Hulinaopas

KERHO

4 H• head• hands• heart• health

Haastavat kerhotilanteet ja miten niihin suhtautua

Teksti: Laura SalmiKannen piirros: Hanna VainioPiirrokset: Laura SalmiTaitto: Tiina RinneSuomen 4H-liitto 2007, www.4H.fiISBN 978-952-9868-20-9

Joskus rauhallisesti alkanut kerhokerta lähtee luisumaan kohti kaaosta ilman mitään selkeää syytä. Lasten liikehdintä vilkastuu, melu yltyy ja ohjaajan mie-li muuttuu tukalaksi. Kumpi palaa ensin, hermot vai hihat?

Poikkeavien kerhotilanteiden varalle ohjaajalla on hyvä olla tietoa ja toimintamalleja, jotta näihin hulinakohtauksiin voi varautua. Myös kyky kohdata eri tavoin käyttäytyviä lapsia ja nuoria on kerhonohjaajalle kullan-arvoinen taito.

Tämän materiaalin tarkoituksena on olla tukemassa haastavien tilantei-den käsittelyä 4H-kerhoissa. Materiaali sisältää tiivistettyä tietoa haasteiden taustalla olevista syistä ja seurauksista. Erilaisten pohdintatehtävien kautta opas rohkaisee oman asenteen selkiyttämiseen ja itselle parhaimman työta-van valintaan. Näiden lisäksi opas antaa selkeitä käytännön vinkkejä ohjaajan sekä kerhojen toimintaan. Pohjamateriaalina on käytetty 4H-iltapäivätoi-minnan ohjaajan opasta ja 4H-kerhonohjaajille tehtyä kyselyä.

4

Sisällys:

1. Kerhonohjaajalle 5 2. Termit tutuiksi: ongelmallinen, haasteellinen, vaikea vai vain erilainen? 8 3. Työ neuvoo tekijäänsä 8 4. Ohjaajan omat asenteet ja toimintatavat 10 5. Avoimesti, mutta ajatuksella 12 6. Pieni tila, iso ryhmä 13 7. Iso ikäjakauma ja erilaiset mielenkiinnon kohteet 15 8. Riiteleminen 16 9. Kiukuttelu 17 10. Ikiliikkuja kerhossa – ADHD 18 11. Vinkkejä ylivilkkauden ja levottomuuden minimoimiseksi 19 12. Vetäytyvät lapset 22 13. Liian meluisa ja raju leikki 22 14. Monikulttuurisuus törmäyskurssilla 23 15. Kiusaaminen kerhoissa 24 16. Kun kaikki konstit on kokeiltu? 26 17. Rohkaisevaksi lopuksi 26 Oppaan koostamisessa käytetty materiaali 27

1. Kerhonohjaajalle

Äänekäs, vilkas, utelias, innokas, puhelias, ailahteleva ja riehakas. Kyseessä ei ole sadun seitsemän kääpiötä vaan tavallinen 4H-kerhoa käyvä lapsi. Käsiteltäessä erilai-suutta ja poikkeavuutta on muistettava vertailla kyseisiä termejä sanoihin yksilöllinen ja erityinen. Kerhonohjaa-jan työn suuri rikkaus on tavata hyvin monenlaisia lapsia ja kokea heidän kanssaan erilaisia tilanteita.

4H-kerho on parhaimmillaan ryhmä innokkaita, iloisia ja erilaisia asioita osaavia persoonia. Innokkuus ja iloisuus tuottavat vääjäämättä myös touhua, tohotus-ta ja meteliä. Haasteellisen kerhotilanteen ohjaajalle voi luoda suuri ryhmäkoko tai epäedulliset tilat. Joskus jopa sää sekoittaa suunnitelmia. Lasten käytökseen ei siis tar-vitse liittyä mitään ongelmallista, vaikka tuloksena oli-si kunnon kaaos.

4H-kerho on paikka, jossa nuoret haluavat tavata kavereita hyvissä merkeissä ja tehdä mielenkiintoisia asi-oita. Harrastuksen parissa on mahdollista nähdä ja ko-kea uusia asioita. 4H-kerhossa lapset ja nuoret oppivat tietoja ja taitoja, mutta ennen kaikkea ryhmässä olemis-ta, sosiaalisuutta sekä yhdessä tekemisen meininkiä.

4H on nuorille harrastus ja sen takia heillä tulee olla tilaa luovaan toimintaan ja itsensä toteuttamiseen. Tä-mä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ryhmässä unohdet-taisiin hyvä käytös ja ettei ohjaaja saisi vaatia ryhmältään kuria.

Erilaisuutta kuuluu kunnioittaa, mutta ryhmän ol-lessa ohjaajan vastuulla kaikilta voidaan edellyttää yh-

teisten sääntöjen noudattamista. Toimivaa tekemistä ja kivoja kokemuksia on enemmän, jos aikaa ei kulu ku-rinpitoon. Hyvä tapa sitouttaa kaikki kerholaiset sään-töihin on yhdessä kirjata oman 4H-kerhon säännöt ja palata niihin useasti kerhovuoden aikana.

Yhdessä tehdyistä säännöistä huolimatta ei ole ih-meellistä, jos yksi levoton ja häiriköivä lapsi tuntuu vievän kerhossa koko ohjaajan energian. Vastaavas-ti ohjaaja voi joutua usein houkuttelemaan joukkoon mukaan kerholaista, joka toistuvasti vetäytyy yksin jo-honkin nurkkaan. Useimmiten lapsen levottomuuden tai vetäytymisen taustalla on sama syy, kova huomion tarve.

Mahdollisesta riittämättömyyden tunteesta huoli-matta ohjaajan aika ei saa kulua yhden lapsen huomi-oimiseen vaan kaikkien ryhmäläisten on saatava osansa huomiosta. Riitojen ja kiusaamisten rekisteröiminen ja selvittäminen on tärkeää hyvän yhteishengen ylläpitä-miseksi. Ohjaajan tuleekin luottaa maalaisjärkeen ja us-kaltaa tehdä päätöksiä ryhmän hyväksi, ei yksittäisen lapsen vaatimusten mukaan.

4H-toiminnassa tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuullisuuteen sekä toisten huomioon ottami-seen. Tämän vuoksi on hyvä antaa myös lapsille vastuu-ta ongelmallisten tilanteiden korjaamisessa. Kun lapset miettivät itse ratkaisuja ongelmiin, he myös sitoutuvat paremmin esittämiinsä ratkaisuvaihtoehtoihin. Samalla he saavat mahdollisuuden hyvittää tekemänsä erehdyk-

5

sen. Jos lapsi esimerkiksi on lyönyt toista kerholaista, on ratkaisua hyvä miettiä yhdessä lyöjän ja lyömisen koh-teeksi joutuneen lapsen kanssa.

Ohjaajan kannattaa hyväksyä ajatus, että joku lap-sista saattaa herättää kielteisiä tunteita, vaikka ohjaaja kuinka yrittäisi pitää lapsesta. Tämä ei liity millään taval-la ohjaajan osaamiseen toimia kerhossa ja luotsata ryh-määnsä. Kerhokertaa terrorisoivasta lapsesta on joskus

hyvin vaikea pitää, mutta muistisääntö ”tuomitse lapsen käytös, älä lasta” auttaa katsomaan asiaa järkevästi väli-matkan päästä.

Avoin keskustelu kerholaisten, toisten ohjaajien ja lasten vanhempien kanssa ehkäisee pattitilanteiden syn-tyä. Monien ongelmien taustalta löytyy usein tiedon-puutetta tai jokin väärinkäsitys.

VINKKI:

TakataskutoimintaOhjaajan kannattaa pitää aina mukana ”takatas-kutoimintaa”. Tämä tarkoittaa pieniä, lyhyitä (noin 5 min) leikkejä tai pelejä, joilla saa lasten huomion kiinnitettyä yhteiseen tekemiseen. Lyhyen leikin jäl-keen lasten on taas helpompi keskittyä sovittuun toimintaan. Takataskuleikkien idea on se, että ne ovat yllätyksellisiä ja eikä niitä leikitä liian usein. Hy-viä takataskuun mahtuvia leikkejä ovat esimerkiksi seuraavanlaiset leikit:

KIM-leikki

Ohjaaja kerää vaivihkaa sivupöydälle erilaisia tavaroi-ta kerhotilasta. Lapset laittavat silmät kiinni ja kään-tävät selän pöytää päin. Ohjaaja ottaa yhden tavaran pöydältä ja lapset kääntyvät takaisin arvuuttele-maan mikä esine on pois. Ohjaaja voi myös pyytää levottomasti käyttäytyvää lasta järjestämään leikin, jolloin tämä saa positiivista huomiota osakseen.

Kopiokone

Koskettaminen rauhoittaa. Istutaan lattialle peräk-käin jonoksi. Ohjaaja näyttää jonon viimeiselle yksin-kertaista kuvaa, esim. talo tai auto. Viimeisenä oleva piirtää/kopioi sormella saman kuvan edessä olevan selkään ja tämä taas edessään olevan selkään ja niin edelleen. Jonon ensimmäinen piirtää kuvan paperiin. Verrataan alkuperäistä ja lopullista. Muuttuiko vies-ti matkalla?

Ohjaaja voi myös pyytää riehakkaan lapsen muista erilleen ja pyytää häntä piirtämään alkuku-van ja ohjaamaan leikin.

Rikkinäinen puhelin Idea on sama kuin edellisessä leikissä. Leikin avul-la saadaan hetken hiljaisuus kun jokainen keskittyy kuuntelemiseen. Jonon viimeinen kuiskaa viestin ja painaa sen mieleensä. Viesti etenee jonossa ja en-simmäisenä oleva sanoo sen ääneen.

6

Mielikuvitusmatka Rentoutumisharjoitus. Ohjaaja laittaa rauhallista mu-siikkia soimaan (ei laulettua). Kerholaiset makaavat lattialla tai ottavat rennon asennon tuoleissaan. Oh-jaaja lukee rauhallisella, lähes monotonisella, äänellä ”takataskutarinan”, esimerkiksi kuumailmapallolen-nosta ja sen maisemista. Omat tarinat ovat parhaita, mutta tiukassa tilanteessa voi käyttää tätäkin:

" Makaat aurinkoisella hiekkarannalla etelän läm-mössä. Allasi on pehmeä pyyhe ja ihollasi on koo-koksentuoksuista aurinkorasvaa. Hörppäät mukistasi mielilimpsaasi. Jostain kantautuu juuri paistettujen vohveleiden tuoksu…hmmm… Kuulet kuinka aallot kohisevat rantaan…vedestä kuluu iloisia uimareiden ääniä…ohikulkeva matkustajalaiva tuuttaa kauka-na…joku heittää kukallisen rantapallon ja siitä rois-kuu kylmää vettä jalallesi. Katsoessasi ylös taivaalle näet jotakin kummallista. Kirkkaassa auringossa jou-dut siristämään silmiäsi nähdäksesi mitä taivaalta on laskeutumassa. Pieni musta piste suurenee ja suure-nee juuri yläpuolellasi. Mikä ihme se on? (tauko)

Ihan viereesi laskeutuu kuumailmapallo. Sen oh-jaaja viittoo sinua mukaan ja kiipeät suurta eväskoria muistuttavaan alukseen. Alus lähtee hiljalleen nou-semaan ylös. Tuuli suhisee korvissa ja tuntuu iholla viileältä. Ranta pienenee alapuolella ja kohta uimarit näyttävät pikkuruisilta kirpuilta. Maisemat ovat us-komattomat. Meri jatkuu etelään silmänkantamatto-miin. Muutamia kalastusaluksia keinahtelee aalloilla. Idässä näkyy satumainen saariryhmä palmuineen ja kallioluolineen. Mietit mitä kaikkea sellaisesta pime-ästä kallioluolasta voisikaan löytyä…

Nousette yhä ylemmäs, korvissa suhisee ja ilma viilenee lisää…

Lännessä kaukana näkyy ukkosmyrsky mustine pilvineen ja kirkkaine salamaniskuineen…onneksi se on kaukana...

Pohjoisessa näet lomakohteesi pienenä lilliput-tien kylänä. Sen takana nousevat vehreät kukkulat, jotka muuttuvat ylempänä kallioisiksi rinteiksi.

Hätkähdät kun kuumailmapallon ohjaaja tarjo-aa sinulle lämmintä kaakaota ja lämmintä kotipullaa. Voi miten hyvältä ne maistuvat…Herkutteluhetken päätteeksi ohjaaja alkaa vähentää korkeutta ja alat-te laskeutua takaisin rannalle. Palaat takaisin rannal-le, jossa on ihanan lämmintä ja kuuma hiekka painuu

jalkojesi alla. Keräät tavarasi kassiin ja lähdet kävele-mään hotellille päin… Avaa rauhassa silmäsi ja palaa mieli matkan virkistämänä takaisin kerhoon…

Läpsytys

Jokainen istuu paikallaan hiiren hiljaa. Ohjaaja aloit-taa läpsyttämällä yhden kerran. Joku lapsista läpsyt-tää kaksi ja seuraava kolme jne. Läpyttäjien vuoroja ei ole sovittu, vaan äänettömästi toisia tarkkaillen ja ilmeillä yritetään läpyttää niin, ettei kukaan tee sitä yhtä aikaa. Jos luku menee sekaisin tai läpyttäjiä on useampi, aloitetaan aina alusta, ykkösestä. Ohjaaja voi aloittaa leikin asettamalla tavoitteen: "Tämän päi-vän tavoite on kuusi! Onnea matkaan."

Ilmapallo

Ilmapallo on erinomainen takataskuväline. Se kerää puhallettuna heti huomion puoleensa. Ohjaaja pu-haltaa pallon ja laittaa sen liikkeelle. Sääntö on, ettei pylly saa nousta penkistä ja pallo on pidettävä ilmas-sa.

Päivän sana

Ohjaaja pyytää kaikki seisomaan. Hän valitsee päi-vän aiheeseen sopivan teeman. Esimerkiksi "Leipo-misessa käytettävät välineet". Ohjaaja heittää pienen nallen tai pallon jollekulle ja sanoo ensimmäisenä: Vispilä ja istuu. Se, kenellä on pallo, sanoo aiheeseen liittyvän sanan ja saa istua. Samoja sanoja ei saa käyt-tää. Jos ei keksi, voi vain heittää pallon eteenpäin ja jäädä seisomaan. Näin saa lisäaikaa miettiä. Leikki loppuu kun kaikki istuvat ja palaavat töidensä pariin.

7

Tässä opasvihkossa puhutaan ongelmista, haastavista ja vaikeista kerhotilanteista sekä erilaisuudesta. Käsiteltä-vä erilaisuus voi liittyä poikkeavaan ryhmätilanteeseen tai yksilön poikkeavaan käytökseen. Käsiteltäessä erilai-suutta ja poikkeavuutta on muistettava vertailla kysei-siä termejä sanoihin yksilöllinen ja erityinen. Jokainen kerhonohjaaja määrittelee ongelman, poikkeavuuden ja erilaisuuden omien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Toiselle melu voi olla sietämätön ongelma ja toiselle taas tuottaa vaikeuksia kestää hiljaisuutta. Tästä syystä tässä opasvihkosessa ei ole lähdetty määrittelemään vaikeuk-sien laatua tai laittamaan niitä mihinkään järjestykseen. Vihkosessa käsiteltävät ohjaajan haasteet ovat nousseet esiin kerhonohjaajille tehdystä kyselystä.

4H-toimintaan saavat kaikki osallistua. Lapsen erityi-syys ei ole este 4H-toimintaan osallistumisessa. Yksittäi-sistä, ja usein hyvin erilaisista, lapsista tulee 4H-kerhossa ryhmä. Yhteisen tekemisen kautta toisten erilaisuuteen sopeudutaan ja omia vahvuuksia hyödyntämällä hiou-dutaan omanlaiseksi porukaksi – meidän 4H-kerhoksi. Ohjaajalla on haasteellinen työ ohjata ryhmäytymis-tä ja samalla kunnioittaa yksilöllisyyttä ryhmän jäsenis-sä. Yhteishengen muodostuminen on palkitseva tunne, erityisesti jos ryhmäytyminen on vaatinut aikaa ja voi-mavaroja.

Levottomuus, ylivilkkaus ja keskittymiskyvyn puu-te ovat lisääntyneet lasten keskuudessa. Diagnosoitu-na levottomuuteen usein liitetään oireyhtymä ADHD. Erityistä huomiota vaativat lapset tuovat oman lisä-mausteensa harrastusryhmän ohjaamiseen. Tämä näkyy myös 4H-toiminnassa. Levottomuuden syitä haetaan yleisesti niin kiireen lisääntymisestä perheissä, viihde-teollisuuden virikkeistä kuin lapsille asetettujen liian suurten vaatimusten parista. Mitään yksittäisiä syitä ei kuitenkaan ole olemassa.

2. Termit tutuiksi: ongelmallinen, haasteellinen, vaikea vai vain erilainen?

3. Työ neuvoo tekijäänsä Lapsiryhmän kohtaaminen on ohjaajalle aina hivenen yllätyksellistä. Edellisen kerran sopuisa ja rauhallinen ryhmä onkin ylienerginen ja riitaisa. Kerholaisten kodis-ta, koulusta ja kavereista nousevat mielialat tiivistyvät ryhmässä ja ilman suurempaa syytä ohjaaja onkin odot-tamatta haasteen edessä: kuinka ryhmän dynamiikkaa muutetaan myönteiseksi?

Kerhonohjaajalla on paljon rooleja. Ohjaajana ole-misen lisäksi on osattava olla innostaja, kannustaja, palautteenantaja ja palkitsija. Toisinaan tottelematto-muutta selvitettäessä tai riitoja ratkottaessa on osattava

yhdistellä salapoliisin, tuomarin ja sovittelijan rooleja. Tä-tä ei kuitenkaan kannata hätkähtää. Suurimmaksi osaksi ihminen toimii vaistojensa varassa aivan oikein. Erilai-set ristiriitatilanteet ovat useimmiten ryhmän toimin-taan ja lasten kehitykseen kuuluvia asioita. Näihin vain kannattaa varautua ja niitä tulee käsitellä. Ohjaajan on hyvä opetella ottamaan pienetkin ryhmän toimintaan vaikuttavat tilanteet tosissaan ja yrittää selvittää, mistä ne johtuvat. Ripeä toiminta ehkäisee ongelmien suure-nemista ja kasautumista.

8

Ohjaajalle pohdittavaksi:

• Miten itse koet erilaisuuden? • Mikä sinussa on erilaista kuin muissa? • Kirjaa kolme kuvaavaa sanaa seuraavien

otsikoiden alle: a) Erikoinen kerholainenb) Poikkeava kerholainen c) Yksilöllinen kerholainend) Haasteellinen kerholainen

• Mitkä asiat omassa kerhossasi koet ongel-miksi? Jos sinulla on ohjauspari, niin vertail-kaa vastauksianne.

VINKKI:Ohjaajan kannattaa pitää muistikirjaa, johon hän merkitsee havaintojaan lapsista ja tilanteista. Tämä pitää asiat muistissa sekä auttaa hankalien tilantei-den purkamisessa, jos sellaisia kerhovuoden aika-na sattuu. Onnistuneisiin ratkaisuihin johtaneet hyvät toimintatavat, esimerkiksi riitely- tai kiu-saamistapauksissa, kannattaa merkitä myös ylös. Oman käyttäytymisen ja tuntemusten kirjoittami-nen muistiin helpottaa seuraavassa hankalassa ti-lanteessa toimimista, koska tällöin osat jo varautua omiin vaistomaisiin toimintatapoihisi.

Haasteellisessa kerhotilanteessa korostuu ohjaajan oma persoonallinen tapa kohdata lapset. Kerhon ohjaami-nen edellyttää monenlaisia valmiuksia, mutta ennen

kaikkea halua oppia lapsilta sekä jakaa aikaansa ja omaa osaamistaan heille. Ohjaustaidot karttuvat hiljalleen ko-kemusten myötä. Rehellisesti omana itsenään ongel-matilanteisiin ripeästi tarttuva ohjaaja ansaitsee lasten arvostuksen paljon nopeammin kuin ohjaaja joka ka-veeraa kerholaisia ja yrittää miellyttää kaikkia.

Haasteellisissa tilanteissa on olennaista, että ohjaa-ja huomioi kokonaisvaltaisesti lasten käytöstä sekä tar-kastelee asioita puolueettomasti eri näkökulmista. Yhtä tai oikeaa tapaa ratkaista mahdollisia ongelmatilanteita ei ole, vaan ohjaajan on hyvä etsiä ja käyttää itselleen ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja mahdollisten ongelmien varalle.

Jos ongelmatilanne jatkuu, ohjaajan ei pidä jää-dä pohtimaan sitä yksin. Omien keinojen ollessa riittä-mättömiä tilanteen ratkaisuun, avoin keskustelu asiasta kerholaisten ja heidän vanhempiensa kanssa helpottaa ohjaajan taakkaa. Myös yhdistyksen toiminnanjohta-jan kanssa kannattaa jakaa ajatuksia ja kysyä neuvoja.

9

OLe OMa LuONTeVa ITSeSI, SILLOIN SINuuN ON HeLPOINTa TuTuSTua ja LuOTTaa.

Auktoriteetin osoittaminen ja selkeä vastuunottami-nen kerhotilanteesta tekevät sinusta luotettavan ja turvallisen ohjaajan. Tähän pätee vanha viisaus ”suitsi-en löysäämisestä”. Alussa korostunut johtajarooli an-taa sinulle mahdollisuuden jatkossa löysätä otettasi ja silti ryhmässä pysyy kuri, luottamus ja turvallisuuden-tunne.

Pohdittavaksi: Millainen ohjaaja Sinä olet? Mitkä ovat vahvuutesi? Entäpä heikot kohtasi?

OLe juuRI SeN IKäINeN KuIN OLeT, äLä eSITä NuOReMPaa TaI VaNHeMPaa.

Kaikki ihmiset, erityisesti lapset, arvostavat rehellisyyt-tä. Olemalla rehellisesti ja avoimesti oman ikäisesi,

voit keskittyä olemaan hyvä ohjaaja eikä sinun tarvit-se esittää mitään muuta.

Pohdittavaksi: Perustele, miksi juuri tämänhetkinen ikäsi on erin-omainen? Mistä syystä et halua olla nuorempi? Mistä syystä et halua olla vanhempi?

SeLVITä ITSeLLeSI aSeMaSI ja PaIKKaSI SuHTeeSSa LaPSIIN ja NuORIIN.

Pohdittavaksi: Mitkä ovat asioita, joissa auktoriteettisi näkyy? Miksi on tärkeää, että lapset tiedostavat asemasi oh-jaajana? Millainen kaveeraaminen voi johtaa hankaluuksiin kerhossa, miksi?

NOudaTa aVOIMuuTTa ja ReHeLLISyyTTä, VäLTä aSIOIdeN KauNISTeLua TaI KIeRTeLyä.

”Työ neuvoo tekijäänsä” -sanonta on todellisuutta haas-teellisen kerhon ohjaajalle. Lasten kuunteleminen, on-gelmalliset tilanteet ja niiden ratkaiseminen sekä oman itsensä arvioiminen ohjaajana ovat parhaita tapoja ke-hittyä kerhon ohjaajana.

Omien asenteiden ja käytöksen tiedostaminen on peruslähtökohta itsensä kehittämisessä. Etukäteen teh-dyllä pohdinnalla ja omien ongelmanratkaisutaitojen kartoittamisella voidaan äkillisesti muuttuvan kerhoti-lanteen kulku hoitaa joutumatta paniikkiin: maltillises-ti ja liioittelematta ongelman suuruutta.

Tässä luvussa esitetään yleisiä ohjeita ohjaajalle suh-teessa kerholaisiin ja ohjaustilanteeseen. Niitä ei kuiten-kaan voi sisäistää ilman omaa pohdintaa.

Tutkimusten mukaan ihminen ohjautuu kirjoitta-maansa suuntaan, joten rohkeasti vaan pohdiskelemaan kynän ja paperin kanssa! Näihin kysymyksiin vastaamalla voit esimerkiksi aloittaa ohjaajan muistikirjan pitämisen. Tämä on myös erinomainen kokonaisuus kerhonohjaa-jien yhteisessä tapaamisessa käsiteltäväksi.

10

4. Ohjaajan omat asenteet ja toimintatavat

11

Haasteellisten tilanteiden ohjaamisessa on tärkeää olla liioittelematta, mutta myöskään vähättelemättä ongelman suuruutta. Jos hoet, että ”kerholaiset ovat niin kamalia riehumaan ja erityisesti Laura on Aina ihan hirveä, minä en kestä…”, niin ohjaat alitajuises-ti itseäsi jatkuvasti ajattelemaan niin. Olet siis jo päät-tänyt, että kerhokerta on hirveä, vaikka lapset eivät edes ole vielä tulleet paikalle. Vähättely ei ole yhtään parempi asia. Jos jokaisella kerralla sanot törkeästikin käyttäytyneiden lasten vanhemmille väkinäisesti hy-myillen, että ”Ihania lapsia, niin mukavaa oli taas ja toivottavasti ensikerralla menee yhtä hyvin…”, et ta-kuuvarmasti saa muutosta aikaan seuraavallakaan kerralla. Rehellisesti ja oikeassa mittakaavassa annet-tu palaute antaa itsellesi uskoa ja auttaa vaikeiden ti-lanteiden vastuun jakamista muille.

Pohdittavaksi: Edellisellä kerralla kerhossa huomattiin kiusaamista-paus, jonka olet päättänyt käsitellä heti kerhokerran alussa. Miten toimit tässä tilanteessa mahdollisim-man avoimesti ja rehellisesti?

SOPIKaa KeRHOLaISTeN KaNSSa yHTeI-SISTä PeLISääNNöISTä. PIdä SääNNöISTä KIINNI.

Pohdittavaksi: Ryhmässä on paljon levottomuutta ja kiusaamista. Mitä sinun mielestäsi tällaisessa tilanteessa tulisi hy-vissä kerhosäännöissä lukea? Vertaa omia ajatuksia kerholaisten kanssa yhdessä laatimiinne sääntöihin. Mitä eroja löydät ja miksi? Miten sääntöjen kertaamisesta tehdään luonteva osa kerhonne toimintaa?

OLe eSIMeRKKI – OSOITa KäyTöKSeLLäSI MILLaISTa KäyTöSTä OdOTaT KeRHO-LaISILTa.

Esimerkkinä oleminen on ohjaajan työn hienoimpia, mutta samalla vastuullisimpia asioita. Lapset otta-vat kerhoillan aikana mallia erityisesti ohjaajan käy-töksestä, mutta myös pukeutumisesta, puhetyylistä ja jopa hiusmallista. Haastavat lapset ovat erityisen tarkkaavaisia levottomasta ja ohjaajaa ylenkatsovasta käytöksestä huolimatta. He kokeilevat mikä olemuk-

sessasi on ”sinua itseäsi”, eikä ohjaajakurssilla roolik-si opittua. Tällä tavoin haastavat lapset vaistomaisesti etsivät käytöstä jollaisella voisivat saada huomiota-si. Tällöin vain hyvällä esimerkilläsi voit ohjata heidän näkemystään.

Pohdittavaksi: Mitkä asiat (esim. asenteet, toimintatavat) voit osoit-taa kerholaisille vain esimerkin avulla.

VILjeLe HuuMORIa, HaSSuTTeLuLLa VOI PeLaSTaa MONIa TILaNTeITa. eTSI ja MuISTeLe KIVOja juTTuja eLäMäSTäSI ja jaa NIITä.

Pohdittavaksi: Mieti kolme kokemaasi tai näkemääsi hauskaa kom-mellusta. Miten voisit kertoa ne elävästi ja spontaa-nisti lapsille?

TuTuSTu KeRHOLaISIIN ja LuO KONTaKTI HeIdäN PeRHeISIINSä.

Pohdittavaksi: Millä kaikilla tavoilla voit kerhovuoden alussa saada tietoa kerholaisista heiltä itseltään?Mitkä ovat sinulle luontevia tapoja ja tilanteita ottaa kontaktia kerholaisten vanhempiin?

äLä jää RISTIRIITaTILaNTeeSeeN yKSIN, ReagOI ONgeLMIIN NOPeaSTI.

Nopea, mutta järkevästi pohdittu reagointi ongelma-tilanteisiin lisää avoimuutta, helpottaa asian käsitte-lyä ja vauhdittaa ratkaisua. Saat lisää luottamusta ja arvostusta ohjaajana lapsilta ja heidän vanhemmil-taan, kun olet ottanut asiat toisissasi ja välität siitä, mitä kerholaisillesi kuuluu.

Pohdittavaksi: Olet kautta rantain kuullut pahasti oireilevan (itkui-sen, toisia satuttavan ja uhmakkaan) kerholaisen ko-tona olevista ongelmista. Lapsi haluaa tulla kerhoon, mutta ei jaksa keskittyä mihinkään muuhun kuin häi-riköintiin. Mikä avuksi? Kenen kanssa voisit keskustel-la asiasta?

5. avoimesti, mutta ajatuksellaKaikkein tehokkaimpia menetelmiä mahdollisten on-gelmien varalle ovat kerholaisiin tutustuminen, haas-teellisten tilanteiden ennakointi ja ratkaisumenetelmien suunnittelu. Nämä vievät vähemmän aikaa ja voimava-roja kuin itse ristiriitojen ratkaiseminen.

Hyvä ohjaaja tuntee ryhmänsä. Kerholaisten nimi-en ja iän lisäksi ohjaaja tietää heidän taustansa; perhettä ja kotia koskevat tiedot ovat hyvin tärkeitä yksilön koh-taamisessa. Haasteellisen ryhmän ohjaamista helpottaa selkeän kokonaiskuvan muodostaminen ryhmän käyt-täytymisestä. Ryhmän erilaisten roolien ja niiden vuo-rovaikutussuhteiden hahmottaminen auttavat ohjaajaa valmistautumaan vaikeiden tilanteiden selvittelyyn.

Toiset kerholaiset huomaavat eri tavalla käyttäyty-vän lapsen. Väärinkäsitysten sekä kiusallisten ja osoit-televien tilanteiden välttämiseksi kannattaa kerhossa ylläpitää avoimuutta. Parasta on, jos kaikille voidaan kertoa mistä lapsen poikkeava käytös johtuu. Lapset ja nuoret hyväksyvät helposti erilaisuutta jos heille sel-keästi selitetään asioiden taustoja. Lapsen vanhempien kanssa on kuitenkin keskusteltava ensin, sillä kaikki eivät halua, että lapsen tilanteesta kerrotaan toisille. Heidän päätöstään on kunnioitettava, vaikkei se tuntuisikaan järkevältä. Ohjaajalla on vaitiolovelvollisuus eli hän ei saa puhua näitä kerholaiseen liittyvistä luottamukselli-

sia asioita kenellekään muulle. Ohjaajan kannattaa aina rohkeasti kysyä lapsen van-

hemmilta, onko jotakin mitä kerholaisen suhteen on huomioitava. Erityisesti pidempikestoisen tapahtuman, esim. retken tai leirin, varalle ohjaajan on välttämätöntä tietää lapsen käyttäytymiseen liittyvistä erityispiirteistä. Tärkeää on myös, että lasten huoltajien puhelinnume-rot ovat ohjaajalla käytettävissä.

Parhaiten kerhonohjaaja voi rakentaa avointa yh-teistyötä vanhempien kanssa kysymällä pienetkin lap-sen käyttäytymiseen liittyvät mieltä askarruttavat kysymykset sekä kertomalla avoimesti mitä kerhos-sa tehdään ja miten toiminta on sujunut. Tämä on eh-dottomasti myös lapsen etu, sillä näin voidaan välttyä ristiriitatilanteilta ja luoda lapselle mahdollisuus onnis-tumisen kokemuksiin hänen omien tietojensa ja taito-jensa mukaisesti.

12

Tee PääTöKSeT RyHMäN eduN MuKaI-SeSTI, äLä yKSITTäISeN LaPSeN.

Pohdittavaksi: Vilma, 10, nostaa kovan metelin, koska kerhossa ei tehdä juuri niin kuin hän haluaa. Vilma ei tyydy kuuntelemaan ohjeita eikä rauhoitu maanitteluihin. Muut odottavat että aloitettaisiin sovittu toiminta. Mieti, mitkä olisivat sinulle parhaat keinot tilanteen laukaisemiseksi?

jOS KIeLLäT, aSeTaT RajOja TaI TeeT SääN-Töjä, PeRuSTeLe TOIMINTaSI aSIaLLISeSTI ja MuISTa PITää NIISTä KIINNI TaSaPuOLI-SeSTI KaIKKIeN KOHdaLLa.

Lapset ovat hyvin tarkkoja siitä, että heitä kohdel-laan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Esimer-kiksi riehakkaammat lapset ovat tässä erityisen tarkkoja. He joutuvat usein kuulemaan epäonnistu-misestaan sekä levottomuuden vuoksi evätyistä oi-keuksista. Tästä syystä he uudessa tilanteessa uuden ohjaajan kohdalla pitävät ”kynsin ja hampain” kiinni tasavertaisista eduista muiden rinnalla.

POHdITTaVaKSI: Jos huomaat toimineesi epäreilusti tai omien ohjei-desi vastaisesti ja lapset ovat huomanneet sen, mi-ten selität asian heille?

VINKKI!

Tutustumiseen ja ryhmäytymiseen (esim. leikit ja toi-minnalliset harjoitukset) käytetty aika maksaa itsen-sä varmasti takaisin kerhovuoden aikana! Tutussa ja turvallisessa ryhmässä ilmapiirin ollessa avoin keskus-telulle mahdolliset ongelmat ratkaistaan helposti ja ripeästi. Hyviä tutustumisleikkejä löydät mm. ”Leiki-tään yhdessä” 4H-leikkioppaasta.

Tätä kannattaa kokeilla:

Tehdään kerhon oma ennätyskirja, jossa osoitetaan että jokainen on hyvä jossakin. Tämä on erityisen tärkeää niille lapsille, jotka eivät yleensä ole mis-sään parhaita, tai ainakin kokevat niin. Kirjaan kerä-tään hulluimmatkin jutut. Ensin lapset itse kertovat ja ehdottavat omia ennätyksiään ja tarvittaessa oh-jaaja huolehtii että kaikille tulee joku ennätys. Kerhon pisin, pitkähiuksisin, vanhin, pisimmälle hypännyt, eniten pallonpomputuksia, eniten sudoku-ristikoi-ta ratkaissut, eniten ilmapalloja puolessa minuutissa puhaltanut, matopelimestari…jne

Kerholaisten määrä ei ole vakio jokaisella kokoontumis-kerralla. Kun paikalle saapuu paljon lapsia, saattaa ohjaa-jalle tulla tunne ettei tila riitä suunniteltuun toimintaan. Tilanahtaus aiheuttaa levottomuutta ja lasten on vaikea keskittyä kuuntelemaan ohjeita.

Ryhmätyöt, yhteistoiminnallinen työskentely se-kä erilaiset toimintapisteet mahdollistavat työskentelyn sujumisen vaikka tila aiheuttaisi ongelmia. Seuraavassa esitellään esimerkkiratkaisuja yksilötyöskentelyksi suun-nitellun toiminnan muuttamisesta suurelle joukolle pie-nissä tiloissa. Suunniteltua toimintaa ei tarvitse jättää tekemättä suuren ryhmän tai pienen tilan vuoksi vaan menetelmää vaihtamalla saa aikaa toimivan kerhoker-ran.

Ryhmätyö

KeRHOKeRRaN aIHeeNa: LuONNONMaTeRIaaLIaSKaRTeLu

alkuperäinen suunnitelma: Jokainen tekee itselleen toteemin pihalta löytyvistä kat-kenneista oksista, kivistä, kaarnasta jne. Lapset etsivät pihalta materiaalit ja tulevat pöydän ääreen askartele-maan omaa työtään.

Toteutus ryhmätyönä: Tehdään yksi yhteinen kerhon toteemi, johon jokainen saa etsiä yhden oman asian. Ryhmä jaetaan kahtia. Toi-set aloittavat materiaalin keruulla pihalta ja toiset piirtä-vät oman toteemin paperille (15 min). Tehdään vaihto, pihalta tullut ryhmä jatkaa toteemin tekoa ja piirtäjät keräävät materiaaleja (15 min). Piirtäjät tulevat kiinnit-tämään osuutensa ja toiset tekevät omat toteeminsa paperille. Jokainen esittelee oman toteemikuvansa ja mitä se hänestä kertoo. Ja yhteisesti päätetään kerho-toteemille paikka, josta se voi suojella kerholaisia vuo-den edetessä.

yhteistoiminnallisuus

KeRHOKeRRaN aIHeeNa: ILTaMIeN SuuNNITTeLualkuperäinen suunnitelma:

Ideoidaan yhdessä keskustellen, ohjaaja kirjaa ylös sovi-tut asiat.

Toteutus yhteistoiminnallisesti: Jakaudutaan neljään ryhmään A (ohjelmaryhmä), B (tarjoiluryhmä), C (markkinointiryhmä) ja D (arpajais-

6. Pieni tila, iso ryhmä

13

14

ryhmä). Jokainen on oma asiantuntijaryhmänsä ja tekee aiheeseen liittyvää ideointia isolle paperille 20 minuutin ajan. Seuraavaksi jakaannutaan porinaryhmiin, joissa on jokaisesta asiantuntijaryhmästä yksi jäsen A+B+C+D. Jokainen esittelee omassa ryhmässä tehdyt ideat ja ke-rää kommentit ja uudet ideat ylös. Aikaa käytetään noin 20 min. Lopuksi palataan vielä omiin asiantuntijaryh-miin ja tehdään yhteenveto ideoista eli kirjataan alussa tehdylle ideapaperille porinaryhmissä syntyneet ajatuk-set. Yhteistoiminnallisuus on myös erinomainen tapa si-touttaa lapsia projektiin mukaan.

Toimintapisteet

KeRHOKeRRaN aIHeeNa: Runokorttien valmistus joulumyyjäisiin

aLKuPeRäINeN SuuNNITeLMa: Jokainen tekee kolme korttia myyjäisiin.

TOTeuTuS TOIMINTaPISTeISSä: Koska lapsia on paljon, kaikki eivät mahdu samaan ai-

kaan askartelemaan saman pöydän ja samojen tarvik-keiden ääreen. Ohjaaja tekee kolme toimintapistettä, ennen pisteille menoa ohjaaja selittää mitä tehdään missäkin. Kussakin pisteessä ollaan noin 15–20 minuu-tin ajan. Jakaannutaan kolmeen ryhmään. 1. Toimintapiste, jossa muutamat sakset, ohutkärki-

set tussit, viivoittimet. Kortin sisälle laitettavan ru-nosivun leikkaus ja joulurunon kirjoittaminen ja kuvittaminen sekä paperinarun leikkaaminen pitä-mään yhdessä korttia ja sisälehteä.

2. Toimintapiste, jossa on värikyniä, kiiltokuvia jne.. Kortin kartonkisen kannen kuvittaminen ja värit-täminen.

3. Toimintapiste, jossa on paksuja ja värikkäitä aika-kausilehden sivuja tai vanhoja joulupapereita sekä osoitetarroja. Tarvikkeita taitellaan oikeankokoiset kirjekuoret korteille. Malli on avuksi.

Kaikki voivat aloittaa työvaiheen mistä vaiheesta vain il-man turhia odotteluja ja kasata korttinsa siinä vaiheessa kun kaikki osiot on tehty. Joulumusiikki ja välissä tarjo-tut piparit saavat aikaan iloisen talkoomeiningin.

4H-kerhossa on usein eri-ikäisiä lapsia. On luonnollista, että ekaluokkalaisen ja yläkouluikäisen mielenkiinto on kohdistunut erilaisiin asioihin. Monipuolisella, yhdessä suunnitellulla kerhotoiminnalla voidaan kuitenkin tar-jota kaikille jotakin mieluisaa tekemistä. Tärkeää on, et-tä jokainen saa sanoa mielipiteensä ja esittää toiveensa kerhokertojen sisällöstä.

Ohjaajan on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia ei voi miellyttää samaan aikaan. On tyypillistä, että lap-set kokevat pettymystä, jos eivät saa tahtoansa läpi. Tä-mä saa aikaan napinaa ja vastahankaan nousua ”Mä en tee sitte mitään”. Tässä vaiheessa ohjaajan on olta-va päättäväinen ja ajateltava asiaa enemmän ryhmän kuin yksilön näkökulmasta. Päivän aiheesta innostunei-den tukeminen vetää vastarannan kiisket mukaan toi-mintaan helpommin kuin suostuttelu. Lapselle, joka ei suostu yhteiseen toimintaan annetaan vain yksi vaihto-ehtoinen tekeminen. Tämän tulee olla sellaista rauhallis-ta työskentelyä (esim. piirtämistä, palapelin tekemistä),

josta hän näkee ryhmän työskentelyä ja saa tulla mu-kaan kunhan vastustusmieliala hälvenee.

Eri-ikäisille voi antaa erilaisia vastuutehtäviä. Isom-mat kerholaiset voivat toimia ohjaajan apureina neu-voen pienempiä kirjoittamista, lukemista tai tarkkaan käden motoriikkaa vaativissa tehtävissä. Isommille ker-holaisille annetaan enemmän vastuuta ja pienemmille enemmän huomiota. Näin kerhoon kehittyy alusta asti yhteisen kasvun ilmapiiri, jossa pienemmät kasvavat esi-merkin kautta suvaitsevaisiksi sille, että kerhossa on kai-kenikäisiä lapsia.

esimerkki ratkaisusta tilanteeseen, jossa ryhmällä on ristiriitainen päämäärä:4H-kerhossa suunnitellaan kerhon kevätteemaan (tu-tustutaan eri ammatteihin) sopivaa retkeä. Toiset halua-vat tutustua paloasemaan ja toiset taas haluavat mennä vierailulle paikallisen eläinlääkärin luokse.

Molemmat kohteet otetaan tarkasteltaviksi. Ideat kirjataan suurille papereille kaikkien nähtäväksi. Yhdessä määritellään kummankin kohteen hyvät ja huonot puo-let ja kirjataan ne ylös. Kun erittely on tehty, lasketaan hyvät ja huonot puolet yhteen ja katsotaan vaikuttaako se ryhmän päätöksentekotilanteeseen.

Mikäli kahtiajakautumisesta ei edelleen saada sel-koa, ideoidaan yhdessä kolmas vaihtoehto. Kolmannen vaihtoehdon on hyvä liittyä kumpaankin aiheeseen jol-lain tavalla. Esimerkiksi paloasema ja eläinlääkäri -esi-merkistä etsitään yhdistäviä tekijöitä: hädässä olevien auttaminen, pelastaminen, palokunta pelastaa kissan jo-ka on puussa ja se viedään eläinlääkäriin hoitoon tms. Tällainen ideointi tekee alkuperäisistä vaihtoehdoista kummallekin ryhmälle kiinnostavamman.

Usein kolmas asetettu vaihtoehto saa vanhat asetel-mat useimmiten muuttumaan ja ryhmä voi tehdä jon-kun ratkaisun. Ohjaaja voi myös tietoisesti nopeuttaa päätöstä sanomalla jonkun paikan (joka takuuvarmas-ti kerholaisista kuulostaa todella tylsältä!), esim. ”Entäs kunnanviraston konttoristin työhuone tuossa naapu-ritalossa?”, jolloin todennäköisesti lapsiryhmä kokoaa joukkonsa ja päättää jommankumman omistaan ettei ohjaajan ”älytön” idea vaan mene läpi.

7. Iso ikäjakauma ja erilaiset mielenkiinnon kohteet

15

16

8. RiiteleminenLapset ja nuoret kinaavat, nahistelevat ja riitelevät. Yh-tenä hetkenä ollaan maailman parhaita kavereita ja het-keä myöhemmin pahimmat vihamiehet. Aikuisen on joskus vaikea käsittää tätä ailahtelua. Kerhotilanteessa eivät yksittäiset riitapukarit saa terrorisoida kinaamisel-laan muuta ryhmää ja lietsoa pahaa mieltä ympärilleen.

Syitä lasten välisiin riitoihin on monia. Joskus edes riitelijät eivät tiedä mistä erimielisyys on alkanut. Ihmis-elämään kuuluu luonnostaan vihaa ja rakkautta, riitaa ja sopua. Lasten väliset riidat havaitaan herkemmin nii-den aiheuttaman melun takia. Riitoja kerhotilanteessa

syntyy lasten kilpaillessa ohjaajan huomiosta ja omas-ta arvojärjestyksestään. Väsyneinä ei jakseta joustaa ja odottaa omaa vuoroaan.

Lapsille, jotka jo seisovat kasvot punaisina huuta-massa toisilleen tai painivat vihaisina lattialla on hyö-dytöntä selittää, miten pitäisi käyttäytyä. Ohjaajan kannattaa siis keskittyä ensin rauhoittamaan lapset tai saada heidät keskittymään johonkin muuhun toimin-taan. Tunteiden viilennettyä ohjaaja voi sitten yhdessä lasten kanssa keskustella tapahtuneesta.

Vinkkejä ohjaajalle riitelyn vähentämiseksi ja riitojen ratkaisuun

• Kiukkuisen ilmapiirin paras vastalääke on has-suttelu. Naurulla on vapauttava vaikutus; se ren-touttaa, lisää positiivisia ajatuksia ja saa lapset suhtautumaan myönteisemmin muihin lapsiin, ohjaajaan ja koko kerhoon.

• Anna kiukkuisille lapsille myönteistä huomiota; ota katsekontaktia, hymyile, taputa hartialle, ke-hu, nyökyttele kahdenkeskeiseksi viestiksi.

• Kiinnitä positiivista huomiota lasten yhteistyö-hön ja sovinnossa olemiseen. Kehu heitä, jotta he itsekin kiinnittävät huomiota mukavassa il-mapiirissä toimimiseen.

• Mene väliin vain silloin, kun se mielestäsi on

välttämätöntä. Satunnaiset riidat opettavat lap-sia itse ratkaisemaan pulmatilanteita ja aloitta-maan itsenäisesti sovun rakentamisen.

• Kun menet riitelijöiden väliin, muista ettei so-vintoa ole mahdollista opettaa, jos itse ryhdyt riitelemään myös. Tärkeintä ohjaajan on pysyä tyynenä. Vältä sarkasmia, lapset eivät ymmärrä sitä erityisesti ollessaan vihaisia, esim. "Riita poik-ki ja voita väliin".

• Hyvä ohjaaja ei käytä uhkaamista riitojen lopet-tamiskeinona ”Lopettakaa tai…”.

• Anna kummankin osapuolen sanoa, miksi rii-ta alkoi. Se suuntaa riidan asiaan pois ihmisistä. Vältä tenttaamista: kumpi aloitti, se selviää tar-vittaessa kun riidan aiheen alkuperä on selvillä. Yleensä seuraamukset saavat koskea molempia lapsia riippumatta siitä, kumpi riidan aloitti.

VINKKI

Kerhokauden suunnittelutilanteessa kaikki kerholai-set saavat kirjoittaa lapulle kaksi toivettaan. Ohjaaja voi lempeästi rajata toiveita, esim. vierailut, kädentai-totehtävät yms. Laput kerätään ja ohjaaja tekee niis-tä yhteenvedon kirjoittamalla A4 kokoisille papereille otsikot (ettei kenenkään käsialaa tunneta). Kaikki ide-at laitetaan seinille kaikkien nähtäville. Musiikin soi-dessa jokainen käy laittamassa kolmen suosikki-idean

alle viivan ja näiden perusteella valikoituvat ne asiat mitkä voidaan yhdessä toteuttaa kerhokauden aika-na.

Kun kerhon toimintasuunnitelma on selkeä ja kaikilla tiedossa säästytään turhilta ”Miks tätä, mä en haluu tätä” -tyyppisiltä mielenilmauksilta. Kun ker-hoon tulevat lapset tietävät jo tullessaan mitä on suunnitteilla, he keskittyvät ja sopeutuvat nopeam-min illan toimintaan.

17

9. KiukutteluJokainen lapsi on joskus ärtyisä ja kiukutteleva. Tä-mä on aivan normaalia ja kuuluu kehitykseen. Lapsen ja nuoren kehitykseen kuluu myös, ettei hän aina pys-ty käsittelemään tunteitaan ja niiden oikeansuuntaista purkautumista. Ohjaajan kannattaa varautua, että jos-kus raivonpuuska voi sattua juuri 4H-kerhossa.

Lapsi oppii tunteiden ilmaisutapoja seuratessaan vanhempiensa ja muiden elämässään olevien aikuisten tapoja näyttää tunteita. Siksi myös ohjaajan esimerkki poikkeavassa tilanteessa on merkityksellinen. Ohjaajan on hyvä miettiä, miten hän ilmaisee tunteitaan lasten läsnäollessa. Kiroilu ja ovien paiskominen saattavat pian-kin löytyä lapsen käytöksestä.

Ohjaajan tiedostaessa kerholaisen kiukutteluun

mahdollisesti liittyviä tekijöitä hänen on helpom-pi kohdata pahantuulinen kerholainen kiukustumatta. Taustalla voi olla joku seuraavista selityksistä. Jokainen ihminen kaipaa huomiota ja lapsi osoittaa huomiontar-peensa hyvinkin avoimesti. Jos lapsi ei saa tarpeeksi huo-miota hyvällä, hän saattaa ottaa sen pahalla eli olemalla kiukkuinen ja tottelematon. Lapsen on helpompi sietää ohjaajan paheksuntaa kuin välinpitämättömyyttä. Pet-tymykset odotuksissa ja toiveissa, levon ja ruoan puute sekä puhkeamassa oleva sairaus aiheuttavat lapsessa tie-dostamatonta kiukkuisuutta.

Tilanteessa, jossa lapsi on menettänyt malttinsa ja käyttäytyy raivokkaasti ohjaajan on pysyttävä rauhalli-sena ja aikuisena. Älä käytä lapsen keinoja.

• Esitä oma ratkaisusi riidan lopettamiseksi ja pidä siitä kiinni, esim. keksi molemmille jo-tain muuta tekemistä, jonka parissa he voivat unohtaa mielipahansa ja ärtymyksensä.

• Ison, kaikkia häirinneen riidan jälkeen on hyvä keskustella kaikkien kerholaisten kanssa, millä eri tavoin riidat voidaan lopettaa. Keksikää yh-dessä ratkaisuvaihtoehtoja, joista lapset voivat valita. Kirjatkaa ne ylös näkyville.

• Elleivät myönteiset keinot ja väliintulo auta, erota riitelevät osapuolet jäähylle esim. eri huo-

neisiin ja kerro, että tekeminen tai leikki jatkuu vasta sitten kun molemmat ovat rauhoittu-neet.

• Älä milloinkaan rohkaise lapsia kehotuksella: ”Lyö takaisin, näytä sille…".

• Työnteolla ei rankaista riiteleviä kerholaisia. ”Jos nyt ette lopeta riitelyä, saatte tiskata/siivota keskenänne kerhon lopuksi” Miksi 4H:ssa ope-teltaisiin työn ja yritteliäisyyden tärkeyttä, jos se olisikin rangaistuskeino?

Kokeile ensiavuiksi näitä!

Vihamielisyys ja riitaisuus voivat kadota seuraaviin kivoihin ohjaajan yllätystempauksiin:

• Lapsi /lapset juoksevat "kerhomaratonin", esim. kaksi kertaa kerhotalon ympäri ulkona

• Varjonyrkkeillään tai paukutetaan tyynyä ryt-mikkään musiikin tahtiin, toisiin ei saa

• osua • Juostaan 100 metrin pikapyrähdys paikallaan

jalkoja kovasti tömistellen (noin 15 sekunnin ajan). Joku voi olla selostaja.

• Toimitaan silppureina: revitään sanomalehti mahdollisimman pieniksi palasiksi

• Jokainen käy vuorollaan huutamassa ulkona niin kovaa, että sisällä olijat voivat kuulla ja ar-vata mitä huutaja huusi. Esim. "Jokainen huu-taa inhokkiruokansa nimen."

• Järjestetään pieni kilpailu virnistelyssä, korvien heiluttamisessa, eläinäänien matkimisessa tms.

• Lasketaan mielessä neljäänkymmeneen neljään ennen kuin tehdään mitään.

• Pestään kädet ja kasvot kylmällä vedellä ennen toiminnan aloittamista.

18

10. Ikiliikkuja kerhossa - adHdMonet lapset ovat luonnostaan vilkkaita. Lasten levot-tomuus näyttää kuitenkin viime vuosina lisääntyneen. Lapset saattavat reagoida esimerkiksi nyky-yhteiskun-nassa vallitsevaan kiireeseen ja jatkuvaan tietotulvaan olemalla levottomia. Vaikka lasten vilkkaus ei sinänsä ole huono asia, on kerhossa tilanteita, joissa lasten tulee kyetä keskittymään ja hiljentymään.

ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut voimak-kaasti viime vuosina. Tämä johtuu oireiden tunnista-misen ja käytöksen määrittelyn kehittymisestä niin lääke- kuin kasvatustieteissäkin. Tutkimusten mukaan on asetettu arvioita, että noin kolmella - viidellä prosen-tilla kouluikäisistä lapsista on ADHD. Myös 4H-toimin-nassa on mukana näitä ikiliikkujiksi kuvattuja lapsia. Jos ohjaaja saa tiedon, että kerholaisella on ADHD, kerho-toiminnan suunnittelua helpottaa kun tietää perusasiat ADHD:stä ja sen vaikutuksista lapsen käyttäytymiseen sekä mitkä asiat kerhoillassa kannattaa tällöin huomi-oida.

Lähtökohta on aina se, että jos ADHD-lapsen huo-mataan sopeutuvan ryhmätilanteeseen hyvin, mitään erityisjärjestelyjä ei lähdetä tekemään. Hänelle on suuri onnistuminen olla osa kerhoa.

Erityisen tärkeää on muistaa, ettei 4H-kerhonohjaa-ja itse lähde tekemään diagnooseja, vaikka lapsen käyt-täytyminen vaikuttaisikin ”selvältä ADHD-tapaukselta” tai arvailemaan lasten levottomuuden syitä. Nämä ovat lääketieteen ja kasvatusalan ammattilaisten tehtäviä.

VINKKI

Parhaan ja ajankohtaisimman ADHD-tiedon ja oh-jeet saat internetistä osoitteesta www.adhd-liitto.fi

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) tar-koittaa oireyhtymää, johon kuuluu ylivilkkautta, impul-siivisuutta ja tarkkaavaisuushäiriö. Lapsen toiminta on lyhytjänteistä ja hän häiriintyy helposti. Lapsen on vai-kea organisoida omia touhujansa sekä joustavasti ja joh-donmukaisesti siirtää huomiotaan. Oman toiminnan arviointikyky on ADHD-lapsella puutteellinen. Käden näppäryyttä edellyttävät taidot saattavat kehittyä ta-vallista hitaammin. Vaikeuksista huolimatta useat AD-HD-lapset ovat hyvin kekseliäitä, viehättäviä ja porukan ”ilopillereitä”. Tällaisia positiivisia piirteitä ohjaajan tulee korostetusti huomioida lapsessa.

Ryhmätilanteessa ylivilkkaus korostuu. ADHD-lap-sen on vaikea muistaa ohjeita ja hahmottaa, miten ryh-mässä ollaan, kuunnellaan ja kommunikoidaan sopivalla tavalla. Keskustelu- ja kontaktinottotaidot saattavat olla heikkoja. Tästä syystä vastavuoroisuutta ja sosiaalisia tai-toja olisi tärkeää harjoitella.

Jokainen ADHD-lapsi on erilainen, joten ohjaajan kannattaa kokeilla useampia keinoja lapsen kohdalla. Ohjeiden ja huomion perille saamiseksi lapsi täytyy py-säyttää, ottaa katsekontaktiin ja sopia asioista selkeästi. Aikuisen on oltava jämäkkä ja johdonmukainen. Positii-visen palautteen anto on erityisen tärkeää.Jos kerhossa on mukana ADHD-lapsi, ohjaajan on tär-keää tiedostaa lapsen tarpeet. Näin ohjaajan on hel-pompi suunnitella kerhokertoja, varautua vaikeisiinkin tilanteisiin lapsen kanssa sekä ymmärtää lasta. Perusasi-at, joiden avulla ADHD-lapsen harrastustoimintaa hel-potetaan:• Rutiinit ja säännöllisyys (esim. ajankohta, paikka,

kerhon aloitukseen ja lopetukseen liittyvät toimin-not ovat toistuvasti samankaltaisia.)

• Säännöt ja sopimukset (kaikki pitävät kiinni siitä mitä sovitaan, myös ohjaaja)

• Aikuisen apu ja tuki (ohjaajan on varauduttava, et-tä häneltä kysytään ja häneen turvaudutaan ta-vallista enemmän, odotukset täsmäävät lapsen kykyihin)

• Ennakoiminen ja valmistelu (toiminnan suunnitte-lu hyvissä ajoin pidemmäksikin aikaa sekä lapsen hyvä etukäteisinformointi)

• Palkitseminen (esim. sanallinen, kirjallinen, kuvalli-nen palaute, rohkaisevat vastuutehtävät)

Lapsen käytös/ympäristö: yritä tätä ratkaisua:

Lapsi ei oma-aloitteisesti tee mitään Sopikaa aina toiminnan alkuun toistuva rutiini. Esim. kaikki istuvat piiriin lattialle.

Lapsi ”esittää” saadakseen huomiotaLapsella on jatkuvaa huomiota herättävää käyttäy-tymistä

Osoita istuinpaikka jonkun hyvän ”roolimallin” vieressä. Huomioi lapsi kerhon alussa. Yritä huomioida lapsen myön-teinen käytös. Jätä huomioimatta vähäinen sopimaton käy-tös.

Lapsi ei ehdi tehdä töitä valmiiksi kerhokerralla Huolehdi, että seuraavalla kerralla lapsi saa jatkaa työn teke-mistä. Älä näytä turhautumistasi tai toru: “Et kai voi saada valmiiksi kun et keskity laisinkaan”. Käy kysymässä usein “Mi-ten menee”, jolloin lapsi kiinnittää huomionsa takaisin työs-kentelyyn.

Lapsella on vaikeuksia kuunnella ohjeita.

Anna lyhyitä konkreettisia ohjeita. Anna ohjeet sekä suullisi-na että kirjallisina: anna visuaalisia malleja, esim. kuvia ja piir-roksia aiheesta.

Kerro lyhyesti ja tarkasti mitä odotat lapsilta. Muista puhua hitaasti! Lähes kaikki aikuiset puhuvat huomaamattaan lap-sille liian nopeasti.

Lapsella on vaikeuksia seurata ja toteuttaa annet-tuja ohjeita

Toista ohjeet ja pyydä lasta toistamaan ja selittämään oh-jeet, muista kuunnella että lapsen toisto menee oikein. Käy hänen luonaan usein työskentelyn aikana. Jos lapsi on alka-nut tehdä eri tavalla kuin olet ohjeistanut, osoita hänen ol-leen kekseliäs ja lempeästi ohjaa hänet takaisin sovittuun yhteiseen tehtävään.

Lapsi valittaa toiminnan olevan tylsää Ota lapsi mukaan avuksi toiminnan valmisteluun. Anna pie-niä työtehtäviä. Anna hänelle leikinohjausvastuu tai tiedot-tamisvastuu mitä seuraavaksi tehdään.

Omien toimintatapojen valitsemisen tueksi kannattaa aina kokeilla hyväksi todettuja käytäntöjä. Seuraavaan ruudukkoon on kasattu yksinkertaisia ja käytännönlä-

heisiä vinkkejä levottomuuden ja ylivilkkauden vähen-tämiseksi.

11. Vinkkejä ylivilkkauden ja levottomuuden minimoimiseksi

19

Lapsi häiriintyy helposti Vältä ylimääräisiä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä (ikkuna kiinni melulta, tarpeettomat lelut pois näkyviltä jne). Sopi-kaa yhdessä sopiva oma merkki, millä palautat lapsen takai-sin sen hetkiseen tehtävään.

Lapsi möläyttää kysymysten vastaukset ja keskeyt-tää muita

Minimoi odotus- ja ohjeistusaika ja maksimoi työskentely-aika. Vaikka lapsi möläyttää, kysy silti oikea vastaus viitan-neelta, näin pysyt sovitussa menettelyssä “Viitataan kun halutaan vastata”.

Lapsi kaipaa jatkuvasti tukea/palautetta Maksimoi katsekontakti. Palkitse katsekontaktia ja tarkkaa-vaisuutta välittömästi. Anna usein visuaalista, kielellistä ja fyysistä palautetta. Anna palaute aidosti, katsekontaktissa ja lapsen ymmärtämällä kielellä. Järjestä erilaisia positiivisen pa-lautteen leikkejä kaikkien kesken.

Lapsi ei muista informoida kotia kerhon tapahtu-mista

Kerhovihko on toimiva ratkaisu. Sitä käytetään aikatauluista ja ohjelmista tiedottamiseen, ei valitusten ja kielteisen asioi-den kirjaamiseen.

Lapsi höpöttää, juuttuu puhumaan samasta asias-ta, jutun idea katoaa

Ohjaa tällöin lapsen kerrontaa positiivisella äänellä täsmälli-sin kysymyksin esim. Mistä olimmekaan puhumassa? Mitä päätimme? Taisimme jo puhua tästä? Milloin tämä tapahtui? Mitä? Missä? Mil-loin/Miten?

Lapsella on tarve olla jatkuvasti liikkeessä. Pyörii ja heiluu koko ajan sinne tänne.

Salli lapsen ”juosta asioilla”, hoitaa pikku tehtäviä tai anna hä-nen seisoa tehtäviä tehdessä. Älä kiinnitä huomiota pieneen motoriseen liikehtimiseen.

Lapsella on vaikeuksia keskittyä pitkiä aikoja kerral-laan.

Luo lyhyitä taukoja tehtävin välillä (esim. “takataskutoimin-taa” s. 5). Lyhyet toiminta- ja työskentelytuokiot ovat tehok-kaimpia.

Lapsi kieltäytyy pysymästä kerhotilassa, karkaa muualle

Ajattele ääneen, mitkä ovat toiminnan edut, vaihtoehdot ja lopputulokset, mitä hyötyä on kerhossa pysymisestä ja mitä vaaroja kerhosta poistuminen voi aiheuttaa.

Työskentely toisten kanssa ei onnistu Kokeilkaa erilaisia ryhmätoimintamenetel-miä, esim. yhteis-toiminnallista oppimista; jossa jokainen saa toimia asiantun-tijana. Jakakaa rooleja ryhmässä.

20

21

Lapsi ei saa arvostusta/hyväksyntää tovereiltaan Anna erityistehtäviä tai velvollisuuksia toveriryhmän läsnä ollessa. Puhukaa erilaisuudesta ja tehkää erilaisia suvaitse-vaisuustehtäviä ja -leikkejä.

Lapsella on alhainen itseluottamus”Emmä osaa”, ”Mä häviin aina”, ”Mä oon aina huo-noin”

Onnittele positiivisesta käytöksestä ja onnistumisista; anna lapselle mahdollisuus toimia johtavassa roolissa. Kehu yrit-tämi-sestä. Älä painosta suorittamaan tehtäviä oikein, ko-rosta luovuutta.

Lapsi vaikuttaa yksinäiseltä tai vetäytyvältä Rohkaise sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toimintaan ryh-mäläisten kanssa. Tuo esiin yhdessä tekemisen mukavuut-ta ja merkitystä.

Lapsi kieltäytyy osallistumasta kosketusleikkeihin, hermostuu asiasta

Huomioi aistiyliherkkyydet. Vältä kontaktileikkejä. Kertokaa yhdessä toisille ettei lapsi halua kosketettavan. Anna lapsen leikkiä yksin ja valita leikkitoveri.

Lapsi turhautuu ja tuskastuu helposti Anna tunnustusta sopivasta käyttäyty-misestä ja hyvästä työstä säännöllisesti

Lapsi saa raivarin, jos kerhotoiminta poikkeaa sovi-tusta tai ohjelmaan tulee yllätys

Suosi rutiineja. Pyri antamaan kerhokauden-ohjelma lapsel-le ajoissa. Informoi hyvissä ajoin muutoksesta. Ennakoi siir-tymätilanteet, esim. uloslähtö.

Lapsi suutahtaa ja/tai hermostuu helposti Rohkaise lasta poistumaan hermostuttavista ja hankalista ti-lanteista; käytä aikaa jutusteluun lapsen kanssa.

Muokattu (Lehtokoski 2005)

22

12. Vetäytyvät lapset

Arat ja hiljaiset lapset jäävät joskus huomiotta sekä muilta kerholaisilta että ohjaajilta. Ohjaajan onkin hy-vä pysähtyä aika ajoin pohtimaan, onko hän muistanut huomioida kaikkia lapsia. Erityisesti huomio tulee kiin-nittää niihin lapsiin, jotka jäävät toistuvasti yksin. Ohjaa-jan vastuulla on varmistaa ettei kukaan lapsista jää ilman huomiota.

Ohjaaja voi esimerkiksi vaivihkaa erilaisten toimin-tojen yhteydessä sijoittaa arkoja lapsia sellaiseen ryh-mään, jossa he voivat saada muilta lapsilta huomiota ja hyväksyntää. Ryhmään kuulumisen tunne on tärkeä kai-kille lapsille.

Lapsi saattaa kertoa selvän ja selkeän syyn vetäyty-miseensä (esim. kiusaaminen), mutta joskus lapsi ei pys-ty itsekään hahmottamaan syitä pahaan oloonsa (esim. masennus). Jos lapsen ongelmiin ei löydetä ratkaisua tai lapsen pahaan oloon on jokin kerhon ulkopuolinen syy, on ohjaajan viipymättä otettava yhteyttä lapsen van-hempiin. Aikuisten on aina otettava lapsen paha olo vakavasti ja puututtava tilanteeseen, sillä pahan olon sisäänpäin kääntäminen on lapselle vahingollista.

Kaikki lapset leikkivät äänekkäitä leikkejä. He matkivat leikeissään sitä, mitä ympärillään näkevät ja kuulevat tai kuvittelevat. On vaikea esittää esimerkiksi paloautoa tai ambulanssia, ellei pane pilliä soimaan. Joskus leikki yl-tyy hyvinkin rajuksi. Kun lapsi eläytyy roolihahmoihin-sa, hän käyttää myös niiden ääntä.

Vaikutteet leikkeihinsä hän kerää lähiympäristös-tään. Jos hän elää melun keskellä, hän myös itse melu-

aa jäljitellessään ympäristöä. Hän jäljittelee tapaa, jolla ihmiset puhuvat toisilleen, miten autot kaasuttavat ja jarruttavat, mitä televisiosta kuuluu, miten sarjakuvien sankarit puhuvat. Kun lapsiantautuu leikin maailmaan, hän on aito ja haluaa tehdä leikkinsä hyvin kuten aikui-set oman työnsä. Ryhmäleikit ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä, vaikka niistä aiheutuukin ääntä.

13. Liian meluisa ja raju leikki

12. Vetäytyvät lapset Mitä ohjaaja voi tehdä hillitäk-seen rajuja ja äänekkäitä leik-kejä? Seuraavassa kokeilemisen arvoisia ideoita

• Perusohje: suunnittele kerho-ohjelma hyvin sen mukaan missä tilassa ollaan ja minkä kokoinen on ryhmä

• Toinen perussääntö: Vältä hiiltymistä ja huuta-mista "HILJAA!"

• Laita rauhallista ja lasten suosimaa musiikkia soimaan ja hiljennä sitä vaivihkaa

• Pyydä joskus päästä mukaan lasten vapaaseen leikkiin ja esitä roolisi hiljaisemmin, esim. hyvää autoilijaa, joka ajaa tasaista vauhtia eikä kaahaa katujen kulmissa.

• Lapset hiljentyvät kuuntelemaan ohjaajan kuis-kausta, tilanteesta poikkeavia ääniä (esim. soit-toa, laulua), käsinuken tai jonkun muun hassun hahmon puhetta.

• Pysäytä muu toiminta hetkeksi. Leikkikää volyy-minappula -leikkiä. Ohjaaja osoittaa käsien etäi-syydellä mikä on äänen määrä. Ihan kämmenet yhdessä tarkoittaa hipihiljaista ja kädet levällään tarkoittaa valtaisaa meteliä. Lasten tulee seurata tarkasti mitä ohjaaja neuvoo. Lisämausteen leik-kiin tuo se, ettei säädetä yleismelua, vaan lapset ovat radio. Tällöin ohjaaja voi volyymin lisäksi vaihtaa rock-radioon, rap-kanavalle, euroviisu-kanavalle, lastenlaulukanavalle, uutisiin, ulko-maisille kanaville esim. mordvankielen kanavalle jne. Hauskaa on ja melu ei ole enää pääasia.

• Kun vapaata leikkiä aletaan lopetella ohjaaja muistuttaa viisi minuuttia ennen leikin loppua, että ”kohta aletaan lopetella".

• Ulkona melu häiritsee vähemmän sekä lapsia että ohjaajaa.

14. Monikulttuurisuus törmäyskurssilla

4H-kerhot kansainvälistyvät ja toiminta monipuolistuu uusien kulttuurien kohdatessa hyvän harrastuksen pa-rissa. Joskus sopeutuminen ei suju ihan mutkattomasti, vaan uusia tulokkaita saatetaan kiusata vieraan puhe-tyylin, ihonvärin, pukeutumisen tai erilaisten tapojen vuoksi. Ohjaaja on jälleen kerran avainasemassa tällais-ten tilanteiden estämiseksi. Suvaitsevaisuuskasvatus on osa 4H:n monikulttuurista toimintaa.

VINKKI!Erinomaisia ohjeita ja toiminnallisia menetelmiä monikulttuurisen kerhon ohjaajille löytyy 4H-kansainvälisyysoppaasta Innostu, innosta. Kysy opasta yhdistyksestäsi. Syventävää koulutusta su-vaitsevaisuuskasvatukseen sekä ohjaajan työhön tarjoavat 4H-kansainväliset viikonloppuleirit ja koulutukset. 4H-toimintakalenterista sekä netti-sivuilta www.4h.fi löytyy tietoa koulutusten ja lei-rien ajankohdista ja paikoista.

23

15. Kiusaaminen kerhoissa

Lasten keskinäiset kiistat ja nahistelut ovat tavallisia 4H-kerhossa. Kerhonoh-jaajan ei aina tarvitse puuttua kaikkeen pieneen nahisteluun, sillä on hyvä, et-tä lapset oppivat selvittämään erimieli-syyksiään itse. Ohjaajan täytyy kuitenkin ehdottomasti puuttua tilanteisiin, jossa lasten välienselvittely ei ole tasavertais-ta tai kiusaaminen kohdistuu toistuvasti samaan kerholaiseen tai samoihin lapsiin. Ohjaaja ei saa sallia kiusaamista missään tilanteessa.

Kiusaamiseen on aina puututtava vä-littömästi. Puuttumalla tilanteisiin ohjaa-ja välittää lapsille viestin siitä, ettei toisten kiusaaminen ole kerhossa sallittua. Hän myös ilmaisee näin välittävänsä lapsis-ta. Ohjaajan kannattaa pitää tuntosarvet herkkinä ja korvat höröllä, jotta koulussa tapahtuvat ja kerhomatkojen kiusaamis-tilanteet eivät jää häneltä huomaamat-ta. Vaikka jokin kiusaamistilanne tuntuisi ohjaajasta aikuisen näkökulmasta katsot-tuna mitättömältä, voi se aiheuttaa lap-selle suurta surua. Tärkein kiusaamisen vakavuuden mittari onkin aina kiusatun lapsen oma kokemus.

Aikuisen ei ole aina helppoa erot-taa kiusaamista tavallisesta nahistelusta tai rajusta leikistä. Kiusaaminen kohdis-tetaan toistuvasti yhteen ja samaan lap-seen. Kiusoittelu tai härnääminen, jonka kohteeksi joutuu milloin kukakin ker-horyhmän jäsen, ei ole kiusaamista. Seuraavaan listaan on koottu nimen-omaan kiusaamiseen kuuluvia piirteitä:

• Kiusaamisen ilmenemismuodot vaihtelevat. Kiusaaminen voi olla suoraa, näkyvää kiusaamista esim. tönimistä, nimittelyä, haukkumis-ta, lyömistä, lumipesuja tai epäsuo-raa, näkymätöntä kiusaamista esim.

syrjimistä, eristämistä, välinpitämät-tömyyttä, pahan puhumista selän takana, kiusatun salaisuuksien levit-tämistä.

• Kiusaaminen kohdistetaan itseä heikompaan.

• Kiusaamista ei ole se, kun kaksi kes-kenään tasaväkistä lasta riitelee tai selvittelee välejään.

• Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Kiusaamisessa on usein tavalla tai toisella mukana useita ryhmän lap-sia, joilla on erilaisia rooleja:- Kiusaaja aloittaa yleensä kiusaami-sen ja saattaa yllyttää tai jopa pakot-taa muita siihen mukaan.- Apuri menee kiusaamiseen hel-posti mukaan ja voi toimia kiusaa-jan avustajana.- Vahvistaja on usein kiusaamistilan-teessa yleisönä, nauraa ja kannustaa kiusaajaa huudoin jne.- Puolustaja asettuu kiusatun ker-holaisen puolelle yrittämällä saa-da toiset lopettamaan kiusaamisen tai tukemalla kiusattua lasta muul-la tavalla.- Ulkopuolinen ei juuri puutu kiu-saamistilanteisiin vaan pysyttelee niistä sivummalla.

jos epäilet kiusaamista ryhmässä, pohdi seuraavia kysymyksiä• Mitä lasten välillä tapahtuu, kun

heillä on vapaata toimintaa? Jääkö esim. joku kerholainen toistuvasti yksin tai nälvitäänkö jotain lasta jat-kuvasti?

• Mitä lasten välillä tapahtuu oh-jatussa toiminnassa? Jätetäänkö esim. joku lapsista toistuvasti va-litsematta ryhmiin tai nauretaan-ko jonkun tekemisille usein?

24

25

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

Kiusaamiseen määrään kerhossa vaikuttaa selväs-ti se, sallitaanko kerhossa kiusaaminen. Siksi kiu-saamiseen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen on panostettava. Ennaltaehkäisyyn on monia tapoja, joista muutamia seuraavassa:• Hyvän ja sallivan ilmapiirin luominen ker-

hoon• Ryhmäyttämiseen panostaminen• Yhteistyö vanhempien, koulun ja muiden yh-

teistyötahojen kanssa• Hyvien tapojen noudattaminen kerhossa. Ar-

kipäivän tilanteet, joissa lapset joutuvat otta-maan toisiaan huomioon, kasvattavat lapsia.

• Suvaitsevaisuuskasvatus.• Ohjaajien välitön puuttuminen kiusaamista-

pauksiin. Aikuinen välittää tällöin lapsille vies-tin siitä, ettei kiusaamista hyväksytä ja siihen puututaan välittömästi.

Kiusaamiseen puuttuminen Vastuu kiusaamiseen puuttumisesta on aina ohjaa-jalla. Lapsia ei saa jättää yksin ratkomaan ilmennyt-tä kiusaamisongelmaa. Kiusaamistilanteet, joihin ei puututa, yleensä jatkuvat. Lapset voivat myös tul-kita puuttumattomuuden merkiksi kiusaamisen hyväksyttävyydestä. Koska kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, on kiusaamistilanteen ratkaisemiseen hyvä ottaa mukaan kaikki mahdolliset asianosaiset, tarvittaessa koko kerho. Tilanteen selvittely opet-taa lapsille samalla sitä, miten vaikeita tilanteita rat-kotaan.

Kiusaamisen voi selvittää esimerkiksi seuraavalla tavalla:

• Puutu tilanteeseen välittömästi. Kun huo-maat kiusaamista, lopeta tilanne heti.

• Selvitä kiusaamistilanne rauhallisesti ja puolu-eettomasti.

• Keskustele kiusaajan kanssa:

- kysy tapahtumien kulku- vältä miksi-kysymyksiä, syyllisyyskysymyk-sistä kiistely lukitsee tilanteen, etsi vaihtoeh-toisia käyttäytymismalleja

• Keskustele kiusatun kanssa: - kysy tapahtumien kulku- vakuuta lapselle, että kiusaamisen ilmitu-lo on oikein ja että hänen turvallisuudestaan pidetään huolta, selviytymiskeinojen etsimi-nen

• Yhteiskeskustelu molempien osapuolten kanssa: - sovittakaa yhteen eri osapuolten näkemyk-set- sopikaa kiusaamisen lopettamisesta- sopikaa mahdollisista korvauksista

• Sopikaa selkeästi seurantatoimenpiteistä ja seuranta-aikataulusta.

• Sopikaa seuraamuksista, jos kiusaamista vielä tapahtuu seurannasta huolimatta.

• Koska kiusaaminen on useimmiten ryhmäil-miö ja koskee laajemmin koko ryhmää, on asian käsittely tältä pohjalta yleensä tarpeen koko kerhon kanssa.

• Ilmoita vanhemmille, mitä on tapahtu-nut, miten asia on selvitetty ja mitä on ker-holaisten kanssa sovittu (korosta kiusaajan vanhemmille, että heidän lapsensa on myön-tänyt rehellisesti kiusanneensa ja haluaa kan-taa vastuunsa jne.)

26

17. Rohkaisevaksi lopuksiLopuksi muistutus siitä, että 4H-ohjaajan työ ei ole ”vaan sellaista vaatimatonta touhuamista”, kuten liian usein on kuultu ohjaajien itse sanovan. Monelle lapselle ohjaajan tapaaminen on hyvin odotettu ja tärkeä hetki.

Alla on Pilke-lehden Inspis-palstan runokilpai-luun tullut nimimerkki ”Empun” kirjoitus syksyltä 2006. Vaikka tämä onkin vain yhden 4H-kerholaisen kirje, kerhotoiminnassamme on paljon tällaisia eri tavoin elä-mänmenon kokevia emppuja.

Tyhmät ja kivat

Maailmassa on paljon enemmän tyhmiä kun kivoja asioita.

Tyhmiä: opettaja, se huutaa aina mulle ”älä kuiski, älä keskeytä, älä häiritse…mene ulos!”,

Tyhmiä ovat: Kiusaajat, ne huutaa” läski, norsu, ällö, pallopää, pullero…lähe vetään!”Tyhmiä ovat: entiset joukkuekaverit, ne huutaa” huonoin, surkein,, hitain, sähläri…sua ei tänne kaiva-ta!”Tyhmä: entinen paras kamu, se huutaa:” älä soita, älä kato, älä yritä mitään…anna mun olla!”

Mutta nyt kivoja ovat: 4H, leirit, illat, (+Pilke),Oma 4H-kerho, 4H-ohjaaja, se sanoo, se ei huuda:” moi, kiva nähdä”, ” sä onnistuit hyvin”, ”tämä on hy-vä porukka”” retkelle, lammelle, yhdessä, nuotiolle, kaakaolle, het-kessä” Se on kivaa se.

Emppu

16. Kun kaikki konstit on kokeiltu?Vain ohjaaja itse tietää miten paljon hän rasittuu ker-hotyössään, tai rasittuuko ollenkaan. Ohjaajan on huolehdittava omasta jaksamisestaan ja tästä syystä joskus totuutta on katsottava hyvinkin raa’asti silmiin. Ongelmien keskelle ei saa jäädä yksin. Mitä nopeam-min omaan väsymiseensä reagoi, sen nopeammin asi-at saadaan selvitetyksi ja ohjaajan voimat palaamaan ennalleen. Tukea ohjaaja saa muilta ohjaajilta sekä 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajalta.

Lapsen ja nuoren käytös voi joskus olla mahdo-ton sopeuttaa muuhun ryhmään. Mikäli erilaisista toi-menpiteistä huolimatta lapsen tulemista 4H-kerhoon joudutaan rajoittamaan ryhmän edun nimissä, se tu-lee tehdä mahdollisimman pehmeästi. Ovia ei haluta sulkea iäksi, eikä kokemuksen ole tarkoitus aiheuttaa elinikäisiä traumoja. Kerhonohjaajan tulee ystävällisesti selittää lapselle ja hänen vanhemmilleen, miksi ratkai-suun on päädytty, mitä keinoja on kokeiltu ja ehdottaa esimerkiksi uutta yritystä vuoden päästä.

27

Oppaan koostamisessa käytetty materiaali

• 4H-iltapäiväkerhokansio• Arajärvi, T. (1990). Tasapainoinen lapsuus. WSOY. Helsinki.• Ladonlahti, T.& Naukkarinen, A. (toim). (1998). Poikkeava vai erityinen. Atena. Helsinki.• Leikkejä kouluun ja lapsiryhmille - kirjasarja. Lastenkeskus. (2003). Karisto Oy. Hämeenlinna• Parshing, B. (2003). Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallankumous käytännössä. PS-kustannus. Juva.• Salmivalli, C. (2005). Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus. Juva.• Salmivalli, C. (2003). Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus. Juva• Yack,E., Sutton, S., Aquilla, P. (2001). Leikki linkkinä lapseen. PS-Kustannus. Juva.

Painamattomat lähteet:

• Luentomuistiinpanot psykologi Anne Lehtokosken luennolta (2005)• www. mll.fi• www.adhd-liitto.fi

44H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisojärjestö.4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvai-heet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse te-kemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrit-täjyyteen ja työelämään.

www.4H.fiMaailmanlaajuinen järjestö. Suomessa 79 000 jäsentä ja yli 250 yhdistystä.

H