Etappi lehti 2/2010

Etappi-lehti 2 | 2010 1

2 | 2010

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

ETAPPILEHTI

Työllistämisen kokemusta ja osaamista 18 vuoden ajalta

Työ

hyvi

nvo

intia

vai

var

hais

eläk

että

? 6

·

Työ

ttö

myy

setu

uksi

en h

aku

sähk

öis

esti

13 ·

Työ

tä p

elkä

ämät

ön

22

· E

tap

ista

po

nnis

teta

an m

yös

yritt

äjyy

teen

18

· K

aup

unki

pyö

rillä

kys

yntä

ä 2

9

Ohjausta elämäänEtappi kannustaa liikkumaan

Perttu Pesä: Suomalainen vientituote?Matti Luukinen: Mitä työllisyydenhoidolla

tavoitellaan?

Käsityö kunniassa

2 Etappi-lehti 2 | 2010

Toim

itusEtapin toimintaa tukemassa:

Julkaisija Tampereen seudun Työllistymisyhdistys Etappi ryVuolteenkatu 1133100 Tampere(03) 3122 3700www.etappi.info

PäätoimittajaKauko [email protected]

ToimitussihteeriJose AhonenMari Weir

ToimittajatMika Hurttala, Kari Lehtinen, Ville-Aleksi Valli

TaittoVille-Aleksi ValliTampereen seudunTyöllistymis yhdistys Etappi ry:n [email protected]

KansiMika Nurmi hitsaa autopajallaKuva: Jose Ahonen

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus 03 2361 111

Tervetuloa onnistumaan! TAKK on ohjaaja, kouluttaja ja kehittäjä – monipuolinen mahdollistaja, joka tarjoaa onnistumisia. Talomme on täynnä tarinoita kehittymisestä, osaamisesta ja onnistumisesta.

Kanssamme taivaltaa yli 13 000 aikuisopiskelijaa vuosittain. Haluamme osata, kehittyä ja onnistua yhdessä.

Tutustu tarjontaamme – tutkinto- ja koulutusvalikoimastamme on vara valita!

www.takk.fi

KIMMO VIINIKKALAVERHOILIJAMESTARI

050 360 0039 [email protected]

w w w. v e r h o i l u a . c o mKIMMO VIINIKKALA 050 360 0039

Tarjoamme laadukasta ja monipuolista huonekaluverhoilua, kankaasta ja nahasta.

Kunto- ja hinta-arviot veloituksetta.

•

•


Pääkirjo

itus

Etapin palvelujen tuotteistaminen

Kauko Salmivirta, Vt. toiminnanjohtaja

Etapin yksilö- ja työvalmennus toimii niin, että työntekijä paja-työjakson aikana tai viimeistään sen päättyessä hakeutuu amma-tilliseen jatkokoulutukseen, avoimille työmarkkinoille tai muuhuntyöllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Polulla työvoima- ja elinkeinotoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta tai muusta lähettävästä projektista Etapin kautta eteenpäin on kannikoita jamuita hidasteita, joiden poistamiseen tarjoutuu työntekijälle Etapissa hyvä mahdollisuus. Tärkeää on, että työntekijä ottaa Etapin henkilöistä irti kaiken sen tuen ja osaamisen, mitä heillä on. Näin yhteiskunnan Etapin henkilöstön palkkaamisen tuki oh-jautuu pitkäaikaistyöttömille ja viime kädessä heitä rekrytoiville yrityksille ja muille työnantajille.

Työvalmennuksen ensimmäinen vaihe on valinnan jälkeen yhdis-tyksen/työpajan toimintakäytäntöihin tutustuminen. Osaamisen kartoitusvaiheessa työvalmentajat keskustelevat uusien työnteki-jöiden kanssa työkokemuksesta, koulutuksesta ja harrastuksista, jotka myös saattavat ohjata koulutus- ja työpaikkavalintoja. Työn-tekijän omilla tavoitteilla on tärkeä merkitys, jotta hän sitoutuu myös itse tekemään työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tuki, arvioinnit ja henkilökohtaiset tavoitteet limittyvät toisiinsa työ-pajojen asiakastöitä tehtäessä ja työtekijöillä on mahdollisuus ammattitaidon ja osaamisen kehittyessä siirtyä vaativimpiin tehtä-viin. Etapin työvalmennus tarjoaa työntekijöille niitä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia, mitä he työelämässään tarvitsevat.

Yksilövalmennus on työvalmennuksen välttämätön partneri. Työntekijät saavat henkilökohtaista tukea karikoiden ja kannikoi-den ylittämiseen kulkiessaan omalla työllistymispolullaan eteen-päin.

Yksilöohjaaja auttaa niin työhaussa, asumis- ja raha-asioissa kuin virastoasioinnissa. Lisäksi hän kannustaa työntekijöitä ottamaan

kaiken hyödyn Etapin monipuolisista liikunnan ja terveydenedistämisen palveluista.

Työhönvalmennukseen kuuluu yhtenä toimenpiteenä työnte-kijöiden edelleensijoitukset. Etapin työntekijä tulee työskentele-mään toisen työnantajan palveluksessa sovitun ajan. Työnantajan vastuut ja velvoitteet säilyvät Etapilla. Käyttävälle yritykselle tai muulle työnantajalle jää ainoastaan työajoista sopiminen ja työ-turvallisuudesta vastaaminen.

Liikuntapalveluilla (kuntojumppa, kuntosali ja salibandy) tar-jotaan työntekijöille mahdollisuutta parantaa ja ylläpitää fyysistä kuntoaan työssäjaksamisen edistämiseksi ja työnhaun motivaati-on säilyttämiseksi. Keskiviikkoaamuisin salibandyryhmä virittelee henkisiä voimavarojaan ja voitontunteita iltapäivän peliä varten ja kannustaa uusia työntekijöitä lähtemään mukaan. Liikuntapalve-lujen käyttöaste on jo vuosien ajan pysynyt hyvänä.

Terveystarkastuksia ovat SPR:n vapaaehtoiset terveydenhoitajat järjestäneet Etapin työntekijöille kerran kuukaudessa. Ray:n tuella kokeillaan seuraavan parin vuoden aikana etsivää terveyskartoi-tusta, jolloin Etappi toimii yhtenä työttömien terveystarkastus-pisteenä. Lisäksi terveydenhoitaja ja puolipäiväinen mielenter-veyshoitaja jalkautuvat niihin toimipaikkoihin, missä työnhakijat kohtaavat työvoima- ja palveluohjaansa. SRP:n tuella on tehty vuo-sitasolla noin 150 terveystarkastusta. Määrä tulee lisääntymään uuden hankkeen myötä. Lisäksi terveystorihankkeen palvelut on tarkoitettu muillekin kuin Etapin työpajojen työntekijöille.

Osa-alueita kehitetään Etapissa yksin ja yhdessä yhteistyökump-panien kanssa toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Etap-pilehden artikkelit kertovat osaltaan yhdessä tekemisen hyvistä vuoden 2010 tuloksista. �

KIMMO VIINIKKALAVERHOILIJAMESTARI

050 360 0039 [email protected]

w w w. v e r h o i l u a . c o m

Tarjoamme laadukasta ja monipuolista huonekaluverhoilua, kankaasta ja nahasta.

Kunto- ja hinta-arviot veloituksetta.

•

•


Suomalainen vientituote?

Työvoimapalvelut ja lääkärit alkavat olla samassa veneessä. Molemmat ovat ke-hittäneet oman sa-laisen kielen, josta yksikään keskiverto-aivoilla varustettu ei

ymmärrä mitään. Mennään piiloon sanojen taakse ettei yksilö vaan pääse iholle. Usko-kaa nyt jo pikkuhiljaa että empatia on voi-mavara eikä jäänne Jura-kaudelta.

Toki nykyisessä työllisyystilanteessa paine molemmin puolin pöytää kasvaa. Käy niin kuin isossa onnettomuudessa. Kun uhreja on liikaa, aletaan vain puhu-maan kokonaismääristä, yksilö muuttuu osaksi massaa. Siinä tilanteessa auttajana

toimivan täytyy löytää suojaus jaksaakseen toimia. Helpoin keino on vetää toisen ase-maan asettautumisen hanikat alas, unoh-taa empatia. Tästä päästään taas takaisin alkuun. Hieno kierre!

Suomalaisuus ja siihen liittyvät luon-teenpiirteet ovat asia, joka tulee aika ajoin vastaan niin mansikka- kuin mustikkamail-lakin. Oma maa / muu maailma -vertauk-sissa löydämme itsemme kovin usein kysy-mässä muilta: Mitä mieltä olette meidän... järvistä, joista, metsästä, joulupukista, Suo-mesta, Räikkösestä, hirvistä, Nokiasta. Hae-taan vahvistusta jollekin omalle tunteelle ja sitten tullaan silmät itkettyneinä ruikut-tamaan kun kukaan ei ymmärtänyt. En-simmäinen vientituote mitä pitäisi maasta ulos kantaa on tusina hyvällä itsetunnolla

varusteltuja, suomalaisuudestaan – ja tääl-lä olevista asioista – terveesti ylpeitä kan-salaisia. Tosin jos koko tusina lähetettäisiin täältä pois, niin meille ei jäisi yhtään...

Rakenteet ovat usein mielenkiintoni kohteena. On sitten kysymys fyysisistä tai henkisistä sellaisista. Ladataan kaikki paukut hienoon ulkokuoreen ja sitten mie-titään, ”mitäs tällä tehdään?” Usein näissä hampurilaisissa pihvi on jäänyt unohtu-maan. Perustetaan elämystoimistoa ja sit-ten ihmetellään, kukahan homman tekisi?

Minusta Etapin lähestyminen omaan toimintaansa on hyvä esimerkki siitä, et-tä päinvastaisella ajattelulla saavutetaan ihan eri luokan vaikuttavuutta. Sitäpaitsi rakenteet venyvät paremmin kun ajattelu-tapa toimii. �

Perttu PesäTampereen kaupungin apulaispormestari

Olen saanut tehdä Etapin (erityises-ti ATK-Mediapajan kanssa) yhteistyötä parisen vuotta. Ko-kemus on ollut oikein miellyttävä. Pajalais-ten poluttaminen

eteenpäin mm. edelleensijoittamisella on mielekästä ja tärkeää työtä. Suurella ilolla levitän nykyisessä työssäni ja muissa ver-kostoissani edelleen sanaa Etapin osaajista.

Viestinnän parissa toistakymmentä vuotta työskenneltyäni on helppo huoma-ta, että erilaisilla yrityksillä ja yhdistyksil-läkin on jatkuvasti tarpeita viestinnässään. Nämä tarpeet eivät jatkossa ainakaan vähene. Uusien medioiden myötä vanha osaaminen ei enää päde. Sitä pitää päivit-tää jatkuvasti, ja ostaa kasvavassa määrin myös ulkoa. Kaikkea viestinnän osa-alueita ei voi vuonna 2010 uskottavasti hallita – eikä pidäkään.

Etapin Mediapajan kaltaiselle ketterälle, tarvittaessa tiettyyn osaamiseen erikoistu-valle organisaatiolle tämä on suuri mahdol-lisuus. Viestinnän ostajia ei kiinnosta mi-kä on palvelun tuottajan organisatorinen pohja. Eikä se, onko esitteen, flyerin tai nettisivujen tekijällä mahdollisesti työt-tömyystaustaa. Hyvän osaajan saaminen kilpailukykyisin ehdoin ratkaisee.

Ja miksi tyytyä vanhoihin toimintata-poihin? Pelikenttä on vapaa myös uusille avauksille.

Yksi mahdollinen merkittävä kohderyh-mä Etapin viestintäpalveluille voisivat olla toimintaansa aloittavat sekä kasvuvaihees-sa olevat yritykset. Tällä isolla joukolla on kriittinen tarve saada näkyvyyttä ja uusia asiakkuuksia, mutta lähes aina kovin vähän resursseja sen aikaansaamiseen. Liiketoi-minnan perustan saaminen kuntoon vie ajan ja rahan tehokkaasti.

Tunnen tapauksia, jossa tavoitellaan oikeasti kansainvälisiä markkinoita, mutta

yrityksen perustiedotteiden laatu on ky-seenalainen ja nettisivut puutteelliset.

Mikä estää esim. Etapin Mediapajaa luo-masta tiiviit kontaktit startti- ja kasvuyri-tysten kanssa? Tässä saattaa piillä suuria mahdollisuuksia. Uusien yritysten yhteys-tietoja saa viranomaisilta tai Aamulehdestä lukemalla. Sinne vain suoraan kontaktoi-maan! Jo yrittäjäkursseillekin pääsee toi-mintaansa esittelemään, kun asiansa oikein esittää. Monet asiantuntijaorganisaatiot hyödyntävät tätä mahdollisuutta jo nyt.

Eikä yhteistyön tarvitse rajoittua pel-kästään viestinnän asioihin. Aloittavilla ja kasvavilla yrityksillä on useimmiten paljon kysyntää ns. kädentaidoillekin. Ne muutta-vat uusiin toimitiloihin, tiloja remontoi-daan ja siivotaan, käytettyjä toimistokalus-teita korjautetaan jne. Etapilla on tässäkin paljon annettavaa.

Ennakkoluulottomalla otteella vain sol-mimaan uudenlaisia kumppanuuksia kaik-kien osapuolten hyödyksi! �

Ennakkoluulottomasti kohti uusia avauksia

Ko

lum

ni

Vesa KeinonenToimittaja ja viestintäkonsultti


Ko

lumni

Mitä työllisyydenhoidolla tavoitellaan?

Tampereella työllisyydenhoidon palvelut ovat kaupungin osalta pää-sääntöisesti keskitetty työllisyyden-

hoidon palveluyksikköön (TYPA). Yksikkö perustettiin vuoden 2009 alusta ja sen toi-minta on määräaikaista päättyen vuoden 2012 lopulla. Työllisyydenhoidon palve-luyksikkö tuottaa palveluita niille työnha-kijoille, jotka tarvitsevat erityispalveluita saavuttaakseen sellaiset työmarkkinaval-miudet, että heille mahdollistuu sijoittumi-nen avoimille työmarkkinoille. Toimintaa järjestetään sekä viranomaisyhteistyönä (Tampereen te-toimisto, sosiaalityön avo-palvelut) että yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Asiakaskunta koostuu tai pitäisi koostua siis pääsääntöi-sesti työmarkkinoille kuntoutuvista asiak-kaista.

Työllisyydenhoidon palveluiden keskei-nen ongelma on asiakasohjaus. Kaupungin

työllisyydenhoidon palveluihin ohjataan säännönmukaisesti asiakkaita, joiden pal-velutarve ei kohtaa tarjolla olevaa palvelua. Usein kysymys on siitä, että asiakkaan tar-ve olisi ensisijaisesti sosiaalinen tai tervey-dellinen kuntoutus. Ongelma syntyy myös siitä, että monet asiakkaat ilmoittautuvat työnhakijoiksi vain sen vuoksi, että se tur-vaa heille toimeentulon tai vastikkeeton tu-ki on parempi kuin mitä työstä saatava kor-vaus. Usein syntyy tilanteita, joissa asiakas ei halua hänelle tarjottua palvelua. Asiakas- ohjaus, jossa asiakas ohjataan palveluun, jota hän ei kykene vastaanottamaan tai jota hän ei halua, on itse asiassa asiak-kaiden pompottelua eikä sillä ole mitään tekemistä palvelun kanssa. Tämän vuoksi työllisyydenhoidonpalvelujen tuottamisen näkökulmasta ollaan pahasti metsässä, kun palveluihin ohjataan asiakkaita, jotka eivät niitä halua. Se syö mahdollisuuksia niiltä

asiakkailta, joiden oma halu ja motivaatio tukee tavoitetta siirtyä aidosti työelämään.

Työllistämiskeskus Etappiin on perus-tettu kaupungin ja te-hallinnon yhteis-työnä asiakasohjauspiste määräaikaisena kokeiluna. Asiakasohjauspisteen kautta työnhakija-asiakkaita ohjataan kohdenne-tusti palveluihin, joita meillä on työllisyy-denhoidon näkökulmasta tarjolla. Tehos-tetulla asiakasohjauksella haetaan hyviä käytäntöjä, joita voidaan jatkossa soveltaa viranomaistyönä tehtävään ohjaustoimin-taan. Erinomainen asia on se, että toimin-nalle on löytynyt toimitilat Etapista.

Kiitosta tulee harvoin viljeltyä, mutta tähän loppuun yksi sellainen. Etappi on yksi niitä harvoja kolmannen sektorin toi-mijoita, joka on ottanut tosissaan roolin myös välityömarkkinoiden kehittäjänä. Ja onnistunut siinä. Kiitos, tästä on hyvä jat-kaa yhteistyötä. �

Matti Luukinen Työllisyydenhoidon palveluyksikön päällikkö


Kiire, jatkuva muutos, ennakoimat-tomuus, kasvavan tehokkuuden vaatimukset, kehittyminen, kehit-

täminen, keskittäminen, inhimillisyyden häviäminen, vapaa-ajan ja työn rajan hä-märtyminen. Kuulostaako turhan tutulta? Muuttunut työelämä tarvitsee rinnalleen entistä pontevampaa työhyvinvoinnin yl-läpitämistä. Se auttaa ihmisiä pysymään töissä ja tuo jopa säästöjä.

”Kuka tämän työrauhan rikkoo, niin ras-kauttavien asianhaarain vallitessa älköön sille annettako hyviä ja osaavia työnteki-jöitä tulevaisuudessa, vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän rik-koo, kärsiköön omissa nahoissaan.”

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työrauhan kirjan muodossa taantuman kolhimaan Suomeen viime vuonna. Mankan mukaan hallituksen suun-nitelmat työvuosien pidentämistä eläke-ikää korottamalla eivät auta, sillä suoma-laiset jäävät jo nyt eläkkeelle ennen kuin vanhuuseläke koittaa.

- Vuonna 2007 38 prosenttia eläkkeel-le jääneistä lopetti työuransa työkyvyttö-myyseläkkeelle ja 19 prosenttia työttö-myyseläkkeelle, Manka sanoo.

VALTIO MENETTÄÄ VUOSITTAIN 25 MILJARDIA EUROATyöterveyslaitoksen tutkimusprofesso-ri Guy Ahonen on laskenut, että vuonna 2007 aikainen eläköityminen maksoi Suo-men kansantaloudelle 21 miljardia euroa. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin hieman alle kuusikymmenvuotiaana. Keskiarvoa laskee alas työkyvyttömyyseläkeläiset, jotka siirtyvät pois työelämästä jo keski-määrin 52-vuotiaana. Ylipäätänsä vain 43 prosenttia suomalaisista jaksoi vanhus-

eläkkeelle asti. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 530 000 työvuoden menetystä yhden vuoden aikana. Lukuun voi lisätä vielä 4 miljardia vuosittaisten sairaspäivä-poissaolojen ja työtapaturmien johdosta. Päädytään summaan, joka on puolet Suo-men vuosittaisesta kokonaisbudjetista. Työterveyshuolto maksaa noin puoli mil-jardia euroa vuodessa. Summa on 2 pro-senttia yllä olevasta miljardiluvusta. Jos panostus kymmenkertaistettaisiin ja sen seurauksena suomalaisten työurat piteni-sivät kahdella vuodella, satsaus maksaisi itsensä takaisin. Dragsfjärdin kunta koitti jotain vielä suurempaa. Se veti läpi kolme-vuotisen hankkeen, jonka avulla kunnan työterveyshuoltomenot 20-kertaistettiin. Summa tuotti 46 prosentin tuoton sijoite-tulle pääomalle. Säästöt syntyivät pääosin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivä-poissaolojen merkittävänä vähentymisenä. Ahosen mukaan henkilöstön kehittäminen on yleensä valitettavasti juuri se kohta budjetissa, mistä leikataan taantuma-aikana. Toiminta pitäisi olla nimenomaan toisinpäin.

- Jos työhyvinvointityöhön panostetaan matalasuhdanteen aikana, nousukauden alkaessa työnjohto osaa tehtävänsä, työyh-teisö toimii saumattomasti ja kestää myös tiivistä työpäivää, Ahonen muistuttaa.

JOKAINEN EURO TUO KUUSI EUROAAhonen on erityisen huolissaan resurs-sipulassa olevien pk-yritysten mahdolli-suuksista ja tietotaidosta koskien työhyvin-vointia. On laskettu, että työhyvinvoinnin kehittämiseen käytetään keskimäärin 800 euroa henkeä kohden vuodessa. Julkisella puolella summat ovat suuremmat, kulje-

tusalalla kaikkein pienimmät. Ahosen mu-kaan satsaukset ovat täysin alimitoitettuja. Hän on itse asiassa laskenut, että jokainen euro työhyvinvoinnin parantamiseen tuo mukanaan kuusi euroa säästöä.

- Työntekijä nähdään liialti kustannus-eränä. Tämä estää työnteon tarkastelun pitkällä aikavälillä.

Työterveyslaitokselta eläkkeelle jää-neen professori Matti Ylikosken mukaan työhyvinvointi ei koostu työntekijöiden jumppapäivistä, vaan kyse on pitkäli joh-tamisesta.

- Työhyvinvointi on oikeaa johtamista. Ongelmana nykyään on se, että työnteki-jä kadottaa kokonaisuuden, eikä tiedosta omaa paikkaansa osana yrityksen toimin-taa, kertoo Ylikoski.

Ylikosken mukaan koventunut työtahti ja työnkuvien jatkuva muuttuminen pirsta-loivat ihmisten mieliä. Ihmisellä on tarve jä-sentää missä hän on. Ylikoski korostaa, et-tä työntekijälle on tärkeää tiedostaa oman työnsä merkitys kokonaisuuden kannalta.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Suomessa työpaikkakiusaaminen on kui-tenkin yhä Euroopan yleisintä. Julkisella puolella jopa 30 prosenttia kokee olevansa kiusattu työpaikallaan. Manka on tutkinut työuran jatkamisen keinoja. Haastattelujen perusteella työntekijöiden päätökseen töis-säjatkamiseen vaikuttaa paljon enemmän työpaikan ilmapiiri kuin taloudelliset kan-nustimet. Eläketurvakeskuksen mukaan omalla terveydentilalla ja työnantajan suh-tautumisella on suuri vaikutus halukkuuteen pidentää työuraa. Mankan mukaan työil-mapiirillä onkin 50 – 90 prosentin vaikutus työtehoon. �

Työhyvinvointia vai varhaiseläkettä?

Ko

lum

ni

Joonas Lepistö Toimittaja ja kaupunginvaltuutettu


Etsivä-terveystorihanke tulee tukemaan Etapin palvelupalettia vuosina 2011–2012


Etapin puupaja on kehittynyt vuosien varrella ammattimaiseksi verstaaksi, jonka työntekijät kartuttavat itselleen rautaista osaamista monipuolisista asiakastöistä.

TEKSTI Mika Hurttala KUVAT Etapin arkisto, Janne Uotila

Puupaja oli alunperin Etappia edeltäneen työttömien yh-distyksen jäsenille tarkoitettu työtila. Tilassa oli joitakin laitteita ja sitä sai käyttää milloin halusi. Ohjaajaa tilassa

ei ollut. Puupajan työnohjaaja Jouni Tuovinen tuli Etappiin kol-me vuotta sitten Vammalan Ammattikoulusta, jossa hän opetti puutöitä. Työttömien yhdistyksen nimi oli jo tuolloin muutettu Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:ksi. Puupajan-kin toiminta oli vuosien varrella muuttunut nykyisen kaltaiseksi työllistettyjen työpaikaksi ja Tuovinen alkoi kehittää pajaa vieläkin ammattimaisempaan suuntaan.

Uudet kuviot eivät heti jääneet kaikkien mieleen. Eräs vanha asiakas oli tuntenut talon ja kävellyt sisään käynnistämään van-nesahaa. Kun Tuovinen osui paikalle, asiakas valitteli, ettei saha käynnisty. Kuultuaan, ettei puupajalle voinut enää vain kävellä sahoja käynnistämään, asiakas suuttui ja sadatteli koko matkan pajan ulko-ovelle. Palanut sulake pelasti tällä kertaa mahdollisesti vaarallisen tilanteen, naurahtaa Tuovinen.

Puupajalla tehdään puutöitä käsityöpainotteisesti, korostaa Jouni Tuovinen. Puu- ja entisöintipaja -nimisen paikan luulisi ni-mensä mukaisesti juuri puutöitä tekevänkin, mutta puusepän nä-

KÄSITYÖ KUNNIASSA

Ravintola Amarillo: Etapin puupajalla mittatilaustyönä tehdyn pyöreän pöydän järeää ilmeikkyyttä luo sen pintaan jätetyt puun virheet ja oksakohdat.


kökulmasta asia vaatii täsmennystä. Puupajalla tuotteita tehdään nimenomaan puusta, eikä esimerkiksi levyvalmisteista.

KUNNOSTAMALLA KÄYTTÖÖNTärkeä osa puupajan toimintaa on vanhan kierrättäminen kun-nostamalla. Iso osa asiakkaista haluaa kunnostaa käyttöesineeksi esimerkiksi perityn tai huutokaupasta löydetyn huonekalun. Jos-kus Etappiin tulevilla huonekaluilla on jo useampikin tarina ker-rottavanaan. Jouni Tuovinen muistelee tapausta, jossa vanha penk-ki oli hyvässä tallessa maatilan ulkovarastossa kolmekymmentä vuotta kunnes talon emäntä alkoi miettiä, että olisiko penkistä vielä huonekaluksi. Penkki kunnostettiin Etapissa ja siitä saatiin kaunis käyttöesine. Tämänkaltaisiin menestystarinoihin tarvitaan ammattiosaamista. Jos kymmeniä vuosia vanhasta huonekalusta mielii vielä saada käyttöesineen, sitä ei välttämättä kannata alkaa nikkaroida kuntoon itse.

Uusia huonekaluja ei välttämättä ole tehty kestämään samal-la tavalla kuin vanhoja. Yleensä vanhasta huonekalusta, jossa on

vain pintavikaa, pystyy kunnostamaan persoonallisen näköisen ja kestävän käyttöesineen. Jouni Tuovinen puhuukin mieluummin kunnostuksesta kuin entisöinnistä. Entisöinnissä esineistä pyri-tään tekemään alkuperäistä muistuttavia alkuperäisin menetelmin ja materiaalein. Vaikka Etapissa on entisöintipajakin, varsinaista entisöintiä tehdään vähän. Useimmiten asiakkaalla on vanha esine, joka halutaan siistiä ja korjata käyttöesineeksi alkuperäisen tyy-liä kunnioittaen. Työmenetelmien alkuperäisyydellä ei tällöin ole painoarvoa ja esine korjataan uusilla materiaaleilla ja työkaluilla.

UNIIKKIKAppALEITAJotta työt pysyisivät mielenkiintoisina ja haastavina, ovat puupa-jan työt useimmiten uniikkikappaleita. Toki pajalla voidaan tehdä tai kunnostaa esimerkiksi useampi tuoli pöydän seuraksi, mutta puupaja ei ole erikoistunut suuriin sarjoihin. Aiemmin puupajalla tehtiin erilaisia tuotteita Etapin myymälään, joka sijaitsi Vuolteen-kadun puoleisessa katutasossa. Myymälässä myytiin mm. pajal-la tehtyjä linnunpönttöjä ja puutarhakalusteita. Alettuaan vetää

Vihtorin kirjasto: Hotelli Tammerin johtaja tilasi pubiin pirttipöydän, jonka mallia muokattiin muutettiin perinteistä pirttipöytää suuremmaksi. Pöydän penkki on myös perinteestä poiketen nelijalkainen.


puupajaa Tuovinen lopetti tavaroiden teettämisen varastoon ja keskitti toiminnan asiakastöihin. Pajalaisten ammattitaidon yllä-pitäminen ja kehittäminen sujuu näin hänen mukaansa parhaiten.

ASIAKASTÖISSÄ OIKEA hENKITuovinen lopetti tavaroiden teettämisen varastoon myös siksi, ettei työ olisi liukuhihnamaista. Kaikilla töillä on ulkopuolinen ti-laaja ja siten myös tarkka aikataulu. Pajalla tehtävien tuotteiden on oltava laadukkaita, koska niitä tehdään ihmisten koteihin jo-kapäiväiseen käyttöön. Se että työt ovat asiakastöitä on pienel-tä kuulostava mutta tärkeä näkökulma puupajan ja koko Etapin toiminnassa. Maksavalle asiakkaalle tekeminen on vaativampaa kuin tehdä tavaroita varastoon ilman konkreettisia aikatauluja tai tulosvastuuta. Jo pelkkä tieto siitä, että työn jälki päätyy asiakkaan päivittäiseen käyttöön tuo työhön niin auto-, media- tai puupajal-lakin ammattimaisemman otteen. Pajalaisetkin saavat vaihtelevaa työkokemusta yksitoikkoisen tekemisen sijaan.

Isojen huonekaluketjujen kanssa ei kannata kilpailla tekemällä tuotteita, joita isot toimijat voivat valmistaa ja myydä paljon hal-vemmalla. Puupajan, kuten minkä tahansa pienen toimijan, kan-nattaa panostaa mieluummin laatuun. Juuri tässä näkyvät Tuovi-sen korostaman käsityön edut ja huonot puolet. Huonekalujen

valmistus on pitkälle koneistettua ja automatisoitua. Laadukkaam-pi ja hitaampi käsityö on taas kallista. Koska sarjatuotettuja huo-nekaluja saa halvalla, monikaan kuluttaja ei halua maksaa ylimää-räistä saadakseen laadukkaamman, käsintehdyn tuotteen kotiinsa. Tästä syystä puuseppien kannattaa useimmiten panostaa pitkälle koneistettuun työskentelyyn, halpoihin materiaaleihin ja nopeaan toimitusaikaan sekä näiden mahdollistamaan edulliseen hintaan. Useimmilla puusepillä ei ole mahdollisuutta tehdä käsityötä ja yl-läpitää tätä puolta ammattitaidosta. Jouni Tuovisen mukaan tästä syystä monilla puusepillä ei välttämättä riittäisi ammattitaito töi-hin, joita Etapin puupajalla tehdään.

LAATU ON KÄYNTIKORTTIEtappi on voittoa tavoittelematon yhdistys. Voittoa ei edes voi-si tavoitella ilman, että kaikkien pajojen toimintaa muutettaisiin rajusti. Työtehtävien monipuolisuus pitäisi unohtaa ja keskittyä mihin tahansa yksipuoliseen tekemiseen, josta maksetaan. Pa-himmillaan tämä tapahtuisi samojen alojen muiden yrittäjien kustannuksella. Myös työn opetus- ja kuntoutustoiminnot pitäisi jättää taka-alalle. Asiakastöistä tulee taloon tuottoa, joka ohjataan kokonaisuudessaan toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Puupajalla asiakastöiden tuotto menee lisäksi materiaaleihin ja


koneiden huoltoon. Asiakastöiden hankkimisen hoitaa puskaradio, joka toimii parhaiten kun asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta ja kauniita ja toimivia huonekaluja koteihinsa.

NÄYTTÄVIÄ TÖITÄHaastavin työ tähän mennessä on ollut viisiosainen koivusta tehty Jugend-kirjahylly kesällä 2009. Esikuvana hyllylle oli asiakkaan huutokaupasta ostama Iiris-tehtaan Jugend-kirjoituspöytä, jonka kanssa ison kirjahyllyn piti muodostaa kokonaisuus. Hyllyyn tuli lopulta teetetyt saranat ja tyyliä vastaavat, käsintehdyt kulmako-risteet.

Toinen mielenkiintoinen työ tuli puupajalle Hotelli Tammerin hotellinjohtajalta, joka halusi pirttipöydän hotellin yhteydessä ole-vaan pubiin, Vihtorin Kirjastoon. Pirttipöydissä on perinteisesti sa-ma koristeaihe pöydän ja penkin jalassa, mutta Vihtorin Kirjastoon haluttiin hieman muokata perinteistä aihetta. Kaikki kirjaston ka-lusteet ovat eri sarjaa ja siksi Tammeriin tehty pöydän penkki on perinteestä poiketen nelijalkainen. Pöytä on lisäksi suurempi kuin pirttikalusteet yleensä.

Muita haastavia töitä on ollut esimerkiksi sarja laudasta teh-tyjä ovia, joissa ei käytetty lainkaan liimaa vaan laudat kiilattiin toisiinsa kiinni pyrstöuurrelistalla. Pajalla on tehty myös peiliovet,

joissa oli 12 pientä ikkunaruutua molemmissa ovissa sen sijaan, että ovessa olisi ollut lasi, jonka päällä on puinen ristikko.

LAATUA LÄpISAhATUSTA LAUDASTALaadukkaimmat työt pajalla syntyvät tuppeensahatusta, eli lä-pisahatusta laudasta. Tuppeensahatussa laudassa runko on vain sahattu laudoiksi pituussuunnassa mutta sivut on jätetty sahaa-matta. Laudat ovat näin mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja puusepälle jää paljon valinnanvaraa materiaalin suhteen, koska esineeseen käytettävän lopullisen laudan voi sahata haluamastaan kohdasta. Tuppeensahatut laudat valitaan yksitellen lautatarhal-ta. Tuovisen mukaan puun valitseminen on mielenkiintoinen osa puusepän työtä ja siten olennainen osa pajan töiden ilmettä.

Joskus asiakas haluaa nimenomaan paljon oksia ja muita vir-heitä laudassa näkyviin luomaan järeämmän ja viimeistelemät-tömämmän ilmeen, kuten Ravintola Amarilloon tehdyssä isossa pyöreässä pöydässä. Yleensä huonekaluihin jätetään puun syyt ja rakenne näkyviin ja valitaan lautatavara siten, että huonekalu-puussa ei virheitä ole. Tuppeensahatussa tai läpisahatussa laudas-sa näitä virheitä ei ole, ellei puuseppä tietoisesti jätä niitä näkyviin.

Puusta tehdyn käsityön ja teollisen lastulevystä tehdyn sarja-työn ero on Jouni Tuovisen mukaan melkoinen. Isot huonekaluket-


jut pystyvät teettämään lastulevystä valtavia eriä huonekaluja tai muita käyttöesineitä ja myymään niitä puoli-ilmaiseksi. Kuluttajan ei siis välttämättä kannata teettää lastulevystä mittatilaustyönä huonekalua. Lyhyestä käyttöiästä huolimatta lastulevyesineitä ei kannata korjata, koska uudet ovat halpoja. Puuesineiden kanssa asia on päinvastoin. Pidemmän käyttöiän ja paremman laadun lisäksi puusta teettämällä saa persoonallisen näköisiä esineitä, joissa tunnearvo on taatusti tallella.

TÄRKEIN TUOTE ON TYÖLLISTETTYJouni Tuovinen on ollut puu- ja entisöintipajan johdossa kolmisen vuotta ja tällä hetkellä hänen ohjauksessaan pajalla työskentelee

14 työllistettyä ja työharjoittelijaa. Tuovinen itse on ammatiltaan puuseppä ja hän oli ohjannut ihmisiä puutöiden parissa jo vuosia ennen kuin aloitti puupajan ruorissa; työuralle mahtuu opettamis-ta Vammalan ammattikoulussa, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuus-oppilaitoksessa ja Ylöjärven työväenopistossa.

Etappi eroaa liiketoiminnasta siten, että vaikka puupajalla töi-tä tekevät ammattilaiset, ei toimintaa ole suunniteltu pelkästään tilaavan asiakkaan näkökulmasta. Näyttävistä töistä huolimatta puupajan ja koko Etapin tärkein tuote on työllistetty tai työharjoit-telija itse. Toiminta on suunniteltu siten, että se kehittää tekijöiden ammatillista osaamista ja sijoittumista työelämään pajajakson jäl-keen. Kaikki työt tähtäävät lopulta tähän samaan päämäärään. �

Jouni Tuovinen on ollut

puu- ja entisöintipajan

johdossa kolmisen vuotta

ja tällä hetkellä hänen

ohjauksessaan pajalla

työskentelee 14 työllistettyä.


KELAN MAKSAMIA TYÖTTÖMYYSETUUKSIA VOI HAKEA MYÖS SÄHKÖISESTI

Työttömyysturvan hakeminen verkossa on vaivaton tapa ha-kea Kelasta peruspäivärahaa tai

työmarkkinatukea. Kelan sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan omil-la verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Palvelusta asiakas voi katsoa omat etuustietonsa, kuten onko hänen hakemuksensa käsitelty, paljonko etuutta on myönnetty ja milloin tuki mak-setaan.

Kela avasi ensimmäisen asiointipalve-lun verkossa vuonna 2004. Kelan tavoittee-na on ollut, että kaikkia keskeisiä etuuksia voi hakea verkossa. Asiakas voi hakea verkossa työttömyysturvan ohella myös perhe-etuuksia, asumistukea, opintotukea, eläke- sekä kuntoutusetuuksia.

Kelan uusin sähköinen asiointipalvelu on maaliskuussa 2010 avattu työttömyys-turvan sähköinen hakemus. Hakemus täytetään silloin, kun asiakkaalla ei ole voimassaolevaa työttömyysetuuspää-töstä Kelasta. Kun työttömyysetuus on myönnetty, voi asiakas ilmoittaa työttö-

myyspäivänsä työttömyysajan sähköisellä ilmoituksella.

JO NELJÄNNES ILMOITTAAKELALLE VERKOSSAKelan työttömyysturva-asiakkaista jo joka neljäs ilmoittaa työttömyyspäivänsä verkossa. Työttömyysturvan saaja toimit-taa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen Kelaan neljän viikon välein. Ilmoituksessa kerrotaan päiväkohtaisesti, onko jakson aikana ollut työttömänä, työssä, tai esi-merkiksi työharjoittelussa. Kela maksaa etuuden ilmoituksen perusteella. Osa il-moituksista käsitellään automaattisesti heti ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Tällöin asiakkaalle ilmoitetaan saapumis-vahvistuksessa päivä, milloin etuus on nos-tettavissa. Muussa tapauksessa ilmoitus ohjataan käsittelijälle.

MITEN ENSIMMÄINENhAKEMUS TÄYTETÄÄN?Työttömäksi jäävän kannattaa ilmoittau-tua heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä

työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeino-toimistossa. TE-toimisto antaa lausunnon siitä, onko henkilö työtön työnhakija vai ei.

Työmarkkinatuessa on viiden arki-päivän ja peruspäivärahassa seitsemän arkipäivän omavastuuaika. Käytännössä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan ha-kemus kannattaa jättää noin kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämä nopeuttaa ha-kemuksen käsittelyä.

Sähköinen hakemus hyödyntää Kelan rekisteritietoja. Rekisteritietojen sekä asi-akkaan antamien vastausten perusteella asiakkaalta kysytään vain tarvittavat tie-dot. Palvelu tarkistaa, että kaikkiin pakolli-siin kysymyksiin on vastattu, ja se opastaa käyttäjää ohje- ja virheilmoitusten avulla.

Jos työttömyysturvahakemukseen tar-vitaan liitteitä, asiointipalvelu antaa niistä luettelon, jonka asiakas voi tulostaa itsel-leen. Asiakkaalla on kaksi viikkoa aikaa toi-mittaa tarvittavat liitteet Kelaan. Liiteluet-telossa on vastauslähetystunnus, jolla voi postittaa hakemukseen tarvittavat liitteet maksutta Suomessa. �

TEKSTI Tarja Varis, suunnittelijaKela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto


Vuonna 2007 Parkanon nuorten työpajalla työskentelevä oranssihiuksinen Kristiina Nippula rakensi nelihenkisen perheensä kanssa taloa Ylöjärven perämetsiin, Siivikkalaan. Huhtikuuhun 2010 mennessä Nippulan kutrit olivat vaihtaneet sävyään tummemmaksi ja työnantaja Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etapiksi. Mitä tapahtui?

-Välimatka Parkanoon oli rasite. Se taittui perheettömänä, mutta ei enää perheellisenä. Paikassa

oli pieni yksikkö ja melko vähän työnte-kijöitä, Etapin melko tuore yksilöohjaaja Nippula luettelee paikanvaihdoksen syitä. Hänen mielestään työtoimintaan ei panos-tettu ihan hirveästi ja yksin työskennelles-sä näkökulma työtehtäviin alkoi kaventua.

Parkanossa hän työskenteli alle 25-vuo-tiaiden kanssa, jotka hakivat valmen-nuspaikkansa talon ulkopuolelta. Etapin palvelukseen siirryttyään Nippula on työs-kennellyt työnhakijoiden koko ikäkirjon kanssa, vaikka valtaosa hänen tukeaan tar-vitsevista ovatkin ehkä nuoria. Kristiinan asiakkaat myös työharjoittelevat saman katon alla sijaitsevissa työpajoissa, joten kontakti on helpompi ottaa.

Sosiaalialalla, etenkin nuorisotyöpuo-lella on ihmisiä, joille työelämään tulo on luonnollinen siirtymä omista puuhista tis-kin toiselle puolelle. Niin myös Nippulalle.

- Olin nuorena mukana kirkon nuoriso-työtoiminnassa ja sitä kautta ryhmäydyin niihin porukoihin ja leireille. Lähdin opis-kelemaan nuorisotyötä, mutta tutkintoni muuttui jo opiskelun aikana sosiaalipe-dakogiikkaan. Tiesin koko lukioajan, mitä haluan, Nippula muistelee alalle ajautumis-taan. Vaikka Nippulalla on paljon työkoke-musta seurakunnan piiristä, ei hän silti tunnustaudu hartaaksi aktiiviksi.

MYÖTÄTUULTA YKSILÖLLEYksilöohjaus voi kuulostaa työttömän työnhakijan korviin tutulta, byrokraattisel-

ta sanahelinältä. Etapissa yksilöohjauksen suurimpia haasteita lienee antaa pakollisen lomakkeiden täyttämisen sijasta konkreet-tista, vuorovaikutukseen perustuvaa tukea.

- Tarkoitus on, että jokaisen asiakkaan kanssa käydään lähtötilanne läpi ja katso-taan, tarvitseeko asiakas muita tukia ja pal-veluita tai vaikka vaan keskusteluapua ja tukea asioiden hoidossa, Kristiina selvittää työnsä lähtökohtia.

Yksilöohjauksen on siis pähkinänkuo-ressa tarkoitus puhaltaa myötätuulta esi-merkiksi Kelan kanssa toimimiseen, kou-lutushakuihin ja työhakemuksien luontiin.

- Isoin tavoite on tietysti tuki jatkokou-luttautumispaikan tai työn löytämisessä, Nippula painottaa. Etapin on nimensä mu-kaisesti tarkoitus olla paikka työttömyyden ja työelämän välissä.

Päivittäisen jaksamisen, työrytmin ja arjen mielekkyyden sekä tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen ja ylläpito ei silti synny pelkällä palaverilla. Työpajalai-silla onkin mahdollisuus irroittautua sor-vin ääreltä työkykyä ylläpitävän toiminnan, kuten viikottaisten liikuntavuorojen paris-sa, joista osa on yksilöohjauksen ylläpitä-miä. Joskus Kristiina järjestää työpajojen omia tai kaikkien etappilaisten yhteisiä liikuntapäiviä. Kesällä hän vei mediapaja-laiset tutustumaan frisbeegolfiin. Käynti oli lyhyt, mutta laji tuli tutuksi.

- Syksyn myötä on taas tarjolla muu-takin työkykyä ylläpitävää toimintaa, esimerkiksi yksilöohjauksen järjestämä sählyvuoro keskiviikkoisin, Nippula muis-tuttaa. Hän osallistuu itsekin pelaamiseen

säännöllisesti muutaman pajan työnteki-jöiden kanssa, joista ei kellään taida olla juurikaan koulun liikuntatunteja enempää lajikokemusta. Kentän reunalla ei ole silti kenenkään tarvinnut seistä.

hAE hUOMIOTAEtapissa Nippula aloitti siis vasta alle puoli vuotta sitten. Alku on ollut uuteen totutte-lua, mutta myöhemmin hänelle on ehtinyt muodostua ajatuksia työllistämisyhdistyk-sestä, sen toiminnasta sekä tietysti omasta työstään.

- Tykkään tästä talosta mielettömästi. Tai no, en tästä rakennuksesta, mutta Eta-pista itsestään, sen toiminta-ajatuksesta ja ilmapiiristä, Nippula tunnustaa ja arvioi vaatimattomasti:

- Ensimmäistä kertaa on herännyt myös omaa työtäni koskevia pieniä kehittämis-ajatuksia, mutta saa nyt nähdä, kuinka no-peasti ne toteutuvat.

Nippula sai juuri kivan tekstiviestin en-tiseltä pajalaiselta ja sanoo tällaisten asi-oiden tuovan hänelle hyvän fiiliksen työs-sään. Hän kertoo olevansa itsekriittinen ja muistavansa näin nuoresta työsuhteesta enemmän epäonnistumisia, mutta sanoo ettei aio puhua niistä ja nauraa. Tervettä itsekriittisyyttä sitä muiden ihmisten asi-oita käsitteleviltä virkailijoilta odottaakin.

Nippula toivoo ihmisiltä rohkeutta tulla juttelemaan tai tarttumaan hihasta roh-keasti, jos tarvetta on.

- Vaikka jokaista en henkilökohtaisesti huomioisi, niin huomiota saa tulla vaikka hakemaan, Nippula pyytää. �

OHJAUSTA ELÄMÄÄN

TEKSTI Ville-Aleksi Valli KUVA Janne Uotila

Per

soo

na


Kristiina Nippula: Isoin

tavoite on tietysti tuki

jatkokouluttautumispaikan

tai työn löytämisessä.

ETAPPI KANNUSTAA LIIKKUMAAN

Tamperelainen työllistämisyhdistys Etappi ry on tarjonnut työttömille ilmaista mahdollisuutta harrastaa

liikuntaa jo usean vuoden ajan. Liikun-tapalveluina on ollut kuntosalitoiminta, jumppa sekä sählyn (salibandy) pelaami-nen viikottain. Kuntosali on avoinna kolme kertaa viikossa ja jumppa kerran viikossa kaikille työttömille sekä sählyn peluu ker-ran viikossa työllistämisyhdistys Etapin toimintakeskuksen työllistetyille. Kuntoilu-paikkana on Ratinan stadionin tilat. Käynti Ratinan suvannon puolelta.

Monille pitkäaikaistyöttömille tämän kuntoilutoiminta on ollut todellinen hen-kireikä ja mahdollisuus kehittää kuntoaan ja mikä parasta täysin ilmaiseksi. Tampe-reella on monia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa mitä erilaisimmissa paikoissa, mutta yleensä se maksaa.

Liikunnan harrastaminen ylläpitää

hyvin kuntoa, sillä monilla työttömillä on suuri riski syrjäytyä ja jäädä kotiin sohvan pohjalle makaamaan. Kuntoillessa mieli virkistyy, tapaa uusia ihmisiä sekä yleis-kunto kohenee.

Etapin tarjoama ilmainen liikuntamah-dollisuus lähtee siitä, että köyhillä ja varat-tomilla olisi mahdollisimman matala kyn-nys tulla mukaan terveisiin harrastuksiin. Samalla he voivat tutustua toisiin samassa tilanteessa oleviin ja vaihtaa vaikkapa aja-tuksia työttömänä olosta. Lisäksi yleiskun-non kohotessa on valmiimpi jatkamaan muitakin harrastuksia energiatason ja it-seluottamuksen lisääntyessä.

Etapin vt. toiminnanjohtaja Kauko Sal-mivirta kertoo, että kuntojumppaa ja kun-tosalipalveluja on tarjottu useiden vuosien ajan. Kuntojumppaa järjestettiin aikaisem-min Varalan Urheiluopistolla ja nyt nämä-kin palvelut on keskitetty Ratinaan. Sali-

bandypalveluja on tarjottu Ratinassa nyt toista vuotta.

Palvelujen käyttöaste on pysynyt hyvä-nä. Salibandy uutena liikuntapalveluna on saanut innostuneen vastaanoton ja vetänyt mukaansa vähemmän liikuntaa harrasta-via. Kerran viikossa tarjottuun salibandyyn on osallistunut noin 10 henkilöä/kerta. Kuntosalilla on ollut kuukausitasolla noin 80 käyttäjää. Kuntojumppaa on tarjottu vuositasolla noin 30 kertaa. Osallistujia on ollut noin 20 henkilöä/kerta ja myös mie-hiä on ollut mukana.

Toimipaikasta riippumatta liikuntapal-velujen tarjontaa pyritään jatkamaan. Tä-mä ei välttämättä ole lopullinen konsepti. Tässäkin tapauksessa Etapin kehittämi-sessä kuullaan herkällä korvalla käyttäjien tarpeita ja odotuksia.

Ei muuta kuin hikeä pintaan ja liikku-maan! �

TEKSTI Kari Lehtinen KUVA Veli-Ville Korhonen




Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä on erilaisten työllistämismuotojen ja työkokemuksen lisäksi tullut yrittäjiä. Tällä hetkellä Etapin toimintakeskuksessa on muutamia yksityisiä yrittäjiä. Haastattelimme kahta yritystä: mainostoimisto Goofystä entistä mediapajalaista Iivari Leinosta ja hänen yrityskumppaniaan Toni Hukkasta sekä Verhoomo Viinikkalan Kimmo Viinikkalaa. Yrittäjät kertovat minkälaista oli työskenteleminen Etapissa ja miltä yrittäjyys on maistunut.

ETAPISTA PONNISTETAAN MYÖS YRITTÄJYYTEEN


Haastattelimme kahta yritystä: mainostoimisto Goofystä entistä mediapajalaista Iivari Leinosta ja hänen yrityskumppaniaan Toni Hukkasta sekä Verhoomo Viinikkalan Kimmo Viinikkalaa. Yrittäjät kertovat minkälaista oli työskenteleminen Etapissa ja miltä yrittäjyys on maistunut.

TEKSTI Kari Lehtinen

Etappi-lehti 2 | 2010 19Etappi-lehti 2 | 2010 19


TEKSTI Kari Lehtinen

Kysyimme verhoilijamestari Kimmo Viinikkalalta hänen tie-tään Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä itsenäiseksi yrittäjäksi. Matkalla on ollut monta polkua en-

nenkuin itsenäinen yrittäminen alkoi.

ALALLE pÄÄTYMINEN- Päädyin alalle kun menin autotehtaan verhoiluosastolle auton-istuinverhoilijaksi. Se tuntui sillä hetkellä kiinnostavalta ja jopa pidemmällä tähtäimelläkin ”mun jutulta”. Kyllä se sitä on ollutkin.

TYÖSKENTELY ETApISSA- Tulin Etappiin ensimmäisen kerran verhoomoon tukityöllistet-tynä vuonna 2001 ja viivyin hommassa sen pari vuotta kun ne jaksot kesti. Työskentely oli sitä vanhojen huonekalujen kunnos-tusta, jota työni tässä yrittäjänä nytkin on. Sitten tuli nämä oppi-sopimuskaudet Etapissa, joiden aikana hankin koulututkinnot verhoilualalta.

YRITTÄJYYTTÄ YhDEN MIEhEN TYÖpAJAN VOIMIN- Yrittäjäksi tuli ryhdyttyä kun Etapin verhoomon toiminta jäi il-man rahoitusta, minulla oli samaan aikaan mestarin paperit käsis-sä eikä oikein mitään suunnitelmia, niin päätin sitten työkavereit-ten kannustamana ottaa sen omiin nimiini. Tämä yritys on yhden miehen työpaja jossa kunnostetaan kaikenlaisia huonekaluja, niin uusia kuin vanhojakin tyylejä.

LIIKETOIMINNASTA LYhYESTI- Toiminta on nyt vajaan vuoden ikäinen ja kaikenlaista on tapah-tunut. On ollut ylä- ja alamäkiä, on makseltu oppirahojakin. Mutta töitä on tehty tosissaan ja panostettu siihen että laatua löytyy, että ei tarvitse hävetä tekemisiään ja homma on rehtiä sekä hinnoitte-lu kohdallaan. Asiakkaat ovat yksityishenkilöitä lähes kokonaan ja heistä löytyy monenlaisia ihmisiä. Lisäksi on asiakkaina ollut muutamia julkisia tahoja. �

Verhoomo Viinikkala tekee kaikenlaisia perinteisiä ja uusia verhoiluja huonekaluihin, poislukien ajoneuvojen verhoilut. Mieleiset ja laadukkaat verhoilukankaat löytyvät laajasta valikoimasta. Verhoomo sijaitsee Tampereella, mutta huonekaluja noudetaan verhoiltavaksi myös kauempaa.

Kuva:Etapin arkisto

Kimmo Viinikkala: Töitä on tehty tosissaan ja panostettu siihen että laatua löytyy, että ei tarvitse hävetä tekemisiään ja homma on rehtiä sekä hinnoittelu kohdallaan.


Goofy on luova toimisto, jonka ytimen muodostavat kolme energistä ja lahjakasta nuorta suunnittelijaa. Toiminnan takana on palava halu suunnitella Goofyn asiakkaille uusia ja tavanomaisesta poikkeavia töitä. Goofy yrittää aina löytää jotakin uutta jokaiseen tekemäänsä työhön, jotta työt pysyvät pirteinä eivätkä noudata samoja kaavoja. Tekijät eivät itsekään noudata kaavoja eivätkä aio niihin kangistua.

Iivari Leinonen: Työskentely Mediapajalla avasi minulle enem-män ovia kuin uskalsin koskaan kuvitella. Sen kautta opin olemaan entistä aktiivisempi ja panostamaan omaan työhöni

entistäkin enemmän. Henkilöt, joiden kanssa tein yhteistyötä Me-diapajalla, olivat erittäin tärkeässä roolissa näyttämässä minulle mitä asiakastyöskentely käytännössä on. Näiden oppien avulla ko-en saaneeni erinomaiset valmiudet toteuttaa unelmaani ja työs-kennellä omassa toimistossa, joka on kaiken lisäksi kivenheiton päässä Mediapajalta. Sen vaikutus siihen mitä olen ja mitä teen tänään on ollut suuri ja jatkan edelleen yhteistyötä Mediapajalta saamieni kontaktien kanssa. Toivonkin tämän yhteistyön jatkuvan myös pitkälle tulevaisuuteen.

ERILAISIA ASIAKKAITAToni Hukkanen: Meille tyypillinen asiakas ei rajaudu toimialan tai yrityksen liikevaihtoluokan mukaan. Asiakkaitamme yhdistäviä tekijöitä on rohkeus olla edelläkävijä, avoin asenne uusiin ideoihin ja toimintatapoihin sekä todellinen halu erottua massasta. Suh-taudumme jokaiseen asiakastyöhön samalla innolla ja tunteella pienimmästä suunnittelutyöstä suurimpaan projektiin. Goofyn filosofian mukaisesti emme tuota tavanomaista. Toivomme asiak-

kailtamme, etteivät meiltä sellaista pyydä. Parhaat toimeksiannot ovat sellaisia, joissa asiakas antaa va-

paat kädet suunnitella jotain täysin uutta. Erinomainen esimerk-ki tällaisesta projektista on Juice Guys –mehujen jälleenmyyjän uuden graafisen ilmeen suunnittelu, joka on ollut yksi kaikkein mielenkiintoisimmista projekteistamme. Tämän projektin parissa on saanut irrotella ideoilla ja suunnitella reilulla otteella Goofyn filosofian mukaista materiaalia.Iivari Leinonen: Suurten suunnitteluprojektien vastapainona myös pienemmätkin ovat erittäin mielenkiintoisia ja tervetullei-ta. Hyvänä esimerkkinä on Sarjametalli –niminen ilmastointiliike, jolle suunnittelimme ja toteutimme uudet nettisivut. Tällaisessa projektissa pääsee todella haastamaan oman luovuutensa ja ke-hittämään omia toimintatapojaan. Jokaisen projektin yhteydessä haluamme myös kehittää omia taitojamme, jotta asiakkaamme saavat jatkossa nauttia entistäkin paremmista töistä ja sujuvam-mista projekteista.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTIivari Leinonen: Goofyn voimakas nousu on ollut meille kaikille älyttömän hieno kokemus. Ydinporukan tueksi olemme saaneet erinomaisia yhteistyökumppaneita. Tavoitteenamme on alusta asti ollut laadukas työ, jossa luovuudesta ja jäljestä ei tingitä. Myös asiakkaamme ovat tämän huomanneet ja siitä kiitelleet. Toivom-mekin, että asiakkaat valitsevat meidät myös jatkossa hinnan si-jasta erinomaisen laatumme vuoksi. Tulevaisuus näyttää erittäin toiveikkaalta, mutta haluamme myös painottaa, että kaikki tämä on mahdotonta ilman mahtavia asiakkaitamme! �

Iivari Leinonen: Työskentely

Mediapajalla avasi minulle

enemmän ovia kuin uskalsin

koskaan kuvitella.

Kuva: Toni Hukkanen


TYÖTÄPELKÄÄMÄTÖN

Laitoshuoltajan työ Etapissa on sopinut Kari-Pekka Koskiselle. Jokainen päivä onhänen mukaansa erilainen, eikä puheliasta luonnetta Vuolteenkadulla karsasteta.

Koskisen peruskoulu-ura alkoi aikanaan vuoden lykkäyksel-lä lievän oppimishäiriön vuoksi. Viivästyksiä opinnoissa ei sittemmin ole ollut, sillä Koskinen suoritti 2010 jo toisen

ammattitutkintonsa, laitoshuoltajan ammattitutkinnon TAKK:ssa. Tutkinnon suorittaminen kesti työharjoitteluineen noin vuoden. Ensimmäisen ammattinsa hän hankki heti peruskoulun jälkeen Pirkanmaan ammattiopistosta, josta tarttui mukaan hotelli-, ra-vintola- ja suurtalousalan ammattitutkinto kahdessa vuodessa.

Koskisen kymmenen vuoden työura suurkeittiöissä eri työnan-tajilla sisälsi työelämävalmennusta, työharjoittelua ja palkkatyö-tä kuuden tunnin päivillä. Parisen vuotta sitten työura keittiöillä päättyi, eikä alalta tuntunut enää löytyvän sopivia töitä. Koskinen ei halunnut jatkaa pienemmissä keittiöissä, kuten anniskeluravin-toloissa työn hektisyyden takia.

Työttömyyden pitkityttyä Koskisen työvoimaneuvoja Tampe-reen TE-keskuksesta ehdotti laitoshuoltajan ammattia. Koskinen päätti kokeilla ja aloitti Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa laitoshuoltajan ammattitutkinnon opinnot. Laitoshuoltajan kou-lutus alkoi vauhdilla, kun opiskelijat lähtivät jo kahden viikon jälkeen työharjoitteluun, Koskinen Kaupin sairaalaan. Tarkoi-tuksena oli tutustuttaa opiskelijat heti työhön, johon koulutus tähtää. Työharjoittelu sujui hyvin, ja puolitoista vuotta myöhem-

min, päätettyään jäädä alalle, Koskiselle ehdotettiin laitoshoitajan työtä Etapissa.

Koskisen seurallisuutta ja puheliaisuutta ei joillakin keitti-öillä nähty myönteisinä asioina, mutta Etapissa sosiaalisuus ei ongelmiin johda. Koska uusia ihmisiä tapaa lähes päivittäin, on laitoshuoltajan työ Etapissa passeli paikka seuralliselle ihmisille ja onpa työn kautta löytynyt ystäviäkin. Koskinen sanoo pistävänsä joka päivä kaiken peliin työssään. Hän haluaa osoittaa hallitsevan-sa työnsä ja olevansa pätevä mihin tahansa alan töihin. Varsinkin luottamus omaan ammattitaitoon on Koskisen mukaan kasvanut Etapissa roimasti.

Kari-Pekka Koskisen jatko Etapin jälkeen näyttää varsin hy-vältä. Näillä näkymin hän palaa keittiöalalle Tampereen Tesoman koulun keittiöön määräaikaisessa työsuhteessa. Laitoshuoltajan pätevyydestä muuttuvassa maailmassa tuskin on haittaakaan vaik-ka vanha ala olikin se, joka työllistäisi jälleen.

Työpaikat ja jopa alat muuttuvat, mutta jalkapallofanille jotkut asiat ovat ikuisia. Liverpool FC:n menestyksen seuraaminen Eng-lannin Valioliigassa vie takuuvarmasti Koskisen aikaa tulevaisuu-dessakin. Jos Koskinen ei ole seuraamassa pelejä, hän rentoutuu tekemällä pitkiä kävelylenkkejä luonnossa. Tesoman ja naapurialu-eiden metsissä saattaa mennä useita tunteja päivässä. �

TEKSTI Mika Hurttala KUVAT Veli-Ville Korhonen


Siivouspaja

Etapin siivousosaston toiminta nykyisellään alkoi 1999, kun työnohjaaja Tarja Pihlman tuli taloon. Aikaisemmin tiloja olivat siivonnneet Etappia edeltäneen työttömien yhdistyksen jäsenet ja toimintaan kaivattiin ammattimaisempaa otetta. Siivousosas-tolle kehitettiin uusi toimintamalli, jota noudatetaan edelleen: siivoojilla on työhön koulutus ja tamperelaiset palvelualan yritykset ovat yhteistyökumppaneina mukana.

Toiminnan tavoitteena on siivousosastolaisten työllistyminen pienin askelin. Siivousosastolla on töissä yhdeksän ihmistä eri aloilta. Kolme heistä on maahanmuuttajia.

Tärkeä keino työllistämisessä on kouluttaa ihmisiä suoraan yritysten tarpeisiin. Jos siivousosastolla työskentelevällä on alan peruskoulutus ja vastaanottava yritys löytyy, voi työnohjaaja neuvotella räätälöidystä jatkokoulutuksesta yrityksessä etappi-jakson aikana. Pihlmanin mukaan Tampereen seudun siivousalan yrityksiin pidetään yhteyttä. Siivousosasto onkin Etapin muita pajoja enemmän painottunut juuri yritysyhteistyöhön.

Työllistetyn työhön kuuluu siivousvälineiden, -koneiden ja -ke-mikaalien hallinta sekä asiakaspalvelu. Työllistetyt saavat myös säännöllistä ohjausta. Siivoustyö Etapissa tehdään samanaikai-sesti muiden töiden kanssa ja muut pajat ovat osaston sisäisiä asiakkaita. Palvelualan työllistettyjä Etappiin tulee Työvoiman pal-velukeskuksesta ja Tampereen TE-keskuksesta sekä itsenäisesti.

Työskentelevät eivät voi antaa palvelualan ammattinäyttöjä Etapissa, ja näyttöihin heidät ohjataan esimerkiksi TAKK:iin. Pihl-man pahoittelee sitä, että 2000-luvulla siivousliikkeisiin on yhä vaikeampi päästä koulutuksen jälkeen töihin. Tilannetta on viime aikoina hankaloittanut lama, joka Pihlmanin mukaan tuntuu palvelualalla aina viiveellä. Taantuman aikana alalla puhutaan lamasiivouksesta, joka tarkoittaa sitä, että yritykset säästävät työtilojen kunnossapidosta siivouskertoja vähentämällä. Etapin siivousosastolla on työssä tai harjoittelussa ihmisiä monilta eri aloilta. Siivoaminen on fyysistä työtä, mutta soveltuu kaikenlaisille ihmisille, joilla ei ole pahaa allergiaa tai tukielinsai-rauksia. Siivous on edelleen suurimmaksi osaksi käsityötä.


Mediapajan toimialue ei ole isojen kirjainten tai muiden-kaan somisteiden muotoilu, mutta paja toimii kuten täyden palvelun mainostoimisto ja täyteen palveluun

sisältyy aina odottamattomiakin toimeksiantoja. Sisäisen toimek-siannon johdosta pajan seinää piristää nyt huomiotaherättävä kolmiulotteinen kirjaintunnus, joka toteutui perusteellisen suun-nitelmallisuuden ja tuumasta toimeen ryhtymisen sekatekniikalla pajalaisten typografista sommittelutaitoa unohtamatta.

EI pELKKÄÄ TIETOKONETYÖTÄTunnusta toteuttaessa täytyi ottaa huomioon luettavuuden lisäksi tila, koko ja sijoittelu. Koska kyse on pajan omasta tunnuksesta, sen täytyi myös noudattaa Etapin uutta graafista ohjeistusta, jonka kulmakivi on vuonna Sveitsissä 1957 suunniteltu, jokaisen graafi-kon tuntema klassikkokirjasin – Helvetica.

Pajalaiset valitsivat materiaaliksi styroksia sitkeämmän poly-uretaanin, jota saa tavallisesta rautakaupasta. Kirjaimet heijastet-tiin dataprojektorilla polyuretaanin pintaan ja niiden ääriviivat piirrettiin tussilla polyuretaanilevyyn. Tämän jälkeen kirjaimet sahattiin irti levystä. Hienojakoinen sahauspöly tunkeutui joka paikkaan ja teki tunnelmasta aavikkomaisen. Sahaaja ja kirjaimet kuitenkin selvisivät koettelemuksesta ja kirjaimet maalattiin maa-

lilla, jonka väri sekoitettiin Etapin graafisen ohjeiston mukaiseksi. Lopulta tunnus kiinnitettiin seinään tarranauhalla tarkasti oikein välistettynä.

Valmistuttuaan tunnuksesta tuli heti pysyvä osa mediapajan sisustusta, joka tekee värillään ja muodollaan työtilasta pirteäm-män. Lisäksi tunnus on ohittamaton opaste mediapajan asiakkaille ja uteliaille vieraille. �

Etapin mediapajalla oli keväällä 2010 tarve uudelle ilmeelle. Kevään mittaan mietittiin uutta tunnusta, kunnes joku sai idean isoista kirjaimista pajan seinällä, eräänlaisesta seinän kokoisesta mediapaja-logosta. Nopea heitto hukkui muiden lennokkaiden ajatusten joukkoon, mutta se pullahti toukokuussa uudelleen esiin. Viimein tunnus päätettiin toteuttaa Mediapajan seinälle suurista polyuretaanikirjaimista.

LUO TYPOGRAFIAA VAIKKA SEINÄLLE

TEKSTI Mika Hurttala KUVAT Jose Ahonen


TEKSTI Mika Hurttala KUVA Jose Ahonen

SEURAKUNTA ON MUKANA TYÖNHAKIJOIDEN ARJESSAEtappi ja yhteiskunnallisen työn yksikkö Tampereen evankelis-luterilaisessa kirkossa tekevät paljon yhteistyötä.

Pastori Ilmari Karjalainen on tavattavissa Työllistämisyhdistys Etapissa pääsääntöisesti maanantaisin klo 10–12.

Ilmarin tavoittaa puhelinnumerosta 050 530 8670.

Tampereen ev. lut. kirkon yhteiskunnallisen työn yksikös-tä on käyty Etapissa säännöllisesti jo parinkymmenen vuoden ajan, yhdistyksen perustamisesta lähtien. Yhteis-

kunnallisen työn pastori Ilmari Karjalaisen mukaan työttömien kanssa toimitaan, koska kirkko haluaa elää jäsentensä arjessa mukana. Karjalainen on ollut toiminnassa mukana vuoden 2002 syksystä ja hän käy Etapissa säännöllisesti tapaamassa tiloissa työskenteleviä sekä syömään pistäytyneitä ihmisiä. Halukkaat voivat varata Karjalaiselta aikoja kahdenkeskistä keskustelua varten, mutta yleensä Karjalainen kuitenkin kiertää tiloissa ja keskustelee ihmisten kanssa. Ihmiset haluavat hänen mukaansa keskustella jokapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asioista sekä suu-remmista muutoksista, joissa kirkko on mukana, kuten omaisten kuolemasta. Lama ei Karjalaisen mukaan ole juurikaan näkynyt työpaikkapapin toimessa muuten, kuin että pajoilla on entistä nuorempia ihmisiä. Palaute toiminnasta on ollut hyvää ja näillä näkymin mahdollisuus keskustella papin kanssa pysyy. Varsinaista ohjelmaa seurakunta järjestää vain adventtina ja pääsiäisenä, mut-ta on Karjalainen tehnyt etappilaisten kanssa retkenkin Rajalan leirikeskuksen maisemiin Kuruun.

YhTEISÖLLISYYTTÄ JA RUOKAA UUDESTA pUUTARhASTAYhteistyötä tehdään myös kaupungin pienhankkeissa, joista seuraava on maaliskuussa 2011 starttaava yhteisöpuutarha Ne-kalassa. Puutarha perustetaan Nekalan Seurakuntatalon seinus-talle, mihin tehdään Etapin puupajalla tai seurakunnan omalla pajalla puutarhalaatikoita. Multa tulee seurakunnan puutarhasta ja puutarha saatetaan jakaa leveyssuunnassa osiin eri kasvatta-jille. Yhteisöpuutarhan tarkoitus on tarjota työttömille, Nekalan seurakuntatalon lähellä asuville ja siellä kokoontuville ryhmille yhteisöllistä tekemistä ja halpaa ruokaa. Laatikoissa viljellään porkkanaa, kaalia, perunaa ja muita ruokakasveja.

LAITURILLA TYÖNhAKIJOIDEN KOhTAUSpAIKKAEräs Etapin ja seurakunnan yhteisistä hankkeista on laiturille.fi, lomautettujen, irtisanottujen ja työtäetsivien keskustelualue ne-tissä. Etapin mediapajalla toteutetun sivuston sisällöntuotanto ja ylläpito on seurakunnan hallussa. Sivuston pääkäyttäjä on seura-kunnan työntekijä ja yhdeksällä kaupungilla on oma aluevastaa-vansa, joka hoitaa oman alueensa keskustelua ja ilmoittelua oman työnsä ohessa. Laiturilla on uutisia, linkkejä työllisyyttä koskeviin lehtiartikkeleihin ja keskustelualue, jossa voi vapaasti vaihtaa aja-tuksia muiden työnhakijoiden kanssa. �

Yhteiskunnallista työtä: pastori Ilmari Karjalainen tapaa työn-hakijoita, Etapin työntekijöitä ja vierailijoita keskellä arkea.


Tamperelainen pyöräilymaisema sai kesäkuun alussa piris-tysruiskeen kun uudet tyylikkäät kaupunkipyörät ilmes-tyivät katukuvaan. Eri puolilla kaupunkia on omissa lai-

nauspisteissään yhteensä 75 polkupyörää. Kaupunkipyörät ovat Tampereen kaupungin, Tampereen seurakuntayhtymän, Tampe-reen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:n sekä Go Tampereen yhteistyöhanke. Etapin sarka hankkeesta on pyörien kokoaminen, huolto ja korjaus, ja työ tehdään käytetyistä pyöristään tunnetulla Etapin polkupyöräpajalla.

Etapin vastaavan toiminnanjohtajan Kauko Salmivirran mu-kaan projekti on lähtenyt sovitun työnjaon puitteissa hyvin käyn-tiin. Pyöräprojekti on erinomainen yhteistyötapa Tampereen Kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa, suitsuttaa Salmivirta, ja yhteistyön kehittäminen varsinkin Tampereen kaupungin kanssa on Etapille tärkeää. Myös Etapin työntekijöiden saama kokemus asiakaspalvelusta on tärkeä osa projektia, Salmivirta painottaa.

huoltoa ja korjaustaUudetkin pyörät vaativat kovassa käytössä säännöllistä huoltoa ja korjausta. Etapin polkupyöräpaja tarkastaa pyörät kaksi kertaa viikossa työnohjaaja A-P Rakkolaisen johdolla. Pajalta lähtee kaksi kertaa viikossa huoltoryhmä kiertämään lainauspisteet läpi. Pis-teillä renkaat saavat ilmaa ja ketjut öljyä. Jos isompaa korjaustar-vetta on, lähtee pyörä pakettiautossa polkupyöräpajalle. Paikalle mennään myös erikseen, jos yksi tai useampi pyörä tarvitsee kor-jausta. Tähän mennessä varsinkin polkimia on korjattu.

Salmivirran mielestä tällainen palvelu on Tampereen kokoisessa kaupungissa hyvä olla. Hän toivoo, että käyt-täjät löytävät pyörät ja pyöräpaikkoja on ensi kesänä Tam-pereella lisää, jolloin Etapinkin panos projektissa kasvaisi. Käyttäjiltä saatu palaute pyöristä on tärkeää ja sitä toivotaan Etapissakin tulevan paljon lisää. Vielä tähän mennessä eniten pa-lautetta on tullut satulan korkeudesta, naurahtaa Salmivirta. �

Turkkirata 10PL 25, 33961 Pirkkalapuhelin (03) 358 760faksi (03) 368 4311

[email protected]

www.voitelukeskus.com

Noutomyymälämme avoinna Pirkkalassa

ma–pe klo 7.30–17.00

Voitelukeskus Tonttila Oy LtdPalvelua jo vuodesta 1978!

Tätäkin nähtiin: Kaupunkipyörien tyhjät telineet kertoivat kulku-välineiden kelvanneen.

KAUPUNKI-PYÖRILLÄKYSYNTÄÄ

TEKSTI Mika Hurttala KUVA Jose Ahonen


-Yhteiskunnallinen Opisto on elänyt Helsingissä jo vuodesta 1962. Se laajeni Tampereelle

keväällä 2009 Kansan Sivistystyön Liiton, akateemikoiden ja kansalaisaktiivien muo-dostaman sakin yhteisen toiminnan myötä, Olli Herranen kertaa.

Sosiologian ja kansantaloustieteen opiskelija Herranen on yksi opiston puu-hamiehistä. Mitä on yhteiskunnallinen op-piminen?

- Tällä hetkellä opiston keskustelutilai-suuksissa on puhetta mm. yhteiskunnalli-sista yrityksistä, kuten Koukkuniemestä, Herranen valottaa.

Tampereen kaupunki on yksityistä-mässä Koukkuniemen vanhainkotia ja te-kemässä siitä yhteiskunnallista yritystä. Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto otti varaslähdön keskusteluun siitä, mitä yh-teiskunnalliset yritykset ja yhteisötalous ovat ja mikä muuttuu uuden mallin myötä.

Opisto tarjoaa myös vähemmän teoria-muotoisia oppimismahdollisuuksia. Herranen mainitsee esimerkkinä lo-kakuussa järjestetyn, suuren suosion saaneen verkkojulkaisemisen kurssin. Lokakuussa opisto järjesti myös järjes-tökirjanpidon kurssin pienten yhdistys-

ten taloudenhoidosta kiinnostuneille. Opiston toiminta tähtää Herrasen mukaan kansalaistoiminnan ja julkisen keskuste-lun edistämiseen. Toiminnan periaattei-siin kuuluu poliittinen avoimuus. Kurssien järjestäjät määrittelevät itse kurssiensa si-sällön ja altistavat sen myös kurssilaisten kriittisen tarkastelun alaiseksi.

Työttömyyttämonesta näkökulmastaHerranen itse on mukana vuoden ajan val-mistellun Mitä työttömyys tarkoittaa -kurs-sin järjestämisessä.

Eivätkö kaikki tiedä, mitä työttömyys on?- Lähtöajatus on työttömyyden vaih-

toehtoiset tulkintatavat ja totuuksien ky-seenalaistaminen, Herranen tiivistää. Nä-kökulmia ovat esimerkiksi työttömyyden yhteiskunnalliset syyt ja määrittelyt sekä median kuva työttömyydestä. Tähän men-nessä kerran järjestetyn kurssin jokaisella kokoontumiskerralla oli eri näkökulma, jota esitteli eri puhuja. Akateemista nä-kökulmia availivat sosiologian professori Harri Melin työttömyydestä ja työelämäs-tä yhteiskunnallisen tutkimuksen aiheena ja tiedotusopin professori Risto Kunelius työttömyydestä tiedotusvälineissä.

- Puhujia valitessa ei ole mietit-ty heidän mielipidettään käsiteltäviin asioihin. Itse odotankin tutkimuksia käsiteltäessä eniten niiden kurssilais-ten palautetta, jotka ovat tai ovat olleet työttömiä. Hehän ovat tässä asiantunti-joita, Herranen kertoo mielenkiinnos-taan aiheen monia näkökulmia kohtaan.Tampereen Yhteiskunnallisessa Opistossa painotetaan vuorovaikutteista oppimista, joka on Herrasen mukaan lähinnä hienom-pi synonyymi porukalla tekemiselle. Poru-kalla tekemisen voimaan oppimismuotona hän uskookin vahvasti ja kertoo ensimmäi-sen kokoontumiskerran poikineen runsas-ta keskustelua.

- Ensimmäisen kokoontuminen kesti 3 tuntia ja kurssilaisia oli vaikea saada läh-temään pois, Herranen kuvailee osallistu-neiden innokkuutta.

KSL saattaa maksaa matkakorvauksia kursseille osallistuville ja esimerkiksi Mitä työttömyys tarkoittaa? -kurssilla on bud-jetin puitteissa tarjottu myös syötävää ja juotavaa.

Tiedot Tampereen Yhteiskunnallisen Opiston tulevien keskustelutilaisuuksien aiheista ja kurssien sisällöistä löytyy osoit-teesta www.opiperusasiat.fi. �

YHTEISKUNNALLISTAOPPIMISTA VUOROVAIKUTTEISESTI

Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto järjestää pääosin ilmaista opetusta ja keskustelutilaisuuksia yhteiskunnallisista aiheista Tampereella.

TEKSTI Ville-Aleksi Valli


ATK-PAJA huoltaa tietokoneita ja tarjoaa apua tietokoneongel-miin ohjelmien asennuksesta lähtien. Atk-paja tarjoaa myös laaja-alaista tietoteknistä koulutusta.

AUTOPAJALTA löytyvät valmiudet perinteiseen autokorja-ukseen. Pajalla harjoittelijat saavat laajaa käytännön kokemusta ammatti laisten ohjauksella.

MEDIAPAJA toimii mainostoimiston tavoin. Graafi sia tuotteita suunnitellaan ja toteutetaan painotuotteista internetsivuihin.

POLKUPYÖRÄPAJA on myymälä ja polkupyörien huoltamo. Polkupyörät saadaan lahjoituksina ja ne korjataan myyntiä varten.

PUU- JA ENTISÖINTIPAJOILLA tehdään asiakastöitä ja kunnostetaan huonekaluja sekä puuesineitä. Asiakastöinä toteu-tetaan mm. pöydät, tuolit, hyllyt, kaapit, ovet sekä erilaiset piene-sineet. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän toivomuksiensa mukaan.

RUOKALA tarjoaa kotiruokaa aamusta iltapäivän ensitunneille saakka. Keittiössä harjoittelijat ja opiskelijat saavat arvokasta käy-tännön kokemusta alan töistä.

SIIVOUSOSASTO vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivo-uksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön ammattivälinein ja konein. Harjoittelijat saavat arvokasta työkoke-musta hyvinkin erilaisten tilojen siivouksesta – siivottavia alueita on perinteisistä toimistotiloista aina puu- ja metalliverstaisiin.

TOIMISTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hoitaa yleisen kir-janpidon sekä asiakaslaskutukset. Harjoittelijat saavat käytännön kokemusta toimistotyöskentelystä ja asiakaspalvelusta.

mikä etappi?

www.etappi.infoVuolteenkatu 11 33100 Tampere03 3122 3700, faksi 03 3122 3750Sähköposti: [email protected]@etappi.info


Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tarkoituksena

on asiakkaiden työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen

ehkäiseminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn

parantaminen.

Etappi toimii tavoitteellisena ja hyvään elämään ohjaavana

työympäristönä. Tarjoamme monialaisia työtehtäviä ja edistämme

asiakkaidemme elämänhallintaa ja hyvinvointia.Etapin yksilö- ja työvalmennusta toteutetaan asiakaslähtöisesti

huomioimalla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyt, erityistarpeet ja

tavoitteet. Lue lisää osoitteessa www.etappi.info

mikä etappi?ATK / MEDIAPAJA

työnjohtaja Jose Ahonen 050 431 0077

AUTOPAJA

03 3122 3719

työnjohtaja Martti Ohralahti 050 431 0072

ENTISÖINTIPAJA / PUUTYÖPAJA

työnjohtaja Jouni Tuovinen 050 431 0074

POLKUPYÖRÄPAJA

työnjohtaja AP Rakkolainen 050 431 0075

SIIVOUSOSASTO

työnjohtaja Tarja Pihlman 040 768 2813

RUOKAPALVELUT

emäntä Helena Sorsa 03 3122 3700

TOIMISTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

taloudenhoitaja Seija Siniranta 050 431 0070

YKSILÖOHJAUS

yksilöohjaaja 040 766 8459

VÄLKE-PROJEKTI

yrityskoordinaattori A-J Halme 050 441 8777

TAMPEREEN SEUDUN TYÖLLISTÄMISYHDISTYS ETAPPI RY

vastaava toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta 0400 799 526


In EnglishThe sports and gymnasium facilities of the Tampere Stadium in Ratina are available to the unemployed free of charge.

Cafeteria

GymMondays 10.00-11.00(1.1.-18.4. and 2.5.-23.5.2011)

Wednesdays 09.00-10.30(1.1.-25.5.2011)

Fridays 10.30-12.00(1.1.-15.4. and 29.4.-27.5.2011)

Exercise classWednesdays 12.00-13-00(12.1.-18.5.2011)

The Etappi Cafeteria offers inexpensive lunches, with two hot dishes to choose from. Open on weekdays 9.00 – 14.00. Lunch served 10.30 – 14.00. The menu is available on the Finnish page of www.etappi.info.

Tampere Stadium in RatinaRatinan rantatie 1


In EnglishSummaries of Selected Articles

T ampere Employment and Training Centre Etappi is a non-profit organisation that provides services designed to guide the unemployed back into the workforce. We of-

fer employment opportunities and a variety of training and edu-cational possibilities as well as individualised counselling. Our clients must be registered with the Employment and Economic Development Office and be eligible for wage subsidy, labour market training, or other assistance approved by the office.

Etappi houses workshops that provide employment and train-ing in diverse areas, from Computers and Media to Woodwork-ing and Refurbishing. In addition, our Cafeteria, Janitorial De-partment and Main Office/Financial Affairs Unit provide good places to gain some real work experience. Our Bicycle Shop is a place where you can bring your bicycle to be repaired or serviced, and a good place to buy a secondhand bicycle. The Car Repair Shop is an established auto care facility, equipped to perform all traditional repairs and maintenance as well as bodywork.

Please come and visit us. We are located right in the heart of Tampere, between Koskikeskus Shopping Centre and Ratina Stadium, at Vuolteenkatu 11. Telephone: (03) 3122 3700.

E-mail: [email protected]. For more information, you can find us at www.etappi.info.

hANDCRAFT IN ESTEEM AT ETAppI’S WOODWORKING ShOpThe supervisor of the Woodworking Shop, Jouni Tuovinen, came to Etappi three years ago after teaching woodworking at the Vammala Vocational School and other institutions. Under his leadership the shop has developed into a professional work-shop from a place where the unemployed came to tinker in their spare time. At present, the shop employs 14 clients and trainees supported by the various programmes run by the Employment and Economic Development Office.

The emphasis at the shop is on handcraft, and the material of choice is wood rather than industrial materials such as particle board. An important aspect of the shop’s operation is refur-bishing of old pieces of furniture. Such projects are commis-sioned by customers and therefore have strict timetables and deadlines. Knowing that the item ends up in someone’s home motivates the trainees to do their best in order to produce an item of utility and character. Quality is the shop’s trademark, and advertising by word of mouth ensures a steady stream of customers.

The projects in the Woodworking Shop consist mostly of sin-gle, custom-made items, as there is no point in competing with large manufacturers who mass-produce furniture. According to Mr. Tuovinen, the shop’s customised projects are the best way

to maintain and develop the professional skills of the trainees. Through such projects the shop is able to offer the trainees an opportunity to gain the kind of experience they would not get in a bigger shop or factory.

In addition to the many fine items that have been delivered to the customers, the most important ”product” of the Wood-working Shop is the trained craftsman or -woman. The main purpose of the training period is to give the clients some real work experience in order to prepare them for the job market.

GUIDANCE FOR LIFEKristiina Nippula came to Etappi in the spring of 2010 to take up the post of Individual Counselor. She has prior experience in social work from Parkano, where she worked as a counselor for unemployed youth under the age of 25. In her own youth Ms. Nipppula was involved in various youth groups and camps run by the church, and this background led to social work as a natural career choice. She already knew in high-school what she wanted to do, and after starting her studies in youth work, she ended up getting her degree in social pedagogy.

”Individual counseling” may sound like so much bureau-cratic verbiage, but its purpose is to give concrete support to the job-seeker, not just help with filling out forms. The idea is to meet individually with each client in order to evaluate what kind of support or services, or perhaps just discussion, he/she may need. The counselor provides assistance with such things as dealing with Kela (The Social Insurance Institution of Finland), applying for training positions, and drafting job applications. The ultimate aim is to find a position for the client, either in further education and training, or on the job market.

Maintenance of a meaningful daily routine between working and planning for the future requires more than just meetings and discussions. The clients in Etappi’s workshops have an opportunity to participate in various forms of physical exercise several times a week. One activity is floor hockey on Wednesday afternoons, a sport in which Ms. Nippula is an active participant.

”I really like Etappi, its guiding principles, and the social atmosphere here” Ms. Nippula declares, and goes on to observe that she has some ideas on how to develop her own work. She has a healthy dose of self-criticism and is capable of self-evalu-ation, which are welcome qualities in an official whose job is to help and advise others. In a large organisation like Etappi, it is difficult to reach out to everybody, but Ms. Nippula encourages people to take the initiative and come and see her if they feel the need to talk.

English summaries by T. Heinonen, Mediapaja/Etappi


Documents

Etappi lehti 2/2010