et toimihenk tes naytto 030108 - Suomen Konepäällystöliitto · 2018. 8. 3. · sukupuolivaikutusten arviointi (Suvaus). 8 Rinnakkaissopimuskielto Osapuolet eivät tee tämän energiateollisuuden

EnergiateollisuudenTOIMIHENKILÖIDENtyöehtosopimus 21.10.2007 – 30.4.2010

SISÄLLYSLUETTELOEnergiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

ENERGIATEOLLISUUDENTOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET1 § Sopimuksen soveltamisala2 § Sopimuksen voimassaolo3 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

TYÖAIKA4 § Säännöllinen työaika5 § Keskimääräinen viikkotyöaika vuodessa6 § Työajan lyhennysvapaat7 § Arkipyhät8 § Työtuntijärjestelmä9 § Liukuva työaika10 § Päivittäinen lepoaika ja viikon vapaapäivät11 § Viikkolepo12 § Lisätyö13 § Ylityö14 § Sunnuntaityökorvaus ja juhlapyhäkorvaus15 § Varallaolo16 § Hälytysluontoinen työ17 § Puhelinohjeet18 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisä19 § Lentotarkastus- ja lisensioidun ohjaajan lisät20 § Työnopastuslisä21 § Erittäin likainen työ

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ22 § Keskeytymätön kolmivuorotyö

...............................................................2

...........................................9

...............................................................................9.......................................................................9

.........................................................................9............................................10

.................................................................................................10.............................................................................10

...................................................11.........................................................................11

.............................................................................................12.................................................................................12

.....................................................................................12.............................................13

..........................................................................................13...............................................................................................14

.................................................................................................14...............................................15

...........................................................................................16..........................................................................17

.....................................................................................18.......................................................................18

..........................................18...................................................................................19

..............................................................................19

........................................................19...............................................................19

PALKKAUS23 § Palkkaus24 § Palkan käsite25 § Osa-ajan palkan laskenta26 § Palkkamääräykset

MATKUSTAMINEN27 § Matkakorvaukset työtehtävän suorittamismatkalta

TYÖKYVYTTÖMYYS, PERHEVAPAAT, LÄÄKÄRINTARKASTUKSET28 § Sairaus tai tapaturma29 § Perhevapaat30 § Lääkärintarkastukset31 § Suojavaatteet

VUOSILOMA, TILAPÄINEN VAPAA, JOUSTOVAPAA32 § Vuosiloma ja lomaraha33 § Lyhyt tilapäinen loma34 § Joustovapaa

TYÖSUHTEEN EHDOT, ERITYINEN TYÖSUHDETURVA35 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen36 § Synnytyslomaan ja sairauteen liittyvä suoja

PAIKALLINEN SOPIMINEN JA NEUVOTTELUJÄRJESTYS37 § Paikallinen sopiminen38 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

ENERGIAYHTEISÖJEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

...............................................................................................22............................................................................................22

......................................................................................22.....................................................................23

...............................................................................23

....................................................................................31...................................31

................34..........................................................................34

.......................................................................................35...........................................................................35

.....................................................................................36

....................................36.........................................................................36

...........................................................................37.......................................................................................38

...............................38..........................................................38

............................................38

............................39...........................................................................39

................................39

.....................................................................41

.................................................................49

..............................................53

ENERGIATEOLLISUUS RYTOIMIHENKILÖUNIONI RYSUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY

TYÖEHTOSOPIMUKSENALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 12.11.2007

Paikka Energiateollisuus ry, Helsinki

Läsnä ET TUJuha Naukkarinen Antti RinneTuomas Aarto Matti AhtiainenJuhani Mäki Pirjo AhtiainenAntti Aho Jouni KoskinenJorma PöntinenOlavi Rissanen SKLTapani Jylhä Leif WikströmPetri Ellimäki Ritva Lähdesmäki

Kari LaukkanenSeppo PiiraMatti Virta

1 Lähtökohdat

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä oli 21.10.2007 saavutettu uutta työehto-sopimusta koskeva neuvottelutulos, joka päätettiin allekirjoittaa. Samalla todettiin,että tämä sopimus korvaa osapuolten välillä aiemmin voimassa olleet sopimukset.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaansopijaosapuolten toimesta.

2

3

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 21.10.2007 ja on voimassa 30.4.2010 saakka.

3 Palkankorotukset

3.1 Vuosi 2007

3.1.1 Yleiskorotus

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden kuukausipalkkoja(luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alustayleiskorotuksella, jonka suuruus on 115 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään4,5 prosenttia.

3.1.2 Vähimmäispalkat

Työehtosopimuksen vähimmäispalkat ovat 1.10.2007 alkaen seuraavat:

Vaativuustaso € / kk

1 14272 15663 17184 18845 20676 22677 24878 27289 299310 3283

3.2 Vuosi 2008

3.2.1 Yrityskohtainen erä

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavanpalkanmaksukauden alusta 0,8 %:n suuruisella yrityskohtaisella erällä, jokalasketaan sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden kuukausipalkoista(luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia).

Erä käytetään yritys- tai toimipaikkakohtaisesti henkilökohtaisten palkanosientarkistuksiin. Ennen erän jakamista työnantaja ja luottamusmies käyvät läpikäytettävän pätevyydenarviointijärjestelmän sisällön ja käytön sekä samallatarkastelevat palkkausjärjestelmän toimivuutta. Luottamusmiehelle selvitetäänlisäksi erän suuruus ja laskentatapa sekä erän jakamisen periaatteet. Jos työnantajaja luottamusmies ovat perustellusti erimieltä jakoperusteista, jaetaan eräprosentuaalisena yleiskorotuksena.

Energiayhteisöjen ja muiden tämän sopimuksen piiriin tulleiden yritysten osaltayrityskohtaiset erät maksetaan yrityksessä palkoista päätettäessä noudatettaviamenettelytapoja soveltaen. Jos työnantaja ja luottamusmies ovat perustellustierimieltä jakoperusteista, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

3.2.2 Yleiskorotus

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden kuukausipalkkoja(luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentinyleiskorotuksella.

3.2.3 Yrityskohtainen erä

Palkkoja korotetaan 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukaudenalusta lisäksi 1,0 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä, joka lasketaanyleiskorotuksella korottamattomista palkoista.

4

5

Erä käytetään ensisijaisesti palkkamääräysten C-osion muutosten aiheuttamiinkustannuksiin. Jos muutosten kustannusvaikutus ylittää yrityskohtaisen eränmäärän, ylittävältä osin palkankorotukset tulee toteuttaa 1.10.2009 mennessä.Mikäli muutosten aiheuttama kustannusnousu jää kyseistä erää pienemmäksi,käytetään loppu henkilökohtaisten palkanosien tarkistuksiin noudattaen 1.3.2008erän jakoperusteita.




1 14622 16043 17604 19305 21176 23227 25478 27949 306510 3362

3.3 Vuosi 2009

3.3.1 Yleiskorotus

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden kuukausipalkkoja(luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan1.10.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alustayleiskorotuksella, jonka suuruus on 75 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään2,9 prosenttia.

6




1 15052 16513 18124 19865 21796 23907 26218 28769 315410 3460

4 Tekstimuutokset

Sovittiin liitteen mukaisista työehtosopimukseen tehtävistä tekstimuutoksista.

5 Sopimuksen soveltamisala

Uudessa työehtosopimuksessa ei ole tarkoitus muuttaa sopimuksen soveltamisalaa.Tätä soveltamisalaa määriteltäessä käytetään apuna vuoden 1995 teknisten jateollisuustoimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisalamääritelmiä.

6 Työskentely eri työaikamuodoissa

Työajan lyhennyksen kertymistä koskevat määräykset eivät koske toimihenkilöitä,joiden työajan lyhennys perustuu muuhun järjestelmään.

7 Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoillatasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissamainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.

1.6.2008 mennessä toteutetaan energiateollisuuden toimihenkilösopimuksensukupuolivaikutusten arviointi (Suvaus).

8 Rinnakkaissopimuskielto

Osapuolet eivät tee tämän energiateollisuuden toimihenkilöitä koskevantyöehtosopimuksen soveltamispiirissä rinnakkaissopimuksia sekä myötävaikuttavatsiihen, etteivät niitä tee myöskään muut.

9 Työryhmä

Palkkaus

Sopijaosapuolet perustavat yhteisen työryhmän selvittämään naisten ja miestenpalkkauksen tasa-arvoisuutta alalla 31.12.2008 mennessä.

10 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikanaverohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

11 Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma

Todettiin, että osapuolten välillä on sovittu ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta keskusjärjestöjen 20.12.2006 antamansuosituksen mukaisesti vuosina 2008-2010.

7

8

Vakuudeksi

Petri Ellimäki

Tarkastettu

ENERGIATEOLLISUUS RY

Juha Naukkarinen Tuomas Aarto

TOIMIHENKILÖUNIONI RY

Antti Rinne Matti Ahtiainen

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY

Leif Wikström Ritva Lähdesmäki

ENERGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDENTYÖEHTOSOPIMUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten teknisten jateollisuustoimihenkilöiden tehtäviin.

2. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteenluonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä,palkanmaksutavalla eikä palkkausmuodolla ole merkitystä sopimuksensoveltamisalan kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- jatuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, talous- ja henkilöstöhallintoon,myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihinja kuljetuksiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee, ettäesimerkiksi korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksensaanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, ettätoimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaitovoidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Toimiminen toimihenkilöidenesimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

Sopimus ei koske tehtäviä, joihin kuuluu huomattava hallinnollinen, taloudellinen,toiminnallinen tai asiantuntijavastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa.Sopimus ei koske myöskään tehtäviä, joihin kuuluu edustaa työnantajaatoimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä. Tällaisia edellä kuvattujatehtäviä voi olla yrityksen eri organisaatiotasoilla.

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtäviin.

2 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 21.10.2007 – 30.4.2010 välisen ajan, ja senjälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen senpäättymistä kirjallisesti irtisanota.

9

10

3 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaatoimihenkilö.

2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevanryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

3. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähäntyöehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää nepalkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille.

4. Esimiehen alaisia koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa hänelle viimeistäänsamanaikaisesti, kun niistä tiedotetaan alaisille. Toimihenkilö tulee perehdyttäämyös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan. Uudelletoimihenkilölle selvitetään myös toimihenkilöiden edustajat ja luottamusmiehelleannetaan tieto uusista toimihenkilöistä.

TYÖAIKA

4 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on 8 tuntia päivässä ja 40tuntia viikossa, ellei toimihenkilön kanssa sovita, että se on 7,5 tuntia päivässäja 37,5 tuntia viikossa tai ellei toimihenkilön kanssa ole sovittu muusta säännöllisestätyöajasta. Viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi vuorotyössätai päivätyössä yrityksen toimintojen perustellusta syystä sitä vaatiessa.Keskimääräisessä viikkotyöajassa tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

2. Paikallisesti sopimalla voi vuorokautinen työaika olla enintään 12 tuntia.Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Toimihenkilöllä on perustellustahenkilökohtaisesta syystä oikeus rajoittaa vuorokautinen säännöllinen työaikansaenintään 10 tuntiin. Tästä hänen tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään 3 päivääennen, ellei paikallisesti toisin sovita.

5 § Keskimääräinen viikkotyöaika vuodessa

1. Toimihenkilöille, joiden säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on40 tuntia viikossa, työaika tulee järjestää siten, että se on keskimäärin 36,9 tuntiaviikossa. Työajan tasaavat tähän määrään arkipyhät, juhannus- ja jouluaatto sekätoimihenkilölle annettava palkallinen työajan lyhennysvapaa.

6 § Työajan lyhennysvapaat

1. Työajan lyhennysvapaata kertyy yhteensä 12,5 työpäivää/100 tuntiakalenterivuodessa.

2. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiseltakalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään17 työssäolopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaapalkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudeltakertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä.

Työajan lyhennystä alkaa kertyä työsuhteen kestettyä kolme täyttäkalenterikuukautta. Tällöin toimihenkilö saa hyväkseen työsuhteen alusta kertyneenlyhennyksen.

3. Työajan lyhennysvapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintääntyövuoro kerrallaan. Vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoaennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Vapaa annetaanviimeistään seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöinon antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

4. Mikäli vapaata annetaan yrityksen, osaston tai jonkin ryhmän jokaiselletoimihenkilölle samaan aikaan ja vapaa on merkitty työtuntijärjestelmään, työstävapaan aikaan poissaoleva toimihenkilö on saanut vapaan, vaikka siitä ei olehänelle erikseen ilmoitettu.

5. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työajan lyhennysvapaan antamisestaosapäivinä ja korvaamisesta rahana.

11

12

7 § Arkipyhät

1. Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa.Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaikasama kuin muina arkipäivinä.

2. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä ja näinä päivinä työskentelykorvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamallarahana kuten ylityö.

8 § Työtuntijärjestelmä

1. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin kyseessä on keskimääräinentyöaika ja muulloin milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Jos työajanlyhennysvapaat sijoitetaan etukäteen työtuntijärjestelmään, tulee se laatia vuodeksieteenpäin. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajanalkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaisetvapaapäivät.

2. Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettavaasianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa javiimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskeeuseampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksestatulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

3. Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaanasianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantenamuutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Josmuutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaanmyös luottamusmiehelle.

9 § Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain 13 §:n 2 momentin mukaisestaliukuma-ajasta sekä enimmäiskertymästä.

10 § Päivittäinen lepoaika ja viikon vapaapäivät

1. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, päivittäisen lepoajan(ruokatauon), jota ei lueta työaikaan, pituus on vähintään puoli tuntia. Jostoimihenkilön työpaikallaolo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, annetaantoimihenkilölle mahdollisuus aterioida työn aikana.

2. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaanoikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen.

3. Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka ovat lauantai ja sunnuntai.Jos yrityksen toiminta jatkuu toimihenkilön työn osalta myös viikonloppuna,vapaapäivät annetaan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa kohti.

11 § Viikkolepo

1. Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollistasijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestääkeskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee ollakuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työnjärjestelyjen niin edellyttäessävoidaan menetellä edellä tässä kappaleessa sanotulla tavalla, jos siihen ontoimihenkilön suostumus.

3. Jos toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksestäsuoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatuei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä, voidaan poiketasiitä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään. Toimihenkilölle on tällöin korvattavaedellä mainittu aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkälläajalla kuin hän ei ole saanut edellä säädettyä vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettäväviimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myöskokonaisuudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkanlisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä tämänsopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla onyli- tai sunnuntaityö.

13

12 § Lisätyö

1. Lisätyötä voi tehdä toimihenkilö, jonka säännöllisen työajan pituus on alle 8tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa. Lisätyö on työtä, jota toimihenkilösuostumuksellaan tekee yli työsopimuksessaan sovitun työajan sen kuitenkaanylittämättä työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismääriä. Lisätyöstämaksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka.

2. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntiaviikossa, maksetaan kuitenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen taiviikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta taiviikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

13 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajanenimmäismäärien lisäksi. Keskimääräisessä työaikamuodossa ylityötä on työ, jotatehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, edellyttäen,että säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.Lauantaipäivänä, juhlapäivän aattona sekä sunnuntaipäivänä tehdystävuorokautisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin kaikilta tunneilta 100 prosentillakorotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltätunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.Toimihenkilön kanssa voidaan sopia, että ylityön ajalta maksettava palkkakorotusosineen korvataan kiinteänä kuukausikorvauksena.

3. Ylityötä tehtäessä maksetaan puolen tunnin ylityöpalkka, mikäli työaika ylittäätäyden tunnin vähintään kymmenellä minuutilla ja tunnin ylityöpalkka, mikäliylitys on vähintään 40 minuuttia.

14

4. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokaudenvaihteen yli, katsotaan työ ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokaudentyöksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa.Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistätyöaikaa laskettaessa.

5. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautistaylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus. Paikallisestivoidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

6. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön,maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myösylityön ajalta, enintään klo 06.00 saakka.

7. Milloin toimihenkilö palkallisen työstä poissaolon tai lomautuksen vuoksi eiole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuutulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataanvapaapäivänä tehty työ ylityönä.

8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuinarkipyhäviikon työaika edellyttää, maksetaan ylityökorvaus ylittäviltä tunneilta.Tämä ei kuitenkaan koske keskimääräistä työaikaa, keskeytymätöntä 3-vuoro-,periodi- eikä näihin rinnastettavaa työtä.

9. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuottaettä neljän kuukauden pituista jaksoa, ellei tarkastelujaksoksi paikallisesti olesovittu yksinomaan kalenterivuotta.

14 § Sunnuntaityökorvaus ja juhlapyhäkorvaus

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä,vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajaltatulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Jossunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisä- tai ylityökorvaussunnuntaityökorotuksen lisäksi. Paikallisesti voidaan sopia, että tässä tarkoitettusunnuntaityö kaikkine korotusosineenkin korvataan kiinteänä kuukausikorvauksena.

15

2. Toimihenkilölle maksetaan ns. juhlapyhäkorvausta loppiaisena, pitkäperjantaina,pääsiäislauantaina, ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä,helatorstaina, juhannusaattona ja juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona,ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä sekä uudenvuodenpäivänä suoritetustatyöstä 200 %:lla korotettu peruspalkka, joka sisältää mahdollisen yli- jasunnuntaityökorotuksen sekä hälytysluontoisesta työstä maksettavanprosenttikorotuksen.

15 § Varallaolo

1. Varallaolosta on laadittava kirjallinen sopimus, jossa määritellään varallaolonsidonnaisuusaste (sidottu tai vapaamuotoinen), varallaolon vuorojärjestelmä,miten hälytys toimitetaan ao. henkilön tietoon sekä muut tarpeelliset seikat.Varallaoloaikaa ei katsota säännölliseen työaikaan kuuluvaksi. Työaika alkaakummassakin varallaolomuodossa silloin, kun varallaolija lähtee olinpaikastaantyökohteeseen.

2. Toimihenkilölle maksetaan varallaolokorvaus, jos hänen on oleskeltavaasunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa. Varallaolokorvaus maksetaanvähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Sidotusta varallaolosta maksetaan 50 %:n korvaus peruspalkasta laskien. Tämäedellyttää, että varallaolijan tulee olla päivystysvalmiudessa asunnossaan taivastaavalla etäisyydellä työpaikastaan. Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan30 %:n korvaus peruspalkasta laskettuna. Vapaamuotoinen varallaolo edellyttää,että toimihenkilö saa paikallisesti sovitulla alueella vapaasti valita olinpaikkansa.

4. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltäajalta palkkaa työehtosopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta eimakseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontoisesta työstä maksettavia korvauksia.Milloin toimihenkilö varalla ollessaan saa hälytyksen välittömästi saapua työhön,maksetaan hänelle perjantain klo 16.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikanatehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyvät mahdollisetylityökorotukset.

16

5. Sidottu varallaolo ei saa ylittää 150 t/kk eikä vapaamuotoinen tai sidotun javapaamuotoisen yhdistelmä saa yleensä pysyvästi ylittää 200 tuntia kuukaudessa.Varallaolo ja säännöllinen työaika eivät saa ylittää vastaavasti 320 tai 370 tuntiakuukaudessa. Varallaolojärjestelmää laadittaessa on mahdollisuuksien mukaansäännöllistä vuorottelujärjestelmää noudattamalla otettava huomioon toimihenkilöntarve saada yhdenjaksoista vapaata.

6. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisin.

16 § Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella jatoimihenkilö joutuu jo poistuttuaan työpaikalta tulemaan työhön säännöllisentyöaikansa ulkopuolella ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamistakuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteellaseuraavasti:- kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen klo 21.00 ja- kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollisuutta käyttääyleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan.

4. Hälytysrahan lisäksi toimihenkilölle maksetaan työajalta normaalin palkanlisäksi 100 prosentin korotus, joka pitää sisällään mahdollisen ylityökorvauksen.Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaanyhden tunnin palkka. Paikallisesti voidaan sopia hälytysluontoisen työnkorvaamisesta toisin.

5. Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta työaikalain vuorokausilepoa koskeviasäännöksiä, jos tästä on sovittu toimihenkilön kanssa.

17

18

17 § Puhelinohjeet

1. Milloin toimeen kuuluu luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita,tämä otetaan huomioon toimihenkilön palkkauksessa tai siitä maksetaan erillinenkorvaus siten kuin paikallisesti sovitaan.

18 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisä

1. Vuorotyössä maksetaan vuorolisää, jonka suuruus iltavuorossa on 15 prosenttiaja yövuorossa 28 prosenttia tuntipalkasta. Tuntipalkka saadaan jakamallakuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 146.

2. Sunnuntaina ja juhlapyhänä sekä joulu- ja juhannusaattona samoin kuin ylityönätehdystä vuorotyöstä maksetaan korottamattomasta palkasta laskettu yksinkertainenvuorolisä. Ylityöstä maksetaan sen vuoron vuorolisä, jonka aikana ylityö tehdään.Kun toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaanhänelle ylityöstä yövuoron vuorolisä.

3. Iltatyöstä kello 18-22 välisenä aikana maksetaan iltavuorolisän ja yötyöstäkello 22-06 välisenä aikana maksetaan yövuorolisän suuruinen korvaus, jos työei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä.

4. Vuorolisä voidaan maksaa myös erillisenä, kiinteänä kuukausikorvauksena.

19 § Lentotarkastus- ja lisensioidun ohjaajan lisät

1. Sähkölinjojen tarkastuksesta helikopterilla tai lentokoneella suoritetaantarkastajana toimivalle toimihenkilölle lentotunnilta tai sen osalta kuukausipalkanlisäksi yksinkertainen peruspalkka.

2. Ydinvoimalaitosten lisensioituina ohjaajina toimiville (STUK:n YVL -ohje1.7) toimihenkilöille maksetaan erillisenä lisänä 10 prosentin suuruinen korvauslaskettuna asianomaisen henkilön kuukausipalkasta.

3. Jos toimihenkilöllä on edellä mainitun ohjeen mukaisesti sekä reaktoriohjaajanettä turpiiniohjaajan lisenssi, maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitettu lisä11 prosentin suuruisena.

20 § Työnopastuslisä

1. Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi tai uusiintehtäviin siirtyvä toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytynsuunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät,sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohellaperehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin,maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamistaole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

2. Tämä ei koske tilapäisten toimihenkilöiden tai työntekijöiden perehdyttämistäja opastamista eikä esimiehen normaaleihin työtehtäviin kuuluvaa velvollisuuttaperehdyttää alaisiaan.

21 § Erittäin likainen työ

Toimihenkilön työskentely erittäin likaisissa olosuhteissa otetaan huomioonpalkkauksessa.

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ

22 § Keskeytymätön kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntiavuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa.Niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on1576 tuntia ja niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan,vuosityöaika on 1600 tuntia.

19

2. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tuleetasoittua keskimäärin 1 kohdan mukaiseen työaikaan. Mikäli työaika eitasoittumisjakson päättyessä tasoitu em. keskimäärään, toimihenkilö voi halutessaanpitää vapaana em. ylitteen puolen vuoden kuluessa tasoittumisjakson päättymisestä.Tällöin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellaisesta ylitteen työtunnista, jonkatoimihenkilö haluaa vaihtaa vapaaseen.

3. Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessaviikoittainen työaika tasoittuu 1 kohdassa mainittuun keskimäärään viikossa.Työtuntijärjestelmän laatimisen ja muuttamisen osalta noudatetaan muutointyöehtosopimuksen määräyksiä.

4. Kolmivuorotyössä varataan toimihenkilöille tilaisuus ateriointiin työn lomassa,tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

5. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistätyöaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Toimihenkilön tehdessäkeskeytymätöntä kolmivuorotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaikakeskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

6. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan osa-ajan palkanjakaja 21työpäivän mukaisesti kaikkina kuukausina. Työajan lyhentämisestä aiheutuvanaansionmenetyksen kompensaationa maksetaan toimihenkilölle kuukausittain5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Tuntipalkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkanjakajana lukua 146.

7. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen työajan,korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisestaaloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettavaylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus. Paikallisesti voidaan sopia myös muustakorvaustavasta.

20

8. Toimihenkilölle annetaan 5.5. - 21.9. välisenä aikana 30 vuorokaudenyhtäjaksoinen vapaa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotkavuosilomalain mukaan katsotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaankalenterivuoden loppuun mennessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokaudenyhtäjaksoinen vapaa. Paikallisesti voidaan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisinavuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseenkalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivienlukumäärällä.

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle työehtosopimuksenmukaan maksettava juhlapyhäkorvaus otetaan huomioon vuosilomapalkkaatai -korvausta laskettaessa samoin kuin vuorotyölisät.

9. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossaoleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelletältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloinvastaava vapaa-aika.

Jos toimihenkilö joutuu ennen tai jälkeen työvuoronsa tulemaan työnantajanmääräämään laitoksen tekniseen käyttöön tai kunnossapitoon liittyväänkoulutukseen, maksetaan koulutusajalta ylityökorvaus, ellei paikallisesti toisinsovita.

10. Työvuorojärjestelmiä laadittaessa on otettava huomioon toimihenkilöidentarve yhdenjaksoisiin vapaisiin.

11. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla tehdystävuorotyöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdollisenylityökorvauksen) vuorotyön käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisentyövuorokauden ajalta. Mikäli em. työvuorot puretaan 6 kuukauden kuluessavuorojen kokoamisesta, maksetaan toimihenkilöille päivätyössä tehdyiltätyötunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa enintään 2 kuukautta päivätyöhönsiirtymisestä. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

12. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisiajärjestelyjä.

21

PALKKAUS

23 § Palkkaus

1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakoltailmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä.

2. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettavakorvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

24 § Palkan käsite

1. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan luontoisedut, mutta eivuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia.

2. Ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa otetaan kuukausipalkanlisäksi huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, sijaisuuskorvaus,provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestäsunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisiakorvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. Vastaavasti menetelläänosa-ajan palkkaa laskettaessa.

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa palkkaa on peruspalkka laskettava jakamallakuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on40 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntiaviikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavastilaskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyätyötuntien lukumäärää.

3. Sairausajalta, synnytysloma-ajalta ja koulutusajalta toimihenkilölle maksetaanpalkka luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenätyöaikana ansainnut.

22

23

4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon kuukausipalkka (rahapalkkaja vuorotyölisien perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten kunvuosilomalain 7 §:ssä säädetään sekä muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvatsopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset).Milloin toimihenkilölle maksetaan ylitöistä tai vuorotyöstä tai aloittamis- jalopettamistöistä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkanluonteiset erätmaksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaanvuosilomalain 7 §:n säännöksiä.

25 § Osa-ajan palkan laskenta

1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettavapalkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvientyötuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolovoidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

26 § Palkkamääräykset

Palkkarakenne

1. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuustason mukaisestavähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvastahenkilökohtaisesta palkanosasta.

24

Vaativuustasot

2. Toimihenkilön toimen vaativuus arvioidaan energia-alan toimihenkilöidenvaativuudenarviointijärjestelmää EPA:a käyttäen. Toimen vaativuustaso määräytyyvaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

Vaativuustaso pisteet

1 210 - 2352 240 - 2753 280 - 3154 320 - 3555 360 - 3956 400 - 4357 440 - 4758 480 - 5159 520 - 55510 560 - 595

3. Mikäli toimihenkilön tehtäviin kuuluu toisen henkilön tehtävien hoitaminentämän poissa ollessa, otetaan tämä huomioon vaativuutta arvioitaessa.

4. Toimen vaativuus arvioidaan kirjallisten toimenkuvausten perusteella.Toimenkuvaus ja toimen vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja toimihenkilönvälisenä yhteistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.Esimies vastaa siitä, että toimenkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämänpalkkausjärjestelmän mukaisesti. Työnantajan ja toimihenkilön tai toimihenkilöidenedustajien yhteistyönä tekemän vaativuuden arvioinnin tulosta ei työnantaja voiyksipuolisesti muuttaa.

5. Toimihenkilön ollessa eri mieltä toimen vaativuudesta, voi hän saattaa asiantyöehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksenosapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojenratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä yhteisen työryhmänhyväksymiä vaativuusluokituksia ei voi saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tehtävien muuttuminen

6. Toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustasouuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessamuutoksesta. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin noustatai laskea. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan em.tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyterimielisyyskäsittelyn tuloksena. Toimihenkilön kuukausipalkka ei kuitenkaansaa laskea, ellei kysymyksessä ole työehtosopimuksen 35 §:n mukainen tilanne.

7. Työryhmän tai työvuoron henkilöstömäärän muuttuessa selvitetään muutoksenvaikutus työryhmän / työvuoron jäsenten työmäärään ja työn vaativuuteen sekäsuoritetaan tarvittaessa palkkamääräysten edellyttämä tehtävien vaativuudenuudelleen arviointi.

Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuus

8. Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan jatoimihenkilöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain.

25

26

Vähimmäispalkat

9. Vaativuustasojen vähimmäispalkat ovat 1.10.2007, 1.10.2008 ja 1.10.2009lukien:

Vaativuustaso 1.10.2007 1.10.2008 1.10.2009 €/kk €/kk €/kk

1 1427 1462 15052 1566 1604 16513 1718 1760 18124 1884 1930 19865 2067 2117 21796 2267 2322 23907 2487 2547 26218 2728 2794 28769 2993 3065 315410 3283 3362 3460

10. Vähimmäispalkat koskevat toimihenkilöitä, joiden säännöllinen viikkotyöaikaon 40 tuntia tai jotka säännöllisesti tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.Viikkotyöajan poiketessa 40 tunnista, muutetaan vähimmäispalkkaa samassasuhteessa. Viikkotyöajan ollessa 37,5 tuntia tai enemmän, sovelletaan kuitenkinmuuttamattomia vähimmäispalkkoja.

11. Vähimmäispalkkaan verrattava kuukausipalkka on rahapalkka luontoisetuineenilman vuorotyölisiä, sunnuntaityökorotuksia ja mahdollisia tulospalkkioita.

12. Yleiskorotusten yhteydessä vähimmäispalkkoja korotetaan yleiskorotusprosentinmäärällä.

Henkilökohtainen palkanosa

13. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon nehenkilökohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle.Arviointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistätukevan arviointijärjestelmän avulla.

14. Arvioinnin tulosta käsitellään toimihenkilön ja hänen esimiehensä keskenesimerkiksi vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Toimihenkilöllä, jonkatyösuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan oltava vähintään3% tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäispalkasta.

15. Jos yrityksen palveluksessa on vähintään 10 toimihenkilöä, henkilökohtaistenpalkanosien summan tulee olla vähintään 7 prosenttia yrityksen toimihenkilöidenpalkkasummasta (vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa).

Sijaisuudet

16. Vähintään kaksi viikkoa kestävästä toisen henkilön tehtävien hoitamisestaoman toimen ohella tai vaativampien tehtävien hoitamisesta toisen sijaisenamaksetaan erillinen, työmäärän tai tehtävän vaativuuden lisääntymistä vastaavakorvaus, mikäli sijaisuuksien hoitamista ei ole palkassa muulla tavoin korottavanatekijänä otettu huomioon. Tämän määräyksen soveltaminen ei saa aiheuttaatoimihenkilön ansiotason laskua, mikäli sijaisuuksien määrässä ei tapahdu vastaavaamuutosta.

Esimiesasema

17. Milloin toimeen sisältyy johtamista ja valvontaa, lisää tämä seikka jo sinänsätoimen vaativuutta. Sopijapuolet toteavat, että yrityksen palkkapolitiikan tuleemyös huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkatasoylittää heidän alaisenaan toimivien henkilöiden palkkojen tason.

27

28

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖTEHTÄVIENVAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLIToimen nimi: Arviointipäivä:

TOIMEEN LIITTYVIEN ONGELMIENTASO JA SYVYYS/RATKAISUJEN MERKITYSJA VAIKUTUKSEN LAAJUUS

Helpot ongelmat Kohtalaiset ongelmat Vaativat ongelmatrajallinen merkitys kohtal. laaja merkitys laaja merkitysVaativuustasot Tehtävien laatu

TOIMEN LUONTEENVAATIVUUS

Samankaltaiset 100 120

Monipuoliset 115 135



Samankaltaiset 150 170 190

Monipuoliset 165 185 205





sisäisiä ulkoisia sisäisiä ulkoisia sisäisiä ulkoisiayhteyksiä yhteyksiä yhteyksiä yhteyksiä yhteyksiä yhteyksiä

70 80 90 100 110 120

90 100 110 120 130 140

110 120 130 140 150 160

130 140 150 160 170 190

Vaativuuspisteet yhteensä:

Toimen hoitajan nimi:

alle yksi 1-3 vuotta vuotta

yli kolme erityistyö- vuotta kokemus

40 60 80 90

60 80 100 110

100 120 140 150

VUOROVAIKUTUKSEN VUOROVAIKUTUS VUOROVAIKUTUS VUOROVAIKUTUSVAATIVUUS TAVANOMAINEN HUOMATTAVA KESKEINEN

Vaativuustasot

TAVANOMAISET YHTEYDET

OHJAAVAT YHTEYDET

JOHTAMISYHTEYDET

VAIKUTTAMISYHTEYDET

TAITOJEN JA TIETOJEN VÄHIMMÄISTYÖKOKEMUS

VAATIVUUS Toimessa vaadittavan välttämättömän työkokemuksen määrä

Vaativuustasot

Koulutustason vähittäisvaatimus

PERUSASTE

KESKIASTE

KORKEAMPI KOULUTUSVAATIMUS

A

1. VALITSEVAA HARKINTAA

2. TILANNE HARKINTAA

3. SOVELTAVAA HARKINTAA

4. SUUNNITTELEVAA HARKINTAA

5. KEHITTÄVÄÄ HARKINTAA

B

1.

2.

3.

4.

1.

2.

3.

C

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimen vaativuuden arviointi - vaativuustekijöiden selitykset

Toimen vaativuuden arviointi perustuu kolmeen eri vaativuustekijään. Jokainen vaativuustekijä on jaettuviiteen/neljään vaativuustasoon. Toimista arvioidaan ensin millä vaativuustasolla (1 - 5) toimi tekijäkohtaisesti on. Sen jälkeen, ensimmäisessä vaativuustekijässä arvioidaan sisältyykö toimeensamankaltaisia vai monipuolisia tehtäviä. Lopuksi arvioidaan kuinka syvällinen ja minkä tasoinentekijän vaativuus on.

29

A TOIMEN LUONTEEN VAATIVUUSVaativuustasot

1. Valitsevaa harkintaa- vaihtoehtojen valintaa selkeissä tilanteissa- tehtävillä on selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet- käytäntö ohjaa toimintaa ja sen sisältöä

2. Tilanne harkintaa- ohjeet yleensä selkeitä- yleensä käytäntö ohjaa toimintaa- helppoa tilannekohtaista valintaa- tilanteet vaihtelevat päivittäin

3. Soveltavaa harkintaa- ohjeet usein yleisluontoisia- käytännön ja ohjeiden soveltaminen ohjaa toimintaa- tilanteiden hallinta vaatii tiedon soveltamista- tehtävien hoitaminen vaatii ennakkovalmistelua

4. Suunnittelevaa harkintaa- ohjeet usein yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia- tiedon soveltaminen ohjaa harkintaa- tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista

5. Kehittävää harkintaa- tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa- vaativia kehittämistavoitteita- vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä

Samankaltaiset tehtävät- yhden osaamisalueen tehtäviä- yhden tietoalueen tiedon soveltamista- tehtävät eivät ole jaettavissa eri toiminimikkeille

Monipuoliset tehtävät- vähintään kahden osaamisalueen tehtäviä- useamman tietoalueen tiedon soveltamista- tehtävät ovat jaettavissa eri toiminimikkeille

B VUOROVAIKUTUKSENVAATIVUUSVaativuustasot

1. Tavanomaiset yhteydet- tiedon hankintaa ja välittämistä, kyselyt yms.- oma-aloitteista työn lähipiirissä- kohteet annettu ja vakiintuneet- yhteydenpito on suullista

2. Ohjaavat yhteydet- vaativan tiedon hankintaa ja välittämistä- ohjaamista ja neuvontaa- oma-aloitteista yhteydenpitoa- kohteet valittava ja ne vaihtelevat- yhteydenpito on pääasiassa suullista

3. Johtamisyhteydet- tiedon hankinta vaatii valmistelua- asioiden tai ihmisten johtamista- merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa- esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä- paljon kirjallista yhteydenpitoa

4. Vaikuttamisyhteydet- päätöstentekoon vaikuttamista- vaativia asiantuntijatason yhteyksiä- vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä- vaativaa kirjallista yhteydenpitoa

Vuorovaikutus tavanomainen- vuorovaikutustapahtumat rajoittuvat pääasiassa omaan toimintaympäristöön

Vuorovaikutus huomattava- vuorovaikutuksen toimintaympäristö rajallinen- vuorovaikutus tärkeää, mutta tehtäviä ei ole sidottu vuorovaikutustapahtumiin- joskus yhtäaikaisia vuorovaikutuskontakteja

Vuorovaikutus keskeinen - vuorovaikutuksen toimintaympäristöä ei voi tarkasti määrittää - tehtävät sidottu vuorovaikutustapahtumiin - usein yhtäaikaisia vuorovaikutuskontakteja - neuvottelua, neuvottelujen johtamista

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimen vaativuuden arviointi - vaativuustekijöiden selitykset

Seuraavassa on selostettu mitä toimeen liittyvien ongelmien tasolla ja syvyydellä sekä ratkaisujen merkityksellä ja niiden laajuudella tarkoitetaan.

TOIMESSA ESIINTYVIEN ONGELMIEN TASO JA SYVYYSTOIMESSA TEHTÄVIEN RATKAISUJEN MERKITYS JA VAIKUTUKSEN LAAJUUS

Helpot ongelmat ja rajallinen merkitys- ongelmat ovat suppeita ja ne toistuvat samankaltaisina, eivätkä ne ole tilannesidonnaisia- ongelmat liittyvät vain omaan työhön- ratkaistavissa valitsemalla selkeistä vaihtoehdoista, ratkaisuvaihtoehdot on annettu- ratkaisutuloksella tai -ajalla ei ole merkitystä muiden työhön- ratkaisujen tekeminen ei vaadi uusia ideoita, eikä panostamista analysointiin tai vaihtoehtojen pohdiskeluun.

Kohtalaiset ongelmat ja/tai kohtalaisen laaja merkitys- ongelmat ovat merkittäviä, mutta yleensä tunnettuja ja yksilöityjä, voivat olla tilannesidonnaisia- ongelmilla on joskus liittymä muiden työhön- ratkaisuvaihtoehdot eivät ole selkeitä, mutta ne ovat yleensä helposti löydettävissä- ratkaisutuloksella tai -ajalla on merkitystä muiden työhön omassa yksikössä tai toiminnossa ja sillä on jonkin verran merkitystä yksikön tulokseen- ratkaisujen tekeminen vaatii jonkin verran uusien ideoiden kehittämistä, ratkaisuvaihtoehtojen analysointia ja asiakokonaisuuksien ymmärtämistä.

Vaativat ongelmat ja/tai laaja merkitys- ongelmat ovat laajoja, ne eivät ole helposti tunnistettavissa eivätkä selvästi määriteltyjä- ongelmilla on usein liittymä muiden työhön- selkeitä ratkaisuvaihtoehtoja ei ole saatavilla, vaan niitä on usein etsittävä- ratkaisutuloksella tai -ajalla on merkitystä muiden työhön yhtiössä ja niillä on merkitystä laajasti henkilöstön työhön tai yhtiön tulokseen.- ratkaisujen tekeminen vaatii merkittävästi uusien ideoiden kehittämistä, ratkaisuvaihtoehtojen analysointia ja asiakokonaisuuksien ymmärtämistä.

30

31

MATKUSTAMINEN

27 § Matkakorvaukset työtehtävän suorittamismatkalta

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kuluaikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminenvälttämättömästi vaatii.

2. Matka alkaa työpaikalta ja päättyy työpaikalle ellei matkalle lähdetä suoraankotoa tai ellei matkalta palata suoraan kotiin.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaanmatkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva omanauton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvätyksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskeluasamalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työnsuorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaenhuomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisestion ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

5. Pitkien komennusten aikana työnantaja kustantaa toimihenkilölle kotimaassamatkan työhönottopaikkakunnalle ja takaisin kerran kolmessa viikossa viikonlopuntai vuorovapaiden yhteydessä, ensimmäisen kerran kuitenkin aikaisintaan kolmenviikon kuluttua komennuksen alkamisesta. Henkilö on velvollinen tarvittaessatällaisen käynnin yhteydessä toimittamaan työhön liittyviä asioita. Mikäli tästäaiheutuu toimihenkilölle lisäkustannuksia, työnantaja korvaa ne. Edellä mainitutkäynnit katkaisevat komennuksen sekä päivärahan maksun. Näiden matkojenosalta ei myöskään makseta matka-ajan korvausta.

6. Työmatkan aikana tehty työaika luetaan työtuntijärjestelmän rajoissa säännölliseentyöaikaan. Palkkaa ei vähennetä, jos tehty työaika jää alle työtuntijärjestelmänmukaisen työpäivän tuntimäärän. Viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaanhuomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisenvuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka. Näitä tunteja eikuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi. Työmatkan aikana ylityötuntijärjestelmän mukaisen työajan tehdystä työstä maksetaan työehtosopimuksenmukaiset korvaukset.

7. Vapaa-aikana matkustamisen ajalta maksetaan peruspalkka, enintään 8 tunniltatyöpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Jos toimihenkilölle on kustannettu makuupaikka,ei kello 21-07 väliseltä matka-ajalta makseta matka-ajan palkkaa. Paikallisestivoidaan sopia erillisen kiinteän kuukausikorvauksen maksamisesta korvaukseksivapaa-aikana matkustamisesta.

8. Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työnvuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikäkysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellätoisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus onnormaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ruokarahaa.Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

9. Toimihenkilölle maksetaan kotimaassa vuonna 2007 päivärahaa sekä korvaustaoman auton käytöstä ja korvataan majoitus seuraavien määrien mukaisina:

Päivärahana maksetaan, kun- matkan kesto yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 31 euroa- matkan kesto yli 6 ja enintään 10 tuntia (osapäiväraha) 14 euroa- matkan kesto ylittää yli 6 tunnilla viimeisen täydenmatkavuorokauden 31 euroa- matkan kesto ylittää vähintään 2 ja enintään 6 tunnilla viimeisen täyden matkavuorokauden 14 euroa- ruokaraha 7,75 euroa

Majoituskorvauksena maksetaan- hotellikorvausta vuorokaudelta enintään majoittumisliikkeen antaman tositteen mukainen määrä- yöpymiskorvausta, jos ei esitetä majoituslaskua 6 euroa

Korvauksena- oman auton käytöstä 43 senttiä/km- mukana kuljetetuista henkilöistä 2 senttiä/km- mukana kuljetetusta perävaunusta 7 senttiä/km

32

Hotellimajoitus:Hotellikorvauksen enimmäismäärä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaistenkaupungissa on 141 €/vrk ja muualla maassa 92 €/vrk.

10. Korvausta oman auton käytöstä maksetaan päivittäin vähintään 20 kilometriltä,vaikka todellinen ajomäärä jäisi tätä pienemmäksi.

11. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipunhintaan sisältyvän ruoan, ko. päiväraha puolitetaan. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaankokopäivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

12. Kun ulkomaille tehtyyn työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täydenmatkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tältävajaavuorokaudelta koko ulkomaanpäiväraha ja milloin ylite on yli 2 tuntia,maksetaan puolet ulkomaan päivärahasta. Vajaa vuorokaudelta maksettavaulkomaanpäiväraha määräytyy viimeisen täyden matkavuorokauden maanmukaisesti. Ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetyn kokonaisajan jäädessäalle 24 tunnin, mutta kestäessä kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaantoimihenkilölle ko. maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

13. Ulkomaan päivärahojen enimmäismäärät ovat verohallituksen päätöksenmukaiset.

14. Paikallisesti voidaan sopia matkustussääntö edellyttäen, että se keskimäärinon tämän sopimuksen tasoinen.

33

34

TYÖKYVYTTÖMYYS, PERHEVAPAAT,LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

28 § Sairaus tai tapaturma

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttamantyökyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

Alle 1 kuukauden 1 viikoltavähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Työsuhteen kestettyä alle kuukauden, ei sairausajan palkkaa maksetasairastumispäivän jälkeiseltä ensimmäiseltä päivältä, vaan palkanmaksujaksoalkaa seuraavasta päivästä.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö valtuuttaa työnantajannostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johontoimihenkilöllä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana,työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, ja että sairauttaei ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

3. Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaantyönantajalle siitä sekä sen arvioidun keston.

4. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärinantama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Millointyönantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaatoimihenkilön toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaalääkärintodistuspalkkion.

5. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkanajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitultaajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisentyökyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkansairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

6. Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa,maksaa työnantaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaatyöehtosopimuksen mukaisesti.

29 § Perhevapaat

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomaksise aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-,isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysloman ajalta maksetaantäysi palkka kolmelta kuukaudelta, jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunutvähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja toimihenkilö valtuuttaa työnantajannostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johontoimihenkilöllä olisi oikeus palkallisen äitiysloman aikana.

Naispuolisen toimihenkilön adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen, annetaanhänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukaudenpituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

Isyysloman ajalta ei makseta palkkaa.

2. Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminenvanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.

30 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset terveystarkastukset

1. Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän menettäätyöhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissatai niihin liittyvissä matkoissa. Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaanmatkakorvaukset työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteidenmukaisesti.

35

Muut lääkärintarkastukset

2. Kuukausipalkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:

Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästänopeasti lääkärintarkastukseen tai muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissakuukausipalkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissakohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

3. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- jaröntgen-tutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisensairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

4. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle.Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.Toimihenkilön on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajanulkopuolelta.

31 § Suojavaatteet

1. Toimihenkilölle annetaan työskentelyolosuhteista riippuen asianmukainensuojavaatetus.

VUOSILOMA, TILAPÄINEN VAPAA, JOUSTOVAPAA

32 § Vuosiloma ja lomaraha

1. Vuosilomaa ansaitaan, sitä kertyy, sen pituus, pitämisajankohta, jakaminen jasiirtäminen sekä vuosilomapalkan laskenta määräytyy vuosilomalain mukaan.Mikäli toimihenkilön työsuhde jatkuu välittömästi toimihenkilön ammattipätevyyttähänen tehtävissään lisäävän opiskelun päätyttyä, luetaan työsuhteen kestoaikaankuitenkin myös opiskelua edeltänyt työsuhdeaika ja opiskelun aikainentyösuhdeaika.

36

2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti olesovittu sen maksamisesta säännönmukaisena palkanmaksupäivänä vuosilomanaikana.

3. Työnantajalla on tuotannollisista syistä oikeus antaa vuosilomankesälomaosuudesta 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena lomakaudenulkopuolella. Tämän loman osalta maksetaan kaksinkertainen lomaraha.

4. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti lomanjälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

5. Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodeltamaksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhdepäättyy muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikainentyösuhde päättyy lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaanlomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaanasevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitävuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalvelukseen astuessaan.

6. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta.

7. Mikäli toimihenkilö työnantajan aloitteesta suostuu keskeyttämään jo alkaneenvuosilomansa ja palaa tilapäisesti työhön, maksetaan tästä ylimääräisenäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka. Korvauksesta voidaan paikallisesti sopiatoisin.

33 § Lyhyt tilapäinen loma

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisenomaisen kuoleman takia annetaan palkallinen lyhyt tilapäinen loma.

2. Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävienhoitamista varten. Luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaavähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansaansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

3. Suositus: Kertausharjoitusten ajalta niihin määrätylle reserviläiselle maksetaanniin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen reserviläinen saa valtion maksamanreserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä.

37

4. STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöillevarataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin,joissa käsitellään työehtosopimusasioita.

34 § Joustovapaa

1. Joustovapaasopimus on paikallinen sopimus, jossa rahakorvaus tai vapaa onsovittu annettavaksi palkallisena vapaana myöhemmin erikseen sovittavanaajankohtana. Joustovapaana pidettäväksi voidaan sopia lisä-, yli- ja säännöllisentyöajan ulkopuolella tehdystä sunnuntaityöstä maksettu palkka, viikkolepokorvaus,lomaraha ja työajan lyhennysvapaa.

2. Joustovapaan pitämisajankohdasta on sovittava. Muutoin menetelläänvuosilomalain säästövapaata koskevien säännösten mukaisesti. Joustovapaalta eimakseta lomarahaa.

TYÖSUHTEEN EHDOT, ERITYINEN TYÖSUHDETURVA

35 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei voidasopia, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttavaperuste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

2. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään.Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa ollairtisanomisperuste ja noudattaa irtisanomisaikaa.

36 § Synnytyslomaan ja sairauteen liittyvä suoja

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden johdosta.Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaanirtisanominen johtuvan toimihenkilön raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustettanäytä. Toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.

38

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta äitiys-, erityisäitiys-,isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaantietää toimihenkilön olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan,päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana.

2. Työnantajan tulee tarjota äitiysloman jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle,jos hänen poissaolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen äitiyslomanalkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajantarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessatarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen synnytysloman ajaksityösuhteeseen otettua sijaista.

3. Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairasajan palkkaa,katsotaan irtisanominen kuitenkin toimitetuksi viimeistä palkallistasairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassasilloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnanlopettamisen takia tai jos toimihenkilö siirtyy vanhuus- taityökyvyttömyyseläkkeelle.

PAIKALLINEN SOPIMINEN JA NEUVOTTELUJÄRJESTYS

37 § Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajanja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joitaluottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksitai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaanirtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita.Sopimus solmitaan kirjallisena, jos sopijapuoli pyytää.

2. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen,kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana jakuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaanmääräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

38 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

1. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jotyöpaikalla. Yhtä toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen jahänen esimiehensä välillä.

39

40

Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen taitoimihenkilön pyynnöstä ja kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai onperiaatteellinen ja laajakantoinen.

2. Luottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittäminenedellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvättiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksenliiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisenelämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

3. Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, paikallisetosapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yhteenvedon, jollaasia jomman kumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edustavien osallisliittojenratkaistavaksi.

4. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen ja asiassa on kysymys tämänsopimuksen tulkinnasta, voi liitto jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Helsingissä, marraskuun 12. päivänä 2007.







YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 § Yleiset määräykset

1. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Energiateollisuus ry:n jäsenyritystä,sen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

2. Paikallisesti voidaan sopia yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain,työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisentoimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät.Yhteistoimintaelimen kokoonpanossa otetaan huomioon tarvittava asiantuntemusja ammatillinen monipuolisuus. Sopimisessa henkilöstöryhmiä edustavat tämänsopimuksen työpaikalla edustettuna olevat palkansaajaosapuolet.

2 § Luottamusmies

1. Työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöilläon oikeus valita keskuudestaan yrityksen taloudellis-hallinnollisiintoimihenkilötehtäviin perehtynyt luottamusmies ja yrityksen tuotannollisiintoimihenkilötehtäviin perehtynyt luottamusmies sekä kummallekin varamiehet.

2. Varaluottamusmiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet silloin,kun hän toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena. Varamiehellä on samakoulutusoikeus kuin luottamusmiehellä.

3. Toimihenkilöryhmät voivat yhdessä paikallisesti sopia, että työpaikalle valitaanyksi luottamusmies ja hänelle varamies.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenäettä työsuojeluvaltuutettuna.

5. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja vaalissa ovat kaikki työpaikan työsuhteessaolevat ja tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvat toimihenkilöt.Valittaessa taloudellis-hallinnollisiin toimihenkilötehtäviin perehtynyttäluottamusmiestä vaaliin voivat osallistua teollisuustoimihenkilöt ja valittaessayrityksen tuotannollisiin toimihenkilötehtäviin perehtynyttä luottamusmiestätekniset toimihenkilöt, elleivät toimihenkilöryhmät yhdessä paikallisesti toisinsovi.

41

Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaatyönteolle ja että kaikille vaalikelpoisille varataan mahdollisuuksien mukaantilaisuus osallistua vaaliin.

6. Valitut luottamusmiehet ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaanilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehille työnantajan edustajat.

7. Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 tähän sopimukseen sidottuunjärjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisiakokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista vartenosastoluottamusmies. Osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnallisestakokonaisuudesta sovitaan ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla onsovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisestiedustaa toimihenkilöitä. Osastoluottamusmiehellä on luottamusmieskorvaustalukuun ottamatta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä.Toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksityöpaikan jokaista alkavaa 40 toimihenkilöä kohti.

3 § Vapautus työstä, luottamusmieskorvaus jatoimintaedellytykset

1. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle annetaan tarpeellinen vapautustyöstään ottaen huomioon muun muassa henkilöstöryhmän koko, toiminnan luonneja luottamusmiestehtävien määrä.

2. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän neuvottelee työnantajanedustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

3. Kun hän toimii työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä säännöllisen työaikansaulkopuolella, maksetaan hänelle ylityökorvaus tai muu sovittu korvaus.

42

43

4. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauksen,jonka suuruus 1.10.2007 alkaen on:

Toimihenkilöiden lukumäärä 1. tammikuuta euroa/kk

5 – 9 5810 – 24 9125 – 50 12051 – 100 169101 – 200 201201 – 400 237401 – 600 266yli 600 313

5. Milloin varaluottamusmies hoitaa luottamusmiehen tehtäviä, maksetaan korvaushänelle.

6. Paikallisesti sovitaan luottamusmiestehtävän hoitamisen käytännön järjestelyistä.

4 § Työsuhdeturva

1. Luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtääalempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaantapahtuvaa ansiokehitystä. Asiaa selvitetään työnantajan ja luottamusmiehenkesken vähintään kerran toimikaudessa.

Työpaikalla, jolla on enemmän kuin 5 toimihenkilöä, ei luottamusmiestä tuleilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai vuorotyöhön, jokaolennaisesti vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitamista.

2. Työstään pääosin vapautetun luottamusmiehen toimikauden päättyessä selvitetäänyhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve. Työnantaja järjestää tarvittavankoulutuksen.

3. Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista taituotannollisista syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa elleituotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan.Mikäli luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjotahänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästäsäännöstä kuitenkin poiketa.

4. Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyyeikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

5. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman niidentoimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

6. Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdokkaaseen,josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaankolme kuukautta ennen luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksentultua todetuksi. Luottamusmiehen työsuhdeturva alkaa, kun valittu on ilmoitettutyönantajalle ja päättyy kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisenjälkeen.

7. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti,työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30kuukauden palkka. Milloin luottamusmiehen toimialueella säännöllisestityöskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on korvaus vähintään4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

8. Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan,jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike taisen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus edellä 6 kohdassatarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikaudenpäättymisestä lukien.

TYÖSUOJELU

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojeluyhteistoimintasäännöksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisestityöskentelee vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettuvalitaan kuitenkin, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on vähintäänkymmenen.

44

45

2. Työpaikalla on työsuojelupäällikkö sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuja varavaltuutettu.

3. Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavallayhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

6 § Työjärjestelyt, tehtäväkorvaus ja työsuhdeturva

1. Jos kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun työ vaikeuttaatyösuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, pyritään hänelle järjestämään muutatyötä. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

2. Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamisestavapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävienkorvaamisesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityksestä, työsuhdeturvasta jaasemasta liikkeen luovutuksessa sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

3. Jos työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisesta ei ole paikallisesti sovittu,lasketaan vapautus 1.4.1986 lukien voimassa olleen toimialakohtaisen kertoimen(0,156) mukaan.

4. Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonkasuuruus 1.10.2007 alkaen on:

Edustamien työntekijöiden määrä Euroa / kk

10 – 75 2476 – 150 36151 – 250 48251 – 60

Korvausta ei makseta samanaikaisesti luottamusmieskorvauksen kanssa.

46

KOULUTUS

7 § Toimihenkilöiden ammatillinen koulutus

1. Toimihenkilön osallistuessa työaikana ammatilliseen koulutukseen, korvataankoulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä palkkaa vähennetä.Kuukausipalkalla tarkoitetaan peruspalkkaa mahdollisine kiinteinekuukausikorvauksineen.

2. Työnantajan järjestäessä koulutusta työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvatsuoranaiset kustannukset mutta koulutusajalta ei makseta palkkaa. Koulutuksestakeskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sovittu erikseen.

3. Työajan ulkopuolella koulutusmatkoihin käytetystä ajasta ei makseta palkkaa.Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

8 § Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kutenammatillinen koulutus.

9 § Toimihenkilöiden ay-koulutus

1. Luottamusmiehillä ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöidenedustajilla, mukaan lukien työsuojelutoimikunnan tai muuntyösuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen hyväksymäänkoulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitusosallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa hyvissäajoin ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämäänmuu kurssiajankohta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan luottamusmiehille enintäänkuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöidenedustajille enintään 2 viikon ajalta.

3. Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevanmukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriinkuuluvaa toimihenkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä.

4. Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

5. Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestäkoulutustilaisuudesta.

TIEDOTUS JA KOKOONTUMISOIKEUS

10 § Yleismääräykset

1. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessatoimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista. Yrityksenliiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Tietojaei tule luovuttaa ulkopuolisten yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saamuutoinkaan levittää.

11 § Työnantajan tiedotettavat asiat

Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot.

1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

a) Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitysyrityksen taloudellisesta tilasta.

b) Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisestatilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

c) Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

2. Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissatiedoissa.

3. Yrityksen tilinpäätöstiedot annetaan henkilöstön edustajille pyydettäessäkirjallisena.

47

48

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensatoimihenkilöiden nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yksiköstä.Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa aiemmin hänen toimialueelleen kuuluneentoimen siirtymisestä työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.Luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä tieto määräaikaisen työsopimuksenperusteesta.

5. Toimihenkilötilaston palkkaerittelyt annetaan luottamusmiehelle kirjallisestiheti tilaston valmistuttua. Keskimääräisiä kuukausiansiotietoja ei anneta kolmeahenkilöä pienemmistä ryhmistä.

6. Luottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksen palkkaus- japalkanlaskentajärjestelmiin sekä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetustapalkasta laadittuun luetteloon.

7. Luottamusmiehelle annetaan myös muut asioiden hoidon kannalta tarpeellisettiedot.

8. Luottamusmiehelle annetaan pyydettäessä kirjallinen tieto toimihenkilön palkastaja sen rakenteesta asianomaisen henkilön kirjallisella suostumuksella.

12 § Toimihenkilöiden kokoontumis- ja tiedotusoikeus

1. Toimihenkilöillä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassakokouksia työsuhdeasioissa ja jakaa jäsenilleen tiedotteita. Menettelytavat jatyöpaikan ulkopuolisten henkilöiden osallistuminen kokouksiin sovitaanpaikallisesti.

13 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Työnantaja tiedottaa alihankinnasta tai työvoiman vuokrauksesta etukäteen tämänsopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle, tai jos sellaista ei ole,työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoimansuunniteltu määrä, yrityksen yksilöintitiedot ja sopimuksen arvioitu kesto. Jostämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn takia mahdollista,voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteenviivytyksettä.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

1 § Soveltamisala

1. Sopimusta sovelletaan työnantajan tai toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksivoimassa olevan työsopimuksen ja työnantajan lomauttaessa toimihenkilön sekäirtisanomista ja lomauttamista koskeviin menettelytapoihin.

2 § Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaatoimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessatoimenpiteet kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan viimeksi yrityksen toiminnalletärkeisiin ja erikoistehtäviin tarvittaviin sekä työnantajansa työssä osan työkyvystäänmenettäneisiin toimihenkilöihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteenkestoaikaan ja huoltovelvollisuuden määrään.

3 § Irtisanomisen toimittaminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisenperuste on tullut työnantajan tietoon.

4 § Toimihenkilön kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilöllemahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeuskäyttää avustajaa.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessa tuleeottaa huomioon yhteistoimintalain säännökset.

49

50

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen työsopimuksenosapuolille

1. Irtisanomisilmoitus toimitetaan kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä työsopimuksenpäättymispäivä sekä työnantajan irtisanoessa irtisanomisperuste.

2. Jos henkilökohtainen tiedoksianto ei ole mahdollinen, ilmoitus voidaan lähettääpostitse. Postitse lähetetty irtisanomisilmoitus katsotaan toimitetuksi seitsemäntenäpäivänä postittamisesta.

3. Toimihenkilön ollessa vuosilomalla tai vähintään kahden viikon työajantasoittamisvapaalla irtisanomisaika alkaa vapaan päättymisestä.

6 § Irtisanomisesta ja lomauttamisesta ilmoittaminenluottamusmiehelle ja työvoimaviranomaisille

1. Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvasta irtisanomisesta tailomauttamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle heti, kun toimenpiteenvälttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja viimeistään, kun toimenpiteestäilmoitetaan toimihenkilölle.

2. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, siitä onilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

51

7 § Ilmoitusajat

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraaviairtisanomisaikoja:

työsuhteen kesto irtisanomisaika

enintään 1 vuoden 14 vrkyli 1 mutta enintään 4 vuotta 1 kkyli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kkyli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kkyli 12 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 vuorokaudenpituista irtisanomisaikaa. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuottairtisanomisaika on yksi kuukausi.

3. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat seuraavat:

1 kuukausi, jos työsuhde jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta ja2 kuukautta, jos työsuhde jatkunut vähintään 5 vuotta.

8 § Ilmoitusajan palkka

1. Työnantaja maksaa täyden palkan irtisanomis- ja lomautusilmoitusajalta.

2. Jos toimihenkilö ei noudata irtisanomisaikaa, työnantaja saa pidättääkertakaikkisena korvauksena laiminlyödyn irtisanomisajan tai sen osan palkanmäärän työsopimuslain mukaisesti.

9 § Lomautuksen peruuttaminen ja siirtäminen

1. Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomautuksenennen sen alkamista.

2. Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaansiirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran enintään työn keston verran.

52

10 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinenmaksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen jaenintään 24 kuukauden palkan. Korvauksen määrään vaikuttavat vahingon määräja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä. Vahingonkorvauksen lisäksi työnantajaaei voida tuomita hyvityssakkoon menettelytapamääräysten rikkomisesta.

11 § Takaisinottaminen

1. Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista tai tuotannollisistasyistä ja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestätyövoimaa samankaltaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella paikalliseltatyövoimaviranomaiselta, onko entisiä toimihenkilöitä etsimässä työtä.

2. Myönteisessä tapauksessa työnantajan tulee tarjota työtä ensisijassa näilletyönhakijoille.

ENERGIATEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJATOIMIHENKILÖUNIONI RYSUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY

ENERGIAYHTEISÖJEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

1 Työehtosopimusmääräysten käyttöönottoEnergiayhteisöjen kentässä

Uudet työehtosopimusmääräykset otetaan käyttöön Energiayhteisöjen kentässä1.1.2008 mennessä.

2 Työaikajärjestelyt

2.1 Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön,ellei paikallisesti toisin sovita.

2.2 Keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta osapuolet perustavat työryhmän,jonka tehtävänä on 31.12.2008 mennessä sopia menettelystä, jolla Energiayhteisöjenkentässä siirrytään tämän sopimuksen keskeytymättömän kolmivuorotyönjärjestelmän piiriin.

3 Energiayhteisöjen työehtosopimuksesta paikallisestisovitut poikkeamat

Viimeistään sopimuksen tultua voimaan käydään yrityskohtaisesti läpi paikallisetsopimukset ja menettelyt sekä sovitaan tarvittavista järjestelyistä, joillakokonaisuutena taataan yksittäisten toimihenkilöiden ansiotason säilyminensopimusmuutostilanteessa.

4 Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän käyttöönottoEnergiayhteisöjen kentässä

Tammikuu 2008- yhteisen sovellusoppaan ja koulutusaineiston tekeminen

53

54

Helmikuu 2008- yhteisen koulutuksen järjestäminen työnantajien ja toimihenkilöiden edustajille

Toukokuu 2008 loppuun mennessä- tehtäväkuvausten laatiminen

Syyskuu 2008 loppuun mennessä- vaativuusluokitusten teko- palkkaan sisällytettävien lisien määrittely ja vaikutus palkkaan

- palveluaikalisän seuraava porras- muut lisät

1.10.2008- vaativuuden mukaisten palkkojen käyttöönotto

- 1.10.2008 alkaen sovelletaan 10 % alennettuja palkkataulukoita- 1.10.2009 alkaen sovelletaan 5 % alennettuja palkkataulukoita- 1.5.2010 alkaen sovelletaan alentamattomia palkkataulukoita

1.2.2009- pätevyydenarviointijärjestelmien ja henkilökohtaisen palkanosan vähimmäismäärän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei aiheuta henkilökohtaisten palkkojenalenemista.

5 Vuosilomat

5.1 Energiayhteisöjen työehtosopimukseen sidotun Energiateollisuus ry:njäsenyrityksen palveluksessa tämän sopimusratkaisun voimaan tullessa olevantoimihenkilön, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.10.2007, vuosiloma kertyylomanmääräytymisvuodelta 1.4.2007 – 31.3.2008 Energiayhteisöjentyöehtosopimuksen mukaan. Näin kertynyt loma pidetään ja sen ajalta maksettavapalkka määräytyy kyseisen sopimuksen mukaisesti.

5.2 Niiden toimihenkilöiden, joiden työsuhde on alkanut 1.10.2007 tai sen jälkeen,vuosiloma määräytyy työsuhteen alusta saakka vuosilomalain mukaisesti. Muidenosalta vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2008-31.3.2009lähtien vuosilomalain mukaisesti.

55

5.3 Toimihenkilöille, joiden työsuhde on jatkunut 31.3.2008 mennessä vähintäänvuoden ajan, annetaan työsuhteen yritykseen jatkuessa vuosilomalain mukaisenloman lisäksi vapaata lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2008 - 31.3.2009 lähtienseuraavasti:

Lomaan oikeuttava palvelus- Lisävapaaaika 31.3.2008 mennessä (työpäivää)(vuotta)

1 – 5 56 – 9 610 – 12 1013 – 13

5.4 Yritysjärjestelyissä oikeus lisävapaaseen säilyy, mikäli myös uusi työnantajaon edellä tarkoitettu, tämän siirtymäsäännöksen piirissä oleva yritys. Muissatapauksissa oikeus lisävapaaseen säilyy 30.4.2010 saakka. Vapaan toteuttamisessanoudatetaan tällöin yrityksessä käytössä olevia menettelytapoja.

5.5 Vapaan osalta sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä ja sen ajaltamaksetaan vuosilomapalkkaa vastaava korvaus lomarahoineen.

5.6 Työsopimusosapuolet tai paikalliset sopijaosapuolet voivat sopia vapaastapysyvästi tai tilapäisesti toisin.

6 Luottamusmiesjärjestelmä

Nykyinen luottamusmiesjärjestelmä säilyy entisellään 31.12.2008 saakka. 1.1.2009alkaen otetaan käyttöön tämän työehtosopimuksen mukainenluottamusmiesjärjestelmä sillä poikkeuksella, että yhteistä luottamusmiestä ei voivalita yrityksen taloudellis-hallinnollisiin ja tuotannollisiin toimihenkilötehtäviin.Osapuolet selvittävät luottamusmiesjärjestelmään liittyvät kysymykset 31.3.2010mennessä.

Luottamusmiespalkkiot Energiayhteisöjen kentässä 1.10.2007 – 31.12.2008 ovat:

Edustamien työntekijöiden lukumäärä €/kk

1 – 24 5625 – 74 8075 – 149 103150 – 127

56

7 Lomautusilmoitusaika

Energiayhteisöjen kentässä sovelletaan edelleen työsopimuslain mukaistalomautusilmoitusaikaa.

8 Liikelaitoksista eriytetyt energiayhtiöt

Tämän siirtymäsäännöksen mukaisesti toimitaan myös niissä Energiateollisuusry:n jäsenenä 30.9.2007 olleissa yrityksissä, joissa vielä tuolloin sovellettiinkunnallista työ- ja virkaehtosopimusta yhtiöittämisen seurauksena.

Helsingissä, marraskuun 12. päivänä 2007.







Mainostoimisto Laine/Suomen Graafiset Palvelut 2007

Documents

et toimihenk tes naytto 030108 - Suomen Konepäällystöliitto · 2018. 8. 3. · sukupuolivaikutusten arviointi (Suvaus). 8 Rinnakkaissopimuskielto Osapuolet eivät tee tämän energiateollisuuden