Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015–2050

Ennuste alueittain 2015–2025

Helsin

gin

ja H

elsing

in seu

dun

väestö

enn

uste 2015–2050

Julkaisutilauksetp. 09 310 36293Internetwww.hel.fi/tietokeskus

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015–2050Ennuste alueittain 2015–2025

Tässä julkaisussa esitetään vuonna 2015 laadittu Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 1.1.2015–2050 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosiksi 2015–2025, joka on tehty myös ruotsinkieliselle väestölle. Lisäksi esitellään Helsingin ja Helsingin seudun viime vuosien väestökehityksen keskeisiä piirteitä sekä kuvataan kaupungin ja seudun väestökehityksen tärkeimmät riippuvuudet ja niiden perusteella toteutettu väestöennustemalli. Alueittaisen ennusteen menetelmä ja lähtökohdat esitellään myös lyhyesti.

Ennusteesta on saatavilla verkkojulkaisu tietokeskuksen sivuilla (www.hel.fi/www/tieke/fi), josta liitetaulukot on ladattavissa excel-muodossa. Lisäksi ennusteen keskeisimmät taulukot sisältyvät Helsingin seudun Aluesarjat -tilastotietokantaan (www.aluesarjat.fi), ja ne ovat saatavilla myös avoimen datan tietokannassa Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi).

33

tilastoja 2015

33

tilas

toja

201

5

33

tilas

toja

2015

pekka vuori & seppo laakso

Ti33_15kansi.indd 1 10/2/2015 8:17:08 AM

tIedustelut förfrÅGNINGAr INquIrIesPekka Vuori, p. – tel. 09 310 36300etunimi.sukunimi@hel.fiPetri Berglund, p. – tel. 09 310 36395etunimi.sukunimi@hel.fi

JulkAIsIJAutGIvArepublIsherHelsingin kaupungin tietokeskusHelsingfors stads faktacentralCity of Helsinki Urban Facts

osoIteAdressAddressPL 5500, 00099 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18–20 A)PB 5500, 00099 Helsingfors stad(Broholmsgatan 18–20 A)P.O.Box 5500, FI-00099 City of HelsinkiFinland (Siltasaarenkatu 18–20 A)

puhelINtelefoNtelephoNe09 310 1612

INterNet www.hel.fI/tIetokeskus/

tIlAukset, JAkelu beställNINGAr, dIstrIbutIoN orders, dIstrIbutIoNp. – tel. 09 310 36293 tietokeskus.tilaukset@hel.fi

käteIsmyyNtIdIrektförsälJNING dIrect sAlesTietokeskuksen kirjastoSiltasaarenkatu 18–20 A, p. 09 310 36377 Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan 18–20 A, tel. 09 310 36377 City of Helsinki Urban Facts LibrarySiltasaarenkatu 18–20 A, tel. +358 09 310 36377 tietokeskus.kirjasto@hel.fi

Ti33_15kansi.indd 2 10/2/2015 8:17:08 AM

www.hel.fi/tietokeskus/

helsingin ja helsingin seudun väestöennuste 2015–2050Ennuste alueittain 2015–2025 befokningsprognos för helsingfors och helsingforsregionen 2015–2050 Prognosen områdesvis 2015–2025

PEkka vuori & sEPPo laakso

TilasToja

sTaTisTik

sTaTisTics

2015:33

KÄÄNNÖKSET

ÖVERSÄTTNING

TRANSLATIONS

Magnus Gräsbeck

KuVIOT

fIGuRER

GRAphS

pekka Vuori, petri Berglund

TAITTO

OMBRYTTNING

GENERAL LAYOuT

petri Berglund

KANSI

pÄRM

cOVER

Tarja Sundström-Alku

Kansikuva | pärmbild | cover picture

Visit helsinki / Jussi hellsten

pAINO

TRYcKERI

pRINT

Edita prima Oy, helsinki 2015

ISSN-L 1455-7231

ISSN 1796-721X

3

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

sisällYsluettelo

liitetaulukkoluettelo �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 4

esipuhe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 5

förord ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ 6

1 johdanto����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 7

2 ennusteen taustaa ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 7

3 väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä ���������������������������������������������������������������������������� 8Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla ����������������������������������������������������� 8Muuttoliike alueittain ������������������������������������������������������������������������������������������������������� 9Muuttoliike äidinkielen mukaan ���������������������������������������������������������������������������������� 10Muuttoliikkeen ikärakenne ������������������������������������������������������������������������������������������� 11

4 väestökehitys aluetalouden osana �������������������������������������������������������������������������������������� 12Väestökehityksen riippuvuudet ���������������������������������������������������������������������������������� 12Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys �������������������������������������������������������������� 12Muuttoliike ja suhdannevaihtelut ������������������������������������������������������������������������������� 13

5 asuntomarkkinat ja väestöennuste ������������������������������������������������������������������������������������� 14asuntomarkkinat ja asuntotuotanto-mahdollisuudet ������������������������������������������� 14Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet ������������������������������������ 14asumiskysynnän muutokset ���������������������������������������������������������������������������������������� 15

6 väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset ������������������������������������������������������������������ 16

7 väestöprojektion demografiset oletukset ������������������������������������������������������������������������� 17

8 Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot �������������������������������������������������������������� 17Helsinki ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 17Helsingin seutu ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 18Helsingin väestöprojektio ikäryhmittäin ������������������������������������������������������������������� 19

9 alueittainen väestöennuste 2015–2025 ������������������������������������������������������������������������������20Ennustemenetelmä ���������������������������������������������������������������������������������������������������������20asuntotuotantoennuste 2015–2024 ���������������������������������������������������������������������������20Väestö uustuotannossa ������������������������������������������������������������������������������������������������21Ennusteiden yhdistäminen �������������������������������������������������������������������������������������������21Ennuste alueittain ja ikäryhmittäin ����������������������������������������������������������������������������22

10 ruotsinkielisten ennuste – prognosen för den svenskspråkiga befolkningen ������25Ruotsinkielisten ennuste alueittain ����������������������������������������������������������������������������26Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen ��������������������������������������������������28Prognosen områdesvis för de svenskspråkiga �������������������������������������������������������28Ruotsinkielisten ennusteen erityisehdot ������������������������������������������������������������������29

lähteet ja kirjallisuus �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������30

liitetaulukot ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������31

liite: Helsingin piirijakojärjestelmä / aluejakokartta

4

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

liitetaulukkoluetteloKeskeisimmät liitetaulukot 1.–8. on taitettu julkaisun loppuun. Kaikki liitetaulukot saa excel-muodossa julkaisun verkkoversiossa (Tilastoja 2015:33) tietokeskuksen sivuilta (www.hel.fi/www/tieke/fi) ja Hel- singin kaupungin tietokeskuksesta, puh. (09) 310 36377. Ennustetaulukot on ladattavissa myös Helsinki Region Infoshare -verkkopalvelussa (www.hri.fi) sekä Helsingin kaupungin Helmi-intranetissa.

* Helsingin seutu / Helsingforsregionen: - pääkaupunkiseutu / huvudstadsregionen: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen - kehyskunnat / kranskommunerna: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti

Liitetaulukko 1. Helsingin väestö 1.1.2015 ja ennustevaihtoehdot 1.1.2016–2050 iän mukaan .................31

Liitetaulukko 2. Helsingin ja Helsingin seudun* väestönmuutokset 1950–2014 ja ennuste 2015–2050 ...33

Liitetaulukko 3. Helsingin väestö piireittäin ja osa-alueittain 1.1.2015 ja ennuste 1.1.2016–2025 sekä muutos 2015–2025 ..................................................................................................................35

Liitetaulukko 4. Uustuotannossa asuva Helsingin väestö osa-alueittain 1.1.2016–2025 (vuosittainen kertymä) ...................................................................................................................................38

Liitetaulukko 5. Helsingin väestö ikäryhmittäin ja osa-alueittain 1.1.2015 sekä ennuste 1.1.2016–2025 ...........................................................................................................................41

Liitetaulukko 6. Asuntorakentamisen ennuste Helsingissä osa-alueittain 2015–2024, valmistuvaa asuntokerrosalaa, 1000 k-m2 ..................................................................................................74

Liitetaulukko 7. Helsingin väestö ja asuinrakennusten kerrosala osa-alueittain 1.1.2015 sekä ennuste 2020 ja 2025 ...............................................................................................................77

Liitetaulukko 8. Helsingin ruotsinkielinen väestö ikäryhmittäin ja peruspiireittäin 1.1.2015 ja ennuste 1.1.2016–2025 ............................................................................................................80

Liitetaulukko 9. Helsingin ja Helsingin seudun väkiluku iän mukaan (1 v.) 1.1.2015 ja ennuste- vaihtoehdot vuosille 2016–2050

Liitetaulukko 10. Helsingin ja Helsingin seudun väestö (1 v.) 1.1.2015 ja ennusteen perusvaihtoehto sukupuolen mukaan 1.1.2016–2050

Liitetaulukko 11. Helsingin ja Helsingin seudun ruotsinkielinen väestö (1 v.) 1.1.2015 ja ennuste suku-puolen mukaan 1.1.2016–2050

Liitetaulukko 12. Helsingin ruotsinkielinen väestö ikäryhmittäin ja osa-alueittain 1.1.2015 ja ennuste 1.1.2016–2025

www.hel.fi/www/tieke/fiwww.hri.fi

5

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

esipuhe

Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöennus-teita 1940-luvulta alkaen. Aluksi ennusteita laadittiin satunnaisemmin, mutta vuosina 1974–1981 ennus-teet laadittiin vuosittain. Vuosina 1982–2004 ennus-teen teko kytkeytyi kaupungin suunnitteluohjeiston laatimisaikatauluun ja se laadittiin joka toinen vuo-si. Vuodesta 2005 lähtien ennuste on laadittu jälleen vuosittain.

Tässä raportissa julkaistaan Helsingin seudun ja Helsingin kaupungin uudet vaihtoehtoiset ennus-teet vuosille 2015–2050 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2015–2025.

Helsingin väestöennuste on laadittu vuodesta 1992 alkaen menetelmällä, jossa Helsingin seudulle laaditaan erilaisiin aluetaloudellisiin näkemyksiin perustuvat väestöprojektiot. Näin ollen Helsingin väestöennustevaihtoehdot riippuvat osaltaan seu-dun kehitysnäkymistä, osaltaan Helsingin kaupun-gin alueella tarjolla olevista asuntotuotantomahdol-lisuuksista. Ennuste perustuu keväällä käytettävissä oleviin lähtötietoihin.

Alueittainen ennuste on laadittu kymmeneksi vuodeksi, ja se koskee Helsingissä vakituisesti asu-via asukkaita. Ikärakennetiedot ovat tämän julkai-sun taulukoissa palvelujen suunnittelun kannalta merkittävistä ikäryhmistä.

Ennustetaulukot ovat 1-vuotisikäryhmittäin alle 20-vuotiaista ja 5-vuotisryhmittäin näitä vanhem-mista ikäryhmistä. Taulukot ovat ladattavissa inter-netissä Helsingin seudun Aluesarjat-tilastotieto-kannassa (www.aluesarjat.fi). Tietokantaan pääsee myös tietokeskuksen sivulta (www.hel.fi/www/tie-ke/fi). Lisäksi ennustetaulukot ovat ladattavissa csv-muodossa avoimen datan verkkopalvelussa Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi) sekä excel-muodossa Helsingin kaupungin Helmi-intranetissä.

Ennuste on laadittu tietokeskuksen, kaupungin-kanslian talous- ja suunnitteluosaston ja kaupunki- suunnitteluviraston yhteistyönä. Työryhmään kuu-luivat strategiapäällikkö Marko Karvinen kaupun-ginkansliasta, valtiot. tri Seppo Laakso Kaupunki- tutkimus TA Oy:stä, joka on laatinut koko kaupungin ennusteen, järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, joka on laatinut alueittaisen ennusteen, myös ruotsin-kielisistä sekä asuntotuotantoennusteen laadinnas-ta vastannut suunnittelija Timo Meuronen kaupun-ginkansliasta ja yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäki-nen kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Julkaisun toteuttamisesta ovat vastanneet Pekka Vuori ja tilastonlaatija Petri Berglund. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia ennustetyöhön osallistuneita.

Helsingissä syyskuussa 2015

Ari JaakolaTilasto- ja tietopalvelupäällikkö

Lisätietoja:Pekka Vuori, (09) 310 36300Petri Berglund, (09) 310 36395

www.aluesarjat.fiwww.hel.fi/www/tieke/fiwww.hel.fi/www/tieke/fiwww.hri.fi

6

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

förord

Allt sedan 1940-talet har Helsingfors stad uppgjort egna befolkningsprognoser, till en början mer spora-diskt, sedan årligen 1974–1981. Åren 1982–2004 var prognosen sammankopplad med den övriga bak-grundsinformationen för stadens planeringsväsen-de och uppgjordes vartannat år. Sedan år 2005 har prognosen åter uppgjorts varje år.

I föreliggande rapport publiceras de nya alter-nativa prognoserna för dels Helsingforsregionen, dels själva Helsingfors för åren 2015–2015 i tabell-form, samt en prognos områdesvis för Helsingfors 2015–2025.

Ända sedan 1992 har befolkningsprognosen för Helsingfors uppgjorts enligt en metod som utgår från projektioner baserade på olika uppfattning-ar om regionens ekonomi. Sålunda beror de olika prognosalternativen på dels regionens ekonomiska utsikter, dels på de möjligheter till bostadsproduk-tion som står till buds inom själva Helsingfors.

Prognosen områdesvis är uppgjord årligen för de tio närmaste åren och gäller stadigvarande bo-satta personer i Helsingfors. Uppgifterna om ålders-struktur i tabellerna i föreliggande publikation gäller de åldersgrupper som är betydande för planeringen av service.

Prognostabellerna är ettårsåldersgruppsvis för under 20-åringar och femårsåldersgruppsvis för över 20-åringar. Tabellerna kan laddas ner från Områdesdatabasen för Helsingforsregionen (www.aluesarjat.fi). Man kommer till databasen även från Faktacentralens webbplats (www.hel.fi/www/tieke/sv). Dessutom kan prognostabellerna laddas ner i csv-format från öppendatatjänsten Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi) samt i excel-form från Hel-singfors stads intranät Helmi.

Prognosen har uppgjorts i samarbete mellan Fakta- centralen, Stadskansliets ekonomi- och planerings- avdelning och Stadsplaneringskontoret. I arbets-gruppen satt strategichef Marko Karvinen från Stadskansliet, pol.dr. Seppo Laakso från stadsforsk-ningsfirman Kaupunkitutkimus TA Oy, som upp-gjorde prognosen för hela staden, systemchef Pekka Vuori från Faktacentralen, som uppgjort prognosen områdesvis – även för de svenskspråkiga. I arbets-gruppen sköttes bostadsproduktionsprognosen av planerare Timo Meuronen från Stadskansliet och generalplaneplanerare Jussi Mäkinen från Stadspla-neringskontoret.

För sammanställandet av publikation svarade Pekka Vuori och statistikförare Petri Berglund. Jag vill rikta ett varmt tack till alla som deltog i prognos-arbetet.

Helsingfors, september 2015

Ari JaakolaStatistik- och informationstjänstchef

Upplysningar:Pekka Vuori, +358 9 310 36300Petri Berglund, +358 9 310 36395

www.aluesarjat.fiwww.aluesarjat.fihttp://www.hel.fi/www/tieke/svhttp://www.hel.fi/www/tieke/svwww.hri.fi

7

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

1 Johdanto

2 EnnustEEn taustaaRaportissa esitellään keskeiset tulokset kesällä 2015 laadituista Helsingin ja Helsingin seudun väestöpro-jektioista, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti.

Väestöprojektiolla tarkoitetaan erityisellä lasken-tamallilla laadittavaa ja tehtyihin oletuksiin perus-tuvaa laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Suunnittelukäyttöön valittua väestöprojektiota ni-mitetään tässä raportissa ennusteeksi.

Helsingin ja Helsingin seudun väestökehitykses-tä laadittiin tänä vuonna kolme vaihtoehtoista pro-jektiota:

• perusvaihtoehto, • hidastuvan kasvun vaihtoehto ja • nopea vaihtoehto.

Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja ra-kennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihto vuoteen 2025 asti valit-tiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelli-selle väestöennusteelle. Ennustevaihtoehtojen yksi-tyiskohtaiset perustelut on esitetty Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohta-aineistoksi laaditussa rapor-tissa (Laakso, Seppo 2012).

Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kunnan muo-dostamaa aluetta, johon kuuluvat pääkaupunki-

seudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Van-taa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin ulommalla työ-markkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seu-dun ulkopuolista osaa Uudenmaan maakunnasta sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansa-laisten ulkomaisen muuton. Ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutos- tilastoissa yleisesti käytetystä jaosta: ”kuntien väli-nen muutto” / ”maahan- ja maastamuutto”.

Kaupungin palvelut tuotetaan pääasiassa asukkaille. Asukkaat myös tuottavat kunnallisveron ja palvelu-maksujen kautta suurimman osan kaupungin tulois-ta. Näin ollen väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen nyt ja tulevaisuudessa ovat kaupungin hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeisintä tietopohjaa.

Suomessa on hyvin toimiva ja laadukas väestö-tietojärjestelmä, jonka avulla asukkaiden määrästä ja perusominaisuuksista voidaan tuottaa luotetta-via tilastoja ja monipuolisia analyyseja. Kaupungin talouden, palveluiden ja maankäytön suunnittelu edellyttävät nykytilanteen lisäksi perusteltuja arvi-oita siitä, miten väestön määrä ja rakenne kehitty-vät tulevaisuudessa. Tätä varten Helsingin kaupun-gin tietokeskus laatii joka vuosi alueittaisen ja ikä-ryhmittäisen väestöennusteen, jonka aikajänne on 10 vuotta.

Palvelu- ja perusrakenneinvestoinneissa sekä maan-käytön suunnittelussa näkökulma ulottuu väistä-mättä pitemmälle, jopa vuosikymmenien päähän. Väestökehityksen taustalla vaikuttavat monimutkai-set taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ke-hityksen ennustaminen on epävarmaa lyhyelläkin ajalla, puhumattakaan vuosista ja vuosikymmenistä. Näin ollen väestöennusteisiin liittyy erittäin paljon epävarmuutta. Silti väestökehityksen arvioiminen pitkän ajan päähän on erehtymisen riskin uhallakin perusteltua, sillä vaihtoehtona on, että päätöksiä pit-kävaikutteisista investoinneista ja kaavoitusratkai-suista tehtäisiin pelkästään nykytilannetta koskevan tiedon perusteella. Tästä syystä Helsingin väestö- ennusteisiin on liittynyt myös pitemmän aikavälin väestökehitysvaihtoehtojen analyysi.

8

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

3 väestökeHitYksen viimeaikaisia piirteitä

kuvio 2� syntyneet ja kuolleet Helsingissä 1980–2014

kuvio 3� Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1980–2014

väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla

Helsingin väestö kasvoi 8 286 hengellä vuonna 2014. Edellisenä vuonna 2013 kaupungin asukas-määrä lisääntyi jonkin verran enemmän, 8 686 hen-gellä. Vuodesta 2008 lähtien Helsingin väestö on kasvanut joka vuosi yli 5 000 asukkaalla, selvästi enemmän kuin viimeisen 40 vuoden aikana keski- määrin. Meneillään olevaa viime vuosikymmenellä alkanutta kasvujaksoa edelsi poikkeava jakso vuo-sina 2002–2004, jolloin Helsingin väestö väheni ta-louden taantumasta ja Helsingin seudun asunto-

markkinoiden muutoksista johtuen. Helsingin vä-estökehitykseen ovat vaikuttaneet voimakkaasti muuttoliikkeen suuret vaihtelut. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nettomuutto on vaihdellut lähes 2 000 hengen muuttotappiosta lähes 7 000 hen-gen muuttovoittoon. Muuttoliikkeeseen verrattuna luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata ja ku-luvalla vuosikymmenellä loivasti kasvavaa. Vuon-na 2014 syntyneiden enemmyys oli 1 858 henkeä, yli viidennes koko väestönkasvusta. Syntyneiden määrä on pysynyt Helsingissä pitkään hyvin vakaa- na, ja vuodesta 2008 alkaen syntyneiden määrä on noussut vuosittain. Kuolleiden määrässä vuosittai- set vaihtelut ovat olleet suhteellisen vähäisiä.kuvio 1� Väestönmuutos ja sen osatekijät Helsingissä

1980–2014 (sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei sisälly muutokseen)

Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) väestö kas-voi 18 124 henkeä vuonna 2014. Kasvua oli noin 300 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli suurinta 1960-luvun jälkeen. Seudun vä-estönkasvu on kiihtynyt tuntuvasti lisääntyneen muuttovoiton vuoksi, joka oli noin 11 600 henkeä viime vuonna. Vastaavasti kuin Helsingissä myös koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestön-kasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna (kuvio 3). Seudun väestönkasvun suurten vaihtelui- den tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voi- makkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrat- tuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuu- tosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka nii- denkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntu- vasti (kuvio 4). Helsingin seudun ja erityisesti Hel- singin muuttovoittoon vaikutti vuonna 2014 alen-tavasti maastamuuttaneiksi todettujen ulkomaan kansalaisten poistaminen väestötietojärjestelmästä.

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos

9

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 4� Väestönmuutos alueittain Helsingin seudulla 1990–2014 (sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei mukana Helsingin eikä kehysalueen muutoksessa)

muuttoliike alueittain

Helsingin nettomuutto on seuraavassa kuviossa jaettu osiin muuttoalueen mukaan (kuvio 5). Netto-muutto on kehittynyt hyvin eri tavoin muuttoalu-eittain tarkasteltuna. Helsingin seudun sisäisessä muutossa Helsingin muuttotappio muualle seudulle kääntyi kasvuun vuonna 2014, jolloin tappiota kertyi noin -850 henkeä, oltuaan pienimmillään -370 vuon-na 2013. Tätä ennen seudun sisäinen muuttotappio supistui vuodesta 2008 alkaen, jota ennen jaksolla 2002–2007 se oli -4 000–(-5 000) henkeä vuosittain. Helsingin muuttotappion vaihtelut seudun sisäi-sessä muutossa ovat olleet merkittävin muuttuva osatekijä Helsingin väestökasvussa viime vuosina. Seudun sisäisen muuttotappion pieneneminen pe-rustui sekä lähtömuuton vähenemiseen että tulo-muuton kasvuun. Vuonna 2014 lähtömuutto kuiten-kin kääntyi uudelleen kasvuun. Helsingin muutto-tappion väheneminen muualla seudulle vaikuttaa erityisesti Helsingin lasten määrään, koska Helsin-gistä poismuutto, joka oli vilkkaimmillaan viime vuosikymmenen puolivälissä, kosketti erityisesti lapsiperheitä. Useita vuosia samalla tasolla pysynyt seudun sisäinen tulomuutto painottuu nuoriin ai-kuisiin. Helsingin seudun ulomman työmarkkina-alueen (Helsingin seudun ulkopuolella sijaitsevat Uudenmaan kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat) muuttotase on ollut Helsingil- le positiivinen vuodesta 2010 alkaen, ja se kasvoi hie-man edelleen vuonna 2014. Viime vuosikymmenel-lä Helsinki kärsi joinakin vuosina muuttotappiota myös ulommalle työmarkkina-alueelle, jonne muut-taa Helsingistä paljon lapsiperheitä ja näiltä alueilta Helsinkiin nuoria aikuisia. Helsingin muu kotimai-

nen muuttovoitto (Suomesta ulomman työmarkki- na-alueen ulkopuolelta) on laskenut hieman viime vuosina. Viime vuonna muuttovoittoa kertyi muu-alta maasta noin 3 000 henkeä. Muualta Suomesta muuttaa Helsinkiin pääasiassa nuoria aikuisia, joista Helsinki saa muuttovoittoa. Muu kotimainen muut-toliike on vahvasti sidoksissa työmarkkinoihin.

Ulkomaalaisten muutto (tässä yhteydessä ulko- maan kansalaisten maahan- tai maastamuutto) on vaikuttanut merkittävästi Helsingin väestökehityk-seen 2000-luvulla. Ulkomaalaisten muuttovoitto kasvoi voimakkaasti viime vuosikymmenen puoli-välissä ja on sen jälkeen ollut väestönkasvun merkit-tävin osatekijä. Vuonna 2014 ulkomaalaisten muut-tovoitto Helsingissä oli noin 3 700 henkeä, saman verran kuin edellisvuonna ja noin 500 vähemmän kuin huippuvuonna 2012.

kuvio 5� Helsingin nettomuutto muuttoalueittain 2000–2014

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Helsinki Espoo+Kaun. Vantaa Kehysalue

-6 000

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014Ulkomaalaiset Muu kotimainenUlompi työmark.-alue Seudun sisäinen

10

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 6� Helsingin seudun nettomuutto muutto- alueittain 2000–2014

kuvio 7� Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingissä 2000–2014

kuvio 8� Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingin seudulla 2000–2014

Helsingin seudun nettomuutossa näkyvät (kuvio 6)osin samat kehityssuunnat kuin Helsingissä. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmark- kina-alueelle on ollut merkittävä tekijä, mutta sen vaikutus on vähentynyt viime vuosina. Seudun muuttotappio tälle alueelle tasapainottui lähes nol- laan vuonna 2014, kun se oli enimmillään yli -2 000 henkeä viime vuosikymmenellä. Tämä muuttotap-pio kohdistuu kokonaan Helsingin ulkopuolelle eli muualle pääkaupunkiseudulle ja kehysalueelle. Muu kotimainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolinen) muuttovoitto kasvoi hieman edellis- vuosista ja oli noin 3 700 henkeä. Ulkomainen muuttovoitto väheni hieman edellisvuoden ennä- tyslukemista ja oli 7 900 henkeä. Osasyynä vähene- miseen oli edellisten vuosien aikana maasta muut-taneiden, mutta väestötietojärjestelmässä edelleen Helsingin seudulle rekisteröityjen, poistaminen ti-lastosta.

Talouden taantuman pitkittymisen myötä Helsin-gin seudun työllisyys on pysynyt samalla tasolla use-an vuoden ajan, mutta ei ole juuri laskenut, toisin kuin muualla Suomessa. Kuitenkin työikäisen vä-estön kasvu on johtanut nopeasti lisääntyneeseen työttömyyteen myös Helsingin seudulla. Teollisuu-den ja kaupan työllisyyden lasku on kompensoitu-

nut rakentamisen ja useiden palveluiden kasvulla, mikä on osaltaan pitänyt yllä tulomuuttoa seudulle. Asumiskysynnän suuntautuminen aikaisempaa pie-nempiin asuntoihin, kerrostalorakentamisen elpy-minen sekä samanaikainen pientalotuotannon ma-tala taso erityisesti kehyskunnissa ovat vaikuttaneet siihen, että Helsingin osuus seudun ulkopuolelta tu-levasta muuttovoitosta on pysynyt korkeana, yli 60 %. Näin tapahtui myös 1990-luvun laman aikana.

muuttoliike äidinkielen mukaan

Muuttoalueiden rinnalla muuttoliikettä voidaan tar-kastella äidinkielen suhteen. Vieraskielisyys (muut äidinkielet kuin suomi, ruotsi ja saame) ovat henki-lön lähes pysyvä ominaisuus ja kuvaavat maahan- muuttajataustaa paremmin kuin kansalaisuus, joka on muuttuvampi ominaisuus kansalaisuuden muu-tosten vuoksi. Helsinkiin ja Helsingin seudulle muut-taa vieraskielistä väestöä paitsi suoraan ulkomailta

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

(Seudun sisäinen) Ulompi työmark.-alueMuu kotimainen Ulkomaalaiset

myös varsin paljon muualta Suomesta. Viime vuo-sina Helsingistä on muuttanut kuitenkin huomatta-vasti enemmän vieraskielisiä seudun muihin kuntiin kuin näistä kunnista Helsinkiin.

Vieraskielisen väestön nettomuutto on ollut po-sitiivista koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2014 vieras-kielisten muuttovoitto oli 4 000 henkeä, hieman vä-hemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuodesta 2008 alkaen Helsinki on saanut kasvavasti muutto-voittoa myös kotimaankielisistä, 2 400 henkeä vuon-

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Suomi, ruotsi ja saameVieras kieli

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Suomi, ruotsi ja saameVieras kieli

11

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

muuttoliikkeen ikärakenne

Vaikka muuttoliikkeen kokonaismäärä ja erityisesti nettomuuton määrä vaihtelee voimakkaasti vuosit-tain kaikissa muuttosuunnissa, muuton ikärakenne pysyy vuodesta toiseen varsin samanlaisena.

Lähtömuutto Helsingistä seudun muihin kun-tiin painottuu 20–35-vuotiaisiin aikuisiin sekä pie-niin lapsiin. Tulomuutossa 18–30-vuotiaiden osuus on erittäin korkea huipun ollessa 20–21-vuotiaissa.

kuvio 9� Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle valittuina jaksoina vuosina 2001–2014

kuvio 10� Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto muualta Helsingin seudulta Helsinkiin valittuina jaksoina vuosina 2001–2014

Vaikka sekä lähtö- että tulomuuton määrä on 2000-luvulla vaihdellut voimakkaasti, muuttajien ikäjakaumassa on ollut vain vähäisiä muutoksia. Erityisesti lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten osuus muuttajista on pysynyt lähes vakiona. Toisin sanoen, seudun sisäisen muuton vilkastuessa tai hiljentyes-sä, yleensä asuntomarkkinoihin liittyvien tekijöiden vuoksi, muutos kohdistuu suhteellisen tasaisesti ja samassa suhteessa kaikkiin ikäryhmiin.

Sama johtopäätös koskee myös muuta kotimaista muuttoa sekä ulkomaista muuttoa. Tosin ulkomai-sessa muutossa muuttajien ikäjakauman muutok-set ovat suurempia, mutta syynä lienee muuttajien pienempi lukumäärä, joka saa aikaan enemmän sa-tunnaisvaihtelua. Systemaattista trendiä ulkomaa-laisten muuttajien ikäjakauman muutoksessa ei ole 2000-luvulla.

na 2014. Helsingissä vieraskielisten osuus muutto-voitosta oli viime vuonna 63 %. Koko Helsingin seu-dulla vieraskielisten muuttovoitto on lisääntynyt suhteellisesti enemmän kuin Helsingissä. Seutu sai vuonna 2014 vieraskielisten muuttovoittoa 10 000 henkeä, joka oli 87 % koko muuttovoitosta.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Osu

us %

Ikä

2001–20032006–20082012–2014

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Osu

us %

Ikä

2001–20032006–20082012–2014

12

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

4 väestökeHitYs aluetalouden osanaväestökehityksen riippuvuudet

Aluetaloudella on keskeinen rooli seudun ja myös yksittäisen kunnan väestökehityksessä. Aluetalou-den muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta. Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, kotimainen kysyntä, rahoitusmark-kinat ym.) sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. perus- rakenne, kustannustaso, palvelutaso, asuntojen tar-jonta ja hinnat, työmarkkinat ja palkkataso) vaikut-tavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon mää-rään. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tekijöihin liittyy lyhyelläkin ajalla voimakkaita suhdannevaih-teluita, kun taas seudun kilpailukykyyn ja vetovoi-maan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.

Tuotanto ja sen vaihtelut määräävät pitkälti työ-voiman kysyntää, joka yhdessä kantaväestön työ-voiman tarjonnan kanssa heijastuu muuttoliikkee-seen ja sen ohella myös seudun ulkopuolella asuvan työvoiman halukkuuteen työskennellä seudun työ- markkinoilla eli pendelöintiin. Yrityslähtöisten ky-syntätekijöiden ohella asuntojen tarjonta vaikuttaa oleellisesti muuttoliikkeen toteutumiseen. Asunto-jen saatavuus, laatu ja ominaisuudet sekä asuinaluei- den saavutettavuus ja palvelutaso ovat vetovoima-tekijöitä, asuntojen hinta- ja vuokrataso toimivat ra-joitteina. Asuntojen tarjonnalla on vaikutusta myös pendelöintiin, sillä Helsingin seudulla asuminen on osalle työllisistä vaihtoehto ulkopuolella asumiselle ja sieltä käsin työssäkäynnille. Asuntojen tarjonnan taustalla vaikuttaa tonttitarjonta uustuotannon tär-keimpänä edellytyksenä. muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys

Muuttoliikkeen voimakkaat vaihtelut ovat yhtey- dessä seudun työmarkkinoihin. Koko Helsingin seudun tasolla työpaikkojen, työllisten määrän, työ-ikäisen väestön sekä nettomuuton välillä on erittäin vahva keskinäinen riippuvuus. Tämä käy havain- nollisesti ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esi- tetty työpaikkojen muutos sekä kumulatiivinen nettomuutto vuodesta 1971 vuoteen 2014. Kulu- neiden 43 vuoden aikana nettomuuton aikaansaa- ma väestönkasvu on ollut noin 285 000 henkeä

kuvio 11� Työpaikkojen muutos ja nettomuutto kumula-tiivisesti Helsingin seudulla 1971–2014

ja työpaikkakasvu noin 20 000 vähemmän. Työ- paikkojen määrän vuosittaiset vaihtelut ovat olleet erittäin suuria verrattuna nettomuuton vaihtelui-hin, jotka nekin ovat olleet merkittäviä. Ajoittain trendit ovat erkaantuneet, mutta jonkin ajan kulut-tua taas lähentyneet toisiaan, sillä pitkäaikainen työ-paikkakasvu edellyttää vastaavaa työvoiman tarjon-nan lisäystä ja toisaalta muuttovoitto hiipuu ilman työpaikkakasvun aikaansaamaa vetovoimaa. Vuo-desta 2009 alkaen työpaikkakasvu on jäänyt jälkeen nettomuutosta.

Työmarkkinoiden ja muuttoliikkeen keskinäinen riippuvuus ei perustu siihen, että yksilötason muut-topäätökset olisivat aina välittömässä yhteydessä työnhakuun tai työpaikan saantiin. Monien tutki-musten mukaan yksilötason muuttopäätöksissä ihmissuhteisiin, opiskeluun ja ympäristön vaihta-misen haluun liittyvät syyt ovat yleisiä välittömästi työmarkkinoihin liittyvien tekijöiden rinnalla. Kui-tenkin pitemmän ajan kuluessa työmahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, jäävätkö alueelle muuttaneet ihmiset sinne vai muuttavatko takaisin lähtöalueelleen tai edelleen muualle. Tämä koskee sekä maassamuuttoa että maahanmuuttoa.

Seudullisten työmarkkinoiden muutokset heijas-tuvat voimakkaasti erityisesti Helsinkiin, koska Hel-sinki on seudun suurin työpaikkakeskittymä sekä työmarkkina-alueen ulkopuolelta – kotimaasta ja ul-komailta – muuttavien pääasiallinen sijoittumisalue.

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

1970 1980 1990 2000 2010Nettomuutto Työpaikkojen muutos

13

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

muuttoliike ja suhdannevaihtelut

Meneillään olevan pitkittyneen taantuman aikana tuotannon kehitys oli vuodesta 2009 vuoteen 2013 suunnilleen yhtä heikkoa Helsingin seudulla kuin koko maassa. Kuitenkin Helsingin seudun tuotan-to on ennakkoarvioiden mukaan kasvanut vuoden 2014 alusta vuoden 2015 puoliväliin lähinnä raken-tamisen ja informaatiopalveluiden vetämänä, toisin kuin muualla maassa, jossa tuotanto ei ole kasvanut. Silti Helsingin seudun tuotannon volyymi oli vuoden 2015 alkupuolella edelleen selvästi alle vuoden 2008 huipputason teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan heikon kehityksen vuoksi.

Helsingin seudun työllisten määrä ylitti vuoden 2015 alkupuolella noin 2 % vuoden 2010 tason, kun taas koko maan työllisyys oli noin hieman jäljessä viiden vuoden takaisesta. Helsingin seudun parem- pi työllisyyskehitys perustuu seudun palveluvaltai-suuteen sekä rakentamiseen. Vaikka vientiteollisuu-della ja siihen kytkeytyvällä logistiikalla ja tukkukau-palla on merkittävä rooli seudun tuotannossa, työlli-syyttä dominoivat palvelualat, joiden työllisyys ei ole laskenut taantuman aikana. Väestönkasvu on osal-taan tuonut lisäkysyntää työvoimavaltaisille aloille paikallisiin palveluihin ja asuntotuotantoon.

14

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

5 asuntomarkkinat ja väestöennusteasuntomarkkinat ja asuntotuotanto-mahdollisuudet

Asuntomarkkinat vaikuttavat koko seudun tasolla aluetalouden ja väestön kehitykseen, koska asunto-jen tarjonta on yksi koko seudun kilpailu- ja veto- voimatekijä ja toisaalta asuntojen hinta- ja vuokra- taso vaikuttaa rajoitteena tulomuuttoon. Vielä suurempi merkitys asuntomarkkinoilla on seudun sisäiseen väestökehitykseen, jossa seudun sisäi- nen muuttoliike toimii pääasiallisena sopeutumis- mekanismina asuntojen tarjonnan alueellisille eroille. Seudullisilla asuntomarkkinoilla asuntojen tarjonta pohjautuu pääosin olemassa olevaan asun- tokantaan, joka jakautuu segmentteihin omistus- ja vuokra-asumisen, talotyypin, sijainnin ja lukuis-ten muiden tekijöiden suhteen. Asuntojen uus-tuotanto määräytyy viime kädessä rakennut- tajien tuotantopäätösten kautta. Niihin vaikutta-vat vanhojen asuntojen hinnat ja vuokrat, joiden perusteella rakennuttajat arvioivat valmistuvista asunnoista saatavaa tuloa. Kustannuspuolella vai-kuttavat rakennuskustannukset, maan hankinta- kustannukset ja sen taustalla yhteiskunnalliset pää- tökset, kuten kuntien halukkuus ja mahdollisuudet kaavoittaa maata asuntotuotannolle sekä toteuttaa muut edellytykset, kuten liikenneyhteydet ja paikal- liset palvelut. Myös yksittäisten kotitalouksien oma- kotitalojen rakentamispäätöksiin vaikuttavat suu-relta osin samat asiat. Näiden lisäksi asuntotuotan-toon vaikuttaa myös yhteiskunnan tuki asuntotuo-tannolle siihen liittyvine ohjauksineen.

Uustuotannon määrä suhteessa koko asunto-kantaan on viime vuosina ollut Helsingin seudulla noin 1,5 % vuodessa. Tästä syystä asuntojen tarjonta sopeutuu hitaasti asumisen kysynnän muutoksiin. Asuntotuotanto pystyy vasta melko pitkällä ajalla vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tarjontaan. Koko Helsingin seudulla on valmistunut viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin noin 10 000 asun-toa vuodessa, josta Helsingissä noin 3 600 asuntoa. Vuodesta 2011 alkaen Helsingin seudun asunto- tuotanto on ollut 10 000–11 000 asuntoa vuodessa, painuttuaan sitä ennen viime vuosikymmenen jäl-kipuolella ennätyksellisen matalalle tasolle.

Helsingissä valmistui vuonna 2014 noin 3 700 asuntoa, vähemmän kuin kahtena edellisenä vuon-na, mutta kaksinkertaisesti vuosien 2008–2010 poikkeuksellisen matalaan volyymiin verrattuna. Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2014 yli 5 000 asunnolle, joka ennakoi aikaisempaa suurempaa

tuotantomäärää vuodelle 2015. Kolmannes viime vuoden rakennuslupiin sisältyvistä asunnoista on muissa kuin asuinrakennuksissa, sisältäen käyttö-tarkoituksen muutosten yhteydessä rakennettavat asunnot.

Helsingin osuus koko seudun asuntotuotannos-ta oli vajaa 40 % vuonna 2014, jonkin verran vähem-män kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta selvästi enemmän kuin viime vuosikymmenellä. Kuluvan vuosikymmenen alussa vahvistunut kaupunkimai-sen asumisen kysynnän kasvu yhdessä vanhojen satama-alueiden vauhtiin päässeen tuotannon kanssa vaikuttavat selvästi Helsingin asuntotuotan-non kokonaisuuteen. Vastaavasti omakotitalojen kysynnän hiipuminen on vaikuttanut hiljentävästi erityisesti seudun kehysalueen asuntotuotantoon. Espoon ja Vantaan asuntotuotanto on ollut vakaam-paa kuin Helsingissä tai kehyskunnissa.

Väestönkasvun jatkuminen samaan aikaan, kun asuntotuotanto on ollut matalalla tasolla useita vuosia, on johtanut asumisväljyyden kasvun pysäh-tymiseen Helsingin seudulla, vaikka muualla maas-sa väljyys kasvaa lähes aikaisempaa tahtia.

Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat muutokset sekä väestönkasvun, työllisyyden ja tulojen vaihte- lut yhdistettynä tarjonnan hitaaseen sopeutumi-seen saavat aikaan suuria vaihteluita asuntojen hin-noissa ja asuntotuotannon määrässä. Silti monista hyvin tunnetuista kitkatekijöistä huolimatta, pitkäl-lä aikavälillä asuntojen tarjonta sopeutuu tutkimus-ten mukaan kohtuullisen hyvin asuntokysynnän muutoksiin. Väestöprojektioissa Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan sopeutuvan asun-totuotannon avulla väestönkasvun ja asumisväljyy-den nousun aikaansaamaan kysynnän lisäykseen pitkän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä ajalla ilmenee monenlaisia kitkatekijöitä. Sen sijaan asuntojen hintojen ja markkinavuokrien ero muuhun maahan verrattuna tuskin tulee supistumaan. tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet

Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välisessä MAL-aiesopimuksessa 2012–2015 on sovittu tavoit-teeksi rakentaa Helsingin seudulla 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. Kunnat ovat sopimuksessa sitou- tuneet kaavoittamaan asuntotuotannon edellyttä-män määrän asuntotonttimaata. Helsingin kaupun-gin osalta tavoite on 5 000 asuntoa vuodessa. Asun-

15

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

1 MAL-aiesopimuksen seuranta-aineistot kevät/2015. HSY. Laskelmat on tehty vuoden 2014 lopun tilanteessa. 2 Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 (HSY 2015).

asumiskysynnän muutokset

Asumisväljyyden kehitys on asuntokannan kasvu-tarpeen suhteen ratkaiseva tekijä. Helsingin seudul-la bruttoasumisväljyys (asuntokannan kokonais- kerrosala suhteessa väestöön) on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin noin 0,3 kem2/hen-kilö/vuosi. Tämä on merkinnyt sitä, että keskimää-rin noin kolmannes asuntotuotannosta on mennyt asumisväljyyden kasvun ja kaksi kolmannesta vä-estönkasvun aikaansaaman kysynnän tyydyttämi- seen. Väljyyden kasvu on vähitellen hidastunut ja vuodesta 2007 alkaen asumisväljyyden kasvu on käytännössä pysähtynyt Helsingin seudulla. Helsin-gissä väljyys on kääntynyt laskuun.

Väestöprojektioiden laadinnan yhteydessä on arvioitu tarvittavaa asuntokannan kasvua kussakin projektiovaihtoehdossa eri väljyyskehitysvaihtoeh-doilla Helsingin seudulla ja Helsingissä. Nämä las-kelmat toimivat perustana arvioitaessa seuraavina

vuosikymmeninä tarvittavan tonttimaatarjonnan ja sen edellyttämän kaavoituksen volyymia. Asun-tokannan kasvu on asuntotuotanto vähennettynä asuntokannan poistumalla. Näiden vaihtoehtojen vaikutuksesta tarvittavan asuntotuotannon mää-rään eri ennustevaihtoehdoissa on esitetty laskel-mia raportissa (Laakso 2012).

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni-telman (HLJ 2015) ja maankäyttösuunnitelman (MASU) laadinnan lähtötiedoksi laaditussa seudun nopean kasvun väestöprojektiossa vuoteen 2050 asti oletetaan asumisväljyyden muutoksen hidas-tuvan, mutta samalla eriytyvän Helsingin seudulla alueellisesti. Helsingin kantakaupungissa keskimää-räisen asumisväljyyden ei odoteta enää juuri kas-vavan, kun taas toisessa ääripäässä kehyskuntien maalaiskunnissa väljyyden oletetaan edelleen nou-sevan aikaisempien vuosien tapaan, mutta hidas-tuen. Helsingin esikaupunkien, Espoon, Vantaan ja kehyskaupunkien väljyyskehityksen oletetaan sijoit-tuvan näiden äärivaihtoehtojen väliin.

totuotannon lisääntymisestä huolimatta koko seu-dun asuntotuotantotavoitetta ei saavutettu vuosina 2012–2014. Helsinki pääsi lähelle tavoitetta vuonna 2012, ja saavuttanee tavoitteen myös 2015.

Elokuussa 2014 sovitussa neuvottelutuloksessa valtion ja seudun 14 kunnan kesken sovittiin kaavoi-tustavoitteen nostamisesta 25 %:lla suhteessa me-neillään olevan aiesopimuskauden tavoitteeseen. Kaavoituksen vauhdittamisella pyritään siihen, että jokaisessa kunnassa olisi aidosti rakennuskelpoista kaavavarantoa vähintään 5 vuoden asuntotuotanto-tarvetta varten. Vastaavasi valtio sitoutuu rahoitta-maan seudun strategisesti keskeisiä liikennehank-keita. Neuvottelut uudesta aiesopimuksesta käynnis- tyivät valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken kesällä 2015.

Koko Helsingin seudulla on asemakaavoissa las-kennallisesti noin 9,2 milj. kem2:n varanto asunto-tuotantoa(1 varten, josta kerrostalovarannon osuus on 3,4 milj. kem2. Helsingin osuus(2 koko laskennal-lisesta varannosta on 2,7 milj. kem2, josta tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla 1,6 milj. kem2. Kun kyseinen, aidosti käytettävissä oleva, varanto suhteutetaan vuosien 2012–2015 aiesopimuksessa sovittuun tuo-tannon tasoon, varanto riittää Helsingissä alle 3 vuoden asuntotuotantoon. Kuitenkin varanto on kasvanut hieman edellisestä vuodesta. Tästä huoli-matta aidosti käytettävissä olevan varannon niuk-kuus rajoittaa toteutuvaa asuntotuotantoa sekä vä-estönkasvua.

16

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

6 väestöprojektion aluetaloudelliset oletuksetHelsingille ja Helsingin seudulle esitetään kolme väestöprojektiovaihtoehtoa, joka perustuvat erilai-siin seudun taloudellisen kehityksen skenaarioihin. Projektioiden lähtökohtana on Helsingin ja seudun väestö 1.1.2015 ja projektiot on laadittu vuoteen 2050 asti. Vaihtoehdoille on annettu seuraavat ni-mitykset:

• Nopeavaihtoehto,• Perusvaihtoehtoja• Hidastuvavaihtoehto.

Kaikki projektiot ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdanne-vaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Todellisuu-dessa sekä talouden että väestön kehitys tulee tule-vaisuudessakin olemaan Helsingin seudulla syklistä, kuten on ollut ennen.

Laskelmat perustuvat toisistaan poikkeaviin alue-taloudellisiin ja Helsingin seudun asuntomarkkinoi-ta koskeviin oletuksiin, jotka kuvataan tiiviisti seu-raavassa. Projektioita laadittaessa ei ole otettu kantaa vaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Lähtökohtana on kuitenkin, että kaikki esitettävät vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kokonaisuutena vaihtoehdoista muo-dostuu haarukka, jonka vaihteluvälin rajaamaan väestökehitykseen on perusteltua varautua.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni-telman (HLJ 2015) ja maankäyttösuunnitelman(3 (MASU) laadinnan lähtökohtana oli varautuminen nopeaan kasvuvaihtoehtoon, jotta pystytään varau-tumaan pitkäjänteisesti kasvun vaatimuksiin liiken-nejärjestelmälle ja maankäytölle sekä luomaan edel-lytyksiä kestävän kasvun toteutumiselle.

Nopea vaihtoehto perustuu taloudelliseen ske-naarioon, jonka mukaan Helsingin seudun tuotan-to ja työllisyys kasvavat pitkällä ajalla jonkin verran nopeammin kuin EU-alue keskimäärin ja myös no-peammin kuin Suomi kokonaisuutena. Nopeampi kasvu perustuu oletukseen, että Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä alueena, joka hyödyntää kasautumis- ja saavutettavuusetujaan, ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailuky-kyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Lisäksi ole-tetaan, että Helsingin seutu pystyy kaavoittamaan riittävästi tonttimaata väestönkasvun edellyttämälle asuntotuotannolle, ja että alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto pystytään pitämään jatkuvasti taloudellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisina.

Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan olevan koko jakson ajan (vuoteen 2050 asti) vuosittain jonkin verran vuosien

2012–2014 keskimääräistä tasoa pienempää ja muuttovoitosta noin 80 % odotetaan tulevan maa-hanmuuttajista. Helsingin oletetaan saavan lähes kaksi kolmannesta seudun ulkopuolisesta muutto-voitosta, mutta menettävän muuttajia muualle Hel-singin seudulle.

Perusvaihtoehto perustuu taloudelliseen ske-naarioon, jonka mukaan Helsingin seudun tuotanto ja työllisyys kasvavat pitkällä ajalla vain hieman no-peammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin. No-peaan vaihtoehtoon verrattuna vetovoima ei ole yhtä vahva. Lisäksi tonttimaan niukkuus ja liikennejär-jestelmän ruuhkautuminen muodostavat ajoittain pullonkauloja kehitykselle.

Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun muutto-voiton oletetaan alenevan vähitellen kolmanneksel-la viime vuosien tasosta. Helsingissä seudun sisäisen muuttotappion odotetaan kasvavan ja ulkopuolisen muuttovoiton supistuvan sekä ulkomaisessa muu-tossa että maassamuutossa. Kuitenkin Helsingin odotetaan saavan 60 % Helsingin seudulle tulevasta seudun ulkopuolisesta muuttovoitosta.

Hidastuvassa vaihtoehdossa oletetaan, että Helsingin seudun tuotanto ja työllisyys kasvavat hi-taammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin. Toi-sin sanoen Helsingin seudun vetovoima hiipuu. On mahdollista, että heikko talouden kehitys ja heikon työllisyyden aiheuttamat sosiaaliset kustannukset eivät mahdollista investointeja liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen.

Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan alenevan vähitellen noin kolmannekseen viime vuosien tasosta. Muuttovoi-ton odotetaan tulevan kokonaan maahanmuutta-jista. Helsinki menettää muuttajia muualla seudul-le, mutta saa muuttovoittoa maahanmuuttajista ja seudun ulkopuolisesta maassamuutosta.

3 Kumpikin suunnitelma on hyväksytty Helsingin seudun päätöksen- tekoelimissä vuonna 2015.

17

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

7 väestöprojektion demografiset oletukset

8 Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot

Syntyneiden määrän laskenta perustuu hedelmälli-syysikäisten (15–49-v.) naisten ikäkohtaisiin erikois-hedelmällisyyslukuihin, joina käytetään viimeisen kolmen vuoden (2012–2014) keskimääräisiä lukuja, jotka on laskettu erikseen Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta. Samoja lukuja käytetään muut-tumattomina koko projektioperiodin ajan.

Kuolleiden määrän laskenta perustuu ikä- ja suku-puolikohtaisiin kuolemanvaaralukuihin, joiden pe-rusluvut on laskettu viiden vuoden (2010–2014) kes-kiarvoina erikseen Helsingille ja muualle seudulle. Projektiossa noudatetaan Tilastokeskuksen ennus-teen (2012) mukaista menettelyä kuolemanvaara-aleneman oletuksesta.

Helsinki

Helsingissä oli 620 715 asukasta vuoden 2015 alussa.Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion

mukaan väestö kasvaa 683 000 asukkaaseen vuonna 2025 sekä 758 000 asukkaaseen vuonna 2050. Vuo-den 2015 alusta Helsingin väestö kasvaa vuoteen 2025 mennessä 63 000 asukkaalla ja vuoteen 2050 mennessä 138 000 asukkaalla.

Perusvaihtoehdossa väestönkasvun arvioidaan hidastuvan viime vuosiin verrattuna. Väestön enna-koidaan kasvavan 7 500 hengellä vuonna 2015, ja sen jälkeen 6 000–7 000 asukkaalla vuodessa vuoteen 2020 asti. Vuosien 2021–2030 kasvu on 4 500–5 500 henkeä vuodessa, ja sen jälkeen väestönkasvu hi- dastuu 2 000–3 000 henkeen vuodessa. Väestönkas-vusta vajaat kaksi kolmasosaa on muuttovoittoa ja loput luonnollista väestökasvua koko ennustejak-son ajan.

Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa lä-hes yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-

kuvio 12� Helsingin väestö 1�1�1980–2015 ja väestö-projektion vaihtoehdot vuoteen 2050

kuvio 13� Helsingin väestö 1�1�1980–2015 sekä väestöprojektion perusvaihtoehto laadintavuosilta 2015, 2014, 2013 ja 2012

alueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajis-ta. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioi-daan olevan Helsingille tappiollista. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan kasvavan asteittain vii-me vuosien tasosta. Kuitenkin Helsingin muutto- tappion arvioidaan jäävän koko ennustejakson ajan pienemmäksi kuin se on ollut 2000-luvulla keski-määrin, koska Helsingin uusien asuinalueiden en-nakoidaan ottavan vastaan suuren osan lapsiper-heiden muutosta muun Helsingin seudun sijasta. Luonnollinen väestönkasvu nousee 2020-luvulle asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta. Luonnollinen kasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi 2020-luvulla, mutta sen arvioidaan pysyvän positiivisena koko periodin ajan.

Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin väestön ar-vioidaan kasvavan 696 000 henkeen vuonna 2025 ja 866 000 henkeen vuonna 2050. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasva-van 671 000 henkeen vuonna 2025 ja 711 000 asuk-kaaseen vuonna 2050.

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

2 200

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

NopeaPerusvaihtoehtoHidastuvaVäkiluku 1980–2015

Tuhatta (1 000)

450 000

500 000

550 000

600 000

650 000

700 000

750 000

800 000

850 000

900 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Ennuste 2015Ennuste 2014Ennuste 2013Ennuste 2012Toteutunut

18

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 14� Helsingin seudun väestö 1�1�1980–2015 ja väestöprojektion vaihtoehdot vuoteen 2050

Taulukko 2� Helsingin seudun väestö 1�1�2015 ja ennusteen perusvaihtoehto 1�1�2016–2050 iän mukaan

Taulukko 1� Helsingin väestö 1�1�2015 ja ennusteen perusvaihtoehto 1�1�2016–2050 iän mukaan

Helsingin seutu

Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) oli 1 420 284 asukasta vuoden 2015 alussa. Ennusteen perus- vaihtoehdon mukaan seudun väestö kasvaa 1 910 000 asukkaaseen vuonna 2050, joten väestön arvioidaan kasvavan 490 000 asukkaalla seuraavan 35 vuoden aikana.

Nopeassa vaihtoehdossa seudun väestö kas-vaa vuoteen 2050 mennessä 2 000 000 asukkaaseen (muutos 580 000), ja hidastuvan kasvun vaihto- ehto kasvattaisi väestöä 325 000 hengellä, jolloin asukasluku olisi 1 745 000 vuonna 2050.

Vuosi Väestö 0–14 15–29 30–44 45–59 60–74 75+Lkm Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

2015 620 715 86 020 13,9 136 322 22,0 143 098 23,1 119 044 19,2 93 498 15,1 42 733 6,92016 628 213 87 807 14,0 136 483 21,7 146 597 23,3 118 691 18,9 95 297 15,2 43 337 6,92017 634 656 89 845 14,2 135 882 21,4 149 676 23,6 118 109 18,6 95 952 15,1 45 191 7,1

2020 654 599 95 777 14,6 132 109 20,2 161 119 24,6 117 500 18,0 99 150 15,2 48 944 7,52030 709 430 107 328 15,1 128 938 18,2 167 687 23,6 131 057 18,5 102 133 14,4 72 288 10,22040 737 019 101 700 13,8 141 271 19,2 145 943 19,8 156 245 21,2 104 937 14,2 86 923 11,82050 758 236 98 224 13,0 143 141 18,9 151 363 20,0 140 887 18,6 130 403 17,2 94 218 12,4

Vuosi Väestö 0–14 15–29 30–44 45–59 60–74 75+Lkm Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

2015 1 420 284 239 432 16,9 280 660 19,8 314 670 22,2 285 198 20,1 213 855 15,1 86 469 6,12016 1 438 113 242 549 16,9 281 796 19,6 319 740 22,2 286 072 19,9 219 161 15,2 88 795 6,22017 1 455 438 245 926 16,9 282 536 19,4 324 732 22,3 286 481 19,7 221 660 15,2 94 103 6,5

2020 1 507 883 254 969 16,9 282 633 18,7 343 541 22,8 289 254 19,2 232 538 15,4 104 947 7,02030 1 668 691 272 930 16,4 295 452 17,7 364 304 21,8 316 762 19,0 250 764 15,0 168 479 10,12040 1 795 629 279 936 15,6 316 903 17,6 358 166 19,9 361 139 20,1 267 930 14,9 211 556 11,82050 1 911 782 289 964 15,2 328 324 17,2 379 188 19,8 359 420 18,8 312 030 16,3 242 856 12,7

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

2 200

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Väkiluku 1980–2015

Perusvaihtoehto

Nopea

Hidastuva

Tuhatta (1 000)

19

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

Helsingin väestöprojektio ikäryhmittäin

Helsingin väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan iäk-käiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Lasten, nuorten ja työikäisten määrissä tulee tapah-tumaan ikäryhmien välisiä siirtymiä.

kuvio 15� Helsingin väestö ikäryhmittäin (15-v�) 1�1�1980–2015 ja väestöprojektion perus-vaihtoehto 2016–2050

kuvio 17� Helsingin yli 55-vuotiaat ikäryhmittäin 1�1�1990–2015 ja ennusteen perusvaihtoehto 2016–2050

Lasten määrä tulee Helsingissä muuttumaan edel-leen. Alle kouluikäisten, 0–6-vuotiaiden viime vuosi- kymmenellä alkaneen kasvun ennakoidaan jatku-van 2020-luvun jälkipuolelle asti. Lapsiperheiden lähtömuuton väheneminen on osaltaan vaikutta-nut alle kouluikäisten määrää lisäävästi. Peruskou-luikäisten 7–15-vuotiaiden määrä kääntyi nousuun vuosikymmenen alussa, ja kasvun ennakoidaan jat-kuvan 2030-luvulle asti. 16–18-vuotiaiden muuta-man vuoden kestänyt lasku jatkuu arvion mukaan vielä joitakin vuosia, mutta heidänkin määränsä en-nakoidaan kääntyvän nousuun 2020-luvun alussa.

Eläkeikäisessä väestössä ikäryhmään 65–74 kuulu-vien määrä on jo useita vuosia ollut jyrkässä kas-vussa, ja heidän määränsä tulee Helsingissä kasva-maan vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen kasvu pysähtyy toistaiseksi. Ikäryhmän 75–84 määrä kas-vaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jak-solle 2018–2027. Heidän määränsä tulee Helsingis- sä kasvamaan yli 80 % nykyisestä 2020-luvun lop-puun mennessä. Yli 85-vuotiaden määrä kasvaa ta-saisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. Heidän määränsä tulee ennusteen mukaan lähes kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä.

kuvio 16� Helsingin lapset ja nuoret ikäryhmittäin 1�1�1980–2015 ja ennusteen perusvaihtoehto 2016–2050

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–6-vuotiaat

13–15-vuotiaat

7–12-vuotiaat

16–18-vuotiaat

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–1415–2930–4445–5960–7475+

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

55–64-vuotiaat

75–84-vuotiaat

65–74-vuotiaat

Yli 85-vuotiaat

20

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

9 alueittainen väestöennuste 2015–2025ennustemenetelmä

Alueittainen ennuste on laadittu vuonna 1992 laadi-tulla SAS-ohjelmistolla. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmätään koko kaupungin ennusteeseen. Ennuste lasketaan vuosittain 10 vuoden jaksolla osa-alueittain 1-vuotisikäluokittain.

Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alu-eelliset erot.

Muuttoliike- ja hedelmällisyysparametrit on yleensä laskettu osa-alueiden edellisten kolmen–vii- den vuoden muutoista alueen koosta riippuen, ja pienimmillä alueilla on käytetty tätäkin pitempiä aikasarjoja satunnaistekijöiden minimoimiseksi. Väestörakenteeltaan nopeasti muuttuvilla uusilla alueilla tai erityisen pienillä alueilla käytetään mui-den vastaavan kaltaisten alueiden kertoimia.

Kuolleisuudesta käytetään koko kaupungin keski-määräisen kuolleisuuden ikärakennetta, ja kuollei-suuden tasoa korjaamalla otetaan huomioon aluei-den väliset erot.

Koska kaupunkiasumisen suosion kasvaminen ja vuonna 2008 alkanut taantuma ovat vähentäneet erityisesti lapsiperheiden muuttoja esikaupunkien suurempiin asuntoihin, lasten määrä on kasvanut nopeasti pienasuntovaltaisessa kantakaupungissa. Sama kehitys on nyt nähtävissä myös kantakaupun-kia ympäröivällä esikaupunkivyöhykkeellä kuten Lauttasaaressa ja Haagassa.

Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotel-laan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava si-sään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikäraken-ne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja netto-muuttokertoimilla.

Rakentamisennusteen osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto on arvioitu hankekohtaise-na toteutumisennusteena. Toteutumisennuste laa-ditaan kaupunginkanslian talous- ja suunnittelu- osaston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyö-nä. Ennuste perustuu rakennusvalvonnan tilastoi-hin, asunto-ohjelmarekisteriin, rakentamisprojek-tien tuotantoaikatauluihin ja tietoihin kaavoituksen edistymisestä. Samalla laaditaan ennuste ohjelmoi-mattomalle asuntorakentamiselle, jollaista on eten-kin pientaloalueiden hajarakentaminen.

Tästä alueittaisesta ennusteesta tehdään pien- aluetasoinen muunnos 6–18-vuotiaista opetusviras-

ton oppilasennustejärjestelmään. Tässä otetaan huomioon väestön jakautuminen pienalueille en-nusteen lähtövuonna sekä uustuotannon kertymä pienalueille.

Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palve-lujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat. Vuosittaiset tuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään van-hojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia alueiden väestökehi-tyksessä, koska ennustemenetelmä perustuu pää-osin menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa yhä pie-nemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. asuntotuotantoennuste 2015–2024

Väestöennustetta varten laadittiin rakentamisen- nuste valmistuvista asunnoista vuosiksi 2015–2024. Asuntotuotantoennuste perustuu noin 5 000 val-mistuvan asunnon ohjelmoituun vuosituotantoon. Vuosina 2010–2014 Helsinkiin valmistui keskimää-rin vajaa 3 700 asuntoa, ilman käyttötarkoitusten muutoksia.

21

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 18� Helsingissä valmistuneet asunnot vuosina 2000–2014 sekä ohjelmoitu asuntotuotanto vuosiksi 2015–2024

Taulukko 3� Rakennettavaan asuntokantaan muuttavan väestön asumisväljyys asuntotuotanto- tyypeittäin muuttoa seuraavana vuonna

väestö uustuotannossa

Asuntotuotanto ennustettiin asuntokerrosalana, joka jaoteltiin 17 rakennustyyppiin. Jaottelu perus-tuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneista sekä viimeisimpiin tietoihin uusien asuntojen asu-kasrakenteesta. Projektialueiden asuntotuotanto-tyyppien asumisväljyysoletus on tarkistettu, ja en- nusteiden erot johtuvat osittain myös tästä. Useim-missa asuntotuotantotyypeissä on kuitenkin käytet-ty edellisten ennusteiden parametreja, koska viime vuosien vähäisestä asuntotuotannosta ei voitu muodostaa riittävän suurta tutkimusaineistoa. Val-mistuvien asuntojen sisäänmuuttovuoden asumis-väljyys ja muuttajien ikärakenne vaihtelee huomat-tavasti riippuen talotyypistä, asuntojen hallintape-rusteesta ja rahoitusmuodosta sekä myös sijainnista.

Uustuotannon tuotantotyypit ja alkuväljyydet ovat seuraavat (taulukko 3), sekä ennusteessa käy-tettyinä kerrosalaneliömetreinä että huoneistoala-na, joka on laskettu kertoimella 0,8. ennusteiden yhdistäminen

Ennusteiden yhdistäminen tapahtuu laskemalla yhteen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet, ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin vastaa-vaan ennusteeseen. Täsmäytys tapahtuu siten, että vanhan kannan ennusteeseen tehdään ohjelmalli-sesti tarpeelliset korjaukset ikäryhmittäin. Ennen yhdennystä pyritään kuitenkin siihen, että vanhan kannan ja uustuotannon ennusteet tuottavat mah-dollisimman lähellä koko kaupungin ennustetta olevan tuloksen, jotta ennusteparametrit olisivat eri aluetyypeissä mahdollisimman oikeat.

1. OO-pientalot, Länsi-Pohjoinen 41 32,82. Hitas-rivitalot + ASO-pientalot 34 27,23. OO-kerrostalot, ei hitas, Etelä-Länsi 53 42,44. OV-kerrostalot 36 28,85. HITAS-kerrostalot, Etelä-Länsi 43,5 34,86. HITAS-kerrostalot, muu Helsinki 40 32,07. AV-kerrostalot, ei kaupungin 40 32,08. AV-kerrostalot, kaupungin 32 25,69. Opiskelija- ja nuorisoasuntolat 34 27,210. Vanhusten asuntolat 40 32,011. Omakotitalot 45 36,012. Vuokrapientalot 28 22,413. OO-kerrostalot, ei hitas, muu Helsinki 42 33,614. ASO-kerrostalot 42 33,615. OO-pientalot, muu Helsinki 44 35,216. OO-kerrostalot, projektialueet 49 39,217. OV-kerrostalot, projektialueet 42 33,6

Alkuväljyydet m2 / asukasKerros-ala, m2

(ash, m2)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000A

sunt

oja,

kpl

Valmistuneet 2000–2013 Ohjelmoitu tuotanto

22

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 19� Väestö suurpiireittäin 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2025

kuvio 20� 0–6-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2025

kuvio 21� 7–15-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2025

kuvio 22� Yli 75-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2025

ennuste alueittain ja ikäryhmittäin

Asukasluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten, noin 13 000 asukkaalla, Eteläisessä, Keskisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Itäisen ja Läntisen suur-piirin kasvu on noin 8 500 ja Koillisessa 6 000 henkeä.

Vuoteen 2025 saakka laaditun alueittaisen väestö-ennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asunto- rakentamiseen vapautuneilla satama-alueilla Jätkä- saaressa, Kalasatamassa ja Sompasaaressa sekä Kruunuvuorenrannassa. Muita tärkeitä kasvualu- eita ovat Lauttasaari, Kuninkaantammi, Myllypuro, Mellunmäki ja Keski-Pasila. Vuosaaren väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä 4 400 hengellä vuo-teen 2024 mennessä. Östersundomin rakentamisen arvioidaan alkavan vuosikymmenen lopulla, minkä jälkeen väestönkasvu on nopeaa.

0–6-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 men-nessä Keskisessä suurpiirissä 1 500 hengellä. Eteläi-sen ja Kaakkoisessa suurpiirin kasvu on 1 400 hen-keä. Läntisessä suurpiirissä kasvua on 1 100 henkeä. Itäisessä suurpiirissä päivähoitoikäisten määrä kas-vaa 630:lla.

Peruskouluikäisten määrän ennustetaan olevan ny- kyistä korkeampi kaikissa suurpiireissä Östersun-domia lukuun ottamatta vuonna 2025. Määrä kas-vaa nykyisestä Eteläisessä suurpiirissä 2 600 hengel- lä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiirissä 2 200–2 400 hengellä. Koillisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä kasvu on 1 700–1 800 henkeä. Itäisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä koululaisten määrä kasvaa 700–800 hengellä.

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 men-nessä eniten Eteläisessä ja Itäisessä suurpiirissä, 4 000–4 500 hengellä, Koillisessa 3 000:lla ja Länti- sessä 2 700 hengellä. Keskisessä ja Kaakkoises-sa suurpiirissä kasvu on 1 800–2 000 henkeä. Myös muissa suurpiireissä vanhusväestön määrä kasvaa.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Etel.

Itäinen

Länt.

Koill.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Etel.

Länt.

Koill.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.75+

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Koill.

Länt.

Etel.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.0−6

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Koill.

Länt.

Etel.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.7−15

23

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 23� Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2015–2025

Päivähoitoikäisten määrän kasvun ennustetaan jat-kuvan ennustekaudella, ja kasvu tapahtuu eten-kin uusilla asuntoalueilla. Myös useilla kantakaupungin alueilla, joilla ei rakenneta, päivähoitoikäisten mää-

rä on kasvanut viime vuosina, mutta kasvun ennus-tetaan hidastuvan etenkin satama-alueiden asunto-tuotannon edetessä.

kuvio 24� 1–6-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2015–2020

Väkiluvun muutos 2015-20201-6-vuotiaat

500

25050

-50-250

Väkiluvun muutos 2015-2025Väestö yhteensä

10 000

5 0001 000

-1 000-5 000

24

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0 kuvio 25� 6–11-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2015–2020

kuvio 26� Yli 75-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2015–2020

Väkiluvun muutos 2015-20206-11-vuotiaat

500

25050

-50-250

Väkiluvun muutos 2015-2020Yli 75-vuotiaat

500

25050

-50-250

25

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 29� Ruotsinkielisten syntyneiden enemmyys ja nettomuutto sekä väestönmuutos yhteensä Helsingissä 1980–2014 ja ennuste 2015–2050

10 ruotsinkielisten ennuste – prognosen för den svenskspråkiga Befolkningen

kuvio 27� Ruotsinkielisen väestön määrä ja osuus koko väestöstä Helsingissä 1�1�1980–2015 sekä ennuste 2016–2050

kuvio 28� Ruotsinkieliset syntyneet ja kuolleet sekä syntyneiden enemmyys Helsingissä 1980–2014 ja ennuste 2015–2050

Ruotsinkielisen väestön ennuste tehdään samankal-taisella demografisella projektiomenetelmällä kuin koko väestön ennuste. Koko kaupungin ennuste ulottuu vuoteen 2050 ja alueittainen ennuste kym-meneksi vuodeksi vuoteen 2025 saakka.

Helsingin ruotsinkielinen väestö on viime vuosi-kymmeninä pienentynyt tuhansilla. Ruotsinkielinen väestö on ollut varsin vanhuspainotteinen ja väki-määrän väheneminen on johtunut pitkälti kuollei-den enemmyydestä syntyneisiin nähden.

Vuodesta 2008 lähtien ruotsinkielisten määrä on kasvanut hienoisesti, ja kasvun ennustetaan jatku-van tulevina vuosina. Viime vuoden aikana ruot-sinkielisen väestön muuttovoitto kääntyi negatiivi-seksi. Uudessa ennusteessa muuttovoitto-oletusta on alennettu viimevuotisesta, ja se vastaa edellisen 4 vuoden keskitasoa. Osittain tämän seurauksena syntyneiden määrä on uudessa ennusteessa edel-listä pienempi. Syntyneisyys on myös hieman alen-tunut. Syntyneiden määrän ennustetaan kuitenkin ylittävän kuolleiden määrän vuodesta 2025 lähtien jopa 200 hengellä vuosittain, mikäli kuolleisuus- ja syntyvyyskehitykset jatkuvat nykyisen kaltaisina.

Figur 27� De svenskspråkigas antal och deras andel av Helsingfors folkmängd 1�1�1980–2015, samt prognos för 2016–2050

Figur 28� svenskspråkiga födda och avlidna samt svenskspråkigt födelseöverskott i Helsing-fors 1980–2014, samt prognos för 2015–2050

Figur 29� Födelseöverskott och flyttningsnetto samt sammanräknad folkökning bland de svensk-språkiga i Helsingfors 1980–2014 samt prognos för 2015–2050

Ruotsinkielisen väestön ennustetaan kasvavan vuo-teen 2025 mennessä lähes 38 000:een, eli 1 400 hen-gellä ja vuoteen 2050 mennessä 42 400 henkeen eli 6 500 nykyistä väestömäärää suuremmaksi. Uusi ennuste on 765 henkeä edellistä ennustetta mata-lampi vuonna 2025.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

50 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

%

Lukumäärä/Antal

Osuus/Andel, %

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Syntyneet/Födda

Kuolleet/Döda

Synt.enemmyys/Födelseöverskott

-1 000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Synt.enemmyys/FödelseöverskottNettomuutto/FlyttningsnettoMuutosyht./Folkökning

26

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0 Taulukko 4� Helsingin ruotsinkielinen väestö 1�1�2015 ja ennusteen perusvaihtoehto 1�1�2016–2050 iän mukaan

kuvio 30� Ruotsinkielisten lasten ja nuorten määrä Helsingissä 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2050

kuvio 31� Ruotsinkielisten yli 55-vuotiaiden määrä Helsingissä 1�1�1990–2015 sekä ennuste 2016–2050

Tabell 4� svenskspråkiga i Helsingfors åldersgruppsvis 1�1�2015 och prognos för 1�1�2016–2050

Pienten lasten määrä on kasvanut huomattavas-ti viime vuosina, mutta kasvun ennustetaan py-sähtyvän tällä vuosikymmenellä ja jatkuvan vasta 2020-luvulla. Sen sijaan peruskoululaisten määrä on nyt alkanut kasvaa, ja toisen asteen opetuksen ikä-luokan kasvu alkaa vuosikymmenen lopulla.

Ruotsinkielisen väestön ikärakenne poikkeaa suomenkielisestä siten, että eläkeikäisen väestön

Figur 30� antal svenskspråkiga barn och unga i Helsingfors 1�1�1990–2015, samt prognos för 2016–2050

osuus on ollut selvästi suurempi, ja viime vuosi- kymmeninä laskenut nopeasti. Siksi suurten ikä-luokkien tulo eläkeikään ei kasvata ruotsinkielis-ten ikääntyneiden määrää samalla tavalla kuin suo-menkielisillä. Yli 75-vuotiaiden määrä on kuitenkin jo alkamassa kohota jälleen ja nopeampi kasvu al-kaa 2020-luvulla.

Figur 31� antal svenskspråkiga över 55-åringar i Helsingfors 1�1�1990–2015 samt prognos för 2016–2050

ruotsinkielisten ennuste alueittain

Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän en-nustetaan kasvavan yli 600 hengellä ja Kaakkoises-sa 400 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Erityisesti Jätkäsaaren alueen oletetaan vetävän myös ruotsin-kielistä väestöä. Vaikka ruotsinkielisen määrän en-nustetaan kasvavan, ruotsinkielisten osuuden koko

väestöstä ennustetaan pienenevän. Suomen- ja vieraskielisten määrän ennustetaan nimittäin kas-vavan ruotsinkielisten määrää nopeammin.

Vuosi Väestö 0–14 15–29 30–44 45–59 60–74 75+Lkm Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

2015 35 845 5 697 15,9 8 063 22,5 6 474 18,1 5 264 14,7 6 323 17,6 4 024 11,22016 35 915 5 791 16,1 8 048 22,4 6 573 18,3 5 179 14,4 6 313 17,6 4 011 11,22017 36 000 5 855 16,3 8 116 22,6 6 600 18,3 5 147 14,3 6 175 17,2 4 107 11,4

2020 36 349 6 142 16,9 8 066 22,2 6 979 19,2 4 996 13,7 5 824 16,0 4 343 12,02030 38 256 6 880 18,0 8 327 21,8 7 846 20,5 5 329 13,9 4 705 12,3 5 170 13,52040 39 983 7 084 17,7 9 162 22,9 7 783 19,5 6 436 16,1 4 656 11,7 4 860 12,22050 42 379 7 327 17,3 9 743 23,0 8 570 20,2 6 722 15,9 5 405 12,8 4 613 10,9

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–67–1213–1516–18

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

55–64yli/över 65yli/över 75yli/över 85

27

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

kuvio 32� Ruotsinkielisten määrä suurpiireittäin Helsingissä 1�1�2000–2015 sekä ennuste 2016–2025Figur 32� antalet svenskspråkiga stordistriktsvis i Helsingfors 1�1�2000–2015 samt prognos för 2016–2025

Vuoteen 2025 mennessä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Laajasalon, Kam-pinmalmin ja Lauttasaaren peruspiireissä. Ennuste on epävarmin sellaisilla alueilla, joille suunnitellaan huomattavaa asuntorakentamista, kuten Kruunu-

kuvio 33� Ennustettu ruotsinkielisen väestön väkiluvun muutos osa-alueittain 1�1�2015–2025Figur 33� Förutspådd folkmängdsförändring bland de svenskspråkiga delområdesvis i Helsingfors 1�1�2015–2025

vuorenrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla. Ruotsinkielisten lasten määrän ennustetaan kasva-van varsinkin Eteläisessä, Läntisessä ja Keskisessä suurpiirissä.

Väkiluvunmuutos 2015-2025Folkökning 2015-2025

1 200

600120

-120-600

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

EteläinenLäntinenKeskinenItäinen

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

PohjoinenKoillinenKaakkoinenÖstersundom

28

Hels

ingi

n ja

Hel

sing

in s

eudu

n vä

estö

ennu

ste

2015

–205

0

prognosen för den svenskspråkiga BefolkningenPrognosen uppgörs enligt en liknande demogra-fisk projektionsmetod som för hela befolkningen. Prognosen för hela staden är gjord fram till år 2050, och prognosen områdesvis f