FbN 3/2003, kansi 3 utk 17/9/03 13:59 Page 1 · 2004. 2. 6. · sesti on ollut tärkeä vientimaamme, ja jonka bkt on kolmannes koko EU-alu-een bkt:stä. Jos Saksalla menee huo-nosti,

3 2003

Salamaniskuunvarautuminen.......s. 12Salamaniskuunvarautuminen.......s. 12

Suhdannebarometri:Vienti vetää.............s. 4Suhdannebarometri:Vienti vetää.............s. 4

FbN 3/2003, kansi 3 utk 17/9/03 13:59 Page 1

Julkaisija/UtgivareVenealan Keskusliitto Finnboat ryBåtbranschens Centralförbund Finnboat rfKäenkuja 8 A 47FIN-00500 HelsinkiPuh./Tel. (09) 696 2160Telefax (09) 6962 1611www.finnboat.fiPäätoimittaja/ChefredaktörJouko Huju (Finnboat), [email protected]./Tel. (09) 6962 1610

Toimitus/RedaktionToimitussihteeri Lena Mickelsson (Finnboat),[email protected]./Tel. (09) 6962 1620Kari Wilén, [email protected] Simola-Saarilahti, [email protected] osoite kuten ylläRedaktionens adress som ovanToteutus/UtformningOy Sea-Kari Ab, Kari WilénSinikalliontie 14 A, 02630 EspooPuh./Tel. (09) 502 3490Telefax (09) 502 3486

Paino/TryckeriLaakapaino OyPainos 2300 kpl

Ilmestymis- ja aineistopäivät/Utgivningsdagar och deadlinenro/nr 4/2003, vko/v. 50, aineisto/material 28.11.

ISSN 0789-7332Aikakauslehtien liiton jäsen

Kansikuva/Pärmbild: Kari Wilén

Pääkirjoitus 2

Suhdannebarometri: 4Vienti vetää

Tulevat venenäyttelyt 6

Uiva 2003 Flytande: 7Entistä laajempi näyttely

Salamaniskuun 12varautuminen

Laajennetun 13huvivenedirektiivin aikataulu

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

PALJON MELUSTAHuvivenedirektiivin lisäosalla halutaan muiden asioi-den lisäksi lisätä myös luonnonrauhaa ja siinä asetetaannormit äänipäästöille. ISO 14509 -mittausstandardillehaetaan Soundboat-projektin kautta vaihtoehtoisia ääni-päästöjen mittausmenetelmiä. Ns. referenssiveneelläjonka äänitaso on jo mitattu päästään siihen, että mikä-li on jo olemassa yhdenlainen hyväksytty koneasennus,

voidaan sitä soveltaa muihinkin samanlaisiin veneisiin.Näin teollisuus on taas tekemässä melkoista panostusta

harrasteympäristön parantamiseksi ja sen vaikutuspiirissä olevien asuk-kaiden elämänlaadun kohottamiseksi. Suomessa on tilastojen mukaan189.000 järveä, joiden leveys ylittää 500 m. Meillä on kaikkiaan n.750.000 vesikulkuneuvoa (joista suuri osa soutuveneitä). Järville jaettunatämä tekee siis noin neljä venettä per järvi. Ja onhan tuota rantaviivaakinmuutama tuhat kilometriä. Meidän olosuhteissamme tuo meluhaitta onnäin ollen jotenkuten hoidettavissa.

Mökkijärvelläni Keurusselällä joku oli päättänyt tuoda Amerikastaautonmoottorilla ja lentokoneen propellilla varustetun suoveneen ja saa-nut sen rekisteröityä. Kun tämä laite käynnistetään noin kolmen kilomet-rin päässä paikallisella pursiseuralla niin radio täytyy mökillä kääntää lu-jemmalle. Emme ole oikein löytäneet vielä sopivaa säännöstöä tähän. Vii-meisimmän tiedon mukaan alaamme tavalla tai toisella sivuaa 15 erilaistavalmista tai tekeillä olevaa direktiiviä, joita sitten samalla tavoin sovelle-taan Välimereltä tiukkaan asutun Ruhrin alueen kautta Suomen vesille.Aina kaikkea ei kuitenkaan voi purematta niellä ja ICOMIAn puitteissaonkin viime vuosikokouksessa perustettu raskaan sarjan lobbausryhmävain EU-asioita valvomaan. Lisäksi yksi konsultti tekee informaation ke-ruuta paikan päällä, jotta mikään asia ei pääsisi liian pitkälle yllättäen.Haastetta kuitenkin riittää.

Jouko Huju

Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenlehti Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s medlemstidning

3 2003

VakiopalstatPeräaalloilla 3

Järjestöasiaa 3

Uutisia 10

Muualta poimittua 10

K.v. lehdistöseuranta 11

Svensk resumé 14

SYKSYN TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT

12.-21.09. Yhteisesiintyminen; Southampton Boat Show20.-28.09. Yhteisesiintyminen; Interboot/Friedrichshafen29.-30.09. PC:n käyttö ja tiedonhallintakurssi08.-09.10. Word 2000 –tekstinkäsittelykurssi14.-15.10. Excel 2000 -taulukkolaskentakurssi17.10. Ilmoittautumisaika syyskokouspäiville päättyy21.-22.10. Internet- ja sähköpostin käyttökurssi22.-23.10. Kauppiaiden markkinatutkimusmatka Ruotsiin25.10.-2.11. Yhteisesiintyminen; Hanseboot/Hampuri28.-29.10. Powerpoint 2000 -esitysgrafiikkakurssi31.10.-1.11. Syyskokouspäivät, veistämövierailu ja

illallinen Turussa05.-09.11. Yhteisesiintyminen Scandinavian Sailboat &

Motorboat Show/Tukholma07.-09.11. Ryhmämatka Barcelonan venemessuille08.-16.11. Veneteollisuusyhdistyksen markkinatutkimusmatka

Kiinaan17.-21.11. Ryhmämatka Amsterdamiin METS-messuille18.-20.11. Yhteisesiintyminen; METS/Amsterdam10.12. Venealan Kauppiaat; talouskoulutuspäivä

M ed tilläggsdelen till fritidsbåtdirektivet vill man också värna omfriden i naturen genom att uppsätta normer för bulleremissionen.Genom Soundboat-projektet söker man alternativa mätmetoder för

buller genom att använda en s.k. referensbåt. Sålunda satsar industrin igenfriskt för att förbättra omgivningen, där vi utövar vår fritidsintresse, ochför att höja livskvaliteten för de, som bor i inom verkningsgränser fördenna hobby. Finland har enligt statistiken 189.000 insjöar, vars breddöverstiger 500 m. Vi har totalt ca 750.000 farkoster (största delen roddbå-tar), vilket gör ungefär fyra båtar per sjö. Dessutom har vi några tusen ki-lometer strandlinje. Hos oss torde man sålunda kunna klara av bullerstör-ningen relativt lätt.

Enligt de senaste uppgifterna finns det 15 olika färdigställda ellerunder arbete liggande direktiv, som tangerar vår bransch. Dessa tillämpasoberoende av om det gäller Medelhavet, det tätt bebyggda Ruhr-områdeteller de finländska insjöarna. Allt kan vi inte svälja utan att protestera ochman har inom ICOMIA grundat en tung lobbningsgrupp enbart för attövervaka EU-ärenden. Men utmaningarna tar inte slut.

* FbN 3/2003, taitto utk 17/9/03 12:16 Page 2

P E R Ä A A L L O I L L A

PPelkästään hyvä sää ei kuitenkaan ainariitä houkuttelemaan uusia eikä ny-kyisiä veneilijöitä alan liikkeisiin. Yhä li-sääntyvä kilpailu eri vapaa-ajan harras-tusmuotojen välillä pakottaa meidätkiinnittämään enemmän huomiota alanuskottavuuteen sekä oheispalveluidensaatavuuteen. Kynnys veneilyn aloitta-miseen ei saa olla liian korkea, ei ra-hallisesti eikä henkisesti. Kynnys ryh-tyä veneilijäksi kasvaa, kun keskuste-luun lisätään sellaiset seikat kuten ve-nepaikan saatavuus, talvitelakointi,huollon läheisyys, mahdolliset verot,veneajokortti, päästörajoitukset, melu-normit ym.ym. Lähes jokaiseen kysy-mykseen löytyy jo tänään selkeä vas-taus ja niihin kysymyksiin joihin ei vieläole ratkaisua, voimme silti vaikuttaavarsin tehokkaasti. Tähän keskusteluunon saatava Finnboatin lisäksi mukaanalan muut liitot ja yhdistykset, julkinensektori ja media. Vain tällä tavallasaamme entistä enemmän painoarvoaveneilyä edistäviin hankkeisiin.

Voimme jo nyt todeta, että Finnbo-atin määrätietoinen, pitkäaikainen lob-bailu ja tiedottaminen on nostanutFinnboatin varsin arvostetuksi vaikutta-jaksi, ei pelkästään kotimaassa, vaanmyös ulkomailla. Me pystymme yhäuseammin vaikuttamaan uusien lakienja säädösten sisältöön sekä varautu-maan tuleviin muutoksiin etukäteen.Niin ikään meillä jokaisella Finnboat jä-senyrityksen edustajalla on vas-tuunalainen tehtävä – sekä asiakas-kontakteissa että julkisissa kannan-otoissa – koska me edustamme alam-me huippuosaamista, niin veneteolli-suudessa kuin kaupassa. Venealan us-kottavuuden lujittaminen on yksi tär-keimmistä toimintamme kulmakivistä.On mukava huomata, että näihin tal-koisiin osallistuu yhä kasvava jäsen-määra, olemme nimittäin saaneet kii-tettävästi uusia jäseniä sekä teollisuu-den että kaupan pariin. Hyvä!

Vaikka useimmat meistä ennustivatyleisesti talouselämässä hidastuvaakasvua tai jopa pientä taantumaa tällevuodelle, voimme vain todeta että ve-

neala kasvaa jo yhdeksättä vuotta pe-räkkäin. Näin monen kasvuvuoden ai-kana on ollut mahdollista tehdä tar-peellisia investointeja uusimalla tai täy-dentämällä venemallistoja, nykyaikais-tamalla tuotantotiloja ja liikekiinteistö-jä. Myös kunnat ja kaupungit ovat näh-neet kasvavan veneilijämäärän turismiaedistävänä tekijänä, joka parhaimmil-laan näkyy uusina satama-alueina taivenekerhopaikkoina. Myös oheispalve-luihin on usealla paikkakunnalla satsat-tu yhteisiä verorahoja, puhumattakaanyksityisten yritysten investoinneista.

On myös positiivista kuulla rahalai-tosten analyytikoiden ennustavan alle3 % euribor-korkoa tulevalle vuodelle.Tämä jos mikään auttaa päätöksente-koprosessissa. Myös osakemarkkinatosoittavat pientä piristystä, joka tietystion hyväksi kansakunnan taloudelle.

Kun tutkailee Euroopan vienti-markkinoita, ovat yleiset näkymät hy-vät, joskin Saksa, Belgia, Sveitsi ja Itä-valta osoittavat heikompia kasvulukujakuin muut Euroopan maat. Näistä eni-ten huolestuttaa Saksa, joka perintei-sesti on ollut tärkeä vientimaamme, jajonka bkt on kolmannes koko EU-alu-een bkt:stä. Jos Saksalla menee huo-nosti, on sillä vaikutuksia koko Euroo-pan talouskehitykseen. Saksalaiset ve-nevalmistajat sen sijaan, kuten muutkinsuuret eurooppalaiset venevalmistajat,ilmoittavat edelleen tilauskannan ole-van hyvä. Tätä väittämää tukevat ali-hankkijoiden tilauskannat veistämöille,jotka edelleen ovat nousujohteisia.Tässä tilanteessa onkin tärkeätä seu-rata varastokehitystä maahantuojilla jakauppiailla, ettei yllätyksiä pääse syn-tymään.

Yleisesti ottaen näkymät mallivuo-delle 2004 ovat varsin hyvät sekä koti-maan markkinoilla että viennissä. Onkuitenkin syytä muistaa että vaihteluvä-li taloussuhdanteissa on yhä nopeam-pi, mutta onneksi vaikutukset ovatyleensä maltillisemmat. Painetaan siismaltilla kaasua, niin että ohjausvauhtisäilyy ja menopeli pysyy käsissä !

Veneilyn infrastruktuuri

JÄSENKUNNASSA TAPAHTUULiiton kannatusjäseneksi on hyväksyttyKokkolanseudun Kehitys Oy (KOSEK),elinkeinopalveluyhtiö jonka tehtävänä onkehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedel-lytyksiä Kokkolan alueella. Yrityksen toimin-nasta venealalla vastaa yritysasiamies JonneSandberg.

Uudeksi jäseneksi Suomen Veneteol-lisuusyhdistykseen on liittynyt Iniön Norr-byssä Sailfish-nimisiä avo- ja HT-veneitävalmistava Sailfish Boats Ab. Neljä henkeätyöllistävän yrityksen vetäjänä on Åke Björk-lund. Niinikään Veneteollisuusyhdistyksenuusi jäsen on Kråkö 29 –veneiden valmistajaVarvet på Kråkö – Veistämö Oy Ab. Porvoonkupeessa sijaitsevan veistämön toimintaajohtaa John Hartwall. Venealan Kauppiaatry:n uusia jäseniä ovat puolestaan Veli-MattiVitikaisen johtama MV-Marinin tuotteidenmyyntiyhtiö Lappeenrannan Vene- ja Auto-center Oy sekä Vaasassa sijaitseva OyAquamar Ab. Yrityksen toiminnasta vastaaJyrki Niemi ja liike edustaa tuotemerkkejäAquador, Bella, Flipper, Buster, Honda,Johnson ja Evinrude.

SYYSKOKOUKSEN AIKA JA PAIKKAMUUTTUVATLiiton ja yhdistysten sääntömääräiset syysko-koukset ja veneparlamentti piti alun perinjärjestää Hampuriin suuntautuvalla messu-matkalla, mutta jotta mahdollisimman monivoisi osallistua kokoukseen, päätettiin tilai-suuden aika ja paikka muuttaa. Liiton jakaikkien yhdistysten syyskokouspäivätjärjestetään 31.10.-1.11. Kongressi- ja kylpy-lähotelli Caribiassa Turussa.

LÄHDE RENESSANSSIN TUNNELMAANTURUN LINNAAN, NÄE MITEN MAAIL-MANKUULUT NAUTICATIT VALMISTE-TAAN

Syyskokouspäivien ja veneparlamentinohjelma keskittyy tänä vuonna pelkästäänoleelliseen; virallisten kokousten lisäksitutustumme yhteen veneveistämöön ja vie-tämme tunnelmallista ja leppoisaa aikaakollegojen kesken.

JÄRJESTÖASIAAÄRJESTÖASIAA

3

koonnut Lena Mickelsson

Veneilyn infrastruktuuri on sääolosuhtei-

den puolesta jälleen näyttänyt parhaat

puolensa. Vaikka hellejakso tänä vuonna

oli hiukan lyhyempi kuin viime kesänä, on

se kuitenkin jättänyt mieleisiä muistoja niin

veneilijöille kuin rannalla loikoilevillekin.Kim Örthén

puheenjohtaja, Venealan Keskusliitto Finnboat ry,Vice President, Volvo Penta Europe Office Finland



Perjantaina 31.10. aloitamme klo 11.30nauttimalla yhteisen lounaan KylpylähotelliCaribiassa, jonka jälkeen siirrymme linja-autoilla Riihikoskelle ja vietämme iltapäiväntutustumalla maailmankuuluja Nauticat-pursia valmistavaan Siltala Yachts Oy:nveistämöön toimitusjohtaja Kaj Gustafssoninjohdolla. Veistämövierailun jälkeen palaam-me hotelliin, jossa pidämme kaikkien yhdis-tysten syyskokoukset sekä Finnboatinliittokokouksen.

Kokousten jälkeen on hetki aikaa hen-gähtää ennen kuin lähdemme linja-autoillaTurun linnaan. Linnan kuningattarensalissameillä on ainutlaatuinen tilaisuus nauttiarenessanssiajan illallista Juhana-herttuan jahänen puolalaisen nuorikkonsa KatariinaJagellonican seurassa vuoden 1562 tyyliin.Illallisella tarjotaan aikakauden herkkuja jatehdään aikamatka 1500-luvulle kuuntele-malla herttuaparin kertomuksia ja linnanmusikanttien laulelmia.

Lauantaina on kaikilla halukkailla vieläaamiaisen jälkeen mahdollisuus osallistuavajaat pari tuntia kestävään Turku-kiertoaje-luun, jonka aikana käymme mm. ForumMarinumissa Aura-joen rannassa. Sight-seeing päättyy hotellille noin klo 12.00.

Syyskokoukseen osallistuminen maksaayhden hengen huoneessa yöpyville 220,00euroa/hlö ja kahden hengen huoneessayöpyville 180,00 euroa/hlö – ei siis paljonkun ottaa huomioon, että osallistumismak-suun sisältyvät

- kokouslounas perjantaina- linja-autokuljetukset perjantaina- ainutlaatuinen ja ikimuistettava illallinen

Turun linnassa juomineen ja ohjelmineen- majoitus pe-la aamiaisineen kylpylähotelli

Caribiassa- kylpyläpalvelujen käyttö lauantaihin

klo 12.00 asti.

Turku-kiertoajelun hinta on lisäksi14,70eur/hlö ja se toteutetaan, mikäli tar-peeksi kiinnostuneita on.

Syyskokouspäivien tarkempi ohjelmailmoittautumislomakkeineen ym. on jopostitettu jäsenistölle ja odotamme runsaastiilmoittautumisia.

RYHMÄMATKAT VENEMESSUILLEKuten jo viime Newsissä kerrottiin, järjeste-tään jälleen perinteinen messumatka Amster-damin METS-messuille marraskuussa.Meno on KLM:n lennolla Hki-Amsterdamklo 7.00-8.45 joko maanantaina 17.11. taitiistaina 18.11. ja paluu KLM:n lennolla klo19.05-22.35 joko torstaina 20.11. tai perjan-taina 21.11. Hotellivaihtoehtoja on kolme,Hotel Ibis Stopera, Hotel Avenue ja Hotel

4


Finnboat tekee vuosittain elokuus-sa jäsenkuntansa keskuudessakyselyn, jossa pyydetään arvioi-maan kuluvan vuoden kokonais-

liikevaihtolukuja. Yrityksiltä kysytäänsektoreittain ennusteet kuluvan vuo-den näkymistä. Eri sektoreissa vaih-telut ovat viimevuotista suurempia.Kaiken kokoisten veneiden vienti on kas-vanut, joskin purjeveneiden osuus ve-neviennin laskutuksesta nousee n. 60%:iin ja koko teollisuus arvioi yltä-vänsä kaikkien aikojen vientiennätyk-seen (n. 196 milj.eur). Kasvua on edel-liseen kauteen verrattuna tulossa kym-menkunta prosenttia. Vientilaskutuson viimeisen kolmen vuoden aikanakasvanut lähes 75 %. Kotimaan liike-vaihtotaso (alv 0 %, uudet veneet,moottorit, varusteet ja palvelut) pää-tyy ennusteen mukaan n. 206 milj. eu-roon, jossa kasvua on n. 19 %. Koko-naisliikevaihdon arvioidaan päätyvän430 miljoonaan euroon (+14,7 %).Kokonaisliikevaihtoluvulla mitattunatämä on yhdeksäs peräkkäinen kasvunvuosi. Ala on kuitenkin jo parin vuo-den suhtautunut terveellä varovaisuu-della kysynnän kehitykseen. Taloudenmonet indikaattorit lähes kaikilla pää-markkinoilla ovat miinusmerkkisiämutta toistaiseksi yrityksemme ovatpystyneet lisäämään markkinaosuuk-siaan.

Kotimaan venemyyntiEnsimmäisen puolivuotiskauden (tam-mi-kesäkuu) venemyynnin tukkutoi-mitustilastot (Finnboatin tilastointiinosallistuvat yritykset) osoittavat kap-palemääräisesti kotimaassa 7773 ve-neen myyntiä (-0,4 %). Alle 6 metrinveneitä myytiin 7298 kpl (-0,7 %). 6–8metrin veneitä toimitettiin 379 (+2,1%) ja yli 8 metrisiä 96 kpl (+15,7 %).Kappalemääräiset luvut eivät sisällä

purjevenemyyntiä, josta ei tässä vai-heessa vuotta ole tilastoja käytettävis-sä. Vuonna 2002 uusia purjeveneitä(yli 26') myytiin Suomessa 69 kpl.Markkamääräisesti yritykset arvioivatkoko vuoden 2003 kotimaan vene-myynnin liikevaihdoksi (alv 0 %) n.68 milj euroa (+7,9 %).

VenevientiAlan sektoreista viennin kasvu jatkuuedelleen. Yritysten arvioiden mukaanvientilaskutuksessa päädytään n. 196milj. euroon (+8,2 %). Purjeveneidenosuus tästä on n. 115 milj. euroa(59 %) ja suurin kasvu löytyykin edel-leen juuri purjeveneiden viennistä. Pur-jeveneiden keskimääräinen koko jayksikköhinta ovat kasvaneet voimak-kaasti. Veneviennin tullitilastoja ontässä vaiheessa vuotta saatavissa vastatammi-toukokuulta. Nämä tilastotosoittavat Ruotsin säilyttäneen ykkös-asemansa (osuus 23,2 %), Iso-Britan-nia ja Norja ovat kakkosena kumpikinn. 1%:n osuudella ja USA on neljänte-nä (7,9 %). Perinteisesti tärkeistävientimaistamme Saksa on tässä tilas-tossa kuudentena (4,6 %). Tämän ja-kauman odotetaan muuttuvan vuodenkuluessa. Kaikkiaan tammi-touko-kuussa vietiin 5397 (+8,6 %) venettäyli 30 maahan.

VenetuontiMyös tuontitilastoja on tässä vaihees-sa saatavilla vasta tammi-toukokuulta.Tuonnissa kirjattiin viiden ensimmäi-

Veneala arvioi liikevaihdonkasvavan jo yhdeksättä vuottaperäkkäin. Kasvu on alan kai-killa sektoreilla tasaista. Finn-boat-jäsenten liikevaihto nou-see 430 milj. euroon. Kasvuaedellisvuoteen kirjataan lähes15 %.

• Jouko Huju •

Vienti vetää


Nova. Kaikki sijaitsevan Amsterdaminkeskustassa. Matkan hinnat ovat:

Hotel Ibis Stopera, 1-hh tiistai-torstai 630 eur/hlö, 2-hh 500 eur/hlö1-hh tiistai-perjantai 785 eur/hlö, 2-hh 595 eur/hlö1-hh maanantai-perjantai 940 eur/hlö, 2-hh 690 eur/hlö

Hotel Avenuetiistai-torstai 600 eur/huone tiistai-perjantai 745 eur/huonemaanantai-perjantai 690 eur/hlö

Hotel Novatiistai-torstai 505 eur/hlötiistai-perjantai 600 eur/hlömaanantai-perjantai 695 eur/hlö.

Syksyn aikana on mahdollisuus tutustuamyös Barcelonan venemessuille, jonnejärjestämme yhteisen matkan 7.-9.11. Suoramenolento on perjantaina 7.11. klo 8.00-10.50 Finnairilla ja paluu sunnuntaina klo11.50-16.35. Hotellimme on Hotel SantAngelo, joka sijaitsee kävelyetäisyydellämessualueesta. Matkan hinta/hlö on 640euroa kahden hengen huoneessa ja 775 euroayhden hengen huoneessa. Hinnat perustuvatminimi 10 hengen ryhmään.

Sekä Amsterdamin että Barcelonanmatkavaraukset tehdään suoraan TöölönMatkatoimistoon/Marja Rikkinen, puh. (09)22 888 389, email [email protected]

VENE 04 BÅT –MESSUILLA UUDETAUKIOLOAJATTulevat helmikuiset Helsingin venemessutuudistaa aukioloaikojaan siten, että messutaukeavat tulevaisuudessa joka päivä klo10.00. Sulkemisaikaa on vastaavasti arkisinaikaistettu tunnilla, eli maanantaista perjan-taihin messut suljetaan joka päivä klo 19.00.Viikonlopun aukioloajat ovat kuten ennenkin,eli klo 10-18. Alan oma päivä eli Trade Dayperjantaina 6.2. on messut avoinna klo 10-18.

Venemessuille mahtuvat jatkossa myösselvästi yli 50-jalkaiset veneet, kun yksimessukeskuksen ovista levennettiin kesänaikana. Tulevilla messuilla nähdäänkinsuurempia veneitä kuin Messukeskuksessa ontähän mennessä nähty.


5


sen kuukauden aikana kasvua peräti31,8 %. Ruotsi on tuontilistan kärjes-sä vertailuajanjaksona 25,4 % osuu-della. Sieltä tuotiin yhteensä 202 ve-nettä. Euroissa laskettuna Saksa olitoisena (10,3 %) ja USA kolmantena(9,3 %) Tuonnin yhteisarvo vuodenviiden ensimmäisen kuukauden aikanaoli 10,9 milj.eur. Vuonna 2002 tuonti-veneiden osuus Suomen venemarkki-noista euroissa mitattuna oli n. 26 %.Kappaleissa tuontiveneiden osuus onhuomattavasti pienempi.

MoottoritMoottorien tukkutoimitustilastot tam-mi-kesäkuulta perämoottorien osalta

osoittavat, että kappalemääräinenmyynti on noussut peräti 12,5 %(15411 kpl). Koko vuoden kappale-määräisen myynnin odotetaan kuiten-kin nousevan vain 5–7 %. Euromää-räisesti perämoottorimyynti kasvaaenemmän johtuen mm. siitä että moot-toreiden keskikoko kasvaa edelleen.Tammi-kesäkuun tilastojen mukaannelitahtisten ja matalapäästöisten 2-tahtikoneiden osuus perämoottoreidenkokonaistoimituksista oli 72 %. EU:nhuvivenedirektiivin jatko-osan mu-kaan kaikkien merimoottoreiden tuleetäyttää uudet tiukemmat päästörajoi-tukset vuoden 2006 loppuun mennes-sä. Kun perämoottorimyyntiä tarkas-tellaan Suomessa talousaluejaon pe-rusteella on Uusimaa ylivoimaisestisuurin alue 15,8 %:lla. Varsinais-Suo-mi on toisena (7,6 %) ja Pirkanmaakolmantena (6,9 %). Pienin alue onKeski-Pohjanmaa (0,6 %).

VesijetitVesijettejä myytiin Suomessa tammi-kesäkuussa yhteensä 115 kpl (-12,4%). Lisäksi vientiin toimitettiin 169jettiä (+76 %).

2002 todellinen 2003 arvio

KOTIMAA VIENTI KOTIMAA VIENTI

VENEET 63 181 68 (+7,9 %) 196 (+8,3 %)

MOOTTORIT 48 2,5 57 (+18 %) 4,4 (+76 %)

VARUSTEET 54 19 72 (+33 %) 24 (+26 %)(sis.raaka-aineet)

PALVELUT 7,7 9 (+16,9 %)

YHTEENSÄ 172,7 202,5 206 (+19,2 %) 224,4 (+21,9 %)

KOKO ALA 375,2 milj. eur 430,4 milj. eur (+14,7 %)

FINNBOATIN JÄSENKUNNANLIIKEVAIHDON KEHITYSARVIOT 2003



TUKHOLMAN SYKSYMESSUISTA VIISIPÄIVÄISETMarraskuinen Scandinavian Sailboat andMotorboat Show Tukholmassa on nyt viisi-päiväinen tapahtuma, kun messut alkavat jokeskiviikkona 5.11. Syynä tapahtumankeston pidentämiseen oli järjestäjien mukaanjatkuvasti lisääntynyt kävijämäärä. Messutpäättyvät sunnuntaina 9.11.


6

AIKA PAIKKA NÄYTTELY

20.-28.9.2003 Friedrichshafen/Saksa Interboot-International Watersports Exhibition24.-27.9.2003 Monaco Monaco Yacht Show4.-12.10.2003 Genova/Italia Genoa International Boat Show9.-13.10.2003 Annapolis/USA United States Sailboat Show16.-19.10.2003 Annapolis/USA United States Powerboat Show27.-29.10.2003 Miami/USA IBEX 200325.10.-2.11.2003 Hampuri/Saksa Hanseboot30.10.-3.11.2003 Fort Lauderdale/USA Fort Lauderdale International Boat Show1.-9.11.2003 Barcelona/Espanja Barcelona International Boat Show5.-9.11.2003 Tukholma/Ruotsi Scandinavian Sailboat & Motorboat show15.-23.11.2003 Ateena/Kreikka Athens Boat Show18.-20.11.2003 Amsterdam/Hollanti Marine Equipment Trade Show METS5.-15.12.2003 Pariisi/Ranska Paris International Boat Show27.12.2003 New York/USA New York International Boat Show- 4.1.20048.-18.1.2004 Lontoo/Englanti London International Boat Show9.-18.1.2004 Toronto/Kanada Toronto International Boat Show14.-18.1.2004 Atlanta/USA Atlanta Boat Show16.-18.1.2004 Atlantic City/USA Atlantic Sail Expo17.-25.1.2004 Düsseldorf/Saksa Boot Düsseldorf24.1.-1.2.2004 Los Angeles/USA Southern California Boat Show29.1.-1.2.2004 Chicago/USA Strictly Sail Chicago30.1.-8.2.2004 Göteborg/Ruotsi Svenska Internationella Båtmässan4.-8.2.2004 Vancouver/Kanada Vancouver International Boat Show4.-8.2.2004 Atlantic City/USA Atlantic City International Power Boat Show5.-8.2.2004 Tokio/Japani Tokyo International Boat Show6.-15.2.2004 Helsinki/Suomi Helsingin Kansainväliset Venemessut7.-15.2.2004 Gent/Belgia Belgian International Boat Show12.-17.2.2004 Miami/USA Miami International Boat Show & Strictly Sail18.-22.2.2004 Zagreb/Kroatia Zagreb Sports and Nautical Fair20.-29.2.2004 Kööpenhamina/Tanska Copenhagen International Boat Show27.2.-2.3.2004 Montreal/Kanada Montreal International Boat Show27.2.-7.3.2004 Tukholma/Ruotsi Allt för Sjön28.2.-7.3.2004 Lissabon/Portugali Lisbon Boat Show4.-7.3.2004 Tulln/Itävalta Boot Tulln5.-7.3.2004 Osaka/Japani Osaka International Boat Show11.-14.3.2004 Moskova/Venäjä The 9th Moscow International Boat & Yacht Show12.-14.3.2004 Turku/Suomi Meri Kutsuu12.-21.3.2004 Oslo/Norja Sjöen for Alle17.-20.3.2004 Dubai/UAE Dubai International Boat Show24.-28.3.2004 Amsterdam/Hollanti HISWA Amsterdam Boat Show26.-28.3.2004 Gdansk/Puola Polyacht

VENENÄYTTELYJÄ 2003 JA 2004



FINNBOAT ATK-KOULUTUSTAVenealan Kauppiaat ry:n toimeksiannostajärjestämme jäsenkunnalle syksyn aikanaseuraavat ATK-kurssit:

29.-30.09. PC:n käyttö ja tiedonhallinta08.-09.10. Word 200014.-15.10. Excel 200021.-22.10. Internet, sähköposti ja kotisivun

tekeminen28.-29.10. PowerPoint 2000

Koko kurssipaketti maksaa 300 euroa/hlösisältäen iltapäiväkahvin ja suolapalan.Vastuullinen kouluttaja ja koulutustila onHEO-Mediapaja, Kirstinkatu 1, 00530 Hki.Koulutuspaketista voi ottaa myös vähintäänkolme jaksoa, jolloin hinta on 180 euroa.Neljä jaksoa maksaa yhteensä 240 euroa.”Virallinen” ilmoittautumisaika on jo men-nyt umpeen, mutta kysy mahdollisia vapaitapaikkoja Finnboatin toimistosta.

FINNBOAT FLOATING SHOW –TAPAHTUMAT

Seuraava Finn-boat FloatingShow järjeste-tään Airistolla12.-16.6. tuki-kohtana jälleenÖlanderienStrand-hotelli.Tapahtumaankutsutaan noin40 kansainvälis-

tä alan toimittajaa ja kutsut lähetetään vielätämän vuoden joulukuussa. Tapahtumaanvoivat veneensä tuoda koeajettaviksi/esitel-täviksi ainoastaan Finnboatin jäsenyritykset.Lisäinfoa osallistumismaksuista sekä ilmoit-tautumislomakkeet postitetaan jäsenkunnalleloka-marraskuussa.

Seuraava pienveneiden (alle 6 m avove-neet) testaustapahtuma Small Boats FloatingShow järjestetään puolestaan kesäkuussa2005. Tarkempi ajankohta ja tapahtumanpaikka selviävät myöhemmin.

MARKKINATUTKIMUSMATKOJASuomen Veneteollisuusyhdistys järjestäämarraskuussa markkinatutkimusmatkanKiinaan tutustumaan paikalliseen veneval-mistukseen ja kiinalaiseen veneilyn inf-rastruktuuriin. Venealan Kauppiaat ry puo-lestaan järjestää jäsenkunnalleen lokakuussamatkan tutustumaan ruotsalaisiin alanvähittäiskauppoihin ja niiden toimintaan.Lisätietoja molemmista matkoista antaaFinnboatissa Jouko Huju, puh. (09) 696 21610, [email protected]

• Kari Wilén •


7

H elsingin uivassa venenäyttelyssäon muutamana edellisenä vuonnapaistateltu hienossa loppukesän

säässä. Viime vuonna syyskuun al-kuun saakka jatkuneet kesähelteethemmottelivat näyttelyvieraita, muttatällä kertaa ilmojen haltijat eivät ol-leet yhtä suopeita.

Uusi yhdyslaituriEtenkin moottoriveneiden ponttooni-

laituri on aikaisempina vuosina kärsi-nyt tungoksesta, kun liikenne sillä onollut edestakaista. Satama-altaan sul-kevaa yhdyslaituria on suunniteltu jouseita vuosia, mutta hanke oli tähänsaakka kariutunut. Nyt moottorivene-ponttoonin pohjoispäähän asennettiintukeva jatkolaituri, jolloin esittely-paikkojen lukumäärää saatiin lisättyä.Sen jatkeeksi kiinnitettiin siirrettäväkevytponttoonilaituri, joka yhdistimoottorivenelaiturin HSKn aallon-

Tämän vuoden näyttely oli suurempi kuin koskaan kunpari ”hullua vuotta” 80-luvun loppupuolella jätetääntarkastelussa omaan arvoonsa. Helsingin uiva venenäyt-tely laajeni nyt koko isäntäseuran pohjoiseen satama-altaaseen ja etenkin yhdyslaituri sai sekä kävijöiltä ettänäytteilleasettajilta paljon kiitosta.

Entistä laajempinäyttely

Uiva 2003 Flytande:


8

murtajaan. Väliin sijoittuva ns. vieras-venelaituri oli nyt myös varattu esitte-lykäyttöön.

Näin moottorivenelaiturilta muo-dostui luonnollinen kiertoreitti aallon-murtajalle, johon nyt oli parkkeerattusekä purje- että moottoriveneitä. Palo-viranomaisten vaatimuksesta yhdys-laiturin oli oltava helposti siirrettävä,jotta tarvittaessa sataman kulkuaukkosaataisiin nopeasti avattua.

Yhdyslaturi todettiin toimivaksija yleisö käytti jouheasti kiertoreittiä.Tämä vähensi tungosta pohjoislaituril-la ja lisäsi kaikkien veneiden tehokas-ta esillepääsyä.

Sadetta ei pelästyttyVaikka jokaisena aukiolopäivänä oliosaksi aurinkoistakin, olivat yllättävätsadekuurot näyttelyviikonlopun suola.Uiva 2003 keräsi tästä huolimatta 12879 kävijää. Lauttasaaren matkasivatkyllä kaikki veneistä ja veneilyvarus-teista kiinnostuneet eikä sade pystynythäiritsemään ainakaan vakavasti otet-tavia asiakasehdokkaita.

Nähtävää olikin paljon. Uusiaveneitä oli peräti 250 kappaletta jamonet niistä esiteltiin ensi kertaa suo-malaiselle yleisölle. Uiva 2003 olimyös muutaman veneen maailmanlaa-juinen ensi-ilta. Purjeveneitä oli esillä39 ja moottori- sekä pienveneitä 211

kappaletta. Maaosastojen lukumääräoli hieman pienempi kuin edellisenävuonna. Osastoja oli yhteensä 67 kap-paletta eli 1715 neliön verran.

Etenkin purjeveneiden määrä Ui-vassa näyttää vuosittain reilua prosen-tuaalista lisäystä. Näytteilleasettajiaoli pari enemmän kuin vuonna 2002,yhteensä 123 yritystä ja yhteisöä. Ui-va Flytande onkin maamme ehdotto-masti suurin ja merkittävin venealanulkoilmanäyttely.

Lassi Hellman, HelmarinTurkulainenHelmarin esit-teli Uivassakuusi eri ko-koista purjeve-nettä, edusta-miaan suurenJeanneau-veis-tämön ranska-laispursia.Mallisto on

kattava ja esillä olleista pienin olikuusimetrinen nostokölivene Sun2000 ja suurin 40-jalkainen kan-sisalongilla varustettu Sun Odyssey40 DS.

– Uiva on mielestäni ehdotto-masti tärkein venenäyttely isojen ve-neiden myynnin kannalta, toteaa yri-tyksen toimitusjohtaja Lassi Hellman.

Olemme pitkään opettaneet asiak-kaamme päättämään venehankinnois-taan syksyllä ja mielestäni olemmesiinä onnistuneet. Olemme myös itseoppineet tekemään asiat paremmin jatästä johtuen näyttelyn tulos oli taashyvä. Sekä kaupankäynti että asiak-kailtamme saamamme palaute ovat ta-saisesti parantuneet.

– Myös Finnboatille kuulu kiitossiitä, että Keskusliitto on koko ajankehittänyt ja vienyt näyttelyä eteen-päin. Tästä hyvä esimerkki oli nytasennettu yhteyslaituri, joka on mie-lestäni selkeä parannus aikaisempaanjärjestelyyn verrattuna.

Isäntäseurana toiminut HSK saamyös kiitosta siitä tavasta, jolla yri-tysten edustajista huolehditaan näytte-lyn aikana. Helmarinilla oli näyttelys-sä parhaimmillaan yhdeksän hengenmiehitys, joista osa yöpyi veneissä.Lassi kehuukin aamuin illoin lämpi-mänä ollutta pursiseuran saunaa.

Lassi Hellman toteaa, että kävi-jöiden olisi helpompi nousta purjeve-neisiin perän kautta, mutta aallonmur-tajan venepaikoissa pursien peräkiin-nitys ei onnistu ilman lisärakenteitatai ponttooneja ja ne olisivat ilmeises-ti liian hankalia ja kalliita toteuttaa.

– Toki ikävän oloinen sää vaikut-ti kävijöihin, Hellman päättää, muttaolen varma etteivät tosiostajat jättä-neet tulematta. Muutama kävijä oli


9

päinvastoin tyytyväinen, että kerran-kin esittelijällä oli hyvää aikaa kes-kustella veneestä.

Kim Tigerstedt,Helsingin Bella-Marina

HelsinginBella-Marinaoli Uivan suu-rin näytteille-asettaja yh-teensä 32 ve-neellä. Vali-koima ulottuiSilver-avove-neestä aina51-jalkaiseen

Sealine-loistoristeilijään. Väliin mah-tui Aquador-, Bella- ja Flipper-venei-tä. Kim Tigerstedt esitteli veneitä 11hengen porukan kanssa.

– Olen ollut neljä kertaa Uivassanäyttelyssä vene-esittelijän ominai-suudessa, mutta kertaakaan aikaisem-min en ole paikan päällä tosiasialli-sesti myynyt venettä, Kim Tigerstedtkertoo. Tällä kertaa tein HSK:lla kau-pat kahdesta veneestä.

– Oli aivan selvää, että ihmisettulivat näyttelyyn ostoaikeissa, hänjatkaa. He tulivat erittäin myönteisellämielellä, kauppaa hieromaan ja fiksu-ja kysymyksiä tekemään.

Tigerstedt kertoo, että hän on

kollegojensa kanssa todennut ihmistenpanostavan yhä enemmän vapaa-ai-kaansa. Käyttövarojakin näyttäisi ole-van entistä enemmän, koska rahoitus-kauppojen osuus ei ole noussut, lähin-nä päinvastoin. Nyt ollaan valmiitamaksamaan laadukkaista vapaa-ajan-harrastuksista.

– Moottorivenelaiturin kannaltayhteyslaituri oli erittäin hyvä ajatus jase todella vähensi edestakaista liiken-nettä, Tigerstedt toteaa. Veneet olihienosti jaoteltu ja tuntui, että nytosastot olivat väljempiä kuin aikai-semmin. Mielestäni kuitenkin maa-osastojen teltat ovat ahtaan puoleiset.

Huonolla säällä oli Kimin mu-kaan myös myönteisiä vaikutuksia.Nyt todelliset asiakkaat olivat liik-keellä, muut jäivät kotiin katsomaanformuloita. Kävijöiden määrä oli pie-nempi, mutta "laatu" parempi.

Jouni Kyttälä, NavsystemsVene-elektro-niikkaa varus-teteltassa esi-tellyt toimi-tusjohtaja Jou-ni Kyttälä pitinäyttelyä ihanhyvänä siitähuolimatta, et-tä Navsystemssai viime vuo-

den Uivassa useampia konkreettisiinkauppoihin johtaneita kontakteja.

– Nyt jäätiin hieman ihmettele-misen asteelle, Kyttälä toteaa. Kutenkaikki saatoimme todeta, ei sää ollutnäyttelyn aikana kaikkein paras. Mut-ta toisaalta on tärkeää, että venemyyn-nissä menee hyvin, koska se tuo auto-maattisesti meillekin lisää liikevaih-toa. Vene- ja varustemyynti käyvätikään kuin käsi kädessä.

Navsystem tuo maahan navigoin-tiin liittyvää elektroniikkaa. Varsinai-set uutuusesittelyt säästetään varuste-puolella yleensä talveen ja alkukevää-seen, mutta Jouni Kyttälän mukaanveneilijät ovat tällä hetkellä erittäinkiinnostuneita elektronisista merikart-tasysteemeistä.

Kyttälän mukaan näyttelyn kon-septi on nyt hiottu viimeisen päälle javarustepuolen telttatilatkin ovat niinhyvät kuin mahdollista näissä oloissa.Monipuolisempaa ruokatarjoilua ulko-ravintolaan hän kuitenkin peräänkuu-luttaa.

Sami Louhelainen, Bellamer– Minulle jäiihan hyvä fiilisnäyttelystä, to-teaa BellamerOy:n vene-myynnistä vas-taava SamiLouhelainen.Keli oli mikäoli, mutta toi-

saalta nyt näyttelyyn tulijoilla oli ihanoikeasti asiaa sinne.

Bellamer esitteli maahantuomi-aan Hunter- ja Hanse-pursia sekä no-peaa Suomessa valmistettavaa Santer760-trailerivenettä. Louhelainen ker-too tyytyväisenä, että tämän näyttelynjälkeen on saatu aikaiseksi parempaatulosta kuin viime vuonna. Ostajatovat liikkeellä realistiselta pohjalta,venettä ei osteta viimeisillä rahoillavaan asiaa on harkittu jo muutamanvuoden ajan.

– Päätöksenteko näyttää nyt ole-van entistä helpompaa, Sami toteaa.Joko veneenhankintaa on nyt mietittytarpeeksi tai sitten ihmisillä on enem-män rahaa käytössään. Nyt näyttää sil-tä, että ostopäätöksiä uskalletaan teh-dä. Vaihtoon tarjottavien veneidenkunto ja ikä kuitenkin hieman arvelut-tavat venekauppiaita.

Bellamer varasi esittelypaikkan-sa vierasvenelaiturista, jolloin purretvoitiin kiinnittää perästä. Yhteyslaitu-ri toimi Louhelaisen mielestä hyvin jaihmiset selvästikin kiersivät alueenuseampaan otteeseen.

Stefan ja Åke Björklund,Sailfish Boats

Björklundienperheyritys oliensimmäistäkertaa mukanaUivassa, javaikutelmatolivat erittäinmyönteiset.

– Yllätyim-me erikoisesti

siitä, miten paljon ihmisiä kävi tutus-tumassa veneisiimme, Åke Björklundkertoo. Kiinnostus oli valtava ja näyt-telyn jälkeen puhelin on käynyt kuu-mana. Olimme mukana kolmella ve-neellä joita olemme hiljalleen kehitel-leet testaamalla niitä kovassa kelissä.Kävijöiden kiinnostus yllätti tosiaan,ja iltaisin veimme ihmisiä koeajolle.Tämä oli mahdollista päivittäin näyt-telyn sulkeuduttua, koska silloin fik-susti toteutettu yhteyslaituri aukaistiinveneliikenteelle.

KTM:n ylijohtaja Bo Göran Eriksson avasiuivan näyttelyn loistavassa kesäsäässä,mutta iltapäivisin taivaalle kehittyi tummiasadepilviä.


UUTISIAUTISIA

10

UUDISTUNUT BUSTER XXLBuster-malliston toiseksi suurin on kasvat-tanut tehoaluettaan, vaihtanut väriään jalisännyt matkustusmukavuuttaan. Uusilaitaväri on tyylikäs metallinhohtoharmaa javeneen sisustus on sävytetty sointumaansiihen. Uutta veneessä ovat myös ajomuka-vuutta lisäävät pyörivät, pehmustetut istui-met, samanlaiset kuin ison veljensä BusterMagnumin tuolit. Buster XXL 2004 –mal-lissa on hydrauliohjaus vakiovarusteena.Veneen jäykisterakenne on muutettu vastaa-maan uuden teholuokan, 70–150 hv, vaati-muksia.

NIMITYKSIÄTarmo Vuojärvi on nimitetty myyntijohta-jaksi Konekesko Oy:n vapaa-ajankoneryh-mään (johon kuuluvat Kesko Marine jaYamaha Arwidson –yksiköt) 1.8.03 alkaen.Tarmo Vuojärvi on toiminut aikaisemminKesko Marinen tuoteryhmäjohtajana.

Kesko Marine –yksikön tuoteryhmäjoh-tajaksi on nimitetty Anssi Westerlund 1.8.03alkaen. Anssi Westerlund on toiminutaikaisemmin piikiekkoja valmistavassaOkmetic Oy:ssä apulaismyyntijohtajana.Anssilla on aikaisempaa kokomusta myösvenealasta ja Kesko Marinesta työskennel-tyään vuosina 1991–94 Yamarin-venevien-nin parissa.

Arwidsonin Yamaha-liiketoimintojensiirryttyä Konekeskolle heinäkuun alussa,nimitettiin Yamaha Arwidson -yksiköntuoteryhmäjohtajaksi Pertti Niinivaara1.7.03 alkaen. Pertti Niinivaara on toiminutaikaisemmin Oy Arwidson Ab:ssa osasto-päällikkönä Yamaha-yksikössä.

SUOMALAISTA SUUNNITTELUA ULKOMAILLEForsbom Yacht Design Oy suunnitteleeVirossa sijaitsevalle veneveistämölle uudenpulpettiveneen. Vene on 4,8 m pitkä, varus-tettu kahdella pulpetilla ja suunnattu vesiur-heilukäyttöön. Lestien valmistus on joVirossa alkanut ja ensimmäisen veneen ontarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

MUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKTMUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKT

Oy Marino Ab i Sibbo byggde Finlandsförsta läkarbåt. Marino Rocca har funge-rat från juni som en flytande läkarmottag-ning i Skärgårdshavet bland båtfolk ochskärgårdsbor. Idén till en mobil läkarprak-tik kom från poliklinikläkare Janne Cas-trén. På basis av de senaste årens skär-gårdssemestrar och barndomen, som hantillbringade i den yttre skärgården, har hankunnat konstatera att skärgårdsbefolkning-en lider brist på lättillgänglig vårdservice.Marinos verkställande direktör Ben Fager-ström säger, att han genast tände på idénmed läkarbåten. Utvändigt är det bara tex-ten ”Skärgårdsdoktorn” som skvallrar ombåtens funktion – de alternativa lösningar-na finns ombord. En båtförare tar hand omnavigering och en specialsjukskötare assis-terar läkaren Janne Castrén. (Borgåbladet9.5.2003)

Euroopan unioni suunnittelee puuter-van käytön kieltämistä. Tämä liittyybiosididirektiiviin, joka koskee eliön-torjunta-aineita. EU:n biosididirektii-vi velvoittaa jäsenmaat todistamaantervan turvallisuuden syyskuuhun2006 mennessä. Direktiivi on herättä-nyt kummastusta monissa piireissä.Veneenveistäjät ovat käyttäneet tervaaveneiden lahoamisen estämiseen sato-ja vuosia ja yhä nykyäänkin valtaosapuisen soutuveneen hankkijoista halu-aa suojata kulkupelinsä tervalla. EU-työryhmä alkaa syksyllä pohtia direk-tiivin toimeenpanoa. Ryhmässä onmukana suomalaisia asiantuntijoita,jotka pyrkivät takaamaan Suomellepoikkeusluvan puutervan käyttöön.(Savon Sanomat 9.7.2003)

AMT-Veneet Oy:n tuotantotilat paloi-vat huhtikuun alussa maan tasalle Pis-pantallin alueella Valkeakoskella.Kaupungin suunnitelmiin ei sopinut,että uusi halli olisi rakennettu samallepaikalle. Näin ollen se tarjosi raken-nuspaikaksi Holmin teollisuusaluetta.AMT-Veneet hylkäsi tarjouksen. Uusiyrityksen sijoituspaikka on Kontiolah-ti, jossa sillä on jo ennestään tytäryh-tiönsä Uuron venetehtaan toimintaa.(Valkeakosken Sanomat 4.7.2003)

Perniön Teijolla tehdään puolustus-voimille alumiinisia ryhmä- sekä mie-histönkuljetusveneitä. Veneet valmis-taa Marine Alutech Oy. Kaikkien 59veneen on oltava valmiina vuoden2004 huhtikuun loppuun mennessä,jonka jälkeen ne menevät Uudenmaanprikaatin käyttöön Syndahlin sata-maan Hankoon. Jurmo-miehistönkul-jetusveneen Marine Alutech on suun-nitellut varta vasten puolustusvoimil-le. Yksi Jurmo maksaa puolustusvoi-mille 336 000 euroa ja ryhmävene 67000 euroa. Veneiden käyttöiäksi onlaskettu 30 vuotta. Marine Alutechtyöllistää omassa firmassaan 43 hen-kilöä ja alihankkijoidensa kautta viiti-senkymmentä työntekijää. Tänä vuon-na Teijolla viimeistellään yli 30 venet-tä ja yritys yltänee 10 miljoonan euronliikevaihtoon. Marine Alutechin toi-mitusjohtajana toimii pääomistaja Ni-ko Haro. (Salon Seudun Sanomat21.5.2003)

Yhä useampi yritys kasvattaa kilpailu-kykyään nykyään työaikajoustoin. Ry-mättylässä toimiva Terhi Oy on yksikausiluontoisten työaikajärjestelyjenkäyttäjistä. Järjestely otettiin yrityk-sessä käyttöön seitsemän vuotta sitten,jotta kysyntäpiikeistä selvittäisiin il-man määräaikaisia työntekijöitä eikähiljaisina kausina omaa väkeä tarvitsi-si lomauttaa. Työntäyteisin aika ajoit-tuu talveen ja kevääseen jolloin pais-kitaan pitkää päivää. Vastavuoroisestityöntekijät pitävät kesällä pitkän lo-man. Työaikajoustoja on tutkinut esi-merkiksi Heikki Uhmavaara Turunyliopistosta. Hän kertoo, että joustoi-hin siirtyminen ei ole itsestään selvää,vastustustakin työpaikoilla esiintyy.Näin ollen on tärkeää, että työnteki-


Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee yli sata venelehteä ympärimaailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataan jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laa-jemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössähuomattavasti runsaammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.

Lehti/Maa nro Artikkeli sivuBådnyt/Tanska 6 Targa 37, testi 80-82Meer & Yachten/Saksa Swan 100 RS, esittely 66-72Skipper/Saksa 6 Floating Show 2002 –raportti 16-27Skipper/Saksa 6 Silver Fox DC, testi 28-31Skipper/Saksa 7 Minor 21 WR, testi 32-35Skipper/Saksa 7 Uutuusveneitä: Finnmaster 6600 WR 46

Bella 620 DC, Yamarin 6210 47Skipper/Saksa 8 Yamarin 6110, testi 32-35Yacht/Saksa 10 Nauticat 515, testi/Floating Show 2002 62-65Båtmagasinet/Norja 7 Aquador 23 WA, testi 20-21, 26Praktisk Båtliv/Norja 5 Finnmaster 6800 WA Cabin, testi 18-20Praktisk Båtliv/Norja 6 Aquador 21 WA, testi 25-25Praktisk Båtliv/Norja 6 Yamarin 6230, testi 26-27Båtliv/Ruotsi 3 Nord Star 24 Patrol, lyhyt esittely/Floating Show 2002 23Båtnytt/Ruotsi 4 Bella 512 Excel, Yamarin 5820, testi 34-37,

39-40Båtnytt/Ruotsi 6 Walkaround-venetesti: Aquador 23 WA 30-34, 36Båtnytt/Ruotsi 8 Small Boats Floating Show 2001: Kaisla 425 R,

Terhi Micro Fun, Buster XS, Silver Beaver, Yamarin 4410, MV Marin 4600, Suvi 4500, Silver Kolibri, Faster 445 R 40-44

Båtnytt/Ruotsi 8 Aquador 25 WA, testi 52Båtnytt/Ruotsi 8 Flipper 620, testi 56Båtnytt/Ruotsi 8 Silver Eagle Star Cabin/Floating Show 2002 57Vi Båtägare/Ruotsi 5 Targa 23, testi / Floating Show 2002 46-48Vi Båtägare/Ruotsi 6 Walkaround-venetestissä: Aquador 21 WA, Yamarin 6230 68-74, 81Vi Båtägare/Ruotsi 7 Minor 34, testi/Floating Show 2002 42-44Vi Båtägare/Ruotsi 8 TG 6500, testi/Floating Show 2002 42Yachting World/UK 9 Swan 100 RS, esittely 138-144Professional Boatbuilder/USA 8-9 Nautor-yritysesittely 52-80Sailing/USA 5 Swan 75 RS, esittely 36Sailing/USA 7 Finngulf 41, lyhyt esittely 72

KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTATOUKOKUU – ELOKUU 2003

JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA

UUTISIAUTISIA

NISSE HÄGGBLOM TELKKARISSA

YLE:n ruotsinkielinenkanava FST on tehnytviime kevään ja kesänaikana dokumentinNisse Häggblomista,ikuisesta telvalaisesta jafinnboatilaisesta.Ohjelman on tehnyttoimittaja Tom Back-mansson ja se esitetääntelkkarissa ykköskana-valla FST:n Seportage-sarjassa vahvistettujentietojen mukaan tiistaina 23.9. klo 21.30.Kannattaa taatusti katsoa!

YHDISTYMINEN JA NIMEN MUUTOSElokuun 31. päivästä 2003 lähtien FurunoSuomi Oy on yhdistynyt Furuno NavintraOy:n kanssa. Yrityksen virallinen nimimuuttuu ja uusi nimi on Furuno Finland Oy.Postiosoite on Furuno Finland Oy, PL 11,02201 Espoo.

MV-MARIN UUSIIN TILOIHIIN MV-Marin Oy on avannut Lappeenrannassauuden vene- ja venetarvikemyymälännimeltään Lappeenrannan Vene- ja AutoCenter. MV-Marin -veneiden lisäksi liike onMariner-perämoottoreiden, FinnMaster-veneiden ja Vetus-venetarvikkeiden jälleen-myyjä.

Yritys on rakennuttanut LappeenrannanLavolan kaupunginosaan uudet 800 m2

toimitilat. Uusi liike työllistää neljä henki-löä.

VAC: n toimitusjohtaja Veli-MattiVitikainen korostaa, että oli erittäin tärkeääsaada myynti ja huolto saman katon alle. – Pystymme nyt tarjoamaan asiakkaillemmehyvän palvelun lisäksi myös viihtyisätmyymälätilat. Samalla saamme myössuuremmat retki- ja matkaveneet siisteihinsisätiloihin, joissa asiakkaiden on miellyttä-vämpää tutustua tuotteisiimme.

MV-Marin veneet myydään VatorMariner ja Mercury organisaatioiden kauttaSuomessa ja Vator hoitaa myös veneidenvientikaupan Baltian maihin ja Venäjälle.

11

jöidenkin mielipiteitä kuunnellaan jahe kokevat voivansa vaikuttaa työtän-sä koskeviin asioihin. (Turun Sanomat18.6.2003)

Baltic Yachts sjösatte sin 142-fotare i juli.Arbetet med båten har pågått i tre år. Manmåste ännu testa och provsegla båten in-nan den levereras i september. Den norsketidningen VG har uppgivit att köparen avden här lyxbåten är den norske livsmedel-jätten Rimis grundare, Stein Erik Hagen.Men när båten är färdigställd kommer denatt övergå till en ny ägargrupp. BalticYachts har redan påbörjat bygget av nästastorprojekt. Det är en 152-fotare, den stör-sta båt som byggts vid varvet. Företagethar också lanserat två nya båtmodeller,Baltic 56 och Baltic 66. (Jakobstads Tid-ning 11.7.2003)

Hannu Mäkelä Lammassaaren vene-veistämöstä ja Pertti Kurikka JR-Hyd-rauliikka Ky:stä ovat olleet ideanikka-reina ja toimeenpanijoina uuden ve-neenohjauslaitteen kehittelyssä ja val-mistuksessa. Joystick-mallisella oh-jauslaitteella venettä voidaan ohjata,tehdä vaihteensiirrot ja säätää nopeut-ta yhdellä kädellä. Aikaisemminkinon ollut kaksitoimisia järjestelmiä,mutta ei tällaista kolmitoimista. Ihmi-set haluavat esimerkiksi ohjata venettäaurinkokannelta, mihin ko. laite on oi-va vaihtoehto. Ohjauslaitetta käyttäätällä hetkellä esimerkiksi Lieksan Me-ripelastuksen vene, johon se asennet-tiin peruskorjauksen yhteydessä. (Uu-tisvuoksi 21.8.2003)

Baltic Yachts 142-fotare sjösattes i juli.


12

• Gunnar Holm •

Ilmiön perusolemusUkkospilvi yleensä muodostuu, kunkostea ilma joutuu nopeaan pystyvir-taukseen tai kun kylmää ilmaa tunkeu-tuu lämpimän ilmamassan alle kyl-mässä rintamassa. Näissä tilanteissatapahtuu varausten erottumista siten,että pilven yläosa varautuu positiivi-seksi ja alaosa negatiiviseksi. Kun uk-kospilvi on maan yläpuolella, kasvaasähkökenttä maan pinnalla positiivi-seksi ja purkautuu vasta salaman is-kettyä taas negatiiviseksi, joka onmaan kamaran normaali potentiaali.

Veneilijän on hyvä tietää, ettäsalama hakeutuu ensin alas pilvestä30–100 m korkeuteen, minkä jälkeense kohtaa maasta tulevan vastasala-man. Tämä selittää sen, miten salamavoi iskeä esimerkiksi vedenpintaa lä-hellä olevaan korkeampaan rakentee-seen. Salama käyttäytyy siis yleensätietyllä tavalla, mutta joskus hyvinkinoikullisesti riippuen latausten paino-pisteistä ja purkausteiden sähkönjoh-tavuudesta.

Ukkosenjohdattimen periaateVeneessä ukkosenjohdattimen (tai eh-kä paremmin ”salamanjohdattimen”)tavoitteena on kaikin keinoin johtaasalama ulkokautta ”sähköiseen maa-han” eli veteen. Lisäksi pyritään vält-tämään sivusalamat ja tilanteet, joissasalama hakeutuu veneen sisältä päinulos veteen suoraan laitteiden ja ra-kenteiden läpi. Erikseen on myös suo-jattava elektroniset laitteet korkeiltajännitteiltä ja virroilta.

Ukkosenjohdatin toteutetaanparhaiten vertikaaleilla johdoilla taimetallirakenteilla, jotka kiinnitetäänvedenalaiseen maadoituslevyyn. Joh-doksi sopii n. 21 mm2 kuparijohto taivastaava. Maadoituslevy ei ole ongel-

ma purjeveneessä, jossa on rauta- tailyijyköli, mutta moottoriveneessä sentoteuttaminen saattaa olla ongelmalli-sempaa. Asennukset ovat yksinkertai-sempia mikäli jo veneen suunnittelu-ja rakennusvaiheessa nämä asiat ote-taan huomioon.

Maston huippuun kannattaa kiin-nittää erillinen piikki, joka ulottuumuiden antennien ja laitteiden yläpuo-lelle (150 mm). Maston tulee olla niinkorkea, että kartio, jossa on 90 asteenkärkikulma peittää veneen kaikki osat.Maston jalasta on syytä vetää johto sa-maan maadoituspisteeseen, johonvanttien maadoitusjohdot on vedetty.Mikäli masto seisoo kannella, on yh-teys järjestettävä mastotuen kautta taierillisellä johdolla. Siihen on myöskiinnitettävä ”vaakatasoinen” maadoi-tusjärjestelmä, johon kaikki suuretlaitteet ja metalliesineet kuten jalus-kiskot, kaiteet, tankit, koneet ja oh-jaustangot on kiinnitetty.

Veneen varusteisiin voi myösliittää irrallisia pihdeillä varustettujakaapeleita, jotka voi kiinnittää haruk-siin ja vantteihin ukonilman yllättäes-sä. Kirjallisuudesta ei saa selvää ku-vaa siitä, kuinka pitkä ukkosenjohti-men eristeettömän pään pitäisi olla.Eräiden lähteiden mukaan riittää kun-han se ulottuu veteen.

Yksityiskohdat ja ongelmatEri tietolähteiden perusteella voidaantehdä se johtopäätös, että edellä mai-nittu selkeä pystysuuntainen ukkosen-johdinjärjestelmä kiinnitettynä maa-doituspisteeseen on ainoa oikea rat-kaisu. Järjestelmään on lisäksi kiinni-tettävä veneen toinen vaakatasossaoleva maadoitusjärjestelmä. Korroo-sion syntymiseen on kiinnitettävä huo-miota. Myös sinkit sekä muut galvaa-

nisen korroosion estojärjestelmät ovatosa järjestelmää.

Nykyiset sähköjärjestelmät ovatusein täysin eristettyjä DC-järjestel-miä, jolloin sähkösysteemi ”kelluu” ir-rallaan maadoitus- ja ukkosenjohdin-järjestelmästä. Ellei tätä järjestelmääole täysin eristetty eli eristetty moot-torin rungosta, on myös akun miinus-napa kytkettävä maahan. On vaikeasanoa, mikä järjestelmä on turvallisinihmisten tai sähköjärjestelmän kannal-ta. Mikäli moottorin runko on kytkettysuoraan maadoituspisteeseen, saattaatietysti olla ettei salama hakeudu ve-teen täysin eristetyn vetolaitteen kaut-ta.

Moottoriveneissä maadoitusle-vynä voidaan käyttää trimmitasoja(yleensä kuitenkin aika kaukana ve-neen valomastosta) ja/tai vanhaa kun-non kalarautaa. Maadoituslevyn pinta-alan tulisi olla ainakin 0,1 m2. Vaihto-ehtoisesti voidaan käyttää vähintään 5mm paksua ja 19 mm leveää maadoi-tusnauhaa joka on tehty kuparista, ku-pariseoksesta, alumiinista tai teräkses-tä. Reunojen on oltava vapaat, koskapurkautuminen tapahtuu levymäisessärakenteessa tehokkaimmin juuri nii-den kautta.

Maadoituspinta-alan tulee sijaitamahdollisimman lähellä ukkosenjohti-mena toimivaa mastoa tai johtoa. Uk-kosenjohtimen tai -johtimien tuleevastata 21 mm2 kuparijohtoa. Maadoi-tusjärjestelmän johtojen on vastattavavähintään 13 mm2 kuparijohdinta.

Epävarmat asiat ja uskomuksetSalaman käyttäytymistä ei edelleen-kään täysin tunneta. Toiset pitävät sitäyliluonnollisena ilmiönä, toiset taasovat sitä mieltä, että ukkosenjohdatti-mella vain houkutellaan salama pai-kalle jne. Eri lähteiden tarkastelun pe-rusteella voidaan kuitenkin vetää seu-raavat johtopäätökset:

– Mikäli salama iskee, on paljon pa-rempi, että veneessä on jo rakennus-vaiheessa varauduttu siihen kuin ettäsalama ”väkisin” hakee tiensä veteen.Sivusalamat ja purkutiet rungon läpivoivat aiheuttaa paljon vaurioita jamahdollisesti kuumenemisen johdostatehdä reikiä runkoon. Salamaniskussaon hetkellisesti kysymys sadoista taituhansista ampeereista.– Tarkastustilastoista ei voida päätel-lä, että ukkosenjohdattimella varuste-tut veneet olisivat alttiimpia salaman

Salamaniskuun varautuminenVaikka Pohjoismaat eivät kuulukaan niihin alueisiin, joissa esiin-tyy erityisen paljon ukkosta, on ilmiö silti kesäisin kaikille tuttu.Veneilijälle ukkosrintama muodostaa aina vakavan ja huomioonotettavan säänmuutoksen. Mikäli veistämö vie valmistamiaanveneitä kaukomaille, on sen oltava tietoinen siitä, että ellei joveneen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ole otettu huomioonsalamaniskun mahdollisuutta, saattavat mahtavat luonnonvoi-mat aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Mitä siis tulisi tehdä?


13

iskuille kuin veneet joissa niitä ei ole.Jotkut lähteet väittävät myös, että joh-din tasoittaa varauskenttää siten, ettäiskun todennäköisyys on jopa pienem-pi.– Makeassa vedessä olevat veneet saa-vat salamaniskusta suurempia vaurioi-ta, koska niiden maadoitus on vai-keammin järjestettävissä. Ohjeita tä-hän ongelmaan ei juuri ole.– Elektroniikan suojaamiseksi tarvi-taan transienttijännitesuoja.– Mikään suojausjärjestelmä ei lienetakuuvarma. Mikälihaluaa varmistua sii-tä, ettei salamaniskunyhteydessä synnyedes pieniä vahinko-ja, on todella paneu-duttava asiaan ja ra-kennettava hyvin te-hokkaita suojajärjes-telmiä.

VarautuminenkannattaaAsennusten toimivuu-den kannalta on pa-rasta, että kaikki suo-jausjärjestelmät teh-dään veneen valmistusvaiheessa. Joh-dot, kiinnitykset ja läpiviennit voidaansilloin asentaa hyvään järjestykseen.Veneen omistaja saa siististi toteute-tun järjestelmän eikä mitään jälkikä-teen kyhättyä ”tee-se-itse” -asennusta.Asiasta huolehtiminen osoittaa myössen, että tuotteen ja myös asiakkaanturvallisuuteen on kiinnitetty huomio-ta hyvän veneenrakennustavan mukai-sesti. Asiakas on tyytyväinen, kun tie-tää veneensä turvalliseksi myös tositi-lanteessa.

Salamaniskuun varautuminen onkiinnostava aihe niin veneteknisestikuin sähköteknisesti ja turvallista ve-neilyä ajatellen. Siksi se etenkin yksi-tyiskohdiltaan varmasti herättää kes-kustelua Pyydänkin lähettämään omiamielipiteitä ja kertomuksia kokemuk-sistanne osoitteella [email protected]äli niistä voidaan tehdä johtopää-töksiä palaan asiaan myöhemmin.

ViitteitäEN ISO 10134 Small Craft - Electricaldevices - Lightning protectionABYC Standard E-4 12/96 Lightningprotectionhttp://www.thomson.ece.ufl.edu/light-ning/SGEB17.htmlProfessional Boatbuilder, No 82, April2003R. Pirjola, T.J Tuomi, Ukkonen säh-köilmiönä, Arkhimedes 32 vsk,114-122,1980

Uusittu ja laajennettu huvivenedi-rektiivi on hyväksytty ja julkaistuEU:n virallisessa lehdessä. Direk-tiivi kattaa nyt myös vesijetit,äänipäästöt, pakokaasupäästöt sekäsallii laajemmin eri sertifiointimo-duulien käytön. Aikataulu on seu-raava:

30.6.2004Direktiivin oltava siirretty Suomenlainsäädäntöön31.12.2005Direktiivi astuu voimaan veneiden,vesijettien ja varusteiden osalta31.12.2005Direktiivi astuu voimaan diesel- ja

500–1500 m

15 m

60 m

120 m

Pilvi, josta esisalama lähtee, on ehkä500–1500 m korkeudella.

Vastasalama yltää 30–90 m korkeudellemaasta. Korkean kohteen on siis oltavahyvin lähellä esisalaman alapäätä, jottasalama osuisi siihen.

nelitahtisten bensiinimoottorienosalta31.12.2006Direktiivi astuu voimaan kaksitah-tisten bensiinimoottorien osalta

Julkaistu direktiivi kokonaisuudes-saan ja eri kielillä löytyy osoittees-ta: http://europa.eu.int/eur-lex/fi/oj/2003/l_21420030826fi.html

Yhdistetty ”konsolidoitu” teksti,joka muodostaa paremman kokonai-suuden, ilmestyy näinä päivinäsivuille:http://www.europa.eu.int/eur-lex/fi/consleg/index1.html

Laajennetun huvivenedirektiivin aikataulu


SVENSK RESUMÉVENSK RESUMÉFÖRENINGSNYTTÖRENINGSNYTT

MEDLEMSNYTTKokkolanseudun Kehitys Oy (KOSEK) haranslutit sig som understödsmedlem i Finn-boat. Nya medlemmar i Finlands Båtindus-triförening är Sailfish Boats Ab i Norrby,Iniö och borgåföretaget Varvet påKråkö–Veistämö Oy Ab. Nya medlemmar iMarinhandlarna rf är Lappeenrannan Vene-ja Autocenter Oy i Villmanstrand och OyAquamar Ab i Vasa.

HÖSTMÖTET FLYTTATTidpunkt och plats för förbundets ochföreningarnas stadgeenliga höstmöten samtbåtparlamentet har ändrats. Dessa arrangerasnu den 31.10–1.11 i Kongress- och badhotel-let Caribia i Åbo. Utöver det officiellaprogrammet bekantar vi oss med Nauticat-produktionen hos Siltala Yachts Oy. Vibörjar med lunch på hotell Caribia fredagenden 31.10 kl. 11.30, därefter åker vi buss tillRiihikoski. Varvet presenteras av VD KajGustafsson varefter vi återvänder till hotelletför föreningarnas höstmöten och Finnboatsförbundsmöte. Den kvällen intar vi en supé i1562-års anda på Åbo slott tillsammans medhertig Johan och hans gemål KatarinaJagellonica. Efter frukost följande dag finnsännu möjligheten att delta i en sightseeing-tur i Åbo med besök bl.a. på Forum Mari-num. Detaljerat program och anmälnings-blanketter har postats till medlemskåren. Vihoppas på flitigt deltagande!

GRUPPRESOR TILL BÅTMÄSSORVi gör igen en gruppresa till METS-mässan iAmsterdam i medlet av november samtBarcelonas båtmässa 7–9.11. Sen närmareden finskspråkiga texten. Anmälan direkt tillTöölön Matkatoimisto/Marja Rikkinen.

NYA MÄSSFAKTAVene 04 Båt i Hel-singfors nästafebruari har förnya-de öppethållningstider. Mässan öppnar varjedag kl. 10.00 och stänger vardagar kl. 19.00.Veckosluten har man öppet kl. 10-18, såsomtidigare. Samma gäller Trade Day fredagenden 6.2. Tack vare en förstorad dörr kan mannu ta in drygt 50 fot stora farkoster i hallar-na.

Scandinavian Sailboat and MotorboatShow i Stockholm sträcker sig nu över femdagar. Mässan öppnar onsdag 5.11 ochstänger söndag 9.11.

ADB-SKOLNINGPå uppdrag av Marinhandlarna rf arrangerar

14

D en nya flyttbara pontonbron för-enade motorbåtsbryggan med se-gelbåtsavdelningarna vid våg-

brytaren. Den möjliggjorde en rund-vandring på området samtidigt somden s.k. gästbåtspontonen kunde ut-nyttjas för utställningsändamål.Brandmyndigheterna fordrade, attpontonen i eventuella nödfall skullekunna öppnas utan dröjsmål.

Regnet skrämde inteÄven om Flytande 2003 kunde öppnasi soligt väder av HIMs överdirektörBo Göran Eriksson svepte eftermid-dagsskurarna i fortsättningen flitigtöver utställningsområdet. Trots dettakom man upp till 12 879 besökare, vil-ket inte är markant mindre än underföregående år. Den fuktiga väderlekenskrämde inte bort de verkligen båtin-tresserade, för att inte tala om de seri-ösa kunderna. Dessa vallfärdade tillDrumsö för att bekanta sig med detrikliga utbudet av båtar och tillbehör.

På utställningen presenteradeshela 250 nya båtar, flere av dessa hadepremiär för den finländska publiken.Flytande kunde också uppvisa någrabåtar, som hade världspremiär. Segel-båtarna var 39 till antalet medan mo-tor- samt småbåtarnas antal uppgicktill 211 stycken. Landmontrarnas antalvar aningen mindre än tidigare, totalt67 stycken omfattande 1715 kvadrat-meter.

Segelbåtarna uppvisade procen-tuellt sett den största ökningen medanutställarnas antal ökade till totalt 123företag och samfund. Uiva Flytandehar därmed befäst sin ställning somlandets avgjort största och viktigastefriluftsutställning i båtbranschen. Vifrågade några utställare vad de tyckteom evenemanget.

Peter Krusberg, Kesko MarineKesko Marine ställ-de ut 7 stycken Ya-marin-båtar och enZodiac med utom-bordare. Dessutomhade man en land-monter med sin sto-ra släpvagnsscen,där nya motoreroch tillbehör pre-senterades. För

den, som enbart är intresserad av en ny mo-tor, är det lättare att bekanta sig med den påland.

– Enligt min mening var det en gan-ska normal flytande utställning utan någrastörre skillnader till de två föregående åren,konstaterar Peter Krusberg, produktchefför Yamarin. Jag skulle ändå vilja påstå, att”kvaliteten” på publiken var bättre än förroch därtill bidrog nog det ostadiga vädret.Folk som kom i regnväder och bekantadesig med båtarna var nog där på allvar, devar seriösa köpare.

Kesko Marine hade en båt med påKippari-lehtis provkörningsprogram, ochenligt Krusberg var det en jämn ström avmänniskor som ville ut och testa båtarna.Han bjuder enligt egen utsago gärna folkpå en åktur för att de skall kunna bekantasig med Yamarin-båtarnas köregenskaper.

– Flere besökare frågar också efterprovkörningstillfälle, berättar Krusberg. Endel är förvånade, då de ej förutom att se bå-ten också kan provköra den i samma veva.Men det är självklart omöjligt att arrangeradetta med de egentliga utställningsbåtarna.Däremot fungerade det nya systemet medförbindelsebryggan mycket bra.

– Det störde inte att regnet skrämdebort en del besökare, avslutar Peter Krus-berg. Senare på fredag och lördag kvällblev det lugnare på båtarna, men då hademan ju bättre tid för de verkligt intressera-de besökarna.

Årets flytande båtutställning varstörre än någonsin tidigare, omman bortser från ett par ”galna”år i slutet av 80-talet. Utställning-en omfattade nu hela värdföre-ningens norra hamnbassäng ochden nya förbindelsebryggan lovor-dades av både besökare och utstäl-lare.

Uiva 2003 Flytande:

Större än tidigare


15

FÖRENINGSNYTTÖRENINGSNYTT

Myynti: GT Malmström KyTeuvo Pakkalantie 12, 00400 Helsinki, puh. (09) 588 2380, fax 587 1227

RESOLUX PL-putkivalaisimet ovat laadukkaitaja tehokkaita, esim. 11 W PL-putki vastaa valai-suteholtaan 75 W hehkulamppua. Valaisimilla onpitkä käyttöikä, jopa 8000 tuntia mikä merkitseemyös n. 1000 työpäivää.

RESOLUX on sähköisesti ja mekaanisestiloppuunajateltu tuote, joka kytkeytyy vaikeuksit-ta myös –20 °C lämpötilassa.

PL-putkilla varustetut pyöreät, messinkisetkattovalaisimet ovat myös ohjelmassa!

RESOLUXLoistevalot vaativaan käyttöön

PL-putki 5, 7, 9 tai 11 W

vi under hösten ADB-skolning för medlems-kåren. Fem olika kurser ingår, se den finsk-språkiga texten.

FINNBOAT FLOATING SHOWNästa Finnboat Floating Show arrangerasigen på Erstan 12–16.6, med ÖlandersStrand-hotell som bas. Ca 40 internationellabåtjournalister kommer att inbjudas.

Nästa Small Boats Floating Show förbåtar under 6 meter arrangeras i juni 2005.Noggrannare tid och plats meddelas senare.

MARKNADSUNDERSÖKINGSRESORFinlands Båtindustriförening rf arrangerar inovember en marknadsundersökningsresatill Kina. Marinhandlarna rf arrangerar försin del en resa i oktober med avsikt attbekanta sin medlemskår med de svenskaminuthandlarna i branschen. Tilläggsuppgif-ter av Jouko Huju på Finnboat.

En åskfront utgöralltid ett hotande

och beaktansvärtväderomslag förbåtfolket, även omåskväder inte före-kommer särskilt of-ta i de nordiska län-derna. Men på ettvarv, som exporterasin produkter tillfjärran länder, börman redan i båtensplanerings- och till-verkningsskede be-akta möjligheten av ett blixtnedslag. Iannat fall kan naturkrafterna ställa tillmed t.o.m. stora skador.

Med en åskledare (eller kanskehellre ”blixtledare”) strävar man tillatt leda blixten yttre vägen till ”jor-den”, i detta fall alltså vattnet. Manförsöker undvika alla sidoblixtar ochsituationer, där blixten söker sig in-ifrån båten via apparater eller kon-struktioner ut i vattnet. Elektroniskapparatur måste också separat skyddasmot höga spänningar och strömmar.

Bäst förverkligar man en åskle-dare med vertikala ledare eller metall-konstruktioner, som fästs i en jord-ningsplatta under vattnet. Jordplattanutgör inget problem i en segelbåt medbly- eller järnköl. I motorbåtar kan detvara svårare att jorda åskledaren, menman kan använda trimplanen och/ellerdet gamla hederliga fiskjärnet. Jord-ningsplattans yta skall vara åtminsto-ne 0,1 m2 och skall helst vara placeradså nära åskledaren som möjligt.

Att förbereda sig för ett blixtnedslag

Lugnet före stormen...


Documents

FbN 3/2003, kansi 3 utk 17/9/03 13:59 Page 1 · 2004. 2. 6. · sesti on ollut tärkeä vientimaamme, ja jonka bkt on kolmannes koko EU-alu-een bkt:stä. Jos Saksalla menee huo-nosti,