FGI Publications N:o 153 Geoinformatiikan Mobile Laser ... · kuuluvat osa-alueet, kuten geodesia, fotogrammetria ja tiedonkeruu, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Myöskään

MaanmittausLantmäteri

Mobile Laser Scanning – System Development,

Performance and Applications

FGI Publications

N:o 153Geoinformatiikan

sanastoOrdlista för geoinformatik

Vocabulary of Geoinformatics2018

TSK 48

N:o 153

tsk 51

2018

SANASTOKESKUS TSKTERMINOLOGICENTRALEN TSK

GEOINFORMATIIKANSANASTO

Ordlista för geoinformatik

Vocabulary of Geoinformatics

4. laitos4 upplagan4th edition

TSK 51

Kustantaja: Maanmittauslaitos

© Sanastokeskus TSK

ISBN 978-952-313-762-2 (Maanmittauslaitos)

ISSN 1795-6323 (Sanastokeskus TSK)

Helsinki 23.3.2018

Sanastosta otetaan mielellään vastaan palautetta:

Sanastokeskus TSK ry Maanmittauslaitos/Inspire-sihteeristö

Runeberginkatu 4c B 20 PL 84 (Opastinsilta 12 C)

00100 Helsinki 00521 Helsinki

puhelin: (09) 2709 1060

s-posti: tsk[at]tsk.fi s-posti: inspire[at]nls.fi

www.tsk.fi

Esipuhe

Neljännen laitoksen esipuhe

Vuonna 2014 julkaistua Geoinformatiikan sanaston kolmatta laitosta on täydennetty ja päivitetty. Sanastoon on lisätty paikkatietoanalyysiin, teemakarttaan ja julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuriin liittyvää käsitteistöä. Päivitykset puolestaan koskevat Geoinformatiikan sanaston aiemmissa laitoksissa julkaistujen käsitteiden tietoja yleisesti. Sanastosta on myös karsittu pois erityisesti geodesiaan liittyvää käsitteistöä, sillä geodesian käsitteitä on tarkoitus julkaista erillisessä sanastossa.

Geoinformatiikan sanaston neljännessä laitoksessa esitetään termitietueina ja käsitekaavioina noin 300:n paikkatietoon ja geoinformatiikkaan kuuluvan käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin1 ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Osasta käsitekaavioita on sanaston lopussa myös UML-muotoiset versiot, ja UML-kaavioista on linkit internetissä ladattavissa oleviin tiedostoihin.

Geoinformatiikan sanaston neljäs laitos on tarkoitettu työvälineeksi erityisesti kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja hyödyntämiseen, paikkatietostrategian toteuttamiseen sekäpaikkatietoalan kouluttamiseen osallistuville organisaatioille ja henkilöille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille ja käsitteiden määritelmiä tarvitseville eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tietojärjestelmien kehittäjille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanastolla pyritään myös edistämään julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta.

Osa sanaston käsitekuvauksista pohjautuu lainsäädäntöön ja standardeihin, mutta käsitekuvaukset heijastavat näitä lähteitä sellaisina kuin ne ovat olleet kyseisen sanastokohdan laatimishetkellä. Lainsäädännössä ja standardeissa tapahtuneita muutoksia ei siis ole systemaattisesti seurattu sanaston uusimman laitoksen julkaisuhetkeen saakka.

Geoinformatiikan sanaston neljännen laitoksen laatimistyöhön saattoivat Paikkatietoverkoston sähköpostilistojen kautta osallistua asiasta kiinnostuneet henkilöt. Neljättä laitosta laatineiden sanastotyöryhmien kokoustyöskentelyyn osallistuivat seuraavat asiantuntijat:

Timo Aarnio, MaanmittauslaitosPaula Ahonen-Rainio, MaanmittauslaitosClaudia Bergroth, MaanmittauslaitosOuti Hermans, Helsingin kaupunkiKim Huuhko, TilastokeskusTuomas Kautto, MaanmittauslaitosRiikka Kivekäs, MaanmittauslaitosKai Koistinen, MaanmittauslaitosLassi Lehto, MaanmittauslaitosKari Mikkonen, Paikkatietokonsultit OyTarja Myllymäki, MaanmittauslaitosJuha Oksanen, MaanmittauslaitosMarko Ollikainen, MaanmittauslaitosAntti Rainio, Navinova OyRina Tammisto, TilastokeskusRiina Kosunen, Sanastokeskus TSK, terminologi.

Sanaston ruotsin- ja englanninkielisten termien hakemiseen osallistui alan asiantuntijoiden lisäksi terminologi Riina Kosunen Sanastokeskus TSK:sta. Paikkatietoanalyysi- ja Teemakartta-lukujen ruotsin termien hakemiseen osallistui Claudia Bergroth Maanmittauslaitoksesta.

Sanaston laatimiseen tarvitun terminologisen työn rahoitti Maanmittauslaitos.

Sanastohankkeen aikana pyydettiin tietoa, kommentteja ja lausuntoja varsinaisten työryhmien ulkopuolisilta asiantuntijoilta Suomesta ja Ruotsista sekä kielenhuoltajilta. Kiitämme sanastotyöryhmienjäseniä ja muita sanaston laatimiseen osallistuneita heidän arvokkaasta työpanoksestaan.

1 Ruotsinkieliset vastineet on resurssisyistä pystytty antamaan lähes ainoastaan INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon liittyville käsitteille (sanaston toista laitosta laadittaessa) sekä Paikkatietoanalyysi- ja Teemakartta-lukujen käsitteille (sanaston neljättä laitosta laadittaessa). Aiemmissa sanastolaitoksissa julkaistuja ruotsin vastineita ei ole sanaston neljännen laitoksen laatimistyön yhteydessä tarkistettu.

Kolmannen laitoksen esipuhe

Sanastokeskus TSK:ssa aloitettiin vuoden 2010 alussa Maanmittauslaitoksen koordinoiman INSPIRE-verkoston työhön kuuluva sanastohanke, jonka tarkoituksena on tukea INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in the European Community) -direktiivin täytäntöönpanoa ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä määrittelemällä aiheeseen liittyviä käsitteitä ja selventämällä termien käyttöä. Hankkeen viimeisimmässä vaiheessa on täydennetty vuonna 2011 julkaistua Geoinformatiikan sanaston toista laitosta erityisesti paikkatiedon laatuun ja julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuriin liittyvällä käsitteistöllä. Työn kuluessa on myös tarkistettu osaa Geoinformatiikan sanaston aiemmissa laitoksissa julkaistuista tiedoista.

Työn tuloksena syntyneessä Geoinformatiikan sanaston kolmannessa laitoksessa on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina noin 270:n INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon ja yleisemmin paikkatietoon ja geoinformatiikkaan kuuluvan käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin1 ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Geoinformatiikan sanaston kolmas laitos on tarkoitettu työvälineeksi erityisesti kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä paikkatietostrategian toteuttamiseen osallistuville organisaatioille ja henkilöille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.

Geoinformatiikan sanaston laatimistyöhön ovat voineet INSPIRE-verkoston sähköpostilistojen kautta osallistua asiasta kiinnostuneet henkilöt. Sanastotyöryhmän kokouksiin ovat osallistuneet:

Antti Jakobsson, MaanmittauslaitosPyry Kettunen, Geodeettinen laitosKai Koistinen, MaanmittauslaitosHanna Koivula, Luonnontieteellinen keskusmuseoRiina Kosunen, Sanastokeskus TSKMikko Laine, MaanmittauslaitosLassi Lehto, Geodeettinen laitosTarja Myllymäki, MaanmittauslaitosAntti Rainio, MaanmittauslaitosReino Ruotsalainen, MaanmittauslaitosEsa Tiainen, MaanmittauslaitosKirsi Valanne, Luonnontieteellinen keskusmuseo

Sanaston ruotsin- ja englanninkielisten termien hakemiseen osallistui alan asiantuntijoiden lisäksi terminologi Riina Kosunen Sanastokeskus TSK:sta. Sanaston tallennus- ja muokkaustekniikasta vastasi Sanastokeskus TSK:n IT-suunnittelija Saku Seppälä.


Sanastohankkeen aikana pyydettiin tietoa ja kommentteja työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kiitämme sanastotyöryhmän jäseniä ja muita sanaston laatimiseen osallistuneita heidän arvokkaasta työpanoksestaan.

1 Ruotsinkielisten termien kokoamisessa on keskitytty erityisesti INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon liittyviin käsitteisiin; kaikille sanaston käsitteille (esim. lukujen 1, 4.4 ja 5 käsitteet) ei ole annettu ruotsinkielisiä termejä.

Toisen laitoksen esipuhe

Sanastokeskus TSK:ssa aloitettiin vuoden 2010 alussa Maanmittauslaitoksen koordinoiman INSPIRE-verkoston työhön kuuluva sanastohanke, jonka tarkoituksena on tukea INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in the European Community) -direktiivin täytäntöönpanoa määrittelemällä aiheeseen liittyviä käsitteitä ja selventämällä termien käyttöä. Hankkeessa on täydennetty vuonna 2005 julkaistua Geoinformatiikan sanastoa INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon liittyvillä käsitteillä, erityisesti metatietoon, paikkatietopalveluihin, paikkatiedon mallintamiseen ja tietotuotteiden määrittelyihin liittyvällä käsitteistöllä. Työn kuluessa on tarkistettu myös osaa Geoinformatiikan sanaston ensimmäisessä laitoksessa julkaistuista tiedoista.

Hankkeen tuloksena syntyneessä Geoinformatiikan sanaston toisessa laitoksessa on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina yli 210 INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon ja yleisemmin geoinformatiikkaan kuuluvan käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö on selvitetty määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Lisäksi sanastossa on huomautuksina tietoa useista alaan liittyvistä käsitteistä. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin1 jaenglannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, joiden toivotaan antavan lukijalle kuvaa kunkin aihealueen käsitteiden välisistä suhteista.

Käsillä olevan sanastolaitoksen luku 5 (Paikkatiedon laatu) sisältää sanaston ensimmäisen laitoksen vastaavan luvun (luku 7) käsitteet muuttamattomina. Luvun käsitteiden tietoihin on lähitulevaisuudessa odotettavissa muutoksia, sillä aiheeseen liittyvää ISO 19157 -standardia ollaan päivittämässä.

Geoinformatiikan sanaston toinen laitos on tarkoitettu erityisesti INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja henkilöille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja yleisemmin kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.

Geoinformatiikan sanaston laatimistyöhön ovat voineet INSPIRE-verkoston sähköpostilistojen kautta osallistua asiasta kiinnostuneet henkilöt. Fyysisesti kokoontuneessa sanastotyöryhmässä ovat työskennelleet:

Paula Ahonen, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluEero Carlson, MaanmittauslaitosRiikka Kivekäs, MaanmittauslaitosHanna Koivula, Luonnontieteellinen keskusmuseoRiina Kosunen, Sanastokeskus TSKMari Laakso, Geodeettinen laitosMikko Laine, MaanmittauslaitosLassi Lehto, Geodeettinen laitosTarja Myllymäki, MaanmittauslaitosSini Pekkala, Espoon kaupunkiAntti Rainio, MaanmittauslaitosReino Ruotsalainen, MaanmittauslaitosEsa Tiainen, Maanmittauslaitos

Sanaston ruotsin- ja englanninkielisten termien hakemiseen osallistuivat terminologi Riina Kosunen sekä terminologiharjoittelijat Outi Talja ja Rea Nuutinen Sanastokeskus TSK:sta. Sanaston tallennus- ja muokkaustekniikasta vastasi Sanastokeskus TSK:n IT-suunnittelija Saku Seppälä.


Sanastohankkeen aikana pyydettiin tietoa, kommentteja ja lausuntoja useilta työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kiitämme sanastotyöryhmän jäseniä ja muita sanaston laatimiseen osallistuneita heidän arvokkaasta työpanoksestaan.

1 Ruotsinkielisten termien kokoamisessa on tässä hankkeessa keskitytty erityisesti INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon liittyviin käsitteisiin; kaikille Geoinformatiikan sanaston ensimmäisessä laitoksessa määritellyille peruskäsitteille (esim. toisen laitoksen lukujen 1, 4.4 ja 5 käsitteet) ei ole annettu ruotsinkielisiä termejä.

Ensimmäisen laitoksen esipuhe

Sanastokeskus TSK käynnisti syyskuussa 2004 Geodeettisen laitoksen toimeksiannostasanastohankkeen, jonka tarkoituksena oli koota geoinformatiikan keskeinen termistö yhteen julkaisuun.Sanastohankkeen taustalla ovat valtion julkisen hallinnon suositus- eli JHS-hankkeet sekäkansainvälisten paikkatietoa koskevien ISO-standardien (International Organization forStandardization) parissa tehtävä työ. Lisäksi Geoinformatiikan sanasto liittyy aihepiiriltään läheisestihallituksen kansalliseen paikkatietostrategiaan sekä tiettyjen paikannuksen sovellusten osalta myösSanastokeskuksen Paikannussanastoon (TSK 30).

Sanastohankkeen tavoitteena on ollut laatia ajanmukainen geoinformatiikan yleissanasto, joka selvittääkäsitteiden sisällöt ja antaa tarvittavat suositukset suomenkielisestä ammattitermistöstä. Lisäksisanasto sisältää englanninkieliset termit, jotka ovat peräisin pääasiassa ISO 19000-standardisarjasta.Sanasto on rajattu kattamaan vain geoinformatiikan keskeisiä käsitteitä; muut geomatiikan alaankuuluvat osa-alueet, kuten geodesia, fotogrammetria ja tiedonkeruu, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.Myöskään paikkatiedon rasterimuotoiseen käsittelyyn liittyvää termistöä ei ole käsitelty tässäsanastossa.

Geoinformatiikan sanastossa kohtaavat suhteellisen uudella geoinformatiikan alalla vallitsevat erilaisetnäkökulmat. Erityisen haasteellista on ollut sovittaa yhteen toisaalta paikkatietoa koskevien ISO-standardien, toisaalta tietotekniikasta tulevan mallintamisen sekä tiedon koodaamisen ja siirtämisennäkökulmat. Eri näkökulmien sanastossa on pyritty huomioimaan myös paikkatiedon ammattilaistenarkipäiväinen ammattikieli, jota käytetään ilman erityistä teknistä viitekehystä.

Valmiissa sanastossa on erillisinä termitietueina ja käsitekaavioina 136:n geoinformatiikkaan kuuluvankäsitteen tiedot. Pääsääntöisesti käsitteet ovat määritelty, mutta mukana on myös käsitteitä, joille onannettu ainoastaan suomi–englanti -termiparit. Lisäksi sanastossa on huomautuksina tietoa useistaalaan liittyvistä käsitteistä.

Geoinformatiikan sanasto käsittelee sijainnin määrittämiseen ja koordinaattijärjestelmiin sekäpaikkatietoon, paikkatietojärjestelmiin ja paikkatietopalveluihin yleisesti liittyviä käsitteitä. Mukaan onotettu lisäksi paikkatiedon mallintamisen ja paikkatiedon laadun keskeisiä käsitteitä sekä paikkatietoakuvaavia geometrian ja topologian käsitteitä.

Sanasto on tarkoitettu erityisesti kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille eli alanammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille, mutta myös kaikille alastakiinnostuneille.

Geoinformatiikan sanastoa laatineessa työryhmässä ovat työskennelleet:

Paula Ahonen, Teknillinen korkeakouluRiikka Henriksson, Teknillinen korkeakouluKari Ingberg, Teknillinen korkeakouluLena Jolkkonen, Sanastokeskus TSKMari Junkkari, Sanastokeskus TSKLassi Lehto, Geodeettinen laitosTapani Sarjakoski, Geodeettinen laitosEsa Tiainen, MaanmittauslaitosTimo Tokola, Helsingin yliopisto

Sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn ja kirjan painatuksen ovat rahoittaneetGeodeettinen laitos ja maa- ja metsätalousministeriö (geoinformaatiotutkimus-määrärahat).

Sanastosta pyydettiin toukokuussa 2005 lausunnot alan eri asiantuntijoilta ja kielenhuoltajilta, joiltasaatua palautetta käytettiin hyväksi sanastoa viimeisteltäessä. Kiitämme sanastotyöryhmän jäseniä jalausunnonantajia heidän arvokkaasta työpanoksestaan.

SisällysluetteloEsipuhe............................................................................................................................................................. 3

Neljännen laitoksen esipuhe....................................................................................................................... 3Kolmannen laitoksen esipuhe..................................................................................................................... 4Toisen laitoksen esipuhe............................................................................................................................. 5Ensimmäisen laitoksen esipuhe.................................................................................................................. 6

Käsitekaavioluettelo.......................................................................................................................................... 8

Sanaston rakenne ja merkinnät........................................................................................................................ 9

Käsitteet, määritelmät ja termit.......................................................................................................................... 9Sanaston rakenne....................................................................................................................................... 9Termitietueen rakenne.............................................................................................................................. 10Käsitekaavioiden tulkinta........................................................................................................................... 11

1 Sijainti......................................................................................................................................................... 141.1 Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto...........................................................................................18

2 Paikkatiedon peruskäsitteitä....................................................................................................................... 232.1 Paikkatieto ja kohde.......................................................................................................................... 232.2 Paikkatietojärjestelmä.......................................................................................................................252.3 Paikkatietoinfrastruktuuri...................................................................................................................272.4 Paikkatietoaineisto ja tietotuote.........................................................................................................29

3 Paikkatietopalvelu....................................................................................................................................... 323.1 Rajapintapalvelut.............................................................................................................................. 363.2 Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa.................................................................................................423.3 Karttakuvapalveluiden käsitteitä........................................................................................................433.4 Muunnospalveluiden käsitteitä..........................................................................................................453.5 Paikkatietopalveluiden palvelutaso...................................................................................................49

4 Tiedon mallintaminen.................................................................................................................................. 514.1 Malli ja skeema................................................................................................................................. 514.2 Kohde............................................................................................................................................... 544.3 Objekti............................................................................................................................................... 574.4 Tietotyypit.......................................................................................................................................... 594.5 Sijaintiobjekti..................................................................................................................................... 62

4.5.1 Geometriatieto.....................................................................................................................624.5.2 Topologiatieto....................................................................................................................... 674.5.3 Spatiaalinen operaatio.........................................................................................................71

5 Paikkatiedon metatieto................................................................................................................................ 725.1 Metatietoja........................................................................................................................................ 75

6 Paikkatiedon laatu....................................................................................................................................... 776.1 Laatuun liittyviä ominaisuuksia, laatutekijöitä ja niiden osatekijöitä...................................................836.2 Metalaatutekijät................................................................................................................................. 916.3 Laadunhallinta................................................................................................................................... 92

7 Paikkatietoanalyysi..................................................................................................................................... 967.1 Paikkatietoanalyysimenetelmiä.........................................................................................................99

8 Teemakartta.............................................................................................................................................. 1028.1 Ominaisuuden arvojen luokittelu.....................................................................................................108

9 UML-muotoisia käsitekaavioita.................................................................................................................. 111

Englanninkielinen hakemisto / English index.................................................................................................115

Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register................................................................................................119

Aakkosellinen hakemisto............................................................................................................................... 122

KäsitekaavioluetteloKäsitekaavio 1. Sijainti............................................................................................................................... 17Käsitekaavio 2. Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto...........................................................................22Käsitekaavio 3. Paikkatieto ja kohde..........................................................................................................25Käsitekaavio 4. Paikkatietojärjestelmä.......................................................................................................27Käsitekaavio 5. Paikkatietoinfrastruktuuri...................................................................................................28Käsitekaavio 6. Paikkatietoaineisto ja tietotuote.........................................................................................31Käsitekaavio 7. Paikkatietopalvelu.............................................................................................................35Käsitekaavio 8. Rajapintapalvelut..............................................................................................................41Käsitekaavio 9. Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa.................................................................................43Käsitekaavio 10. Karttakuvapalveluiden käsitteitä......................................................................................45Käsitekaavio 11. Muunnospalvelut.............................................................................................................48Käsitekaavio 12. Paikkatietopalveluiden palvelutaso.................................................................................50Käsitekaavio 13. Malli ja skeema...............................................................................................................53Käsitekaavio 14. Kohde............................................................................................................................. 56Käsitekaavio 15. Objekti ja objektiluokka...................................................................................................58Käsitekaavio 16. Tietotyypit........................................................................................................................ 61Käsitekaavio 17. Geometriatieto................................................................................................................66Käsitekaavio 18. Topologiatieto.................................................................................................................. 70Käsitekaavio 19. Metatieto.........................................................................................................................74Käsitekaavio 20. Metatietoja...................................................................................................................... 76Käsitekaavio 21. Paikkatiedon laatu...........................................................................................................80Käsitekaavio 22. Laatutulos.......................................................................................................................82Käsitekaavio 23. Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä...............................................................85Käsitekaavio 24. Laatutekijöiden osatekijöitä.............................................................................................90Käsitekaavio 25. Metalaatutekijöitä............................................................................................................92Käsitekaavio 26. Laadunhallinta.................................................................................................................95Käsitekaavio 27. Paikkatietoanalyysin tyyppejä.........................................................................................98Käsitekaavio 28. Paikkatietoanalyysimenetelmiä.....................................................................................101Käsitekaavio 29. Teemakartan tyyppejä...................................................................................................107Käsitekaavio 30. Luokitustyyppejä...........................................................................................................110Käsitekaavio 31. Paikkatieto ja kohde (UML)...........................................................................................111Käsitekaavio 32. Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)....................................................................................112Käsitekaavio 33. Rajapintapalvelut (UML)................................................................................................113Käsitekaavio 34. Malli ja skeema (UML)...................................................................................................114

Sanaston rakenne ja merkinnät

Käsitteet, määritelmät ja termit

Sanaston tavoitteena on ollut luotettavien määritelmien ja käsitejärjestelmien tuottaminen. Siksi sanasto on laadittu systemaattisesti, terminologisten periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, jotka on määritelty ISO/TC 37:n (International Organization for Standardization/Technical Committee 37 Language and terminology) laatimissa kansainvälisissä standardeissa.

Terminologiselle sanastotyölle on ominaista käsitekeskeisyys. Siinä missä sanakirjat tarkastelevat sanoja ja niiden merkityksiä, terminologisten sanastojen lähtökohtana ovat käsitteet ja niiden väliset suhteet.

Käsitteet ovat ihmisen mielessään muodostamia ajatusmalleja, jotka vastaavat tiettyjä todellisuuden kohteita, niin sanottuja tarkoitteita. Tarkoitteet voivat olla konkreettisia tai abstrakteja, ja niillä on erilaisia ominaisuuksia. Näistä ominaisuuksista muodostettuja ajatusmalleja kutsutaan käsitepiirteiksi. Käsitteen sisältö muodostuu joukosta erilaisia käsitepiirteitä, joista olennaiset ja erottavat kuvataan määritelmän avulla. Määritelmät on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että niiden avulla voidaan tunnistaa kunkin käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Termit puolestaan ovat käsitteiden nimityksiä, joiden avulla voidaan lyhyesti viitata käsitteen koko sisältöön.

Sanaston käsitteet on analysoitu selvittämällä kunkin käsitteen olennainen sisältö, käsitteiden väliset suhteet ja näiden suhteiden perusteella muodostuvat käsitejärjestelmät. Analyysin tuloksia on hyödynnetty määritelmien laadinnassa ja termien valinnassa. Osa käsitejärjestelmistä on kuvattu myösgraafisina käsitejärjestelmäkaavioina.

Sanaston rakenne

Sanasto on ryhmitelty aiheenmukaisesti jäsenneltyihin lukuihin, joissa toisiinsa liittyvät käsitteet on pyritty sijoittamaan lähekkäin.

Aakkosellinen hakemisto löytyy sanaston lopusta. Siinä käytetty numerointi viittaa käsitteen numeroon sanastossa. Hakemistoon on poimittu suositettavien ja hylättävien termien lisäksi muita hakusanoja, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn käsitteeseen. Muut hakusanat viittaavat siihen käsitteeseen, jonka yhteydessä kyseistä sanaa käsitellään.

Termitietueen rakenne

Käsitteet on esitetty sekä numeroituina termitietueina että toisinaan myös käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Käsitekaaviot ja termitietueet on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi.

Termitietueessa käsitteille annetaan ensin termisuositukset. Näiden jälkeen seuraa määritelmä ja määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset. Käsitteet on numeroitu juoksevasti. Alla on esimerkkinä ominaisuutta käsittelevä termitietue ja merkintöjen selitykset:

114 käsitteen numero

ominaisuus; attribuutti suomenkieliset termit; suositettavin ensimmäisenä, jos termejä on useita

ei: ominaisuustieto (1) ei = termi, jota ei pitäisi käyttää

(1) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys

sv attribut n; egenskap ruotsinkieliset vastineet, suositettavin ensimmäisenä (n = ett-suku)

en attribute; property englanninkieliset vastineet, suositettavin ensimmäisenä

luonnehtiva tai kuvaava piirre määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa, mahdollinen kursivointi viittaa sanastossa määriteltyyn käsitteeseen)

Ominaisuudella on aina tietotyyppi ja arvoalue.

Kohdetta kuvailevia ominaisuuksia ovat esimerkiksi sijaintiominaisuus, temaattinen ominaisuus, ajoittava ominaisuus ja metatieto-ominaisuus.

huomautus (normaali virke, erotettu määritelmästä sisennyksellä, antaa lisätietoa käsitteestä, esimerkkejä, tietoa termien käytöstä yms.)

Kooste kaikista käsitteiden yhteydessä sanasto-osuudessa käytetyistä merkintätavoista:

lihavointi suomenkielinen suositettava termi (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit)

kursivointi (määritelmässä tai huomautuksessa:) viittaus tässä sanastossa määriteltyyn käsitteeseen

(1) (suluissa oleva numero termin perässä:) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. leikkaus (1) ja leikkaus(2)

mieluummin kuin:hellre än:rather than:

termin käyttöä ei suositeta kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden vuoksi)

ei:inte:not:

termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä, tai termi on kielenvastainen

* termiehdotus

† termi on vanhentunut

sv ruotsinkieliset vastineet (suositettavin ensin)

en englanninkieliset vastineet (suositettavin ensin)

/FI/ suomenruotsia

/SE/ ruotsinruotsia

/GB/ Ison-Britannian englantia

/US/ Yhdysvaltain englantia

pl termiä käytetään monikkomuotoisena

n ruotsin ett-suku

verbi

verb

(suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen) termin sanaluokka on verbi

< termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen

> termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen

~ termi tai vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite

<tilastotiede> (teksti kulmasuluissa käsitteen numeron alla:) ala, jolle määritelmä on rajattu tai jonka näkökulmasta määritelmä on kirjoitettu

(INSPIRE) (teksti kaarisuluissa termin perässä:) termin käyttöalaa tai -yhteyttä koskeva täsmennys; esim. termiä käytetään lähinnä vain INSPIRE-direktiivin1 toimeenpanon yhteydessä

Käsitekaaviot: Kohde ja Tietotyypit

viittaus käsitekaavioon tai -kaavioihin, jo(i)ssa käsite esiintyy

Käsitekaavioiden tulkinta

Käsitekaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologisten käsitesuhteiden vakiintuneita merkintätapoja (ks. esimerkit seuraavalla sivulla):

Käsitteen merkitseminen kaavioon• sanasto-osuudesta käsitteen tiedoista on poimittu kaavioon käsitteen numero, ensimmäinen

suositettava termi, mahdollinen homonyymin numero kaarisuluissa ja määritelmä• lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty

sanastossa

Hierarkkinen suhde (puudiagrammi)• vallitsee laajemman yläkäsitteen (laadun arviointimenetelmä) ja sitä suppeamman alakäsitteen

(suora laadun arviointimenetelmä) välillä• alakäsite sisältää kaikki yläkäsitteen piirteet sekä vähintään yhden lisäpiirteen, mutta sitä vastaa

suppeampi joukko tarkoitteita kuin yläkäsitettä• alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi• piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle

Koostumussuhde (kampadiagrammi)• alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta• yläkäsitteen piirteet eivät sisälly alakäsitteeseen kuten hierarkkisessa käsitejärjestelmässä• kaksoisviiva: kokonaisuuteen tarvitaan tyypillisesti monta kyseisenlaista osaa• esimerkiksi koordinaattijärjestelmä koostuu koordinaatistosta ja datumista• piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle

Funktiosuhde (nuoli)• käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset,

paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet)• funktiosuhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta• funktiosuhdetta osoittavan nuolen suunta kuvaa sitä, miten käsitesuhde ilmenee määritelmissä:

nuolen alkupäässä olevan käsitteen määritelmässä mainitaan se käsite, johon nuoli osoittaa• esimerkiksi ominaisuuden ja periytymisen välillä on funktiosuhde: ominaisuus on se, mitä

periytymisessä siirtyy

Moniulotteinen käsitejärjestelmä (puudiagrammin paksunnettu viiva)• yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita

1 Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY ja siihen liittyvät täytäntöönpanosäännöt, kuten metatiedosta annettu komission asetus (EY) N:o 1205/2008, verkkopalveluista annettu komission asetus (EY) N:o 976/2009 ja paikkatietojen yhteentoimivuudesta annettu komission asetus (EU) N:o 1089/2010.

• yhden jaotteluperusteen mukaiset eli yhteen ulottuvuuteen kuuluvat (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi alityyppi ei voi olla ylityyppi)

• useasta eri ulottuvuudesta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esimerkiksi ylityyppi voi olla abstrakti tietotyyppi)

• jaotteluperuste on merkitty paksunnetun viivan viereen (esimerkiksi ”määrittelyn periytymisen mukaan” ja ”sen mukaan voiko saada välittömiä ilmentymiä”)

Katkoviivat• kuvaavat käsitesuhteita, jotka ovat käsitteen ymmärtämisen kannalta tärkeitä mutta

määrittelyn kannalta epäolennaisia• käsitesuhteet eivät käy ilmi määritelmistä

HIERARKKINEN SUHDE

KOOSTUMUSSUHDE

FUNKTIOSUHDE

periytyminenkäytäntö, jonka mukaisesti uusiobjektiluokka eli aliluokka saaolemassaolevan luokan eli yliluokanominaisuudet ja toiminnot

sen mukaan voiko saada

välittömiä ilmentymiä

määrittelyn periytymisen

mukaan

MONIULOTTEINENKÄSITEJÄRJESTELMÄ

laadun arviointimenetelmätiedon laadun arvioinnissa käytettävienmenettelyiden ja menetelmienkokonaisuus

muu

ominaisuusluonnehtiva taikuvaava piirre

tietotyyppitietoyksiköiden tai-rakenteiden ja niihinliittyvien toimintojenmäärittely

abstraktitietotyyppitietotyyppi, jokaei voi saadavälitöntäilmentymää

konkreettinentietotyyppi

alityyppitietotyyppi, jonkamäärittely muodostuutoisen tietotyypinmäärittelystä, jotatarkennetaan lisätiedolla

ylityyppitietotyyppi, jonka määrittely onmuuten täysin yhdenmukainentoisen tietotyypin määrittelynkanssa mutta kattaa vain osantämän toisen tietotyypinmäärittelystä

suora laadunarviointimenetelmälaadun arviointimenetelmä, jossatietoaineiston laatu määritellääntietoaineistoon sisältyvän tiedontarkastelun perusteella

epäsuora laadunarviointimenetelmälaadun arviointimenetelmä, jossatietoaineiston laatu määritellääntietoaineiston ulkopuolisen tiedontarkastelun perusteella

datumiparametri tai parametrijoukko,joka määrittelee koordinaatistonorigon, mittakaavan jaorientaation

koordinaatistomatemaattisten sääntöjen joukko,jolla määritellään se, miten pisteilleannetaan koordinaatit

koordinaattijärjestelmäjärjestelmä, joka muodostuu datumin avullareaalimaailmaan kiinnitetystäkoordinaatistosta

Geoinformatiikan sanasto, 4. laitos

1 SIJAINTI Sijainti-lukua on Geoinformatiikan sanaston kolmanteen ja sitä aiempiin laitoksiin verrattuna karsittu niin, että lukuun on jätetty geoinformatiikan kannalta olennaiset sijaintiin liittyvät käsitteet. Geodesiaan liittyvät sijaintikäsitteet on tarkoitus julkaista erillisessä geodesian sanastossa.

1sijainti sv läge n; position en location; position

määritelmäpaikka, jossa jokin yksikäsitteisen järjestelmän avulla ilmaistuna sijaitsee

huomautusYksikäsitteinen järjestelmä voi olla koordinaattijärjestelmä (ks. suora sijainti) tai osoite- tai muu paikantava järjestelmä (ks. epäsuora sijainti).

Geoinformatiikassa sijainnilla tarkoitetaan maantieteellistä sijaintia eli paikkaa, jossa jokin sijaitsee yksikäsitteisen järjestelmän avulla ilmaistuna Maan suhteen.

ISO 19100 -standardisarjassa englannin termillä position viitataan sijainnin ilmaisevaan tietotyyppiin ja termillä location paikkaan.

Käsitekaaviot: Sijainti, Paikkatieto ja kohde ja Paikkatieto ja kohde (UML)

2suora sijainti; koordinaattitieto en direct position

määritelmäkoordinaattijärjestelmän ja sen mukaisten koordinaattien avulla ilmaistu sijainti

Käsitekaavio: Sijainti

3epäsuora sijainti en indirect position

määritelmämuulla tavalla kuin koordinaattijärjestelmän avulla ilmaistu sijainti

huomautusEpäsuora sijainti voidaan esittää esimerkiksi osoitteen, paikantavan tunnuksen, lineaarisen referoinnin, hilarakenteen tai muun yksikäsitteisen järjestelmän avulla.

Hilarakenteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi aluejakoa tai hakuruudustoa.


4geokoodaus sv geokodning en geocoding

määritelmäepäsuoran sijainnin muuntaminen suoraksi sijainniksi


5georeferointi sv georeferering en georeferencing

määritelmäsijaintia koskevan tiedon liittäminen muuhun tietoon

huomautusGeoreferoinnin avulla tiedosta saadaan paikkatietoa.


14


6lineaarinen referointi sv linjär referering en linear referencing

määritelmäepäsuoran sijainnin ilmaisutapa, jossa sijainti ilmaistaan etäisyytenä tunnettua käyrää pitkin


7dynaaminen segmentointi sv dynamisk segmentering en dynamic segmentation

määritelmälineaarisen referoinnin avulla määritelty käyrän jakaminen osiin


8koordinaatti sv koordinat en coordinate

määritelmäkukin n:stä lukuarvosta, jotka määrittelevät pisteen sijainnin valitussa n-ulotteisessa avaruudessa

huomautusLukuarvoja on yhtä monta kuin koordinaatistossa on akseleita; geoinformatiikassa yleensä kaksitai kolme.

Tyypillisimmin koordinaatit esitetään x-, y- ja z-akselien avulla. Akselien järjestys riippuu koordinaattijärjestelmän määrittelystä; esimerkiksi maantieteellisissä koordinaateissa x voi olla pohjoinen ja y itä, tai x voi olla itä ja y pohjoinen.

Koordinaatit voivat olla esimerkiksi geodeettisia koordinaatteja tai tasokoordinaatteja.

Sijainti voidaan määritellä esimerkiksi leveys-, pituus- ja korkeuskoordinaatin avulla.

Käsitekaaviot: Sijainti ja Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto

9<paikkatieto>leveysaste; latitudi sv latitud; breddgrad en latitude

määritelmäkoordinaatti, joka ilmaisee pisteen kautta kulkevan ellipsoidin normaalin ja päiväntasaajatason välisen kulman

huomautusEllipsoidi on akselinsa ympäri pyörähtänyt ellipsi. Tässä tapauksessa ellipsoidi kuvaa maapallon pinnan muotoa.

Leveysaste ilmaistaan useimmiten asteissa, minuuteissa, sekunneissa ja sekunnin desimaaleina.

Leveysaste on päiväntasaajalla 0 astetta ja saa pohjoisella pallonpuoliskolla positiivisia ja eteläisellä pallonpuoliskolla negatiivisia arvoja.

Geodesian alalla tästä käsitteestä käytetään termiä geodeettinen leveysaste, sillä geodesiassa on tarpeen tehdä ero käsitteiden geodeettinen leveysaste ja tähtitieteellinen leveysaste välillä.


15


10<paikkatieto>pituusaste; longitudi sv longitud; längdgrad en longitude

määritelmäkoordinaatti, joka ilmaisee nollameridiaanitason ja pisteen meridiaanitason välisen kulman

huomautusNollameridiaanilla tarkoitetaan pituuspiiriä, jonka suhteen muiden pituuspiirien pituusasteet määritetään. Maapallon kansainvälinen nollameridiaani kulkee Lontoon Greenwichin kautta.

Pituusaste saa positiviisia arvoja nollameridiaanista itään.

Geodesian alalla pituusaste-käsitteestä käytetään termiä geodeettinen pituusaste, sillä geodesiassa on tarpeen tehdä ero käsitteiden geodeettinen pituusaste ja tähtitieteellinen pituusaste välillä.


11maantieteellinen koordinaatti sv geografisk koordinat en geographic coordinate

huomautusMaantieteellinen koordinaatti on yleiskielinen termi, jolla viitataan leveysasteeseen ja pituusasteeseen. Maantieteellisiin koordinaatteihin ei kuulu korkeutta ilmaisevaa koordinaattia.


16


Käsitekaavio 1. Sijainti.

17

1 sijaintipaikka, jossa jokinyksikäsitteisenjärjestelmän avullailmaistuna sijaitsee

5 georeferointisijaintia koskevantiedon liittäminenmuuhun tietoon

2 suora sijaintikoordinaattijärjestelmänja sen mukaistenkoordinaattien avullailmaistu sijainti

3 epäsuora sijaintimuulla tavalla kuinkoordinaattijärjestelmänavulla ilmaistu sijainti

13 koordinaatistomatemaattistensääntöjen joukko, jollamääritellään se, mitenpisteille annetaankoordinaatit

16 datumiparametri taiparametrijoukko, jokamäärittelee koordinaatistonorigon, mittakaavan jaorientaation

4 geokoodausepäsuoran sijainninmuuntaminen suoraksisijainniksi

8 koordinaattikukin n:stä lukuarvosta, jotkamäärittelevät pisteen sijainninvalitussa n-ulotteisessaavaruudessa

12 koordinaatti-järjestelmäjärjestelmä, joka muodostuu datuminavulla reaalimaailmaan kiinnitetystäkoordinaatistosta

KOOSTUMUSHIERARKIA FUNKTIO MONIULOTTEISUUS TÄYDENTÄVÄ TIETO

9 leveysastekoordinaatti, jokailmaisee pisteenkautta kulkevanellipsoidin normaalinjapäiväntasaajatasonvälisen kulman

10 pituusastekoordinaatti, jokailmaiseenollameridiaanitasonja pisteenmeridiaanitasonvälisen kulman

muu

6 lineaarinenreferointiepäsuoran sijainninilmaisutapa, jossa sijaintiilmaistaan etäisyytenätunnettua käyrää pitkin

7 dynaaminensegmentointilineaarisen referoinninavulla määritelty käyränjakaminen osiin

11 maantieteellinenkoordinaatti


1.1 Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto 12koordinaattijärjestelmä sv referenssystem n för koordinater; koordinatsystem n (2) en coordinate reference system

määritelmäjärjestelmä, joka muodostuu datumin avulla reaalimaailmaan kiinnitetystä koordinaatistosta

huomautusKoordinaattijärjestelmän avulla kohteen sijainti voidaan ilmaista yksikäsitteisesti.

Koordinaattijärjestelmä voi olla globaali, alueellinen (käytössä esim. yhden mantereen alueella) tai paikallinen (käytössä esim. yhden valtion tai kunnan alueella).

Komission asetuksen (EU) N:o 1089/2010 mukainen koordinaattijärjestelmän määritelmä rajaa termin tarkoittamaan vain koordinaattijärjestelmiä, jotka perustuvat geodeettisiin tai suorakulmaisiin koordinaatteihin sekä karttaprojektioihin perustuviin koordinaatistoihin.

Koordinaattijärjestelmiä tarvitaan useita. Navigoinnissa (esimerkiksi merenkulkuun liittyvässä suunnan määrittämisessä) käytetään tyypillisesti globaaleja maantieteellisiä koordinaatteja ja kartoissa (esimerkiksi pinta-alojen laskennassa) suorakulmaisia koordinaatteja.

Suomen valtakunnallinen koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35FIN.


13koordinaatisto sv koordinatsystem n (1) en coordinate system

määritelmämatemaattisten sääntöjen joukko, jolla määritellään se, miten pisteille annetaan koordinaatit

huomautusKoordinaatisto voidaan hahmottaa koordinaattiakselien muodostamaksi mitta-akselistoksi.

Erityyppisiä koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, tasokoordinaatisto ja maantieteellinen koordinaatisto.


14suorakulmainen koordinaatisto sv rätvinkligt koordinatsystem n en rectangular coordinate system

määritelmäkoordinaatisto, jossa pisteen sijainti ilmoitetaan suhteessa n:ään toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaan akseliin

Käsitekaavio: Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto

15tasokoordinaatisto sv plant koordinatsystem n (1)en plane coordinate system; coordinate system in a two-dimensional Euclidean plane

määritelmäkaksiulotteiseen tasoon muodostettu, yleensä suorakulmainen koordinaatisto

huomautusTasokoordinaatistossa pisteen sijainnin määrittelemiseen tarvitaan kaksi koordinaattia.


18


16datumi sv datum n en datum

määritelmäparametri tai parametrijoukko, joka määrittelee koordinaatiston origon, mittakaavan ja orientaation

huomautusDatumi määrittelee koordinaatiston aseman Maan suhteen.

Ks. geodeettinen datumi, korkeusdatumi ja paikallinen datumi.


17geodeettinen datumi sv geodetiskt datum n en geodetic datum

määritelmädatumi, joka kuvaa kaksitai kolmiulotteisen koordinaatiston suhdetta Maahan

huomautusEsimerkki geodeettisesta datumista on EUREF-FIN.


18korkeusdatumi sv vertikalt datum n en vertical datum

määritelmädatumi, joka määrittelee painovoimaan liittyvien korkeuksien tai syvyyksien suhteen Maahan

huomautusPainovoimaan liittyvällä korkeudella tarkoitetaan korkeutta, joka riippuu Maan painovoimakentästä.

Painovoimaan liittyvien korkeuksien nollataso liittyy tavallisesti keskimääräiseen merenpintaan.

Myös hydrografiassa käytetyt luotausdatumit ovat korkeusdatumeita. Niiden tapauksessa korkeudet ovat joko syvyyksiä tai negatiivisia korkeuksia.

Esimerkki korkeusdatumista on Euroopan korkeusvertausjärjestelmä EVRS.


19paikallinen datumi sv lokalt datum n en local datum

määritelmädatumi, joka määrittelee koordinaatiston mittakaavan, orientaation ja sijainnin paikallisesti

huomautusPaikallista datumia käytetään esimerkiksi suhteelliseen paikantamiseen muutaman kilometrin säteellä kohteesta.


20erillisdatumi mieluummin kuin: insinööridatumi

en engineering datum

määritelmäpaikallinen datumi, joka määritellään suppealle alueelle tai tiettyyn tilaan usein tietyksi ajaksi tiettyä tarkoitusta varten


19


21yhdistelmäkoordinaattijärjestelmä sv sammansatt referenssystem n för koordinater; sammansatt koordinatsystem n en compound coordinate reference system

määritelmäkoordinaattijärjestelmä, joka koostuu vähintään kahdesta riippumattomasta koordinaattijärjestelmästä

huomautusEsimerkiksi tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000 muodostavat yhdessä yhdistelmäkoordinaattijärjestelmän.


22geodeettinen koordinaattijärjestelmä sv geodetiskt referenssystem n för koordinater en geodetic coordinate reference system

määritelmäkoordinaattijärjestelmä, joka perustuu geodeettiseen datumiin


23korkeusjärjestelmä sv höjdsystem n en vertical coordinate reference system

määritelmäyksiulotteinen koordinaattijärjestelmä, joka perustuu korkeusdatumiin

huomautusSuomessa käytetään valtakunnallisissa töissä JHS 163 -suosituksen mukaista N2000-korkeusjärjestelmää.


24paikallinen koordinaattijärjestelmä sv lokalt referenssystem n för koordinater; lokalt koordinatsystem n en local coordinate reference system

määritelmäkoordinaattijärjestelmä, joka perustuu paikalliseen datumiin


25erilliskoordinaattijärjestelmä mieluummin kuin: insinöörikoordinaattijärjestelmä

en engineering coordinate reference system

määritelmäkoordinaattijärjestelmä, joka perustuu erillisdatumiin

huomautusErilliskoordinaattijärjestelmällä ei välttämättä ole määriteltyä yhteyttä muihin koordinaattijärjestelmiin.

Erilliskoordinaattijärjestelmä voi olla esimerkiksi rakennustyömaan, rakennuksen tai laivan sisäinen koordinaattijärjestelmä.


20


26tasokoordinaattijärjestelmä sv plant koordinatsystem n (2); projicerat koordinatsystem n en projected coordinate reference system

määritelmäkoordinaattijärjestelmä, joka saadaan konvertoimalla kaksiulotteisen geodeettisen koordinaattijärjestelmän koordinaatit karttaprojektiolla tasoon

huomautusKs. koordinaattikonversio.

Esimerkki tasokoordinaattijärjestelmästä on ETRS-TM35FIN.


21


Käsitekaavio 2. Koordinaattijärjestelmä ja koordinaatisto.

22

akselikulmien

mukaan

16 datumiparametri taiparametrijoukko,joka määritteleekoordinaatistonorigon,mittakaavan jaorientaation

13 koordinaatistomatemaattistensääntöjen joukko,jolla määritellään se,miten pisteilleannetaankoordinaatit

ulotteisuuden

mukaan

14 suorakulmainenkoordinaatistokoordinaatisto, jossa pisteensijainti ilmoitetaan suhteessan:ään toisiaan vastaankohtisuorassa olevaan akseliin

kolmiulotteinenkoordinaatisto

muu

15 tasokoordinaatistokaksiulotteiseen tasoonmuodostettu, yleensäsuorakulmainen koordinaatisto

muu

21 yhdistelmäkoordinaattijärjestelmäkoordinaattijärjestelmä, joka koostuu vähintäänkahdesta riippumattomasta koordinaattijärjestelmästä

24 paikallinen koordinaatti-järjestelmäkoordinaattijärjestelmä, joka perustuupaikalliseen datumiin

19 paikallinen datumidatumi, joka määritteleekoordinaatiston mittakaavan,orientaation ja sijainninpaikallisesti

18korkeusdatumidatumi, joka määritteleepainovoimaan liittyvienkorkeuksien taisyvyyksiensuhteen Maahan

17geodeettinendatumidatumi, joka kuvaakaksi- tai kolmiulotteisenkoordinaatiston suhdettaMaahan

23 korkeusjärjestelmäyksiulotteinen koordinaattijärjestelmä, joka perustuukorkeusdatumiin

datuminmukaan

koostumuksen

mukaan

12 koordinaatti-järjestelmäjärjestelmä, jokamuodostuu datuminavulla reaalimaailmaankiinnitetystäkoordinaatistosta

muu

25 erillis-koordinaatti-järjestelmäkoordinaatti-järjestelmä, jokaperustuuerillisdatumiin

20 erillisdatumipaikallinen datumi, joka määritelläänsuppealle alueelle tai tiettyyn tilaanusein tietyksi ajaksi tiettyä tarkoitustavarten

muu

kaksiulotteinenkoordinaatisto

muu

muuhun datumiin perustuvakoordinaattijärjestelmä


26 tasokoordinaattijärjestelmäkoordinaattijärjestelmä, joka saadaankonvertoimalla kaksiulotteisengeodeettisen koordinaattijärjestelmänkoordinaatit karttaprojektiolla tasoon

muu

8 koordinaattikukin n:stä järjestetystälukuarvosta, jotka määrittelevätpisteen sijainnin valitussan-ulotteisessa avaruudessa

9 leveysastekoordinaatti, joka ilmaisee pisteenkautta kulkevan ellipsoidin normaalin japäiväntasaajatason välisen kulman

10 pituusastekoordinaatti, joka ilmaiseenollameridiaanitason ja pisteenmeridiaanitason välisen kulman

muu

22 geodeettinen koordinaattijärjestelmäkoordinaattijärjestelmä, joka perustuu geodeettiseendatumiin

11maantieteellinenkoordinaatti


2 PAIKKATIEDON PERUSKÄSITTEITÄ

2.1 Paikkatieto ja kohde 27paikkatieto sv geodata pl; geografiska data pl; rumsliga data pl; geografisk information; geoinformation;

rumslig information en geospatial data pl; geographic data pl; spatial data pl; geospatial information;

geographic information; geoinformation; spatial information

määritelmätieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan

huomautusPaikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja esimerkiksi temaattisia ominaisuuksia tai ajoittavia ominaisuuksia. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan.

Tiedosta saadaan paikkatietoa georeferoinnin avulla.

Laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009) koskee sähköisessä muodossa olevaa, Suomen alueeseen liittyvää paikkatietoa.

Paikkatieto voidaan mallintaa kohteena tai peitteenä.

Suomen kielessä paikkatiedolla tarkoitetaan tyypillisimmin dataa, mutta paikkatieto voi olla myösinformaatiota tai jopa informaation pohjalta ihmisen muodostamaa tietoa. Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) tekninen komitea 211 on sanastossaan määritellyt erikseen käsitteet ”geographic data” ja ”geographic information”, ja englannin ja ruotsin kielessä paikkatiedolle datana ja informaationa on erilliset termit.

Englannin kielessä geo-alkuiset vastinetermit (esim. geospatial data) viittaavat siihen, että sijaintion määritetty nimenomaan Maan suhteen. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston INSPIRE-direktiivissä (2007/2/EY) ja siihen liittyvissä säädöksissä paikkatietoon viitataan termeillä spatial data ja spatial information. Näiden termien käyttö ei kuitenkaan geoinformatiikanalalla ole yleisesti suositettavaa, sillä geoinformatiikassa sijainti on valtaosassa tapauksista määritetty nimenomaan suhteessa Maahan.

Termejä spatial data ja spatial information käytetään geoinformatiikan lisäksi myös muilla aloilla, kuten neurotieteessä ja avaruustutkimuksessa. Näillä aloilla kyseisillä termeillä viitataan muuhunkäsitteeseen kuin tässä sanastossa määriteltyyn paikkatieto-käsitteeseen.

Käsitekaaviot: Paikkatieto ja kohde, Paikkatietojärjestelmä, Paikkatietoinfrastruktuuri, Paikkatietoaineisto ja tietotuote, Paikkatieto ja kohde (UML) ja Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)

28kohde; > paikkatietokohde sv objekt (2); > rumsligt objekt n (1) (paikkatietokohde) en feature; > geographic feature (paikkatietokohde); > spatial object (1) (paikkatietokohde)

määritelmäkuvaus reaalimaailman abstraktista tai konkreettisesta asiasta tai ilmiöstä, joka on yksilöitävissä

huomautusKohteella tarkoitetaan tietokohdetta; reaalimaailman asian tai ilmiön kuvausta tietojärjestelmässä.

Geoinformatiikassa kohteella on sijaintiominaisuus. Sijaintiominaisuuden omaavasta kohteesta käytetään perinteisesti termiä paikkatietokohde.

Paikkatieto voidaan mallintaa kohteena tai peitteenä.

Kohteet voidaan jakaa yksinkertaisiin kohteisiin ja kompleksisiin kohteisiin.

Käsitekaaviot: Paikkatieto ja kohde, Kohde, Objekti ja objektiluokka, Tietotyypit ja Paikkatieto ja kohde (UML)

23


29yksinkertainen kohde en simple feature

määritelmäkohde, jolla on lineaarinen geometria

Käsitekaaviot: Paikkatieto ja kohde ja Paikkatieto ja kohde (UML)

30kompleksinen kohde en complex feature

määritelmäkohde, joka geometrialtaan on muutakin kuin lineaarista geometriaa


31* peite; * paikkatietopeite mieluummin kuin: paikkatietojatkumo

en coverage

määritelmäalueen kattava, jatkuva kuvaus reaalimaailman abstraktista tai konkreettisesta asiasta tai ilmiöstä

huomautusPeitteen avulla voidaan selvittää annettuun pisteeseen liittyvä, tiettyä ilmiötä kuvaava arvo, vaikka kyseisestä pisteestä ei olisi saatavilla täsmällistä havaintoon perustuvaa arvoa.

Peite voi olla geometrialtaan esimerkiksi hila tai arvopisteistö.

Peitteitä ovat esimerkiksi valtakunnallinen korkeusmalli ja lämpötilajakauma. Peitteen avulla saatava arvo voi olla esimerkiksi paikan korkeus tai lämpötila.


32geometriatieto; geometrinen tieto; geometria sv geometri en geometry

määritelmäkohteen muotoa kuvaava tieto

huomautusPaikkatietoalan ammattikielessä geometriatietoon viitataan usein termillä geometria (esimerkiksi ilmaus ”kohteen geometria”).


33topologiatieto; topologinen tieto; topologia sv topologi en topology

määritelmätieto, joka kuvaa kohteiden tai niiden osien välistä sijaintia sellaisilla suhteilla, jotka säilyvät muuttumattomina jatkuvissa muunnoksissa

huomautusEsimerkki jatkuvasta muunnoksesta on venyttäminen.

Paikkatietoalan ammattikielessä topologiatietoon viitataan usein termillä topologia (esimerkiksi ilmaus ”kohteen topologia”).


24


Käsitekaavio 3. Paikkatieto ja kohde.

Tästä käsitekaaviosta on UML-muotoinen versio, Paikkatieto ja kohde (UML), sanaston lopussa olevassa UML-muotoisia käsitekaavioita -luvussa. UML-kaaviosta on saatavilla muokattava, graphml-muotoinen versio osoitteessa http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatieto_ja_kohde.graphml.

2.2 Paikkatietojärjestelmä 34geoinformatiikka sv geoinformatik en geoinformatics

määritelmäpaikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä tutkiva tieteenala

huomautusPaikkatietotekniikaksi sanotaan sitä osaa geoinformatiikasta, joka soveltaa tietoteknisiä menetelmiä.

Termillä geoinformatiikka voidaan viitata myös tässä määriteltyyn tieteenalaan perustuvaan käytännön työhön.

Käsitekaavio: Paikkatietojärjestelmä

25


33topologiatietotieto, joka kuvaakohteiden tai niidenosien välistä sijaintiasellaisilla suhteilla,jotka säilyvätmuuttumattominajatkuvissamuunnoksissa

32geometriatietokohteen muotoakuvaava tieto

27 paikkatietotieto reaalimaailmanasiasta tai ilmiöstä, jonkasijainti Maan suhteentunnetaan

30kompleksinenkohdekohde, jokageometrialtaan onmuutakin kuinlineaaristageometriaa

29yksinkertainenkohdekohde, jolla onlineaarinengeometria

1 sijaintipaikka, jossa jokinyksikäsitteisenjärjestelmänavulla ilmaistunasijaitsee

28 kohdekuvausreaalimaailmanabstraktista taikonkreettisestaasiasta tai ilmiöstä,joka on yksilöitävissä

31 peitealueen kattava,jatkuva kuvausreaalimaailmanabstraktista taikonkreettisestaasiasta tai ilmiöstä

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatieto_ja_kohde.graphml


35paikkatietojärjestelmä sv geografiskt informationssystem n; GIS en geographic information system; GIS

määritelmäjärjestelmä, jonka avulla voidaan tallentaa, hallita, analysoida tai esittää paikkatietoa

huomautusPaikkatietojärjestelmä koostuu laitteistoista, ohjelmistoista, paikkatietoaineistoista, käyttäjistä ja käytänteistä.

Paikkatietojärjestelmät voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella tapahtuma- ja tiedonhallintapainotteisiin tietojärjestelmiin sekä analyysipainotteisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin.

Ks. myös esittäminen, paikkatietoanalyysi.


36yhteentoimivuus sv interoperabilitet en interoperability

määritelmätietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiinimaisesti käyttää toistensa tuloksia


26


Käsitekaavio 4. Paikkatietojärjestelmä.

2.3 Paikkatietoinfrastruktuuri 37paikkatietoinfrastruktuuri sv infrastruktur för geografisk information; infrastruktur för rumslig information en infrastructure for spatial information; spatial data infrastructure

määritelmärakenne, joka muodostuu paikkatietoaineistoista, niiden hyödyntämistä tukevista palveluista, aineistoja ja palveluita kuvailevista metatiedoista sekä tietojen luovuttamista, saatavuutta ja käyttöä koskevista sopimuksista sekä koordinointi- ja seurantamekanismeista

huomautusEuroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurista (INSPIRE, infrastructure for spatial information inEurope) säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY.

Käsitekaaviot: Paikkatietoinfrastruktuuri ja Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)

27

34 geoinformatiikkapaikkatietoa japaikkatietojärjestelmiätutkiva tieteenala

35 paikkatietojärjestelmäjärjestelmä, jonka avulla voidaantallentaa, hallita, analysoida tai esittääpaikkatietoa

36 yhteentoimivuustietojärjestelmien kykyviestiä keskenäänsellaisella tavalla tai siinälaajuudessa, että ne voivatrutiinimaisesti käyttäätoistensa tuloksia

paikkatieto-ohjelma

40 paikka-tietoaineistopaikkatiedoistakoostuva tietoaineisto

laitteisto käyttäjä käytänteet

27 paikkatietotieto reaalimaailmanasiasta tai ilmiöstä,jonka sijainti Maansuhteen tunnetaan



38paikkatietoportaali sv geoportal en geoportal

määritelmäverkkosivusto, joka tarjoaa pääsyn joukkoon paikkatietoaineistoja tai paikkatietopalveluita

huomautusPaikkatietoportaalit ovat tärkeä osa paikkatietoinfrastruktuuria. Esimerkki paikkatietoportaalista on suomalainen Paikkatietoikkuna.

Käsitekaaviot: Paikkatietoinfrastruktuuri ja Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)

Käsitekaavio 5. Paikkatietoinfrastruktuuri.

Tästä käsitekaaviosta on UML-muotoinen versio, Paikkatietoinfrastruktuuri (UML), sanaston lopussa olevassa UML-muotoisia käsitekaavioita -luvussa. UML-kaaviosta on saatavilla muokattava, graphml-muotoinen versio osoitteessa http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatietoinfrastruktuuri.graphml.

28

40 paikkatieto-aineistopaikkatiedoistakoostuva tietoaineisto

47 paikkatietopalvelupalvelu, joka on tarkoitettupaikkatietojen esittämiseen,luovutukseen, käsittelyyn taimuuntamiseen


37 paikkatietoinfrastruktuurirakenne, joka muodostuu paikkatietoaineistoista, niiden hyödyntämistätukevista palveluista, aineistoja ja palveluita kuvailevista metatiedoistasekä tietojen luovuttamista, saatavuutta ja käyttöä koskevistasopimuksista sekä koordinointi- ja seurantamekanismeista

sopi-mukset

46 palveluorganisoiduntoiminnan tuloksenasyntyvä aineetonhyödyke tarpeidentyydyttämiseksi

172 metatietotietoresurssiakuvaileva tieto

koordinointi- jaseurantamekanismit

muu38paikkatietoportaaliverkkosivusto, joka tarjoaapääsyn joukkoonpaikkatietoaineistoja taipaikkatietopalveluita


paikkatieto-aineistojenhyödyntämistätukevat palvelut

aineistoja japalveluitakuvailevatmetatiedot

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatietoinfrastruktuuri.graphml


2.4 Paikkatietoaineisto ja tietotuote 39tietoaineisto sv datamängd en dataset

määritelmäyksilöitävissä oleva kokoelma tietoja

huomautusTietoaineisto voidaan määritellä myös yhdentyyppiseksi aineistoksi; aineistoksi joka sisältää tietovälineelle tallennettuja tietoja. Aineisto puolestaan voidaan yleisluonteisesti määritellä yksilöitävissä olevaksi, esineistä tai tallennetuista tiedoista muodostuvaksi kokonaisuudeksi. [Huomautus perustuu Tietotermit-sanastoon (valtiovarainministeriö, Lingsoft Language Services Oy ja Tietojohtaminen ry 2017).]

Käsitekaaviot: Paikkatietoaineisto ja tietotuote ja Metatieto

40paikkatietoaineisto sv geografisk datamängd; rumslig datamängd en geographic dataset; spatial dataset; spatial data set

määritelmäpaikkatiedoista koostuva tietoaineisto

huomautusPaikkatietoaineistot ovat tyypillisesti digitaalisia aineistoja. Esimerkkejä paikkatietoaineistoista ovat kiintopisteet, kuntajako, valuma-aluejako ja kiinteistöjaotus.

Paikkatietoaineistosta voidaan visualisoinnin (ks. esittäminen) avulla tuottaa esimerkiksi kartta.

Ks. myös yksilöivä resurssitunniste.

Käsitekaaviot: Paikkatietojärjestelmä, Paikkatietoinfrastruktuuri, Paikkatietoaineisto ja tietotuote ja Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)

41paikkatietoteema mieluummin kuin: paikkatietoryhmä (INSPIRE)

sv tema n för rumsliga data en spatial data theme

määritelmäryhmä, jollaisiin paikkatietoaineistot jaotellaan aihepiirin mukaan

huomautusEuroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (2007/2/EY) sovelletaan paikkatietoaineistoihin, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan direktiivin liitteissä I-III mainittuun paikkatietoteemaan. Esimerkkejä liitteessä I mainituista paikkatietoteemoista ovat paikannimet, osoitteet ja kiinteistöt.

INSPIRE-direktiivin mukaan tieto paikkatietoteemasta tallennetaan avainsana-metatietoelementtiin.

Käsitekaaviot: Paikkatietoaineisto ja tietotuote ja Metatietoja

42tietoaineistosarja sv datamängdsserie en dataset series

määritelmäkokoelma tietoaineistoja, joihin liittyy pääosin sama metatietosisältö

huomautusKs. myös metatieto.

Käsitekaavio: Paikkatietoaineisto ja tietotuote

29

http://finto.fi/tt/fi/


43<paikkatieto>tietotuote sv dataprodukt en data product

määritelmäyhden tai useamman tietoaineiston tai tietoaineistosarjan tiedoista koottu tuote, joka voidaan luovuttaa sellaisenaan tai sisällön perusteella rajattuna

huomautusPaikkatiedot luovutetaan tietotuotteina.

Tietotuotteita ovat esimerkiksi kiinteistöjen perustiedot sekä INSPIRE-säännöstön mukaan määritellyt tietotuotteet, kuten ”hallinnolliset yksiköt”, ”hydrografia” ja ”suojellut alueet”.

Tietotuote voidaan kuvailla tietotuotemäärittelyn avulla.

Käsitekaaviot: Paikkatietoaineisto ja tietotuote ja Metatieto

44tietotuotemäärittely sv dataproduktspecifikation en data product specification

määritelmädokumentti, jossa tietotuote määritellään yksityiskohtaisesti

huomautus Tietotuotemäärittely voi olla yleinen tai laadittu erityisesti tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Tietotuotemäärittely voidaan laatia olemassa olevista tietoaineistoista lähtien tai käyttäjän tarpeesta käsin tai näitä näkökulmia yhteen sovittaen.

ISO 19131 -standardi määrittelee täsmällisesti, mitä tietoja paikkatietojen tietotuotemäärittelyn tulee sisältää.


45tietotuoteseloste sv dataproduktbeskrivning en data product description

määritelmäkuvaus tietotuotemäärittelyä soveltavasta tietotuotteesta

huomautusTietotuoteseloste muodostuu tietotuotteen metatiedoista, jotka olisi syytä toimittaa tietotuotteen mukana.

Tietotuoteseloste kuvaa muun muassa sen, missä määrin tietotuote toteuttaa määrittelynsä, ja kertoo tietotuotteen mahdollisista rajoituksista ja puutteista.


30


Käsitekaavio 6. Paikkatietoaineisto ja tietotuote.

31


42 tietoaineisto-sarjakokoelmatietoaineistoja, joihinliittyy pääosin samametatietosisältö

39 tietoaineistoyksilöitävissä olevakokoelma tietoja

43 tietotuoteyhden tai useammantietoaineiston taitietoaineistosarjantiedoista koottu tuote,joka voidaanluovuttaasellaisenaan taisisällön perusteellarajattuna

44 tietotuote-määrittelydokumentti, jossatietotuotemääritelläänyksityiskohtaisesti

40 paikkatieto-aineistopaikkatiedoistakoostuvatietoaineisto

muu


45 tietotuote-selostekuvaus tietotuote-määrittelyäsoveltavastatietotuotteesta

41 paikkatietoteemaryhmä, jollaisiinpaikkatietoaineistot jaotellaanaihepiirin mukaan


3 PAIKKATIETOPALVELU 46palvelu sv tjänst; service en service

määritelmäorganisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi

huomautusPalvelun osapuolena voi olla henkilö tai laite.

Käsitekaaviot: Paikkatietoinfrastruktuuri, Paikkatietopalvelu, Rajapintapalvelut, Metatieto, Paikkatietoinfrastruktuuri (UML) ja Rajapintapalvelut (UML)

47paikkatietopalvelu sv geografisk datatjänst; rumslig datatjänst en geographic information service; GI Service; spatial data service

määritelmäpalvelu, joka on tarkoitettu paikkatietojen esittämiseen, luovutukseen, käsittelyyn tai muuntamiseen

huomautusPaikkatietopalvelut on tarkoitettu joko ihmisille tai tietokonesovellusten välisiksi. Ihmisten tai organisaatioiden toisille ihmisille tai organisaatioille tarjoamat paikkatietopalvelut toteutetaan verkkopalveluina (1). Tietokonesovellusten väliset paikkatietopalvelut toteutetaan rajapintapalveluina.

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY paikkatietopalvelu on määritelty suppeammin ”toiminnoksi, joka voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla”.

ISO 19119 -standardin mukaisia paikkatietopalvelutyyppejä ovat käyttöliittymäpalvelu (human interaction service), tiedonhallintapalvelu (model/information management service), prosessinhallintapalvelu (workflow/task service), prosessointipalvelu (2) (processing service (2)) ja tiedonvälityspalvelu (communication service).

Prosessointipalvelutyyppejä ovat sijaintiprosessointipalvelu (spatial processing service), temaattinen prosessointipalvelu (thematic processing service), ajallinen prosessointipalvelu (temporal processing service) ja metatietoa koskeva prosessointipalvelu (metadata processing service).

Käsitekaaviot: Paikkatietoinfrastruktuuri, Paikkatietopalvelu, Rajapintapalvelut, Paikkatietopalveluiden palvelutaso, Paikkatietoinfrastruktuuri (UML) ja Rajapintapalvelut (UML)

48<paikkatieto>esittäminen; > visualisointi sv presentation; > visualisering en portrayal

määritelmäpaikkatiedon kuvaaminen ihmisen ymmärtämässä muodossa

huomautusEsittäminen on prosessi paikkatiedon kuvaamiseksi esimerkiksi karttana tai kolmiulotteisena mallina.

Visualisointi viittaa esittämiseen, joka tapahtuu näköaistilla tarkastelua varten.

Käsitekaaviot: Paikkatietopalvelu ja Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa

32


49esitystapasääntö; ~ tyyli (INSPIRE) sv ~ manér n (INSPIRE) en portrayal rule; ~ style (INSPIRE)

määritelmäohje, jossa määritellään, kuinka paikkatiedon esittäminen toteutetaan

huomautusEsimerkki esitystapasäännöistä on kartan kuvaustekniikka, jossa määritellään muun muassa kartassa esitettävien kohteiden värit, viivatyylit ja symbolit.

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY esitystapasäännön käsitteeseen viitataan termillä tyyli (ruots. manér, engl. style).

Käsitekaavio: Paikkatietopalvelu

50rajapinta sv gränssnitt n en interface

määritelmämääritelty menetelmä tai käytäntö, jonka mukaisesti on mahdollista toteuttaa tiedon välittäminen

huomautusRajapinnan mahdollistama tiedon välittäminen voi tapahtua esimerkiksi laitteiden tai sovellusten välillä tai sovelluksen ja ihmiskäyttäjän välillä tai ihmisten välillä (esimerkiksi asiakasrajapinta). Sovellusten välistä rajapintaa kutsutaan palvelurajapinnaksi ja sovelluksen ja ihmiskäyttäjän välistä rajapintaa käyttöliittymäksi.

Rajapintaa voidaan pitää määrittelynä ja rajapintapalvelua tämän määrittelyn (osittaisena tai kattavana) toteutuksena.

Käsitekaaviot: Paikkatietopalvelu, Rajapintapalvelut ja Rajapintapalvelut (UML)

51palvelurajapinta sv servicegränssnitt n en service interface; application programming interface; API

määritelmäsovellusten välinen rajapinta

huomautusUsein termiä palvelurajapinta käytetään virheellisesti viittaamaan rajapintapalveluun; tässä merkityksessä termiä ei tulisi käyttää. Palvelurajapinta on määritelty menetelmä, kun taas rajapintapalvelu on määritellyn menetelmän toteutus.

Englannin termiä API (suom. ohjelmointirajapinta) käytettiin alun perin ohjelmistokomponenttien välisistä rajapinnoista, mutta nykyisin termin käyttö on laajentunut niin, että termillä viitataan myös verkkopalveluiden (1) rajapintoihin. Näin ollen termeistä service interface ja API on tullut lähes synonyymeja keskenään.

Käsitekaaviot: Paikkatietopalvelu ja Rajapintapalvelut (UML)

52<paikkatietopalvelut>toiminto sv operation en operation

määritelmämuunnos, kysely tai muu tietokoneen suorittama operaatio, joka kuuluu palvelurajapintaan

Käsitekaaviot: Paikkatietopalvelu ja Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa

33


53käyttöliittymä sv användargränssnitt nen user interface

määritelmäihmiskäyttäjän ja sovelluksen välinen rajapinta

huomautusKäyttöliittymän tarkoituksena on mahdollistaa käyttäjälle sovelluksen tarjoamien tietojen käsitteleminen, hakeminen ja tarkasteleminen sekä sovelluksen tai laitteen toiminnan seuraaminen ja ohjaaminen.

Käyttöliittymän voidaan ajatella muodostuvan sovelluksen ja laitteen osista.

Käyttöliittymää voidaan käyttää esimerkiksi verkkopalvelun (1) tarjoamiseen.

Vrt. käyttöliittymäpalvelu.


54käyttöliittymäpalvelu sv tjänst för mänsklig interaktion (INSPIRE) en user interface service

rather than: human interaction service (ISO 19119 -standardi ja INSPIRE)

määritelmäpalvelu, jonka avulla toteutetaan käyttöliittymä


55karttakäyttöliittymä sv kartanvändargränssnitt n en map user interface

määritelmäkäyttöliittymä, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden käsitellä, hakea ja tarkastella kartan muotoon visualisoitua paikkatietoa

huomautusKs. myös esittäminen.


34


Käsitekaavio 7. Paikkatietopalvelu.

35

46 palveluorganisoidun toiminnantuloksena syntyvä aineetonhyödyke tarpeidentyydyttämiseksi

50 rajapintamääritelty menetelmä taikäytäntö, jonka mukaisestion mahdollista toteuttaatiedon välittäminen


48 esittäminenpaikkatiedonkuvaaminen ihmisenymmärtämässämuodossa

52 toimintomuunnos, kyselytai muu tietokoneensuorittamaoperaatio, jokakuuluupalvelurajapintaan

49 esitystapasääntöohje, jossa määritellään,kuinka paikkatiedonesittäminen toteutetaan

luovutus

käsittely

53 käyttöliittymäihmiskäyttäjän jasovelluksen välinenrajapinta

55 karttakäyttöliittymäkäyttöliittymä, joka tarjoaakäyttäjälle mahdollisuudenkäsitellä, hakea ja tarkastellakartan muotoon visualisoituapaikkatietoa

muu

56 rajapintapalvelupalvelurajapinnanmukainen palvelu, jokatarjotaan sovelluksenavulla tietokoneverkonkautta toisen sovelluksensaataville

57 verkko-palvelu (1)verkkosivun kauttaihmiskäyttäjälletarjottava palvelu

muu

sen mukaan onko tarkoitettu

koneelle vai ihmisellekäsiteltävien tietojen

alan mukaan

muuntaminen

51 palvelu-rajapintasovellusten välinenrajapinta

muu

54käyttöliittymä-palvelupalvelu, jonkaavulla toteutetaankäyttöliittymä



3.1 Rajapintapalvelut 56rajapintapalvelu mieluummin kuin: verkkopalvelu (2)

sv gränssnittsservice hellre än: webbtjänst (2); nättjänst (INSPIRE)

en web service (2) rather than: ~ network service (INSPIRE)

määritelmäpalvelurajapinnan mukainen palvelu, joka tarjotaan sovelluksen avulla tietokoneverkon kautta toisen sovelluksen saataville

huomautusRajapintapalveluun viitataan usein (virheellisesti) termillä palvelurajapinta. Tällaista terminkäyttöä tulisi kuitenkin välttää. Vrt. käsite palvelurajapinta.

INSPIRE-direktiivissä rajapintapalvelusta on käytetty englanniksi termiä network service ja suomeksi termiä verkkopalvelu. Näiden termien käyttöä tässä merkityksessä ei kuitenkaan suositella muissa kuin INSPIRE-yhteyksissä. Termillä verkkopalvelu tarkoitetaan suomen kielessä yleisesti ihmisten käyttämiksi tarkoitettuja palveluita, ks. verkkopalvelu (1). Englannin termillä network service puolestaan viitataan järjestelmiin ja ohjelmistoihin, jotka palvelimille on asennettava, jotta rajapintapalveluita voidaan tarjota.

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY tarkoitettuja rajapintapalveluita ovat hakupalvelu, katselupalvelu (eli karttakuvapalvelu), latauspalvelu (eli kohdepalvelu) ja muunnospalvelu.


57verkkopalvelu (1) sv webbtjänst (1) en web service (1); > online service; ~ web site

määritelmäverkkosivun kautta ihmiskäyttäjälle tarjottava palvelu

huomautusTermillä verkkopalvelu viitataan ihmisten tai organisaatioiden toisille ihmisille tai organisaatioille verkkosivun kautta tarjoamaan palveluun. Esimerkkejä paikkatietoon liittyvistä verkkopalveluista ovat erilaiset karttapalvelut, reittioppaat ja kartalle sijoitetut sääpalvelut.

Verkkopalveluita (1) tarjotaan ja käytetään käyttöliittymän kautta, ja verkkopalvelun (1) toteuttamiseen tarvitaan mmm. käyttöliittymäpalvelua.

Verkkopalvelut (1) ovat tapa tarjota paikkatiedon käyttäjälle tarpeellisia, tyypillisesti rajapintapalveluihin perustuvia toiminnallisuuksia, kuten tiedon hakua, katselua, latausta, analysointia ja muokkausta.

INSPIRE-direktiivin yhteydessä tähän käsitteeseen viitataan termillä kutsuttavissa oleva paikkatietopalvelu (engl. invocable spatial data service).

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY suomenkielisessä käännöksessä termillä verkkopalvelu tarkoitetaan rajapintapalvelua.

Englannin termillä ”web service” viitataan ihmisille tarkoitetun verkkopalvelun (1) lisäksi myös rajapintapalveluun.

Englannin termillä ”online service” viitataan reaaliaikaiseen ihmisille tarkoitettuun verkkopalveluun (1) eli palveluun, jossa ollaan suorassa ja usein vuorovaikutteisessa yhteydessä tietojärjestelmään tai tietokantaan. Esimerkkejä tällaisista verkkopalveluista (1) ovat erilaiset varaus- ja tilausjärjestelmät sekä verkkopankit.


36


58metatietopalvelu sv metadatatjänst en metadata service

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle tietoresursseja kuvailevan metatiedon tallentamisen sekä tietoresurssien etsimisen metatiedon perusteella

huomautusMetatietopalveluihin perustuvia verkkopalveluja (1) voidaan tarjota käyttäjille käyttöliittymän kautta.

Usein metatietopalveluihin perustuvista verkkopalveluista (1) käytetään samaa termiä kuin vastaavasta rajapintapalvelusta, kuten esimerkiksi metatietopalvelu, ontologiapalvelu tai luettelopalvelu.

Käsitekaaviot: Rajapintapalvelut ja Rajapintapalvelut (UML)

59hakupalvelu sv söktjänst en discovery service; catalogue service (1)

määritelmämetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalveluiden etsimisen metatiedon perusteella

huomautusEuroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY mukaiset hakupalvelut mahdollistavat myös paikkatietoaineistoihin ja -palveluihin liitettyjen metatietojen sisällön katselun.

Hakupalvelut voidaan toteuttaa catalogue service -rajapintapalvelun (esimerkiksi CSW) avulla.

INSPIRE-direktiivissä (2007/2/EY) tässä määritellyn mukaisesta palvelusta käytetään termiä discovery service. Open Geospatial Consortiumin (OGC) standardeissa vastaavasta palvelusta käytetään termiä catalogue service.


60luettelopalvelu sv datakatalogtjänst en catalogue service (2)

määritelmämetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle skeemojen sekä niiden rakenneosien, arvojoukkojen ja koodiluetteloiden hakemisen


61ontologiapalvelu sv ontologiservice en ontology service

määritelmämetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle ontologisoitujen sanastojen hyödyntämisen


37


62sisältöpalvelu en * content service

määritelmärajapintapalvelu, joka tarjoaa tietoa toisen sovelluksen käyttöön

huomautusEsimerkkejä sisältöpalveluista ovat yleisesti kysely- ja tiedostopalvelu ja paikkatiedon osalta mm. karttakuvapalvelu.

Sisältöpalvelun käsitteelle ei ole vakiintunutta englanninkielistä termiä. Työryhmän ehdotus on sananmukainen käännös content service.


63karttakuvapalvelu; katselupalvelu (INSPIRE) sv visningstjänst (INSPIRE) en view service (INSPIRE)

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle karttakuvien kopioinnin paikkatiedon katselua varten

huomautusEuroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY määrittelemä katselupalvelu mahdollistaa muun muassa paikkatietoaineistossa (esimerkiksi kartalla) liikkumisen, katselumittakaavan muuttamisen, kartan vierityksen ja eri tietojen päällekkäin näyttämisen.

Karttakuvapalvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi WMS- (Web Map Service) tai WMTS (Web MapTiling Service) -palvelun avulla. WMS:n avulla toteutettua karttakuvapalvelua käytetään rasteri- tai vektorimuotoisen kuvan välittämiseen ja WMTS:n avulla toteutettua rasterimuotoisen kuvan välittämiseen. Suomeksi WMTS-palvelusta käytetään ilmausta ”tiilitystä tukeva karttakuvapalvelu”. Ks. myös karttatiili.

Käsitteestä voidaan näkökulmasta riippuen käyttää termiä karttakuvapalvelu tai katselupalvelu. Edellinen termi on muodostettu käsiteltävän tiedon perusteella ja jälkimmäinen mahdollistettavantoiminnan perusteella. Direktiivissä 2007/2/EY käytetään termiä katselupalvelu.

Käsitekaaviot: Rajapintapalvelut, Karttakuvapalveluiden käsitteitä ja Rajapintapalvelut (UML)

64kohdepalvelu; latauspalvelu (INSPIRE) sv nedladdningstjänst (INSPIRE) en download service (INSPIRE)

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatiedon kopioimisen käsittelyä varten

huomautusKohdepalveluita ovat kyselypalvelut ja tiedostopalvelut.

Kohdepalvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi WFS (Web Feature Service) -palveluna tai WCS (Web Coverage Service) -palveluna. WFS-palvelu tarjoaa paikkatietoa vektorimuodossa ja WCSpeitemuodossa (ks. peite).

Käsitteestä voidaan näkökulmasta riippuen käyttää termiä kohdepalvelu tai latauspalvelu. Edellinen termi on muodostettu käsiteltävän tiedon perusteella ja jälkimmäinen mahdollistettavantoiminnan perusteella. Direktiivissä 2007/2/EY käytetään termiä latauspalvelu.


38


65kyselypalvelu; suorasaantilataus (INSPIRE) sv nedladdning med direkt åtkomst (INSPIRE) en direct access download (INSPIRE)

määritelmäkohdepalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle tiedon saannin sen tallennuspaikasta kyselyn avulla

huomautusTyypillisesti kyselyllä valitaan vastaukseen aineistosta rajattu osajoukko tai yksittäinen kohde. Kysely voidaan tehdä esimerkiksi tiedossa olevan tunnuksen (kuten kiinteistötunnus tai rakennustunnus) tai sijainnin avulla.

Tyypillisesti kyselypalvelu on WFS (Web Feature Service) –palvelu, jossa kyselykielenä käytetään FE (Filter Encoding) –kieltä.


66tiedostopalvelu en download service for pre-defined data sets; predefined dataset download service

määritelmäkohdepalvelu, joka mahdollistaa ennalta määritellyn tiedoston kopioimisen käyttäjän tietovälineelle


67käsittelypalvelu; prosessointipalvelu (1) en processing service (1)

määritelmärajapintapalvelu, joka tarjoaa tiedon hyödyntämistä tukevaa palvelua

huomautusEsimerkkejä käsittelypalveluista ovat muunnos- ja analyysipalvelu sekä visualisointipalvelu.


68käynnistyspalvelu en invoke service

määritelmäkäsittelypalvelu, joka tarjoaa sovellukselle uudelleen hyödynnettäviä, rajapintapalveluiden avulla toteutettuja palveluketjuja

huomautusPalveluketjulla (engl. service chain) tarkoitetaan toisiaan seuraavista palveluista koostuvaa sarjaa, jossa edellinen on välttämätön seuraavan toteutumiseksi.

Käynnistyspalvelu voi tarjota esimerkiksi palveluketjun, jossa poimitaan sisältöpalvelusta käyttäjän määrittelemä tieto, viedään se analyysipalveluun ja analyysin tulos havainnollistetaan valitun esitystyylin mukaan visualisointipalvelun avulla.

INSPIRE-direktiivissä 2007/2/EY käynnistyspalveluun viitataan ilmaisulla ”palvelut, jotka mahdollistavat paikkatietopalvelujen käynnistämisen”.

Metatietoa koskevassa komission asetuksessa (EY) N:o 1205/2008 tätä vastaavasta palvelusta käytetään suomeksi termiä prosessigenerointipalvelu.


69muunnospalvelu sv omvandlingstjänst en transformation service

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa paikkatiedon muuntamisen muodosta toiseen

Käsitekaaviot: Rajapintapalvelut, Muunnospalvelut ja Rajapintapalvelut (UML)

39


70analyysipalvelu en * analysing service

määritelmärajapintapalvelu, joka tarjoaa analyysitoimintoja paikkatiedon käsittelyyn

huomautusAnalyysipalvelun käsitteelle ei ole vakiintunutta englanninkielistä termiä. Työryhmän ehdotus on sananmukainen käännös analysing service.

Ks. myös paikkatietoanalyysi.


71visualisointipalvelu sv visualisationsservice en visualisation service

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatiedon graafisen havainnollistamisen käyttäjän määrittelemän esitystyylin avulla

huomautusVisualisointipalvelussa käyttäjä osoittaa visualisoitavan tiedon.

Visualisointipalvelu voi olla esimerkiksi SLD (Styled Layer Descriptor) -esitystyylistandardia tukeva WMS (Web Map Service) -palvelu.


72tallennuspalvelu en upload service

määritelmärajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovelluksille kohteiden tai niitä koskevien muutosten tallentamisen tietovarastoon


73paikannuspalvelu sv positioneringstjänst; lägesbestämningstjänst en positioning service

määritelmärajapintapalvelu, joka tarjoaa sovellukselle päätelaitteen sijaintitiedon

huomautusPaikannuspalvelun tarjoama sijaintitieto voi perustua esimerkiksi satelliittinavigointijärjestelmään (GNSS, Global Navigation Satellite System) tai tietoliikenneverkkoon.

Ks. myös sijainti.


40


Käsitekaavio 8. Rajapintapalvelut.

Tästä käsitekaaviosta on UML-muotoinen versio, Rajapintapalvelut (UML), sanaston lopusssa olevassa UML-muotoisia käsitekaavioita -luvussa. UML-kaaviosta on saatavilla muokattava, graphml-muotoinen versio osoitteessa http://paikkatiedot.fi/def/1001003/rajapintapalvelut.graphml.

41

56 rajapintapalvelupalvelurajapinnan mukainenpalvelu, joka tarjotaansovelluksen avullatietokoneverkon kauttatoisen sovelluksensaataville

59 haku-palvelumetatietopalvelu,joka mahdollistaasovelluksellepaikkatieto-aineistojen japaikkatieto-palveluidenetsimisenmetatiedonperusteella

63karttakuva-palvelu;katselu-palvelurajapintapalvelu,joka mahdollistaasovelluksellekarttakuvienkopioinninpaikkatiedonkatselua varten

64kohdepalvelu;latauspalvelurajapintapalvelu,joka mahdollistaasovelluksellepaikkatiedonkopioimisenkäsittelyä varten

46 palveluorganisoidun toiminnan tuloksena syntyväaineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi

47 paikkatieto-palvelupalvelu, joka on tarkoitettupaikkatietojenesittämiseen,luovutukseen, käsittelyyntai muuntamiseen

69muunnos-palvelurajapintapalvelu,joka mahdollistaapaikkatiedonmuuttamisenmuodosta toiseen

käsiteltävien tietojen alan

mukaan

sen mukaan onko tarkoitettu

koneelle vai ihmiselle

muu

51 palvelurajapintasovellusten välinenrajapinta

muu

65 kyselypalvelukohdepalvelu, joka mahdollistaasovellukselle tiedon saannin sentallennuspaikasta kyselyn avulla

66 tiedostopalvelukohdepalvelu, joka mahdollistaaennalta määritellyn tiedostonkopioimisen käyttäjäntietovälineelle

58 metatietopalvelurajapintapalvelu, jokamahdollistaa sovellukselletietoresursseja kuvailevanmetatiedon tallentamisen sekätietoresurssien etsimisenmetatiedon perusteella

62 sisältöpalvelurajapintapalvelu, jokatarjoaa tietoatoisen sovelluksenkäyttöön

67 käsittely-palvelurajapintapalvelu,joka tarjoaa tiedonhyödyntämistätukevaa palvelua

70 analyysi-palvelurajapintapalvelu,joka tarjoaaanalyysitoimintojapaikkatiedonkäsittelyyn

71 visualisointi-palvelurajapintapalvelu, jokamahdollistaasovelluksellepaikkatiedongraafisenhavainnollistamisenkäyttäjänmäärittelemänesitystyylin avulla

muu

61 ontologia-palvelumetatietopalvelu,joka mahdollistaasovellukselleontologisoitujensanastojenhyödyntämisen

72 tallennuspalvelurajapintapalvelu, jokamahdollistaa sovelluksillekohteiden tai niitäkoskevien muutostentallentamisentietovarastoon

60 luettelo-palvelumetatietopalvelu,joka mahdollistaasovellukselleskeemojen sekäniidenrakenneosien,arvojoukkojen jakoodiluetteloidenhakemisen

73 paikannuspalvelurajapintapalvelu, joka tarjoaasovellukselle päätelaitteensijaintitiedon

50 rajapintamääritelty menetelmä,jonka mukaisesti onmahdollista toteuttaatiedon välittäminen

68käynnistys-palvelukäsittelypalvelu, jokatarjoaa sovellukselleuudelleenhyödynnettäviä,rajapintapalveluidenavulla toteutettujapalveluketjuja

57 verkkopalvelu (1)verkkosivun kauttaihmiskäyttäjälle tarjottavapalvelu


http://paikkatiedot.fi/def/1001003/rajapintapalvelut.graphml


3.2 Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa 74pyyntö; palvelupyyntö sv anrop n; tjänsteanrop n en request; service request

määritelmätoimenpide, jonka avulla tietokone tai ohjelma antaa toiselle tietokoneelle tai ohjelmalle tiedon siitä, mikä toiminto jälkimmäisen tulisi suorittaa

Käsitekaavio: Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa

75vastaus sv svar n en response

määritelmätietokoneen tai ohjelman toiselle tietokoneelle tai ohjelmalle palauttama toiminnon tulos

huomautusTietokone tai ohjelma käynnistää vastaukseen johtavan toimintansa pyynnön johdosta. Esimerkiksi käyttäjän käyttämä sovellus voi lähettää hakupalvelulle pyynnön, että hakupalvelu tekisi kyselyn johonkin tietokantaan. Hakupalvelun palauttama vastaus voi tällöin muodostua tietokannasta haetuista tiedoista.

Komission asetuksessa (EY) N:o 976/2009 direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta ilmaisulla pysyvä vaste viitataan vastaukseen, joka muodostuu pitkäkestoisesti jatkuvasta tietojen siirrosta.


76kysely sv förfrågan; urval n en query

määritelmätoiminto, jonka tarkoituksena on aiheuttaa tietokoneen muistiin, tietokantaan tai tietojärjestelmään tallennettujen tietojen haku sekä mahdollisesti käsittely ja käsittelyn tuloksena olevien tietojen palauttaminen


77kysyntätekniikka sv ~ pulltjänst en pull technology; pull mechanism

määritelmämenetelmä, jossa palvelin lähettää asiakaskoneelle tietoa kertaluonteisesti ja ainoastaan pyynnöstä

huomautusEsimerkiksi metatietoja karttakuvapalveluissa voidaan käyttää joko kysyntä- tai tarjontatekniikkaa.

78tarjontatekniikka sv ~ pushtjänst en push technology; push mechanism

määritelmämenetelmä, jossa palvelin lähettää asiakaskoneelle tietoa kerran tehdyn tilauksen perusteella ilman yksittäiseen lähetykseen liittyvää lähetyspyyntöä

huomautusEsimerkiksi metatietopalveluissa voidaan käyttää joko tarjonta- tai kysyntätekniikkaa.

42


Käsitekaavio 9. Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa.

3.3 Karttakuvapalveluiden käsitteitä 79karttakuva sv kartbild en map image

määritelmäulottuvuudeltaan rajattu kuvallinen esitys paikkatiedosta

huomautusKarttakuva koostuu yhdestä tai useammasta karttatasosta.

Karttakuva on tyypillisesti rasterimuotoinen, mutta se voi olla myös vektorimuotoinen.

Käsitekaavio: Karttakuvapalveluiden käsitteitä

43

75 vastaustietokoneen tai ohjelmantoiselle tietokoneelle taiohjelmalle palauttamatoiminnon tulos

75 pyyntötoimenpide, jonka avullatietokone tai ohjelma antaatoiselle tietokoneelle tai ohjelmalletiedon siitä, mikä toimintojälkimmäisen tulisi suorittaa

52 toimintomuunnos, kysely tai muutietokoneen suorittamaoperaatio, joka kuuluupalvelurajapintaan

76 kyselytoiminto, jonka tarkoituksena onaiheuttaa tietokoneen muistiin,tietokantaan tai tietojärjestelmääntallennettujen tietojen haku sekämahdollisesti käsittely ja käsittelyntuloksena olevien tietojenpalauttaminen

85 muunnostietojenmuuttaminenmuodosta toiseen

analyysi muu48 esittäminenpaikkatiedonkuvaaminen ihmisenymmärtämässämuodossa



80karttataso sv skikt n en layer

määritelmäpaikkatietoaineisto tai sen osa, joka voidaan pyytää palvelimelta karttana

huomautusKarttataso muodostetaan yleensä keskenään samantyyppisistä kohteista. Esimerkkejä karttatasoista ovat paikannimet, hallintorajat, kiinteistötunnukset, suojellut alueet, rakennukset jamaaperäkartta. Eri karttatasoja voi katsella päällekkäin.

Karttatasoista voidaan muodostaa karttakuva.


81karttatiili; tiili sv kartruta en map tile; tile

määritelmäkarttakuva, jonka ulottuvuuden määrää karttatiiliruudukko


82karttatiiliruudukko; jakoruudukko sv rutnät n en tile matrix

määritelmäalueen säännöllinen jako suorakaiteen muotoisiin osiin

huomautusKarttatiiliruudukon määrittävät käytettävä koordinaattijärjestelmä, ruudukon origo ja ulottuvuus sekä ruudun koko käytettävässä koordinaattijärjestelmässä.


83karttatiilimalli; ~ kuvapyramidi sv rutnätsuppsättning; rutnätssortiment n en tile matrix set

määritelmäjoukko samaa aluetta kattavia karttatiiliruudukoita, jotka vastaavat eri mittakaavatasoja

huomautusDatalla täytettyä karttatiilimallia kutsutaan kuvapyramidiksi.


84projisointitaso sv dimensionspar n en dimension pair

määritelmäkahden ulottuvuuden muodostama taso, johon moniulotteista paikkatietoaineistoa koskevat tiedot vastauksessa projisoidaan

huomautusKarttakuvapalvelu kykenee antamaan vastauksen vain tietyissä tasoissa, joita kutsutaan tuetuiksi projisointitasoiksi.


44


Käsitekaavio 10. Karttakuvapalveluiden käsitteitä.

3.4 Muunnospalveluiden käsitteitä 85muunnos; muuntaminen sv omvandling; konvertering en transformation; conversion

määritelmätietojen muuttaminen muodosta toiseen

huomautusEuroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY mukaan muunnos voi olla esimerkiksi tiedostomuodon muuttamista, kielen kääntämistä, geometrian muunnosta tai skeeman muuntamista.

Asetuksen (EY) N:o 976/2009 muuttamisesta latauspalvelujen ja muunnospalvelujen osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 1088/2010 mukaisia muunnostyyppejä eli muunnoskategorioita ovat koordinaattijärjestelmään liittyvä muunnos (coordinate reference system transformation) ja tietomallimuunnos (data model transformation).

Englannin termejä transformation ja conversion käytetään toistensa synonyymeina, kun puhutaan esimerkiksi tietomallin tai skeeman muuntamisesta. Koordinaattien muuntamiseen liittyvät termit coordinate transformation ja coordinate conversion viittaavat kuitenkin eri käsitteisiin.

Käsitekaaviot: Rajapintapalveluiden tietotekniikkaa ja Muunnospalvelut

45

79 karttakuvaulottuvuudeltaanrajattu kuvallinenesitys paikkatiedosta

81 karttatiilikarttakuva, jonkaulottuvuudenmäärääkarttatiiliruudukko

82 karttatiiliruudukkoalueen säännöllinen jakosuorakaiteen muotoisiin osiin

83 karttatiilimallijoukko samaa aluettakattavia karttatiili-ruudukoita, jotkavastaavat erimittakaavatasoja

muu

63 karttakuvapalvelu;katselupalvelurajapintapalvelu, jokamahdollistaa sovelluksellekarttakuvien kopioinninpaikkatiedon katselua varten

80 karttatasopaikkatietoaineistotai sen osa, jokavoidaan pyytääpalvelimeltakarttana

84 projisointitasokahden ulottuvuudenmuodostama taso, johonmoniulotteistapaikkatietoaineistoakoskevat tiedotvastauksessaprojisoidaan



86koordinaattioperaatio en coordinate operation

määritelmäkoordinaattien muuntaminen yksi yhteen -suhteessa koordinaattijärjestelmästä toiseen

huomautusKoordinaattimuunnos ja koordinaattikonversio ovat koordinaattioperaatioita.

Käsitekaavio: Muunnospalvelut

87koordinaattimuunnos sv koordinattransformation en coordinate transformation

määritelmämenetelmä, jolla muunnetaan koordinaatteja kahden eri datumiin perustuvan koordinaattijärjestelmän välillä

huomautusKoordinaattimuunnos suoritetaan muunnosparametreillä, jotka on määritetty kyseisissä koordinaattijärjestelmissä tunnettujen yhteisten pisteiden avulla.

Koordinaattimuunnos voi olla yksiulotteinen korkeusmuunnos, kaksiulotteinen tasomuunnos tai kolmiulotteinen muunnos avaruudessa.


88koordinaattikonversio sv koordinatomvandling en coordinate conversion

määritelmämenetelmä, jolla muunnetaan koordinaatteja kahden samaan datumiin perustuvan koordinaattijärjestelmän välillä

huomautusKarttaprojektion mukainen koordinaattien projisointi on esimerkki koordinaattikonversiosta.


89karttaprojektio sv kartprojektion en map projection

määritelmämenetelmä, jolla maapallon kolmiulotteinen pinta kuvataan kaksiulotteiselle karttatasolle

90tietomallimuunnos en data model transformation

määritelmämenetelmä, jolla tietoaineistossa käytetty käsitemalli muunnetaan toiseksi

huomautusKs. myös muunnos.


46


91skeemamuunnos sv schemakonvertering en schema transformation

määritelmämenetelmä, jolla muunnetaan paikkatietoa syötemallin skeeman mukaisesta muodosta tulosmallin skeeman mukaiseen muotoon


92syötemalli sv källmodell en source model

määritelmätietomalli, jonka mukaisena paikkatieto annetaan muunnospalvelulle


93tulosmalli sv målmodell en target model

määritelmätietomalli, jonka mukaiseksi paikkatieto muunnetaan muunnospalvelussa


94muunnossääntö sv regel för konvertering en transformation rule; conversion rule

määritelmäsääntö, jota sovelletaan tiedon muuntamisessa


47


Käsitekaavio 11. Muunnospalvelut.

48

69 muunnospalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaapaikkatiedon muuntamisen muodostatoiseen

85 muunnostietojen muuttaminen muodostatoiseen

88 koordinaatti-konversiomenetelmä, jollamuunnetaan koordinaattejakahden samaan datumiinperustuvankoordinaattijärjestelmänvälillä

87 koordinaatti-muunnosmenetelmä, jollamuunnetaankoordinaatteja kahdeneri datumiin perustuvankoordinaattijärjestelmänvälillä

90 tietomallimuunnosmenetelmä, jollatietoaineistossa käytettykäsitemalli muunnetaan toiseksi

koordinaatti-järjestelmäänliittyvämuunnos

92 syötemallitietomalli, jonkamukaisena paikkatietoannetaanmuunnospalvelulle

93 tulosmallitietomalli, jonkamukaiseksi paikkatietomuunnetaanmuunnospalvelussa

101 käsitemallitietomalli, joka kuvaatarkastelun kohteenaolevat kohdemaailmankäsitteet ja niiden välisetsuhteet

91 skeemamuunnosmenetelmä, jolla muunnetaanpaikkatietoa syötemallin skeemanmukaisesta muodosta tulosmallinskeeman mukaiseen muotoon

muu

tiedostomuodonmuuttaminen

kielenkääntäminen

geometrianmuunnos

94 muunnossääntösääntö, jota sovelletaan tiedonmuuntamisessa

100 tietomallitiedon ja tietojenvälisten suhteidenkuvaus

104 skeematietomallinmäärämuotoinenesitys

muunnospalvelun

kannaltaabstraktio

tason

mukaan

86 koordinaatti-operaatiokoordinaattien muuntaminenyksi yhteen -suhteessakoordinaattijärjestelmästätoiseen

muu

looginenmalli

fyysinenmalli



3.5 Paikkatietopalveluiden palvelutaso 95palvelutaso en service level

määritelmäyhden tai useamman palvelulle asetetun tavoitteen mitattu ja raportoitu saavuttaminen

huomautusTavoiteltavasta palvelutasosta sovitaan palvelutasosopimuksessa (engl. service level agreement, SLA).

Käsitekaavio: Paikkatietopalveluiden palvelutaso

96<paikkatietopalvelut>saatavuus sv tillgänglighet en availability

määritelmäpalvelutason tekijä, joka ilmentää sitä, miten paikkatietopalvelu on siihen oikeutettujen hyödynnettävissä haluttuna aikana

huomautusSaatavuus voi ilmentää esimerkiksi sitä, kenen käytettävissä paikkatietopalvelu on ja mitä kauttaja milloin sitä voi käyttää.

Komission asetuksessa (EY) N:o 976/2009 direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta saatavuudella tarkoitetaan todennäköisyyttä, jolla palvelu on saatavilla.


97<paikkatietopalvelut>suorituskyky sv prestanda en performance

määritelmäpalvelutason tekijä, joka ilmentää nopeutta, jolla paikkatietopalvelu voi toteuttaa saamansa pyynnön

huomautusKomission asetuksessa (EY) N:o 976/2009 direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta suorituskyvyllä viitataan nopeuteen, jolla pyyntö voidaan toteuttaa INSPIRE-verkkopalvelussa. Esimerkiksi hakupalvelun kohdalla vastausaika ensimmäisen vastauksen lähettämisessä pyyntöön saa olla enintään 3 sekuntia normaalitilanteessa. Latauspalvelun (eli kohdepalvelun) on pystyttävä ylläpitämään pysyvää vastetta, joka on yli 0,5 megatavua tai yli 500 kohdetta sekunnissa.


98vastausaika; ~ vasteaika sv svarstid en response time

määritelmäpyynnön esittämisestä vastauksen antamiseen kuluva aika

huomautusVastausaika on suorituskyvyn yksi mittari.

Komission asetuksessa (EY) N:o 976/2009 vastausajalla tarkoitetaan jäsenvaltion palvelun sijaintipaikassa mitattua aikaa, jossa palvelutoiminto palautti vastauksen ensimmäisen tavun.


49


99kapasiteetti sv kapacitet en capacity

määritelmäpalvelutason tekijä, joka ilmentää sitä, kuinka monta samanaikaista pyyntöä paikkatietopalvelu voi käsitellä ilman, että sen suorituskyky laskee alle tietyn rajan

huomautusKomission asetuksessa (EY) N:o 976/2009 direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta kapasiteetilla tarkoitetaan samanaikaisten palvelupyyntöjen vähimmäismäärää taatulla suorituskyvyllä. Suorituskykyä koskevan palvelun laatukriteerin mukaisesti palveltavien samanaikaisten hakupalvelupyyntöjen vähimmäismäärä on 30 pyyntöä sekunnissa ja palveltavien samanaikaisten katselupalvelupyyntöjen vähimmäismäärä 20 pyyntöä sekunnissa.


Käsitekaavio 12. Paikkatietopalveluiden palvelutaso.

50


96 saatavuuspalvelutason tekijä, jokailmentää sitä, mitenpaikkatietopalvelu onsiihen oikeutettujenhyödynnettävissähaluttuna aikana

97 suorituskykypalvelutason tekijä,joka ilmentäänopeutta, jollapaikkatietopalvelu voitoteuttaa saamansapyynnön

99 kapasiteettipalvelutason tekijä, joka ilmentää sitä,kuinka monta samanaikaista pyyntöäpaikkatietopalvelu voi käsitellä ilman,että sen suorituskyky laskee alle tietynrajan

98 vastausaikapyynnön esittämisestävastauksen antamiseenkuluva aika

95 palvelutasoyhden tai useamman palvelulle asetetuntavoitteen mitattu ja raportoitu saavuttaminen

palvelutason tekijä

muu



4 TIEDON MALLINTAMINEN

4.1 Malli ja skeema 100tietomalli sv datamodell en data model

määritelmätiedon ja tietojen välisten suhteiden kuvaus

Käsitekaaviot: Muunnospalvelut, Malli ja skeema, Tietotyypit ja Malli ja skeema (UML)

101käsitemalli sv begreppsmodell en conceptual model

määritelmätietomalli, joka kuvaa tarkastelun kohteena olevat kohdemaailman käsitteet ja niiden väliset suhteet

huomautusKäsitemallin avulla tunnistetaan ja valitaan, tehdään näkyväksi ja kuvataan ihmisen käyttämä, kohdemaailmaa koskeva inhimillinen käsitteistö ja tietämys, jolla tietojen merkitys, systeemin toiminta ja eheyssäännöt muotoillaan.

Käsitemalli sisältää kaiken relevantiksi arvioidun käsitteellisen informaation mallinnettavasta järjestelmästä ja sen toiminnasta.

Paikkatiedon käsitemallin avulla kuvataan kohteita ja niiden välisiä suhteita.

Käsitekaaviot: Muunnospalvelut, Malli ja skeema ja Malli ja skeema (UML)

102kohdemaailma sv intresseområde n en universe of discourse

määritelmätarkastelun kohteena oleva reaalimaailma tai sen osa

Käsitekaaviot: Malli ja skeema ja Malli ja skeema (UML)

103kohdeluettelo en feature catalogue

määritelmäkäsitemallin luettelomainen esitys

huomautusKohdeluettelossa ovat lueteltuina käsitemallissa mukana olevat kohdeluokat, niiden ominaisuudet ja kohdeluokkien väliset suhteet.


104* skeema sv schema n en schema

määritelmätietomallin määrämuotoinen esitys

huomautusSkeema voi olla esimerkiksi kaavio tai XML (eXtensible Markup Language) -skeema.

Käsitekaaviot: Muunnospalvelut, Malli ja skeema ja Malli ja skeema (UML)

51


105käsitekaavio en conceptual schema

määritelmäkäsitemallin määrämuotoinen esitys

huomautusKäsitekaavio on graafinen esitys käsitemallista.


106* sovellusskeema sv applikationsschema n

hellre än: informationsmodell

en application schema

määritelmäskeema, joka kuvaa yhden tai useamman sovellusalan tarvitsemaa tietoa

huomautusSovellusskeemat ovat usein esityksiä loogisesta tietomallista.

Paikkatiedon esittämiseen tarkoitettuja sovellusskeemoja ovat esimerkiksi GML (Geography Markup Language) -skeema ja sovellusalakohtainen UML (Unified Modelling Language) -malli.


107mallinnuskieli sv konceptuellt schemaspråk n en conceptual schema language

määritelmämäärämuotoinen kieli käsitekaavioiden tuottamista varten

huomautusMallintamisen kieliä ovat esimerkiksi graafinen kieli UML (Unified Modelling Language) ja leksikaalinen kieli XML Schema (eXtensible Markup Language Schema).


108rajoite sv restriktion en constraint

määritelmäkäsitteellinen ehto tai rajoitus, joka sisältyy tietomalliin

huomautusRajoitteilla voidaan tarkentaa esimerkiksi UML-tietomallin käsitteitä tai niiden välisiä suhteita.

Esimerkki rajoitteesta on, että alkupäivämäärän täytyy olla aiempi kuin loppupäivämäärä.

109nimiavaruus sv namnrymd en namespace

määritelmänimeämiseen tietyssä asia- tai toimintayhteydessä käytettävissä olevien elementtien joukko

huomautusElementit voivat olla esimerkiksi nimiä, sanoja tai teknisiä termejä.

Yhden nimiavaruuden sisällä yhdellä nimellä saa olla vain yksi merkitys, mutta eri nimiavaruuksissa samaa nimeä voi käyttää eri merkityksissä.

Nimiavaruus voi olla esimerkiksi URI (Uniform Resource Identifier) -viittauksella yksilöitävä sanasto, jonka sisältämiä nimiä käytetään XML (Extensible Markup Language) -asiakirjoissa tietoelementtien ja määritteiden niminä.

52


Käsitekaavio 13. Malli ja skeema.

Tästä käsitekaaviosta on UML-muotoinen versio, Malli ja skeema (UML), sanaston lopussa olevassa UML-muotoisia käsitekaavioita -luvussa. UML-kaaviosta on saatavilla muokattava, graphml-muotoinen versio osoitteessa http://paikkatiedot.fi/def/1001003/malli_ja_skeema.graphml.

53


looginenmalli

fyysinenmalli

101 käsitemallitietomalli, joka kuvaatarkastelun kohteena olevatkohdemaailman käsitteet janiiden väliset suhteet

104 skeematietomallinmäärämuotoinenesitys

105 käsitekaaviokäsitemallinmäärämuotoinen esitys

106 sovellusskeemaskeema, joka kuvaa yhdentai useamman sovellusalantarvitsemaa tietoa

107 mallinnuskielimäärämuotoinen kielikäsitekaavioidentuottamista varten

paikkatiedonesittämiseentarkoitettusovellus-skeema

muu

GML-skeema

sovellus-alakohtainenUML-malli

102 kohdemaailmatarkastelun kohteenaoleva reaalimaailma taisen osa

tieto

mal

linm

ukaa

n

senmukaan

mitätietoa

kuvaa

muumuu

103 kohdeluettelokäsitemallin luettelomainenesitys


http://paikkatiedot.fi/def/1001003/malli_ja_skeema.graphml


4.2 Kohde 110kohteiden välinen suhde en feature relationship; feature association

määritelmäkahden tai useamman kohteen välinen käsitteellinen yhteys

huomautusKohteet voivat olla samantyyppisiä tai erityyppisiä.

Kohteilla, joiden välillä on jonkintyyppinen suhde, on suhteessa tietyt roolit (nk. suhderoolit, association role).

Käsitekaavio: Kohde

111elinkaaritiedot sv livscykelinformation en life-cycle information

määritelmätietokohteen ominaisuuksien joukko, joka kuvaa kohteen tietyn version aikamääreitä tai versioiden välisiä muutoksia

huomautusElinkaarisäännöt määrittelevät kohteen identiteetin säilymisen muutoksissa.


112tunnus; < tunniste (INSPIRE) sv identifierare en identifier

määritelmäkohteen tai tietoresurssin yksilöimiseen käytettävä merkkijono

huomautusINSPRE-direktiivissä käytetään tunnuksesta termiä tunniste. Paikkatietokohteiden ja paikkatiedon tietoresurssien näkökulmasta tunniste on kuitenkin käsitteenä laajempi kuin tunnus.Tunnus muodostuu merkkijonosta, tunniste taas voi olla lisäksi vaikkapa sormenjälki.


113ulkoinen kohdetunnus; ulkoinen kohdetunniste (INSPIRE) sv extern objektidentifierare en external object identifier

määritelmäkohteen vastuutahon julkaisema tunnus, jonka avulla ulkopuoliset sovellukset voivat viitata kohteeseen

huomautusUlkoinen kohdetunnus voi yksilöidä kohteen globaalisti tai tietyn nimiavaruuden sisällä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 1089/2010 mukaan tunnisteiden tulee olla yksilöiviä ja pysyviä.


54


114ominaisuus; attribuutti ei: ominaisuustieto (1)

sv attribut n; egenskap en attribute; property

määritelmäluonnehtiva tai kuvaava piirre

huomautusOminaisuudella on aina tietotyyppi ja arvoalue.

Kohdetta kuvailevia ominaisuuksia ovat esimerkiksi sijaintiominaisuus, temaattinen ominaisuus, ajoittava ominaisuus ja metatieto-ominaisuus.

Joissain yhteyksissä ominaisuus-käsitteen sijaan käytetään käsitettä muuttuja; tilastotoiminnassa yleisesti käsitettä tilastomuuttuja.


115sijaintiominaisuus; spatiaalinen ominaisuus ei: sijaintitieto (1)

en spatial attribute

määritelmäkohteen sijaintia, geometriaa tai topologiaa kuvaileva ominaisuus


116temaattinen ominaisuus ei: temaattinen ominaisuustieto (1)

en thematic attribute

määritelmäkohdetta valitun teeman mukaan kuvaileva ominaisuus

huomautusTemaattinen tieto voidaan luonteensa mukaan esittää jollakin neljästä mitta-asteikosta, joita ovat laatuero- (eli nominaali-), järjestys- (eli ordinaali-), välimatka- (eli intervalli-) ja suhde- (eli relatiivinen tai absoluuttinen) asteikko.

Temaattisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi rakennuksen pintamateriaali (luokitteluasteikko), energialuokitus (järjestysasteikko), rakennuksen sisälämpötila (välimatka-asteikko) ja asukasmäärä (suhdeasteikko).


117ominaisuuden arvo ei: ominaisuustieto (2)

en attribute value; property value

määritelmäominaisuuden arvo


118sijaintiominaisuuden arvo ei: sijaintitieto (2)

en spatial attribute value

määritelmäsijaintiominaisuuden arvo

huomautusSijaintiominaisuuden arvo on usein koordinaatti.


55


119temaattisen ominaisuuden arvo ei: temaattinen ominaisuustieto (2)

en thematic attribute value

määritelmätemaattisen ominaisuuden arvo


Käsitekaavio 14. Kohde.

56

28 kohdekuvaus reaalimaailmanabstraktista taikonkreettisesta asiasta taiilmiöstä, joka onyksilöitävissä

114 ominaisuusluonnehtiva tai kuvaavapiirre

115sijainti-ominaisuuskohteen sijaintia,geometriaa taitopologiaakuvailevaominaisuus ajoittava

ominaisuus

metatieto-ominaisuus

110 kohteidenvälinen suhdekahden taiuseamman kohteenvälinenkäsitteellinenyhteys

116temaattinenominaisuuskohdetta valitunteeman mukaankuvailevaominaisuus

muu

117ominaisuuden arvoominaisuuden arvo

119temaattisenominaisuudenarvotemaattisenominaisuuden arvo

118sijainti-ominaisuudenarvosijainti-ominaisuuden arvo

muu

113 ulkoinenkohdetunnuskohteen vastuutahonjulkaisema tunnus, jonkaavulla ulkopuolisetsovellukset voivat viitatakohteeseen

111 elinkaaritiedottietokohteenominaisuuksien joukko,joka kuvaa kohteen tietynversion aikamääreitä taiversioiden välisiämuutoksia

112tunnuskohteen taitietoresurssinyksilöimiseenkäytettävämerkkijono

muu



4.3 Objekti 120objekti sv objekt n (1) en object; entity

määritelmätietojärjestelmässä yksilöitävissä oleva kokonaisuus, jolla on tila ja käyttäytyminen

huomautusObjekti on tietomallintamisen perusrakenne, jonka ympärille muut mallintamisrakenteet on määritelty.

Objekti on objektiluokan ilmentymä.

Käsitekaaviot: Objekti ja objektiluokka ja Tietotyypit

121objektiluokka sv objektklass en object class

määritelmäobjektit, joilla on samat tarkasteltavat ominaisuudet ja samat toiminnot

Käsitekaaviot: Objekti ja objektiluokka ja Tietotyypit

122kohdeluokka en feature class

määritelmäobjektiluokka, joka määrittelee kohteita

Käsitekaavio: Objekti ja objektiluokka

123kohteen korvaaminen en feature substitution

määritelmäyliluokan kohteen vaihtaminen perintähierarkiassa aliluokkaan kuuluvaan kohteeseen


124periytyminen sv arv n en inheritance

määritelmäkäytäntö, jonka mukaisesti uusi objektiluokka eli aliluokka saa olemassaolevan luokan eli yliluokan ominaisuudet ja toiminnot


57


Käsitekaavio 15. Objekti ja objektiluokka.

58


122kohdeluokkaobjektiluokka, jokamääritteleekohteita

121 objektiluokkaobjektit, joilla on samattarkasteltavatominaisuudet ja samattoiminnnot

muu

120 objektitietojärjestelmässäyksilöitävissä olevakokonaisuus, jollaon tila jakäyttäytyminen

28 kohdekuvausreaalimaailmanabstraktista taikonkreettisestaasiasta tai ilmiöstä,joka on yksilöitävissä

124 periytyminenkäytäntö, jonka mukaisesti uusiobjektiluokka eli aliluokka saaolemassaolevan luokan eliyliluokan ominaisuudet jatoiminnot

134sijaintiobjektiobjekti, jonka avullakuvataan kohteensijaintiin liittyviäominaisuuksia

123 kohteenkorvaaminenyliluokan kohteenvaihtaminenperintähierarkiassaaliluokkaankuuluvaankohteeseen

aliluokka yliluokka

sen muka

an,

mitämääritt

elee

periytymishierarkiatason

mukaan

muu


4.4 Tietotyypit 125tietotyyppi; tyyppi sv datatyp en data type; type

määritelmätietoyksiköiden tai -rakenteiden ja niihin liittyvien toimintojen määrittely

huomautusTietotyypit voidaan jakaa primitiivisiin ja rakenteisiin tietotyyppeihin.

Primitiivisen tietotyypin muodostavat tiedot, joita sovellus käsittelee keskenään samalla tavalla. Esimerkkejä primitiivisistä tietotyypeistä ovat reaaliluku, kokonaisluku ja merkkijono.

Esimerkki rakenteisesta tietotyypistä on kohdetyyppi.

Tietotyyppi voidaan oliomallinnuksessa toteuttaa luokkana (ks. objektiluokka).

Käsitekaavio: Tietotyypit

126kohdetyyppi; paikkatietokohdetyyppi (INSPIRE) sv objekttyp; rumslig objekttyp (INSPIRE) en feature type; spatial object type (INSPIRE)

määritelmätietotyyppi, joka määrittelee kohteita

huomautusEsimerkkejä kohdetyypeistä ovat kiinteistöraja, hallinnollinen yksikkö ja valuma-alue.


127alityyppi sv subtyp en sub-type

määritelmätietotyyppi, jonka määrittely muodostuu toisen tietotyypin määrittelystä, jota tarkennetaan lisätiedolla

huomautusTietotyyppiä, joka on määrittelyltään alityypin kanssa yhdenmukainen mutta jonka määrittelyä alityypin määrittelyssä tarkennetaan, kutsutaan ylityypiksi. Alityypin määrittelyssä ei tarvitse toistaa ylityypin määrittelyä.

Esimerkiksi tietotyypit ”sisävesitie” ja ”meritie” ovat tietotyypin ”vesitie” alityyppejä.


128ylityyppi sv supertyp en super-type

määritelmätietotyyppi, jonka määrittely on muuten täysin yhdenmukainen toisen tietotyypin määrittelyn kanssa mutta kattaa vain osan tämän toisen tietotyypin määrittelystä

huomautusTietotyyppiä, jonka määrittely on ylityypin määrittelyn kanssa yhdenmukainen mutta lisätiedoin tarkennettu, kutsutaan alityypiksi.

Ylityypillä on vähintään yksi alityyppi.

Esimerkiksi tietotyyppi ”vesitie” on tietotyyppien ”sisävesitie” ja ”meritie” ylityyppi.


59


129abstrakti tietotyyppi; abstrakti tyyppi sv abstrakt datatyp en abstract data type; abstract type

määritelmätietotyyppi, joka ei voi saada välitöntä ilmentymää

huomautusAbstrakti tietotyyppi realisoituu vain konkreettisten alityyppiensä kautta.

Abstrakti tietotyyppi on esimerkiksi ”liikennemuoto”, ja siihen liittyviä konkreettisia tietotyyppejä ovat esimerkiksi ”tieliikenne” ja ”rautatieliikenne”.

Abstraktilla tietotyypillä voi olla ominaisuuksia ja suhteita (ks. kohteiden välinen suhde).


130ilmentymä sv förekomst en instance

määritelmätietomallin mukainen tietorakenne

huomautusIlmentymä on ilmennettävän tietotyypin mukainen tietorakenne. Ilmentymä noudattaa ilmennettävää tietotyyppiä määritelmältään, ominaisuuksiltaan, suhteiltaan (ks. kohteiden välinen suhde) ja rajoitteiltaan.


131arvoalue sv värdedomän en value domain

määritelmäominaisuudelle sallittujen arvojen joukko

huomautusArvoalue voi olla etukäteen määritelty (esimerkiksi kyllä/ei, arvot 1-10) tai etukäteen määrittelemätön (esimerkiksi vapaana tekstinä annettavat arvot).

Arvoalue voi muodostua kiinteästä joukosta arvoja, tai sitä voidaan laajentaa.


132arvojoukko; enumeraatio sv uppräkningstyp en enumeration

määritelmäarvoalue, joka muodostuu nimettyjen arvojen kiinteästä luettelosta

huomautusArvojoukkoa ei voi laajentaa; esimerkiksi viikonpäivät.

Tietotyyppiä, jonka arvoalueena on arvojoukko, kutsutaan luetelluksi tietotyypiksi.

Käsitekaaviot: Tietotyypit ja Metatieto

133koodiluettelo sv kodlista en code list

määritelmäarvoalue, joka muodostuu arvojen luettelosta, jota voi laajentaa

Käsitekaaviot: Tietotyypit ja Metatieto

60


Käsitekaavio 16. Tietotyypit.

61

120 objektiluokkaobjektit, joilla on samattarkasteltavatominaisuudet ja samattoiminnnot

121 objektitietojärjestelmässäyksilöitävissä olevakokonaisuus, jollaon tila jakäyttäytyminen

28 kohdekuvaus reaalimaailmanabstraktista taikonkreettisesta asiastatai ilmiöstä, joka onyksilöitävissä

114 ominaisuusluonnehtiva taikuvaava piirre

130 ilmentymätietomallin mukainentietorakenne

125 tietotyyppitietoyksiköiden tai-rakenteiden ja niihinliittyvien toimintojenmäärittely

sen mukaan voiko saada

välittömiä ilmentymiä

132arvojoukkoarvoalue, jokamuodostuunimettyjenarvojenkiinteästäluettelosta

muu

133koodiluetteloarvoalue, jokamuodostuu arvojenluettelosta, jota voilaajentaa

131 arvoalueominaisuudelle sallittujenarvojen joukko

126kohdetyyppitietotyyppi, jokamäärittelee kohteita

muu

sen mukaan

mitä m

äärittelee

128 abstraktitietotyyppitietotyyppi, joka eivoi saada välitöntäilmentymää

konkreetti-nentietotyyppi

127alityyppitietotyyppi, jonkamäärittelymuodostuu toisentietotyypinmäärittelystä, jotatarkennetaanlisätiedolla

määrittelyn periytym

isen

mukaan

128ylityyppitietotyyppi, jonkamäärittely on muutentäysin yhdenmukainentoisen tietotyypinmäärittelyn kanssamutta kattaa vain osantämän toisen tietotyypinmäärittelystä


primitiivinentietotyyppi

rakenteinentietotyyppi

merkki-jono

reaaliluku

kokonais-luku

115 sijaintiominaisuuskohteen sijaintia, geometriaa taitopologiaa kuvailevaominaisuus

muu

rake

ntee

nm

ukaa

n



4.5 Sijaintiobjekti

4.5.1 Geometriatieto

134sijaintiobjekti sv rumsligt objekt n (2) en spatial object (2)

määritelmäobjekti, jonka avulla kuvataan kohteen sijaintiin liittyviä ominaisuuksia

huomautusSijaintiobjekteja ovat esimerkiksi piste, käyrä ja pinta.

Sijaintiobjektin määritelmä perustuu ISO 19101 -standardiin.

Käsitekaaviot: Objekti ja objektiluokka ja Geometriatieto

135geometrinen objekti; geometriaobjekti sv geometriskt objekt n en geometric object

määritelmäsijaintiobjekti, joka kuvaa kohteen geometriaa

Käsitekaavio: Geometriatieto

136geometrinen primitiivi; geometrinen perusyksikkö sv geometriskt grundelement n en geometric primitive

määritelmägeometrinen objekti, joka vastaa yksittäistä, jatkuvaa ja yhtenäistä avaruuden osaa

huomautusGeometrinen primitiivi voi olla piste, käyrä, pinta tai kappale.


137geometrinen kooste en geometric aggregate

määritelmägeometrisista primitiiveistä koostuva yhdistelmä, jolla ei ole sisäistä rakennetta

huomautusPaikkatietoalan puhutussa ammattikielessä käytetään myös ilmaisua spagettigeometria.


138piste sv punkt en point

määritelmänollaulotteinen geometrinen primitiivi, joka määrittää sijainnin koordinaatistossa

huomautusPiste esitetään kaksiulotteisessa koordinaatistossa koordinaattiparina ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa koordinaattikolmikkona.


62


139käyrä sv kurva en curve

määritelmäyksiulotteinen geometrinen primitiivi, joka muodostuu joukosta peräkkäisiä toisiinsa yhdistettyjä pisteitä

huomautusErilaiset suorat ovat käyrän erikoistapauksia.

Yleiskielessä käyrää vastaavasta käsitteestä käytetään termiä viiva.


140ympyrän kaari sv cirkelbåge en arc

määritelmäyhtenäinen käyrä, joka on osa ympyrästä


141piiri en ring

määritelmäyhtenäinen käyrä, jonka alkupiste on sama kuin loppupiste

huomautusPiiri on pinnan geometrinen rajaus.


142murtoviiva en line string; polyline

määritelmäyhtenäinen käyrä, joka koostuu suorista osaviivoista eli janoista

huomautusMurtoviiva on suljettu, jos alkupiste yhtyy loppupisteeseen; muuten se on avoin. Suljettu murtoviiva, joka ei leikkaa itseään, on monikulmio (ks. polygoni).


143käyräsegmentti en curve segment

määritelmäkäyrän osa, jolla on annettujen pisteiden suhteen yhtenäinen interpolointi

huomautusInterpolointi on menetelmä, jolla muodostetaan uusia pisteitä tunnetuista pisteistä.


144pinta en surface

määritelmäkaksiulotteinen geometrinen primitiivi, joka vastaa yhtenäistä aluetta

huomautusTaso on pinta, joka on esitetty kaksiulotteisessa koordinaatistossa.

Yleiskielessä pintaa vastaavasta käsitteestä käytetään usein termiä alue. Esimerkiksi usein luetellaan ”piste, viiva ja alue” sen sijaan että lueteltaisiin ”piste, käyrä ja pinta”.


63


145* osapinta; pintasegmentti en surface patch

määritelmäpinnan osa, jolla on yhtenäinen interpolointi

huomautusInterpolointi on menetelmä, jolla muodostetaan uusia datapisteitä tunnetuista datapisteistä.


146polygoni; monikulmio sv polygon en polygon

määritelmäpintapala, jolla on tasomainen interpolointi

huomautusPolygonin geometrinen rajaus muodostuu joukosta sulkeutuvia käyriä siten, että yksi käyrä on ulkopiiri ja mahdolliset muut käyrät ovat sisäpiirejä.

Interpolointi on menetelmä, jolla muodostetaan uusia datapisteitä tunnetuista datapisteistä.


147kappale sv kropp en solid

määritelmäkolmiulotteinen geometrinen primitiivi, joka vastaa yhtenäistä avaruuden osaa


148geometrinen ulottuvuus; geometrinen dimensio sv geometrisk dimension en geometric dimension

huomautusGeometrinen primitiivi voi olla nollaulotteinen (piste), yksiulotteinen (käyrä), kaksiulotteinen (pinta) tai kolmiulotteinen (kappale).


149* geometrinen rajaus en geometric boundary

määritelmägeometristä primitiiviä rajaava joukko alemman geometrisen ulottuvuuden geometrisiä primitiivejä


150kuori en shell

määritelmäkappaleen geometrinen rajaus


64


151geometrinen kompleksi en geometric complex

määritelmäjoukko käsitteellisesti erillisiä geometrisiä primitiivejä, joista jokaisen rajaus voidaan esittää samaan joukkoon kuuluvien alemman ulottuvuuden geometristen primitiivien yhdistelmänä


152komposiitti en composite

määritelmägeometrinen kompleksi, joka koostuu samaa ulottuvuutta olevista geometrisistä primitiiveistä


153* komposiittikäyrä en composite curve

määritelmäkomposiitti, joka koostuu toisissaan kiinni olevista peräkkäisistä käyristä


154* komposiittipinta en composite surface

määritelmäkomposiitti, joka koostuu toisissaan kiinni olevista pinnoista


155* komposiittikappale en composite solid

määritelmäkomposiitti, joka koostuu toisissaan kiinni olevista kappaleista


65


Käsitekaavio 17. Geometriatieto.

66

149 geometrinenrajausgeometristä primitiiviärajaava joukko alemmangeometrisenulottuvuudengeometrisiä primitiivejä

134 sijaintiobjektiobjekti, jonka avulla kuvataankohteen sijaintiin liittyviäominaisuuksia

150 kuorikappaleengeometrinenrajaus

muu

135 geometrinenobjektisijaintiobjekti, joka kuvaakohteen geometriaa

156 topologinenobjektisijaintiobjekti, jokakuvaa kohteentopologiaa

137geometrinenkoostegeometrisistaprimitiiveistä koostuvayhdistelmä, jolla ei olesisäistä rakennetta

136 geometrinenprimitiivigeometrinen objekti, joka vastaayksittäistä, jatkuvaa ja yhtenäistäavaruuden osaa

muu151 geometrinenkompleksijoukko käsitteellisesti erillisiägeometrisiä primitiivejä, joistajokaisen rajaus voidaan esittääsamaan joukkoon kuuluvien alemmanulottuvuuden geometristenprimitiivien yhdistelmänä

138 pistenollaulotteinengeometrinenprimitiivi, jokamäärittää sijainninkoordinaatistossa

139 käyräyksiulotteinengeometrinenprimitiivi, jokamuodostuujoukostaperäkkäisiätoisiinsayhdistettyjä pisteitä

144 pintakaksiulotteinengeometrinenprimitiivi, jokavastaa yhtenäistäaluetta

147 kappalekolmiulotteinengeometrinenprimitiivi, jokavastaa yhtenäistäavaruuden osaa

148geometrinenulottuvuus

muu152komposiittigeometrinenkompleksi, jokakoostuu samaaulottuvuuttaolevistageometrisistäprimitiiveistä143 käyrä-

segmenttikäyrän osa, jolla onannettujen pisteidensuhteenyhtenäineninterpolointi

145 osapintapinnan osa, jolla onyhtenäineninterpolointi

140ympyränkaariyhtenäinenkäyrä, joka onosa ympyrästä

141piiriyhtenäinenkäyrä, jonkaalkupiste onsama kuinloppupiste

142murtoviivayhtenäinen käyrä,joka koostuusuoristaosaviivoista elijanoista

146 polygonipintapala, jolla ontasomaineninterpolointi

muu

153komposiitti-käyräkomposiitti, jokakoostuu toisissaankiinni olevistaperäkkäisistä käyristä

154komposiitti-pintakomposiitti, jokakoostuutoisissaan kiinniolevista pinnoista

155komposiitti-kappalekomposiitti, jokakoostuutoisissaan kiinniolevistakappaleista



4.5.2 Topologiatieto

156topologinen objekti sv topologiskt objekt n en topological object

määritelmäsijaintiobjekti, joka kuvaa kohteen topologiaa

huomautusTopologinen objekti, jolla ei ole geometristä realisaatiota, on abstrakti.

Käsitekaaviot: Geometriatieto ja Topologiatieto

157topologinen primitiivi; topologinen perusyksikkö sv topologiskt grundelement n en topological primitive

määritelmätopologinen objekti, joka edustaa yksittäistä, jatkuvaa ja yhtenäistä topologisen avaruuden osaa

huomautusTopologisia primitiivejä ovat solmupiste, särmä, tahko ja topologinen kappale.

Topologisella avaruudella tarkoitetaan suhdeavaruutta.

Käsitekaavio: Topologiatieto

158solmupiste; solmu sv nod en node

määritelmänollaulotteinen topologinen primitiivi

huomautusSolmupiste on särmän topologinen päätepiste.


159särmä en edge

määritelmäkaksi solmupistettä toisiinsa yhdistävä yksiulotteinen topologinen primitiivi


160* linkki sv länk en link

määritelmäkahden solmupisteen välinen suunnattu topologinen yhteys, joka muodostuu särmästä ja sen suunnasta


161* tahko sv område n en face

määritelmäsärmien rajaama kaksiulotteinen topologinen primitiivi


67


162topologinen kappale en topological solid

määritelmätahkojen rajaama kolmiulotteinen topologinen primitiivi


163topologinen kompleksi en topological complex

määritelmäjoukko käsitteellisesti erillisiä topologisia primitiivejä, joista jokaisen rajaus voidaan esittää samaan joukkoon kuuluvien alemman dimension topologisten primitiivien yhdistelmänä


164verkko; graafi; topologinen verkko en graph

määritelmäyhtenäinen yksiulotteinen topologinen kompleksi, joka koostuu solmupisteistä ja niitä yhdistävistä särmistä, jotka eivät leikkaa toisiaan muualla kuin solmupisteissä


165tasoverkko; tasograafi en planar graph

määritelmäverkko, joka on esitetty tasolla


166pintaverkko en surface graph

määritelmäverkko, joka on esitetty jatkuvalla pinnalla


167* alueverkko en full graph

määritelmäkaksiulotteinen topologinen kompleksi, joka koostuu tahkoista


168* tasomainen alueverkko en full planar graph

määritelmäalueverkko, joka on esitetty tasolla


68


169* pinnan alueverkko en full surface graph

määritelmäalueverkko, joka on esitetty jatkuvalla pinnalla


170* solukko en full topology 3D

määritelmäkolmiulotteinen topologinen kompleksi, joka koostuu topologisista kappaleista


69


Käsitekaavio 18. Topologiatieto.

70

156 topologinenobjektisijaintiobjekti, jokakuvaa kohteentopologiaa

163 topologinen kompleksijoukko käsitteellisesti erillisiä topologisiaprimitiivejä, joista jokaisen rajausvoidaan esittää samaan joukkoonkuuluvien alemman dimensiontopologisten primitiivien yhdistelmänä

157 topologinenprimitiivitopologinen objekti, jokaedustaa yksittäistä, jatkuvaaja yhtenäistä topologisenavaruuden osaa

muu

164verkkoyhtenäinenyksiulotteinentopologinenkompleksi, jokakoostuusolmupisteistä janiitä yhdistävistäsärmistä, jotka eivätleikkaa toisiaanmuualla kuinsolmupisteissä

167alueverkkokaksiulotteinentopologinen kompleksi,joka koostuu tahkoista

170solukkokolmiulotteinentopologinenkompleksi, jokakoostuutopologisistakappaleista

158solmupistenollaulotteinentopologinenprimitiivi

159särmäkaksisolmupistettätoisiinsayhdistäväyksiulotteinentopologinenprimitiivi

161tahkosärmienrajaamakaksiulotteinentopologinenprimitiivi

162topologinenkappaletahkojen rajaamakolmiulotteinentopologinenprimitiivi

165tasoverkkoverkko, jokaon esitettytasolla

166pintaverkkoverkko, joka onesitetty jatkuvallapinnalla

168tasomainenalueverkkoalueverkko, jokaon esitetty tasolla

169pinnanalueverkkoalueverkko, jokaon esitettyjatkuvalla pinnalla

160 linkkikahden solmupisteenvälinen suunnattutopologinen yhteys,joka muodostuusärmästä ja sensuunnasta

suunta



4.5.3 Spatiaalinen operaatio

171spatiaalinen operaatio; geometrinen operaatio; ~ spatiaalinen operaattori en spatial operation; ~ spatial operator

määritelmägeometrinen toiminto tai prosessi, joka ilmaisee topologisia suhteita

huomautusOGC:n (Open Geospatial Consortium) Simple Feature Access -standardin (versio 1.2.1) sekä ISO 19125 -standardin mukaan

- spatiaalisia operaatioita, jotka palauttavat totuusarvon, ovat ”sama kuin” (”equals”), ”erillisyys” (”disjoint”), ”koskettaa” (”touches”), ”sisältyy” (”within”), ”peittää” (”overlaps”), ”risteää” (”crosses”), ”leikkaa” (”intersect”), ”sisältää” (”contains”) ja suhdekuvaus (”relate”);

- spatiaalisia operaatioita, jotka palauttavat geometriatiedon, ovat ”leikkaus (2)” (”intersection (2)”), ”erotus” (”difference”), ”yhdiste (2)” (”union (2)”), ”symmetrinen erotus” (”symdifference”), ”vyöhyke (2)” (”buffer”) ja ”konveksi peite” (”convexhull”) ja

- spatiaalinen operaatio, joka palauttaa lukuarvon, on ”etäisyys” (”distance”).

Spatiaaliseen operaatioon viitataan nk. spatiaalisella operaattorilla.

71


5 PAIKKATIEDON METATIETO 172metatieto sv metadata pl en metadata

määritelmätietoresurssia kuvaileva tieto

huomautusMetatieto kuvaa tietoresurssin kontekstia, sisältöä tai rakennetta sekä ohjaa ja dokumentoi sen käsittelyä ja hallintaa.

Paikkatiedon metatietoelementit on määritelty ISO 19115 -standardissa ja siihen pohjautuvassa kansallisessa JHS 158 -suosituksessa.

Käsitekaaviot: Paikkatietoinfrastruktuuri, Metatieto, Metatietoja ja Paikkatietoinfrastruktuuri (UML)

173<paikkatiedon metatieto>tietoresurssi; resurssi (INSPIRE) sv resurs en resource

määritelmätietoaineisto, tietotuote tai näihin liittyvä palvelu

huomautusPaikkatiedon metatiedolla kuvattavia tietoresursseja ovat paikkatietoaineistot, paikkatietoaineistosarjat ja paikkatietopalvelut.

Paikkatiedon metatietoa koskevassa komission asetuksessa (EY) N:o 1205/2008 tässä määriteltyä vastaavasta käsitteestä käytetään termiä resurssi. Termin resurssi käyttöä tässä merkityksessä ei kuitenkaan muissa yhteyksissä suositella, sillä se viittaa laajempaan käsitteeseen. Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) tekninen komitea TC 211:n Multilingual Glossary of Terms -sanastossa resurssi on määritelty ”tarpeen täyttävä hyödyke, väline tai keino”.

Käsitekaaviot: Metatieto ja Metatietoja

174metatietoelementti sv metadataelement n en metadata element

määritelmäyksittäinen, nimettävissä oleva osa metatietoa

huomautusMetatietoelementti voi olla paikkatietoa kuvaileva tai metatiedon rakennetta määräävä elementti.

Käsitekaavio: Metatieto

72


175toistuvuus; kerrannaisuus; kardinaliteetti sv multiplicitet en multiplicity

määritelmämääre, joka ilmaisee, kuinka monta kertaa tietyn tietoelementin voi liittää tai kuinka monta kertaa se tulee liittää kohteeseen tai metatietoon

huomautusMääritelmän sanalla tietoelementti tarkoitetaan kohteen kohdalla ominaisuuden arvoja ja metatiedon kohdalla metatietoelementtejä.

Toistuvuusvaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi 1 (’täsmälleen yksi’), 1..* (’vähintään yksi’), 0..1 (’eiyhtään tai yksi’) ja 0..* (’ei yhtään, yksi tai useampia’).

Käsitettä toistuvuus käytetään muun muassa tietomallinnuksessa, kuten UML (Unified Modeling Language) -mallinnuskielessä.

ISO 19103 -standardissa käsite multiplicity on määritelty ”specification of the range of allowable cardinalities that a set may assume”.


176<metatieto>* pakollisuusaste en obligation

määritelmämääre, joka ilmaisee, onko tietoelementti sisällytettävä kohteeseen tai metatietoon ja jos on, niin millä ehdoilla


Pakollisuusasteet ovat pakollinen (mandatory), ehdollinen (conditional) ja valinnainen (optional). Pakollisen tietoelementin voi jättää perustellusti tyhjäksi (voidable).


177<INSPIRE>* perustellusti tyhjä sv voidable; ~ möjlig att ge tomvärde en voidable

määritelmäpakolliseen tietoelementtiin liittyvä lisämääre, joka ilmaisee, että kyseisen elementin arvo voidaan jättää perustellusti antamatta


Komission asetuksessa (EU) N:o 1089/2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta käytetään ilmaisua ”jätettävissä tyhjäksi”, jolla viitataan ominaisuuteen tai kohteiden väliseen suhteeseen (nk. suhderooliin), jonka arvoksi voidaan antaa ”tyhjä” (void). Tämä tulee kyseeseen, jos jäsenvaltion ylläpitämissä paikkatietoaineistoissa ei ole vastaavaa arvoa tai jos kyseistä arvoa ei voida kohtuullisin kustannuksin johtaa jo olemassa olevista arvoista. INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) mukaan arvon puuttumisen syy on ilmoitettava.


73


178profiili en profile

määritelmäkaikki tai osa yhden tai useamman standardin vaatimuksista ja suosituksista, jotka on tarkoitettu tiettyä toimintaympäristöä varten

huomautusEsimerkiksi INSPIRE-direktiivi (2007/2/EC) määrittelee tietoresursseille ISO-standardeihin pohjautuvan metatietoprofiilin.

Käsitekaavio 19. Metatieto.

74


174 metatietoelementtiyksittäinen, nimettävissä olevaosa metatietoa

ehdollinen

175 toistuvuusmääre, joka ilmaisee,kuinka monta kertaa tietyntietoelementin voi liittää taikuinka monta kertaa setulee liittää kohteeseen taimetatietoon

pakollinen

metatietoelementtiinliittyvä määre

valikoima jostametatietoelementtiinsyötettävä tietopoimitaan

muu

132arvojoukkoarvoalue, jokamuodostuunimettyjen arvojenkiinteästäluettelosta

133koodiluetteloarvoalue, jokamuodostuu arvojenluettelosta, jota voilaajentaa

valinnainen

176 pakollisuusastemääre, joka ilmaisee, onkotietoelementti sisällytettäväkohteeseen tai metatietoon jajos on, niin millä ehdoilla

173 tietoresurssitietoaineisto, tietotuote tainäihin liittyvä palvelu

39tietoaineistoyksilöitävissä olevakokoelma tietoja

43tietotuoteyhden tai useammantietoaineiston taitietoaineistosarjan tiedoistakoottu tuote, joka voidaanluovuttaa sellaisenaan taisisällön perusteellarajattuna

46 palveluorganisoiduntoiminnan tuloksenasyntyvä aineetonhyödyke tarpeidentyydyttämiseksi

177 perustellusti tyhjäpakolliseen tietoelementtiin liittyvälisämääre, joka ilmaisee, että kyseisenelementin arvo voidaan jättääperustellusti antamatta



5.1 Metatietoja Tässä luvussa on esitetty muutamia geoinformatiikan kannalta keskeisimpiä metatietoja.

179<INSPIRE>yksilöivä resurssitunniste sv unik resursidentifierare en uniform resource identifier

rather than: unique resource identifier (metatietoa koskeva komission asetus (EY) N:o 1205/2008)

määritelmätunnus, joka yksilöi tietoresurssin yksikäsitteisesti

huomautusINSPIRE-direktiivin (2007/2/EC) mukaan yksilöivä resurssitunniste annetaan tietoresursseista ainoastaan tietoaineistoille ja tietoaineistosarjoille - siis ei palveluille. JHS 193:ssa vastaavasta käsitteestä eli tietoaineistoille ja tietoaineistosarjoille annettavasta yksilöivästä tunnuksesta käytetään termiä aineistotunnus.

Yksilöivän resurssitunnisteen tehtävänä on yksilöidä tietoresurssi. Tietoresurssi voidaan lisäksi kuvailla metatiedon avulla.

INSPRE-direktiivissä viitataan tunnukseen termillä tunniste, ja tämän mukaisesti INSPIREn käyttämä termi on yksilöivä resurssitunniste (eikä yksilöivä resurssitunnus).

Metatietoa koskevassa komission asetuksessa (EY) N:o 1205/2008 tästä käsitteestä on käytettyenglanniksi termiä unique resource identifier. Tämän termimuodon käyttöä muissa yhteyksissä eisuositella.

Käsitekaavio: Metatietoja

180alueellinen kattavuus; sijainnillinen kattavuus sv geografisk utbredning en spatial extent

määritelmämetatieto, jolla kuvataan tietoresurssin maantieteellistä kattavuutta


181historiatieto sv tillkomsthistorik en lineage

määritelmämetatieto, jolla kuvataan tietoaineiston historiaa nykyhetkeen saakka


182erotustarkkuus; kuvaustarkkuus sv rumslig upplösning en spatial resolution

määritelmämetatieto, jolla kuvataan sitä, miten yksityiskohtaisesti paikkatietoaineistossa sijainti ilmaistaan

huomautusErotustarkkuus voidaan ilmaista esimerkiksi mittakaavan tai pikselikoon avulla.


75


183sääntöjenmukaisuus sv överensstämmelse (1) en conformity

määritelmäsäännöstön vaatimusten täyttyminen

huomautusSäännöstö voi olla esimerkiksi INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) mukainen tietotuotemäärittely.


Käsitekaavio 20. Metatietoja.

76


179 yksilöiväresurssitunnistetunnus, joka yksilöitietoresurssinyksikäsitteisesti

180 alueellinen kattavuusmetatieto, jolla kuvataantietoresurssin maantieteellistäkattavuutta

173 tietoresurssitietoaineisto, tietotuotetai näihin liittyvä palvelu


181 historiatietometatieto, jollakuvataan tietoaineistonhistoriaa nykyhetkeensaakka

182 erotustarkkuusmetatieto, jolla kuvataansitä, mitenyksityiskohtaisestipaikkatietoaineistossasijainti ilmaistaan

183sääntöjenmukaisuussäännöstön vaatimustentäyttyminen

muu

sääntöjen-mukaisuuteenliittyvä metatieto

112 tunnuskohteen tai tietoresurssinyksilöimiseen käytettävämerkkijono

muu


6 PAIKKATIEDON LAATU 184<paikkatieto>laatu sv kvalitet en quality

määritelmäse, missä määrin jonkin ominaisuudet täyttävät vaatimukset

huomautusPaikkatietoalalla voidaan tarkastella esimerkiksi tietoresurssin tai metatiedon laatua.

Paikkatiedon laatu on tiedon soveltuvuutta siihen käyttötarkoitukseen, johon käyttäjä sitä aikoo käyttää ja tiedon tuottaja sitä tarjoaa.

Käsitekaaviot: Paikkatiedon laatu, Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä ja Laadunhallinta

185vaatimus sv krav n en requirement

määritelmätarve tai odotus, joka on erityisesti mainittu, yleisesti edellytetty tai pakollinen

Käsitekaaviot: Paikkatiedon laatu ja Laadunhallinta

186metalaatu; laatukuvauksen laatu sv metakvalitet en metaquality

määritelmätiedon laatukuvauksen laatu

huomautusMetalaatua ovat esimerkiksi tiedon laadun arvioinnin, laadun arviointimenetelmien ja laatutulosten laatu.

Käsitekaavio: Paikkatiedon laatu

187tiedon laadun arviointi sv utvärdering av datakvalitet en data quality evaluation

määritelmätiedon laadun arviointi


188<paikkatiedon laatu>laatukuvauksen laajuus sv < omfattning en data quality scope

määritelmätiedot, joihin tiedon laadun arviointi kohdistuu ja jotka on valittu sijainnillisen tai ajallisen kattavuuden ja/tai yhteisten ominaisuuksien perusteella


77


189<paikkatiedon laatu>laadun arviointimenetelmä sv datautvärderingsmetod; kvalitetsutvärderingsmetod en data evaluation method

määritelmätiedon laadun arvioinnissa käytettävien menettelyiden ja menetelmien kokonaisuus

huomautusLaadun arviointimenetelmää sovelletaan tietoon laatutuloksen saamiseksi.


190<paikkatiedon laatu>suora laadun arviointimenetelmä sv direkt utvärderingsmetod en direct evaluation method

määritelmälaadun arviointimenetelmä, jossa tietoaineiston laatu määritellään tietoaineistoon sisältyvän tiedon tarkastelun perusteella


191<paikkatiedon laatu>epäsuora laadun arviointimenetelmä sv indirekt utvärderingsmetod en indirect evaluation method

määritelmälaadun arviointimenetelmä, jossa tietoaineiston laatu määritellään tietoaineiston ulkopuolisen tiedon tarkastelun perusteella

huomautusEsimerkki tietoaineiston ulkopuolisesta tiedosta ovat tietoaineiston historiatiedot.

Epäsuora laadun arviointimenetelmä voi olla luonteeltaan subjektiivinen.


192<paikkatiedon laatu>laatutekijä sv ~ datakvalitetstema n en data quality element

määritelmätekijä, joka kuvaa laatua tietystä näkökulmasta

huomautusLaatutekijöitä ovat esimerkiksi täydellisyys ja looginen eheys.

Käsitekaaviot: Paikkatiedon laatu, Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä ja Metalaatutekijöitä

193<paikkatiedon laatu>laatumittari sv datakvalitetsmått n en data quality measure

määritelmälaatutekijän mittari

huomautusLaatumittari on esimerkiksi jonkin ominaisuuden virheettömien arvojen prosenttiosuus.

Kukin laatumittari viittaa tiettyyn laatutekijään. Yhdelle laatutekijälle voidaan soveltaa useita eri laatumittareita.


78


194<paikkatiedon laatu>peruslaatumittari sv grundkvalitetsmått n en data quality basic measure

määritelmäyleisluonteinen laatumittari, joka toimii pohjana erityisten laatumittareiden luomiselle

huomautusEsimerkkejä yleisistä laatumittareista ovat virheiden ja oikeiden kohteiden lukumäärä. Yleiset laatumittarit ovat abstrakteja tietotyyppejä. Niitä ei voi suoraan käyttää laadun raportointiin, vaan niitä on sovellettava.

Esimerkki peruslaatumittarista on virheiden lukumäärä, ja siihen perustuva erityinen laatumittari on virheellisesti luokiteltujen kohteiden lukumäärä.


195<paikkatiedon laatu>laatuvaatimustaso sv kvalitetskravnivå; kvalitetskravnorm; ~ målvärde n för datakvalitet en conformance quality level; level of conformance quality

määritelmäkynnysarvo tai kynnysarvojen joukko, jonka avulla voidaan selvittää, kuinka hyvin tietoaineisto vastaa käyttäjän vaatimuksia tai tietotuotemäärittelyä

Käsitekaaviot: Paikkatiedon laatu ja Laatutulos

196<paikkatiedon laatu>vaatimuksenmukaisuus sv överensstämmelse (2) en conformance

määritelmälaatuvaatimustason mukaisten vaatimusten täyttyminen


197<paikkatiedon laatu>erillinen laaturaportti sv fristående kvalitetsrapport; datakvalitetsdokument en standalone quality report

määritelmävapaamuotoinen asiakirja, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot tietoaineiston laadun arviointimenettelyistä, laatutuloksista ja käytetyistä laatumittareista

huomautusErillinen laaturaportti voi täydentää metatiedoilla annettua laadun kuvailua.

79


Käsitekaavio 21. Paikkatiedon laatu.

80

184 laatuse, missä määrinjonkin ominaisuudettäyttävätvaatimukset

188 laatukuvauksenlaajuustiedot, joihin tiedon laadunarviointi kohdistuu ja jotka onvalittu sijainnillisen taiajallisen kattavuuden ja/taiyhteisten ominaisuuksienperusteella

189 laadunarviointimenetelmätiedon laadun arvioinnissakäytettävien menettelyiden jamenetelmien kokonaisuus

190 suora laadunarviointimenetelmälaadun arviointimenetelmä,jossa tietoaineiston laatumääritellään tietoaineistoonsisältyvän tiedontarkastelun perusteella

195 laatuvaatimustasokynnysarvo tai kynnysarvojen joukko, jonka avullavoidaan selvittää, kuinka hyvin tietoaineistovastaa käyttäjän vaatimuksia taitietotuotemäärittelyä

196 vaatimuksen-mukaisuuslaatuvaatimustasonmukaisten vaatimustentäyttyminen

191 epäsuora laadunarviointimenetelmälaadun arviointimenetelmä,jossa tietoaineiston laatumääritellään tietoaineistonulkopuolisen tiedontarkastelun perusteella

193 laatumittarilaatutekijän mittari

198 laatutulosarvo tai arvojoukko, jokasaadaan soveltamallalaatumittaria tai vertaamallamitattuja tuloksia ennaltamäärättyynlaatuvaatimustasoon, taitekstimuotoinen,subjektiiviseen arvioonperustuva kuvaus laadusta

erityinenlaatumittari

194 perus-laatumittariyleisluonteinen laatumittari,joka toimii pohjana erityistenlaatumittareiden luomiselle

192 laatutekijätekijä, joka kuvaalaatua tietystänäkökulmasta

187 tiedonlaadunarviointi

186metalaatutiedonlaatukuvauksenlaatu

tiedonlaatu

185 vaatimustarve tai odotus, jokaon erityisesti mainittu,yleisesti edellytetty taipakollinenmuu



198<paikkatiedon laatu>laatutulos sv datakvalitetsresultat n en data quality result

määritelmäarvo tai arvojoukko, joka saadaan soveltamalla laatumittaria tai vertaamalla mitattuja tuloksia ennalta määrättyyn laatuvaatimustasoon, tai tekstimuotoinen, subjektiiviseen arvioon perustuva kuvaus laadusta

huomautusRaportoitavalla laatutuloksella on tyyppi (esimerkiksi totuusarvo, prosenttiluku tai suhdeluku) ja yksikkö (esimerkiksi metri).

Käsitekaaviot: Paikkatiedon laatu ja Laatutulos

199<paikkatiedon laatu>vaatimuksenmukaisuustulos sv kravöverenstämmelsevärde n en conformance result

määritelmälaatutulos, jossa laatukuvauksen laajuuteen kuuluvia mitattuja arvoja tai arvojoukkoja verrataan hyväksyttävän laatuvaatimustason mukaisiin arvoihin tai arvojoukkoihin

Käsitekaavio: Laatutulos

200<paikkatiedon laatu>määrällinen tulos; kvantitatiivinen tulos sv kvantitativt resultat n en quantitative result

määritelmälaatutulos, joka ilmaistaan yhdellä tai useammalla numeromuotoisella arvolla


201<paikkatiedon laatu>kuvaileva tulos sv beskrivande resultat n en descriptive result

määritelmälaatutulos, joka perustuu subjektiiviseen tiedon laadun arviointiin ja ilmaistaan tekstimuodossa


202<paikkatiedon laatu>peitemuotoinen tulos mieluummin kuin: jatkumomuotoinen tulos

sv resultat n yttäcke en coverage result

määritelmälaatutulos, joka ilmaistaan peitteen avulla


81


203<paikkatiedon laatu>koostaminen; aggregointi sv aggregering en aggregation

määritelmätoiminta, jossa eri laatutekijöihin liittyvät tai eri tavalla määriteltyihin laatukuvauksen laajuuksiin perustuvat laatutulokset yhdistetään


204<paikkatiedon laatu>johtaminen sv härledning en derivation

määritelmätoiminta, jossa laatutuloksen pohjalta tuotetaan toisella tavalla esitetty laatutulos

huomautusJohtamisessa voidaan käyttää esimerkiksi laskentakaavaa.


Käsitekaavio 22. Laatutulos.

82

198 laatutulosarvo tai arvojoukko, joka saadaansoveltamalla laatumittaria taivertaamalla mitattuja tuloksia ennaltamäärättyyn laatuvaatimustasoon, taitekstimuotoinen, subjektiiviseenarvioon perustuva kuvaus laadusta

199vaatimuksenmukaisuustuloslaatutulos, jossa laatukuvauksenlaajuuteen kuuluvia mitattuja arvoja taiarvojoukkoja verrataan hyväksyttävänlaatuvaatimustason mukaisiin arvoihintai arvojoukkoihin

200määrällinentuloslaatutulos, jokailmaistaan yhdellätai useammallanumeromuotoisellaarvolla

201kuvailevatuloslaatutulos, jokaperustuusubjektiiviseentiedon laadunarviointiin jailmaistaantekstimuodossa

verta

usko

hdan

muk

aan

muu

ilmaisutavan

mukaan

202peite-muotoinentuloslaatutulos, jokailmaistaan peitteenavulla

203 koostaminentoiminta, jossa erilaatutekijöihin liittyvät tai eritavalla määriteltyihinlaatukuvauksen laajuuksiinperustuvat laatutuloksetyhdistetään

204 johtaminentoiminta, jossa laatutuloksenpohjalta tuotetaan toisellatavalla esitetty laatutulos

195 laatuvaatimustasokynnysarvo tai kynnysarvojenjoukko, jonka avulla voidaanselvittää, kuinka hyvintietoaineisto vastaa käyttäjänvaatimuksia taitietotuotemäärittelyä



6.1 Laatuun liittyviä ominaisuuksia, laatutekijöitä ja niiden osatekijöitä

205<paikkatiedon laatu>oikeellisuus sv riktighet en correctness

määritelmätietoaineiston ominaisuus, joka ilmentää sitä, että aineiston tiedot vastaavat riittävästi todellisuutta

huomautusOikeellisuutta tarkasteltaessa aineiston tietoja verrataan tietojen kuvaaman ajanhetken tilaan maailmassa.

Oikeellisuutta on esimerkiksi se, että tietoaineiston tieto vastaa ajankohdan tilannetta ja aikaa ilmaiseva tieto vastaa todellista ajankohtaa.

Standardissa ISO 19157 oikeellisuus on määritelty vastaavuudeksi kohdemaailman kanssa.

Käsitekaavio: Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä

206<paikkatiedon laatu>virheellisyys; ~ virhe sv felaktighet en incorrectness; ~ error

määritelmätietoaineiston ominaisuus, joka ilmentää sitä, että aineiston tiedot poikkeavat hyväksyttyä enemmän todellisuudesta

huomautusVirheellisyyttä voidaan mitata esimerkiksi sijaintitarkkuuden tai ajallisen laadun suhteen tai vertaamalla kuvailevia ominaisuuksia todellisuuteen.

Virheellisyys aiheutuu tietoaineistossa esiintyvistä virheistä eli mitattujen arvojen poikkeamisestaoikeina tai todellisina pidetyistä arvoista.


207<paikkatiedon laatu>tarkkuus sv noggrannhet en accuracy

määritelmätietoaineiston ominaisuus, joka ilmentää testituloksen tai mittaustuloksen ja todellisen arvon läheisyyttä


208<paikkatiedon laatu>täydellisyys sv fullständighet en completeness

määritelmälaatutekijä, joka ilmentää sitä, että tietoaineistoon sisältyy kaikki tieto, joka siihen tulee sisältyä, ja vain se

huomautusTietoaineistossa voi olla määrittelyyn nähden ylimääräisiä kohteita, kohteiden ominaisuuksia tai kohteiden välisiä suhteita (ks. ylimääräinen tieto), tai siitä voi puuttua em. elementtejä (ks. puuttuva tieto).

Käsitekaaviot: Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä ja Laatutekijöiden osatekijöitä

83


209<paikkatiedon laatu>looginen eheys sv logisk konsistens en logical consistency

määritelmälaatutekijä, joka ilmentää tietoaineiston tietomallin, tietorakenteiden, ominaisuuksien ja kohteiden välisten suhteiden sääntöjenmukaisuutta


210<paikkatiedon laatu>sijaintitarkkuus sv lägesnoggrannhet en positional accuracy

määritelmälaatutekijä, joka ilmentää tietoaineiston kohteen sijainnin tarkkuutta valitussa koordinaattijärjestelmässä


211<paikkatiedon laatu>temaattinen tarkkuus sv tematisk noggrannhet en thematic accuracy

määritelmälaatutekijä, joka ilmentää tietoaineistossa esiintyvien ominaisuuksien arvojen tarkkuutta sekä kohteidenja kohteiden välisten suhteiden oikeellisuutta


212<paikkatiedon laatu>ajallinen laatu mieluummin kuin: ajanmukaisuus

sv temporal kvalitet en temporal quality

määritelmälaatutekijä, joka ilmentää tietoaineiston tietojen oikeellisuutta ajan suhteen


213<paikkatiedon laatu>käytettävyystekijä en usability element

määritelmäkäyttäjän vaatimuksiin perustuva laatutekijä

huomautusEnglanninkielinen termi usability element (enempää kuin sen pohjalta suomennettu termi käytettävyystekijä) ei täysin vastaa käsitteen määritelmää, mutta termit on esitetty sanastossa, sillä englanninkielistä termiä on käytetty ISO 19157 -standardissa.


84


Käsitekaavio 23. Laatuun liittyviä ominaisuuksia ja laatutekijöitä.

85

208 täydellisyyslaatutekijä, jokailmentää sitä, ettätietoaineistoon sisältyykaikki tieto, joka siihentulee sisältyä,ja vain se

214yli-mää-räinentieto

215puuttuvatieto

209 loogineneheyslaatutekijä, jokailmentää tietoaineistontietomallin,tietorakenteiden,ominaisuuksien jakohteiden välistensuhteiden sääntöjen-mukaisuutta

217arvojoukko-eheys

210 sijainti-tarkkuuslaatutekijä, jokailmentää tietoaineistonkohteen sijainnintarkkuutta valitussakoordinaatti-järjestelmässä

220abso-luuttinensijainti-tarkkuus

205oikeellisuustietoaineistonominaisuus, jokailmentää sitä, ettäaineiston tiedotvastaavatriittävästitodellisuutta

212 ajallinenlaatulaatutekijä, jokailmentää tietoaineistontietojen oikeellisuuttaajan suhteen

muu

211temaattinentarkkuuslaatutekijä, jokailmentäätietoaineistossaesiintyvienominaisuuksienarvojen tarkkuuttasekä kohteiden jakohteiden välistensuhteidenoikeellisuutta216

käsitteel-lineneheys

218formaatti-eheys

219topologineneheys

222hilatiedonsijainti-tarkkuus

221suhteellinensijainti-tarkkuus

226ajanmittauksentarkkuus

227ajallineneheys

184 laatuse, missä määrinjonkin ominaisuudettäyttävätvaatimukset

206virheellisyystietoaineistonominaisuus, jokailmentää sitä, ettätietoaineiston tiedotpoikkeavat hyväksyttyäenemmäntodellisuudesta

223luokittelunoikeellisuus

224kuvailevanominaisuus-tiedonoikeellisuus

228aikaa-vastaavuus

192 laatutekijätekijä, joka kuvaalaadun tiettyänäkökulmaa

213 käytettävyystekijäkäyttäjän vaatimuksiinperustuva laatutekijä

muu

vaatimusten

lähteen mukaansen

muk

aan

mitä

ilmen

tää

225kvantitatiivisenominaisuustiedontarkkuus

207 tarkkuustietoaineistonominaisuus, jokailmentäätestituloksen taimittaustuloksenja todellisen arvonläheisyyttä



214<paikkatiedon laatu>ylimääräinen tieto sv övertalighet en commission

määritelmätäydellisyyden osatekijä, joka ilmentää sitä, että tietoaineistoon sisältyy sen määrittelyyn kuulumatonta tietoa

huomautusYlimääräisestä tiedosta on kyse, kun tietoaineistossa on määrittelyyn kuulumattomia kohteita, kohteiden ominaisuuksia tai kohteiden välisiä suhteita.


215<paikkatiedon laatu>puuttuva tieto sv < brist en omission

määritelmätäydellisyyden osatekijä, joka ilmentää sitä, että tietoaineistosta puuttuu sen määrittelyyn kuuluvaa tietoa

huomautusPuuttuvasta tiedosta on kyse, kun tietoaineistosta puuttuu määrittelyyn kuuluvia kohteita, kohteiden ominaisuuksia tai kohteiden välisiä suhteita.


216<paikkatiedon laatu>käsitteellinen eheys sv konceptuell konsistens en conceptual consistency

määritelmäloogisen eheyden osatekijä, joka ilmentää tietoaineiston käsitemallin sääntöjenmukaisuutta


217<paikkatiedon laatu>arvojoukkoeheys sv domänkonsistens en domain consistency

määritelmäloogisen eheyden osatekijä, joka ilmentää tietoaineistossa esiintyvien arvojen kuulumista määriteltyihinarvojoukkoihin


218<paikkatiedon laatu>formaattieheys sv formatkonsistens en format consistency

määritelmäloogisen eheyden osatekijä, joka ilmentää tietoaineiston tietojen rakenteen yhdenmukaisuutta fyysisen tietomallin kanssa


86


219<paikkatiedon laatu>topologinen eheys sv topologisk konsistens en topological consistency

määritelmäloogisen eheyden osatekijä, joka ilmentää tietoaineiston topologiatiedon sääntöjenmukaisuutta


220<paikkatiedon laatu>absoluuttinen sijaintitarkkuus; ulkoinen sijaintitarkkuus sv absolut noggrannhet; extern noggrannhet en absolute accuracy; external accuracy

määritelmäsijaintitarkkuuden osatekijä, joka ilmentää ilmoitettujen koordinaattiarvojen läheisyyttä todellisten tai sellaisiksi hyväksyttyjen koordinaattiarvojen kanssa


221<paikkatiedon laatu>suhteellinen sijaintitarkkuus; sisäinen sijaintitarkkuus sv relativ noggrannhet; intern noggrannhet en relative accuracy; internal accuracy

määritelmäsijaintitarkkuuden osatekijä, joka ilmentää kohteiden ilmoitetun suhteellisen sijainnin tarkkuutta verrattuna kohteiden todelliseen tai sellaiseksi hyväksyttyyn suhteelliseen sijaintiin


222<paikkatiedon laatu>hilatiedon sijaintitarkkuus sv lägesnoggrannhet för rasterdata en gridded data position accuracy

määritelmäsijaintitarkkuuden osatekijä, joka ilmentää hila-alkioiden sijainnin läheisyyttä alkioiden kuvaamien kohteiden todellisen tai sellaiseksi hyväksytyn sijainnin kanssa


223<paikkatiedon laatu>luokittelun oikeellisuus sv klassificeringens riktighet en classification correctness

määritelmätemaattisen tarkkuuden osatekijä, joka ilmentää sitä, missä määrin kohteiden ja ominaisuuksien luokat vastaavat todellisuutta


87


224<paikkatiedon laatu>kuvailevan ominaisuustiedon oikeellisuus; ei-kvantitatiivisen ominaisuustiedon oikeellisuus sv beskrivande attributets riktighet en non-quantitative attribute correctness

määritelmätemaattisen tarkkuuden osatekijä, joka ilmentää sitä, missä määrin kuvailevan ominaisuuden arvo vastaa todellisuutta


225<paikkatiedon laatu>kvantitatiivisen ominaisuustiedon tarkkuus sv kvantitativa attributets riktighet en quantitative attribute correctness

määritelmätemaattisen tarkkuuden osatekijä, joka ilmentää kvantitatiivisen ominaisuuden arvon läheisyyttä todellisen tai todelliseksi hyväksytyn arvon kanssa


226<paikkatiedon laatu>ajan mittauksen tarkkuus sv temporal noggrannhet en accuracy of a time measurement

määritelmäajallisen laadun osatekijä, joka ilmentää sitä, miten tarkasti kohteen ajoittavat ominaisuudet on mitattu

huomautusKs. tarkkuus.


227<paikkatiedon laatu>ajallinen eheys sv temporal konsistens en temporal consistency

määritelmäajallisen laadun osatekijä, joka ilmentää tapahtumien järjestyksen oikeellisuutta


228<paikkatiedon laatu>aikaavastaavuus sv temporal validitet en temporal validity

määritelmäajallisen laadun osatekijä, joka ilmentää sitä, missä määrin tietoaineiston tiedot vastaavat ilmoitettua ajanhetkeä


88


229<paikkatiedon laatu>ajantasaisuus sv aktualitet en up-to-dateness

määritelmätietoaineiston ominaisuus, joka ilmentää sitä, missä määrin aineiston tiedot vastaavat nykyhetken todellisuutta

huomautusAjantasaisuutta voidaan pitää aikaavastaavuuden erikoistapauksena.

Käsitekaavio: Laatutekijöiden osatekijöitä

89


Käsitekaavio 24. Laatutekijöiden osatekijöitä.

90

192 laatutekijätekijä, joka kuvaa laatua tietystänäkökulmasta

214ylimääräinentietotäydellisyydenosatekijä, jokailmentää sitä, ettätietoaineistoonsisältyy senmäärittelyynkuulumatonta tietoa

215 puuttuva tietotäydellisyyden osatekijä,joka ilmentää sitä, ettätietoaineistosta puuttuusen määrittelyynkuuluvaa tietoa

217 arvojoukkoeheysloogisen eheyden osatekjjä,joka ilmentää tietoaineistossaesiintyvien arvojen kuulumistamääriteltyihin arvojoukkoihin

220 absoluuttinensijaintitarkkuussijaintitarkkuuden osatekijä, jokailmentää ilmoitettujenkoordinaattiarvojen läheisyyttätodellisten tai sellaisiksihyväksyttyjen koordinaattiarvojenkanssa

muu

216 käsitteellineneheysloogisen eheydenosatekijä, joka ilmentäätietoaineiston käsitemallinsääntöjenmukaisuutta

218 formaattieheysloogisen eheyden osatekijä,joka ilmentää tietoaineistontietojen rakenteenyhdenmukaisuutta fyysisentietomallin kanssa

219 topologineneheysloogisen eheydenosatekijä, joka ilmentäätietoaineistontopologiatiedonsääntöjenmukaisuutta

222 hilatiedon sijaintitarkkuussijaintitarkkuuden osatekijä, joka ilmentäähila-alkioiden sijainnin läheisyyttä alkioidenkuvaamien kohteiden todellisen taisellaiseksi hyväksytyn sijainnin kanssa

221 suhteellinen sijaintitarkkuussijaintitarkkuuden osatekijä, joka ilmentääkohteiden ilmoitetun suhteellisen sijainnintarkkuutta verrattuna kohteiden todelliseen taisellaiseksi hyväksyttyyn suhteelliseensijaintiin

226 ajan mittauksentarkkuusajallisen laadun osatekijä, jokailmentää sitä, miten tarkastikohteen ajoittavat ominaisuudeton mitattu

227 ajallinen eheysajallisen laadun osatekijä, jokailmentää tapahtumien järjestyksenoikeellisuutta

228 aikaavastaavuusajallisen laadun osatekijä, jokailmentää sitä, missä määrintietoaineiston tiedot vastaavatilmoitettua ajanhetkeä

229 ajantasaisuustietoaineiston ominaisuus, jokailmentää sitä, missä määrintietoaineiston tiedot vastaavatnykyhetken todellisuutta

muu

208 täydellisyyslaatutekijä, joka ilmentääsitä, että tietoaineistoonsisältyy kaikki tieto, jokasiihen tulee sisältyä, javain se

209 loogineneheyslaatutekijä, jokailmentää tietoaineistontietomallin,tietorakenteiden,ominaisuuksien jakohteiden välistensuhteiden sääntöjen-mukaisuutta

212ajallinen laatulaatutekijä, jokailmentää tietoaineistontietojen oikeellisuuttaajan suhteen

210sijainti-tarkkuuslaatutekijä,joka ilmentäätietoaineistonkohteensijainnintarkkuuttavalitussakoordinaatti-järjestelmässä

211temaattinentarkkuuslaatutekijä, jokailmentäätietoaineistossaesiintyvienominaisuuksienarvojen tarkkuuttasekä kohteiden jakohteiden välistensuhteidenoikeellisuutta

223 luokittelunoikeellisuustemaattisen tarkkuuden osatekijä, joka ilmentää sitä,missä määrin kohteiden ja ominaisuuksien luokatvastaavat todellisuutta

224 kuvailevanominaisuustiedon oikeellisuustemaattisen tarkkuuden osatekijä, jokailmentää sitä, missä määrin kuvailevanominaisuuden arvo vastaa todellisuutta

225 kvantitatiivisenominaisuustiedon tarkkuustemaattisen tarkkuuden osatekijä, jokailmentää kvantitatiivisen ominaisuuden arvonläheisyyttä todellisen tai todelliseksihyväksytyn arvon kanssa



6.2 Metalaatutekijät 230<paikkatiedon laatu>metalaatutekijä sv metakvalitetselement n en metaquality element

määritelmälaatutekijä, joka kuvaa laatukuvauksen laatua tietystä näkökulmasta

Käsitekaavio: Metalaatutekijöitä

231<paikkatiedon laatu>luotettavuus en confidence

määritelmämetalaatutekijä, joka ilmaisee laatutuloksen luotettavuutta


232<paikkatiedon laatu>edustavuus en representativity

määritelmämetalaatutekijä, joka ilmaisee, missä määrin otoksen avulla saatu tulos edustaa laatukuvauksen laajuuden mukaisesti määriteltyä tietoaineistoa


233<paikkatiedon laatu>homogeenisuus en homogeneity

määritelmämetalaatutekijä, joka ilmaisee laatutulosten odotettua tai testattua yhdenmukaisuutta


91


Käsitekaavio 25. Metalaatutekijöitä.

6.3 Laadunhallinta 234laadunhallinta sv kvalitetsledning en quality management

määritelmäkoordinoidut toimenpiteet organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa

huomautusLaatuun liittyvien asioiden suuntaaminen ja ohjaus sisältää yleensä laatupolitiikan määrittelyn, laatutavoitteiden asettamisen, laadun suunnittelun, laadunohjauksen, laadunvarmistuksen ja laadun parantamisen.

Käsitekaavio: Laadunhallinta

92

242 metalaatutekijälaatutekijä, joka kuvaalaatukuvauksen laatuatietystä näkökulmasta

192 laatutekijätekijä, joka kuvaa laatuatietystä näkökulmasta

231luotettavuusmetalaatutekijä,joka ilmaiseelaatutuloksenluotettavuutta

232edustavuusmetalaatutekijä, jokailmaisee, missä määrinotoksen avulla saatu tulosedustaa laatukuvauksenlaajuuden mukaisestimääriteltyä tietoaineistoa

233homogeenisuusmetalaatutekijä, jokailmaisee laatutulostenodotettua tai testattuayhdenmukaisuutta

muu

muu


198 laatutulosarvo tai arvojoukko, jokasaadaan soveltamallalaatumittaria tai vertaamallamitattuja tuloksia ennaltamäärättyynlaatuvaatimustasoon, taitekstimuotoinen,subjektiiviseen arvioonperustuva kuvaus laadusta


235<laadunhallinta, standardi ISO 9000>laadunvarmistus sv kvalitetssäkring en quality assurance

määritelmäse osa laadunhallintaa, joka keskittyy antamaan luottamuksen siihen, että laatuun liittyvät vaatimukset tullaan täyttämään


236<laadunhallinta, standardi ISO 9000>laadunohjaus sv kvalitetsstyrning en quality control

määritelmäse osa laadunhallintaa, joka keskittyy laatuun liittyvien vaatimusten täyttämiseen


237<laadunhallinta, standardi ISO 9000>laadun arviointimenettely sv kvalitetsbedömningsmetod en quality assessment procedure

määritelmämenettely, jolla asiakas varmistuu siitä, että toimittaja kykenee toimittamaan tuotteen vaaditun laadun mukaisena


238<laadunhallinta, standardi ISO 9000>laadunarviointitulos sv kvalitetsbedömningsresultat n en quality assessment result

määritelmälaadun arviointimenettelyn tulos


239<laadunhallinta, standardi ISO 9000>laadunvarmistustaso sv kvalitetssäkringsnivå en quality assurance level

määritelmälaadun arviointimenettelyllä saavutettava taso, joka kuvaa varmuutta, jolla toimittaja pystyy toimittamaan asiakkaalle tuotteen vaaditun laadun mukaisena

huomautusLaadunvarmistustasoja on kolme: perusvarmistustaso, toiminnallinen varmistustaso ja täydellinen varmistustaso.


93


240<laadunhallinta, standardi ISO 9000>prosessi sv process en process

määritelmäsarja toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat syötteet tuotoksiksi [lähde: ISO 9000:2005]


241<laadunhallinta, standardi ISO 9000>osaprosessi sv underprocess en sub-process

määritelmäjoukko prosessin toimintoja

242<laadunhallinta, standardi ISO 9000>asiakas sv kund en customer

määritelmäorganisaatio tai henkilö, joka vastaanottaa tuotteen

huomautusAsiakas voi olla esimerkiksi kuluttaja, toimeksiantaja, loppukäyttäjä, vähittäiskauppias, edunsaaja tai ostaja.

Asiakas voi olla tarkastellun organisaation sisäinen tai ulkopuolinen.


243<laadunhallinta, standardi ISO 9000>toimittaja sv leverantör en supplier

määritelmäorganisaatio tai henkilö, joka tarjoaa tuotteen


244<laadunhallinta, standardi ISO 9000>tuote sv produkt en product

määritelmäprosessin tulos

huomautusTuote voi olla myös esimerkiksi paikkatietopalvelun hyödyntäjälleen tarjoama tuotos, kuten tietotuote.


94


Käsitekaavio 26. Laadunhallinta.

95

234 laadunhallintakoordinoidut toimenpiteetorganisaationsuuntaamiseksi jaohjaamiseksi laatuunliittyvissä asioissa

184laatuse, missä määrinjonkin ominaisuudettäyttävätvaatimukset

235laadunvarmistusse osalaadunhallintaa, jokakeskittyy antamaanluottamuksen siihen,että laatuun liittyvätvaatimukset tullaantäyttämään

236laadunohjausse osalaadunhallintaa,joka keskittyylaatuun liittyvienvaatimustentäyttämiseen

237 laadunarviointimenettelymenettely, jolla asiakasvarmistuu siitä, ettätoimittaja kykeneetoimittamaan tuotteenvaaditun laadunmukaisena

242asiakasorganisaatiotai henkilö,jokavastaanottaatuotteen

243toimittajaorganisaatio taihenkilö, jokatarjoaa tuotteen

244tuoteprosessintulos

240prosessisarja toisiinsaliittyviä taivuorovaikutteisiatoimintoja, jotkamuuttavat syötteettuotoksiksi

185vaatimustarve tai odotus,joka on erityisestimainittu, yleisestiedellytetty taipakollinen

239 laadun-varmistus-tasolaadunarviointimenettelylläsaavutettava taso, jokakuvaa varmuutta, jollatoimittaja pystyytoimittamaanasiakkaalle tuotteenvaaditun laadunmukaisena

238 laadun-arviointituloslaadun arviointi-menettelyn tulos



7 PAIKKATIETOANALYYSI 245paikkatietoanalyysi mieluummin kuin: spatiaalinen analyysi

sv rumslig analys; analys av geografiska data; analys av geografisk information en geospatial analysis; spatial analysis; geographic data analysis; geographic information analysis

määritelmätoiminta, jossa paikkatietoa käsittelemällä tuotetaan uutta tietoa

huomautusPaikkatietoanalyysiprosessissa käytetään yhtä tai useampaa paikkatietoanalyysimenetelmää.

Paikkatietoanalyysissa hyödynnetään kohteiden sijaintia tai ominaisuuden arvoja.

Paikkatietoanalyysin lopputuloksena voi olla paikkatietoa, lukuarvoja, totuusarvoja tai merkkijonoja.

Käsitekaavio: Paikkatietoanalyysin tyyppejä

246päällekkäisanalyysi sv överlagringsanalys en overlay analysis

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään kahden kohdejoukon kohteiden keskinäistä sijaintia spatiaalisen operaation avulla

huomautusPäällekkäisanalyysissä käytettäviä paikkatietoanalyysimenetelmiä ovat esimerkiksi leikkaus (1), joukkoerotus ja yhdistäminen.

Päällekkäisanalyysia voidaan tehdä myös vertaamalla yhteensopivien hila- tai rasteriaineistojen alkioita.

Käsitekaaviot: Paikkatietoanalyysin tyyppejä ja Paikkatietoanalyysimenetelmiä

247läheisyysanalyysi sv närhetsanalys en proximity analysis

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään kohteiden välistä etäisyyttä

huomautusLäheisyysanalyysissa käytettäviä paikkatietoanalyysimenetelmiä ovat esimerkiksi vyöhykkeen laskenta sekä lähimmän naapurin haku.

Etäisyys voi olla esimerkiksi metristä, ajallista tai kustannusetäisyyttä.


96


248spatiotilastollinen analyysi sv geostatistisk analys en geospatial statistical analysis; spatial statistical analysis

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa selvitetään paikkatiedon spatiaalista korreloituneisuutta ja käsitellään paikkatietoa korreloituneisuuden perusteella

huomautusEsimerkki spatiotilastollisesta analyysista on variogrammianalyysi, jossa tarkastellaan etäisyyden vaikutusta ilmiön varianssiin.

Spatiaalinen korrelaatio voi olla positiivista tai negatiivista. Positiivinen spatiaalinen korrelaatio viittaa tilanteeseen, jossa lähekkäin tehdyt havainnot ovat enemmän toistensa kaltaisia kuin kaukana toisistaan tehdyt havainnot.

Spatiotilastollisessa analyysissa voidaan esimerkiksi mallintaa paikkatietoaineistossa olevaa vaihtelua etäisyyden (ja mahdollisesti suunnan) funktiona, jota voidaan edelleen käyttää kyseisen muuttujan spatiaaliseen interpolointiin. Spatiotilastollisessa analyysissa voidaan myös luoda monimuuttujainen ennustemalli tai tutkia mallin luotettavuutta.


249verkostoanalyysi sv nätverksanalys en network analysis

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään topologista verkkoa

huomautusEsimerkkejä verkkoanalyyseistä ovat reitinoptimointi, sijoittelun optimointi ja saavutettavuusanalyysi.


250vektorianalyysi sv vektoranalys en vector analysis; analysis of vector data

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään vektorimuotoista paikkatietoa


251rasterianalyysi sv rasteranalys en raster analysis; analysis of raster data

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään rasterimuotoista paikkatietoa


252spatiotemporaalinen analyysi sv * rumstemporal analys en spatiotemporal analysis

määritelmäpaikkatietoanalyysi, jossa käsitellään paikkatietoa ja siihen sisältyvää aikatietoa


97


Käsitekaavio 27. Paikkatietoanalyysin tyyppejä.

98


245 paikkatietoanalyysitoiminta, jossa paikkatietoa käsittelemällätuotetaan uutta tietoa

247 läheisyys-analyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitelläänkohteiden keskinäistäetäisyyttä

248 spatio-tilastollinenanalyysipaikkatietoanalyysi,jossa selvitetäänpaikkatiedonspatiaalistakorreloituneisuutta jakäsitelläänpaikkatietoakorreloituneisuudenperusteella

249verkosto-analyysipaikkatieto-analyysi,jossakäsitellääntopologistaverkkoa

246 päällekkäis-analyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitelläänkahden kohdejoukonkohteiden keskinäistäsijaintia spatiaalisenoperaation avulla

muu

paikkatiedongeom

etrian

mukaan

250vektori-analyysipaikkatieto-analyysi, jossakäsitelläänvektorimuotoistapaikkatietoa

251rasteri-analyysipaikkatieto-analyysi, jossakäsitelläänrasterimuotoistapaikkatietoa

sen mukaan

käsitelläänkö aikatietoa

252 spatio-temporaalinenanalyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitelläänpaikkatietoa jasiihen sisältyvääaikatietoa

muu


7.1 Paikkatietoanalyysimenetelmiä Tämän luvun ulkopuolelle on rajattu ajan huomioivat paikkatietoanalyysimenetelmät eli nk. spatiotemporaaliset paikkatietoanalyysimenetelmät.

253paikkatietoanalyysimenetelmä sv rumslig analysmetod en geospatial analysis method; spatial analysis method

määritelmämenetelmä, jolla paikkatiedon käsittely tai tarkastelu paikkatietoanalyysissa tehdään

huomautusPaikkatietoanalyysimenetelmän valinnassa olennaista on, onko lähtötieto mallinnettu yksinkertaisina tai kompleksisina kohteina vai peitteenä. Paikkatietoanalyysissa voidaan tarvita myös tietomallimuunnoksia.

Paikkatietoanalyysimenetelmä voidaan toteuttaa spatiaalisten operaatioiden avulla.

Käsitekaavio: Paikkatietoanalyysimenetelmiä

254leikkaus (1) sv snitt n en > intersection (1); > clip

määritelmäpäällekkäisanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena ovat lähtöjoukkojen päällekkäin sijaitsevat kohteet tai niiden osat

huomautusTermillä leikkaus voidaan viitata paitsi tässä määriteltyyn paikkatietoanalyysimenetelmään, myösmenetelmässä käytettävään spatiaaliseen operaatioon (engl. intersection (2)) sekä paikkatietoanalyysimenetelmän tulokseen.

Englannin kielen termeillä clip ja intersection (1) voidaan tehdä ero sellaisten tapausten välille, joissa tuloksen kohteet perivät yhtäältä vain jommankumman lähtöjoukon tai toisaalta molempien lähtöjoukkojen ominaisuudet. Tapauksessa jossa tuloksen kohteet perivät vain toisen lähtöjoukon ominaisuudet, voidaan käyttää englanninkielistä termiä clip. Tapauksessa jossa tuloksen kohteet perivät molempien lähtöjoukkojen ominaisuudet, voidaan käyttää termiä intersection (1).


255yhdistäminen; ~ yhdiste (1) (menetelmän tulos); ~ unioni (menetelmän tulos) sv union en union (1)

määritelmäpäällekkäisanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena ovat kohteet, jotka kuuluvat jompaankumpaan tai molempiin lähtöjoukoista

huomautusYhdistämisessä käytetään spatiaalista operaatiota yhdiste (2) (engl. union (2)). Myös yhdistämisen tulosta kutsutaan yhdisteeksi.


99


256joukkoerotus ei: komplementti

sv differens en relative complement

määritelmäpäällekkäisanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena ovat kaikki ne leikattavat kohteet ja kohteiden osat, jotka jäävät leikkaavan kohdejoukon ulkopuolelle

huomautusJoukkoerotuksessa käytetään spatiaalista operaatiota erotus (engl. difference).

Joukkoerotuksesta käytetään toisinaan myös termiä komplementti. Termin komplementti käyttöäei kuitenkaan suositella, sillä joukko-opissa joukkoerotus (engl. relative complement) on eri käsite kuin komplementti (engl. absolute complement). Komplementti määritellään suhteessa perusjoukkoon, kun taas joukkoerotus määritellään kahden joukon välillä.

Englanniksi joukkoerotuksesta käytetään eri ohjelmistoissa eri termejä, esim. ArcGIS-ohjelmistossa käytetään termiä erase ja QGIS-ohjelmistossa termiä difference.


257vyöhykkeen laskenta; puskurointi sv beräkning av buffertzon; generering av buffertzon en buffering

määritelmäläheisyysanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena on alue, jonka reuna ulottuu määrätylle etäisyydelle tarkasteltavasta kohteesta tai kohdejoukosta

huomautusVyöhykkeen laskennassa käytetään spatiaalista operaatiota vyöhyke (2) (engl. buffer).

Vyöhykkeen laskennan tuloksena saatavaa aluetta kutsutaan vyöhykkeeksi.

Vyöhykkeitä voidaan muodostaa useita sisäkkäisiä tai päällekkäisiä; tästä käytetään termiä monivyöhykelaskenta (engl. multi-distance buffering).


258lähimmän naapurin haku sv närmaste-granne-analys en nearest neighbour search /GB/; nearest neighbor search /US/

määritelmäläheisyysanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena on kohdejoukon pisteistä se, joka on lähimpänä annettua pistettä

huomautusJos kohdejoukko on viivojen tai alueiden joukko, laskenta palautuu aina pisteiden väliseksi.

Lähimmän naapurin haussa käytetään spatiaalista operaatiota etäisyys (engl. distance).


259sulauttaminen; sulautus; ~ sulaute (menetelmän tulos) sv gränsupplösning en dissolve

määritelmäpaikkatietoanalyysimenetelmä, jossa yhden lähtöjoukon useita kohteita yhdistetään yhdeksi kohteeksi ja poistetaan rajat vierekkäisten kohteiden väliltä

huomautusYhdistäminen voi tapahtua joko kohteiden ominaisuuksista riippumatta tai yhden tai useamman ominaisuuden perusteella.


100


Käsitekaavio 28. Paikkatietoanalyysimenetelmiä.

101


257 vyöhykkeenlaskentaläheisyysanalyysissakäytettäväpaikkatietoanalyysimenetelmä,jonka tuloksena on alue, jonkareuna ulottuu määrätylleetäisyydelle tarkasteltavastakohteesta tai kohdejoukosta

255yhdistäminenpäällekkäis-analyysissakäytettäväpaikkatieto-analyysimenetelmä,jonka tuloksenaovat kohteet, jotkakuuluvatjompaankumpaantai molempiinlähtöjoukoista

254leikkaus (1)päällekkäis-analyysissakäytettäväpaikkatieto-analyysi-menetelmä,jonka tuloksenaovatlähtöjoukkojenpäällekkäinsijaitsevatkohteet tainiiden osat

256joukkoerotuspäällekkäisanalyysissakäytettäväpaikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksenaovat kaikki neleikattavat kohteet jakohteiden osat, jotkajäävät leikkaavankohdejoukonulkopuolelle

monivyöhyke-laskenta

muu

muu

258 lähimmännaapurin hakuläheisyysanalyysissakäytettäväpaikkatietoanalyysimenetelmä,jonka tuloksena onkohdejoukon pisteistä se, jokaon lähimpänä annettua pistettä

paikkatieto-analyysimenetelmämenetelmä, jolla paikkatiedon käsittelytai tarkastelu paikkatietoanalyysissatehdään

päällekkäis-analyysissakäytettävämenetelmä

läheisyys-analyysissakäytettävämenetelmä

spatiotilastolli-sessaanalyysissakäytettävämenetelmä

verkosto-analyysissakäytettävämenetelmä

muu paikkatietoanalyysimenetelmä

246 päällekkäis-analyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitelläänkahden kohdejoukonkohteiden keskinäistäsijaintia spatiaalisenoperaation avulla

muu

247 läheisyys-analyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitelläänkohteiden välistäetäisyyttä

248 spatio-tilastollinenanalyysipaikkatietoanalyysi,jossa selvitetäänpaikkatiedonspatiaalistakorreloituneisuuttaja käsitelläänpaikkatietoakorreloituneisuudenperusteella

249 verkosto-analyysipaikkatietoanalyysi,jossa käsitellääntopologista verkkoa

259 sulauttaminenpaikkatietoanalyysimenetelmä, jossayhden lähtöjoukon useita kohteitayhdistetään yhdeksi kohteeksi japoistetaan rajat vierekkäistenkohteiden väliltä

muu


8 TEEMAKARTTA 260kartta sv karta en map

määritelmäkäyttötarkoitustaan varten tulkittu ja yleistetty, mittakaavan mukainen, symbolien avulla laadittu ja ihmiselle tarkoitettu visuaalinen esitys paikkatiedosta

huomautusKartan lähtökohtana oleva paikkatieto on jo itsessään tulkittua ja yleistettyä, mutta sen lisäksi tulkintaa ja yleistystä voidaan tehdä karttaa laadittaessa.

Käsitekaavio: Teemakartan tyyppejä

261teemakartta; > tilastoteemakartta sv tematisk karta; > statistisk karta (tilastoteemakartta) en thematic map; > statistical thematic map (tilastoteemakartta)

määritelmäkartta, joka esittää valitun ilmiön tai aiheen maantieteellistä esiintymistä, voimakkuutta tai vaihtelua

huomautusTeemakartta voi esittää samanaikaisesti useaa ilmiötä.

Teemakarttaa voidaan kutsua myös tilastoteemakartaksi, kun siinä esitettävä tieto perustuu tilastolliseen laskentaan tai tutkimukseen.


262pistesymbolikartta sv < prickkarta (1) /SE/; < symbolkarta (1) /SE/; karta med punktsymboler /FI/en point symbol map

määritelmäteemakartta, jossa kohteet tai niiden ominaisuuksien arvot esitetään pistemäisten symbolien avulla

huomautusOminaisuuksien arvojen esittämisessä muuttujina ovat yleensä pisteen koko, muoto ja väri.

Pistesymbolikarttoja ovat pistekartta, suhteellisen pistesymbolin kartta, pistetiheyskartta ja diagrammikartta.

Käsitettä pistesymbolikartta lähinnä vastaava Ruotsin käsite on laajempi, joten ruotsinruotsin termillä prickkarta viitataan pistesymbolikartta-yläkäsitteen lisäksi alakäsitteisiin pistekartta ja pistetiheyskartta.


263pistekartta sv < prickkarta (2) /SE/; < symbolkarta (2) /SE/; punktkarta /FI/ en point map (1); dot map (1)

määritelmäpistesymbolikartta, jossa pistemäisellä symbolilla esitetään kohteen sijainti ja laatueroasteikolla ilmoitettu ominaisuus

huomautusJos kohde on aluemainen, pistesymboli sijoitetaan alueen keski- tai muuhun referenssipisteeseen.

Käsitettä pistekartta lähinnä vastaava Ruotsin käsite on laajempi, joten ruotsinruotsin termillä prickkarta viitataan pistekartan lisäksi käsitteeseen pistetiheyskartta sekä niiden yhteiseen yläkäsitteeseen pistesymbolikartta.


102


264suhteellisen pistesymbolin kartta mieluummin kuin: suhteellinen pistesymbolikartta

sv proportionerlig symbolkarta; > klassindelad symbolkarta (luokiteltua tietoa kuvaava kartta) en proportional point symbol map; > graduated point symbol map (luokiteltua tietoa kuvaava kartta)

not: point map (2); dot map (2)

määritelmäpistesymbolikartta, jossa kohteen määrällisen ominaisuuden arvoa esitetään pistesymbolin koon avulla

huomautusKoon sijasta voidaan käyttää muutakin arvojen järjestystä ilmaisevaa visuaalista muuttujaa, esimerkiksi värin tummuusastetta.

Termimuotoa suhteellinen pistesymbolikartta käytetään yleisesti, mutta se on harhaanjohtava (suhteellinen ei ole kartta vaan pistesymboli). Tässä mielessä oikeampi termimuoto on suhteellisen pistesymbolin kartta.

Englannin termi graduated point symbol map viittaa luokiteltua tietoa pistesymbolin koon avulla kuvaavaan karttaan.


265pistetiheyskartta sv < prickkarta (3) /SE/; punkttäthetskarta /FI/en dot density map

määritelmäpistesymbolikartta, jossa määrällisen ominaisuuden vaihtelua aluejaon alueiden välillä esitetään keskenään samankokoisten pisteiden tiheyden avulla

huomautusKäsitettä pistetiheyskartta lähinnä vastaava Ruotsin käsite on laajempi, joten ruotsinruotsin termillä prickkarta viitataan pistetiheyskartan lisäksi käsitteeseen pistekartta sekä niiden yhteiseen yläkäsitteeseen pistesymbolikartta.


266diagrammikartta; karttadiagrammi sv diagramkarta; kartdiagram en diagram map; map diagram

määritelmäpistesymbolikartta, jossa kohteiden ominaisuuksien arvot esitetään diagrammin avulla

huomautusYleisin diagrammikartassa käytettävä tilastokuvio eli diagrammi on piirakka- (eli ympyrän sektori-) diagrammi.


267viivasymbolikartta; viivakartta sv linjesymbolkarta en line symbol map

määritelmäteemakartta, jossa kohteiden ominaisuuksien arvot esitetään viivasymbolien avulla

huomautusOminaisuuksien arvojen esittämisessä muuttujina ovat yleensä viivan leveys, muoto (esimerkiksiyhtenäinen viiva, katkoviiva tai pistekatkoviiva) ja väri.

Viivasymbolikarttojen kohdalla ei ole vakiintunutta erottelua laatuluokitellun ja määräluokitellun tiedon esittämisessä.


103


268virtauskartta sv flödeskarta en flow map

määritelmäviivasymbolikartta, jossa esitetään kohteiden välisen vuorovaikutuksen suuntaa ja/tai määrää


269isaritmikartta sv isaritmkarta en isarithmic map

määritelmäviivasymbolikartta, jossa spatiaalisesti jatkuvan määrällisen muuttujan vaihtelua alueella esitetään samanarvonkäyrien avulla

huomautusSamanarvonkäyrässä eli isokäyrässä saman määrätyn arvon saavat pisteet yhdistetään toisiinsa käyrällä. Esimerkkejä samanarvonkäyristä ovat korkeuskäyrät.

Isaritmikartan lähtötietona olevat muuttujan arvot voivat olla pisteittäisiä havaintoja tai ne voivat edustaa aluejaon alueita. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on isopleettikartta eli nk. valeisaritmikartta.

Kun visualisoidaan samanarvonkäyrien väliin muodostuvat alueet, kyseessä on vyöhykekartta, joka on aluesymbolikartta.


270aluesymbolikartta sv karta med ytsymboler en area symbol map

määritelmäteemakartta, jossa aluemaisten kohteiden ominaisuuksien arvot esitetään aluesymboliikan avulla

huomautusAluesymboliikan tyypillisimmät keinot ovat väritys ja kuviointi.

Aluesymbolikartat perustuvat usein hallinnolliseen aluejakoon (ks. aluejako). Ne voivat perustua myös esimerkiksi koordinaateista johdettuun aluejakoon, kuten tilastoruutujakoon.


271koropleettikartta sv koropletkarta en choropleth map

määritelmäsuhteutettua määrällistä tietoa esittävä aluesymbolikartta, joka perustuu ennalta määriteltyyn aluejakoon

huomautusMäärällinen tieto voidaan suhteuttaa alueen pinta-alaan tai muuhun tarkoituksenmukaiseen ominaisuuteen. Esimerkkejä: väestöä per neliökilometri ja lasten osuus väestöstä.

Koropleettikartta perustuu usein hallinnolliseen aluejakoon.

Koropleettikartassa esitettävä tieto on usein luokiteltu. Koropleettikartassa visuaalisena muuttujana käytetään yleensä värin tummuusastetta.


104


272dasymetrinen kartta sv dasymetrisk karta en dasymetric map

määritelmäsuhteutettua määrällistä tietoa esittävä aluesymbolikartta, jossa alueiden rajat eivät noudata alkuperäistä aluejakoa

huomautusDasymetristä karttaa laadittaessa alkuperäiset (eli ei-suhteutetut) alueittaiset määrälliset tiedot kohdennetaan uudelleen alueen sisällä käyttäen apuna lisätietoa (esimerkiksi maanpeite- ja maankäyttötietoja).

Esimerkki dasymetrisestä kartasta on väestöntiheyskartta, jossa kunnittain kerätty väestötieto on kohdennettu uudestaan ottaen huomioon vesialueet ja taajamat.


273ruutukartta sv rutkarta en grid map

määritelmäaluesymbolikartta, jonka alueet ovat tasakokoisia ruutuja valitussa koordinaattijärjestelmässä

huomautusRuutukartan ruudut eivät ole hallinnollisen tai temaattisen jaon mukaisia.


274kartogrammi sv kartogram en cartogram

määritelmäteemakartta, jossa sijainnin ja/tai muodon kuvautumista karttaan vääristetään ominaisuuden arvojen perusteella

huomautusKartogrammeja on kahta päätyyppiä: etäisyys- ja aluekartogrammi.

Etäisyyskartogrammissa tarkasteltava ominaisuus voi olla esimerkiksi matka-aika.

Aluekartogrammissa tarkasteltava ominaisuus voi olla esimerkiksi väkiluku tai hiilidioksidipäästöjen määrä.


275tiheyspintakartta sv täthetskarta; densitetskarta en density map

määritelmäteemakartta, joka esittää ilmiön intensiteettiä perustuen tiheyspinnan estimoinnin menetelmään

huomautusTiheyspinnan estimoinnin lähtötietona on piste- tai viivajoukko.

Yleisesti tunnettu menetelmä tiheyspinnan estimointiin on ydinestimointi (engl. kernel density estimation).

Paljon käytetty termi heat map voi viitata tiheyspintakarttaan, mutta sitä käytetään myös muissa merkityksissä.


105


276aluejakokartta mieluummin kuin: alueluokituskartta

sv områdesindelningskarta en areal division map

määritelmäkartta, joka esittää aluejaon rajat

huomautusAluejakokartta toimii yleensä teemakartan pohjakarttana.


277aluejako sv områdesindelning en areal division; regional division; < spatial division

määritelmämaantieteellisen alueen osiin jakamisen tulos

huomautusAluejaon alueet peittävät koko maantieteellisen alueen, mutta eivät mene päällekkäin. Näin ollenmikä tahansa paikka kuuluu yhteen ja vain yhteen aluejaon alueeseen.

Alue voidaan jakaa osiin esimerkiksi hallinnollisilla perusteilla (hallinnollinen aluejako, esimerkiksi kuntajako ja maakuntajako), maantieteellisillä perusteilla (maantieteellinen aluejako, esimerkiksi kasvillisuusvyöhykkeet) tai laskennallisilla perusteilla (laskennallinen aluejako, esimerkiksi tilastoruudut ja Voronoi-alueet sekä karttalehtijako).

Tilastoaluejaon alueet ovat tilastointiyksiköitä (engl. statistical unit). Tilastointiyksiköllä tarkoitetaan kohdetta, johon tilastotieto liitetään tai jota tilastotieto kuvaa.

Englannin termi spatial division on laajempi kuin suomen aluejako; edellistä voidaan käyttää myös puhuttaessa kolmiulotteisesta avaruudesta.

Termin regional division käyttämistä aluejaon englanninkielisenä vastineena ei suositella Suomen kontekstissa, sillä Suomessa termiä regional division käytetään maakuntajaon vastineena. Muualla maailmassa termiä regional division käytetään aluejaon vastineena.


278karttalehtijako sv kartbladsindelning en map sheet division; map index

määritelmäkarttojen julkaisua varten luotu järjestelmä, joka käsittää karttalehtien numeroinnin, karttojen mittakaavat ja karttalehtien koot

huomautusKarttalehtijako perustuu yleensä johonkin karttaprojektioon ja sen suorakulmaiseen koordinaatistoon. Esimerkki karttalehtijaosta on ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmän TM-projektion kanssa käytettävä lehtijako (ETRS: European Terrestrial Reference System, TM: Transverse Mercator).

106


Käsitekaavio 29. Teemakartan tyyppejä.

107


261 teemakarttakartta, joka esittää valitun ilmiön tai aiheen maantieteellistäesiintymistä, voimakkuutta tai vaihtelua

270aluesymboli-karttateemakartta, jossaaluemaisten kohteidenominaisuuksien arvotesitetään aluesymboliikanavulla

262pistesymboli-karttateemakartta, jossakohteet tai niidenominaisuuksien arvotesitetään pistemäistensymbolien avulla

267viivasymboli-karttateemakartta, jossakohteidenominaisuuksienarvot esitetäänviivasymbolienavulla

268virtauskarttaviivasymbolikartta,jossa esitetäänkohteiden välisenvuorovaikutuksensuuntaa ja/taimäärää

265pistetiheyskarttapistesymbolikartta,jossa määrällisenominaisuuden vaihteluaaluejaon alueiden välilläesitetään keskenäänsamankokoistenpisteiden tiheydenavulla

muu

264suhteellisenpistesymbolinkarttapistesymbolikartta,jossa kohteenmäärällisenominaisuudenarvoa esitetäänpistesymbolin koonavulla

273 ruutukarttaaluesymbolikartta, jonkaalueet ovat tasakokoisiaruutuja valitussakoordinaattijärjestelmässä

muu

274 kartogrammiteemakartta, jossasijainnin ja/tai muodonkuvautumista karttaanvääristetäänominaisuuden arvojenperusteella

266diagrammi-karttapistesymboli-kartta, jossakohteidenominaisuuksienarvot esitetäändiagramminavulla

271koropleetti-karttasuhteutettuamäärällistä tietoaesittäväaluesymboli-kartta, jokaperustuu ennaltamäärättyynaluejakoon

269isaritmi-karttaviivasymboli-kartta, jossaspatiaalisestijatkuvanmäärällisenmuuttujan vaihteluaalueella esitetäänsamanarvon-käyrien avulla

muu

263pistekarttapistesymboli-kartta, jossapistemäiselläsymbolillaesitetään koh-teen sijainti jalaatuero-asteikollailmoitettuominaisuus

luokiteltualue-symboli-kartta

luokit-tele-matonalue-sym-boli-kartta

muu

260 karttakäyttötarkoitustaan varten tulkittu ja yleistetty, mittakaavanmukainen, symbolien avulla laadittu ja ihmiselle tarkoitettuvisuaalinen esitys paikkatiedosta

muu

277aluejakomaantieteellisenalueen osiinjakamisen tulos

esittämiskeinon

geometrian mukaan 276

aluejakokarttakartta, joka esittääaluejaon rajat

muu

muu

272dasymetrinenkarttasuhteutettuamäärällistä tietoaesittäväaluesymbolikartta,jossa alueidenrajat eivätnoudataalkuperäistäaluejakoa

vyöhykekartta

muu

muu 275 tiheys-pintakarttateemakartta, jokaesittää ilmiönintensiteettiäperustuentiheyspinnanestimoinninmenetelmään

sen mukaanmitä esittää

muu

minkä

perusteella

vääristetään

senm

ukaanonko

luokiteltu

aluejakoon

perustumisen

mukaan


8.1 Ominaisuuden arvojen luokittelu 279<tilastotiede>luokitus sv klassificering; klassifikation en classification

määritelmäluokista muodostuva kokonaisuus

Käsitekaavio: Luokitustyyppejä

280luokka sv klass en class

määritelmävalitulla perusteella yhteen kuuluva ryhmä ominaisuuden arvoja


281luokkaväli sv klassintervall nen class interval

määritelmäominaisuuden arvojen väli luokan ala-arvosta yläarvoon


282luokkaraja sv klassgräns en class break; class limit

määritelmäluokkavälin ala- tai yläarvo


283tasavälinen luokitus; ~ tasavälit pl sv klassificering med lika intervall; ~ lika intervall n pl en equal interval classification; ~ equal intervals pl

määritelmäluokitus, jossa luokkavälit ovat samansuuruisia


284sarjallisiin luokkaväleihin perustuva luokitus; ~ sarjalliset luokkavälit plsv klassificering med klassintervall baserade på serier;

~ klassintervall n pl baserade på serier (sarjalliset luokkavälit) en classification based on serial class intervals; ~ serial class intervals pl (sarjalliset luokkavälit)

määritelmäluokitus, jossa luokkarajojen arvot perustuvat tunnettuun matemaattiseen sarjakehitelmään

huomautusTyypillisiä sovellettavia sarjakehitelmiä ovat aritmeettiset sarjat (engl. arithmetic series) ja geometriset sarjat (engl. geometric series).


108


285valittuihin luokkaväleihin perustuva luokitus; ~ valitut luokkavälit plsv klassificering med valda klassintervall; ~ valda klassintervall n pl (valitut luokkavälit) en manual interval classification; ~ manual intervals pl (valitut luokkavälit)

määritelmäluokitus, jossa luokkarajat asetetaan valintaan perustuen


286keskihajontaan perustuva luokitus sv klassificering baserad på standardavvikelse en classification based on standard deviation; standard deviation classification

määritelmäluokitus, jossa luokkarajat ovat ominaisuuden arvojen keskiarvo sekä keskiarvosta keskihajonnan tai sen monikerran etäisyydelle asettuvat arvot


287kvantiileihin perustuva luokitus; ~ kvantiilivälit plsv klassificering med kvantiler; ~ kvantilintervall n pl (kvantiilivälit) en classification based on quantiles; quantile-based classification; ~ quantile intervals pl (kvantiilivälit)

määritelmäluokitus, jossa luokkarajat määräytyvät siten, että jokaisessa luokassa on sama määrä kohteita

huomautusEsimerkki kvantiileista ovat kvartiilit (nelikvantiilit), joiden tapauksessa aineisto jaetaan neljään yhtä suureen osaan alakvartiilin, mediaanin ja yläkvartiilin perusteella.


288luonnollinen luokitus; luonnollisiin luokkaväleihin perustuva luokitus; ~ luonnolliset luokkavälit pl sv klassificering med naturliga brytpunkter en classification based on natural breaks; natural breaks classification;

~ natural breaks pl (luonnolliset luokkarajat); ~ natural intervals pl (luonnolliset luokkavälit)

määritelmäluokitus, jossa luokkarajat määräytyvät arvojen luontaisen ryhmittymisen perusteella

huomautusLaajasti tunnettu menetelmä luonnollisten luokkavälien määräämiseen on Jenksin luonnollinen luokittelu, jossa luokat määräytyvät siten, että ominaisuuden arvojen vaihtelu (keskihajonta) on luokkien sisällä pienempää kuin luokkien välillä.

Englannin kielessä käytetään yleensä käsitettä natural breaks (luonnolliset luokkarajat); käsite natural intervals (luonnolliset luokkavälit) ei ole yhtä yleinen. Tästä syystä myös termimuoto classification based on natural breaks on suositettavampi kuin classification based on natural intervals.


289tilastollinen tunnusluku sv beskrivande statistik en descriptive statistics pl

määritelmätilastollisin menetelmin aineistosta laskettu luku, joka kuvaa ominaisuuden arvojen jakaumaa

huomautusKeskeisiä tilastollisia tunnuslukuja ovat keski- ja hajontaluvut, kuten keskiarvo ja keskihajonta.


109


Käsitekaavio 30. Luokitustyyppejä.

110


luonnollinenluokitusluokitus, jossaluokkarajatmääräytyvätarvojenjakaumassaesiintyvienaukkojenperusteella

kvantiileihinperustuvaluokitusluokitus, jossaluokkarajatmääräytyvät siten,että jokaisessaluokassa on samamäärä kohteita

tasavälinenluokitusluokitus, jossaluokkavälit ovatsamansuuruisia

luokkarajaluokkavälinala- tai yläarvo

sarjallisiinluokka-väleihinperustuvaluokitusluokitus, jossaluokkarajojenarvot perustuvattunnettuunmatemaattiseensarjakehitelmään

valittuihinluokka-väleihinperustuvaluokitusluokitus, jossaluokkarajatasetetaanvalintaanperustuen

keskihajontaanperustuva luokitusluokitus, jossaluokkarajat ovatominaisuuden arvojenkeskiarvo sekäkeskiarvostakeskihajonnan tai senmonikerran etäisyydelleasettuvat arvot

luokitus, jonkaperusteena ovat arvot

luokitus, jonka perusteenaovat arvojen jakaumantilastolliset tunnusluvut

muu

tilastollinen tunnuslukutilastollisin menetelmin aineistostalaskettu luku, joka kuvaaominaisuuden arvojen jakaumaa

luokitusluokista muodostuvakokonaisuus

luokkavalitulla perusteellayhteen kuuluva ryhmäominaisuuksien arvoja

muu

luokkaväliominaisuuksienarvojen väliluokanala-arvostayläarvoon


9 UML-MUOTOISIA KÄSITEKAAVIOITA Geoinformatiikan sanaston kaikki käsitekaaviot on laadittu sanastotyön standardin ISO 704 mukaisesti,mutta tässä luvussa on kaavioista neljä esitetty lisäksi UML (Unified Modeling Language) -muodossa noudattaen standardia ISO 24156-1 (Graphic notations for concept modelling in terminology work and its relationship with UML). ISO 24156-1-standardin mukaisesti kolmioon päättyvä viiva ilmaisee hierarkkista suhdetta, vinoneliöön päättyvä viiva koostumussuhdetta ja viiva ilman päätesymbolia assosiatiivista suhdetta.

Tämän luvun käsitekaaviot on tallennettu myös internetiin muokkaamisen mahdollistavassa graphml-muodossa.

Sanaston käyttäjiltä otetaan mielellään vastaan palautetta käsitekaavioista.

Käsitekaavio 31. Paikkatieto ja kohde (UML).

Tästä UML-muotoisesta käsitekaaviosta on saatavilla muokattavissa oleva graphml-muotoinen versio osoitteesta http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatieto_ja_kohde.graphml.

111

1 sijaintipaikka, jossa jokin yksikäsitteisen järjestelmän avulla ilmaistuna sijaitsee

27 paikkatietotieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan

28 kohdekuvaus reaalimaailman abstraktista tai konkreettisesta asiasta tai ilmiöstä, joka on yksilöitävissä

29 yksinkertainen kohdekohde, jolla on lineaarinen geometria

30 kompleksinen kohdekohde, joka geometrialtaan on muutakin kuin lineaarista geometriaa

31 peitealueen kattava, jatkuva kuvaus reaalimaailman abstraktista tai konkreettisesta asiasta tai ilmiöstä

32 geometriatietokohteen muotoa kuvaava tieto

33 topologiatietotieto, joka kuvaa kohteiden tai niiden osien välistä sijaintia sellaisilla suhteilla, jotka säilyvät muuttumattomina jatkuvissa muunnoksissa

KOOSTUMUS-SUHDE

ASSOSIATIIVINENSUHDE

HIERARKIA-SUHDE

MONIULOTTEINENJÄRJESTELMÄ

TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatieto_ja_kohde.graphml


Käsitekaavio 32. Paikkatietoinfrastruktuuri (UML).

Tästä UML-muotoisesta käsitekaaviosta on saatavilla muokattavissa oleva graphml-muotoinen versio osoitteesta http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatietoinfrastruktuuri.graphml.

112

paikkatietoaineistojen hyödyntämistä tukevat palvelut

aineistoja ja palveluita kuvailevat metatiedot

27 paikkatietotieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan

37 paikkatietoinfrastruktuurirakenne, joka muodostuu paikkatietoaineistoista, niiden hyödyntämistä tukevista palveluista, aineistoja ja palveluita kuvailevista metatiedoista sekä tietojen luovuttamista, saatavuutta ja käyttöä koskevista sopimuksista sekä koordinointi- ja seurantamekanismeista

38 paikkatietoportaaliverkkosivusto, joka tarjoaa pääsyn joukkoon paikkatietoaineistoja tai paikkatietopalveluita

sopimukset

koordinointi- ja seurantamekanismit

40 paikkatietoaineistopaikkatiedoista koostuva tietoaineisto

46 palveluorganisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi

muu palvelu47 paikkatietopalvelupalvelu, joka on tarkoitettu paikkatietojen esittämiseen, luovutukseen, käsittelyyn tai muuntamiseen

172 metatietotietoresurssia kuvaileva tieto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/paikkatietoinfrastruktuuri.graphml


Käsitekaavio 33. Rajapintapalvelut (UML).

Tästä UML-muotoisesta käsitekaaviosta on saatavilla muokattavissa oleva graphml-muotoinen versio osoitteesta http://paikkatiedot.fi/def/1001003/rajapintapalvelut.graphml.

113

muu

muu

muu

46 palveluorganisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi

47 paikkatietopalvelupalvelu, joka on tarkoitettu paikkatietojen esittämiseen, luovutukseen, käsittelyyn tai muuntamiseen

50 rajapintamääritelty menetelmä tai käytäntö, jonka mukaisesti on mahdollista toteuttaa tiedon välittäminen

51 palvelurajapintasovellusten välinen rajapinta

käsiteltävien tietojen alan mukaan

sen mukaan onko tarkoitettu koneelle vai ihmiselle

56 rajapintapalvelupalvelurajapinnan mukainen palvelu, joka tarjotaan sovelluksen avulla tietokoneverkon kautta toisen sovelluksen saataville

57 verkkopalvelu (1)verkkosivun kautta ihmiskäyttäjälle tarjottava palvelu

58 metatietopalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle tietoresursseja kuvailevan metatiedon tallentamisen sekä tietoresurssien etsimisen metatiedon perusteella

59 hakupalvelumetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalveluiden etsimisen metatiedon perusteella

60 luettelopalvelumetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle skeemojen sekä niiden rakenneosien, arvojoukkojen ja koodiluetteloiden hakemisen

61 ontologiapalvelumetatietopalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle ontologisoitujen sanastojen hyödyntämisen

62 sisältöpalvelurajapintapalvelu, joka tarjoaa tietoa toisen sovelluksen käyttöön

65 kyselypalvelukohdepalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle tiedon saannin sen tallennuspaikasta kyselyn avulla

66 tiedostopalvelukohdepalvelu, joka mahdollistaa ennalta määritellyn tiedoston kopioimisen käyttäjän tietovälineelle

67 käsittelypalvelurajapintapalvelu, joka tarjoaa tiedon hyödyntämistä tukevaa palvelua

68 käynnistyspalvelukäsittelypalvelu, joka tarjoaa sovellukselle uudelleen hyödynnettäviä, rajapintapalveluiden avulla toteutettuja palveluketjuja

69 muunnospalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa paikkatiedon muuntamisen muodosta toiseen

70 analyysipalvelurajapintapalvelu, joka tarjoaa analyysitoimintoja paikkatiedon käsittelyyn

71 visualisointipalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatiedon graafisen havainnollistamisen käyttäjän määrittelemän esitystyylin avulla

72 tallennuspalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovelluksille kohteiden tai niitä koskevien muutosten tallentamisen tietovarastoon

73 paikannuspalvelurajapintapalvelu, joka tarjoaa sovellukselle päätelaitteen sijaintitiedon

63 karttakuvapalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle karttakuvien kopioinnin paikkatiedon katselua varten

64 kohdepalvelurajapintapalvelu, joka mahdollistaa sovellukselle paikkatiedon kopioimisen käsittelyä varten

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/rajapintapalvelut.graphml


Käsitekaavio 34. Malli ja skeema (UML).

Tästä UML-muotoisesta käsitekaaviosta on saatavilla muokattavissa oleva graphml-muotoinen versioosoitteesta http://paikkatiedot.fi/def/1001003/malli_ja_skeema.graphml.

114

100 tietomallitiedon ja tietojen välisten suhteiden kuvaus

101 käsitemallitietomalli, joka kuvaa tarkastelun kohteena olevat kohdemaailman käsitteet ja niiden väliset suhteet

looginen malli

fyysinen malli

102 kohdemaailmatarkastelun kohteena oleva reaalimaailma tai sen osa

103 kohdeluettelokäsitemallin luettelomainen esitys

104 skeematietomallin määrämuotoinen esitys

tietomallin mukaan

muu

105 käsitekaaviokäsitemallin määrämuotoinen esitys

sen mukaan mitä tietoa kuvaa

muu

106 sovellusskeemaskeema, joka kuvaa yhden tai useamman sovellusalan tarvitsemaa tietoa

muu

paikkatiedon esittämiseen tarkoitettu sovellusskeema

GML-skeema

sovellusalakohtainen UML-malli

107 mallinnuskielimäärämuotoinen kieli käsitekaavioiden tuottamista varten

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste

http://paikkatiedot.fi/def/1001003/malli_ja_skeema.graphml

Englanninkielinen hakemisto / English index

Englanninkielinen hakemisto / English indexNumbers in the index refer to the term record numbers.

absolute accuracy ...............................................220abstract data type ................................................129abstract type ........................................................129accuracy ..............................................................207accuracy of a time measurement .........................226aggregation .........................................................203analysing service ...................................................70analysis of raster data .........................................251analysis of vector data .........................................250API ........................................................................51application programming interface .........................51application schema ..............................................106arc .......................................................................140area symbol map .................................................270areal division .......................................................277areal division map ................................................276association role; see feature relationship..............110attribute ................................................................114attribute value ......................................................117availability ..............................................................96buffer; see spatial operation.................................171buffering ..............................................................257capacity .................................................................99cartogram ............................................................274catalogue service (1) .............................................59catalogue service (2) .............................................60choropleth map ....................................................271class ....................................................................280class break ..........................................................282class interval ........................................................281class limit .............................................................282classification ........................................................279classification based on natural breaks .................288classification based on quantiles .........................287classification based on serial class intervals ........284classification based on standard deviation ..........286classification correctness .....................................223clip .......................................................................254code list ...............................................................133commission .........................................................214communication service;

see geographic information service...................47completeness ......................................................208complex feature .....................................................30composite ............................................................152composite curve ..................................................153composite solid ....................................................155composite surface ...............................................154compound coordinate reference system ................21conceptual consistency .......................................216conceptual model ................................................101conceptual schema ..............................................105conceptual schema language ..............................107conditional; see obligation....................................176confidence ...........................................................231conformance ........................................................196conformance quality level ....................................195conformance result ..............................................199conformity ............................................................183constraint .............................................................108

contains; see spatial operation.............................171content service ......................................................62conversion .............................................................85conversion rule ......................................................94convexhull; see spatial operation..........................171coordinate ................................................................8coordinate conversion ...........................................88coordinate operation ..............................................86coordinate reference system .................................12coordinate system .................................................13coordinate system in a two-dimensional

Euclidean plane ................................................15coordinate transformation ......................................87correctness ..........................................................205coverage ...............................................................31coverage result ....................................................202crosses; see spatial operation..............................171curve ...................................................................139curve segment .....................................................143customer .............................................................242dasymetric map ...................................................272data evaluation method .......................................189data model ...........................................................100data model transformation .....................................90data product ..........................................................43data product description ........................................45data product specification ......................................44data quality basic measure ..................................194data quality element ............................................192data quality evaluation .........................................187data quality measure ...........................................193data quality result ................................................198data quality scope ................................................188data type ..............................................................125dataset ..................................................................39dataset series ........................................................42datum ....................................................................16density map .........................................................275derivation .............................................................204descriptive result .................................................201descriptive statistics ............................................289diagram map .......................................................266difference; see spatial operation...........................171difference; see relative complement.....................256dimension pair .......................................................84direct access download .........................................65direct evaluation method .....................................190direct position ..........................................................2discovery service ...................................................59disjoint; see spatial operation...............................171dissolve ...............................................................259distance; see spatial operation.............................171domain consistency .............................................217dot density map ...................................................265dot map (1) ..........................................................263dot map (2) ..........................................................264download service ...................................................64download service for pre-defined data sets ...........66dynamic segmentation .............................................7edge ....................................................................159

Numbers in the index refer to the term record numbers.115


engineering coordinate reference system ..............25engineering datum .................................................20entity ....................................................................120enumeration ........................................................132equal interval classification ..................................283equal intervals .....................................................283equals; see spatial operation................................171erase; see relative complement............................256error .....................................................................206external accuracy ................................................220external object identifier .......................................113face .....................................................................161feature ...................................................................28feature association ...............................................110feature catalogue .................................................103feature class ........................................................122feature relationship ..............................................110feature substitution ..............................................123feature type .........................................................126flow map ..............................................................268format consistency ..............................................218full graph ..............................................................167full planar graph ...................................................168full surface graph .................................................169full topology 3D ....................................................170geocoding ................................................................4geodetic coordinate reference system ...................22geodetic datum ......................................................17geographic coordinate ...........................................11geographic data .....................................................27geographic data analysis .....................................245geographic dataset ................................................40geographic feature ................................................28geographic information ..........................................27geographic information analysis ..........................245geographic information service ..............................47geographic information system ..............................35geoinformatics .......................................................34geoinformation .......................................................27geometric aggregate ............................................137geometric boundary .............................................149geometric complex ..............................................151geometric dimension ...........................................148geometric object ..................................................135geometric primitive ..............................................136geometry ...............................................................32geoportal ...............................................................38georeferencing ........................................................5geospatial analysis ..............................................245geospatial analysis method .................................253geospatial data ......................................................27geospatial information ...........................................27geospatial statistical analysis ...............................248GI Service .............................................................47GIS ........................................................................35graduated point symbol map ...............................264graph ...................................................................164grid map ..............................................................273gridded data position accuracy ............................222heat map; see density map..................................275homogeneity ........................................................233human interaction service ......................................54identifier ...............................................................112incorrectness .......................................................206

indirect evaluation method ...................................191indirect position .......................................................3information management service;

see geographic information service...................47infrastructure for spatial information ......................37inheritance ...........................................................124INSPIRE; see infrastructure for spatial information.37instance ...............................................................130instantiate; see instance.......................................130interface ................................................................50internal accuracy .................................................221interoperability .......................................................36intersect; see spatial operation.............................171intersection (1) .....................................................254intersection (2); see spatial operation...................171invocable spatial data service;

see web service (1)...........................................57invoke service ........................................................68isarithmic map .....................................................269kernel density estimation; see density map..........275latitude .....................................................................9layer ......................................................................80level of conformance quality ................................195life-cycle information ............................................111line string .............................................................142line symbol map ...................................................267lineage .................................................................181linear referencing .....................................................6link .......................................................................160local coordinate reference system .........................24local datum ............................................................19location ....................................................................1logical consistency ..............................................209longitude ................................................................10mandatory; see obligation.....................................176manual interval classification ...............................285manual intervals ..................................................285map .....................................................................260map diagram .......................................................266map image .............................................................79map index ............................................................278map projection .......................................................89map sheet division ...............................................278map tile ..................................................................81map user interface .................................................55metadata .............................................................172metadata element ................................................174metadata processing service; see geographic

information service............................................47metadata service ...................................................58metaquality ..........................................................186metaquality element ............................................230model management service; see geographic

information service............................................47multi-distance buffering; see buffering..................257multiplicity ............................................................175namespace ..........................................................109natural breaks ......................................................288natural breaks classification ................................288natural intervals ...................................................288nearest neighbor search ......................................258nearest neighbour search ....................................258network analysis ..................................................249network service .....................................................56



node ....................................................................158non-quantitative attribute correctness ..................224object ...................................................................120object class ..........................................................121obligation .............................................................176omission ..............................................................215online service ........................................................57ontology service ....................................................61operation ...............................................................52optional; see obligation.........................................176overlaps; see spatial operation.............................171overlay analysis ...................................................246performance ..........................................................97planar graph ........................................................165plane coordinate system ........................................15point ....................................................................138point map (1) .......................................................263point map (2) .......................................................264point symbol map ................................................262polygon ................................................................146polyline ................................................................142portrayal ................................................................48portrayal rule .........................................................49position ....................................................................1positional accuracy ..............................................210positioning service .................................................73predefined dataset download service ....................66process ................................................................240processing service (2);

see geographic information service...................47processing service (1) ...........................................67product ................................................................244profile ...................................................................178projected coordinate reference system ..................26property ...............................................................114property value ......................................................117proportional point symbol map .............................264proximity analysis ................................................247pull mechanism .....................................................77pull technology ......................................................77push mechanism ...................................................78push technology ....................................................78quality ..................................................................184quality assessment procedure .............................237quality assessment result ....................................238quality assurance ................................................235quality assurance level ........................................239quality control ......................................................236quality management ............................................234quantile intervals ..................................................287quantile-based classification ................................287quantitative attribute correctness .........................225quantitative result ................................................200query .....................................................................76raster analysis .....................................................251rectangular coordinate system ..............................14regional division ...................................................277relate; see spatial operation..................................171relative accuracy .................................................221relative complement ............................................256representativity ....................................................232request ..................................................................74requirement .........................................................185resource ..............................................................173

response ...............................................................75response time ........................................................98ring ......................................................................141schema ................................................................104schema transformation ..........................................91semantic type; see feature class..........................122serial class intervals ............................................284service ...................................................................46service chain; see invoke service...........................68service interface ....................................................51service level ...........................................................95service level agreement; see service level.............95service request ......................................................74shell .....................................................................150simple feature ........................................................29SLA; see service level............................................95solid .....................................................................147source model .........................................................92spatial analysis ....................................................245spatial analysis method .......................................253spatial attribute ....................................................115spatial attribute value ...........................................118spatial data ............................................................27spatial data infrastructure ......................................37spatial data service ................................................47spatial dataset .......................................................40spatial data set ......................................................40spatial data theme .................................................41spatial division .....................................................277spatial extent .......................................................180spatial information .................................................27spatial object (1) ....................................................28spatial object (2) ..................................................134spatial object type ................................................126spatial operation ..................................................171spatial operator ....................................................171spatial processing service; see geographic

information service............................................47spatial resolution ..................................................182spatial statistical analysis ....................................248spatiotemporal analysis .......................................252standalone quality report .....................................197standard deviation classification ..........................286statistical thematic map .......................................261statistical unit; see areal division..........................277style .......................................................................49sub-process .........................................................241sub-type ..............................................................127super-type ...........................................................128supplier ................................................................243surface ................................................................144surface graph ......................................................166surface patch .......................................................145symdifference; see spatial operation....................171target model ..........................................................93task service;

see geographic information service...................47temporal consistency ...........................................227temporal processing service; see geographic

information service............................................47temporal quality ...................................................212temporal validity ...................................................228thematic accuracy ................................................211thematic attribute .................................................116



thematic attribute value ........................................119thematic map .......................................................261thematic processing service; see geographic

information service............................................47theme; see spatial data theme................................41tile ..........................................................................81tile matrix ...............................................................82tile matrix set .........................................................83topological complex .............................................163topological consistency ........................................219topological object .................................................156topological primitive .............................................157topological solid ...................................................162topology .................................................................33touches; see spatial operation..............................171transformation .......................................................85transformation rule ................................................94transformation service ...........................................69type .....................................................................125uniform resource identifier ...................................179union (1) ..............................................................255union (2); see spatial operation............................171unique resource identifier ....................................179universe of discourse ...........................................102up-to-dateness ....................................................229

upload service .......................................................72usability element ..................................................213user interface .........................................................53user interface service ............................................54value domain .......................................................131vector analysis .....................................................250vertical coordinate reference system .....................23vertical datum ........................................................18view service ...........................................................63visualisation service ..............................................71voidable ...............................................................177WCS; see download service...................................64Web Coverage Service; see download service......64Web Feature Service; see download service..........64Web Map Service; see view service.......................63Web Map Tiling Service; see view service..............63web service (2) ......................................................56web service (1) ......................................................57web site .................................................................57WFS; see download service...................................64within; see spatial operation.................................171WMS; see view service..........................................63WMTS; see view service........................................63workflow service;

see geographic information service...................47


Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register

Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt registerNumren i registret anger termpostnumren.

absolut noggrannhet ............................................220abstrakt datatyp ...................................................129aggregering .........................................................203aktualitet ..............................................................229analys av geografiska data ..................................245analys av geografisk information .........................245anrop .....................................................................74användargränssnitt ................................................53applikationsschema .............................................106arv .......................................................................124attribut ..................................................................114begreppsmodell ...................................................101beräkning av buffertzon .......................................257beskrivande attributets riktighet ...........................224beskrivande resultat ............................................201beskrivande statistik ............................................289breddgrad ................................................................9brist .....................................................................215buffring; se beräkning av buffertzon......................257cirkelbåge ............................................................140dasymetrisk karta ................................................272datakatalogtjänst ...................................................60datakvalitetsdokument .........................................197datakvalitetsmått .................................................193datakvalitetsresultat .............................................198datakvalitetstema .................................................192datamodell ...........................................................100datamängd ............................................................39datamängdsserie ...................................................42dataprodukt ...........................................................43dataproduktbeskrivning .........................................45dataproduktspecifikation ........................................44datatyp ................................................................125datautvärderingsmetod ........................................189datum ....................................................................16densitetskarta ......................................................275diagramkarta .......................................................266differens ...............................................................256dimensionspar .......................................................84direkt utvärderingsmetod .....................................190domänkonsistens ................................................217dynamisk segmentering ...........................................7egenskap .............................................................114extern noggrannhet .............................................220extern objektidentifierare ......................................113felaktighet ............................................................206flödeskarta ...........................................................268formatkonsistens .................................................218fristående kvalitetsrapport ...................................197fullständighet .......................................................208förekomst .............................................................130förfrågan ................................................................76generering av buffertzon ......................................257geodata .................................................................27geodetiskt datum ...................................................17geodetiskt referenssystem för koordinater .............22geografisk datamängd ...........................................40geografisk datatjänst .............................................47geografisk information ...........................................27geografisk koordinat ..............................................11

geografisk utbredning ..........................................180geografiska data ....................................................27geografiskt informationssystem .............................35geoinformatik .........................................................34geoinformation .......................................................27geokodning ..............................................................4geometri ................................................................32geometrisk dimension ..........................................148geometriskt grundelement ...................................136geometriskt objekt ...............................................135geoportal ...............................................................38georeferering ...........................................................5geostatistisk analys .............................................248GIS ........................................................................35grundkvalitetsmått ...............................................194gränssnitt ...............................................................50gränssnittsservice ..................................................56gränsupplösning ..................................................259härledning ............................................................204höjdsystem ............................................................23identifierare ..........................................................112indirekt utvärderingsmetod ..................................191informationsmodell ..............................................106infrastruktur för geografisk information ..................37infrastruktur för rumslig information .......................37INSPIRE;

se infrastruktur för geografisk information.........37intern noggrannhet ..............................................221interoperabilitet ......................................................36intresseområde ....................................................102isaritmkarta ..........................................................269kapacitet ................................................................99karta ....................................................................260karta med punktsymboler ....................................262karta med ytsymboler ..........................................270kartanvändargränssnitt ..........................................55kartbild ...................................................................79kartbladsindelning ................................................278kartdiagram .........................................................266kartogram ............................................................274kartprojektion .........................................................89kartruta ..................................................................81klass ....................................................................280klassgräns ...........................................................282klassificering ........................................................279klassificering baserad på standardavvikelse ........286klassificering med klassintervall

baserad på serier ...........................................284klassificering med kvantiler ..................................287klassificering med lika intervall ............................283klassificering med naturliga brytpunkter ...............288klassificering med valda klassintervall .................285klassificeringens riktighet .....................................223klassifikation ........................................................279klassindelad symbolkarta ....................................264klassinterval .........................................................281klassintervall baserad på serier ...........................284kodlista ................................................................133konceptuell konsistens ........................................216konceptuellt schemaspråk ...................................107

Numren i registret anger termpostnumren.119


konvertering ...........................................................85koordinat .................................................................8koordinatomvandling .............................................88koordinatsystem (1) ...............................................13koordinatsystem (2) ...............................................12koordinattransformation .........................................87koropletkarta ........................................................271krav .....................................................................185kravöverenstämmelsevärde ................................199kropp ...................................................................147kund ....................................................................242kurva ...................................................................139kvalitet .................................................................184kvalitetsbedömningsmetod ..................................237kvalitetsbedömningsresultat ................................238kvalitetskravnivå ..................................................195kvalitetskravnorm ................................................195kvalitetsledning ....................................................234kvalitetsstyrning ...................................................236kvalitetssäkring ....................................................235kvalitetssäkringsnivå ...........................................239kvalitetsutvärderingsmetod ..................................189kvantilintervall ......................................................287kvantitativa attributets riktighet ............................225kvantitativt resultat ...............................................200källmodell ..............................................................92latitud .......................................................................9leverantör ............................................................243lika intervall ..........................................................283linjesymbolkarta ...................................................267linjär referering ........................................................6livscykelinformation ..............................................111logisk konsistens .................................................209lokalt datum ...........................................................19lokalt koordinatsystem ...........................................24lokalt referenssystem för koordinater .....................24longitud ..................................................................10läge .........................................................................1lägesbestämningstjänst .........................................73lägesnoggrannhet ................................................210lägesnoggrannhet för rasterdata ..........................222längdgrad ..............................................................10länk ......................................................................160manér ....................................................................49metadata .............................................................172metadataelement .................................................174metadatatjänst .......................................................58metakvalitet .........................................................186metakvalitetselement ...........................................230multiplicitet ...........................................................175målmodell ..............................................................93målvärde för datakvalitet .....................................195möjlig att ge tomvärde .........................................177namnrymd ...........................................................109nedladdning med direkt åtkomst ............................65nedladdningstjänst .................................................64nod ......................................................................158noggrannhet ........................................................207närhetsanalys ......................................................247närmaste-granne-analys ......................................258nättjänst .................................................................56nätverksanalys ....................................................249objekt (1) .............................................................120objekt (2) ...............................................................28

objektklass ...........................................................121objekttyp ..............................................................126omfattning ............................................................188område ................................................................161områdesindelning ................................................277områdesindelningskarta ......................................276omvandling ............................................................85omvandlingstjänst ..................................................69ontologiservice ......................................................61operation ...............................................................52plant koordinatsystem (1) ......................................15plant koordinatsystem (2) ......................................26polygon ................................................................146position ....................................................................1positioneringstjänst ................................................73presentation ...........................................................48prestanda ..............................................................97prickkarta (1) .......................................................262prickkarta (2) .......................................................263prickkarta (3) .......................................................265process ................................................................240produkt ................................................................244projicerat koordinatsystem .....................................26proportionerlig symbolkarta .................................264pulltjänst ................................................................77punkt ...................................................................138punktkarta ............................................................263punkttäthetskarta .................................................265pushtjänst ..............................................................78rasteranalys .........................................................251referenssystem för koordinater ..............................12regel för konvertering .............................................94relativ noggrannhet ..............................................221restriktion .............................................................108resultat yttäcke ....................................................202resurs ..................................................................173riktighet ................................................................205rumslig analys .....................................................245rumslig analysmetod ............................................253rumslig datamängd ................................................40rumslig datatjänst ..................................................47rumslig information ................................................27rumslig objekttyp .................................................126rumslig upplösning ...............................................182rumsliga data .........................................................27rumsligt objekt (1) ..................................................28rumsligt objekt (2) ................................................134rumstemporal analys ...........................................252rutkarta ................................................................273rutnät .....................................................................82rutnätssortiment .....................................................83rutnätsuppsättning .................................................83rätvinkligt koordinatsystem ....................................14sammansatt koordinatsystem ................................21sammansatt referenssystem för koordinater .........21schema ................................................................104schemakonvertering ..............................................91service ...................................................................46servicegränssnitt ...................................................51skikt .......................................................................80snitt ......................................................................254statistisk karta ......................................................261subtyp ..................................................................127supertyp ..............................................................128



svar .......................................................................75svarstid ..................................................................98symbolkarta (1) ....................................................262symbolkarta (2) ....................................................263sökning av närmaste granne;

se närmaste-granne-analys.............................258söktjänst ................................................................59tema för rumsliga data ...........................................41tematisk karta ......................................................261tematisk noggrannhet ..........................................211temporal konsistens .............................................227temporal kvalitet ..................................................212temporal noggrannhet .........................................226temporal validitet .................................................228tillgänglighet ..........................................................96tillkomsthistorik ....................................................181tjänst ......................................................................46tjänst för mänsklig interaktion ................................54tjänsteanrop ...........................................................74topologi ..................................................................33topologisk konsistens ..........................................219topologiskt grundelement .....................................157

topologiskt objekt .................................................156täthetskarta ..........................................................275underprocess .......................................................241unik resursidentifierare ........................................179union ...................................................................255uppräkningstyp ....................................................132urval ......................................................................76utvärdering av datakvalitet ...................................187valda klassintervall ..............................................285vektoranalys ........................................................250vertikalt datum .......................................................18visningstjänst .........................................................63visualisationsservice ..............................................71visualisering ...........................................................48voidable ...............................................................177värdedomän ........................................................131webbtjänst (1) ........................................................57webbtjänst (2) ........................................................56överensstämmelse (1) .........................................183överensstämmelse (2) .........................................196överlagringsanalys ..............................................246övertalighet ..........................................................214


Suomenkielinen hakemisto

Aakkosellinen hakemistoHakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.

absoluuttinen asteikko;ks. temaattinen ominaisuus.............................116

absoluuttinen sijaintitarkkuus ...............................220absoluuttinen tarkkuus; ks. absoluuttinen

sijaintitarkkuus.................................................220abstrakti tietotyyppi ..............................................129abstrakti tyyppi ....................................................129aggregointi ...........................................................203aikaavastaavuus ..................................................228aineisto; ks. tietoaineisto........................................39aineistotunnus; ks. yksilöivä resurssitunniste.......179ajallinen eheys .....................................................227ajallinen laatu .......................................................212ajallinen prosessointipalvelu;

ks. paikkatietopalvelu........................................47ajan mittauksen tarkkuus .....................................226ajanmukaisuus ....................................................212ajantasaisuus ......................................................229ajoittava ominaisuus; ks. ominaisuus....................114alityyppi ...............................................................127alue; ks. pinta.......................................................144alueellinen kattavuus ...........................................180aluejako ...............................................................277aluejakokartta ......................................................276alueluokituskartta .................................................276aluesymbolikartta .................................................270alueverkko ...........................................................167analyysipalvelu ......................................................70arvoalue ...............................................................131arvojoukko ...........................................................132arvojoukkoeheys .................................................217asiakas ................................................................242attribuutti ..............................................................114dasymetrinen kartta .............................................272datumi ...................................................................16diagrammikartta ...................................................266dynaaminen segmentointi ........................................7edustavuus ..........................................................232ehdollinen; ks. pakollisuusaste.............................176ei-kvantitatiivisen ominaisuustiedon oikeellisuus . 224elinkaaritiedot .......................................................111ellipsoidi; ks. leveysaste...........................................9enumeraatio ........................................................132epäsuora laadun arviointimenetelmä ...................191epäsuora sijainti ......................................................3erillinen laaturaportti ............................................197erillisdatumi ...........................................................20erilliskoordinaattijärjestelmä ...................................25erillisyys; ks. spatiaalinen operaatio.....................171erityinen laatumittari; ks. peruslaatumittari............194erotus; ks. spatiaalinen operaatio.........................171erotuskyky; ks. erotustarkkuus.............................182erotustarkkuus .....................................................182esittäminen ............................................................48esitystapasääntö ...................................................49etäisyys; ks. spatiaalinen operaatio......................171formaattieheys .....................................................218geodeettinen datumi ..............................................17geodeettinen koordinaattijärjestelmä .....................22geodeettinen leveysaste; ks. leveysaste..................9geodeettinen leveysaste; ks. leveysaste..................9

geodeettinen pituusaste; ks. pituusaste..................10geodeettiset koordinaatit; ks. koordinaatti.................8geoinformatiikka ....................................................34geokoodaus .............................................................4geometria ..............................................................32geometriaobjekti ..................................................135geometriatieto ........................................................32geometrinen dimensio .........................................148geometrinen kompleksi ........................................151geometrinen kooste .............................................137geometrinen objekti .............................................135geometrinen operaatio .........................................171geometrinen perusyksikkö ...................................136geometrinen primitiivi ...........................................136geometrinen rajaus ..............................................149geometrinen tieto ...................................................32geometrinen ulottuvuus .......................................148georeferointi ............................................................5GML-skeema; ks. sovellusskeema.......................106graafi ...................................................................164hakupalvelu ...........................................................59hakupalvelupyyntö; ks. pyyntö................................74hallinnollinen aluejako; ks. aluejako......................277hilatiedon sijaintitarkkuus .....................................222historiatieto ..........................................................181homogeenisuus ...................................................233ilmentymä ............................................................130insinööridatumi ......................................................20insinöörikoordinaattijärjestelmä .............................25INSPIRE; ks. paikkatietoinfrastruktuuri...................37intervalliasteikko; ks. temaattinen ominaisuus......116isaritmikartta ........................................................269isokäyrä; ks. isaritmikartta....................................269isopleettikartta; ks. isaritmikartta...........................269jakoruudukko .........................................................82jana; ks. murtoviiva...............................................142jatkumomuotoinen tulos .......................................202Jenksin luonnollinen luokittelu;

ks. luonnollinen luokitus...................................288johtaminen ...........................................................204joukkoerotus ........................................................256järjestysasteikko; ks. temaattinen ominaisuus......116jätettävissä tyhjäksi; ks. perustellusti tyhjä............177kapasiteetti ............................................................99kappale ................................................................147kardinaliteetti .......................................................175kartogrammi ........................................................274kartta ...................................................................260karttadiagrammi ...................................................266karttakuva ..............................................................79karttakuvapalvelu ..................................................63karttakäyttöliittymä .................................................55karttalehtijako ......................................................278karttaprojektio ........................................................89karttataso ..............................................................80karttatiili .................................................................81karttatiilimalli ..........................................................83karttatiiliruudukko ..................................................82katselupalvelu ........................................................63kerrannaisuus ......................................................175keskihajontaan perustuva luokitus .......................286

Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.


kohde ....................................................................28kohdeluettelo .......................................................103kohdeluokka ........................................................122kohdemaailma .....................................................102kohdepalvelu .........................................................64kohdetyyppi .........................................................126kohteen korvaaminen ..........................................123kohteiden välinen suhde ......................................110kompleksinen kohde ..............................................30komplementti .......................................................256komposiitti ...........................................................152komposiittikappale ...............................................155komposiittikäyrä ...................................................153komposiittipinta ....................................................154konkreettinen tietotyyppi; ks. abstrakti tietotyyppi.129konkreettinen tyyppi; ks. abstrakti tietotyyppi........129konveksi peite; ks. spatiaalinen operaatio............171koodiluettelo ........................................................133koordinaatisto ........................................................13koordinaatti ..............................................................8koordinaattijärjestelmä ...........................................12koordinaattikonversio .............................................88koordinaattimuunnos .............................................87koordinaattioperaatio .............................................86koordinaattitieto .......................................................2koostaminen ........................................................203korkeusdatumi .......................................................18korkeusjärjestelmä ................................................23korkeuskoordinaatti; ks. koordinaatti........................8korkeuskäyrä; ks. isaritmikartta............................269koropleettikartta ...................................................271koskettaa; ks. spatiaalinen operaatio....................171kuntajako; ks. aluejako.........................................277kuori ....................................................................150kutsuttavissa oleva paikkatietopalvelu; ks.

verkkopalvelu (1)...............................................57kuvaileva tulos .....................................................201kuvailevan ominaisuustiedon oikeellisuus ...........224kuvapyramidi .........................................................83kuvaustarkkuus ...................................................182kvantiileihin perustuva luokitus ............................287kvantiili; ks. kvantiileihin perustuva luokitus..........287kvantiilivälit ..........................................................287kvantitatiivinen tulos ............................................200kvantitatiivisen ominaisuustiedon tarkkuus ..........225kvartiili; ks. kvantiileihin perustuva luokitus...........287kysely ....................................................................76kyselypalvelu .........................................................65kysyntätekniikka ....................................................77käsitekaavio .........................................................105käsitemalli ............................................................101käsitteellinen eheys .............................................216käsittelypalvelu ......................................................67käynnistyspalvelu ..................................................68käyrä ...................................................................139käyräsegmentti ....................................................143käytettävyystekijä ................................................213käyttöliittymä ..........................................................53käyttöliittymäpalvelu ..............................................54laadun arviointimenetelmä ...................................189laadun arviointimenettely .....................................237laadunarviointitulos ..............................................238laadunhallinta ......................................................234laadunohjaus .......................................................236

laadunvarmistus ..................................................235laadunvarmistustaso ............................................239laatu ....................................................................184laatueroasteikko; ks. temaattinen ominaisuus......116laatukuvauksen laajuus .......................................188laatukuvauksen laatu ...........................................186laatumittari ...........................................................193laatutekijä ............................................................192laatutulos .............................................................198laatuvaatimustaso ................................................195laskennallinen aluejako; ks. aluejako....................277lataaminen; ks. kohdepalvelu.................................64latauspalvelu .........................................................64latitudi ......................................................................9leikkaa; ks. spatiaalinen operaatio........................171leikkaus (1) ..........................................................254leikkaus (2); ks. spatiaalinen operaatio.................171leveysaste ...............................................................9leveyskoordinaatti; ks. koordinaatti...........................8lineaarinen referointi ................................................6linkki ....................................................................160longitudi .................................................................10looginen eheys ....................................................209lueteltu tietotyyppi; ks. arvojoukko........................132luettelopalvelu .......................................................60luokittelun oikeellisuus .........................................223luokitus ................................................................279luokka ..................................................................280luokkaraja ............................................................282luokkaväli .............................................................281luonnollinen luokitus ............................................288luonnolliset luokkarajat; ks. luonnollinen luokitus..288luonnolliset luokkavälit .........................................288luonnollisiin luokkaväleihin perustuva luokitus .....288luotausdatumi; ks. korkeusdatumi..........................18luotettavuus .........................................................231läheisyysanalyysi .................................................247lähimmän naapurin haku .....................................258maakuntajako; ks. aluejako..................................277maantieteellinen aluejako; ks. aluejako................277maantieteellinen koordinaatti .................................11maantieteellinen sijainti; ks. sijainti...........................1mallimuunnos; ks. tietomallimuunnos.....................90mallinnuskieli .......................................................107metalaatu .............................................................186metalaatutekijä ....................................................230metatieto ..............................................................172metatieto-ominaisuus; ks. ominaisuus..................114metatietoa koskeva prosessointipalvelu;

ks. paikkatietopalvelu........................................47metatietoelementti ...............................................174metatietopalvelu ....................................................58mitta-asteikko; ks. temaattinen ominaisuus..........116monikulmio ..........................................................146monivyöhykelaskenta; ks. vyöhykkeen laskenta. .257murtoviiva ............................................................142muunnos ...............................................................85muunnospalvelu ....................................................69muunnossääntö .....................................................94muuntaminen .........................................................85muuttuja; ks. ominaisuus......................................114määrällinen tulos .................................................200nelikvantiili; ks. kvantiileihin perustuva luokitus.....287nimiavaruus .........................................................109

Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.123


nollameridiaani; ks. pituusaste................................10nominaaliasteikko; ks. temaattinen ominaisuus....116normaalikorkeus; ks. koordinaatti.............................8objekti ..................................................................120objektiluokka ........................................................121ohjelmointirajapinta; ks. palvelurajapinta................51oikeellisuus ..........................................................205ominaisuuden arvo ..............................................117ominaisuus ..........................................................114ominaisuustieto (1) ..............................................114ominaisuustieto (2) ..............................................117ontologiapalvelu .....................................................61ordinaaliasteikko; ks. temaattinen ominaisuus......116osapinta ...............................................................145osaprosessi .........................................................241paikallinen datumi ..................................................19paikallinen koordinaattijärjestelmä .........................24paikannuspalvelu ...................................................73paikkatieto .............................................................27paikkatietoaineisto .................................................40paikkatietoanalyysi ..............................................245paikkatietoanalyysimenetelmä .............................253paikkatietoinfrastruktuuri ........................................37paikkatietojatkumo .................................................31paikkatietojärjestelmä ............................................35paikkatietokohde ...................................................28paikkatietokohdetyyppi ........................................126paikkatietopalvelu ..................................................47paikkatietopeite .....................................................31paikkatietoportaali ..................................................38paikkatietoryhmä ...................................................41paikkatietoskeema; ks. sovellusskeema...............106paikkatietoteema ...................................................41paikkatietotekniikka; ks. geoinformatiikka...............34painovoimaan liittyvä korkeus; ks. korkeusdatumi. .18painovoimaan liittyvä syvyys; ks. korkeusdatumi....18pakollinen; ks. pakollisuusaste.............................176pakollisuusaste ....................................................176palvelu ...................................................................46palveluketju; ks. käynnistyspalvelu.........................68palvelupyyntö ........................................................74palvelurajapinta .....................................................51palvelutaso ............................................................95palvelutasosopimus; ks. palvelutaso......................95peite ......................................................................31peitemuotoinen tulos ...........................................202peittää; ks. spatiaalinen operaatio........................171periytyminen ........................................................124peruslaatumittari ..................................................194perustellusti tyhjä .................................................177piiri .......................................................................141pinnan alueverkko ...............................................169pinta ....................................................................144pintasegmentti .....................................................145pintaverkko ..........................................................166piste .....................................................................138pistekartta ............................................................263pistesymbolikartta ................................................262pistetiheyskartta ..................................................265pituusaste ..............................................................10pituuskoordinaatti; ks. koordinaatti...........................8pituuspiiri; ks. pituusaste........................................10polygoni ...............................................................146primitiivinen tietotyyppi; ks. tietotyyppi..................125profiili ...................................................................178

projisointitaso ........................................................84prosessi ...............................................................240prosessigenerointipalvelu; ks. käynnistyspalvelu....68prosessinhallintapalvelu; ks. paikkatietopalvelu......47prosessointipalvelu (1) ...........................................67prosessointipalvelu (2); ks. paikkatietopalvelu........47puskurointi ...........................................................257puuttuva tieto .......................................................215pysyvä vaste; ks. vastaus.......................................75pyyntö ....................................................................74päällekkäisanalyysi ..............................................246rajapinta .................................................................50rajapintapalvelu .....................................................56rajoite ...................................................................108rakenteinen tietotyyppi; ks. tietotyyppi..................125rasterianalyysi .....................................................251relatiivinen asteikko; ks. temaattinen ominaisuus. 116resurssi ................................................................173risteää; ks. spatiaalinen operaatio........................171ruutukartta ...........................................................273saatavuus ..............................................................96sama kuin; ks. spatiaalinen operaatio...................171samanarvonkäyrä; ks. isaritmikartta.....................269sarjalliset luokkavälit ............................................284sarjallisiin luokkaväleihin perustuva luokitus ........284semanttinen luokka; ks. kohdeluokka...................122sijainnillinen kattavuus .........................................180sijainti ......................................................................1sijaintiobjekti ........................................................134sijaintiominaisuuden arvo .....................................118sijaintiominaisuus .................................................115sijaintiprosessointipalvelu; ks. paikkatietopalvelu. . .47sijaintitarkkuus .....................................................210sijaintitieto (1) .......................................................115sijaintitieto (2) .......................................................118sisäinen sijaintitarkkuus .......................................221sisäinen tarkkuus;

ks. suhteellinen sijaintitarkkuus.......................221sisältyy; ks. spatiaalinen operaatio.......................171sisältää; ks. spatiaalinen operaatio.......................171sisältöpalvelu .........................................................62skeema ................................................................104skeemamuunnos ...................................................91solmu ...................................................................158solmupiste ...........................................................158solukko ................................................................170sovellusskeema ...................................................106spagettigeometria; ks. geometrinen kooste..........137spatiaalinen analyysi ...........................................245spatiaalinen ominaisuus .......................................115spatiaalinen operaatio .........................................171spatiaalinen operaattori .......................................171spatiaalinen operaattori;

ks. spatiaalinen operaatio................................171spatiotemporaalinen analyysi ..............................252spatiotilastollinen analyysi ...................................248suhdeasteikko; ks. temaattinen ominaisuus..........116suhdekuvaus; ks. spatiaalinen operaatio..............171suhderooli; ks. kohteiden välinen suhde...............110suhteellinen pistesymbolikartta ............................264suhteellinen sijaintitarkkuus .................................221suhteellinen tarkkuus; ks. suhteellinen

sijaintitarkkuus.................................................221suhteellisen pistesymbolin kartta .........................264sulaute .................................................................259



sulauttaminen ......................................................259sulautus ...............................................................259suora laadun arviointimenetelmä .........................190suora sijainti ............................................................2suora; ks. käyrä....................................................139suorakulmainen koordinaatisto ..............................14suorasaantilataus ..................................................65suorituskyky ..........................................................97symmetrinen erotus; ks. spatiaalinen operaatio....171syötemalli ..............................................................92särmä ..................................................................159sääntöjenmukaisuus ............................................183tahko ...................................................................161tallennuspalvelu .....................................................72tarjontatekniikka ....................................................78tarkkuus ...............................................................207tasavälinen luokitus .............................................283tasavälit ...............................................................283taso; ks. pinta.......................................................144tasograafi .............................................................165tasokoordinaatisto .................................................15tasokoordinaatit; ks. koordinaatti..............................8tasokoordinaattijärjestelmä ....................................26tasomainen alueverkko ........................................168tasoverkko ...........................................................165teema; ks. paikkatietoteema...................................41teemakartta .........................................................261temaattinen ominaisuus .......................................116temaattinen ominaisuustieto (1) ...........................116temaattinen ominaisuustieto (2) ...........................119temaattinen prosessointipalvelu;

ks. paikkatietopalvelu........................................47temaattinen tarkkuus ...........................................211temaattisen ominaisuuden arvo ...........................119tiedon laadun arviointi ..........................................187tiedonhallintapalvelu; ks. paikkatietopalvelu...........47tiedonvälityspalvelu; ks. paikkatietopalvelu.............47tiedostopalvelu ......................................................66tietoaineisto ...........................................................39tietoaineistosarja ...................................................42tietomalli ..............................................................100tietomallimuunnos ..................................................90tietoresurssi .........................................................173tietotuote ................................................................43tietotuotemäärittely ................................................44tietotuoteseloste ....................................................45tietotyyppi ............................................................125tiheyspinta; ks. tiheyspintakartta...........................275tiheyspintakartta ..................................................275tiili ..........................................................................81tiilityspalvelu; ks. karttakuvapalvelu........................63tiilitystä tukeva karttakuvapalvelu;

ks. karttakuvapalvelu.........................................63tilastointiyksikkö; ks. aluejako...............................277tilastollinen tunnusluku ........................................289tilastomuuttuja; ks. ominaisuus.............................114tilastoruutu; ks. aluejako.......................................277tilastoteemakartta ................................................261toiminto ..................................................................52toimittaja ..............................................................243toistuvuus ............................................................175topologia ................................................................33topologiatieto .........................................................33topologinen avaruus; ks. topologinen primitiivi......157

topologinen eheys ...............................................219topologinen kappale ............................................162topologinen kompleksi .........................................163topologinen objekti ...............................................156topologinen perusyksikkö ....................................157topologinen primitiivi ............................................157topologinen tieto ....................................................33topologinen verkko ..............................................164tulosmalli ...............................................................93tunniste ................................................................112tunnus ..................................................................112tuote ....................................................................244tyyli ........................................................................49tyyppi ...................................................................125tähtitieteellinen leveysaste; ks. leveysaste...............9tähtitieteellinen pituusaste; ks. pituusaste...............10täydellisyys ..........................................................208ulkoinen kohdetunniste ........................................113ulkoinen kohdetunnus ..........................................113ulkoinen sijaintitarkkuus .......................................220ulkoinen tarkkuus;

ks. absoluuttinen sijaintitarkkuus.....................220UML-malli; ks. sovellusskeema............................106unioni ...................................................................255vaatimuksenmukaisuus .......................................196vaatimuksenmukaisuustulos ................................199vaatimus ..............................................................185valeisaritmikartta; ks. isaritmikartta.......................269valinnainen; ks. pakollisuusaste...........................176valittuihin luokkaväleihin perustuva luokitus ........285valitut luokkavälit .................................................285vastaus ..................................................................75vastausaika ...........................................................98vasteaika ...............................................................98vektorianalyysi .....................................................250verkko ..................................................................164verkkopalvelu (1) ...................................................57verkkopalvelu (2) ...................................................56verkostoanalyysi ..................................................249viiva; ks. käyrä......................................................139viivakartta ............................................................267viivasymbolikartta ................................................267virhe ....................................................................206virheellisyys .........................................................206virtauskartta .........................................................268visualisointi ............................................................48visualisointipalvelu .................................................71Voronoi-alue; ks. aluejako....................................277vyöhyke (1); ks. vyöhykkeen laskenta..................257vyöhyke (2); ks. spatiaalinen operaatio................171vyöhykekartta; ks. isaritmikartta...........................269vyöhykkeen laskenta ...........................................257välimatka-asteikko; ks. temaattinen ominaisuus.. .116ydinestimointi; ks. tiheyspintakartta......................275yhdiste (1) ............................................................255yhdiste (2); ks. spatiaalinen operaatio..................171yhdistelmäkoordinaattijärjestelmä ..........................21yhdistäminen .......................................................255yhteentoimivuus ....................................................36yksilöivä resurssitunniste .....................................179yksilöivä resurssitunnus; ks. yksilöivä

resurssitunniste...............................................179yksinkertainen kohde .............................................29ylimääräinen tieto ................................................214

Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.125


ylityyppi ................................................................128 ympyrän kaari ......................................................140


Documents

FGI Publications N:o 153 Geoinformatiikan Mobile Laser ... · kuuluvat osa-alueet, kuten geodesia, fotogrammetria ja tiedonkeruu, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Myöskään