KIELENHUOLTOA

1. VÄLIMERKIT

PISTE

Virkkeen lopussa

Miedot käskyt ja kehotukset.

Älä unohda soittaa.

Epätäydellinen lause voidaan erottaa omaksi virkkeekseen, jos sen sisältämää ajatusta halutaan korostaa.

Kovaa puhetta, mutta totta.

VERTAA!

Vaillinaisten virkkeiden viljely osoittaa huonoa tyylitaitoa, niitä kannattaa siis välttää.

Lyhenteissä, joissa ei ole sanan loppua

tavall., ev.lut., ay., ip.

Järjestysluvun perässä

2.3.1999, 20.kerta

VERTAA!

Kahta pistettä ei merkitä peräkkäin virkkeen lopussa vaan ne sulautuvat toisiinsa.

KYSYMYSMERKKI

Kysymys päälauseena

Mihin tuttavasi käyttää videota?

Epävarmuuden osoittajana

Tuolin on suunnitellut kuuluisa arkkitehti (Alvar Aalto?).

VERTAA!

Epäsuoran kysymyksen jäljessä ei ole kysymysmerkkiä.

Meidän on parasta ottaa selville, millainen video on paras.

Mutta

Kysyitkö, millainen video on paras?

HUUTOMERKKI

Painokkaan huudahduksen, toivotuksen, käskyn tai kehotuksen lopussa

Johan on markkinat! Hyvää onnea!

VERTAA!

Käytä huutomerkkiä säästeliäästi. Piste on usein tehokkaampi välimerkki myyvään kehotukseen tai väittämään.

Osallistu kilpailuumme ja voita.

Tule tutustumaan tarjouksiimme.

Lähetä ehdotuksesi ajoissa.

KAKSOISPISTE

Johtolauseen ja suoran esityksen välissä

Simo Saine: ”Kamppailemme ihmisten vapaa-ajasta ja rahasta.”

Lauseen lopussa olevan täsmentävän luettelon edellä.

Tentit uusitaan kolme kertaa vuodessa: tammi-, touko- ja lokakuussa.

Samassa virkkeessä olevan perustelun, päätelmän, seurauksen tai selityksen edellä

Surullista mutta totta: laatu ei ratkaise, muoto ei hivele eikä uutuus houkuttele.

Kaksoispiste liittää päätteen

- numeroon- kirjaimeen- merkkiin - lyhenteeseen

Luetelmaviivojen yhteydessä

- Jos virke jatkuu luettelona, kaksoispistettä ei tarvita.o Tuote on virheellinen, kun

siinä on aine tai valmistusvirhe siinä on annettu harhaanjohtavia tietoja.

2

- Jos luettelo koostuu itsenäisistä virkkeistä, kaksoispiste on tarpeen. Luetelma päätetään pisteeseen.Yksittäinen kauppa voi tehdä paljonkin:

-Ystävällinen ja avoin ilmapiiri rohkaisee asiakasta kertomaan omista odotuksistaan ja pettymyksistään.- Kirjelaatikko on hyvä väline ujojen valituksille.

Milloin kaksoispiste ei käy:

Kaksoispisteellä ei voi erottaa lauseen pääjäseniä ja objektia toisistaan.

EI! Edellytämme hakijalta: ruotsin kielen taitoa ja yhteistyökykyä.

Kaksoispistettä ei myöskään merkitä, jos luettelossa on jokin sanoista kuten, niin kuin, nimittäin, näet, esimerkiksi, toisin sanoen

EI! Lisäksi on mahdollista tilata joululajitelmia, kuten: hyasintti- ja krookuslajitelmia

Kaksoispistettä ei voi käyttää virkkeen sisäisen täsmennyksen yhteydessä.

EI! Kuusi kirjettä: kirja-, kukka-, käsityö- ja ruokareseptikerhot houkutteli kerhon jäseneksi.

VAAN! Kuusi kirjettä, kirja-, kukka-, käsityö- ja ruokareseptikerhot, houkutteli kerhon jäseneksi.

PUOLIPISTE

Puolipiste on heikompi pistettä mutta vahvempi pilkkua. Se on kuitenkin lähempänä pistettä kuin pilkkua. Se liittää yhteen kaksi merkitykseltään läheisesti liittyvää lausetta.

HUOM! Puolipisteen voi aina korvata pisteellä.

Bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan tänä vuonna olevan 2% ennakoitua hitaamman. Kasvun syynä pidetään viennin heikentymistä ja kotimaan myynnin vähentymistä.

Puolipistettä voidaan käyttää myös luetteloissa erottamassa rinnasteiset lauseenosat, joihin on liitetty relatiivilause.

Ostin kaupasta fetajuustoa, joka on herkkuani; puruluita, jotka ovat hyväksi koiran hampaille; suklaata, jota kaapissa pitää aina olla pahan päivän varalta; ruisleipää sekä maitoa.

3

PILKKU

Pilkkua käytetään:

1. erottamaan saman virkkeen lauseeta. kaksi päälausetta Minä luen mielelläni, ja sinäkin olet kiinnostunut kirjallisuudesta.

b. päälauseet ja sivulauseet (konjunktiolauseet, relatiivilauseet ja epäsuorat kysymyslauseet)

2. erottamaan rinnasteiset lauseen osat Ostin kaupasta leipää, maitoa, makkaraa ja juustoa.

3. erottamaan lauseyhteydestä irrallaan olevat lauseet (ns. irralliset lisät) Eräs ystäväni, johon tutustuin rippikoulussa, menee lauantaina naimisiin.

Poikkeuksia pilkkusäännöistä:

1. Toinen lause on toisen lauseen keskellä siten, että molempien lauseiden konjunktiot ovat peräkkäin. Pilkku tulee tuolloin ennen ensimmäistä konjunktiota.

Tiedäthän, että jos haluat menestyä, sinun on tehtävä kovasti töitä.

Vrt. Tiedäthän, että sinun on tehtävä työtä kovasti, jos haluat menestyä.

2. Konjunktioiden ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan eteen ei tule pilkkua, kun

a) kahdella rinnasteisella päälauseella on jokin yhteinen lauseenjäsen (sana tai sanaryhmä, joka on jommassakummassa lauseessa ja joka voidaan sellaisenaan siirtää toiseen lauseeseen, josta se puuttuu.) Toiston välttämiseksi tällaista jäsentä ei ole kirjoitettu molempiin lauseisiin.

Kaikki kunnioittivat ja monet myös ihailivat Liisaa. Vrt. Kaikki kunnioittivat Liisaa, ja monet myös ihailivat Liisaa (yhteinen objekti).

Tänä iltana Pekka menee kalaan ja minä menen pelaamaan sulkapalloa (yhteinen adverbiaali).

Jos golfvirtaa ei olisi, Suomen ilmasto olisi hyvin kylmä eikä täällä voisi harjoittaa maanviljelystä (yhteinen sivulause).

Oletko jo saanut kirjeen ystävältäsi vai vieläkö odotat sitä? (Molempiin predikaatteihin sisältyy subjekti sinä).

Huom. Oletko sinä saanut kirjeen ystävältäsi, vai vieläkö sinä odotat sitä?

b) Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule em. konjunktioiden väliin pilkkua. Sivulauseilla on tuolloin yhteinen päälause.

4

Hakija voidaan ottaa huomioon, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja jos hänellä on ajokortti.

c) Hyvin lyhyiden lauseiden välistä pilkun voi jättää pois.

Salamoi ja jyrisee.

Kirjoita jo voit.

Lauseenvastikkeita ei eroteta pilkulla.

Tulin kotiin, kun kello löi seitsemän.

Tulin kotiin kellon lyödessä seitsemää.

AJATUSVIIVA

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva ladotussa tekstissä. Sen voi merkitä myös yhdysviivalla jättämällä viivan molemmin puolin välilyönnit.

Ajatusviivaa käytetään rajakohtailmauksissa.

Alennus koskee 2 – 11-vuotiata lapsia.

Talviloma pidetään 17. – 23.2.2005

Rahdit nousevat 5 – 10 %.

Helsingin – Riihimäen rataosuus

VERTAA

Kaksiosaisissa nimissä on yhdysmerkki.

Ajatusviivaa käytetään myös välimerkkinä, jolloin sen kummallakin puolella on sanaväli. Ajatusviivan voi korvata aina myös pilkulla; ajatusviiva on kuitenkin pilkkua voimakkaampi välimerkki ja sillä on enemmän huomioarvoa. Käytä sitä säästeliäästi.

Ajatusviivaa käytetään:

Vastakohtia erottamassa

Makeutta kyllä – kaloreita ei.

Välihuomautuksia ja lisäyksiä erottamassa

Sanomattakin on selvää, että vireä ja aikaansa seuraava lehdistö – neljäs valtiomahti ja piikki päättäjien lihassa – panee merkille tuon huomautuksen.

5

Painokkaan yllätyksen edellä

Suomessa työttömyys lisääntyy – ja vauraus.

Sano mielipiteesi ja voita – 100 000 euroa.

Vuorosanojen edellä repliikkiviiva

- Tilanne on huomattavasti muuttunut, toteaa konsultti Pauli Koltti.

LUETELMAVIIVA

Luetelmaviiva (ns. ranskalainen viiva) on merkinnältään samanlainen kuin ajatusviiva. Luetelmaviivasta alkavien jaksojen tulee olla samanmuotoisia. Johtolauseen rakenne ratkaisee, tarvitaanko sen loppuun kaksoispiste.

Luettelona virkkeen osat:

Virke alkaa isolla alkukirjaimella, luettelon osat pienellä ja loppuun pannaan piste.

Ostojärjestelmään tulevat seuraavien osastojen ostotilaukset:

- tuontitarvikeosaston- puutarhaosaston- kalusteosaston.

Luettelona täydelliset virkkeet:

Johtolause alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy joko pisteeseen tai kaksoispisteeseen. Luettelon jokainen virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy päättömerkkiin.

Yksi parhaista venyttelytavoista on menetelmä, jonka pääperiaatteet ovat seuraavat:- Venytä lihasta lievästi 10 - 30 sekuntia.- Keskity aina venytettävään lihakseen.- Hengitä koko ajan normaalisti.

Luettelona pienet kappaleet:

Johdantolause alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy joko pisteeseen tai kaksoispisteeseen. Luettelon jokainen kappale alkaa isolla alkukirjaimella ja kappale päätetään päättömerkkiin.

Luettelona lausekkeet:

Iso alkukirjain merkitään lausekkeen alkuun eikä pistettä merkitä loppuun.

Sisällys

- Raaputa, repäise, vastaa- Nuoret kuluttajina- Kuluttajakysymykset opettajakoulutuksessa

6

SULKEET

Kaarisulkeilla erotetaan ilmauksia, jotka eivät liity kiinteästi tekstiin.Myynnin kasvun (syyskuussa 4,9 %) odotetaan hidastuvan ensi vuonna.

Puolisulkeita käytetään virkkeen sisäisiä luettelokohtia erottamaan.Työn vaativuuteen perustuva aikapalkka voidaan 1) määrittää työluokituksella tai 2) sopia työehtosopimuksessa.

Puhelimen (lankaliittymän) suuntanumero kaarisulkeissa(09) 123 456

Hakasulkeita käytetään kaarisulkeiden sisälläKansainväliseen vastineen rinnalle tuli tarkka omakielinen vastine Pikajalka (Lönnrotin pikakulkuri [lisävihossa 1886]).

VINOVIIVA

Lomaketekstissä vaihtoehtoja erottamassa

Alleviivaa oikea vaihtoehto: Olen työkykyinen/En ole täysin työkykyinen/Haen työkyvyttömyyseläkettä.

VERTAA

Vinoviiva ei sovi juoksevaan tekstiin ja on useimmiten korvattavissa tai-sanalla.

Liiton julkaisusarjaan on tulossa lehtinen aiheesta uusperhe, jolla tarkoitetaanuudestaan solmittuja avo-/avioliittoja (po. avo- tai avioliittoja).

VERTAA

Juoksevaan tekstiin pannaan lukutavan mukainen merkintä.

EI! Auto saavuttaa 100 km/h nopeuden 13 sekunnissa.

VAAN Auto saavuttaa 100 km:n tuntinopeuden 13 sekunnissa.

Numeroyhdistelmien erottajana

Tekniikan maailma 3/03

LAINAUSMERKIT

Lainausmerkit ilmoittavat sitaatin eli toisen puheen, kirjoituksen tai ajatuksen tarkan lainauksen.

7

Vastapuoli sanoi ”kyllä” ehdotukseemme.

Taideteosten, kirjojen, lehtien ja artikkeleiden nimissä vain selvyyden vaatiessa.

Ryömin sänkyyn ”Anna Karenina” mukanani.

Yleiskielestä poikkeavat ilmaukset merkitään lainausmerkein. Tällaista tyyliä on vältettävä, koska se osoittaa usein, ettei kirjoittaja ole miettinyt loppuun saakka ajatustaan. Vältä siis turhaa lainausmerkkien käyttöä, koska ilman niitäkin asia tulee usein ymmärretyksi.

EI! Tämän vuoden ”junailut” ovat onnistuneet niin hyvin, että vuoden haasteet onnistuvat varmasti.

SUORAN ESITYKSEN VÄLIMERKIT

Johtolause ennen lainausta

Toiminnanjohtaja Tauno Jantunen varoittaa: Perinteinen hiihtäminen alkaa Suomesta hävitä, ellei luistelulle tehdä jotain.”

Johtolause lainauksen keskellä:

”Yhdeksän kuntoilijaa kymmenestä ei halua luistella”, Jantunen sanoo, ”mutta se yksikymmenestä ladullasätkijästä riittää karkottamaan muutkin.”

Johtolause lainauksen jäljessä

”Luistelu sotkee mukavan hiihtotunnelman”, sanoi Jantunen lopuksi.”Sotkeeko luistelu mukavan hiihtotunnelman?” kysyi Jantunen.

2. SANOJEN YHTEEN JA ERILLEEN KIRJOITTAMINEN

KÄSITTEISTÄ

Suomen kielen sanat ovat keskinäisiltä suhteiltaan:

täysin erillisiä sanoja

sanaliittoja

yhdyssanoja

YHDYSSANAN OMINAISUUKSIA

Suomen kielen pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla, niin myös yhdyssanojen. Siksi kannattaa kuulostella sanan painotusta vaikkapa ääneen lukemalla.

8

Työntekijät lakkoilivat.

Likaisen työn tekijät saavat ylimääräisen korvauksen.

Autonkuljettaja huolehtii matkustajista.

Punaisen auton kuljettaja oli väärässä.

Yhdyssanan väliin ei voi laittaa liitepartikkelia eikä adjektiivia, jos määriteosa on nominatiivissa.

”kirjallisuuskin palkinto”

”kerros hyvä talo”

Tärkein yhdyssanan ja sanaliiton välinen ero on merkitysero.

matala lento – matalalento

Annan silmä –annansilmä

lasten koti – lastenkoti

oma kuva – omakuva

SÄÄNNÖISTÄ

SUBSTANTIIVIT

YHTEEN:

Määriteosa nominatiivi varhaisperuna, suuronnettomuus, lähikauppa

Teon ja tekijännimi ja määrite kotiintulo, eloonjäänti, maastamuutto, hyväntekijä

Yhdysverbeistä johdettu minen-loppuinen substantiivi allekirjoittaminen, irtisanominen, laiminlyöminen

kulta, parka, raukka, vainaja+ substantiivi lapsikulta, tyttöparka, kissarukka, naisraukka

ERILLEEN:

minen-loppuiset teonnimet kotiin tuleminen, eloon jääminen, maasta muuttaminen

oppiarvojen nimet filosofian maisteri, lääketieteen tohtori

kielten nimet suomen kieli, saksan kieli, kiinan kieli

MAANTIETEELLISET NIMET

9

YHTEEN

Alkuosana nominatiivi tai genetiivi Oulujoki, Araljärvi, Bahamasaaret, Kapkaupunki,Punainenmeri, Biskajanlahti

ERIKSEEN

Jälkiosa erisnimi tai yhdyssana Espanjan Guinea, Laatokan Karjala Intian valtameri

Jälkiosa ihmisen aikaansaannos Lokan tekoallas, Turun rata, Saimaan kanava, Lahden tie

ERISNIMILOPPUISIIN YHDYSNIMIIN YHDYSMERKKI

Etelä-Suomi, Kaakkois-Irlanti, Koillis-Vantaa

Huomaa kirjoitusasu, jos kyseessä ei ole maantieteellisesti tarkkarajainen alue:loma-Suomi, natsi-Saksa

Huom. kadunnimet!

Kivenkatu, Koulukatu, Kirkkokatu

Aleksis Kiven katu, Maria Jotunin polku

ADJEKTIIVIT YHTEEN

Määriteosa nominatiivi sysimusta, vesitiivis, ylikypsä, huipputyylikäs

Määriteosa genetiivi maantienharmaa, pumpulinpehmeä, vuorenvarma

Inen-loppuiset adjektiivit tämä päivä – tämänpäiväinen, tähän asti – tähänastinen, Usein sanaliitosta muodostettuja ranskan kieli – ranskankielinen, Etelä-Suomi – eteläsuo-adjektiiveja malainen

kaksiosainen vahvistuspartikkeli + täpötäysi, putipuhdas, typötyhjä, upouusilainen

Huom. ani ja tuiki ovat poikkeus! ani harva, tuiki tavallinen

ERILLEEN

Taipumattomat adjektiivit aika, ensi, eri, kelpo, melko, pikku, tosi, viime

YHTEEN TAI ERILLEEN

10

Seuraavissa sanoissa määriteosa on myös genetiivi, mutta merkitys on sama sekä yhdyssanalla että sanaliitolla

appelsiinin makuinen – appelsiininmakuinen, tumman punainen – tummanpunainen

VERBIT ERI MUOTOINEEN

YHTEEN

Yhdysverbit allekirjoittaa – allekirjoitettualleviivata – alleviivattavakoeajaa – koeajanut

ERILLEEN

Jos verbiin liittyy määrite, verbi mainita edellä – edellä mainittumerkitään usein sanaliitoksi lukea mukaan – mukaan lukien

olla läsnä – läsnä oleva

YHTEEN JA ERILLEEN

Sanaliitoksi konkreettinen merkitys, silmään pistävä tikku –silmäänpistävä autoyhdyssanaksi abstraktimpi. Kirjoita ohi menevä auto – ohimenevä ilmiöyhteen tai erikseen tarpeen mukaan

NUMERAALIT

Lukusanoista kolme, neljä, seitsemän kolmiviikkoinen, nelikiloinen, seitsenvuotias, ja kymmenen käytetään yhdyssanan kymmenkertainen määriteosana muotoja kolmi-, neli-, seitsen-, kymmen-.

ERILLEEN

Numerosarjan sanajako 5 221 553 = viisimiljoonaa kaksisataakaksikymmentä-yksituhatta viisisataaviisikymmentäkolme

Pyöreät, isot luvut kolme miljardia, viisi miljoonaa

Numerot erilleen lyhenteistä 8 mk, 25 %, 1 & 2

PARTIKKELIT

YHTEEN

Sanasulauma, josta toinen osa on iänkaiken, parastaikaa, paraikaa, vastikään

11

muuttunut

Osiensa perusteella käsittämätön alinomaa, nimenomaan, yksinomaan, ylimalkaan ilmaus

YHTEENPartikkeli + päin sinnepäin, jälkeenpäin, tuonnepäin, allapäin

ERILLEEN

Partikkelit erilleen muista sanoista ja aina kun, juuri kun, sen jälkeen kun, silloin kun, sitten kun,toisistaan ikään kuin, niin kauan kuin

Nomini + päin kotiin päin, meille päin, merelle päin, idässä päin, kadulle päin, Turussa päin

Instruktiivi-ilmaus + päin oikein päin, nurin päin, näin päin, samoin päin, päin vastoin

YHDYSMERKIN KÄYTTÖ

Yhdyssanan alkuosa loppuu samaan ensi-ilta, ruoka-apu, raha-apu, Lähi-itä, hiekka-aavikkovokaaliin, jolla jälkiosa alkaa

Pois jätetyn yhdysosan merkkinä asia- ja luottamusmies, maalis-huhtikuussa, erimuotoisia ja - kokoisia,

Samanarvoisten yhdysosien välissä asia- ja luottamusmies, maalis-huhtikuussa, liesi-, pesu- jakylmätekniikka, lääkäri-tutkija, taloudellis-tieteellinen

Toisena osana erisnimi Aino-täti, Liisa-niminen, Ranskan-matka, Tuntematon sotilas –romaani, Internet-yhteys

Toisena osana numero 18-vuotias, 1-portainen, 5-kerroksinen

VERTAAKirjoitusasu kahdeksantoistavuotias, kolmivaiheinen

Toisena osana kirjain, lyhenne b-vaihtoehto, h-hetki, D-duurikonsertto, km-korvaustai merkki 10-vuotisjuhla

VERTAAIlmaukset eivät ole yhdyssanoja 3 hengen huone, 4 viljan tuorepuuro

Toisena osana sitaattilaina franchising-ketju, zoom-objektiivi

VERTAAToisena osana vierasperäinen sana, grahamleipä, denieriluku, collegepaitajoka on vakiintunut kieleen

12

VERTAAJos määriteosana on sanaliitto, yhdys- Siihen tarvitaan kaksi –sarjamerkin edellä on yksi välilyönti. Ri-veille jaettaessa yhdysmerkki tulee alemman rivin alkuun

VERTAAJos määriteosa on useampiosainen ja Pohjois-Karjala -hankeosia yhdistää yhdysmerkki tai ajatus- 17-18 -vuotiaatviiva, ei perusosan yhdysmerkin edessä ole välilyöntiä. Riveille jaettaessa yhdysmerkki on ylem-män rivin lopussa

3. LYHENTÄMINEN

Piste

- Kun sana lyhennetään lopusta, perään merkitään piste. Sana katkaistaan pois jäävän tavun ensimmäisen konsonantin jäljestä. s. os. milj.

- Sisälyhenteet ovat pisteettömiä. klo krs nro

- Jos sana lyhennetään sekä lopusta että sisästä, lyhenteen perään tulee piste.

ks. vrt. mrd.

- Nimien alkukirjainlyhenteissä kirjainten jälkeen tulee piste ja kirjainten väliin välilyönti.Yhdysmerkki säilyy. Päivämäärissä välilyöntejä ei ole.

J.K.Paasikivi

Mittayksiköt

- Mittayksikköjen ja rahayksikköjen lyhenteisiin ei merkitä pistettä.

l m v e snt

- SI-järjestelmän tunnuksista yleiskielessä ei käytetä seuraavia:

t tonni, yleiskielessä tnh tunti, yleiskielessä t

13

a vuosi, yleiskielessä vd vuorokausi, yleiskielessä vrk

- SI-järjestelmän etuliitteillä ei yleiskielessä muodosteta lyhenteitä (esim. M = mega = miljoona,G = giga = miljardi). 3 milj. € (ei 3 M€) 3 mrd. € (ei 3 G€)

* Lyhennettä M€ voi käyttää esim. taulukoissa, kun tilansäästö on todella tarpeen. Valuuttakoodi EUR (MEUR) sopii lähinnä teksteihin, joissa käytetään muitakin valuuttakoodeja.

Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhentäminen

- Yhdyssanat voidaan lyhentää jälkiosan lopusta tai sekä alku- että jälkiosan lopusta.

yliopp. dipl.ins. ev.-lut.

14

- Kun yhdyssanan alkuosasta otetaan lyhenteeseen vain ensimmäinen kirjain tai jos alkuosasta tehdään sisälyhenne, yhdysosien rajaa ei merkitä pisteellä.

alv. pj. mlk. oy.

- Jos sanaliiton lyhenne koostuu kahdesta loppulyhenteestä, kummankin lyhennetyn sanan jälkeen tulee piste. fil. maist. tekn. ohj.

- Lyhennetyissä sanaliitoissa sanojen väliä ei merkitä, jos sanoista on otettu vain ensimmäiset kirjaimet. ts. jne. tms. (poikkeus: o.s. = omaa sukua, os. = osoite)

Isokirjainlyhenteet

- Yhdyssanoja ja sanaliittoja voidaan lyhentää ottamalla ensimmäiset kirjaimet yhdysosista tai sanaliiton sanoista. Isokirjainlyhenteisiin ei merkitä pisteitä.

EKG OY LVI TV

- Jos sanasta otetaan isokirjainlyhenteeseen selvyyden vuoksi myös toinen kirjain, se kirjoitetaan pienellä. KuPS TaY

- Joistain kirjaimittain luettavista isokirjainlyhenteistä on vakiintunut myös pienikirjaiminen muoto. Tällaista käytäntöä ei ole syytä laajentaa.

tv atk www-sivu cd-rom

- Jos isokirjainlyhenne on tapana lukea sanan tapaan, ei pelkästään kirjaimittain, se kirjoitetaan kuten tavallinen sana.

Nato (ei NATO) Kela (ei KELA)

NUMEROILMAUKSET

- Luvut yhdestä kahteenkymmeneen kirjoitetaan kirjaimin, mieluiten myös suuremmat luvut, jos mahdollista. Lyhyet tasakymmenet, -sadat ja -tuhannet kirjoitetaan kirjaimin.

kuusi viisikymmentä viisisataa

- Ääriarvot merkitään joko yhdysmerkillä, jonka molemmin puolin on välilyönti, tai ajatusviivalla ilman välilyöntejä. 15. - 30.6. 20–30 osallistujaa

15

- Myös järjestysluvut kirjoitetaan kirjaimin. Jos joudutaan käyttämään numeroita, järjestysluku merkitään pisteellä. Roomalaisia numeroita ei käytetä juoksevassa tekstissä.

kuudes yhdestoista 34.

- Jos järjestysluku on virkkeessä viimeisenä ennen pistettä, numeroon liitetään järjestysluvun tunnus, ei pistettä. Olin hiihtokilpailussa 117:s.

- Luvut jaksotetaan lopusta lukien kolmen numeron ryhmiin. (Kirjaimin kirjoitettaessa noudatetaan samaa jaksotusta.) Desimaalierottimena käytetään pilkkua. Desimaaleja ei jaksoteta.

2 000 12 300,5016 14 579 223neljätoistamiljoonaa viisisataaseitsemänkymmentäyhdeksäntuhatta kaksisataakaksikymmentäkolme

- Tästä jaksotustavasta on joitain poikkeuksia, esim. vuosiluvut (vuonna 2000) ja monet koodit.

PÄÄTTEIDEN LIITTÄMINEN LYHENTEISIIN JA NUMEROIHIN

- Lyhenteeseen tai numeroon ei merkitä taivutuspäätettä, jos sija ilmenee heti seuraavasta sanasta. Myöskään mitta- ja rahayksikön lyhenteeseen ei nominatiivimuotoisen numeroilmauksen jälkeen merkitä sijapäätettä.

ent. johtajalle 7 kg (huom. 7 kg:aa = seitsemää kilogrammaa)

- Sisälyhenteisiin pääte liitetään suoraan ilman mitään välimerkkiä. (Sanan viimeinen kirjain on mukana lyhenteessä.) Loppulyhenteisiin pääte liitetään kaksoispisteen välityksellä. Kaksoispisteen eteen ei merkitä lyhenteen pistettä. Myös monikon tunnus merkitään näkyviin.

tstossa mlk:issa 100 m:n juoksu

- Myös isokirjainlyhenteisiin pääte merkitään kaksoispisteen välityksellä. Joskus pääte voidaan kirjoittaa kahdella tavalla riippuen siitä, luetaanko lyhenne kirjaimittain vain sanana.

RUK:uun (Reserviupseerikouluun) RUK:hon (är-uu-koohon)

- Lyhennesanojen taivutus merkitään tavallisen sanan tapaan.

Natoon Kelassa tupoa

- Järjestyslukujen taivutuspäätteiden eteen merkitään järjestysluvun tunnus.

15:nnen 117:ttä 3000:nteen

- Murtoluvutkin taivutetaan kaksoispisteen välityksellä. Taivutuspääte riippuu lukutavasta.

Työmatka lyheni 1/3:aan (kolmasosaan). Työmatka lyheni 1/3:een (kolmannekseen).

16

Taulukko 1. Peruslukujen taivutusmuotoja

Gen. 10:n 12:n 13:n 21:n 200:n 3000:nPartit. 10:tä 12:ta 13:a 21:tä 200:aa 3000:taIness. 10:ssä 12:ssa 13:ssa 21:ssä 200:ssa 3000:ssaIllat. 10:een 12:een 13:een 21:een 200:aan 3000:een

Taulukko 2. Järjestyslukujen taivutusmuotoja

Nom. 10:s 12:s 13:s 21:s 200:s 3000:sGen. 10:nnen 12:nnen 13:nnen 21:nnen 200:nnen 3000:nPartit. 10:ttä 12:tta 13:tta 21:ttä 200:tta 3000:ttaIness. 10:nnessä 12:nnessa 13:nnessa 21:nnessä 200:nnessa 3000:nnessaIllat. 10:nteen 12:nteen 13:nteen 21:nteen 200:nteen 3000:nteen

4. VIERASTA VAIKUTUSTA

Ruotsin ja englannin mallin mukaisia sanoja ja rakenteita ei ole syytä suosia silloin, kun niiden tilalle olisi tarjolla täsmällisempi ja tyylikkäämpi suomenkielinen vastine. Varsinkin ruotsista lainatut ilmaukset, svetisismit, vaikuttavat usein vanhahtavan juhlallisilta. Seuraavat ohjeet auttavat karsimaan vieraiden kielten vaikutusta:

1. Käytä suomalaisia adjektiiveja:

Nasevammalla suomen kielen sanalla voidaan korvata –rikas-, -köyhä-, -ystävällinen- ja –vapaa-loppuiset adjektiivit, jotka ovat käännöslainoja ruotsin kielestä. Esimerkiksi artrik on mieluummin runsaslajinen kuin ”lajirikas”, skattefri paremmin veroton kuin ”verovapaa”.

2. Finnas ei yleensä merkitse ”löytyä”

Ruotsin finnas lisää tarpeettomastikin löytyä-verbin käyttöä. Jos ei ole kysymys konkreettisesta löytymisestä, on parasta käyttää olla- eikä löytyä-verbiä.

Varastosta löytyy paljon farkkuja.Varastossa on paljon farkkuja.

3.”Omata” vaikuttaa tärkeilevältä

Omata on virallissävyinen verbi, jota ei juuri kukaan puheessaan käytä. Silti sitä näkee paljonkin jäykissä asiateksteissä. Omata on usein korvattavissa omistuslauseella.

Minna omaa paljon farkkuja.Minnalla on paljon farkkuja.

4. Englannin you-passiivi (sinä-passiivi) ei kelpaa suomen passiivin malliksi

Suomen kielen 2. persoona viittaa tiettyyn henkilöön eikä sillä ole persoonatonta merkitystä.

Kun sinä menet ostoksille, sinä käytät usein enemmän rahaa, kuin olet aikonut.

17

Ostoksilla käydessään kulutetaan usein enemmän rahaa kuin on aiottu.

5. Älä käytä muodollista subjektia

Suomen kielessä ei käytetä englannin ja ruotsin tapaan muodollista subjektia.

Se on vaikea ymmärtää, että hän lähtee.On vaikea ymmärtää, että hän lähtee.

6. Kierrä sekaannusta aiheuttavat paikallissija-attribuutit

Paikallissija-attribuutit ovat tavallisempia ruotsissa ja englannissa kuin suomessa.

Katselen mainoksia näyteikkunassa.Katselen näyteikkunassa olevia mainoksia.

18