Euran kunnan TALOUSARVIO - Etusivu - Euran kunta€¦ · Eura on yhdessä ja yhteistyössä uudistuva kunta. Arvot ... Verkostoitumisella viemme eteenpäin valtakunnallisesti merkittävää

E

Euran kunnan

TALOUSARVIO

2017

TALOUSSUUNNITELMA

2018 – 2019

Valtuusto 12.12.2016

1

TALOUSARVIO 2017

Sisällys

EURAN KUNTASTRATEGIA 2016 – 2020 ................................................................. 2

EURAN KUNNAN VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINORAKENNE .............. 4

YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE ................................................................... 7

TALOUSARVIOKIRJA ................................................................................................. 9

KUNTAJOHTAMINEN ............................................................................................... 14

HALLINTOPALVELUT PALVELUALUE ............................................................... 18

KONSERNIN TUKIPALVELUT PALVELUALUE ................................................... 21

PERUSTURVAPALVELUT PALVELUALUE .......................................................... 25

SIVISTYSPALVELUT PALVELUALUE ................................................................... 31

ASUMISEN JA RAKENTAMISEN PALVELUT PALVELUALUE ......................... 43

KUNTAKONSERNI ..................................................................................................... 49

VESIHUOLTOLAITOS ............................................................................................... 51

TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................ 57

INVESTOINTIOSA ...................................................................................................... 59

RAHOITUSOSA ........................................................................................................... 64

2

TALOUSARVIO 2017

EURAN KUNTASTRATEGIA 2016 – 2020

Kuntalain 37 §:ssä (410/2015) säädetään, että kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa

valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa

tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palveluiden

järjestäminen ja tuottaminen, kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet,

omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuudet, elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä toimintaympäristön

muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee

määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään

kerran valtuuston toimikauden aikana.

Visio

Eura on yhdessä ja yhteistyössä uudistuva kunta.

Arvot

• Vastuullisuus

Kannamme yhdessä vastuuta omasta ja läheistemme hyvinvoinnista. Huolehdimme kestävästä

kehityksestä ja toimimme siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tehdä

valintoja.

• Reiluus

Toimimme avoimesti ja otamme toiset huomioon. Arvostamme kohtuullisuutta ja

inhimillisyyttä. Olemme tunnettuja reilusta toiminta-kulttuurista.

• Rohkeus

Suhtaudumme rohkeasti ja luovasti tulevaisuuteen. Uskallamme muuttaa rakenteita.

Menestymisen päämäärät

1. Yrittäminen ja uudet elinkeinot

Meillä arvostetaan yrittämistä. Eura on elinvoimainen kasvualusta kaiken kokoisille

yrityksille.

Vahva teollinen osaaminen mahdollistaa myös uudentyyppisen yrittäjyyden. Yrityksemme

ovat osaavia suunnannäyttäjiä, ja hyödyntävät mm. etä- ja tietotyön mahdollisuuksia ja

verkostoitumista.

Olemme osa elinkeinoelämän laajenevaa yritysverkostoa.

3

2. Työ, asuminen, palvelut ja kylät

Yhteistyössä on voimaa. Kattavasta osaajiemme joukosta löydät tarvitsemasi

yhteistyökumppanit.

Meillä on tilaa työlle ja asumiselle. Eurasta löytyy ratkaisu mieleiseesi asumiseen,

sillä tontteja on tarjolla omakotiasumisesta kerrostaloasumiseen.

Toimimme aktiivisesti palvelujen järjestämiseksi kunnan eri osissa. Asiantunteva ja

sitoutunut henkilöstö on voimavaramme. Tuotamme laadukkaita palveluita ja panostamme

lasten ja nuorten sivistykseen.

3. Kasvuimago ja kuntakuva

Olemme positiiviseen energiaan, tekemiseen ja eteenpäin menoon keskittyvä kunta.

Kehitämme kuntaamme jatkuvasti, hyödynnämme hyviä yhteyksiämme ja yhteistyöhakuista

toimintatapaamme.

Kuntalainen on meillä keskiössä kaikissa elinkaaren vaiheissa.

4. Ympäristö- ja historiavastuu

Kunnioitamme luontoympäristöämme sekä luomme terveellistä ja turvallista elinympäristöä.

Euran monipuoliset luontokohteet, poikkeuksellisen arvokas historia ja kulttuuriperintö luovat

pohjan tämän päivän kuntalaisten viihtymiselle.

Luonto, esihistoria ja teollinen menneisyys mahdollistavat yrittämiselle ja matkailulle

ainutlaatuiset puitteet. Verkostoitumisella viemme eteenpäin valtakunnallisesti merkittävää

tietoisuutta historiastamme.

5. Aktiiviset kuntalaiset

Nautimme yhdessä toimimisesta, ja olemmekin tunnettuja lukuisista yhdistyksistämme.

Voit nauttia elämyksistä ja osallisuudesta yhteisössä. Liikuntapaikkamme ovat monipuoliset.

Luomme yhdessä hyvinvointia ja kestävää elinympäristöä tuleville sukupolville. Pidämme

tärkeänä osallistumista ja vuorovaikutusta.

6. Itsenäinen ja yhtenäinen Eura

Toimimme määrätietoisesti ja tavoitteellisesti taloudellisesta itsenäisyydestä huolehtien.

Pystymme yhdessä uudistamaan taajamien palveluverkostoa ja elinkeinorakennetta

muuttuvissa olosuhteissa.

4

EURAN KUNNAN VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINORAKENNE

Väestö

Vuoden 2016 alusta Euran asukasluku 12.123 (v. 2015 12.309) on syyskuun loppuun

mennessä vähentynyt 115 asukkaalla ollen syyskuun lopussa 12.008. Väestöstä naisia oli

5977 ja miehiä 6031.

Vuoden 2015 lopussa väestön ikärakenne oli:

Ikäluokka 31.12.2015

0 – 14 v 1 985

15 – 64 v 7 038

yli 65 v 3 105

yhteensä 12 128

Työllisyys

Syyskuun lopussa 2016 Eurassa oli työttömiä työnhakijoita 433 henkilöä (v. 2015 458)

mikä vastasi 7,8 %:n työttömyysastetta. Satakunnassa työttömyys oli vastaavana

ajankohtana 12,9 % ja koko maassa 12,5 %.

Eurassa oli syyskuun lopussa miehiä työttömänä 247 (264) ja naisia 186 (194). Alle 25-

vuotiaita työtä vaille oli 47 (67) nuorta ja heidän osuutensa kaikista työttömistä oli 11 %.

Yli vuoden työttöminä olleita oli syyskuussa 107 eli 25 %.

11900

11950

12000

12050

12100

12150

12200

Väestö 9/2015 - 9/2016

5

Euran elinkeinorakenne 31.12.2014

Henkilöä %

Alkutuotanto 351 7,0

Jalostus 2064 41,2

Palvelut 2595 51,8

Euran työpaikkarakenne 31.12.2014

Henkilöä %

Alkutuotanto 371 7,1

Jalostus 2514 47,8

Palvelut 2373 45,1

Euran työpaikkaomavaraisuus 31.12.2014

Eurassa työssä käyviä oli tuoreimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan 31.12.2014

yhteensä 5258 ja euralaisia työllisiä 5010. Työpaikkaomavaraisuus oli siten 105,0 %

(2015/101,8 %).

Eura tarjoaa työpaikkoja myös muissa kunnissa asuville. Eniten Euraan tullaan töihin mm.

teollisuus- ja rakennustyöhön, joskin jalostusalan työpaikkojen määrä on viime vuosina

vähentynyt. Eurassa käy työssä yli 1.800 muissa kunnissa asuvaa.

Eurassa asuvista yli 1700 henkilöä käy töissä muissa kunnissa. Eniten muualle mennään

töihin mm. terveys- ja sosiaalipalvelujen, hallinto- ja tukipalvelujen, koulutuksen,

maanpuolustuksen sekä julkisen hallinnon aloille.

8,2 8 8,2

9,7 9,4 8,9 8,6

7,9 7,2

8,2 8,3 7,7 7,8

Työttömyysaste 9/2015 - 9/2016

6

Euran työllistävimmät yritykset

Henkilöstömäärät ovat noin lukuja. Lisäksi usealla yrityksellä on kausiluonteisesti

työntekijöitä.

Yritys Toimiala Henkilöstöä

noin

HKScan Finland Oy elintarvikkeiden valmistus 550

Auramaa -yhtiöt maaliikenne 380

Jujo Thermal Oy erikoispapereiden valmistus 203

LMG Finland Oy laivateollisuuden keittiötilojen

valmistus 180

Amcor Flexibles Finland Oy muovipakkausten valmistus 173

Pintos -konserni metallikiinnittimien valmistus 130

Jaakko-Tuote Oy lasituotteiden valmistus 158

Koskinen -yhtiöt maaliikenne 130

Biolan –ryhmä lannoitteiden ja ympäristötuotteiden

valmistus

125

A & R Carton Oy kartonkipakkausten valmistus 100

Euran Teollisuushuolto Oy koneiden korjaus ja huolto 93

Mykora Oy sienten viljely ja tukkukauppa 75

Eupart Oy eriste- ja ilmastointiasennus 80

Euran Urakointipalvelu EUP Ky kiinteistöjen ja irtaimiston huolto 95

Lammela Oy vähittäiskauppa 50

ETS-Lindgren Oy metallirakenteiden valmistus 60

7

YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE

Kansainvälinen talous

Kansainvälinen talous kasvaa hitaahkosti. Kiinan kasvu on hidastumassa noin 6 %:iin.

Venäjän talouskaan ei ole piristymässä. Toisaalta USA:n talous on kohtuullisen hyvässä

kasvussa. Englannin talouskasvun arvioidaan heikkenevän joksikin aikaa kun Brexit alkaa

vaikuttaa. Eu:n alueella varsinkin Ruotsin kasvuvauhti jatkuu nopeana. Muun Eu-alueen

kasvu on positiivista, mutta selvästi hitaampaa.

Suomen talous

Suomen kansantalouden kasvuksi arvioidaan vuonna 2016 1,1 %. Kasvu syntyy pääasiassa

kotitalouksien kulutuksen kasvusta. Talouskasvun ennustetaan paranevan vuosina 2017 –

2018 yhden prosentin tuntumaan.

Teollisuustuotanto jatkaa laskuaan. Sen arvioidaan laskevan 2,2 % edellisestä vuodesta.

Vuonna 2017 teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan noin 2 %.

Viennin kasvu on edelleen vaatimatonta, kuluvana vuonna noin 1 %:n luokkaa.

Työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna 2016 keskimäärin 9,0 % ja vuonna 2017 8,8 %.

Työllisyys ei vielä parane olennaisesti, vaikka talous on kääntynytkin kasvuun alkuvuoden

aikana.

Palkat ja hinnat

Työmarkkinaosapuolten vuonna 2015 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaan

nimellisten ansioiden arvioidaan kasvavan vuonna 2016 1,2 %. Maltillisten ansioiden nousun

arvioidaan jatkuvan vuonna 2017 ja kasvavan 0,8 %. Vuonna 2018 ansiotaso nousun

oletetaan olevan 1,2 %.

Vuoden 2016 aikana inflaatio on pysynyt hyvin matalana ja oli lokakuussa 0,5 %. Vuoden

keskimääräiseksi inflaatioksi on ennakoitu 0,4 %.

Korkotaso on parin viimeisen vuoden aikana ollut hyvin alhainen. Lyhyiden

markkinakorkojen (3 ja 6 kk euribor) arvioidaan olevan loppuvuonna -0,32 % – -0,22 %

tasolla ja vuoden 2017 alussa samalla tasolla.

Kuntien talous

Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilinpäätösten

mukaan toimintamenot vähenivät vuodesta 2014 0,7 %. Lopputulokseen vaikutti kunnallisten

liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen siten, että ilman yhtiöittämistä kuntien

ja kuntayhtymien menot olisivat kasvaneet 1,0 %.

8

Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa supistamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja.

Kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittynee erittäin maltillisesti vuonna 2016.

Euran toimintamenojen muutos oli lokakuussa edelliseen vuoteen verrattuna -1,5 %.

Vuosi 2017

Valtiovarainministeriön syyskuussa 2016 julkaiseman ”Kuntatalousohjelma vuodelle 2016”

mukaan verotulojen ennakoidaan vähenevän 0,7 %. Kuntien tuloverokertymän arvioidaan

vähenevän 1,5 %. Kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan 6,7 % ja yhteisöverojen 1,3 %

Valtionosuudet vähenevät ensi vuonna 4,5 %. Osaksi tähän vaikuttaa perustoimeentulotuen

siirto valtion hoidettavaksi.

Verotulojen ja valtionosuuksien muutos on vuonna 2017 koko maassa keskimäärin -1,9 %.

Kuntien toimintamenojen muutokseksi vuonna 2017 arvioidaan -0,3 %. Kustannustason nousu

hidastuu vuoteen 2016 verrattuna. Osaksi tähän vaikuttaa edellä mainittu

perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle.

Arviossa on otettu huomioon myös kuntien omat toimenpiteet menokehityksen

sopeuttamiseksi.

Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat tammi-kesäkuussa

0,1 % edelliseen vuoteen verrattuna (Euran menokasvu tammi – kesäkuussa oli 0,8 %

edelliseen vuoteen verrattuna).

Kuntien yhteenlasketut tulo-, yhteisö- ja kiinteistöverot ovat kasvaneet tammi- syyskuun

aikana 3,6 %. (Euran muutos oli +2,2 %)

Käytetyt lähteet: Kuntatalousohjelma syyskuu 2016

9

Euran kunnan talous/Talousarvioesitykset

Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen perusteena ovat lautakuntien talousarvioehdotukset ja

kunnanhallituksen 12.9.2016 antamat talousarvion valmisteluohjeet sekä uusi kuntastrategia

2016 – 2020.

TALOUSARVIOKIRJA

Talousarvio laaditaan yhtä vuotta varten. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy

myös kolmea vuotta koskevan taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on

talousarviovuosi.

Suunnitelmavuodet eivät ole valtuustoa sitovia. Toimielimiä ja henkilöstöä sitovia ne

kuitenkin luonteeltaan ovat.

Määrärahat myönnetään palvelualueille. Palvelualueiden sisällä olevien vastuualueiden ja

toimintayksiköiden määrärahat ja tavoitteet tarkennetaan käyttösuunnitelmien

hyväksymispäätöksillä.

Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat palvelualueiden toimintatuottojen ja

toimintakulujen sekä henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen erotus eli toimintakate, jotka

on esitetty talousarviokirjassa. Määrärahat sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset menot ja

tuloarviot sisäiset ja ulkoiset tulot.

Valtuusto päättää määrärahat palvelualueille ja hyväksyy samalla kunnanhallituksen

palvelualueille asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet.

Menomäärärahat ja tuloarviot esitetään siten, että ulkoiset ja sisäiset erät on esitetty erikseen.

Suunnitelmapoistoja varten ei ole esitetty määrärahoja.

Käyttötalousosan määrärahat ovat sitovia seuraavasti:

valtuustoon nähden palvelualueen ja siitä vastaavan toimielimen bruttotulojen –

menojen summa eli toimintakate

henkilöstömenojen kokonaissumma

palvelujen ostojen kokonaissumma

Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia seuraavasti:

verotulot

valtionosuudet

rahoitustuotot ja menot

satunnaiset erät

tilinpäätössiirrot

10

Investointiosassa määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden:

hankkeittain (projekti) siten, että määrärahat on osoitettu aina nimetylle

projektille ja sille määriteltyyn käyttötarkoitukseen

investointiosan hankkeiden (projekti) toteuttaminen valtionosuutta saavien

hankkeiden osalta on ehdollinen siten, että hankkeen käynnistäminen edellyttää

hyväksyttyä valtionosuuspäätöstä

Rahoitusosan osalta sitovia eriä ovat valtuustoon nähden:

antolainojen lisäys

lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen osalta lainojen kokonaismäärä talousarviovuoden

lopussa, jolloin lainojen enimmäismäärä saa olla 35,0 milj. euroa.

Palvelualueiden riskienhallinnan nykytilannetta koskevat tiedot ovat talousarviokirjan

liitteenä.

Käyttösuunnitelmat

Talousarvion täytäntöönpanoon liittyvien käyttösuunnitelmien valmistelu voidaan aloittaa

heti valtuuston talousarvion hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen. Käyttösuunnitelmat

toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi.

Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet

hallintokunnille vuoden 2017 alussa.

Talousarvioehdotus

Vuoden 2017 talousarvioesitys on valmisteltu kunnanhallituksen hyväksymiin

laadintaohjeisiin tukeutuen. Talousarvion tasapainottava viimeistely on suoritettu

hallintokuntien työvaiheen jälkeen kuntajohtamisen palvelualueella viranhaltijoille

vahvistetun keskinäisen työnjaon mukaisesti.

Verotulot

Tuloveroprosentti pysyy ennallaan ja on 20,50 %.

Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan koko maassa 1,6 %. Yhteisöverokertymä

pienenee 0,8 %, tuloverojen arvioidaan kasvavan 1,6 % ja kiinteistöverojen 3,9 %.

Euran verotuloja koskevan verohallinnon ja kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot

kasvaisivat 0,3 %. Tuloverokertymä on 38,3 milj. euroa, yhteisöverokertymä 2,1 milj. euroa

ja kiinteistövero 3,1 milj. euroa. Verotulot ovat ennusteen mukaan yhteensä 43,6 milj.

euroa.

11

Kiinteistöveroprosentit pysyvät entisellään ja ovat; yleinen 1,10 %, vakituinen asunto 0,60

% ja muut asuinrakennukset 1,10 %, Voimalaitokset 3,10 % ja rakentamaton rakennuspaikka

3,0 %.

Kuntien sosiaalikustannukset kevenevät selvästi. Kuntien eläkemaksuprosentti pienenee

vähintään 0,2 %-yksikköä, työttömyysvakuutusmaksu keskimäärin 0,45 %- yksikköä ja

sairausvakuutusmaksu 0,94 %-yksikköä. Vuoden 2017 maksutasot vahvistetaan

loppuvuodesta 2016.

Vuoden 2016 talousarvion palkkasummasta 27,6 milj. eurosta palkan sivukulut ovat 8,4 milj.

euroa. Sivukulujen määrä vähenee kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 0,8 milj. euroa,

kun laskelmassa on oletettu että hammashuolto ja palvelukoti Nuutti olisivat olleet koko

vuoden toiminnassa.

Suunnitelmakauden 2018–2019 tuloslaskelma on laadittu 20,50 %:n tuloveroasteen

perusteella. Laskelmasta käy ilmi, että nykyisellä tuloveroveroprosentilla vuosien 2017 –

2019 tuloslaskelmien mukainen vuosikate on yhteensä 11,4 milj. euroa ja tulos 1,1 milj.

euroa ylijäämäinen.

Tuloveron yhteisöveron ja kiinteistöveron tulokertymät vuosina 2014 – 2017 ovat seuraavat

(miljoonaa euroa):

Vuosi Tulo-

vero

Yhteisövero Kiinteistö-

vero

Yhteensä

2014 38,6 2,3 2,2 43,1

2015 40,5 2,5 2,3 45,3

2016* 38,1 2,0 3,1 43,2

2017* 38,4 2,1 3,1 43,6 *arvio

Valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuuksista on saatu Kuntaliiton ennakkolaskelma. Sen mukaan Euran

peruspalveluiden valtionosuus on 24,7 milj. euroa. Vuoden 2017 valtionosuuksiin ei tehdä

indeksitarkistuksia. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto KELA:lle 1.1.2017 vähentää

peruspalvelujen valtionosuutta 342.500 euroa (kunnan omarahoitusosuus)

Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden

ja ammatillisen koulutuksen rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien

mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten

mukaisesti. Vuoden 2017 kustannus on tässä vaiheessa vuoden 2015 tasolla, koska lopullinen

päätös asiasta saadaan vasta vuodenvaihteen tienoilla. Vuonna 2016 kunnan peruspalveluiden

valtionosuutta vähennettiin tästä syystä 1,4 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen reformi

vähentää kunnan omarahoitusosuutta 0,4 milj. euroa, joten lopullinen ammatillisen

koulutuksen omarahoitusosuudeksi jää 1,0 milj. euroa.

Valtionosuudet ovat vuonna 2017 yhteensä 23,7 milj. euroa, kun ammatillisen koulutuksen

omarahoitusosuus vähennetään peruspalveluiden valtionosuudesta.

12

Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille

kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2017

peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,24 % ja kunnan omarahoitusosuus 3.685

euroa/asukas.

Kustannustenjako tarkistetaan, mutta indeksikorotuksia ei tehdä. Tämä saattaa aiheuttaa sen,

että lopullinen joulukuussa tehtävä valtionosuuspäätös tulee olemaan jonkin verran pienempi

kuin talousarviovaraus.

Valtionosuuksista verotulotasauksen valtionosuus on 4,1 milj. euroa ja muut valtionosuudet

20,6 milj. euroa.

Toimintatuotot

Toimintatuottojen kehitys vuosina 2015 - 2017 näyttää seuraavalta:

Tuloslaskelman toimintakate muodostuu toimintatuotoista ja -kuluista. Toimintatuottojen

määrä on vuoden 2017 talousarviossa 10,8 milj. euroa. Toimintatuottoja vähentää

perustoimeentulotuen myöntämisen siirtyminen valtion toiminnaksi.

Myyntituottojen osuus toimintatuotoista on 41,7 %, maksutuottojen 31,4 %, avustusten 4,0

% ja muiden toimintatuottojen (mm. vuokrat) 22,9 %.

Toimintakulut

Hallintokunnat valmistelevat uudet virat /toimet toimintokohtaisesti täyttölupamenettelyn

mukaisesti. Talousarvion tarkastelun yhteydessä alkuvuodesta päätetään henkilöstön

lisäykset/vähennykset/muut muutokset tapauskohtaisesti.

Uusien virkojen ja toimien perustaminen ja lakkauttaminen vaatii edelleen valtuuston tai

hallituksen päätöksen. Talousarvioon sisältyvät kokonaan uudet virat ja toimet on sisällytetty

talousarvion määrärahoihin.

Talousarviossa sitovia ovat palkkausmäärärahat (palkat ja palkkiot sekä palkan sivukulut)

sekä määrärahojen perusteella laskettu henkilötyövuosien määrä.

Toimintakulujen muutos vuosina 2015 - 2017 käy ilmi alla olevasta taulukosta.

Toimintatuotot

(1000 euroa) Tp 2015 m% Ta 2016 m % Ta 2017 m %

Myyntituotot 4 511 8,8 4 300 -4,7 4 524 5,2

Maksutuotot 3 563 0,8 3 530 -0,9 3 404 -3,6

Tuet ja

avustukset 953 -3,0 745 -21,8 429 -42,4

Muut

toimintatuotot 2 846 18,1 2 661 -6,5 2 489 -6,5

Yhteensä 11 873 7,2 11 236 -5,4 10 846 -3,5

13

Toimintakulut (1000 euroa) Tp 2015 m % Ta 2016 m % Ta 2017 m % Henkilöstökulut 35 543 0,0 36 060 1,5 35 423 -1,8 Palvelujen ostot 30 966 0,5 28 437 -8,2 27 167 -4,5 Aineet ja tarvikkeet 5 397 3,0 5 736 6,3 5 861 2,2 Avustukset 4 781 4,7 4 786 0,1 4 499 -6,0 Muut toimintakulut 1 154 -0,5 1 163 0,8 1 280 10,1 Yhteensä 77 841 0,6 76 182 -2,1 74 230 -2,6

Poistot

Suunnitelman mukaiset poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman

mukaisesti. Käyttöomaisuus arvostetaan hankintahintaiseen jäännösarvoon. Valtuuston

12.11.2012 tekemän päätöksen mukaan uusi käyttöomaisuus otetaan poistojen piiriin

valmistumista seuraavan kuukauden alusta ja se vastaavasti poistuu sen kuukauden lopussa,

jonka aikana omaisuus on myyty tai tulee poistetuksi. Poistojen kokonaismäärä on

talousarviossa 3,4 milj. euroa. Poistojen määrän pitäisi vuoden 2019 jälkeen vähentyä, kun

investointien määrä vähitellen pienenee.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on 0,2 milj. euroa ylijäämäinen. Maksuvalmiuden varmistamiseksi on vuoden

2016 aikana nostettu 1.000.000 – 4.500.000 euron määräisiä lyhytaikaisia luottoja, joiden

juoksuaika on keskimäärin 1- 3 kuukautta. Lokakuun 2016 lopussa lyhytaikaisen luoton määrä

oli 8,7 milj. euroa.

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot % toimintakuluista 14,2 14,2 14,7 14,6 14,6

Vuosikate keskimääräisistä 50,1 29,9 65,5 72,0 155,5

poistonalaisista investoinneista

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)/ 471 366 388 413 455

€/asukas

Asukasmäärä vuoden lopussa 12134 12160 12041 12041 12041

14

Käyttötalous

Vuonna 2016 päätetystä organisaatiomuutoksesta johtuen palvelualueiden vuoden 2015

tilinpäätöksen ja vuoden 2016 talousarvion luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska näiden

vuosien tietoja ei saatu siirrettyä uuden organisaation lukuja vastaaviksi. Vuodet 2017- 2019

ovat keskenään vertailukelpoisia.

KUNTAJOHTAMINEN

100 KUNTAJOHTAMINEN

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 3 794 175 3 660 998 640 500 640 500 640 500

Myyntituotot 3 298 249 3 154 112 300 000 300 000 300 000

Maksutuotot 112 911 102 836 0 0 0

Tuet ja avustukset 30 142 13 550 0 0 0

Muut toimintatuotot 352 874 390 500 340 500 340 500 340 500

Sisäiset tuotot 0 0 0 0 0

Toimintakulut -5 679 272 -5 362 807 -1 069 264 -1 069 264 -1 069 264

Henkilöstökulut -2 016 657 -1 875 840 -350 688 -350 688 -350 688

Palkat ja palkkiot -1 603 447 -1 465 878 -295 861 -295 861 -295 861

Henkilösivukulut -413 210 -409 962 -54 827 -54 827 -54 827

Eläkekulut -340 690 -306 159 -39 856 -39 856 -39 856

Muut henkilösivukulut -72 520 -103 803 -14 971 -14 971 -14 971

Palvelujen ostot -2 208 251 -1 964 632 -405 430 -405 430 -405 430

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 114 868 -1 057 107 -24 500 -24 500 -24 500

Avustukset -70 093 -207 000 -247 000 -247 000 -247 000

Muut toimintakulut -269 404 -258 228 -41 646 -41 646 -41 646

Sisäiset kulut -227 185 -209 228 -27 446 -27 446 -27 446

Toimintakate -1 885 097 -1 701 809 -428 764 -428 764 -428 764

Verotulot 45 290 962 44 360 346 43 594 000 43 912 000 44 740 000

Kunnan tulovero 40 489 252 39 124 000 38 355 000 38 576 000 39 292 000

Kiinteistövero 2 261 457 3 155 000 3 078 000 3 078 000 3 078 000

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 540 254 2 081 346 2 161 000 2 258 000 2 370 000

Valtionosuudet 24 044 626 24 431 497 23 746 661 23 715 796 23 122 796

Rahoitustuotot ja -kulut -168 289 -304 607 -322 607 -322 607 -322 607

Korkotuotot 22 122 20 000 20 000 20 000 20 000

Sis.korkotuotot 0 0 0 0 0

Muut rahoitustuotot 91 423 63 000 45 000 45 000 45 000

Sis.muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0

Korkokulut -278 683 -377 107 -377 107 -377 107 -377 107

Sis.korkokulut 0 0 0 0 0

Muut rahoituskulut -3 151 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500

Sis.muut rahoituskulut 0 0 0 0 0

15

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet

Päämäärä Asukasluvun kasvu

Suunnittelukauden tavoitteet Asukasmäärän lasku pysäytetään 31.12.2016 tasolle

Talousarviovuoden tavoitteet Työttömyysasteen pienentäminen alle Satakunnan ja

valtakunnallisen keskiarvon

Arviointikriteerit Asukasluvun kehitys, keskimääräinen

työttömyysprosentti Satakunnassa ja maassa

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

Päämäärä Yrittäminen ja uudet elinkeinot

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Talousarviovuoden tavoite Yritystonttien markkinointi ja myynti yhdessä

yrittäjien ja yhdistysten kanssa

Souppaan alueen kaavoitus

Arviointikriteeri /mittari Perustettavat yritykset

Asemakaavan hyväksyminen

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tekninen johtaja

Päämäärä Työ, asuminen, palvelut ja kylät


Talousarviovuoden tavoite Tonttimarkkinointikampanja

Yhden kerrostalohankkeen käynnistäminen

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen

perusteella ratkaisut, perusopetuksen palveluverkon

toteutus

Henkilöstön kelpoisuusehdot ja vuotuiset suunnitelmat

Henkilöstökoulutus strategian ja palvelustrategian

integroimiseksi

Arviointikriteeri /mittari


Päämäärä Kasvuimago ja kuntakuva


Talousarviovuoden tavoite Tapahtumatuotanto yrittäjien ja yhdistysten kanssa

Markkinointiviestinnän uudistaminen

Osayleiskaavan perusteella uusi kaavoitussuunnitelma

Laajennetaan kuntayhteistyötä eri toimijoiden ja

palveluiden kesken

Verkostomainen toimintatapa

Tapahtumayhteistyö



Vuosikate 67 282 202 66 785 427 66 589 290 66 876 425 67 111 425

Poistot ja arvonalentumiset -14 607 -30 263 -37 500 -37 818 -37 500

Suunnitelman mukaiset poistot -14 607 -30 263 -37 500 -37 818 -37 500

Tilikauden tulos 67 267 595 66 755 164 66 551 790 66 838 607 67 073 925

16

Päämäärä Ympäristö- ja historiavastuu

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Historian kirjoitustyöprosessin käynnistäminen

Talousarviovuoden tavoite Koulujen uudet opetussuunnitelmat

Matkailuhankkeen toteuttaminen ja toimenpiteet

yhdessä yritysten kanssa

Näyttelytoiminnan suunnittelu



Päämäärä Aktiiviset kuntalaiset

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Aktivoidaan yhdistyksiä erikseen ja yhdessä kunnan

kanssa järjestämään strategiaa tukevaa toimintaa

Luodaan edellytykset paremmalle liikuntapaikkojen

käytölle.

Talousarviovuoden tavoite Luodaan uusi osallistumisen ja kuntalaisvaikuttamisen

toimintakenttä



Päämäärä Itsenäinen ja yhtenäinen Eura

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Kunnan talous tasapainotetaan kestävällä tavalla ja

pitkävaikutteisilla toimilla

Kunta panostaa kuntien väliseen yhteistyöhön

kuntaliitosten sijaan

Yritysten, seurakunnan ja kunnan välistä yhteistyötä

lisätään

Koulujen fyysiset puitteet hyödynnetään

palvelurakenteen kehittämisessä

Talousarviovuoden tavoite



Kuntajohtaminen

Kuntajohtamisen keskeisenä tehtävänä on kunnan ja kuntakonsernin strategisten linjausten

toteuttaminen, toteuttamisen ohjaus ja seuranta kuntaorganisaation kaikilla tasoilla, sekä

kuntien välinen yhteistyö.

Kuntajohtaminen -vastuualue sisältää kunnan luottamuselimistä valtuuston, hallituksen ja

tarkastuslautakunnan määrärahat.

Toiminnallisesti palvelualue sisältää myös maankäytön, kaavoituksen, seudullisen

yhteistyön ja myös eri sidosryhmien välisen yhteistyön määrärahavaraukset.

Kuntajohtamisen henkilöstövahvuus on 2 hlöä, minkä lisäksi elinkeinoasiamiehen

palveluja ostetaan Nakkilan kunnalta 2pv/viikko

17

Elinvoimapalvelut

Henkilöstö koostuu yrityskehittäjästä ja Nakkilan kunnalta hankittavasta ostopalvelusta.

Elinkeinoyksikkö huolehtii elinkeinojen kehittämis- ja neuvontatehtävistä .

Euran kunta on mukana Satakunnan Yrittäjät ry:n omistajanvaihdosneuvontahankkeessa.

Euran maksuosuus vuodelle 2017 on 3240 euroa.

Eura on mukana Pro Agrian Pro yritys –yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin

–hankkeessa. Euran maksuosuus vuonna 2017 on 1880 euroa.

Eura on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, jonka alueella toimii useita merkittäviä

teollisia ja teollisuutta palvelevia yrityksiä. Elinkeinopalvelut tulee yhdessä yritysten

kanssa tekemään kehittämistoimenpiteitä, joilla turvataan, että myös jatkossa Eurassa on

hyviä teollisuusyrityksiä. Kehittämisen kohteena ovat yritysten tietotekniikan,

verkostoitumisen, kansainvälistymisen ja myynnin parantaminen.

Kauppiaiden ja Euran Yrittäjät ry:n kanssa tehdään kaksi markkinointikampanjaa , toinen

ajoittuu kevääseen ja toinen jouluun. Yhteistyöllä haetaan kampanjointiin uutta ilmettä ,

sisällöllistä uudistumista ja markkina-alueen laajentamista.

Elinkeinotoimi osallistuu myös matkailun markkinointiin ja kehittämiseen sekä

kuntamarkkinointiin sovittavan työnjaon mukaisesti.

Elinkeinotoimen roolia kunnan strategisten tavoitteiden (mm. yritysten sijoittumispalvelut

ja kuntamarkkinointi) toteuttamisessa yhteistyössä kunnan johdon ja elinkeinotoimen

välillä tiivistetään.

18

HALLINTOPALVELUT PALVELUALUE

103 HALLINTOPALVELUT

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 85 027 108 969 172 700 172 700 172 700

Myyntituotot 63 141 108 469 91 300 91 300 91 300

Maksutuotot 94 500 5 900 5 900 5 900

Tuet ja avustukset 21 151 0 75 500 75 500 75 500

Muut toimintatuotot 640 0 0 0 0


Toimintakulut -731 736 -899 172 -1 896 022 -1 896 020 -1 896 020

Henkilöstökulut -428 646 -468 720 -929 888 -929 886 -929 886

Palkat ja palkkiot -291 334 -324 608 -700 736 -700 736 -700 736


Eläkekulut -121 164 -121 703 -193 692 -193 692 -193 692


Palvelujen ostot -211 223 -342 601 -637 380 -637 380 -637 380

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -41 182 -14 200 -46 650 -46 650 -46 650

Avustukset 0 0 -19 500 -19 500 -19 500


Sisäiset kulut -40 808 -33 051 -83 904 -83 904 -83 904

Toimintakate -646 710 -790 203 -1 723 322 -1 723 320 -1 723 320

Poistot ja arvonalentumiset -2 043 0 0 -17 500 -17 500

Suunnitelman mukaiset poistot -2 043 0 0 -17 500 -17 500

Tilikauden tulos -648 753 -790 203 -1 723 322 -1 740 820 -1 740 820

Hallintopalveluiden palvelualueella keskeisinä tehtävinä ovat huolehtia Euran kunnan hallinnon

sujuvuudesta, asiakirjahallinnosta ja arkistoinnista, henkilöstöhallinnon palveluista ja

kuntaidentiteettiin liittyvien palvelujen tuottamisesta ja koordinoinnista.

Hallintopalveluiden henkilöstön määrä on henkilötyövuosina laskettuna 13,33 henkilötyövuotta.

Talousarviossa on 200.000 euron varaus noin kahdeksan tilapäisen tai määräaikaisen henkilöstön

palkkausta varten (kulttuurimatkailuhanke, työllisyydenhoito, kuusi kuuden kuukauden mittaista

työllistämistehtävää).

Hallintopalvelut

Hallintopalvelut palvelualueen keskeisenä tehtävänä on huolehtia valtuuston ja kunnanhallituksen

asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallinto- ja henkilöstöpalveluille kuuluvat myös

yhteistyötoimikunnan valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät.

19

Luottamushenkilöelimistä myös keskusvaalilautakunta kuuluu hallintopalveluiden vastuualueeseen.

Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vastata valtiollisten ja kunnallisten vaalien järjestämiseen

liittyvistä käytännön tehtävistä.

Vastuualue tuottaa koko organisaatiolle keskitetysti asianhallintaan ja arkistointiin liittyviä

tukipalveluja sekä henkilöstöhallintoon ja viestintään liittyviä muita palveluja. Kunnan

tiedotustoiminnan koordinointi, kuntamarkkinointi ja matkailutehtävien yleisvastuu kuuluvat

vastuualueen tehtäviin.

Henkilöstöpalvelut

Vastuualue huolehtii yleisen henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon suunnittelu-, kehittämis- ja

täytäntöönpanotehtävistä sekä palkanlaskennasta. Työllisyydenhoidon koordinointi toteutetaan

kokeilevana toimintana hallintopalveluiden palvelualueelta yhteistyössä muiden palvelualueiden

kanssa. Palkkalaskentapalvelut ja muut palvelussuhteisiin liittyvät tehtävät siirtyvät

taloushallinnosta hallintopalvelujen vastuualueelle.

Henkilöstön kokonaismäärä loka- ja joulukuussa 2015 sekä lokakuussa 2016 ovat alla olevassa

taulukossa.

Lokakuu 2015

Toimielin Yhteensä Vakinainen

Määräaik.

yht. Määräaikaiset Sijaiset Muut ma

879 620 245 163 80 2

10 KUNNANHALLITUS 74 60 14 9 5 0

30 PERUSTURVALAUTAKUNTA 349 40 105 53 50 2

40 KASVATUS-JA

OPETUSLAUTAKUNTA 309 231 76 54 22 0

50 KULTTUURI- JA VAPAA-

AIKALAUTAK 65 15 48 46 2 0

60 TEKNINEN LAUTAKUNTA 86 74 6 5 1 0

Joulukuu 2015


Määräaik.


890 613 261 168 91 2



40 KASVATUS-JA



AIKALAUTAK 62 15 45 43 2 0


Lokakuu 2016


Määräaik.


865 623 233 159 72 2



40 KASVATUS-JA



AIKALAUTAK 66 15 50 48 2 0


20

Taulukko kuvaa nykyisen organisaation mukaista henkilökunnan jakautumaa nykyisillä

tulosalueilla. Luvut esittävät henkilöstön määrää eivät henkilötyövuosia.

Vuoden 2017 talousarviossa palvelualueiden henkilöstöä kuvaavat luvut ovat henkilötyövuosina

(osa-aikainen henkilöstö muutettu täyttä työaikaa tekeväksi)

Kasvuimago- ja kuntaidentiteetti

Vastuualueen tehtävänä on kulttuuripalveluiden, kuntamarkkinoinnin, viestinnän ja

tapahtumatuotannon palvelut.

Kasvuimago ja kuntaidentiteettivastuualueella toimitaan verkostoyhteistyötä hyödyntämällä Euran

myönteisen kuntakuvan muodostumiseksi. Eura on yhteisöllinen, luova ja ainutlaatuista

kulttuuriperintöään arvostava ja uusilla tavoilla hyödyntävä kulttuurikunta. Eurassa voi elää rikasta

elämää. Eura houkuttelee asukkaita ja luovien alojen toimijoita innostavalla ilmapiirillään ja

moniarvoisella identiteetillään. Eura on vetovoimainen, laadukas kulttuurimatkailukohde.

Vastuualue toteuttaa alueellista kulttuurimatkailuhanketta vuosien 2016-2017 aikana.

Vastuualue on mukana järjestämässä, toteuttamassa ja koordinoimassa tapahtumia. Vuonna 2017

huomioidaan erityisesti Suomi100 –juhlavuosi. Vuonna 2016 hyväksyttyä kuvataiteen

kehittämissuunnitelmaa toteutetaan mm. uudistamalla kirjaston näyttelytilan näyttelyprofiilia ja

tekemällä taidehankintoja. Kulttuurikasvatussuunnitelma otetaan käyttöön ja siihen liittyen

järjestetään seminaari ja tuotetaan julkaisu yhdessä sivistystoimen kanssa.

Vastuualue huolehtii näyttelytoiminnasta esihistorian opastuskeskus Nauravassa lohikäärmeessä ja

Terassitalolla. Euran historiankirjoitus käynnistetään ja siihen liittyen järjestetään kuntalaisille

suunnattuja tilaisuuksia ja kehitetään osallistavia toimintoja.

Kulttuuripalveluiden kustannuspaikka 1097 toimii nettobudjetti-periaatteella.

Suomi100- vuoden viettäminen mahdollistetaan 100.000 euron määrärahalla, minkä käyttämisestä

tehdään erillinen suunnitelma.

21

KONSERNIN TUKIPALVELUT PALVELUALUE

Konsernin tukipalvelut

Tukipalvelut palvelualue vastaa taloushallinnosta, tietohallinnosta, toimitilahallinnosta ja

kiinteistöjen hoitoon liittyvistä tehtävistä.

Palvelualueen vakinaisen henkilöstön määrä on 97,53 kpl. Tilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön

palkkaukseen on varattu 176.900 euron määrärahat noin 7,2 henkilötyövuoden verran.

110 KONSERNIN TUKIPALVELUT

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 337 248 370 000 8 512 019 8 512 019 8 512 019

Myyntituotot 334 227 370 000 2 979 702 2 979 702 2 979 702

Maksutuotot 0 0 57 455 57 455 57 455

Tuet ja avustukset 1 057 0 13 850 13 850 13 850

Muut toimintatuotot 1 964 0 5 461 012 5 461 012 5 461 012

Sisäiset tuotot 0 0 4 151 222 4 151 222 4 151 222

Toimintakulut -859 586 -891 944 -8 623 205 -8 623 203 -8 623 203

Henkilöstökulut -543 510 -534 931 -3 636 239 -3 636 237 -3 636 237

Palkat ja palkkiot -407 765 -404 512 -2 794 858 -2 794 858 -2 794 858


Eläkekulut -112 572 -102 386 -698 187 -698 187 -698 187


Palvelujen ostot -255 110 -290 861 -1 383 107 -1 383 107 -1 383 107

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 907 -10 950 -2 824 005 -2 824 005 -2 824 005


Sisäiset kulut -41 981 -32 202 -203 184 -203 184 -203 184

Toimintakate -522 338 -521 944 -111 186 -111 184 -111 184

Rahoitustuotot ja -kulut -8 0 0 0 0

Muut rahoituskulut -8 0 0 0 0


Vuosikate -522 346 -521 944 -111 186 -111 184 -111 184

Poistot ja arvonalentumiset -116 876 -82 974 -1 682 595 -1 684 869 -1 789 328

Suunnitelman mukaiset poistot -116 876 -82 974 -1 682 595 -1 684 869 -1 789 328

Tilikauden tulos -639 222 -604 918 -1 793 781 -1 796 053 -1 900 512

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -639 222 -604 918 -1 784 637 -1 786 909 -1 891 368

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Päämäärä Talouden tasapaino

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Käyttömenojen vähentäminen

22

Investointien ajoitus

Talousarviovuoden tavoite Tilikauden tulos positiivinen

Arviointikriteeri/mittari Vuosikate

Tilikauden tulos

Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja, palvelualueiden johtajat,

talousjohtaja

Laskentapalvelut

Laskentapalvelut vastaa keskitetysti kunnan laskentatoimesta, talousarvion ja tilinpäätöksen

valmistelusta ja talouden raportoinnista.

Vastuualueen talous menoista maksetaan myös verohallinnon perimät verotuskustannukset, jotka

ovat vuonna 2017, Verohallituksen ennakkotiedon mukaan, 300.000 euroa.

Toimitilapalvelut

Toimitilapalvelut koostuvat kiinteistöjen ylläpitotehtävistä, siivouspalveluista ja

ruokahuoltopalveluista.

Kiinteistöjen ylläpitopalvelut

Toimitilapalveluiden toiminnassa pyritään aikaisempaa paremmin ottamaan huomioon seuraavat

osa-alueet:

o kunnan omistamissa kiinteistöissä on paljon kohteita, joissa kosteus aiheuttaa rasitusta

rakenteille ja heikentää sisäilman laatua. Pyritään havaitsemaan ja korjaamaan olevat kohteet,

sekä ennakoimaan korjauksia ja välttämään uusien kohteiden muodostuminen

o kiinteistökannan järjestelmällinen kunnossapito

o kiinteistöjen dokumenttien tallentaminen ja niiden tehokas käyttö

o ylimääräisen ja kunnalle tarpeettoman kiinteistömassan realisointi ja sitä kautta kunnalle

koituvat säästöt vuosittaisissa ylläpitokuluissa

Pienet kunnossapitotyöt sekä kiinteistönhoitajan tehtävät suoritetaan kunnan omana työnä.

Suuremmat kohteet toteutetaan urakoitsijoiden toimesta. Piha-alueiden talvikunnossapito

toteutetaan pääsääntöisesti ulkopuolisten urakoitsijoiden avulla, osittain myös ruohonleikkuu yms.

Siivouspalvelut

Siivouspalvelut vastaavat kunnan kiinteistöjen sekä joidenkin kunnan käyttämien

vuokrakiinteistöjen puhtaanapidosta. Tehtävänä on huolehtia kiinteistöjen päivittäisestä

ylläpitosiivouksesta siten, että tilojen käyttäjillä on puhdas, turvallinen ja viihtyisä ympäristö.

Lisäksi kaikilla kunnan kiinteistöillä tehdään vuosittain perussiivoustehtäviä, mikä tukee

kiinteistöjen kunnossapitoa.

23

Siivouspalveluille varatuilla kalustomäärärahoilla hankitaan Koulukeskuksen laajennettujen ja

saneerattujen tilojen siivoustarvikkeet ja koneet yhteensä n.10 000€ sekä muille kohteille uusia

koneita vanhojen huonokuntoisten tilalle suunnitellun tarpeen mukaan.

Ravintopalvelut

Tulosyksikkö huolehtii päiväkotien, koulujen, terveyskeskuksen ja vanhusten hoitolaitosten

ateriapalvelusta. Ateriamyynti on pääsääntöisesti sisäistä myyntiä. Ulkoista ateriapalvelua tarjotaan

yksityisille päiväkodeille ja Yrjö & Hanna Oy:n palvelukoti Eurakotiin.

Ruokapalvelu on tehostanut toimintaansa keittiöiden toimintamuutosten kautta. Valmistuskeittiöitä

on tällä hetkellä seitsemän. Keskiarvohinta (kaikki yksiköt) suoritteelle v. 2014 oli 3,62 €, vuodelle

2015 se oli 3,65 € ja vuoden 2016 keskiarvohinta on 3,67 €. Arvioitu suoritteen keskiarvohinta

vuodelle 2017 on 3,61 €.

Maaseutupalvelut

Maaseutupalvelut hoitaa tehtyjen sopimusten perusteella maaseutuhallinnon tehtäviä vuonna 2017

kuuden kunnan ja kaupungin alueella. (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Rauma)

Aktiivitilojen lukumäärä alueella oli 15.6.2016 yhteensä 1035. Kustannukset jaetaan tilojen

lukumäärän suhteessa. Euran kunnan osuus on n. 30 %. Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen myötä

yhteistoiminta-alueeseen tulee lisää n. 40 luvialaista tilaa.

Euran kunta on solminut Maaseutuviraston kanssa maksajavirastosopimuksen, jossa on määritetty

vaatimukset koskien maaseutupalveluiden henkilöstöä, tietotekniikkaa, tietoturvaa, tehtäviä ja

niiden sijaisuuksien järjestelyjä, arkistointia jne. Toimitaan näiden ehtojen ja sopimuksessa

sovittujen palvelutavoitteiden mukaan ja pyritään toiminnassa hyvään laatuun ja palveluun.

Maaseutupalvelut siirtyvät vuonna 2019 pois kuntien tehtävistä maakuntahallinnon alaisuuteen.

Muutoksen valmistelu on alkanut ja jatkuu tiiviisti tulevina kahtena vuotena

Palvelualueen suurimmat riskit kohdistuvat lähivuosina kunnan talouden tasapainon hallintaan ja

tietohallinnon osalta tietoturvallisuuteen.

Toimitilahallinnon suurimpia riskejä ovat kiinteistöjen kuntoon liittyvät ongelmat ja niiden hallinta.

Talouteen kohdistuvia riskejä ovat:

Väestön väheneminen ja ikääntyminen

o vaikuttaa verotulokertymää vähentävästi

o verotulotasaus parantaa viiveellä tilannetta

Investointien pysyminen korkealla tasolla ja vaikutus lainakannan kasvuun

o lainakanta uhkaa kohota yli maan keskiarvon

o kuntakonsernin lainakanta on myös nousujohteinen

Lainojen lyhennysten jatkuva kasvu

o lyhennysmäärän kasvu joudutaan ottamaan huomioon kunnan tulovirran määrää arvioitaessa

24

Korkotason nousu

o matala korkotaso on helpottanut huomattavasti investointikustannusten kattamista

o korkotason nousulta on suojauduttu, mutta ensimmäiset suojat alkavat purkautua lähivuosina ja

ensimmäinen jo vuonna 2016

Tietoturvaan kohdistuvia riskejä ovat:

Tietojen häviäminen

Tietomurrot

Haittaohjelmien ”tarttuminen” työasemiin

Ravintohuoltoon kohdistuvia riskejä ovat:

Elintarviketurvallisuudesta huolehtiminen

Talousveden mahdolliset käyttökiellot häiriötilanteissa

25

PERUSTURVAPALVELUT PALVELUALUE

300 PERUSTURVAPALVELUT

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 4 042 058 4 009 418 3 743 854 3 743 854 3 743 854

Myyntituotot 584 085 517 550 729 050 729 050 729 050

Maksutuotot 2 790 999 2 775 800 2 709 000 2 709 000 2 709 000

Tuet ja avustukset 386 458 495 568 205 504 205 504 205 504


Sisäiset tuotot 1 293 0 0 0 0

Toimintakulut -44 965 769 -43 117 999 -42 005 585 -42 005 584 -42 005 584

Henkilöstökulut -14 934 420 -15 571 736 -16 332 852 -16 332 851 -16 332 851

Palkat ja palkkiot -11 289 830 -11 798 303 -12 618 986 -12 618 986 -12 618 986

Henkilösivukulut -3 644 590 -3 773 433 -3 713 866 -3 713 865 -3 713 865

Eläkekulut -3 011 867 -2 941 465 -3 064 366 -3 064 365 -3 064 365


Palvelujen ostot -25 403 132 -22 826 679 -21 324 878 -21 324 878 -21 324 878

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 289 844 -1 397 960 -1 440 790 -1 440 790 -1 440 790

Avustukset -2 351 710 -2 196 810 -1 866 660 -1 866 660 -1 866 660

Muut toimintakulut -986 663 -1 124 814 -1 040 405 -1 040 405 -1 040 405

Sisäiset kulut -833 985 -946 634 -924 715 -924 715 -924 715

Toimintakate -40 923 710 -39 108 581 -38 261 731 -38 261 730 -38 261 730




Vuosikate -40 923 771 -39 108 581 -38 261 731 -38 261 730 -38 261 730



Tilikauden tulos -41 049 787 -39 273 640 -38 414 466 -38 397 204 -38 306 047

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Päämäärä Kiireettömään hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa

Talousarviovuoden tavoitteet

Kiireettömään hoitoon pääsee keskimäärin 3 viikon

sisällä

Arviointikriteerit T3 aika

Vastuuhenkilö Perusturvajohtaja, johtava lääkäri, johtava hoitaja

Päämäärä Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät


Varmistaa riittävä osaavien työntekijöiden määrä

terveyskeskuksessa sekä huolehtia heidän

työhyvinvoinnistaan ja riittävästä jatko-

koulutuksestaan

Arviointikriteerit Työhyvinvointikyselyn tulokset edellisvuotta

26

paremmat

Lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutuminen

ammattiryhmittäin vähintään minimi-vaatimusten

mukaan.


Päämäärä Terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan toimintojen

optimoinnin mukainen hoitopaikkarakenne


Terveyskeskussairaalan potilasvirtauksen optimointi

Arviointikriteerit Erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei tule

Terveyskeskussairaalan kuormitusprosentti keskimäärin

80%.


Päämäärä Hoitohenkilökunnan liikkuvuuden tukeminen

terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan välillä


Tarvittavaa liikkuvuutta lisätään edelleen vuonna 2017

Arviointikriteerit Hoitohenkilökunnan liikkuvuutta tukevan mekanismin

luominen terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan välille


Päämäärä



Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Kylillä olevien asumiseen liittyvien palveluiden

vahvistaminen (kotipalvelu, päivätoiminta)

Talousarviovuoden tavoite Henkilökunnan sitoutumista vahvistetaan

Hankitaan kotipalvelun optimointiohjelman laajennus

toiminnan tuottavuutta parantamaan.

Tuetaan vanhukset asumista omissa kodeissaan

riittävien palveluiden turvin mahdollisimman pitkään

tai tarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa.

Satasoten aktiivinen valmistelu yhteistyössä muiden

kuntien kanssa

Perheneuvonnan palveluiden kehittäminen oman

kunnan tarpeisiin osana perhekeskuskokonaisuutta.

Perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja

tarpeenmukaisesti.

Arviointikriteeri /mittari 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 – 92 % asuu

kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen

arvioinnin perusteella myönnettyjen

tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

turvin

Lastensuojelun avohuollon ostopalvelukustannusten ja

avohuollon asiakasmäärän pieneneminen.

Vastuuhenkilö Perustuvajohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, johtava

sosiaalityöntekijä


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Lisätään yhteistyötä yritysten ja muiden

vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten kanssa

27



Vastuuhenkilö Perusturvajohtaja


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Kylien palveluvarustus



Vastuuhenkilö Perusturvajohtaja

Perusturvalautakunnan keskeisenä tehtävänä on sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Perusturvalautakunta vastaa lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisestä

laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Perusturvalautakunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten

turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmia.

Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä on kuntalaisten tarpeet ja palveluiden sekä hoitomuotojen

vaikuttavuus.

Henkilöstöä on henkilötyövuosina laskettuna 276,65 henkilötyövuotta. Tilapäisen henkilöstön

palkkaukseen on lisäksi varattu 2,0 milj. euroa noin 65 henkilötyövuoden verran.

Perusturvapalvelut hallinto

Perusturvalautakunnan hallinnon keskeisenä tavoitteena on toiminnan johtaminen siten, että

palvelutarpeisiin reagoidaan oikea-aikaisesti ja optimaalisilla menetelmillä. Keskeistä on onnistua

ongelmien ennaltaehkäisyssä ja palvelujen kohdistamisessa riittävän varhaiseen vaiheeseen, jolloin

keinovalikoima on suurempi, ennuste on parempi ja ihmisillä itsellään on voimavaroja tilanteen

parantamiseen. Perusturvan tulosalue tarvitsee onnistuneeseen lopputulokseen pääsemisessä

runsaasti toimintasektorin ylittävää yhteistyötä, kunnan koko hyvinvointipalvelujärjestelmän tukea ja

yhteistyötä myös seutukunnallisesti ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Terveyskeskus

Terveyspalveluiden perustehtävänä on edistää euralaisten terveyttä ja järjestää tarpeellinen

perusterveydenhoito. Terveyskeskus tarjoaa terveysneuvontaa sekä yksilö-, että ryhmämuodossa

myös työikäisille ja ikääntyneille.

Euran terveyskeskus tarjoaa kuntalaisille perustason terveydenhoito- ja sairaanhoitopalveluita.

Terveyskeskussairaalassa hoidetaan akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita ja annetaan pidempiaikaista

kuntoutusta sitä tarvitseville henkilöille. Terveyskeskus tekee laajaa yhteistyötä perusturvan muiden

vastuualueiden kanssa euralaisten peruspalveluiden toteuttamiseksi lainsäädännön edellyttämällä

tavalla.

Hammashuolto palaa kunnan itse järjestämäksi toiminnaksi ostopalveluvuosien jälkeen.

Terveyskeskuksen työterveyshuolto ei lainsäädäntömuutosten vuoksi enää vuonna 2017 myy

työterveyshuoltosopimukseen liittyvää sairaanhoitopalvelua ulkopuolisille yrityksille ja yrittäjille.

Lakisääteistä ennalta ehkäisevää työterveyshuoltopalvelua myydään edelleen kaikille halukkaille.

28

Terveydenhuollon palvelujen suoritekustannukset (brutto ja netto)

EURAN TERVEYSKESKUS €/suorite (brutto) €/suorite (netto)

Keskimääräiset suoritekustannukset TP 2014 TP 2015 TAE 2017 TP 2014

TP 2015 TAE 2017

Terveyskeskussairaala Vuodeosasto (€/vrk) 239 276 287 217 250 270 Kotisairaala 86 96 100 81 88 95

Lääkärin vastaanotto Lääkärin vastaanotto 110 118 113 96 106 104 Hoitajan vastaanotto 50 55 56 45 51 52

Terveysneuvonta Lääkärin vastaanotto 110 118 113 96 106 104 Hoitajan vastaanotto 63 69 81 62 69 81

Työterveyshuolto Lääkärin vastaanotto 110 118 113 Hoitajan vastaanotto 46 57 60

Muut palvelut Hammashuolto 133 141 147 109 118 122 Mielenterveystyö 117 93 121 117 93 121 Fysioterapia 41 42 39 39 39 36 Jalkaterapia 39 39 30 30 Toimintaterapia 61 61 61 61 Laboratorio (€/tutkimus) 6 5 6 5 5 6 Röntgen (€/tutkimus) 76 61 66 72 59 66

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä.

Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnan lisäämiseksi ja oman palvelutuotannon

vaikuttavuuden parantamiseksi jatketaan myös vuoden 2017 aikana aktiivisesti kunnan ja

sairaanhoitopiirin välistä yhteistyötä.

Sairaanhoitopiirin palveluista ensisijaisesti psykiatrian, sosiaalipalvelujen ja päivystyspalvelujen

käyttöön voidaan vaikuttaa omaa palvelutuotantoa kehittämällä. Lisäksi terveyskeskuksen

vastaanottotoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista saada haltuun kansansairauksien hoitoa

siten, että erikoissairaanhoitoa vaativat käynnit sairaaloissa vähenevät. Myös monisairaiden

vanhusten geriatriseen hoitoon panostaminen ja laadukas kotihoito vähentää erikoissairaanhoidon

tarvetta.

29

Ikäkeskuksen ja toimintakeskuksen palvelut

Vanhustenhuollon tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman

pitkään. Palvelutuotanto pyritään järjestämään tätä toimintaa tukevaksi. Palvelutuotannossa otetaan

huomioon sekä taloudelliset että laadulliset näkökulmat.

Vuoden 2016 aikana on tavoitteena ottaa käyttöön älylukkojärjestelmä kaikille säännöllisen

kotihoidon asiakkaille. Kotihoidossa on työskennellyt määräaikaisena kolme hoitajaa. Esitetään

kolmen hoitajan toimen perustamista kotihoitoon vuonna 2017.

Päivätoiminnan järjestämistä kotona asumista tukevana palveluna jatketaan antamalla palvelua eri

puolilla Euraa kysynnän mukaan. Tällä hetkellä toimintaa järjestetään Osmanrinteen

päiväkeskuksessa ja kiertävänä toimintana Kiukaisissa, Paneliassa ja Honkilahdella. Kiertävää

päiväkeskustoimintaa on järjestetty määräaikaisen työntekijän toimesta Esitetään kiertävän

päivätoiminnan ohjaajan toimen perustamista 1.1.2017 alkaen, koska nykyinen toimintamalli on

todettu kustannustehokkaaksi.

Perhehoito jatkaa ikäihmisen kotona asumista. Perhehoidon paikkamäärää kasvatetaan edelleen

noin 20 paikkaan. Vastaavasti kustannuksiltaan kalliimpaa tehostettua palveluasumista vähennetään

ostopalveluista.

Vanhainkoti Osmanrinne muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Muutoksen myötä

asiakasmaksut laskutetaan palveluasumisen maksuina.

Vammaishuollon tavoitteena on tuottaa mahdollisimman kattavat ja laadukkaat palvelut

vammaisille joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Lisäksi tuetaan vammaisten

omatoimisuutta ja selviytymistä avohuollossa.

Sosiaalipalveluiden suoritekustannukset (brutto ja netto)

EURAN KUNNAN SOSIAALIPALVELUT €/suorite (brutto) €/suorite (netto)

Keskimääräiset suoritekustannukset

TP

2014

TP

2015

TAE

2017

TP

2014

TP

2015

TAE

2017

KOTIHOITO (€/käynti)

Kotipalvelu 25 21 20 22 18 16

Kotisairaanhoito 39 44 44 35 44 44

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN JA

LYHYTAIKAINEN HOIVA (€/vrk)

Laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen

Osmanrinne 155 176 145 120 141 125

Tolppamäki 124 120 126 103 99 107

Rantala 120 103 103 100 80 95

Suvanto 103 104 105 85 86 85

Viljavainio 95 96 103 76 77 83

Muut hoivapalvelut

Päiväkeskus / Osmanrinne (€/käynti) 65 52 56 53 39 43

Perhehoito 95 82 62 61 50 36

Omaishoito 15 20 21 14 19 21

VAMMAISPALVELUT

Asumispalvelut (€/vrk)

Joenpesä 63 65 61 52 55 49

30

Tuulenpesä 140 126 125 130 116 114

Autistinen yksikkö 255 245

Niittylä 123 116 111 108

Toimintakeskus (€/käyttöpäivä)

Työtoiminta 68 87 71 60 80 63

Päivätoiminta 78 98 81 73 92 76

Avotyö 31 36 35 23 28 25

Pajurannan päivätoiminta

Ryhmäkäynnit (€/osallistuja) 38 32 30 38 31 29

Yksilökäynnit (€/käynti) 74 77 70 74 76 67

Perhekeskus

Sosiaalityön tehtävänä on kuntalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaalityön palvelut ja

etuudet ovat lakisääteisiä ja viimesijaisia, joihin asiakkailla on pääasiassa subjektiivinen oikeus.

Sosiaalityön vastuualue vastaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, sosiaalihuoltolain mukaisten

palveluiden, aikuissosiaalityön ja lastenvalvojan sekä perheneuvonnan tehtävien hoitamisesta.

Viimesijaisten sosiaalityön palvelujen tarve heijastaa kunnan varhaisen tuen, ehkäisevien ja

ensisijaisten peruspalveluiden toimivuutta ja saatavuutta sekä kunnassamme vallitsevaa työllisyys-

ym. tilannetta.

31

SIVISTYSPALVELUT PALVELUALUE

400 SIVISTYSPALVELUT

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 1 449 400 1 131 376 1 232 876 1 232 876 1 232 876

Myyntituotot 424 014 318 320 354 820 354 820 354 820

Maksutuotot 642 714 635 000 689 900 689 900 689 900




Toimintakulut -20 732 799 -20 486 128 -22 424 787 -22 424 779 -22 424 779




Eläkekulut -2 252 885 -2 113 702 -2 064 709 -2 064 709 -2 064 709




Avustukset -1 062 214 -1 020 500 -2 262 700 -2 262 700 -2 262 700

Muut toimintakulut -2 653 170 -2 546 944 -3 171 785 -3 171 785 -3 171 785

Sisäiset kulut -2 492 199 -2 403 304 -2 867 651 -2 867 651 -2 867 651

Toimintakate -19 283 399 -19 354 752 -21 191 911 -21 191 903 -21 191 903




Vuosikate -19 283 514 -19 354 752 -21 191 911 -21 191 903 -21 191 903





Päämäärä Sivistyspalveluiden (uuden palvelualueen)

kehittäminen


Talousarviovuoden tavoite Kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä kulttuuri- ja

vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen sivistys-

palveluiksi hyvässä yhteistyössä ja asiakkaan roolia

vahvistaen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä

ja tuottamisessa.

Arviointikriteeri /mittari Työhyvinvointikyselyn tulokset

Kehityskeskustelut

Asiakaspalaute

Vastuuhenkilö Sivistystoimenjohtaja, vastuualuepäälliköt

32

Päämäärä Henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja hyvän

johtamisen avulla mahdollistetaan tavoitteiden

saavuttaminen

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Työhyvinvointikyselyn tulokset pysyvät vähintään

vuoden 2015 tasolla.

Henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan

tarve- ja asiakaslähtöisesti.

Esimiesten koulutus

Talousarviovuoden tavoite Kunnan kaikkien esimiesten koulutus jatkuu vielä

kevätkaudella 2017.

Kehityskeskustelujen kehittäminen ja käyminen

kaikkien työntekijöiden kanssa.

Pätevän henkilöstön rekrytointi lähtevien tilalle.

Arviointikriteeri /mittari Työhyvinvointikysely

Koettu henkilöstön ammattitaito asiakastyytyväi-

syysmittauksessa ja muilla nopeilla arvioinneilla.

Kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys, osuus

kasvaa

Vastuuhenkilö Sivistystoimenjohtaja, vastuualueiden päälliköt,

esimiehet


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Yksityisten palveluiden käytön mahdollistaminen

esimerkiksi palvelusetelin käyttöönotolla

Talousarviovuoden tavoite Palvelusetelin käyttöönotto kunnassa ja tätä kautta

myös varhaiskasvatuspalveluissa

Arviointikriteeri /mittari Palvelusetelijärjestelmä hyväksytty käyttöön-

otettavaksi

Päiväkotihoidon palvelusetelin sääntökirja

hyväksytty

käyttöönotettavaksi.

Vastuuhenkilö Hallinto- ja talouspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Varhaiskasvatuspalvelujen palvelurakenteen ja

organisoitumisen kehittäminen. Korkeatasoisen

perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen

uusien opetussuunnitelmien mukaisesti.

Talousarviovuoden tavoite Varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittäminen

-valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien

perusteiden mukaan laaditaan Euran kunnan

varhaiskasvatussuunnitelma

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien

kehittäminen: kulttuurikasvatussuunnitelman

valmistuminen monialaisena yhteistyönä,

digitalispatio -hanke

Arviointikriteeri /mittari Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on

hyväksytty käyttöönotettavaksi 1.8.2017 alkaen.

Kulttuurikasvatussuunnitelma on hyväksytty

käyttöönotettavaksi 1.8.2017 alkaen.

Digitalisaitio-hanke etenee: 4., 7., ja lukion 1. luokan

oppilaille hankitaan laitteet 1.8.2017 alkaen,

opettajien laitteet hankitaan keväällä 2017, opettajille

järjestetään koulutusta vuonna 2017. Verkottaminen

on edennyt suunnitelman mukaisesti syksyyn 2017

33

mennessä.


hallinto- ja talouspäällikkö


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Talousarviovuoden tavoite Kuntalaisten osallisuuden ja

vaikuttamismahdollisuuksien suunnitelman

laatiminen yhteistyössä sidosryhmien ja neuvostojen

kanssa.

Perustetaan nuorisovaltuusto tulevan valtuustokauden

alusta alkaen.

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden ja

vaikuttamisen lisääminen.

Arviointikriteeri /mittari Kyselyt

Tilaisuuksien määrä

Suunnitelma

Nuorisovaltuusto on perustettu 1.6.2017 alkaen

Nuorten tiedotus- ja neuvontatoimintapiste

perustetaan vuoden 2017 aikana.

Vastuuhenkilö Sivistystoimenjohtaja, vastuualueiden päälliköt


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen

laadukkaasti, mutta siten, että euroa/lapsi-kehitys on

koko suunnittelukaudella pienempi kuin edellisten

vuosien kustannusten kehitys

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti:

-kuntalaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen

omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan

-riskiryhmissä olevien löytäminen

- palveluketjun toimivuus: Laatu- ja

kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen

Talousarviovuoden tavoite Kuntalaisten aktivointi yhdistysten, yrittäjien ja

oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarpeisiin

perustuvilla palveluilla ja vetovoimaisilla

tapahtumilla.

Ennaltaehkäisevä, etsivä ja hyvin kohdennettu

työtapa osana kaikkea suunnittelua ja toimintaa

(oppilashuoltopalveluiden tavoitteet,

nuorisopalveluiden tavoitteet, yhteistyön

tiivistäminen perusturvapalveluiden kanssa

oppilashuoltopalveluiden suhteen.

Arviointikriteeri /mittari Tapahtumien ja toimintojen määrä

Asiakaspalautteet

Käyttöasteet

Yleisavustukset


hallinto- ja talouspäällikkö

Sivistyspalveluiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sivistyspalvelut jakaantuu seuraaviin vastuualueisiin: varhaiskasvatus, perusopetus, koulutus ja

ohjaus ja hyvinvointipalvelut. Euran kunnan 1.9.2016 voimaan tulleen kuntastrategian pohjalta

34

muodostettu uusi palveluorganisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2017. Lautakunnat yhdistynevät

kuntavaalien jälkeen 1.6.2017 alkaen. Vuoden 2017 yhtenä tavoitteena on uuden tulosalueen

toiminnan kehittäminen niin palveluiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Työhyvinvointiin,

työssä jaksamiseen ja hyvään johtamiseen kiinnitetään vuonna 2017 erityistä huomiota.

Marraskuussa 2016 aloitettu esimiehille suunnattu koko kunnan esimiehiä koskeva koulutus jatkuu

vielä kevätlukukaudella 2017. Sivistyspalvelut osallistuu Satakunnan kuntien yhteiseen Osaava-

hankkeeseen (henkilöstön seudullinen koulutushanke) vuonna 2017.

Sivistyspalveluiden vakinaisen henkilöstötyövuosien määrä on talousarviossa 243,65. Tilapäisen ja

määräaikaisen henkilöstön palkkaukseen on varattu 1.137.378 €. Henkilötyövuosina 34,08.

Sivistyspalvelutoimisto

Sivistyspalvelutoimiston perustehtävänä on toimia lasten ja nuorten sekä sivistyksen, osallisuuden

ja vapaa-ajanpalveluiden yhteisenä esikuntana. Sivistyspalvelutoimisto hoitaa vastuualueiden

suunnittelu-, tilastointi-, talous- ja hallintopalvelutehtäviä. Lisäksi sivistyspalvelutoimisto huolehtii

tulosalueen asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja kuntatason arvioinnista. Sivistyspalvelutoimiston

tehtävänä on myös hoitaa tulosalueen kehittämis- ja hallintotehtäviä ja –prosesseja sekä tulosalueen

luottamuselinten valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen pääpaino on seutulippuliikenteessä sekä kunnan sisäisessä asiointiliikenteessä.

Uutena kustannuseränä joukkoliikenteessä vuonna 2017 on reittipohjaisen joukkoliikenteen

hankinta Rauma-Eura-Säkylä alueelle. Hankinta toteutetaan yhteistyössä Rauman kaupungin,

Säkylän kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hankinnan kustannus Euralle

vuonna 2017 on noin 15 000 euroa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on vuonna 2017 ja suunnittelukaudella tarjota palveluita

lapsille ja perheille monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on, että järjestämisen

euroa/lapsi-kehitys on koko suunnittelukaudella pienempi kuin edellisten vuosien kustannustason

kehitys. Taloudellisuuteen päästään kiinnittämällä huomiota palvelurakenteeseen ja palveluiden

tuottavuuteen. Väestöennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä tulee kunnassa

vähenemään lähivuosien aikana jonkin verran. Euran vuotuinen syntyvyys on ollut viimeisen viiden

vuoden aikana keskimäärin 117 lasta. Vuonna 2015 syntyi 99 lasta. Ikäluokkien vaihtelu on

kuitenkin suurta ja hoitoon tulevien lasten prosenttiosuus ikäluokasta vaihtelee vuosittain.

Kunnanhallituksen 1.2.2016/42§ hyväksymän talouden tasapainotusohjelman 2016 mukaan

varhaiskasvatuspalvelujen osalta annettiin tehtäväksi varhaiskasvatuspalvelujen rakenteen

kehittäminen. Suunnitelma varhaiskasvatuspalveluiden palvelurakenteen ja organisoitumisen

kehittämiseksi valmistuu vuoden 2016 aikana. Tämän suunnitelman pohjalta jatketaan

varhaiskasvatuksen palvelurakenteen ja organisoitumisen suunnittelua vuonna 2017.

Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa 0-6 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen monipuolisia ja

laadukkaista varhaiskasvatuspalveluita: päivähoitoa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa,

esiopetusta ja avointa päiväkotitoimintaa sekä kunnallisesti että yksityisesti toteutettuna. Lisäksi

perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidontuella. Subjektiivinen päivähoito-oikeuden

35

muutos tuli voimaan vuonna 2016. Euran kunta ei rajoittanut varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin

viikossa, mikäli jompikumpi lasten vanhemmista on kotona eikä lapsella ole erityistä tarvetta

varhaiskasvatukseen. Yli kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmien mitoitusta muutettiin vuonna

2016 siten, että otettiin käyttöön kahdeksan lapsen ja yhden työntekijän suhde, mikäli päiväkodin

fyysiset tilat antavat siihen mahdollisuuden.

Esiopetuksen uusien perusteiden mukaisesti laadittu esiopetussuunnitelma otettiin Eurassa käyttöön

1.8.2016. Uuden opetussuunnitelman vaatimukset tulee ottaa huomioon kehitettäessä Euran

kunnan esiopetusta.

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuvat lokakuussa 2016.

Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan laaditut paikalliset

varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017.

Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmässä halutaan edelleen säilyttää avoin toiminta. Avoimen

toiminnan kehittämisellä ja monipuolistamisella voidaan tulevaisuudessa toivottavasti myös vastata

vanhempien epäsäännölliseen, lyhytaikaiseen ja tilapäiseen päivähoidon tarpeeseen. Eurassa on

poikkeuksellisen paljon lapsia kotihoidon tuen piirissä. Näillä perheillä on mahdollisuus käyttää

avoimen päiväkodin joustavia ja myös taloudellisia palveluja.

Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa avoimen päiväkotitoiminnan kehittämisen ohella,

luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin

kokonaisuuksiin, mikäli se on tarkoituksenmukaista kunnan eri alueet huomioiden.

Sähköinen lasten tuloja lähtöaikojen kirjaaminen toteutuu kaikissa päiväkodeissa sekä

perhepäivähoidossa. Elokuusta 2016 alkaen siirryttiin koko varhaiskasvatuksessa

hoitoaikaperusteiseen laskutukseen. Vuoden 2017 aikana varaudutaan päiväkodeissa henkilökunnan

työaikojen sähköiseen kirjaamiseen ja sen myötä työaikatietojen suoraan siirtoon Titania-työvuoro-

ohjelmaan. Tiedon siirtyminen tapahtuu matkapuhelinten avulla.

Eurassa on tällä hetkellä (20.09.2016) kuusi kunnallista päiväkotia, yksi ryhmäperhepäiväkoti, 29

kotona työtä tekevää perhepäivähoitajaa, yksi kolmiperhepäivähoitaja sekä yksi kiertävä

perhepäivähoitaja. Lisäksi kunnalla on sopimus yksityisen päiväkoti Kulkusen kanssa

kevätlukukauden 2017 osalta 17 esiopetuspaikan sekä 15 lapsen osapäivähoidosta esiopetuksen

lisäksi. Vuoden 2016 syksyllä otettiin käyttöön päivähoidon sähköinen haku ja suunnitelmissa on

siirtyä vuoden 2017 aikana niin sanotun jatkuvan päivähoitohaun- malliin.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi Euran kasvatus- ja opetuspalvelut. Toimintaa toteutetaan

sekä kunnan omana palveluna että ostopalveluna (seurakunta) koulujen tiloissa. Euran seurakunnan

kanssa on sopimus tehty kevätlukukauden 2017 osalta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään vuonna 2016 aamu- ja iltapäivätoimintana Kauttuan ja

Kirkonkylän koulujen yhteydessä olevissa toimipisteissä sekä iltapäivätoimintana Kiukaisten ja

Panelian koulujen yhteydessä olevissa toimipisteissä.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien

vuosiluokkien erityisen tuen piirissä oleville oppilaille.

36

Perusopetus

Perusopetuspalvelut tarjoaa lapsille ja nuorille opetussuunnitelman mukaista perusopetusta

vuosiluokilla 1-9. Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä perusopetusta kunnassa asuville

perusopetusikäisille lapsille. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden

kokonaispersoonallisuutta kasvattamalla ja opettamalla heitä yhteiskunnan perusopetukselle

asettamien tavoitteiden mukaan. Lakisääteiset, riittävät resurssit opetukseen ja oppilashuoltoon

antavat koko ikäluokalle tasa-arvoisen mahdollisuuden näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Merkittäviä painopistealueita perusopetuksen vastuualueella ovat 1.8.2016 voimaan astuneen

perusopetuksen opetussuunnitelman uudistukseen liittyvät jatkosuunnitelmat, digitalisaatio ja

hyvinvointi.

Opetussuunnitelman uudistamisessa vuonna 2017 keskeisiä ovat:

arvioinnin kehittäminen ja monipuolistuminen

kulttuurikasvatussuunnitelman valmistuminen osaksi Euran kunnan perusopetussuunnitelmaa

Digitalisaatio:

Eurassa osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin hankkeisiin (esimerkiksi digitutor-hanke

haku)

vuoden 2017 aikana hankitaan sähköisiä välineitä vuosiluokille 4. ja 7. sekä opettajille

opettajien pedagogista osaamista kehitetään koulutuksen avulla

koulutuksen tietoja viestintästrategia päivitetään vuonna 2017

Hyvinvointi:

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteena on edistää koko yhteisön hyvinvointia

Liikunnan lisääminen esimerkiksi ”Liikkuva koulu”-hankkeen myötä

Yhteistyön kehittäminen oppilashuollon ja perusturvapalveluiden kesken

Kiukaisten yhteiskoulu lakkautetaan 31.7.2017. Opetustoiminta siirtyy 1.8.2017 alkaen Euran

yhteiskouluun.

Koulutus ja ohjaus

Koulutuksen ja ohjauksen vastuualue huolehtii oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja

ohjauspalveluista. Vastuualue vastaa lukiokoulutuksesta, toisen asteen koulutusyhteistyöstä sekä

kansalaisopistosta/aikuiskoulutuksesta.

Kansalaisopiston toiminta jatkuu entisellään ainakin kevätlukukauden 2017, mutta

tarkoituksenmukaista on selvittää mahdollisuus yhteistyöhön tai muihin mahdollisiin tapoihin

järjestää kuntalaisille elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja

aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.

Lukiokoulutus

Lukion tehtävänä on antaa monipuolista yleissivistystä ja mahdollisimman hyvä pohjakoulutus

jatko-opinnoille. Opiskelijamäärä pyritään nostamaan 170 opiskelijaan. Tämä edellyttää, että miltei

37

kaikki euralaiset lukiolaiset hakeutuvat Euran lukioon ja myös muista kunnista hakeudutaan Euran

lukioon.

Lukiolaki velvoittaa, että koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien

lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Euran lukio

jatkaa yhteistyötä lähiseudun lukioiden kanssa mm. yhteisten kurssien järjestämiseksi.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen syksyllä 2016 lukion aloittaneella

ikäluokalla. Lukuvuoden 2017-2018 alussa uusi opetussuunnitelma on voimassa jo kahdella

ikäluokalla ja vuoden 2018 syksyllä kaikilla kolmevuotista lukiotutkintoa suorittavilla.

Uuden opetussuunnitelman myötä tietoja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja opiskelussa

lisääntyy. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat asteittain kokonaan sähköisiksi kevääseen 2019

mennessä. Nämä muutokset edellyttävät koululta investointeja tietotekniikkaan.

Kansalaisopisto

Euran kansalaisopiston tehtävänä on tukea erityisesti paikallisen aikuisväestön ja ympäröivän

yhteiskunnan kehittymistä edistämällä elinikäistä oppimista, itsensä monipuolista kehittämistä,

yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta. Opetusta annetaan jossain määrin myös

lapsille.

Rehtorin tehtävät hoitaa ainakin kevätlukukauden 2017 kasvatus- ja opetuspalveluiden hallinto- ja

talouspäällikkö oman toimensa ohella. Euran kansalaisopisto toimii hajautetusti koko kunnan

alueella. Kurssitoimintaa järjestetään noin 20 eri toimipisteessä. Yhteistyötä pyritään kehittämään

myös maakunnallisesti. Yhteistyö muodostuu yhteisistä kursseista sekä maakunnallisista

opettajakoulutuksista.

Euran kansalaisopiston opetustuntimääräksi ja valtionosuusperusteeksi on vahvistettu 4582 tuntia

vuodelle 2016. Vuoden 2017 valtionosuusperusteinen tuntimäärä saataneen opetushallituksesta

loppuvuodesta, se tullee olemaan samaa suuruusluokkaa.

Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalveluiden vastuualue tuottaa palveluita, jotka tähtäävät osallistumisen, harrastamisen

sekä liikunnan ja kulttuurin edistämiseen Eurassa. Vastuualue huolehtii kulttuuri- ja

tapahtumapalveluiden osalta kirjasto- ja tietopalveluista sekä liikunta- ja harrastuspalveluista.

Vastuualue koordinoi ja ohjaa osallistumisen kehittämistä (neuvostot, kansalaiskuuleminen,

lähidemokratia) 1.6.2017 alkaen.

Lisäksi vastuualue vastaa oppilashuollollisten palveluiden antamisesta koulukuraattori- ja

koulupsykologipalveluiden osalta sekä nuorisopalveluista. Nuorisolaki koskee alle 29-vuotiaita.

Oppilashuollolliset tukipalvelut

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen

terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä

lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu

38

oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisessa koulutuksessa annetuissa laissa tarkoitettu

opiskelijahuolto.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana

yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Euran oppilashuollon palveluissa on kaksi koulupsykologia ja kaksi koulukuraattoria (joista toinen

on vastaava koulukuraattori.

Nuorisopalvelut

Nuorisopalvelujen tavoitteena on edistää nuorten kasvua ja itsenäistymistä, nuorten sosiaalista

vahvistamista, parantaa nuorten kasvu- ja elinolosuhteita sekä edesauttaa nuorisotakuun

toteutumista. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu,

yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä

ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä

yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Nuorisotakuuta toteutetaan järjestämällä etsivää nuorisotyötä sekä nuorten työpajatoimintaa.

Painopistealueena on kouluyhteistyön ja nuorisotalotoiminnan kehittäminen. Yhteisenä tavoitteena

on yhdessä moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen, laadukkaat nuorisopalvelut, nuorten

syrjäytymisen ehkäiseminen sekä nuorisotakuun toteutuminen.

Nuorisopalveluissa on kaksi nuoriso-ohjaajan toimea, joista toinen on täyttämättä. Vuoden 2017

talousarvion yhteydessä varataan palkkamenot toimen täyttämistä varten. Määräraha on varattu

talousarvioon. Etsivän nuorisotyöntekijän ja yksilövalmentajan määräaikaiset toimet muutetaan

toistaiseksi voimassa oleviksi työsuhteiksi. Sekä etsivän nuorisotyöntekijän että yksilövalmentajan

palkkakustannuksiin saadaan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus. Tehtävien

vakinaistaminen ei vaikuta rahoituksen saantiin jatkossa.

Nuorisopalvelut järjestää lasten ja nuorten toimintaa itsenäisesti sekä yhteistyössä kunnan eri

hallintokuntien, seurakunnan nuorisotyön, naapurikuntien nuorisotoimien sekä alueen

nuorisojärjestöjen kanssa. Kaikki toiminta perustuu terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden,

sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen kasvuympäristön tukemiseen. Osa toiminnasta

edellyttää ulkopuolista rahoitusta.

Perusnuorisotyön lähtökohtana on järjestää lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa ja sitä kautta

ennaltaehkäistä lasten ja nuorten ongelmia ja syrjäytymistä. Talotyötä kohdennetaan tarkemmin eri

ikäryhmille ja toiminnan sisältöä monipuolistetaan. Hinnerjoen talotoiminta jatkaa

vapaaehtoisvoimin. Samoin Kiukaisten nuorisotilan toimintaa yritetään käynnistää

vapaaehtoisvoimin. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään. Vuonna 2017 valitaan

nuorisovaltuusto. Nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluiden sekä verkkonuorisotyön kehittäminen

aloitetaan.

Osallistutaan mahdollisiin seutukunnallisiin hankkeisiin. Nuokkariauto -toiminnan aloittamiseen

(nuokkari-auto ja hanketyöntekijän palkkaaminen) on haettu Pyhäjärviseudun Leader- tukea.

Hanketyöntekijän palkkakuluista tulee 30 % kattaa kunnan rahoituksella. Varaudutaan vuonna 2017

edellä mainittuun palkkakuluun.

39

Nuorisotakuu

Nuorten työpajatoimintaa jatketaan. Toimintaan on saatu valtionavustusta Opetus- ja

kulttuuriministeriöltä 30.000 € ajalle 1.9.2016-31.8.2017. Avustuksella katetaan yksilövalmentajan

palkkamenot. Kunnan omarahoitusosuudella katetaan työvalmentajan palkkamenot sekä

valmentajien ja nuorten koulutuskulut, leasingkulut, vuokrakulut, polttoainekustannukset,

kalustokulut, toimintaan kuuluvan arjenhallinnan opetteluun liittyvät kulut sekä muut kulut.

Avustusta tullaan hakemaan myös seuraavalle toimikaudelle. Toimintaa laajennetaan aloittamalla

starttivalmennustoiminta.

Etsivä nuorisotyö

Etsivää nuorisotyötä jatketaan. Toimintaan on saatu valtionavustusta 28.500 € ajalle 1.9.2016-

31.8.2017. Avustuksella katetaan osa yhden etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluista.

Omavastuuosuudeksi jää loput palkkakulut, työntekijän matkakulut sekä muut toiminnasta

aiheutuvat kulut. Etsivä nuorisotyöntekijä vastaa myös kunnan varusmiehille suunnatusta TimeOut-

toiminnasta.

Sekä nuorten työpajan että etsivän nuorisotyön osalta käytössä on nettobudjetti.

Liikuntapalvelut

Liikunnan edistäminen on osa kuntalaisten laajempaa terveyden edistämistä. Säännöllinen liikunta

on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys kaikissa elämänvaiheissa. Liikuntapalveluiden

ydintehtävänä on liikuntapalveluiden järjestäminen, jonka pohjalta rakentuvat liikuntatoimen

palvelut: liikunnan ohjauspalvelut, sisäliikuntapalvelut ja ulkoliikuntapalvelut. Erilaisten

kansalaistoimijoiden, kuten liikunta- ja urheiluseurojen, eläkeläisjärjestöjen sekä vammais- ja

kansanterveysjärjestöjen merkitys osana palveluverkostoa liikunnan edistäjinä ja palveluntarjoajina

on keskeinen.

Liikuntapalveluiden keskeisiä tavoitteita vuonna 2017 ovat lasten, nuorten ja perheiden sekä

erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden liikunnan edistäminen, ikääntyneiden liikuntaedellytysten

turvaaminen sekä terveyttä edistävä liikunta

Palveluiden ostot

Liikuntapalvelut ostaa liikunnanohjaustunteja pääsääntöisesti Euran uima- ja urheiluhalli Oy:ltä.

Joitakin erityisiä liikunnanohjauksia ostetaan myös yksityisiltä liikuntapalveluiden tarjoajilta.

Joitakin liikunta-alueiden hoitoon liittyviä palveluja ostetaan yksityisiltä, urheiluseuroilta (mm.

laduntekoa) ja yrityksiltä (mm. kentänhoitoon liittyviä erikoispalveluja).

Järjestettävä toiminta

Liikuntapalvelut järjestää monimuotoista liikuntatoimintaa.

Lapsille ja nuorille järjestetään tapahtumia, uimakouluja, liikuntaleiri ja koulujen kanssa

yhteistyössä koululiikuntakilpailuja ja -tapahtumia.

40

Aikuisväelle järjestetään säännöllisiä kuntoliikuntaryhmiä (vesijumpparyhmiä, kuntosaliryhmiä,

muita liikuntaryhmiä yms.) ja kuntotapahtumia (Haastepyöräily, kunto-ottelu jne.).

Lisäksi järjestetään km-kisoja sekä yhteistyössä urheiluseurojen ja Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n

kanssa monenlaista liikuntatoimintaa.

Koulujen liikuntasalien maksullisuus

Liikuntasalit ovat aikuiskäyttäjäryhmille maksullisia. Yhdistysten ohjatut nuorisoryhmät (75%

käyttäjistä alle 18 v), eläkeläisryhmät ja erityisryhmät ovat maksuttomia. Vuoden 2017 aikana on

liikuntasalivuokrista saatava tulo arviolta 9.000 euroa.

Euran uima- ja urheiluhalli Oy

Liikuntatoimenjohtaja toimii Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n toimitusjohtajana.

Euran kunnan tuki 1.174.000 euroa Euran urheilutaloa hallinnoivalle Euran uima- ja urheiluhalli

Oy:lle on sidottu urheilutalon perusparannus- ja laajennushankkeen toteutusta varten otettujen

lainojen (3 kpl) hoitokuluihin 657.000 euroa ja halliyhtiön kunnalta otetun lainan takaisin maksuun

185.000 euroa. Lisäksi halliyhtiön toimintaa tuetaan 332.000 euron toiminta-avustuksella.

Urheilutalotilojen käyttöaste on hyvä. Halliyhtiö panostaa käyttöasteen nostamiseksi entisestään.

Halliyhtiön hallitus tarkastelee uimahallin ja muiden liikuntatilojen taksoitusta vuosittain.

Kirjasto- ja tietopalvelut

Uusi kirjastolaki tulee voimaan 1.1.2017. Toistaiseksi voimassa olevan lain mukaan

kirjastolaitoksen tehtävänä on tarjota ja tuottaa ajantasaisia ja laadukkaita palveluja, edistää

kaikkien asiakkaidensa yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen

harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä

kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Kirjaston käyttö lisää hyvinvointia, sivistystä ja sosiaalista tasa-arvoa. Erityistehtävänä on kirjaston

kehittäminen kunnan tietopalvelukeskuksena e-aineistojen ja mobiililaitteiden kehittyminen

huomioiden.

Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Satakirjastot, sivistyspalveluiden muut vastuualueet,

kulttuuripalvelut sekä muut paikalliset toimijat. Helsingin kaupunginkirjaston/Yleisten kirjastojen

neuvoston kanssa jatketaan yhteistyötä ja toimintaa tullaan kehittämään myös Kansalliskirjaston,

Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston ja mm. korkeakoulukirjastojen kanssa.

Toimipaikkoja on viisi, työ on kaksivuorotyötä ja erityisesti pääkirjaston iltavuoroissa tarvitaan

kaksi työntekijää. Lähikirjastoissa ja pääkirjaston lauantaivuoroissa työskennellään yksin.

Honkilahden ja Hinnerjoen lähikirjastot toimivat omatoimiperiaatteella 7 päivänä viikossa, yhtenä

päivänä viikossa paikalla on kirjastovirkailija.

41

Kirjastotoimenjohtajan palvelut myydään Säkylälle (1 pv/vko). Lisäksi osa henkilökunnasta on

mukana Satakirjastojen kehittämishankkeissa ja niihin liittyvissä koulutuksissa. Näillä on

vaikutusta vaativien tehtävien lisääntymiseen.

Henkilöstön määrä on 0,55 htv/1000 asukasta; luku jää selvästi heikon rajan alle yleisten kirjastojen

henkilöstön määrää koskevan laatusuosituksen mukaan (0,8 – 1 htv/1000as., OKM 2010).

Kirjastossa on yksi toimi täyttämättä. Määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan edelleen perustyön

tekemiseen. Kirjasto antaa vuosittain harjoittelupaikan eri-ikäisille työkokeilijoille ja

harjoittelijoille.

Toimintaan käytettävien määrärahojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suositus on 1-

1,5 % kunnan käyttökuluista, jolla turvataan laadukkaitten palvelujen tarjonta ja monipuolisten,

uusiutuvien kokoelmien ylläpito. Euran osalta prosenttiosuus on 0,82 %.

Satakirjastot vaihtavat kirjastojärjestelmän vuoden 2017 aikana. Investointitarve on noin 0,84 € per

asukas. Suunnitelmissa on Panelian lähikirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi vuoden 2017

aikana, minkä lisäksi Kiukaisten kirjaston ja Euran pääkirjaston osalta selvitetään mahdollisuudet

vastaavaan ratkaisuun.

Osallisuus

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatuksena on tuottaa monipuolisia palveluita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja

lähipiirinsä hyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä ja erityisesti muiden avulla , erityisesti

liikunta-, kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden sekä kansalaisopiston ja kansalaistoiminnan

tarjoamin keinoin.

Osallisuuden tulosyksikkö vastaa kuntalaisten vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvistä asioista

1.6.2017 lähtien. Vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, veteraaniasianneuvosto sekä

nuorisovaltuusto tekevät omalta osaltaan tätä työtä omien sidosryhmiensä kanssa.

Sivistyspalveluihin vuonna 2017 perustettavat uudet virat ja toimet:

Nuorisopalveluihin perustetaan etsivän nuorisotyöntekijän ja yksilövalmentajan toimi. Toimia on

hoidettu määräaikaisesti usean vuoden ajan. Sekä etsivän nuorisotyöntekijän että

yksilövalmentajan palkkauskustannuksiin saadaan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön

rahoitus. Tämän hetkisen tiedon mukaan tehtävien vakinaistaminen ei vaikuta rahoituksen saantiin

jatkossa.

42

Yllä olevassa taulukossa vuoden 2017 luvut perustuvat talousarvioon.

Varhaiskasvatus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Varhaiskasvatus 5 953 6 250 6 717 6 557 6 729 6 920 6 394

Varhais 131 123 117 121 133 138 115

Lapset 511 501 491 477 528 524 524

Sis. esioppilaat, 21.9. tilastointipäivän tiedot

lapsi/hlö 3,9 4,1 4,2 3,9 4,0 3,8 4,6

e/lapsi 11 650 12 475 13 680 13 746 12 744 13 206 12 202

Palkkakustannukset 3 070 161 3 186 834 3 467 055 3 323 587 3 277 356 3 470 027 3 118 062

Perusopetus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Perusopetus 10 925 11 267 11 680 11 675 11 921 11 530 10 531

Perus 155 150 149 156 157 124 133

Oppilaat 1 278 1 276 1 293 1 288 1 260 1 263 1 263

Oppilasmäärät tilastointipäivän mukaan 20.9.

oppilas/hlö 8,2 8,5 8,7 8,3 8,0 10,2 9,5

e/oppilas 8 549 8 830 9 033 9 064 9 461 9 129 8 338

Palkkakustannukset 5 361 344 5 596 041 5 676 947 5 734 044 5 940 177 5 773 630 5 254 531

Lukiokoulutus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lukiokoulutus 1 637 1 541 1 697 1 632 1 674 1 715 1 616

Lukio 15 15 15 16 16 18 15

Opiskelijat 190 196 188 171 178 154 154

Opiskelijamäärät tilastointipäivän mukaan 20.9.

oppilas/hlö 12,7 13,1 12,5 10,7 11,1 8,6 10,3

e/oppilas 8 616 7 862 9 027 9 544 9 404 11 136 10 494

Palkkakustannukset 895 668 843 764 891 785 888 847 889 330 925 100 857 284

43

ASUMISEN JA RAKENTAMISEN PALVELUT PALVELUALUE

600 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 9 746 672 9 506 924 4 175 549 3 895 549 3 895 549

Myyntituotot 3 481 690 3 519 758 3 462 540 3 182 540 3 182 540

Tuet ja avustukset 38 689 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 6 226 292 5 987 166 713 009 713 009 713 009

Sisäiset tuotot 4 091 747 3 993 445 29 078 29 078 29 078

Toimintakulut -9 361 008 -9 813 533 -5 842 654 -5 692 653 -5 692 653


Palkat ja palkkiot -2 404 525 -2 398 214 -918 551 -918 551 -918 551


Eläkekulut -706 533 -690 814 -238 501 -238 500 -238 500



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 332 223 -2 702 153 -945 694 -945 694 -945 694

Avustukset -82 722 -80 000 -103 500 -103 500 -103 500


Sisäiset kulut -82 863 -69 767 -73 400 -73 400 -73 400

Toimintakate 385 664 -306 609 -1 667 105 -1 797 104 -1 797 104

Rahoitustuotot ja -kulut -3 462 0 0 0 0

Korkokulut -2 975 0 0 0 0




Vuosikate 382 202 -306 609 -1 667 105 -1 797 104 -1 797 104

Poistot ja arvonalentumiset -2 931 428 -3 028 014 -1 419 166 -1 447 500 -1 449 803

Suunnitelman mukaiset poistot -2 931 428 -3 028 014 -1 419 166 -1 447 500 -1 449 803


Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 521 626 -3 308 869 -3 071 321 -3 231 149 -3 234 798


Päämäärä Asukasluvun kasvu

Suunnittelukauden/Talousarviovuoden

tavoitteet

Asukasmäärän lasku pysäytetään 31.12.2016 tasolle

Työttömyysasteen pienentäminen alle Satakunnan ja

valtakunnallisen keskiarvon

Arviointikriteerit Asukasluvun kehitys, keskimääräinen

työttömyysprosentti Satakunnassa ja maassa



44

Päämäärä

Työ, asuminen, palvelut ja kylät

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Ydinkeskustan asuntotarjonnan monipuolistaminen

Talousarviovuoden tavoite Asuinympäristön turvallisuuden ja asukkaiden

palvelujen kehittäminen

Arviointikriteeri /mittari Turvallisuustoimenpiteet, uuden palvelun kehittäminen

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, vastuualueiden päälliköt

Päämäärä Kasvuimago ja kuntakuva

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Kaavoitussuunnitelman laatiminen

Talousarviovuoden tavoite Keskeisten alueiden asemakaavojen ajanmukaistaminen

nykypäivän tarpeita vastaavaksi

Arviointikriteeri /mittari Asemakaavan ajanmukaistaminen

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja

Päämäärä Ympäristö- ja historiavastuu

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Infran toimivuuden turvaaminen

Talousarviovuoden tavoite Vuotovesien vähentäminen

Arviointikriteeri /mittari Tehdyt toimenpiteet

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, vastuualueiden päälliköt


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Kevyen liikenteen verkoston turvallisuus

Talousarviovuoden tavoite hoidon oikea-aikaisuus

Arviointikriteeri /mittari tapaturmat

Vastuuhenkilö vastuualueen päällikkö


Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Tarpeettomien kiinteistöjen realisointi

Talousarviovuoden tavoite 1-2 kiinteistön realisointi

Arviointikriteeri /mittari Realisoinnit

Vastuuhenkilö

Asumisen ja rakentaminen palvelualue vastaa kunnan teknisestä toimintaympäristöstä sekä asunto-

olojen kehittämisestä tasapuolisesti ja taloudellisesti ympäristön laatu ja arvot huomioiden.

Palvelualueen vakinaisen henkilöstön määrä talousarviossa on 25,35 kpl. Tilapäisen ja määräaikaisen

henkilöstön palkkaukseen on varattu 25.000 euroa, noin 1,1 henkilötyövuotta.

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite Souppaan alueen kaavoitusprosessin käynnistäminen

Talousarviovuoden tavoite Luoda yhteistyössä kunnan muun palveluorganisaation

kanssa mahdollisuuksia erityyppisten yritysten

sijoittumiselle Euraan ja olevien yritysten

toimintaedellytysten turvaaminen.

Arviointikriteeri /mittari Markkinointitapahtumat

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, Elinvoimapalveluiden edustajat

45

Hallinto

Hallinto valvoo ja luo edellytykset palvelualueen yhteisille johtamis-, hallinto- ja

kehittämistehtäville. Hallintotehtävät käsittävät myös mittaustoimen- ja yksityistieasiat,

tonttituotantoon ja markkinointiin osallistumisen ja asuntohallintoon liittyvät tehtävät.

Vastuualueella on merkittävä rooli myös elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisessa.

Vastuualueelle kuuluu myös rakennus- ja ympäristövalvonnan sekä jätehuollon yhteistoiminta- ja

seurantatehtävät.

Lisääntyvät kuntalaisten ja muiden palvelualueiden tarpeet sekä hallinnon kehittäminen ja

henkilöstön jaksaminen edellyttävät riittäviä henkilöstöresursseja

Talousarviossa on 80.000 euron määräraha yksityisteiden avustuksiin.

Palvelualueen toiminnaksi siirrettiin vuoden 2017 alusta lähtien pelastustoimi. Pelastustoimen menot

ovat vuoden 2017 talousarviossa 890.100 euroa.

Kiinteistöt

Vastuualue vastaa kunnan omistamissa kiinteistöissä tehtävistä rakennuttamis-, rakentamis- ja

kunnossapitotehtävistä. Lisäksi vastuualueeseen sisältyvät varastotoiminnot.

Vastuualue toteuttaa pienet korjaus- ja rakentamistyöt omana työnä. Suuremmat kohteet toteutetaan

pääsääntöisesti urakoitsijoiden toimesta, jolloin rakennuttaminen ja valvonta kuuluvat vastuualueen

tehtäviin.

Yhdyskuntatekniikka

Yhdyskuntatekniikan alueet koostuvat teistä, tievalaistuksesta, rantasaunoista, ulkoalueista

(venelaiturit, tori ja matonpesupaikat) ja puistoista. Liikennealueet koostuvat teistä, joissa kunta

toimii tienpitäjänä tai joita kunta hallinnoi.

Tiealueiden kunnossapitoa ja peruskorjausta jatketaan määrärahojen puitteissa vuosittain hyvien

kulkuyhteyksien ylläpitämiseksi ympäri vuoden. Samoin katuvaloverkkoa huolletaan ympäristön

näkyvyyden parantamiseksi ja turvallisen liikkumisen varmistamiseksi.

Matonpesupaikkoja ja venelaitureita ylläpidetään vastaamaan kuntalaisten tarpeisiin. Käyttäjien

toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Rantasaunoja on uusittu vastaamaan

kuntalaisten kesäaikaiseen kysyntään. Rantasaunoista uudistetaan Turajärven sauna vuoden 2017

loppuun mennessä.

Puistojen siistimiseen ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi kiinnitetään jatkossa kasvavaa

huomiota. Toimintaa ohjaavat myös yleisen viihtyisyyden lisäämiseksi tehtävät toimenpiteet.

46

Vesihuoltolaitos

Henkilöstöä on yhteensä 6 henkilötyövuotta.

Vesihuoltolaitos käsittää vesi- ja viemäriverkostot. Vesihuoltolaitos on kirjanpitolain mukainen

taseyksikkö, jolla on oma muusta kirjanpidosta eriytetty tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma.

Tilinpäätöksessä vesihuoltolaitoksen menot ja tulot on yhdistetty vaikka em. raportit esitetäänkin

erillisinä.

Vesihuoltolaitos vastaa kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten tarvitseman puhtaan veden

tuottamisesta ja jakelusta sekä syntyvien jätevesien vastaanotosta ja johtamisesta puhdistukseen.

Vesihuoltolaitoksen vastuulle kuuluu myös hulevesijärjestelmien rakentaminen ja ylläpito.

Jätevesien puhdistuksesta vastaa JVP-Eura Oy oman ympäristölupansa mukaisesti.

Viemärijärjestelmä

Vanhojen järjestelmien peruskorjauksen päätarkoitus on järjestelmien toiminnan varmuuden

parantaminen ja hulevesien hallinta. Vuosittain jätevesijärjestelmään kulkeutuvat hulevedet rasittavat

vesihuoltolaitoksen taloutta.

Nyt käynnissä olevien peruskorjausalueitten työt valmistunevat lähivuosina. Seuraavat

peruskorjattavat sekavesialueet määrittyvät myöhemmin.

Jätevesijärjestelmien vuotovesiselvitys antaa myös painopistealueita, joissa putkijärjestelmän

peruskorjausta tulee jatkaa.

Jätevesiviemärijärjestelmä yhteensä noin 280 km. Hulevesijärjestelmät yhteensä noin 50 km.

Vesijärjestelmä

Pysyvänä tavoitteena on omien toiminnassa olevien vedenottolaitosten ja laitteistojen sekä verkoston

toiminnan varmistaminen.

Meneillään on tutkimukset mahdollisuudesta uudelle vedenottamolle Ristola - Ilmiinjärvi -alueella.

Hanke on yhteinen naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa.

Seudulliset varmuusvesijärjestelmät ovat omaa tuotantoa varmistavia ja siten pääosin varalla. Kunta

hankkii puhdasta vettä myös näiden järjestelmien kautta. Varmuusvesijärjestelmien käytöllä

varmennetaan niiden toimintakykyä, laitteiston toimintaa, veden laatua sekä annetaan omille ja tällä

hetkellä aika-ajoin paljon kuormitetuille vedenottamoille hieman enemmän väljyyttä.

Vesijohtoverkoston pituus on yhteensä noin 430 km.

Rakennus- ja ympäristövalvonta

Tehtäväalueella tuotetaan Euran ja Säkylän kuntien lakisääteisiä rakennusvalvonnan ja

ympäristönsuojelun palveluja. Tarkoituksena on tarjota asiakkaille asiantuntevaa, laadukasta ja

nopeaa palvelua lupa- ja valvonta-asioissa. Tehtäväalueelle kuuluu:

47

Vesihuollon valvonta-asiat on ympäristönsuojelun painopisteenä vuosina 2018-2020 ja mahdollisesti

sen jälkeenkin. Erityisiä haasteita liittyy haja-asutuksen jätevesihuollon ennakoivaan valvontaan

suunnittelukaudella.

Henkilöstö

Ympäristöpäällikkö (40 %), ympäristötarkastaja, ympäristötarkastaja (50 %), kaksi

rakennustarkastajaa, hallintopalvelusihteerit (150 %). Yhteensä 5,4 htv.

Toiminnan laajuutta kuvaavia tietoja

Ympäristöterveydenhuolto

Palvelusuunnitelma

Tehtäväalueella tuotetaan Euran, Huittisten, Kokemäen ja Säkylän kunnille kuuluvat lakisääteiset

ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tarkoituksena on tarjota asiakkaille asiantuntevaa, laadukasta

ja nopeaa palvelua lupa- ja valvonta-asioissa. Tehtäväalueelle kuuluu:

Ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, joiden määrä

riippuu mm. toimialueen kuntien elinkeinorakenteesta sekä yritysten ja alkutuotannon määrästä

toimialoittain. Myös yleiset talousnäkymät ja suhdanteet vaikuttavat palvelujen kysyntään. Vuotuiset

vaihtelut eri palvelujen kysynnässä vaihtelevat noin 10-30 %.

Ympäristöpäällikkö (60 %), viisi terveystarkastajaa, ympäristötarkastaja (50 %) kaksi

kunnaneläinlääkäriä, kaupungineläinlääkäri, hallintopalvelusihteeri (50 %), valvontaeläinlääkärit

(0,85 htv ostopalveluna Raumalta ja Sastamalasta).

Henkilöstöresurssit ovat eläinlääkintähuollossa riittävät. Eläinlääkintähuollossa on jatkuvaa sijaisten

tarvetta mm. perhevapaiden, vuosilomansijaisuuksien ja päivystyssijaisten vuoksi. Yksityisten

eläinlääkäripalvelujen tarjonnan vuoksi yksi kaupungineläinlääkärin virka on täyttämättä.

Terveysvalvonnassa on 1-1½ tarkastajan vajaus, jos henkilöstömäärää verrataan valtion

suositukseen.

Investoinnit

Vuodelle 2017 ympäristöterveydenhuoltoon ei esitetä investointeja.

Kuntaosuudet, koko vuosi

Eura -462 046

Huittinen -164 272

Kokemäki -144 599

Säkylä (tilikauden alijäämä) -254 842

yhteensä -1025 759

3121 yhteistoim.korv.kunnilta yhteensä 770 917

(Eura, Kokemäki, Huittinen)

48

Jätelautakunta

Jätelautakunta on Loimi-Häme Oy:n osakaskuntien alueella toimiva jätehuoltoviranomainen, jolle

kuuluu jätelaissa kunnille määrättyjen viranomaistehtävien sekä näihin liittyvien kehitys- ja

seurantatehtävien, hoitaminen. Lautakunnan tehtäviin kuuluvat lisäksi kuntien jätehuoltoon ja

viranomaistehtäviin liittyvät aisantuntija- ja suunnittelutehtävät sekä toimenpiteet, joilla näitä

hoidetaan ja edistetään.

Jätelautakunnan talousarviossa menot ovat 295.000 euroa vuonna 2017. Tuloja kertyy saman verran,

joten lautakunnan toiminnasta ei aiheudu kunnille menoja.

49

KUNTAKONSERNI

Euran kunnan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto, Kiinteistö

Oy Euran Virastotalo, Euran Uima- ja urheiluhalli Oy ja JVP- Eura Oy.

Konserniyhtiöiden tavoitteet

Vuonna 2009 voimaan tulleen konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokausittain

konsernin strategiat. Strategia sisältää Euran tulevaisuudenkuvan ja strategiset painopistealueet.

Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja edullisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille

ja kunnalle sekä riittävä tuotto kunnan pääomasijoitukselle.

Euran kunnan strategia tarkistetaan vuonna 2016 ja konsernitavoitteet määritellään ko. työn

yhteydessä

Konserniyhtiöiden yhteinen tavoite on, että yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että

tuloilla voidaan kattaa menot. Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita

viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtiöiden asiakkailtaan perimien

maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta elleivät erityisen

suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta.

Konsernijohdon tavoitteet

Konsernijohdon on raportoitava yhtiöiden toiminnasta hallitukselle ja valtuustolle vuosittain

osavuosikatsauksen yhteydessä ja aina silloin, kun yhteisön toimintaan liittyy olennaisia

poikkeamia kunnan määrittämistä tavoitteista.

Raportissa on esitettävä vähintään yhtiön budjetin toteutuminen ja arvio tilikauden tuloksesta,

maksuvalmiustilanne, arvio lainamäärän kehityksestä tilikauden aikana, käyttöasteita, kävijämääriä,

tavoitearvoja ym. koskevat ja muut olennaiset toiminnalliset ja toimintaympäristöön liittyvät tiedot

sekä ajan tasalla olevat tiedot sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvistä toimenpiteistä.

Tilinpäätöksen yhteydessä kunnanhallitus antaa valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja

taloudesta.

Konserniyhtiöt ja niiden taloutta ym. koskevat tiedot

Euran Uima- ja urheiluhalli Oy

Kunta myöntää yhtiölle sekä toimintakuluihin että lainanhoitokuluihin vuosittain yhtiön kanssa

arvioidun avustuksen, minkä määrä on vuoden 2017 talousarviossa 1.174.000 euroa.

Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto

Yhtiön n talous on toistaiseksi kohtuullisessa kunnossa. Käyttöaste eri taloyksiköissä on tähän

saakka ollut niin korkea, että yhtiöiden käyttö- ja pääomamenot on saatu rahoitettua maksetuilla

vuokrilla. Yhtiön liikevaihto on noin 2,3 milj. euroa ja asuntojen täyttöaste oli vuonna 2015 94,25

%.

50

Yhtiö omistaa tällä hetkellä 420 vuokra-asuntoa.

Kauttuanpuisto vastaa myös Euran Uima-ja urheiluhalli Oy:n kirjanpidosta. Kauttuanpuiston

hallintohenkilöstö on vaihtumassa jo lähitulevaisuudessa ja siinä yhteydessä on syytä selvittää

miten kummankin yhtiön talous- ja muu hallinto sekä uimahalliyhtiön omistussuhteet on

tarkoituksenmukaisinta järjestää.

JVP Eura Oy

JVP- Eura Oy:n päätoiminta eli jätevesien puhdistus käynnistyi 1.4.2004. Yhtiön talous on tällä

hetkellä tasapainossa.

Vuoden 2015 kevään jälkeen puhdistusprosessi on täyttänyt lupavaatimukset kaikilta osin.

Yhtiö käsittelee vuosittain noin 2,3 milj.m³ jätevettä, josta yhdyskuntajätevesien osuus on noin 0,7

milj. m³.

Yhtiö valmistelee parhaillaan seuraavaa investointia, jolla varmistetaan entistä parempitehoinen ja

taloudellisempi puhdistusprosessi. Investoinnin alustava kustannusarvio on noin 3,5 milj. euroa ja

sen toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana. Tällä hetkellä tutkitaan kustannustehokkainta

ratkaisua, jolla investointi voitaisiin toteuttaa.

Kunta osti HKScan Oy:ltä yhtiön omistamat osakkeet vuoden 2015 aikana. Kunnan omistusosuus

on tällä hetkellä 70 %. Loput osakekannasta omistaa JuJo Thermal Oy.

Kiinteistö Oy Euran Virastotalot Oy

Yhtiö hallinnoi kuntakeskuksessa olevaa toimistorakennusta, jossa sijaitse osa kunnan toiminnoista.

Rakennuksessa ovat myös Minerva Oy:n ja Terveystalo Oy:n toimitilat. Yhtiön osakkeista kunta

omistaa 82,6 % ja Minerva 18,4 %. Yhtiön talous on tasapainossa.

Konserniyhtiöitä koskevat konserniohjeet vuodelle 2017 käsitellään tarkemmin

käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.

51

VESIHUOLTOLAITOS

Vesihuoltolaitos on kirjanpidollinen taseyksikkö, jonka menot ja tulot sisältyvät kunnan

talousarvioon. Taseyksiköstä esitetään talousarviossa tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.

Vesihuoltolaitoksen investoinnit on esitetty jäljempänä olevassa kunnan investointitaulukossa.

Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma on nykyisen lainsäädännön määräysten perusteella eriytettävä

kahteen osaan siten, että hulevesien viemäröinti esitetään omana laskelmanaan. Hulevettä varten

kirjanpidossa on oma kustannuspaikka. Hulevedestä saadut tuotot olivat vuonna 2015 8.504 euroa ja

kulut 12.283 euroa. Poistoja järjestelmästä kirjattiin 39.342 euroa. Alijäämää hulevesijärjestelmä

tuotti 43.221 euroa.

Koko vesihuoltolaitoksen tulos oli vuodelta 2015 418.679 euroa positiivinen.

Vuoden 2017 talousarviossa laitoksen tulos on 459.225 euroa ylijäämäinen. HKSCAN siirtää

toimintansa vuoden 2017 aikana Raumalle, joten vesihuoltolaitoksen yhtiölle toimittaman puhtaan

veden vuotuinen määrä vähenee noin 0,4 milj. eurolla. Toisaalta veden myynti kasvaa, kun vettä

myydään Laitilaan. Uuden yhteyden rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana. Kunnan

vesihuoltolaitoksen tuloihin tällä on vaikutusta aikaisintaan vuonna 2018.

Vuosien 2018 ja 2019 veden myynti on edellä kerrotus syystä vaikea arvioida, mutta laskelmien

mukaan puhtaan veden myynti vähenee noin 1000 m3/vuorokausi eli euroina noin 200.000 euroa/

vuosi. Jätevesituottojen arvioidaan pienenevän noin 300.000 euroa. Samalla kulujen arvioidaan

vähentyvän 150.000 euroa/vuosi.

6300 VESIHUOLTOLAITOS TULOSLASKELMA

TP 2015 TA 2016 KH 2017 TS1 2018 TS2 2019

Toimintatuotot 2 989 071 3 063 240 3 063 240 2 783 240 2 783 240

Myyntituotot 2 988 150 3 058 240 3 058 240 2 778 240 2 778 240

Tuet ja avustukset 634 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 286 5 000 5 000 5 000 5 000


Toimintakulut -1 668 905 -1 749 424 -1 779 500 -1 779 500 -1 779 500




Eläkekulut -69 985 -68 088 -61 483 -61 483 -61 483


Palvelujen ostot -1 030 332 -1 104 732 -1 117 932 -967 932 -967 932


Avustukset 0 0 -23 500 -23 500 -23 500


Sisäiset kulut -10 737 -8 707 -9 022 -9 022 -9 022

Toimintakate 1 320 165 1 313 816 1 283 740 1 003 740 1 003 740


52


Sis.korkokulut 0 0 -4 000 -4 000 -4 000


Korvaus peruspääomasta 6 % -118 206 -118 206 -118 206 -118 206 -118 206

Vuosikate 1 198 531 1 195 610 1 161 534 881 534 881 534



Tilikauden tulos 400 223 410 303 444 459 164 459 164 459

Poistoeron muutos 18 456 16 611 14 766 12 921 11 076

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 418 679 426 914 459 225 177 380 175 535

6300 VESIHUOLTOLAITOS HULEVESI TULOSLASKELMA

TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TS1 2018 TS2 2019

Toimintatuotot 8 504 8 504 8 504 8 504 8 504

Myyntituotot 8 504 8 504 8 504 8 504 8 504

Tuet ja avustukset 0 0 0 0

Muut toimintatuotot


Toimintakulut -12 383 0 -10 000 -10 000 -10 000

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Palvelujen ostot -12 120 0 -10 000 -10 000 -10 000

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -263 0 0 0

Avustukset 0 0 0 0 0

Muut toimintakulut 0 0 0

Sisäiset kulut 0 0 0

Toimintakate -3 879 8 504 -1 496 -1 496 -1 496

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkokulut

Sis.korkokulut

Muut rahoituskulut 0 0 0 0


Vuosikate -3 879 8 504 -1 496 -1 496 -1 496



Tilikauden tulos -43 222 -31 496 -41 496 -41 496 -41 496

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -43 222 -31 496 -41 496 -41 496 -41 496

53

6300 VESIHUOLTOLAITOS ILMAN HULEVETTÄ TULOSLASKELMA

TP 2015 TA 2016 KH 2017 TS1 2018 TS2 2019

Toimintatuotot 2 980 567 3 063 240 3 063 240 2 783 240 2 783 240

Myyntituotot 2 979 646 3 058 240 3 058 240 2 778 240 2 778 240

Tuet ja avustukset 634 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 286 5 000 5 000 5 000 5 000


Toimintakulut -1 667 522 -1 746 011 -1 776 402 -1 776 402 -1 776 402




Eläkekulut -69 985 -68 088 -61 483 -61 483 -61 483




Avustukset 0 0 -23 500 -23 500 -23 500


Sisäiset kulut -10 737 -8 707 -9 022 -9 022 -9 022

Toimintakate 1 320 165 1 313 816 1 283 740 1 006 838 1 006 838



Sis.korkokulut 0 0 -4 000 -4 000 -4 000


Korvaus peruspääomasta 6 % -118 206 -118 206 -118 206 -118 206 -118 206

Vuosikate 1 195 101 1 195 610 1 161 534 884 632 884 632



Tilikauden tulos 397 666 410 303 449 139 172 237 172 237

Poistoeron muutos 18 456 16 611 14 766 12 921 11 076

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 416 122 426 914 463 905 185 158 183 313

54

VESIHUOLTOLAITOS RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 T2 2018 Ts 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 521 858 538 509 566 665 286 665 286 665

Poistot ja arvonalentumiset 798 308 801 918 717 075 717 075 717 075


Korvaus peruspääomasta -118 206 -118 206 -118 206 -118 206 -118 206

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät

Yhteensä 1 198 530 1 212 221 1 161 534 881 534 881 534

Investointien rahavirta

Investointimenot -414 870 -450 000 -600 000 -400 000 -500 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 77 595 36 500

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Yhteensä -337 275 -413 500 -600 000 -400 000 -500 000

Toiminnan ja investointien rahavirta 861 255 798 721 561 534 481 534 381 534

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset muilta -2 250

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 330 478 330 000 330 000 330 000 330 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -367 279 -367 000 -367 000 -367 000 -367 000

Yhteensä -36 802 -37 000 -37 000 -37 000 -37 000

Rahoituksen rahavirta 159 571 161 622 161 622 -37 000 -37 000

Rahavarojen muutos 1 020 826 960 343 723 156 444 534 344 534

HULEVESI RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) -43 221 -31 496 -41 496 -41 496 -41 496


Rahoitustuotot ja -kulut

Satunnaiset erät


Yhteensä -3 879 8 504 -1 496 -1 496 -1 496


Investointimenot -57 146 0 -40 000

55

Rahoituslaskelma vesihuolto ilman hulev TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 478 637 507 013 525 169 286 665 286 665



Satunnaiset erät

Korvaus peruspääomasta -118 206 -118 206 -118 206 -118 206 -118 206


Yhteensä 1 115 968 1 140 725 1 080 038 841 534 841 534


Investointimenot -300 578 -450 000 -670 000 -400 000 -500 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 77 595 36 500 0 0 0


Yhteensä -222 983 -413 500 -670 000 -400 000 -500 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0


Yhteensä -57 146 0 -40 000 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -61 025 8 504 -41 496 -1 496 -1 496


Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0 0 0 0

Yhteensä 0 0 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut.

Vaihto-omaisuuden muutos

Saamisten muutos kunnalta 2 006

Saamisten muutos muilta

Korottomien velkojen muutos kunnalta

Korottomien velkojen muutos muilta

Yhteensä 2 006 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta 2 006

Rahavarojen muutos -59 019 8 504 -41 496 -1 496 -1 496

56

Toiminnan ja investointien rahavirta 892 985 727 225 410 038 441 534 341 534


Antolainasaamisten lisäykset muilta -2 250 0 0


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 330 478 330 000 330 000 330 000 330 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -367 279 -367 000 -367 000 -367 000 -367 000

Yhteensä -36 801 -37 000 -37 000 -37 000 -37 000

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut.

Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0

Saamisten muutos kunnalta -219 0 0

Saamisten muutos muilta 47 450 0 0

Korottomien velkojen muutos kunnalta 151 391 0 0

Korottomien velkojen muutos muilta 0

Yhteensä 198 622 0 0

Rahoituksen rahavirta 159 571 -37 000 -37 000 -37 000 -37 000

Rahavarojen muutos 1 052 556 690 225 373 038 404 534 304 534

57

TULOSLASKELMAOSA

Toimintakate

Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina

miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa vasta toimintakatteen

jälkeen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella

(verotulot ja valtionosuudet). Vuoden 2017 talousarvion mukainen toimintakate -63,4 milj. euroa jossa

vähennystä vuoden 2016 talousarvioon on 1,5 milj. euroa.

Vuosikate

Vuosikate ilmoittaa, paljonko tulorahoituksesta jää investointien ja lainojen lyhennysten kattamiseen.

Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 3,6 milj. euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 3,4 milj.

euroa. Talousarviossa tilikauden ylijäämä 0,3 milj. euroa.

Vuosikatteesta voidaan maksaa vuonna 2017 erääntyvien lainojen lyhennykset täysimääräisinä.

Vuosikate on kehittynyt/arvioidaan kehittyvän vuosina 2015 - 2017 seuraavasti:

Vuosikate Euroa

(1.000)

2015 3 195

2016* 1 500

2017* 3 634 *arvio

Lainoista aiheutuvat korkokulut sekä sijoituksista ja talletuksista johtuvat korkotuotot kirjataan

vuosikatteeseen vaikuttavina erinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Rahoitustuottoihin kuuluvat myös

jälkirahoitteisten valtionosuushankkeiden ja kuntayhtymien peruspääomalle suorittamat korot.

Talousarvioon on varattu korkotuottoja jonkin verran. Lähinnä niitä arvioidaan kertyvän antolainoista.

Korkokulut lainoista ovat arviolta 377.000 euroa. Korkomenot on arvioitu 1,2 %:n mukaan vuoden

2017 lopun mukaiselle lainakannalle, josta noin 21,4 milj. euroa olisi pitkäaikaista lainaa ja 10 milj.

euroa lyhytaikaista lainaa. Muut rahoituskulut ovat 10.500 euroa.

Euroalueen edelleen jatkuvan velkakriisin johdosta korkomenoihin voi tulla ennalta arvaamattomia

muutoksia, joita on tällä hetkellä erittäin vaikea arvioida. Lainarahan saatavuus ei näytä edelleenkään

muodostuvan ongelmaksi.

58

TULOSLASKELMA Koko organisaatio

TP 2015

TA 2016

KH 2017

TS1 2018

TS2 2019

Toimintatuotot 19 746 804 19 008 285 18 477 498 18 197 498 18 197 498

Myyntituotot 8 229 079 8 016 709 7 917 412 7 637 412 7 637 412

Maksutuotot 3 623 872 3 591 936 3 462 255 3 462 255 3 462 255


Muut toimintatuotot 6 940 761 6 654 422 6 669 277 6 669 277 6 669 277

Sisäiset tuotot 4 094 287 3 993 445 4 180 300 4 180 300 4 180 300

Toimintakulut -85 715 329 -83 956 624 -81 861 517 -81 711 503 -81 711 503




Eläkekulut -6 761 083 -6 504 245 -6 299 311 -6 299 309 -6 299 309

Muut henkilösivukulut -1 497 568 -1 938 141 -1 421 994 -1 421 982 -1 421 982


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 535 778 -5 887 463 -5 963 871 -5 963 871 -5 963 871

Avustukset -4 796 587 -4 786 010 -4 499 360 -4 499 360 -4 499 360

Muut toimintakulut -5 233 516 -5 157 294 -5 459 632 -5 459 632 -5 459 632

Sisäiset kulut -4 079 164 -3 993 446 -4 180 300 -4 180 300 -4 180 300

Toimintakate -65 968 524 -64 948 339 -63 384 019 -63 514 005 -63 514 005

Verotulot 45 290 962 44 360 346 43 594 000 43 912 000 44 740 000

Kunnan tulovero 40 489 252 39 124 000 38 355 000 38 576 000 39 292 000

Kiinteistövero 2 261 457 3 155 000 3 078 000 3 078 000 3 078 000

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 540 254 2 081 346 2 161 000 2 258 000 2 370 000

Valtionosuudet 24 044 626 24 431 497 23 746 661 23 715 796 23 122 796


Korkotuotot 22 122 20 000 20 000 20 000 20 000

Sis.korkotuotot 0 0 0 0 0

Muut rahoitustuotot 91 423 63 000 45 000 45 000 45 000

Sis.muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0

Korkokulut -281 658 -377 107 -377 107 -377 107 -377 107


Muut rahoituskulut -3 961 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500


Vuosikate 3 194 990 3 538 897 3 634 036 3 791 184 4 026 184

Poistot ja arvonalentumiset -3 301 603 -3 410 397 -3 401 110 -3 508 566 -3 545 407

Suunnitelman mukaiset poistot -3 301 603 -3 410 397 -3 401 110 -3 508 566 -3 545 407

Tilikauden tulos -106 613 128 500 232 926 282 618 480 777

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -79 012 154 254 257 020 305 217 502 030

59

INVESTOINTIOSA

Investoinnit on jäljempänä esitetty käyttötalousosan mukaisessa järjestyksessä. Pienhankintaraja on

10.000 euroa, jota pienemmät hankinnat ovat suoraan tilikauden kuluna käyttötaloudessa.

Suunnitelman mukaisten poistojen kokonaismäärä on vuoden 2017 talousarviossa 3,4 milj. euroa.

Investointien toteutuksessa on käytössä suunnittelujärjestelmä, jolla määritellään hankkeen koko,

tilaratkaisut jne. sekä arvioidaan alustavasti rakennuskustannukset ja niiden rahoitus. Järjestelmään

kuuluvien tarveselvityksen ja hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen ratkaistaan toteutetaanko

hanke ja miten se sijoitetaan talousarvioon ja suunnitelmavuosille.

Investointeja on talousarviossa yhteensä nettona 5,1 milj. euroa.

Koulukeskuksen II vaiheen toteutus alkoi vuoden 2016 aikana. Tarkoitukseen on varattu talousarvioon

1,6 milj. euroa.

Jätevesiverkoston saneeraustyöhön ym. vesihuoltoon on varattu vuodelle 2017 0,7 milj. euron

määräraha.

Tavoitteena on vähentää jätevedenpuhdistamolle menevä sade- ja pintavesien määrä mahdollisimman

vähäiseksi lähivuosien aikana. Viemäriverkoston saneeraus on jatkuvaa työtä ja siihen sijoitettava

rahamäärä riippuu tulevinakin vuosina kunnan taloustilanteen kehittymisestä.

Vuoden 2017-2019 investointikohteet ja niiden perustelut on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Investointikohteet on ryhmitelty korvausinvestointeihin, lisäinvestointeihin ja uusinvestointeihin, joten

samalla nimikkeellä löytyy sekä korvausinvestointeja että uusinvestointeja.

Investointiosassa on varaus Kotkaniemen vapaa-ajan kiinteistön korjaamiseen sekä Eurakosken kevyen

liikenteen väylän rakentamiseen. Kohteisiin on varattu yhteensä 480.000 euroa vuosille 2017 -2018.

Hankkeiden toteuttamiseen käytetään vielä jäljellä olevaa kuntaliitosmäärärahaa, minkä jälkeen

kuntaliitosmääräraha on käytetty loppuun.

60

PR2 PR2

PR2 PR INVESTOINNIT 2017 Proj Info KUSTANNUS

ARVIO TA+MUUTOS

2016 TA 2017 TS1 2018 TS2 2019

10 102 7064 Valtion virastotalo peruskorj. Valtion virastotalon peruskorjaus toimitilakäyttöön, suunnittelu vuonna 2017 0 0 50000 875000 0

Summa 102 Muut pitkävaikutteiset menot (korvausinvestointi) 0 0 50 000 875 000 0

10 111 7020 Vuosikorjausinvestoinnit Vuosikorjauksiin varataan rahaa sekä käyttöpuolelle että investointeihin. 0 300 000 400000 400000 500000

10 111 7050 Kiukaisten koulu luokkamuutos Kiukaisten koulun luokkatilan muutos 130000 20 000 130000 0 0

10 111 7052 Yhteiskoulun laajennus Yhteiskoulun peruskorjaushankeen jatko 1600000 1 200 000 1600000 0 0

10 111 7054 Koulukeskus keittiö 1380000 0 30000 1350000 0

10 111 7063 Lukion vanhan osan korjaus Lukion vanha osa peruskorjataan 300000 0 0 300000 0

10 111 7066 Kiukaisten yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulun tiloja koskevat järjestelyt 150000 0 0 0

10 111 7067 Tekniön peruskorjaus Korjaustarve selvitetään 10000 0 10000 0 0

10 111 7068 Kotkaniemen perusk. ja laajen. Kotkanimen nykyisten tilojen purku ja uusi rakennus 230000 0 30000 200000 0

10 111 7069 Kauttuan pk perusk.suunnittelu Kauttuan päiväkodin peruskorjauksen suunnittelu 70000 0 0 70000 0

10 111 7070 Kauttuan pk. peruskorjaus Kauttuan päiväkodin peruskorjaus 1000000 0 0 0 1000000

10 111 7071 Kulmakehän kiinteistön purku Käyttökelvottoman asuinrakennuksen purku 30000 0 30000 0 0

10 111 7072 Pajurannnan ulkomaalaus Pajurannan kiinteistön ulkomaalaus, pientä sisätilojen korjausta 30000 0 30000 0 0

10 111 7073 Huonokunt.kiinteistöjen purku Huonokuntoisten kiinteistöjen purkua 30000 0 0 30000 0

10 111 7074 Valvontakamerat eri kiinteist. Eri kiinteistöille hankitaan määrärahalla valvontakamerat 30000 0 30000 0 0

10 111 7075 Kauttuan koulu, puulattiat Puisten lattioiden uusiminen sisäilmaongelmien korjaamiseksi 300000 0 300000 0 0

10 111 7077 Kirkonkylän koulun asuntojen muutos Asuntojen muutos koulun tiloiksi 150000 0 0 150000 0

10 111 8023 Rantasaunojen korjaustoimenpiteet Turajärven ja Vähäjärven rantasaunojen peruskorjaus, mikäli hankkeille saadaan EU tuki 104000 52000 0 52000

Summa 111 Rakennusinvestoinnit (korvausinvestointi) 5 544 000 1 520 000 2 642 000 2 500 000

1 552 000

61


ARVIO TA+MUUTOS

2016 TA 2017 TS1 2018 TS2 2019

10 113 7049 Koulukeskus saattoliikennejärj Koulukeskuksen saattoliikenneratkaisun toteuttaminen 400000 0 0 400000 0

10 113 8000 Kaavateiden päällystys Kaavateiden päällystä toteutetaan vuosittain 200000 200 000 200000 200000 200000

10 113 8024 Kustaa Järvisen aukion rak. Kustaan Järvisen aukioksi nimetyn alueen kunnostus 150000 0 150000 0 0

10 113 8025 Isovahen vier. sillan uusim. Isovahen liikerakennuksen vieressä olevan sillan korjaus 30000 0 0 30000 0

10 113 9004 Vanhan verkoston saneeraus Vanhan vesihuoltoverkoston saneerausta tehdään vuosittain 600000 400 000 600000 400000 500000

Summa 113 Kiinteät rakenteet ja laitteet (korvausinvestointi) 1 380 000 600 000 950 000 1 030 000 700 000

10 116 4023 Kauttuan koulu pulpetit 10000 0 10000 0 0

10 116 4025 Kk koulu kalusto 10000 0 10000 0 0

10 116 4027 Euran yht.koulu pyörätelineet 25000 0 0 25000 0

10 116 4030 Koulujen käsityötil.kehittäm. 80000 0 40000 40000 0

Summa 116 Koneet ja kalustot (korvausinvestointi) 125 000 0 60 000 65 000 0 Summa 10 250 000 0 120 000 130 000 0

20 201 1042 Asiahallintaohjelma Dynastyn päivitys ym. Asiahallintaohjelman päivitys ja laajennus 25000 0 25000 0 0

20 201 2012 Suun terv.huollon tekstiviesti Hammashuollon tekstiviestipalvelu 12000 0 12000 0 0

20 201 2014 Autom ilm.ja asiakaspalaute Terveyskeskuksen vastaanoton automaattinen ilmoittautuminen ja asiakaspalautteen vastaanotto 20000 0 20000 0 0

20 201 3016 Kotihoidon mobiililaajennus Kotihoidon 20000 0 20000 0 0

20 201 4015 Tietostrategia ohjelma Koulujen tietostategiahankintoja jatketaan 375000 50 000 150000 115000 110000

Summa 201 Tietokoneohjelmistot (lisäinvestoinnit) 452 000 50 000 227 000 115 000 110 000

20 213 1044 Valokuituverkon täydennys Kuituverkon täydennys lukio -Kauttua 80000 0 80000 0 0

20 213 8014 Katuval. peruskorjaus Katuvalaistuksen saneerausta jatketaan 200000 200 000 200000 200000 0

20 213 8032 Euran urh.kesk.liikuntapuisto 58000 0 0 0 58000

20 213 9026 Kaukovalvontajärj.täydent. 30000 0 30000 0 0

Summa 213 Kiinteät rakenteet ja laitteet (lisäinvestoinnit) 368 000 200 000 310 000 200 000 58 000

20 216 2013 EKG-järjestelmä Järjestelmä uusitaan 11000 0 11000 0 0

Summa 216 Koneet ja kalusto (lisäinvestointi) 11 000 0 11 000 0 0

62


ARVIO TA+MUUTOS

2016 TA 2017 TS1 2018 TS2 2019 Summa 20 820 000 250 000 537 000 315 000 168 000

30 300 1036 Network matkailuprojekti Projekti valmistuminen siirtyy vuodelle 2017 15000 15 000 15000 0 0

30 300 1036 Network matkailuprojekti Projekti valmistuminen siirtyy vuodelle 2017 -11250 -11 250 -5000 0 0

30 300 1039 Euran historian kirjoitustyö Kirjoitusyö ajoittuu vv. 2017 - 2019 300000 0 90000 110000 100000

Summa 300 Uusi investointi 303 750 3 750 100 000 110 000 100 000

30 301 1034 Raportointiohjelma Hankinta siirtyy vuodelle 2017 35000 35 000 10000 0 0

30 301 1040 Kulunvalvontajärj.uusinta Nykyinen järjestelmä on vanhentunut ja uusitaan 20000 0 20000 0 0

30 301 1041 Henkilöstöhallinto työpöytä Henkilöstöhallinnon uuden raportointiohjelman aloitus 15000 0 15000 0 0

Summa 301 Tietokoneohjelmistot (uusi investointi) 70 000 35 000 45 000 0 0

30 310 1000 Maa-alueiden osto 0 550 000 100000 100000 100000

30 310 1001 Maa-alueiden myynti 0 -130 000 -100000 -100000 -100000

Summa 310 Maa- ja vesialueet (uusi investointi) 0 420 000 0 0 0

30 311 7065 Kahden uuden päiväkodin suunn. Karäjämäen ja Pohjois- Euran päiväkodit 150000 0 75000 75000 0

Summa 311 Rakennukset (uusi investointi) 150 000 189 000 75 000 75 000 0

30 313 8026 Liikenneturvallisuuskohteet 50000 0 20000 20000 10000

30 313 8027 Käräjämäen pyörätien loppuosa 40000 0 40000 0 0

30 313 8028 Kev.liik.väylä suun.Eurakoski 250000 0 35000 215000 0

30 313 8031 Pysäkintien kevyenliik.väylä 230000 0 0 0 230000

30 313 8033 Suvituuli, ulkoleikkitelineet 20000 0 20000 0 0

30 313 8034 Lemmikki, Viuhula piha-alue 10000 0 10000 0 0

30 313 9023 Varkaudenmäentien hulevesijärj 40000 0 40000 0 0

30 313 9024 Laitilan paineenkorotusasema 40000 0 40000 0 0

30 313 9025 Kunn.tekniikan verkoston laaj. 50000 0 50000 0 0

Summa 313 Kiinteät rakenteet ja laitteet (uusi investointi) 730 000 0 255 000 235 000 240 000

30 316 4024 Kauttuan koulu kalustus 10000 0 10000 0 0

30 316 4028 Koulukeskus, kalusto 170000 0 170000 0 0

30 316 5011 Panelian kirjaston atutomatisointi 25000 25000 0 0

63


ARVIO TA+MUUTOS

2016 TA 2017 TS1 2018 TS2 2019

30 316 7301 Varavoimakoneiden hank. 60000 0 30000 30000 0

Summa 316 Koneet ja kalusto (uusi investointi) 265 000 0 235 000 30 000 0

30 318 1008 Taidehankinnat Rakennushankkeiden valmistumiseen liittyvää hankintaa 13000 0 13000 0 0

Summa 318 Muut aineelliset hyödykkeet (uusi investointi) 13 000 0 13 000 0 0

30 320 1003 Satakunnan Sairaanhoitopiiri 0 122 000 109000 122000 122000

Summa 320 Osakkeet ja osuudet (sairaanhoitopiirin lainaosuus) 0 122 000 109 000 122 000 122 000

Summa 30 788 750 769 750 564 000 337 000 222 00

Netto 9 411 750 3 139 750 5 082 000 5 357 000 2 882 000

64

RAHOITUSOSA

Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta

investointeihin ja lainojen lyhennyksiin ja miten rahoitustoiminta vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen ja

kassavaroihin.

Rahoitusosassa lähdetään liikkeelle vuosikatteesta 3,6 milj. euroa, mikä sisältää käyttötalouden

todelliset rahavirrat. Vuosikatteeseen ei näin ollen sisälly sisäisiä menoja eikä tuloja. Vuosikate saadaan

tuloslaskelmasta. Rahoitusosan investointeihin sisällytetään kaikki käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden

kokonaismäärä vuoden 2017 talousarviossa on 5,2 milj. euroa. Investointeihin saatavat tulot jaetaan

rahoitusosuuksiin ja käyttöomaisuuden myynteihin. Rahoitusosassa investointien rahoittamiseen

sisältyvät käyttöomaisuuden myynneistä kertyvät 100.000 euroa Investointien nettomeno on

rahoitusosassa yhteensä 5,0 milj. euroa.

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on -1,7 milj. euroa negatiivinen.

Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin arvioidaan vuonna 2017 käytettävän 2,1 milj. euroa ja lainojen

lisäyksiin bruttona 4,4 milj. euroa. Vuoden 2016 päättyessä kunnan lainakannan arvioidaan olevan

noin 30,5 milj. euroa ja vuoden 2017 lopussa noin 33,0 milj. euroa.

Asukasta kohden laskettuna lainamäärä olisi vuoden 2016 lopussa 2.543 euroa/asukas ja vuoden 2017

lopussa 2.734 euroa/asukas.

Talousarviossa lainojen osalta valtuustoon nähden sitovaksi tasoksi esitetään 35 milj. euron

kokonaismäärää talousarviovuoden 2017 lopussa, jolloin tilikauden aikana lyhyt- ja pitkäaikaisten

lainojen määrät voivat merkittävästikin vaihdella. Tämä järjestely helpottaa kassanhallintaa.

Maksuvalmiutta on tarvittaessa ylläpidetty lyhytaikaisella luototuksella. Rahoituslaskelmassa

maksuvalmiuden tasapaino on jouduttu hakemaan lainoituksella.

Omavaraisuusaste on vv. 2014 – 2017 seuraava:

Vuosi Omavaraisuus %

2014 49,1

2015 47,5

2016* 47,0

2017* 45,8 * arvio

Kuntasektorin hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Omavaraisuusaste nousee, kun lainakanta

alenee ja tilinpäätös on ylijäämäinen ja laskee kun lainakanta kasvaa ja tilinpäätös on alijäämäinen.

Vuonna 2016 omavaraisuusaste on arviolta 47 % % ja vuonna 2017 45,8 %.

Rahoituslaskelman tunnusluvut ovat talousarviossa valtuustoa sitovia toiminnan ja investointien

rahavirran kertymän sekä lainanhoitokatteen osalta.

65

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä osoittaa sen kuinka paljon suuri määrä investoinneista

rahoitetaan lainalla suunnittelukauden aikana.

Tilikauden ylijäämä pysyy taloussuunnitelman mukaan positiivisena koko suunnitelmakauden ajan.

TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA 2017

TP 2015 TA+MUUT. 2016 KH 2017 Ts 2018 Ts 2019

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 3 194 990 3 538 897 3 634 036 3 791 184 4 026 184

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -244 392 -235 000 -235 000 -235 000 -235 000

2 950 598 3 303 897 3 399 036 3 556 184 3 791 184

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -7 094 913 -7 419 140 -5 187 000 -5 457 000 -2 992 000

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 639 745 0 5 000

PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT

294 058 197 750 100 000 100 000 100 000

-6 161 110 -7 221 390 -5 082 000 -5 357 000 -2 892 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -3 210 511 -3 917 493 -1 682 964 -1 800 816 899 184

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS -21 640 -36 000 -40 410 -36 000 -36 000

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 430 205 72 000 72 000 72 000 72 000

408 565 36 000 31 590 36 000 36 000

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 328 500 4 500 000 4 400 000 4 000 000 1 000 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 849 536 -2 100 000 -2 100 000 -2 100 000 -2 100 000

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -2 600 000

1 878 964 2 436 000 2 331 590 1 936 000 -1 064 000

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET -2 862 0 0

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 9 256 0 0

SAAMISTEN MUUTOS -283 093 0 0

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 409 149 0 0

132 450 0 0 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 419 979 2 436 000 2 331 590 1 936 000 -1 064 000

RAHAVAROJEN MUUTOS -790 532 -1 481 493 648 626 135 184 -164 816

RAHAVARAT 31. 12. 1 438 934 -42 559 606 067 741 251 576 435

1. 1. 2 229 466 1 438 934 -42 559 606 067 741 251

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta

-3,2 -3,9 -1,7 -1,8 0,9

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

-19,4

-23 -25,0 -26,8 -25,9

Lainanhoitokate

1,6

1,6 1,6 1,7 1,8

Kassan riittävyys pv

6,0

0,0 5,0 5,0 5,2

66

Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto

Sitovuus Määrärahat Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA

Kuntajohtaminen B 1 069 264 640 500

Hallintopalvelut B 1 896 022 172 700

Konsernin tukipalvelut B 8 623 205 8 512 019

Perusturvapalvelut B 42 005 585 3 743 854

Sivistyspalvelut B 22 424 787 1 232 876

Asumisen ja rakentamisen palvelut B 5 842 654 4 175 549

Vesihuoltolaitos (taseyksikkö) vuosikate N 1 283 740

Yhteensä 81 861 517 18 477 498

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B

43 594 000

Valtionosuudet B

23 746 661

Korkotulot B

20 000

Muut rahoitustulot B

45 000

Korkomenot B 377 107

Muut rahoitusmenot B 10 500

Satunnaiset erät B

Yhteensä 387 607 67 405 661

INVESTOINTIOSA

Muut pitkävaik menot B 105 000 5 000

Kiinteä omaisuus B 100 000 100 000

Irtain omaisuus B 608 000

Kuntayhtymät B 122 000

Talonrakentamiskohteet B 2 767 000

Tiet ja alueet B 725 000

Vesihuoltolaitos B 760 000

Yhteensä 5 187 000 105 000

RAHOITUSOSA


Antolainsaamisten lisäys B 40 400

Antolainasaamisten vähennys

72 000


Pitkäaik.lainojen lisäys B 4 400 000

Pitkäaik. lainojen väh. B 2 100 000

Lyhytaik.lainojen muutos N

Yhteensä 2 140 400 4 472 000

Kaikki yhteensä 89 576 524 90 460 159

N =sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

B = sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio

Documents

Euran kunnan TALOUSARVIO - Etusivu - Euran kunta€¦ · Eura on yhdessä ja yhteistyössä uudistuva kunta. Arvot ... Verkostoitumisella viemme eteenpäin valtakunnallisesti merkittävää