Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
17/09/2016
SELVITYS JOUKKORAHOITUKSEN HYÖDYNTÄMISESTÄ KAUPUNKIKEHITYKSESSÄ
JOUKKORAHOITUS YHTEISÖLLISYYDEN TUKENA – HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI
1
17/09/2016
• Oma Tesoma-hanke on valinnut Ramboll Management Consultingin
(RMC) toteuttamaan selvityksen joukkorahoituksesta.
• Selvitys koostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat:
• joukkorahoitus yhteisöllisyyden tukena – hyvien esimerkkien analysointi,
• tesomalaisille merkitykselliset asiat sekä
• kampanjapohjat kilpailulle.
• Selvitys toteutetaan kesä-lokakuussa 2016. Tämä raportti sisältää
yhteenvedon ensimmäisessä vaiheessa kerätyistä case-esimerkeistä
sekä niihin sisältyvistä opeista ja hyvistä käytännöistä.
2
SELVITYKSEN TOTEUTUS
17/09/2016
OSA-ALUE 1: JOUKKORAHOITUS YHTEISÖLLISYYDEN TUKENA - HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI
3
17/09/2016
• Joukkorahoituksesta on tullut viime vuosien aikana suosittu työkalu erilaisten hankkeiden ja projektien rahoittamiseen.
Joukkorahoituksella voidaan kerätä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Täten joukkorahoitus täydentää
perinteisiä rahoitusmarkkinoita.
• Joukkorahoitusta voidaan käyttää myös yritystoiminnassa,
mutta tässä selvityksessä on keskitytty pääsääntöisesti
hankkeisiin, joissa on mukana yhteisöllisiä ja osallistavia
elementtejä (tuotepohjainen joukkorahoitus).
• Näille hankkeille luonteenomaista on, että toteutuessaan niistä hyötyy suurempi joukko ihmisiä (yhteisö). Tavoitteena ei
ole voiton tekeminen, vaan asukkaiden / käyttäjien aktiivinen osallistuminen projekteihin, jotka kuvastavat ihmisten
tahtoa yhteisen elinympäristön tilan parantamiseen.
4
JOUKKORAHOITUS KAUPUNKIKEHITYKSESSÄ
Lähde: Team Finland – askelmerkkejä joukkorahoitukseen
17/09/2016
• Kotimaiset esimerkit:
• Kallio Block Party
• Allas-merikylpylä
• Annetaan seinille värit
• Käpylän lippakioski
• Vegaaninen lippakioski
• Taukotila
• Pitkospuut läntiseen Pukkisaareen
• Suomen pelimuseo
• Ulkomaiset esimerkit:
• Luchtsingel (Alankomaat)
• Peckham Coal Line urban park (Englanti)
• Park and Slide (Englanti)
• The Line Tour (Englanti)
• Make it York (Englanti)
• Arts Barge (Englanti)
• Good Food Catford (Englanti)
5
HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI
Aloituskokouksessa 30.6.2016 käydyssä keskustelussa tunnistettiin muutamia case-
esimerkkejä. Ramboll on täydentänyt listaa esimerkeillä, joista osa on Suomesta ja osa
ulkomailta. Kuvaukset perustuvat verkkolähteisiin ja niitä on täydennetty sähköpostitse
ja osin myös haastatteluin.
17/09/2016
CASE: KALLIO BLOCK PARTY
Kuva: www.hs.fi
17/09/2016
• Kallio Block Party on täysin vapaaehtoisvoimin järjestettävä korttelijuhla, joka tuo monipuolisen
kattauksen musiikkia, taidetta ja elämyksiä tuhansien ihmisten iloksi Kallion kaduille. Kallio-liikkeen
vapaaehtoisten toteuttama ilmaistapahtuma on aikaisempina vuosina järjestetty Fleminginkadulla,
Vaasankadulla, Kolmannella linjalla ja Helsinginkadulla.
• Vuonna 2013 tapahtuma rahoitettiin mesenaattien tuella – Kallio Block Party oli ensimmäinen kokonaan
joukkorahoituksella toteutettu yleisötapahtuma Suomessa. Vuonna 2015 tapahtumaa rahoitettiin
mesenaattikampanjan lisäksi kaupungin Kulttuurikeskuksen avustuksella ja ruokamyyjien
paikkamaksuilla. Juhlien järjestelyt olivat kuitenkin vaativammat kuin koskaan, ja tämän myötä kulut
myös kasvoivat. Rahaa tarvittiin mm. liikennejärjestelyihin, järjestyksenvalvontaan, jätehuoltoon,
sähköön ja äänentoistoon, lupiin ja wc-järjestelyihin. Kukaan ei saanut itse järjestämisestä palkkaa tai
muita tuloja.
• Minimitavoite 5 000€, tavoite 10 000€, rahoitus päättynyt 18.7.2015, rahaa 7 803€, 461 mesenaattia.
• Vastikkeita mm. erilaisia rannekkeita (sininen 5€, punainen 5€, musta 10€, kassi 12€, retropaita 25€).
7
KALLIO BLOCK PARTY, HELSINKI
Lähde: https://mesenaatti.me/kbp2015/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Kallio Block Party, Helsinki
Perustiedot Toteutettu 14.6.–18.7.2015, rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti
Kampanjan tavoite Tavoitteena oli kyetä järjestämään tapahtuma ilman julkisen sektorin tukea (taloudellinen hyöty).
Rahoitus Kerätty rahoitus 7 803 € (haettu minimi 5 000€, haettu maksimi 10 000€), rahoittajien lukumäärä 461, keskimääräinen sijoitus n. 17 €/henkilö, rahoittajat pääsääntöisesti itäisestä kantakaupungista ja Helsingistä ylipäänsä. Jonkin verran myös muualta Suomesta.
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Tärkeimmät kanavat olivat Facebook ja lehdistötiedote. Facebookissa kampanjaa päivitettiin ahkerasti. Muiden kampanjoiden tapaan alussa ja lopussa on piikki, jolloin rahaa kertyy enemmän. Ja jos on esim. näyttävä lehtijuttu, se saattaa poikia sijoituksia.
Hyvät käytännöt Sitoutuneet henkilöt ovat merkittävä voimavara. Rahoituksen keräämisessä taiteilijoiden töillä suuri merkitys (alhaiset hankkimiskustannukset ja hyvä kate)
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Tapahtuma on avoin kaikille eikä sinne myydä lippuja. Tällä tavoin ei voida kattaa kustannuksia. Tapahtumasta on kuitenkin tullut niin suosittu, että markkinointi ollut suhteellisen helppoa. Jotkut kysyneet, että eikö voi vain lahjoittaa rahaa.
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Osuuskuntien verkostojen hyödyntäminen (tehokas tapa saada asiakkaita), sitouttaminen (pääsee osaksi jotain), avoimuus (mihin tukea haetaan/tarvitaan, mitä kerätyllä rahalla tullaan hankkimaan), viestintä (pitää varoa, että asiaa ei tulkita niin, että kaupunki teettää oman työnsä asukkailla)
Lähde: Mesenaatin verkkosivut ja Jaakko Blombergin haastattelu 7.7.2016 8
17/09/2016
CASE: ALLAS-MERIKYLPYLÄ
Kuva: https://www.invesdor.com/fi/pitches/546
17/09/2016
• Allas-merikylpylän 28.9.–3.11.2015 käynnissä ollut joukkorahoituskampanja keräsi
yhteensä 814.800 euroa.
• Yhteistyössä joukkorahoitusalusta Invesdorin kanssa toteutettu kampanja ylitti yli 60
prosentilla 500.000 euron tavoitteensa ja siihen osallistui 407 henkilöä.
• Kaikista merikylpylään sijoittaneista tulee Helsinki Allas -yhtiön osakkeenomistajia ja
he liittyvät Helsinki Altaan omistajaklubiin, jonka jäsenet saavat erityisetuja
(kausikortteja, alennuksia, lisäpalveluita sekä kutsuja erityistapahtumiin).
10
ALLAS-MERIKYLPYLÄ, HELSINKI
http://www.helsinkiallas.fi/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Allas-merikylpylä, Helsinki
Perustiedot Toteutettu 28.9.–3.11.2015, rahoitusmuotona osakeanti (yhden osakkeen hinta 200€, osakkeita 12 500 kpl), palvelualustana Invesdor
Kampanjan tavoite Kampanjan tavoitteena oli kerätä rahoitusta Altaalle, jonka koetaan olevan osa uudenlaista Helsinkiä. Kylpylä on auki ympäri vuoden, jolloin se elävöittää kauppatorin aluetta (toiminnallinen ja osin myös imagollinen hyöty)
Rahoitus Kerätty rahoitus 814 800 € (haettu minimi 500 000€, haettu maksimi 1 000 000€). Sijoittajien joukossa helsinkiläisiä kaupunkivaikuttajia mm. Tuomas Enbuske, Anna Härö, Stuba Nikula, Sara La Fountain, Kirsi Piha, Tuula Paalanen, Eveliina Hanski, Kim Heiniö, Tomi Ruotimo ja Arto Sivonen.
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Korjaamo Groupin verkostot Helsingissä, näkyvyyttä ulkomainonnassa sekä sosiaalisessa mediassa. Monikanavainen viestintä ja markkinointi. Sijoittajat perusteluineen mm. Youtubessa
Hyvät käytännöt Hanke oli hyvin suunniteltu, mukana olleet henkilöt sitoutuneita. Verkostoista oli suuri hyöty markkinoinnissa ja näkyvyyden rakentamisessa
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Kampanja toteutui toiveiden/tavoitteiden mukaan. Osakassopimukset aiheuttivat pientä päänvaivaa, ja ovat vieras menettelytapa piensijoittajille. Osakasviestintää voi aina myös parantaa.
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Markkinointi ja tarinan rakentaminen on tärkeää, kun halutaan osallistaa toimijoita mukaan. Rahallinen tuotto ei ole ykkösmotivaation lähde, vaan mukaan lähteminen
Lähde: Invesdorin verkkosivut ja Mikko Savolaisen haastattelu 1.7.2016
11
17/09/2016
CASE: ANNETAAN SEINILLE VÄRIT
Kuva: https://mesenaatti.me/annetaan-seinille-varit/
17/09/2016
• 3feR eli Emilio Mäkipää vie laillista katutaidetta seinille ja ihmisten mieliin, opettaa ja
maalaa. Ajatuksena on, että graffitit kuuluvat kaikille.
• Emilio Mäkipää on opettanut graffititaidetta neljä vuotta. Laillisten graffitien tekoon ovat
saaneet oppia sadat lapset, nuoret mielenterveyskuntoutujat, työssä käyvät sekä
eläkeläiset.
• Minimitavoite 2 500€, tavoite 10 000€, kampanja-aika: 3.6-14.8.2016. Kampanja-aikaa
on pidennetty (piti alun perin päättyä jo 17.7.2016), koska sijoituksia ei ole tullut
toivottuun tahtiin. 14.7. mennessä kerätty n. 1 400€, mesenaatteja 49. Tämän jälkeen
tahti kiihtyi ja lopulta 101 mesenaattia tukivat hanketta 5 005 eurolla.
• Vastikkeita mm. nimi (tägi, 15€) tukijoille osoitettuun kiitos-aiheiseen
graffitiin laillisella seinällä, uniikki kangaskassi (18 €), pipo (20 €)..
13
ANNETAAN SEINILLE VÄRIT, HELSINKI
Lähde: https://mesenaatti.me/annetaan-seinille-varit/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Annetaan seinille värit, Helsinki
Perustiedot Toteutettu 3.6.–14.8.2016, rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti
Kampanjan tavoite Kampanjan tavoitteena saada riittävästi rahaa kasaan, jotta taiteilija voisi hankkia auton, jolla pääsisi liikkumaan laajemmalle alueelle ja täten tavoittaisi nykyistä useampia ihmisiä (toiminnalliset hyödyt)
Rahoitus Kerätty rahoitus 5 005 € (minimitavoite 2 500€, tavoite 10 000€), rahoittajien lukumäärä 101, keskimääräinen sijoitus n. 50 €/henkilö
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Emilion taustalla tiimi, jossa erilaista osaamista, mukana muun muassa sosiaalisen median osaaja, jonka kanssa käytiin keskustelua kampanjan toteutuksesta. Kampanjaa markkinoitiin järjestämällä katujuhlia, esittelemällä katutaiteen tekemistä Hgin rautatientorilla, järjestämällä työpajoja ja kertomalla hankkeesta tutuille ja tuntemattomille
Hyvät käytännöt Ideaa voi testata ennakkoon kysymällä ihmisiltä lähtisivätkö tukemaan hanketta. Emilio osallistui innovaatiomessuille, jossa esitteli ideaansa ja kysyi mielipiteitä. Osa ihmisistä, jotka olivat kuulleet ideasta ennakkoon, olivat ensimmäisten tukijoiden joukossa.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Suuria haasteita ei ollut. Rautatietorilla vartijat soittivat poliisit paikalle, jotka kuitenkin antoivat Emilion ja tiimin jatkaa katujuhlia ja katutaiteen esittelemistä (miten tehdä taidetta vahingoittamatta kenenkään omaisuutta)
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Graffitimaalauksilla voi elävöittää harmaata rakennusmassaa tai ränsistyneitä pintoja. Emilio on opastanut maahanmuuttajataustaisia, mielenterveyskuntoutujia ja kaljaporukoita luomaan uutta kaupunkitilaa pienin kustannuksin: http://www.hs.fi/kaupunki/a1464583330646
Lähde: Mesenaatin verkkosivut, Emilio Mäkipään haastattelu 15.8.2016
14
17/09/2016
CASE: KÄPYLÄN LIPPAKIOSKI
Kuva: https://http://www.hs.fi/kaupunki/a1305964430155
17/09/2016
• Tausta: Kuuden vuoden ajan Käpylän lippakioski on tarjonnut laatua hinnan kustannuksella,
mahdollistanut kaupunkitapahtumia kirpputoreista ulkoilmakonsertteihin ja
nukketeatterinäytöksistä runonlausuntaan.
• Helsingin kaupunki päätti vuonna 2015 laittaa kymmenen lippakioskia myyntiin, kun niiden
vuokrasopimus loppuu syyskuussa. Facebookissa kerättiin ihmisiä kioskin pelastamiseksi. Aloitteen
perustanut Pertti Hänninen arveli, että kioskin saisi kunnostettua 10 000 eurolla ja että summa
kattaisi ylläpidon usealle vuodelle (http://www.hs.fi/kaupunki/a1305964430155).
• Vuonna 2016 toteutettiin joukkorahoituskampanja kioskin pelastamiseksi. Minimitavoite 9 500€,
tavoite 12 000€, rahoitus päättynyt 31.3.2015, rahaa kertyi 13 365€, mukana 395 mesenaattia.
• Vastikkeita mm. vitsiesitys (15€), runo- ja lausuntaesitys (30€), DJ keikka tilaisuuteen (100€), biisi
ja sen esitys (250€)
16
KÄPYLÄN LIPPAKIOSKI
Lähde: https://mesenaatti.me/kapylan-lippakioskin-toiminnan-jatkaminen/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Käpylän lippakioski, Helsinki
Perustiedot Toteutettu 7.3.–31.3.2016, rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti
Kampanjan tavoite Joukkorahoituksen kohde ja sen avulla tavoitellut hyödyt (taloudelliset, imagolliset ja toiminnalliset hyödyt)
Rahoitus Kerätty rahoitus 13 365 € (minimitavoite 9 500€, tavoite 12 000€), rahoittajien lukumäärä 395, keskimääräinen sijoitus n. 34 €/henkilö
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Markkinointitoimenpiteet olivat hyvin vähäisiä. Kampanja oli Mesenaatin sivuilla, ja siitä viestittiin kampanjan omilla Facebook-sivuilla sekä toteutuksesta vastaavan tiimin jäsenten omilla Facebook-sivuilla. Minimitavoite saavutettiin jo kahdessa päivässä
Hyvät käytännöt Olemassa olevalla asiakaskunnalla oli suuri merkitys. Lippakioskin palveluita hyödyntäneet ihmiset jakoivat kampanjauutista ahkerasti Facebookissa, ja oletettavasti moni heistä myös antoi tukensa kampanjalle.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Suurin haaste oli aika. Irtisanoessaan vuokrasopimuksen Helsingin kaupunki myönsi toimijoille etuosto-oikeuden kioskiin. Tarjouksen jättämiseen oli aikaa vain kaksi viikkoa, joten kampanjan suunnittelu ja toteutus jouduttiin tekemään kiireessä.
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Olisiko Tesomalla joku palvelu tai toiminto, joka on jouduttu lakkauttamaan, ja jolle olisi yhä asukkaiden keskuudessa kysyntää? Se voisi luoda kysyntää joukkorahoitettavalle kohteelle Käpylän lippakioskin tavoin. Hyvä kampanjakuvaus luo uskoa ja luottamusta toteuttavaa tahoa kohtaan, mikä voi myös kannustaa ihmisiä tukemaan kampanjaa.
Lähde: Mesenaatin verkkosivut, Oskari Paavonkallion haastattelu 31.8.2016 17
17/09/2016
VEGAANINEN LIPPAKIOSKI
Kuva: https://holvi.com/shop/sipsarilippis/
17/09/2016
• Syntyi idea perustaa vegaaninen lippakioski, kun Helsingin kaupunki päätti luopua lippakioskeista ja
irtisanoi vuokrasopimukset. Perustettiin osuuskunta ja luotiin Facebook-sivu. Lyhyessä ajassa kasaan
50 000€, kysyntä yllätti -> tarjottiin Helsingin kaupungille 30 000 € kioskista ja tarjous meni läpi.
• Kyse on osuuskunnasta, joka perustettiin vasta, kun oli saatu tieto, että huutokauppa voitettiin.
Täten mitään kuluja ei tullut ennen sitä. Osuuskunnassa voi toimia aktiivijäsenenä tai (passiivisena)
tukijana. Liittymällä jäseneksi ja maksamalla jäsenosuuden (200€), saa jäsenedut käyttöönsä ja
voi aktiivisesti vaikuttaa kioskin toimintaan.
• Maksamalla 1€ käsittelymaksun sitoutui merkitsemään 500€ hintaisen tuotto-osuuden
osuuskunnasta. Tuotto-osuuksia voi merkitä useamman kuin yhden. Tuotto-osuudelle
maksetaan vuosittain (kesäkuun 1. päivä) 10%:n korko eli 50€:n edestä lahjakortteja osuuskunnan
lippakioskille (sis. alv). Euron käsittelymaksu oli lähinnä muodollisuus, jolla saatiin ihmisten tiedot
pankkitunnuksilla ja ottamaan asia vakavasti.
19
VEGAANINEN LIPPAKIOSKI, HELSINKI
Lähde: Jaakko Blombergin haastattelu 7.7.2016, https://holvi.com/shop/sipsarilippis/; http://yle.fi/uutiset/sipsikaljavegaanit_voittivat_tarjouskilpailun_museokadulle_tulee_vegaaninen_lippakioski/8979001; https://www.facebook.com/vegaaninenlippakioski/
17/09/2016
• Hanketta oli mahdollista tukea taloudellisesti myös ostamalla ruokalipukkeita ennakkoon. Tilauksen
käsittelykulu on 1€ per pari lipuketta ja lasku niin ruokalipukkeista kuin jäsenmaksusta/tuotto-
osuuksista laskutetaan, kun hanke on edennyt.
• Kerätty rahoitus koostui seuraavasti:
• 124 kpl 200 euron jäsenosuuksia = 24 800 euroa
• 35 kpl 500 euron tuotto-osuuksia = 17 500 euroa
• ennakkomyyntiä ruokalipukkeina = 6 890 euroa
• eli yhteensä 49 190 euroa
• Haastateltava uskoo menettelyn tuoneen paljon lisää rahoittajia. Eli sen, ettei tarvitse laittaa rahaa
kiinni ja että on paljon maksuaikaa. Toisaalta menettelyyn sisältyy myös riskejä siitä, maksavatko
kaikki. Tästä ei kuitenkaan uskota tulevan ongelmaa.
20
VEGAANINEN LIPPAKIOSKI, HELSINKI
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Vegaaninen lippakioski, Helsinki
Perustiedot Kampanja kesti noin kaksi viikkoa, jäsenosuuksien myynti päättyi 25.6.2016, rahoitusmuotoina osuuskuntatoiminta sekä joukkorahoitus, ei varsinaista alustaa. Rahaliikenne Holvin kautta.
Kampanjan tavoite Joukkorahoituksen avulla pyrittiin saamaan riittävästi rahaa lippakioskin lunastamiseen Helsingin kaupungilta sekä kioskitoiminnan aloittamiseen (toiminnallinen hyöty)
Rahoitus Kerätty rahoitus yli 50 000 €, joka koostui jäsenosuuksien (124 x 200 € = 24 800 €) ja tuotto-osuuksien (35 x 500 € = 17 500 €) myynnistä. Lisäksi myytiin ennakkoon ruokalipukkeita noin 7 000 euron edestä
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Tieto kampanjasta lähti vain Facebookin kautta. Lisäksi oli muutama lehtijuttukin netissä ja painetussa mediassa. Mutta mitään muuta markkinointia ei käytetty, ei edes suoria yhteydenottoja kavereihin.
Hyvät käytännöt Rahoituksen kerääminen osuuskunnan jäsenosuuksia myymällä
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Tiettävästi kampanjassa ei törmätty haasteisiin
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Kun hanke on sopiva, tukijoita voi löytyä yllättävän paljon. Tesoman näkökulmasta haasteena kuitenkin sellaisen kohderyhmän löytäminen, jolla on sekä halua että mahdollisuus tukea hanketta taloudellisesti (vrt. kasvissyöjät pääkaupunkiseudulla)
Lähde: eri verkkosivut sekä Jaakko Blombergin kanssa käyty sähköpostikeskustelu 8.7.2016 21
17/09/2016
• Tavoitteena tehdä Herttoniemen metroaseman aukiosta kesäksi kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja vehreä
keidas. Taukotila toimii myös infopisteenä, jossa tiedotetaan Kaakkois-Helsingin tapahtumista ja tekemisen
mahdollisuuksista sekä opastetaan turisteja ja helsinkiläisiä Hanke on sekä kaupunkikulttuurikokeilu ja elävää
kesäkaupunkikulttuuria.
• Hanke saanut inspiraatiota Kallion Karhupuistosta, jossa asukkaat elävöittivät puistoalueen aktiivisella toiminnalla
ja panostamalla puiston viihtyvyyteen
• Minimitavoite 3000€, tavoite 10000€, rahaa kertyi 4435€, 177 mesenaattia, kampanja-aika: 19.5-3.6.2016.
Vastikkeita mm. kahvi ja korvapuusti (10€), kangaskassi (15€), retkikartta ja eväät (45€), Timo Ala-Vähälän
piirtämä muotokuva itsestäsi tai läheisestäsi (60€, myytiin loppuun)
• Muuta: kampanjasta innostunut taiteilija luvannut Taukotilaan lainaksi omien sanojen mukaan muoviroinasta
tekemänsä valkoisen ‘kattokruunun’; kyseessä kokeilu, HSL vuokraa kuljettajien entisen taukotilan kesän ajaksi.
Marimekko lahjoitti Taukotilaan sisustustyynyjä sekä terassin vahakankaat, tilan yhteyteen laadittu
tekstiiligrafiikkaa ja siellä on järjestetty myös taidenäyttely, harrastettu joogaa jne.
22
TAUKOTILA
Lähde: https://mesenaatti.me/taukotila/
17/09/2016
• Helsingin Seurasaaren kupeessa sijaitsevalla Pukkisaarella (Läntinen Pukkisaari) pääsee tekemään
matkan menneisyyteen – kauppakylä vie kulkijan ajassa taaksepäin rautakaudelle käsityöläisten,
kauppiaiden ja idäntien varjagien aikaan. Saarelle kuljetaan yli meren kasteleman maakannaksen, ja
jotta kulkijan jalat eivät kastuisi, käy kulku paremmin pitkospuita myöten.
• Tavoitteena rakentaa Pukkisaareen uudet pitkospuut talkoovoimin 21.-22.5.2016. Tavoite edellytti
uusien materiaalien hankkimista, joista talven aikana tuhoutuneet pitkospuut voitaisiin korjata.
• Minimitavoite 1200€, tavoite 4000€, rahaa kertyi 3000€, 157 mesenaattia, kampanja-aika: 6.4-
7.5.2016. Vastikkeita mm. opastetut kierrokset (10€), kiitoskortti Pukkisaaresta (10€), nimikirjaimet
pitkospuihin (15€), kehräyskurssi (20€, myytiin loppuun).
• Muuta: minimitavoite saavutettiin reilussa päivässä, ja ensimmäistä perustavoitetta lähenneltiin jo alle
viikon päästä kampanjan aloituksesta.
23
PITKOSPUUT LÄNTISEEN PUKKISAAREEN
Lähde: https://mesenaatti.me/pitkospuut-lantiseen-pukkisaareen/
17/09/2016
Kuva: www.hs.fi
CASE: SUOMEN PELIMUSEO
Kuvalähde: http://suomenpelimuseo.fi/
17/09/2016
• Suomen pelimuseo avautuu Museokeskus Vapriikissa Tammikuussa 2017.
• Pelimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa
alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Digitaalisten pelien lisäksi museossa on esillä myös lauta- ja roolipelejä.
• Museo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston
yhteistyöprojekti. Suomen pelimuseota ovat rahoittaneet sekä Tampereen kaupungin museopalvelut että Avoin
Tampere-ohjelma.
• Vuoden 2015 aikana toteutettiin joukkorahoituskampanja, jossa museota tuki yli 1100 mesenaattia ja rahaa
saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. Mesenaatit koostuivat yksityishenkilöiden lisäksi yrityksistä ja yhteisöistä.
Kampanjan minimitavoite oli 50 000 €.
• Joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016 (tukijoilleen museo avautuu
7.12.2016). Vastikepaketteja olivat mm. ’Pääsylippu ja T-paita (40€) ’Pääsylippu, pinssi ja nimi verkkosivuille’
(10 €), ’Pääsylippu, pinssi, magneetti ja nimi verkkosivuille’ (18 €), ’Perhelippu, pinssit ja nimet verkkosivulle
(22 €), ’Vuosikortti, pinssi, nimi verkkosivuille ja VIP-tilaisuus’ (50 €), ’Vuosikortti, t-paita, pinssi, nimi
verkkosivuille ja VIP-tilaisuus’ (75 €); ; Yrityksille ja yhteisöille Kupari-, Pronssi-, Hopea-, Kulta- ja
Platinapaketteja (1000 €/ 2000 €/ 5000€/ 10 000€/50 000 €)
SUOMEN PELIMUSEO, TAMPERE
Lähde: http://suomenpelimuseo.fi/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Suomen pelimuseo, Tampere
Perustiedot Toteutettu 31.3.-30.9.2015, yhtenä rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti, toteuttajana Tampereen kaupunki
Kampanjan tavoite Tavoitteena oli perustaa Tampereelle, museokeskus Vapriikkiin, pysyvä Suomen pelimuseo, jonka ensimmäisen näyttelyn rakentamiseen haettiin joukkorahoitusta. Joukkorahoituksella kerätyt varat kohdistetaan ennen kaikkea näyttelyn vuorovaikutteisuuden rakentamiseen.
Rahoitus Kerätty rahoitus 85 860 € (haettu minimi 50 000€, haettu maksimi 100 000 €), rahoittajien lukumäärä 1120, keskimääräinen sijoitus n. 77 €/mesenaatti, rahoittajat pääsääntöisesti yksityisiä henkilöitä. Yrityksiä ja yhteisöjä mesenaateista yhteensä 33 kpl.
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Kampanjasopimuksen teki Mesenaatin kanssa Tampereen kaupunki (Mediamuseo Rupriikki). Keskeisiä kumppaneita olivat Pelikonepeijoonit sekä Tampereen yliopisto. Tärkeimmät markkinointikanavat olivat Facebook ja media (YLE, isot sanomalehdet ym. medianäkyvyys). Yritysten kanssa käytiin erilliset sponsorointineuvottelut.
Hyvät käytännöt Tiedottamisen onnistuminen (Vapriikin tiedottajan keskeinen rooli); Jatkuva viestintä joka osittain räätälöitiin eri kohderyhmille (eri peliharrastajat); Ennakoivat vastike-laskelmat – vastikesuunnittelu; Esimerkkilahjoitukset innostivat muita lahjoittajia; neuvottelut yritysten kanssa
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Laskutusmahdollisuutta kaivattiin, mutta sitä ei voitu tarjota; kesäkuukaudet olivat hiljaisia, mutta pitkä kampanja-aika oli suunniteltu ja siihen liittyvät riskit tunnistettu
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Kaupunki voi olla toteuttajana, mutta esim. vastikkeiden alv-kysymykset ja kirjanpidollinen käsittely on ratkaistava; Pitää olla hurmos, yhteinen tavoite!! Suhteellisen isot lahjoitukset (120-150 €) yllättivät; Laskutusmahdollisuutta on pohdittava; Jatkuva viestintä ja kampanjan etenemisen esillä olo kannattavat; Yrityksille pieni summa (500 €) kannustaa osallistumaan (tj:n itsenäinen päätös)
Lähde: https://mesenaatti.me/suomenpelimuseo/; Haastattelu Niklas Nylund, Suomen pelimuseo, 15.9.2016
17/09/2016
Hankkeen nimi Alusta Hankkeen koko Teema
Pitkospuut läntiseen Pukkisaareen Mesenaatti 3 000€ (n. 19 €/mesenaatti) Luonto
Taukotila Mesenaatti 4 435€ (n. 25€/mesenaatti) Kaupunkikehitys
Annetaan seinille värit Mesenaatti 5 005€ (n. 50€/mesenaatti) Osallisuus
Kallio Block party Mesenaatti 7 803€ (n. 17€/mesenaatti) Kulttuuri, osallisuus
Käpylän lippakioski Mesenaatti 13 365€ (n. 34€/mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus
Vegaaninen lippakioski Ei alustaa Yli 50 000€ Kaupunkikehitys, osallisuus
Suomen pelimuseo Mesenaatti 85 860€ (n 77€/mesenaatti) Kulttuuri
Allas merikylpylä Invesdor Yli 800 000€ Kaupunkikehitys, kulttuuri
27
YHTEENVETO KOTIMAISISTA ESIMERKEISTÄ
Mesenaatin Pauliina Seppälän mukaan jopa 70 % kampanjoista onnistuu hankkimaan rahoitusta, mutta vain pääsemällä
juuri yli minimitavoitteen. On yleistä, että asetettu tavoitetaso jää saavuttamatta. Muista alustoista Kickstarterissa
onnistumisprosentti noin 40 %, Seppälä toteaa. Joukkorahoitusta ei tule pitää rahoitusautomaattina.
17/09/2016
CASE: LUCHTSINGEL, ROTTERDAM, ALANKOMAAT
Kuva: http://www.luchtsingel.org/en/
17/09/2016
• Hofplein oli aiemmin eloisa alue Rotterdamin keskustassa. Mutta viime vuosikymmenten aikana alue on jäänyt kehityksessä jälkeen ja sen koetaan olevan keskeisestä sijainnista huolimatta syrjässä.
• Alueen kehittäminen on kaupungille tärkeää, mutta markkinavetoisen kehittämisen ei uskota tuovan tilanteeseen ratkaisua. Tästä syystä Rotterdamissa päätettiin vedota paikallisten haluun olla mukana kehittämässä kaupunkia.
• Vuonna 2012 projektin tuloksena syntyi 390 metriä pitkä Luchtsingel-silta, joka yhdistää pohjoisosat kaupungin keskustaan.
• Sillan lisäksi alueella on muitakin projekteja:
• DakAkker (kattopuutarha)
• Hofpleinin aseman katto tapahtumatilana
• Pompenburgin puisto (aiemmin varastoalueena toiminut kenttä, joka on otettu virkistyskäyttöön
29
LUCHTSINGEL, ROTTERDAM, ALANKOMAAT
Lähde: http://www.luchtsingel.org/en/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Luchtsingel Rotterdam
Perustiedot Joukkorahoituskampanja yhä käynnissä, aloitettiin jo vuonna 2011. Tuotteena sillan rakentamiseen käytettyjä puupalkkeja, joihin mesenaatti saa nimensä (25 €/kpl)
Kampanjan tavoite Tavoite oli sekä taloudellinen (sillan rakentamisen rahoittaminen) että imagollinen (kampanja tuo hankkeelle näkyvyyttä ja samalla yleisön tuki legitimoi hankkeen).
Rahoitus Tähän mennessä joukkorahoituksen kautta on kerätty noin 120 000 euroa reilulta 3 000 mesenaatilta. Rahoitusta on tullut eri puolilta maailmaa, mutta suurin osa Rotterdamin alueelta
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Markkinointi on ollut monikanavaista, käytössä on ollut niin digitaalista kuin perinteisempääkin viestintää: sosiaalisen median kanavia, eri verkkosivuja, esim. uutis- ja arkkitehtuurisivut, julisteita, lentolehtisiä, puskaradiota, flash mob-tapahtumia, luentoja jne.
Hyvät käytännöt Hankkeen tukijat saivat kaiverruksen sillan puurakenteisiin. Yleisiä kaiverrusten aiheita ovat olleet tukijoiden nimet, rakkauden tunnustukset, hääpäivät, verkkosivujen osoitteet sekä yritysten nimet.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Jos kampanja käynnistettäisiin vasta nyt, toteuttajat sijoittaisivat hakukone optimointiin, joka ohjaisi verkossa liikkuvia ihmisiä projektin luokse.
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa. Viestinnän tulisi olla jatkuvaa, ja tulee varautua siihen, että se syö paljon aikaa ja resursseja.
Lähde: http://www.luchtsingel.org/en/ sekä sähköpostikeskustelu Kelly Noordzijin
kanssa (heinä/elokuu 2016) 30
17/09/2016
• Tavoite: yhdistää perinteinen hanketuki prosesseineen joukkorahoituksen dynamiikkaan, jotta
pormestari voisi tukea hyviä ideoita yhdessä kaupunkilaisten kanssa
• Tausta: viranomaiset Lontoossa etsivät “taktisempia ja poikkitieteellisimpiä” keinoja katujen ja
alueiden kehittämiseen, paikallisten kuulemiseen sekä alihyödynnettyjen resurssien
käyttöönottamiseen -> vastaus: Mayor’s civic crowdfunding programme
• Kahdella kierroksella pormestari on myöntänyt tukea 37 projektille yli 600 000 punnan
arvosta. Toisella kierroksella yli 2000 asukasta osoitti tukensa 18 projektille keräten niille yli
430 000 puntaa. Rahoitettuja hankkeita olivat esimerkiksi Peckham Coal line, Good Food
Catford jne.
31
MAYOR’S CIVIC CROWDFUNDING PROGRAMME ON SPACEHIVE
17/09/2016
• Toiminta yhteistyössä Spacehiven kanssa. Mikä tahansa organisaatio (ei yksityinen henkilö) voi ladata
projektinsa Spacehiveen ja hakea sille tukea (20 000 saakka, enintään 75% hankkeen budjetista)
pormestarilta. Projektit valitaan tiettyjen kriteerien pohjalta. Tuki ei ole vain taloudellista: hankkeet
saavat uskottavuutta ja näkyvyyttä muiden lahjoittajien silmissä mikä usein johtaa uusiin ja suurempiin
lahjoituksiin. Kaupunki voi tukea myös sopimalla tapaamisia avaintoimijoiden kesken sekä ohjaamalla
hanketoimijoita kokeneiden konsulttien pakeille
• Hakijan täytyy olla organisaatio, jotta se voi solmia sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Toimijan
tulee myös osoittaa, että sillä on nimissään voimassa oleva pankkitili ja että se on rekisteröity. Lisäksi
sillä on oltava kykyä saattaa ehdotettu hanke valmiiksi mm. henkilöresurssien ja näiden kompetenssin
osalta
• Lisätietoja: https://www.spacehive.com/Initiatives/mayoroflondon?Tid=hive-88-24ef8a33
32
MAYOR’S CIVIC CROWDFUNDING PROGRAMME ON SPACEHIVE
17/09/2016
CASE: PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO
Kuva: http://peckhamcoalline.strikingly.com/
17/09/2016
• ‘Hiililinja’ on yhteisövetoinen hanke, jonka tavoitteena on yhdistää nykyistä
paremmin Peckhamin alueen kaksi naapurustoa (Rye Lane ja Queens Road):
syntyy 900 metriä pitkä puisto, joka yhdistää Queens Roadin Rye Laneen.
Linja tullaan pystyttämään aikoinaan hiilen kuljetukseen käytetyille, nyt
käytöstä poistetuille sivuraiteille, jotka kulkevat Peckhamin alueen läpi.
• Koko lähialueen yhteisö innostui Peckham Coal Linen tarinasta ja tätä kautta
kampanjalle asetettu tavoite saavutettiin. Yksityishenkilöiden lisäksi tukea
antoivat myös yritykset sekä valtuusto (local council).
• Spacehive-alustalla toteutettu kampanja keräsi yli 75 700 puntaa reilulta 920
tukijalta.
• Projektin seuraava vaihe on laatia suunnittelu- ja toteutettavuusselvitys.
• Miksi joukkorahoitus? “siinä on niin paljon kyse yhteisöstä, sillä saadaan
ihmiset osallistumaan, tehdään asioita yhdessä”; “joukkorahoitus on myös
erinomainen työkalu yhteisöllisyyden rakentamiseen”
34
PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO, ENGLANTI
Lähde: https://www.spacehive.com/peckhamcoalline?searchText=peckham coal line
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Peckham Coal Line urban park, Lontoo, Englanti
Perustiedot Joukkorahoituskampanjan päättynyt 31.10.2015, palvelualustana Spacehive
Kampanjan tavoite Tavoitteena oli yhdistää kaksi vierekkäistä kaupunginosaa toisiinsa ottamalla käyttöön/ kunnostamalla hylätty ja tarpeettomaksi muuttunut infrastruktuuri (1950-luvulle saakka hiilen kuljettamiseen tarkoitettu rautatieosuus) (imagolliset ja toiminnalliset hyödyt)
Rahoitus Kerätty rahoitus 75 757 £ (tavoite 64 000 £), rahoittajien lukumäärä 928, keskimääräinen sijoitus n. 82 £/henkilö, suurta vaihtelua 5 punnasta lähes 5 000 puntaan yksityishenkilöillä, ja jopa 10 000 £ Southwark Councililta. Lisätietoja seuraavalla sivulla.
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Toiminta käynnistyi etsimällä/aktivoimalla tukijoita: aiheesta kirjoitettiin paikallislehdessä ja viestittiin verkostoissa. Järjestettiin työpaja sekä kävelykierros alueella sekä osallistuttiin tapahtumiin, jossa kampanjasta kerrottiin mahdollisimman monelle. Luotiin verkkosivu. Laadittiin myyntipuhe (pitch), jolla haettiin tukea toteutettavuusselvityksen laatimiseen Pormestarin ohjelmasta
Hyvät käytännöt Itse kampanjointiprosessia pidettiin erittäin tärkeänä osana kokonaisuutta. Sen kuvattiin olleen erittäin intensiivinen kolmen kuukauden jakso, johon sisältyi sekä viestintää että markkinointia.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
Suurimpia haasteita olivat aika sekä kampanjatiimissä mukana olleiden ihmisten ’oikean’ osaamisen yhdistäminen. Aika on haaste siksi, että jokainen tekee työtä vapaa-ajallaan, oman työnsä ohella.
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
On eduksi, jos kampanjaa toteuttavilla tahoilla on hyvä ymmärrys/osaaminen digitaalisesta ja sosiaalisesta mediasta, koska se on olennaisessa roolissa kampanjan toteutuksessa. Pormestarin ohjelman tuen saaminen toi kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta – ja johti muiden tukijoiden aktivoitumiseen
Lähteet: mm. Louise Armstrong, http://www.shareable.net/blog/co-designing-the-crowdfunded-sharing-city
35
17/09/2016
Rahoituksen jakautuminen:
36
PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO, ENGLANTI
Lahjoituksen laajuus Lahjoitusten lukumäärä Lahjoitusten volyymi
7 000-10 000 puntaa 3* 27 000 puntaa
1 000-4 900 puntaa 6 9 900 puntaa
500-800 puntaa 10 5 600 puntaa
150-350 puntaa 27 5 730 puntaa
100 puntaa 63 6 300 puntaa
Alle 100 puntaa 819 21 277 puntaa
* Suurimmat yksittäiset lahjoittajat: Mayor of London, Southwark Council ja Sustrans
17/09/2016
CASE: PARK AND SLIDE, BRISTOL, ENGLANTI
Kuva: http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2619931/Park-slide-
Adventurers-reclaim-centre-Bristol-historic-street-turned-giant-water-slide.html
17/09/2016
• Tavoitteena muuttaa Bristolin Park Street väliaikaisesti
jättimäiseksi vesiliukumäeksi paikallisten iloksi!
• Idean takana paikallinen artisti Luke Jerram
• Tavoite 5 628 £ kulujen kattamiseen (mm. turvallisuus 2 980 £,
materiaalit 1 163£, vakuutukset 550 £, asentaminen 389 £)
• Kerätty summa 5 650 £, rahoittajia 532 kpl, keskimääräinen
sijoitus n. 10,6 £, yksittäiset sijoitukset kahdesta punnasta 250
puntaan
• http://www.dailymail.co.uk/video/travel/video-1093501/Park-
SLIDE-Bristols-giant-waterslide-city-centre.html
38
PARK AND SLIDE, BRISTOL, ENGLANTI
17/09/2016
CASE: THE LINE TOUR, LONTOO, ENGLANTI
Kuva:http://about.spacehive.com/case-studies/the-line/
17/09/2016
• Tavoitteena oli asentaa peräti 30 veistosta Itäisen Lontoon vesireittien varrelle (reitti kulkee mm. Lontoon
olympialaisista tutun 02-areenan ohi). Valmista reittiä pitkin kuka tahansa voi kävellä, juosta tai pyöräillä samalla
taidetta ihaillen.
• Kyseessä oli projekti, jonka osaksi taiteilijat saattoivat esittää omia teoksiaan. Teokset valittiin paneelin toimesta, jossa
oli sekä taiteilijoita että paikallisia asukkaita.
• Joukkorahoituksella tavoiteltiin noin 140 000 puntaa, ja lopulta tavoite ylittyi. Rahaa kertyi 142 134 puntaa, 272 tukijan
toimesta. Projektia tuettiin suurilla yksittäisillä summilla (useita kymmeniä tuhansia puntia) niin säätiöiden kuin
muutamien yksityistenkin toimesta. Toisaalta mukana oli myös viiden ja kymmenen punnan sijoituksia. Tavoitteen
saavuttaminen oli lopulta tunneista kiinni. Viimeisen viikon aikana kerättiin 120 000 puntaa, josta viimeisen päivän
osuus oli 62 000 puntaa. Ilman em. suuria sijoituksia tavoite olisi jäänyt tavoittamatta ja projekti toteuttamatta.
• Nykyisellään näyttely kestää vuoteen 2017, ja ajatuksena on toistaa prosessi tuolloin. Toiveena on, että näyttelystä
tulee olennainen osa Lontoon kulttuuritarjontaa.
• Projektitiimi on hiljattain käynnistänyt uuden joukkorahoitushankkeen, jonka nimi on the Square.
40
THE LINE TOUR, LONTOO, ENGLANTI
17/09/2016
• Yorkin kaupungissa käynnistettiin maaliskuussa
2016 oma Make It York –niminen
joukkorahoitusalusta.
• Alusta on työkalu, jonka avulla asukkaat voivat
käynnistää paikallisia hankkeita ja saada niille
sekä huomiota että rahoitusta. Hankkeita voi
tukea jopa kahden punnan minimipanoksella.
• Alustan kaksi ensimmäistä projektia saavuttivat
asetetut rahoitustavoitteet. Esim. Rigg Monument
keräsi yli 10 000 puntaa 80 mesenaatilta. Toinen
esimerkki – Arts Barge - on kuvattu tarkemmin
seuraavalla sivulla.
41
MAKE IT YORK, YORK, ENGLANTI
Lähde: http://about.spacehive.com/case-studies/make-it-york-case-study/
17/09/2016
CASE: ARTS BARGE, YORK, ENGLANTI
Kuva: http://theartsbargeproject.com/barge-update/
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Arts Barge, York, Englanti
Perustiedot Joukkorahoituskampanja keväällä 2016, alustana Make it York (Spacehiven päälle rakennettu palvelualusta)
Kampanjan tavoite Tavoitteena luoda luova ja kutsuva tila yhdessä olemiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen jo melkein 20 vuotta sitten suljetun York Arts Centren tilalle (toiminnalliset hyödyt)
Rahoitus Kerätty rahoitus 23 440£ jo kymmenen päivää ennen kampanjan päättymistä. Mesenaatteja 250 kappaletta. Osa sijoituksista suurehkoja, 1000 punnan luokkaa niin säätiöiltä kuin yksityishenkilöiltä, pienimmät 5 puntaa. Keskimääräinen rahoitus noin 94 puntaa.
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
Tilaksi valitun, käytöstä poistetun proomun hankinnasta, siirrosta ja kunnostamisesta kerrottiin omassa blogissa, joten työn etenemistä oli mahdollista seurata ’reaaliaikaisesti’. Markkinoinnissa 4 hengen ydintiimiä auttoi iso joukko muusikoita ja freelancereita, jotka mainostivat projektia keikoilla ja muissa tapahtumissa.
Hyvät käytännöt Useat eri kolmannen sektorin organisaatiot ovat tehneet sijoituksia eri kampanjoihin. Näillä sijoituksilla on ollut huomattavaa merkitystä siihen, että tarvittava rahamäärä on saatu kasaan ja hankkeet ovat edenneet toteutukseen.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
-
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Yhteistyö on toimintaa eteenpäin vievä voima. On tärkeää olla jatkuvasti avoin uusille kumppanuuksille, aloitteille ja ideoille, joiden avulla kaupunkiympäristö voidaan kehittää. Projekti on myös mahdollista pilkkoa pieniin osiin ja toteuttaa asteittain useiden joukkorahoituskampanjoiden avulla.
Lähteet: http://about.spacehive.com/case-studies/make-it-york-case-study/;
https://www.spacehive.com/restore-the-rigg-monument-york#/gallery
43
17/09/2016
CASE: GOOD FOOD CATFORD, LONTOO, ENGLANTI
Kuva: https://www.spacehive.com/goodfoodcatford
17/09/2016
JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS
Good food Catford, Lontoo, Englanti
Perustiedot Useita joukkorahoituskampanjoita, Make it York on itsessään Spacehiven päälle rakennettu palvelualusta
Kampanjan tavoite Tavoitteena perustaa sosiaalisen yrityksen pyörittämä elintarvikemyymälä, jossa myytäisiin lähiruokaa. (imagolliset ja toiminnalliset hyödyt)
Rahoitus Kerätty rahoitus 32 356 £, rahoittajien lukumäärä 344, yksityishenkilöiden tekemät sijoitukset ulottuivat muutamasta punnasta 1000 puntaan. Suurin yksittäinen lahjoitus Mayor of London 14 000£
Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet
-
Hyvät käytännöt Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa apuna yrittäjätaustaiset ihmiset.
Kampanjan haasteet ja pullonkaulat
-
Mitä opittavaa Tesoma-näkökulmasta?
Hanke hyödynsi tyhjän liiketilan näkyvällä paikalla, otti sen käyttöön ja paransi aluetta sekä
Lähteet: https://www.spacehive.com/goodfoodcatford#/idea; joukkorahoituskampanjan vetäjää kontaktoitu,
mutta lisätietoja ei ole tähän mennessä saatu. 45
17/09/2016
Hankkeen nimi Alusta Hankkeen koko Teema
Peckham Coal Line Spacehive 75 757 £ (n. 82 £/mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus
Luchtsingel 4 435€ (n. 25€/mesenaatti) Kaupunkikehitys
Bristol Park and Slide Spacehive 5 650 £ (n. 11£/mesenaatti) Kulttuuri
Line Tour Spacehive 142 134 £ (n. 523£/mesenaatti) Kulttuuri, osallisuus
Arts Barge Make it York / Spacehive
23 440 £ (n. 94 £/mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus
Good Food Catford Spacehive 32 356 £ (n. 94£/mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus
46
YHTEENVETO ULKOMAISISTA ESIMERKEISTÄ
Peckhan Coal Line, Line Tour ja Good foor Catford -hankkeille on yhteistä, että osa rahoituksesta on
tullut asukkailta ja yhteisöiltä, ja osa julkiselta sektorilta (Mayor of Londonin tuen kautta).
17/09/2016
• Suunnittelu
• Mietittävä etukäteen, kuka hanketta tukisi (kohderyhmä)
ja mitkä ovat sen tavoitteet
• Resursointi ja toteuttavan tahon sitoutuminen tärkeää,
koska kampanjaa toteutetaan usein muun työn ohella,
osuuskunnat verkostoineen hyvä voimavara (+
viestintäkanava)
• Toteutus
• Kampanjan alussa ensimmäiset sijoitukset tärkeitä –
osoittavat muille, että kampanjalla on kannatusta
• Julkisuudesta tunnettujen henkilöiden tuki
• Olemassa olevan sidosryhmäverkoston tunnistaminen ja
hyödyntäminen
• Isohko projekti voidaan myös pilkkoa osiin ja toteuttaa
useampien kampanjoiden avulla
47
MITÄ HANKKEISTA VOIDAAN OPPIA?
• Viestintä
• Tarinan luominen tärkeää + selkeät tavoitteet
• Nopea reagointi myönteiseen ja kielteiseen
palautteeseen
• Useiden eri viestintäkanavien hyödyntäminen
• Tapahtumat, satunnaiset kohtaamiset
• Painettu (lentolehtiset, uutiset lehdissä jne.)
• Digitaalinen /sosiaalinen media (kampanjasivut, Facebook,
Twitter, Instagram, Youtube jne..)
• Kampanjasta voi viestiä jo etukäteen -> luo
tietoisuutta ja saattaa madaltaa kynnystä tukea
kampanjaa sen käynnistyttyä
• Vastikkeet
• Käytännönläheisyys/konkretia tärkeää
• Osa ihmisistä lahjoittaisi mielellään ilman vastiketta,
mukana olemisen kokemus riittää
• Vastikkeiden hinnoittelussa syytä pysytellä
kohtuudessa
17/09/2016
• Suunnittelu
• Kampanjan suunnittelu vain yhden henkilön
näkemykseen perustuen
• Viestintä
• Tulee välttää vaikutelmaa, että kaupunki siirtäisi
vastuutaan kaupunkilaisille
• Hyödynnetään vain yhtä markkinointi-/viestintäkanavaa
• Resursointi
• Kampanjointiin kuluvan ajan aliarvioimista – kampanjan
toteutusta on verrattu vaalikampanjointiin
• Toteutus
• Kampanjan luominen alustalle ei yksin riitä
• Liian kalliiden tai turhien vastikkeiden hankkiminen
48
MITÄ TULISI VÄLTTÄÄ?
17/09/2016
• Vastikkeellista joukkorahoitusta toteutettaessa
on syytä ottaa huomioon, että toiminta vastaa
lain mukaan ennakkomyyntiä.
• Joukkorahoituksella myytävistä tuotteista
(aineelliset vastikkeet) tulee maksaa
arvonlisävero, joka tosin vaihtelee tuotteittain.
• Toistaiseksi on harvinaista, että julkisen sektorin
toimija on joukkorahoituskampanjan toteuttaja,
ja tästä syystä verotukseen liittyviä asioita
kannattaa selvittää verohallinnon kanssa.
49
VEROTUS
17/09/2016
• Lisää tietoa joukkorahoituksesta on
saatavilla Team Finlandin vuonna
2015 julkaisemasta ja tänä vuonna
päivitetystä oppaasta ’Askelmerkkejä
joukkorahoitukseen’.
• Edellä mainitussa oppaassa viitataan
joukkorahoituslakiin (2016), joka
koskee yrityksille suunnattua laina- ja
sijoitusmuotoista joukkorahoitusta.
50
LISÄTIETOA?
17/09/2016
YHTEYSTIEDOT
51
Henri Lahtinen
040 7796 975
Hanna Koskela
0400 745 605