Embed Size (px)
Citation preview
1
FIDA ry:n kevätluentopäivät Oulussa 15.-16.4.2010
Holiday Club Oulun Eden Holstinsalmentie 29, 90500 OULU
Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa aterioiden hiilijalanjälkeen
Professori Sirpa Kurppa, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
2
NakkimakkaraPerunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvamargariini, 70 % rasvaaRasvaton maito
KinkkukiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
BroilerikiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
Broileripasta(vuoka)Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
KirjolohikiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
LihamakaronilaatikkoTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoTomaattiketsuppi
BroilerkastikeMakaroni/pastaTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
BroilerkastikeTumma riisiTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvamargariini, 70 % rasvaaRasvaton maito
Kasviskiusaus (soijapapu)Kaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
HärkäpapupihvitPerunnasose, veteenKaali-mustaherukkasalaattiRuisleipä, perinteinenKasvirasvalevite, 70 % rasvaa
SoijapapupihvitPerunnasose, veteenKaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaa
PunajuuripihvitKeitetyt ohrasuurimot Kaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maito
OhrapuuroMansikkakeittoSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaEmmentaljuustoPorkkanatikutKurkkuRasvaton maito
KotiruokaKouluruoka
Valmisruoka
Piirros: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
3
Lounaiden koostaminen
• Tuttuja ja suosittuja lapsiperheiden ruokia• Ravitsemuksellisesti täysipainoisia• Laaja skaala ympäristövaikutuksissa• Kotiruoat on tehty raaka-aineista (paitsi leipä) ja joistakin
puolivalmisteista• Valmisruoat on koostettu valmiista ruoista, mukaan lukien
salaatti (paitsi tomaattilisä)
• Kouluruoat on todellisia esimerkkikoulun ruokia, myös annoskoot todellisia
ravitsemussuositukset eivät toteudu yksittäisissäaterioissa
4
Lautasmalli
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Ravitsemus- suositukset
740 kcal/yläkouluikäisen nuoren lounas
Energiasta• 10-20 % proteiineista• 25-25 % rasvoista• 50-60 % hiilihydraateista
5
Kotiruokalounaiden koostumus
• Pääruoka (määrä vaihtelee)• Sekaruokia; nauta, broileri, kinkku, nakki, kala• Kasvisruokia; ulkomainen, kotimainen
• Salaatti (150 g)• Sekaruoissa salaatti-kurkku-tomaatti ja keitetty porkkana• Kasvisruoissa kaali-mustaherukka• Puuron kanssa porkkanatikut ja kurkku
• Leipä ja levite (määrä vaihtelee)• Juusto vain puuron kanssa
• Juoma (2dl)• Maito seka- ja kasviruoassa paitsi• Vesi vegaaniruoissa
6
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Päivän kokonaiskuormitus per kuluttajaSoijapapupihvit (veget)koti
Härkäpapupihvit (veget.) kotiPunajuuripihvi, koti
Broilerpasta, valmisKasviskiusaus, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)kotiKasviskiusaus, valmis
Lihamakaronilaatikko, valmisBroilerpasta, koti
Kinkkukiusaus, valmisNakit ja muusi, kotiOhrapuuro, valmis
Broilerkastike + pasta kotiBroiler kermakastikkeessa, valmis
Broilerkastike+tumma riisi, kotiBroilerkiusaus, koti
Ohrapuuro ja mansikkakeitto, kotiKinkkukiusaus, koti
Kirjolohikiusaus, valmisLihamakaronilaatikko, koti
Kirjolohikiusaus, koti
Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2%
Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa)
Ääriskenaario
9,6 gPO4 ekv
Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta
Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta
I gI g I g+ +
Ääriskenaariot
Typpi ja fosfori
Kansallinen haaste –eroon veden likaamisesta
vesi kilpailutekijäksi !
7
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Päiväkuormitus per kuluttajaHärkäpapupihvit (veget.) koti
Soijapapupihvit (veget)kotiPunajuuripihvi, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)kotiKasviskiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, valmisKirjolohikiusaus, valmis
Broilerpasta, valmisKinkkukiusaus, valmisKasviskiusaus, valmis
Ohrapuuro, valmisBroilerpasta, koti
Nakit ja muusi, kotiOhrapuuro ja mansikkakeitto, koti
Kirjolohikiusaus, kotiBroilerkastike + pasta koti
Broilerkastike+tumma riisi, kotiBroilerkiusaus, koti
Broiler kermakastikkeessa, valmisKinkkukiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, koti
Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 %
Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)
Ääriskenaario
27, 4 kgCO2 ekv
+
Ääriskenaariot
Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta.
Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta.
CO2 + N2 O + CH4CO2 + N2 O + CH4
Globaali haaste –kaikki mahdollinen tehtävä
kaikilla aloilla!I kgI kg I kg
+
8
Kotilounasannosten rehevöitymisvaikutus g PO4-ekv
0 1 2 3 4
Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka
Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka
Kasviskiusaus (so ijapapu) +kaali/mustaherukka
Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka
Soijapapupihvit ja muusi+kaali/mustaherukka
Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti
Ohrapuuro ja marjakeitto +porkkana
Bro ileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Bro ilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Bro ilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti
Bro ilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti
Kirjo lohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Pääruoka SalaattiLeipä Juoma
Kotilounasannoksetrehevöittävä vaikutus 0,7 – 3,6 g PO4-ekv.• pääruoan osuus 28 – 83 %• salaatin osuus 4 – 30 %,• maidon osuus 15 – 38 %,• leivän osuus 3 – 46 %
9
Kotilounasannosten ilmastosvaikutus kg CO2-ekv
0 1 2 3 4
Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka
Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka
Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka
Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka
Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka
Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana
Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti
Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti
Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti
Pääruoka SalaattiLeipä Juoma
Kotilounasannoksethiilijalanjälki 700g – 3,4 kg CO2 ekv • pääruoan osuus 35 – 69 % • salaatin osuus 12 – 32 %• maidon osuus 8 – 33%• leivän osuus 4 – 32 %
10
• Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden
• Ilmastovaikutuksessa x 2-3• Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4
• Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin
• Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista
• Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia
• Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri
• Kalsiumin saantia ei tarkasteltu!
• Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia
Lounaiden välinen vertailu
11
0 1 2 3
g PO4- ekv.
Raaka-aineidenalkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheetN-rehevöittäväP-rehevöittäväNH3 to airNOx to air
Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri rehevöittävä vaikutus johtuu?
Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen
Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistäilmaan
Raaka-aineiden alkutuotannosta
Graafi: Merja Saarinen MTT
12
0 0,5 1 1,5 2
g PO4- ekv.
Viljat ja öljykasvit
Vihannekset
Juurekset/peruna
Liha/kala
Maitotuotteet/muna
Lihamakaronilaatikko, koti - raaka-aineet
N-rehevöittäväP-rehevöittävä
NH3 to air
NOx to air
Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen
Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistäilmaan
Mistä lihamakaronilaatikon suuri rehevöittävä vaikutus johtuu?
Graafi: Merja Saarinen MTT
13
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet
CO2
CH4
N2O
Energiankulutuksestaalkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen
metaanintuotannosta
Pellon typpioksiduuli-päästöistä
Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu?
Raaka-aineiden alkutuotannosta
Graafi: Merja Saarinen MTT
14
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2
kg CO2 ekv.
Viljat ja öljykasvit
Vihannekset
Juurekset/peruna
Liha/kala
Maitotuotteet/muna
Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet
CO2
CH4
N2O
Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu?
Energiankulutuksestaalkutuotannossa
Nautojen ruoansulatuksenmetaanintuotannosta
Pellon typpioksiduuli-päästöistä
Graafi: Merja Saarinen MTT
15
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Broilerikastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet
CO2
CH4
N2O
0 1 2 3
g PO4- ekv.
Raaka-aineidenalkutuotanto
Kauppa
Broilerkastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheetN-rehevöittävä
P-rehevöittävä
NH3 to air
NOx to air
Broileripohjaisten lounaiden
vaikutukset keskittyvät myös
raaka-ainetuotantoon
Broileriruokienkuormituslähteet
- esimerkki
16
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Härkäpapupihvit (veget.), koti - tuotantovaiheet
CO2CH4N2O
Kasvisruokienilmastovaikutus
jakaantuu sekaruokia
tasaisemmin eri tuotanto-
vaiheille0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Soijapapupihvi (ovolaktoveget.), koti - tuotantovaiheet
CO2CH4N2O
Kasvisruokien kuormituslähteet
- esimerkkejä
17
Kriittisiä keskustelun aiheita
• Naudanliha• Maito ja juusto• Muut lihat; sianliha, broilerinliha • Kasvihuonevihannekset
Graafi: Merja Saarinen MTT
18
Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua?
Kyllä• Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria
Ei• Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa
rehua, joita ihmiset eivät voi syödä• Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä• Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa
Nämä riippuvat tuotantotavasta ja -tekniikasta• Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle
Graafi: Merja Saarinen MTT
19
Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua?
Kyllä• Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin
kasviperäisellä ruoalla• Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös
ihmiset voivat syödä, kuten soijaa)• Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset
Ei• Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja,
jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia• Tuotanto-oloja ja –tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään
suuntaan
Graafi: Merja Saarinen MTT
20
Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua?
Kyllä• Ilmastovaikutus on suuri• Avomaavihanneksia ja –juureksia on saatavilla
monipuolisemmin
Ei• Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa
energiantuottajina• Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia
torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa
Graafi: Merja Saarinen MTT
21
http://www.emeraldinsight.com/
yadavbhattarai.com.np/
http://yadavbhattarai.com.np/
Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta
http://www.glocal-eating.com/
22
Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia!
Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia!
Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde –
pihviliha ja soija avainasemassa
23http://www.waterfootprint.org/?page=files/productgallery&product=apple
Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg
riisi 3305 maito 1000
vehnä 1334 kananmunat 3300
maissi 900 sianliha 4800
kaura 1597 pihviliha 15500
ohra 1300 juusto 5000
ruis 901 vuohenliha 4000
soijapapu 1800 kananliha 3900
kookospähkinä 2500
kahvi 21000
Kasvisdieetti päiväkulutus 1200 l
Eläintuotedieetti päiväkulutus 16000 l
Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi
24
BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta
Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti
Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Alailmakehän otsoninmuodostuminen
Happamoituminen Ilmaston muutos RehevöityminenvesistössäElintarvikeketju Muu kansantalous
Tuotanto Tuotanto Tuotanto
TuotantoKuluttaminen
Kuluttaminen
TuontiTuonti
Tuonti
Tuonti
25
Koululounaat
26
• Laskenta perustui todellisiin kouluruoan menekkeihin yhdessä esimerkkikoulussa
Yksittäiset lounaat eivät täytä kouluruokailun ravitsemussuosituksiaAnnoskoot, energiasisällöt ja energiajakaumat vaihtelevat huomattavasti
Graafi: Merja Saarinen MTT
27
Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä
Kouluruokien rehevöittävä vaikutus g PO4-ekv
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
Punajuuripihvi japerunamuusi
Juureskiusaus
Ohrapuuro ja kiisseli
Kasvismakaroni
Broilerkastike japasta
Broilerkastike ja riisi
Kinkkukiusaus
Lihamakaronilaatikko
Kirjolohikiusaus
Kou
luru
okal
ouna
at p
ääuo
an v
aiku
tuks
en
suht
een
suur
uusj
ärje
styk
sess
ä
PääruokaSalaattiLeipä Juoma
Graafi: Merja Saarinen MTT
28
Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä
Kouluruokien ilmastovaikutus kg CO2-ekv
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
Punajuuripihvi ja perunamuusi
Kasvismakaroni
Juureskiusaus
Ohrapuuro ja kiisseli
Kirjolohikiusaus
Broilerkastike ja riisi
Broilerkastike ja pasta
Kinkkukiusaus
Lihamakaronilaatikko
Kou
lulo
unaa
t pää
ruoa
n va
ikut
ukse
n su
htee
n su
uruu
sjär
jest
ykse
ssä
Pääruoka
Salaatti
Leipä
Juoma
Graafi: Merja Saarinen MTT
29
Mitä tästä opimme?• Nuoret eivät syö koulussa salaattia ja muutakin
vaihtelevasti…• Kouluruokailu on vähän kuormittavaa• Valmisruoka on suhteellisen vähän kuormittavaa• Kotiruoassa on potentiaalia vähentää ilmasto- ja
rehevöittävää vaikutusta• Pitää kuitenkin ottaa huomioon myös muut ympäristö- ja
kestävyysvaikutukset• Raaka-aineiden tuotannolla on suurin merkitys
vaikutusten synnylleRuokajätettä tulisi välttää!
Graafi: Merja Saarinen MTT
30
Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä!
• Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JÄTTEEN SYNTYMISEN EHKÄISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN OIKEAOPPINEN KÄSITTELY
- esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus:
• Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja
• sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2
• Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JÄTTEEN SYNTYMISEN EHKÄISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN OIKEAOPPINEN KÄSITTELY
- esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus:
• Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja
• sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2
31
Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta
Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry kuva- arkisto: Sanna Peurakoski, Teppo Johansson, Tommy Selin, Liia Rissanen
32
Sesonkisuuden strategiaSesonkisuuden strategia
• Sesonkiuttaminen tuo ympäristöetua ja korostaa vastuullisuuta
• Tarjonnan sesonkiuttaminen sitoo raaka-ainetuotannon ja kulutuksen 'sisäsyntyisesti' toisiinsa, eli sesonkisuus tulee korostamaan lähiruoan asemaa.
• Kuluttajilta sesonkisuuden ymmärtäminen edellyttää olosuhteiden sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä, siis kommunikointia tuottajien kanssa (ekolokalismi, Fred Curtis 2003).
• Sesongin avaaminen on vahvasti vuorovaikutteinen tilanne: odotetut tuotteet, odottavalle asiakassegmentille juuri oikeassa muodossa oikeaan aikaan - Lean production.
• Kun rakennetaan yhdessä odotuksia ja mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua, tuotteen arvo nousee edelleen.
33
Rajattomat sadonkorjuuajan mahdollisuudet Rajattomat sadonkorjuuajan mahdollisuudet
0,00000,10000,20000,30000,40000,50000,60000,70000,80000,90001,0000
Kiinankaali
Parsakaali
Avomaankurkku
LanttuPalsternakka
Porkkana
Punajuuri
Ruokasipuli
Mustaherukka
kg CO2-ekvMyöhäiskesän-syksyn salaattiraaka-aineita, hiilijalanjälki/kg raaka-ainetta
34
Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti
Kiinankaali-mustaherukkasalaatti, 100 g
36,1 g CO2 ekv; 55 %
0,8 g CO2 ekv; 1 %
15,9 CO2 ekv; 24 %
13,6 g CO2 ekv.; 20 % Raaka-aineet
Varastointi
Kauppa
Kotitalous
Yhteensä 66.4 g CO2 ekv
35
Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista
Rosolli (ilman kermaa)
36,6 CO2 ekv; 59 %
9,8 g CO2 ekv; 16 %
2,0 CO2 ekv; 3 %
13,6 g CO2 ekv; 22 %
Raaka-aineetVarastointiKauppaKotitalous
Yhteensä 62,0 g CO2 ekv.
36
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200
0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, s0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, t0,1 kg Kurkku-tomaatti-ruukkusal.
0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, s 0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, t
0,1 kg Kiinankaaliraaste, s0,1 kg Kiinankaaliraaste, t
0,1 kg Lantturaaste, s0,1 kg Lantturaaste, t
0,1 kg Porkkanaraaste, s0,1 kg Porkkanaraaste, t
0,1 kg Punajuuriraaste, s0,1 kg Punajuuriraaste, t
0,1 kg Rosolli, t
Varastoinnin, kaupan, valmistuksen energiaRaaka-aineet
Myöhäissyksyn ja kevättalven salaattivaihtoehtoja, hiilijalanjäljet g CO2 ekv./100 g salaattia
äärimmillään yli 400
37
Ruokien valmistuksen hiilidioksidipäästöt, valmistus sähköhellalla tai -uunissa, kotiruoat
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaurapuuro 1 hengelle Kaurapuuro 4 hengelle
Peruna 1 hengellePeruna 4 hengelle
Riisi 1 hengelleRiisi 4 hengelle
Vuokaruoka uunissa Pellillinen ranskalaisia
MarjapiirakkaPullapitkot Joulukinkku
Kokonainen broileriTuore kala pannulla valmistettuna
Naudanlihapihvi pannulla RaakaNaudanlihapihvi pannulla Puolikypsä
Naudanlihapihvi pannulla Kypsä
CO2-g/hlöannos
38
Säilytystapojen hiilidioksidipäästöt vuodessa, litraa kohden
0
200
400
600
800
1000
Huoneenlämpö Jääkaappi Jääkaappi &pakastinlokero
Kaappipakastin Arkkupakastin
CO
2-g/
vuos
i/säi
lyty
slitr
a
39
Yhden henkilön kauppamatkan hiilidioksidipäästöt
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Keskusta-alue Kerrostalo-valtainen* Pientalo-valtainen Maaseudun haja-asutus
KAIKKI (painotettukeskiarvo,
väestöosuudet)
CO
2-g/
mat
ka/h
nk
jalankulku polkupyöräHA kuljettaja HA matkustajaHA kuljettaja ja matkustaja linja-autometro, raitiovaunu junaKAIKKI (painotettu keskiarvo, matkojen lkm*)
Graafi: Tommi Kauppinen MTT
