-joukkueen mukana Sveit-sin MM-kisoissa. Olihan se kova paikka 13-vuoti-aalle pojalle. Laase Blom oli minulle kaikin tavoin hyvä oppi-isä. Hän olikin hyvä maalivahti ja oli en-simmäisiä maalivahteja joka pelasi nykymaalivah-tien tavoin.

- Lasse otti ensimmäi-senä pesäpalloräpylän vasempaan käteen. Sitä ennen käytettiin vain sel-laista toppahanskaa, jolla kiekko lyötiin pois. Itse ryhdyin myös käyttämään räpylää vasurissa, Wiitala muistelee.

Otto Wuorion tuen myötä myös Unto Wiitala sai kunnon säärisuojuk-set, jotka hankittiin Ruot-sista, revittiin sitten Hel-singin Urheilutarpeessa auki ja tehtiin niistä Wii-talalle sopivat suojukset.

Jatkosodan aikana Wii-tala pelasi sekä Kissojen ykkösessä, että juniori-joukkueessa, kunnes jou-tui itse armeijan leipiin.

Vuonna 1945 hän pala-si joukkueen veräjän suul-le ja teki SM-sarjadebyyt-tinsä kaudella 1946-47. Samalla hän nousi maam-me maalivahtieliittiin ja edusti Kissoja aina vuo-teen 1957 saakka, jolloin hän Shellin piirijohtajana sai töitä Lahdesta. Kun kaupungissa ei ollut mes-taruussarjajoukkuetta, pelasi Wiitala kaksi vii-meistä SM-sarjakauttaan Hämeenlinnan Tarmossa. Kaikkiaan Wiitala pelasi

urallaan 95 SM-sarjaot-telua ja otti niissä neljä jäähyminuuttia. Pitkän uransa aikana Wiitala ei saavuttanut SM-sarjassa yhtään mestaruutta. Sen sijaan yksi SM-sarjan ho-pea ja pronssi löytyy Wii-talan palkintokaapista.

Tunnollinen harjoittelija

Maalivahtina Unto Wii-talaa luonnehdittiin no-peaksi ja kärppämäiseksi. Wiitalan tunnollinen har-joittelu loi hänesta mo-nipuolisen maalivahdin, jolla ei juurikaan heikkoa kohtaa ollut.

- ”Unski oli maalivah-deista ehdoton ykkönen. Hän oli notkea, nopea ja otti kiekon kiinni vaiika päällään, muistelee maa-joukkueen puolustana pelannut Pentti Isotalo.

Wiitala harjoitteli to-della paljon, lähes am-mattimaisesti. Parhaim-millaan Wiitala saattoi vetää lenkin aamulla ja illalla. Välissä oli työpäi-vä ja joukkueen yhteis-harjoitukset.

- Syksyllä tein usein omalla rahalla maksettu-ja matkoja Tukholmaan, jossa pääsin harjoittele-maan tekojäälle. Miten se onnistui? No, laitoin it-sestäni ilmoituksia hallien seinille ja pääsin harjoit-telemaan eri joukkueiden kanssa, muistelee Wiitala.

Wiitala kehittti itseään sammumattomalla vi-malla. Se teki Wiitalasta maalivahdin, joka oli mo-nessa suhteessa aikaansa edellä. Wiitalan bravuri oli mailankäyttö. Se oli Suomessa täysin tunte-matonta maalivahdeilla 1950-luvulla. Maali-vahdit olivat passiivisia; veskareide tehtävänä oli torjua ja pysyä visusti maalinsa suulla. Wiitala kehitti Ruotsissa oppi-maansa mailatekniikkaa niin, että hän katkoi vas-tustajien hyökkäyksiä ja antoi omilleen avaussyöt-töjäkin. Tämä oli ennen-näkemätöntä Suomessa 1950-luvulla.

5KIEKKO-VANTAA

Kiekko-Vantaa kiittää kannattajiaan kuluneesta

kaudesta!

6 KIEKKO-VANTAA

Kimmo Kiuru aloitti viime kauden Kiekko-Vantaan val-

mennustiimissä. Kesken kauden mies nimitettiin seuran toimitusjohta-jaksi ja nyt työpöydällä on suunnitelmat, joi-den avulla vantaalaista Mestis-kiekkoa halutaan kehittää uudelle tasolle. Millä miettein tuore toi-mitusjohtaja kulkee kohti kesää 2009?

- Urheilulliselta kan-nalta katsottuna mennyt kausi oli hyvä. Pelillises-ti ja urheilullisesti saa-vutettiin ne asiat, joihin kauden alussa yhteisesti sitouduttiin. Nuori jouk-kue taisteli urheasti ja siitä on kyllä annettava täysi tunnustus, toimitus-johtaja kiittelee.

Lohipaitojen pudotus-pelitaival päättyi puoli-välieriin, vaikka välierä-paikkakin oli lähestul-koon käden ulottuvilla. Tällä kertaa kajaanilais-vastus kuitenkin vei rutii-nillaan voiton ja jätti van-

taalaiset puolivälierien jälkeen lomatunnelmiin.

Tuore toimitusjohtaja näkee kauden kuitenkin myös toisesta näkökul-masta ja muistaa kiittää hienosti joukkueen mu-kana elänyttä kotiyleisöä.

- Iso kiitos yleisölle! Meidän yleisökeskiarvo kehittyi mukavasti ja on ilmiselvää, että vantaa-lainen jääkiekko kiinnos-taa. Taloudellisesti men-nyt kausi toki oli raskas, mutta nyt tehdään töitä, että ensi kaudella suunta on entistä parempi, Kiuru linjaa.

Yritysmaailmassa toi-mitusjohtajien muuttues-sa on totuttu näkemään myös pieniä muutoksia yrityksen toiminnassa. Kiurun tapauksessa siir-tyminen valmentajan roolista toimitusjohtajak-si herättää kysymyksen, kuinka siirtyminen toimi-tusjohtajan tehtävään on onnistunut?

- Itselleni hyppäämi-nen valmentajantehtävis-tä toimitusjohtajaksi oli

pienempi muutos kuin miltä se saattaa ensial-kuun kuullosta. Markki-nataloudessa eläneenä se ei ollut missään nimessä hyppy tuntemattomaan, vaikka sinällään urhei-lutuotteen myynti onkin uutta, Kiuru toteaa.

Uusi toimitusjohtaja linjaa selvästi suunnan, johon haluaa seuraa läh-teä kehittämään. Tavoit-teena on askel kerrallaan edetä selkeästi ylöspäin.

- Tarkoitus on kehittää tuotetta ja tehdä vantaa-laisesta edustuskiekosta entistäkin kiinnostavam-paa. Organisaatiossa tul-laan tekemään muutok-sia, ja ne ovat muutoksen alku.

”Tyvestä latvaan”

Tuore toimitusjohtaja on luonut selvän työjärjes-tyksen siitä, kuinka seu-ran toimintaa kehitetään ja kuinka Kiekko-Van-taasta tulee yhä vahvem-min vantaalaisten oma juttu.

- Seuraorganisaatioon kiinnitetään nyt oikeita ihmisiä oikeille paikoille. Nyt ollaan tekemässä yh-teistä juttua, jossa tekijät ovat sitoutuneita ja osaa-vat asiansa.

Seuran näkyvimman osan, joukkueen, raken-tamiseen halutaan myös kiinnittää entistä enem-män huomiota. Periaate on selvä. Nyt halutaan luoda puitteet, jotka luovat suoranaista imua Vantaalle.

- Nyt halutaan luoda pohja sille, että Kiekko-Vantaa on seura, joka kiinnostaa pelaajia, ja että tänne halutaan tulla. Olemme jo tehneet paljon asioita sen eteen. Meil-lä on mm. päätoiminen valmentaja, me olemme kyenneet tarjoamaan pe-laajille työpaikkoja ja tiivistäneet oppilaitosyh-teistyötä. Tällä halutaan osoittaa, että välitämme pelaajista ja haluamme tarjota mahdollisuuden pelaajille keskittyä jää-kiekkoon täysipainoisesti Vantaalla, Kiuru visioi.

- Päävalmentaja Harri Ahola on lanseerannut seuran puitteissa tyvestä latvaan -periaatteen. Se pätee tässäkin, kun mie-titään kuinka saamme imua aikaiseksi. Luodaan

puitteet, jotka antavat pe-laajille mahdollisuuden keskittyä oleellisen. Sen päälle on hyvä rakentaa ja tavoitella urheilullista menestystä.

Kiekko-Vantaa toimii kolmen SM-liigaseuran naapurissa ja näin ollen tärkeä osa oman paikan löytämistä ja toiminnan kehittämistä on paalut-taa oma paikka suhteessa naapuriseuroihin.

- Jatkamme yhteistyötä heidän kanssaan, ilman muuta. Pelaajayhteistyös-tä on hyötyä kummalle-kin osapuolelle. Mutta enemmän mennään oma etu edellä, ja siitä on lii-gaseurojen kanssa yhteis-ymmärryksessä sovittu-kin, Kiuru toteaa.

”Ottelutapahtumiin uudistuksia

Toimitusjohtaja Kiuru linjaa tärkeiksi toiminnan kehittämiskohteiksi otte-lutapahtumat. Hän ha-luaa nähdä yleisön viih-tyvän otteluissa entistä paremmin. Kiuru haluaa myös entistä aktiivisem-paa vuorovaikutusta seu-ran toiminnassa mukana olevien yhteistyökump-paneiden kanssa.

- Pääsylipun lunastanei-den pitää tuntea saavansa

vastinetta rahoilleen, Kiu-ru linjaa.

- Jääkiekkotapahtu-maan tullaan panosta-maan uusien elementtien muodossa. Pelkkä peli ei enää riitä. Haluamme ta-pahtumasta entistä enem-män vantaalaisuutta vaa-livan. Haluamme omat juniorit tapahtumaan enemmän mukaan ja tätä kautta tunteen, että ken-tällä pelaa ”vantaalaisten oma jengi”.

Kiurun puheista on hel-posti tulkittavissa, että seuran toimistolla teh-dään näinä päivinä ko-vasti töitä sen eteen, että kauden alkaessa yleisö voi kokea monia uusia elämyksiä Kiekko-Van-taan otteluihin saapues-saan.

- Tuotteistaminen on vahva trendi. Haluamme tiivistää kanssakäymistä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tarjota mah-dollisimman valmiita konsepteja heidän hyö-dynnettäväkseen. Yleisön kannalta kehittelemme parhaillaan erilaisia pal-veluja jääkiekko-otteluun liittyen. Panostamme elä-myksellisyyteen ja siihen, että jääkiekko-otteluta-pahtumassa viihdytään.

Kiekko-Vantaa haluaa olla vantaalaisten oma seura

7KIEKKO-VANTAA

Kiekko-Vantaan puheenjohtaja Kalevi Helppo-lainen on tyyty-

väinen mies. Viiden vuo-den työ SM-liigan avaami-seksi kantoi viimein viime keväänä hedelmää. Seu-raavaksi miehen tavoite on luoda puitteet sille, että lähivuosina liigakarsinto-ja pelataan nimenomaan Vantaalla.

- Kyllä siitä on urhei-lullisuus kaukana, jos kes-tävyysjouksija kilpailuun lähtiessään tietää voittaes-saankin päätyvänsä kor-keimmillaan 15:lle sijalle, Kalevi Helppolainen tote-aa kuvaillessaan tilannetta suljetun SM-liigan aikaan.

- Kaiken perustana pi-tää olla urheilullisuus ja mahdollisuus nousta niin ylös kuin urheilullisesti rahkeita on. Viime kevään karsintapelit osoittivat, että paljon puhuttu tasoero liigan hännän ja Mestiksen kärjen välillä on häviävän pieni, mies jatkaa.

Kalevi Helppolainen tietää mistä puhuu. Mies osallistui Mestisseurojen

muodostaman Sarjaseurat ry:n puheenjohtajana ja Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuuston 1. vara-puheenjohtajana kaikkiin niihin neuvotteluihin, joita viiden vuoden ajan käytiin SM-liigan avaamisen ja karsintojen palauttamisen puolesta.

Perusteluina SM-liigan sulkemiselle oli sekä SM-liigan että Mestiksen seu-rojen talouden paranta-minen kilpailuymäristöä rauhoittamalla. Tämän tavoitteen toteutumisesta ei Helppolaisen mukaan ollut merkkejä, enemmin-kin päinvastoin.

- Kaikki faktat puhuivat liigan avaamisen puoles-ta. Seurojen taloudellinen tilanne ei suljetun liigan ansiosta parantunut, päin-vastoin. Ja olihan tilanne kestämätön yhteistyö-kumppaneiden ja yleisön kannalta, kun liigassa moni sarjataulukon poh-jalle juttunut seura myi tammikuun lopulla par-haat pelaajansa pois paika-takseen taloudellista tulos-taan, Helppolainen toteaa.

Urheilullisuus onkin sana, joka esiintyy Help-polaisen puheessa taajaan SM-liigan avaamisesta pu-huttaessa. Mutta mikä oli se tekijä, joka sai suljetun liigan puolesta liputtaneet SM-liigaseurat lopulta myöntymään karsintojen palauttamiseen?

- Kyllähän siellä kiivasta keskustelua käytiin. Urhei-lullisuus ja laajempi näkö-kanta suomalaisen kiek-koilun puolesta puolsivat karsintojen palauttamista. Suomen kokoisessa, pie-nessä maassa ei yksinker-taisesti ole varaa hukata resursseja sillä tavalla. Ja kyllähän iso rooli lopul-lisen päätöksen sinetöin-nissä oli Suomen Jääkiek-koliiton puheenjohtajalla Kalervo Kummolalla.

”Ylöspäin pitää päästä”

Keväällä 2009 suljetun liigan aikakauden jälkeen ensimmäisissä karsinnois-sa kohtasivat Porin Ässät sekä Mestiksen mestaruu-teen yltänyt Vaasan Sport. Karsintasarjasta kehkeytyi

urheiludraamaa ja -viih-dettä parhaimmillaan, kun tapahtumat kentällä ja sen ulkopuolella keräsivät suuren median huomion.

- Vaasan Sportille pitää

kyllä nostaa hattua tais-telusta. Tasoero Ässien ja Sportin välillä oli häviävän pieni ja Sport taisteli kyllä huikealla tavalla aina seit-semänteen otteluun saak-ka, Helppolainen myhäi-lee.

- Pitää myös muistaa, ettei Sport ollut Mestikses-sä mitenkään ylivoimainen menneellä kaudella, eli sikäli se ei antanut miten-kään vääristynyttä kuvaa Mestiksen yleisestä tasos-ta.

- Kevään karsintasarja oli voitto koko suomalai-selle jääkiekkoilulle. Se osoitti, että karsintoja tar-vitaan, ja toisaalta se osoit-ti myös että ne tarjoavat sitä draamaa mikä suurta yleisöä kiinnostaa.

Karsintojen televisi-oinnista nousi julkinen ihmettely kesken ottelu-sarjan, kun kävi ilmi ettei SM-liigan televisioinnista vastaava Canal+ kyennyt tarjoamaan kiekkodramaa kotikatsomoihin. Mestistä ansiokkaasti televisioiva Urheilukanava otti haas-teen vastaan ja televisioi seitsemännen ja ratkaiseva karsintaottelun. Tuloksena kanavan historian suurin katsojamäärä, kun par-haimmillaan ottelua seura-ri Finnpanelin mittauksen mukaan 266.000 katsojaa.

- Uskon vahvasti, että karsinnat ovat lunastaneet nyt paikkansa suomalai-sessa jääkiekossa. Kilpai-

lua tarvitaan ja ylöspäin-pääsyn mahdollisuus pitää olla. Se kehittää Mestistä, ja toisaalta Mestis on suo-malaisen kiekkoilun kan-nalta erittäin tärkeä sarja,

sillä se on nimenomaan se sarjaporras, jonka kautta moni A-juniori saa tuntu-man miesten peleihin ja voi edetä ylöspäin.

Mutta, mutta. Liigan avaamisesta puhuttaes-sa on totuttu tarttumaan myös siihen liiketaloudel-listen realiteettien pykä-lään. Onko Mestis-paikka-kunnilla ja talousalueilla sitten tarpeeksi puhtia ot-taakseen liigan asettaman haasteen vastaan?

- Mestisjoukkueet edus-tavat monilta osin saman-kokoisia kaupunkeja ja talousalueita, joita nykyi-sellään on liigassa. Liigaan noustakseen on uuden seu-ran lunastettava ns. ”lii-gaosake”, jonka hinnaksi SM-liiga ilmoitti keväällä 1,6 miljoonaa euroa. En ole missään nähnyt selkei-tä perusteluita sen hinnal-le, eli näen sen kyllä vielä pienenä jarruna, jolla ha-lutaan viimeiseen asti hil-litä Mestisseurojen mah-dollisuutta nousta liigaan, Helppolainen pohtii.

”Liigakarsinnat ohjaavat myös Kiekko-Vantaan tavoitteita”

Helppolaisen kausi Sarja-seurat ry:n puheenjohta-jana päättyi vuosi sitten keväällä. Mies oli luopu-massa paikastaan jo vuotta aiemmin, mutta koki, että liigaporttien avaaminen oli niin tärkeä asia, että halu-

si viedä projektin maaliin saakka.

Työ jääkiekon parissa kuitenkin jatkuu. Se jat-kuu nimenomaan Kiekko-Vantaan parissa. Sarjaseu-

rat ry:n puheenjohtajuu-den aikana Helppolainen oli luonnollisesti myös Kiekko-Vantaan puheen-johtajana. Oman seuran toimintaedellytysten pa-rantamiselle onkin talous-neuvos Helppolaisella nyt enemmän aikaa.

Kiekko-Vantaa on pää-kaupunkiseudun kolmen liigaseuran rinnalla toimi-va Mestis-seura, ja luon-nollisestikin herää kysy-mys, kuinka liigaporttien avaamisessa aktiivisesti mukana ollut Helppolai-nen aikoo nyt kehittää Kiekko-Vantaata. Eli tu-leeko muutos näkymään myös vantaalaisseuran toi-minnassa ja tavoitteissa?

- Ilman muuta se tu-lee näkymään Vantaalla. Liigan avautuminen luo myös meille mahdollisuu-den. Meillä on parhaillaan neuvottelut osakeannista meneillään. Lisäksi kes-kustelemme Vantaan kau-punginjohdon kanssa jää-hallin kehittämisestä.

Helppolaisen puheista on helposti tulkittavissa, että avautunut mahdolli-suus halutaan ottaa myös vantaalaisseuran toimin-taa ohjaavaksi tavoitteek-si.

- Kyllä me haluamme tavoitella paikkaa SM-lii-gassa. SM-liiga on meidän tavoitteena muutaman vuoden tähtäimellä ja nyt toimintaa kehitetään se ta-voite mielessä.

SM-liigan portit jälleen auki – myös Kiekko-Vantaalle

8 KIEKKO-VANTAA

Vantaan Yrittäjät ja Kiekko-Vantaa etsivät molempia hyödyttäviä yhteistyön malleja kaudelle 2009-2010.

Yhteistyön tuoma näky-vyys ja jäsenille kehitel-tävät jäsenedut eivät ole pahitteeksi kummalle-kaan osapuolelle usko-vat Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Häkkinen ja Kiekko-Vantaan toimitusjohtaja Kimmo Kiuru. Tikku-rilan Valttiareenaan ja Kiekko-Vantaan toimin-taan liittyvän yhteistyön myötä muutumme tä-

täkin kautta näkyväksi monelle vantaalaiselle jääkiekon ystävälle ja ihan tavalliselle vantaa-laisellekin, toteaa Häk-kinen.

Miksi näkyä muille kuin yrittäjille?

Mutta eikö yrittäjien edunvalvontajärjestön tulisi näkyä lähinnä yrit-täjille? Eiväthän kaikki Valtti-Areenan yleisöstä ole yrittäjiä kuten eivät kaikki tämän Kiekko-Vantaan liitteenkään lu-kijat.

- Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Pitää muistaa, että paikalliset yrittäjät ja yrittäjäjärjes-tö ovat myös osa Van-taata ja vantaalaisuutta. Haluamme olla tälläkin tavalla mukana esimer-

Paikallisia palveluja kannattaa käyttää hyödyksi – niin markkinoinnissa kuin muutenkin, muistuttaa Vantaan Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Valtonen.

Yrittäjät ja Kiekko-Vantaa yhteistyöhön

kiksi tukemassa toimin-taa, joka muun muassa mahdollistaa mielekkäi-tä harrastusmahdolli-suuksia nuorille, toteaa Vantaan Yrittäjien pu-heenjohtaja Tommi Val-tonen.

Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä kasvaa

Yleinen näkyvyys siis lisää paikallista tunnet-tuutta ja vaikuttaa sen myötä jäsenmäärän kas-vuunkin, jatkaa Juha Häkkinen. Urheilumark-kinointi on eräs tapa tä-hän.

- Valitsemamme tie on myös toiminut, sillä esi-merkiksi vuoden sisällä on Vantaan Yrittäjien jäsenmäärä kasvanut kokonaista 23 prosent-tia, kun koko Suomessa

jäsenkasvu on ollut noin 6-7 prosentin luokkaa.

Paikalliset palvelut torjuvat taantumaa

Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa on mo-nen yrittäjänkin etsittä-vä uusia toimintatapoja, miksi ei siis järjestönkin. Tommi Valtonen muis-tuttaa myös siitä, että vantaalaiset voivat vai-kuttaa paikallisia palve-luja käyttämällä ja tätä myötä loiventaa taantu-mankin vaikutuksia.

- Nyt jos koskaan on-kin yrittäjän aika olla yrittäjäjärjestön jäsen ja kuluttajan puolestaan luottaa kotimaisiin yri-tyksiin. Yhdessä olemme enemmän!

9KIEKKO-VANTAA

Jokaiselle jotakin!PitopyykkiLakanapyykkiPöytäliinatTäkit, tyynyt, petarit

TyöhaalaritHevosloimetEtuteltatKiekkokamppeet

Räsymatot, puuvillamatotVillamatot, plyysimatotKäytävämatot, durrimatotAidot matot, kelim-matot

www.mattolaituri.info

Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta!

Pesukoneet

MankelitIsot kuivuritIsot kuivaushuoneet

Tervetuloa nopean palvelun ja hyvän tuulen pesulaan!

10 KIEKKO-VANTAA

Kiekko-Vantaan päävalmentaja-na kaksi vuotta toiminut Harri

Ahola ei pelkää haastei-ta. Hän näkee, että van-taalaisen jääkiekkoilun suunta on ylöspäin, mut-ta toisaalta nyt vaaditaan

myös kärsivällisyyttä. Porras portaalta joukkue ja koko seura kulkevat kohti pitkän ajan tavoit-teita.

Harri Ahola ehti jo tammikuussa ilmoitta-maan jättävänsä vantaa-laisjoukkueen pääval-mentajan pestin kauden jälkeen. Kiekko-Vantaan seurajohto ei kuitenkaan päästänyt miestä niin helpolla. Ahola haluttiin pitää seurassa ja miehen pään kääntämiseksi seu-ra tarjosi päävalmentajan pestin jatkoa osana koko-naispakettia, josta Ahola ei voinut kieltäytyä.

- Kaksi vuotta on tehty kovaa työtä. Realiteetit Vantaalla eivät ole sarjan helpoimmat, mutta se on vain haaste. Pidän niistä. Viime kausi meni hyvin, mutta käytännössä jou-duttiin pelaamaan kaksi kautta yhden kauden si-sällä, Ahola toteaa viita-ten tärkeiden pelaajien loukkaantumisiin ja siir-tymisiin pois joukkueesta kesken kauden.

- Kun seurajohto kysyi kauden jälkeen kiinnos-tustani jatkaa, tuntui,

että homma jäi vielä kes-ken, joten nyt kun sopi-va paketti löytyi, jatkan enemmän kuin mielelläni projektin parissa.

Ahola tunnetaan kiek-kopiireissä etenkin nuor-ten pelaajien parissa toi-mineena valmentajana,

joten mies on mielellään mukana projektissa, jossa sekä pelaajat että koko seura hakee pitkäjänteistä kehitystä.

-VMeillä ei ole mahdol-lisuuksia hankkia sarjan parhaita yksilöitä. Niinpä se tie, minkä me olemme valinneet, on pitkäjäntei-nen kehittyminen. Yksi-lötasolta se lähtee, että edetään askel kerrallaan. Kyseessä on toisaalta iso kokonaisuus, jonka pitää kulkea samaan suuntaan.

Menneen kauden on-nistumisen taustalla oli vahva joukkuehenki, joka mahdollisti parrasvaloi-hin nousseiden tähtien kypsymisen lopullista lä-pimurtoa varten.

- Viime kaudella meil-lä oli vaihtuvuutta jouk-kueessa liikaa. Mutta toisaalta samlla joukkue hitsautui hienosti yhteen. Tärkeää oli, että puku-koppiin saatiin aina ka-vereita, jotka toivat sin-ne enemmän ilmaa kuin veivät sitä pois, Ahola kuvailee.

- Loppujen lopuksi hommassa ei ollut sijaa sattumille, vaan kyse oli

vahvasta sitoutumisesta jokaisen joukkueen jäse-nen osalta.

Kiekko-Vantaan kausi päättyi loppujen lopuksi puolivälieriin Kajaanin Hokkia vastaan. Edellis-kaudella Kiekko-Vantaa jäi täpärästi pudotuspe-lien ulkopuolelle, joten tuloksellisestikin mennyt kausi oli askel parempaan suuntaan.

”Yksilöiden kehittyminen vie kokonaisuutta eteenpäin”

Aholalla on nyt kahden vuoden kokemus joukku-een kehittämisestä Van-taalla. Suunta on Aholan mukaan oikea, ja jo viime kaudella tapahtui selvää kehitystä miehen ensim-mäiseen päävalmentaja-kauteen verrattuna.

- Edellisellä kaudella jouduimme nostamaan kavereita suoraan A-junioreista edustusjouk-kueen runkopaikoille. Askelma oli liian korkea eikä pelaajat ehtineet kehittyä uusia haasteita varten. Menneellä kau-della meillä oli vahvempi keskitaso, kun nämä run-komiehet olivat saaneet vuoden aikaa kehittyä.

Kahden vuoden perspektiivillä Harri Aho-la pystyy nimeämään hel-posti pelaajia, joiden hän on nähnyt ottavan juuri pelillisellä puolella niitä askeleita, joita hän pitää välttämättömänä vantaa-laisen kiekkoilun kehitty-misen kannalta.

- Jussi Haapasaari oli kolmossentterinä, kun tulin joukkueeseen. En-simmäisellä päävalmen-tajakaudellani nostimme hänet kakkossentterin rooliin, vaikkakin lopulta loukkaantumisten vuok-si hän nousi lopulta yk-köskeskushyökkääjäksi. Menneellä kaudella Jussi olikin sitten meidän yk-kössentteri.

- Toinen hyvä esimerk-ki on Toni Jeskanen, Kiekko-Vantaan oma ju-niori. Seurajohdolla on selvä tahtotila kehittää omia kasvatteja edustus-joukkueen runkopelaa-jiksi ja Jeskasen Toni on lähtenyt nelosketjusta liikkeelle parisen vuot-ta sitten ja ensi kaudeksi kaavaillaan jo paikkaa kakkossentterinä.

- Roope Talajan kehit-tyminen on niin ikään hy-vin kuvaavaa. Pari vuotta sitten sanottiin, ettei mie-hessä ole liigapotentiaa-lia. Oli meilläkin roolissa, että välillä ei mahtunut edes harjoittelurinkiin.

Menneellä kaudella teki runkosarjassa tehot 17+9 ja oli kauden Vantaalla loppuun saakka pelan-neista pelaajista paras maalintekijä.

Mestiksessä pelaajat ovat pääosin opiskelijoita tai tekevät päiväaikaan ansiotöitä, joten kehitty-minen pelaajana on Van-taallakin harjoitusmääri-en vuoksi hyvin vaativaa. Alkavalle kaudelle Harri Aholalla on mahdollisuus järjestää kaksi harjoi-tuskertaa päivässä, mikä mahdollistaa varmasti aiempaa paremmat mah-dollisuudet sekä joukkue-pelin että yksilötaitojen kehittämiseen.’

- Yksilötasollakin on huomioitava se, että pe-laajan kehitys ei aina mene pelkästään eteen-päin. Motivaatio, elä-mäntilanne ja muut sei-kat saattavat hidastaa kehittymistä ja nämä on otettava huomioon, kun prosessia käydään eteen-päin, Ahola kertoo.

”Kännykänakku-indikaattori lupaa hyvää”- Totta kai olisi mukava,

jos olisi iso pelaajabudjet-ti ja voisi valita pelaajat. Mutta Vantaalla toimin-taa halutaan rakentaa resurssien puitteissa ja yhä enemmän niin, että omat juniorit rakenta-vat edustusjoukkueen rungon. Meillä on hyvä B-ikäluokka tulossa ja A-junioreista pyrimme joka vuosi nostamaan uusia kavereita edustusjoukku-een mukaan.

Ahola myöntää, että kilpailu Mestiksessä on kovaa ja kilpailijat, eli muut seurat, kehittyvät niin ikään. Kilpailus-sa mukana pysyminen vaatiikin kovaa työtä ja kärsivällisyyttä toteuttaa suunnitelmia.

Mestiksen rooli pelaaji-en hautomona on Aholan mielestä tärkeä suoma-laisessa kiekkoilussa. Sa-malla kun sarjan arvostus nousee, kovenee myös joukkueiden kilpailu pe-laajista. Tässä kilpailus-sa Kiekko-Vantaa haluaa menestyä ja luoda Van-taalle imua.

- Pari vuotta sitten ti-lanne ei ollut kovin hyvä. Imua ei ollut lainkaan. Nyt tilanne on toinen.

Pari viimeistä viikkoa on joutunut kännykkää la-taamaan jopa kesken päi-vän, kun akku on tyhjen-tynyt sen takia, että koko ajan on oltu puhelimes-sa. Kyllä se kertoo siitä, että imua ja kiinnostusta Kiekko-Vantaata koh-taan on, Ahola myhäilee tyytyväisenä.

- Meidän pitää olla nyt ammattitaitoisia jouk-kueen rakentamisessa. Joukkueen rungon näki-sin mielelläni koostuvan viime kauden pelaajista. Eturiviin ja toisaalta pe-rälle haetaan nyt uusia kavereita. Uudistuksiakin tarvitaan.

Vaikka joukkueen ra-kentaminen ja pitkäjän-teinen kehittäminen ovat-kin työlistalla korkealla, Ahola myöntää, että voit-taminen on se mikä kiin-nostaa.

- Totta kai halutaan voittaa pelejä, mennä pudotuspeleihin ja joku päivä vielä kurottaa po-kaalille saakka. Meidän pitää kuitenkin nähdä iso kuva ja kärsivällisesti ke-hittää asioita eteenpäin. Sitä kautta päästään ta-voitteisiin.

Päävalmentaja Ahola:

”Vantaalle on imua”

11KIEKKO-VANTAA

Historian yhdeksäs Mestis-kausi saatettiin päätökseen huhtikuun

puolivälissä Itämeren aalloilla, kun perinteisellä Gaalaristei-lyllä palkittiin kauden parhaat joukkueet, pelaajat, valmen-tajat sekä erotuomarit. Illan suurin tähti ja palkintorohmu oli Kiekko-Vantaassa kaudella 2007-2008 läpimurron teh-nyt TuTo:n Jarmo Jokila, joka palkittiin Kultaisella Kiekolla sarjan parhaana pelaajana (pe-laajien äänestämä), parhaana hyökkääjänä sekä pistepörssin voittajana. Kauden parhaana maalivahtina palkittiin Joki-poikien Antti Ore ja parhaa-na puolustajana LeKi:n Juha Leimu. Vuoden valmentajak-si valittiin Jokipojat hopealle luotsannut Jarno Pikkarainen. Pikkarainen palkittiin myös vuoden Fair Play-valmentaja-na. Kiekko-Vantaan pelaajista risteilyllä palkittiin hyökkääjä Roope Talaja, joka keräsi kau-den aikana eniten Kiekkovaki-omitalipörssi-pisteitä.

Muut palkitut:Kauden Mestis Media: Urheilukanavan Friday Night Live-toimitusFair Play-palkinto: SaPKoKauden Mestis-seura: Hockey Team Vaasan Sport Oy

Perinteinen Gaalaristeily päätti Mestis-kauden 2008-2009

Sarjaseurat Ry:n puheenjohtaja Jukka Toivakka avasi Gaalan.

www.riha.fi

Paras erotuomari: Jari LeppäalhoTehopelaaja: Mikko Liukkonen, Koo-KooMaalipörssin voittaja: Lou Dickenson, KooKooOpiskelijapalkinto: Petteri Muotka, D TeamVeikkauspörssin voittaja (runkosarja): Mikko Liukkonen, KooKooVeikkauspörssin voittaja (Play Offs): Antti Ore, JokipojatHerrasmiespelaaja: Jaakko Pellinen, LeKiVuoden tulokas: Samuli Kivimäki, SportPlay Offsien arvokkain pelaaja: Tuo-mas Takala, Sport

All Stars-kentällinen (valittiin yleisöäänestyksellä)

Maalivahti: Jaakko Suomalainen, SportPuolustajat: Jarkko Immonen, Jokipo-jat ja Tuomas Immonen, SportHyökkääjät: Lou Dickenson, KooKoo, Tero Forssell, TuTo ja Jarmo Jokila, TuTo

Kuvat: Kenneth Lehtinen

Ex-lohipaita Jarmo Jokila oli illan palkituin pelaaja.

Roope Talaja keräsi lohipaidoista eniten Kiekkovakiomitali pisteitä kaudella 2008-2009.

Gaalaristeilyn palkintopöytä.

12 KIEKKO-VANTAA

Vantaan konttorit0200 3000nordea.fi

Tule keskustelemaan sijoitusvaihtoehdoista!Sijoitusneuvojamme auttaa sinua löytämään juuri

sinun tilanteeseesi sopivimmat säästö- ja sijoitus-

vaihtoehdot. Käydään yhdessä läpi taloudelliset

A

suunnitelmasi ja sijoitustarpeesi sekä tarjolla olevat

sijoituskohteet. Soita ja varaa aika konttoristamme.

Vantaan konttorit0200 3000nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj