1

EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen ohjelmavalmistelu

24.4.2019

Päivi KeisanenPohjois-Pohjanmaan liitto

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen valmistelun pääsihteeri paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 050 4310605

25.4.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2

1032,7

179,5

272,8

115,0

EU-komission ehdotus: Suomenkoheesiopolitiikan saanto 2021–2027 (Milj. €)

Siirtymäalueet

Kehittyneemmät alueet

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA)

Interreg

(Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois- ja Itä-Suomi)

(Helsinki-Uusimaa, Ahvenanmaa)

Koheesiopolitikan saanto

kasvamassa Suomessa: +100 milj. €

(+ 5%)

Suomen saannosta merkittävä osa

(n. 50 %) muodostuu Itä- ja Pohjois-

Suomen harvan asutuksen

kriteeristä: pohjoisten harvaan

asuttujen alueiden erityis-

rahoituksesta ja kehittyneempien

alueiden harvan asutuksen

kriteeristä, josta Suomi hyötyy Itä- ja

Pohjois-Suomen turvaverkko-

lausekkeen myötä

→ Varat pitää kansallisesti

kohdentaa Itä- ja Pohjois-

Suomeen ansaintaperiaatteen

mukaisesti

Komission maaraportissa käsitellyt alueelliset kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti

”Alueellisia eroja ei Suomessa ole saatu poistettua. Alueelliset erot ovat hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuria etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.”

EU-komission analyysi talouspolitiikan ohjausjakson maaraportissa:

• Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on heikoin BKT:ssa.

• Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on vähiten tyydyttävä myös tuottavuuden ja työttömyyden osalta.

• Itä- ja Pohjois-Suomi on heikoin alue väestönkasvussa.

• Itä- ja Pohjois-Suomi on heikoin alueen saavutettavuudessa maanteitse, rautateitse ja internetin käytössä.

• Itä- ja Pohjois-Suomen väestöntiheys on erittäin alhainen.

• Itä- ja Pohjois-Suomessa heikoin innovaatiosuorituskyky (heikentynyt vuodesta 2011).

• Itä- ja Pohjois-Suomessa heikoin korkea-asteen koulutuksen saaneiden 30–34-vuotiaiden määrä ja alle EU:n keskiarvon

Lähde: Komission maaraportti 2019: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/2019-european-semester-country-report-finland_fi.pdf

• SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi EU pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon ja väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen. Näiden tavoitteiden toteuttamista tuetaan mm. EAKR- ja ESR-välineillä.

• Komission yleisasetusehdotuksessa säädetään, että syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden on voitava hyötyä erityistoimenpiteistä ja lisärahoituksesta SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti.

• Koheesiopolitiikan varoilla on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rakennerahastovarat ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdentamisen kehittämisen kannalta keskeisiin kohtiin, kompensoiden kansallisen kehittämisrahoituksen vajausta alueella.

• EU-rahoitusten tarkastelun yhteydessä on laadittava riippumaton, laaja aluekehityksen kokonaiskuva myös kansallisten innovaatio- ja kehittämisrahoitusten kohdentumisesta mm. Business Finlandin, Finnveran ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten rahoitusten osalta.

4

Koheesiovarat on tarkoitettu ensisijaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen

Varojen kohdentamista Itä- ja Pohjois-Suomeen tukevat • EU:n käyttämät varojen laskentakriteerit, tärkeimpänä IP-aluetta koskettava harvan asutuksen kriteeri

• EU-lainsäädäntö ja Suomen EU-liittymissopimus

• Kansallisten kehittämisvarojen kohdentaminen pääosin Etelä- ja Länsi-Suomeen

Varojen jakautuminen alueittain on kansallisessa päätösvallassa.

Hallitusohjelmassa tulee linjata:

• Itä- ja Pohjois-Suomen asema koheesiopolitiikassa turvataan

• Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus ohjelmakaudella 2021-2027 vastaa kuluvaa ohjelmakautta, erityisesti kun Suomen koheesiopolitiikan saanto on kasvamassa +100 milj. €

• Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityistuen taso tulee nostaa komission kanssa käytävissä neuvotteluissa (30 €/as/v → 45 €/as/v)

Itä- ja Pohjois-Suomen esitys:

RR-ohjelman painopisteiksi PK-yritysten uudistuminen ja kasvu, kilpailukyky sekä työllisyys ja osaaminen

• EU:n ohjelmakauden 2021–2027 valmistelun läpileikkaavana tavoitteena on Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lisääminen

• Tavoitteena alueiden kehittämistarpeisiin perustuva elinkeinoelämälähtöinen kehittämis- ja rahoitusohjelma. Ohjelman tulee paitsi mahdollistaa, myös motivoida.

• Ohjelman tulee olla joustava ja reagoiva, siinä tulee huomioida: • Maakuntien erilaiset kehittämistarpeet • Kehittämisvälineitä muuttuviin suhdanteisiin• Kehittämisvälineitä erilaistuville kaupunki- ja maaseutualueille

Itä- ja Pohjois-Suomi esittää omaa rakennerahasto-ohjelmaaAsiasta päättää seuraava hallitus.

• Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema ja pysyvät olosuhdehaasteet: pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja harva asutus

• Alueiden erilaistuminen ja erilaisuus olosuhteissa ja ilmiöissä tulee tunnistaa ja tunnustaa.Erilaistuvat alueet tarvitsevat erilaisia kehittämisvälineitä ja toimenpiteitä. → Itä- ja Pohjois-Suomelle oma rakennerahasto-ohjelma

• Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma tukee alueen integroidumpaa kehittämistä sekä maakuntien yhteistyötä. Kiinnittää aikaisempaa tehokkaammin huomiota Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen.

Elinkeino- ja innovaatiotoiminnan haasteet

• Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvät haasteet: pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja harva asutus, em. aiheuttama pysyvä kilpailukykyhaitta

• Yritysten riittämätön kasvu-, kansainvälistymis- ja vientihakuisuus sekä liiketoimintaosaamisen ja rahoituksen puutteet

• Yritysten ja julkisen sektorin T&K-panostusten ja investointien vähäisyys

• Tuottavuuden kasvun hidastuminen

• Yksipuolinen elinkeinorakenne ja liian vähäinen muutosjoustavuus

• Innovaatiotoiminnan yhteistyörakenteiden puute ja liian vähäinen hyödyntäminen

• Osaavan työvoiman heikentynyt saatavuus

• Itä- ja Pohjois-Suomen heikko saavutettavuus maan sisällä ja kansainvälisesti. Elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden ja tehokkuuden sekä väylien kunnon ja välityskyvyn puutteet

• Tehokkaiden laajakaistayhteyksien puutteellinen kattavuus Itä- ja Pohjois-Suomessa

Ilmastonmuutos läpileikkaavana haasteena

• Ilmastonmuutoksen Itä- ja Pohjois-Suomelle tuomat riskit ja niihin sopeutuminen ilmastotoimilla ja vähähiilistä yhteiskuntaa edistämällä

• Itä- ja Pohjois-Suomen runsaiden luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja jalostusarvon nosto

• Bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien kestävä hyödyntäminen, käyttöönotto ja lisääminen kilpailukykytekijänä

7

Itä- ja Pohjois-Suomen haasteet alue- ja rakennepolitiikalle 2021+

Osaaminen ja työn murros

• Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ja työvoiman riittämätön kohtaanto Itä- ja Pohjois-Suomessa

• Osaamisen muuttuvat tarpeet ja työelämän muutoksiin reagointi

• Elinikäisen oppimisen tarve ja koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen

Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen

• Nuorten (erityisesti miesten) ja työikäisten syrjäytyminen työmarkkinoilta

• Riittämätön yhdenvertaisuus työmarkkinoilla

• Huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen lisääntyminen

• Osallisuuden heikkeneminen

Esitys ohjelmarakenteeksi

TL 1 EAKR Älykkäämpi Eurooppa: Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi

• Toimenpidekokonaisuus 1: Pk-yritystoiminnan kestävä kehittäminen

• 1.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääminen

• 1.2. Pk-yritysten kilpailukykyä edistävät toimintaympäristöt (NSPA)

• Toimenpidekokonaisuus 2: Elinkeinoelämälähtöisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen

TL 2 ESR Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista – hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi

• Toimenpidekokonaisuus 1: Osaaminen ja työn murros

• Toimenpidekokonaisuus 2: Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen

• Ilmastotavoitteet valtavirtaistetaan osaksi kaikkia EAKR-toimenpidekokonaisuuksia.

• Mikäli pk-yritystoimintaa tukevia liikenne- ja laajakaistainvestointeja ei voida rahoittaa Älykkäämpi Eurooppa -toimintapoliittisesta teemasta, esitetään Saavutettavampi Eurooppa- toimintapoliittista teemaa mukaan ohjelmaan.

• Mikäli ilmastotavoitteiden mittaaminen Älykkäämpi Eurooppa TPT:ssa osoittautuu ongelmaksi laaja-alaisen ohjelman kannalta, on harkittava mukaan Vihreämpi Eurooppa TPT:a.

• Älykkäämpi Eurooppa TPT:n kaikki neljä erityistavoitetta mukaan ohjelmaan. Sosiaalisempi Eurooppa erityistavoitteita tulee täsmentää ja yhdistää sisältöjen osalta.

• NSPA-rahoitus kohdennetaan pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin toimintaympäristöihin (ml. pienimuotoinen liikenne- ja laajakaistainfrastruktuuri ja kasvua edistävät julkiset investoinnit) ja vetovoimatekijöiden kehittämiseen. NSPA-rahoituksen tulee olla kokonaisuudessaan EAKR-rahoitusta. 8

TL 1 Älykkäämpi Eurooppa – Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi

Pk-yritystoiminnan kestävä kehittäminen1.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääminen

1.2. Pk-yritysten kilpailukykyä edistävät toimintaympäristöt (NSPA)

TAVOITTEET

• Uusien yritysten ja uuden liiketoiminnan syntyminen

• Yritysten kasvun, kannattavuuden, kansainvälistymisen ja viennin lisääntyminen

• Tuotannon jalostusarvon nostaminen ja tuottavuuden lisääminen

• Yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantuminen

• Elinkeinojen uudistuminen, elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä teollisuuden ja palvelujen

uudistuminen

• Yritysten kokonaisrahoituksen ja vakuusmahdollisuuksien parantaminen isoja investointeja ja

kehittämistoimenpiteitä varten

• Investointien lisääminen Itä- ja Pohjois-Suomeen

• Työvoiman saatavuuden varmistaminen

• Yritysten toimintaympäristön kehittyminen Itä- ja Pohjois-Suomessa (NSPA)

• Vetovoiman, pitovoiman ja kehittämisdynamiikan lisääminen yritysten, investointien ja osaavan työvoiman

saamiseksi (NSPA)

9

TL 1 Älykkäämpi Eurooppa – Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-SuomiElinkeinoelämälähtöisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen

TAVOITTEET

Elinkeinoelämälähtöisen TKI-toiminnan lisääminen

• Teknologiamurroksen ja digitalisaation hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa ja julkisella sektorilla

• T&K&I-panostusten kasvattaminen alueellisten vahvuuksien pohjalta, erityisesti älykkään erikoistumisen painoaloilla • Tutkimuksen kaupallistaminen ja markkinarelevanssin lisääminen• Yksityisen ja julkisen sektorin T&K&I-yhteistyötä ja yritysten kasvua tukevien innovaatioekosysteemien, klustereiden ja temaattisten

kokonaisuuksien kehittyminen • T&K&I-ekosysteemien kytkeytyminen ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin arvoverkkoihin

Digitalisaation vaatimien laajakaistayhteyksien kehittäminen • Tehokkaiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien saaminen kattavasti koko alueelle eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien

yhteensovituksen kautta

Vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen • Vähähiilistä yhteiskuntaa edistävien prosessien edistäminen• Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan TKI-toiminnan, innovaatioiden ja liiketoiminnan lisääntyminen, monipuolistuminen ja

kansainvälistyminen• Energia- ja materiaalitehokkuuden parantuminen• Energiantuotannon ja kuluttamisen painottuminen uusiutuvaan energiaan• Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteen määrän vähentyminen, jätevesikuormituksen pieneneminen ja jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen

lisääminen

Liikenteen ja logistiikan älykäs ja kestävä kehittäminen • Elinkeinoelämän tarpeiden mukaisten liikenne- ja logistiikkayhteyksien, -järjestelmien ja -palvelujen kehittäminen • Kasvavien elinkeinoalojen ja teollisen tuotannon kasvun myötä liikenneväylien tarpeisiin ja ennustettavuuteen vastaaminen kestävällä tavalla• Älykkään logistiikan ratkaisujen hyödyntäminen• Elinkeinoelämää ja kansalaisia palvelevien liikenneyhteyksien ja kuljetus- ja matkaketjujen toimivuus• Eri liikkumismuotojen yhdistäminen • Kestävään, vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen uusiutuvia polttoaineiden ja julkisen liikenteen lisääntyvän käytön kautta koko alueella

(kaupunki- ja haja-asutusalueet)• Liikkumisen tarpeen väheneminen digitaalisuuden hyödyntämisen ja sähköisten palvelujen kehittymisen ja käyttöönoton kautta

TL 2 ESR Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista – hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi

11

Toimenpidekokonaisuus: Osaaminen ja työn murros TAVOITTEET• Edistetään korkeaa työllisyyttä sekä työn ja työvoiman liikkuvuutta• Turvataan osaavan työvoiman saatavuus• Edistetään koulutuksen saavutettavuutta ja laatua• Tuetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edellytyksiä• Edistetään työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotoutumista• Edistetään ihmisten jatkuvan oppimisen toteutumista ja digitaalisen välineiden hyödyntämistä oppimisessa

TAVOITTEET

• Tuetaan koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden joustavia siirtymiä• Tuetaan alueen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä alueen yrityksissä• Parannetaan yritysten, työorganisaatioiden ja ihmisten kykyä sopeutua muutoksiin

Toimenpidekokonaisuus: Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminenTAVOITTEET• Nuorten (erityisesti miesten) syrjäytymisen ehkäisy, työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen ja oman polun löytyminen• Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten kiinnittyminen työelämään• Maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien yhteiskuntaan integroituminen, työelämään kiinnittyminen ja aktiivinen osallisuus• Sosio-ekonomisten hyvinvointierojen kaventaminen• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittäminen • Sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen• Nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tavoitellut muutokset EAKR-sisältöön

• Ilmastotoimiin aikaisempaa laajempi, horisontaalinen sisältö

• Pk-yritysten kasvua edistävät julkiset investoinnit mahdolliseksi (ml. pienen mittakaavan liikenne- ja laajakaistainfrastruktuuri)

• Kansainvälinen yhteistyö mahdolliseksi, TKI-ekosysteemien toimijoiden kytkeytyminen aikaisempaa paremmin kansainvälisiin arvoverkkoihin.

• Liikenteen kehittäminen aikaisempaa laajemmin

• Osaamiseen liittyviä sisältöjä myös EAKR-rahoitukseen (innovaatio-, liiketoiminta- ja KV-osaaminen)

• Rahoitusinstrumentit palvelemaan paremmin Itä- ja Pohjois-Suomen kasvuyritysten vakuus- ja kokonaisrahoitusta ja riskinkantokykyä pääomarahoitusinstrumentein

Tavoitellut muutokset ESR-sisältöön

• Työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa pitää lähentää toisiinsa

• Älykkään erikoistumisen tukeminen myös ESR-toimenpitein

• Koulutuksen ja tutkimuksen innovaatiopotentiaalin parempi hyödyntäminen kasvun tukena

• Yrittäjyyteen ja pk-yritysten osaamiseen ja johtamiseen ja muutoksiin sopeutumiseen lisää tukea

• Työn murroksesta kohti täystyöllisyyttä työn ja työvoiman liikkuvuutta edistämällä

• Hyvinvointieroihin puuttuminen selkeämmin mukaan

• Palvelujen saavutettavuuteen parannuksia harvan asutuksen alueella

• Tulospohjaisuus käyttöön työllisyys- ja koulutushankkeissa

13

Kunnat ja kaupungit alueiden kehittäjinä

Kunnille aikaisempaa laajemmin kehittämismahdollisuuksia

• Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli mm. elinkeinopolitiikassa, innovaatioalustoina, vähähiilisen yhteiskunnan, digitalisaation, koulutuksen ja osallisuuden edistämisessä.

• Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen alueella kuntien rooli on keskeinen alueen elinkeinojen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kehittäjänä ja mahdollistajana.

Kaupunkialueille kohdistuu suurin osa RR-varoista siellä sijaitsevien kehittämisorganisaatioiden ja yritysten vuoksi. Tästä syystä kaupunki-instrumenttiin korkeintaan 6 % EAKR-rahoituksesta

• Erityiseen kaupunki-instrumenttiin tulee kohdentaa minimiosuus, korkeintaan 6 % EAKR-rahoituksesta, koska suurin osa ohjelman rahoituksesta tulee kohdistumaan joka tapauksessa kaupunkialueille.

• Kaupunki-instrumentin suunnittelussa tulee huomioida kaupunkien monimuotoisuus ja kohteena tulee olla eri kokoisia kaupunkeja Itä- ja Pohjois-Suomesta.

• Temaattiset kaupunkiverkostot mahdollistavat erilaisten kaupunkien yhteistyön ja kehittämisen kaupunki-instrumentin avulla.

• Kaupunki-instrumentin valmistelussa on huomioitava, että kaupunkikehitys ei saa eriytyä muusta aluekehittämisen kokonaisuudesta. Rahoitustoiminnassa tulee pystyä tarkastelemaan maakuntaa kokonaisuutena. Hallintomallin ja koordinaation tulee olla rakenteeltaan kevyt ja nojautua rakennerahastojen päätöksentekojärjestelmään.

14

Joustava kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen malli, ei monirahastoista CLLD-toimintamallia

• Monirahastoisen CLLD-toimintamallin sijaan esitetään joustavaa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen mallia, jossa toimintaa rahoitetaan RR-päätöksentekojärjestelmän mukaisesti hankemuotoisesti, pohjautuen kansalaistoimijalähtöisiin kehittämissuunnitelmiin, mahdollistaen molempien rahastojen hyödyntämisen (pl. Yritystuet)

• Itä-Suomessa on kehitetty hyvä ja joustava toimintamalli asiaan.

• Oulun toimintamalli palkittu Eurocities-verkostossa

15

Valtakunnallisten toimintatapojen uudistaminenalueiden tarpeisiin perustuvaksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi

• Kuluvalla ohjelmakaudella valtakunnallisiin teemoihin käytetään 25 % ESR ja 10 % EAKR-myöntövaltuuksista.

• Toimintamalli ja –prosessi on jäykkä eikä strategiatason vuorovaikutusta alueiden tarpeisiin ole

• Toimintamalli tulee uudistaa siten, että toiminta perustuu joustavasti alueiden valitsemiin yhteisiin kehittämistarpeisiin

• Lähtökohtia:

• Alueiden valitsemiin tarpeisiin pohjautuva sisältölähtöinen valmistelu

• Rahoitus kohdennetaan maakunnissa tarkoituksenmukaisesti tarpeiden ja ratkaisujen mukaan

• Toimintamallin on oltava joustava ja sen tulee reagoida muuttuviin tarpeisiin ja nouseviin ilmiöihin

• Koordinaatio hoidetaan maakuntien välisenä yhteistyönä. Koordinaatiossa ja seurannassa hyödynnetään digitaalisia järjestelmiä

• Ei etukäteen hallinnonalakohtaisia korvamerkkauksia. Yhteensovitus alueiden ja ministeriöiden kesken aluekehitys-keskusteluissa

• Ylimaakunnalliset teemat valittaisiin maakuntaohjelmien ja mm. älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta.

• Huomioitava, että kaupunki-instrumentin toimet (max. 6 % EAKR) ovat ylimaakunnallista kehittämistä. IP-alue suosittelee temaattisia verkostoja nykyistä laajemmalle kaupunkiryhmälle.

Rakennerahastojen, CAP27-suunnitelmaan ja EMKR-varoihin sisältyvien toimenpiteiden yhteensovitus

Laajakaistaverkkojen rakentaminen on tehtävä ensisijaisesti kansallisilla varoilla, mutta lisäksi esitetään, että

laajakaistarakentaminen sisältyy sekä rakennerahasto-ohjelmaan että CAP27 suunnitelmaan.

Rakennerahasto ja EMKR –varoin voidaan tukea koko IP-aluetta. CAP27 suunnitelman kehittämisvarat on tarkoitettu

maaseudun kehittämiseen kaupunkialueiden ulkopuolelle. Maantieteellisesti CAP27 suunnitelman kehittämisvarat

painottuvat maaseutuluokituksessa ns. harvaan asutulle alueelle ja ydinmaaseutualueelle taajamien ulkopuolelle.

Rahastojen yhteen sovitettavia teemoja ovat ainakin yritysten kehittäminen, osaaminen, ympäristötoimet,

infrastruktuurirakentaminen ja digitalisaatio. Ohjelmien valmistelun edetessä tulee tarkentaa erityisesti

laajakaistarakentamiseen, bio- ja kiertotalouteen, matkailuun, elintarviketeollisuuteen, kalaan perustuvaan

yritystoimintaan, maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen sekä paikallislähtöiseen kehittämiseen liittyvää

yhteensovitusta.

Rahastojen kesken pyritään täydentävyyteen, mikä ei kuitenkaan tarkoita poissulkevia rajauksia työnjaossa.

Yhteensovitus tehdään alueellisella tasolla, keskeisenä yhteensovittamisen välineenä maakuntaohjelmat ja niiden

toimeenpanosuunnitelmat. Asiakasrajapinnassa tehtävä yhteensovitus on keskeisessä roolissa.

Tukimuodot ohjelmakaudella 2021-2027

• Alueellinen kehittämistuki

• Sis. elinkeinoelämän kehittämistä tukevan T&K&I-infrastruktuurin rahoitus

• Suorat yritystuet

• Selvitettävä myös muut yritystoimintaa tukevat rahoitusinstrumentit (Invest EU, räätälöidyt rahoitusinstrumentit) sekä yritysryhmähankkeet

• Investointituki kasvua edistäviin julkisiin investointeihin (ml. Pk-yritysten kasvua tukevat pienimuotoiset liikenneinfrat ja laajakaistayhteydet)

• Selvitettävä logistiikkatuki

• Työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät kehittämishankkeet

• Työvoimapoliittisia toimia pitää pystyä sisällyttämään ESR-rahoitukseen

• Tulosperusteiset rahoitusmallit ESR-toimiin

• Selvitettävä koulutusrahastot

• Yritysten osallistuminen kehittämishankkeisiin tehtävä aikaisempaa helpommaksi• Selvitettävä valtiontukisääntelyä ja notifiointia

• Kansainväliset toimet oltava mahdollisia

18

Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä

Uuden hallituksen linjaukset ratkaisevat Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen määrän sekä ohjelman rakenteen ja sisällöt.

Hallitusohjelmassa oltava kirjaus Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta koheesiopolitiikassa.