Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä...Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 7Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustatietoa 9 1.2 Nykytila 10 1.3 Perusteita

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä

Hankekorit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon parantamiseksi

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2006

Tiehallinto Helsinki 2006

Kansikuva: Tuomas Peltonen, Ramboll Finland Oy

ISSN 1457-991XTIEH 4000542

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)ISSN 1458-1561 TIEH 4000542-v

Edita Prima Oy Helsinki 2006

Julkaisua saatavana: Uudenmaan tiepiiri

Pohjakartta-aineisto © Affecto Genimap Finland Oy, Lupa L7052/07 Kartan esitystyyli © Oy Eniro Finland Ab

TIEHALLINTOUudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 7000521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211

Peltonen Tuomas: Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä, hankekorit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon parantamiseksi. Helsinki 2006. Tiehallinto, Uu-denmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2006. 25 s. + liitt. 44 s. ISSN 1457-991X,TIEH 4000542.

Asiasanat: erikoiskuljetus, tieverkko, katuverkko, kunnat, sopimukset, sillat, tavoitteet Aiheluokka: 12 (erikoiskuljetukset)

TIIVISTELMÄ

Tässä työssä on koottu aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityiskuljetusver-kon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi on tutkittu kei-noja ja laadittu ehdotuksia erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle.

Erikoiskuljetusverkon ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii yhteistyötä infra-hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen toimijoiden välillä. Koska erikois-kuljetukset käyttävät myös katuverkkoa, on kuntien ajantasaisten reitti- ja muiden rekisteritietojen saaminen Tiehallinnon järjestelmiin välttämätöntä. Vastaavasti kunnat tarvitsevat tiedot nykyisistä ja suunnitelluista erikoiskulje-tusreiteistä ja niiden mitoitusarvoista. Erikoiskuljetusverkosto on nähtävä val-takunnallisena kokonaisuutena, joten tiepiirien välinen yhteistyö on välttämä-töntä, samoin yhteistyö Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen välillä.

Erikoiskuljetusverkon ongelmat kulminoituvat etenkin liittymiin, joissa suuren kuljetuksen on mahduttava kääntymään. Kuljetusten sujuva liikkuminen ja toisaalta liittymien pitäminen ahtaan tuntuisina nopeuksien hillitsemiseksi vaatii uusia kehitysideoita. Ratkaisuina tällaiseen ”pylväsvapaaseen” suun-nitteluun ovat erilaiset sivuun käännettävät ulokeportaalit tai ajoesteet, mutta jo pylväiden sijoittelun tarkemmalla suunnittelulla ja niiden irrotusmekanismi-en kehittelyllä voidaan saada huomattavaa parannusta aikaan.

Eritasoliittymissä, joissa ylikorkea kuljetus kulkee alimenevää tietä pitkin, pa-ras tyyppi on ns. rombinen liittymä, jonka suoria ramppeja erikoiskuljetukset voivat käyttää haittaamatta juurikaan muuta liikennettä. Muut liittymätyypit edellyttävät järeämpiä erikoisratkaisuja, kuten omia erikoiskuljetusramppeja, mikäli halutaan välttyä vaarallisilta ja hankalilta keskikaistaylityksiltä ja vas-ten liikennevirtaa ajolta. Erikoiskuljetukset vaativat oman suunnitteluohjeen ja kokeiluohjelman, jossa uusia ratkaisuja etenkin liittymien osalta tutkittai-siin.

Uudenmaan tiepiirin nykyisen erikoiskuljetusverkon parantamistoimenpiteet on koottu reittisuuntien mukaisiin hankekoreihin alustavaan tärkeysjärjestyk-seen. Tärkeimmiksi katsottuja reittejä ovat yhteydet Vuosaareen ja muihin Helsingin satamiin, valtakunnalliset runkoreitit Uudenmaan tiepiirin alueella sekä ongelmallinen Kehä III:n suuntainen reitti etenkin Vantaan alueella. Ongelmallisten liittymien lisäksi parannustoimia vaativat mm. heikot tai kan-tavuustiedoiltaan puutteelliset sillat sekä matalalla riippuvat johdot ja kaape-lit.

ALKUSANAT

Tässä työssä on koottu aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityiskuljetusver-kon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi on tutkittu kei-noja ja laadittu ehdotuksia erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle.

Selvitys on tehty Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä on ohjannut Pasi Jääskeläinen.

Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet Tuomas Peltonen ja Ralf Granlund.

Helsinki, joulukuu 2006.

TiehallintoUudenmaan tiepiiri

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 7

Sisältö

1 JOHDANTO 91.1 Taustatietoa 91.2 Nykytila 101.3 Perusteita erikoiskuljetusverkon ylläpitämiselle ja kehittämiselle 111.4 Tämän selvityksen tavoitteet 11

2 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN 122.1 Reitti- ja rekisteritietojen ylläpito ja kehittäminen 122.2 Tulevaisuuden varaukset 122.3 Valtakunnallinen ja piirien välinen yhteistyö 132.4 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa 132.5 Yhteistyö kuntien kanssa 15

3 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT 163.1 Kanavoidut liikennevaloliittymät 163.2 Kiertoliittymät 183.3 Eritasoliittymät 19

4 TOIMENPIDEOHJELMA 204.1 Nykyisten erikoiskuljetusreittien hankekorit 204.2 Varausluettelot 224.3 Suunnitteluratkaisuiden kokeiluohjelma 22

LÄHDELUETTELO 24

LIITTEET 25LIITTEET 1-7. HANKEKORIT 25LIITE 8. SEKV:N VARAUSLUETTELO JA KOKEILUOHJELMA 25LIITE 9. SILTALUETTELO 25

8 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 9 JOHDANTO

1 JOHDANTO

1.1 Taustatietoa

Tielaitoksen johtokunta on vuonna 1998 määritellyt ”suurten erikoiskuljetus-ten tavoitetieverkon” (SEKV) ja päättänyt verkolle vaaditut tavoitteet. SEKV on tarkoitettu mitoiltaan ja painoiltaan tavanomaista suurempien erikoiskulje-tusten tarpeisiin. Johtokunnan päätöksen mukaisesti suurten erikoiskuljetus-ten tarpeet täytyy huomioida liikennejärjestelmää kehitettäessä.

Hallinnollisesti suurten erikoiskuljetusten verkkoon kuuluu yleisiä teitä, katuja ja yksityisiä teitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä ja niiden rinnakkaisteitä pitkin. Toiminnallisesti SEKV on luokiteltu kolmeen tär-keysluokkaan: suurmuuntajareitit (S), runkoreitit (R) ja muut SEKV:n tavoi-tearvojen mukaiset reitit (M). Lisäksi ovat näitä täydentävät reitit ja paikallis-reitit (P). /1/

Tielaitoksen johtokunta täsmensi perustavoitteet, jotka tulisi täyttyä koko eri-koiskuljetusverkolla. Perustavoitteiden mukaisella yleisellä tiellä voidaan kul-jetukselle sallia ulottuma, joka on korkeudeltaan ja leveydeltään maksimis-saan 7 metriä. SEKV:n suurmuuntaja- ja runkoreittien osana olevalla katu-verkolla on samat perustavoitteet, muiden reittien katuosuuksilla leveystavoi-te on 6 metriä. Erikoiskuljetusverkolla olevien siltojen tulee täyttää kanta-vuusluokkien LK1 ja EK1 mukaiset arvot. /1/

Edellä mainitut perustavoitteiden mukaiset arvot tieverkolla eivät yksin takaa erikoiskuljetusten sujuvaa liikkumista. Etenkään vapaata leveyttä ei ole mää-riteltävissä yksiselitteisesti paikoissa, joissa erikoiskuljetus joutuu käänty-mään kuten liittymissä. Tällöin tulisi käyttää termiä ”vapaa kääntymistila”, jossa tulee huomioida ison ajoneuvon kääntymiseen vaadittavat toimenpiteet kuten ”ennakointi” eli poikkeava ajolinja ennen kääntymistä. Liittymät, joissa erikoiskuljetukset joutuvat kääntymään, tulisi suunnitella tarpeeksi avariksi käyttäen apuna mitoitusajoneuvoyhdistelmien ajouramalleja. Lisäksi pitkillä (ja kapeilla) linjaosuuksilla, joilla leveät kuljetukset joutuvat käyttämään osit-tain vastaantulevaa ajokaistaa, tulisi olla väistöpaikkoja n. 1-2 km välein. /1/

10 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä JOHDANTO

Kuva 1. Ahtaiden liittymien ja matalien portaalien takia erikoiskuljetukset jou-tuvat usein käyttämään vastaan tulevien kaistaa.

1.2 Nykytila

Tiehallinto on teettänyt HTU-yhteistyönä määrittelyn ja nykytilaselvityksensuurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkosta (SEKV) Uudenmaan tiepiirin alueella syksyllä 2002. Vastaavat selvitykset on tehty tai teetetty myös muis-sa piireissä. Työn tavoitteena oli määritellä suurten erikoiskuljetusten tavoite-tieverkko, selvittää verkolla olevat ongelmakohteet sekä määritellä toimenpi-deohjelma ongelmien poistamisesta. Tätä täydentämään on tehty selvitykset Vuosaaren sataman ja Vantaan alueen erikoiskuljetusreiteistä /4/.

Yleisesti voidaan todeta Uudenmaan tiepiirin erikoiskuljetusverkon ongelmien kulminoituvan moniin ahtaisiin liittymiin, useaan heikkoon siltaan sekä muu-tamaan, yhä vaarallisemmaksi muuttuvaan keskikaistan ylityspaikkaan. On-gelmapaikkoja uhkaa jatkuvasti muodostua lisää vilkkaan rakennustoiminnan myötä, joten tieto erikoiskuljetusreiteistä ja niiden vaatimuksista täytyy kulkea niin eri suunnittelijaryhmille kuin rakennuttajillekin. Lisäksi katuverkko-osuuksilla ulottumarajoitustietojen ja siltojen käyttökelpoisten kantavuustieto-jen puuttuminen hankaloittavat verkon käyttöä ja lupien myöntämistä.

Niin Tiehallinnon kuin kuntienkin tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yksittäisiä erikoiskuljetusverkon parannustoimenpiteitä on vaikea saada hankeohjelmiin mukaan. Lukuisia hankkeita priorisoitaessa tällaiset paran-nustoimenpiteet jäävät helposti suurten rakennusprojektien varjoon, sillä eri-koiskuljetusverkon ongelmia ei osata ottaa tarpeeksi vakavasti. On tietysti perusteltua, että erikoiskuljetusverkon kehittämistä tehdään vähitellen suu-rempien projektien yhteydessä. Usein käy kuitenkin niin, että suurissa, lukui-sia sidosryhmiä sisältävissä projekteissa erikoiskuljetusasiat unohtuvat vii-meistään rakennusvaiheessa, vaikka näillä toimenpiteillä ei juuri olisikaan vaikusta projektin kustannuksiin tai toteutumiskelpoisuuteen.

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 11 JOHDANTO

1.3 Perusteita erikoiskuljetusverkon ylläpitämiselle ja kehit-tämiselle

Toimiva erikoiskuljetusverkko on yksi suomalaisen teollisuuden kilpailuky-kyyn vaikuttavista tekijöistä. Aikaa vievä askarointi esim. ahtaissa liittymissä sekä pitkät kiertomatkat nostavat jo sinänsä arvokkaiden kappaleiden kulje-tuskustannuksia. Laatutason ja kilpailukykyisen hinnan takaaminen vaatii ns. jakamattomia kappaleita, joita ovat mm. paineastiat, muuntajat, koneet, pa-perikoneen osat, laivan moottorit ja potkurit sekä voimalaitostilaelementit. Laitteiden kokoaminen kohdemaassa on usein hankalaa ja erittäin kallista.

Useimmat erikoiskuljetukset ylittävät vain niukasti normaaliliikenteessä salli-tut maksimimitat. Tyypillisiä tällaisia kuljetuksia ovat rakennuselementit ja erilaiset rakennustyökoneet. Näiden kuljetusten sujuva liikkuminen erikois-kuljetusverkolla vähentäisi niiden muulle liikenteelle ja ympäristölle aiheut-tamaa haittaa. Myös liikenneturvallisuus kärsii, kun joudutaan käyttämään poikkeavia ajosuuntia ja –linjoja. Erityisen vaarallisia ovat keskikaistaylityk-set ja vastoin normaalia liikennesuuntaa ajaminen korkealuokkaisilla (ja kor-kean nopeustason) väylillä. Kustannusten karsimiseksi kuljetusyrityksillä saattaa olla suuri houkutus jättää varoitusauto ja liikenteenohjaajat pois, mi-kä lisää entisestään turvallisuusriskejä. Vilkkaimpina aikoina muu liikenne ei välttämättä kunnioita edes liikenteenohjaajia ja varoitusautoja, koska "keltai-set vilkkuvalot ovat kärsineet inflaation".

Suomessa suoritettiin vuonna 1999 kaikkiaan noin 358 000 erikoiskuljetusta. Lupia myönnettiin noin 9 000, josta puolet myönsi Uudenmaan tiepiiri. Kulje-tuksista noin 75 % oli korkeudeltaan alle normaalin minimialikulkukorkeuden eli 4,80 m. Korkeudeltaan alle 6,0 m oli noin 97 % erikoiskuljetuksista. Vuon-na 1999 erikoiskuljetusten keskimääräinen korkeus oli 4,66 m, leveys 3,85 m, pituus 27,4 m ja kokonaismassa 72,4 t. /2/

1.4 Tämän selvityksen tavoitteet

Tässä työssä tavoitteena on koota aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityis-kuljetusverkon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi tar-koitus on miettiä keinoja ja luoda toimenpideohjelmaa erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle. Erikoiskuljetusreitit sekä SEKV:n ja ERIKU:n tietoja sopimusjärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, jonka osia on vaikea käsitellä erillisinä.

12 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

2 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

Erikoiskuljetusverkon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä sen tarkoituksen-mukainen hyötykäyttö vaatii saumatonta yhteistyötä Tiehallinnon erikoiskul-jetuksista vastaavien henkilöiden, suunnittelijoiden, rakennuttajien, kuntien, Ratahallintokeskuksen ja muiden suunnitteluun ja rakennustoimintaan vai-kuttavien tahojen välillä. Seuraavassa on esitetty muutamia keinoja ERIKU- ja SEKV-toiminnan kehittämiseksi valtakunnallisesti.

2.1 Reitti- ja rekisteritietojen ylläpito ja kehittäminen

Tiehallinnossa on käytössä erikoiskuljetusten ERIKU-reitinhakuohjelma, joka pitkälle perustuu olevien silta- ja tierekisterin tietojen hyödyntämiseen. Re-kistereissä on runsaasti puutteita ja vanhentuneita tietoja esim. siltojen ali-kulkukorkeuksista ja portaaleista. Toisena esimerkkinä siltarekisterissä on edelleenkin satoja tuntemattomia siltoja, joiden suunnittelukuormasta tai ra-kenteista ei ole tietoa.

Suurin ongelma lupien myöntämisessä liittyy erikoiskuljetusverkkojen ka-tuosuuksiin. Katuverkkojen ulottumarajoituksista ja siltojen kantavuuksista ei ole systemaattisesti kerättyä rekisteritietoa. Mapeissa oleva (sopimus)tieto on vanhentunutta, koska sopimusreiteille on usein rakennettu erikoiskulje-tuksia huomattavasti hankaloittavia rakenteita. Reittien soveltuvuus erilaisille erikoiskuljetuksille on suurelta osin luvankirjoittajan muistin, tarkkuuden ja kokemuksen varassa. Siltatiedot - jos niitä on - ovat siinä määrin ylivarovai-sia, ettei niillä ole käyttöarvoa. Pelkästään rakennepiirustusten tai suunnitte-lukuormien pohjalta ei vanhempien siltojen kantavuutta voida arvioida. Hyvät kuntotiedot tai sillan erikoistarkastus on välttämätön.

Niin itse erikoiskuljetusreittien kuin niihin liittyvien karttojen ja muiden tietojen ylläpito ja inventointi vaatii voimavaroja. Erikoiskuljetukset ja siihen liittyvä tiedonhallinta on hieman muista erillistä työtä, joka vaatii laaja-alaisen ko-kemuksen ja perehtymisen erikoiskuljetusasioihin. Tiehallinnon henkilöstön vähentyessä on palveluja tilattava konsulteilta, mutta erikoiskuljetuksiin pe-rehtyneistä henkilöistä on pulaa niin konsulttien kuin tilaajankin puolella.

2.2 Tulevaisuuden varaukset

Uudet, erikoiskuljetusreiteille sijoittuvat rakennushankkeet ovat monesti uh-kana toimivalle erikoiskuljetusverkolle. Uudenmaan tiepiirissä on muutamas-sa erikoiskuljetusselvityksessä tehty luetteloja tällaisista tulevaisuuden hank-keista eli ns. varausluetteloja. Niissä on listattu hankkeittain ne kohteet, jois-sa on säilytettävä nykyinen SEKV-reitti tavoitearvojen mukaisena tai etsittä-vä ja kunnostettava samantasoinen korvaava yhteys. Toisaalta myös asu-tusta häiritsevän tai muuten hankalan erikoiskuljetusreitin parantaminen tai korvaaminen on sisällytettävä varausluetteloihin, mikäli se isomman hank-keen yhteydessä käy sujuvammin. /1/

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 13 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

2.3 Valtakunnallinen ja piirien välinen yhteistyö

Erikoiskuljetusreitit on nähtävä maanlaajuisina kokonaisuuksina, joten yh-teistyöhön ja yhteisen toimintatavan luomiseen eri tiepiirien välillä on syytä panostaa. Reittitietojen ylläpito-, täydennys ja kehittämisinventointeihin ja -työhön tulisi osoittaa riittävästi konsulttimäärärahoja ja tilaajan vastuuhenki-löitä myös valtakunnallisesti. Erikoisosaamista vaativaa toimintaa ei kannata opetella alusta asti jokaisessa tiepiirissä ja konsulttitoimistossa. Varausluet-telot ja hankekorit tulisi tehdä kussakin tiepiirissä esim. Uudenmaan tiepiirin mallien pohjalta.

2.4 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa

Ratojen sähköistyshankkeet ovat sulkeneet ja uhkaavat edelleenkin erikois-kuljetusreittejä, jotka risteävät radan kanssa tasossa. Tällainen tilanne on esim. Hanko-Hyvinkää –radalla useammassakin kohdassa. Ajojohdin riippuu yleensä noin 6 metrin korkeudella (minimi 5,6 m), joten korkeimmat erikois-kuljetukset eivät sen ali mahdu. Lisäksi yli 4,5 m korkuiset kuljetukset vaati-vat yleensä virran katkaisun. Ratkaisuna olisi ns. virta-aukko eli virrattoman osuuden jättäminen tasoliittymän kohdalle. Ratkaisujen kehittelyyn ja kus-tannusten jakamiseen tarvitaan yhteistyötä Tiehallinnon ja RHK:n välillä. Täl-laisen virta-aukon kustannukseksi on arvioitu noin 200 000 euroa. Sähköjoh-timien lisäksi tasoristeyksissä pienimaavaraisille kuljetuksille ongelmia aihe-uttaa usein ylityskohdan jyrkkä kupera taite. SEKV:llä tällaiset riskitasoriste-ykset tulee korjata tai kiertää. Riskitasoristeykset tulee inventoida laajem-minkin ja ottaa huomioon, kun laaditaan erilaisia reitistölupia ja erityisesti suositusreittejä tai paikallisreittejä kunnissa. /3/

14 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

Kuva 2. Periaatekuva erikoiskuljetusten huomioimisesta radan tasoristeyk-sissä (TIEL 1992a, liite 7).

Toinen asia, joka vaatii yhteistyötä Tiehallinnon ja RHK:n välillä, ovat eri-koiskuljetusreiteillä olevien RHK:n siltojen ERIKU-kantavuuslaskennat. Yleis-ten teiden sillat ovat Tiehallinnon hoidossa, kun taas RHK:n hallinnassa on runsaasti katuverkon ylikulkusiltoja, joita kunnat eivät ole ottaneet vastuul-leen. Useimmiten sillat arvioidaan tai yleistetään jo laskettujen samantyyp-pisten siltojen mukaan. Ryhmittely ja luokittelu edellyttää, että RHK:n katu-verkkojen ylikulkusiltojen perustiedot ja kuntotiedot ovat Tiehallinnon siltare-kisterissä.

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 15 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

2.5 Yhteistyö kuntien kanssa

Koska erikoiskuljetukset käyttävät myös kuntien katuverkkoa, on yhteistyö Tiehallinnon ja kuntien välillä välttämätöntä. Kuljetuslupien käsittelijänä Tie-hallinnolla on oltava tiedot reittien osana toimivien katujen ja kuntien siltojen kunnosta, kantavuuksista, suunnitelmista ym. Esimerkiksi Uudenmaan tiepii-rissä Vantaan erikoiskuljetusreittien jatkoselvityksessä arvioitiin ja laskettiin siltojen ERIKU-kantavuusarvoja. Selvityksessä tutkittiin vain neljää ns. testi-kuormituskaaviota (14:sta) ja arvioitiin näiden perusteella yleisesti, täyttääkö kyseinen silta SEKV:n tavoitearvot.

Tiehallinnossa on tekeillä Erikoiskuljetusverkko kunnissa –sopimusmalli, jos-sa määritellään toimintaperiaatteita ja vastuujakoa reittien ja reittitietojen yl-läpidolle ja kehittämiselle. Tätä entiseltä nimeltään kadunkäyttösopimusta tai kuntasopimusta on kehitelty ja pohjustettu Vantaan kanssa, joka on erikois-kuljetusverkon kannalta keskeinen ja ongelmallinenkin alue. Malliin sisältyy teknisiä alisopimuksia. Nykyiset kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhen-tuneita (15-20 v), että käytännössä vallitsee sopimukseton tila. Mallia tullaan luonnollisesti soveltamaan muidenkin kuntien kanssa. Yhteisiä palavereja Tiehallinnon ja kuntien kesken on syytä järjestää vähintään vuosittain, ja kuntien sisäisissäkin palavereissa erikoiskuljetusasiat on syytä ottaa sään-nöllisesti käsiteltäväksi asiaksi. /5/

Erikoiskuljetusreitit ja niiden varaukset on syytä merkitä kuntien yleiskaavoi-hin, kuten esim. Vantaalla on tehty. Tämä on tärkeä ja tiedonkulkua edistävä asia, jolla pyritään estämään uusien erikoiskuljetusten kulkua haittaavien tai estävien rakennelmien syntyminen. On tyypillinen tilanne, että rakennus-suunnitelmavaiheessa karsitaan kustannuksia erikoiskuljetusten kustannuk-sella, esim. tingitään siltojen alikulkukorkeudet minimiin.

16 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT

3 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT

Yksi ongelma erikoiskuljetusten kannalta on selkeän suunnitteluohjeen ja testattujen malliratkaisujen puuttuminen. Asiaan vihkiytymättömän on hanka-la hahmottaa kaikkia erikoiskuljetusten tarpeita, etenkin liittymät rakennetaan usein eriloiskuljetuksille liian ahtaiksi, vaikka korkeussuunnassa tilaa olisikin jätetty.

Suunnitteluohjeessa tulisi olla tyyppikuvia liittymien toteuttamisesta erikois-kuljetusreiteillä sekä vinkkejä ja esimerkkejä hyvin toteutetuista kohteista. Uusia innovaatioita kaivataan etenkin liittymien ”pylväsviidakon” karsimisek-si. Näiden löytämiseksi tarvittaisiin kokeiluohjelma, johon voisi kuulua julkai-su onnistuneista ratkaisuista esim. Tiehallinnon Tietoa tiensuunnitteluun –sarjassa. Lisäksi erikoiskuljetuksille tulisi antaa merkittävämpi osa myös muissa tiensuunnittelun ohjeissa.

3.1 Kanavoidut liikennevaloliittymät

Liittymien tekeminen riittävän avariksi erikoiskuljetuksille liikenneturvallisuut-ta heikentämättä vaatii erityistoimenpiteitä ja myös aivan uudenlaisia ratkai-suja. Liikennemerkkien teko irrotettaviksi sekä korokkeiden viistämiset ovat esimerkkejä tällaisista pienistä mutta tärkeistä toimenpiteistä.

Kuva 3. Pelkkä portaalien nosto ei riitä muuten ahtaassa liittymässä.

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 17 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT

Kuva 4. Terävät reunakivet aiheuttavat ylimääräistä askarointia liittymissä.

Haastetta tällaisten toimenpiteiden suunnitteluun tuo se, että liikenneturvalli-suuden parantamiseksi ja nopeuksien hillitsemiseksi liittymät on kuitenkin tehtävä ”ahtaan tuntuisiksi”. Tätä tarkoitusta palvelisi esim. sivuun käännet-tävä ulokeportaali, johon voitaisiin kiinnittää liikennemerkkejä, liikennevaloja ja valaisimia. Toinen vaihtoehto olisi koko ajoradan yli ulottuva kokoportaali, jonka jalat olisivat tarpeeksi etäällä tienreunasta ja jonka orteen kiinnitettävät liikennemerkit, opasteet, liikennevalot ym. voidaan tarvittaessa kääntää ylös.

Kuva 5. Uusia ideoita pylväiden ym. poiskääntämiseksi (Tieliikelaitos).

Tällaisten uusien ideoiden kokeilu tulisi toteuttaa valtakunnallisena, esimer-kiksi HTU-piirien yhteistyönä. Uusien ratkaisujen tilaaminen yhteistyössä so-pivien hankkeiden (esim. liittymän perusparannus) yhteydessä ei rasittaisi kohtuuttomasti yksittäistä piiriä.

18 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT

3.2 Kiertoliittymät

Kiertoliittymissä tulevat esille pitkälti samat ongelmat ja kehitystarpeet kuin muissakin liittymissä. Etenkin sellaisissa kiertoliittymissä, joissa erikoiskulje-tukset kulkevat useampiin suuntiin, täytyy kiertotila tehdä osin tai kokonaan yliajettavaksi. Henkilöautojen oikaisun tehokkaaksi eliminoinniksi tulisi esi-merkiksi kiertotilan ympäri asentaa helposti sivuun käännettäviä puomeja, jolloin kiertoliittymässä säilyisi ahtaan tilan vaikutelma. Vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kuljetusliikkeet pitivät kiertoliittymien parantamis-ta kiireellisimpänä toimenpiteenä erikoiskuljetusreittien parantamiseksi. /3/

Kuva 6. Erikoiskuljetusten läpiajoa helpottava ratkaisu kiertoliittymässä (ku-vat eri liittymistä).

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 19 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT

3.3 Eritasoliittymät

Erikoiskuljetusten kannalta paras ja luontevin eritasoliittymätyyppi on ns. rombinen liittymä, jonka suoria ramppeja pitkin ylikorkeat kuljetukset voivat ohittaa matalan risteyssillan. Monesti on vähintään yksi ramppi toteutettu sil-mukkaramppina, jolloin ylikorkeat kuljetukset eivät voi kulkea eritasoliittymän läpi normaalin liikenteen suuntaisesti. Eritasoliittymän muotoa suunniteltaes-sa tulee huomioida erikoiskuljetukset, jotka ovat rombista ratkaisua tukevana tekijänä esim. tilansäästön ja joukkoliikennejärjestelyjen ohella. Mikäli eri-koiskuljetukset eivät voi käyttää ramppeja, ratkaisuina ovat mm. mitoiltaan avaramman kiertoreitin tekeminen viereiseen silta-aukkoon tai erillinen ”eri-koiskuljetusramppi”.

Paras ratkaisu:

Hankala (vaarallinen) ratkaisu:

Huonoin (sulkeva) ratkaisu:

Kuva 7. Eritasoliittymän perustyypit erikoiskuljetusten kannalta.

Ratkaisevin tekijä eritasoliittymän toimivuudelle on kuitenkin sen käytännön toteutus. Eritasoliittymää suunniteltaessa on aina pyrittävä siihen, ettei eri-koiskuljetusten tarvitsisi kulkea vasten normaalia liikennevirtaa. Ajo ramppe-ja vasten liikennevirtaa ja huoltoaukon kautta on huono mutta edullisin ja monesti ainoa ratkaisu. Sen vaarallisuutta voidaan minimoida sijoittamalla huoltoaukot niin lähelle liittymää, että päätiellä vasten liikennettä kulku olisi mahdollisimman lyhyt. Mikäli erikoiskuljetukset joudutaan viemään keskikais-tan huoltoaukon kautta, tulisi kyseisellä kohdalla olla kaksi kaistaa molempiin suuntiin riittävän kääntymistilan aikaansaamiseksi. Sillan alittavalle silmukka-rampille voidaan tarvittaessa tehdä tavanomaista suurempi alikulkukorkeus, jolloin ylikorkeat kuljetukset voisivat kiertää sen kautta (vrt. viereisen silta-aukon kiertoreitti).

20 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TOIMENPIDEOHJELMA

4 TOIMENPIDEOHJELMA

4.1 Nykyisten erikoiskuljetusreittien hankekorit

Hankekorit on muodostettu reittisuunnittain ja arvioitu alustavaan tärkeysjär-jestykseen. Hankekorien sisällä voidaan erottaa eri kokonaisuuksia omiksi hankkeikseen ja vastaavasti samankaltaisia toimenpiteitä eri reittien välillä voidaan yhdistellä. Tällaisia selkeästi erityyppisiä kokonaisuuksia ovat mm. liittymät ja portaalit, johtojen nostamiset sekä sillat.

Ongelmalliset liittymät ja portaalit

Liittymät ja portaalit on jaettu kahteen kiireellisyysluokkaan. Kiireellisimmät kohteet (luokka 1), jotka haittaavat oleellisesti erikoiskuljetustoimintaa, on syytä parantaa välittömästi. Luokkaan 2 kuuluvat kohteet (kuten helposti kier-rettävät puoliportaalit) voidaan parantaa muun parannustoiminnan yhteydes-sä.

Johdot ja kaapelit

Johtojen nostamiset on syytä toteuttaa sarjatyönä samassa tahdissa reitin muiden parannustöiden kanssa. Yleensä puhelin- ja pienjännitekaapelit ovat alempana kuin mitä nykyohjeet edellyttävät. Kun samassa pylväässä on useita johtoja, joudutaan usein kaikki nostamaan johtuen kaapelien omista suojaetäisyyksistä. Muutaman suur- ja keskijännitejohdon nostaminen voisi olla myös oma hankkeensa. Johdon, jonka alikulkukorkeus on alle 8 m, tie-dot tulee siirtää ERIKU-järjestelmään.

Sillat

Siltojen erikoistarkastukset ja kantavuusarvioinnit voidaan myös tehdä sarja-työnä. Normaalit siltatarkastukset pidetään yleensä noin viiden vuoden vä-lein. Varsinaiset siltaremontit ovat yksittäisiä hankkeita, jotka toteutetaan yleensä sillan mennessä muutenkin remonttiin. Siltojen osalta suurin ongel-ma on se, että lukuisten erikoiskuljetusreiteillä olevien siltojen tiedot puuttu-vat tietojärjestelmistä. Luettelo silloista on liitteessä 9.

Muut ongelmat

Näitä ovat esimerkiksi puuttuvat ohituspaikat, raitiotiejohdot, sähköradat, sa-taman kapea portti tai parkkeeratut autot jne.

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 21 TOIMENPIDEOHJELMA

Reittisuunnan mukaiset hankekorit

Reittisuunnan mukaiset hankekorit ovat seuraavat (tärkeysjärjestyksessä):

1. Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Maantie 140 on erikoiskuljetusten runkoreitti ja pääyhteys muualta Suomes-ta Vuosaaren satamaan.

2. Erikoiskuljetusreitti välillä Mäntsälä – Lapinjärvi Maantiet 162 ja 174 Mäntsälän ja Lapinjärven välillä ovat osa valtakunnallis-ta itä-länsi–suuntaista erikoiskuljetusten runkoreittiä, joka muodostaa tärke-än yhteyden mm. Länsi-Suomen satamien ja itäisen Suomen kaupunkien välillä.

3. Mt 120:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Espoon ja Vihdin alueilla Maantie 120 on kokonaisuudessaan erikoiskuljetusten runkoreitti. Muutami-en heikkojen siltojen takia osa erikoiskuljetuksista joutuu käyttämään hanka-lia kiertoreittejä Vihdin tai Klaukkalan keskustan kautta (vt25 – vt2 – Vihdin keskusta tai mt1324 – mt132 – mt130 – vt25).

4. Erikoiskuljetusreitti Helsingin (mt 120) suunnalta Vuosaareen Reitti kulkee Vihdintieltä (mt 120) Hakamäentien ja Viikintien kautta Itäväyläl-le ja siitä edelleen Vuosaaren satamaan. Se on tärkeä yhteys Pitäjänmäen teollisuusalueelta Vuosaareen ja muihin Helsingin satamiin. Lisäksi se toimii syöttöreittinä muualta Suomesta ja Kehä III:n kautta tuleville kuljetuksille Helsingin satamiin ja mm. Messukeskukselle.

5. Kehä III:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vantaan alueella Kehä III:n suunta on tärkeä mutta melko ongelmallinen erikoiskuljetusreitti. Kuljetukset yhä vilkkaammalla ja korkeatasoisemmalla Kehä III:lla aiheutta-vat haittaa ja vaaratilanteita muulle liikenteelle. Toisaalta erikoiskuljetukset eivät sovi Tikkurilan keskustaan tai Askiston ja Ylästön tyyppisille tiiviille asu-tusalueille. Erikoiskuljetuksia on syytä ohjata Kehä III:n (teollisuusalueiden) rinnakkaiskaduille, kuten Tikkurilantielle ja Tulkintielle sekä kohta valmistuvil-le Koivukylänväylälle ja Juvan teollisuuskadulle.

6. Kehä III:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Espoossa ja Kirk-konummella

Kuten Vantaalla myös Espoossa ja Kirkkonummella pyritään erikoiskuljetuk-set pitämään poissa Kehä III:lta ja muilta vilkasliikenteisiltä pääteiltä. Tämä alue ei ole niin ongelmallinen erikoiskuljetusten kannalta kuin Vantaan alue.

7. Mt 186 ja kt 51 suuntainen erikoiskuljetusreitti Tämä on tärkeä erikoiskuljetusreitti Varsinais-Suomen suunnalta pääkau-punkiseudulle.

8. Erikoiskuljetusreitti vt 6:n suunnalta Kotkan ja Loviisan satamiin

9. Vt 3:n ja st 130:n suuntainen erikoiskuljetusreitti

22 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TOIMENPIDEOHJELMA

10. Vt 25:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vt 25 on kokonaisuudessaan erikoiskuljetusreitti. Sen toimintaa uhkaa Han-ko – Hyvinkää –radan sähköistys etenkin Hangossa ja Tammisaaressa.

11. Mt 110:n ja vt 1:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Tätäkin reittiä uhkaa Hanko – Hyvinkää –radan sähköistys.

12. Kt 52 ja Salon katuverkko

13. Kt 45:n suuntainen erikoiskuljetusreitti

14. Erikoiskuljetusreitit Porvoon suunnalle

Hankekorit 1-7 on esitetty tarkemmin liitteissä, muut on selvitettävä erikseen.

4.2 Varausluettelot

Liitteessä 8 on esitetty SEKV:n varausluettelo ja aiemman varausluettelon toteutuma.

4.3 Suunnitteluratkaisuiden kokeiluohjelma

Lähinnä liittymien parantamiseen liittyviä uusia suunnitteluratkaisuja tulisi kehitellä valtakunnallisena (esim. HTU) yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty luettelo kokeiltavista uusista ratkaisuista:

1. Liittymän pylväsvapaa suunnittelu

- liikennemerkit, opasteviitat, liikennevalot ja valaisimet sivuun käännettävään puoliportaaliin tai koko ajoradan yli ulottuvaan portaaliin, jonka jalat ovat tarpeeksi etäällä

- yksittäisten pylväiden sijoittelu, esim. jalankulkuvalonappi jalka-käytävän taakse

- liikennemerkkien irrotusmekanismin kehittäminen (täysin yliajet-tava, ei terävää ”tumppia”)

2. ”Jakajantehostinmerkki” yliajettavan keskikorokkeen yhteyteen

3. Oikaisu-ura kiertoliittymän kiertosaarekkeen läpi

4. Sivuun käännettävät tai irrotettavat oikaisuesteet yliajettavan kier-tosaarekkeen tai korokkeen yhteyteen

5. Täristävä koroke yliajettavan kiertosaarekkeen tai korokkeen yhtey-teen

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 23 TOIMENPIDEOHJELMA

Lisäksi seuraaviin ongelmiin tarvittaisiin ratkaisuideoita:

6. Vastavirtaan ajo ”lohenpyrstö-liittymässä”

7. Vapaata kääntymistilaa rajoittavat sillan kaiteet

8. Vapaan kääntymistilan lisääminen korkealla penkereellä

24 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä LÄHDELUETTELO

LÄHDELUETTELO

/1/ Tiehallinto. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko Uudenmaan tiepii-rissä, nykytilaselvitys ja toimenpideohjelma. ISBN 951-726-937-4

/2/ Vahlberg, P. Tielaitoksen erikoiskuljetustoiminta vuonna 1999. Tielaitok-sen selvityksiä 43/2000, ISBN 951-726-677-4

/3/ Setälä, Hanna. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta. Tiehal-linnon selvityksiä 4/2003, ISBN 951-726-982-X

/4/ Tiehallinto. Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys, tavoitetieverkko Vantaalla sekä Kehä III:n järjestelyt Espoossa ja Kirkkonummella. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2004, ISSN 1457-991X

/5/ Tiehallinto. Erikoiskuljetusverkko kunnissa –sopimusmalli. Luonnos, 2006

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 25 LIITTEET

LIITTEET

LIITTEET 1-7. HANKEKORIT

LIITE 8. SEKV:N VARAUSLUETTELO JA KOKEILUOHJELMA

LIITE 9. SILTALUETTELO

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii mmtt 114400::nn ((LLaahhddeennttiiee)) ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeenn LLiiiittee 112+3 –sivuinen hanketiivistelmä

Uudenmaan tiepiiri 11.12.2006

Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin 0204 22 2875

1 / 5

HANKEKORTTI NYKYTILA JA ONGELMAT

Maantie 140 on suurten erikoiskuljetusten runko-reitti ja pääyhteys Vuosaaren satamaan.

Erikoiskuljetukset aiheuttavat haittaa ja turvalli-suusriskejä muulle liikenteelle, erityisesti vilkkaal-la Kehä III:lla, jossa joudutaan ajamaan pitkiä matkoja vasten liikennettä.

Reitin suurimpina ongelmina erikoiskuljetusten kannalta ovat muutama heikko silta, muutama ahdas liittymä, muutama liian matala portaali sekä lukuisat matalat johdot.

HANKE

Tavoitteena on, että erikoiskuljetusten runkoreitti mt 140:lta Vuosaareen kulkisi mt 148:n (tai mt 1521:n), st 11689:n ja mt 170:n kautta (reitti 1). Runkoreitin ollessa poikki esim. korjaustöiden takia hätävarareit-tinä toimii suoraan Kehä III:n kautta kulkeva reitti (reitti 2).

Runkoreitin varsinaisena varareittinä toimii yhteys Kehä III:lta Vihdintien, Hakamäentien ja Viikintien kautta Vuosaareen (erillinen hankekortti).

Reitti 1 (runkoreitti)

Reitti 1 tulee tehdä runkoreitiksi ja saada sen edellyt-tämään kuntoon. Seuraavassa on esitetty vaadittavia toimenpiteitä:

Sillat

Reitillä on viisi heikkoa siltaa, jotka on tarkistettava, vahvistettava tai uusittava. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat:

U-347 (Brobölen silta, Sipoo) U-75 (Sipoonjoen silta, Sipoo) U-584 (Porvoon radan ylikulkusilta, Kerava)

Brobölen silta on näistä heikoin ja siksi kiireellisin.

Muut heikot sillat (kiir.luokka 2) ovat:

U-70 (Krabbäckin silta, Sipoo) U-72 (Kvarnbäckin silta, Sipoo)

Porvoon radan ylikulkusillan vahvistaminen poistaisi raskaat erikoiskuljetukset Lahden moottoritieltä Järvenpään ja Keravan välillä.

Silloille tulee tehdä erikoistarkastukset ja arvioida tai laskea niiden kantavuusarvot tarkemmin. Siltoja on käsitelty tarkemmin erillisessä SEKVI:n siltahanke-luettelossa.

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii mmtt 114400::nn ((LLaahhddeennttiiee)) ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeenn LLiiiittee 112+3 –sivuinen hanketiivistelmä



2 / 5

Liittymät ja portaalit

Reitillä on kahdeksan ahdasta liittymää, jotka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat niissä kääntymään (liite 1a):

L125 (Itäväylän ja Kallvikint. liikennevaloliittymä) L122 (Mikonkorven liikennevaloliittymä) L123 (Keravan etl:n itäiset rampit) L124 (Keinukallion liikennevaloliittymä) L126 (Mt:n 11689 ja 170 tasoliittymä) L139 (Brobölen kanavoitu liittymä) Lindkullan eritasoliittymä Itäsalmen etl:n itäpuolinen kiertoliittymä

L125 on näistä tärkein ja kiireellisin ja se tulisi saada Vuosaaren sataman rakennustöiden takia pikaisesti kuntoon. Erikoiskuljetukset on luonnollisesti otettava huomioon myös uuden liittymän suunnittelussa, jossa uudentyyppiset pylväsratkaisut ovat tarpeen.

Reitillä on yhdeksän portaalia, jotka on korotettava (ja mahd. siirrettävä) 7,3 metriin (liite 1b):

P292, puoliportaalin korotus P290, puoliportaalin korotus P289, puoliportaalin korotus P278, kokoportaalin korotus P279, puoliportaalin korotus P369, puoliportaalin korotus ja siirto P370, puoliportaalin korotus ja siirto P325, kokoportaalin korotus P326, kokoportaalin korotus

Johdot

Reitillä on 37 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 1c.

Reitti 2 (varareitti)

Reitistä 2 tulee varareitti, jota käytetään, jos muualta ei päästä. Reitin hankalin osuus on Kehä III välillä Lahdentie – Itäväylä, joka vaatii seuraavia toimen-piteitä:

Keskikaistan huoltoaukot ja sähköportit

Kehä III:lle Hakunilan etl:n itäpuolelle sekä Itäväylän etl:n pohjoispuolelle tulisi saada keskikaistan huolto-aukot, joiden avulla vältyttäisiin tarpeettoman pitkältä vastavirtaan ajolta.

Liittymät

Reitillä on yksi ahdas liittymä, joka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat siinä käänty-mään (liite 1a):

L121 (Lahdent. ja Kehä III:n rampin kanavoitu liittymä)

Johdot

Reitillä on 5 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 1c.

HANKKEEN VAIKUTUKSET + Toimenpiteet sujuvoittavat erikoiskuljetuksia

huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuusriskejä.

+ Reitin 1 kuntoon laittamisella vältytään suurem-milta liikennehäiriöiltä (esim. vastavirtaan ajo) vilkkaalla Kehä III:lla.

+ Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimai-sen teollisuuden toimintaedellytyksiä

Hankkeen kustannusarvio on 1 470 900 euroa (arvioitu vuoden 2007 kustannustaso), josta reitin 1 osuus on 1 328 400 euroa ja reitin 2 osuus 142 500 euroa.

Kustannusarvio eriteltynä: Reitti 1: Sillat 1 014 000 euroa U-347 150 000 euroa U-75 690 000 euroa U-584 105 000 euroa U-70 44 000 euroa U-72 25 000 euroa

Liittymät 151 200 euroa Portaalit 56 100 euroa Johdot 107 100 euroa

Reitti 2: Keskikaistan huoltoaukot (2 kpl) 70 000 euroa Liittymä (L121) 10 000 euroa Johdot 62 500 euroa

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii mmtt 114400::nn ((LLaahhddeennttiiee)) ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeennLiittymät



Liite 1a3 / 5

Tunn

usEs

teK

unta

Tie

Tieo

saPL

Li

sätie

dot

Para

nnus

ehdo

tus

Kus

tann

us €

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jä

Rei

tti 1

L122

Kana

voitu

lii

kenn

eval

o-ta

solii

ttym

ä

Tuus

ula

140

754

61M

ikon

korv

en k

anav

oitu

liik

enne

valo

liitty

mä

mt

140/

145.

"Kep

pihe

lvet

ti". K

ulku

mt 1

40:lt

ä po

hjoi

sest

a /-e

en 1

45:ll

e /-l

tä. M

t140

suu

nnas

ta p

uuttu

u op

astu

s m

t 145

:lle.

Viitt

a m

t 145

:lle

pohj

oise

sta.

EK-

ram

ppi o

hi v

alop

ylvä

iden

tai k

äänt

ö-

ja e

nnak

oint

itila

a ke

vytli

iken

nevä

ylän

puo

lelta

.

10 0

001

1,8

TIEH

L123

Kana

voitu

lii

kenn

eval

o-ta

solii

ttym

ä

Kera

va14

83

122

Kera

van

erita

solii

ttym

än it

äine

n ra

mpp

iliitt

ymä

4/14

8.

Liik

enne

valo

t kää

ntym

isen

tiel

lä. H

uolto

liitty

mäs

sä

etl:n

ete

läpu

olel

la s

ähkö

inen

puo

mi.

Kais

tan

yhdi

stäm

ista

ulu

siirt

o ja

mt

148

kesk

ioja

n tä

yttö

ylia

jetta

vaks

i n.

20 m

mat

kalta

, jol

loin

kum

mal

taki

n ra

mpi

lta tu

levi

lla o

lisi t

ilaa

kään

tyä.

5 60

01

1,8

TIEH

L124

Kana

voitu

lii

kenn

eval

o-ta

solii

ttym

ä

Kera

va14

83

484

Kein

ukal

lion

taso

liitty

mä

(k-lv

-tl).

Liitt

ymä

148/

140.

H

yvin

ahd

as li

iken

neva

lolii

ttym

ä. K

äänt

ymin

en 1

40:lt

ä 14

8:lle

=>

v.e.

ajo

suo

raan

140:

ä -1

521.

Kä

änty

min

en14

8:lta

140

:lle

=> v

.e. a

jo s

uora

an 1

48 -

1521

(ajo

suo

raan

148

=por

tti) E

RIK

U- o

hjel

maa

n

Puol

ipor

taal

in p

aran

tam

inen

.5

600

11,

8TI

EH

L125

Kana

voitu

lii

kenn

eval

o-ta

solii

ttym

ä

Hel

sink

i17

03

3160

Itävä

ylä

/ Kal

lvik

intie

. Hyv

in a

hdas

kan

avoi

tu

liike

nnev

alol

iitty

mä.

Kor

keat

reun

atue

t.KO

RJA

TTA

VA V

ÄLI

TTÖ

MÄS

TI!

Liik

enne

valo

pylv

äät s

ivuu

n kä

änne

ttävi

ksi p

uolip

ortta

alei

ksi.

Reu

natu

et y

liaje

ttavi

ksi.

Asem

akaa

van

muk

aan

liitty

mä

siirr

etää

n 20

0-30

0 m

itää

n. V

AATI

I ER

ITYI

SEN

TA

ITAV

AA J

A LU

OVA

A SU

UN

NIT

TELU

A!

20 0

001

1,8

TIEH

L126

Kana

voitu

ta

solii

ttym

äSi

poo

170

638

99Ta

solii

ttym

ä 11

689

:ltä

170:

lle. T

olpp

a oi

kais

un ti

ellä

.EK

-ram

ppi s

isän

urkk

aan.

Py

lväs

vapa

ata

suun

nitte

lua.

30 0

001

1,8

TIEH

L139

Kana

voitu

ta

solii

ttym

äSi

poo

1168

92

3742

Brob

ölen

liitt

ymä.

Ko

rokk

eet y

liaje

ttava

ksi

10 0

001

1,6

TIEH

L ?

Erita

solii

ttym

äSi

poo

1521

165

80Li

ndku

llan

erita

solii

ttym

ä, m

t 148

/ 15

21. M

atal

at

puol

ipor

taal

it ja

val

aisi

npyl

väs

kään

tym

isen

tiel

lä, e

i ki

erto

mah

dolli

suut

ta. V

rt. p

orta

alit

P369

ja 3

70.

Porta

alie

n no

sto

ja s

iirto

ka

uem

mak

si, v

alai

sinp

ylvä

än s

iirto

. Li

sää

vapa

ata

kään

t.tila

a.

10 0

001

TIEH

L ?

Kier

tolii

ttym

äVa

ntaa

170

410

0Itä

salm

en e

tl:n

itäpu

oli.

Erik

oisk

ulje

tust

en to

della

ha

nkal

aa a

jaa

liitty

män

läpi

.Py

lväs

vapa

ata

suun

nitte

lua.

Kok

o ki

erto

saar

eke

ylia

jetta

vaks

i tai

oi

kais

utila

a.

60 0

001

TIEH

Rei

tti 1

yht

.15

1 20

0

Rei

tti 2

L121

Kana

voitu

ta

solii

ttym

äVa

ntaa

140

419

0Ka

navo

itu li

ittym

ä s

t 140

/ kt

50

pohj

oisr

ampi

n al

aliit

tym

ässä

. Ahd

as.

St 1

40 k

eski

koro

ke p

ois

(=>m

uu

kulk

uest

e). O

ikai

su ra

mpi

lle. K

VL-

väyl

än ja

ram

pin

ajor

adan

väl

ipai

-na

ntee

n tä

yttö

kan

tava

lla m

ater

i-aa

lilla

(ja

mah

dolli

sest

i kiv

eys)

10 0

001

1,6

TIEH

Rei

tti 2

yht

.10

000

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii mmtt 114400::nn ((LLaahhddeennttiiee)) ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeennPortaalit


Lisätietoja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin 0204 22 2875

Liite 1b4 / 5

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sYl

älev

.Si

jain

tiTi

eTi

eosa

Paal

uPa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jäR

eitti

1P2

78Ko

kopo

rtaal

i6,

8520

Vant

aa14

06

92K

oko

tien

yli

XE

i kie

rtom

ahdo

llisu

utta

Koro

tus

7 50

01

1,6

TIE

HP2

79Pu

olip

orta

ali

5Va

ntaa

140

615

70O

ikea

lla p

uole

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Koro

tus

5 60

01

1,8

TIE

HP2

89Pu

olip

orta

ali

5,4

Järv

enpä

ä14

08

2728

Oik

ealla

puo

lella

XV

aste

n lii

kenn

evirt

aaKo

rotu

s5

600

11,

8TI

EH

P290

Puol

ipor

taal

i5,

5Jä

rven

pää

140

828

17V

asem

mal

la p

uole

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Koro

tus

5 60

01

1,8

TIE

HP2

92Pu

olip

orta

ali

5,5

Män

tsäl

ä14

09

65V

asem

mal

la p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaKo

rotu

s5

600

11,

8TI

EH

P325

Koko

porta

ali

6,3

9Si

poo

170

638

40V

asem

mal

la p

uole

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Koro

tus

7 50

01

1,6

TIE

HP3

26Ko

kopo

rtaal

i6

9Si

poo

170

639

17V

asem

mal

la p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaKo

rotu

s7

500

11,

8TI

EH

P369

Puol

ipor

taal

i5,

5Si

poo

1521

165

80O

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaKo

rotu

s /

siirt

o?5

600

11,

8TI

EH

P370

Puol

ipor

taal

i5,

6Si

poo

1521

283

Vas

emm

alla

puo

lella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Koro

tus

/ si

irto?

5 60

01

1,8

TIE

H

Rei

tti 1

yht

.56

100

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii mmtt 114400::nn ((LLaahhddeennttiiee)) ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeennJohdot


Lisätietoja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin 0204 22 2875

Liite 1c5 / 5

Tunnus Tie Tieosa PL KorkeusrajoitustyyppiAlik.korkeus

Muu korkeus

Johdinten määrä Lisätiedot

Kustannus EUR

Tien-pitäjä

REITTI 1J77z 4 107 3701 Keskijännitejohto 8,5 12 1 Muu korkeusorkeus = 110 kV suurjännitelinja 4 400 TIEHJ78z 4 107 6107 Keskijännitejohto 9 0 1 4 400 TIEHJ589z 140 6 133 Pienjännitejohto 6,9 0 1 2 500 TIEHJ591z 140 6 1240 Pienjännitejohto 7,8 9,5 2 Muu korkeus = keskijännitejohdin. Lis puh. 7 000 TIEHJ593p 140 6 1770 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 8 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ594p 140 6 4119 Puhelin- tai telekaapeli 6,8 0 1 600 TIEHJ595z 140 6 4257 Puhelin- tai telekaapeli 7,6 8,8 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 5 000 TIEHJ599z 140 7 2101 Keskijännitejohto 9,3 0 1 4 400 TIEHJ600z 140 7 3884 Maadoitusjohdin 6,8 9 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 9 000 TIEHJ601p 140 7 4247 Puhelin- tai telekaapeli 7,2 9,7 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin pienjännitejohdin 2 kpl 7 500 TIEHJ604z 140 8 2077 Keskijännitejohto 8,8 0 1 4 400 TIEHJ605z 140 8 2979 Keskijännitejohto 7,8 0 1 4 400 TIEHJ610p 140 9 2806 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ614z 140 10 2389 Keskijännitejohto 9 0 1 4 400 TIEHJ708z 170 4 19 Pienjännitejohto 6,7 0 1 2 500 TIEHJ710p 170 5 264 Puhelin- tai telekaapeli 6,7 0 2 600 TIEHJ712p 170 5 758 Puhelin- tai telekaapeli 6 0 2 600 TIEHJ713h 170 5 820 Harusvaijeri 6,7 0 2 400 TIEHJ715z 170 5 2229 Pienjännitejohto 6,7 0 1 2 500 TIEHJ716p 170 5 2780 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 0 1 600 TIEHJ718p 170 5 3556 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ719p 170 5 3726 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ722p 170 5 6521 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 0 1 600 TIEHJ723p 170 6 348 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 0 2 600 TIEHJ724p 170 6 429 Puhelin- tai telekaapeli 6,6 0 2 600 TIEHJ725p 170 6 1262 Puhelin- tai telekaapeli 6,9 7,5 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ726p 170 6 1455 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ727p 170 6 1565 Puhelin- tai telekaapeli 7,15 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ728p 170 6 2146 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ730p 170 6 2592 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 2 600 TIEHJ733m 170 6 3759 Ukkosjohdin 6,4 0 4 2 500 TIEHJ1034p 1521 1 520 Puhelin- tai telekaapeli 6,7 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1035z 1521 1 1149 Keskijännitejohto 9,06 0 1 4 400 TIEHJ1039z 1521 1 4038 Pienjännitejohto 7,4 9,95 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 7 000 TIEHJ1040p 1521 1 4372 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ1446p Puhelin- tai telekaapeli 7,25 7,5 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1449z Pienjännitejohto 7,25 11,8 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 7 000 TIEHREITTI 1 YHT. 107 100

REITTI 2J588z 140 5 2721 Suurjännitelinja 110 kV 9,3 0 1 Fingridin 110 kV ja tuntemattoman omistajan 110 kV. Ei varmaa

tietoa täyttääkö 7,3 m korkealle kuljetukselle asetetut vaatimukset

50 000 TIEH

J986h 1375 1 16 Harusvaijeri 7,45 9,24 1 Koivukylänväylä 400 TIEHJ987z 1375 1 88 Pienjännitejohto 7,06 0 1 Koivukylänväylä 2 500 TIEHJ1493p 0 0 0 Puhelin- tai telekaapeli 6,4 0 1 Vanha Porvoontie 600 VANTAAJ988z 1375 1 783 Keskijännitejohto 9,26 12 1 Koivukylänväylä. Muu korkeus = keskijännitejohdin 9 000 TIEHREITTI 2 YHT. 62 500

KAIKKI YHT. 169 600

Huom! Kaikki selvityksessä esitetyt korkeudet ovattodellisia, eivätkä sisällä turvaetäisyyksiä.

VVaallttaakkuunnnnaalllliinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii vväälliillllää MMäännttssäällää –– LLaappiinnjjäärrvvii LLiiiittee 221+1 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 2

HANKEKORTTI

NYKYTILA JA ONGELMAT Maantiet 162 ja 174 Mäntsälän ja Lapinjärven

välillä ovat osa valtakunnallista itä-länsi–suun-taista erikoiskuljetusten runkoreittiä, joka muodos-taa tärkeän yhteyden mm. Länsi-Suomen sata-mien ja itäisen Suomen kaupunkien välillä.

Reitillä on kaksi siltaa, jotka ovat liian heikkoja suurimmille erikoiskuljetuksille. Lisäksi reitillä on liian vähän väistöpaikkoja, kaksi liian matalaa portaalia sekä muutamia matalia johtoja.

Osa erikoiskuljetuksista kuljetetaan valvottuina siltojen yli, mikä aiheuttaa viivytyksiä ja turvalli-suusriskejä muulle liikenteelle.

HANKE

Sillat

Vahvistettavat sillat ovat: U-418 (Torpin silta, Pukkila) U-972 (Artjärven ylikulkusilta, Myrskylä)


Torpin sillan molemmille puolille tulisi rakentaa väis-töpaikat.

Portaalit

Korotettavat portaalit ovat (liite2a): P322, kokoportaalin korotus P323, puoliportaalin korotus

Johdot

Reitillä on 9 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 2a.


huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuus-riskejä.

+ Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimai-sen teollisuuden toimintaedellytyksiä.

Hankkeen kustannusarvio on 166 000 euroa (arvioitu vuoden 2007 kustannustaso).

Kustannusarvio eriteltynä:

Sillat: U-418 45 000 euroa U-972 45 000 euroa

Väistöpaikat: 40 000 euroa (2 kpl) Portaalit 13 100 euroa Johdot 23 000 euroa

VVaallttaakkuunnnnaalllliinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii vväälliillllää MMäännttssäällää –– LLaappiinnjjäärrvviiPPoorrttaaaalliitt jjaa jjoohhddoott



Liite 2a2 / 2

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sSi

jain

tiTi

eTi

eosa

Paal

uPa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€K

iir.lk

.Ve

rt.p

ist.

Tien

-pi

täjä

P322

Koko

porta

ali

5,75

Puk

kila

162

346

12Va

sem

mal

la p

uole

llaX

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

7500

11,

8TI

EHP3

23Pu

olip

orta

ali

5,7

Puk

kila

162

429

Oik

ealla

puo

lella

XVa

sten

liik

enne

virta

aKo

rotu

s56

001

1,8

TIEH

YHT.

13 1

00

Tunn

usTi

eTi

eosa

PLK

orke

usra

joitu

styy

ppi

Alik

.kor

keu

sM

uu

kork

eus

Johd

inte

n m

äärä

Lisä

tiedo

tK

usta

nnus

EU

R

Ti

en-

pitä

jä

J429

z55

663

4Pi

enjä

nnite

joht

o7,

310

,15

1M

uu k

orke

us =

kes

kijä

nnite

johd

in7

000

TIE

HJ4

26h

554

6882

Har

usva

ijeri

7,2

01

400

TIEH

J690

z16

21

746

Kesk

ijänn

itejo

hto

80

14

400

TIEH

J698

z16

23

4269

Kesk

ijänn

itejo

hto

9,26

01

4 40

0TI

EHJ7

02p

162

528

51P

uhel

in- t

ai te

leka

apel

i6,

90

160

0TI

EHJ8

22p

174

187

7P

uhel

in- t

ai te

leka

apel

i7,

050

160

0TI

EHJ8

23p

174

111

87P

uhel

in- t

ai te

leka

apel

i7

01

600

TIEH

J826

p17

41

2445

Puh

elin

- tai

tele

kaap

eli

7,25

01

600

TIEH

J828

z17

41

4733

Kesk

ijänn

itejo

hto

9,25

01

4 40

0TI

EHYh

t.23

000

Huo

m! K

aikk

i sel

vity

kses

sä e

site

tyt k

orke

udet

ova

tto

delli

sia,

eiv

ätkä

sis

ällä

turv

aetä

isyy

ksiä

.

MMtt 112200::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VViihhddiinn jjaa EEssppoooonn aalluueeiillllaa LLiiiittee 331+1 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 2

0BHANKEKORTTI

NYKYTILA JA ONGELMAT Maantie 120 on kokonaisuudessaan suurten

erikoiskuljetusten runkoreitti. Reitillä on vt 2:n ja Kehä III:n välillä kaksi siltaa,

jotka ovat liian heikkoja erikoiskuljetuksille. Lisäksi yhden sillan kantavuus on tutkittava koekuormi-tuksella. Tämän takia suurimmat erikoiskuljetuk-set joutuvat kiertämään pitkiä matkoja mt 130:n, Hyvinkään ja Vihdin keskustan kautta.

Osa erikoiskuljetuksista kuljetetaan valvottuina siltojen yli, mikä aiheuttaa viivytyksiä ja turvalli-suusriskejä muulle liikenteelle.

Lisäksi reitillä on korotettavia johtoja ja kaapeleita.

HANKE

Sillat

Vahvistettavat sillat ovat: U-264 (Otalammen ylikulkusilta, Vihti) U-272 (Saukonkosken silta, Vihti)


Sillalle U-509 (Vihtijoen silta, Vihti) on tehtävä koekuormitus vahvistamistarpeen selvittämiseksi. Siltojen U-261 (Lakistonjoen silta, Espoo) ja U-263 (Härkälänjoen silta, Vihti) kantavuusarvoja voidaan tehtyjen tutkimusten perusteella nostaa.

Johdot

Reitillä on 22 johtoa tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 3a.

HANKKEEN VAIKUTUKSET + Siltojen vahvistaminen sujuvoittaa erikoiskulje-

tuksia huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvalli-suusriskejä.

+ Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimai-sen teollisuuden toimintaedellytyksiä



Sillat 30 000 euroa U-264 5 000 euroa U-272 5 000 euroa U-509 20 000 euroa

Johdot 56 800 euroa

MMtt 112200::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VViihhddiinn jjaa EEssppoooonn aalluueeiillllaaJJoohhddoott



Liite 3a 2 / 2

Tunn

usTi

eTi

eosa

PLK

orke

usra

joitu

styy

ppi

Alik

. ko

rkeu

sM

uu

kork

eus

Johd

inte

n m

äärä

Lisä

tiedo

tK

usta

nnus

EU

RTi

en-

pitä

jä

J500

z12

04

6268

Pien

jänn

itejo

hto

7,4

10,8

51

Muu

kor

keus

= k

eski

jänn

itejo

hdin

7 00

0TI

EHJ5

01z

120

463

61Pi

enjä

nnite

joht

o7,

250

22

500

TIEH

J503

z12

05

642

Pien

jänn

itejo

hto

70

12

500

TIEH

J505

z12

05

3206

Pien

jänn

itejo

hto

7,2

10,8

81

Muu

kor

keus

= k

eski

jänn

itejo

hdin

7 00

0TI

EHJ5

07z

120

545

34Pi

enjä

nnite

joht

o7,

250

22

500

TIEH

J508

p12

05

6359

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7

02

600

TIEH

J509

p12

05

6420

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i6,

97,

62

Muu

kor

keus

= p

ienj

änni

tejo

hdin

3

000

TIEH

J510

p12

06

181

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

20

160

0TI

EHJ5

11p

120

672

0Pu

helin

- tai

tele

kaap

eli

70

260

0TI

EHJ5

12p

120

624

15Pu

helin

- tai

tele

kaap

eli

7,2

03

600

TIEH

J513

p12

06

2969

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

20

260

0TI

EHJ5

14p

120

634

51Pu

helin

- tai

tele

kaap

eli

7,2

01

600

TIEH

J516

p12

06

4787

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

27,

61

Muu

kor

keus

= p

ienj

änni

tejo

hdin

3 00

0TI

EHJ5

17z

120

649

43Ke

skijä

nnite

joht

o9,

080

14

400

TIEH

J519

p12

06

5911

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

20

260

0TI

EHJ5

20p

120

659

73Pu

helin

- tai

tele

kaap

eli

6,9

02

600

TIEH

J521

p12

06

7649

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

250

260

0TI

EHJ5

26z

120

750

95Ke

skijä

nnite

joht

o8,

990

14

400

TIEH

J527

z12

08

273

Pien

jänn

itejo

hto

6,9

01

2 50

0TI

EHJ5

29z

120

813

84Ke

skijä

nnite

joht

o8,

530

14

400

TIEH

J532

p12

09

2705

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

250

260

0TI

EHJ5

34z

120

937

16Pi

enjä

nnite

joht

o7,

5510

,09

1M

uu k

orke

us =

kes

kijä

nnite

johd

in7

000

TIEH

J535

p12

09

3871

Puhe

lin- t

ai te

leka

apel

i7,

150

260

0TI

EHYh

t.56

800

Huo

m! K

aikk

i sel

vity

kses

sä e

site

tyt k

orke

udet

ova

tto

delli

sia,

eiv

ätkä

sis

ällä

turv

aetä

isyy

ksiä

.

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii HHeellssiinnggiinn ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeenn LLiiiittee 442+1 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 3

HANKEKORTTI NYKYTILA JA ONGELMAT Helsingin alue on ongelmallinen erikoiskuljetuksille. Tarvetta erikoiskuljetuksille on etenkin Pitäjän-

mäen teollisuusalueen suunnalta Vuosaareen ja muihin Helsingin satamiin sekä Messukeskuk-selle.

Reitillä on muutama silta, joiden kantavuus tulisi tarkistaa. Lisäksi reitillä on pari liian matalaa por-taalia.

Reitti Hämeentien liittymästä Vuosaareen on kokonaan inventoimatta.

HANKE

Reitistä tulee raskas täydentävä reitti, jota käyttävät pääasiassa korkeintaan 6,0 m korkeat kuljetukset. Reitti kulkee Vihdintieltä Vuosaareen reittiä Hakamäentie – Koskelantie – Viikintie – Viilarintie – Kauppamyllyntie – Myllypurontie – Kehä I – Itäväylä.

Reitistöä täydentää vanha Sompasaaren sataman erikoiskuljetusreitti välillä Kehä III – Koskelantie.

Sillat

Reitillä on yhdeksän siltaa, joiden kantavuus on tarkistettava. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat:

HE-174 (Koskelantien alikulkukäytävä Koskelan sairaalan itäpuolella)

HE-225.1 (Koskelantien RS Lahdentien yli) HE-402 (Myllypurontien silta metroradan yli)

Muut tarkistettavat sillat (kiir.luokka 2) ovat:

HE-248 (Vihdintien silta rantaradan yli) HE-273 (Hakamäentien silta keskuspuiston koh-

dalla) HE-275 (Hakamäentien silta rantaradan yli) HE-257 (Hakamäentien silta huoltoradan yli) HE-234 (Hakamäentien alikulkukäytävä Käpylän

urheilupuiston kohdalla) HE-52 (Käskynhaltijantien silta Vantaanjoen yli)

Silloille tulee tehdä erikoistarkastukset ja arvioida tai laskea niiden kantavuusarvot. Siltoja on käsitelty tarkemmin erillisessä SEKVI:n siltahankeluettelossa.

Portaalit

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii HHeellssiinnggiinn ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeenn LLiiiittee 442+1 –sivuinen hanketiivistelmä



2 / 3

Korotettavia portaaleja on 7 kpl. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat (liite4a):

P227, puoliportaalin korotus P681, kokoportaalin korotus P714, puoliportaalin korotus

Muut korotettavat portaalit (kiir.luokka 2) ovat:

P201, kokoportaalin korotus P228, kokoportaalin korotus P682, puoliportaalin korotus P731, kokoportaalin korotus

Viereinen silta-aukko Reimarlan etl:ään

Reimarlan etl:ään (mt 120:n ja Kehä I:n liittymä, L118) tulisi rakentaa viereiset silta-aukot korkeintaan 5,5 m korkeille kuljetuksille. Tällöin noin 90 % erikoiskuljetuksista pääsisi sillan ali ilman vaarallista Kehä I:n ylitystä ramppien ja huoltoaukon kautta.

Reitin itäpään inventointi

Reitti Viikintieltä (Hämeentien liittymästä) Itäväylälle (Kallvikintien liittymä) on inventoitava. Tämä koskee sekä täydentävää että paikallista reittiä.






Sillat 16 000 euroa HE-174 500 euroa HE-225.1 2 000 euroa HE-402 2 000 euroa HE-248 2 000 euroa HE-273 2 000 euroa HE-275 3 000 euroa HE-257 2 000 euroa HE-234 500 euroa HE-52 2 000 euroa

Portaalit 46 800 euroa Reimarlan etl:n viereiset silta-aukot 300 000 euroa

EErriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii HHeellssiinnggiinn ssuuuunnnnaallttaa VVuuoossaaaarreeeennPPoorrttaaaalliitt



Liite 4a 3 / 3

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sYl

älev

.Si

jain

tiTi

eTi

eosa

Paal

uPa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jäP2

01K

okop

orta

ali

79

Hel

sink

i10

14

3228

Kok

o tie

n yl

iX

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us7

500

21,

6TI

EHP2

27P

uolip

orta

ali

5H

elsi

nki

120

212

73O

ikea

lla p

uole

llaX

Paik

allin

en k

ierto

Kor

otus

5 60

01

1,8

TIEH

P228

Kok

opor

taal

i6,

912

Hel

sink

i12

02

1396

Oik

ealla

puo

lella

XEi

kie

rtom

ahdo

llisu

utta

Kor

otus

7 50

02

1,6

TIEH

P681

Kok

opor

taal

i5,

3512

Hel

sink

i11

01

47O

ikea

lla p

uole

llaX

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us7

500

11,

8H

KI

P682

Puo

lipor

taal

i6,

5H

elsi

nki

120

117

33O

ikea

lla p

uole

llaX

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

5 60

02

1,6

HK

IP7

14P

uolip

orta

ali

5,2

Hel

sink

iV

etur

itie

Vas

emm

alla

puo

lella

XVa

sten

liik

enne

virta

aK

orot

us5

600

11,

4H

KI

P731

Kok

opor

taal

i6,

198

Hel

sink

iKä

pylä

ntie

Oik

ealla

puo

lella

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us7

500

21,

4H

KI

YHT.

46 8

00

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VVaannttaaaann aalluueeeellllaa LLiiiittee 552+3 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 5


Kehä III:n suunta on tärkeä mutta melko ongel-mallinen erikoiskuljetusreitti. Kuljetukset yhä vilk-kaammalla ja korkeatasoisemmalla Kehä III:lla aiheuttavat haittaa ja vaaratilanteita muulle liikenteelle. Toisaalta erikoiskuljetukset eivät sovi Askiston ja Ylästön tyyppisille tiiviille asutusalu-eille.

Kehä III:lla on kaksi vaarallista keskikaistan ylitys-paikkaa. Lisäksi reitillä on muutama ahdas liitty-mä, matalia portaaleja sekä matalia johtoja.

HANKE

Pääasiallinen Kehä III:n suuntainen reitti kulkee Juvan teollisuuskadun jatkeen ja Koivukylänväylän toteutumiseen saakka lännestä itään reittiä Kehä III – Askistontie – Vihdintie – Martinkyläntie – Vanha Hämeenlinnantie – Kehä III – Katriinantie – Tikkurilantie – Talvikkitie - Tikkuritie – Kehä III – Heidehofintie – Jokiniementie – Lahdentie – Kehä III.

Keskikaistaylitykset

Kehä III:lla on kaksi vaarallista keskikaistan ylitys-kohtaa, jotka sijaitsevat Erikasin ja Heidehofin eritasoliittymissä. Erikasin etl:n (L106) huoltoaukkoa on laajennettava ja siihen on laitettava sähköportti luvattomien ylitysten estämiseksi.

Liittymät

Reitillä on seitsemän ahdasta liittymää, jotka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat niissä kulkemaan (liite 5a):

L119 (Vihdint. ja Martinkylänt. liik.valoliittymä) L107 (Tuupakan etl) L615 (Tikkurilant. ja Pakkalant. kiertoliittymä) L137 (Pakkalant. ja Ylästönt. liittymä) M627 (Tikkurilant. ja Rälssit. liittymä) M628 (Tikkurilant. ja Lauhap. liittymä) L616 (Jokiniement. ja Porttisuont. kiertoliittymä)

Portaalit

Korotettavia portaaleja on 24 kpl. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat (liite 5b):

P766, kokoportaalin korotus P767, puoliportaalin korotus P768, puoliportaalin korotus P772, puoliportaalin korotus P773, puoliportaalin korotus P774, puoliportaalin korotus P775, puoliportaalin korotus P785, puoliportaalin korotus P782, kokoportaalin korotus

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VVaannttaaaann aalluueeeellllaa LLiiiittee 552+3 –sivuinen hanketiivistelmä



2 / 5

P783, puoliportaalin korotus


P756, puoliportaalin korotus P757, puoliportaalin korotus P769, puoliportaalin korotus P770, puoliportaalin korotus P771, puoliportaalin korotus P746, puoliportaalin korotus P786, puoliportaalin korotus P787, puoliportaalin korotus P776, puoliportaalin korotus P777, puoliportaalin korotus P778, puoliportaalin korotus P779, puoliportaalin korotus P780, puoliportaalin korotus P781, puoliportaalin korotus

Johdot

Reitillä on 12 johtoa tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 5c.






L106:n huoltoaukko ja sähköportti 50 000 euroa Liittymät 101 600 euroa Portaalit 150 100 euroa Johdot 42 500 euroa

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VVaannttaaaann aalluueeeellllaaLLiiiittttyymmäätt



Liite 5a3 / 5

Tunn

usEs

teK

unta

Tie

Tieo

saPL

Li

sätie

dot

Para

nnus

ehdo

tus

Kus

tann

us €

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jä

L107

Erita

solii

ttym

äVa

ntaa

506

1630

Tuup

akan

erit

asol

iitty

mä

nro

2151

0. L

änne

stä

tulta

essa

ja k

äänn

yttä

essä

tiel

le 1

1459

(Kat

riina

ntie

) ah

dist

avat

kes

kiko

roke

, val

aisi

n-py

lväs

ja s

illan

kaid

e pi

tkää

kul

jetu

sta

sekä

. K

onee

nkul

jetu

slav

etill

e lii

ttym

ä on

myö

s ah

das.

Kes

kiko

rokk

een

lyhe

ntäm

inen

ja

sen

muu

ttam

inen

ylia

jetta

vaks

i. V

alai

sim

en m

uutta

min

en k

ahde

ksi

pylv

ääks

i sill

an k

aite

isiin

.

44 0

001

1,8

Vant

aa

L119

Kana

voitu

lii

kenn

eval

o-ta

solii

ttym

ä

Vant

aa12

03

5230

Mar

tinky

länt

ien

ja V

ihdi

ntie

n ris

teys

. Pää

sevä

t ne,

jo

tka

ovat

Mar

tinky

länt

iest

ä se

lvin

neet

. Tie

llä lä

hinn

ä nu

rkan

liik

enne

valo

pylv

äs.

Liik

enne

valo

pylv

äide

n jä

rjest

ely

10 6

001

1,6

Vant

aa

L137

Kana

voitu

ta

solii

ttym

äVa

ntaa

1145

31

4660

Taso

liitty

mä

Yläs

tönt

ie/P

akka

lant

ie p

ilattu

pitk

ällä

ke

skik

orok

keel

la ja

val

aisi

npyl

vääl

lä. P

uist

opuu

t oi

kean

(itä

isen

) ajo

rada

n re

unal

la k

asva

vat n

opea

sti.

Kes

kiko

rokk

een

lyhe

ntän

inen

ja

vala

isin

pyl

vään

muu

ttam

inen

ka

hdek

si e

rillis

eksi

pyl

vääk

si ti

en

reun

oille

riitt

ävän

kau

aksi

.

10 6

002

1,4

Vant

aa

M62

7Li

iken

neva

lot

Vant

aaTi

kkur

ilant

ieTi

kkur

ilant

ie/R

älss

itie.

Por

ttim

uodo

stel

ma.

V

asta

antu

levi

en a

jora

ta n

. 4 m

Liik

enne

valo

pylv

ään

siirt

o.

4 40

01

1,8

Vant

aa

M62

8Li

iken

neva

lot

Vant

aaTi

kkur

ilant

ieTi

kkur

ilant

ie/L

auha

polk

u. L

iiken

neva

lopo

rtit n

. 6,5

m

kum

piki

n pu

oli

Liik

enne

valo

pylv

äide

n si

irto.

9

000

21,

6Va

ntaa

L615

Kier

tolii

ttym

äVa

ntaa

Tikk

urila

ntie

Tikk

urila

ntie

/Pak

kala

ntie

. Ahd

as k

ierto

liitty

mä.

Liik

enne

mer

kin

ja o

past

eviit

an s

iirto

, ko

roke

ylia

jetta

vaks

i.3

000

1Va

ntaa

L616

Kier

tolii

ttym

äVa

ntaa

Joki

niem

entie

Joki

niem

entie

/Por

ttisu

ontie

. Ahd

as k

ierto

liitty

mä.

Reu

naki

veä

ylia

jetta

vaks

i, lii

kenn

emer

kit i

rrote

ttavi

ksi.

20 0

001

Vant

aa

Yht.

101

600

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VVaannttaaaann aalluueeeellllaaPPoorrttaaaalliitt



Liite 5b4 / 5

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sYl

älev

.Ti

ePa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€K

iir.lk

.Ve

rt.p

ist.

Tien

-pi

täjä

P746

Puo

lipor

taal

i5,

9110

Tikk

urila

ntie

Kes

kiko

rokk

eella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

5 60

02

1,6

Van

taa

P756

Puo

lipor

taal

i6,

2110

Mar

tinky

länt

ieO

ikea

lla p

uole

llaE

i kie

rtom

ahdo

llisu

utta

Kor

otus

5 60

02

1,4

Van

taa

P757

Puo

lipor

taal

i5,

939

Mar

tinky

länt

ieK

eski

koro

kkee

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

66K

okop

orta

ali

5,6

Pak

kala

ntie

Oik

ealla

puo

lella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

7 50

01

1,4

Van

taa

P767

Puo

lipor

taal

i5,

78

Pak

kala

ntie

Kes

kiko

rokk

eella

XV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us ja

si

irto?

7 50

01

1,4

Van

taa

P768

Kok

opor

taal

i5,

43P

akka

lant

ieV

asem

mal

la p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us ja

si

irto?

10 6

001

1,4

Van

taa

P769

Puo

lipor

taal

i5,

9 T

ikku

rilan

tieV

asem

mal

la p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

70P

uolip

orta

ali

6,05

Tik

kuril

antie

Oik

ealla

puo

lella

XV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

71P

uolip

orta

ali

6 T

ikku

rilan

tieK

eski

koro

kkee

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

72P

uolip

orta

ali

6 T

ikku

rilan

tieV

asem

mal

la p

uole

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

/ si

irto?

5 60

01

1,6

Van

taa

P773

Puo

lipor

taal

i6,

05Ti

kkur

ilant

ie. S

-reiO

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us /

siirt

o5

600

11,

8V

anta

a

P774

Puo

lipor

taal

i5,

8Ti

kkur

ilant

ie. S

-reiK

eski

koro

kkee

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us /

siirt

o5

600

11,

8V

anta

a

P775

Puo

lipor

taal

i6,

02 T

ikku

rilan

tieO

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

11,

6V

anta

aP7

76P

uolip

orta

ali

5,9

Tik

kuril

antie

Vas

emm

alla

puo

lella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

5 60

02

1,6

Van

taa

P777

Puo

lipor

taal

i6,

1 T

ikku

rilan

tieO

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

78P

uolip

orta

ali

6,07

Tik

kuril

antie

Oik

ealla

puo

lella

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

79P

uolip

orta

ali

5,95

Tik

kuril

antie

Vas

emm

alla

puo

lella

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

80P

uolip

orta

ali

5,9

Tik

kuril

antie

Vas

emm

alla

puo

lella

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

81P

uolip

orta

ali

6,14

12 T

ikku

rilan

tieO

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

6V

anta

aP7

82K

okop

orta

ali

6,05

Tik

kuril

antie

Vas

emm

alla

puo

lella

XK

orot

us ja

si

irto?

10 6

001

1,6

Van

taa

P783

Puo

lipor

taal

i5,

81 T

alvi

kkiti

eO

ikea

lla p

uole

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

ja

siirt

o?7

500

11,

6V

anta

a

P785

Puo

lipor

taal

i5,

75 N

iitty

tieK

eski

koro

kkee

llaX

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

/ si

irto

5 60

01

1,8

Van

taa

P786

Puo

lipor

taal

i6,

8N

iitty

tieO

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

4V

anta

aP7

87P

uolip

orta

ali

6,8

Mei

ram

itie

Vas

emm

alla

puo

lella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

5 60

02

1,4

Van

taa

YHT.

150

100

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii VVaannttaaaann aalluueeeellllaaJJoohhddoott



Liite 5c5 / 5

Tunn

usTi

eTi

eosa

PLK

orke

usra

joitu

styy

ppi

Alik

. ko

rkeu

sM

uu

kork

eus

Johd

inte

n m

äärä

Lisä

tiedo

tK

usta

nnus

EU

R

Ti

en-

pitä

jä

J493

z12

04

276

Maa

doitu

sjoh

din

7,6

8,95

1M

uu k

orke

us =

kes

kijä

nnite

johd

in9

000

TIEH

J494

z12

04

2126

Pie

n jän

nite

joht

o7,

250

12

500

TIEH

J495

z12

04

2296

Pie

n jän

nite

joht

o6,

20

22

500

TIEH

J496

m12

04

2450

Ukk

osjo

hdin

7,5

9,5

0M

uu k

orke

us=

kesk

ijänn

itejo

hdin

7 00

0TI

EHJ4

97z

120

425

10P

ien j

änni

tejo

hto

70

12

500

TIEH

J139

6 pPu

helin

- tai

tele

kaap

eli

6,44

7,04

2M

uu k

orke

us =

pie

njän

nite

johd

in. M

artin

kylä

ntie

3 00

0Va

ntaa

J540

z13

01

447

Pien

jänn

itejo

hto

6,25

01

2 50

0TI

EHJ5

42p

130

122

66P

uhel

in- t

ai te

leka

apel

i6,

67

1M

uu k

orke

us =

pie

njän

nite

johd

in3

000

TIEH

J123

2p11

459

114

06P

uhel

in- t

ai te

leka

apel

i7,

618,

261

Muu

kor

keus

= p

ienj

änni

tejo

hdin

2 k

pl3

000

Vant

aaJ1

400z

1145

90

0Pi

enjä

nnite

joht

o7,

470

22

500

Vant

aaJ1

414z

Kesk

i jänn

itejo

hto

6,7

01

4 40

0Va

ntaa

J309

p0

00

Puh

elin

- tai

tele

kaap

eli

7,8

01

Ilmei

sest

i Jok

inie

men

tie60

0Va

ntaa

Yht.

42 5

00

Huo

m! K

aikk

i sel

vity

kses

sä e

site

tyt k

orke

udet

ova

tto

delli

sia,

eiv

ätkä

sis

ällä

turv

aetä

isyy

ksiä

.

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii EEssppoooossssaa jjaa KKiirrkkkkoonnuummmmeellllaa LLiiiittee 662+2 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 4


Kehä III:n suunta on tärkeä mutta melko ongel-mallinen erikoiskuljetusreitti. Kuljetukset yhä vilk-kaammalla ja korkeatasoisemmalla Kehä III:lla aiheuttavat haittaa ja vaaratilanteita muulle lii-kenteelle. Toisaalta erikoiskuljetukset eivät sovi Ison maantien ja Muuralantien tyyppisille ahtaille asuinalueiden kaduille.

Reitin suurimpana ongelmana ovat lukuisat matalat portaalit. Lisäksi reitillä on muutama ahdas liittymä sekä runsaasti matalia johtoja.

HANKE

Pääasiallinen Kt 51:n ja Kehä III:n suuntainen reitti kulkee lännestä itään reittiä Kt 51 - mt 11241 (Båtvikintie, Sokeritehtaantie) – mt 1191 (Upinnie-mentie) – kt 51 – Jorvaksenkaari – Vanha Jorvak-sentie – Masalantie – Mankintie – Kauklahdenväylä – Hansatie – Iso maantie – Muuralantie – Espoontie – Kehä III – Auroranportti – Matalajärventie – Kos-kelontie – Juvankartanontie – Kehä III. Juvan teolli-suuskadun jatkeen valmistuttua reitti menee sen kautta Vihdintielle.

Liittymät

Reitillä on kuusi ahdasta liittymää, jotka on avar-rettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat niissä kulkemaan (liite 6a):

L136 (Pihlajarinteen etl) L135 (Turuntien ja Espoontien liittymä) L131 (Masalantien ja V. Jorvaksentien liittymä) L133 (Jorvaksenkaaren ja V. Jorvaksent. liittymä) L109 (Kt 51:n ja Tolsantien liittymä) L128 (Munkkullan etl)

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii EEssppoooossssaa jjaa KKiirrkkkkoonnuummmmeellllaa LLiiiittee 662+2 –sivuinen hanketiivistelmä



2 / 4

Portaalit

Korotettavia portaaleja on 10 kpl. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat (liite 6a):

P218, kokoportaalin korotus P220, puoliportaalin korotus P615, kokoportaalin korotus P616, kokoportaalin korotus P614, kokoportaalin korotus


P617, kokoportaalin korotus P618, kokoportaalin korotus P601, kokoportaalin korotus P666, kokoportaalin korotus P357, kokoportaalin korotus

Keskisaarekkeet ja liikenteenjakajat

Isolla maantiellä on kolme erikoiskuljetuksia häirit-sevää keskisaareketta. Näissä kussakin on kaksi liikenteenjakajaa, jotka tulee tehdä irrotettaviksi.

Löydösmäentien liittymä Ruukkukujan liittymä Mikkelänahteen liittymä

Johdot

Reitillä on 72 johtoa tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 6b.






Liittymät 63 200 euroa Portaalit 73 100 euroa

Liikenteenjakajat 600 euroa Löydösmäentien liittymä 200 euroa Ruukkukujan liittymä 200 euroa Mikkelänahteen liittymä 200 euroa

Johdot 229 300 euroa

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii EEssppoooossssaa jjaa KKiirrkkkkoonnuummmmeellllaaLLiiiittttyymmäätt jjaa ppoorrttaaaalliitt

Uudenmaan tiepii 11.12.2006


Liite 6a 3 / 4

Tunn

usEs

teK

unta

Tie

Tieo

saPL

Li

sätie

dot

Para

nnus

ehdo

tus

Kus

tann

us €

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jäL1

09A

hdas

EK

-kie

rtoK

irkko

num

mi

518

4410

Tols

an E

K-k

ierto

tie. V

anha

sor

atie

. Jy

rkkä

mut

ka.

Puun

oks

at to

isel

la p

uole

lla ja

tois

ella

silt

arak

ente

et.

Ei ra

skai

lle ta

i pitk

ille.

EK-k

ierto

tien

para

ntam

inen

. ( K

t 51

:n p

aran

tam

inen

moo

ttorit

ieks

i po

ista

a yk

k:n)

21 0

002

1,6

TIEH

L128

Erita

solii

ttym

äKi

rkko

num

mi

1191

14

Mun

kkul

an e

ritas

oliit

tym

ä nr

o 21

537.

Kt 5

1:n

ram

pin

liitty

mä

1191

:een

(112

69:e

en)

1191

:llä

olev

a la

hnan

pää

(kes

kiko

roke

) lyh

yem

mäk

si.

10 6

002

1,2

TIEH

L131

Kan

avoi

tu ta

solii

ttym

äK

irkko

num

mi

1127

71

33Jo

rvak

senk

aari

/ yt 1

1253

Koro

kkei

ta m

uoto

ilem

alla

(tä

rinär

aida

t la

hnan

pai

kalle

) lii

ttym

ästä

sai

si k

elvo

llise

n

10 6

002

1,2

TIEH

L133

Kana

voitu

taso

liitty

mä

Kirk

konu

mm

i11

311

171

Liitt

ymä

1131

1 / J

orva

ksen

yks

. Sill

an k

eski

koro

ke ja

ko

rokk

een

vala

isin

pylv

äät.

Reu

naki

veyk

set y

liaje

ttava

ksi .

K

irkko

num

men

suu

ntaa

n M

asal

an

viitt

a tie

n pe

nkka

an k

eski

koro

ke

tärin

ärai

daks

i. R

euna

kivi

en

viis

täm

inen

. Kes

ki-

koro

ke ja

val

aisi

npyl

väät

poi

s.

12 0

002

1,2

TIEH

L135

Kan

avoi

tu

liike

nnev

alol

iitty

mä

Esp

oo11

337

111

Esp

oont

ie /

st 1

10. K

ahda

n M

-rei

tin X

-ris

teys

.Vek

slaa

mal

la ri

stey

ksen

kes

kellä

pää

see

isom

mat

kin.

(Liik

enne

valo

riste

ys)

Suun

nitte

illa

kier

tolii

ttym

ä, jo

ka tu

lee

suun

nite

lla ri

ittäv

än a

vara

ksi.

21,

6TI

EH

L136

Erita

solii

ttym

äEs

poo

1136

11

715

Espo

o Au

rora

npor

tti. S

illal

ta M

atal

ajär

vent

ielle

jyrk

kä

liitty

mä.

Val

aisi

npyl

väs

mah

dolli

sest

i tie

llä.

Erita

solii

ttym

ässä

kon

eenk

ulje

tusl

avet

ille

2 ah

dast

a ta

solii

ttym

ää.

Taso

liitty

mie

n av

arta

min

en.

Koro

kkei

den

viis

täm

inen

ja

lkak

äytä

vän

puol

ella

. Kes

kiko

roke

yl

iaje

ttava

ksi.

9 00

01

1,8

TIEH

Yht.

63 2

00

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sYl

älev

.Si

jain

tiTi

eTi

eosa

Paal

uPa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jäP2

18Ko

kopo

rtaal

i5,

3415

Esp

oo11

06

1732

Kok

o tie

n yl

iX

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

7 50

01

1,6

TIEH

P220

Puol

ipor

taal

i5,

710

,55

Esp

oo11

06

1912

Kes

kiko

rokk

eella

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

5 60

01

1,6

TIEH

P357

Koko

porta

ali

6,95

Esp

oo11

302

1118

Kok

o tie

n yl

iX

Koro

tus

7 50

02

1,2

TIEH

P601

Koko

porta

ali

6,2

11,5

Esp

ooE

spoo

ntie

Oik

ealla

puo

lella

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

7 50

02

1,4

Esp

ooP6

14Ko

kopo

rtaal

i6,

05E

spoo

Esp

oont

ieV

asem

mal

la p

uole

llaKo

rotu

s7

500

11,

4E

spoo

P615

Koko

porta

ali

5,5

Esp

ooE

spoo

ntie

Kok

o tie

n yl

iVa

sten

liik

enne

virta

aKo

rotu

s7

500

11,

4E

spoo

P616

Koko

porta

ali

5,9

Esp

ooE

spoo

ntie

Oik

ealla

puo

lella

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taKo

rotu

s7

500

11,

4E

spoo

P617

Koko

porta

ali

6,8

10E

spoo

Esp

oont

ieV

asem

mal

la p

uole

llaVa

sten

liik

enne

virta

aKo

rotu

s7

500

21,

2E

spoo

P618

Koko

porta

ali

6,79

Esp

ooE

spoo

ntie

Vas

emm

alla

puo

lella

Vast

en li

iken

nevi

rtaa

Koro

tus

7 50

02

1,2

Esp

ooP6

66Ko

kopo

rtaal

i6,

44E

spoo

Kirk

koka

tuO

ikea

lla p

uole

llaX

Ei k

ierto

mah

dolli

suut

taKo

rotu

s7

500

21,

2E

spoo

YHT.

73 1

00

KKeehhää IIIIII::nn ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii EEssppoooossssaa jjaa KKiirrkkkkoonnuummmmeellllaaJJoohhddoott

Uudenmaan tiepii 11.12.2006


Liite 6b4 / 4

Tunnus Tie Tieosa PL KorkeusrajoitustyyppiAlik.korkeus

Muu korkeus


Kustannus EUR

Tien-pitäjä

KIRKKONUMMIJ325z 51 10 822 Suurjännitelinja 110 kV 9,8 0 1 Tuntemattoman omistajan 110 kV. Ei varmaa tietoa täyttääkö 7,3 m

korkealle kuljetukselle asetetut vaatimukset25 000 TIEH

J1098z 11241 1 21 Pienjännitejohto 6 0 1 2 500 TIEHJ1099p 11241 1 496 Puhelin- tai telekaapeli 5,7 6,35 2 Muu korkeusorkeus = pienjännitejohdin yläpuolella 3 000 TIEHJ1100z 11241 1 816 Pienjännitejohto 7,2 0 1 2 500 TIEHJ906z 1191 1 1061 Keskijännitejohto 7,25 0 1 4 400 TIEHJ907z 1191 1 1086 Pienjännitejohto 6,55 0 1 2 500 TIEHJ908z 1191 1 1148 Harusvaijeri 6 7,2 0 Muu korkeus = keskijännitejohdin 4 800 TIEHJ909p 1191 1 1882 Puhelin- tai telekaapeli 7,2 0 1 600 TIEHJ910p 1191 1 2029 Puhelin- tai telekaapeli 7,3 0 1 600 TIEHJ911p 1191 1 2362 Puhelin- tai telekaapeli 7,2 0 0 Yläp. sähkökaapeli (pienjännitejohdin.) 600 TIEHJ912p 1191 1 2555 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 Yp:llä sähkök. pienjännitejohdin. 600 TIEHJ913p 1191 1 2674 Puhelin- tai telekaapeli 6,8 7,25 2 1&1 kaapelia. Muu mitta = pienjännitejohdin 600 TIEHJ914z 1191 1 3256 Pienjännitejohto 7,2 0 1 2 500 TIEHJ322z 51 8 1679 Keskijännitejohto 8,34 0 1 4 400 TIEHJ323z 51 8 1957 Keskijännitejohto 9,28 0 1 4 400 TIEHJ1268p Puhelin- tai telekaapeli 6,9 0 2 Paloaseman liittymä / Ek-kiertotie Jorvaksessa 600 TIEHJ1269p Puhelin- tai telekaapeli 6 0 1 Jorvaksen EK-kiertotiellä. Mutkassa tien suuntaisesti 600 TIEHJ1270z Keskijännitejohto 8,82 0 1 Jorvaksen EK-kiertotiellä 4 400 TIEHJ1123z 11253 1 4198 Pienjännitejohto 5,9 0 1 2 500 TIEHJ1138p 11311 1 193 Puhelin- tai telekaapeli 5,72 6,3 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1139p 11311 1 254 Puhelin- tai telekaapeli 5,5 0 1 600 TIEHJ1140p 11311 1 320 Puhelin- tai telekaapeli 5,9 0 1 600 TIEHJ1141p 11311 1 409 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ1142p 11311 1 894 Puhelin- tai telekaapeli 5,95 6,3 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 2 kpl 3 000 TIEHJ1143p 11311 1 970 Puhelin- tai telekaapeli 6,35 7 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1144p 11311 1 1041 Puhelin- tai telekaapeli 6,5 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1145p 11311 1 1522 Puhelin- tai telekaapeli 6,5 7,3 1 600 TIEHJ1147p 11311 1 2108 Puhelin- tai telekaapeli 5 5,9 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 2 kpl 3 000 TIEHJ1148p 11311 1 2378 Puhelin- tai telekaapeli 5,9 7,1 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1149p 11311 1 2500 Puhelin- tai telekaapeli 5,9 7,3 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1151z 11311 1 2900 Pienjännitejohto 6,7 0 1 2 500 TIEHJ1152z 11311 1 3132 Pienjännitejohto 6,8 0 1 2 500 TIEHJ1153z 11311 1 3569 Pienjännitejohto 7,1 0 1 2 500 TIEHJ1154z 11311 1 3910 Pienjännitejohto 7,1 0 1 2 500 TIEHJ1156z 11311 1 4424 Pienjännitejohto 6,7 0 1 2 500 TIEHJ1157z 11311 1 4630 Maadoitusjohdin 6,25 8,31 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 9 000 TIEHJ1158z 11311 1 4818 Pienjännitejohto 7,25 0 1 2 500 TIEHJ1159p 11311 1 4908 Puhelin- tai telekaapeli 6 6,4 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1160z 11311 1 5109 Pienjännitejohto 6,5 0 1 2 500 TIEHJ1161p 11311 1 5194 Puhelin- tai telekaapeli 6,9 7,6 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1162p 11311 1 5257 Puhelin- tai telekaapeli 6 0 1 600 TIEHJ1163p 11311 1 5267 Puhelin- tai telekaapeli 6,15 0 1 600 TIEHJ1164z 11311 1 5291 Keskijännitejohto 8,39 0 1 4 400 TIEHJ1165z 11311 1 5298 Pienjännitejohto 5,7 0 1 2 500 TIEHJ1166z 11311 1 5554 Pienjännitejohto 6,1 0 1 2 500 TIEHJ1167z 11311 1 5570 Pienjännitejohto 7 0 1 2 500 TIEHJ1168p 11311 1 5576 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 2 600 TIEHJ1169p 11311 1 6101 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 7,2 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHKIRKKONUMMI YHT. 139 700

ESPOOJ1170z 11311 1 7403 Pienjännitejohto 6,05 0 1 2 500 TIEHJ1171z 11311 1 7462 Pienjännitejohto 5,9 9,1 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 7 000 TIEHJ905p 1130 3 75 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 7,35 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1127z 11310 1 2901 Pienjännitejohto 6,55 0 1 2 500 TIEHJ1128z 11310 1 2954 Pienjännitejohto 6,3 0 1 2 500 TIEHJ1129m 11310 1 2959 Maadoitusjohdin 6,3 10,38 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 9 000 TIEHJ1130z 11310 1 2968 Pienjännitejohto 6,2 0 1 2 500 TIEHJ1132p 11310 1 3555 Puhelin- tai telekaapeli 5 0 1 600 TIEHJ1134p 11310 1 4776 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ1135p 11310 1 4808 Puhelin- tai telekaapeli 6,6 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ1136z 11310 1 5640 Keskijännitejohto 8,78 0 2 Espoo: Pitäjänportti 2 linjaa rinnakkain 4 400 TIEHJ1137z 11310 1 5668 Pienjännitejohto 7,1 0 4 Espoo: Pitäjänportti 2 500 TIEHJ1337p Puhelin- tai telekaapeli 7,2 8 1 Espoo: Pitäjänportti Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 EspooJ1338z Pienjännitejohto 6,7 0 2 Espoo: Muuralantie 2 500 EspooJ1339z Pienjännitejohto 7 0 1 Espoo: Muuralantie 2 500 EspooJ1340z Pienjännitejohto 7,1 0 1 Espoo: Muuralantie 2 500 EspooJ1341z Pienjännitejohto 7,3 0 1 Espoo: Muuralantie 2 500 EspooJ1342p Puhelin- tai telekaapeli 7,2 7,7 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 EspooJ1343z Pienjännitejohto 7,25 0 1 Espoo: Espoontie 2 500 EspooJ1346z Pienjännitejohto 7,71 10,65 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 7 000 EspooJ1347p Puhelin- tai telekaapeli 7,15 10 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin Espoo: Koskelontie 5 000 EspooJ1348z Puhelin- tai telekaapeli 7,2 8,72 4 Espoo: Koskelontie Muu korkeus = keskijännitejohdin kaapeli ja

pienjännitejohdin (/,90)7 500 Espoo

J1349z Pienjännitejohto 6,4 0 1 Espoo: Koskelontie 2 500 EspooJ1350m Maadoitusjohdin 6,4 9,35 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin Espoo: Koskelontie 9 000 EspooESPOO YHT. 89 600

KAIKKI YHTEENSÄ 229 300


MMtt 118866 jjaa kktt 5511 ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttii LLiiiittee 771+2 –sivuinen hanketiivistelmä



1 / 3

HANKEKORTTI

NYKYTILA JA ONGELMAT

Mt 186 ja kt 51 kautta kulkeva reitti on tärkeä erikoiskuljetusreitti Varsinais-Suomen suunnalta pääkaupunkiseudulle.

Reitin ongelmana ovat muutama matala portaali, muutama ahdas liittymä sekä lukuisat matalat johdot

HANKE

Pääasiallinen erikoiskuljetusreitti Karjalohjan, Kar-jaan, Inkoon ja Siuntion alueilla kulkee lännestä itään reittiä mt 186 – kt 51.

Portaalit

Korotettavia portaaleja on viisi kpl (liite 7a):

P130, puoliportaalin korotus P131, puoliportaalin korotus P170, puoliportaalin korotus P171, puoliportaalin korotus P172, puoliportaalin korotus

Johdot

Reitillä on 84 johtoa tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 7b.

Viereinen silta-aukko

Reitillä on yksi ahdas erikoiskuljetusten silta-aukko,joka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat siitä kulkemaan. Kohde on tutkittava tar-kemmin

L110 (Pikkalan rs:n viereinen silta-aukko)


huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuusriskejä.

+ Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa koti-maisen teollisuuden toimintaedellytyksiä.



Portaalit 28 000 euroa Johdot 198 500 euroa

MMtt 118866 jjaa kktt 5511 ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttiiPPoorrttaaaalliitt



Liite 7a2 / 3

Tunn

usty

yppi

Alik

.ko

rkeu

sYl

älev

.Si

jain

tiTi

eTi

eosa

Paal

uPa

ikka

Sähk

öK

iert

omah

dolli

suus

Para

nnus

-eh

dotu

sK

usta

nnus

€

Kiir

.lk.

Vert

.pis

t.Ti

en-

pitä

jäP1

30P

uolip

orta

ali

612

Inko

o25

1717

8O

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

4TI

EH

P131

Puo

lipor

taal

i5,

9512

Inko

o25

1730

0V

asem

mal

la p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

4TI

EH

P170

Puo

lipor

taal

i6,

3Si

untio

5110

4799

Vas

emm

alla

puo

lella

Kor

otus

5 60

03

1,2

TIE

H

P171

Puo

lipor

taal

i6,

35In

koo

5113

4746

Vas

emm

alla

puo

lella

Vas

ten

liike

nnev

irtaa

Kor

otus

5 60

03

1,2

TIE

HP1

72P

uolip

orta

ali

6,05

Inko

o51

1348

86O

ikea

lla p

uole

llaV

aste

n lii

kenn

evirt

aaK

orot

us5

600

21,

4TI

EH

YHT.

28 0

00

MMtt 118866 jjaa kktt 5511 ssuuuunnttaaiinneenn eerriikkooiisskkuulljjeettuussrreeiittttiiJJoohhddoott



Liite 7b3 / 3

Tunnus Tie Tieosa PL KorkeusrajoitustyyppiAlik. korkeus

Muu korkeus


Kustannus EUR

Tien-pitäjä

KARJALOHJAJ841p 186 9 1408 Puhelin- tai telekaapeli 6 0 4 600 TIEHJ842z 186 9 1474 Maadoitusjohdin 6,5 8,16 2 2 keskijännitejohdin samassa tolpassa pääleekkäin = Muu korkeus 4 400 TIEHJ843z 186 9 2161 Puhelin- tai telekaapeli 5,9 8,56 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin 5 000 TIEHJ844p 186 10 929 Puhelin- tai telekaapeli 6,7 0 1 600 TIEHJ847p 186 10 1389 Puhelin- tai telekaapeli 7 9,86 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin puh. johdon yp:lla 5 000 TIEHJ848p 186 10 2107 Puhelin- tai telekaapeli 5 6,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ849p 186 10 2353 Puhelin- tai telekaapeli 6 6,9 0 Muu korkeuss = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ850p 186 10 4446 Puhelin- tai telekaapeli 6,9 6,9 3 3 puhelink ja 1 pienjännitejohdinännitejohdin kasassa 600 TIEHKARJALOHJA YHT. 22 200

KARJAAJ851z 186 11 524 Pienjännitejohto 6,5 0 0 2 500 TIEHJ852p 186 11 710 Puhelin- tai telekaapeli 7,1 7,4 2 2 puh ja 1 pienjännitejohdin ylinnä = Muu korkeus 600 TIEHJ853p 186 11 2171 Puhelin- tai telekaapeli 5,7 5,9 2 2 puh. ja 1 pienjännitejohdin ylinnä = Muu korkeus 600 TIEHJ854z 186 11 2519 Pienjännitejohto 6,3 0 1 2 500 TIEHJ855p 186 12 55 Puhelin- tai telekaapeli 6,15 7,5 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ856z 186 12 190 Keskijännitejohto 8,01 0 1 4 400 TIEHJ857p 186 12 1188 Puhelin- tai telekaapeli 5,3 0 1 600 TIEHJ858p 186 12 1295 Puhelin- tai telekaapeli 6,55 7,15 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ859z 186 12 1417 Pienjännitejohto 5,9 7,87 1 Muu korkeusorkeus = keskijännitejohdin 7 000 TIEHJ860p 186 12 1467 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 2 600 TIEHJ861p 186 12 1587 Puhelin- tai telekaapeli 6,8 0 1 600 TIEHJ862p 186 12 1637 Puhelin- tai telekaapeli 5,6 0 2 600 TIEHJ863p 186 12 2116 Puhelin- tai telekaapeli 6,7 0 1 600 TIEHJ865p 186 12 2681 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 2 600 TIEHJ867z 186 12 3007 Keskijännitejohto 8,05 0 1 4 400 TIEHJ868p 186 12 3082 Puhelin- tai telekaapeli 5,6 0 1 600 TIEHJ1271p Puhelin- tai telekaapeli 5,8 6,65 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin. Lisäksi puun oksat alempana. Mustion 3 000 TIEHJ1272p Puhelin- tai telekaapeli 6,15 0 1 pienjännitejohdinännitejohdin yläpuolella >7,30. Mustion kierto 600 TIEHJ1273z Pienjännitejohto 6,8 0 1 Mustion kierto 2 500 TIEHJ1274z Pienjännitejohto 7,68 10,48 1 Muu korkeus. = keskijännitejohdin. Mustion kierto 7 000 TIEHJ1275p Puhelin- tai telekaapeli 6,1 0 1 Mustion kierto 600 TIEHJ1276p Puhelin- tai telekaapeli 5 0 1 Mustion kierto 600 TIEHJ1277z Pienjännitejohto 6,2 0 1 Mustion kierto 2 500 TIEHJ1278z Pienjännitejohto 5,8 0 2 Mustion kierto 2 500 TIEHJ1279p Puhelin- tai telekaapeli 5 0 6 Mustion kierto 600 TIEHJ1280p Puhelin- tai telekaapeli 6,8 8,5 2 Mustion kierto. Muu korkeus = pienjännitejohdinännitejohdin 3 000 TIEHKARJAA YHT. 55 100

INKOOJ869p 186 13 454 Puhelin- tai telekaapeli 6 0 1 600 TIEHJ870z 186 13 1644 Keskijännitejohto 8,68 0 1 4 400 TIEHJ871p 186 13 1737 Puhelin- tai telekaapeli 6,9 0 1 600 TIEHJ872z 186 13 2277 Pienjännitejohto 6 0 2 2 500 TIEHJ873p 186 13 2356 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 6,6 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ874p 186 13 2907 Puhelin- tai telekaapeli 5,9 0 3 600 TIEHJ876z 186 13 3115 Keskijännitejohto 7,69 0 1 4 400 TIEHJ877z 186 13 3431 Keskijännitejohto 8,15 0 1 4 400 TIEHJ878z 186 13 3557 Keskijännitejohto 8,97 0 1 4 400 TIEHJ879p 186 13 4446 Puhelin- tai telekaapeli 6 6,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ880p 186 13 4759 Puhelin- tai telekaapeli 6,2 0 2 600 TIEHJ881p 186 13 6920 Puhelin- tai telekaapeli 6,7 0 1 600 TIEHJ882p 186 13 7083 Puhelin- tai telekaapeli 7 7,5 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ883z 186 13 8066 Keskijännitejohto 8,69 0 1 4 400 TIEHJ884p 186 13 8963 Puhelin- tai telekaapeli 6,8 0 1 600 TIEHJ886p 186 14 1066 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ889p 186 15 518 Puhelin- tai telekaapeli 6,1 6,7 2 Muu korkeus = 2 pienjännitejohdinta. Ylinnä lisäksi 1 puh kaap 3 000 TIEHJ890z 186 15 874 Keskijännitejohto 7 9,98 2 Kaksi keskijännitejohdinännitelinjaa päällekkäin samassa tolpassa. 4 400 TIEHJ891p 186 15 992 Puhelin- tai telekaapeli 6,2 0 4 600 TIEHJ892z 186 15 1284 Keskijännitejohto 7,8 0 1 4 400 TIEHJ893z 186 15 1299 Keskijännitejohto 7,57 0 1 4 400 TIEHJ894p 186 15 1512 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ895p 186 15 2091 Puhelin- tai telekaapeli 6,3 0 1 600 TIEHJ896z 186 15 2843 Keskijännitejohto 8,5 12,7 2 2 keskijännitejohdinlinjaa päällekkäin samassa tolpassa 4 400 TIEHJ898p 186 15 2908 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 2 600 TIEHJ899p 186 15 3813 Puhelin- tai telekaapeli 5,8 0 4 600 TIEHJ900p 186 15 3829 Puhelin- tai telekaapeli 6 8 1 Muu korkeusorkeus = pienjännitejohdinännitelinja 3 000 TIEHJ901z 186 15 3977 Keskijännitejohto 9,3 0 1 4 400 TIEHJ902z 186 15 4064 Pienjännitejohto 7,6 10,14 1 Muu korkeusork. = keskijännitejohdinännitelinja 7 000 TIEHJ334p 51 11 1498 Puhelin- tai telekaapeli 6,9 0 3 600 TIEHJ335p 51 11 1509 Puhelin- tai telekaapeli 6,1 6,6 0 Muu korkeus = 2 pienjännitejohdinta 3 000 TIEHJ337z 51 12 43 Keskijännitejohto 8,9 0 1 4 400 TIEHJ338z 51 12 1191 Keskijännitejohto 7,6 0 1 4 400 TIEHJ340z 51 12 4005 Keskijännitejohto 7,2 0 1 4 400 TIEHJ341p 51 13 92 Puhelin- tai telekaapeli 7 0 1 600 TIEHJ342p 51 13 1548 Puhelin- tai telekaapeli 7 7,4 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ343z 51 13 1987 Pienjännitejohto 7 0 1 2 500 TIEHJ345p 51 13 4253 Puhelin- tai telekaapeli 5,6 5,8 0 Muu korkeus = pienjännitejohdin 3 000 TIEHJ348z 51 14 451 Pienjännitejohto 6,55 0 3 2 500 TIEHJ350p 51 14 2005 Puhelin- tai telekaapeli 7,32 0 3 600 TIEHJ351p 51 15 81 Puhelin- tai telekaapeli 7,25 0 1 600 TIEHJ1281p Puhelin- tai telekaapeli 7,25 8,5 1 Mustion kierto. Muu korkeus = pienjännitejohdinännitejohdin 3 000 TIEHJ1282p Puhelin- tai telekaapeli 5,8 0 1 600 TIEHJ1283p Puhelin- tai telekaapeli 6,4 0 1 Mustion kierto 600 TIEHJ1284p Puhelin- tai telekaapeli 6,8 0 1 Mustion kierto 600 TIEHJ1285p Puhelin- tai telekaapeli 7,25 0 1 Mustion kierto 600 TIEHINKOO YHT. 110 700

SIUNTIOJ328z 51 10 4117 Pienjännitejohto 7,25 0 1 2 500 TIEHJ330p 51 10 6346 Puhelin- tai telekaapeli 5,75 6 1 Muu korkeus = 2 pienjännitejohdinta 3 000 TIEHJ331z 51 10 6415 Keskijännitejohto 7,15 0 1 4 400 TIEHJ332p 51 11 21 Puhelin- tai telekaapeli 6,8 0 1 600 TIEHSIUNTIO YHT. 10 500

KAIKKI YHTEENSÄ 198 500


Documents

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä...Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 7Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustatietoa 9 1.2 Nykytila 10 1.3 Perusteita