Ennakointikamari

Kaupunkitutkimus TA OyPäivi Kilpeläinen

4/2011

Majoitus- ja ravitsemisala 2011

Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen

osaamistarpeista

2

Sisällys Tiivistelmä tuloksista ............................................................................................................................ 3

1 Kyselyn tausta ja tavoite ................................................................................................................... 6

2 Toimialan esittely Uudellamaalla ...................................................................................................... 8

3 Vastaajien tausta ............................................................................................................................. 10

4 Yritysten työvoiman tarve ............................................................................................................... 11

5 Yritysten rekrytointi ........................................................................................................................ 13

6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus ............................................................................................ 15

7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ................................................................................... 22

LIITE 1: Avoimet vastaukset ............................................................................................................... 25

3

Tiivistelmä tuloksista

Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoi-man turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun amma-tillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamisek-si. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi.

Majoitus- ja ravitsemisalan kysely on ensimmäinen vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilai-toksille Uudellamaalla.

Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista kolmasosa, joten vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa työnantajajoukkoa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Oppilaitoskyselyyn vastasivat 11 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta ja kaksi toimialajärjestöä. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten ja oppilaitosten suhtautuvan positiivisemmin toimialan tulevaisuuteen kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä, jossa suurin osa molempien ryhmien vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työntekijöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäsosalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä. Sekä yritysten (72 %) että oppilaitosten (95 %) vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimpia majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia muutoksia olivat työvoiman liittyvät muutokset, joista eniten mainintoja sai ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heik-keneminen. Toisena työvoimaan liittyvänä muutoksena suurena muutoksena nähtiin työvoimapula, työ-voiman saatavuuden heikkeneminen kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa sekä sitä kautta ulkomaalaisen työ-voiman tarpeen kasvu. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaike-uksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Työvoiman rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet, sillä kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisikin halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai ikääntyneitä yli 50-vuotiaita yrityk-sen palvelukseen. Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löy-tää tarjoilijoita. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli

4

vaikeuksia saada työntekijöitä. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: toimialan palkkaus, avoimeen tehtävään ei ole hakijoita ja hakijoiden vähäinen työkokemus. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Sitä vastoin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennys-kouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaiseen kyse-lyyn verrattuna tulokset ovat vastaavia, ainoastaan yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaa-vuuteen on lisääntynyt. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioikin aikuiskoulutuksen merki-tyksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat olivat pääosin tyytyväisiä nuorten ja aikuisten alueen ammatilliseen koulutustarjontaan. Yrityksillä tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaslähtöisyys ja käytännöntaidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Ammatillisessa osaamisessa yritysten edustajien kolmen kärki oli seu-raava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääasiassa omaa koulutusta (lähes 80 % vastaajista), työs-säoppimista (lähes puolet vastaajista) ja oppisopimuskoulutusta (lähes kolmasosa vastaajista). Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava:

1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Rekrytointi 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa

Oppilaitosten edustajien kolmen kärki on seuraava:

1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Oppilaitos – ja oppisopimuskoulutusyhteistyö

Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavutta-vat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastauksissa nousi esiin kolme tekijää, joka vastaajien mielestä takaa oppimisen: oppijan selkeät tavoitteet, koulutettu ohjaaja (tai koko työyhteisö) sekä arviointi yhdessä opet-tajien kanssa. Osa vastaajista tyytyi vain toteamaan, että yrityksessä arviointi ja tukeminen toteutui hyvin. Muutamalla vastaajalla ei ollut tietoa asiasta tai koki, ettei ollut saanut riittävää ohjausta oppilaitokselta. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmär-rystä mm. toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti työelämän jaksoja, koulutusta tai yritysvierailuja. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä tilanteeseen eikä vasta-uksissa ollut kehittämisehdotuksia.

5

Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saa-dut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen viisi tunnetuinta oppilaitosta olivat:

1. Omnia 2. Ravintolakoulu Perho 3. HAAGA-HELIA 4. Amiedu 5. Edupoli ja Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto

6

1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkau-punkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Enna-kointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitosselvitykset, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Osaamisselvityksiä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, metalli- ja koneteollisuus sekä kulttuu-riala. Nyt tehtävän majoitus- ja ravitsemisalan ennakkokyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Hel-singin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenyritysrekistereitä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. Linkki saatekir-jeineen lähetettiin yhteensä 496 yritykselle. Yrityskyselyn vastausprosentti oli 9 % (n=44). Henkilöstömää-rältään vastanneet yritykset edustavat kuitenkin suurta osaa alueen yrityksistä, joten kysely tarjoaa myös arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Lisäksi kysely lähetettiin neljään edunvalvontajärjestöön. Oppilaitoksista 11 ja toimialajärjes-töistä kaksi vastasi kyselyyn. Oppilaitoskyselyn vastausprosentti oli 68 %. Uudellamaalla tarjottavasta alan koulutuksesta järjestetään näiden 11 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 80 % (vuosi 2009) ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoissa mi-tattuna noin 58 % (vuosi 2011). Oppilaitosvastaajat edustavat uudemman alan ammatillisen koulutuksen tarjonnasta 4/5-osaa.

7

Ennen tulosten esittelyä käydään läpi toimialan merkitystä alueella luvussa 2. Kyselyiden tulokset ja haas-tatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 3: Vastaajien tausta luku 4: Yritysten työvoiman tarve luku 5: Yritysten rekrytointi luku 6: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 7: Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn Ennakointikamarin kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta.

8

2 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikoista kolmasosa sijaitsee Uudellamaalla. Samoin henkilöstöstä 38 % työskentelee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 40 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokes-kus Yritysrekisteri 2009.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty toimialan henkilöstön ja toimipaikkojen osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Kuvio 2.1: Majoitus- ja ravitsemistoimialan henkilöstö ja toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä

9

Helsingin seudun toimialakatsauksen 1/2011 mukaan Helsingin seudun majoitus- ja ravitsemisalan liikevaih-to kasvoi ennakkoarvion mukaan 4 % edellisvuodesta vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2006 majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on kasvanut 14 %. Tukkuhinnat ovat nousseet samana aikana 10 % ja kuluttajahinnat 9 %. Toimialan palkkasumma jatkoi vakaata kasvua vuoden lopussa ja kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän trendin loiva kasvu taittui. Henkilöstömäärä supistui ennakko-arvion mukaan 2 % edellisvuodesta, hieman aiempaa hitaammin. Majoitus- ja ravitsemisalan palkkasumma on kasvanut 16 % vuodesta 2006. Alan henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin vuonna 2006. Majoitus- ja ravitsemisalalla oli työvoimatutkimuksen mukaan noin 28 300 työpaikkaa Helsingin seudulla viimeksi kulu-neen vuoden aikana. Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikko-ja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta):

- ravitsemisalan työntekijät: noin 12 000 työpaikkaa - majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat: noin 4 000 työpaikkaa - matkapalvelutyöntekijät: noin 2 000 työpaikkaa - siivoustyöntekijä: noin 11 000 työpaikkaa

(Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 – osaamisella kohti tulevaisuutta.)

10

3 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä1

Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset:

(kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yri-tyksiä edusti vastaajista viidesosa, mikä on noin 5 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Näin ollen vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa joukkoa kuin edellisessä kyselyssä. Lähes kaikki vastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä,%

Amiedu Adulta Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, aikuisopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, ammattiopisto Helmi Liiketalousopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Luksia oppisopimuskeskus Ravintolakoulu Perho Vantaan ammattiopisto Varia

1 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumatto-muudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää.

0 5 10 15 20 25

2-4

5-9

10-19

20-49

50-99

100-249

250+

%

Yrityksen henkilöstömäärä

11

Lisäksi vastaajina toimivat myös seuraavat toimialajärjestöt: Suomen Restonomit – Sure ry MaRa ry

Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat koulutusyksikön johtajat, päälliköt tai kouluttajat.

4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen mää-rän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista reilu neljäsosa arvioi, että työpaikko-jen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Suurin osa yritysvastaa-jista, 65 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja vain 7 % puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä suurin osa yritysvastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan, joten tällä hetkellä kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten suhtautuvan positiivisemmin tulevaisuuteen kuin vuonna 2009. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 85 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa ja 15 % säilyvän toimialalla ennallaan. Myös oppilaitoksissa suhtaudutaan tulevaisuuteen positiivi-semmin kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, %

Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Suu-rimmalla osalla, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työnteki-jöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäs-osalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Työpaikkojen määrä vähenee.

Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan.

Työpaikkojen määrä kasvaa.

%

Yritykset

Oppilaitokset

12

Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maa-hanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (72 %) tai säilymään ennallaan (26 %) (kuvio 4.2). Vain 2 % yritysten edustajista katsoi maahanmuuttajataustaisen työvoiman merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 95 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritykset että oppilaitokset korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, %

Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä majoitus- ja ravitse-misalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Saadut vastaukset luokiteltiin sisäl-lön mukaan ryhmiin, joista muodostettiin vastausluokat. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yri-tysten ja oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmät muutokset koskivat työvoimaa. Tulevaisuuden tärkeimpinä muutoksina nähtiin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja työvoimapula sekä ulkomaalaisen työvoimatarpeen kasvu. Näiden lisäksi vastaajia arvioivat muutoksia työntekijöiden työssäjaksaminen ja sitoutuminen työhön. Myös taloudelliset muutokset, kuten esim. palkkaus, verotus ja sopimukset nähtiin tulevaisuuden haasteina. Lisähaasteita tuovat vielä muutokset työssä mm. asenne työ-hön, osa-aikatyöt, työtehtävien monipuolistuminen sekä pirstaloituminen. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä

0 20 40 60 80 100

Merkitys vähenee.

Merkitys säilyy ennallaan.

Merkitys kasvaa.

%

Yritykset

Oppilaitokset

MUUTOKSET TYÖVOIMASSA

Eläköityminen

Työvoimapula – työvoiman saatavuus

Verotus

Sopimukset

Palkka

Osa-aikatyöt

TALOUDELLISET MUUTOKSET

MUUTOKSET TYÖSSÄ

Sitoutuminen

Työssäjaksaminen

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen

Monipuolistuminen - pirstaloituminen

Asenne

Kilpailu

Ulkomaalaisen työvoiman tarve

13

5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaike-uksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Vain noin 5 % vastaajista katsoi, ettei toimialalla ole rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, yritykset arvioi-vat tällä hetkellä rekrytointivaikeuksien lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aika-na, %

Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palveluk-seen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai yli 50-vuotiaita yrityksen palve-lukseen (taulukko 5.1). Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita:

Kyllä, % Ei, %

a) rekrytoimaan maahanmuuttajia 80 20

b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin 37 63

c) rekrytoimaan ikääntyneitä yli 50-vuotiaita 73 27

d) pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa 44 56 Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumää-rä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ra-vintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita.

0 10 20 30 40 50 60

Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa

Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa

Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa

%

14

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli vaikeuksia saada työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Ravintolakokki 24 Tarjoilija 19 Ravintolapäällikkö 10 Kahvilatarjoilija 9 Ravintolatyöntekijä 8 Baarimestari 8 Ravintolan tarjoilija 7 Keittiöpäällikkö 7 Vuoropäällikkö 7 Suurtalouskokki 4 Hotellin myyntisihteeri 4 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki nousee esille selvästi: ensimmäisenä toimialan palkkaus, toisena se, ettei avoimeen tehtävään ole hakijoita ja kolmantena hakijoiden vähäinen työkokemus. Muina syinä vastaajat nimesivät seuraavia asioi-ta: hakijoiden asenne työhön, ammattitaidon puute, työpaikkojen suuri tarjonta sekä toimipisteen sijainti. Kahden vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: ensimmäisenä hakijoiden vähäinen työkoke-mus, toisena hakijoiden koulutus ja kolmantena työaika. Ainoastaan hakijoiden vähäinen työkokemus on säilyttänyt paikkansa kärki kolmikossa. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, %

Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostui eniten ammatin kuvaan liittyvien työtehtävien muutokset mm. hallinto- ja esimiestehtäviin liittyvät koulutukset. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä 1.

0 10 20 30 40 50 60

Työskentely-ympäristöHakijoiden vanhentunut osaaminen

Vastaajien nimeämä muu haasteHakijoiden kielitaito

Hakijoiden sosiaaliset taidotToimialan huono imago

TyöaikaHakijoiden koulutus

Hakijoiden vähäinen työkokemusAvoimeen tehtävään ei ole hakijoita

Palkkaus toimialalla

%

15

6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Sekä yritysten edustajat (61 %) että oppilaitokset (55 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. 45 % oppilaitoksista arvioi koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin, kun yritysten edustajista arvioi niin vain 18 %. Viidennes yrityksistä katsoi koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Vastaavasti yksikään oppilaitoksen edustaja ei katso-nut nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaisessa kyse-lyssä saatiin aivan vastaava tulos. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %

Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 60 % ja yritysten edustajista lähes 50 % arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Lisäksi oppilaitosten edustajista reilu kolmasosa ja yritysten edustajista lähes puolet arvioi ammattitaidon tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Molemmista vastaajaryhmistä alle kymme-nesosa katsoi vastaavuuden olevan huono.

0 10 20 30 40 50 60 70

Huonosti

Tyydyttävästi

Hyvin

%

Yritykset

Oppilaitokset

16

Verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on lisääntynyt ja oppilaitosten pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %

Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuk-sia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorten koulu-tuksen vastaamattomuutta perusteltiin eniten nuorten asenne- ja motivaatio-ongelmilla ja puutteellisilla työelämätaidoilla. Valmistuneiden taidot ja osaaminen nähtiin usein myös puitteellisina, lääkkeeksi ehdo-tettiin lisää käytännön työharjoittelua. Lisäksi koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä toivottiin saatavan lisää imua koulutukseen. Aikuiskoulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin motivaation ja käytännönhar-joittelun sekä koulutuksen puutteellisuudella. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi lähes 80 % vas-taajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, jonka valitsi hieman alle puolet vastaajista kolmen kärkeen. Kolmanneksi valikoitui oppisopimuskoulutus, jonka lähes kolmasosa vastaajista nosti kärki kolmik-koon. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmenkärki oli seuraava: ensimmäisenä tutkintoperusteinen koulu-tus, toisena yritysten oma koulutus ja kolmantena rekrytointi.

0 10 20 30 40 50 60 70

Huonosti

Tyydyttävästi

Hyvin

%

Yritykset

Oppilaitokset

17

Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %

Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten mainintoja sai esimieskoulutus. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Oppilaitosten edustajista 65 % ja yritysten edustajista 64 % arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa (kuvio 6.4). Noin kolmasosa molemmista vastaaja ryhmistä arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten edustajista alle kymmenesosa arvioi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähes tulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. Kuvio 6.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, %

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Maahanmuuttajien koulutus

Tutkintoperusteinen koulutus

Alihankinta

Täydennys- ja lisäkoulutus

Henkilöstövuorkaus

Työnkierto

Rekrytointi

Lyhytkestoinen koulutus

Oppisopimuskoulutus

Työssäoppiminen

Oma koulutus

%

0 10 20 30 40 50 60 70

Merkitys vähenee

Merkitys säilyy ennallaan

Merkitys kasvaa

%

Yritykset

Oppilaitokset

18

Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuk-sen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspal-velutaidot, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja myyntiosaaminen. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: vuorovaikutus- ja viestintätaidot, asiakaspalvelutaidot, ryhmä-työtaidot sekä vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Yrityksillä korostuvat asiakaslähtöisyys ja käytännön-taidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat venäjä (20 kpl) ja englanti (11 kpl). Yritysten muu nimeämä taito oli into, energia ja halu oppia uutta. Kuvio 6.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana,% Yritykset

0 10 20 30 40 50 60 70

Vastaajien nimeämä muu taitoErgonomia

TiedonhallintataidotOppimistaidot

YrittäjyysTyökyvyn edistäminen

AjanhallintataidotKestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen

TietotekniikkataidotTyöturvallisuus

Vieraiden kulttuurien ymmärtäminenYmmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen

RyhmätyötaidotJoustavuus

OngelmaratkaisutaidotKyky reagoida muutoksiin

Vuorovaikutus- ja viestintätaidotVastuuntunto

KielitaitoKäytännön taidot

Aloitekyky (aloitteellisuus)Myyntiosaaminen

Asiakkaan tarpeiden tunnistaminenAsiakaspalvelutaidot

%

19

Oppilaitokset

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Vastaajien nimeämä muu taitoErgonomia

TiedonhallintataidotTyöturvallisuus

Työkyvyn edistäminenYmmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen

MyyntiosaaminenOppimistaidot

Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminenTietotekniikkataidot

AjanhallintataidotAsiakkaan tarpeiden tunnistaminen

YrittäjyysKäytännön taidot

JoustavuusVastuuntunto

Kyky reagoida muutoksiinAloitekyky (aloitteellisuus)

OngelmaratkaisutaidotKielitaito

Vieraiden kulttuurien ymmärtäminenRyhmätyötaidot

AsiakaspalvelutaidotVuorovaikutus- ja viestintätaidot

%

20

Kuvio 6.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan nel-jän vuoden aikana,% Yritykset

Oppilaitokset

Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohja-koulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta.

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Vastaajien nimeämä muu taito

Kokouspalvelut

Elintarvikekemia

Ruokalajituntemus

Juomatietous

Kassatoimintojen hallinta

Ruuanvalmistusmenetelmien hallinta

Tapatietous ja etiketti

Tarjoilutavat

Hygienia ja puhtaanapito

Raaka-ainetuntemus

Erityisruokavaliotietous

Töiden ajoittaminen

Asiakaspalvelutilanteet

%

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Kassatoimintojen hallintaElintarvikekemia

JuomatietousTarjoilutavat

KokouspalvelutVastaajien nimeämä muu taito

RuokalajituntemusHygienia ja puhtaanapito

Tapatietous ja etikettiRaaka-ainetuntemus

ErityisruokavaliotietousRuuanvalmistusmenetelmien hallinta

Töiden ajoittaminenAsiakaspalvelutilanteet

%

21

Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toi-mialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että alueen koulutustarjonta vastaa mää-rällisesti toimialan tarpeita, erityisesti aikuisten koulutustarjonta nähtiin riittävänä. Kuitenkin lähes 40 % vastaajista katsoi, että nuorten koulutustarjonta on riittämätöntä. Vain muutama vastaaja katsoi, että kou-lutustarjonta on liiallista. Tulos oli samansuuntainen kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Myös silloin nousi esiin nuorten koulutustarjonnan puute alueella. Kuvio 6.7: Alueen ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnan vastaavuus toimialan määrällisiin tarpeisiin, %

Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin nuorten koulutuksen osalta rekrytointivaikeuksilla, alan heikolla houkuttelevuudella sekä alanvaihdoksilla ja heikolla motivaatiolla. Vas-taukset ovat luettavissa liitteessä 1.

0 20 40 60 80 100

Tarjontaa on liian vähän

Tarjontaa on sopivasti

Tarjontaa on liian paljon

Aikuisten koulutustarjonta

Nuorten koulutustarjonta

22

7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava:

6. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 7. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 8. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 9. Rekrytointi 10. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa

Oppilaitosten edustajien kolmen kärki on seuraava:

6. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 7. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 8. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 9. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 10. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö

Kuvio 7.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, yritysvastaajat %

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi

Stipendit

Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön

Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin

Opinnäyteaiheiden antaminen

Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä

Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille

Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta

Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille

Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa

Rekrytointi

Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö

Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille

Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille

%

23

Kuvio 7.2: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, oppilaitosvastaajat %

Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavutta-vat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastauksissa nousi esiin kolme tekijää, joka vastaajien mielestä takaa oppimisen: oppijan selkeät tavoitteet, koulutettu ohjaaja (tai koko työyhteisö) sekä arviointi yhdessä opet-tajien kanssa. Osa vastaajista tyytyi vain toteamaan, että yrityksessä arviointi ja tukeminen toteutui hyvin. Muutamalla vastaajalla ei ollut tietoa asiasta tai koki, ettei ollut saanut riittävää ohjausta oppilaitokselta. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmär-rystä mm. toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti työelämän jaksoja, koulutusta tai yritysvierailuja. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä tilanteeseen eikä vasta-uksissa ollut kehittämisehdotuksia. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saa-dut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen viisi tunnetuinta oppilaitosta olivat:

1. Omnia 2. Ravintolakoulu Perho 3. HAAGA-HELIA 4. Amiedu 5. Edupoli ja Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi

Stipendit

Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön

Opinnäyteaiheiden antaminen

Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta

Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille

Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa

Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille

Rekrytointi

Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö

Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille

Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin

Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä

Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille

%

24

Taulukko 7.1: Yritykset tunnistivat alueen oppilaitoksia ja niiden tarjontaa seuraavasti (oppilaitokset ovat aakkosjärjes-tyksessä) Oppilaitos Yritysmainintojen lkm Amiedu 28 Edupoli 16 HAAGA-HELIA 30 Helmi Liiketalousopisto 6 Helsingin palvelualojen oppilaitos 16 Helsingin oppisopimustoimisto 11 Keskuspuiston ammattiopisto 4 Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto 16 Omnia ammattiopisto ja aikuiskoulutus 38 Omnia oppisopimustoimisto 7 Ravintolakoulu Perho 39 Vantaan ammattiopisto 9 Vantaan ammattiopisto, aikuiskoulutus 8 Yrkesinstitutet Prakticum 9 Muu, mikä: Luksia, Humak Arcada Markkinointi-instituutti

2 1 1 1

Lopuksi kartoitettiin yritysten innokkuutta osallistua kehittämään ammatillisen koulutuksen työelämävas-taavuutta esimerkiksi toimimalla alan yritys-oppilaitostyöryhmässä tai osallistumalla syvähaastatteluun. Vastaajista kymmenesosa oli kiinnostunut kehittämistyöstä ja jätti yhteistyötietonsa. Lisäksi yrityksiltä ky-syttiin, haluaisivatko he, että alueen alan oppilaitos olisi heihin yhteydessä. Vastaajista 7 % ilmoitti haluk-kuutensa ja jätti yhteystietonsa. Myös oppilaitoksilta kysyttiin halukkuutta tai tarvetta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Vastaajista 43 % ilmoitti oppilaitoksensa jo kuuluvan johonkin yhteistyökuvioon.

25

LIITE 1: Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat normaalilla tekstillä ja oppilaitosten edustajien antamat vas-taukset ovat kursiivi-tekstillä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2015 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset:

a) Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito: ammattitaitoisen työvoimasta saatavuus heikkenee - pätevän henkilökunnan saanti - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus - Alan koulutuksen merkitys kasvaa - Ammatillisen osaamisen polarisoituminen - ammattihenkilöstön puute - ammattitaitoisen henkilöstön tarve - ammattitaitoisen työvoiman väheneminen - osaavan väen puute jatkuu - koulutetun väen saatavuus heikkenee edelleen - osaavan työvoiman puute - ammattitaitoinen työvoima - ammattitaitoisen työvoiman riittävyys - Pula koulutetusta työvoimasta kasvaa - työntekijän ammatillisen koulutuksen arvostus kasvaa - Koulutetun työvoiman tarve kasvaa

b) Työvoimapula - TYÖVOIMAPULA - Henkilökunnan saatavuus vaikeutuu - Työvoimapula - Työpaikkojen tarjonta kasvaa - työvoiman tarve lisääntyy - työpaikkoja tulee lisää - Kotimaisen työvoiman tarjonta laskee - työntekijätarve kasvaa - Työvoimapula - työvoiman saatavuus - työvoimapula, erityisesti keittiöpuolella - pula tarjoilijoista - Alalle valmistuvia tarjoilijoita liian vähän - tarjoilijoiden puute

c) Kansainvälistyminen - työvoiman liikkuvuus - maahanmuuttajataustaiset työntekijät lisääntyvät - kansainvälistyminen (ulkomaalaiset työntekijät) - ulkomaalaisten määrä lisääntyy - maahanmuuttajien määrän kasvu työntekijöinä kasvaa

26

d) Eläköityminen - suurien ikäluokkien kiihtyvä eläköityminen - suurien ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen - Eläköityminen - osaamisen poistuminen alalta eläköitymisen myötä Taloudelliset muutokset: palkka, verotus, sopiminen - Verotus - alv muutokset - ISOT.PALKAT - palkka - Alan palkkataso on heikosti kilpailukykyinen muihin aloihin verraten. Asian tunnettuus on kasvussa, alalle

hakeutuu vähemmän uusia ja ammattilaisten poistuminen kasvaa - sopimusvapaus - Työsopimusten joustavuus - pätkätyöt lisääntyvät Muut muutokset: - siivous ei kiinnosta - nuorten kielitaito heikkenee entisestään - kielitaitovaatimus korostuu. Alan opiskelijat eivät ymmärrä ruotsikielen tärkeyttä oman uransa kehityksen

kannalta - tekniikka - Matkailun kasvu lisää työpaikkoja - internet - vaihtuvuus kasvaa - Tarvetta asiakaslähtöisesti monen ikäisille työntekijöille - Palveluita tarvitaan lisää 2. Toiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset:

a) Työvoiman saatavuus - työvoima - ammattihenkilöstön puute - osaajista pula - pätevän henkilökunnan saanti - osaavan työvoiman saatavuus heikkenee - sopivien työntekijöiden väheneminen / saannin heikentyminen - pätevän työvoiman saatavuus - Vaihtuvuus kasvaa - liiketoiminnan kasvu, jolloin työvoimapula korostuu - Työvoimatarve - ammattitaitoisen koulutetun opiskelijajoukon valmistumismäärien pieneneminen - kouluttamattoman työvoiman osuus kasvaa. - Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saatavuustyövoima - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus - Kokkikoulutusta kehitettävä, erikoistuvien ravintoloiden määrä kasvaa - kokkien puute - Kahvilatyöntekijöiden tarve kasvaa

27

b) Työntekijöiden ikääntyminen - ikääntyvä työvoima - Suurten ikäluokkien poistuminen

c) Ulkomaalisen työvoiman tarve - ulkomainen työvoima - Ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa - Ulkomaisen työvoiman käyttö lisääntyy - Maahanmuuttajien osuus työvoimasta kasvaa - MUUTTAJATAUSTAINEN LISÄÄNTYMINEN - monikansallisuus työyhteisössä - Kansainvälistyminen - Maahanmuuttajataustaisen työvoiman osuus kasvaa. - maahanmuuttajien osuus työvoimasta nousee - Maahanmuuttajille työtä Työhön liittyvät muutokset - työhön asennoituminen vääristyy - työntekijöiden suomenkielentaito heikkenee - työtehtävät pirstaloituvat - työtehtävät monipuolistuvat - työmoraalin löystyminen - lyhyet työsuhteet - sitouttaminen - osa-aikaiset työt lisääntyvät (ei hyvä asia) - kulutuskäyttäytymisten muutos - palvelujen tuottamisen monipuolistuminen - Rajapinta hyvinvointipalvelujen kanssa synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja - palveluja ostetaan yhä enemmän Taloudelliset muutokset

a) Palkkaus, työn hinta ja työvoimakustannukset - työvoimakustannukset karkaavat käsistä - palkkakehitys - työsopimukset - alihankinta kasvaa - vuokrafirmojen määrä kasvaa Muut muutokset: - Kilpailu eri toimialojen kesken tiukkenee - venäjän kielen tarve kasvaa - tietotekniikkaosaamiselle olisi käyttöä. Enemmän IT osaamista kouluihin - Kulttuurisensitiivisyyden hallinta korostuu - lähiesimiesten osaamisen merkitys kasvaa - Leima läpikulkualasta voimistuu entisestään - Etätyö - Venäjän matkailijat 3. Kolmanneksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset:

a) Työvoiman saatavuus - Kotimainen työvoima ei riitä - pätevän henkilökunnan saanti

28

- ammattihenkilöstön puute - henkilöstö

b) Sitoutumiinen

- sitoutumishalukkuus vähenee entisestään - vaihtuvuus kasvaa - työntekijöiden sitoutuminen työhön vähenee - nuoren työvoiman työhön sitoutuneisuus on erilaista kuin vanhemman väen - alan vetovoima vähenee >vaikea saada sitoutunutta työvoimaa (ala rapauttaa itse alan pätkätöillä) - henkilöstön pysyvyys

c) Maahanmuuttajataustaisen työvoiman osuuden kasvu

- monikulttuurisuus - Vierastyövoiman merkittävä lisääntyminen - Maahanmuuttajien osuuden kasvu - Maahanmuuttajien koulutus - ulkomaílle suuntautuvan rekryn lisääntyminen - Pk-yrityksien osalta maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä kasvaa

d) Työssäjaksaminen

- yritysten panostukset työhyvinvointiin kasvavat - työkykyisen työvoiman väheneminen - Työuran pidentämispyrkimys raskaassa työssä aiheuttaa lisääntyviä poissaoloja - Osa-aikaisuus lisääntyy - Työhyvinvointi

e) Koulutus - moniosaajia tarvitaan - liian pitkälle koulutetaan - työttömyys kasvaa ammattikorkeakoulun käyneiden keskuudessa - koulutus vähenee - KOULUTUKSEN LISÄÄMINEN - Palkkaamme todennäköisesti eri alaa opiskelevia sillä alan opiskelijat eivät tuo mitään lisäarvoa sillä he ovat

oppineet vain sen jonka me olemme heitä opettaneet 8-10 viikon työharjoittelujien aikana. - alan koulutukseen liittyvät haasteet monikansallisuus ja teknologia huomioiden - Ulkomaisen työvoiman saannin ja koulutuksen merkitys kasvaa - esimieskoulutsten tarve lisääntyy - työnkuvan monipuolistuminen

Taloudelliset muutokset

a) Palkkaus - vuokratyövoima - kustannukset - palkkakehitys - työvoiman kallistuminen - Alv ja lainsäädäntömuutokset

b) Kilpailu - kilpailu - kilpailu muiden asiakaspalveluammattien välillä kasvaa

29

Toimialalla tapahtuvat muutokset - toimiala kasvaa - palvelun merkitys kasvaa - Toimintaympäristöjen muutokset - Suuret ikäluokat käyttävät enemmän rahaa - Muutokset eri rakenteissa Muut muutokset - asiakaskunta - suomenkielen asema - SIIVOJIEN PUUTE - Kotimaan matkailun kehitys

Mitkä työtehtävät mielestänne muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessänne? Moniosaaminen - Osaamisvaatimukset polarisoituvat, toisaalta tarvitaan vähemmän osaamista ja toisaalta huippuosaamista - Ravintolatyöntekijältä vaaditaan laaja-alaista osaamista, vastaanotossa/myynnissä muuttuu atk-taitojen vaati-

mukset koko ajan. Venäjän kieli Hallinto- ja esimiestehtävät - hotellinjohtajan taakkaa sen kun lisääntyy. - päällikkötehtävät - ravintolapäällikkö, vuoropäällikkö - päällikön tehtävät - johtaja tason työ Keittiö - keittiötyöt - kokin työt, tarjoilijan työt - KOKINTEHTÄVÄTI - Vähän ammattitaitoa vaativat aputehtävät sekä ravintolapäällikön tehtävät - ja kokki - Keittiössä työskentelevien henkilöiden työtehtävät Tarjoilija - Tarjoilijan työnkuva tulee muuttumaan erilaisten uusien palveluprosessimallien käyttöönoton myötä. - tarjoilijan toimenkuva laajenee - Tarjoilijan työtehtävät - tarjoilijan tehtävät - tarjoilija Muut työtehtävät - Myyntipalvelun tehtävät (siirtyvät enemmän sähköisiin järjestelmiin) - myyntineuvottelija - matkatoimistovirkailijan työ - Kaikki, kun päämiehemme rakentaa uuden pääkonttorin ja meidän jatko on vielä täysin avoinna. - Kaikkien - Sekä sali- että keittiöhenkilökunnan (osaavan sellaisen) tarve tulee kasvamaan. Palvelupuolen tehtävät sekä

määrällisesti että sisällöllisesti - Pitää ymmärtää lisää ATK:ta ja muistaa asioita..... - paperitehtävät siirtyvät tietokoneelle - Voi olla että tehtävät pristaloituvat pienempiin osatöihin, jotta perehdyttäminen ja opastaminen työhön on

nopeampaa ja tekijöitä saadaan paremmin.

30

Ei muutoksia - En usko, että muuttuvat. - Uskoisin että työtehtävät eivät hirveästi muutu. Baaritoiminta ja työtehtävät pysyvät ennallaan. Toivottavasti

määrä lisääntyy8)) - ei mikään. Koska nuorten koulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perus-tella mielipidettänne lyhyesti: Asenne ja työelämätaidot - Asenne on tärkeä. Tekniset taidot oppii, jos asenne on kunnossa. - asennevalmennusta työelämään –työelämätaitoja - Odotukset työelämää koskien usein epärealistiset. - Nuoret usein luulevat osaavansa jo kaiken koulusta päästyään ja palkkavaatimus on kova. Joustavuus työtehtä-

vissä on tärkeätä ja yhdessä tekeminen. - Yleissivistyksen ja käyttäytymisen sekä pukeutumisen merkitykseen panostettava - Työelämän pelisäännöt eivät ole kaikille selviä. Osalla heikko "työmoraali" ja motivaatio. Osalla huono sitou-

tuminen työhön. - Parempi karsinta jo kouluun pyrkijöistä jotta saada oikealla asenteella olevat henkilöt alalle. Olen törmännyt

vastaanotto koulutuksen saaneihin jotka eivät suostu tekemään yövuoroja. Käytöstapakasvatus ja olisi paikal-laan ja samalla voisi karsia pois nastanaamaiset ja irokeesikampauksen omaavat henkilöt varsinkin vastaanot-tovirkailija ammattiin pyrkijöistä. Kieliasu on joillakin todella heikkoa ja käytöstavat kyseenalaiset. Ura avautuu hyväkäytöksisille, siisteille hyvän kieliasun omaaville kielitaitoisille iloisille ihmisille. Vaatikaa jo vihdoinkin jo-tain oppilailtakin.

- Koulutuksen suunnitellut sisällöt vastaavat työelämätarvetta, mutta opiskelijoiden suhtautuminen ammat-tiin/kouluttautumiseen vaihtelee. Tämä aiheuttaa painotusten siirtymistä ammattiopinnoista kasvatukselli-siin aiheisiin.

- Opiskelijat tarvitsevat enemmän todenmukaista tietoa tulevien tutkintojensa tuomasta työelämän hyödystä ja soveltuvuudesta työelämään ja eri tehtäviin.

Puutteelliset taidot ja osaaminen - Hotellivirkailijoiksi hakeutuu ihmisiä jotka eivät suostu tekemään yövuoroja. Kielitaito on lähes olematon, pu-

huva suomea ja hieman englantia. IT osaaminen ja uuden osaamisen tuomisen yrityksiin puuttuu tyystin. - työturvallisuuteen ja omavalvontaan huomattavasti laajemmat panostukset - Suurimmat puutteet ovat ammattitaidon vakiintumattomuus käden taidoissa, työn joutuisuudessa sekä talou-

dellisuusajattelussa. - Keittiöpuolen koulutukseen hakeudutaan väärin perustein ja useat lopettavat koulun kesken tai vaihtavat salin

puolelle. Lisäksi perustaidot tuntuvat olevan hukassa, ihan perusasioihin kuten hygieniaan, omavalvontaan ja elintarvikkeiden käsittelyyn pitäisi laittaa enemmän aikaa, sekä lisätä harjoittelujen määrää niin, että asioita opittaisiin käytännössä

- Koulutusaikoja ei saa enää lyhentää ja koulutusten sisältöä keventää. perusosaaminen on oltava. - Myynti, markkinointi ja asiakkaan sitouttaminen tulisi ottaa koulutuksessa enemmän huomioon. Sosiaalinen

media, sähköinen markkinointi ja kommunikointi asiakkaan kanssa. - Monimuotokoulutusta kaivataan. Käytännön työkokemus vähäistä – lisää työharjoittelua - Koulusta valmistuvilla nuorilla ei ole käsitystä työn todellisesta luonteesta ja vaativuudesta. - KÄYTÄNNÖN-TYÖHARJOITUSY - Koulutus antaa pohjan, mutta taito ei riitä ilman työkokemusta - työssäoppimisjaksot tehokkaammiksi vaatimuksiltaan - Oppiminen tapahtuu harjoittelupaikoissa ei koulussa - Enemmän käytännösn opetusta ja lisää aloituspaikkoja opiskeluun alalle - Käytännön läheisyys - Työharjoittelua ennen koulutuksen aloittamista (restonomin tutkinto)pitäisi jälleen vaatia. Enemmän käytän-

nön johtamiskoulutusta ja vähemmän akateemista puuhastelua. Tämä on käytännön osaamisala - Pidempiä harjoittelujaksoja ammatillisessa koulutuksessa.

31

- Työharjoittelujaksojen määrää ja aikaa lisättävä ravintola-alan opinnoissa. - Käytännön harjoittelua todellisessa ympäristössä - ei pelkästään oppilaitoksen tiloissa - lisättävä.

Koulutuksessa tulisi panostaa työssäoppimiseen enemmän. Työolot ja -ympäristö ovat täysin erilaiset kuin kou-luissa. On vaikea löytää henkilöitä, jotka osaavat toimia paineen alla ja pystyvät ottamaan vastuuta.

- Työharjoittelu tulsi suorittaa kesäsisin, jolloin alalla on suurin tarve henkilökunnasta. - Enemmän ammattikoulutusta/harjoittelua työpaikoilla ja siellä työnantajien pitäisi antaa harjoittelijoiden myös

tehdä oikeita töitä eikä vain seisottaa. - Enemmän harjoittelua(mikäli työnantajat suostuvat)

Koulutusravintoloissa pitäisi antaa todenmukaisempi kuva ja potkia enemmän perseelle opiskelijoita. - käytännön kokemusta, työharjoittelut pakollisiksi. harjoittelu ennen oppilaitokseen hyväksymista tai alan työ-

kokemus ennen oppilaitokseen hyväksymistä pakolliseksi - Kannattaisi palata takaisin vanhaan järjestelmään, jossa työharjoittelut eli alaan tutustumiset olisivat pakollisia

ennen kouluun menoa. Samoin koulutuksen aikana tapahtuvia harjoitteluja tulisi resurssien puitteissa lisätä. Meillä juuri yksi alan koulua käyvä lopetti harjoittelun ja ilmeisesti koko alan opiskelun.

- työharjoittelun lisääminen - Lisää käytännönharjoittelua. Miten muuten voi tietää mitä haluaa tehdä isona? - Työelämä voisi avata enemmän mahdollisuuksia nuorten aitoon yrityksissä tapahtuvaan työssäoppimiseen

panostamalla aidosti työssäoppimisen ohjaamiseen resurssoimalla oikeasti aikaa ohjaamiseen ja oppimisen tavoitteiden saavuttamiseen. Työssäoppija on usein palkaton lisätyöntekijä.

- enemmän työelämässä suoritettavia, tavoitteellisia ja tarpeeksi pitkiä työssäoppimisjaksoja - Pidempiä työssäoppimisjaksoja Liian paljon / vähän koulutusta - Liikaa kouluetaan restonomeja ja tradenomeja, jotka tähtäävät vain päällikkötöihin ja ammattiosaajia, joilla on

ammattiylpeyttä on lian vähän. - Kokkipuollelle tulee tarjontaa paremmin , muttasalipuolen koulutuksen arvostus ja kiinnostus liian vähäistä - Matkatoimistoala on jäänyt miltei kokonaan huomiotta matkailualan koulutuksessa. Yhteistyöllä imua koulutukseen - KOULUTUKSESSA PITÄISI JO PYSTYÄ RAKENTAMAAN ALALLE IMUA JOTTA KOULUTUS EI MENISI HUKKAAN

KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN JA YRITYSTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN VOISI OLLA YKSI KEINO - Elinkeinoelämän ja koulutuksen vuoropuhelua, keskustelua vastuista odotuksista ja toimintaympäristöstä.

Koulutuksen taso ja tiedot auttavat aloittamaan työuran, eivät valmista siihen - Korkeammat vaatimusket päästä opiskelemaan alaa, ettei vain mennä kun hotelli kuulostaa kivalta - Koulujen pitäisi olla edelläkävijöitä jotka tuottavat ihmisiä tulevaisuutta varten eikä olla yli 10 v. alalta poistu-

neiden koulutettavina. Pakollinen työharjoittelukin on täysin edesvastuutonta kouluttamista, vastaanottavalle yritykselle ei anneta minkäänlaista opastusta tai koulutusta, ja kun ei makseta palkkaa niin ei voi paljon vaatia-kaan. Tekisivät edes parin viikon markkinointikampanjoita tai tutkimuksia yhdessä yrityksen kanssa tai jotain muuta hyödyllistä jossa osaaminen laitetaan koetukselle ja tehdään luovuudelle tilaa.

- Oppilaitos- ja yritysyhteistyötä on edelleen kehitettävä varsinkin alueellisesti, jotta työelämän muutosten edellyttämä osaaminen saadaan opetussuunnitelmiin ja käytäntöön mahd. joustavasti.

- Vuoropuhelua työelämän, oppilaitosten ja opetushallinnon välillä tehostettava. - Yrityselämä ja heidän työntekijät vahvemmin mukaan opiskelijoiden kouluttajiksi. - Ammatillinen lisä- ja jatkokoulutus on tärkeää. Polut tehtävä yksinkertaisiksi ja samalla varmistettava jat-

kokoulutuksen ajantasaisuus työelämän tulevien tarpeiden mukaiseksi. - Tutkinnot kaksivuotisiksi. - Tarvitaan pidempiä koulutuksia, yhteistyössä työelämän kanssa, työssäoppimisjaksot pidemmiksi. - 2. asteen oppilaitosten opettajat useammin työelämäjaksoille. Vahvempi osaaminen tämänpäivän työelä-

mästä. Koska aikuiskoulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustel-la mielipidettänne lyhyesti: Työmotivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan - Minulla on sellainen käsitys että ammattitaidon omaavat jatkokoulutukseen joutuneet on työvoimatoimistojen

pakottamia eikä sillä ole motivaation tai kiinnostuksen kanssa mitään tekemistä vaan jotuvat osallistumaan kursseille ettei menetä tukia. Työttömäksi jääneille pitäisi maksaa kertakorvauksena esim 120 päivän korvaus

32

ja sen jälkeen voisi vapaasti hakea töitä tai olla työttämänä, mutta oikeus seuraavaan korvaukseen on vasta 6-8 kk kuluttua

- .Koulutuksesta hakeutuneiden henkilöiden soveltuminen tai motivaatio vaatisi tarkempaa selvitystä ennen koulutuksen alkamista. Työkokeilut tulisi liittää osaksi koulutukseen hakeutuvien hakuprosessia.

- Aikuisten täydennyskoulutus on kiinni koulutettavan motivaatiosta. koulutusympäristön jalkautuminen työym-päristöön todentaisi tarpeita koulutukseen ja parantaisi välitöntä keskustelua tarpeista

- En osaa sanoa, ei ole kokemusta. Tässäkin pätee sama, että koulutus on perustuttava omaan tahtoon ja avui-hin eikä työvoimatoimiston lähetteeseeen, työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla.

Käytännönharjoittelu - Työssäoppimisjaksojen ja kouluopetuksen välisen suhteen kehittäminen, sillä molempia oppimisympäristöjä

tarvitaan. - HARJOITTELU - edelleen perusasioihin paneutumista sekä harjoittelun lisäämistä koulun aikana, käytännön työt oppii parhai-

ten tekemällä vaikka teoriaakin tarvitaan pohjaksi - Enemmän käytännön osaamiseen koulutusta - Käytännönläheisyys - Työharjoittelun määrä tärkeä käytännönläheisillä aloilla. Työkokemus + ammattimainen ohjaus kehittää par-

haiten. - käytännön hajoittelu; vierailuluennot - koulutus tulisi olla enemmän työelämälähtöistä - Koulutusajat ovat liian lyhyet. Osaaminen jää hyvin kapea-alaiseksi eli perusomaaminen esim. raaka-aineiden

tuntemus yms. puuttuu. - Perustiedot pitää saada koulusta. Ei yrityksillä ole aikaa opettaa mistä päästä tulee lapsi tai miten pitää käyt-

täytyä julkisesti...... - (vastaukset perustuvat hotellivirkalijoiksi lisäkoulutuksen avulla valmistuvia opiskelijoita koskevaa koulutus-

ta) Koska suurin osa opiskelijoita työskentelee parhaillaan muissa asiakaspalvelutehtävissä, on työssäoppimi-sen (melkein poikkeuksetta palkatonta) järjestäminen taloudellisesti haastavaa. Suurempi yhteiskunnan tuki työssäoppimisjaksojen ajaksi auttaisi asiaa. Näin tutkinnon suorittajat saisivat ajallisesti enemmän resursse-ja oppia työtehtäviä käytännössä, liike-elämälähtöisesti.

Puutteita koulutuksessa - Koulutus vastaa työelämätervetta. Erityisesti näyttötutkintoperusteisen koulutuksen henkilökohtaistaminen

tukee toimintaa, mutta aikuiskoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden osalta painopiste on siirtymässä en-tistä useammin esim. ammatinvaihtajista / täydentäjistä syrjäytymisvaarassa oelviin hakijoihin < ei perus-koulun jälkeistä kouluttautumista esim. 8-12 vuoteen.

- Opiskelijoidentulisi saada enemmän tietoa opintojen soveltuvuudesta työelämässä eritehtävien ja toimialo-jen tarpeisiin jo ennen kouluun hakeutumista. Oppilaitosen markkinointi on harhaanjohtavaa.

- Aikuiskoulutuksen vastaavuuden puute johtuu osittain liian lyhyistä koulutuksista työvoimapoliittisissa kou-lutuksissa. Nopeus opitaan työssä, joka vaatii myös tarpeeksi pitkiä työssäoppimisen aikoja. Oppisopimus ja vos koulutusten anti on ok, koska henkilöillä on työpaikka jossa voivat harjoittaa teoriassa oppimaansa. Työnantajat eivät kuitenkaan odota työntekijöiltä ammattitaitoa ja näin itse rapauttavat alan ammattitai-toisen työotteen. Yritykset eivät ole valmiita panostamaan peruskoulutukseen. Oppisopimuksella nuoria ja myös aikuisia töihin ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Työnantajat mukaan maksamaan koulutuksesta, rekrykoulutusten järjestäminen oppilaistosten kanssa josta jatko tutkintoon oppisopimuksella.

- Opiskelu ymmärretään ja painotetaan liikaa oppilaitoksiin. Oppiminen tapahtuu työelämässä. Aikuisopiske-lijan tulisi paremmin havaita oma osaaminen työpaikoilla. Aikuisopiskelussa liikaa bryrogaatiaa. Opiskelu tänään lomakkeiden täyttämistä; HENSU, HOPS, näyttötutkintolomakkeet yms.

Muita huomioita - Opetussuunnitelmien suunnittelun yhteydessä nykyistä aktiivisempi yhteityö matkatoimistotoimialan kanssa. - Salipuolelle liian vähän tarjontaa - Aikuiskoulutuksessa opiskellaan melko vähän lähiopetuksessa oppilaitoksissa. Koulutteutujien kieleitaito on

suomen kilen osalta heikentymään päin, jolloin oppiminen vaikeampaa - Maahanmuuttajatausta näkyy tässäkin kohti.

33

Minkälaisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksellänne tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana? Esimieskoulutus - esimieskoulutus - Kerroshoidon esimiestehtäviin kouluttaminen. Kokista keittiön vuoropäälliköksi ja/tai keittiöpäälliköksi. - ESIMIESTEHTÄVÄT - Alemman esimiestason esimieskoulutus, - ESIMIESTEN KOUUTUS - Esimiestaidon valmennuksia - johtamistaidot - johtamistaidon valmennuksia - Esimiestaito - esimiestyö ja palvelutyö - esimiestaitoja, myyntikoulutuksia Ammattitaitoa lisäävä koulutus - ammattatitaitoa lisäävä suorittavien henkilöiden lisäkoulutus, - maahanmuuttajien monipalvelukoulutus - AMMATILLISEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN SEKÄ Asiakaspalvelu - asiakaspalvelu - suomenkielentaito, asiakaspalvelutaidot - asiakaspalveluvalmennuksia Kokki, tarjoilija - tarjoilijan ja kokin taidot - keittiömestaritason osaamisvalmennuksia Muut - ulkomaankauppa - Koulutuskäyntejä alkoholivalmistamoissa - tarpeita tulee olemaan sekä ammattitaidon kasvattamisessa, esimiestyössä että työelämä /alaistaidoissa - Ruokavaliot vaativat koko ajan lisää tietotaitoa, atk-taitojen käytännöt muuttuvat koko ajan, jatkuva opiskelu - todennäköisimmin IT osaamisen liittyvää, sosiaalinen media jne - Sähköisen liiketoiminnan koulutus,. - CRM järjestelmä-koulutus. Sähköinen markkinointi, photo shop,hakukoneoptimointi, SoMe, venäjän kieli. Asi-

akkuuden hallinta. Palvelun tasalaatuisuuden parantaminen ja systemointi. - työssä jaksamiseen liittyvää ja mahdollisesti muuta motivaation ylläpitoon liittyvää koulutusta. - Mikäli henkilöstövaihdokset ovat minimissä niinkuin nyt niin koulutustarpeetkin ovat vähäisiä. Ei tarvetta - en tiedä - En osaa sanoa minkälaisena toiminta jatkuu kahden vuoden päästä. Koska nuorten koulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mie-lipidettänne lyhyesti: Toimiala/koulutus ei ole houkutteleva/arvostettu - keittiöpuolen koulutusta ei aloita riittävän moni, että saataisiin kotimaisin voimin täytettyä alan tarpeet, vaan

on jatkuva pula työvoimasta, osittain koulutuksen keskeyttämisen vuoksi ja alanvaihdon vuoksi. Pitäisi löytää keinoja saada oikeat henkilöt opiskelemaan, valmistumaan ja sijoittumaan keittiötöihin

Alan vaihto ja motivaatio - puuttuivat muut vaihtoehdot... koulutukseen hakeutuville ehdottomasti sisäänpääsytestaus, karsii ne, jotka

eivät oikeasti tule alalle työvoimaksi (keskeyttävät, eivät työllisty jne), silloin koulutustarjonta riittäisi. - Nuoret joko lopettava koulun kesken tai eivät jää alalle valmistuttuaan. Koko ajan on pula mm. ammattitaitoi-

sista kokeista.

34

Ammattitaitoista väkeä ei ole saatavilla/alalle vaikea rekrytoida - Ammattiin valmentavia, riittävän oppimäärän sisältäviä tutkintoja, Tarjoilija, kokki...ei ravintolatyöntekijä jne. - Emme ole saaneet vuosiin palkattua tarjoilijan koulutuksen saanutta henkilöä tarjoilijan tehtäviin - on puutetta useista alan ammattitaitajista. - Kokkeja pitäisi olla enemmän. Perustutkinnon suorittaneiden koulutus ei ole riittävää eli osaaminen puutteel-

lista valmistumisvaiheessa - Hakijoita on liikaakin, mutta hyviä työntekijöitä liian vähän...... - Vaikea saada päteviä työntekijöitä Aloituspaikkojen vähyys - Perhoon tarvitaan lisää aloitusopaikkoja - Matkatoimistoala on nykyään erittäin suppeasti edustettuna matkailun ammatillisessa koulutuksessa. - Alan oppilaitoksia on liian vähän/alalle haluavia (lue työn imago) on liian vähän Muut - Koulutus on tehotonta ja usein perustuu vain rahastukseen. - Alueen koulutettavat menevät suurilta osin toisellealueelle töihin Koska aikuiskoulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipi-dettänne lyhyesti: - Aikuiskoulutus osaksi ammatillista koulutusta paremmin - ravintolatyöntekijöille voitaisi tarjota lyhyitä kursseja työssä oppimisen täydennykseksi enemmän - Aikuiskoulutusta on pääkaupunkiseudulla melko vähän. On tarpeellista täyttämään ulkomailta tulevien koulu-

tustarvetta. Miten hyvin yrityksenne voi arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppi-mistavoitteet? Selkeät tavoitteet ja koulutettu ohjaaja - jos on selkeät tavoitteet pätevät työssäoppimisen ohjaajat voivat erinomaisesti arvioida - Olemme panostaneet työssäoppimisen ohjaajien koulutukseen, joten aika hyvin. - Kunkin työssöoppijan työpaikkaohjaajan tulee tietää työssäpooijan tavoitteet ja auttaa opiskelijaa pääsemään

niihin. - Yrityksen henkilökuntaa on kouluttettu tukemaan ja ohjaamaan työssoppimista - Koko henkilöstö on saanut työpaikkaojhjaajakoulutuksen sekä henkislöstä vähintään yksi on näyttötutkinto-

mestarin koulutuksen suorittanut - seuranta työssäoppimisessa vastuuhenkilöiden kautta, työpariajattelu - Yhteistyössä oppilaitosten kanssa asetetut tavoitteet ja niiden seuranta. Nimetyt työpaikkaohjaajat työssäoppi-

joille. - Mielestäni aika hyvin. Meillä on töissä iäkkäämpiä työntekijöitä jotka mielellään ohjaavat ja opettavat nuoria,

jos he vaan ovat vastaanottavaisia. Vaimoni ja yrittäjäparini on koulutukseltaan kotitalousopettaja ja hän osaa hyvin ohjata ja opettaa näitä nuoria.

- Melko hyvin. Kaikki on kiinni työssäoppijan innosta, asenteesta ja halukkuudesta. Oppimistavoitteet ovat usein melko selkeät, mutta välillä miettii miksi jonku joka oppii asiat 8-10 viikossa haluaa vielä köydä koulua vaikka pääsisi sillä osaamisella jo töihin. Esim. Meillä oli äitislomatuuraajana opiskelija 1.5 vuotta töissä vastaanottovirkailijana, jonka jälkeen hän meni opiskelemaan vastaanottovirkailijaksi kolmeksi vuodeksi. Tällainen on resurssien haaskausta.

- Kohtuulisen hyvin, jos tavoiteet on selkeästi ja helposti määritelty Arviointi yhdessä opettajien kanssa - Opettajien kanssa käytyjen keskusteluja pohjalta. - Arviot tehdään yhteistyössä opettajien kanssa, mutta miten ne vastaavat oppilaitosten kriteerejä, sitä en tiedä. Muut - Melko hyvin. Mahdollisuudet ovat paremmat kuin mitä niitä todellisuudessa elinkeino käyttää. - Riittävästi nykykriteereillä, jos jakso riittävän pitkä (min. 1 kk)

35

Ei tietoa asiasta - ei harmainta aavistusta - Ei kovin hyvin - Mehän emme saa mitään opastusta ja koulutusta siitä miten oppilaitos haluaisi meidän toimivan. Hyvin, ilman perusteluita - Kokemukset näistä olleet kohtuuhyviä, mutta myös pettymyksiä - Pitkä kokemus alalla - Erittäin hyvin. tätä tapahtuu koko ajan. - Hyvin - ERITTÄI-HYVIN - hyvin - hyvin - Erittäin hyvin - Hyvin. Miten oppilaitoksenne tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä mm. toimialanne yritysten toimin-nasta? - Opettajien työelämäjaksot. - säännölliset työelämäjaksot kaikilla opettajilla, taloudellisesti tuetut ravintolakäynnit, opettajat yhteistyös-

sä Mahdollisuus tehdä freelance-työnä matkailualan töitä täydentämässä oppilaitoksessa tehtävää työtä. TOP-vierailut etc. Yhteydenpitoa on kyllä oikein hyvin.

- Opettajilla on mahdollisuus mm. työelämäjaksojen puitteissa tutustua yritysten toimintaan - työelämäjaksot, työssäoppimisen ohjaus, alan neuvottelukunnat, projektit, aikuiskoulutuksessa asiakaskoh-

taiset koulutukset - työpaikkaohjaajien kanssa ohjaamassa ja arvioimassa ammattiosaamisen näyttöjä, yritysvierailut, työelä-

män edustajat mukana pääsykoehaastatteluissa yhdessä opettajien kanssa - Työssäoppimisen kontaksit ja resurssit, opettajien työelämäjaksot (hankkeistettu). Yrityskäynnit ja asiantut-

nijaluennot. Eri työryhmät. - Opettajille tarjotaan työelämäjaksoja. Työpaikkojen edustajia käy silloin tällöin vierailulla oppilaitokses-

samme. Järjestämme sidosryhmäpäiviä/iltoja vuosittain - Mahdollisuus työelämä jaksoihin, eli työhön kentälle. - Opettajien työssäoppisjaksoin sekä opettajat ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla. - Päivittäinen työ alan yritysten kanssa hvyin tiivistä, työssäoppimisten ja tutkintojen merkeissä. Yritysvierai-

lut oppilaitoksessa myös jatkuvaa. - Kannustaa työelämäjaksoille sekä antaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin matkailutapahtumiin. - Olemalla kiinteässä yhteistyössä ympärillä olevan elinkeinon kanssa. Järjestämällä yhteisiä elinkeinon ja

opettajien tapaamisia sekä rekrytilaisuuksia. Kehittämällä työssäoppimista yhteistyössä elinkeinon kanssa.

Minkälaisesta yhteistyöstä ja mistä oppilaitoksista olisitte kiinnostunut? Yhteistyötä tehdään jo - Olemme aktiivisesti mukana alan opettajien verkostossa,, mutta arkityössä ei aikaa ja resursseja selvästi-

kään ole konkreettiseen yhteistyöhön. Verkkokoulutukset, työssäoppimispaikka-yhteistyö ja tutkintotilai-suuksien järjestäminen yhdessä olisivat hyviä yhteistyön muotoja.

- Teeme jo yhteistyötä Helmi- Liiketalousopiston kanssa, matkailualan koulutusten ja kehittämisen kanssa. - Tehdän jo nykyisellään yhteistyötä pääkaupunkiseudun alan oppilaitosten kanssa, jota edelleen voidaan

lisätä - Teemme tällä hetkellä yhteistyötä eri tavoin alueen kaikkien oppilaitosten kanssa, joissa mara-alan koulu-

tusta - Yhteistyötä on aloitettu Palkeet -työryhmässä, jonka aloitti Amiedu.

Olemme jo mukana Palkeet projektissa - Tiedotus, koulutus, jäsenhankinta Restonomien osalta.

36

Ehdotuksia yhteistyömuodoiksi tai -kumppaneiksi - Työssäoppimispaikkojen tasainen jakautuminen, ops -työn parantaminen. - Yhteistyö kaikkien pääkaupunkiseudun alan oppilaitosten kanssa olisi hyvä. Palkeet yhteistyön tiivistämien

ja useampien oppilaitosten mukaan tulo oppilaitoksen rahoitustaustasta riippumatta. Ammatillisten oppilaitosten ja amk tasoisten oppilaitosten yhteistyö olisi myös suotavaa

- Osan opetuksen siirtämisestä yritykseen. Yrisyhenkilöstöstön osaamisen hyödyntämäinen vahvemmin ope-tus- / ohjaustehtävissä

- Uudenmaan alueella olevien oppilaitoksien kanssa voisi suunnitella monenlaista yhteistyötä - projekteja toisessa oppilaitoksessa, opettajavaihtoa, lomakkeiden yhtenäistämistä (esim, työssäoppimiseen liittyvä paperit) - löytyisi varmaan muitakin aiheita keskustellessa . . .

- Matkailualan oppilaistosten yhteistyön lisääminen.Yleisesti ammattialoittain sekä erityisesti yrittäjyysopin-tojen osalta. Yhteistyö sekä opetussuunnitelmaperusteisessa että näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa

- Työssäoppimisyhteistyö Varia Omnia Hyria Muut - olemme yhdistys, ei ole kohtaa "en osaa sanoa" Jos teille on tullut mieleen kommentteja kyselystä, voitte antaa siitä Helsingin seudun kauppakamarille palautetta tai esittää näkemyksiä tulevaisuuden työvoimasta ja osaamisen kehittämisestä: - Suurin ongelma on se, ettei nuoret halua töihin, opiskelusta on tullut itsetarkoitus. Työstä saatavan palkan

pitäisi olla sen verran houkutteleva että raaskii luopua opiskelijaeduista, opintotuki, matkalippualennukset, alennukset lehtitilauksista, ylioppilasterveydenhuolto jne. Kynnys luopua näistä opiskelijaeduista on liian suuri palvelualan huonojen palkkojen takia.

- Kysymys 30. Olen jo tutkintotoimikunnassa, Maran koulutusvaliokunnassa ja OPH:n koulutustoimikunnassa, siksi aika ei riitä muuhun

- Pointti on varmaan, että elämään pitää saada ihmisiä jotka arvostavat omaa työtään ja ovat valmiita.. - Kysymykset ammattitaitovaatimuksista ja yleistaidoista olivat hieman liian itsestään selviä ja toisaalta mat-

kailualan tutkinnot ja ammattitaitovaatimukset oli jätetty pois kokonaan. - moniosaajuuden kehittäminen, työelämätaitojen kehittäminen nuorisoasteelle - Ennakointikamari työskentely hyvää, lisää alan yrityksiä mukaan pohtimaan alan tulevaisuutta ja haasteita

yhdessä. Jos teille on tullut mieleen kommentteja kyselylomakkeesta, voitte antaa siitä palautetta tähän: - Vastaukset ovat osittain puutteelliset, koska varsinainen toimintamme on pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vastasin kuitenkin, koska muutoin muistutuksia tulee jatkuvasti ja halusin korostaa työhön asennoitumisen merkitystä. Liian paljon tulee vastauksia, että ei minun sovi tehdä tuota työtä, kun olen niin ja näin koulutettu (=omasta mielestä halventavaa tehdä kunnon ammattityötä, josta tulisi olla ylpeä)

- Melko hyvä ja kattava. - Myös tämän kyselyn kysymyksenasettelu osoitti, että matkatoimistot matkailualasta on suljettu pois. Siksi

ihmettelen miksi matkatoimistoille kutsu kyselyyn kuitenkin lähetettiin. - mutamaan kohtaan olisi ehdottomasti tarvittu vaihtoehto:" ei tietoa/kokemusta kysymyksen aihepiiristä" - Kysymykset osin suunnattu vain oppilaitoksille?

Helsingin seudun kauppakamari ja pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet seudullisen ennakoinnin toteuttamisesta.

Yhteistyössä perustajajäseninä ovat mukana

• Helsingin seudun kauppakamari

• Helsingin kaupunki

• Vantaan kaupunki • Espoon kaupunki • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoo ja Kauniainen sekä Kirkkonummi) • Ami-säätiö • Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy • Helsinki Business College Oy • Helmi Liiketalousopisto Oy

www.ennakointikamari.fi