Embed Size (px)
Citation preview
1 2002
LIITELIITEYhteistoimin lisäänäkyvyyttä.........s.4Yhteistoimin lisäänäkyvyyttä.........s.4
MarkkinaselvitysmatkaRuotsiin ja Norjaan..s.6MarkkinaselvitysmatkaRuotsiin ja Norjaan..s.6
FbN 1/2002, kansi 1.2.2002 15:09 Page 1
Julkaisija/UtgivareVenealan Keskusliitto Finnboat ryBåtbranschens Centralförbund Finnboat rfMariankatu 26 B 19FIN-00170 HelsinkiPuh./Tel. (09) 696 2160Telefax (09) 6962 1611www.finnboat.fiPäätoimittaja/ChefredaktörJouko Huju (Finnboat), [email protected]./Tel. (09) 6962 1610
Toimitus/RedaktionLena Mickelsson (Finnboat), [email protected]./Tel. (09) 6962 1620Kari Wilén, [email protected] Simola, [email protected] osoite kuten ylläRedaktionens adress som ovanToteutus/UtformningOy Sea-Kari Ab, Kari WilénSinikalliontie 14 A, 02630 EspooPuh./Tel. (09) 502 3490Telefax (09) 502 3486
Paino/TryckeriLaakapaino OyPainos 2500 kpl
Ilmestymis- ja aineistopäivät/Utgivningsdagar och deadlinenro/nr 2/2002, vko/v. 20, aineisto/material 3.5.
ISSN 0789-7332Aikakauslehtien liiton jäsen
Kansikuva/Pärmbild: Kari Wilén
Pääkirjoitus 2
Yhteistoimin lisää näkyvyyttä 4
KTM:n vienninedistäminen
Markkinaselvitysmatka 6
Ruotsiin ja Norjaan
Veneiden äänipäästötasojen 12
määritys
PÄÄKIRJOITUS • LEDARE
Tällä otsikolla esiinnymme Ruotsissa Da-
gens Nyheterin Allt för Sjön -näyttelyliit-
teessä. Esiinnymme myös parinkymmenen
yrityksen voimin lähes 3000 m2 alueella A-
hallin keskellä Tukholman venemessuilla. Meillä onkin noin 15% osuus
Ruotsin venemarkkinoista, kun vienti nousi vuonna 2001 yli 25 miljoonan
euron ja 2000 veneen. Suomalaisten veneiden yhteismainoksia näkee Blue
Wings ja Scanorama –lehdissä, suomalaisia veneenrakentajia liikkuu tiu-
haan yhdessä maailmalla tutkimassa markkinoita ja tapoja, joilla kilpaili-
jamme tuottavat veneensä. Kun Suomessa järjestetään kansainväliselle
ammattilehdistölle veneiden testaustilaisuuksia, on niihin tulijoita enem-
män kuin voimme ottaa vastaan.
Me suomalaiset edustamme maailman huvivenevalmistuksesta vajaata
yhtä prosenttia euroissa laskettuna. Venevientimme arvo nousi vuonna
2001 noin 150 miljoonaan euroon. Sen markkinointiin käytettiin yhteises-
ti lähes 1,5 milj. euroa. Tämän lisäksi tulevat vielä yritysten omat mark-
kinointipanostukset, jotka ovat vähintään samaa suuruusluokkaa. Puhu-
taan siis suurista rahoista. Voimien keskittämisellä on alalle rakennettu
kansainvälinen imago, joka alkaa pikkuhiljaa näkyä myös viennin arvon
kasvuna. Kymmenessä vuodessa vienti onkin lähes nelinkertaistunut. To-
ki markkinoinnin lisäksi on tarvittu ennakkoluulotonta suunnittelua, tuo-
tannon nykyaikaistamista ja paljon asiansa osaavia, sitoutuneita veneen-
rakentajia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälistymistuella on ratkai-
seva merkitys tämän suuntauksen jatkumiseksi. Suomen Veneteollisuus-
yhdistyksen viennin johtoryhmällä on erittäin vastuullinen työ laatia sel-
lainen vienninedistämisohjelma, joka parhaalla mahdollisella tavalla ke-
hittää koko veneteollisuutemme – myös kaikkein pienimpien veistämöi-
den - kansainvälisiä mahdollisuuksia. Itse yrityksiltä se vaatii näihin ta-
voitteisiin sitoutumista ja yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Tinki-
mättömästi ja kaikilta osin. Näkisin, että siinä on onnistuttu suunnitel-
mien mukaan.
Jouko Huju
Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenlehti Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s medlemstidning
1 2002
Välj en kvalitetsbåt från Finland
Vakiopalstat
Peräaalloilla 3
Järjestöasiaa 3
Uutisia 10
Muualta poimittua 10
Svensk resumé 14
Suomen suurin uiva venenäyttely
Helsingissä 22.-25.8.2002
Ilmoittautumislomake tämänlehden välissä – toimi heti!
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:28 Page 2
AP E R Ä A A L L O I L L A
Annerledes lan-det Norge har nåfunnet det riktigå iverksatt en nypromillegrenseved bruke av fri-t idsbåter. Somom det ikke varnok med densæregne hestekraftavgiften (kr.126,50 pluss moms pr. hestekraft)har våre polit ikere nå latt singrenseløse hersetrang gå utover andre deler av båtlivet. De fleste av osssom har vokst opp med båtlivets gle-der vet at sommer pilsen og ankerdrammen har lange og gode tradisjo-ner hos båtfolket. Ikke forstå det dithen at jeg er tilhenger av båtfyll, menvi hadde et regelverk som etter minog sjøpolitiets oppfatning fungertegodt og gav politiet mulighet til å gri-pe inn mot uvettig båtbruk utøvet bå-de med og uten promille. Den nye lo-ven må uten tvil være vedtatt av per-soner som var intoksikert langt utoverden 0,8 promillegrense de nå tillaterfor førere av fritidsbåter.
I en ikke ukjent teleselskaps fiasko mellom de to broder land Norgeog Sverige kom en svensk minister tilå utale at "Norge er en av de sisteSovjet republikker". Dette ble det na-turlig nok stor oppstandelse rundt, ogdet satte broderskapet mellom lande-ne på en alvorlig prøve. Fjernsynetble kveld etter kveld fylt med alvors-tyngede norske politikere som uttryk-te vantro, sjokk og sinne overfor den-ne uttalelsen. Ute i de tusen hjem vardet derimot mange som nikket og saseg ening med den svenske minister.Overregulering, detaljstyring og uts-tedelse av meningslause dekreterkjente de igjen fra Sovjet statensstorhetstid.
Vannviddet i den nye promillelo-ven kommer først til overflaten når dufår innsyn i regelverkets skille mellomsmå fritidsbåter under 15 meter ogstore fritidsbåter og yrkesbåter over15 meter. Fører du en liten 12 fotsjolle med en firehester påhengsmotorog har tatt deg et par pils i soldned-
gangen blir dutauet inn medblålys og sirenetil derti l egnetavstraffelse.Kommer du deri-mot dundrende i40 knop, halvfullmed blazer og
gintonic i høyre neven i din 50 fotsSunseeker kan du invitere politietopp på flybridgen for en cocktail. Bå-de du og politiet, under forutsetningav at politibåten er over 15 meter,kan uten bekymring opparbeide enutvilsomt hyggelig promille på 1,5uten at de er fare for å komme i konf-likt med det regelverket som da gjel-der.
Det er nok mange av de gamlepartikjemper fra politbyråets glansda-ger som ville nikke anerkjennende tilen slik kreativ lovgivning.
Vanlige mennesker blir trøtt avoverregulering og lover som de bet-rakter som urettvise og frihets-berøvende. Mens de opplever at yr-keskriminelle seiler ustraffet gjennomlivet på sosial stønad innfører politi-kerne lover å regler som gjør vanligerettskaffende mennesker til kriminel-le.
Min oppfordring til Finland er,dersom vanviddet ikke har alleredehar innhentet dere, ikke gjør somNorge!
La båtlivet og sjøen få lov til åvære en av våre siste fristeder. Vernom denne perlen, den er i ferd med åbli utryddet.
Henrik J. AskvikDaglig lederAskeladdenHenrik J. Askviks Sønner AS
Det glade vanvidd!
JÄSENKUNNASSA TAPAHTUNUTTANautic Trading Oy :n puhelinnumerot ovatmuuttuneet. Uudet numerot ovat puh. 020155 0050 ja fax 020 1550 052. Numerottoimivat ilman suuntanumeroa joka puoleltaSuomea paikallispuhelumaksulla.
Oy Waltic Ab:n uusi sähköpostiosoite [email protected]
Astra-Marine Oy on muuttanut uusiin toimi-tiloihin 1.1.2002. Uusi osoite on Teollisuustie11, 21250 Masku, puh. (02) 433 9660, fax433 9670.
Ertec Trading Oy Kuopiossa on niinikäänmuuttanut. Uudet yhteystiedot ovat: Itkonie-menkatu 13 D, 70500 Kuopio, puh. (017) 5509200, fax 550 9220.
Insinööritoimisto Rannikkotekniikka Oy:njäsenyys Finnboatissa on päättynyt.
Suomen suurin venetarviketukkuri Oy Mari-tim Ab perustettiin vuonna 1912, eli yritystäyttää tänä vuonna 90 vuotta. Onnittelummepäivänsankarille!
Talouselämä-lehti valitsi pk-sektorilta 50sellaista ns. kasvuyritystä, joiden liikevaihtoon neljän viime vuoden aikana vähintäänkaksinkertaistunut, kasvu on ollut kannatta-vaa ja tase on pysynyt kunnossa. Näihin 50yritykseen mukaan mahtuivat Finnboatinjäsenkunnasta helsinkiläinen MarinetekFinland Oy arvosanalla 10 sekä KuopionBella-Veneet Oy arvosanalla 8,4.
HENKILÖUUTISIAGöran Montell Maritim Oy:ltä täytti 7.2.pyöreät 50 vuotta. Lämpimät onnittelumme!
Klaus ja Raimo Selén Selboat Oy:stä ovatsuorittaneet Abaris Training Resources Inc.–laitoksen järjestämän Advanced CompositeTooling; Design & Fabrication –kurssin.
YHTEISTYÖTARJOUKISAEestiläinen Jaan Korsmaa valmistaa ja korjaaTallinnassa Piritan satamassa puuveneitä.Hänellä on nyt tarkoitus käynnistää Piritassalaajempi venetelakkayritys ja sitä vartenKorsmaa peräänkuuluttaa potentiaalisia
JÄRJESTÖASIAAÄRJESTÖASIAA
3
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:30 Page 3
JÄRJESTÖASIAAÄRJESTÖASIAA
yhteistyökumppaneita lähinnä Etelä-Suo-mesta. Jaan Korsmaan tavoittaa numerosta+372-6506 146, matkapuhelimesta +372-5104835 tai e-mail [email protected]
Pärnulainen Ari Kivi puolestaan olisi halu-kas aloittamaan kanoottien ja kajakkienmaahantuonnin. Kyseeseen tulisivat 2-3hengen kanootiti ja kajakit retkeilykäyttöönEestin jokialueelle, aluksi noin 10 kpl.Lisätiedot: Ari Kivi, puh. 372-552 6557, fax372-442 6335, e-mail [email protected]
Insinööritoimisto Rannikkotekniikka Oyhakee yhteistyökumppania Salubris-soutuve-neprojektiinsa. Projektin tuotekehittely onviety hyvin pitkälle ja tähänastiset asiakkaatovat olleet veneeseen erittäin tyytyväisiä.Lisätietoja projektista antaa Olli Nylander,puh. (09) 298 5010, www.salubris.cjb.net
FINNBOAT VENEMESSUILLA
Finnboatin osasto Helsingin venemessuillasijaitsee tuttuun tapaan hallissa 6 eli mootto-rivenehallissa. Osaston numero on 6e24 – tervetuloa kahville!
Tukholman Allt för Sjön –venemessuilla 1.-10.3. on Finnboatin jäsenkunnalla iso yhteis-osasto A-hallin keskellä. Mukana on 12moottorivenevalmistajaa sekä tarvikevalmis-tajia, vuokraamoita jne. Kaikenkaikkiaanosastomme on noin 3000 m2. Yhteisosastonavaa virallisesti suurlähettiläs Heikki Talvi-tie 1.3. klo 14.00.
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUSKevätkokouspäivä on 16.4.2002 ja kokous-paikka on mitä todennäköisemmin jossainkokoushotellissa Helsingissä. Merkitkääpäivä kalenteriinne!
4
• Kari Wilén •
P ienen maan ja pienten yritystenon erotuttava kansainvälisillämarkkinoilla. Ei riitä, että tuot-teet ovat laadukkaita, tunnus-
tettuja ja kullekin markkinoille oikeinprofiloituja. Niiden on erotuttava mas-sasta ja tämä koskee kaikenlaisiamarkkinointitoimenpiteitä, sekä näyt-telytoimintaa että ilmoittelua.
Venealalla on jo pitkään tehtyhedelmällistä ja sujuvaa yhteistyötävientiponnistelujen tehostamiseksi.Alan yrittäjät ovat Venealan Keskus-liitto Finnboatin kautta keskittäneetvientiin liittyvät markkinointiponnis-telunsa ja tätä kautta saaneet lisää nä-kyvyyttä.
Yhteistyö ehto vienninedistämistuelleKauppa- ja teollisuusministeriön vien-nin edistämiseen ja kansainvälistymi-seen tarkoitettu tuki venealan yrityk-sille kanavoidaan nykyään Finnboatinkautta.
– Ministeriössä olemme hyvintyytyväisiä Finnboatin kanssa harjoi-tettuun yhteistyöhön, toteaa KTM:nylijohtaja Bo Göran Eriksson. Tuki-toimemme edellyttävät voimakastatoimialajärjestöä, joka voi ottaa hoi-taakseen kansainvälisen ”promootio-
toiminnan”. Finnboat on osoittanut,että sillä on kyky ja tahto tehdä tämä.Keskusliiton toimialatuntemus onvankka. Yksittäiset venealan yrityksetovat liian pieniä lähteäkseen yksinäänkansainvälisille markkinoille.
Suomen Veneteollisuusyhdistyk-sen sisällä toimii aktiivinen vienninjohtoryhmä, joka vuosittain rakentaaperusohjelman yritysten käyttöön.Vienninedistämisen muodot ovat pai-nottuneet näyttelytoimintaan, koskakansainvälisillä venenäyttelyillä onvoimakas merkitys markkinointityös-sä. Tämän vahvistaa myös Bo GöranEriksson.
– Olemme tietoisia siitä, ettämessuille osallistuminen on yrityksil-le kallista. Mutta näyttelyissä on olta-va mukana mikäli haluaa viedä venei-tä esimerkiksi Keski-Eurooppaan.Asiakkaat haluavat nähdä veneen en-nen ostopäätöstä. Harva vakavastiotettava maahantuoja panostaa toi-saalta tuotteen markkinointiin, elleivalmistaja ole esillä messuilla.
– Pienyritykset tarvitsevat vien-tiä jotta ne selviäisivät kansainvälisty-vässä maailmassa, jossa ei enää oleolemassa erillistä kotimarkkinafiloso-fiaa.
Venealan vienninedistämisenrunko-ohjelmaan vuonna 2002 kuuluu
Yhteistoimin lSuomenvene-teolli-suus onvoimak-kaastiriippu-vainenvienti-kaupansujumi-
sesta.Vientiä harjoittavatvenealan yritykset ovat muu-tamaa poikkeusta lukuunotta-matta kansainvälisesti katsot-tuna pieniä.Vientikaupanonnistuminen on osaksi kiinnisiitä, että alamme yritystentuotteet ovat näkyvästi esilläkansainvälisillä markkinoilla.Kokemukset osoittavat, ettäyhteistoimin se on onnistuu.
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:31 Page 4
5
14 kansainvälistä näyttelyä joista en-simmäinen, boot ’2002 Düsseldorfissaon jo takana. Ruotsin Allt för Sjön-näyttelyssä suomalaisilla veneviejillätulee olemaan suuri yhteisosasto, jon-ka Suomen suurlähettiläs avaa 1. päi-vänä maaliskuuta. Runko-ohjelmaankuuluu kuitenkin myös muita yhteis-toimintoja kuten markkinaselvitys-matkat ja yhteismainonta.
– KTM:n venealalle viime vuon-na myöntämä kansainvälistymis- javienninedistämistuki nousi noin 4,3milj.markkaan, ylijohtaja Eriksson to-teaa. Tuen tasoa tuskin voidaan nos-taa, koska se muodostaa jo noin 4 %ministeriön koko tämänsuuntaisestatuesta.
– Tällainen kansainvälistymis- javienninedistämistuki istuu kuitenkinhyvin Suomen elinkeinopoliittiseenlinjaan, jonka mukaisesti pyritäänedistämään pienten ja alueellisten yri-tysten toimintaa. Venealan yrityksetovat juuri tällaisia. Tukitoimien paino-
piste on siirtynyt pieniin ja keskisuu-riin yrityksiin koska suuret pärjäävätomin voimin.
Vientiponnisteluissa onnistuttuVeneteollisuus kärsi 90-luvun alun la-makaudesta erityisen voimakkaastikotimaassa. Vahvat vientiponnistelutja niissä onnistuminen on ollut ja onedelleen alan kannalta oleellista.
– Alallamme toimii satakuntayrittäjää, joista vajaat neljäkymmentäharjoittaa vientikauppaa, kertoo Finn-boatin toimitusjohtaja Jouko Huju.Viennin osuus moottoriveneiden tuotan-nosta on viime vuosina vaihdellut50–65 % välillä ja purjeveneiden val-mistuksesta viennin osuus on 90–95 %.Alan päämarkkinat ovat viime vuosinaolleet Ruotsi, Norja, Saksa ja Iso-Bri-tannia. Vuonna 2001 veneteollisuudentuotannon arvo oli noin 190 milj. eu-roa josta viennin osuus on suunnilleen75 %. Tuonnin kasvu on ollut maltil-lista.
– Joudumme jatkuvasti investoi-maan yhä suuremman osan liikevaih-dostamme markkinointiin ja markki-nointiviestintään, hän jatkaa. Myössiksi on perusteltua tukea markkinoin-tia yhteisten projektien avulla. Peli-säännöt näihin teollisuuden yhteista-pahtumiin on saatavissa Finnboatista.
Miksi kansainvälistymistä javienninedistämistä sitten tuetaan jul-kisin varoin? Lähtökohtana on ns.”suomalainen intressi”, jonka mukaantoimenpiteiden tulee edistää taloudel-lista kehitystä, työllisyyttä ja hyvin-vointia maassamme.
– Tukitoimien suoranaista vai-kuttavuutta on vaikea arvioida, ylijoh-taja Bo Göran Erikson toteaa lopuksi.KTM edellyttää yksityiskohtaista ra-portointia projekteista ja seuraammetietysti alan kehitystä numeroiden va-lossa. Tuen suuruus on myös enintään50 % suoranaisista vienninedistämis-kuluista ja tämä takaa sen, että yrityk-set itse uskovat ja panostavat hank-keeseen.
n lisää näkyvyyttä
– Ministeriössä ollaan hyvin tyytyväisiäFinnboatin kanssa harjoitettuun yhteistyö-hön, sanoo KTM:n ylijohtaja Bo GöranEriksson.
– Alallamme toimiisatakunta yrittäjää,joista vajaat neljäkym-mentä harjoittaavientikauppaa, sanooFinnboatin toimitus-johtaja Jouko Huju.Olemme onnistuneetvientiponnisteluissam-me.
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:32 Page 5
6
Nimbus korostaa muotokieltäNimbuksen pää- ja myyntikonttoriGöteborgissa oli ensimmäinen koh-teemme. Konserniin kuuluvat Nimbusja Maxi (yht. 250 työntekijää), Ryds(n. 50 henkeä) ja Storebro (120 hen-keä). Konsernissa on keskitetty ostotja osa hallinnosta, pyrkimyksenä onlisätä yhtenäisyyttä eri tuotenimienvälillä. Ocke Mannerfeltin piirtämällepohjamuodolle on haettu mallisuoja(Nimbus 250 Nova).
Talossa on omaa suunnitteluka-pasiteettia ja CAD-piirtäjiä. Pienetmuotit tehdään numeerisella jyrsimel-lä CAD-mallia hyödyntäen. Tämän us-kotaan laajenevan suurempiinkinmuotteihin, jotka nyt tehdään NC-jyr-sityn plugin avulla. CE-sertifioinnissakäytetään DnV:tä, joskin tilanne tun-tui olevan heille epäselvä (mikä onSjöfartsverketin rooli, mitä moduulitovat jne.). Asiaa ehkä sotkee se, ettäSjöfartsverketin Marintest lopetti toi-mintansa viime vuonna ja sen toimin-not ja tarkastusta hoitanut henkilösiirtyivät DnV:lle.
Pienemmät mallit valmistetaansarjatuotantona, elokuussa jälleen-myyjät varaavat veneensä ja maksavatetumaksun. Tarvittaessa tuotantoa voi-daan vuoden aikana suunnata jonkinverran (10 %) uudelleen. Suljetutmuotit (RTM, VARTM) kiinnostavattyöhygieniasyistä, Rydsillä ne ovat jolaajasti käytössä.
Hallberg-Rassy uskoo perintei-seen rakennustapaanRuotsin länsirannikon veneenraken-nusperinne elää vahvana Orustin saa-rella. Siellä sijaitsee myös Hallberg-Rassyn puutyö- ja kokoonpanotehdas.Lujitemuoviosat laminoidaan n. 80 kmpäässä olevalla tehtaalla, joka myöson Hallberg-Rassyn omistuksessa.Yrityksen liikevaihto on n. 400milj.SEK, työntekijöitä on n. 300 hen-keä. Vuosittain valmistuu n. 170 ve-nettä, malleja on kahdeksan välillä31'-62'. Tuotanto oli myyty 22 kketeenpäin ja toimitukset on saatu jak-sotettua ympäri vuoden (talvellaUSA:an). Kaikki veneet koekäytetäänja osa varustelustakin voidaan tehdävesillä veistämön omassa satamassa.
Veneet suunnittelee nykyisinGerman Frers, veistämön oma suun-nittelukapasiteetti on vähäistä. CE-sertifioijana on Germanischer Lloyd,syynä valintaan mainittiin ennen kaik-kea Saksan markkinoiden tärkeys.
Rungot ovat kerrosrakenteisia(Divinycell-ydin) kölialuetta lukuunottamatta. Kaikki rungot tulevat Orus-tiin rakenteelliset laipiot ja myös kan-si kiinnilaminoituina. Veneissä ei olelujitemuovisia sisämoduuleja, mikähelpottaa huoltoja ja käsiksipääsyä.Rakennusvaiheessa työasennot muo-dostuvat kuitenkin hankaliksi. Hall-berg Rassyn rakennustapa on hyvinperinteinen.
Kokoonpanossa työskennelläänryhmissä, jotka tekevät veneittäin suu-rehkon kokonaisuuden valmiiksi. 34-jalkaisen purren läpimenoaika työpis-teestä on 5 viikkoa. 62-jalkaiseen ku-luva laskettu kokonaistyöaika yleis-kustannustunnit mukaan lukien on n.9000 tuntia. Työtilat ovat ahtaat muttahyvässä järjestyksessä.
Puuosien 2D-työstöön on 2 kplNC-koneita, paljon tavallisia työstö-koneita ja lakkauslinja.
Najadien lujuus varmistetaanFEM-mallillaMelko lähellä Hallberg Rassya, parinkilometrin päässä rannasta sijaitseeNajadvarvet AB. Veistämön hallinpäätyyn oli yksinkertaisin keinoinsaatu näyttävä sisäänkäynti ja neuvot-teluhuone. Najad työllistää n. 115henkeä ja tuottaa n. 80 venettä vuo-dessa. Malleja on kuusi, pituudeltaan33'-49'.
Suunnittelua ostetaan Judel-Vro-lijkin toimistolta, jolta saadaan run-gon 3D-CAD malli ja lujuuslaskelmatFEM:lla kaikille rungoille. Veistämöl-lä on myös omaa suunnittelukapasi-teettia ja 2D-CAD-piirtäjiä mm. eri si-sustusvaihtoehtojen suunnitteluun.Joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä ko-rostettiin. Najadien CE-sertifioija onGermanischer Lloyd.
Plugit tehdään vielä käsin, muttatulevaisuudessa käytetään NC-jyrsin-tää. Lujitemuoviosat ostetaan alihank-kijalta Tanskasta, josta rungot tulevatrakenteelliset laipiot ja myös kansikiinnilaminoituina. Taivutettujen puu-osien laminointiin on rakennettu präs-si, jossa karbidiliima kovetetaan mik-roaaltokuumennuksella.
Nord-West Yachtsilla ahdastaKorkean sillan kupeessa, Vindön van-hoissa tiloissa sijaitsee Nord-West
Finnboat-jäsenet opintomatkallaFinnboatin markkinaselvitysmatka tehtiin tälläkerta Ruotsin länsirannikolle ja Norjaan 17 hengenvoimin. Nähtyä ja kuultua tarkastellaan seuraavas-sa ennen kaikkea venetekniikan kannalta.
• Markku Hentinen •
Suomalaisdelegaatio Hallberg-Rassyntehtaalla Ellösissä Tjörnin saarella.
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:34 Page 6
8
Yachts AB. Siellä valmistuu vuosittainn. 40 venettä 70 työntekijän voimin.Liikevaihto on n. 120 milj. SEK. Ve-nemalleja on neljä välillä 34'-41'.
Suunnittelu tehdään nykyisin ta-lon sisällä (toimitusjohtaja+tiimi) lä-hinnä plugin valmistuksen yhteydessä,piirustukset tehdään jälkeenpäin. Van-hemmat mallit ovat peräisin Norjasta.CE-sertifiointi koetaan ongelmallisek-si ja ilmoitettua laitosta ollaankinvaihtamassa.
Veneissä on kerroslevyrunko jos-sa on Divinycell-ydin. Laminaateissa
käytetään isoftaalihartsia ja paljonmultiaksiaalilujitteita. Rungot ja kan-net tehdään Tanskassa ja ne tulevatveistämölle yhteenlaminoituina. Tämäei haittaa kokoonpanoa niin paljonkuin purjeveneissä, koska ylärakenneon erillään ja konetilan luukut suuret.Sisustuksen osista kootaan jonkin ver-ran moduuleja ennen asennusta. Vii-meistelyn laatu on lähes edellisiä pur-jeveneveistämöitä vastaava.
Varastossa kerätään asennettavattavarat venekohtaisiin kärryihin kutenNajadillakin. Ahtaat ja monessa eri ta-sossa olevat tilat vaikeuttavat kärryjenliikkumista. Tarve suuremmille ja pa-remmin tarkoitukseen sopiville tiloilleoli ilmeinen. Nykyinen sijainti koet-tiin kuitenkin hyväksi: oma satama javieressä huoltoa ja talvisäilytystä tar-joava yritys.
Windyllä väljääMatka jatkui Norjaan Arendaliin, jos-sa ensimmäinen kohteemme oli WindyBoats AS. Yrityksessä on n. 150 työn-tekijää, liikevaihto on 240 milj. NOK.25'-43' pituisia veneitä valmistuuveistämöltä n. 200 kpl vuodessa. Win-dyn omistus on edellisistä veistämöis-tä poiketen kokonaan sijoitusyhtiön(Periscopus) hallussa.
Veistämöllä on oma suunnittelu-ja tuotekehitystiimi (kolme täysipäi-väistä suunnittelijaa), lisäksi teollistamuotoilua ostetaan ulkopuolelta. Mal-listo on kasvamassa suurempien ve-neiden suuntaan, tulossa on mm. 58-jalkainen malli (18 ton, 1430 hv). CE-sertifioinnin hoitaa RINA, tarkastajatulee Englannista.
Laminointihalli on muutaman ki-lometrin päässä kokoonpanohallista.Rungot laminoidaan yksikuorisina kä-sin, multimultiaksiaalilujitteita käyte-tään runsaasti. Palkit ovat matalahko-ja, poikittaisia laipioita on useita. Ko-koonpanohallit ovat tilavia ja nosturi-kapasiteettia on paljon. Varastonhal-linta hoidetaan viivakoodien avulla.Ainakin joissain malleissa näkyyUSAn vaikutus, mm. koneet, akut jatankki ovat samassa tilassa.
Veistämön työntekijöistä 19 olilomautettu tammikuun loppuun asti.Myös työtahdista saattoi nähdä, ettämarkkinat eivät vedä niin paljoa kuinolisi mahdollista tuottaa.
Marexilla paljon lujitemuoviosiaMarex AS:n veistämöllä Arendalissatyöskentelee n. 30 henkeä, liikevaihtoon n. 50 milj. NOK. Mallistoon kuu-luu neljä liukuvaa venettä (27'-33') jayksi puoliliukuva, 21' "snäcka". Veis-tämö käyttää sekä omaa suunnitteluaettä ulkopuolista suunnittelijaa (teolli-nen muotoilija). CE-sertifioijana onDet Norske Veritas.
Runkojen laminaatissa on lujit-teena pelkkää mattoa. Selkeää palkki-järjestelmää ei ole, vaan jäykisteet onrakennettu sekalaisten vaneripalojenpäälle. Kannessa ja sisustuksessa käy-tetään paljon pieniä lujitemuoviosia,joissa on hankalia kulmia ja koloja.Kaikki osat näyttivät kuitenkin huo-lellisesti ja siististi tehdyiltä. Puuosattoimittaa alihankkija. Uudessa Snipa-mallissa on kiinnitetty erityistä huo-miota melutasoon. Konetilassa, poh-jassa ja ilmanottokanavissa käytetäänruiskutettavaa vaimennusmassaa ja
Illanviettoa Bergeninrantakadulla sijaitsevas-sa Olde Hansa -ravinto-lassa. Vasemmalta JanFagerström, MarkkuHentinen, Rauno Kurki-Suonio, Markku Niemi-nen, Tor von Zweyg-bergk, Tage Gustafsson(selin), Samuli Helle-maa, Timo Järvinen jaJouko Huju.
Nord-West Yachtsilla käytiin katsomassaisojen moottoriveneiden valmistusta.Veistämöllä tehdään vuosittain noin 40venettä 70 työntekijän voimin.
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 16:09 Page 8
9
aukot on tiivistetty huolellisesti, muttamuuten äänieristys on tavanomainen.
Veistämön tilat ovat perua Fjor-dilta ja varsinkin ulkopuolelta huo-nossa kunnossa. Ranta on parin sadanmetrin päässä.
Askeladdenin tehdas tunturinrinteessäHagavikissä Bergenin eteläpuolella si-jaitseva Askeladden AS valmistaa lä-hes 2000 venettä vuodessa vähän allesadan työntekijän voimin. Yrityksenliikevaihto on 180 milj. NOK, muttatässä on mukana myös moottorimyyn-ti, jonka osuus on n. 40 milj. NOK.Brunswick on yksi omistajista ja As-
keladdenit myydään Mariner/Mercu-ryn kanssa paketteina.
Suunnittelu tehdään pitkältiomassa tiimissä, mutta työpiirustuksettekee ulkopuolinen teollinen muotoili-ja. Ehkä 90-luvun alun lisenssivalmis-tuksen jäljiltä veneet muistuttavatsuuresti Yamarineja. CE-seritifioinnintekee DnV.
Lujitemuoviosat ovat ruiskula-minaattia, suurimmissa malleissa onlisäksi multiaksiaalilujite. Palkkienkiinnityksen päälle ja kulmiin telataankarkea rowing-kudos, jotta ruiskula-minaatti pysyisi telatessa paremminpaikallaan. Kaikki tarvittavat kelluk-keet eivät aina mahdu kanteen, vaanjoissain malleissa uretaanivaahtoaruiskutetaan myös pohjaan palkkien japalteen väliin. Päälle ruiskutetaanohut laminaatti ja topcoat vähentä-mään veden imeytymistä.
Tuotantohallit ovat tarkoituksen-mukaisia, mutta kuljetukset ovat han-kalia; rekoilla on varmasti ongelmiapäästä perille tunturin kylkeä kipua-vaa kapeaa tietä pitkin. Myös rannassaolevaan myynti- ja huoltohalliin vievätie on kapea ja jyrkkä.
Viknesillä hieno Omistajan käsikirjaViimeinen vierailukohteemme oli Vik-nes Båt & Service AS Asköyn saarel-
la, jolle pääsee Bergenistä korkeaariippusiltaa pitkin. Yrityksen liike-vaihto on n. 50 milj. NOK, Veneitävalmistuu vuodessa n. 150.
Veistämöllä on oma suunnittelijaja CAD-piirtäjä (AutoCAD), plugit jamuotit ostetaan kuitenkin alihankinta-na. DnV CE-sertifioi Viknesit huvive-neiksi. Osa veneistä menee kuitenkinpuoliammattimaiseen kalastuskäyt-töön. Omistajan käsikirja on poik-keuksellisen informatiivinen piirus-tuksineen ja kaavioineen.
Rungot ja kannet tehdään ruisku-laminaatista, puuosat teetetään ali-hankkijalla. Hallit olivat uudet, kor-keat ja tilavat, nosturikapasiteetti olihyvä. Laminointihallissa oli hyvin on-nistunut tuuletus, mutta pölyävää leik-kausta ja hiontaa ei ollut erotettu la-minoinnista mitenkään. Kokoonpano-hallissa venemallikohtaiset varastotoli tuotu veneiden viereen samalle ta-solle.
Hyödyllinen matkaNeljässä päivässä pystyi mukavasti tu-tustumaan kahdeksaan eri yritykseen.Veistämöt olivat myös sopivan erilai-sia keskenään, niin kooltaan, tuotteil-taan kuin filosofialtaan. Tiedonhan-kinta onnistuikin hyvin monelta kan-nalta katsoen. Ja miksi ei hyödyllisel-lä reissulla saisi olla myös hauskaa?
Auringonnousun aikaan suomalaisetodottavat kärsimättömina veistämönaukeamista. Innokkaimmat ovat jo ehtineetkäydä aamu-uinilla...
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:40 Page 9
UUTISIAUTISIA
ALPHA NAVI PC
Osaksi kotimaisinvoimin toteutettuAlpha Navi PC onrakenteeltaankompakti, roiske-tiivis erityisestiveneilyyn suunni-teltu PC jonkaavulla digitaalisten merikorttien lukeminensujuu kätevästi. Laitteessa tietokone onrakennettu näytön yhteyteen, joten erillistäpöytäkonetta tai kannettavaa PC:tä eitarvita. Ulkoinen GPS antenni liitetäänNMEA-porttiin jolloin veneen sijaintinäkyy kartalla. Kotelon vesitiiviysluokituson IP65 ja liittimien IP67. Alpha NaviPC:ssä on teollisuusstandardin mukainen300 MHz prosessori ja 12.1 tuuman TFT-ruutu kosketusnäytöllä (Touch Screen),joten ulkoista näppäimistöä ei tarvitanavigoitaessa. Merenkulkulaitoksen CD-merikorttien koko on noin 150 MB jotenkovalevylle mahtuu useampi CD-merikortti(noin 50 kpl) asennetun Windows-käyttöjär-jestelmän lisäksi. Laitteeseen voi asentaainfrapunakortin internet-yhteyksiä vartenjolloin esim. kännykän avulla sähköpostinvastaanottaminen ja lähettäminen veneestäon mahdollista. Valmistuttaja ja päämyyjäOy Vestek Ab.
NIMITYKSIÄRolls-Royce'n Kokkolanyksikön uudeksi paikallis-johtajaksi on 1.1.2002alkaen nimitetty Jan Wargh.Jan Wargh on aikaisemmintoiminut yrityksen tuotan-topäällikkönä.
FLIPPER MARKET JA HELSINGINBELLA MARINA MYYVÄT MERCURY-MOOTTOREITAMaan johtavan venealan vähittäiskauppiaanIiro Haakanan perheyritys Flipper Marketon solminut jälleenmyyntisopimuksenMercury perämoottoreiden myynnistä. IiroHaakanan johdolla Flipper Market Koivu-saaressa, Länsi-Helsingissä ja Jukka Hils-kan johdolla Bella Marina Kipparlahdessa,Itä-Helsingissä ovat nyt uusia Mercuryjälleenmyyjiä Suur-Helsingin alueella.Aquador, Bella ja Flipper -veneissä on jopitkään käytetty Mercury MerCruiserbensiini- ja diesel sisäperämoottoreita.
10
MUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKTMUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKT
Pietarsaaren seudulla löytyy veneen-rakentajille hyvin töitä tällä hetkellä.Työvoimatoimiston johtajan MatsLöfbergin mukaan kokeneita tai kou-lutettuja veneenrakentajia ei ole kor-tistossa. Työvoimatoimisto ja yrityk-set kouluttavat uusia työntekijöitä se-kä yhdessä että erikseen. Ruotsinkieli-sen ammattikoulun veneenrakentajienlinja on kolmivuotinen. Samanlaistalinjaa toivotaan myös suomenkieli-seen ammattikouluun. (Pohjalainen6.12.2001)
Virtasalmelaisen Ekin Muovi Oy:nvalmistama Ekokat 630-invavene si-joittui jaetulle toiselle sijalle EU:nBreaking Barriers Award -kilpailussajoulukuussa. Kaikkiaan kilpailijoitaoli lähes sata yritystä. Loppukilpai-luun pääsi 30 tuotetta kolmessa erisarjassa. Ekokat 630:n sarja oli Mat-kailu ja vapaa-aika. Vammaisille suun-niteltu esteetön vene valmistui ja otet-tiin käyttöön syyskuussa 2000. Senjälkeen sen kyydistä on nauttinut joyli 400 ihmistä. Menestyneeseen Han-di Boat -tiimiin kuului idean isä VoittoKorhonen (Handi Boat), Erkki Lappi(Ekin Muovi Oy) ja V.T. Lahtinen(Tech Design Oy). Invaveneeseen voitutustua myös internetissä osoitteessawww.handiboat.fi. (Karjalan Maa11.12.2001)
Fiskars Oy Ab Inhan Tehtaat on toi-minut jo 160 vuotta. Yrityksen vai-heista on julkaistu historiikki, jokakertoo, kuinka rautaruukista on kehit-tynyt teräksen ja alumiinin ammatti-lainen. Vuosien varrella tehdasta onrakennettu useaan otteeseen, tällä het-kellä Inhan tehtailla on tuotantotilaa10 000 neliötä. (Pohjalainen 9.11.2001)
Baltic Yachts Ab och Lahnakoski Oy vartvå av de fyra företag i Österbotten ochMellersta Österbotten, som förärades medså kallade Gyllene nyckeln diplomen i de-cember. Företagen premierades för yrkes-skicklighet och kunnande. Utrikeshandel-minister Kimmo Sasi överräckte diplomen.Andra medlemmar i juryn var: TapaniKaskeala (Finpro), Kari Jalas (Central-handelskammaren), Harri Kainulainen(Lokalförsäkring), Johannes Koroma (In-dustrins och Arbetsgivarnas Centralför-bund), Harri Skog (Arbetsministeriet), An-ne Stenros (Design Forum Finland), RistoSuominen (Företagarna i Finland), Mar-
jaana Valkonen (FFC), Tau-no Äijälä (MTV Ab) och LarsCollin (Förbundet för Fin-ländskt Arbete). Enligt jurynkombinerar Baltic Yachts påett utmärkt sätt tradionellthandverk och progressiv nyteknik vid båtbyggandet. Bo-lagets hela produktion går påexport och kapacitet är såldfram till år 2004. BalticYachts sysselsätter cirka 110personer. Lahnakoski Ab ärmarknadsledare i Europa i
tillverkning av åror och paddlar och harverkat i Karleby redan över 40 år. 77 pro-cent av årsomsättningen härstammar frånexport. (Jakobstads Tidning 18.12.2001)
Vatorin liikevaihto nousi vuonna 2001ensimmäisen kerran yli sadan miljoo-nan markan yhtiön historiassa. Joulu-kuun alkuun päättyneellä tilikaudellatoimitettiin 5500 venemoottoria. Li-säksi yhtiö möi erilaisia veneitä 850kappaletta. (Kauppalehti 21.12.2001)
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:44 Page 10
Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee yli sa-ta venelehteä ympäri maailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seura-taan jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laajemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pie-nempiä uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössä huomattavastirunsaammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.
Lehti/Maa nro Artikkeli sivuVaren/Belgia 1 Santer 760, lyhyt esittely 48Boots Börse/Saksa 1 Auf alle Anforderungen eine Antwort Buster-Boote
aus Finnland 11IBN/Saksa 1 Aquador 23 HT ja 32 C, lyhyt esittely 38Yacht/Saksa 25-26 Degerö 31 DS ja 38 DS, Finngulf 391,
Swan 45: Yacht des Jahres -lukijaäänestys 66, 67, 70, 72Meer & Yachten/Saksa 1 Swan 70, esittely 118-122Meer & Yachten/Saksa 1 Nauticat 515, esittely 124-128Segler-Zeitung/Saksa 2 Santer 760, lyhyt esittely 143Skipper/Saksa 1 Premiere in Düsseldorf: Finnmaster 5700 Walkaround 33Skipper/Saksa 1 Finnmaster 6000 Offshore, testi 52-55Stander/Saksa 1 Aquador bei Grühn: Finnen an der Mosel 12Stander/Saksa 1 Probefahrten bei Mengel: Der Rhein fest in Buster-Hand 16Vela e Motore/Italia 12/1 Swan 70, esittely 74-79Båtmagasinet/Norja 12 Buster Magnum, minitesti 46-47Båtmagasinet/Norja 1 Yamarin 6230, testi 38-39, 44Båtmagasinet/Norja 1 Aquador 21 WA, testi 40-41, 44Båtliv/Ruotsi 6 Arcona och Buster vinnare på Storbåtmässan 8-9Båtliv/Ruotsi 6 Buster Magnum, esittely/testi 58-59Båtliv/Ruotsi 6 Buster S, lyhyt esittely 59Vi Båtägare/Ruotsi 12 Buster Magnum, testi 40-42Båtnytt/Ruotsi 1 Aquador 21 WA, testi 24-28Motor Boats Monthly/UK 12 Aquador 25 Cabin, esittely 50-54Yachting Worl/UK 1 Swan 45,testi 124-130
KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTAMARRASKUU 2001-TAMMIKUU 2002
JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA
UUTISIAUTISIA
HIGH GLOSS -VAHAOy Hempel Coatings(Finland) Ab on tuonutmarkkinoille uudenvalkoisen vahaemulsion,joka sisältää PTFE-ainetta. Hempel HighGloss Wax muodostaaerittäin kestävän ja kor-keakiiltoisen pinnan, jokahylkii likaa ja öljyä. Vaha on hyvin helppolevittää ja kiilloittaa ja sopii siksi käytettä-väksi suurille pinnoille. Lisätietoja maahan-tuojalta puh. (09) 4780 6303.
KYLMÄOPASMerenkulkulaitos ja Työterveyslaitos ovatyhteistyössä julkaisseet kylmäoppaan, jossaon arvokasta tietoa kylmästä ja siihenvaikuttavista tekijöistä vesillä ammatikseentyöskentelevienlisäksi myös vapaa-aikanaan merellä taijärvillä liikkuvilleveneilijöille, kalasta-jille ja meripelastajil-le. 14-sivuinen Kyl-mäopas, jossa kerro-taan kylmän vaikutuk-sesta terveyteen jatyökykyyn sekäneuvotaan suojautu-miskeinoista, onjulkaistu suomeksi ja ruotsiksi ja sen PDF-version voi hakea laitoksen internet-sivuiltawww.fma.fi tai soittamalla puhelinvaihtee-seen 0204 481.
WHITLOCK-UUTUUSLewmarin ohjauslaitteita valmistava Whit-lock-divisioona on tuonut markkinoilleratin, jossa sakarat on taivutett sivulle jottaperämies näkisi paremmin ohjauspedistaa-liin asennetut navigointilaiteet. Ruostuma-ton Clearview-ratti sopii kaikkiin yrityksenvalmistamiin ohjauspedistaaleihin ja senhalkaisija on 660–914 mm. Kysy lisää BastiBlechinbergilta [email protected]
11
Aquador 21 WA:sta on kirjoitettu ruotsalai-sessa Båtnytt-lehdessä, norjalaisessaBåtmagasinetissa sekä saksalaisessaStanderissa.
Santer 760 on esitelty belgialaisessa Varen-lehdessä ja saksalaisessa Segler–Zeitung -lehdessä.
Ulkomaan-kauppaministe-ri Kimo Sasijakoi Kultainenavain -diplomitnejlälle Keski-pohjanmaalai-selle yritykselle.Venealaaedustivat BalticYachts (LisbethStaffans) jaLahnakoski Oy(Rolf Sand-ström).
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:50 Page 11
12
D irektiivissä vaaditaan äänipäästölle sisäkone-, peräve-tolaite- sekä perämoottoriasennuksissa taulukossa esi-tetyt maksimiarvot. Arvot on mitattava 25 m etäisyy-
deltä veneestä ajettaessa ohi kahden henkilön kuormalla jatäydellä vauhdilla tai enintään 70 km/h. Tämänhetkisissäehdotuksissa maksimiarvot ovat samat riippumatta siitä,onko veneessä yksi tai useampi moottori.
Todelliset arvot vaihtelevat venetyypeittäinÄänipäästöarvot ovat erityyppisillä veneillä erilaiset. Siksipienitehoisten ja hitaiden veneiden tarkastusmenettelytapo-ja on pyritty helpottamaan. Esimerkiksi purjeveneet, joissaon äänenvaimentimella varustettu suhteellisen pienitehoi-nen kone, ovat hiljaisia. Äänitaso on mittausten mukaanyleensä noin 60 dB. Puoliplaanaavien uppoumaveneidenäänitasot vaihtelevat paljon, mutta mitatun aineiston perus-teella on todettu, että useimmiten ne liikkuvat 67–72 dB vä-lillä, siis selvästi alle vaatimusten.
Plaanaavien veneiden äänitasolähentelee jo helposti raja-arvoja javiime aikoina on tehty kokeita myös20–24 m suurilla moottoriveneillä.Tulosten perusteella on todettava, ettänäiden suurempien veneiden kohdallavoi syntyä suuria vaikeuksia vaati-musten täyttämisessä.
Pienitehoisen koneen mittanakäytetään P/D suhdetta joka kuvaa ko-netehon suhdetta uppoumaan. Oheinendiagrammi osoittaa millä tasolla P/Dluku on erilaisilla veneillä.
P/D arvo 40 on valittu kuvaa-maan pieni- ja suuritehoisten veneideneroa. Tätä pienemmän P/D arvonomaavilla veneillä ei juuri ole vaati-mustasoa lähellä olevia äänipäästöar-voja.
Hitaat ja nopeat veneet voi erotella Frouden luvun pe-rusteella. Dimensioton Fn-luku kuvaa veneen nopeutta suh-teutettuna sen kokoon. Arvo 1.1 on valittu kuvaamaan sel-laista nopeutta, jossa vene nousee liukuun, olipa se sittenpieni tai suuri.
Fn : Froude luku
v : Nopeus (m/s)
g : Paino (9,81 m/s2)
LWL : Vesiviivapituus (m)
Vaihtoehtoiset todentamistavatEdellä mainitun perusteella voidaan todeta, että jos tietty-jen pääratkaisujen perusteella on selvää, että veneen ääni-päästötaso on alhainen, niin voidaan käyttää yksinkertai-sempia todentamismenetelmiä. Sen vuoksi direktiiviin onsisällytetty seuraavat vaihtoehdot äänitason todentamiselle:
1. Todentaminen pääparametrien perusteella ilman mittaus-ta. Tämä on mahdollista, mikäli vene on hidas (Fn < 1,1),sillä on pieni P/D arvo (<40) ja sen koneasennus täyttäätietyt minimikriteerit (kuten että äänenvaimennin onasennettu ja että kone on asennettu moottorivalmistajanohjeiden mukaan).
Veneidenmääritys
Huvivenedirektiivin (RCD) tärkeimmät lisäyk-set koskevat pakokaasu- ja äänipäästöjen raja-arvoja. Asian käsittely on vielä kesken, muttamitään suuria muutoksia äänipäästörajoihin eiole enää odotettavissa. Siksi onkin nyt hyvätarkastella, miten veneiden äänipäästötasoton ajateltu määritettävän vaatimustenmukai-suuden varmistamiseksi.
Yksittäisen koneen teho(kW)
PN≤10
10<PN≤40
PN>40
Maksimi äänipaineLpAFmax (dB)
67
72
75
9080706050403020100
4
80
13
Purjev
ene
Uppou
mav
ene
Plaana
ava v
ene
P/D suhde
Tyypillinen P/D suhde
• Gunnar Holm •
äänipäästötasojen
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 16:33 Page 12
13
2. Todentaminen standardiveneen avulla.3. Todentaminen vertailuvenetiedon avulla.4. Mittaus ISO/EN 14509 standardin mukaan.
StandardivenekonseptiTämä on menetelmä, jolla todennetaan perämoottorien ääni-päästöarvot. ISO/EN 14509 mukaisella järjestelmällä voiyleisesti varmistaa perämoottoreiden vaatimuksenmukaisuu-den. Menetelmässä käytetään V-pohjaisia veneitä, joidenpäämitat ovat suhteessa moottorien teholuokkiin. Veneidenkoko on esimerkiksi 4 m alle 6 kW koneille ja 7 m yli 150kW koneille.
VertailuvenekonseptiVertailuvenekonseptin noudattaminen on mahdollista, mikä-li vene on rakennettu tiettyjen toleranssien mukaan samallatavalla kuin jo mitattu samantyyppinen vene. Tämä saman-kaltaisuus todetaan eri parametrien avulla (päämitat, mate-riaali, pakokaasuputken sijainti ja mitat, konetyyppi, sylin-teriluku, kierrosluku, vetolaite ym.). Onkin esitetty, että esi-merkiksi ICOMIA keräisi joukon vertailuveneitä keskeiseentietopankkiin. Ainakin yritykset voisivat järjestelmällisestikerätä tietoja eri malleistaan sertifioinnin helpottamiseksi.
Suora mittausSuoraan mittaukseen käytetään ISO/EN 14509 standardia.Standardissa on ohjeet siitä, miten mittaus tulisi tehdä. Kar-
kean kuvan mittauksen sisällöstä saa seuraavista standar-din vaatimuksista:- äänen mittausperiaate ja epävarmuustekijät- mittauslaitteiden tarkkuus ja kalibrointi- testiradan alue ja sen ympäristö sekä mittausolosuhteet- mittausperiaate; esim 25 m veneestä 3.5 m korkeudella- mitattavan veneen kuormaus ja ajotapa- testien suoritus, mittaustavat ja korjaukset- testiraportin sisältö.
Standardissa on todettu olevan tiettyjä puutteita ohjeissasiitä, kuinka hyvin eri määrittelyt on tehty. Myös vertailu-venekonsepti on vielä kehitysasteella. Voidaan siis odot-taa, että ohjeet tulevat vielä kehittymään ennenkuin direk-tiivi muutaman vuoden kuluttua astuu voimaan.
VastuuPerämoottorien ja integroidulla pakokaasujärjestelmällävarustettujen perävetolaitteiden valmistajat vastaavatmoottorien vaatimustenmukaisuudesta. Muissa tapauksis-sa veneen vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu onveistämöllä.
Kun direktiivi on lopullisesti hyväksytty nähdään,mitä eri yksityiskohdista on päätetty. Mielenkiintoisiaseikkoja ovat mahdollinen käytönaikainen tarkastus, van-hoihin veneisiin asennettavien koneiden vaatimustenmu-kaisuus, vertailuvenetietojen keräys sekä ilmoitettujen lai-tosten tehtävät. Nämä ovat juuri nyt päätöksentekoproses-sin loppuvaiheessa.
Kysy edullista ja joustavaa Kansanvenerahoitus-Kansanvene-edustajaUUSI
NautiKarlsson Veneentekijäntie 10, 00210 Helsinki, puh. (09) 682 1012, fax (09) 692 4991e-mail: [email protected] www.nautikarlsson.fi
* FbN 1/2002, taitto 1 31.1.2002 9:48 Page 13
SVENSK RESUMÉVENSK RESUMÉFÖRENINGSNYTTÖRENINGSNYTT
HÄNT INOM MEDLEMSKÅREN
En hel del företag har flyttat eller förnyatsina kontaktuppgifter. Dessa är NauticTrading Oy, Oy Waltic Ab, Astra-Marine Oyoch Ertec Trading Oy. Se sidan 3 för de nyakontaktuppgifterna.
Finland största båtutrustningsgrossistOy Maritim Ab grundades år 1912 ochföljaktligen fyller företaget i år 90 år. Vigratulerar!
Tidskriften Talouselämä utvalde 50sådana sk. tillväxtföretag inom smi-sektorn,vars omsättning under de fyra senaste årenfördubblats, tillväxten varit lönsam ochbalansräkningen är i skick. Av Finnboatsmedlemskår återfanns bland dessa 50 utval-da Marinetek Oy i Helsingfors med vitsordet10 och Bella-Veneet Oy i Kuopio medvitsordet 8,4.
PERSONNYHETERMaritims Göran Montell fyllde 7.2 jämna 50år. Vi gratulerar varmt! Klaus och RaimoSelén på Selboat Oy har tagit kursen Advan-ced Composite Tooling; Design & Fabrica-tion, som Abaris Training Resources Inc.arrangerade.
FINNBOAT PÅ BÅTMÄSSAN
Finnboats monter på Helsingfors båtmässafinns som vanligt i hall 6, där motorbåtarnaär utställda. Vårt monternummer är 6e24 – välkommen på kaffe!
På Allt för Sjön-båtmässan i Stockholmden 1–10.3 har Finnboats medlemskår engemensam monter mitt i A-hallen. 12 motor-båtstillverkare deltar tillsammans medtillbehörsproducenter, uthyrningsföretag osv.Totalt omfattar vår monter 3000 kvm.Avdelningen öppnas officiellt av ambassadörHeikki Talvitie den 1.3 kl. 14.00.
VÅRMÖTETDet stadgeenliga vårmötet hålls 16.4.2002,högst troligt på något konferenshotell iHelsingfors. Reservera dagen i er kalender!
14
U nder denna rubrik uppträder vi i Dagens Nyheters Alltför Sjön-utställningsbilaga. Ett tjugotal av våra med-lemsföretag presenterar sig också på ett nästan 3000 m2
stort område i A-hallen på Stockholms båtmässa. Vi har ca 15 %andel av Sveriges båtmarknad, då exporten år 2001 steg tilldrygt 25 miljoner euro och 2000 båtar. Därtill annonserar viockså tillsammans i Blue Wings och Scanorama-tidskrifterna,och finländska båttillverkare reser flitigt ute i världen för att
bekanta sig med marknaderna och konkurrenternas metoder att producera båtar.Vi representerar knappt en procent av den globala båttillverkningen. Värdet
av vår båtexport steg år 2001 till ca 150 milj. euro och för marknadsföringen avexportprodukterna använde vi nästan 1,5 milj. euro. Till detta bör man ännu läg-ga företagens egna marknadföringssatsningar, som är minst lika stora. Genom attförena våra krafter har vi byggt upp en stark internationell image för branschen.
Handels- och industriministeriets internationaliseringsstöd har haft en av-görande roll för att denna utveckling skall fortsätta. Finlands Båtindustriföreninghar en ansvarsfull roll i att uppgöra ett program för exportbefrämjandet samtidigtsom företagen starkt förbinder sig vid de gemensamma spelreglerna.
Välj en kvalitetsbåt från Finland
Jouko Huju
F innboats marknadsundersök-ningsresa gjordes denna gång
till svenska Västkusten och Nor-ge. 17 personer deltog och somförsta mål hade vi Nimbus’ hu-vudkontor i Göteborg. Till kon-cernen hör Nimbus och Maxi samtRyds och Storebro. Man har kon-centrerat inköpen och en del av för-valtningen, företaget har egen plane-ringskapacitet och RTM-metoden medslutna formar intresserar företagetp.g.a. arbetshygieniska skäl.
Hallberg-Rassy finns på Orust,ön som utgör ett viktigt båtbyggarcen-tra i Sverige. Glasfiberdelarna lamine-ras 80 km längre bort på en fabrik somockså ägs av företaget. Båtarna byggsmycket traditionellt och alla modellerär konstruerade av German Frers. Om-sättningen är ca 400 milj. SEK ochproduktionen är slutsåld 22 månaderframåt.
Nära Hallberg-Rassy ligger Na-jadvarvet, som betonar sin flexibilitetdå det gäller enskilda kunders önske-mål. Planeringen köps av tyska byrånJudel-Vrolijk och varvet sysselsätterca 115 personer. Glasfiberdelarna köpsav en underleverantör i Danmark.
Nord-West Yachts har det ganskatrångt, man bygger ca 40 motorbåtarper år i storleken 34–41 fot. De äldre
modellerna härstammar från Norgeoch båtarna byggs i sandwich-kon-struktion med Divinycell som kärna.
Resan fortsatte över gränsen tillNorge och i Arendal besökte vi WindyBoats som helt ägs av ett investerings-bolag. Varvet har ett eget planerings-och produktutvecklingsteam och till-verkar ca 200 st 25–43 fots motorbåtarper år. Hos grannen Marex AS gör manfyra planande båtar och en ”snäcka”med en arbetskraft på 30 personer.
Askeladden-fabriken söder omBergen ligger på fjällsidan och mantillverkar nästan 2000 båtar per år Enav ägarna är Brunswick och båtarnasäljs med Mercury/Mariner-motorpa-ket. Glasfiberdelarna sprutlaminerasoch en del av modellerna liknar myck-et våra Yamarin-båtar.
Vårt sista mål var Viknes Båt &Service på ön Asköy. Man tillverkar ca150 båtar per år och använder sig avsprutlaminering. Produktionshallarnabefanns vara stora och väl ventilerade.
Finnboat-medlemmarna på studieresa
Ledaren
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 15:56 Page 14
15
D et räcker inte med att våra pro-dukter är erkänt högklassiga ochrätt profilerade för de olika
marknaderna. De måste lyftas fram urden stora massan och detta gäller allaolika slag av marknadsföringsåtgärder,både utställningsverksamheten och an-nonseringen.
Samarbete villkor för exportbefrämjande stödInom båtbranschen har man i åratal id-kat ett fruktbart samarbete för att ef-fektivera exportansträngningarna.Handels- och industriministeriets ex-
portbefräm-jande interna-tionaliserings-stöd åt båt-branschens fö-retag kanaliseras nu för tiden genomFinnboat.
– Vid ministeriet är vi mycketnöjda över samarbetet med Finnboat,konstaterar HIM:s överdirektör BoGöran Eriksson. Våra stödåtgärderförutsätter, att det finns en stark takor-ganisation med god branschkännedomsom kan åtaga sig den internationellapromotionsverksamheten. De enskildaföretagen i båtbranschen är för små för
att ensamma gå ut på den internatio-nella marknaden.
Inom Finlands Båtindustriföre-ning verkar en aktiv exportlednings-grupp, som varje år bygger upp ettbasprogram för exportverksamheten.Tyngdpunkten ligger på utställnings-verksamheten.
– Vi är väl medvetna om, att detär dyrt för företagen att deltaga på båt-mässorna utomlands, fortsätter Bo Gö-ran Eriksson. Men man måste varamed på utställningarna om man villsälja sina produkter t.ex. i Mellan-Eu-ropa. HIM har under senaste år bevil-jat båtbranschen ca 4,3 milj mk i inter-nationaliserings- och exportbefräm-jande stöd men nivån kan knappasthöjas. Stödet utgör redan nu ca 4 % avde medel ministeriet beviljar för ända-målet.
– Ett dylikt stöd faller dock brain i Finlands näringspolitiska linje, sä-ger överdirektör Eriksson. Enligt denskall staten befrämja små och lokalaföretags verksamhet. Företagen i båt-branschen passar bra in i denna bild.
Samarbete ger bättre exponeringFinlands båtindustri är starkt beroende avatt exporten löper. De företag inom denfinländska båtbranschen, som idkar export,är internationellt sett små.Våra produktermåste få exponering på de internationellamarknaderna och erfarenheten har visat,att genom gott samarbete lyckas vi bättremed det.
Bo Göran Eriksson
* FbN 1/2002, taitto 1 30.1.2002 16:01 Page 15
Puhelin (03) 251 6111www.tampereenmessut.fi
Ulappa kutsuu jo
Pääsyliputaikuiset 10 EUR,ryhmät 7 EUR/hlö (väh. 15 hlö)lapset 5 EUR (7-15 v.)perhelippu 23 EUR (2 aik. ja 1-4 lasta)
Sopivasti veneilykauden kynnykselle osuvatVene- ja moottoripyörämessut kutsuvatTampereen messukeskus Pirkkahalliin13.-14. huhtikuuta.
Veneiden, moottoreiden ja tarvik-keiden lisäksi ohjelmassa on useita oheis-tapahtumia, navigointikursseja ja asian-mukaisten alan asujen ja varusteidennäytöksiä.
Samanhenkistä menevää seuraa tarjo-avat Pirkkahallissa yhtä aikaa pidettävätmoottoripyörämessut.
Luovi mukaan messuille, jotka avaavatväylän kesään!
On aika kunnostaa, hankkiauutta ja tehdä suunnitelmia!
Vene- jamoottoripyörä-
messut
la 13.4. klo 9-18su 14.4. klo 10-17
Tampereenmessukeskus
Pirkkahalli
moottoriveneetpurjeveneetsoutuveneet
moottoritvesiskootterit
kanootitvarusteet ja tarvikkeet
vesiurheiluvälineetseurat ja yhdistykset
julkaisut
Tampereen Messut OyMyyntipäällikkö Marko Thomsonpuh. (03) 251 6210, 0500 730 161
Varaa näyttelypaikkasi heti!
