Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 44/2009 gg · tande beslutsstöd (modell Stockholm) kan förverkligas senare i ett separat projekt. Enligt grova uppskattningar är

Jari Oinas, Jukka Lähesmaa ja Anders Granfelt

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä

Esiselvitys

gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 44/2009

Jari Oinas, Jukka Lähesmaa ja Anders Granfelt

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä

Esiselvitys

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 44/2009

Tiehallinto

Helsinki 2009

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000719-v

TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Jari Oinas, Jukka Lähesmaa ja Anders Granfelt: Liikenteenhallinnan integroitu käyttö-liittymä. Helsinki 2009. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 44/2009, 69 s. + liitt. 27 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000719-v. Asiasanat: LIIKENTEEN HALLINTA; LIIKENNEKESKUKSET; KÄYTTÖ-

JÄRJESTELMÄT; OHJAUSJÄRJESTELMÄT; LIIKENTEEN OHJAUS; LIIKENTEEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT; KUSTANNUKSET; TUNNELIT

Aiheluokka: 22; U681.3 TIIVISTELMÄ

Tiehallinnon liikenteenhallintajärjestelmien ja etenkin tunnelijärjestelmien nopea kasvu 2000-luvun aikana on johtanut liikennepäivystäjien ylikuormi-tukseen. Järjestelmien lukumäärä on jo nykyisellään niin suuri, että niiden tehokas hallinta on muodostumassa mahdottomaksi. Päivystäjän toimenpi-teiden vasteajat ovat ajoittain pitkiä ja kiireisinä aikoina osa järjestelmien hä-lytyksistä jää havaitsematta. Tilanteen jatkuessa nykykäytännön mukaisena liikenteen hallinnan laatu heikentyy joissakin olosuhteissa, mikä heijastuu liikenneturvallisuuteen. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisella tietojärjestelmällä tai integroidulla liikenteen hallinnan käyttöliittymällä, vallitsevan tilanteen seu-ranta ja liikenteen hallinnan keinojen operointi saataisiin hallintaan. Selvityk-sessä on määritetty tämän ns. LIHA -käyttöliittymän yleiset toiminnalliset vaatimukset ja periaateratkaisut sekä kehittämispolku alustavine vaikutus- ja kustannusarvioineen. Lähtökohtana on ollut liikennekeskuksen ja Tiehallin-non tarpeiden kartoitus, jossa keskeisimpänä työmenetelmänä olivat Tiehal-linnon ja Tiehallinnon järjestelmätoimittajien asiantuntijahaastattelut. Lisäksi selvitettiin, miten liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmien hallinta on toteu-tettu muutamissa ulkomaisissa liikenteenhallintakeskuksissa. Selvityksessä on tarkasteltu käyttöliittymän erilaisia laajuusvaihtoehtoja läh-tien kevyestä ohjausjärjestelmien tilannetiedot kokoavasta tilanneseurannan käyttöliittymästä laajasti integroituun käyttöliittymään, jonka avulla hoidettai-siin kattavasti tieverkon operointiin liittyvät liikennekeskustehtävät. Alustavan arvion mukaan kevyemmät käyttöliittymäratkaisut eivät vähennä liikennepäivystäjien kuormitusta merkittävästi. Pelkkä keskitetty tilanneseu-ranta ei vähennä kuormitusta lainkaan, sillä päivystäjä operoisi edelleen ny-kyisillä erillisillä käyttöliittymillä. Osittain integroidun käyttöliittymän tuomat kuormitushelpotukset tulisivat ulosmitatuksi jo muutaman vuoden sisällä, operointivolyymin kasvusta johtuen. Laajasti integroidulla käyttöliittymällä pystyisi puolestaan samoilla päivystysresursseilla hoitamaan 70–250% enemmän operointitoimenpiteitä. Selvityksen perusteella ehdotetaan, että käyttöliittymää lähdetään selvittä-mään ja määrittämään tarkemmin laajasti integroidun ratkaisun mukaisesti. Toteutus ehdotetaan tapahtuvaksi vaiheittain sekä käyttöliittymän toimintojen että siihen liitettyjen järjestelmien osalta noin 5-6 vuoden aikana. Ensimmäi-sessä vaiheessa toteutetaan kevyempi päätöksenteon tuki. Laajempi pää-töksenteon tuki ns. Tukholman mallin mukaisilla yksityiskohtaisilla toiminta-suunnitelmilla on toteuttavissa erillisenä projektina myöhemmässä vaihees-sa. Ehdotetun laajuusvaihtoehdon toteutuskustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 7.3 M€. Järjestelmän ylläpito- ja kehittämiskustannukset olisi-vat noin 650 000 €/vuosi. Järjestelmän elinkaarikustannukset ovat arviolta 10.2 M€ (nykyarvo 2010, 10 vuoden elinkaari).

Jari Oinas, Jukka Lähesmaa ja Anders Granfelt: Ett integrerat användargränssnitt för trafikledning ,Helsingfors 2009. Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 44/2009 69 s. + bilagor 27 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000719-v. SAMMANFATTNING

Den snabba tillväxten av Vägförvaltningens trafikledningssystem och i syn-nerhet antalet tunnelsystem har bidragit till en överbelastning av trafikcentra-lens operatörer. Effektiv hantering av den stora och heterogena systemhel-heten har blivit allt mera utmanande. Responstiderna för ingrepp är tidvis för långa och under arbetsdryga tider kan systemalarm gå förbi oupptäckta. Denna ohållbara situation försämrar kvaliteten på trafikledningen och påver-kar trafiksäkerheten. Syftet med denna studie var att kartlägga system- och användargräns-snittslösningar för effektiv kontroll av den nuvarande systemhelheten. I ut-redningen har man tagit fram funktionella krav för systemet samt presenterat några principlösningar med preliminära effekt- och kostnadsuppskattningar. En viktig utgångspunkt var kartläggningen av trafikcentralens och vägför-valtningens behov som utfördes genom expertintervjuer. Studien innehåller också en jämförelse av trafikledningssystem i några utländska trafikled-ningscentraler. I studien granskas principlösningar av olika omfång från centrala uppfölj-ningssystem till brett integrerade användargränssnitt som möjliggör centrali-serad uppföljning av system och vägförhållanden samt användning av alla trafikcentralens system. Enligt preliminära uppskattningar minskar en enklare användargräns-snittslösning inte märkbart på operatörernas belastning pga. att operatören fortfarande opererar via nuvarande användargränssnitt på separata arbets-stationer. Ett delvis integrerat användargränssnitt skulle en aning lätta på belastningen. Fördelarna skulle dock mätas ut inom några år pga. växande operationsvolym. Ett brett integrerat användargränssnitt ger däremot möjlig-heten att sköta 70–250% mera ingrepp med samma dejoureringsresurser. På basen av studiens resultat rekommenderas, att ett brett användargräns-snitt bör studeras och definieras ytterligare. Implementeringen bör ske etappvis. I första skedet förverkligas ett enklare beslutsstöd. Ett mera omfat-tande beslutsstöd (modell Stockholm) kan förverkligas senare i ett separat projekt. Enligt grova uppskattningar är det rekommenderade lösningsalternativets implementeringskostnader 7.3 M€. Systemets underhålls- och utvecklings-kostnader är estimerade till ca 650 000 €/år. Systemets livscykelkostnader har uppskattats till 10.2 M€ (nuvärde 2010, 10 års livslängd).

Jari Oinas, Jukka Lähesmaa ja Anders Granfelt: An integrated user interface for traffic management, Helsinki 2009. Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports, 69 p. + app. 27 p. ISSN 1459-1561, TIEH 4000719-v. SUMMARY

The rapid growth of Finnra’s traffic management systems and especially tunnel control systems has increased the traffic operator’s workload signifi-cantly. The amount of systems is already so large, that effective system management is getting impossible. Response times for control measures are occasionally too long and during stressful hours, system alarms might be unnoticed. The quality of traffic management is therefore deteriorating, which might in worse case affect traffic safety. The goal of this pre-study was to determine integrated user interface solu-tions for controlling and utilizing the current system entity. The functional demands, principal solutions with development paths and preliminary cost and effect estimates are determined in this study. Its essential starting point was the survey of Finnra’s and the traffic central’s needs. These were de-termined by interviewing Finnra’s traffic management experts and system suppliers. The study also contains benchmarking of some traffic manage-ment systems from abroad. The study reviews user interface solutions of different scale including light surveillance solutions and broadly integrated user interfaces with complete system control. The result of this study indicates that a light interface solution (integrated surveillance) wouldn’t significally decrease the operator’s workload because the operator would still operate on the current systems. A partly integrated interface would reduce the workload but the growth of operation would dis-tain this advantage in a couple of years. A broadly integrated user interface would however allow the operators to handle 70–250 % more operation measures with current resources. The recommendation of this study is to consider and further study broadly integrated user interface solutions. The implementation should be phased with a lighter decision support in the first phase. A broad decision support (e.g. Stockholm) is possible to implement later on. Based on rough estimates, the implementation cost of the recommended al-ternative is 7.3 M€. The yearly maintenance and development costs are about 650 000 €. The total lifecycle cost of the system is 10.2 M€ (current value 2010, 10 year life cycle).

ESIPUHE

Tiehallinnon liikenteenhallintajärjestelmien ja etenkin tunnelijärjestelmien nopea kasvu 2000-luvun aikana on johtanut liikennepäivystäjien ylikuormi-tukseen. Järjestelmien lukumäärä on jo nykyisellään niin suuri, että niiden tehokas hallinta on muodostumassa mahdottomaksi. Liikennekeskus teetti vuonna 2009 selvityksen liikenteenhallinnan integ-roidusta käyttöliittymästä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisella tietojärjestelmällä tai integroidulla liikenteen hallinnan käyttöliittymällä, vallit-sevan tilanteen seuranta ja liikenteen hallinnan keinojen operointi saataisiin hallintaan. Selvitys toimii lähtökohtana erittäin tarpeelliselle ja haastavalle liikenteenhallinnan hankkeelle. Selvitystä ovat Tiehallinnosta ohjanneet Virpi Anttila, Kari Karessuo, Sami Luoma, Pekka Nurminen, Petri Rönneikkö ja Hanna Setälä. Selvityksen laa-tivat Jari Oinas ja Anders Granfelt Traficon Oy:stä ja Jukka Lähesmaa Digia Oyj:stä. Espoossa joulukuussa 2009 Tiehallinto Liikennekeskus

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 9

Sisältö

1 JOHDANTO 13

2 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN ONGELMAT 15

3 RATKAISUJA ULKOMAILLA 20

3.1 Tukholman liikenteenhallintakeskus 20

3.2 Göteborgin liikenteenhallintakeskus 23

3.3 Itävallan moottoritieyhtiön liikenteenhallintakeskus 24

3.4 Kroatian moottoritieyhtiön tunneliohjauskeskukset 26

3.5 Lyonin alueen moottoriteiden ohjauskeskukset 27

3.6 Ulkomailla käytettyjen ratkaisujen soveltuvuus Suomeen 28

4 INTEGROIDUN KÄYTTÖLIITTYMÄN TAVOITTEET 30

5 KÄYTTÄJÄTARPEET 33

6 KÄYTTÖLIITTYMÄN LAAJUUSVAIHTOEHDOT 38

7 KÄYTTÖLIITTYMÄN KÄYTETTÄVYYS 40

8 LAAJASTI INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ 43

8.1 Toiminnallisuus 43

8.2 Toiminnallinen arkkitehtuuri 46

8.2 Liikenne- ja kelitilanteen esittäminen 47

8.3 Järjestelmän toimintatilan esittäminen 48

8.4 Tehtävien käsittelylistat 48

8.5 Toimintasuunnitelmat, päätöksenteon tuki ja raportointi 49

8.6 Järjestelmien operointi 51

8.7 Liikenne- ja häiriötiedotus 51

9 OSITTAIN INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ 53

9.1 Toiminnot 53


10 KESKITETTY TILANNESEURANTA 58

10.1 Toiminnot 58


11 KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET 60

11.1 Kustannukset 60

11.2 Vaikutukset 61

12 KEHITTÄMISPOLKU NYKYTILASTA TAVOITETILAAN 66

12.1 Tavoitetila 66

12.2 Toteutuksen vaiheistus 66

10 Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä

12.3 Arkkitehtuuriratkaisut ja vaiheittain toteuttaminen 67

13 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 69

14 LÄHDELUETTELO 71

15 LIITTEET 72

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 11

Kuvaluettelo Kuva 1 Liikennekeskuksen päivystäjän työtehtävät (Tiehallinto 2008) 15 Kuva 2 Liikennekeskuksen toimipisteiden ohjaus- ja

seurantajärjestelmät ............................................................... 17 Kuva 3 CTS kattaa 21 eri järjestelmää mukaan lukien 6

tunneliohjausjärjestelmää. ...................................................... 21 Kuva 4 Trafik Stockholmin liikenteenhallintajärjestelmät .................... 21 Kuva 5 Esimerkki toimintasuunnitelmasta, joka mahdollistaa Södra

länkenin sulkemisen ............................................................... 22 Kuva 6 Göteborgin liikenteenhallintakeskuksen järjestelmät .............. 23 Kuva 7 Asfinag -liikenteenhallintakeskus Wienissä ............................ 25 Kuva 8 Käyttöliittymä Mala Kapelan tunnelikeskuksen videoseinällä.. 26 Kuva 9 Liikenteen hallinnan organisointi Lyonin alueella .................... 27 Kuva 10 LIHA -käyttöliittymä on keskeinen työkalu LK -päivystäjän

tehtävien hoidossa ................................................................. 30 Kuva 11 LIHA -käyttöliittymän tuki liikennekeskuksen päivystäjän

toimintaprosessille ................................................................. 33 Kuva 12 Päivystäjän työpisteen osat 8 näytön kokonaisuudella ........... 40 Kuva 13 Laajasti integroidun LIHA-käyttöliittymän periaate .................. 43 Kuva 14 Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnot ja liitynnät

.............................................................................................. 44 Kuva 15 Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä päivystäjän työkaluna . 45 Kuva 16 Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnalliset osat ja

liitynnät .................................................................................. 46 Kuva 17 Osittain integroidun käyttöliittymän periaate ........................... 53 Kuva 18 Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä kattaa osan laajasti

integroidun käyttöliittymän toiminnallisuudesta (värillä korostettu osa) ....................................................................... 54

Kuva 19 Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä päivystäjän työkaluna . 55 Kuva 20 Osittain integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnalliset osat ja

liitynnät .................................................................................. 57 Kuva 21 Keskitetyn tilanneseurannan käyttöliittymän periaate ............. 58 Kuva 22 Keskitetyn tilanneseurannan toiminnalliset osat ja liitynnät .... 59 Kuva 23 Käyttöliittymän vaihtoehtoiset liityntätasot ohjausjärjestelmissä

.............................................................................................. 68 Taulukkoluettelo Taulukko 1 LIHA -käyttöliittymä päivystäjän tehtävien apuna tavoitetilassa.

Tehtävälista ja osuus työajasta ovat selvityksestä ”Liikennekeskuksen päivystäjien resurssien käyttö (Tiehallinto, 2008). .................................................................................... 31

Taulukko 2 Laajuusvaihtoehtojen toiminnallisuuserot ............................... 38 Taulukko 3 Integroidun LIHA -käyttöliittymän elinkaarikustannukset......... 61 Taulukko 4 Eri laajuusvaihtoehtojen keskeisimmät hyödyt ja

puutteet/haasteet ................................................................... 63 Taulukko 5 Ohjausjärjestelmien operoinnin resurssisäästöt

liikenteenohjauksessa laajuusvaihtoehdoittain. ...................... 64

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 13 JOHDANTO

1 JOHDANTO

Tietunneleiden määrä Suomessa on kasvanut 2000 -luvun alun kahdesta tämän hetken 11 tunneliin, joissa jokaisessa on muuttuva liikenteenohjaus-järjestelmä. Samanaikaisesti myös avoimen tieosan ohjausjärjestelmien määrä on lisääntynyt merkittävästi ympäri Suomen. Jo käytössä olevien oh-jausjärjestelmien lisäksi vuonna 2010 otetaan käyttöön valtatien 6 Kärki-Mattila-Muukko tiejakson ohjausjärjestelmä Lappeenrannassa ja vuonna 2011 Mestarintunnelin ohjausjärjestelmä Kehä I:llä Espoossa. Ohjausjärjestelmät ja erityisesti tunnelit vaativat liikennekeskukselta aktiivis-ta seurantaa, riittäviä henkilöresursseja ja tehokkaita tietoteknisiä työvälinei-tä, jotta reagointi erilaisiin tilanteisiin olisi nopeaa ja oikeaa; häiriön seurauk-sia minimoivaa. Haastetta lisää se, että ohjausjärjestelmät ovat erillisiä. Niillä jokaisella on oma hieman muista poikkeava käyttöliittymänsä, johon järjes-telmä tuottaa mm. liikenteen ja laitteiden toimintaan liittyvät häiriöherätteet. Päivystäjät joutuvat seuraamaan samanaikaisesti useiden järjestelmien käyt-töliittymiä saadakseen kattavan kuvan vallitsevasta tilanteesta. Järjestelmien lukumäärä on jo nykyisellään niin suuri, että järjestelmien edelleen lisäänty-essä, niiden tehokas hallinta on muodostumassa mahdottomaksi. Päivystä-jän toimenpiteiden vasteajat ovat ajoittain pitkiä ja kiireisinä aikoina osa jär-jestelmien hälytyksistä jää havaitsematta. Tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaan tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen ennakoitavuus ja luotettavuus kaikissa oloissa. Tähän pyritään aktiivisella liikenneverkon operoinnilla. Liikenneverkon ja liikenteen hallinnan palveluiden ajantasaisesta operoinnista vastaa 24/7-periaatteella Tiehallin-non liikennekeskus, vuoden 2010 alusta lähtien Liikenneviraston tieliikenne-keskus. Aktiivisen operoinnin keskeisinä työkaluina ovat liikenteen ohjaus, liikenteen tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta. Operoinnin tärkeänä edelly-tyksenä on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva. Liikennekeskuk-seen toteutetaan yhtenäinen tietojärjestelmä käyttöliittymineen, jotta päivys-täjä pysyy jatkuvasti tietoisena liikenneverkon tilasta ja sen ennakoidusta kehittymisestä sekä pystyy tarvittaessa puuttumaan liikenteen hallinnan kei-noin tilan kehittymiseen. (Tiehallinto, 2009). Selvityksen tavoitteena on kartoittaa, millaisella tietojärjestelmällä tai integ-roidulla liikenteen hallinnan käyttöliittymällä, niin kuin sitä tässä selvityksessä nimitetään, vallitsevan tilanteen seuranta ja liikenteen hallinnan keinojen operointi saataisiin hallintaan. Selvityksessä määritetään tämän LIHA -käyttöliittymän yleiset toiminnalliset vaatimukset ja periaateratkaisut sekä kehittämispolku alustavine kustannusarvioineen. Selvityksessä tarkastellaan käyttöliittymän erilaisia laajuusvaihtoehtoja lähtien kevyestä ohjausjärjestel-mien tilannetiedot kokoavasta tilanneseurannan käyttöliittymästä laajasti in-tegroituun käyttöliittymään, jonka avulla liikennekeskus pystyisi hoitamaan verkollisen operoinnin vaatimat liikenteenhallinnan toiminnot. Selvitys painot-tuu ohjausjärjestelmien hallinnan tarpeisiin ottaen kuitenkin huomioon liiken-nekeskuksen muiden liikenteenhallinnan tehtävien tarpeet. Käyttöliittymältä vaadittavia ominaisuuksia ja toteutukseen liittyviä reunaeh-toja kartoitettiin Tiehallinnon liikenteenhallinnan asiantuntijoiden ja nykyisten


JOHDANTO

ohjausjärjestelmien toteuttajien haastatteluilla sekä selvittämällä käyttöliitty-mien ratkaisuja muutamassa ulkomaisessa liikenteenhallintakeskuksessa.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 15 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN ONGELMAT

2 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN ONGELMAT

Liikennekeskuksen, joka vastaa Tiehallinnon järjestelmien käytöstä, rooli häiriöiden ja onnettomuuksien nopeassa alkuhoidossa ja siten henkilövahin-kojen minimoinnissa, on keskeinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tiehallinnon muuttuvien ohjausjärjestelmien määrä on moninkertaistunut (lii-te 5). Liikennekeskuksen toimipisteissä tämä on tarkoittanut suurta määrää erilaisia työasemia käyttöliittymineen, näyttöseinän jatkuvaa laajennusta jär-jestelmissä olevien liikennekameroiden tuottaman videokuvan seurantaan sekä häiriö- ja vikahälytysten määrän voimakasta kasvua. Toimipisteiden tilantarve ja päivystäjien työtehtävien määrä on kasvanut niin suureksi, että ilman järjestelmien hallinnan keskittämistä ja integrointia ei asetettuja liiken-nekeskuksen palvelutasotavoitteita pystytä säilyttämään. Liikennekeskuksen vuoteen 2012 laaditun toiminnallisen vision (Tiehallinto, 2007b) mukaan tavoitteena on koko tieverkon turvallisuuden ja sujuvuuden mahdollisimman tehokas hallinta. Toiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi painopisteinä ovat suuret kaupunkiseudut ja pääteiden liikenteellisesti mer-kittävimmät tiejaksot. Ote on aktiivinen ja ennakoiva. Tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen (Tiehallinto, 2009) mukaan liikennekeskuksen resurssit ja osaaminen kehitetään liikennejärjestelmän aktiivisen operoinnin vaatimusten mukaiseksi. Aktiivisella liikenneverkon operoinnilla minimoidaan häiriöiden vaikutukset ja estetään ennalta niiden syntymistä. Liikennekeskuksen päivystäjien työtehtävät muodostuvat liikenneverkon hal-lintaan ja häiriönhallintaan liittyvistä liikenteen tiedotuksen, liikenteen ohja-uksen, tienpidon tuen ja viranomaisyhteistyön tehtävistä sekä näitä tukevista erilaisista sisäisistä toiminnoista (kuva 1).

Kuva 1 Liikennekeskuksen päivystäjän työtehtävät (Tiehallinto 2008)


LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN ONGELMAT

Rutiinitehtävien suorittaminen, järjestelmien toiminnan ja liikennetilanteen seuranta muodostavat työajasta noin 70 %. Talvella osuus on hieman suu-rempi kuin kesällä. Yllättävien tilan-teiden edellyttämän liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja tienpidon tuen resurssitarve on talvella noin 20 % ja muihin sisäisiin toimintoihin kuluva aika noin 10 % päivystäjien työajasta. (Tiehallin-to 2008). Liikennekeskuksessa on liikenteenhallinnan tehtävien ja muiden tienpidon toimintojen hoitoa varten kymmenien tietoja ohjausjärjestelmien käyttöliit-tymät. Keskeisimpiä niistä ovat: Häiriötietojärjestelmä (HäTi / LK-tieto) eri tahoilta saatavien tienpitoa ja

liikennettä koskevien ilmoitusten ja häiriötietojen kirjaamiseen ja käsitte-lemiseen sekä liikennetiedotteiden ja kunnossapidon viestien laatimiseen

LIITO -järjestelmä teiden liikennöitävyyttä koskevien yhteydenottojen vä-litys asianosaisille urakoitsijoille ilmoituksina ja toimenpidepyyntöinä

Liikenteen ohjausjärjestelmien käyttöliittymät järjestelmien valvontaan ja käyttöön

Liikennevalojen hallintajärjestelmien käyttöliittymät Liikenteen ja kelin seurantakameroiden hallintajärjestelmät Tienvarsitiedon keruu- ja varastointipalvelun käyttöliittymä tiesää- ja lii-

kennetiedon sekä kameroiden kuvamateriaalin hallintaan Valvomon videoseinän hallintajärjestelmä

Yllä lueteltujen järjestelmien lisäksi liikennekeskus käyttää mm. Virve -verkon laitteita, paikkatietojärjestelmiä ja Digitraffic -palvelua. Digitraffic on Tiehallinnon keskitetty liikenteen hallinnan tietojen jakelupalvelu, joka vastaa tietojen jakelusta Tiehallinnon ja muiden organisaatioiden järjestelmille. Di-gitraffic -palvelun kautta on saatavissa erilaista liikenteen sujuvuustietoa Suomen runkoverkolta. Ohjausjärjestelmien erilaisten käyttöliittymien määrä ja tiedon hajoaminen useampaan järjestelmään on jo nykyisellään niin suuri, että tilanne on erit-täin työläs ja vaikea hallita. Esimerkiksi liikennekeskuksen Helsingin toimi-pisteessä on HäTi- ja LIITO -käyttöliittymien lisäksi mm. seitsemän ohjaus-järjestelmän, kahdeksan liikennevalojärjestelmän, kahden kamerajärjestel-män ja kahden matka-aikajärjestelmän käyttöliittymät. Liikennekeskuksen vuosille 2007–2012 laadittujen toimintalinjojen (Tiehallin-to 2007b) mukaan liikennekeskuksen toimipisteet erikoistuvat eri painoarvoil-la liikenteen hallintaan ja tienpidon tukitehtävien tuottamiseen. Merkittävim-min liikennekeskuksen päivystäjien tehtäviin ja työkuormaan ovat viime vuo-sina vaikuttaneet tiejaksojen ja erityiskohteiden ohjausjärjestelmät. Avoimen tien ohjausjärjestelmät toimivat automaattisesti kelin ja liikenneti-lanteen mukaan ja vaativat melko harvoin päivystäjän ohjaustoimenpiteitä. Päivystäjän toimenpiteitä tarvitaan lähinnä ohjausehdotusten käsittelyyn se-kä erityisten poikkeustilanteiden kuten onnettomuuksien yhteydessä, joita varten järjestelmissä ei ole valmiina ohjaustiloja vaan tilanne hoidetaan jär-jestelmän käsiohjauksilla. Tunnelijärjestelmien lisääntyminen on siirtänyt liikennepäivystäjien työn pai-nopistettä entistä enemmän järjestelmien operoinnin suuntaan. Tunnelien ohjausjärjestelmät edellyttävät päivystäjiltä säännöllistä seurantaa ja nopeaa


reagointia hälytyksiin tilanteen varmistamiseksi ja ohjausehdotusten hyväk-symiseksi. Vaativien EU -tunnelidirektiivin alaisten tunneleiden ohjaus keski-tetään Helsingin toimipisteeseen. Riittävän turvallisuuden varmistamiseksi tunnelin ohjaus on oltava mahdollista kahdesta liikennekeskuksen toimipis-teestä. Liikennekeskuksen ohjausjärjestelmät on esitetty toimipisteittäin ku-vassa 2. Teknisten laitteiden huoltoa tukevista ohjaustoimenpiteistä on myös muo-dostunut keskeinen osa päivystäjän työtä.

Helsinki Turku Tampere Oulu

Vuosaaren tunneli

Hiidenkallion tunneli

E18 MuLo,7 tunnelia

Isokylän tunneli Revontulitunneli

Avoimen tien järjestelmät

Kivihaan tunneli

Kehä III

E18 Lohja-Kehä III

St 183 Strömma

Lillholmen

Vt 8 Eurajoki

Kt 40 Kirismäki

Vt 9 Aura

Vt 8 Söörmarkku

Kt 67 Ilmanjoki

Vt 8 Mustasaari

Avattavat sillat

St 724 Raippaluoto

E18 Turku-Muurla

Vt 10 Kaarina-Lieto

Vt 7 Kotka - Hamina

Tampereen reitinohjaus

Vt 9 Tampere-Orivesi

Vt 12 Tampere -Kangasala

Vt 6 Kärki -Mattila-Muukko

Vt 4 Joutsa - Toivakka

Vt 4 Kirri - Äänekoski

Vt 9 Kanavuori-Hankasalmi

Vt 14 Kyrönsalmi

Vt 4 ja Vt 29 Kemi-Tornio

Vt 4 Laanila-Kontinkangas

Vt 9 Kyrö

Vt 9 Mellilä

Tunnelit

E18 MuLo, 7 tunnelia

E18 Lohjanharju-Sammatti

Mt 185 Nesteentie

Vt 2 Humppila

Vt 6 Hälytysajoneuvo-rampit, Kouvola

Vt 7 Vaalimaan raja-aseman rekkakaistat

Vt 7 Hamina-Virojoki

Vt 13 Nuijamaan raja-aseman rekkakaistat

Vt 20 Oulu-Korvenkylä

Vt 5 Kellolahti - Vuorela

Kt 66 Visuvesi

Kuva 2 Liikennekeskuksen toimipisteiden ohjaus- ja seurantajärjestelmät

Liikennekeskuksen toimintalinjojen mukaan liikennekeskus on myös jatkossa keskeinen toimija LIITO -toimintamallissa sekä tienkäyttäjän linjalla. Tien-käyttäjän linjalla on merkittävä rooli liikennekeskuksen tienpidollisen ja liiken-


LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN ONGELMAT

teellisen tilannekuvan muodostajana. Osa toimipisteistä tulee keskittymään liikenteen hallintaan ja tienpidon tukitehtävien tuottamiseen. Tunnelijärjestelmien käytön vaatimia resursseja kartoittaneen selvityksen (Tiehallinto, 2007a) mukaan vuonna 2012 käytössä olevissa 12 tunnelissa pysähtyy ajoneuvo yhteensä 530 kertaa, tapahtuu yhteensä 24 onnettomuut-ta ja kolme ajoneuvopaloa. Näiden lisäksi tulevat muut vähäisemmät liiken-nehäiriöt, joita on lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin vakavia häi-riöitä, sekä ennalta tiedossa olevat huolto- ja kunnossapitotyöt. Kaupunki-seuduilla väylän ruuhkautuminen tunnelin lähellä saattaa aiheuttaa liikenteen pysähtymisen myös tunnelissa, mikä edellyttää liikennekeskuksen puuttu-mista ohjaukseen esimerkiksi liikenteen säännöstelyn avulla. Liikennehäiri-öiden ja niiden edellyttämien ohjaustoimenpiteiden lisäksi päivystäjiä kuor-mittavat muun tunnelitekniikan vaatimat toimenpiteet ja erityisesti laitteiden vika- ja häiriöilmoitukset. Ajoittain jopa 90 % käsittelyyn tulevista häiriöilmoi-tuksista saattaa olla liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta merki-tyksettömiä. Kuormitusta lisää myös se, että järjestelmien tuottamia häiriö- ja vikailmoituksia ei koota ja priorisoida keskitetysti vaan päivystäjien täytyy seurata tilannetta useiden järjestelmien käyttöliittymistä. Tärkeät hälytykset eivät korostu riittävästi ja kiireisinä aikoina osa saattaa jäädä havaitsematta. Liikennekeskuksessa käsiteltävien tapahtumien määrä, sisältäen yllättävät ja ennalta tiedossa olevat tapahtumat, on viime vuosina ollut keskimäärin 58 000 tapahtumaa vuodessa eli 160 tapahtumaa päivässä (Tiehallinto 2008). Tapahtumista on kirjattu LK -tietojärjestelmään 190 ilmoitusta (liiken-netiedote tai vastaava) päivässä. Ilmoituksista keskimäärin 106 kpl (56 %) on tiepidon tukeen ja LIITO -toimintaan liittyviä, 28 kpl (15 %) tiedotukseen liittyviä ja 23 kpl (12 %) seuranta- ja ohjausjärjestelmiin liittyviä. Noin puolet kaikista seuranta- ja ohjausjärjestelmiin liittyvistä tapahtumista ja toimenpi-teistä on vikatiloihin liittyviä, noin 30 % on järjestelmien tilan tarkistuksia ja noin 20 % järjestelmien ohjauksia. Liikenteen ohjauksen ja muiden järjestel-mien vaatimien resurssien määrän on arvioitu kasvavan noin 25 % ja päivys-täjien tehtävien kokonaismäärä lisääntyy noin 14 % vuoteen 2012 mennes-sä. Ilman henkilöresurssien lisäystä tämä johtaa yhä korkeampaan kuormi-tukseen. Kiireisinä aikoina kysyntä ylittää selvästi kapasiteetin. (Tiehallinto 2008) Nykytilanteen puutteeksi on todettu myös se, että järjestelmien käytössä tar-vittava päätöksenteon ja ohjauksen tuki ei ole integroitua. Poikkeustilanteen ja toimenpiteiden dokumentointi (käyttäjäloki) ei ole kattavaa ja keskitettyä vaan perustuu pitkälti päivystäjän vihkoon tehtyihin muistiinpanoihin. Järjes-telmät tuottavat ohjausehdotuksia kukin omaan käyttöliittymäänsä. Ohjaus-ehdotuksen tarkistukseen ja hyväksyntään sekä poikkeustilanteen hallintaan liittyviä ohjeita ei ole integroitu järjestelmien käyttöliittymiin eikä keskitetysti. Toimintaohjeet koostuvat toimintaohjekorteista ja järjestelmien käyttö- ja hoi-toasiakirjoista, jotka ovat pääasiassa paperitulosteina. Kukin päivystäjä käyt-tää järjestelmiä toimintaohjekorteista omaksumiensa yhteisesti sovittujen toimintatapojen pohjalta. Tästä syystä käyttötavat saattavat vaihdella päivys-täjän mukaan. Järjestelmien käytön nopeus ja helppokäyttöisyys nousevat avainasemaan liikennekeskuksen palvelutason ylläpitämiseksi. Päivystäjille vuonna 2008 tehdyn kyselyn perusteella järjestelmien yhtenäistäminen helpottaisi merkit-


tävästi päivystäjien työtä, nopeuttaisi toimenpiteiden tekemistä sekä vapaut-taisi resursseja muuhun päivystystyöhön. (Tiehallinto 2008) Kattava ajantasainen tilannekuva ohjausjärjestelmien tilasta mukaan lukien keli- ja liikennetilanne on välttämätön edellytys sille, että päivystäjät kykene-vät tekemään oikeita ohjauspäätöksiä nopeasti eteen tulevissa tilanteissa.


RATKAISUJA ULKOMAILLA

3 RATKAISUJA ULKOMAILLA

Työssä selvitettiin, miten liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmien hallinta on toteutettu Ruotsin tielaitoksen liikenteenhallintakeskuksissa Tukholmassa ja Göteborgissa, Itävallan valtion omistaman tieyhtiön Asfinag Gmbh:n liiken-teenhallintakeskuksessa Wienissä, kroatialaisen moottoritieyhtiön tunnelioh-jauskeskuksessa Mala Kapelassa Zagrebin lähellä sekä Ranskan Lyonin seudun moottoritieyhtiön liikenteenhallintakeskuksessa. Tiedot ja kokemuk-set järjestelmäratkaisuista kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla. Lisäksi Tiehallinnon asiantuntijaryhmä tutustui paikan päällä ratkaisuihin Götebor-gissa, Wienissä ja Kroatiassa.

3.1 Tukholman liikenteenhallintakeskus

Tukholman liikenteenhallintakeskus valmistui vuonna 1995. Päivystäjä ope-roi jo aloitusvuonna vuonna 15–20 eri järjestelmällä. Suurin osa järjestelmis-tä oli toteutettu eri aikaan ja eri urakoitsijoiden toimesta. Järjestelmien mää-rän lisääntyessä entisestään katsottiin, ettei päivystäjillä ollut riittäviä työka-luja selvitä tehokkaasti tehtävistään. Tästä tarpeesta käynnistyi uuden järjes-telmän kehitystyö, jonka lähtökohdaksi linjattiin neljä tavoitetta: 1. Kaikki järjestelmät tulee ohjata yhtenäisestä käyttöliittymästä. 2. Järjestelmässä tulee olla ennalta ohjelmoidut toimintasuunnitelmat erilai-

sia tilanteita ja toimenpiteitä varten. 3. Järjestelmän tulee hallita yhteistyökumppaneiden yhteystietoja ja menet-

telytapoja. 4. Järjestelmän tulee auttaa päivystäjää välittämään liikenneinformaatiota

oikein eri tilanteissa. Vuonna 1996 tehtiin mittava toiminnallinen analyysi uudelle järjestelmälle, jossa peruslähtökohtana olivat yllä mainitut tavoitteet. Järjestelmän nimeksi annettiin CTS – Centralt Tekniskt System. CTS edustaa hyvin kattavaa jär-jestelmäintegraatiota. Järjestelmän osat on esitetty kuvassa 3. Käytännössä kaikki päivystäjän liikenteenhallinnan työkalut on keskitetty yhteen käyttäjä-sovellukseen, jolla pystytään hallitsemaan mm. kuusi tunneliohjausjärjestel-mää, moottoritieohjausjärjestelmä, liikenneinformaatiojärjestelmä ja kame-roiden ohjaus (yhteensä yli 800 kameraa). Periaate on, että kaikki uudet jär-jestelmät on integroitava CTS -järjestelmään. Erillisiä järjestelmiä ei sallita. CTS-järjestelmän on suunnitellut, kehittänyt ja toimittanut brittiläinen yhtiö Serco. Vägverket on vuoden 2009 alussa solminut puitesopimuksen CTS-järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta ruotsalaisten yhtiöiden Infracontro-lin ja Viatin sekä brittiläisen Nicanderin kanssa.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 21 RATKAISUJA ULKOMAILLA

Kuva 3 CTS kattaa 21 eri järjestelmää mukaan lukien 6 tunneliohjausjärjes-telmää.

CTS toimii sateenvarjona alijärjestelmien päällä. Alijärjestelmät pystyisivät toimimaan myös itsenäisesti ilman CTS-järjestelmää, mutta päivystäjällä on normaalisti koulutus ainoastaan CTS-järjestelmän käyttöön. Varsinaiset ope-roinnit tapahtuvatkin alijärjestelmissä (esim. tunneleiden ohjaussekvenssit), mutta ne aktivoidaan CTS-järjestelmästä. CTS-järjestelmän arkkitehtuuri on esitetty kuvassa 5.

CTS operatorstationsDecision support

Trafik Stockholm TMC Systems

NoLMUSKÖ

Mobitex

SL

BIZ Talk Server HK

OmniVueMCS

Citrix server

GigaBitEthernet

VVIS

WEBSERVICES

Telephone switch

Systems not connected to

CTS

CTI TASS TRISS STRESS GCP

Muskö

Norrortsleden

SödraLänken

Traffic-signalVideo

CamerasRecordings

Systems connected to CTS

Barriers/VDS

Trafficdata

Saltsjöbron

UMS

DRIP signsKlara

TK-Klara

Statisticslayer

WebReports

Internet

Internet

Trafiken.nuvv.se

OJJERDS-TMC

TUS ÖVA Kopplet

Wasterwatersystems

TKCustomer supportRoad

Assistance

Maximo

VHS

70

SLSTechalarms via SMS

ATK-cameras

rTDBrTDBH

QueuewarningLane-signals

EquipmentIn tunnels

EquipmentIn tunnels

EquipmentIn tunnels

EquipmentIn tunnels

CTS redundantservers

Kuva 4 Trafik Stockholmin liikenteenhallintajärjestelmät

CTS-järjestelmän keskeisin toiminto on päätöksenteon tuki, joka tukee reaa-liaikaisesti päivystäjän työtä. Päätöksenteon tuki perustuu ennalta ohjelmoi-tuihin toimintasuunnitelmiin (päätöksentekopuut), joita on pelkästään Södra länken tunnelia varten yli 4 000 kpl. Vuositasolla käytetään noin 20 000 toi-mintasuunnitelmaa. Päätöksentekopuut ovat ennakkoon mietittyjä tapahtu-maskenaarioita, jossa järjestelmä pyytää päivystäjältä muutamia kyllä/ei vas-tauksia. Järjestelmä valitsee toimintasuunnitelman tapahtuman laadun ja si-



jainnin perusteella. Kuvassa 5 on esitetty esimerkki yhdestä Södra länkenin toimintasuunnitelmasta.

Kuva 5 Esimerkki toimintasuunnitelmasta, joka mahdollistaa Södra länkenin sulkemisen

Seuraavassa on esitetty yksinkertaistettu esimerkki järjestelmän ja päivystä-jän vuorovaikutuksesta: Järjestelmä: Välittää puhelun tai hälytyksen oikealle päivystäjälle. Päivystäjä: Vastaanottaa herätteen liikennehäiriöstä, puhelusta tai häly-

tyksestä. Päivystäjä syöttää tarvittaessa tapahtuman tiedot (sijainti ym.). Järjestelmä: Ehdottaa sopivan kamerakuvan tapahtuman varmistami-

seksi sekä ennalta täytetyn hälytysraportin sisältäen tapahtuman tiedot ja sijainnin.

Päivystäjä: Jos hälytys on aiheellinen, päivystäjä valitsee järjestelmän ehdottaman toimintasuunnitelman ja käynnistää toiminnan. Päivystäjä tekee esimerkiksi päätöksen tunnelin sulkemisesta tulipalon takia.

Järjestelmä: Lähettää noin 200 ohjauskomentoja tunnelin eri alijärjestel-mille tunnelin sulkemista varten.

CTS-järjestelmä on Suomen kannalta mielenkiintoinen, sillä etenkin Helsin-gin liikennekeskuksessa on vastaava lähtötilanne kuin aikoinaan oli Tukhol-massa.


3.2 Göteborgin liikenteenhallintakeskus

Ruotsin tielaitoksen Göteborgin liikenteenhallintakeskuksesta hallittavat jär-jestelmät on esitetty kuvassa 6. Päivystäjän työpiste on ympäröity punaisella viivalla. Työpisteessä on yh-teensä 8 näyttöä, josta 4 keskimmäisellä operoidaan liikenneinformaatiojär-jestelmää (TRISS). Oikealla puolella on kaksi näyttöä ohjausjärjestelmille (CSS) ja kameroille. Vasemmalla puolella on tiesääjärjestelmä (VVIS) kah-della näytöllä. Eri ohjausjärjestelmiä ei ole integroitu samaan sovellukseen, vaan niihin siirrytään operoimaan keskitetystä käyttöliittymästä.

Kuva 6 Göteborgin liikenteenhallintakeskuksen järjestelmät

Ohjausjärjestelmien perusnäkymänä on kartta, jossa näkyvät kaikki ohjaus-järjestelmät objekteina. Järjestelmiä on yhteensä seitsemän. Järjestelmien sovellusohjelmat on toteutettu iFIX-SCADA ratkaisulla. Suomessa iFix-ratkaisuja toimittaa Novotek. Suurin kokonaisuus on tunneleiden ohjausjär-jestelmät, joita on yhteensä 5 mukaan lukien vilkasliikenteinen Tingstadtun-neln (KVL n. 120 000). Tunneleiden lisäksi on yksi moottoritieohjausjärjes-telmä (MCS) sekä omassa järjestelmässään tiedotusopasteiden ohjaus (VMS). Tiettyyn ohjausjärjestelmään siirrytään klikkaamalla karttaobjektia. Göteborgissa kaikkien tunneleiden käyttöliittymät on rakennettu toiminnol-taan ja ulkonäöltään identtiseksi. Myös uudet järjestelmät toteutetaan saman standardin mukaan. Lisäksi jokaisen tunnelin paikallisvalvomossa on samat käyttöliittymät eli päivystäjällä on samat edellytykset operoida järjestelmää myös sieltä käsin. Videoseinän reunassa on näyttöjä, joissa näytetään kaikkien järjestelmien hälytykset kronologisessa järjestyksessä. Näyttö on pimeänä, jos kaikki on kunnossa. Hälytykset näkyvät herätejonossa kunnes ne on kuitattu ja käsi-telty. Järjestelmien poikkeavat tilat näkyvät myös karttakäyttöliittymällä. Päi-vystäjä voi tietyn järjestelmän ollessa auki seurata kyseisen järjestelmän hä-lytyksiä työpisteellään. Hälytysrivillä on merkitty kirjaimella D (drift) tai T (tra-



fik), onko kyseessä ylläpitoon vai liikenteeseen liittyvä hälytys. Hälytyksiin on myös mahdollista kytkeä ääniherätteitä. Ääniherätteet on kuitenkin koettu Göteborgissa päivystäjille liian kuormittaviksi, joten niitä ei käytetä tällä het-kellä. Tunneleiden ohjausjärjestelmissä on päätöksenteon tuki ohjausehdotusten muodossa. Päivystäjä tekee ohjaukset noudattamalla yhdessä ikkunassa näytettävää toimintalistaa. Tiedotusopasteiden ohjaus on linkitetty liikenneinformaatiojärjestelmään. Lii-kennehäiriön sattuessa päivystäjä syöttää liikenneinformaatiojärjestelmään tiedot paikasta ja tapahtumasta. Järjestelmä antaa sen perusteella ehdotuk-sen VMS-taulun tekstistä. Päivystäjä voi joko hyväksyä tai muokata tekstiä sopivammaksi. Ruotsin tielaitoksessa on meneillään kehitystyö, jossa Tukholman CTS-järjestelmä otetaan valtakunnallisesti käyttöön. Tämä vaatii mm. toiminta-suunnitelmien laatimista (päätöksenteon tuki) nykyisille Göteborgin liiken-teenhallinta-keskuksen ohjausjärjestelmille. Vägverket Region Väst on tästä syystä selvittämässä miten paljon työtä Tingstadstunnelin toimintasuunni-telmat vaativat. Tavoitteena on sen perusteella arvioida toimintasuunnitelmi-en laatimisen kustannukset kaikille järjestelmille. Selvityksen on tarkoitus valmistua keväällä 2010.

3.3 Itävallan moottoritieyhtiön liikenteenhallintakeskus

ASFINAG (Autobahnen- und Schnellstraßen-Finanzierungs-Aktiengesellschaft) on koko Itävallan moottori- ja valtatieverkosto-operaattori ja vastaa myös liikenteenhallintajärjestelmistä. Operoitava verkko kattaa ko-ko Itävallan ja on pituudeltaan noin 2300 km. Tunneleita ja siltoja on yhteen-sä 200 km. Operointi rahoitetaan tienkäyttömaksuilla. Liikenteenhallinta on organisoitu siten, että avoimet tieosat operoidaan Wie-nissä sijaitsevasta keskitetystä kansallisesta liikenteenhallintakeskuksesta ja tunnelijärjestelmät operoidaan paikallisista ohjauskeskuksista. Tässä keski-tytään Wienin liikenteenhallintakeskukseen, jonka päärakennuksesta ja päi-vystyssalista on valokuvat kuvassa 7. Päivystyssalissa toiminta on jaettu kolmeen osaan. Kuvassa 7 näkyvässä 12 työpisteen päivystyssalissa hoidetaan ainoastaan tieverkon liikenteenohja-ukseen liittyvät tehtävät kuten kaistaohjaukset, vaihtuvat opastimet ja kierto-tieopastukset. Tieverkko on jaettu vastuualueisiin eli tietty päivystäjä operoi tietyn alueen tiejärjestelmiä. Päivystyssalin takana on kaksi eri huonetta, jossa toisessa hoidetaan teknisen järjestelmän valvonta- ja hallintajärjestel-mä. Toisessa takahuoneessa toimii liikenneradio ja sieltä käsin annettaan myös liikennetiedotteet. Suomen toimintamalliin verrattuna päivystäjällä on huomattavasti vähemmän vastuualueita. Liikenteenhallintajärjestelmän ydin on moottori- ja kantateiden tienvarsilaitteiden ohjausjärjestelmä. Järjestelmää ohjataan graafisella käyt-töliittymällä, jossa kaikki ohjattavat tienvarsilaitteet ja niiden tilat on esitetty. Käyttöliittymässä näkyy myös kaistojen liikennetilanteet eri väreillä. Jokai-seen tienvarsilaitteeseen on suora kuituyhteys. Ohjattavat tienvarsilaitteet


ovat vastaavat kuin Suomessa: kaistaopastimia, tiedotusopastimia, vaihtuvia nopeus- ja varoitusmerkkejä, ja vaihtuvia osia kiinteään opastukseen integ-roitua. Ohjaukset toimivat kolmella eri periaatteella: täysin automaattisesti liikenne- tai kelitiedon perusteella, puoliautomaattisesti (ohjausehdotukset) tai manuaalisesti. Kaistaopastukset tapahtuvat usein automaattisesti kun taas kiertotieopastukset tehdään manuaalisesti. Päivystäjällä on käytössään kuuden näytön työpiste ja suuri videoseinä. Työpisteellä näyttöjä on sijoitettu kolme rinnan ja kaksi päällekkäin. Työpisteeltä operoidaan liikenteenohjauk-sen käyttöliittymällä sekä seurataan liikennekameroita. Kameroiden ohjaus on integroitu samaan kokonaisuuteen, mutta järjestelmä ei ehdota kamera-kuvia häiriöhavaintojen perusteella.

Kuva 7 Asfinag -liikenteenhallintakeskus Wienissä

Eri puolilla tieverkkoa olevat ohjauslaitteet muodostavat yhden hallintajärjes-telmän, joka on rakennettu ns. puhtaalta pöydältä ja laajennettu uusien tie-jaksojen myötä. ASFINAG:ssakin on integrointihaasteita edessä, sillä tunne-lijärjestelmiä pyritään tulevaisuudessa integroimaan samaan keskukseen.



3.4 Kroatian moottoritieyhtiön tunneliohjauskeskukset

Kroatian liikenteenhallinta on organisoitu kahden eri tieyhtiön operoimilla paikallisilla liikenteenohjauskeskuksilla. Suurempi tieyhtiö Croatian Motor-ways operoi useita tunneleita, joista Tiehallinnon tutustumismatkalla vierail-tiin Mala Kapelan tunnelin ohjauskeskuksessa. Mala Kapelan ohjauskeskuksessa on käytössä Kroatialaisen ITS-laitetoimittajan Telegran TopXview SCADA-sovellusohjelma. Sovelluksessa on graafinen käyttöliittymä, jossa esitetään ohjattavat tunnelit tai tiejaksot. Mala Kapelassa kaksi päivystäjää operoi yhden tunnelin ohjausjärjestelmää. Mala Kapelan tunneli on noin 6 km pitkä kaksiputkinen korkeatasoisesti va-rustettu tunneli. Liikennettä ohjataan liikennevaloilla, kaistaopastimilla, vaih-tuvilla nopeusrajoituksilla, tiedotusopasteilla ja puomeilla. Graafisen käyttö-liittymän perusidea on alijärjestelmien esittäminen eri tasoilla (kuva 8). Käyt-töliittymän vasemmassa reunassa on eri tasojen kuvakkeet, jossa alla ole-vassa kuvassa on mm. vaihtuvat opastimet, kamerat, puhelimet, paloil-maisimet. Klikkaamalla kuvaketta saa haluamansa tason näkyviin.

Kuva 8 Käyttöliittymä Mala Kapelan tunnelikeskuksen videoseinällä

Itse päänäytössä näytetään tunneliosuus sekä laitteet valitulla tasolla. Pää-näytön yläreunassa näytetään koko tunneli kauempana. Liikennetilanteet esitetään kaistakohtaisesti värikoodeilla (kuvassa vihreä tarkoittaa sujuvaa liikennettä). Häiriöhälytykset näkyvät päänäytössä punaisella. Häiriöhavain-tojärjestelmän hälytyksestä videoseinälle tulee automaattisesti näkyviin häly-tyksen antaneen häiriöhavaintokameran kuva. Hälytyksiin voi myös kytkeä ääniherätteitä. Reagointi hälytykseen tapahtuu klikkaamalla hälyttävää ob-jektia. Jos järjestelmä tunnistaa tapahtuman esimerkiksi tulipaloksi, sovel-lusohjelmasta tulee suoraan ehdotus tunnelin hätäsulkemisesta. Jos ilmoitus tulee tunnelin hätäpuhelimella, sovellusohjelma pyytää käyttäjältä tietoa ti-lanteesta (tulipalo, onnettomuus jne.) ja tekee sen perusteella ohjausehdo-tuksia.


Käyttöliittymä on toiminnoiltaan varsin monipuolinen ja helposti muokattavis-sa. Laitteita voi esimerkiksi ryhmittää yhteisiä ohjauksia varten. Sovellusoh-jelmaan pystyy myös graafisen käyttöliittymän avulla ohjelmoimaan ohjaus-sekvenssejä, tiedotusopasteiden tekstejä ja toimenpidelistoja. Toimenpide-listat varmistavat, että päivystäjä muistaa suorittaa kaikki oleelliset toimenpi-teet tietyssä tilanteessa. Tehdyn toimenpiteen ajankohta rekisteröidään ja päivystäjä voi myös samalla lisätä tarkennuksia tilanteesta tekstikenttään. Toimenpiteistä syntyy siis myös samalla kattavat lokit, joita voi tarvittaessa hyödyntää myöhemmin. TopXview on ainakin yksittäisten tunneleiden tai tiejaksojen hallinnassa va-kuuttavan tuntuinen työkalu. Epäselväksi jäi, miten se soveltuu laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Sovellusohjelmaa on toteutettu myös laajem-missa kohteissa esimerkiksi Delnicen ohjauskeskuksessa, jossa operoidaan Zagrebin ja Rijekan välistä moottoritiejaksoa (161 km). Tiejaksolla on yh-teensä 7 tunnelia yhteispituudeltaan 7226 metriä. Tiejakson pisin tunneli on 2141 metriä. Delnicen ohjauskeskuksessa työskentelee kuten Mala Kape-lassakin kaksi päivystäjää työvuoroa kohti. Käyttöliittymä toimii Delnicessä niin, että näkymä zoomataan kauemmaksi, jolloin ruudulle mahtuu pitempi tiejakso. Tämä tarkoittaa myös sitä, että seurattavien elementtien määrä kasvaa. Laitetoimittajan mukaan toteutus toimii teknisesti hyvin, mutta piti kokonaisuutta liian raskaana kahdelle päivystäjälle.

3.5 Lyonin alueen moottoriteiden ohjauskeskukset

Lyonin alueen liikenteenhallintakeskuksen (Coraly) vastuualueella on 170 km moottoritietä, joka on jaettu kuuden tieoperaattorin kesken. Jokaisella tieoperaattorilla on oma paikalliskeskus (PAIS) operaattorin vastuulla olevan tiejakson tai tunnelin operoimiseen (kuva 9). Liikenteenhallintakeskuksessa ja jokaisessa paikallisliikennekeskuksessa on työvuoroa kohti yksi päivystä-jä.

Kuva 9 Liikenteen hallinnan organisointi Lyonin alueella

Työjako on toteutettu siten, että käytännön operointi tapahtuu paikalliskes-kuksissa (PAIS), mutta liikenteenhallintakeskus (Coraly) vastaa tieverkon liikenteen hallinnasta. Tämä toimii käytännössä niin, että liikenteenhallinta-keskus antaa ohjausehdotuksia hyväksyttäväksi paikalliskeskuksille. Liiken-teenhallintakeskuksesta ei ole mahdollista ohjata laitteita vaan keskus on varustettu ainoastaan liikenteen seurantajärjestelmällä (liikennetilanne, ka-merat) ja ohjausten välityssovelluksella. Työasemassa on kaksi näyttöä, jos-sa toisessa näytetään liikenneverkon reaaliaikainen tilanne ja toisessa ta-



pahtuma- ja toimenpideluettelot. Ennen liikenteenhallintakeskuksen toteut-tamista liikenteen hallinnan päätökset tehtiin paikalliskeskuksissa.. Liikenneverkon hallinta perustuu järjestelmään valmiiksi ohjelmoituihin toi-mintasuunnitelmiin. Suunnitelmien perusteella järjestelmä tarjoaa päivystä-jälle ennalta täytetyn tapahtumalomakkeen, jossa on tiedot tapahtumasta sekä ohjausehdotukset. Päivystäjä voi muokata lomaketta ennen kuin hän hyväksyy sen. Päivystäjä ei kuitenkaan pysty muokkaamaan liikenteen hal-linnan suunnitelmia. Hyväksytyn tapahtumalomakkeen ohjausehdotukset vä-littyvät paikalliseen ohjauskeskukseen. Tienvarsilaitteiden ja tunneleiden ohjausjärjestelmät operoidaan paikallis-keskuksissa. Paikalliskeskuksen vastuulla on ohjausten suorittamisen lisäksi myös oman alueen häiriönhallinta- ja laitevikojen seuranta. Paikalliskeskuk-sen päivystäjän ei kuitenkaan tarvitse kuitata laitevikojen hälytyksiä vaan ne menevät suoraan huoltourakoitsijoiden tiedoksi.

3.6 Ulkomailla käytettyjen ratkaisujen soveltuvuus Suomeen

Ruotsi on vertailukohteena hyvä, sillä toimintaympäristö ja toimintamalli ovat suurin piirtein samanlaisia kuin Suomessa. Edistyksellisin ratkaisu löytyy Tukholmasta, jossa on kaikista kattavin integrointi ja pisimmälle viety pää-töksenteon tuki toimintasuunnitelmien avulla. Toiminnallisella tasolla ei löydy syitä, miksi vastaava ratkaisu ei soveltuisi Suomeen. Suomessa tulisikin tut-kia CTS-järjestelmän teknistä soveltuvuutta ja hankintamenettelyä tarkem-min. Ruotsissa katsotaan, että liikenteenhallintakeskuksissa tarvitaan katta-vaa päätöksenteon tukea. Tästä syystä Tukholman CTS-järjestelmästä on tarkoitus tehdä valtakunnallinen päivystäjän työkalu toteuttamalla CTS -järjestelmä myös muissa Ruotsin tielaitoksen alueellisissa liikenteenhallinta-keskuksissa. Göteborgin keskuksen sovellusohjelmat ovat karkealla tasolla vastaavat kuin Suomessa. Käytettävyys on kuitenkin hieman parempi mm. järjestelmän oh-jausehdotusten takia. Järjestelmien operointi eroaa Suomesta siten, että Gö-teborgissa pystyy operoimaan kaikkia järjestelmiä samasta työpisteestä kes-kitetyn karttakäyttöliittymän kautta. Göteborgin keskuksessa on myös häly-tysnäytöt, joihin kerätään priorisoidut hälytykset kaikista järjestelmistä. Göte-borgin kaltaisen ratkaisun toteuttaminen Suomessa vaatisi nykyisten sovel-lusohjelmien uusimisen ja niiden päälle rakennetun karttakäyttöliittymän ja tilanneseurannan. Itävallan ASFINAG:ssa Wienin liikenteenhallintakeskuksen valvomo oli va-kuuttava ja toimiva. Kahden kerroksen korkuisella näyttöseinällä on nähtä-vissä avoimen tieverkon ohjauksen tila selkeinä graafeina. Työpisteet (12) olivat kompakteja 6 näytöllä varustettuja. Kaikki avoimen tien ohjausjärjes-telmät muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka hallintajärjestelmän pää-käyttöpiste on Wienin keskuksessa. Lisäksi on muutama alueellinen vara-käyttöpiste järjestelmän vikatilanteita varten. Suomeen sovellettuna ASFINAG:in ratkaisu tarkoittaisi, että kaikki Tiehallinnon ohjausjärjestelmät koottaisiin hallittavaksi joko yhtenä kokonaisuutena tai toimipistekohtaisesti yhdellä hallintajärjestelmällä. Tämä edellyttäisi todennäköisesti päivystäjä-määrän lisäämistä ja päivystäjien erikoistumista nykyistä enemmän.


Telegran sovellusohjelma on käytettävyydeltään vakuuttava. Päätöksenteon tuki on toteutettu kevyemmin kuin Tukholmassa ns. muistilistojen perusteel-la. Ohjelma on lähinnä kehitetty tiejaksojen ja erityiskohteiden kuten tunneli-en ja siltojen ohjaukseen. Se ei näin ollen sovellu sellaisenaan kovin hyvin yleiskäyttöliittymäksi Suomen alueellisissa liikennekeskuksissa, jossa ope-roidaan useita eri väylien kohteita. Näissä olosuhteissa sovellusohjelman päälle olisi tarpeen rakentaa jonkinlainen sateenvarjonäkymä, johon kerä-tään kaikkien kohteiden tiedot ja josta voidaan siirtyä operoimaan eri kohtei-den käyttöliittymiä. Liikenteenhallinnan integroidun käyttöliittymän määrittelytyötä varten on jat-kosuunnittelussa tarpeen, valitusta laajuusvaihtoehdosta riippuen, selvittää sopivien ulkomaisten vertailukohteiden hallintajärjestelmissä ja sovellusoh-jelmissa käytettyjen rajapintojen tekniikat ja standardit, toimintasuunnitelmi-en ja päätöksentekopuiden toteutusratkaisuja sekä hankintamenettelyitä.


INTEGROIDUN KÄYTTÖLIITTYMÄN TAVOITTEET

4 INTEGROIDUN KÄYTTÖLIITTYMÄN TAVOITTEET

Aktiivinen liikenneverkon operointi ei ole mahdollista tehokkaasti ja järkevästi järjestelmäkohtaisten käyttöliittymien avulla, tiejaksojen ja erityiskohteiden ohjausjärjestelmien määrän edelleen lisääntyessä. Liikennekeskus ei voi taata ohjausjärjestelmien optimaalista käyttöä ja toimintaa, ellei niiden seu-rantaa ja ohjausta integroida hallittavaksi yhdellä käyttö-liittymäkokonaisuudella ns. integroidulla liikenteenhallinnan käyttöliittymällä. Tässä selvityksessä käytetään jatkossa lyhennettä LIHA -käyttöliittymä. Se on tietojärjestelmä, joka käsittää päivystäjän käyttöliittymän, sovellusohjel-mat, tietovarastot ja tiedonsiirtorajapinnat. LIHA -käyttöliittymän tavoitteena on koota ja esittää liikennekeskuksen päi-vystäjille liikenteen hallinnassa tarvittavat tieverkon ja järjestelmien tilatiedot sekä mahdollistaa niiden edellyttämien toimenpiteiden käsittely ja järjestel-mien operointi liikennekeskuksen tehtävien kannalta tarkoituksenmukaises-sa laajuudessa. Käyttöliittymä helpottaa ja nopeuttaa päivystäjän päätöksen-tekoa erilaisten muistilistojen ja tilanteiden toimintakaavioiden avulla. Lisäksi käyttöliittymä mahdollistaa eri herätteiden priorisoinnin niiden kriittisyyden mukaan ja parantaa järjestelmien informaatioergonomiaa etenkin kriittisissä tilanteissa. LIHA -käyttöliittymä on liikennekeskuksen päivystäjän keskeinen työkalu lii-kenneverkon aktiivisessa operoinnissa. Ensimmäisessä vaiheessa LIHA -käyttöliittymä esittää liikenneverkon kokonaistilanteen kokoamalla häiriöhe-rätteet ja päivystäjän toimenpiteitä vaativat poikkeustilanteet, parantaa herät-teiden ergonomiaa ja keskinäistä priorisointia sekä mahdollistaa muuttuvien ohjausjärjestelmien operoinnin yhdellä käyttöliittymällä. Tavoitetilassa LIHA -käyttöliittymään on integroitu myös häiriötiedotuksen (sujuvuus- ja turvalli-suusliikennetiedotteiden laatiminen) ja toimijoiden välisen yhteistyön toimin-not (urakoitsijoiden toimenpidepyyntöjen hallinta), jolloin se toimii keskeisenä liikenteenhallinnan tiedon ja toiminnan työkaluna liikennekeskuksessa (ku-va 10).

LK-päivystäjä•tieverkon hallinta

•toimijoiden yhteistoiminta•liikennemuotojen yhteistoiminta

Muut•Digitraffic

•Paikkatieto

Urakoitsija-yhteistyö

Häiriötiedotus Ohjaus-järjestelmien

hallinta

Järjestelmien tilaseuranta

Tunneli- ja tiejakso-

järjestelmät

Sillat, raja-asemat ym.

Liikennevalot

Järjestelmien operointi

Kameroiden hallinta

Tievarsitiedon seuranta

Kamerakuvat Keskinopeus, matka-aika,

liikennemäärä

Keli, tiesää

Liha -käyttöliittymä

Kuva 10 LIHA -käyttöliittymä on keskeinen työkalu LK -päivystäjän tehtävien hoidossa

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 31 INTEGROIDUN KÄYTTÖLIITTYMÄN TAVOITTEET

Liikennekeskuksen päivystäjien näkökulmasta LIHA -käyttöliittymän toimin-nallisuuden vähimmäisvaatimus on, että se antaa työkalut liikenneverkon kokonaistilanteen seurantaan ja poikkeustilanteiden käsittelyyn. Taulukos-sa 1 on listattu päivystystehtäviä, joiden hoitoon LIHA -käyttöliittymä tuo hel-potusta.

Taulukko 1 LIHA -käyttöliittymä päivystäjän tehtävien apuna tavoitetilassa. Teh-tävälista ja osuus työajasta ovat selvityksestä ”Liikennekeskuksen päivystäjien resurssien käyttö (Tiehallinto, 2008).

Tehtävä Kuormitus (min/vrk)

Toimintatapa nykyisin LIHA -käyttöliittymällä

Liikennesään seuranta

1440 (talvi) 288 (kesä)

Kelin ja liikenteen seuran-tajärjestelmien sekä ka-meroiden avulla

Sisältyy vähintään ohjausjärjestelmien alueelta Liikennetilan-

teen seuranta 576

Tunnelivalvon-ta

1440 Järjestelmäkohtaisten käyttöliittymien avulla

Sisältyy

Järjestelmien toim. seuranta

576 Järjestelmäkohtaisten käyttöliittymien avulla

Sisältyy

Tiepidon tuen tehtävät

720 (talvi) 600 (kesä)

Kyselyt, toimenpidepyyn-nöt ja tiedoksi urakoitsijoil-le LIITO- ja HäTi -järjestelmien avulla

Sisältyy osittain tai kokonaan

Tiedotteiden laatiminen


HäTi -järjestelmän avulla Sisältyy

Kirjatut kyselyt 84 Sähköpostiin vastaami-nen, kirjaukset HäTiin

Sisältyy osittain

Kirjaamatto-mat kyselyt

160 Puheluihin vastaaminen, kirjaus HäTiin

Aiheelliset kirjataan

Huoltotyön vaatimat toi-menpiteet

10 Tienvarsijärjestelmän oh-jaus huoltotilanteen mu-kaiseen ohjaustilaan jär-jestelmäkohtaisen käyttö-liittymän avulla

Sisältyy

Ohjaus 112 (talvi) 96 (kesä)

Tilanteen varmistaminen ja ohjausehdotusten hy-väksyminen häiriöherät-teistä, käsiohjaukset jär-jestelmäkohtaisilla käyttö-liittymillä

Sisältyy

Vikatilanteiden vaatimat toi-menpiteet


Vikailmoitus tai toimenpi-depyyntö urakoitsijalle LIITO -järjestelmällä tai puhelimella, järjestelmän ohjaus vikatilassa?

Sisältyy

Tilan tarkista-minen


Päivystäjä tarkistaa järjes-telmäkohtaisten käyttöliit-tymien avulla, että järjes-telmä on vallitsevan tilan-teen mukaisessa tilassa

Kaikkien järjestel-mien seuranta LIHA -käyttöliittymällä

LIHA -käyttöliittymän avulla liikennekeskuksen toiminta tehostuu yllättävien poikkeustilanteiden nopeassa havaitsemisessa ja häiriöiden hallinnassa, kun tieverkon kokonaistilanne on koko ajan päivystäjien nähtävissä. Tehtävien hoito helpottuu ja poikkeustilanteiden käsittely nopeutuu. Resurssien käyttö


INTEGROIDUN KÄYTTÖLIITTYMÄN TAVOITTEET

tehostuu. LIHA- käyttöliittymä mahdollistaa siirtymisen piste- ja tiejaksokoh-taisesta operoinnista kohti liikenneverkon aktiiviseen operointiin ilman suurta tarvetta henkilöresurssien lisäämiseen. LIHA -käyttöliittymää varten tarvitsee määrittää yhtenäinen tiedonsiirtoraja-pinta, joka ottaa huomioon integroituun järjestelmään liitettävät erilaiset jär-jestelmät. Uudet ohjausjärjestelmät noudattavat LIHA -rajapintaa ja liittyvät siihen suoraan. Olemassa olevia vanhoja järjestelmiä varten tarvitaan järjes-telmäkohtaiset sovitteet, koska ohjaus- ja tiedonvaihtorajapinnat vaihtelevat sekä toiminnallisesti että fyysisesti.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 33 KÄYTTÄJÄTARPEET

5 KÄYTTÄJÄTARPEET

Liikenteen hallinnassa tarvittavien muuttuvien ohjausjärjestelmien ja liiken-teen hallinnassa tarvittavien muiden järjestelmien käyttäjiä ovat liikennekes-kuksen päivystäjät. Päivystäjät hoitavat työtehtäviään monivaiheisen toimin-taprosessin pohjalta, jossa voidaan tunnistaa seuraavat kuusi vaihetta: 1. Yleistilanteen seuranta vallitsevasta keli- ja liikennetilanteesta, järjestel-

mien tilasta, voimassa olevista poikkeustilanteista, liikennerajoituksista yms.

2. Reagointi herätteeseen, hälytykseen ja häiriöilmoitukseen 3. Hälytyksen / herätteen tulkinta (varmistus) 4. Toimenpiteiden valinta (operointi) 5. Tilannetietouden ylläpito 6. Tilanteen jälkihoito ja viimeistely LIHA-käyttöliittymä tukee päivystäjän toimintaprosessia pitämällä päivystäjän tilannekuva ajan tasalla sekä tarjoamalla työkalut liikenteen hallinnan toi-menpiteitä varten. LIHA-käyttöliittymän tuki päivystäjän toimintaprosessille on havainnollistettu alla olevassa kuvassa 11.

Päivystäjän toimintaprosessi

LIHA -käyttöliittymän tarjoamat operointityökalut

Operointi ja tilannekuvan ylläpito

ToimenpiteetTilannetietouden

ylläpitoJälkihoito ja viimeistely

Seuranta ja tilannekuvan muodostaminen

Reagointi herätteeseen

Herätteen tulkinta ja varmistus

Operointi LIHA –käyttöliittymästä tai avaamalla ohjausjärjestelmän käyttöliittymä•Ohjaustilan valinta•Järjestelmän ohjausehdotukset•Ryhmä- ja käsiohjaukset

Yleistilanteen seuranta

LIHA -käyttöliittymän kokoama ajantasainen tilannekuva

Paikallinen keli- ja liikennetilanne•Liikennehäiriöt•Kelihälytykset•Erityisen pitkät matka-ajat

Ohjausjärjestelmien•ohjaustilat•hälytykset•ohjausehdotukset

Muiden järjestelmien•toimintatila•hälytykset

Hälytysten luokittelu ja priorisointi

Päätöksenteon tuki•Muistilistat•Toimintaohjekortit•Käyttöohjeet•Toimintasuunnitelmat

Raportointi•Käyttäjäloki, esitäytetyt sähköiset lomakkeet

Kuva 11 LIHA -käyttöliittymän tuki liikennekeskuksen päivystäjän toimintapro-sessille

Ohjausjärjestelmien hallinta liikennekeskuksessa käsittää toiminnan valvon-nan ja operoinnin. Päivystäjät käsittelevät järjestelmien automaattisesti tuot-tamia hälytyksiä, häiriöherätteitä ja ohjausehdotuksia sekä puuttuvat tarvit-taessa järjestelmän toimintaan käsiohjauksilla.


KÄYTTÄJÄTARPEET

Liikennekeskuksen päivystäjän näkökulmasta muuttuvien ohjausjärjestelmi-en hallinnassa voidaan tunnistaa seuraavat poikkeustilanteiden käsittelyvai-heet: 1. Heräte tai hälytys poikkeustilanteesta 2. Tilanteen varmistus (ensisijaisesti kamerakuvan avulla) 3. Ohjausehdotuksen hyväksyntä tai hylkäys / toimenpiteen valinta ja käyn-

nistys 4. Tilanteen seuranta (ohjauksen vaikutus), yhteydenpito muihin toimijoihin,

liikennetiedotteen laatiminen 5. Ohjauksen muutos tai päivitys tilanteen edetessä, liikennetiedotteen päi-

vitys 6. Palautus perustilaan tai lähtötilanteeseen Tällä hetkellä päivystäjä joutuu hoitamaan poikkeustilanteet useiden erillis-ten järjestelmien ja niiden toisistaan poikkeavien käyttöliittymien avulla. Häly-tys ilmestyy tiejakson ohjausjärjestelmän käyttöliittymään, josta päivystäjä sen havaitsee. Varmistaakseen tilanteen päivystäjän tarvitsee valita erillises-tä kameroiden hallintajärjestelmästä sopiva kamera ja kohdistaa se hälytys-paikkaan. Poikkeuksena tunnelijärjestelmät ja osa avoimen tien ohjausjärjes-telmistä, joissa lähimmän kameran kuva ilmestyy automaattisesti liikenne-keskukseen. Ohjausehdotuksen hyväksynnän ja muut ohjaustoimenpiteet päivystäjä tekee ohjausjärjestelmän käyttöliittymästä. Jos tilanne vaatii lii-kennetiedotteen ja urakoitsijan toimenpiteitä, päivystäjän tarvitsee hoitaa ne HäTi- ja LIITO -järjestelmillä. Mahdollinen tilannetiedon välittäminen tapah-tuu joko puhelujenhallintajärjestelmällä tai viranomaisten väliseen kommuni-kointiin tarkoitetulla VIRVE-päätteellä. LIHA -käyttöliittymän toiminnallisuusvaatimuksia kartoitettiin ensimmäisen kerran Tiehallinnon liikenteen hallinnan arkkitehtuurin laatimisen yhteydessä vuonna 2004, jolloin listattiin seuraavat toiminnalliset käyttäjätarpeet (A): Käyttöliittymän tulee A.1 olla toiminnaltaan varma, luotettava ja nopea käyttää. A.2 mahdollistaa kaikkien liikenteenohjausjärjestelmien tilanteen seuran-

taa. A.3 esittää tilannetiedot karttapohjalla. A.4 mahdollistaa erilaiset näkymät yleisestä aluenäkymästä tarkempiin

osa-alue- ja järjestelmäkohtaisiin näkymiin siten, että esitettävien tieto-jen määrä lisääntyy mitä yksityiskohtaisemmin osa-aluetta tarkastel-laan.

A.5 näyttää automaattisesti lähinnä olevan seurantakameran kuva, kun päivystäjä ottaa tapahtuman tai häiriötilanteen käsittelyyn.

A.6 opastaa käyttäjää toimenpiteiden valinnassa ja tekemisessä. A.7 mahdollistaa toimenpidesuositukset päivystäjälle. A.8 esittää muistilistat tehtävistä. A.9 sisältää helppokäyttöisen lomakkeen yhteydenottojen tietojen kirjaami-

seen. A.10 sisältää helppokäyttöisen lomakkeen päivystäjien päiväkirjan ylläpi-

toon. A.11 esittää tiedot käsitellyistä tapahtumista ja kesken olevista toimenpiteis-

tä. A.12 mahdollistaa ohjaus- ja tiedotustoimintojen toiminnallinen esitys


A.13 sisältää turvallisuuteen liittyvän häiriötiedotusosan sekä yleistiedo-tusosan.

A.14 välittää onnettomuus- ja häiriötiedot nopeasti ja automaattisesti liiken-teenhallinnan keskeisille osapuolille (mm. pelastusviranomaiset, polii-si).

A.15 mahdollistaa päivystäjän tarvitsemien tiedotusjärjestelmien hallinta. A.16 mahdollistaa tietojen hyödyntäminen eri järjestelmissä. Edellä esitetyistä käyttäjätarpeista osa häiriötiedotukseen liittyvistä tarpeista on jo täytetty liikennekeskuksessa vuonna 2009 käyttöön otetulla HäTi -järjestelmällä. LIHA -käyttöliittymän tarpeita kartoitettiin tämän selvityksen yhteydessä asi-antuntijahaastatteluiden avulla. Yhteenveto haastatteluista on liitteenä 2. LIHA -käyttöliittymälle tunnistettiin seuraavat yleiset toiminnallisuusvaati-mukset (B): Käyttöliittymän tulee B.1 esittää aktiivisesti kattava ja ajantasainen kuva ohjausjärjestelmien ti-

lasta käsittäen myös paikalliset liikenne- ja kelitiedot erityisesti silloin, kun tilanne poikkeaa (järjestelmän) perustilasta.

B.2 mahdollistaa eri aikakauden järjestelmien tilanneseuranta ja operointi. B.3 antaa selkeät priorisoidut herätteet ja mahdollistaa näin päivystäjän

nopea ja oikea reagointi tilanteisiin tapahtuman vakavuuden mukai-sessa järjestyksessä ilman, että edellisen käsittelyn aikana syntyvä uusi tapahtuma jää havaitsematta.

B.4 lyhentää tapahtumien käsittelyaikoja ja vähentää yksittäisen tapahtu-man käsittelystä päivystäjälle aiheutuvaa kuormitusta.

B.5 antaa päivystäjälle mahdollisuus varmistaa tilanne nopeasti kameraku-vasta.

B.6 analysoida seurantatiedot ja esittää ne selkeästi mahdollistaen näin entistä ennakoivamman liikennetiedottamisen.

B.7 mahdollistaa liikenteeseen ja turvallisuuteen vaikuttavien kriittisten häi-riöiden ja laitevikojen erottelu muista laitevioista välttäen päivystäjän turhaa kuormittamista turhilla herätteillä.

B.8 antaa kaikki käyttöliittymään sisällytettävien operointitoimintojen käy-tössä tarvittavat tiedot päivystäjän käyttöön ilman, että päivystäjä jou-tuu hakemaan tietoja muista järjestelmistä.

B.9 yksinkertaistaa ja tehostaa ohjausjärjestelmien hallintaa (seurantaa ja operointia) yhtenäistämällä ohjaustoimintoja ja helpottamalla päivystä-jän päätöksentekoa yksinkertaisten muistilistojen ja toimintasuunnitel-mien avulla.

B.10 mahdollistaa jokaisessa liikennekeskuksen toimipisteessä kaikki samat seuranta- ja operointitoiminnot.

Tilannekuvan esittämiseen liittyen tunnistettiin seuraavat toiminnalliset vaa-timukset (C): Käyttöliittymän tulee C.1 tuottaa automaattisesti herätteet liikennehäiriöistä ja kelivaroituksista

(huonosta kelistä).


KÄYTTÄJÄTARPEET

C.2 priorisoida keskitetysti kaikki herätteet tärkeys- ja kiireellisyysluokkiin ja esittää ne käsittelylistoina, joista päivystäjä voi ottaa ne hoitaakseen (päivystäjien työnjako).

C.3 ohjata automaattisesti liikennehäiriöistä ja kelivaroituksista häiriökoh-dan kamerakuva hälytysnäyttöön, jotta päivystäjä saa välittömästi varmennettua tilanteen ja käynnistettyä tarvittavat toimenpiteet esim. liikennetiedotteen.

C.4 esittää tilannekuvassa normaalista poikkeavat ohjaustilat ja erotella selkeästi perustilassa (”kaikki ok”) olevat järjestelmät.

C.5 esittää toimipistekohtaisesti muokattavissa oleva tilannekuva valvo-mossa kaikille yhteisesti (näyttöseinällä) ja jokaisessa päivystäjän työ-pisteessä. Käyttöliittymän tulee mahdollistaa yhteisen (pää)näkymän esillä olo myös silloin, kun päivystäjä siirtyy operoimaan LIHA -käyttöliittymästä järjestelmäkohtaiseen käyttöliittymään.

C.6 mahdollistaa valtakunnallisen tilanteen esittäminen vain osassa toimi-pisteitä.

C.7 mahdollistaa esitettävien ohjaustilojen määrän rajaaminen haluttuihin luokkiin.

C.8 mahdollistaa se, että kovassa työkuormituksessa (esim. erittäin huo-nolla kelillä paljon erilaisia hälytyksiä ja poikkeustilanteita) ei–kiireelliset tapahtumat (”hyvä tietää” informaatio) saadaan pois näky-vistä.

C.9 mahdollistaa tutustuminen edellisen vuoron tai vuorojen aikana tehtyi-hin toimenpiteisiin (historiatieto).

Ohjausjärjestelmien operointiin liittyen tunnistettiin seuraavat toiminnalliset vaatimukset (D): Käyttöliittymän tulee D.1 mahdollistaa ohjausehdotusten ja kelisuositusten hyväksynnät ja kuit-

taukset. D.2 ohjata kamerakuva hälytysnäyttöön tai vastaavaan, jotta päivystäjä

pystyy varmistamaan tilanteen ohjaustoimenpidettä valitessaan. D.3 mahdollistaa järjestelmien operointi integroidun käyttöliittymän rinnalla

myös järjestelmäkohtaisista käyttöliittymistä D.4 mahdollistaa samaa tiejaksoa koskevien tilanteiden ja ohjausjärjestel-

män operointi samanaikaisesti useasta työpisteestä. D.5 mahdollistaa operointi myös muusta kuin järjestelmän vastuukeskuk-

sesta. D.6 mahdollistaa myös jatkossa KVM esitysjärjestelmän avulla tapahtuva

operointi. D.7 mahdollistaa pienten (thin client) järjestelmien operointi yhtenäisellä

tavalla. D.8 sisältää erilliset hallintaosat erityyppisiä ohjausjärjestelmiä varten esim.

tunneleille oma hallintaosa, avoimen tien järjestelmille oma, avattaville silloille oma jne.

D.9 olla käytettävyydeltään hyvä, selkeä ja järjestelmän toiminnallista ope-rointia tukeva.

LIHA -käyttöliittymälle tunnistettiin seuraavia yleisiä teknisiä vaatimuksia (E): Käyttöliittymä tulee E.1 toteuttaa teknisesti luotettavaksi siten, että tiedonsiirtoketju on mahdol-

lisimman selkeä ja toiminnot hajautetaan riittävästi, jotta riski järjestel-


män käytön estymisestä yksittäisen osan vioittumisen seurauksena on mahdollisimman pieni.

E.2 toteuttaa hyödyntäen luotettavaksi todettuja tietoteknisiä ratkaisuja ja tekniikkaa.

E.3 toteuttaa siten, että ohjausjärjestelmien omat käyttöliittymät voidaan säilyttää mahdollisimman vähillä muutoksilla, kunnes ohjausjärjestelmä päivitetään ja uusitaan.

E.4 toteuttaa siten, että tiedonvaihto- ja ohjausrajapinnoissa käytetään yleisiä standardeja.

E.5 toteuttaa siten, että järjestelmien käyttö useasta käyttöpaikasta on mahdollista.

E.6 toteuttaa siten, että ohjausjärjestelmien uusi valittava valvomo-ohjelmistoalusta soveltuu käytettäväksi sen kanssa.


KÄYTTÖLIITTYMÄN LAAJUUSVAIHTOEHDOT

6 KÄYTTÖLIITTYMÄN LAAJUUSVAIHTOEHDOT

LIHA -käyttöliittymä toimii liikenteen hallinnan eri tiedot kokoavana ja päivys-täjälle esittävänä työkaluna. LIHA -käyttöliittymästä tarkastellaan kolmea laa-juusvaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan käyttöliittymään integroitujen jär-jestelmien ja toimintojen sisällön perusteella. Vaihtoehdot ovat: 1a. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä, laaja päätöksenteon tuki toiminta-

kaavioilla 1b. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä, kevyt päätöksenteon tuki muisti-

listoilla 2. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä, kevyt päätöksenteon tuki muisti-

listoilla 3. Keskitetty tilanneseuranta ilman järjestelmien ohjausmahdollisuutta Taulukossa 2 on esitetty vaihtoehtojen erot päätoimintojen osalta. Käyttöliit-tymän käytettävyyttä on tarkasteltu luvussa 7 ja vaihtoehtojen toiminnalli-suutta luvuissa 8-10.

Taulukko 2 Laajuusvaihtoehtojen toiminnallisuuserot

Toiminto

Osittain integroitu

käyttö-liittymä

Keskitetty tilanne-

seuranta

A) laaja B) suppea

Ohjausjärjestelmien alueiden liikenne- ja kelitiedot X X X XMuun tieverkon liikenne- ja kelitilanne X XOhjausjärjestelmien tila- ja toimintatiedot X X X XMuiden LIHA-järjestelmien tila- ja toimintatiedot X XPriorisoidut käsittelylistat X X X XOhjausjärjestelmien operointi X XOhjausjärjestelmien rajoitettu operointi XMuiden LIHA-järjestelmien operointi X XPäätöksenteon tuki toimintasuunnitelmilla XPäätöksenteon tuki muistilistoilla X XRaportointi X X

Laajuusvaihtoehdot

Laajasti integroitu käyttöliittymä

Jokaisessa laajuusvaihtoehdossa LIHA -käyttöliittymään kootaan ja esite-tään päivystäjille tieverkon ja liikenteenhallinnan järjestelmien tilaa koskevis-ta herätteistä ja hälytyksistä priorisoidut käsittely- ja tehtävälistat. Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän avulla päivystäjä pystyy hoitamaan kattavasti tieverkon liikenteenhallintatehtävät käyttöliittymään sisältyvien poikkeustilanteiden toimintasuunnitelmien (päätöksentekopuiden) avulla. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä korvaa päivystäjän työssä liiken-teenohjaukseen ja tiedottamiseen käytettävät järjestelmäkohtaiset käyttöliit-tymät. Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymä sisältää kokonaan tai osittain häiriötiedotuksen (mm. liikennetiedotteet) ja tienpidon tuen urakoitsijayhteis-

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 39 KÄYTTÖLIITTYMÄN LAAJUUSVAIHTOEHDOT

työn toiminnot, jotka nykyisin hoidetaan erillisillä HäTi- ja LIITO -järjestelmillä. A -vaihtoehdossa päätöksenteon tuki on integroitu laajasti käyttöliittymään. Toimenpiteet ja ohjaukset suoritetaan kokonaan eri poikkeustilanteita varten ennalta laadittujen toimintakaavioiden avulla kuten Tukholman liikenteenhal-lintakeskuksessa. Suppeampi B-vaihtoehto on muilta toiminnoiltaan kuten A-vaihtoehto, mutta päätöksenteon tuki on toteutettu toimintakaavioita huomat-tavasti yksinkertaisemmilla muistilistoilla, joita päivystäjä käyttää apuna tilan-teen hoidossa. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä käsittää ohjausjärjestelmien toiminta- ja tilaseurannan, ohjausjärjestelmien alueen keli- ja liikennetilanneseuran-nan, järjestelmien tuottamien herätteiden priorisoinnin sekä mahdollistaa oh-jausjärjestelmien keskeiset operointitoiminnot kuten hälytysten ja ohjaussuo-situsten kuittaukset. LIHA -käyttöliittymä muodostaa yhdessä ohjausjärjes-telmien omien käyttöliittymien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Käyttäjä pääsee LIHA -käyttöliittymästä siirtymään järjestelmien omiin käyttöliittymiin tekemään ohjaustoimenpiteitä ja katselemaan tilannetietoja tarkemmin. Keskitetyn tilanneseurannan LIHA -käyttöliittymä sisältää toiminnot, joiden avulla eri ohjausjärjestelmien toiminta- ja tilatiedot, ohjausjärjestelmien alu-een keli- ja liikennetiedot sekä häiriöherätteet ja hälytykset saadaan koottua yhteen ja esitettyä jokaisessa liikennekeskuksen toimipisteessä ja päivystä-jän työpisteessä. Käyttöliittymän näkymät muokataan toimipistekohtaisesti. Järjestelmien operointi tapahtuu järjestelmien omien käyttöliittymien avulla.


KÄYTTÖLIITTYMÄN KÄYTETTÄVYYS

7 KÄYTTÖLIITTYMÄN KÄYTETTÄVYYS

LIHA -käyttöliittymän näkymät tarkentuvat tarkemmassa vaatimusmääritte-lyssä. Tässä on esitetty alustavia periaatteita. Laajuusvaihtoehtojen toimin-nallisuus on kuvattu tarkemmin luvuissa 8-10. Päivystäjä tarvitsee liikenteenhallinnan päivystystehtävien hoitoa varten suu-ren määrän tietoa, jotka pitää olla samanaikaisesti nähtävillä ja hyödynnettä-vissä. Osa tiedoista, kuten ajan tasalla oleva kattava hälytys- ja tehtävälista sekä kamerakuvat, on oltava kaikkien päivystäjien nähtävissä sekä liikenne-keskuksen valvomon näyttöseinällä että jokaisessa työpisteessä. Lisäksi päivystäjä tarvitsee ohjauslaitteiden tilaseurannan ja liikenteen ohjaustoimin-tojen operointityökalut sekä tunneleissa myös tärkeimpien LVIS -laitteiden hallintatyökalut. Liikennetiedotteiden ja tienpidon tukeen liittyvien tehtävien hallinnassa tarvittavat toiminnot on oltava myös koko ajan käytettävissä. LIHA -käyttöliittymän tulee olla samanlainen jokaisessa liikennekeskuksen toimipisteessä. Tarvittaessa käyttöoikeuksilla tai vastaavilla rajataan toimi-pisteiden seurantanäkymiä ja operointimahdollisuuksia vastuualueiden ja -tehtävien mukaan. Päivystäjän työpiste koostuu useamman tietokonenäytön muodostamasta kokonaisuudesta. Käytännössä päivystäjän tehokkaasti hallittavissa oleva näyttömäärä on 6-8 näyttöä (kuva 12). Työpiste voidaan jakaa kolmeen osaan: A. LIHA -käyttöliittymä (4-6 näyttöä) B. Liikenteen hallinnan hälytysnäyttö / kamerakuvien hallintaosa (1-2 näyt-

töä) C. Muiden tehtävien hoitoon tarvittavat käyttöliittymät (1-2 näyttöä)

A1

LIHA käyttöliittymä

A2 A3 A2

Kamerakuvien hallinta Muut

B1 B2 C1 C1

Kuva 12 Päivystäjän työpisteen osat 8 näytön kokonaisuudella

Osittain integroidussa LIHA -käyttöliittymässä, joka ei sisällä häiriötiedotuk-sen ja urakoitsijayhteistyön toimintoja eikä kaikkia ohjausjärjestelmien ope-

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 41 KÄYTTÖLIITTYMÄN KÄYTETTÄVYYS

rointitoimintoja, tarvitsee muiden järjestelmien käyttöliittymiä varten varata enemmän näyttöjä kuin laajasti integroidussa LIHA -käyttöliittymässä. Myös keskitetyn tilanneseurannan LIHA -käyttöliittymässä tarvitaan laajasti integ-roitua käyttöliittymää enemmän näyttöjä, koska päivystäjä joutuu hakemaan ohjausjärjestelmien käyttöliittymät työpisteen LIHA -käyttöliittymäosaan ny-kyisin käytössä olevan KVM -järjestelmän (Keyboard, Visual Display Unit, Mouse) avulla. LIHA -käyttöliittymä on karttanäkymien, kaavioiden, taulukoiden ja luetteloi-den yhdistelmä. Käyttöliittymä koostuu yleisestä osasta ja käyttäjäkohtaises-ta osasta. Käyttöliittymän yleinen osa sisältää 1. karttanäkymän 2. ohjausjärjestelmien päänäkymän ja 3. käsittelylistat. Käyttäjäkohtainen osa koostuu 1. päätöksenteko-osasta sekä 2. järjestelmien operointiosasta. Yleisen osan näkymät ovat jatkuvasti näkyvissä liikennekeskuksen näyttö-seinän niille varatussa osassa. Päivystäjän työpisteessä ovat näkyvissä ylei-sen osan ja käyttäjäkohtaisen osan näkymät. Karttanäkymässä esitetään toimipisteen vastuulla oleva tieverkko, seuranta-laitteiden ja ohjausjärjestelmien sijainti tieverkolla. Valtakunnallisesti näyte-tään yleinen liikenne- ja kelitilanne (mm. häiriötiedotteet). Toimipisteessä näytetään myös niiden järjestelmien tilanne, joiden varakäyttöpisteenä toimi-piste on. Näkymää voi tarkentaa, jolloin tietoja tulee näkyviin enemmän. Ohjausjärjestelmien päänäkymässä näytetään jokaisen käyttöliittymään liite-tyn ohjausjärjestelmän tila tiivistetyssä muodossa esim. seuraavasti: Järjestelmä 1 - ok, perustilassa Järjestelmä 2 - liikennehäiriö - ”kaista suljettu” - vikoja Ohjausjärjestelmien hallinta on toimipistekohtaista. Kullakin järjestelmällä on vastuutoimipiste, joka vastaa järjestelmän käytöstä ja valvonnasta. Ohjaus-järjestelmien käyttöliittymän näkymät muokataan toimipistekohtaisesti. Päänäkymä sisältää kartan, jossa näytetään valtakunnallisia liikenne- ja keli-tietoja, joita ei ole tarpeen kohdistaa tietylle ohjausjärjestelmälle. Häiriö- ja vikatietoriviltä avautuu tietoikkuna, jonka avulla päivystäjä pääsee tarkaste-leman tarkemmin ao. tietoja. Tietoikkuna avautuu päivystäjän työpisteen näytölle.


KÄYTTÖLIITTYMÄN KÄYTETTÄVYYS

Järjestelmien häiriö- ja vikatiedot, jotka edellyttävät liikennekeskuksen toi-menpiteitä, esitetään käsittelylistalla ennalta määritettyjen kriteerien mukai-sessa järjestyksessä. Järjestyksessä otetaan huomioon häiriön prioriteetti ja havaitsemisajankohta. Käsittelylistalta päivystäjä ottaa tehtävän hoitaak-seen. Käsittelyikkuna avautuu päivystäjän työpisteeseen. Laajasti integ-roidussa käyttöliittymässä käsittelyikkunasta avautuu päätöksenteko-osa. Osittain integroidussa käyttöliittymässä päivystäjä pystyy käsittelyikkunasta avaamaan järjestelmäkohtaisen käyttöliittymän omaan työpisteeseen. Herätteiden ergonomiaa (informaatioergonomia, eri aistien hyväksikäyttö valvomoympäristössä) tulee parantaa nykyisestä, mikä tulee ottaa huomioon käyttöliittymän suunnittelussa. Päätöksenteko-osan sisältö vaihtelee käyttöliittymän laajuusvaihtoehdon mukaan. Laajasti integroidussa käyttöliittymässä päätöksenteko-osan toimin-tasuunnitelmat (toimintakaaviot ja päätöksentekopuut) ovat keskeisiä työka-luja tilanteiden hoidossa ja järjestelmien ohjauksessa. Järjestelmien operoin-ti tapahtuu hyvin pitkälle toimintasuunnitelmien avulla. Osittain integroidussa käyttöliittymässä päätöksenteko-osaan avautuvat muistilistat, toimintaohjekortit ja muut päätöksenteon tukitoiminnot. Päätök-senteko-osa aktivoituu automaattisesti päivystäjän käsittelyyn valitseman tilanteen perusteella. Päivystäjä voi myös itse ottaa näkyville haluamiaan toimintoja. Operointiosa sisältää järjestelmäkohtaisten ohjausehdotusten kä-sittelyn (hyväksy / hylkää) ja kriittisiä tilanteita varten ohjausjärjestelmissä valmiina olevien ohjaustilojen käynnistyksen esim. tunnelin nopean sulkemi-sen.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 43 LAAJASTI INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

8 LAAJASTI INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

8.1 Toiminnallisuus

Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä kokoaa koko tieverkon liikenne- ja ke-litilanteen, kokoaa häiriöherätteistä ja hälytyksistä priorisoidun käsittelylistan sekä sisältää liikenteen ohjausjärjestelmien ja liikenteen hallinnassa käytet-tävien muiden keskeisten järjestelmien toimintatilan seurannan ja operoin-nin. Käyttöliittymä sisältää kokonaisuudessaan tai osittain häiriönhallinnan ja toimijoiden välisen yhteistyön toiminnot, jotka nykyisin hoidetaan erillisten HäTi- ja LIITO -järjestelmien avulla. Tätä kokonaisvaltaista liikenteenhallin-nan järjestelmää käytetään valmiiden ennalta eri tilanteita varten laadittujen toimintasuunnitelmien ja -kaavioiden avulla Ruotsin tielaitoksen Tukholman liikenteenhallintakeskuksen tapaan. Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän etuna on se, että kaikki tieverkon liikenteenhallinnan tehtävät hoituvat yhdellä käyttöliittymällä. Se nopeuttaa tehtävien hoitoa ja tehostaa resurssien käyttöä muita vaihtoehtoja parem-min. Laajasti integroidun käyttöliittymän periaate on esitetty kuvassa 13.

Liikennekeskuksen valvomotila

LIHA –käyttöliittymä

Järjestelmätaso

Seuranta-järjestelmät

Tilanteen seuranta

OhjausJärjestelmän oma KL

Ohjaus-järjestelmä N

Ostetut seuranta-palvelut

Tieverkon liikenteen hallinta

Häiriötiedotus

Ohjaus-järjestelmä 1

Toimijoiden yhteistyö

Kuva 13 Laajasti integroidun LIHA-käyttöliittymän periaate

Laajasti integroidun käyttöliittymän toteutus vaatii paljon työtä. Kaikkiin ole-massa oleviin järjestelmiin tarvitsee toteuttaa uusi tiedonvaihtorajapinta ja tehdä huomattavia muutoksia sovellusohjelmiin. Ohjausjärjestelmien ope-rointitoimintojen sisällyttäminen LIHA -käyttöliittymään on haasteellinen teh-tävä, sillä järjestelmien laajuus, toteutustapa ja ikä vaihtelevat hyvin paljon, esim. yksittäinen avattava silta ja iso tunnelijärjestelmä


LAAJASTI INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

Tietojärjestelmän riittävään korkeaan vian sietokykyyn tulee kiinnittää erityis-tä huomiota arkkitehtuuri- ja teknisiä ratkaisuja määritettäessä. LIHA -käyttöliittymän vikatilanteita varten on syytä säilyttää päivystäjälle mahdolli-suus operoida järjestelmiä niiden omien käyttöliittymien avulla. Laajasti integroidun LIHA-käyttöliittymän toiminnot ja liitynnät on esitetty ku-vassa 14. Käyttöliittymän toiminnot ovat: 1. Tieverkon liikenne- ja kelitilanteen kokonaiskuvan esittäminen 2. Ohjaus- ja seurantajärjestelmien toiminta- ja tilatietojen esittäminen 3. Muiden liikenteen hallinnan järjestelmien toimintatietojen esittäminen 4. Päivystäjien huomiota vaativien tehtävien käsittelylistojen esittäminen ja

hallinta 5. Toimenpiteiden valinta ja toteutus toimintasuunnitelmien ja -kaavioiden

avulla 6. Järjestelmien operointi 7. Raportointi

Ohjausjärjestelmienoperointi


Liikenteen ja kelintilannekuvan esittäminen

Ohjausjärjestelmientilatietojen esittäminen

Palveluidenvikatietojen esittäminen

Käsittelylistojen hallinta

Päätöksenteon tuki (toimintasuunnitelmat)

Järjestelmien ja palvelu iden operointi

Raportointi

Liikenteen hallinnanintegroitu käyttöliittym

ä

Matka-ajat

Sää- ja keliHäiriötNopeudet ja

liikennemäärätVaihtuvien opasteiden

tilat

Kamera-kuvat

Laitteiden, järjestelmienja palvelu iden viat

KameroidenhallintaTienpidon tuki

ja toimijoiden yhteistoiminta

OhjausjärjestelmätHäiriötiedotus


Tieverkon ja ohjausjärjestelmien häiriö- ja tilatiedot

Kuva 14 Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnot ja liitynnät

Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä saa liikenteen ja kelin seurantajärjes-telmistä, muuttuvista ohjausjärjestelmistä sekä muista liikenteen hallinnan palveluista ja järjestelmistä kaikki keskeiset seuranta-, tila- ja vikatiedot. Ti-lannekuvan lähtötietoina toimivat tiedot matka-ajoista, keskinopeuksista, lii-kennemääristä, säästä, kelistä ja erilaista häiriöistä sekä ohjaus-järjestelmien tila- ja toimintatiedot (katso liite 4). Käyttöliittymä yhdistää niistä tieverkon liikenne-, keli- ja järjestelmätilanteen kokonaiskuvan ja esittää sen liikennekeskuksen päivystäjille graafisen käyttöliittymän avulla. Lähtökohtana on, että liikennekeskuksen kaikissa toimipisteissä käyttöliitty-män tasot ovat samanlaisia. Toimintoja voidaan rajoittaa vastuualueittain. Käyttöliittymän tilannenäkymä voi olla koko Suomi, toimipisteen vastuualue tai valittu pienempi osa-alue. Käyttäjä voi tarkentaa karttanäkymää ja tarkas-


tella tarkemmin tarvitsemiaan tietoja. Karttanäkymää tai tarkastelualuetta tarkennettaessa esitettävien tapahtumien määrä kasvaa niiden liikenteellisen merkityksen perusteella. Käyttöliittymässä näkyvien tietojen tyyppejä voi lisä-tä tai suodattaa. Tapahtumien symbolien kautta niistä on saatavilla tarkem-pia tietoja. Päivystäjä voi siirtyä LIHA -käyttöliittymän kautta muihin järjes-telmiin selailemaan tarkemmin tietyn tyyppisiä tietoja, kuten matka-aikatietoja tai keliennusteita. Häiriön tai poikkeustilanteen maantieteellisen paikan perusteella käyttöliittymä kokoaa käyttäjälle kyseisen paikan muut saatavilla olevat liikenne- ja kelitiedot sekä tiedot käytettävissä olevista seu-rantakameroista tilanteen varmistamiseksi. Liikennekeskuksen päivystäjälle LIHA -käyttöliittymä on päätyökalu liiken-teen hallinnan tehtävien hoidossa (kuva 15). Käyttöliittymä tuottaa automaat-tisesti herätteistä ja hälytyksistä priorisoidut tehtävälistat ja käsittelyjonot. Päivystäjät voivat laatia tehtäviä myös manuaalisesti. Päivystäjät ottavat teh-tävät listalta kiireellisyysjärjestyksessä mahdollisten omien vastuualueiden pohjalta. Käyttöliittymä voi myös ohjata tehtävän päivystäjälle, joka jo hoitaa ao. tilannetta tai kohdetta (esim. ohjausjärjestelmää).

LIHA -käyttöliittymäYhteinen osa

Käyttäjäkohtainen osa

LAM

Toimintatila ja tilannekuva

Esitetään järjestelmäkohtaisestitoimintatila, liikenne- ja kelitiedot sekä tekniset viatVuosaari LiikennehäiriöKaista suljettuVikaE18 Lohja – Kehä IIIHuono keliNopeusrajoitusLiikennevalotKehä I – Kalevalantie, vilkulla

Automaattinen keliin perustuva ohjaus

Automaattinen liikennetietoon perustuva ohjaus

Päätöksenteon tuki•Muistilistat•Toimintasuunnitelmat

Ohjausjärjestelmän automaattinen kameraohjaus

Ohjausjärjestelmien käyttöliittymät ja sovellusohjelmat

Käsittelylistat

Käsittelyä odottavathälytykset ja poikkeustilanteet

Käsittelyssä olevathälytykset ja poikkeustilanteet

LIITO ja muu

toimijoiden välinen yhteistyö

Tilatiedot jahälytykset

Operointi

Liikenne- ja häiriötiedotus ja muut HäTi -

toiminnot

Järjestelmien operointi•Hälytysten kuittaukset•Ohjausehdotusten kuittaukset

Digitraffic

KamerakuvatHälytysnäytöt

Matka-aikapalvelu Tiesää

Liikennetiedot ja kelitiedotVarayhteys

Raportointi•Historiatiedot

Kuva 15 Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä päivystäjän työkaluna

Tilanteen ja tehtävän hoito tapahtuu laajasti integroidun LIHA-käyttöliittymän A-vaihtoehdossa eri tilanteista ennalta laadittujen toimintasuunnitelmien ja -kaavioiden sekä niihin sisältyvien ohjeiden avulla. Kun päivystäjä ottaa teh-tävän hoitaakseen, käyttöliittymä valitsee automaattisesti tehtävän paikan ja tyypin perusteella ao. tilanteeseen sopivan toimintakaavion, ohjeet ja muisti-listat. Käyttöliittymän suppeamassa B-vaihtoehdossa päivystäjä valitsee poikkeustilanteen hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet itse, mutta käyttöliit-tymä antaa sitä varten toimintaohjeita erilaisten muistilistojen avulla. Muisti-



listat ovat huomattavasti yleisemmällä tasolla kuin toimintasuunnitelmat, mutta mahdollistavat eri asiakirjoissa olevien, tilanteeseen liittyvien tietojen linkityksen. Päivystäjät voivat operoida LIHA -käyttöliittymästä liikenteen ohjausjärjes-telmiä. Päivystäjät voivat kuitata ohjausjärjestelmien tuottamia hälytyksiä, hyväksyä ohjaussuosituksia, ohjata vaihtuvat opasteet ennalta määritettyyn ohjaustilaan ja tehdä käsiohjauksia. Käyttöliittymä välittää ohjaustiedon tie-jakson ohjausjärjestelmälle, joka toteuttaa ohjauksen. Ohjauksen mahdolli-sesti edellyttämän häiriötiedotteen laatimisen LIHA -käyttöliittymä käynnistää automaattisesti. Integroidussa LIHA -käyttöliittymässä näkyvät tilannetiedot liikenne- ja häiriö-tiedotteista ja kunnossapitäjille välitetyistä tehtävistä (LIITO -viestit). Käyttö-liittymän käsittelylistalla näkyvät liikenteen ohjauksen tehtävien lisäksi tiedot-tamiseen, tietojen välittämiseen kunnossapitäjille tai muille yhteistyökump-panille liittyvät tehtävät. Nämä tehtävät voivat olla automaattisia herätteitä mahdollisesta tarpeesta toimenpiteisiin, aikaisemmin tai tilanteen edetessä muodostettuja sovittuja tehtäviä ja tehtäviä, joita joku päivystäjistä on jo suo-rittamassa.

8.2 Toiminnallinen arkkitehtuuri

LIHA -käyttöliittymän arkkitehtuuri päätetään järjestelmän tarkemmassa määrittelyssä. Kuvassa 16 on esitetty yksi mahdollinen arkkitehtuuriratkaisu.

analysoitulähtötieto

Työasema

Palvelin

lähtötiedonanalysointi

herätteet ja tehtävät

tukitiedot

käsittelylistojenhallinta

operointikäskyjenvälitys

käyttöliittymätoimintojen hallinta(esitys/raportointi ja

ohjausten tekeminen, tiedon syöttö)

LAM- ja tiesäätiedot

Tienvarsitiedon varastointiOhjausjärjestelmät

tila- ja vika-tiedot

Kamera-kuvatVMS laitteet

Kameroidenohjauspalvelu

logiikka

Ohjaus-suositustenlaskenta Häiriö-

tiedot

Häti-järjestelmä

päätöksenteontukeminen

Käyttöliittymä (KL)

tiedonvaihtorajapinnat

Kuva 16 Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnalliset osat ja liityn-nät

Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän avulla liikennekeskuksen päivystä-jä pystyy hoitamaan koko tieverkon liikenteen hallinnassa tarvitsemansa seuranta- ja ohjaustoimintojen sekä muut toiminnot tilanteen seurannasta ohjausten tekemiseen. Ohjaus- ja seurantajärjestelmistä välitetään tiedon-vaihtorajapinnan kautta kaikki tila-, vika-, seuranta-, heräte- ja liikennehäiriö-tiedot käyttöliittymään, joka vastaa lähtötietojen analysoinnista ja esittämi-


sestä. Päivystäjällä ei ole tarvetta siirtyä muihin järjestelmiin, koska hän saa kaiken tarvitsemansa tiedon LIHA -käyttöliittymästä. LIHA -käyttöliittymä mallintaa ja esittää tietoja useilla eri tarkkuus- ja priori-teettitasoilla. Analysoitua lähtötietoa varastoidaan käyttöliittymän tietovaras-toihin. Lähtötietojen perusteella järjestelmä muodostaa herätteitä ja tehtäviä, jotka esitetään käyttöliittymän karttapohjalla ja käsittelylistoilla. Järjestelmä mallintaa tehtävät ja niihin liittyvät päätökset hierarkkisina ete-nemispolkuina, toimintasuunnitelmina ja -kaavioina. Tätä varten tehtävät ja päätöksissä tarvittavat erilaiset vaihtoehdot ja niihin liittyvä päätöksenteon tukiaineisto mallinnetaan ja muokataan etenemispolkuihin liitettävissä ole-vaan muotoon. Tehtävän edetessä käyttäjä voi LIHA -käyttöliittymässä mm. ohjata kameroita tai hakea muuta tarvittavaa lisätietoa tilanteen varmistami-seksi. Toimintasuunnitelman käsittelyssä LIHA -käyttöliittymä muodostaa tarvittavat vaihtuvien opasteiden ohjauskäskyt ja välittää ne ohjausjärjestel-miin. Käyttäjän ei tarvitse siirtyä ohjausjärjestelmiin, koska kaikki tarvittavat ohjaustoiminnot voidaan tehdä LIHA -käyttöliittymässä.

8.2 Liikenne- ja kelitilanteen esittäminen

Päivystäjän tehtävänä on arvioida, onko tieverkolla tapahtuva häiriö tai poik-keustilanne sellainen, että se edellyttää päivystäjän toimenpiteitä esim. lii-kenne- tai häiriötiedotteen laatimista. Sitä varten LIHA -käyttöliittymässä näytetään tieverkon liikenne- ja kelitiedot kuten A.1 Liikennetilanneluokka tiejaksoittain (jatkuvasti näkyvillä) A.2 Keliluokka tiejaksoittain tai alueittain (jatkuvasti näkyvillä) A.3 LAM -pisteiden mittaustiedot ja muut liikennetilanneluokituksessa käy-

tettävät liikenne-tiedot (nähtävissä erillisellä alasivulla) A.4 Tiesääasemien tiedot (nähtävissä erillisellä alasivulla) Sujuvaa liikennetilannetta ja normaalia keliä ei välttämättä tarvitse erikseen esittää. Kun esitetään vain normaalista poikkeava tilanne, sen huomioarvo on suurempi. Muuttuvista ohjausjärjestelmistä päivystäjä seuraa ja arvioi, onko järjestel-män toteuttama tai ehdottama ohjaus tilanteeseen sopiva. Sitä varten LIHA -käyttöliittymässä näytetään kaikki järjestelmän toimintaan vaikuttavat paikal-liset liikenne- ja kelitiedot. Näitä ovat B.1 Ohjausjärjestelmien LAM -pisteiden keskinopeus- ja liikennemäärätie-

dot B.2 Ohjausjärjestelmien ruuhka- ja jonoilmaisimien varausaste B.3 Ohjauksessa käytettävät tiesäätiedot Keskinopeus eli ns. nopeussuure on yleisimmin liikennetilanneohjauksessa käytetty liikennetieto. Uusimmissa järjestelmissä ohjaustietona käytetään myös ruuhka- tai jonoilmaisimien varausastetta. Järjestelmäkohtaisen häly-tysrajan alittava keskinopeus tai hälytysrajan ylittävä varausaste varustetaan hälytyssymbolilla ja esitetään LIHA -käyttöliittymän hälytysnäkymässä.



LIHA -käyttöliittymässä näytetään myös ohjausjärjestelmän alueen matka-aikatieto, jos sellainen on saatavissa ja matka-aika on suurempi kuin ennalta asetettu hälytysraja. Tiesääasemien tiedoista näytetään keliohjauksessa käytettävät tiedot, kuten tienpinnan lämpötila, sade, kitka, näkyvyys ja tuulen nopeus. Järjestelmän ohjauksessa käytettävän keli- tai olosuhdeluokan muuttuessa käyttöliittymä tuottaa herätteen (symboli). Käyttöliittymässä näytetään kunkin ohjausjärjestelmän alueella olevat kame-roiden tunnukset ja tilatiedot muodossa ”ok” / ”vika”. Päivystäjä saa käyttöliit-tymän kameralinkin kautta ohjattua kuvan haluamaansa paikkaan joko näyt-töseinälle tai oman työasemansa kamerakuvien hallintanäytölle.

8.3 Järjestelmän toimintatilan esittäminen

Ohjausjärjestelmän toimintatiedoista LIHA -käyttöliittymässä esitetään 1. järjestelmän ohjaustila 2. ohjauslaitteiden tilatieto laitteen tilan poiketessa perustilasta 3. vikatiedot priorisoituna ja luokiteltuna Ohjausjärjestelmän ollessa perustilassa näytetään ”OK” tai sopiva normaalia toimintaa kuvaava symboli. Järjestelmän tilan poiketessa perustilasta näyte-tään poikkeavan ohjaustilan tunnus tai nimi ja lyhyt selite esim. tunnelissa ”Kehä I länteen liikenne pysäytetty” tai ”Kehä I länteen kaista suljettu” tai ”Ohjausjakso 1, nopeusrajoitus 60 km/h”. Myös poikkeavan ohjauksen syy näytetään, esim. ”Nopeusrajoitus 60 km/h, huono keli”. Mikäli järjestelmän toimintatila on muu kuin perustila, esitetään käyttöliitty-mässä keskeisten ohjauslaitteiden tilat. Tällaisia laitteita ovat mm. nopeusra-joitus- ja varoitusmerkit, liikenteen pysäytysvalot tunneleissa ja puomit. LIHA -käyttöliittymässä näytetään järjestelmien vikatiedot, jotka edellyttävät ohjaustoimenpiteitä joko automaattisesti tai päivystäjän käynnistämänä tai estävät ja rajoittavat järjestelmän toimintaa. Vikatiedot esitetään käyttöliitty-mässä priorisoituna vakavuusasteen mukaan. Järjestelmän toiminnan estä-vien tai toimintaa rajoittavien vikojen prioriteetti on korkeampi kuin muilla vi-oilla. Vikatiedot luokitellaan vähintään ohjauslaitevikoihin, tietoliikennevikoi-hin, sähkönsyötön vikoihin ja muihin vikoihin.

8.4 Tehtävien käsittelylistat

Päivystäjän toimenpiteitä vaativat tilanteet kootaan käsittelylistaan tai -jonoon, jolle on LIHA -käyttöliittymässä oma näkymänsä. Listassa tilan-teet näytetään kiireellisyyden mukaan priorisoidussa järjestyksessä. Käsitte-lyssä olevat tilanteet näytetään erillisellä listalla. Tilanteiden priorisointijärjestys muodostuu tilanteen ja sen seurausten vaka-vuusasteen mukaan esimerkiksi seuraavasti:


1. palohälytykset (tunnelijärjestelmissä) 2. väärään suuntaan ajavien hälytykset 3. liikenteen pysäyttämistä tai kaistan sulkemista edellyttävät tilanteet 4. nopeusrajoituksen alentamista edellyttävät tilanteet esim. huono keli 5. liikennevalot vian takia pois toiminnasta 6. liikennettä rajoittavat huoltotyöt 7. muut huoltotyöt Kun päivystäjä ottaa listalla olevan tilanteen tai tehtävän hoitaakseen, avau-tuu päivystäjän työpisteen LIHA -käyttöliittymän näytölle tilanteen käsittelyik-kuna / -näkymä. Tehtävä siirretään käsittelyssä olevien listalle ja tehtävärivil-le kirjataan käsittelyn aloitusaika ja käsittelijän tiedot. Kun käsittelijä kuittaa tilanteen ja tehtävän hoidetuksi, kirjataan tehtäväriville käsittelyn lopetusaika ja tehtävä poistuu käsittelyssä olevien listalta käsiteltyjen tehtävien tietova-rastoon. Päivystäjä voi liittää raportointityökalulla omat merkinnät ja havain-not tapahtumasta. Samaan tapahtumaan tai tilanteeseen liittyvät hälytykset kootaan LIHA -käyttöliittymässä yhtenä tilanteena esim. muodossa ” pysähtynyt ajoneuvo, useita”. Tunnelijärjestelmissä käytetyt automaattiset häiriönhavaintojärjes-telmät tuottavat samasta tilanteesta useita hälytyksiä. Kaistalle pysähtynyt ajoneuvo aiheuttaa ensin yhden hälytyksen pysähtyneestä ajoneuvosta, mutta ruuhka-aikana sen jälkeen saattaa tulla useita hälytyksiä ensin hitaista ajoneuvoista ja sen jälkeen useita hälytyksiä pysähtyneestä ajoneuvosta. Saman tilanteen hälytysten niputus nopeuttaa tilanteen hoitoa. Hälytysten niputuksen tulee kuitenkin olla osittain jälkikäteen päivystäjän tekemää esim. raportoinnin yhteydessä. Muuten uusi erillinen tilanne saattaa jäädä huo-maamatta, jos niputus tapahtuu täysin automaattisesti. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää toiminnot ennalta tiedossa olevien poikkeustilanteiden ja tapahtumien, kuten kunnossapitotyön, hallin-taan. Nykyisin tilannetiedot ja poikkeusohjausten tarve kirjataan ennakolta liikennekeskuksen HäTi -järjestelmään, joka hälyttää päivystäjää aloittamaan tilanteen käsittely. Tavoitetilassa LIHA -käyttöliittymä tuottaa herätteet ennal-ta tiedossa olevien tapahtumista. Ottamalla tilanteen käsittelyyn ohjauksen LIHA -käyttöliittymästä, hälytys kuittaantuu HäTi -järjestelmässä. Tilanteen käsittelyikkunasta päivystäjä pääsee tekemään myös tilanteen mahdollisesti vaatimat poikkeusohjaukset. Pitkään jatkuvista tilanteista esim. kunnossapitotyöstä näytetään aloittaneen käsittelijän tiedot ja päivystäjän kirjaama ennakkotieto päättymisajankohdas-ta. LIHA -käyttöliittymä antaa herätteen ennen päättymisajankohtaa. Lisäksi pitkään jatkuvat tilanteet voidaan pitää tehtävälistan (erillisessä osassa) tar-vittaessa aktiivisena koko toimenpiteen ajan.

8.5 Toimintasuunnitelmat, päätöksenteon tuki ja raportointi

Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän A-vaihtoehdossa poikkeustilanteen käsittely ja toimenpiteiden valinta tapahtuu eri tilanteita varten ennalta laadit-tujen toimintasuunnitelmien ja ohjeiden avulla. Toimintasuunnitelmat ovat päätöksentekopuun muotoon laadittuja kaavioita, jotka sisältävät valmiiksi mietittynä tilanteen vaatimat toimenpiteet oikeassa järjestyksessä. Toiminta-suunnitelmia on tuhansia ja ne ovat toimipistekohtaisia.



Toimintasuunnitelma aktivoituu tapahtuman tyypin ja paikan mukaan sekä automaattisesti järjestelmän antamasta hälytyksestä tai päivystäjän tapah-tumakirjauksesta. Hälytys voi olla huonon kelin hälytys, tieosan matka-aikahälytys, pysähtynyt ajoneuvo tunnelissa, onnettomuus jne. Päätöksente-kopuu sisältää vaihtoehtoisia etenemispolkuja, jotka päivystäjä valitsee vas-taamalla yksinkertaisiin tilannekyselyihin kyllä tai ei. Esimerkki yhdestä Tuk-holman liikenteenhallintakeskuksessa käytössä olevasta päätöksenteko-puusta on esitetty kuvassa 5 luvussa 3.1. Laajasti integroidun LIHA -käyttöliittymän B-vaihtoehdossa poikkeustilanteen käsittely ja toimenpiteiden valinta tapahtuu ilman toimintasuunnitelmia. Päi-vystäjä valitsee tilannetietojen pohjalta ohjaustoimenpiteet ja operoitavat jär-jestelmät. Käyttöliittymä näyttää tilanteeseen ja operoitavaan järjestelmään liittyvät asiat muistilistana tai vastaavalla tavalla kuin nykyisin käytössä ole-vat järjestelmäkohtaiset eri tilanteiden toimintaohjeet. Liikennehäiriöiden ja kelihäiriöiden oikeellisuuden varmistaminen ja ohjaus-toimenpiteitä vaativien tilanteiden hallinta edellyttää kamerakuvaa kohteesta. Kamerakuvien ohjaus ns. hälytysnäyttöihin voidaan joko integroida LIHA -käyttöliittymään tai se voidaan hoitaa päivystäjän työpisteeseen sisältyvästä kameroiden ja esitysjärjestelmän hallintakäyttöliittymästä. Asia tarkentuu käyttöliittymän tarkemmassa määrittelyssä. Toimintasuunnitelmien lisäksi LIHA -käyttöliittymä sisältää tarvittavat ohjeet ja raportointitoiminnot kuten järjestelmäkohtaiset ohjauspolitiikat poikkeustilanteiden toimintaohjekortit toimintaohjeet keskeisiä laitevikoja varten dokumentointityökalut (mitä, milloin ja miksi) raportointi muille järjestelmille ja toiminnan kehittämistä varten sekä tarvittaessa linkit liikennekeskuksen muun toiminnan kuten esim. tiedot-

tamisen ohjeistamiseen liittyviin ohjekortteihin. Ohjauspolitiikat ja poikkeustilanteiden toimintaohjekortit ovat pohjana toimin-tasuunnitelmille. Raportointitoimintojen avulla päivystäjä voi hakea ja esittää jälkikäteen liikenteen hallinnan palvelujen tuottamiseen liittyvät tilanteet ja toimenpiteet. Käyttöliittymä sisältää dokumentointisovelluksen, jonka avulla päivystäjä kir-jaa kunkin hoitamansa poikkeustilanteen tai tehtävän toimenpiteet. Doku-mentointi tapahtuu valmiilla lomakepohjilla, johon järjestelmä automaattisesti esitäyttää tilanteen ja tehtävän tiedot päivystäjän täydennettäväksi. Erityises-ti pitkään jatkuvissa tilanteissa, joissa tilanteen hoitaa loppuun eri päivystäjä, dokumentointisovellus helpottaa päivystäjien tehtävien hoitoa, kun aikai-semmin ao. tilanteessa tehdyt toimenpiteet ovat nopeasti ja kattavasti päi-vystäjien nähtävissä.


8.6 Järjestelmien operointi

Ohjausjärjestelmien operointi LIHA -käyttöliittymän avulla helpottaa ja no-peuttaa päivystäjän reagointia poikkeustilanteiden vaatimien ohjausten ja muiden toimenpiteiden käynnistämisessä. Laajasti integroidussa LIHA käyttöliittymän A-vaihtoehdossa ohjaus tapahtuu eri tilanteita varten laadittujen toimintasuunnitelmien ja -kaavioiden avulla kohdassa 8.5 esitetyllä tavalla. B-vaihtoehto ei sisällä toimintasuunnitelmia ja siinä päivystäjä valitsee tilannetietojen pohjalta tarvittavat ohjaustoimenpi-teet. Käyttöliittymän hälytykset kohdistetaan ohjausjärjestelmiin. Esimerkiksi laajan alueen huonon kelin hälytys aiheuttaa useita ohjausjärjestelmiä kos-kevia häiriöherätteitä. Käyttöliittymä sisältää ainakin seuraavat ohjaustoiminnot muuttuvien ohjaus-järjestelmien hallintaan: 1. hälytysten ja herätteiden varmistukset ja kuittaukset 2. keliehdotusten käsittely 3. ohjausehdotusten käsittely 4. ohjaustilan ja sekvenssin käynnistys 5. ryhmäohjaukset ja kriittisten laitteiden käsiohjaukset Päivystäjä pystyy kuittaamaan hälytykset ja herätteet sekä keli- ja ohjauseh-dotukset LIHA -käyttöliittymän avulla. Päivystäjän ei tarvitse siirtyä käyttöliit-tymistä toiseen kuittaamassa hälytyksiä ja ohjausehdotuksia. Tämä nopeut-taa toimintaa erityisesti tilanteissa esim. erittäin huonolla kelillä, joissa häly-tyksiä ja ohjausehdotuksia tulee useasta järjestelmästä samanaikaisesti. Ohjausjärjestelmän ohjausehdotus esitetään LIHA -käyttöliittymän käsittely-listalla. Kun päivystäjä ottaa käsittelylistalta tilanteen hoitaakseen, avautuu päivystäjän työpisteen näytölle ao. tilanteen toimintakaavio (päätöksenteko-puu). Tilanne siirtyy käsittelyssä olevien tilanteiden listalle. Päivystäjä jatkaa tilanteen hoitoa toimintakaavion avulla. Kaavion kautta tapahtuu ohjauseh-dotusten kuittaus ja muut ohjaukset. Lisäksi kaavioiden kautta päivystäjä pääsee tekemään tilanteessa tarvittavat muut liikenteen hallinnan tehtävät, esim. häiriötiedotteen laatimisen. Kun päivystäjä hyväksyy toimintakaavion suoritetuksi, tilanne kuittaantuu päättyneeksi ja poistuu käsittelyssä olevien listalta. Monet poikkeustilanteet aiheuttavat ohjausjärjestelmässä useita ohjauseh-dotuksia. Ohjausehdotukset ja hälytykset järjestelmästä, jota päivystäjä on parhaillaan käyttämässä, kirjautuvat LIHA -käyttöliittymässä suoraan käsitte-lyssä olevien tilanteiden listalle ja ohjautuvat ao. päivystäjän käyttäjäkohtai-seen osaan.

8.7 Liikenne- ja häiriötiedotus

Päivystäjä pystyy integroidun LIHA -käyttöliittymän avulla laatimaan nykyisin HäTi-järjestelmällä tuotettavia liikenne- ja häiriötiedotteita ja LIITO -järjestelmällä tuotettavia viestejä yhteistyökumppaneille. Toiminnot integroi-daan kokonaisuudessaan tai osittain LIHA -käyttöliittymään tai LIHA -käyttöliittymästä pääsee siirtymään ao. erillisjärjestelmään. Turhiksi todettu-



jen hälytysten ja herätteiden kuittaus onnistuu suoraan LIHA -käyttöliittymässä ja kuittaustieto välittyy automaattisesti lähdejärjestelmiin. Käyttäjän siirtyessä LIHA -käyttöliittymästä erillisjärjestelmään, välittyy mu-kana tarpeellinen tieto. Esimerkiksi, jos liikenteen ohjausjärjestelmästä on saatu heräte ohjausjärjestelmän toimintahäiriöstä, siirtyvät perustiedot toi-mintahäiriöstä häiriötiedotteen lähtökohdaksi. Päivystäjän operoidessa eril-lisjärjestelmää tarvittavat tilatiedot päivittyvät automaattisesti LIHA -käyttöliittymän tilannekuvaan ja käsittelylistaan. Esimerkiksi käsittelyjonossa näkyy, että päivystäjä on aloittanut tiedotteen laatimisen tai tiedote on lähte-nyt.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 53 OSITTAIN INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

9 OSITTAIN INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

9.1 Toiminnot

Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä muodostaa yhdessä muiden järjes-telmien käyttöliittymien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä kokoaa ja esittää keskitetysti ja ajantasaisesti ohjausjär-jestelmien akuutit, reagointia ja toimenpiteitä vaativat hälytykset, toimintati-lamuutokset ja ohjausehdotukset liikennekeskuksen päivystäjien toimenpitei-tä varten. LIHA -käyttöliittymä käsittää tilanneseurannan ja herätelistan. Päi-vystäjä pystyy käyttöliittymästä kuittaamaan hälytyksiä ja ohjausehdotuksia sekä siirtymään järjestelmien omiin käyttöliittymiin tekemään ohjaustoimen-piteitä ja katselemaan tilannetietoja tarkemmin. Osittain integroidun periaate on havainnollistettu kuvassa 17.

Järjestelmätaso


Seuranta-järjestelmät

LIHA -käyttöliittymä

Järjestelmän oma KL

Järjestelmän oma KL


Tilanteen seuranta

Ohjaus



HäiriötiedotusToimijoiden yhteistyö

Kuva 17 Osittain integroidun käyttöliittymän periaate

Osittain integroidun LIHA -käyttöliittymän etu verrattuna pelkällä keskitetyllä tilanneseurannalla varustettuun käyttöliittymään on nopeampi operointi. Ot-taessaan LIHA -käyttöliittymässä tilanteen käsittelyyn päivystäjä saa samalla avattua järjestelmän oman käyttöliittymän. Ohjausjärjestelmien sovellusoh-jelmiin ei tarvita läheskään niin paljon muutoksia kuin laajasti integroidussa vaihtoehdossa. Kokonaisuuden viansietokyky on jonkin verran parempi kuin laajasti integroidulla käyttöliittymällä. Päivystäjä voi hoitaa tilanteen järjes-telmäkohtaisella käyttöliittymällä, jos LIHA -käyttöliittymä vikaantuu. Haittana on se, että päivystäjät joutuvat opettelemaan sekä LIHA -käyttöliittymän että ao. toimipisteen vastuulla olevien järjestelmien omien käyttöliittymien käytön. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä käsittää tiejaksojen ja tunneleiden muuttuvat ohjausjärjestelmät, erityiskohteiden (raja-asemat, sillat) ohjausjär-


OSITTAIN INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

jestelmät, pistemäiset kohteet (liittymien nopeusrajoitukset) sekä pidemmällä aikavälillä myös liittymien liikennevalot. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä palvelee liikenteen ohjausjärjestelmi-en käyttöä (kuva 18). Käyttöliittymän toiminnot ovat: 1. Paikallisten (ohjausjärjestelmän alueen) liikenne- ja kelitietojen esittämi-

nen 2. Liikenteen ohjauslaitteiden toiminta- ja tilatietojen esittäminen 3. Ohjausjärjestelmiä koskevien tehtävien käsittelylistojen esittäminen ja

hallinta 4. Toimenpiteiden valinnan ja päätöksenteon tukeminen muistilistojen ja

ohjeiden avulla 5. Ohjausjärjestelmien operointi 6. Raportointi



Liikenteen ja kelintilannekuvan esittäminen

Ohjausjärjestelmientilatietojen esittäminen

Palveluidenvikatietojen esittäminen

Käsittelylistojen hallinta

Päätöksenteon tuki (muistilistojen avulla)

Ohjausjärjestelmien operointi (rajoitetut toiminnot)

Raportointi

Liikenteen hallinnanintegroitu käyttöliittym

ä

Matka-ajat

Sää- ja keliHäiriötNopeudet ja

liikennemäärätVaihtuvien opasteiden

tilat

Kamera-kuvat

Laitteiden, järjestelmienja palveluiden viat

Kameroidenhallinta Ohjausjärjestelmät


Tieverkon ja ohjausjärjestelmien häiriö- ja tilatiedot

Tienpidon tukija toimijoiden yhteistoiminta

Häiriötiedotus

Kuva 18 Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä kattaa osan laajasti integroidun käyttöliittymän toiminnallisuudesta (värillä korostettu osa)

Ohjausjärjestelmien tehokas käyttö poikkeustilanteissa edellyttää, että päi-vystäjällä on ajan-tasainen ja kattava tilannekuva järjestelmän toimintatilasta sekä vallitsevasta liikenne- ja kelitilanteesta. Järjestelmien toimintatila on nähtävissä tila- ja vikatietojen avulla. Liikennetilanne havainnollistetaan päi-vystäjälle keskinopeustiedon, liikennemäärien ja liikenteen häiriötietojen avulla. Liikenne- ja kelitilanteen esittäminen, järjestelmien toimintatilan esittäminen sekä käsittelylistat ovat vastaavia kuin luvuissa 8.3 – 8.4 kuvatut laajasti in-tegroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnot. Osittain integroidussa käyttöliitty-mässä ao. toiminnot sisältävät vain ohjausjärjestelmät ja niiden vaikutusalu-eet (kuva 19).


Kamerakuva on välttämätön päivystäjälle erityisesti tunnelijärjestelmissä, joissa tilanteen varmistaminen liikkuvan kuvan avulla ennen ohjaustoimenpi-teiden toteutusta ja niiden jälkeen on turvallisen toiminnan kannalta elintär-keää. Kamerakuvien ohjaus liikennekeskuksen hälytysnäyttöihin voidaan jo-ko integroida LIHA -käyttöliittymään tai se voidaan hoitaa kameroiden erilli-sen hallintakäyttöliittymän avulla. Asia tarkentuu käyttöliittymän tarkemmas-sa määrittelyssä.

LIHA -käyttöliittymäYhteinen osa

Käyttäjäkohtainen osa

HÄTILiikenne- ja

häiriötiedotus

Digitraffic

Tiesää

Matka-aikapalvelu

LAM

KamerakuvatHälytysnäytöt

Toimintatila ja tilannekuva

Esitetään järjestelmäkohtaisestitoimintatila, liikenne- ja kelitiedot sekä tekniset viatVuosaari LiikennehäiriöKaista suljettuVikaE18 Lohja – Kehä IIIHuono keliNopeusrajoitusLiikennevalotKehä I – Kalevalantie, vilkulla

Automaattinen keliin perustuva ohjaus

Automaattinen liikennetietoon perustuva ohjaus

Häiriöhälytykset

Päätöksenteon tuki•Muistilistat•Toimintasuunnitelmat

LiikennetiedotKelitiedot

Ohjausjärjestelmän automaattinen kameraohjausOhjausjärjestelmien

käyttöliittymät ja sovellusohjelmat

Järjestelmien operointi•Hälytysten kuittaukset•Ohjausehdotusten kuittaukset

Käsittelylistat

Käsittelyä odottavathälytykset ja poikkeustilanteet

Käsittelyssä olevathälytykset ja poikkeustilanteet

LIITO

Tilatiedot ja hälytykset

Operointikomennot ja ohjausjärjestelmän omankäyttöliittymän avaus

Kuva 19 Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä päivystäjän työkaluna

Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää keskeiset ohjaustoiminnot: 1 hälytysten ja herätteiden kuittaukset 2 keliehdotusten käsittely 3 ohjausehdotusten käsittely 4 turvallisuudelle kriittisten ohjausten käynnistys Päivystäjä pystyy kuittaamaan hälytykset ja herätteet sekä keli- ja ohjauseh-dotukset LIHA -käyttöliittymän avulla. Päivystäjän ei tarvitse siirtyä ohjausjär-jestelmän omaan käyttöliittymään kuittaamaan hälytystä ja keli- tai ohjaus-ehdotusta. Tämä nopeuttaa toimintaa erityisesti tilanteissa, esim. erittäin huonolla kelillä, joissa hälytyksiä ja ohjausehdotuksia tulee useasta järjes-telmästä samanaikaisesti. Lisäksi LIHA -käyttöliittymästä voidaan käynnistää turvallisuuden kannalta kriittisiä tilanteita varten ohjausjärjestelmissä valmii-na olevat ohjaukset esim. tunnelin sulkeminen. Ohjausjärjestelmän ohjausehdotus esitetään LIHA -käyttöliittymän käsittely-listalla. Kun päivystäjä ottaa käsittelylistalta tilanteen hoitaakseen, avautuu päivystäjän työpisteen näytölle ohjausnäkymä. Tilanne siirtyy käsittelyssä olevien tilanteiden listalle. Päivystäjä jatkaa tilanteen hoitoa. Kun tilanne on


OSITTAIN INTEGROITU LIHA -KÄYTTÖLIITTYMÄ

hoidettu toimintaohjeiden mukaisesti, päivystäjä kuittaa tilanteen päätty-neeksi. Monet poikkeustilanteet aiheuttavat ohjausjärjestelmässä useita ohjauseh-dotuksia. Ohjausehdotukset ja hälytykset järjestelmästä, jota päivystäjä on parhaillaan käyttämässä, kirjautuvat LIHA -käyttöliittymässä suoraan käsitte-lyssä olevien tilanteiden listalle ja ohjautuvat ao. päivystäjän käyttäjäkohtai-seen osaan. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää tilanteiden hoitoon ja ohjaus-toimenpiteiden valintaan liittyvän päätöksenteon tueksi toimintaohjeita ja muistilistoja. Näitä tarvitaan erityisesti sellaisia poikkeustilanteita varten, joissa päivystäjän tarvitsee tehdä useita erilaisia toimenpiteitä lyhyen ajan sisällä usealle järjestelmälle ja monen toimijan kanssa yhteistyössä. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää toimintaohjeita ohjausjärjes-telmien toimintaan vaikuttavista tilanteista sekä dokumentointityökaluja päi-vystäjän toimenpiteistä seuraavasti: järjestelmäkohtaiset ohjauspolitiikat poikkeustilanteiden toimintaohjekortit toimintaohjeet keskeisiä laitevikoja varten huonon kelin muistilistat dokumentointityökalut (mitä, milloin ja miksi) raportointi muille järjestelmille (esim. liikennetiedotteita varten)

Järjestelmäkohtaiset ohjauspolitiikat ja poikkeustilanteiden toimintaohjekortit sisällytetään LIHA -käyttöliittymään. Näin päivystäjä saa toimintaohjekortin näkyviin nopeasti. Käyttöliittymän toimintaohjeluetteloon voidaan sisällyttää myös poikkeustilanteiden hoidossa tarvittavat varareittisuunnitelmat. Poikkeustilanteita, joita ei ole kohdistettu järjestelmään ja jotka eivät aiheuta järjestelmäkohtaisia herätteitä, varten laaditaan muistilistat muistuttamaan päivystäjää tilanteen edellyttämistä tehtävistä. Muistilistat ovat toimipistekoh-taisia ja ne tulevat automaattisesti näkyviin ennalta määritetyissä hälytysti-lanteissa, esimerkiksi huonon kelin hälytyksestä tai tietyn tieosan matka-aikahälytyksestä. Käyttöliittymä sisältää dokumentointisovelluksen, jonka avulla päivystäjä kir-jaa kunkin hoitamansa poikkeustilanteen tai tehtävän toimenpiteet. Doku-mentointi tapahtuu valmiilla lomakepohjilla, johon järjestelmä automaattisesti esitäyttää tilanteen ja tehtävän tiedot ja jota päivystäjä täydentää. Erityisesti pitkään jatkuvissa tilanteissa, joissa tilanteen hoitaa loppuun eri päivystäjä, dokumentointisovellus helpottaa päivystäjien tehtävien hoitoa, kun aikai-semmin ao. tilanteessa tehdyt toimenpiteet ovat nopeasti ja kattavasti päi-vystäjien nähtävissä.


Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä käsittää tilanneseurannan ja herätelis-tan, mutta sen lisäksi käyttäjä pääsee käyttöliittymän kautta siirtymään jär-jestelmien omiin käyttöliittymiin hakemaan tarkempia tietoja tai tekemään vaativampia ohjaustoimenpiteitä. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä


muodostaa yhdessä järjestelmien omien käyttöliittymien kanssa käyttäjälle yhtenäisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät LIHA -käyttöliittymäsovelluksen ja muiden järjestelmien toiminnallisuus (kuva 20).

Palvelin

lähtötiedonsuodatus


tukitiedot


operointikäskyjenvälitys

käyttöliittymätoimintojen hallinta(esitys/raportointi ja

tiedon syöttö)


varastointi

Ohjausjärjestelmät


Kamera-kuvat

VMS laitteet


Ohjaus-suositustenlaskenta

Häiriö-tiedot

Häti-järjestelmä

operointi

ohjaus

Tievarsitiedonesitys- ja raportointi

Työasema

esitys- ja raportointi esitys


Käyttöliittymä (KL)KL KL KL KL

Kuva 20 Osittain integroidun LIHA -käyttöliittymän toiminnalliset osat ja liityn-nät

Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää toiminnallisuudet: 1. Liitettyjen järjestelmien lähtötietojen suodattamiseen ja yhdistelyyn 2. Käsittelylistojen hallintaan, sisältäen herätteiden ja tehtävien muodosta-

misen, tehtävien osoittamisen tietyille käyttäjille, tehtävien käsittelyn ja päättämisen.

3. Käyttöliittymätoiminnot, sisältäen a. tilannekuvan ja herätteiden esittämisen, b. käsittelylistojen ja yksittäisten tehtävien käsittelyn, c. ohjausehdotusten kuittaukset ja rajoitettujen ohjausten tekemisen d. eri tilanteisiin päätöksenteon tukimateriaalin esittämisen sekä e. raportoinnin tilanteista ja toimenpiteistä jälkikäteen

4. Operointikäskyjen välitykseen ohjauspalvelimille LIHA -käyttöliittymäjärjestelmä käyttää muiden tietovarastojen tietoja muut-tuvien opasteiden ja muiden järjestelmien tilasta ja vioista sekä liikenne- ja kelitiedoista, eikä pääsääntöisesti varastoi näitä tietoja uudelleen. LIHA -käyttöliittymäjärjestelmään varastoitavia tietoja ovat herätteet ja tehtävät se-kä niiden käsittelyhistoria sekä päätöksenteon tukitiedot ja materiaalit. LIHA -käyttöliittymään integroitujen muiden järjestelmien (seuranta- tai ohja-usjärjestelmien) käyttöliittymät esitetään osana LIHA -käyttöliittymää. Toisen järjestelmän käyttöliittymä voi avautua ikkunana LIHA -käyttöliittymään tai LIHA -käyttöliittymästä voidaan siirtyä muiden järjestelmien käyttöliittymiin. Käyttäjä siirtyy hakemaan tarkempaa tietoa tai tekemään vaativampia ohja-ustoimenpiteitä kyseiseen järjestelmään.


KESKITETTY TILANNESEURANTA

10 KESKITETTY TILANNESEURANTA

10.1 Toiminnot

Suppeimmassa muodossaan LIHA -käyttöliittymä sisältää toiminnot, joiden avulla eri ohjausjärjestelmien toiminta- ja tilatiedot, ohjausjärjestelmien alu-een paikalliset keli- ja liikennetiedot sekä häiriöherätteet ja hälytykset saa-daan koottua yhteen sekä esitettyä keskitetysti ja priorisoituna liikennekes-kuksessa. Käyttöliittymän näkymät muokataan toimipistekohtaisesti. Käyttöliittymä si-sältää herätelistan ja käsittelyssä olevien tilanteiden listan. Tehtävät esite-tään herätelistalla priorisoituna ja eri prioriteettiluokkien herätetaso vaihtelee (teksti, vilkkuva hälytys, ääni). Priorisointia on käsitelty luvussa 8.4. Tiedonsiirto on yksisuuntaista. Järjestelmien tuottamien hälytysten ja herät-teiden kuittaukset sekä järjestelmien operointi tapahtuu järjestelmien omien käyttöliittymien avulla. Päivystäjän ottaessa tilanteen hoitaakseen hän kuit-taa sen keskitetyltä herätelistalta. Se siirtyy käsittelyssä olevien listalle. He-räte tai hälytys poistuu keskitetyn tilanneseurannan käsittelylistalta vasta, kun se on kuitattu ohjausjärjestelmän oman käyttöliittymän kautta. Keskite-tyn tilanneseurannan käyttöliittymän periaate on esitetty kuvassa 21.

Järjestelmätaso


LIHA -käyttöliittymäJärjestelmän

oma KLJärjestelmän

oma KL


Tilanteen seuranta

Ohjaus



HäiriötiedotusToimijoiden yhteistyö

Kuva 21 Keskitetyn tilanneseurannan käyttöliittymän periaate

Keskitetyn tilanneseurannan etuna muihin vaihtoehtoihin verrattuna ovat oh-jausjärjestelmiin tarvittavien muutosten vähäisyys ja lyhyt toteutusaika, min-kä myötä investointi- ja ylläpitokustannukset ovat selkeästi muita vaihtoehto-ja pienemmät.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 59 KESKITETTY TILANNESEURANTA

Keskitetty tilanneseuranta ei vaadi suuria muutoksia ohjausjärjestelmien so-vellusohjelmiin ja palvelimiin. Tiedonvaihtorajapinta on yksisuuntainen. Keskitetty tilanneseuranta nopeuttaa poikkeustilanteiden havaitsemista. Puutteena on se, että päivystäjä joutuu tilannetta käsitellessään siirtymään useiden käyttöliittymien välillä, mikä hankaloittaa toimintaa ja syö päivystäjän resursseja kiireisinä aikoina.


Keskitetty tilanneseuranta kokoaa yhteen ohjaus- ja seurantajärjestelmien toiminta- ja tilatiedot (ml. ohjausjärjestelmien alueen keli- ja liikennetiedot), häiriöherätteet ja hälytykset ja esittää ne yhtenäisellä tavalla käyttäjille. Oh-jausjärjestelmien operointi tapahtuu täysin niiden omien käyttöliittymien avul-la. Keskitetyn tilanneseurannan toiminnallinen arkkitehtuuri on esitetty ku-vassa 22.

Työasema

Palvelin

Lähtötiedonsuodatus



käyttöliittymätoimintojen hallinta(tilannetiedon, herätteiden

ja tehtävien esitys)


varastointi

Ohjausjärjestelmät


Kamera-kuvat

VMS laitteet


Ohjaus-suositustenlaskentaoperointi

ohjaus

Tievarsitiedonesitys- ja raportointiesitys- ja raportointi

Häiriö-tiedot

Häti-järjestelmä

esitys


Käyttöliittymä (KL)KL KL KL KL

Kuva 22 Keskitetyn tilanneseurannan toiminnalliset osat ja liitynnät

Käyttöliittymä vastaanottaa rajapinnan kautta muista järjestelmistä toiminta- ja tilatiedot (ml. järjestelmäkohtaiset keli- ja liikennetiedot) sekä häiriöherät-teet. Herätteet esitetään tehtävälistoina, jotka käyttäjä kuittaa aloittaessaan tehtävän. Integroidussa käyttöliittymässä ei esitetä tarkempia tehtävään liit-tyviä tietoja tai tehdä toimenpiteitä, vaan käyttäjä siirtyy hakemaan tietoja eri järjestelmistä ja tekemään ohjaustoimenpiteitä ohjausjärjestelmiin omien käyttöliittymien avulla kuten nykyisinkin.


KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET

11 KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET

11.1 Kustannukset

Esiselvityksen yhteydessä laajuusvaihtoehtojen alustavat kustannusarviot on laadittu arvioimalla nykyisten ohjausjärjestelmien vaatiman muutostyön mää-rä henkilötyökuukausina. Arvio perustuu olettamukseen, että laajasti ja osit-tain integroidut vaihtoehdot vaativat huomattavasti enemmän muutostyötä olemassa oleviin järjestelmiin kuin pelkkä keskitetty tilanneseuranta, jossa tiedonsiirto on yksisuuntaista. Toteuttamiskustannusten laskennan lähtökohtana on käytetty liitteenä 5 ole-vaa järjestelmälistausta. Tässä on syytä painottaa, että on kyse alustavasta karkeasta arviosta, johon tulee suhtautua varauksella. Toteuttamiskustan-nuksia arvioitaessa on oletettu yhden henkilötyökuukauden kustannuksen olevan 20 000 €. Nykyisten järjestelmien vaatimien muutostöiden lisäksi on erikseen arvioitu uusien käyttöliittymäsovelluksen ja tietojärjestelmän suun-nittelu- ja toteutuskustannukset. Kustannukset sisältävät myös toiminta-suunnitelmien laatimisen ja ohjelmoinnin. Ylläpitokustannukset on arvioitu Ruotsin tielaitoksen Tukholman CTS -järjestelmästä sekä Tiehallinnon tietojärjestelmistä saatavilla olleiden suu-ruusluokkatietojen pohjalta. Kehittämiskustannukset sisältävät mm. uusien ohjausjärjestelmien liittämisen käyttöliittymään ja toimintojen muutokset käyt-tökokemuksen pohjalta. Ylläpitokustannukset sisältävät mm. teknisen tuki-palvelun, joka laajasti integroidussa pitää hoitaa 24/7 -periaatteella sekä pienet ohjelmistopäivitykset. Laajuusvaihtoehtojen elinkaarikustannukset (nykyarvo 2010) on arvioitu 10 vuoden elinkaarella ja viiden prosentin laskentakorolla. Elinkaarikustannuk-sia arvioitaessa on lisäksi huomioitu laajuusvaihtoehtojen mahdolliset käyt-töönottovuodet (taulukko 3). Laajasti integroidun LIHA-käyttöliittymän A-vaihtoehdon (päätöksenteon tuki toimintasuunnitelmilla) toteutuskustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 9,5 M€ ja elinkaarikustannukset 12,6 M€. Laajasti integroidun käyttöliit-tymän B-vaihtoehdon (päätöksenteon tuki muistilistojen avulla) toteutuskus-tannukset ovat noin 7,3 M€ ja elinkaarikustannukset 10,2 M€. Osittain integ-roidun käyttöliittymän, joka ei sisällä toimintasuunnitelmia ja jossa ohjaus-toiminnot ovat huomattavasti suppeammat kuin laajasti integroidussa vaih-toehdossa, toteuttamiskustannukset ovat 2,7 M€ ja elinkaarikustannukset 3,7 M€. Keskitetyn tilanneseurannan vastaavat luvut ovat 1,5 M€ ja 2,0 M€. Laajuusvaihtoehtojen kustannuksista on esitetty tarkempi erittely taulukos-sa 3.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 61 KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET

Taulukko 3 Integroidun LIHA -käyttöliittymän elinkaarikustannukset

Keskitetty tilanne-seuranta

Osittain integroitu

käyttö-liittymä

Laaja integrointi,

kevyt päätöksen-teon tuki

Laaja integrointi,

laaja päätöksen-teon tuki

Mahdollinen käyttöönottovuosi 2013 2014 2015 2016Toteutuskustannukset

Suunnittelu 250 000 500 000 800 000 2 000 000Muutostyöt 750 000 1 200 000 3 500 000 3 500 000Uusi sovellus 500 000 1 000 000 3 000 000 4 000 000

Yhteensä (€) 1 500 000 2 700 000 7 300 000 9 500 000Ylläpitokustannukset (€/vuosi) 60 000 100 000 500 000 500 000Kehittämiskustannukset (€/vuosi) 40 000 100 000 150 000 400 000Elinkaarikustannukset (nykyarvo 2010, elinkaari 10v, laskentakorko 5 %)

2 000 000 € 3 700 000 € 10 200 000 € 12 600 000 €

Vaikka taulukossa 3 esitettyihin lukuihin liittyy epävarmuutta, varmaa on, että eri laajuusvaihtoehtojen kustannuserot ovat merkittävät. Vaihtoehdon valin-taa varten luvussa 11.2 on tarkasteltu, mitä vaikutuksia eri laajuusvaihtoeh-doilla on.

11.2 Vaikutukset

Keskitetyn tilanneseurannan tehtävänä on näyttää koko ajan liikennekes-kuksen päivystäjille, mihin ja missä järjestyksessä eri ohjausjärjestelmissä pitää milloinkin reagoida. Toiminnon suurin hyöty on se, että päivystäjän edellytykset havaita toimenpiteitä vaativat tilanteet paranee huomattavasti. Se, että reagoidaan ajoissa kriittisiin asioihin, saattaa onnettomuustilanteissa säästää ihmishenkiä. Keskitetty tilanneseuranta antaa kuitenkin vain tukea päivystäjän työprosessin alkupäässä. Itse operointi tapahtuu edelleen eri jär-jestelmien omilla käyttöliittymillä, jolloin toimenpiteiden käynnistäminen ei nopeudu. Keskitetty tilanneseuranta antaisi siis päivystäjälle paremmat edel-lytykset suunnata toimintaansa, mutta itse toiminta jatkuisi ennallaan. Tämä merkitsee ohjausjärjestelmien määrän lähivuosina edelleen kasvaessa, että nykyinen päivystysvahvuus jää riittämättömäksi. Päivystäjällä on myös olta-va laaja osaaminen erilaisista järjestelmistä. Tämä tarkoittaa, että resursseja on suunnattava jatkuvasti eri järjestelmien koulutukseen. Keskitetty tilanne-seuranta ei luo edellytyksiä tehokkaaseen tieverkon kokonaishallintaan, kos-ka ohjaus tapahtuisi edelleen hajautetusti. Ohjausjärjestelmien määrän kas-vaessa omien käyttöliittymien pitäminen liikennekeskuksen valvomotilassa ei enää onnistu; tila loppuu. Osittain integroitu LIHA -käyttöliittymä tukee päivystäjän työprosessia pi-demmälle kuin pelkkä keskitetty seuranta. Keskeisin ominaisuus on se, että päivystäjä pystyy LIHA -käyttöliittymästä tekemään nopeasti kriittiset ohjaus-toimenpiteet tai siirtymään käyttämään järjestelmän omaa käyttöliittymää. Tämä nopeuttaa toimintaa merkittävästi. Osittain integroitu käyttöliittymä si-sältää toimintaohjeet ja muistilistat, jotka helpottavat päivystäjän työtä ja



monimutkaisten tilanteiden käsittelyä. Osittain integroitu käyttöliittymä vä-hentää painetta päivystysvahvuuden lisäämiseen. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä tehostaa selkeästi eniten päivystäjän työprosessia, kun lähes kaikki liikenteen hallinnan tehtävät hoituvat yhdellä käyttöliittymällä. Tehtävien hoito nopeutuu ja yhtenäistyy. Tieverkon laaja operointi on mahdollista. Tienkäyttäjät saavat parempaa palvelua. Samoilla henkilöresursseilla voidaan hoitaa paljon useampi järjestelmiä ja tehtäviä kuin muissa vaihtoehdoissa. Pidemmän päälle myös käyttäjien koulutukses-sa säästyy resursseja, kun käyttäjät pitää kouluttaa vain yhden järjestelmän käyttäjiksi. Käyttöliittymän keskeisenä työkaluna olevat toimintasuunnitelmat (päätöksentekopuut) vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Järjestelmä vaatii laadukkaan teknisen ja liikenneteknisen ylläpidon, kun nykyisten päi-vystäjien osaaminen ohjausjärjestelmien omista käyttöliittymistä hiipuu ajan myötä ja uudet päivystäjät koulutetaan integroidun käyttöliittymän käyttäjiksi. Seuraavalla sivulla on taulukkoon 4 kerätty laajuusvaihtoehtojen keskeisim-mät hyödyt sekä haasteet ja riskit.


Taulukko 4 Eri laajuusvaihtoehtojen keskeisimmät hyödyt ja puutteet/haasteet

Vaihtoehto Hyödyt Haasteet ja riskit

Laajasti integroitu, laaja päätöksenteon tuki

Liikenteenhallinta erityisesti monitahoisissa laajoissa yllättävissä ongelmatilanteissa nopeutuu huomattavasti. Mahdollistaa tehokkaan tie- ja liikenneverkon kokonaishallinnan. Yhtenäistää toimintaa (tienkäyttäjälle näkyvä ohjaus) Edellisistä seuraa suuria yhteiskuntataloudellisia hyötyjä liikenteen matka- ja aikakustannussäästöinä. Samoilla henkilöresursseilla voidaan hoitaa useampia tehtäviä kuin muissa vaihtoehdoissa. Koulutustarpeet ovat pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa, kun tarvitsee keskittyä vain yhteen käyttöliittymään. Valvomotilan lisätarve on muita vaihtoehtoja pienempi.

Operointi hyvin riippuvaista yhden järjestelmän toimivuudesta, mikä vaatii 24/7 ylläpitotuen. Toimintasuunnitelmat ja -kaaviot vaativat jatkuvaa liikenneteknistä ylläpitoa ja kehittämistä.

Laajasti integroitu, suppea päätöksenteon tuki

Suppea päätöksenteon tuki mahdollistaa päivystäjälle vapausasteet suuremmat, mikä aiheuttaa vaihtelua tilanteiden käsittelyssä. Ohjausjärjestelmien käyttöliittymät tarvitaan jollain tavalla päivystäjien käyttöön varajärjestelmäksi.

Osittain integroitu

Nopeuttaa tilanteiden operointia nykyisestä. Muistilistat helpottavat ja nopeuttavat monitahoisten tilanteiden käsittelyä. Hyödyt tienkäyttäjille selvästi vähäisemmät kuin laajasti integroidulla käyttöliittymällä. Vähentää henkilöresurssien lisätarvetta liikennekeskuksessa.

Valvomotilan lisätarve säilyy. Useita erilaisia käyttöliittymiä, mikä lisää koulutustarvetta laajasti integroituun

Keskitetty tilanneseuranta

Herätteiden ergonomia tukee valvomotyyppistä toimintaa, vähentää päivystäjien työn kuormittavuutta (työn hallinta) Tehtävien priorisointi Parantaa edellytyksiä havaita tilanteet ja tehdä toimenpiteet oikeassa järjestyksessä (järjestelmien optimaalinen käyttö) Lyhentää vasteaikoja Tukee teknisen valvonnan (Cygate) eriyttämistä ja mahdollistaa sen täydellisen hyödyntämisen

Operointi järjestelmäkohtaisilla käyttöliittymillä syö resursseja Vaikutus tieverkon kokonais-hallintaan vähäinen Resurssien ja tilan lisätarve säilyy



Päivystäjien niukat resurssit tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Nykyisessä toimintaympäristössä ohjausjärjestelmien operointi kuormittaa liikennepäivystäjiä keskimäärin 542 minuuttia vuorokaudessa. Operointitoi-menpiteisiin kuluu keskimäärin 5-10 minuuttia tilannetta kohden (Tiehallinto 2008). Uusien tunnelijärjestelmien kohdalla usein toistuvat tilanteet mm. huollot ja pidempään kestävät tilanteet kuten pysähtyneet ajoneuvot lisäävät entisestään kuormitusta. Näillä lähtökohdilla voidaan karkeasti tarkastella, minkälaisia aikasäästöjä päivystystehtävien hoidossa eri laajuusvaihtoeh-doilla olisi saavutettavissa. Taulukossa 5 esitetyt arviot sisältävät ainoastaan liikenteen ohjaukseen liit-tyvät tehtävät. Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä nopeuttaa myös muita päivystystehtäviä, joten kuormitushyötyjä saavutettaisiin myös muiden päi-vystystehtävien osalta.

Taulukko 5 Ohjausjärjestelmien operoinnin resurssisäästöt liikenteenohjauksessa laajuusvaihtoehdoittain.

Nykytila

Operointiaika/kerta (min) ja muutokset (%)

5-10 5-10 0 % 4-9 -20% 3-8 -40 % 2-7 -60 %

Kokonaisaika ja muutokset (min/vrk)

542 542 0 434 -108 325 -217 217 -325

Resurssisäästö vuodessa (h)

0 0 0 659 1319 1978

Resurssisäästö vuodessa (htv)

0 0 0 4,2 8,3 12,5

Keskitetty tilanneseuranta

Osittain integroitu LIHA-käyttöliittymä

Laajasti integroitu LIHA-

käyttöliittymä, suppea

Laajasti integroitu LIHA-

käyttöliittymä, laaja

Keskitetty tilanneseuranta ei nopeuta ohjaustoimenpiteiden tekemistä, sillä toimenpiteet tehtäisiin edelleen samassa toimintaympäristössä. Sen sijaan osittain integroidulla LIHA-käyttöliittymällä operointi on jo sujuvampaa, sillä liikennepäivystäjän ei tarvitse siirtyä toiseen työpisteeseen hoitamaan tilan-netta. Aikasäästö nykytilanteeseen nähden on arvioltaan yksi minuutti per operointikerta. Suppealla päätöksenteon tuella varustettu laajasti integroitu ratkaisu, nopeuttaa toimintaa edelleen. Tämä perustuu siihen, että ohjaukset tehdään suoraan samasta käyttöliittymästä. Päivystäjä joutuu kuitenkin tässä tekemään itse päätökset ja käyttämään harkintaan aikaa. Aikasäästö nykyti-lanteeseen nähden on arvioltaan kaksi minuuttia per operointikerta. Laajalla päätöksenteon tuella operointiprosessi nopeutuu edelleen, sillä ohjaustoi-menpiteet hoituvat lähes automaattisesti toimintasuunnitelmien avulla. Ai-kasäästö nykytilanteeseen nähden on arvioltaan 3 minuuttia per operointi-kerta. Vaikka edellä mainittu kuormituksen alenema on operointikertaa kohden vä-häinen, niin sen kokonaisvaikutus on merkittävä. Lisäksi on muistettava, että työn hallinta kriittisessä toiminnassa on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joilla edistetään työhyvinvointia. Osittain integroidulla käyttöliittymällä kuormitus alenee noin 20 prosenttia nykytilanteeseen nähden. Vastaavat luvut laajasti integroidulle ratkaisulle ovat päätöksenteon tuen tasosta riippuen 40–60 prosenttia. Vuositasolla tämä tarkoittaa 4,2–12,5 henkilötyökuukauden työ-


panosta. Tämä ei suinkaan tarkoita, että käyttöliittymäratkaisu mahdollistaisi päivystysvahvuuksien pienentämistä, sillä järjestelemien operoinnin resurssi-tarve kasvaa edelleen ja päivystäjät ovat jo nykytilassa ajoittain ylikuormittu-neita. On arvioitu, että liikenteen ohjauksen ja muiden järjestelmien vaatimien re-surssien määrä kasvaa noin 25 % vuoden 2012 mennessä (Tiehallinto 2008). Osittain integroidulla käyttöliittymällä olisi hoidettavissa juuri tuon ar-vioidun kasvun verran enemmän operointitoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa, että kyseisen ratkaisun hyödyt olisi ulosmitattu jo vuonna 2012 ja päivystäjien ylikuormitustilanne jatkuisi entisellään. Tämä muodostaisi paineita päivys-tysvahvuuksien nostamiseen yllättävän nopeasti. Laaja käyttöliittymäratkaisu suppealla päätöksenteon tuella antaisi puolestaan kasvuvaaraa nykytilan-teesta noin 70 %. Laajalla päätöksenteon tuella pystyisi puolestaan hoita-maan nykyisillä päivystysvahvuuksilla noin 250 % enemmän ohjaustoimenpi-teitä.


KEHITTÄMISPOLKU NYKYTILASTA TAVOITETILAAN

12 KEHITTÄMISPOLKU NYKYTILASTA TAVOITETILAAN

12.1 Tavoitetila

Nykytila ei ole enää vaihtoehto. Päivystäjän säännöllistä puuttumista vaativi-en järjestelmien määrä on kasvanut ja kasvaa yhä lähivuosina. Lisäksi uudet järjestelmät kuten mm. tunnelit vaativat hyvin lyhyitä vasteaikoja eli niiden poikkeustilanetisiin tulee reagoida välittömästi. Kokonaistilanne ei pysy päi-vystäjien hallinnassa eikä ohjausjärjestelmien käyttöliittymiä enää mahdu liikennekeskuksen valvomotilaan. Nykyisellä järjestelyllä on vaarana, että kriittisiä nopeaa toimintaa vaativia tilanteita jää päivystäjiltä huomaamatta, mikä pahimmillaan heikentää liikenneturvallisuutta. Lisäksi päivystäjän työ-kuorma pysyy normaalitilanteessakin korkealla, koska järjestelmät eivät tue nopeaa tilannekuittausta normaalitilanteissa (ns. jatkuva työkuorma). Tarvi-taan tehokkaita toimenpiteitä. Liikenteenhallinnan käyttöliittymän tulee tähdätä toiminnan selkeään tehos-tamiseen, joka näkyy myös tienkäyttäjille. Siihen ei riitä pelkkä keskitetty ti-lanneseuranta ilman ohjausten integrointia. Myös ulkomaiset kokemukset puoltavat osittain integroidun tai täysin integroidun LIHA -käyttöliittymän to-teutusta pelkän keskitetyn tilanneseurannan sijasta. Selvityksen perusteella ehdotetaan, että LIHA-käyttöliittymää lähdetään to-teuttamaan laajasti integroidun ratkaisun mukaisesti. Eteneminen tapahtuu vaiheittain sekä käyttöliittymän toimintojen että siihen liitettyjen järjestelmien osalta. Aluksi käyttöliittymään ei sisällytetä sinänsä tarpeellisia toiminta-suunnitelmia vaan ne toteutetaan myöhemmin erillisenä projektina.

12.2 Toteutuksen vaiheistus

Vaihtoehtoisia kehittämispolkuja edetä nykytilanteesta valittuun tavoitetilaan on useita. Valinta riippuu tavoitetilasta ja rahoituksesta. Käyttöliittymän toteuttaminen ei ole pelkästään uuden sovelluksen ja tietojär-jestelmän toteutus vaan se vaatii myös huomattavia muutostöitä käyttöliitty-mään integroitaviin nykyisiin järjestelmiin. Muutoksia ohjausjärjestelmiin tu-lee lähivuosina joka tapauksessa, koska Tiehallinnon käyttämän valvomo-ohjelmiston valmistajan ylläpitotuki loppuu. Siinä mielessä nyt on sopiva ajankohta aloittaa myös integroidun käyttöliittymän toteutus. Ennen toteutuksen käynnistämistä on tehtävä mm. järjestelmän hankesuun-nitelma, rahoitussuunnitelma, yksityiskohtaisempi vaatimusmäärittely ja ark-kitehtuurikuvaukset. Vastaaviin ulkomaisista toteutuksiin on syytä perehtyä yksityiskohtaisemmin mm. järjestelmärajapintojen toteutuksen ja toiminta-suunnitelmien toiminnallisuuden osalta. Hankinta- ja toteutusvaihe voi käynnistyä vuoden 2010 lopulla. Toteutukseen on varattava aikaa vähintään 4 - 5 vuotta. Koska 5 vuotta on pitkä aika, on perusteltua toteuttaa käyttöliittymä vaiheittain, mikäli mahdollista. Ensimmäi-sessä toteutusvaiheessa käyttöliittymään integroidaan keskeiset järjestelmät

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 67 KEHITTÄMISPOLKU NYKYTILASTA TAVOITETILAAN

ilman yksityiskohtaisia poikkeustilanteiden toimintasuunnitelmia. Ne lisätään myöhemmin, kun käyttöliittymän perustoiminta on halutulla tasolla. Päivystäjän kannalta kriittisintä on ajantasaisen tilannekuvan luominen ja se edellyttää, että ensimmäisessä vaiheessa LIHA -käyttöliittymään saadaan koottua herätteet liikennehäiriöistä ja muista poikkeustilanteista ja tuotua ne valvomoympäristöön hyvällä, toimintaa tukevalla informaatioergonomialla. Helpointa on lähteä liikkeelle toteuttamalla ensimmäisessä vaiheessa seu-ranta muutamaan erityyppiseen järjestelmään esim. yhteen tunnelijärjestel-mään, yhteen avoimen tien järjestelmään ja 1-2 pieneen vähän muuttuvia ohjauslaitteita sisältävään järjestelmään.

12.3 Arkkitehtuuriratkaisut ja vaiheittain toteuttaminen

Laajasti integroitu LIHA -käyttöliittymä sisältää päällekkäisiä käyttöliittymä-toimintoja erityisesti liikenteen ja kelin seurantatiedon esittämisestä sekä häi-riötiedon käsittelystä ja esittämisestä tehtyjen ratkaisujen ja kehittämissuun-nitelmien kanssa. Siten vaihtoehtona tulee jatkossa selvittää myös laajasti ja osittain integroitujen vaihtoehtojen yhdistelyä siten, että liikenteen ohjausjär-jestelmät integroidaan kokonaan, mutta muiden järjestelmien osalta toteute-taan yhtenäinen kokonaisuus eri järjestelmien käyttöliittymistä. Jokaisen laajuusvaihtoehdon tässä esitetyt arkkitehtuuriratkaisut rakentuvat osin vasta suunnitteilla tai kehitteillä olevien järjestelmien varaan. Tällaisia järjestelmiä ovat mm.: Keskitetty ohjaussuositusten laskenta Tienvarsitiedon varastointipalvelu sekä tiedon esitys- ja raportointijärjes-

telmät Vaihtuvien opasteiden tila- ja vikatietojen varastointi ja välitys. Tila- ja

vikatietoja voidaan saada integroituun käyttöliittymään joko suoraan kus-takin ohjausjärjestelmästä tai kehitteillä olevasta keskitetystä tila- ja vika-tietojen varastoista.

Laajuusvaihtoehtojen arkkitehtuuriratkaisut ovat toiminnallisesti toisiaan täy-dentäviä, mutta teknisesti niitä ei voida suoraan toteuttaa vaiheittain. Erityi-sesti liittymät muihin järjestelmiin poikkeavat jonkin verran toisistaan. Vaih-toehdoissa tarvitaan eri määrä lähtötietoja kustakin lähdejärjestelmästä. Käyttöliittymän tietojärjestelmän integraatiossa ohjausjärjestelmiin on ole-massa kaksi kuvan 23 mukaista vaihtoehtoa. Integraatio voidaan toteuttaa joko ohjausjärjestelmän palvelintasolle tai suoraan logiikkatasolle. Logiikka-tasolle integroiduttaessa etuna on erityisesti tiedonsiirron nopeus ja järjes-telmäpalvelimen kriittisyyden väheneminen häiriötilanteissa. Erityisesti laa-jasti integroidussa vaihtoehdossa tulisi harkita tätä ratkaisua. Järjestelmäarkkitehtuurin kannalta jatkossa on olennaista päättää lopullinen tavoitetila edellä esitettyjen vaihtoehtojen välillä, jotta järjestelmäarkkitehtuuri voidaan myöhemmin määritellä sellaiseksi, että se tukee tavoitetilaa ja välty-tään toteuttamasta ylimääräisiä välivaiheita.


KEHITTÄMISPOLKU NYKYTILASTA TAVOITETILAAN

Logiikka(PLC)

Järjestelmä-palvelin

(valvomosovellus)

Logiikka(PLC)

Var. merkit

Nop. raj. merkit

LIHA käyttöliittymä

Liik. mittaus

Ve2: Liityntä logiikkatasolle

Ve1: Liityntä palvelintasolle

PuomitTiesää-asemat

Tiedotus-opasteet

Kuva 23 Käyttöliittymän vaihtoehtoiset liityntätasot ohjausjärjestelmissä

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 69 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

13 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä tarvitaan. Jos mitään ei tehdä, tilanne ei pysy enää hallinnassa eikä liikenteenhallinnan toimintalinjoissa asetettuja liikenneverkon kokonaishallinnan tavoitteita ole mahdollista saa-vuttaa. Esiselvityksen aikana ulkomaisista liikenteenhallintakeskuksesta saadut myönteiset kokemukset puoltavat integroidun liikenteenhallinnan käyttöliittymän toteutusta. Selvityksen perusteella ehdotetaan, että käyttöliittymää lähdetään selvittä-mään ja määrittämään tarkemmin laajasti integroidun ratkaisun mukaisesti. Toteutus tapahtuu vaiheittain sekä käyttöliittymän toimintojen että siihen lii-tettyjen järjestelmien osalta noin 5-6 vuoden aikana. Ensimmäisessä toteu-tusvaiheessa käyttöliittymään integroidaan keskeiset järjestelmät ilman yksi-tyiskohtaisia poikkeustilanteiden toimintasuunnitelmia. Ne suositellaan lisät-täväksi myöhemmin, kun käyttöliittymän perustoiminnot on toteutettu ja käyt-tö on vakiintunut. Laajasti integroidun liikenteenhallinnan käyttöliittymän toteutuskustannusten suuruusluokka on 7,3 - 9,5 M€ ja elinkaarikustannukset 10,2 – 12,6 M€. In-tegroitu käyttöliittymä nopeuttaa tilanteiden hoitamista, mikä vapauttaa päi-vystäjien resursseja uusien tehtävien hoitoon ja samalla vähentää poikkeus-tilanteissa merkittävästi liikenteen yhteiskuntataloudellisia kustannuksia sekä aika- että ajokustannussäästöinä. Säästöt voivat olla ruuhkaisilla kaupunki-seuduilla helpostikin satoja tuhansia euroja vuodessa parhaimmillaan jopa miljoonia euroja (Kronborg, Davidsson 2008). On syytä painottaa, ettei käyt-töliittymäratkaisun tuoma kuormituksen alenema mahdollista päivystysvah-vuuksien pienentämistä, sillä järjestelemien operoinnin resurssitarve kasvaa edelleen ja päivystäjät ovat jo nykytilassa ylikuormittuneita. Hankkeen jatkoselvityksen varmistumisen jälkeen vuoden 2010 alussa laadi-taan hankesuunnitelma, jossa tarkennetaan tavoitetila ja ensimmäisen toteu-tusvaiheen sisältö. Tämän jälkeen käynnistetään käyttöliittymän yksityiskoh-taiset vaatimusmäärittelyt ja tarkemmat arkkitehtuurikuvaukset. Lisäksi on laadittava rahoitussuunnitelma. Käyttöliittymän toteutusprojekti ja sen osa-projektit voitaisiin sisällyttää osaksi EASYWAY VIKING (EU, TEN-T) projek-tia, jolloin Euroopan komissiolta saadaan tukea 10 %. Rahoituksen lisäksi hankkeelle on varmistettava riittävät tilaajaresurssit. On suositeltava, että hankkeelle määritetään erillinen projektipäällikkö vastaamaan hankkeen lä-piviennistä. Käyttöliittymän toimintojen yksityiskohtien määrittely on vaativa tehtävä, sillä käyttöliittymän ulkoasu, näkymät, valikot, tietojen esittämistapa jne. vaikutta-vat merkittävästi sen käytettävyyteen. Tästä syystä vuonna 2010 tulisi käyn-nistää projekti, jonka tehtävänä on laatia ohjeisto ns. "TMC interface guide-lines", joka määrittää käyttöliittymien toiminnalliset vaatimukset käyttöliitty-mien ulkoasulle (värit, painikkeet, grafiikka yms.) ja aikavasteille. LIHA -käyttöliittymän määrittelytyötä varten on jatkosuunnittelussa tarpeen, valitusta laajuusvaihtoehdosta riippuen, selvittää mm. Ruotsin tielaitoksen kokemuksia hankintamenettelyssä ja eri tilanteisiin laadittujen toimintasuun-nitelmien laadinnassa sekä muidenkin ulkomaisten vertailukohteiden hallin-


JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

tajärjestelmissä ja sovellusohjelmissa käytettyjen rajapintojen tekniikoita ja standardeja.

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä 71 LÄHDELUETTELO

14 LÄHDELUETTELO

Tiehallinto 2007a. Tietunneleihin liittyvät liikennekeskuksen tehtävät ja toi-mintaedellytykset. Helsinki 2007. Tiehallinto, Keskushallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2007, 37 s. + liitt. 34 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000562 Tiehallinto 2007b. Liikennekeskuksen toimintalinjat 2007-2012. Tiehallinto, Keskushallinto. Raportti 22.10.2007, 10 s. Tiehallinto 2008. Inna Berg, Tuuli Salonen ja Tomi Laine: Liikennekeskuksen päivystäjien resurssien käytön selvitys. Helsinki 2008. Tiehallinto, Kes-kushallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 61/2008, 44 s. + liitt. 10 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000659-v. Tiehallinto 2009. Tieliikenteen hallinnan toimintalinjat, 23.11.2009 johtoryh-mäkäsittely. P. Kronborg, F. Davidsson, 2008. Trafikolyckan på Essingeleden vid Pam-pas onsdagen den 24/3 2008. Movea 2008.


LIITTEET

15 LIITTEET

LIITE 1 Asiantuntijahaastatteluiden yhteenveto

LIITE 2 Ulkomaisten liikenteenhallintakeskusten kysely ja vastaukset

LIITE 3 Päivystäjien tehtävät liikenteenhallinnan järjestelmien käytössä

LIITE 4 Alustava luettelo järjestelmistä LIHA -käyttöliittymään välitettävistä tiedoista

LIITE 5 Alustava toteuttamiskustannusarvio

Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä Liite 1 LIITTEET

LIITE 1. ASIANTUNTIJAHAASTATTELUIDEN YHTEENVETO

Tiehallinnon asiantuntijat

LIHA -käyttöliittymän ensisijainen tarve ja tavoite

o Käyttöliittymän tarve tulee liikennekeskuksen (käytetty lyhennettä LK) laajentumisesta, joka on johtanut äärimmäiseen monimutkai-seen järjestelmäkokonaisuuteen (mm. paljon eri aikakauden oh-jausjärjestelmiä).

o Yhtenä tavoitteena tulisi olla LK:n nykyisten järjestelmien hallin-nan selkeyttäminen

o Tavoitteena tulisi myös olla kerättyjen seurantatietojen tehok-kaampi hyödyntäminen (analysointi), joka esimerkiksi antaisi mahdollisuuden laadukkaampaan ja aktiivisempaan liikennetie-dottamiseen.

o ”Päivystäjän herätyskello” -> mahdollistaa päivystäjän nopean reagoinnin oikeisiin asioihin

o Päivystäjän ei tarvitsisi seurata kaikkia järjestelmiä erikseen sa-maan aikaan

o Antaa päivystäjälle mahdollisuuden seurata oleelliset kamerat tii-viimmin (esim. pääväylät ruuhka-aikana tietyssä järjestyksessä)

o Järjestelmien määrä on kasvanut resurssien pysyessä ennallaan. Resurssit eivät ole riittäviä kaikkien järjestelmien seuraamiseen, joten käytettävissä oleva aika / järjestelmä / päivystäjä pienenee koko ajan. Tämä johtaa reagointiaikojen pitenemiseen.

o Jos LK:n ainoa päivystäjä operoi tiettyä järjestelmää jäävät muut asiat vähälle huomiolle.

o Käyttöliittymän tehtävä on näyttää/tiivistää oikeat tiedot oikeaan aikaan, joka edesauttaa resurssien suuntaamista oikeisiin asioi-hin tarpeeksi nopeasti.

o Painopiste tulisi olla tilannekuvan esittämisessä ja järjestelmien toiminnan valvonnassa.

o Tilannekuvan esittäminen

o Liikennetilanne ja sujuvuus nähtävissä + joitain sujuvuustietoa tu-kevia kameroita

o Ohjausjärjestelmien tila, erityisesti normaalista poikkeavat tilat

o LK:lla tulisi olla yhtenäinen, helposti hallittava ja opittavissa oleva ympäristö.

o Päivystäjän työkalut tulisi tukea nopeiden päätösten tekemistä

Liite 1 Liikenteenhallinnan integroitu käyttöliittymä LIITTEET

o Uusi käyttöliittymä luo yhtenäisen rajapinnan, joka voidaan käyt-tää vaatimuksena uusien järjestelmien hankinnassa.

LIHA-käyttöliittymän toiminnot Tilannekuvan esittäminen o Tilannekuvan parantaminen hyödyntämällä tehokkaammin ny-

kyisiä tietoja esimerkiksi huonosta kelistä/ruuhkasta tulisi auto-maattinen heräte / hälytys päivystäjälle.

o Nykyaikaisten järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen esim. ruuhkia havaitsemilla kameroilla, joka mahdollistaisi laaduk-kaamman liikennetiedottamisen. Nykytilassa toiminta on hyvin pitkälle riippuvaista päivystäjän seuranta-aktiivisuudesta.

o Tilannekuvan esittäminen ja ajan tasalla pitäminen on hyvin tär-keä ja keskeinen asia. Tilannekuvassa on oltava esillä normaalis-ta poikkeavat ohjaustilat.

o Esimerkiksi näyttö, joka on pimeänä kun kaikki on hyvin ja järjes-telmät perustilassa. ”Black panel”, johon ilmestyy eri häiriötilan-teiden ym. informaatiosta herätteitä.

o Tilannekuvaa pitäisi esittää kattavasti ja yleisesti nähtävillä (esim. LK:n seinällä).

o Valtakunnallinen tilanne ei välttämättä ole tarpeen esittää kaikis-sa liikennekeskuksissa.

o Jos LIHA-käyttöliittymästä siirrytään operoimaan järjestelmäkoh-taiseen käyttöliittymään, tulisi päänäkymän olla koko ajan näkyvil-lä.

o Yleinen tilannekuva isolla seinällä Suomesta/vastuualueesta olisi hyvä

o Ohjaustilojen määrä rajoitettava muutamaan luokkaan

o Valtakunnallinen geneerinen käyttöliittymä, jossa luodaan jokai-selle LK:lle oma näkymä sovituilla kriteereillä.

o Hälytykset on jaettava olennaisiin/ei olennaisiin (priorisointia).

Ohjausjärjestelmien käyttö o Eri järjestelmien käyttöliittymien toimintoja ei ehkä kannata siirtää

integroituun käyttöliittymään. Järjestelmille on tehty omat käyttö-liittymät ohjausta varten.

o Mahdollisesti kelisuositusten hyväksynnät/kuittaukset

o päätöksentekoon tunnelissa tarvitaan päätöstä tukevaa tietoa, mielellään vähintään kamerakuva tilanteesta

o järjestelmien käyttö muualta kuin vastuukeskuksesta tietyillä edel-lytyksillä tarpeellista.


o Suuremmat ohjaustoimenpiteet pitäisi tehdä jatkossakin järjes-telmäkohtaisella käyttöliittymällä.

o Suppea ohjausvalikoima (yksinkertaiset/usein toistuvat ohjaukset) saattaa olla ok.

o Ei / lukuun ottamatta pieniä järjestelmiä (ns. thin client -järjestelmiä), joiden käyttöliittymät web-selaimella toimivia

o KVM esitysjärjestelmällä operointi toimii jo nykyään

o Pienet järjestelmät voisi harkita yhdistettävän yhdeksi erilliseksi järjestelmäksi

o Käyttöliittymän käytettävyyteen tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota. (Koodaaja ei välttämättä paras suunnittelija käytettä-vyyden kannalta)

o Erityyppisillä ohjausjärjestelmillä omat käyttöliittymät esim. tunne-lit ohjataan yhdestä ja avoimen osuuden ohjausjärjestelmät toi-sesta käyttöliittymästä. Siltajärjestelmilläkin voisi mahdollisesti ol-la oma ohjausjärjestelmä

Toiminnan valvonta o Web/tiesää-järjestelmästä on hyvät kokemukset vikatilanteiden

hoitamisesta/seurannasta. Hyvänä koettiin mm. se, että urakoit-sijan on kuitattava esim. LK:ssa tehty vikailmoitus, josta vasteaika alkaa kulua. Lisäksi urakoitsija raportoi tehdyistä toimenpiteistä, jolloin laitteiden vika- ja korjaushistoriaa pystytään seuraamaan tarkasti.

o Kaikki hälytykset menevät nykytilanteessa järjestelmäkohtaiseen tietokantaan. Tietokantoja tulisi eriyttää vikatyypeittäin.

Päätöksenteon tuki o Esim. tunneleiden toimintaohjekortit voisi integroida LIHA-

käyttöliittymään. Tämä on hyödyllistä, mikäli toimintaohjekortti voidaan saada näkyviin nopeammin kuin erillisessä järjestelmäs-sä/tietokannassa.

o Järjestelmän tulisi muistuttaa päivystäjää mahdollisista toimenpi-teistä (toimenpidelistat). Esimerkiksi valtatiellä 12 Lahdessa on liukkaalle kelille oma yhteenkytkentäohjelma, joka kytketään pääl-le liikennekeskuksessa. Toiminta on nykytilassa riippuvainen se-kä päivystäjän muistista että aktiivisuudesta seurata kelitietoja. Tällaisessa tilanteessa tulisi päivystäjän saada ”muistilista” mah-dollisista/suositeltavista toimenpiteistä.

o Käyttöliittymän tulisi tukea myös laadittujen varareittisuunnitelmi-en hyödyntämistä nykyistä paremmin. Maastossa poliisilla ei vält-tämättä ole varareittisuunnitelmia mukana, jolloin LK:lla tulisi olla mahdollisuudet avustaa poliisia poikkeustilanteiden liikenteenoh-jauksessa.


o Päätöksen teon tuki on vaikea ja haastava asia toteuttaa laajasti. Laajassakin toteutuksessa on olemassa iso riski, että jää pois jo-tain olennaista. Näin ollen ei kannattane mennä liian yksityiskoh-taisiin toimintapolkuihin.

o Toimintalistat tulisi olla yksinkertaisia

Raportointi o Esimerkkinä oli ”keltainen post-it” lappu analogia. Eli näytölle tuli-

si sähköinen muistilappu, johon päivystäjä voi täydentää tehtyjen toimenpiteisiin liittyvää tietoa.

o LK:n tulisi miettiä minkälaista raportointi/dokumentointitarvetta on (mihin käyttöön?).

o Valmiita perustiedoilla esitäytettyjä sähköisiä lomakepohjia, johon päivystäjä täydentää raportoitavia toimenpiteitä

Mitä rajoituksia näette olemassa olevien ohjausjärjestelmien tilan-nekuvan esittämiselle ja operoinnille yleisestä LIHA -käyttöliittymästä?

o Järjestelmien päivittäminen on osoittautunut yksinkertaisten ohja-usjärjestelmien osalta hyvin haastaviksi projekteiksi. Järjestelmi-en päivitysten jälkeen ilmenee usein toimintaongelmia, joita korja-taan jälkeenpäin pitkään.

o Eri järjestelmien tietovirtojen osalta on hyvä pitää mielessä, että usean järjestelmän kautta tuleva tieto on huomattavasti häiriöher-kempi. Lyhyt tiedonsiirtoketju parantaa järjestelmän luotettavuut-ta. Mitä pidempi ja moniosaisempi tiedonsiirtoketju sitä suurempi riski on vikoihin, jotka haittaavat tai estävät järjestelmän käytön.

o Tietovirta järjestelmistä LIHA-käyttöliittymään ei liene erityisen ongelmallista. Operointi lienee hankalampaa, sillä järjestelmät on kehitetty eri sovelluskehitystyökaluilla. Operointi olisi ehkä näin ollen syytä jatkaa KVM-järjestelmällä.

o Ohjaustoimenpiteitä ei kannata ottaa LIHA-käyttöliittymään, sillä toimenpiteiden tekeminen vaatii paljon tietoa, joka on nähtävissä vain järjestelmäkohtaisessa käyttöliittymässä.

o Ohjausjärjestelmien operointi integroidun käyttöliittymän kautta edel-lyttää huomattavia ja kalliita muutostöitä nykyisiin järjestelmiin. Tun-nelijärjestelmien operointia ei pidä hoitaa integroidun käyttöliittymän kautta vaan omilla käyttöliittymillä.

o Kamerakuvien katselu käyttöliittymällä vie paljon koneen resursseja, jo-

ten niitä koneita ei tulisi käyttää samaan aikaan muiden raskaiden oh-jelmien kanssa. Tuomainen on esittänyt näyttöseinien laajennusraken-tamisen yhteydessä kehitysajatuksen, että LK:n näyttöseinän ”pohja-karttana” olisi alueellinen liikenneverkon tilannekuvakartta, kuten alk:ssa. Siihen voisi hälytyksestä ajaa kamerakuva oikeaan paikkaan.


Tämän tyyppisiä ratkaisuja on käytössä muualla (mm. CRICR:n keskuk-sessa Ranskassa).

o Tilannekuvan esittämisessä on haasteena priorisointi eri tietojen kokoamisen ja yhdistämisen kannalta.

o Perustietojen välittäminen ei liene teknisesti haastavaa (XML-viesteillä)

o Ohjauksessa tekninen toteutus on haastava. Järjestelmien toi-minnallisuus ja tekninen toteutus vaihtelevat. Järjestelmien käyt-töpaikkoihin ja ohjausoikeuksiin liittyy myös haasteita.

o Rajapintaa ei ole järkevää kehittää sellaiseksi, että se hallitsisi kaikki mahdolliset tilanteet.

o Ohjelma-alustan muutos meneillään (Monitor pro valmistus ja tuki päättyy)

Mikä olisi mielestänne realistinen tavoitetila (esim. 5 v perspektiivil-lä) ja kehittämispolku (vaiheittain toteuttaminen)?

o Nykyisistä järjestelmistä (tiesää, kelikamerat, LAM -pisteet ym.) tulisi päivystäjälle tulla herätteitä, jolloin tiedottamislaatu- ja aktii-visuus olisi nostettavissa.

o LK:n rooli voisi olla häiriönhallinnassa suurempi (enemmän kuin tiedottamista).

o Web/tiesää-järjestelmän (Jouko Kantonen)hyvien kokemusten laajempi hyödyntäminen, jolloin saadaan laitteiden ”vikailmoitus-korjaus-seuranta” paremmin haltuun.

o 1. Ohjausjärjestelmien keskeisten reagointia vaativien tietojen vä-litys + kamerakuvat

o 2. Ohjaustoimenpiteitä vaativien tilanteiden/hälyjen nosto käyttö-liittymään

o Tilannekuvan koonti yhteen paikkaan, jossa se on jatkuvasti koko LK:ssa näkyvillä.

o Liikkeellelähtö tarkastelemalla muutama erilainen case (ohjaus-jakso/järjestelmä esim. tunneli, avattava silta, avoin osuus), jois-ta kartoitetaan mitä tietoja tulisi tuoda kustakin erityyppisistä jär-jestelmistä LIHA-käyttöliittymään.

o Tilannekuvan (häiriötiedot, ohjausjärjestelmien tilat) esittäminen ja hal-linta, häiriötietojen välitys Digitraffic -palveluun.

o Realistisempi lähestymistapa on kehittää ja yhdistää olemassa olevista käyttöliittymistä ao. käyttötarkoitukseen sopiva kuin lähteä kehittä-mään kokonaan uutta kaikkien erilaisten ohjausjärjestelmien operoin-tiin pystyvää järjestelmää.

o 1. toteutusvaihe: Yksisuuntainen tietojen keruu LIHA-käyttöliittymään


o Ei operointia

o ei monitasoisia käyttöominaisuuksia käyttöliittymässä

o Liikkeellelähtö suppealla pilottikokeilulla, jossa muutama ”tyyppi-järjestelmä”

o Onko tunnelijärjestelmiä tarpeen liittää 1. vaiheessa vai pitäisikö keskittyä nykytilanteessa taustalle jääviin järjestelmien hallin-taan?

o Integroidun käyttöliittymän rajapinnan määrittäminen

o Ohjausjärjestelmien yksinkertaistaminen

o Pelkkä tilanneseuranta melko arvoton, verrattuna käyttöliitty-mään, jossa voidaan operoida ohjausjärjestelmiä

Millä tavalla järjestelmien ja tienvarsilaitteiden valvonta- ja hallinta-palvelu ja sen tavoitetila pitäisi huomioida LIHA -käyttöliittymän ke-hittämisessä? / Mikä on LK:n rooli? Välittääkö LK vikatietoja TVT ValHal palveluntuottajalle myös jatkossa?

o Liikennekeskuksen rooli on tärkeä, sillä ainoastaan käyttäjä (LK-päivystäjä) pystyy havaitsemaan tiettyjä toiminnallisia vikoja (esim. kameran huono kuvanlaatu, opasteen tai puomin vika). Kaikkia vikoja ei siis ole mahdollista valvoa teknisen järjestelmän kautta, joten LK:lla tulisi olla aktiivinen rooli jatkossakin vikatieto-jen välityksessä.

o LK:n ei tarvitse välttää laitevioista, jotka eivät vaikuta järjestelmi-en käyttöön

o LK vastaanottaa ja välittää eteenpäin tiedot tienkäyttäjien ilmoit-tamista vioista

o Aikoinaan TVT ValHal lähtökohtana oli, että LK:n ei tarvitsisi kiin-nittää huomiota vikoihin, paitsi silloin, kun vika rajoittaa tai estää järjestelmän toimintaa.

o Ei tulisi pitää välittää, mutta aina tulee olemaan vikoja, joita LK joutuu välittämään.

o Vikojen priorisointi nykyisissä järjestelmissä muutettava vastaamaan TVT ValHal –palvelun priorisointia

o LK -päivystäjä ei välitä hälytystietoja. TVT -palvelutoimittajalle selkeät toimintaohjeet erilaisia vikatilanteita varten.

o TVT ValHal toimijalla on keskitetty vikatilanteiden seurantanäyttö. Voisi ajatella, että sama tilannenäyttö olisi LK:ssa

o ValHal pystyy hoitamaan suurimman osan vikatilanteista ja niiden vaatimasta koordinoinnista

o LK:lle tieto korjaustoimenpiteistä


o LK:lla ei tulisi olla tarvetta olla mukana vikojen havaitsemisessa, mutta osallistuu toimintaan tarpeen mukaan

o Nykytilanteessa 1/3 järjestelmistä on TVT ValHal palvelussa

o ValHal havaitsee viat ja ilmoittaa niistä selkokielellä LK:lle, miten vika vaikuttaa heidän toimintaansa

o Kun LK havaitsee vian, LK ottaa yhteyttä yhteen tahoon yhtä tie-toyhteyttä pitkin

o Tiehallinnon oma tekninen tukikeskus 24/7?

Onko jotain erityistä, jota haluatte nostaa esiin uuden käyttöliitty-män kehitystyössä huomioitavaksi?

o Suurten kaupunkiseutujen viranomaisyhteistyön tiivistäminen an-taa uusia mahdollisuuksia laadukkaammalle liikenteenhallinnalle. Käyttöliittymän kehitystyössä olisi näin ollen hyvä pohtia uuden työkalun (käyttöliittymän) mahdollisuuksia laajemmassakin käyt-täjäperspektiivissä.

o Olisiko hyvä haastatella kamerajärjestelmätuottaja? (Teleste / Sami Marjoniemi)

o Kamera on korvaamaton päätöksenteon tuessa

o LK toimipisteiden roolitus huomioitava

U-piirin näkökulmasta ei haittaa vaikka eri liikennekeskuk-silla olisi valmiudet operoida eri ohjausjärjestelmiä nykyis-tä laajemmin

o Mahdolliset työpajakutsut kannattaa lähettää hyvissä ajoin n. 2-3 kuukautta etukäteen.

o Kehitystyössä/raportoinnissa tulisi panostaa kuvaesityksiin, jonka pohjalta syntyy enemmän ajatuksia ja keskustelua

o Järjestelmien huoltoikkunat olisi hyvä olla varattavissa (sähköinen toimenpidekalenteri?)

Tiehallinnon järjestelmien toteuttajat ja palveluntuottajat

Mitä järjestelmiä olette toteuttaneet Tiehallinnolle?

o YSP on toteuttanut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Tiehallinnon järjestelmät.

o Etteplan / E18 Muurla-Lohja – käyttöliittymät ja ohjaukset

5 näyttöä

3 serveriparia

1 tietokantapalvelin


Toteutus WinCC-ohjelmalla (nykyisellään äärirajoilla max. 60 000 muuttujaa/lisenssi)

o VT 13 rekkakaistan ohjausjärjestelmä

o Nuijamaan raja-asema

o Jännevirran avattava silta Kuopiossa

Minkälainen LIHA -käyttöliittymän tulisi teidän mielestä olla?

o Käyttöliittymää on työlästä muokata nykyisistä järjestelmistä, sillä ne on tehty ko. tiejakson tai kohteen tarpeista.

o Käyttöliittymän toteutus ja kehittäminen tulee tehdä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kannattaa keskittyä järjestelmien ti-lannetiedon keruuseen. Järjestelmien operointia ei kannata to-teuttaa ainakaan 1. vaiheessa.

o LK:n toimipistejako paransi toimintaedellytyksiä, koska yksi toimi-piste hoitaa rajoitetun määrän järjestelmiä muiden toimipisteiden järjestelmät ollessa pimennossa.

o LK:n määritettävä tarpeet ja toimintojen sisältö.

o Monitasoinen karttakäyttöliittymä tuntuu järkevältä.

o Kriittiset hälytykset / tilatiedot, toimintojen valvonta,

o Liikennetiedot, matka-ajat

o Mahdollisesti nopeaa reagointia vaativat ohjaustoimenpiteet, mut-ta ei säätöön liittyviä toimenpiteitä eikä huoltoon liittyviä toimenpi-teitä

Mitä toimintoja tulisi olla LIHA-käyttöliittymässä ja mitä toimintoja ohjausjärjestelmässä?

o Tilannetieto koko Suomesta, vastuut, roolijako (kuka hallinnoi kul-lakin hetkellä)

o Aluksi kannattaa keskittyä tilannetiedon keruuseen ja hallintaan.

o Operointi lisättävissä myöhemmin, jos katsotaan tarpeelliseksi. Operointitoimintojen rajaus tarpeen, sillä erilaisia ohjausvaihtoeh-toja on useita satoja, jopa tuhansia.

o Tietosisältö rajapinnoista on määriteltävä.

o Mahdollisesti nopeaa reagointia vaativat ohjaustoimenpiteet, mut-ta ei säätöön liittyviä toimenpiteitä eikä huoltoon liittyviä toimenpi-teitä

Miten katsotte teidän toteuttamien järjestelmien sopivan tähän ko-konaisuuteen?

o Soveltuvat kyllä, mutta rajapinnat vaativat työtä. Operointiin tarvi-taan 2-suuntianen tiedonsiirtorajapinta.


Mitkä ovat toteuttamanne sovellusohjelman rajoitukset ja reunaeh-dot tähän liittyen?

o Saattaa aiheuttaa uusimistarpeita sovellusohjelmien lisensseihin.

o Useita käyttöpaikkoja (4): useita ohjausalueista (5), joita voidaan ottaa eri clienteille

o E18:ssa 4 käyttöpaikkaa, josta voi ottaa ohjuksen haltuun

o Oikeudet tulisi olla ylätasolla ja kun siirrytään alatasolle niin ala-taso ottaa käyttöoikeudet haltuun

Onnistuuko tilatiedon (lokitiedostojen tietojen) välitys teidän toteut-tamasta järjestelmästä ulos?

o Onnistuu, mutta se vaatii uuden räätälöidyn rajapinnan. Ohjaus-järjestelmien tiedonvaihdon rajapinnat täytyy muokata / räätälöinti yleisen käyttöliittymän rajapintaa varten.

o Ohjelmistoja pitää hankkia. Suurimmissa ei ole valmiina.

o XML, OPC ovat käytettävissä, mutta vaatii työtä

o Tällä hetkellä E18 Turku-Muurla, E18 Muurla-Lohja ja E18 Lohja-Kehä III järjestelmät kommunikoivat keskenään. (useita tuhansia muuttujia ja I/O pisteitä)

o Suurimmissa ei ole valmiina XML, OPC

o OPC rajapinta on OK (helpoin toteuttaa)

o XML (SONJA) vaatii ohjelmamoduulin, toteutettu

Mikä on rajapinta ja voidaanko sitä tarvittaessa muuttaa? (XML, OPC)

o OPC, XML

o Myös useita muita on käytettävissä, mutta vaatii työtä.

o Rajapinnat eivät tuota ongelmia.

o Automaatiojärjestelmät tukevat OPC-rajapintaa

o I/O yhteys vanhoihin pieniin järjestelmiin

o Kelisuositusten ja lokitietojen välitys vaatii softamoduulin (C++ koodattu Windows-applikaatio)

Kuinka vaikeaa olisi nykyisen ohjausjärjestelmän käyttöliittymän muuttaminen ja millaisesta työmäärää (suuruusluokkana) se tarkoit-taisi?

o Työlästä

o Digia SONJA -rajapinta (E18 järjestelmä)

o Muutaman kuukauden työ


Pystyykö toteuttamastanne järjestelmä vastaanottamaan ohjaustie-toja toisesta järjestelmästä?

o Pystyy, mutta vaatii rajapinnan räätälöintiä/uudelleen rakentamis-ta

o Käyttöoikeuksien hallinta (saattaa muuttaa käyttöarkkitehtuuria)

o OPC rajapinnan kautta

Mikä on rajapinta ja voidaanko sitä tarvittaessa muuttaa? (XML, OPC)

o OPC on kaksisuuntainen rajapinta

o Määritettävä rajapinta sovellusohjelmaan

o muutaman kuukauden työ

Millaisia haasteita näette järjestelmän operoinnille oman sovellus-ohjelman ulkopuoliselta sovellukselta?

o Ehdottavien ohjausten kuittauksia

o aluejärjestelmä välittää tietoja ylöspäin

o Tiehallinto ei ole keskitetysti määritellyt mitä komentoviestin sisäl-tö tulee olla

o OPC server-client yhteyden määritys

Onko toteuttamassanne Tiehallinnon järjestelmässä varauduttu ul-kopuolisen operointiin ja toisesta järjestelmästä tuleviin ohjausko-mentoihin? Jos on, niin miten?

o Suoraan ei ole varauduttu eli rajapinta täytyy tehdä

Kuinka vaikeaa olisi nykyisen ohjausjärjestelmän käyttöliittymän muuttaminen ja millaisesta työmäärää (suuruusluokkana) se tarkoit-taisi?

o Pienissä järjestelmissä tämä ei ole välttämättä vaikeaa ja työlästä, eh-kä viikko tai kaksi; suurissa järjestelmissä useita viikkoja tai kuukausia.

o Ei varsinaisesti, mutta OPC ja XLM ovat käytettävissä useimmis-sa järjestelmissä

o Rajapinta vaatii muutaman kuukauden työn

Muita asioita

o Sateenvarjokäyttöliittymällä pitää olla riittävästi vääntöä eli riittä-västi muuttujia > 100 000 kpl


Digitraffic palveluntuottaja (Infotripla)

Minkälainen on Digitrafficin tavoitetila?

o Tiehallinto kerää omaan ammattikäyttöönsä ajantasaista dataa liikenteestä ja tiesäästä. Tämä ajantasainen data pitää olla myös kolmansien osapuolien hyödynnettävissä. Digitrafficin tehtävänä on tarjota liikenteeseen liittyvä ajantasainen tieto kolmansille osapuolille. Tiedot jaetaan webservice-rajapinnan kautta. Tämä koskee nimenomaan ajantasaista dataa ja periaatteessa myös kelikamerakuvaa. Tietolajeina ovat LAM-data, matka-aika-data eri linkeille ja pisteille. Digitraffic on ainoa kanava, josta saa ajantasaista matka-aikatietoa. Kolmannet osapuolet saavat tällä hetkellä LAM-dataa vielä useammasta kanavasta, mutta tavoitetilassa Tiehallinto sulkee muut kanavat eli jakelu keskitetään Digitrafficin palvelurajapintoihin. Tiehallinnolla on myös käytössä Digitrafficin ”karttakäyttöliittymä”, jossa esitetään liikennetietoja.

Mitä tietopalvelutuotteita tuotetaan tavoitetilassa nykyisten tuotteiden lisäksi?

o Tiesäädata

o Kelikamerakuvaa

o Häiriöherätteet

(JLä) Entäs vaihtuvien opasteiden vika- ja tilatietojen jakelu?

Kyllä, nyt ollaan määrittelemässä Digitrafficin kakkosvaiheen toteutusta, joka on tarkoitus olla tuotannossa tulevana talvena. Kun puhutaan jaettavasta ajantasadatasta, niin olisi hyvä kertoa myös mikä sen ajantasalaiteen keräävän laitteen tilatieto on. Niin hyödyntäjä voi tehdä päätöksen, että käyttääkö kyseistä dataa omiin palveluihin vai ei. Digitraffic ja muut palveluntuottajat ovat hyvin kiinnostuneita ajantasaisen datan keräävän laitteiston tilasta. Automaattinen tapa kerätä tilatietoa ja välittää sitä eteenpäin olisi hyvä asia.

(JLä)Tämä oli ilmeisesti liikenne- ja tiesään seuranta laitteiden osalta? Ovatko muuttuvat opasteet olleet keskustelun alaisina? Esim. taululla 100 tai pimeänä?

Asiasta on tiedusteltu, eli kun opasteelle menee ohjauskäsky niin onko mahdollista saada sama käsky ulos ns. vastavirtaan. Tätä ei ilmeisesti tällä hetkellä ole mahdollista saada.


(JLä) Näin asia ilmeisesti on eli se ohjaustilan tieto jää sinne ohjausjärjestelmän sisällä eikä sitä keskitetystä saa tuotua tällä hetkellä ulos.

Miten Digitraffic-palvelua on tarkoitus hyödyntää HÄTI-järjestelmässä (Häiriötieto)?

o Ihannetilanteessa päivystäjä on toimija, joka tekee informaatiofuusiota eli hänelle tulee eri lähteistä erilaista tietoa ja erilaisia herätteitä. Tietojen ja oman asiantuntemuksen perusteella päivystäjä laatii tiedotteita ja käyttää ohjausjärjestelmiä. Tällä hetkellä Digitraffic tuottaa sujuvuustietoa LAM-pisteiden ja matka-aikalinkkien pohjalta. Meidän mielestä on erittäin järkevää, että päivystäjällä on mahdollisuus hyödyntää kyseisiä sujuvuustietoja. Jos sujuvuusluokka on huonoin tai toiseksi huonoin ilmestyy Digitrafficin karttakäyttöliittymän alapuolelle häiriöheräte tekstirivinä. Klikkaamalla tekstiriviä saa lisätietoa. On mahdollista, että työnnettäisiin sujuvuustiedon herätteet samalla Digitrafficin käyttöliittymään ja HÄTI:in. Tätä ollaan tällä hetkellä määrittelemässä eli silloin kun Digitraffic havaitsee matka-aikalinkkien perusteella huonoja sujuvuusluokkia, niin voisi ampua (XML-viestit) niitä HÄTI:ä kohti. HÄTI:ssä määritellään herätteiden esitystavat päivystäjälle.

Millä aikataululla Digitraffic kehittyy kohti tavoitetilaansa?

o Tässä vaiheessa tehdään kakkosvaiheen määrittelydokumentaatiota. Se valmistuu elokuussa. Sen pohjalta tehdään arvio toteuttamisresursseista ja aikataulusta. Tämä hetken arvio on, että kakkosvaiheen ominaisuudet, jossa myös HÄTI-ominaisuudet olisivat tuotannossa tulevana talvena.

Onko kolmatta vaihetta jo kaavailtu?

o Asioita ei määritellä jos Tiehallinolla ei ole selvillä ns. ylemmän tason linjaukset. Kaikki sellaiset asiat, jotka eivät ole loppuun asti mietittyä siirretään ”odotuslistalle”

Millä tavalla teidän mielestä on mahdollista hyödyntää Digitraffic-palvelua LK-päivystäjän LIHA-käyttöliittymässä?

o Digitrafficissa on kaksi kanavaa tällä hetkellä eli Webservice palvelurajapinnat, josta pystyy hakemaan niitä datalajeja, mitä on tarjolla sekä graafinen käyttöliittymä. Suositus on, että Digitraffic-dataa hyödynnetään vain palvelurajapintojen kautta.

o Jos nykyiset palvelurajapinnat eivät riitä niin rakennetaan uusi palvelurajapinta, joka käyttää tietokantoja ja tuottaa LK-järjestelmän tarvitsemat tiedot.

o Ei niin, että LK:n järjestelmä menee suoraan Digitrafficin tietokantoihin. Se olisi huonoa tiedonhallintaa.


o Toinen tapa hyödyntää Digitrafficia on graafisen karttakäyttöliittymän (sujuvuustiedot) kautta. Viimeisen päivityksen johdosta on mahdollista käyttää karsittua karttakäyttöliittymää, joka soveltuu tilanteen seurantaan hyvin.

Miten kuvailet nykyisiä web-service rajapintoja? (kuinka hyvin nykyiset rajapinnat toimisivat tällaisen käyttöliittymän pohjana?)

o Pystyy esim. hakemaan yhden linkin tiedot. Vasteaikavaatimukset ovat niin kovat, että siinä tulee kaikkien linkkien tiedot muutamassa sekunnissa. Massatiedot (historiatiedot vertailutietoina) haetaan automaattisesti kerran vuorokaudessa yöaikaan. Ajantasaiset tiedot kutsutaan webservicelta muutaman sekunnin viiveellä (kerran minuutissa päivittyvät tiedot). Tarkoitettu ajantasakäyttöön, jonka vuoksi niiden pitää olla nopeasti saatavilla.

Ajantasaisuuteen ja vasteaikoihin liittyen: siinä tapauksessa, että int kl. käytettäisiin suoraan Digitrafficia tietokantana, silloin parin sekunnin vasteaika ei ole riittävä.

o Muuttuvien opasteiden ohjaussuosituslaskentaan on niin kovat vaatimukset, että sen tyyppisiin asioihin ei kannata käyttää webservice tyyppisiä rajapintoja. Niitä on tarkoitus hoitaa suoraan keruujärjestelmästä ilman, että sitä kierrätetään Digitrafficin kautta. Digitraffic on ensisijaisesti jakelukanava kolmansille osapuolille. Mutta ne voi tietysti olla käytettävissä muillekin jos niin on järkevää.

Eli tässä on taka-ajatuksena se, että kannattaako tietoja kierrättää Digitrafficin kautta vai ottaa suoraan ns. Digitrafficin lähdejärjestelmistä

o Matka-aikalinkkien tiedoista voi ottaa digitrafficista (ainoa väylä). Ohjaussuosituksiin tarvittava data, joka otetaan esim. LAM-pisteistä kannattaa ottaa suoraan lähdejärjestelmästä.

Toisaalta se merkitsee lähdejärjestelmille, että niihin täytyy rakentaa sellaiset rajapinnat, että se liha-käyttöliittymä pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun.

Mitä se Digitrafficin käyttöliittymä? Siinä on nyt niitä matka-aika ja sujuvuus ”makkaroita”, mutta kehitetäänkö käyttöliittymä vielä tulevien tietolajien esitystä varten?

o On sovittu, että käyttöliittymään ei tule toistaiseksi (kakkosvaiheessa) uusia tietolajeja. Perustelut tälle on se ettei tehdä päällekkäistä työtä integroidun käyttöliittymän kehitysprojektin kanssa. Eli tiesää ja kamerakuvat ei viedä käyttöliittymään vaikka ne viedään datarajapintaan.


Minkälaisia toimintoja Digitrafficin käyttöliittymä tarjoaa LK-päivystäjän muodostaman tilannekuvan parantamiseksi / tukemiseksi?

o Lähinnä graafisia korostuksia. Sujuvuustiedon ”makkarat” ja häiriöherätteet, jotka ilmestyvät karttakuvan alle.

o Karttakäyttöliittymän lisäksi on käytettävissä myös yksittäisiä matka-aikahavaintoja näyttävä graafi (ns. ”kärpäsparvikuva”) hakutoimintoineen, jonka avulla käyttäjä voi seurata esim. tilanteen kehittymistä ja havaintojen määrää tietyllä linkillä yksittäisten havaintojen osalta.

o Äänihälytyksiä ei ole eikä tulossa ainakaan vielä

o Jos päädytään siihen, että Digitraffic on merkittävä työkalu LK-päivystäjälle niin käyttöliittymä on kehitettävissä päivystäjän tarpeisiin.

Tienvarsiteknologian hallinta- ja valvontapalvelun tuottaja (Cyga-te)

Miten kauan tiehallinnon tienvarsiteknologian hallinta- valvontapal-velu on ollut Cygaten kautta käytössä ja mikä on sen kattavuus.

o Toiminta on aloitettu keväällä 12 järjestelmällä, joita tuotiin järjes-telmä kerralla valvonnan alle. Syksyllä on jatkettu 11 järjestelmän kokonaisuudella, joista viimeinen tulee meille joulukuussa. Eli tä-män kakkosvaiheen jälkeen on 23 järjestelmää valvonnassa. Kat-tavuutta en osaa tällä hetkellä arvioida.

Otetaanko tavoitetilassa kaikki Tiehallinnon järjestelmät mukaan?

o Muutama järjestelmä, joita tarkoituksella jätetään ulkopuolella (lähitulevaisuudessa korvattavia)

Tekninen järjestelmä

o Cygate keskittyy valvomopalvelutoimintaan. Toiminta on aika-naan lähtenyt tietoliikennelaitteiden valvonnasta, mutta kehittynyt ajan myötä palvelimiin ja myös ip-osoitteettomiin laitteisiin kuten elektronisiin liikennemerkkeihin.

Pystytte sitten esimerkiksi komponenttivian näkemään miten vika vaikuttaa valvottavaan järjestelmään?

o Toiminta perustuu tarkkaan järjestelmäkohtaiseen dokumentoin-tiin. Rakenne ja verkkokaavioista nähdään nopeasti miten vialli-nen yksikkö vaikuttaa tiehallinnon järjestelmässä. Myös kaikki huoltotoimijoiden ja huoltosopimustiedot on kerätty tietokantaan, josta järjestelmä poimii ne hälytysriviin mukaan. Tällä tavalla voi-daan aloittaa korjaustoimenpiteet.


Miten otatte yhteyttä huoltotoimijoihin, onko teillä siihen joku oma käyttöliittymä?

o Ei, otetaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.

Projektikokouksessa meillä puhuttiin tikettien hallintakäyttöliitty-mästä, onko tällainen kuitenkin käytössä?

o Meillä on omassa käyttöliittymässä seuranta kaikista huoltotöistä mitä meiltä on tilattu. Huoltotyöt on myös nähtävissä Tiehallinnos-ta käsin eli missä tilassa työ on ja mitä on viimeiseksi tehty.

Kuvailkaa lyhyesti toimintaprosessissanne vikailmoituksesta eteenpäin

o Vikailmoitus voi tulla kahdella tavalla meillä. Lähes aina se tulee meidän valvonnan kautta eli järjestelmä havaitsee vikaantuneen komponentin. Tällaisessa tilanteessa meillä pitäisi olla tapahtu-masta hälytystieto. Toinen vaihtoehto on se, että käyttäjältä tulee ilmoitus kentältä, että laite ei toimi. Tällaisessa tilanteessa yrite-tään kohdistaa vika manuaalisesti ja katsoa löytyykö siihen liitty-vää vikahälytystä.

o Kun hälytys on havaittu niin se kohdistetaan vialliseen elementtiin (jos ei jo lue hälytyksessä). Valvonnan kautta tulleissa hälytyksis-sä tulee tiedot sijainnista, järjestelmästä, huoltotoimijasta, huolto-sopimuksesta ym. Näillä tiedoilla avataan ”incident- vikatiketti” huollon seuraamista varten. Normaalisti kyseisen tiepiirin liiken-nekeskukseen ilmoitetaan viallisesta komponentista ja miten se hoidetaan kuntoon. Cygate ottaa sitten yhteyttä huoltotoimijaan ja yhteydenotto kirjataan samalla tikettiin. Tämän jälkeen seurataan tilannetta ja varmistetaan, että järjestelmä toimii korjaustoimenpi-teiden jälkeen normaalisti. Kun tilanne on hoidettu kuntoon, ilmoi-tetaan liikennekeskukseen.

Miten ilmoitatte viat liikennekeskukseen?

o Puhelinsoitto on ollut toivottu tapa. Yhteydenottotapa riippuu myös tilanteen kriittisyydestä.

Näkyvätkö samat vikahälytykset liikennekeskuksessa?

o Näkyy. Tiehallinnon liikenteenhallintajärjestelmistä (ohjausjärjes-telmät) nostetaan hälytyksiä. Meillä on tietokanta-adapteri, joka ohjaa samoja hälytyksiä myös meille. Tämä on tehty yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa. Lisäksi meillä on tietoliikenneverk-koon liittyvää valvontaa, jota ei näy liikennekeskuksessa.

Priorisoidaanko vikahälytyksiä?

o Hälytysvirta on tällä hetkellä noin 100 000 hälytystä kuukaudes-sa. Hälytykset on priorisoitu viiteen luokkaan. Alimmat kaksi luok-kaa ei vaadi toimenpiteitä. Kolme ylintä luokkaa vaatii jonkinnä-köisiä toimenpiteitä.


Prioriteetit näkyvät ilmeisesti ainoastaan teidän valvomossa?¨

o Kyllä, mutta prioriteetit on käyty läpi asiakkaan kanssa. Järjestel-mätoimittajat on myös ottanut kantaa eri hälytysten kriittisyyteen.

Miten ilmoitatte viat liikennekeskukseen (tekniset tiedot vai vaiku-tukset)?

o Kerrotaan vian vaikutukset pikemminkin kuin tekniset yksityis-kohdat. Tällä tavalla LK ymmärtää miten vika vaikuttaa omaan työhön/operointiin.

Miten tärkeässä roolissa koette liikennekeskuksen olevan järjestel-mien vikatilojen hallinnassa?

o Havaintotilanteessa meillä on hyvä havaintotarkkuus eli aika har-voin jää asioita havaitsematta valvontajärjestelmän. Tietenkin lii-kennekeskuksella on sitten vastuu/tärkeä rooli mahdollisen vikati-lanteen aiheuttavien liikenteenhallintajärjestelmien operointitar-peiden suorittamisessa.

Onhan toisaalta myös mekaanisia tai muita toiminnallisia vikoja, joi-ta saattaa olla järjestelmän sisältä vaikea havaita, kuuluuko tällai-setkin viat teidän valvontaan esim. maalilla ruiskutettu kamera?

o Meille tulee valvontajärjestelmän kautta tällaisestakin viasta ilmoi-tus. Valvontatarkkuus on kyllä hyvä eli hyvin harvoin vikahavain-not tulevat muualta esim. puhelimitse.

Millä tavalla tiehallinnon järjestelmien ja tienvarsilaitteiden valvon-ta- ja hallintapalvelu ja sen tavoitetila pitäisi huomioida Integroidun käyttöliittymän kehittämisessä? Pitäisikö esimerkiksi päivystäjän integroituun käyttöliittymään tuoda teidän järjestelmästä automaat-tisesti vikatietoja ja niiden aiheuttamista toiminnallisista rajoitteis-ta?

o Meillä on web-portaali, jota tarjotaan näkymänä tähän valvonta-palveluun. Valvomopalvelun toiminnan päällä on olemassa smartview-käyttöliittymä, joka on selainpohjainen portaali (toimii kaikilla selaimilla). Sieltä näkee reaaliaikaisesti täsmälleen samat hälytysnäkymät kuin valvomossa, vikatiketit, palveluraportit, tek-nisiä ja palvelullisia koontiraportteja. Portaalista näkyy myös jär-jestelmien verkkokuvat ja muut dokumentaatiot. Järjestelmään pystyy antamaan henkilökohtaiset tunnukset tai esim. liikenne-keskuskohtaiset tunnukset. Näkymät voi rajata toiminta-alueen mukaan.

Näitä ei taida olla liikennekeskuksissa käytössä?

o Käsittääkseni näitä on tarkoitus levittää liikennekeskukseen. Tällä hetkellä näitä käyttää mm. Jyrki Järvinen, Kimmo Toivonen, Pek-ka Nurminen ja Hanna Setälällä.


Tästä web-portaalista ei taida kuitenkaan saada vikojen aiheuttamia järjestelmiin kohdistuvia toiminnallisia vaikutuksia ulos?

o Ei, palvelukeskuksemme palvelee tarpeen mukaan. Varsinaista loppukäyttäjän helpdesk-palvelua ei tarjota, pikemminkin järjes-telmien pääkäyttäjille syvempää menevää teknistä tukea.


LIITE 2. ULKOMAISTEN LIIKENTEENHALLINTAKESKUSTEN KYSELYT JA VASTAUKSET

Wien / Asfinag TMC

Specify and describe briefly the traffic management systems that are in use at the traffic management centre, for instance traffic and road conditions monitoring systems, road section and tunnel con-trol systems, camera systems, etc.

o Traffic condition monitoring, road condition monitoring, weather

stations, cameras, weather forecast, work area management tool, traffic information collection and exchange all data processed in combination variable speed limits, road/lane clo-sures (gradually announced), bans on overtaking for lorries, inci-dent warnings, VMS information. Tunnels sections still separated (due to different legislation), could be merged in the coming years

If there is an integrated user interface for management of the con-

trol systems and other systems, describe briefly its development path / what was the starting situation? (Separate systems with ded-icated user interfaces, integrated)?

o The initial lane control system was step by step enhanced and

functionally enriched, original architecture is becoming more and more problematic

Is the developed UI based on national or similar traffic manage-

ment framework architecture?

o No, the UI was a customized software solution tailored to our

needs then.

Did you study the at the market available products in the beginning of the development work?

o Yes, but there was no COTF-solution to fit our specific needs.

Especially combining traffic management/control and traffic in-formation was a rather new approach.

What types of systems are managed via the UI?

o All systems described above


On what basis would you limit the functions and systems?

o Limits are mostly organizational/institutional ones. We as a mo-torway operator are limited to our roads. From a technical point of view, concerning enhancements (e.g. C2C+C2I) I would not limit ourselves. From a service point of view, there might arise a need for cooperation with partners, which take over certain as-pects that are better covered by private service providers and Broadcasters.

Has the development been carried out in phases / how?

o Considering the UI: work in progress.

Is the current UI the goal situation or an intermediate phase?

o Intermediate phase

How do you integrate with new systems?

o New sections are integrated on new local servers covering the section to add. They integrate easily. New functions are more dif-ficult: For example pollution based speed limits were pro-grammed and integrated in a customized way by our contractors.

What systems are integrated? (for instance only control systems /

also other)

o See first question

Realization of priorities (from user and system point of view)

o VMS content to be displayed is defined by complex matrices, taking into account upstream/downstream and lane wise syn-chronization. This is defined beforehand. This does not apply for rerouting strategies.

Control proposals / how far do you go?

o See first question

Equipment malfunctions/problems (the role of the operator)

o In theory this is separated from operations and covered by a technical support. In real life, operators have to take over many parts, because they are the only ones to work shifts and week-ends (24/7).

Contents of the main display

o Topology, LOS sector wise, all traffic signs on the road (even static ones), sensor data


What does your main display contain? Event and alarm list, map (zoomable), control states, etc?

o See above

Advantages and impacts, costs and time table?

o I do not know what to compare with. There is no new system and old system, rather continuous enhancements for the time being.

Summary:

o Yes, we too will come to a point, where enhancing will not be suf-ficient. But take for example decision making and decisions sup-port tools concerning Traffic Management. Many initiatives are going on in Europe. And if there is one thing that will not happen in Traffic Management, it is ONE European Traffic Management Centre. So currently bilateral/trilateral/multilateral co operations do not act according to standards, but rather work out solutions for specific needs. Before programming this into a decision sup-port system I would rather like to see this working well the old way, which is probably going to take a few iterations. After this we can start to automatize decisions. Concerning the Traffic Management User Interface for the operators I would not say there is a lot to improve for now, apart from performance. Con-cerning the monitoring of servers, data network and road side equipment (sensors, cameras, ..) we are currently developing a monitoring system to automatize these processes, with a strong link to contractors, that need to go out and fix thing within given deadlines. But this needs to be separated from the Traffic Man-agement User Interface and System.


LIITE 3. PÄIVYSTÄJIEN TEHTÄVÄT LIIKENTEENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN KÄYTÖSSÄ




LIITE 4. ALUSTAVA LUETTELO JÄRJESTELMISTÄ LIHA-KÄYTTÖLIITTYMÄÄN VÄLITETTÄVISTÄ TIEDOISTA

Tässä on alustavasti hahmotettu ohjaus- ja seurantajärjestelmistä LIHA -käyttöliittymään välitettävien tietojen sisältöä. Tietosisältö on sama eri laa-juusvaihtoehdoissa. LIHA -käyttöliittymään välitetään ohjausjärjestelmistä mm. seuraavat tila- ja toimintatiedot:

järjestelmän tunnistamat luokitellut liikennehäiriöt ja potentiaaliset vaaratilanteet

kelivaroitukset esim. vaarallinen ajokeli, vesiliirto ohjaustilat esim. perustila, alennettu rajoitus, kelivaroitus, kaista sul-

jettu, liikenne pysäytetty, tunneli suljettu, kiertotie jne. laitteiden perustilasta poikkeava toimintatila esim. rajoitus 60 km/h,

keskikaistapuomi auki, liikennevalot punaisena (tunnelin pysäytysva-lot) jne.

liikennehäiriöiden luokittelun pohjana olevat paikalliset liikennetiedot keli- ja tiesäätiedot merkittävät laiteviat

Jokaiseen tietoon liitetään aikaleima ja paikkatieto, vähintään ajorata ja -suunta. LIHA -käyttöliittymään liittyvistä järjestelmistä luokitellut liikennehäiriöt ovat mm.

väärään suuntaan ajava (ajorata) pysähtynyt ajoneuvo (ajorata / ajosuunta) este tiellä hidas ajoneuvo liikenne jonoutunut liikenne pysähtelee seisova jono / liikenne seisoo ylikorkea ajoneuvo (jos havaitaan automaattisesti) onnettomuus (HäTi -järjestelmästä), tyyppi ja osalliset ajoneuvopalo (HäTi) tietyö, kunnossapitotyö (HäTi) muu välityskykyä rajoittava poikkeustilanne (HäTi)

Liikennetiedoista käyttöliittymään välitetään asetetut hälytysrajat alittavat tai ylittävät mittaustulokset, kuten

alhainen keskinopeus (nopeussuure, indikoi ruuhkautumista / hitaasti liikkuvaa jonoa)

korkea varausaste (jono- / ruuhkailmaisimelta, indikoi hidasta tai sei-sovaa jonoa)

suuri matka-aika (indikoi ruuhkautumista) suuri keskinopeus (kun ylittää voimassa olevan rajoitusarvon selke-

ästi)


Keli- ja tiesäätiedot keliluokka (suosituslaskennan määrittämä) ohjausjaksoittain kelin luokittelussa ja keliohjauksessa käytettävät tiesäätiedot mitta-

uspisteittäin, esim. tienpinnan lämpötila, sade, kitka, näkyvyys ja tuu-len nopeus

Muut ohjaukseen vaikuttavat potentiaaliset vaaratilanteet

auringon häikäisy (tunnelissa) pitoisuushälytys (tunnelissa)

Ohjausjärjestelmien merkittävät laiteviat

liikenteen ohjauksen tai turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden viat esim. liikennevalot pois käytöstä, puomivika…

muut järjestelmän toimintaa rajoittavat tai järjestelmän käyttäjän toi-menpiteisiin vaikuttavat laiteviat esim. kameravika, ilmaisinvika, tieto-liikennevika jne.


LIITE 5. ALUSTAVA TOTEUTTAMISKUSTANNUSARVIO

TietojärjestelmäKäyttöön

otto-vuosi

Kenttä-laitteiden

määrä

Täysin integroitu seuranta ja

ohjaus laajalla päätöksenteontu

ella

Täysin integroitu seuranta ja

ohjaus kevyellä päätöksenteontu

ella

Osittain integroitu

seuranta ja ohjaus

Keskitetty tilanne-

seurantaKaikki toimipisteetLiito 2 2HÄTI 2009 3 3VIRVE, viranomaisverkko (DWS, käsipuhelimet)

1 1

Kelisyöttö (osa ALKia)ALK ajantasainen keli- ja liikennetiedottaminenLiikenteen tiedotuksen paikanimistön ylläpitotyökalu, Location manager & Lmkartta, Liikennetiedotuksen paikannusnimistön ylläpitoLiito-tietopalveluTiesää 2 2TittaLiisePuheluiden hallintajärjestelmä, Yhteyskeskuksen ja LK:n käyttöön 1 1

Kamerakäyttöliittymä ASAN 2 2

Helsingin toimipisteTunnelitKehä III (Vuosaaren tunneli) 2008 ~300 10 10 3 2Kehä I (Mestarintunneli) 2012 10 10 3 2Kehä II (Hiidenkallion tunneli) 2000 90 5 5 2 1Hakamäentie (Kivihaan tunneli) 2009 5 5 2 1Avoimen tien järjestelmätKehä III 2009 4 4 2 1Vt 1 Lohja - Kehä III 2007 4 4 2 1Liikennevalot120 liikennevaloliittymää 3 3MuutVuosaaren kamerajärjestelmä MORIS 2008 5 5Helsingin kamerajärjestelmä MORIS 5 5Keskikaistapuomit 1 1VNK, Valtioneuvoston tilannekuvan käyttöliittymäTurun toimipisteTunnelitVt1 Turku - Muurla (Isokylän tunneli) 2003 +100 6 6 3 2Avoimen tien järjestelmätVt1 Turku - Muurla 2003 +200 4 4 2 1

Vt 10 Kaarina – Lieto 2006 4 4 2 1Vt 8 Eurajoki, Olkiluodon liittymä 1 1 0,5 0,5Kt 40 Kirismäen liittymä 1 1 0,5 0,5Vt9 Aura, Kuuskosken liittymä 1 1 0,5 0,5Vt9 Kyrön liittymä 1 1 0,5 0,5Vt9 Mellilän liittymä 1 1 0,5 0,5Vt8 Söörmarkun liittymä 1 1 0,5 0,5Kt 67 Ilmajoki, Ahonkylä 1 1 0,5 0,5Vt 8 mustasaari, Lintuvuori 1 1 0,5 0,5

Työmääräarvio (htk) laajuusvaihtoehdoittain


Turun toimipisteAvattavat sillatSt 183 Strömman sillan kaukokäyttö 2004 4 4 1 1Lillholmenin ponttonisillan kaukokäyttö 2 2 1 1St 724 Raippaluodon silta, 1997 10 4 4 1 1Liikennevalot48 liikennevaloliittymää 1 1MuutKeskikaistapuomit 2 2 0,5 0,5Yt 1800 Galtbyn lauttainfo 2 2 0,5 0,5Tampereen toimipisteAvoimen tien järjestelmätTampereen reitinohjaus 2009 4 4 2 1Vt 9 Tampere – Orivesi, 2000 28 4 4 2 1Vt 2 Humppila 2 4 4 2 1Vt 12 Tampere-Kangasala 2008? 4 4 2 1Vt 7 Kotka – Hamina 1994,

laaj. 199797 4 4 2 1

Vt 13 Nuijamaan raja-asema 2007? 30 2 2 0,5 0,5Vt 7 Vaalimaan raja-asema 2007? 30 2 2 0,5 0,5Vt 6 Lappeenranta-Imatra 2010-

20114 4 2 1

Vt 6 Hälytysajoneuvorampit, Kouvola 2006 2 2 0,5 0,5Vt 5 Kellolahti – Vuorela 1995Vt 4 Jyväskylä – Joutsa 2000 4 4 2 1Vt 4 Jyväskylä – Äänekoski, 1996,

laajennus 12 4 4 2 1

Vt 9 Kanavuori – Hankasalmi, 1994 16 4 4 2 1Vt 24 Padasjoki 2Avattavat sillatVt 14 Kyrönsalmen silta 2000 16 4 4 1 1Liikennevalot46 liikennevaloliittymää 2 2Muut

Keskikaistapuomit 1 1

Oulun toimipisteTunnelitVt 4 Revontulen tunneli Rovaniemellä 2007? 5 5 2 1Avoimen tien järjestelmätVt 20 Oulu-Korvenkylä 2008 4 4 2 1Vt4 Laanila-Kontinkangas 4 4 2 1Vt 4 ja Vt 29 Kemi – Tornio 2001 57 4 4 2 1MuutKeskikaistapuomit 1 1Henkilötyökuukausia yhteensä 166 166 58 36Järjestelmien muutostöiden kustannukset (20 000€/htk) 3 320 000 € 3 320 000 € 1 150 000 € 710 000 €

Laajuusvaihtoehdon uusi sovellus 4000000 3000000 1000000 500000Laajuusvaihtoehdon suunnittelukustannukset

2000000 500000 500000 250000Yhteensä 9 320 000 € 6 820 000 € 2 650 000 € 1 460 000 €

gg

ISSN 1459-1561 TIEH 4000719-v

Documents

Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 44/2009 gg · tande beslutsstöd (modell Stockholm) kan förverkligas senare i ett separat projekt. Enligt grova uppskattningar är