Lähtökohtia Uudenmaan strategiseen suunnitteluun, Uudenmaan liitto 2013

2/2013 Lähtökohtia Uudenmaan strategiseen suunnitteluun

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Eväitä strategiseen suunnitteluun

1. Mitä on strategia ja strateginen kehittäminen? • Strategisen suunnittelun ja kehittämisen teoriaa

2. Alueellinen kehittäminen• Tietoa kehittämisen trendeistä, suunnitteluvälineistä ja alueelliseen kehitykseen

vaikuttavista muutosilmiöistä

3. Uudenmaan nykytila• Miltä Uusimaa näyttää nyt ja tulevaisuudessa?

4. Skenaarioista vaihtoehtoja tulevaisuuteen• Visioita, suuntia ja yhteistyön teemoja tulevaisuuden rakentamiseen


Uudenmaan liitto

• Uudenmaan liitto • On 26:n omistajakuntansa muodostama kuntayhtymä• Tekee ylikunnallista strategia- ja ohjelmatyötä sekä maankäytön suunnittelua

(viranomaisvastuulla)• Sovittaa yhteen kansallisia tavoitteita maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden

kanssa • Kokoaa alueen yhteistyötä ja yhteen sovittaa näkemyksiä• Ajaa kuntiensa etua lukuisilla foorumeilla• Tarjoaa tietoa ja palveluita kuntien tueksi

• Tukee kuntastrategioiden valmistelua• Tietoa nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista (ennakointitieto)• Karttapalvelua kaavoihin• Tilastoja, selvityksiä ja julkaisuja

Vuorovaikutus on tärkeää

alueellisen tahdon muodostuksessa


Mitä on strategia ja strateginen kehittäminen?


Visio

StrategiaToteuttaminen

ja analyysi tuloksista

+ Selvä järjestys ja looginen systemaattisuus- Jäykkä, immuuni muutoksille, paperinmakuinen ja byrokraattinen

- Logiikaltaan ”sumea” ja notkea, siedettävä epävarmuutta+ Reagoiva ja proaktiivinen suhteessa muutoksiin, toimintaa (ei paperia)

Visio

Strategia

Toteuttaminen

Ennen Nyt

Kehittäminen on jatkuvaa työtä –strategia on suunnitelma tavoitteiden toteuttamiseksi


Suunnittelu

hallintokeskeisyys

vahvat sektorit ja siilot

normiohjaaminen

pysyvyys

pitkäjänteisyys

tehokkuus, määrä

Strateginen kehittäminen

ilmiökeskeisyys

vahvat verkostot

informaatiolla ohjaaminen

tilapäisyys

nopeus

tunne, laatu

Kohti strategista kehittämistä

Perinteinen Uusi suuntaus


• Huippuosaamista• Suuri on kaunista• Valintojen viisautta• Parhaiden politiikkaa

• Horisontaalisuutta• Ketterää kehittämistä• Joukkojen viisautta• Paikkojen politiikkaa

OECD (2012) Promoting Growth in all Regions

Perinteinen Uusi suuntaus

Kehittämisessä ajattelutavan muutos?


Horizon 2020

Rakennerahastot 2014 - 2020Kansainvälinen

Kansallinen

Alueellinen

Paikallinen(isot)

Itämeren strategia

Arktinen ulottuvuus

Villi kortti(Hyödyntämätön)

mahdollisuus

Osaamis- ja innovaatiovetoinen

kehittäminen’Peruskehittäminen’

Kansallinen aluekehittämis- ja

suunnittelu-järjestelmä

Kuntauudistus(ekspansiopeli)

PaikallinenKehittäminen

Yhteinen strateginen suunnittelu

Sopimuksetkaupunkien kanssa

Innovatiiviset kaupungit ja

kaupunkisopimukset

Suomi 2050

Yhteistoiminta-alueet

(yli rajojen)

Villi ja vapaa kehittäminen

(joukkoistaminen)

Rakennerahastot ja Horizon 2020

Kuntauudistus(säilyttävä peli) HUBit?

Kokeileva ja nopea

kehittäminen

Villi ja vapaa kehittäminen

(yksilöll. ympäristöt)

Strategista suunnittelua ja yhteistyötä

Paikallinen(pienet)


• ”Kovat” tekijät• Infrastruktuuri: saavutettavuus, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne)• Elinkeinopolitiikan kärjet – osaamisen terävä kärki

• ”Medium” tekijät• Osaamisen laaja-alainen pohja, koulutus• Toimivat palvelut yrityksille ja asukkaille

• “Pehmeät” tekijät• Valintojen tekemisen taito• Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky• Luottamus

Mitä strategiat pitävät sisällään?


70 80 90 00 10 20

Teollisuus

•Paikallisuus•Vientiyritysvetoinen•Teollisuusalueiden kehittäminen

Palvelut

•Seutuistuminen•Julkissektorivetoinen palvelujen kasvu

•Tietointensiiviset palvelut 90- pääkaupunkiseudulla

Osaaminen

•Kansainvälistyminen•Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi

•Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta

Verkostot

•Glokaalisuus (globaali ja lokaali)

•Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen

•Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille

Aluekehittäminen uudistuu ajan myötä


-1993

Valtio

Läänit

Kunnat

1995-2013

EU

Valtio

Alue

Kunnat

2020 (?)

EU

Suuralueet, Itämeren piiri

Valtio

Alueet (9)?

Suur)kunnat?

Kaupunginosat, kylät

Maakunta(18)

ELY (15)

Seudut

Ke

hity

skä

ytä

vät

Aluekehittämisen tasot ja toimijat lisääntymässä?


Alueellinenkehittäminen


• Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla• Maakunnan liitto kuntayhtymänä vastaa maakunnallisesta

aluekehittämisestä ja suunnittelusta• Valtion puolelta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt)

edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla niille erikseen määrättyjä tehtäviä toimialueellaan• ELYn strategiset tulossopimukset ja kuntien kaavaohjaus

• Aluekehityksen toteutuksesta ja seurannasta ja yhteensovituksesta vastaa maakunnan liiton asettama maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)

Valtio, alueet ja kunnat kehittäjinä


Maakuntasuunnitelma

Maakunta-kaava

Maakunta-ohjelma

Kuntien kaavoitus- javiranomais-päätökset

Maakunta-ohjelman

toteuttamis-suunnitelma

Valta-kunnalliset alueiden-käyttö-tavoitteet

Valtakunnal-liset alueidenkehittämisentavoitteet

Valtion hallin-nonaloittaisetsuunnitelmatja ohjelmat

EU-ohjelmat

Toteuttaminen

Maakunnan kehittäminen Uudellamaalla

UUTTA! Maakunnan kehittämisen strateginen suunnitelma, ohjelma ja toteutus

valmistellaan 2013 aikana yhdessä prosessissa

Uusimaa-ohjelmaksi


Maakuntasuunnitelma

• Kokonaisvaltainen, strateginen pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi (tarkastelu 20-30 vuoden aikajänteellä)

• Laaditaan valtuustokausittain maakunnan laajana yhteistyönä

• Siinä huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja alueiden kehittämisen tavoitteet, sovitetaan ne alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin

• Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoteen 2033 tähtäävän maakuntasuunnitelman joulukuussa 2009

Tullaan sisällyttämään Uusimaa-ohjelmaan


Maakuntaohjelma

• Laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kunnallisvaalikausittain

• Maakunnan liitot organisoivat ohjelmien laatimisen. Kunnat, valtion alueviranomaiset, elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden järjestöt sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot osallistuvat laadintaan

• Ohjelmassa määritellään kehittämisen tavoitteet ja painopisteet ja sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat

Ohjelman toimeenpano• Vuosittain laadittavassa maakuntaohjelman

toteuttamissuunnitelmassa priorisoidaan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan laajalla yhteistyöllä

Keskeinen osa Uusimaa-ohjelmaa,

valmistelussa mukana kunnat ja ELY


Maakuntakaava

• Yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä

• Valmistellaan tiiviissä yhteistyössä kuntien ja alueen toimijoiden kanssa

• Ohjeena viranomaisille ja kunnille, kun ne laativat suunnitelmia tai muuttavat yksityiskohtaisempia kaavoja (ei voimassa kuntien vahvistettujen yleis- tai asemakaavojen alueella)

• Väline• Osoittaa maakunnan tulevaisuuden

aluerakenteen ja kehittämisen suunnat ja kuntien yhteisen tahtotilan

• Ratkaista vaikutuksiltaan ylikunnallisia kysymyksiä

• Turvata maakunnallisesti arvokkaita ympäristöjä sekä luonnonvaroja

Uusimaa-ohjelmasta:

Tavoitteita seuraavalle maakuntakaavalle

Väline kaavojen toteuttamisessa


• Uudenmaan kokonaismaakuntakaava

• Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava

• Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava


• Östersundomin alueella voimassa olevat maakuntakaavat



Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntastrategia ja -ohjelma

Ny

t v

oim

as

sa

Vii

me

iste

lys

sä

Alk

am

as

sa

• Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033

• Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014

• Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013-2014

• Uusimaa-ohjelma


• Aluekehitys ja -suunnittelu lähentymässä toisiaan, kohti kokonaisvaltaisempaa tarkastelua

• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja maakuntien liitot tiivistävät yhteistyötä• Uusimaa-ohjelma yhdistää kaiken kehittämisen

• Alueallianssit vahvistuvat• Uusimaa, Häme ja Päijät-Häme tiivistävät yhteistyötä• Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti lähialueiden yhteistyö tiivistyy

• Metropolialueen hallinnon ja yhteistyörakenteiden selventäminen on ajankohtaista. • Liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun

• Suurimmat kaupungit ja valtio pyrkivät suoraan neuvottelumenettelyyn

Kehitystrendejä


Uudenmaan nykytila


Uudenmaan alue

• Kiinassa on 42 Uuttamaata isompaa kaupunkia.

• Kanadan kolmen alueen jälkeen Uudellamaalla maailman korkeimmin koulutettu väestö (48 %, OECD).

• Maailman pohjoisin kasvava metropolialue. Joka kymmenes maailman 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuva on uusmaalainen.

• Keskilämpötila 5°C. Helsinki on maailman 4. viilein pääkaupunki.

Uusmaa kansainvälisessä kentässä• Helsinki ympäristöineen on muuttoliikkeen

ansiosta yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista.

Uusmaa Suomen kentässä• Väestöstä on 28,7 % (2011)• Bruttokansantuotteesta on 40 % ja

bruttokansantuote on asukasta kohden 40% koko maata korkeampi (erityisesti korkeamman työn tuottavuuden ja työllisyysasteen takia) (2010)

• Investoinneista on 38,5 % (2010)• Työllisistä on 32,1 % (2012)• Yritystoiminnan liikevaihdosta on 48,2 %

(vuonna 2011)


Talous

Kunnalliset tunnusluvut Uusimaa Koko maa

Tuloveroprosentti 2012 18,63 19,25

Verotulot 2011, €/asukas 4 336 3 530

Lainakanta 2011, €/asukas 2 114 2 037

Kertynyt ali-/ylijäämä 2011, €/asukas 2 828 1 398


Väestö

Väestö Uusimaa Koko maa

Väkiluku 2012 1 566 481 5 426 090

Väestöennuste 2040 1 908 752 5 948 022

Väkiluvun muutos 2010 - 2011 1,1 % 0,5 %

Huoltosuhde 0,54 0,62

Huoltosuhde-ennuste 2040 0,61 0,71


Työ

Työmarkkinat Uusimaa Koko maa

Työllinen työvoima, 2012 (työvoimatutkimus) 798 000 2 483 00

Muutos vuoden takaisesta 1,1 % 0,4 %

Työttömyys, 2012 (työvoimatutkimus) 6,3 % 7,7 %

Työllisyys, 2012 (työvoimatutkimus) 73,7 % 69,0 %

Nuorisotyöttömyys, 2011 (työnvälitystilasto) 7,0 % 11,9 %

Pitkäaikaistyöttömät, 2011 (työnvälitystilasto) 23,1 % 23,4 %

Asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyvät, 2010 41,1 % 29,6 %

Yritystoiminta Uusimaa Koko maa

Yrityskanta, 2011 113 062 348 961

Aloittaneita, 2011 11 439 32 417

Lopettaneita, 2011 8 767 24 409

Yritysten liikevaihto, 2010 172,5 mrd. € 357,0 mrd. €


Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakennukset Uusimaa Muu Suomi

Väestöntiheys (hlö/ maa-km²) 168 21

Asumisväljyys 2011 (m²/ hlö) 36,6 39,4

Asuntokuntien määrä 2011 726 897 2 556 068

1 km säteellä päivittäistavarakaupasta asuvat 2011

83,6 % 58,85 %

Rakennusten kerrosala (m²) 2011 kaikki käyttötarkoitukset

117 milj. 439 milj.


Toimialat

Uudellemaalle vahvimmin erikoistuneet toimialat vuonna 2010

Indeksi Uusimaa Työlliset Uusimaa

Kaikki toimialat yhteensä 100 772 953

Ilmaliikenne 291 4 456

Radio- ja televisiotoiminta 239 4 115

Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 225 1 769

Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 200 3 040

Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotantoäänitteiden ja musiikin kustantaminen 198 3 023

Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 194 9 509

indeksi koko maa = 100


Uudenmaan profiili 2010

Lähde: Uudenmaan liiton tietopalvelu

www.tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi


• Uudenmaan väestö on keskimäärin koulutetumpaa kuin koko maan väestö arvioituna kaikilla tavanomaisilla mittareilla.

• Uudellamaalla 14 prosenttia 17–24-vuotiaista nuorista oli koulutuksen ulkopuolella vuonna 2010. Koko maassa vastaava luku oli 11 prosenttia.

• Pääkaupunkiseudulle sukkuloivien määrä kasvoi hieman vuonna 2010, jolloin heitä oli 118 600. Sukkuloivista 84 500 asui Uudenmaan muissa kunnissa ja hieman yli 34 000 maakunnan ulkopuolella.

• Uudellamaalla liikevaihdoltaan suurimmat toimialat olivat vuonna 2010 teollisuus ja kauppa.

• Työpaikkaomavaraisuus oli 103,6 prosenttia vuonna 2010. Joka kolmannen suomalaisen työpaikka oli Uudellamaalla.

• Uusimaa on koko maata vahvemmin palkansaajien alue ja vastaavasti vähemmän yrittäjien alue.

• Uudenmaan väestön valtionveronalaiset tulot asukasta kohti olivat vuonna 2009 lähes 20 prosenttia suuremmat kuin koko maan väestön tulot.

Lähde: Uudenmaan talouden rakenne 2011

Uusimaa nyt…


…Uusimaa nyt…

• Uusimaa kasvaa ja on kasvanut sotien jälkeen vuosittain noin 15 000 hengellä.

• Uudenmaan ikärakenne poikkeaa monessa suhteessa koko maan keskiarvosta. Pääkaupunkiseutu on nuorten aikuisten keskittymä ja kehyskunnissa taas lasten osuus väestöstä on korkeampi kuin muilla alueilla.

• Uudellamaalla asutaan ahtaasti ja asumisen korkea hinta haittaa työvoiman saatavuutta. Myös vuokra-asuntotuotannon vähäisyys on erityinen ongelma pääkaupunkiseudulla.

• Uudellemaalle ominaista on maahanmuuttajien merkittävä osuus väestöstä ja maahanmuuttajien työmarkkina-asema on muuta väestöä heikompi.

• Uudenmaan talous kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2008 keskimäärin samaa tahtia kuin koko maassa.

Lähde: Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012-2015


…Uusimaa nyt

• Uudellamaalla palveluvaltainen elinkeinorakenne on hillinnyt taantuman vaikutusta työllisyyteen. Työllisyys aleni taantumassa loivemmin vuonna 2009 ja lasku pysähtyi aikaisemmin Uudellamaalla kuin koko maassa ja kääntyi loivaan nousuun vuoden 2010 jälkeen.

• Uudenmaan elinkeinorakenne on muuttumassa. Uudenmaan työpaikkamäärä kasvoi viime vuosikymmenellä noin 50 000 uudella työpaikalla samalla, kun teollisuudesta väheni noin 30 000 työpaikkaa. Palveluvaltainen elinkeinorakenne vahvistui entisestään. Eniten lisääntyi liike-elämää palveleva toiminta. Myös matkailun merkitys Uudenmaan palveluviennissä on kasvamassa.

• Metropolialueen työmarkkinoilla on 2010-luvulla tapahtumassa suuri muutos. Uudenmaan työikäisen väestön kasvu on hidastumassa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.

• Tulevaisuuden keskeinen haaste on työllisyysasteen nostaminen.• Osaavan työvoiman saatavuus on maakunnan keskeinen kriittinen menestystekijä.

• Uusimaa on Suomen kansainvälisen lentoliikenteen keskus ja myös merkittävä laivaliikenteen keskus.

Lähde: Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012-2015


Uudenmaan kirjo – kuntien tunnuslukujen ääripäitä

Minimi Mediaani Maksimi

Väkiluku, 2012 1 994 24 584 603 854

Väkiluvun muutos, 2012 -1,6 % 0,4 % 1,7 %

Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2012

-336 -24 3 105

Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2009 21 380 27 108 48 701

Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, 2010

7,5 % 21,2 % 47,1 %

Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, 2010

54,1 % 65,6 % 79,2 %

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, 2010

17,0 % 28,6 % 56,0 %

Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2009 461 5 623 380 579

Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, 2010

55,6 % 65,8 % 73,4 %

Työttömyysaste, % 2010 4,1 % 7,1 % 11,2 %


Väestönmuutos


Työttömyysaste


Työpaikkaomavaraisuus


Työssäkäyntialue


Isot yhteiset ilmiöt

• Globalisoituminen • Julkisen talouden vakauttaminen• Väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen kehitys• Ilmastotavoitteiden saavuttaminen• Alueiden erilaisuus ja erityispiirteet, saavutettavuus• Alueiden välisestä kilpailusta alueallianssien väliseen

kilpailuun, käytävät ja vyöhykkeet sekä verkostot vahvistuvat.


Ajankohtaista tällä valtuustokaudella

• Kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan uudistus• Metropoli- ja aluehallintorakenne• Julkisen talouden tasapainottaminen, leikkaukset ja uudistukset julkisessa

taloudessa ja kehittämispanostuksissa• Rakennemuutokset sekä teollisuudessa että osaamisessa• Ihmisten ympäristö ja elämänlaatu, monipaikkaisuus• 2014 alkava uusi ohjelmakausi (kansalliset ja EU –ohjelmat)• Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen – metropolilaki, -hallinto sekä

aiesopimusmenettelyt• Suurten kaupunkiseutujen aiesopimuskäytännöt• Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen - Venäjä, Barents, Itämeren alue,

arktinen alue• Rakennemuutoksiin vastaaminen - ennakointijärjestelmän vahvistaminen


Skenaarioista vaihtoehtoja

tulevaisuuteen


Uudenmaan skenaariot 2040

• Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteinen skenaariotyö tuottanut vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia

• Toteutettu vuonna 2012• Luonut pohjaa Uudenmaan yhteiselle strategisen suunnittelun

kehittämiselle ja toimenpiteiden suuntaamiselle.• Tunnistettu trendien lisäksi myös epävarmuustekijät ja

epäjatkuvuuskohdat, joihin tulee varautua • 4 vaihtoehtoa tulevaisuudelle• Tunnistettu asioita, joita vahvistettava skenaarioista riippumatta• Hyödynnetään niiden avaamia uusia mahdollisuuksia


Uudenmaan kehityksen vaikuttavat muutostekijät

40

Epävarmuudet ja epäjatkuvuudet

Trendit ja varmuudet

E P

Ä V

A R

M U

U S

SUURI

PIENI

108642

10

8

6

4

2

SUURIPIENI V A I K U T T A V U U S

Väestönkasvu ja -rakenne

Ikääntyminen

Luonnonympäristön tila

Euroopan vakaus ja kilpailukyky

Venäjän (ja Pietarin alueen) kehitys

Alueellinen turvallisuustilanne

Laajamittaiset katastrofit

Laajamittaiset kv. muuttoliikkeet

Luonnonvarojen riittävyys ja kestävä käyttö

Teknologinen kehitys

Suomen ja alueen kansainvälinen asema

Suomen ja alueen taloustilanne ja kilpailukyky

Osaavan työvoiman saatavuus

Osaamisen ja työn siirtyminen pois maasta

Elinkeinorakenteen ja työelämän muutokset

Alueelliset muuttoliikkeet

Julkisen talouden tila

Suomen poliittinen ilmapiiri

Poliittishallinnollinen ohjausmalli ja yhteistyökyky

Yhdyskuntarakenteen kehitys

Keskittyminen ja kaupungistuminen

Globaalin tason kehitysAsumiskustannukset

TyöllisyystilanneKansanterveyden tila

Monikulttuurisuus

Kunta- ja aluehallintorakenne

Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen

Asenneilmapiirin muutokset

Sähköiset palvelut ja digitalisoituminen

Liikenneyhteydet

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lähde: Capful


Politiikka ja kansainväliset sopimukset

Markkinavoimat

Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus

Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus

Globaalin ohjauksen painopiste

taloudessa ja ympäristöasioissa

Ihm

isten keskin

äinen

ja institu

utio

iden

välinen

luo

ttamu

s ja aktiivisuu

s

Globaali kansankoti

Paljon keppiä, vähän porkkanaa

Brändien vastuu

Villi Pohjola

Vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia Uudellemaalle 2040

Lähde: Capful


Skenaarioiden kiteytykset

42

SKENAARIO 3 – Villi Pohjola

• Globaali talous on kriisissä ja poliittisesti epävakaa tilanne johtaa sotiin. Suuret heilahtelut, epävakaus ja jännitteet ovat järjestelmän peruspiirteitä, joita suuryritykset ja harmaa talous hyödyntävät.

• EU on lopettamassa toimintaansa.

• Suomen hyvinvointivaltio on purkautunut ja sen perustehtävien hoito on kaupallistunut.

• Suuret ympäristökatastrofit tuovat pakolaisvirtoja myös Suomeen.

• Köyhyys lisääntyy, elintasoerot kasvavat ja alueellinen erilaistuminen kiihtyy.

• Globaali BKT kasvaa erittäin hitaasti vuosina 2012-2040.

SKENAARIO 4 – Brändien vastuu

• Taloudellisten uudistusten painopiste siirtyy kansainvälisille suuryrityksille ja markkinavetoisille osaamisverkostoille.

• Julkinen valta tukee vastuullisten yritysten, valistuneiden kuluttajien ja aktiivisesti toimivien kansalaisjärjestöjen dialogia.

• Teknologiset innovaatiot ja yritykset toimivat vetureina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muiden ongelmien ratkaisemisessa.

• Useat julkiset palvelut on yksityistetty.

• Työntekemisen ja asumisen muodot ja tavat monipuolistuvat.

• Globaalin BKT:n kasvu on voimakasta vuosina 2012-2040.

SKENAARIO 1 – Globaali kansankoti

• Ilmastonmuutos on realisoitunut. Kriisin kautta on siirrytty globaalin yhteisön vastuullisuuteen, kohtuulliseen talouskehitykseen ja tiukkaan julkishallinnon ohjaukseen.

• EU-liittovaltio ohjaa hallintoa ja kehittämistoimintaa. Valtioiden rooli heikkenee.

• Regulaatio ohjaa energian ja ruoan kulutusta. Suomessa ollaan matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa.

• Keskisuurten yhtiöiden merkitys on suuri julkishallinnon tukemassa ja ohjaamassa elinkeinoelämässä.

• Globaali onnellisuusindeksi kasvaa reippaasti vuosina 2012-2040.

SKENAARIO 2 – Paljon keppiä, vähän porkkanaa

• Rakenteellisia ongelmia ja valtioiden velkaantumista ei ole saatu kuriin. Maailma on blokkiutunut ja jännitteet kasvavat.

• EU on hatara rakennelma, joka pysyy näennäisesti pystyssä monimutkaisen sääntelyn ja kikkailun avulla.

• Suomessa yhteiskunnan voimavarat vähenevät, kansalaiset passivoituvat ja ääriliikkeiden suosio kasvaa.

• Yrityksiä valuu pois Suomesta, joka kärsii byrokratiasta, aivovuodosta ja hyvä veli -verkostoista.

• T&K-toiminnan, osaamisen ja koulutuksen taso laskevat.

• Globaali BKT kasvaa hitaasti vuosina 2012-2040.

Lähde: Capful


Näitä on vahvistettava joka tapauksessa1. Alueen arvoverkostolähtöinen kehittäminen • Kirkastetaan työjakoa eri sektorien, alueiden ja

toimijoiden välillä, kohti alueen yhteistä päämäärää• Tiivistetään Itämeren metropolialueiden yhteistyötä

Venäjän ja muun maailman markkinoilla

2. Ihmisten osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen• Lisätään työllisyyttä asiakaslähtöisten

palvelukokonaisuuksien avulla• Ehkäistään eriarvoistumista, hyväksytään ja

hyödynnetään erilaisuutta• Vahvistetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia

kannustamalla ja kanavia kehittämällä

3. Elinkeinoelämän nopea ja joustava kehittäminen• Panostetaan ennakointiin ja tuetaan

käytäntölähtöistä innovointia ja tutkimustulosten ketterää tuotteistamista

• Poistetaan yrittäjyyden esteitä ja hidasteita • Edistetään oppilaitos–yritys -yhteistyötä ja

vahvistetaan yrittäjyysnäkökulmaa koulutuksessa• Tunnistetaan alueen/alueiden vahvuuksia ja

edistetään valittuja avaintoimialoja• Parannetaan vihreän talouden edellytyksiä

4. Toimivan ja notkean yhdyskunnan rakentaminen• Parannetaan saavutettavuutta ja arjen toimivuutta • Edistetään liikkumisen ja kuljettamisen kestävyyttä ja

tehokkuutta • Kehitetään sähköisiä palveluja ja hyödynnetään niitä

täysimääräisesti • Varmistetaan energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurin

toimivuus

5. Ympäristön tilan parantaminen • Luodaan yhteiset sopimukset ja strategiset linjaukset

hiilineutraaliuden saavuttamiseksi• Parannetaan luonnonympäristön ja Itämeren tilaa• Edistetään ympäristötietoisuutta ja kestävää

kulutusta• Edistetään luonnonvarojen säästöä ja kierron

tehostamista• Varmistetaan elintarvikehuolto ympäristön

reunaehdot huomioiden

Lähde: Capful


• Laajan metropolialueen yhteisessä tulevaisuustyössä Uudenmaan liitto visio tulevaisuutta yhdessä Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen liittojen kanssa

• Johtoajatuksena oli etsiä kehittämisteemoja ja tekijöitä, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta ja yhteisiä kaikille kolmelle maakunnalle

• Työhön osallistui maakuntien päätöksentekijöitä sekä asiantuntijoita maakunnan liitoista, muista aluekehitysorganisaatioista ja tärkeimmistä sidosryhmistä

• Tulevaisuustarkastelu keskittyi tarkastelemaan tulevaisuutta 9 teeman kautta

• Työ tehtiin pohjaksi ja aineistoksi maakunnittain tehtävälle tarkemmalle suunnittelulle (Uusimaa-ohjelmalle, maakuntakaavalle ja kuntien strategiatyölle)


Osaaminen, työ ja koulutus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Koulutuksen ja osaamisen monialaisuus pohjautuu yhteiskunnan muutokseen ja myös metropolialueen haluun olla osaamisen kärjessä tulevaisuudessakin

Vuonna 2040 ihmisten, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian tulee olla helposti, nopeasti, edullisesti ja ympäristöystävällisestisaavutettavissa

Maaseudun elinvoima on merkittävästi riippuvainen elinkeinotoiminnasta, jonka kysyntä on pääosin kaupungeissa. Lähiruoan kysynnän kasvu lisää pienimuotoisen tuotannon mahdollisuuksia ja lisääntyvä vapaa-aika vastaavien palvelujen tarjontaa

Vireä taloudellinen toimeliaisuus on välttämätöntä laajalla metropolialueella. On etsittävä ja löydettävä ratkaisuja, joilla edistetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua

Hyvän tulevaisuuden avaimena on antaa kaikille ikäryhmille aikaa ja turvaa. Mielekäs tekeminen, itsestä huolehtiminen, oma vastuu ja ennalta ehkäisy ovat hyvän elämän osa-alueita

Alueemme suunnittelusta ja päätöksenteosta vastaavien tahojen tulee perustella olemassaolonsa toiminnan ja tulosten kautta. Vuoteen 2040 katsominen auttaa näkemään yli nykyisen toiminnan ja miettimään aidosti parasta toimintatapaa

Avaimet parempaan tulevaisuuteen löytyy ekotehokkuuden sovittamisesta ihmisen toimintaan. Arvojen muutos tuo arkeen kestävää kulutusta, lähienergian tuotantoa, ekologista liikkumista ja ympäristön tilan parantumista edistäviä käytäntöjä

Elämäntapojen erilaistuminen, elämänkaaren eri vaiheet, vapaa-ajan lisääntyminen sekä pyrkimys ekologisuuteen vaikuttavat siihen minkälaisia palveluita tarvitsemme ja haluamme vuonna 2040

Tulevaisuustarkastelun teemat

Tulevaisuuden kaupungissa asutaan monimuotoisesti ja tiiviisti, kävellään ja pyöräillään lähipalveluihin ja kauemmas kuljetaan raiteiden välityksellä. Kestävä elämäntapa perustuu resurssien säästämiseen,yhdessä tekemiseen ja sujuvaan arkeen


Tulevaisuustarkastelun suosituksetEtelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntien

1. Yhteiset kehittämisteemat

2. Tulevaisuutta rakentavat yhteiset ohjelmat ja hankkeet, joissa kootaan projekteja vuosille 2014-2020

2. Yhteiset työvälineet ja työskentelytavat tulevaisuuden suunnittelun avuksi

Kestävä arki

”Elämäntapojen ja arvojen muutokset ja haasteet

tänään ja tulevaisuudessa”

Kansainvälinen kilpailukyky

”Vetovoimaisuus kansainvälisillä markkinoilla on

kehittämisen edellytyksenä”

www.etalasuomentulevaisuus.net

Yhteiseksi tulevaisuustyön työvälineeksi

Joukkoistaminen

Laajempi yleisö / tarkemmin määritelty joukko avuksi

Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä

Sujuvat ja älykkäät matkaketjut

Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma

Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma


Maakunnalla on vahva ydin, selkeät kasvuvyöhykkeet ja

rakennetta täydentävät monipuoliset keskukset

Aluerakenteen suuret linjat 2035sovitaan 2. vaihemaakuntakaavassa

Taajama- ja työpaikka-alueet

Tiivistettävät alueet

Raideliikenteen toteutuessa mahdollinen uusi taajama-alue

Valtakunnan keskus

Seutukeskus

Kuntakeskus

Nykyinen/tuleva rataväylä

Päätiet

Suunnittelun sovitut periaatteet:− Alue- ja yhdyskuntarakenteen

eheyttäminen− Metropolimaakunnan

kilpailukyvyn vahvistaminen− Kaupan palveluverkon

suunnittelu osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta

− Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen


2013 laadittavassa Uusimaa-ohjelmassa

• Uudenmaan liitto uudistaa ja selkeyttää maakunnallisten suunnitelmien ja asiakirjojen laatimista

• Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma sen toteuttamissuunnitelma tullaan laatimaan ensi kertaa yhtenäisessä Uusimaa-ohjelma -prosessissa

• Valmistelun yhteydessä määritellään myös seuraavan vaihemaakuntakaavan tavoitteita.


Uudenmaan liitto toimiikuntien kehittämisen tukena

• Tulkkaa kansallisia intressejä ja keskustelua paikalliselle tasolle ja vie paikallisia intressejä valtion suuntaan

• Organisoi yhteistyötä

• Tuottaa tietoa nykytilasta ja tulevaisuudesta (ennakointitieto) kuten tilastoja, selvityksiä ja julkaisuja ja karttapalvelua

• Kokoaa laajempaa näkemystä, tietoa ja yhteisiä suuntia kuntien käyttöön

Vuorovaikutus alueellisen tahdon muodostuksessa on meille tärkeää!


Ota yhteyttä!Juha Eskelinen, johtaja, aluekehittäminen, 040 575 2993

Eero Venäläinen, kehittämispäällikkö, 040 525 1944

Riitta Murto-Laitinen, johtaja, aluesuunnittelu, 046 855 8551Ilona Mansikka, kaavoituspäällikkö, 040 524 9186

[email protected]

Rakennetaan yhdessä Uusimaa-ohjelma

Vuoden 2013 aikana liitto kutsuu kunnat mukaan tekemään yhteistä Uusimaa -ohjelmaa ja kuulee

kuntien kantoja sekä tavoitteita seuraavalle maakuntakaavakierrokselle.

Uudenmaan liitto ASIOIDEN EDISTÄJÄ

KUNTIEN PUOLESTAPUHUJATULEVAISUUDEN TEKIJÄ

KOKONAISUUDEN KOOSTAJA

uudenmaanliitto.fi/tietopalvelu.uudenmaanliitto.fifacebook.com/uudenmaanliitto

Documents

Lähtökohtia Uudenmaan strategiseen suunnitteluun, Uudenmaan liitto 2013