GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

Maaperäosasto, raportti P 13 .4/85/17 5

Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a

KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

OSA II I

Kuopio 1985

Tekijöiden osoite :

Geologian tutkimuskesku s

PL 23 7

70101 KUOPIO 10

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 3

TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3

Kenttätutkimukset 3

Laboratoriotutkimukset 4

Tutkimusaineiston käsittely 4

TUTKITUT SUOT 9

75. Vuottosuo 9

76. Pitkänahonsuo 1 3

77. Niittysuo 1 6

78. Niskaneva 2 0

79. Kuljunmäensuo 2 2

80. Saarensuo 2 6

82 . Alasuo 3 0

82. Kanalansuo 3 2

83. Ruokosuo 3 5

84. Pirkonsuo 3 9

84 . Leväsensuo 4 4

86. Möylynsuo 5 1

87. Nimetönsuo 5 4

88. Simakkasuo 5 8

89. Lahnassuo 6 3

90. Kettusuo 6 9

91. Pihasuo 7 4

92. Ukonsuo 7 9

93. Saarisuo 8 3

94. Kupulinsuo 8 8

95. Hötkynsuo 9 3

96. Torvelansuo 9 7

97. Pohjolansuo 10 2

98. Sopensuo 10 9

99. Puolivälinsuo 11 4

100. Levälamminsuo 11 8

101. Kuohunsuo 12 2

102. Teerisuo S 12 5

103. Teerisuo N 126

104. Pärsänsuo 12 7

105. Ampiaissuo 13 3

TULOSTEN TARKASTELUA 13 8

KIRJALLISUUS 14 2

LIITTEET

- 3 -

JOHDANTO

Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on valtakunna n

turvevarojen kokonaisselvitys . Tutkimuksia tehdään kuntakoh-

taisina selvityksinä turpeen käytön kannalta ajankohtaisill a

alueilla . Kajaanin kaupungin alueella tutkimukset aloitettiin

v. 1980 yhteistyössä Kajaanin ja Iisalmen kaupunkien kanssa .

Tutkimuksia jatkettiin vuosina 1982 ja 1983 sekä muutamie n

soiden osalta vielä vuonna 1984 . Vuodesta 1982 lukien työtä

on tehty yhteistyössä Kainuun seutukaavaliiton kanssa, jok a

on osallistunut työhön KTM :n energiaosaston myöntämän eril-

lisrahoituksen turvin .

Vuonna 1980 tutkittiin 37 suota yhteisalaltaan n . 4070 ha

ja vuonna 1982 samoin 37 suota yhteisalaltaan n . 6270 ha .

Tutkimustulokset on julkaistu kahdessa tutkimusraportiss a

(Häikiö ja Porkka 1984 sekä Häikiö, Löytynoja ja Porkka 1985) .

Tähän julkaisuun sisältyvät vuosina 1983 ja 1984 tutkitut suot ,

joita on 31 kpl yhteisalaltaan 3380 ha .

Tutkimuksen pääpaino asetettiin nykyisillä tuotantomene -

telmillä hyödynnettävissä olevien alueiden ja turvemäärie n

sekä turpeen laadun ja energiasisällön selvittämiseen . Moni-

puolisia tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös soi -

den muun käytön suunnittelussa .

TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S

Kenttätutkimukse t

Kenttätutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskes -

kuksen turvetutkimuksissa yleisesti käyttämiä menetelmiä (Lap-

palainen, Sten ja Häikiö 1978) . Tutkittaville soille laa-

dittiin linjastot, jotka koostuvat suon hallitsevan osan poik -

ki vedetystä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuoraan ole -

vista poikkilinjoista, jotka ovat tavallisesti 400 m :n välein .

Tutkimuspisteet sijaitsevat linjastolla 100 m :n välein, suon

reunoilla usein myös tiheämmässä syvyyssuhteiden selvittämi-

seksi . Näiden lisäksi tehtiin kairauslinjoilla ja erillisil-

lä poikkilinjojen välisillä linjoilla syvyysmittauksia 50 m :n

- 4 -

pistevälein .

Tutkimuslinjastot on vaaittu ja vaaitukset pyritty kiin -

nittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon . Jokaisell a

tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan veti -

syys, mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sek ä

puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, tiheys- ja kehitys -

luokka ja mahdolliset hakkuut . Kairalla otetuista turvenäyt-

teistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuu s

(H1-10), kosteus ja kuituisuus . Kairaushavaintoja tehtiin

myös turpeen alla olevista maalajeista . Maatumattoman puuai-

neksen, ns . liekoisuuden, selvittämiseksi luodattiin turveker -

rostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n pi-

tuisella rassilla . Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettii n

turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten . Näytteenottopis -

teet valittiin siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvi n

ko . suon turvekerrostumaa .

Laboratoriotutkimukse t

Laboratoriossa määritettiin turvenäytteiden pH märäst ä

näytteestä ja vesipitoisuus kuivaamalla turve 105 0 C :ssa va-

kiopainoon . Ns . tilavuustarkoista näytteistä laskettiin kui -

va-ainemäärä eli suo-m 3 :n irtotiheys . Kuivatuista turvenäyt -

teistä määritettiin 815 ± 25°C :ssa hehkuttamalla tuhkapitoi -

suus ja osasta näytteitä lämpöarvo Leco AC-200 kalorimetrill ä

(ASTM D 3286) . Joistakin näytteistä määritettiin tuhkan sula-

mispiste Leitz Wetzlar-kuumennusmikroskoopilla (DIN 51731) .

Tutkimusaineiston käsittel y

Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suo n

turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatu -

neen pintakerroksen paksuus eri puolilla suota . Joistakin

soista on laadittu peruskarttapohjalle tutkimuspisteiden si-

jaintia kuvaavat kartat . Soiden turvekerrostumia on havain-

nollistettu tutkimuslinjoilta piirretyillä turvelaji- ja maa -

tuneisuusprofiileilla . Selitykset käytetyistä merkinnöistä

- 5 -

ovat liitteessä 1 .

Turpeen käyttösuunnitelmien laatimisen kannalta välttä-

mättömiä keskiarvoja on koottu taulukkoon (liite 2) . Siinä

olevat turvekerrostumien keskisyvyydet ja turvemäärät lasket-

tiin heikosti maatuneen pintakerroksen (H1-4), hyvin maatu-

neen pohjakerroksen (H5-10) ja koko turvekerrostuman (H1-10 )

osalta erikseen koko suolle sekä yli 1 m :n, yli 1,5 m :n j a

yli 2 m :n syvyisille osille . Keskimaatuneisuuksien erot suo n

eri syvyysalueilla ovat niin pieniä, ettei niiden laskemine n

erikseen ole tarpeellista . Pinta-alat mitattiin suokartoilt a

planimetrillä . Turvemäärät on laskettu käyttäen vyöhykkeistä

laskutapaa . Syvyysvyöhyke on syvyyskäyrien välinen alue . Vyö-

hykkeen turvemäärä on saatu kertomalla pinta-ala vyöhykkeell äolevien tutkimuspisteiden keskisyvyydellä . Syvyysalueiden

turvemäärät on saatu laskemalla vyöhykkeiden turvemäärät yh-

teen . Syvyysalueiden keskisyvyydet on saatu jakamalla turve -

määrät pinta-aloilla .

Tutkimuspisteiden ja syvyysmittauspisteiden suotyyppi-

määritysten perusteella laskettiin suotyyppien prosenttijakau -ma (liite 3) . Suotyypit on rymitelty seuraavasti : nevat ,rämeet, korvet, turvekankaat ja muut . Luonnontilaisten suo -tyyppien määrä on ilmoitettu kussakin ryhmässä ja kaikist amäärityksistä erikseen .

Turvelajien prosenttijakauma esitetään liitteessä 4 .

Siinä turvelajit on jaettu rahka-, sara- ja ruskosammalvaltai -siin . Rahkavaltaiset on jaettu rahka- ja sararahkaturpeisiin ,

saravaltaiset sara-, rahka- ja ruskosammalsaraturpeisiin sek ä

ruskosammalvaltaiset vastaavasti ruskosammal-, rahka- ja sa-raruskosammalturpeisiin . Erillisistä turvelajeista on otet-tu mukaan vain yleisimmin tavatut .

Liekojen määrää, eli soiden liekoisuutta on selvitett y

soveltamalla Pavlovin menetelmää . Liekojen prosentuaalinen

osuus tilavuudesta on laskettu turvekerrostuman 0 - 0,5 ,

0,5 - 1,0, 1,0 - 1,5 ja 1,5 - 2,0 m :n syvyysväleille soide n> 1 m :n syvyisten alueiden osalta (liite 5) .

Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suo n

sijainti, ympäristön topografia, suon koko ja kuivatusmahdol -lisuus . Niissä kuvataan suotyyppien jakauma, puustoisuus j aojitustilanne tutkimusajankohtana . Turvekerrostumaa

- 6 -

koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kan -

nalta merkityksellisimpiä . Pintakerroksella tarkoitetaan

näissä selostuksissa suon pintaosan käsittävää, yleensä yhte -

näistä turvekerrosta, missä maatuneisuus on korkeintaan H4 .

Pohjaosalla tarkoitetaan tämän alle jäävää kerrostuman osaa ,

jonka maatumisaste on tavallisesti kohtaisesta (H5-6) hyvää n

(H7-10) . Siinä voi esiintyä myös heikostikin maatuneita ker -

roksia . Suon keskustan turvekerrostuman rakenteesta on lyhyt

kuvaus . Liekoisuutta tarkastellaan suon yli metrin syvyisil -

lä alueilla . Liekoisuutta ja liekojen määrää kuvattaessa o n

käytetty seuraavaa luokittelua :

Liekoisuus-% Liekoja on

<

1 erittäin vähän

1 -

1,9 vähän

2 -

2,9 kohtalaisest i

3 -

3,9 runsaast i

> 4 erittäin runsaasti

Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä esitetään

pH, tuhkapitoisuus (% :eina kuivapainosta), vesipitoisuu s

(% :eina märkäpainosta, kuiva-ainemäärä (kg/suo-m 3 ) ja kuiva n

turpeen tehollinen lämpöarvo sekä näiden keskiarvot . Keski -

arvoja laskettaessa on näytesarjan alin 20 - 30 cm :n pituinen

näyte jätetty huomioimatta . Alimpaan näytteeseen vaikutta a

suon pohjan mineraalimaa ja toisaalta tämä osa jää turvetuo-

tannossa käyttämättä . Suon aivan pinnimmainen kerron on jätet -

ty huomioimatta, jos se on katsottu tulevan poistetuksi enne n

polttoturvetuotantoa . Turvemäärätietojen jälkeen on annettu

arvio ko . suon turvekerrostuman käyttömahdollisuudesta j a

siihen vaikuttavista tekijöistä . Turvetuotantoon soveltuvas-

ta soista on esitetty arvio tuotantokelpoisesta alasta ja se n

sisältämästä tuotantokelpoisesta luonnontilaisesta turvemää-

rästä . Tätä turvemäärää laskettaessa on huomioitu suon poh-

jalle jäävä turvekerros (0,5 m) ja mahdollisesti pinnast a

poistettava kerros . Käyttökelpoisten turvevarojen energiasi-

sältö on laskettu seuraavalla kaavalla :

E - Nsuo-m3 Dd Hu

- 7 -

E = energiasisältö (GJ )

Nsuo-m3 = suokuutioiden lukumäär ä

Dd = suokuution sisältämä kuivan turpeen määrä(kg/ m 3 )

Hu = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg)

- 8 -

Kuva 1 . Kajaanissa vuosina 1983 - 1984 tutkitut suot .

75. Vuottosuo

85 . Leväsensuo

95 . Hötkynsuo

76. Pitkänahonsuo

86 . Möylynsuo

96 . Torvelansuo

77. Niittysuo

87 . Nimetönsuo

97 . Pohjolansuo

78. Niskaneva

88 . Simakkasuo

98 . Sopensuo

79. Kuljunmäensuo

89 . Lahnassuo

99 . Puolivälinsuo

80. Saarensuo

90 . Kettusuo

100 . Levälamminsuo

81. Alasuo

91 . Pihasuo

101 . Kuohunsuo

82. Kanalansuo

92 . Ukonsuo

102 . Teerisuo S

83. Ruokosuo

93 . Saarisuo

103 . Teerisuo N

84 . Pirkonsuo

94 . Kupulinsuo

104 . Pärsänsuo

105 . Ampiaissuo

- 9 -

TUTKITUT SUOT

75 . Vuottosuo (kl . 3342 06, x = 7099, y = 516) sijait-

see Kajaanin etelärajalla 5-tien länsipuolella 40 km :n etäi-

syydellä kaupungin keskustasta . Se sijaitsee luode-kaakko-

suuntaisten moreenimäkien välisessä painanteessa ja rajoittu ukoillisessa Ylimmäiseen Vuottojärveen ja kaakkoiskulmassaa n

Ahveroisen lampeen sekä Ahveroisesta Lika-Pvöreeseen virtaavaanpuroon . Suon lounaisreunalla kulkee metsäautotie ja toine n

metsäautotie tulee suon pohjoisreunalle (kuva 2) .

Suon pinta on 155-159 m mpy ja viettää pääosiltaan koht ikaakkoispäätä . Suota kuivatettaessa vedet on helpointa johtaaLika-Pyöreeseen .

Vuottosuo on luonnontilainen ja keskiosastaan vetinen .

Vallitsevana suotyyppinä on lyhytkortinen neva, jossa paikoi nesiintyy rimpisyyttä . Kaakkoisosassa ja laidoilla on lyhyt -kortista nevarämettä ja varsinaista sararämettä .

Suon keskiosassa on pitkä ja kapea noin 10 hain laajui -nen syvänne, jossa turvepaksuus ylittää 2 m . Koillisosa on

yli 1,5 m syvää, kaakkoispää sen sijaan on matala . Taulukos-ta 1 näkyvät Vuottosuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää -rät syvyysalueittain .

Taulukko 1 . Vuottosuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -määrät syvyysalueittain .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )

ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

$H 1-4

H 5-10 H I-10 H 1-4 H 5-10 H 1-1 0

Koko suo

105

0,43

0,64

1,07

0,45

0,67

1,13

100Yli 1 m

45

0,53

1,19

1,72

0,24

0,54

0,78

69Yli 1,5 m

32

0,53

1,40

1,93

0,17

0,45

0,62

55Yli 2 m

12

0,62

1,67

2,29

0,07

0,20

0,27

24

KAJAANISSA TUTKITUT SUOT

Sivu 1

INDEKSI ATK KARTTA- SUON NIMI KOKO YLI YLI YLIN:O N:O LEHTI SUO 1 M 1,5 M 2 M

1 . 2196 343109 RUOSTESUO 95 25 20 1 12. 2197 343109 PÄIVÄNIEMENSUO 43 23 14 93. 2198 343109 VÄLISUO 40 2 04 . 2199 _ 343109 PUROJÄRVENSUO 135 80 60 455 . 2200 343109 KOKAMONSUO 65 7 1 06. 2201 343109 SUURISUO 125 30 15 87. 2202 343106 HAUTALANSUO 220 22 1 08. 2203 343106 MAUNUKSENSUO 160 75 40 1 39. 2204 343108 HANHILAMMENSUO 115 55 30 20

10. 2205 343108 KATVANSUO 160 100 80 6511 . 2206 343108 KORTESUO 180 70 22 1 312. 2207 343108 AHVEROISSUO 180 105 72 4613 . 2208 343108 HOIKANSUO 200 120 60 4014 . 2209 343108 NISKANSUO 90 30 10 115 . 2210 343108 MUSTASUO 65 20 13 1 016 . 2211 343108 KIVISUO 105 48 24 1 617 . 2212 343108 SUURISUO 100 38 27 2318 . 2213 343111 SÄYNÄJÄSUO 55 36 27 2319 . 2214 343111 KÄPÄLÄSUO 45 30 20 1 220. 2215 343111 ALUSSUO 55 1 37 27 1421 . 2216 343111 HEVOSSUO 1801 120 84 6022. 2217 343111 MARJOSUO 80 1 40 23 1 023. 2218 343111 SIIRANSUO 50 35 16 824. 2219 343111 KURKISUO 35 18 12 625. 2220 343111 NIITTYSUO 65 30 20 1 326. 2221 343111 PÄÄLAMMINSUO 50 15 8 327. 2222 343111 KORTESUO 40 30 25 2028. 2223 343107 KOUKOSUO 165 75 55 4029. 2224 343107 KOLJOSENSUO 60 0 030 . 2225 343110 LINTUSUO 140 . 85 68 5031 . 2226 343110 SOPENSUO 115 28 13 632 . 2227 343110 RISTISUO 40 20 10 433 . 2228 343110 HAUKISUO 170 55 20 1 234 . 2229 343108 RUOSTESUO 260 210 160 10035 . 2230 343104 HYYRÖNSUO 230 90 30 036. 2231 343104 KOTASUO 90 43 27 1 537. 2232 343104 KUOHUNSUO 65 45 32 2238. 2347 343104 ALASUO 210 33 1 039. 2346 343104 RAATOSUO 85 24 4 340. 2348 343104 SIKASUO 90 36 19 1 041 . 2345 334206 H I RS I S UO 230 124 78 4542. 2350 334206 AHVEROISENSUO 190 113 75 4443 . 2341 334206 LAUTASUO 165 37 444 . 2343 334209 PYYSUO 115 16 7 245 . 2331 334209 SUOVASUO 205 130 106 9246 . 2332 334209 RITASUO 145 80 46 2247 . 2344 334209 KUOHUNSUO 200 60 24 348. 2335 334209 PALOSUO 280 156 84 6049. 2330 334209 VARISSUO 600 315 180 7550. 2336 343107 KIISKINEN 500 271 212 10551 . 2339 343107 RIMMINHARJANSUO 200 62 38 2352. 2367 343107 HALLASUO 45 17 10_ 453 . 2369 343107 KALLIOMÄENSUO 551

33 21 12

KAJAANISSA TUTKITUT SUOT

54. 2342 343107 NIITTYSUO 185 123 86 5555 . 2358 343107 KYNTÖLÄNSUO 100 56 35 656. 2349 343107 PUIRONSUO -VASIKKASUO 120 1 157 . 2340 343107 LAUTASUO 85 38 12 558 . 2364 343108 KIVISUO 57 35 16 959 . 2353 343110 SYRJÄSUO 85i 60 431 2960 . 2351 343110 HYYRÖNSUO 105 39 20 1 061 . 2352 343110 PETÄJÄSUO 801 36 23 ; 1 562 . 2359 334212 KAIKOSUO 190 85 43! 2763 . 2338 334212 PIHLAJASUO 400 186 97 5364 . 2333 334212 RAUDANSUO 550 387 292 22565 . 2357 334212 PÖLLÖSENSUO 70 17 566 . 2354 334212 SULATUKSENSUO 125 ' 70 60 4967 . 2356 334212 KOTISUO 110 70 521 3968 . 2337 334403 PEURASUO 105 53 36 2969 . 2334 334403 RAISKIOSUO 100i 72 61 5070 . 2355 343110 HAUKIJÄRVI 55 ;71 . 2362 343110 MATOS U0 150 58 27 ' 1 372 . 2363 343301 TALKKUNASUO 120 ; 76 50 4373 . 2360 343301 RUPUKANSUO SOTKAMON PUOLELLA74 . 2361 343301 KOKKOS U0 SOTKAMON PUOLELLA75 . 2387 334206 VUOTTOSUO 105 45 32 1 276 . 2389 334209 PITKÄNAHONSUO 70 2 077 . 12500 334209 NIITTYSUO 12 10 8 778 . 2396 343107 NISKANEVA 165 19 1 079 . 2390 343107 KULJUNMÄENSUO 50 22 2 180 . 2395 343107 SAARENSUO 100 52 281 1 481 . 2391 343107 ALASUO 65 082. 2392 334209 KANALANSUO 85 20 183 . 2393 334209 RUOKOSUO 1201 60 18 ' 284. 2388 343110 PIRKONSUO 200 138 110 8085. 2377 334212 LEVÄSENSUO 280 137 621 3086. 2394 334212 MÖYLYNSUO 85' 31 14 587. 2386 334212 NIMETÖNSUO 65 30 12 788. 2385 334402 SIMAKKASUO 215 119 751 2889. 2376 334212 LAHNASSUO 2801 180 751 4990. 2380 334402 KETTUSUO 1051 52 351 1 491 . 2378 334402 PIHASUO 1151 42 251 1 092. 2381 334403 UKONSUO 1351

78 47 3393. 2372 334403 SAARISUO 1101

78 55 4094. 2375 334403 KUPULINSUO 731

53 351 2895. 2373 334403 HÖTKYNSUO 601

37 241 1 896. 2374 334403 TORVELANSUO 155 j

90 701 2697 . 2383 334403 POHJOLANSUO 2051

115 901 6598 . 2384 334403 SOPENSUO 1004

84 481 2399 . 2379 334212 PUOLIVÄLINSUO 65

27 171 1 5100 . 12531 343108 LEVÄLAMMINSUO 1301

70 341 1 7101 . 12540 343112 KUOHUNSUO 801

54 351 1 9102 . 12542 343112 TEERISUO S 15j

4 1 ~

103 . 12541_ 343112 TEERISUO N 221

6 1104 . 12543 343112 PÄRSÄNSUO 85~

42 3426105 . 12544 343112 AMPIAISSUO 301

17' 91

5106 . 12564 343404 HEVOSOJANSUO-SIANOJA 135,

46 24

8107 . 12565 343404 SOIDINSUO 451

20 101

5108 . 12566 343404 RAHKASUO 85 i

1_YHTEENSÄ 13822

66521 40781

2483

Sivu 2

- 12 -

Vuottosuon turpeista 51 % on sara- ja 49 % rahkavaltaisia .

Lyhytkorsineva-alueella suon keskellä turvekerrostuma muodostuu

kokonaan rahkavaltaisesta turpeesta, muualla ainoastaan pinta-

turve on rahkavaltaista (kuva 3) . Tupasvillaa esiintyy ylei-

sesti sekä sara- että rahkavaltaisen turpeen yhteydessä . Tu-

pasvillaa sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 49 %, puut a

sisältävien alle 1 % .

Liekoja on sekä 0-1 m :n että 1-2 m :n syvyydessä erittäin

vähän (0,5 % ja 0,4 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maa-

tuneen pintaturpeen 3,3 ja hyvin maatuneen turvekerrostuman 6,2 .

Heikosti maatunut kerros on suon keskiosissa verrattain paksu

(kuva 3) .

Laboratorionäytteitä on otettu kahdesta pisteestä, jotk a

sijaitsevat suon keskustassa ja luoteisosassa . Turpeen happa -

muus on keskimäärin 4,5, vesipitoisuus 91,0 % ja kuiva-ainepi-

toisuus 99,3 kg/m 3 .Tuhkapitoisuus on suon keskiosassa pieni, mutta Ylimmäi-

sen Vuottojärven lähistöllä varsinkin turvekerrostuman yläosas -

sa korkea . Keskimääräinen tuhkapitoisuus näytteissä on 3,8 % .

Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,5 MJ/kg kuivalla turpeel -

la ja 9,5 MJ/kg 50 % :n käyttökosteudessa (taulukko 2) .

Vuottosuossa on yli 1,5 m syvää aluetta noin 30 ha . Alue

sopii kuitenkin huonosti polttoturvetuotantoon, sillä pinnass a

on keskimäärin 0,5 m heikosti maatunutta rahkaa . Kun pintatur-

peen lisäksi otetaan huomioon suon pohjalle jäävä n . 0,5 m : n

turvekerros, on käyttökelpoisen turpeen määrä 0,3 milj . suo-m 3 .

Suo kannattanee ottaa tuotantoon vain siinä tapauksessa, jo s

pintaturpeelle löytyy käyttöä .

- 13 -

76 .

Pitkänahonsuo

(kl . 3342 09, x = 7099, y = 521 )

sijaitsee Kajaanin eteläosassa 5-tien itäpuolella, n . 35 km : n

etäisyydellä kaupungin keskustasta .

Suo on muodoltaan pitkän-

omainen ja luode-kaakkosuuntaisten moreeniselänteiden rajaama .

Halla-ahoon johtava maantie sivuaa suon koilliskulmaa (kuva 4) .

Suon pohja on hiekkamoreenia . Pinta viettää kaakkoon noi n

5 m/km .

Vallitsevana suotyyppinä suon luoteisosassa on pallosara-

rämemuuttuma, keskiosissa turvekankaat ja hyvin matalassa kaak-

koisosassa varsinaisen korven muuttuma . Turvekangas- ja korpi-

muuttuma-alueella puusto on paikoin keskitiheää, paikoin tiheää .

Valtapuulajina suon luoteis- ja keskiosassa on mänty, kaak -

koisosassa kuusi .

Suo on kokonaan ojitettu .

- 16 -

Suo on hyvin matala . Taulukosta 3 näkyvät Pitkänahon-

suon pinta-ala-, keskisyvyys- ja turvemäärätiedot syvyysalueit -

tain .

Taulukko 3 . Pitkänahonsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m 3 )ala

-(ha)

pinta pohja

yht .

pinta pohja

yht .

$

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0

Koko suo

70

0,14

0,47

0,61

0,10

0,33

0,43

100Yli 1 m

2

0,51

0,73

1,24

0,01

0,02

0,03

7Yli 1,5 m

Yli 2 m

Pitkänahonsuon turpeista 64 % on sara- ja 36 % rahkaval -taisia . Rahkavaltainen turve sijaitsee turvekerrostuman pinta -osassa . Yleisin lisätekijä on tupasvilla sekä sara- että rah-

kavaltaisen turpeen yhteydessä (kuva 5) . Puunjäännöksiä sisäl -tävien turpeiden kokonaisosuus on 3 % .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä erittäin runsaasti (6,3 %) ,mutta 1 - 2 m:n syvyydessä erittäin vähän (0,4 %) .

Turpeen maatuneisuus on keskimäärin 5,1, heikosti maatu -neen pintaturpeen 3,5 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 5,5 .

Pitkänahonsuo on aivan liian matala turvetuotantoon .

Suo sopii hyvin metsätalouskäyttöön, ja vanhan ojituksen an -

siosta suolla onkin jo vankka puusto .

77 . Niittysuo (kl . 3342 09, x = 7097, y = 524) sijait-

see maanteitse 37 km Kajaanista lounaaseen Rasimäen itäpuolel -

la . Suo on pieni luonnontilainen lahdeke, joka liittyy pohjois -

osistaan Palosuohon ja kaakkoisosistaan jo turvetuotantoon otet -

tuun Pihlajasuohon . Suon pohjoisosan poikki menee Halla-ahon

maantie (kuva 6) . Suon pinta on 189 - 193 m mpy ja viettä ä

luoteeseen n . 10 m/km .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosissa lyhytkortine n

neva ja kalvakkaneva . Reunoilla yleisin tyyppi on lyhytkorti-

nen nevaräme . Pohjois- ja itäreunalla on varsinaista sararä-

mettä .

- 17 -

Kuva 6 . Niittysuon tutkimuslinjasto, turpeen maatuneisuu s

ja turvekerrostuman paksuus .

Suoallas on yhtenäinen, jyrkkäreunainen ja keskeisilt a

osiltaan yli 2 m syvä . Taulukossa 4 on esitetty Niittysuo n

pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 4 .

Niittysuon pinta-alat,

keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys

(m) Turvemäärä

(milj .

suo-m 3 )al a(ha)

pintaH 1-4

pohj aH5-10

yht .H 1-10

pintaH 1-4

pohj aH5-10

yht .H I-10 $

Koko suo 12 1,30 1,05 2,35 0,16 0,12 0,28 10 0Yli 1 m 10 1,50 1,19 2,69 0,15 0,12 0,27 9 6Yli

1,5 m 8 1,76 1,34 3,10 0,14 0,11 0,25 8 9Yli 2 m 7 1,87 1,43 3,30 0,13 0,10 0,23 82

Niittysuossa on saravaltaisia turpeita noin 92 % . Rah-

kavaltaisia on 8 % ja ne sijoittuvat turvepatjan pintaosiin .

Turpeen lisätekijöinä tavataan tupasvillaa ja leväkköä (kuva 7) .

- 19 -

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 8

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä kohtalaisesti (2,5 % )

ja 1 - 2 metrin syvyydessä vähän (1,6 %) . Yli 2 m syväll ä

alueella liekoja on erittäin vähän .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 . Heikost i

maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja hyvin

maatuneen pohjakerroksen 5,5 .

Laboratorionäytteet on yhdeltä pisteeltä (taulukko 5) .

Turpeen vesipitoisuus on suuri, keskimäärin 93,0

Tästä joh-

tuen kuiva-ainetta on vähän, vain 68,9 kg/m 3 . Turpeen tuhka -

pitoisuus on keskimäärin 3,2 % (vaihteluväli 2,2 - 4,0 %) .

Kuivan turpeen lämpöarvo on 21,8 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a

9,7 MJ/kg .

Niittysuolla on yli 1,5 m syvää aluetta 8 ha ja sillä

turvetta 0,25 milj . suo-m 3 . Heikosti maatunut pintakerros on

keskimäärin 1,9 m paksu ja se on osaksi rahkaturvetta . Tur-

peet sopivat jyrsinpolttoturpeeksi, mutta kannattavaan tuo-

tantoon alue on liian pieni .

- 20 -

78 . Niskaneva (kl . 3431 07, x = 7100, y = 524) sijait-

see 37 km:n etäisyydellä Kajaanin keskustasta Kajaani-Iisalm i

rautatien länsipuolella (kuva 87) . Lähimmälle tielle on suo n

keskustasta matkaa noin 2,5 km. Suo sijaitsee rikkonaisess a

moreenimaastossa ja sen pinta viettää koilliseen noin 5 m/km .

Pohja on moreenia .Yli puolet suoalasta on ojitettu, kaakkoisosa on luonnon-

tilaisena . Suon keskiosassa nevalaikut vuorottelevat rämeide n

kanssa . Suotyypit ovat karuja . Reunoilla on pääasiassa RSR :ttä .

Ojitetuilla alueilla tyypit ovat osittain ojikko-, osittai n

muuttuma-asteella . Näiden alueiden puusto vaihtelee harvast a

keskitiheään harvennusvaiheen männikköön .

Niskaneva on kokonaisuudessaan matala suo, jossa turve -

paksuus vain paikoitellen ylittää yhden metrin . Taulukoss a

6 on esitetty pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyys -

alueittain .

Taulukko 6 . Niskanevan pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

%

H 1-4

H 5-10 H I-10 H 1-4 H 5-10 H1-1 0

Koko suo

165

0,22

0,47

0,69

0,36

0,78

1,14

10 0

Yli 1 m

19

0,45

0,67

1,12

0,09

0,12

0,21

1 8

Yli 1,5 m

1

0,49

1,18

1,67

0,01

0,01

0,02

2

Yli 2 m

Turpeista 54 % on rahka- ja 46 % saravaltaisia . Sara-

valtainen turve sijaitsee turvekerrostuman alaosassa (kuva 9) .

Lisätekijöinä esiintyy puuainesta, tupasvillaa ja varpua .Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä erittäin runsaast i

(5,7 %), 1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,2 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, pintakerrokse n

3,7 ja pohjaturpeen 5,8 .Niskaneva on liian matala turvetuotantoon .

- 22 -

79 . "Kuljunmäensuo" (kl . 3431 07, x = 7102, y = 527 )

sijaitsee Murtomäen eteläpuolella 33 km :n etäisyydellä Kajaa-

nin keskustasta .

Se sijaitsee kanden luode-kaakkosuuntaise n

moreeniselänteen välissä . Eteläpuolella on metsäautotie j a

länsipään halki kulkee yksityistie (kuva 10) . Suon pinta o n

korkeimmillaan keskustassa ja viettää sieltä molempiin päihin .

Luoteispäässä vietto on noin 13 m/km ja kaakkoispäässä noi n

6 m/km . Kuivatusmandollisuudet ovat hyvät .

Pohjamaalajina

on moreeni (kuva 11) .

Vallitsevana suotyyppinä suon luoteisosassa on lyhytkor-

sinevan muuttuma, keskiosassa lyhytkortinen nevaräme ja kaak-

koisosassa lyhytkortisen nevarämeen muuttuma . Noin 80 % suo-

alasta on ojitettu, keskiosassa on pieni ojittamaton alue .

Valtaosa puustosta on harvaa mäntytaimikkoa . Koivua esiintyy

sekapuuna ja reunoilla on kuusikkoja .

Suon luoteisosassa on pienialainen syvänne, jossa tur-

vepaksuus on yli kaksi metriä . Valtaosassa suota syvyys jä ä

alle 1,5 metrin . Taulukosta 7 näkyvät pinta-alat, keskisyvyy-

det ja turvemäärät syvyysalueittain .

- 24 -

Taulukko 7 . Kuljunmäensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10

%

Koko suo

50

0,50

0,38

0,88

0,25

0,19

0,44

100

Yli 1 m

22

0,68

0,53

1,21

0,15

0,12

0,27

6 1

Yli 1,5 m

2

0,68

1,41

2,09

0,01

0,03

0,04

9

Yli 2 m

1

0,71

1,77

2,48

0,01

0,02

0,03

7

Saravaltaisten turpeiden osuus on 53 % ja rahkavaltais -

ten 47 % . Rahkavaltainen turve sijaitsee suon pinnassa se n

keski- ja kaakkoisosassa (kuva 11) . Tupasvillaa esiintyy lä-

hinnä rahkaturpeiden yhteydessä ja sitä sisältävien turpeiden

osuus on 63 % . Puunjäänteitä sisältävien turpeiden osuus o n

7 o .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä erittäin runsaast i

(5,0 %), mutta 1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,6 %) .

Turpeen keskimaatuneisuus on 4,4, heikosti maatuneen pin-

takerroksen 3,4 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,7 .

Laboratorionäytteitä on otettu yhdestä pisteestä suo n

luoteisosasta (taulukko 8) . Keskimääräiset arvot ovat seuraa-

via ; happamuus 4,4, vesipitoisuus 91,5 %, kuiva-ainepitoisuu s

84,0 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus 3,1 % . Tehollinen lämpöarvo o n

kuivalla turpeella 21,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,3 MJ/kg .

Turvetuotantoon sopivaa aluetta "Kuljunmäensuossa" o n

ainoastaan muutama hehtaari luoteisosassa peltoalueen itäpuo -

lella, joten suolla ei ole turveteollista merkitystä .

- 26 -

80 . Saarensuo (kl . 3431 07, x = 7104, y = 526) sijait-

see Kajaanin eteläosassa Murtomäen kylän eteläpuolella . Etäi-

syys kaupungin keskustasta on 33 km . Suo on kapea ja lähes

3 km pitkä ja Kajaani-Iisalmi -rautatie jakaa sen kahteen osaan .

Suo rajoittuu luode-kaakkosuuntaisiin moreenisaarekkeisiin .

Lähimmälle tielle on matkaa toista kilometriä (kuva 12) .

Pohjamaalaji on pääasiassa moreenia . Pekonlammen ympä-

ristössä on liejua toista metriä paksu kerros ja rautatien ete -

läpuolella sijaitsevassa syvänteessä 20-30 cm . Suon pinnan

korkeus vaihtelee 173-187 m mpy ja se viettää kaakkoon noin 5 m /

km . Kuivatuksen kannalta Pekonlammen ympäristö on vaikeaa alu -

etta, muuten kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät .

Suon luoteispäässä on pieni ojittamaton alue, muuten suo

on kokonaan ojitettu . Ojittamaton alue on suotyypiltään rim -

pistä lyhytkorsinevaa, muuten yleisimpiä tyyppejä ovat isovar -

puisen rämeen ja tupasvillarämeen muuttumat . Puusto on hyvä-

kasvuista keskitiheää männikköä, joka monin paikoin on pinota -

vara-asteella .Suon länsiosassa on pitkä ja kapea syvänne, jossa turve -

paksuus ylittää 2 m, itäinen puolisko sen sijaan on Pekonlam-

men ympäristöä lukuunottamatta matala . Taulukosta 9 näkyvä t

pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 9 . Saarensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää -

rät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )al a

(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .

$

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-1 0

Koko suo

100

0,68

0,47

1,15

0,67

0,48

1,15

100

Yli 1 m

52

1,08

0,60

1,68

0,56

0,31

0,87

76

Yli 1,5 m

28

1,26

0,86

2,12

0,35

0,24

0,59

5 1

Yli 2 m

14

1,60

0,89

2,49

0,23

0,12

0,35

30

Saarensuon turpeista saravaltaisten osuus on 54 % ja rah -

kavaltaisten 45 % . Rahkavaltaista turvetta tavataan turveker-

rostuman pinnassa lähinnä suon kaakkois- ja luoteispäässä, muu -

ten vallitsevana on rahkasaraturve . Tupasvillaa esiintyy ennen

27 -

kaikkea rahkaturpeen, mutta suon keskivaiheilla myös saraval-

taisen turpeen yhteydessä . Pohjaturpeessa on yleisesti puu-

ainesta ja monin paikoin myös varpua (kuva 13) . Tupasvillapi-

toisten turpeiden kokonaisosuus on 30 oja puunjäänteitä si-

sältävien turpeiden 2 5

Liekoja on 0,1 m :n syvyydessä vähän (1,6 %) ja 1 - 2 m : n

syvyydessä erittäin vähän (0,6 %) .

- 29 -

Laboratorionäytteitä on otettu kandesta pisteestä rauta -

tien itä- ja länsipuolelta (taulukko 10) . Läntisessä pistees-

sä pintaturpeen pH ja tuhkapitoisuus ovat korkeampia kuin itäi-

sessä, muuten pisteiden välillä ei ole suuria eroja . Turpee n

keskimääräinen happamuus on 4,4, vesipitoisuus 91,1 % ja tuhka -

pitoisuus 3,6

Kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 82,1 kg/ m

Keskimääräinen lämpöarvo on kuivalla turpeella 22,0 MJ/kg j a

50 % :n kosteudessa 9,8 MJ/kg .

Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2, heikost i

maatuneen pintaturpeen 3,2 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 5,7 .

Heikosti maatunut pintakerros on suon syvillä alueilla hyvi n

paksu ja pohjalla on vain ohut kerros keskinkertaisesti maatu-

nutta turvetta .

Saarensuossa on jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m

syvää aluetta 24 ha pääasiassa rautatien länsipuolella . Pala-

turpeen tuotantoon turve ei sovellu sen heikon maatuneisuuden

takia . Tällä alueella on tuotantokelpoista turvetta 0,39 milj .

suo-m 3 . Sen kuiva-ainesisältö on 32 x 10 3 t, jonka energiasi-

sältö on 0,7 milj . GJ kuivana ja 0,6 milj . GJ 50 % :n käyttö-

kosteudelle laskettuna . Tällöin on suon pohjalle laskett u

jäävän 0,5 metrin kerros turvetta .

- 30 -

81 .

Alasuo

(kl . 3431 07, x = 7108, y = 525) sijaitse e

Kajaanin eteläosassa 26 km :n etäisyydellä kaupungin keskustas-

ta . Suo rajoittuu luode-kaakkosuuntaisiin moreeniselänteisiin .

Tieyhteydet ovat hyvät (kuva 14) . Pohjamaalaji on pääasiass a

hiekkaa . Suon pinta viettää länsilounaaseen noin 5 m/km .

Vallitsevana suotyyppinä suon keskiosassa on varsinaine n

saraneva ja sen ympärillä on varsinaista ja ruohoista sararä-

mettä . Yli puolet suoalasta on ojitettu . Puusto on keskiti-

heää mäntytaimikkoa, koivua esiintyy sekapuuna .

Alasuo on kokonaan hyvin matala . Suon pinta-ala on 65 ha ,

keskisyvyys on 0,61 m ja turvemäärä 0,39 milj . m 3 ,

Turpeista 92 % on sara- ja 8 % rahkavaltaisia (kuva 15) .

Lisätekijöinä tavataan puuta ja varpua . Liekoja on erittäi n

runsaasti (6,9 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, heikosti maatu-

neen pintaturpeen 1,0 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 6,3 .

Alasuo ei sovi mataluutensa vuoksi turvetuotantoon .

- 32 -

82 . Kanalansuo (kl . 3342 09, x = 7096, y = 529) on pie -

ni ja matala suo Halla-ahossa, Kajaanin eteläosassa . Suon ym-

päristö on luode-kaakkosuuntaista moreenimaastoa . Maantie si-

vuaa suon koillis-, itä- ja eteläreunaa (kuva 16) . Pohjamaa-

laji on moreenia . Suon pinta viettää kaakkoon noin 8 m/km .

Suotyypit ovat pitkälle muuttuneita . Riuku- ja harvennus -

vaiheen männikkö kattaa koko suoalueen . Puusto on keskitiheää .

Suolla on vanha ja tiheä ojitus .

Suoallas on matala, vain pohjoispäässä on pienialaine n

syvänne . Taulukosta 11 näkyvät pinta-alat, keskisyvyyde t

ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 11 . Kanalansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät syvyysalueittain .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .(ha)

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-10

%

Koko suo

85

0,41

0,42

0,83

0,35

0,36

0,71

100

Yli 1 m

20

0,43

0,92

1,35

0,09

0,18

0,27

38

Yli 1,5 m

5

0,23

1,68

1,91

0,01

0,09

0,10

1 4

Yli 2 m

1

0,40

2,10

2,50

0,01

0,02

0,03

7

Rahkavaltaisten turpeiden osuus on 63 % ja saravaltais -

ten 37 % . Rahkaturpeet muodostavat turvepatjan pintaosan j a

saraturpeet pohjaosan (kuva 17) . Liekoja on 0 - 1 m :n syvyy-

dessä erittäin runsaasti (4,7 %), mutta 1 - 2 m :n syvyydess ä

erittäin vähän (0,4 %) .Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, heikosti maa -

tuneen pintaturpeen 3,7 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 5,3 .

Laboratorionäytteet on otettu yhdestä pisteestä suon poh -

joispäästä (taulukko 11) . Turpeen happamuus on keskimääri n

4,4, vesipitoisuus 89,8 %, kuiva-ainepitoisuus 98,2 kg/ m 3 j a

tuhkapitoisuus 2,4 % . Lämpöarvo on kuivalla turpeella 22, 7

MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 10,1 MJ/kg .

Kanalansuon pohjoisosassa on palaturpeen tuotantoon so -

pivaa aluetta noin 5 ha . Tuotantokelpoista turvetta tällä

- 34 -

alueella on noin 0,07 milj . suo-m3 . Sen kuiva-ainesisältö on

4,9 x 10 3 t ja energiasisältö 0,1 milj .GJ kuivana tai 0,1 milj .

GJ 50 % :n käyttökosteudessa . Tällöin oletetaan suon pohjall a

jäävän keskimäärin 0,5 m :n kerros turvetta .

- 35 -

83 . Ruokosuo

(kl . 3342 09, x = 7095, y = 530) sijait-

see Halla-ahossa Kajaanin etelärajan tuntumassa 44 km :n etäisyy -

dellä kaupungin keskustasta .

Se rajoittuu itä- ja eteläreunal-

taan moreenisaarekkeisiin ja pohjois- ja länsireunalta maan -

tiehen (kuva 18) . Pohjamaalaji on hiekkamoreenia . Suon pinta

on 167 - 180 m mpy ja viettää kaakkoon noin 7 m/km . Ojitu s

on vanhaa ja kattaa koko suoalueen .

Suotyyppeinä on nykyisin erilaisia turvekankaita, reuna -

alueilla on peltoa . Puusto on keskitiheää, harvennusvaiheess a

olevaa männikköä, jossa koivua esiintyy sekapuuna .

Suo on matala . Eteläosassa ja pohjoisreunan peltoalueel-

la turvepaksuus ylittää 1,5 metriä, muualla se jää huomattavas-

ti pienemmäksi . Taulukossa 13 on suon pinta-ala-, keskisyvyys-

ja turvemäärätietoja syvyysalueittain .

Taulukko 13 .

Ruokosuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää -

rät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä

(milj . suo-m3 )al a(ha)

pinta pohja yht . pinta pohja yht . $H

I-4 H 5-10 H 1-10 H

I-4 H 5-10 H 1-1 0

Koko suo 120 0,34 0,64 0,97 0,41 0,75 1,16 10 0

Yli 1 m 60 0,47 0,90 1,37 0,28 0,54 0,82 7 1

Yli

1,5 m 18 0,64 1,13 1,78 0,12 0,20 0,32 2 8

Yli 2 m 2 0,91 1,59 2,50 0,02 0,03 0,05 4

- 39 -

84 . Pirkonsuo (kl . 3431 10, x = 7101, y = 534) sijait-

see maanteitse 42 km Kajaanista etelään Loutejoen eteläpuolel-

la kumpumoreenimaastossa . Suon etelä- ja itäpuolelle tulee

metsäautotiet (kuva 20) . Pinta on 167 - 183 m mpy ja viettää

voimakkaasti (8 m/km) länteen ja luoteeseen kohti Loutejokea .

Pirkonsuolla vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosiss a

luonnontilainen rimpinen lyhytkortinen neva ja varsinainen sa-

raneva . Rämealueet on miltei kaikki äskettäin ojitettu j a

yleisimmät tyypit ovat varsinainen sararäme, lyhytkortinen ne-

varäme sekä tupasvillaräme ja näiden ojikot . Suoalasta on oji-

tettu 50 % .

Suon keskiosissa on melko yhtenäinen yli 2 m syvä allas .

Kaakkoisosissa tavataan kahdessa painanteessa yli 4 metrin sy-

vyyksiä . Pohja on altaan keskiosissa melko tasainen ja muodos-

tuu pääasiassa moreenista . Taulukossa 15 on esitetty Pirkon-

suon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 15 . Pirkonsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät syvyysalueittain .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta

pohja

yht . pinta pohja yht .(ha)

$

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0

Koko suo

200

0,72

1,01

1,73

1,43

2,01

3,44

100

Yli 1 m

138

0,89

1,35

2,24

1,23

1,86

3,09

90

Yli 1,5 m

110

0,99

1,52

2,51

1,09

1,67

2,76

80

Yli 2 m

80

1,13

1,70

2,83

0,90

1,36

2,26

66

Pirkonsuossa on saravaltaisia turpeita noin 64 % . Rah-

kavaltaisia turpeita on 36 % ja ne sijaitsevat pääasiassa tur-

vepatjan pintaosassa (kuvat 21 ja 22) . Turpeen lisätekijöinä

tavataan puuta pohjaturpeissa ja tupasvillaa pintaturpeissa .

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 35 % .

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä erittäin runsaast i

(4,0 %) ja 1 - 2 metrin syvyydessä vähän (2,0 %) . Liekojen mää-

rä on pienin suon keskiosissa .

- 40 -

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 .

Heikost i

maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja hyvin maa-

tuneen pohjakerroksen 5,9 .

Laboratorionäytteet on otettu kolmelta pisteeltä (tauluk-

ko 16) . Turpeen vesipitoisuus on luonnontilaiselle suolle omi-

nainen 91,7

Kuiva-ainetta on 83,7 kg/m

ja tuhkapitoisuu s

on keskimäärin 3,5

Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo o n

21,8 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,7 MJ/kg .

Pirkonsuossa on välttävästi jyrsinturvetuotantoon sovel-

tuvaa yli 2 m syvää aluetta 80 ha . Suon käyttökelpoisuutt a

alentavat paikoin paksu heikosti maatunut rahkainen pintaker-

ros, rämeiden korkea liekopitoisuus ja pinnan jyrkkä vietto .

Käyttökelpoista turvetta tällä alueella on 1,60 milj . suo-m 3 ,

Sen kuiva-ainemäärä on 134 x 103 t ja energiasisältö kuivana2,9 milj . GJ tai 2,6 milj GJ 50 % :n kävttökosteudelle laskettu-

na . Laskelmia tehtäessä on oletettu pinnalta poistettavan

- 44 -

85 . "Leväsensuolla"

(kl . 3342 12, x = 7092, y = 537 )

tarkoitetaan tässä laajaa nimetöntä suoaluetta Leväsen järve n

itä- ja eteläpuolella . Suo sijaitsee Kajaanin kaakkoisosass a

54 km :n etäisyydessä kaupungin keskustasta . Suo rajoittuu län -

nessä Leväseen,luoteessa Sulatuksenjokeen ja muualla moreeni-

peitteisiin mäkiin ja moreenikumpareisiin . Hyväkuntoinen met-

säautotie sivuaa suoalueen itäreunaa (kuva 23) .

Suon pinta on 163 - 177 m mpy ja viettää joka suunnalt a

kohti Levästä, jonka pinnan korkeus on 161,7 m mpy . Järven

rantaan jää 200-300 m leveä kaistale, jota vedenpinnan korkeu -

den vuoksi ei saada kuivaksi .

Suon kaakkoisosassa ja lounaiskolkassa on luonnontilais -

ta aluetta, muuten suo on ojitettu . Ojitettujen alueiden suo -

tyypit ovat muuttuma-asteella . Laurosenpuron varsilla on var -

sinaisen sararämeen muuttumaa ja puron länsipuolen ojitetull a

alueella tupasvillarämemuuttumaa . Ojittamaton kaakkoisosa o n

lyhytkortista nevarämettä ja tupasvillarämettä ja lounaisos a

jonkin verran muuttunutta lyhytkorsinevaa . Leväsen itäpuoli-

sella suoalueella vallitsee varputurvekangas ja suon luoteisim -

massa osassa on karuja rämemuuttumia . Lähes ainoana puulajin a

suoalueella esiintyy mänty . Männikkö on paikoin harvaa, pai-

koin keskitiheää ja valtaosaltaan riukuasteella . Turvekangas-

alueen puusto on pinotavara-asteella .

Kaakkois- ja lounaisosan syvänteitä lukuunottamatta su o

on suhteellisen matala . Syvänteetkin ovat pienialaisia j a

turvepaksuus niissä vaihtelee 2-3 metrin välillä . Taulukoss a

17 on pinta-ala-, keskisyvyys- ja turvemäärätietoja syvyysalu -

eittain .

Taulukko 17 . Leväsensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja

yht . %H 1-4

H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H 1-1 0

Koko suo

280

0,18

0,93

1,11

0,51

2,61

3,12

10 0

Yli 1 m

137

0,25

1,34

1,59

0,34

1,83

2,17

7 0

Yli 1,5 m

62

0,35

1,78

2,12

0,22

1,10

1,32

42

Yli 2 m

30

0,43

2,20

2,63

0,13

0,66

0,79

25

- 46 -

Turpeista on saravaltaisia 63 % ja rahkavaltaisia 37 % .Yleensä turvekerrostuman pintaosan muodostaa rahkavaltaine nturve, ja pohjaturve on saravaltaista . Rahkavaltaisen turpeenlisätekijänä esiintyy tupasvillaa, saravaltaisessa on puu nohella paikoitellen kortetta (kuvat 24 - 26) . Tupasvillaa si -sältävien turpeiden kokonaisosuus on 32 % ja puuta sisältävie n14 o .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä kohtalaisesti (2,3 %) ,mutta 1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,3 %) . Lounais -osan neva-alueella liekoja ei tavata lainkaan ja Laurosenpuro nympäristössä vain vähän .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0, heikosti maa -tuneen pintaturpeen 3,5 ja sen alla olevan kerrostuman 6,5 .

Laboratorionäytteet on otettu kaakkoisosan ja lounais -osan ojittamattomilta alueilta suhteellisen läheltä Leväsen-

mäkeä (taulukko 18) . Keskimääräinen happamuus on 4,2, vesi -pitoisuus on 91,4 %, kuiva-ainepitoisuus on 96,9 kg/ m 3 ja tuh-kapitoisuus 2,6 % . Lounaisosan pintanäytteen tuhkapitoisuu son korkeahko, muuten pitoisuudet ovat pieniä . Tehollinen läm-pöarvo on kuivalla turpeella 21,4 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a9,5 MJ/kg .

Leväsensuo on rikkonainen ja matala suo . Lounaisosass aC-linjaston alueella ja kaakkoisosassa B-linjaston alueell aovat n . 15 ha :n suuruiset yli 1,5 m syvät alueet, joilla o njonkinlaiset mahdollisuudet palaturvetuotantoon . Heikostimaatuneesta rahkaisesta pintakerroksesta on poistettava os aennen polttoturvetuotannon aloittamista . Käyttökelpoista tur-vetta on alueilla yhteensä noin 0,5 milj . suo-m 3 .

- 51 -

86 . Möylynsuo (kl . 3342 12, x = 7098, y = 531) sijait-

see Kajaanin eteläosassa Viinijärvien länsipuolella 35 km : n

etäisyydellä kaupungin keskustasta . Suo sijaitsee rikkonaises -

sa moreenimaastossa . Länsipuolella on luode-kaakkosuuntainen

selänne, jota myöten kulkee heikkokuntoinen yksityistie . Suon

itäreuna rajoittuu Isoon ja Pieneen Viinijärveen (kuva 27) .

Suon pinta on 164-176 m mpy ja viettää järviä kohti (n . 8 m /

km) . Suon pohja on itäpäässä osittain vesipinnan (163,5 m mpy )

alapuolella .

Vanhan ojituksen ansiosta Möylynsuo on suureksi osaks i

turvekangasasteella (varputurvekangasta) . Koillisosassa on ly -

hytkorsinevamuuttuman alue ja matalikoilla pallosararämemuuttu -

maa . Mäntypuusto on keskitiheää ja osaksi riuku-, osaksi pino -

tavara-asteella .

Suossa on kaksi yli 1,5 m syvää aluetta, joista itäosas -

sa sijaitseva isompi alue on alaltaan n . 10 ha ja länsiosass a

sijaitseva pienempi alue n . 4 ha . Yli 2 m syvää aluetta o n

vain 5 ha (taulukko 1 9) .

Taulukko 19 . Möylynsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve-

määrät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m 3 )ala

(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht . %

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0

Koko suo

85

0,05

0,94

0,99

0,05

0,79

0,84

100

Yli 1 m

31

0,09

1,43

1,52

0,03

0,44

0,47

56

Yli 1,5 m

14

0,17

1,71

1,88

0,02

0,24

0,26

31

Yli 2 m

5

0,12

1,98

2,10

0,01

0,10

0,11

1 3

Möylynsuon turpeista on saravaltaisia 52 % ja rahkaval-

taisia 47 % . Ruskosammalvaltaisia turpeita on 1 % . Rahkaval-

taista turvetta tavataan yleensä vain ohuena kerroksena suo n

pinnassa, paitsi järviin rajoittuvilla osilla, missä se muodos -

taa turvekerrostuman pääosan . Yleisenä lisätekijänä esiinty y

tupasvillaa . Puunjäänteitä esiintyy sekä sara- että rahkaval-

taisten turpeiden yhteydessä (kuva 28) . Tupasvillaa sisältä-

vien turpeiden kokonaisosuus on 34 % ja puuta sisältävien 18 % .

- 52 -

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä erittäin runsaast i

(6,3 %), mutta 1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,6 %) .

Pintaliekojen määrää nostaa selkälinjan kulku saarekkeiden lä-

heisyydessä .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7, heikosti maa-

tuneen pintakerroksen 3,4 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 5,8 .

Laboratorionäytteet on otettu itäosan syvänteestä (tau -

lukko 20) . Ojituksen seurauksena turpeen vesipitoisuus on

pudonnut keskimäärin 87,8 % :iin ja kuivatilavuuspaino on nous-

sut 115,2 kg/m 3 , Turpeen keskimääräinen happamuus on 5,0 j a

tuhkapitoisuus 5,0

Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo o n

23,3 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 10,4 MJ/kg .

Möylynsuon itäpäässä on yli 1,5 m syvää polttoturvetuo-

tantoon soveltuvaa aluetta 10 ha ja sillä käyttökelpoista

- 53 -

turvetta 0,11 milj . suo-m 3 , Turpeen kuiva-ainesisältö on

13 x 10 3 t, jonka energiasisältö on 0,3 milj . GJ kuivana . Las-

kuissa on oletettu suon pohjalle jäävän 0,8 m hyödyntämätönt ä

turvetta . Tuotannon kannalta hankaluutena on turpeen korkea

liekopitoisuus sekä turvepatjan pohjaosien kuivatus .

- 54 -

87 . Nimetönsuo

(kl . 3342 12, x = 7095, y = 535) sijait -

see Kajaanin kaakkoisosassa Leväsen järven pohjoispuolella .

Etäisyys kaupungin keskustasta on 49 km . Suo rajoittuu luode-

kaakkosuuntaisiin moreenisaarekkeisiin . Kaakkoispäästä on sal-

mien kautta yhteys Pöllösensuohon . Hyväkuntoinen metsäautotie

sivuaa suon itälaitaa (kuva 29) .

Suon pinta on 169-179 m mpy ja viettää luoteesta kaakkoo n

noin 10 m/km . Kuivatusmandollisuudet ovat erinomaiset . Pohja-

maalajina on kivinen moreeni .

Koko suo on ojitettu . Suotyypiltään keskiosat ovat var-

sinaisen saranevan muuttumaa, kaakkoispäässä on paikoin varsi -

naisen sararämeen muuttumaa ja paikoin ruohoista turvekangasta .

Luoteispään tyyppinä on tupasvillarämemuuttuma . Pääosa puus-

tosta on keskitiheää harvennusvaiheessa olevaa männikköä . Se-

kapuuna esiintyy jonkin verran koivua .

Suo on kaakkois- ja luoteispään pieniä syvänteitä lukuun -

ottamatta matala (taulukko 21) .

Taulukko 21 .

Nimetönsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä

(milj .

suo-m3 )ala(ha)

pintaH I-4

pohj aH 5-10

yht .H 1-10

pintaH I-4

pohj aH 5-10

yht .H1-10

%

Koko suo 65 0,35 0,78 1,13 0,23 0,51 0,74 10 0Yli 1 m 30 0,42 1,13 1,55 0,13 0,34 0,47 6 4Yli

1,5 m 12 0,76 1,34 2,10 0,09 0,16 0,25 3 4Yli 2 m 7 1,20 1,18 2,38 0,09 0,08 0,17 23

- 58 -

88 . Simakkasuo (kl . 3342 11+12, x = 7088, y = 540 )

sijaitsee Kajaanin kaakkoisosassa Laakajärven länsipuolella .

Etäisyys kaupungin keskustasta on 60 km . Suo sijaitsee luode -

kaakkosuuntaisten moreeniharjanteiden välissä ja on muodoltaa n

hyvin pitkä ja kapea . Koillisreunalla on hyväkuntoinen metsä -

autotie (kuva 31) .

Suon pinta on 183-191 m mpy . Korkein kohta on Laakalais -

ahon ja Laurosenkankaan välissä, mistä pinta viettää luotee-

seen noin 10 m/km ja kaakkoon noin 5 m/km . Suoalue on kuivat-

tavissa luoteispäästä Paskapuron ja lounaiskulmasta Simakkapu -

ron kautta . Pohjamaalaji on moreenia, suon kaakkoisosass a

esiintyy pohjalla lohkareita .

Koko suo on ojitettu ja pääosin hyvin kuivunut, jonk a

johdosta suotyypit ovat muuttuma-asteella . Suon eteläosass a

tyyppinä on tupasvillarämemuuttuma ja pohjoisosassa vallitseva -na tyyppinä lyhytkortisen nevarämeen muuttuma . Puusto on män-tyä, enimmäkseen harvaa ja riukuasteella .

Suon eteläosassa on 54 ha ja pohjoisosassa 18 ha yli 1,5 msyvää aluetta . Lisäksi suossa on muutamia pienialaisia syvän -teitä . Taulukosta 23 käy ilmi pinta-alat, keskisyvyydet j aturvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 23 . Simakkasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .(ha)

$H 1-4

H 5-10 H I-10 H 1-4 H 5-10 H I-1 0

Koko suo

215

0,26

0,95

1,21

0,57

2,04

2,61

100Yli 1 m

119

0,38

1,30

1,68

0,45

1,55

2,00

7 7Yli 1,5 m

75

0,46

1,54

2,00

0,35

1,15

1,50

57Yli 2 m

28

0,41

2,11

2,52

0,12

0,59

0,71

2 7

Rahkavaltaisten turpeiden osuus on 55 % ja saravaltaiste n45 % . Tupasvillarahkaturve muodostaa suon eteläosassa pintaa n

yhtenäisen, muutamia kymmeniä senttejä paksun kerroksen . Muu-

ten pintaturve on tupasvillan sekaista sararahkaturvetta . Tur-

vekerrostuman alemmissa osissa sara- ja rahkasaraturpeet

- 59 -

Rahkavaltaisten turpeiden osuus on 55 % ja saravaltaiste n

45

Tupasvillarahkaturve muodostaa suon eteläosassa pintaa n

yhtenäisen, muutamia kymmeniä senttejä paksun kerroksen . Muu-

ten pintaturve on tupasvillan sekaista sararahkaturvetta . Tur-

vekerrostuman alemmissa osissa sara- ja rahkasaraturpeet vuorot-

televat . Näissä turpeissa on vain vähän lisätekijöitä (kuv a

32) . Tupasvillapitoisten turpeiden kokonaisosuus on 38 % j a

puuta sisältävien 8 % .

- 60 -

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä kohtalaisesti (2,4 %) j a

1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,7 %) . Suon keskell ä

sijaitsevan saarekkeen pohjoispuolella on lähes lieoton alue .

Yli metrin syvyydessä liekoja on koko suoalueella vain satun -

naisesti .

Keskimaatuneisuus koko turvekerrostumassa on 6,0, heikos -

ti maatuneessa pintakerroksessa 3,5 ja hyvin maatuneessa pohja -

kerroksessa 6,6 . Pintakerroksen paksuus ja maatumisaste vaih-

telee suon eri osissa . Eteläisimmässä osassa se on paksu j a

hyvin heikosti maatunut . Myös suon keskiosassa se on paksu ,

mutta maatumisasteeltaan H4 . Muualla vastaava kerros on ohu ttai puuttuu kokonaan . Kerrostuman keskivaiheilla turve on kes -

kinkertaisesti tai hyvin maatunutta, pohjalla useimmiten hyvi n

maatunutta (kuva 32) .

Laboratorionäytteitä on otettu kahdesta pisteestä Simakka -

lampien läheisyydestä (taulukko 24) . Ominaisuuksissa ei pis -

teiden välillä ole huomattavia eroja . Turpeen happamuus on

keskimäärin 4,3, vesipitoisuus 89,7 %, kuiva-ainepitoisuu s100,5 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus 3,3 % . Kuiva-ainepitoisuudet ovatturvekerrostuman yläosassa huomattavan korkeat johtuen tehok-

kaasta ojituksesta . Tehollinen lämpöarvo on kuivalla turpeell a22,6 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 10,1 MJ/kg .

Simakkasuossa on tuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvä äaluetta kahdessa altaassa yhteensä 72 ha . Pinnassa on vaihte-levan paksuinen kerros (keskimäärin 0,5 m) heikosti maatunutt atupasvillarahkaturvetta, joka ei sovi jyrsin- eikä palaturpeek -si . Mikäli pinnasta poistetaan turvetta keskimäärin 30 cm, voi -daan alempia kerroksia käyttää sekä jyrsin- että palaturpee ntuottamiseen . Kyseisellä 72 hain alueella (54 + 18 ha) on tuo-tantokelpoista turvetta 0,86 milj . suo-m 3 . Sen kuiva-ainesi-sältö on 86 x 10 3 t, jonka energiasisältö on 1,9 milj . GJ kuiva-na ja 1,7 milj . GJ 50 % :n käyttökosteudessa .

Suon pohjall eon laskettu jäävän 0,5 metrin kerros turvetta tuotannon loput -tua .

- 63 -

89 . Lahnassuo (kl . 3344 12 ja 3344 03, x = 7095, y =

534) sijaitsee Kajaanin kaakkoisosassa 35 km :n etäisyydellä

keskustasta . Lahnasjärven kylästä Halla-ahoon johtava ti e

sivuaa suoalueen pohjoisreunaa . Suo rajoittuu lännessä Lahnas -

järveen ja Koivikonjokeen, kaakossa pienten moreenisaarekkei-

den parvi erottaa Lahnassuon Ukonsuosta . Muualla suo rajoittuu

suuntautuneisiin moreenimäkiin (kuva 33) . Vallitsevana pohja-

maalajina on moreeni . Järveen rajoittuvalla suoalueella j a

myös muualla painanteissa tavataan hiesua .

Suon pinta on 167-190 m mpy ja järven keskivedenkorkeu s

on 167,2 m mpy . Korkeimmillaan suon pinta on koillisosass a

Ylänteensuolla, josta pudotus suon keskiosiin on yli 10 m/km .

Keskiosassa laajalla alueella vietto on alle 3 m/km . Suo viet-

tää pohjoisesta, idästä ja etelästä länteen kohti Lahnasjärveä .

Järven rantaan jää 200-300 m leveä kaista, jota ei voida ojit -

tamalla kuivattaa .

Koko suo on ojitettu ja suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Laaja keskusta on pääasiassa varsinaisen sararämeen muuttumaa ,paikoitellen esiintyy varsinaisen saranevan ja tupasvillarä-

meen muuttumaa . Reunaosissa on pohjoisessa kangasrämettä ,idässä ja lännessä järven rantaa lukuunottamatta korpia ja pal -

losararämettä, etelässä niinikään pallosararämettä . Puusto on

mäntyvaltaista, paikoin tiheää, paikoin keskitiheää ja valta -

osaltaan harvennusasteella . Pohjoisreunalla on useita pieni ä

peltoalueita .

Suon pohjoisosassa itäreunalta luoteispäähän saakka o n

kapea syvänne, jossa on turvetta yli kaksi metriä . Länsi- j a

eteläosan laajalla matalikolla syvyys jää alle 1,5 metrin .

Taulukosta 25 käy ilmi pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää -

rät syvyysalueittain .

Taulukko 25 . Lahnassuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve-

määrät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m 3 )ala

_

(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .

$

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0

Koko suo

280

0,24

1,00

1,24

0,66

2,80

3,46

10 0Yli 1 m

180

0,30

1,30

1,60

0,54

2,33

2,87

83Yli 1,5 m

75

0,37

1,89

2,26

0,28

1,42

1,70

4 9Yli 2 m

49

0,42

2,14

2,56

0,21

1,05

1,25

36

- 65 -

Lahnassuon turpeista 90 % on sara- ja 10 % rahkavaltai-

sia . Sararahkaturve muodostaa paksuhkon kerroksen suon pintaan

luoteisosassa, mutta esiintyy muualla vain paikoitellen ohuen a

kerroksena . Reunaosissa turve on pääasiassa rahkasaraturvett a

ja suon keskiosissa saraturvetta . Rahkavaltaisen turpeen l i

sätekijöinä tavataan tupasvillaa, saravaltaisen yleisimmi n

puuta ja kortetta . Monin paikoin saraturve on vailla mitään

lisätekijöitä (kuvat 34 ja 35) . Puunjäänteitä sisältävää tur-

vetta on 27 % ja tupasvillaa sisältävää 13 % .

Liekojen määrä on 0 - 1 m :n syvyydessä suuri (3,8 %), mut -

te 1 - 2 m :n syvyydessä pieni (1,4 %) . Pintaliekoja esiintyy

koko suoalueella, syvemmällä liekoja on satunnaisesti .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, heikosti maa-

tuneen pintaturpeen 4,0 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 6,3 .

Suon pinnassa on H4-maatumisasteella oleva kerros, joka useim -

miten on ohut ja epäyhtenäinen, mutta keskiosissa suota pak-

suimmillaan metrin luokkaa . Turvekerrostuman keskiosat ova t

keskinkertaisesti ja pohjakerros hyvin maatunutta (kuvat 3 4

ja 35) .Laboratorionäytteitä on otettu kolmelta pisteeltä, jotk a

sijaitsevat syvänteen itä-, keski- ja länsiosassa (taulukk o

26) . Tuhkapitoisuuksien keskiarvot ovat pisteittäin 4,1, 3, 3

ja 1,9 % . Keskimääräinen happamuus on 4,2, vesipitoisuus 90,1 %

ja kuiva-ainepitoisuus 92,2 kg/m 3 . Tehollinen lämpöarvo o n

kuivalla turpeella 22,1 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 9, 8

MJ/kg .Lahnassuossa on 69 hehtaarin yhtenäinen yli 1,5 m syv ä

allas, jossa on polttoturveteollisesti käyttökelpoista turvet -

ta 1,21 milj . suo-m 3 . Siinä on kuiva-ainetta 111 x 10 3 t, jon-

ka energiasisältö on 2,5 milj . GJ kuivana ja 2,2 milj . GJ 50 % : n

käyttökosteudessa . Laskelmissa on oletettu suon pohjalle jää -

vän turvetta 0,5 metrin kerros . Turpeet ovat valtaosaltaan sa -

ravaltaisia, joten sopivin tuotantomuoto on jyrsinturvetuotan -

to . Palaturvetuotantoon sopivaa aluetta on suon luoteisnurkas -

sa noin 5 hain alueella, missä turpeet ovat hyvin maatuneit a

rahkaturpeita . Suuri liekopitoisuus voi paikoin haitata tuo-

tantoa .

- 69 -

90 . Kettusuo (kl . 3344 02, x = 7087, y = 542) sijait-

see Kajaanin kaakkoisimmassa osassa Laakajärven länsirannall a

62 km :n etäisyydellä kaupungin keskustasta . Se rajoittuu ka-

peisiin luode-kaakkosuuntaisiin moreeniselänteisiin ja -saare k -

keisiin . Suoalueen reunoilla ja yli kulkee useita metsäauto-

teitä (kuva 36) .

Suon pinta on 184-192 m mpy . Korkeimmillaan pinta o n

Simakkamäen lounaispuolella, josta se viettää toisaalta luo-

teeseen Simakkasuolle ja toisaalta pääviettosuuntaan kaakkoo n

kohti Laakajärveä . Laakajärven suuntaan vietto on noin 3 m/km .

Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät . Suon pohjamaalajina on mo-

reeni, jossa monin paikoin esiintyy runsaasti lohkareita .

Koko suoalue on ojitettu ja suotyypit ovat muuttuma-as -

teella . Kettulampien ympäristössä tyyppinä on lyhytkortise n

nevarämeen muuttuma, muuten suon keskiosassa vallitsee rimpine -

vamuuttuma . Pohjois- ja eteläpäässä vallitsevana tyyppinä on

lyhytkortisen nevarämeen muuttuma ja reunamilla yleisimpän ä

kangasrämemuuttuma . Isokankaan reunamalla suon lounaislaidal -

la on varsinaisen korven muuttumaa . Valtapuuna suoalueell a

on riukuasteen mänty ; sekapuuna on koivua . Puusto on osittai n

keskitiheää, osittain harvaa .Suon pituussuunnassa on pitkä ja sokkeloinen syvänne, jos -

sa turvepaksuus ylittää 1,5 metriä . Syvimmillä alueilla, jot-

ka ovat pienialaisia, syvyys on 2-3 m . Taulukosta 27 näkyvät

pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 27 . Kettusuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää-

rät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .(ha)

%

H 1-4

H5-10 H 1-10 H 1-4 H5-10 H I-1 0

Koko suo

105

0,33

0,87

1,20

0,35

0,91

1,26

100

Yli 1 m

52

0,42

1,30

1,72

0,22

0,68

0,90

7 1

Yli 1,5 m

35

0,51

1,50

2,01

0,18

0,52

0,70

56

Yli 2 m

14

0,59

1,85

2,44

0,08

0,26

0,34

27

- 71 -

Rahkavaltaisten turpeiden osuus on 52 % ja saravaltaiste n

48 % . Tupasvillaa sisältävä rahka- ja sararahkaturve muodosta a

suon pintaan 0,5 - 1,5 m paksun kerroksen, muuten kerrostuma

muodostuu rahkasaraturpeesta . Suon luoteisosan pohjaturpeess aesiintyy puunjäänteitä, muuten saravaltaisessa tarpeessa on li -

sätekijöitä niukasti (kuvat 37 ja 38) . Kettulampien välisell ä

alueella on turvekerrostuman yläosassa noin 20 cm :n kerros lie -

jua (kuva 37) . Tupasvillapitoisten turpeiden kokonaisosuus o n

49 % ja puuta sisältävien 10 % .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä runsaasti (3,8 %), mutt a

1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,3 %) . Keskiosan avosuo -

aluetta lukuunottamatta pintaliekoja esiintyy tasaisesti kok o

suoalueella .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maa-

tuneen pintakerroksen 2,4 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,0 .

Laboratorionäytteitä on otettu yhdestä pisteestä Kuika n

kämpän koillispuolelta (taulukko 28) . Turpeen keskimääräine n

happamuus on 4,0, vesipitoisuus 89,7 %, kuiva-ainepitoisuu s106,4 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus 1,9 % . Tehollinen lämpöarvo kui -

valle turpeelle on 22,6 MJ/kg .

Kettusuolla on Kettulampien pohjoispuolella suon pohjois -

osissa yli 1,5 m syvää aluetta 15 ha yhtenäisellä alueell aja sillä palaturvetuotantoon varauksin soveltuvaa turvett a0,23 milj . suo-m3 . Sen kuiva-ainesisältö on 24 x 10 3 t, jok a

vastaa energiasisällöltään 0,6 milj . GJ kuivana ja 0,5 milj . GJ

50 % :n käyttökosteudessa . Laskelmissa on oletettu suon pohjal -

le jäävän 0,5 m turvetta . Tällä alueella on heikosti maatunu t

rahkavaltainen pintakerros noin 0,5 m paksu, joten se saatta a

alkuvaiheissa haitata tuotantoa . Kaakkoisosat Kettulampie n

ympäristössä jäävät pois laskuista, koska turpeen sisällä o n

vajaan metrin syvyydessä liejukerros . B-linjaston alueell a

suon luoteispäässä pintakerros on liian paksu . Ennen mandolli -

sen tuotannon aloittamista tulisi suolta ottaa lisää tuhkanäyt -teitä etenkin läheltä lampia .

- 74 -

91 . Pihasuo (kl . 3344 02, x = 7087, y = 543) sijait-

see Kajaanin kaakkoisosassa Laakajärven länsirannalla 62 km : n

päässä kaupungin keskustasta . Suo on luode-kaakkosuuntainen ,

pitkä ja kapea . Sen koillispuolella kohoaa Jakunvaara ja se n

liepeillä on heikosti suuntautuneita moreenimaita . Suon lou-

naisreuna rajoittuu pitkään ja kapeaan moreeniselänteeseen j a

itäpää Laakajärveen . Pohjoisosan poikki kulkee metsäautotie

(kuva 39) .Suon pinta on 166-184 m mpy ja viettää kaakkoon koht i

Laakajärveä noin 10 m/km . Suon pohjamaalaji on moreeni .

Suo on kokonaan ojitettu ja suotyypit ovat muuttuma-as -

teella . Kaakkoisosassa vallitsevana on pallosararämeen muut-

tuma, keskiosassa tupasvillarämeen ja lyhytkortisen nevarämeen

muuttumat sekä luoteispäässä isovarpuisen rämeen ja pallosara-

rämeen muuttumat . Puusto on keskitiheää riukuasteen männikköä ,

jossa sekapuuna esiintyy koivua .

Suon kaakkoisosa on suhteellisen matala, tosin kaakkoisi n

landeke on tutkimatta . Luoteisosassa on kapea syvänne, joss a

suurimmat syvyydet ovat kolmen metrin luokkaa . Taulukossa 2 9

on esitetty Pihasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät

syvyysalueittain .

Taulukko 29 . Pihasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää-

rät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta pohja

yht . pinta pohja yht .(ha)

H 1-4

H 5-10 H I-10 H 1-4 H 5-10 H I-10

%

Koko suo

115

0,17

0,83

1,00

0,19

0,95

1,14

100

Yli 1 m

42

0,25

1,38

1,63

0,10

0,58

0,68

60

Yli 1,5 m

25

0,34

1,63

1,97

0,09

0,41

0,50

44

Yli 2 m

10

0,44

1,93

2,37

0,04

0,20

0,24

2 1

Turpeista on 64 % sara- ja 36 % rahkavaltaisia . Suon

luoteis- ja keskiosissa on pinnassa paksu tupasvillaa sisältä -

vä rahkavaltaisen turpeen kerros, kaakkoisosassa vastaava ker -

ros on ohut ja epäyhtenäinen . Alempana turve on rahkasaratur -

vetta, jossa yleisimpinä lisätekijöinä tavataan puuta ja

- 76 -

tupasvillaa (kuvat 40 ja 41) . Tupasvillapitoisten turpeide n

kokonaisosuus on 39 % ja puunjäänteitä sisältävien 12 % .

Liekoja on 0 - 1 m:n syvyydessä runsaasti (3,1 %), mutta1 - 2 m :n syvyydessä vähän (1,2 %) . Liekoja on suon reuna-alueilla ja kapeassa keskiosassa .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, heikosti maa-tuneen pintaturpeen 2,4 ja hyvin maatuneiden turpeiden 6,0 .Heikosti maatunut pintakerros on ohut ja suon kaakkoisosass aepäyhtenäinen . Valtaosa turpeesta on keskinkertaisesti maatu -nutta . Luoteispäässä on paksuhko hyvin maatunut pohjaturve-kerros .

Laboratorionäytteitä on otettu yhdestä pisteestä suo nluoteisosasta (taulukko 30) . Sekä pH, vesipitoisuus että tuh-kapitoisuus ovat alhaisia, mutta kuiva-ainepitoisuus on kohta-laisen korkea . Keskimääräiset pitoisuudet ovat seuraavat ; hap -pamuus 3,8, vesipitoisuus 89,6 %, kuiva-ainepitoisuus 106, 8

3kg/m ja tuhkapitoisuus 1,6 % . Tehollinen lämpöarvo kuivall aturpeella on 21,4 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 9,5 MJ/kg .

Pihasuon pohjoisosissa on yli 1,5 m syvää aluetta yhte -näisessä altaassa 16 ha ja sillä käyttökelpoista turvett a0,24 milj . suo-m 3 . Turve on pääasiassa tupasvillarahkaa j amaatumisasteeltaan H5, jote n ' se soveltuu palaturvetuotantoon .Keskimäärin 0,4 m paksu heikosti maatunut pintakerros haitta aaluksi tuotantoa yhdessä paikoin suuren liekopitoisuude nkanssa . Turpeen kuiva-ainemäärä on 26 x 10 3 t, jonka energia-sisältö on 0,6 milj . GJ kuivana ja 0,5 milj . GJ 50 % :n käyttö-kosteudessa . Laskelmissa on suon pohjalle jätetty 0,5 m : nkerros turvetta .

- 79 -

92 . Ukonsuo (kl . 3344 03, x = 7094, y = 541) sijaitse e

Kajaanin kaakkoisosassa Lahnasjärven kylän eteläpuolella . Etäi-

syys kaupungin keskustasta on 35 km . Suon itäpään kautta kul-

kee yksityistie . Suo rajoittuu mataliin moreenikankaisiin lu-

kuunottamatta pohjoisreunaa, jossa on kumpumoreenimaastoa (ku-

va 42) .

Suon pinta on 177-189 m mpy . Keskiosissa pinta on melko

tasainen, mutta sekä länsi- että itäpäässä on viettoa noi n

5 m/km . Suon pohja on hyvin epätasainen ja pohjamaalaji on mo-

reenia . Suon länsiosassa lampien ympäristössä on liejuja noin

1,5 m ja pienellä alueella kaakkoispäässä noin 1 m paksu kerros .

Suon itä- ja lounaisosa on ojitettu, samoin reunat . Au-

kea keskiosa on luonnontilainen ja tyypiltään lyhytkortista ne-

vaa, jossa paikoin on karun rimpinevan piirteitä . Suon itä-

osassa yleisimpinä tyyppeinä esiintyy tupasvillarämeen ja lyhyt -

kortisen nevarämeen muuttumaa, mutta myös suhteellisen rehevi ä

tyyppejä tavataan paikoitellen . Yleisin puulaji suoalueella on

osittain taimi-, osittain riukuasteella oleva mänty .

Suon keskiosassa on pitkä ja kapea syvänne, jossa on tur -

vetta yli kaksi metriä . Itäpää on 1,5 m syvää, eteläosassa se n

sijaan on laajahko matala alue . Taulukossa 31 on esitetty pin -

ta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 31 . Ukonsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

TurvemaArå (milj . suo-m3 )

ala

pinta pohja

yht . pinta pohja yht .

(ha)

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H 1-10

%

Koko suo

135

0,82

0,55

1,37

1,10

0,75

1,85

100

Yli 1 m

78

1,19

0,75

1,94

0,93

0,59

1,52

82

Yli 1,5 m

47

1,57

0,86

2,43

0,74

0,40

1,14

62

Yli 2 m

33

1,58

1,16

2,74

0,52

0,38

0,90

4 9

Turpeet ovat rahkavaltaisia ; rahkavaltaisten turpeiden

osuus on 76 % ja saravaltaisten 24 % . Tupasvillan ja leväkön

sekainen rahkaturve muodostaa paksun kerroksen suon pintaosaa n

ja paikoitellen se ulottuu pohjaan saakka . Rahkasaraturvett a

esiintyy kerrostuman keski- ja alaosassa lähinnä suon

- 81 -

keskustassa . Lisätekijöinä tässä turpeessa on leväkköä ja poh-

jan tuntumassa puuainesta (kuva 43) . Tupasvillaa sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 44 % ja puunjäänteitä sisältävie n

18

Liekoja on sekä 0 - 1 m :n että 1 - 2 m :n syvyydessä vähän

(2,0 % ja 1,2 %) . Suon itäpäässä ja avoimessa keskiosassa lie -

koja ei esiinny lainkaan, runsaasti niitä on suon länsipääss ä

ja itäosassa avosuoalueen rajalla .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, heikosti maatu-

neen pintakerroksen 2,9 ja maatuneemman turpeen 5,8 . Pinnan

heikosti maatunut turvekerros on paksu ja märimmillä alueill a

koko kerrostuma on heikosti maatunutta . Muualla pohjaturpee n

maatuneisuus on keskinkertainen (kuva 43) .

Laboratorionäytteitä on otettu yhdestä pisteestä keskus -

tan avosuoalueelta (taulukko 32) . Turpeen happamuus on keski -

määrin 4,5, vesipitoisuus 92,6

tuhkapitoisuus 2,2 % ja kui-

va-ainepitoisuus 70,2 kg . Tehollinen lämpöarvo on kuivalla tur-

peella 22,2 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 9,9 MJ/kg .

Vetisyyden, heikosti maatuneen pintakerroksen paksuude n

ja pohjan epätasaisuuden takia Ukonsuolla ei ole turveteollist a

merkitystä . Karuuden vuoksi myös metsittämisen onnistuminen o n

epävarmaa . Koska suo muodostaa ympäristön kumpumoreenimaaston

ja useiden pikku lampien kanssa viehättävän maisemakokonaisuu-

den, suositellaan sen säilyttämistä luonnontilaisena .

- 83 -

93 . Saarisuo (kl . 3344 03, x = 7099, y = 542) sijait-

see Kajaanin kaakkoisosassa Lahnasjärven kylän pohjoispuolella .

Etäisyys Kajaanin keskustasta on 32 km . Suo on muodoltaan pit -

kä ja kapea ja se rajoittuu luode-kaakkosuuntaisiin moreenihar-

janteisiin . Suoalueella on useita saarekkeita . Länsipääss ä

on maantie ja itäpuolella virtaa Aapakankaanpuro (kuva 44) .

Suon pinta on 202 - 211 m mpy ja viettää luoteesta kaak-

koon . Luoteispäässä Kunttasuon alueella vietto on suhteelli-

sen vähäistä, mutta altaan keskivaiheilta kaakkoisreunalle saak -

ka hyvin jyrkkä (noin 11 m/km) . Suo voidaan kuivattaa koko -

naan johtamalla vedet kaakkoisosasta alkavaan Körrinpuroon .

Vallitsevana pohjamaalajina on hiekkamoreeni, jonka päällä sy-vänteissä on pienialaisesti hiesua . Kaakkoispään syvänteess äon ohut liejukerros .

Ojitusta on Kunttasuon alueella sekä Saarisuon lounais -

reunalla ja keskiosassa peltoalueen ympäristössä . Valtaos a

suosta on kuitenkin ojittamatta . Vallitsevana suotyyppinä suo-

alueen keski- ja kaakkoisosassa on varsinainen saraneva j a

luoteessa tupasvillarämeen ja lyhytkortisen nevarämeen muuttu -mat . Mäntyvaltainen puusto on luonnontilaisella alueella tuot -

tamatonta, mutta ojitetuilla alueilla osittain riuku, osittai n

harvennusasteella olevan puuston kasvu on elpynyt .

Suon luoteisosa avosuoalueen rajalle on matalaa ja myö speltoalue sijaitsee matalikolla . Peltoalueen molemmilla puo-

lilla on syvänne, joissa suurin syvyys ulottuu yli neljään met -

riin . Taulukossa 33 on esitetty pinta-alat, keskisyvyydet j a

turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 33 . Saarisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemää -rät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-10

%

Koko suo

110

0,58

1,24

1,82

0,64

1,37

2,01

10 0

Yli 1 m

78

0,68

1,66

2,34

0,53

1,29

1,82

9 1

Yli 1,5 m

55

0,76

2,07

2,83

0,42

1,14

1,56

78

Yli 2 m

40

0,82

2,45

3,27

0,33

0,98

1,31

65

- 85 -

Saravaltaisten turpeiden osuus on 79 % ja rahkavaltaiste n20 % . Rahkavaltaisia turpeita esiintyy luoteispäässä suon pin -nassa, muuten turpeet ovat saravaltaisia . Yleisin lisätekij äon tupasvilla, jota tavataan suon pintaosissa sekä rahka- ett äsaravaltaisten turpeiden yhteydessä . Puunjäänteitä esiintyysuon keski- ja kaakkoisosassa (kuvat 45 ja 46) . Tupasvillaasisältävien turpeiden kokonaisosuus on 25 % ja puunjäänteit äsisältävien 20 % .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä vähän (1,4 %) ja 1 - 2m :n syvyydessä erittäin vähän (0,5 %) . Kaakkoispäätä lukuun-ottamatta liekoja tavataan jossain määrin koko suoalueella .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5, heikosti maa -tuneen pintakerroksen 3,6 ja maatuneemman turpeen 6,4 . Suonluoteisosassa ja reunamilla on ohuehko kerros H1-3 maatumis-

asteella olevaa pintaturvetta . Keski- ja kaakkoisosan sarane -va-alueella pinnassa on paksu kerros H4-asteella olevaa sara -valtaista turvetta . Valtaosa turvekerrostumasta on keskinker -taisesta ja hyvin maatunutta (kuvat 45 ja 46) .

Laboratorionäytesarja on otettu molemmista syvänteist ä(taulukko 34) . Turpeen pH-luku ja tuhkapitoisuus ovat kaakkois-pään näytteissä selvästi korkeammat kuin keskiosasta otetuis-

sa, muuten pisteiden välillä ei ole huomattavia eroja . Keski-määräinen happamuus on 5,0, vesipitoisuus 91,3 %, kuiva-aine-pitoisuus 86,5 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus 3,5 % . Tehollinen läm-pöarvo on kuivalla turpeella 22,4 MJ/kg ja 50 % :n käyttökos-teudessa 10,0 MJ/kg .

Saarisuossa on yli 2 m syvää aluetta kandessa erillises -sä altaassa 37 ha (20 + 17 ha) . Turvelajit ovat saravaltaisi aja heikosti maatunut pintakerros on pääasiassa maatumisastett aH4, joten jyrsinturvetuotanto on mahdollista . Käyttökelpoist aturvetta tällä alueella on 1,02 milj . suo-m3 . Sen kuiva-aine -määrä on 88 x 10 3 t ja energiasisältö 2,3 milj . GJ kuivana j a2,0 milj . GJ 50 % :n käyttökosteudessa . Laskelmissa on pohjal -le oletettu jäävän 0,5 metrin kerros turvetta .

- 88 -

94 . Kupulinsuo

(k1 . 3344 03, x = 7097, y = 545) sijait -

see 37 km :n etäisyydellä Kajaanin keskustasta . Suo rajoittuu

rikkonaisiin moreenisaarekkeisiin ja pituusakseli on jokseen-

kin luode-kaakkosuunnassa . Sen itäreunan tuntumassa on met-

säautotie (kuva 47) .Suon pinta on 217- 230 m mpy ja viettää luoteesta kaak -

koon noin 8 m/km . Koko suo on kuivattavissa . Pohjamaalajina

on moreeni, jossa samoin kuin suon ympäristön aineksessa on

runsaasti lohkareita .

Suon pohjois- ja itäosassa on vanha ojitus, länsi- j a

eteläosa ovat ojittamattomia, joskin pinta on hieman kuivunut .

Ojitettujen alueiden suotyypit ovat muuttuneita . Itäosassa val-

litsee tupasvillarämeen muuttuma ja pohjoisessa lvhytkortise n

nevarämeen muuttuma . Keskustan ojittamattomalla osalla val-

litsee varsinainen sararäme, länsiosassa kalvakkaneva . Suon

- 90 -

reunamilla on korpia . Valtapuuna suoalueella on riukuastei -

nen mänty, reunoilla kuusi .

Suon pohja on epätasainen . Syvänne, joka tosin ulottuu

suon päästä päähän, on sokkeloinen ja saarien ja matalikkoje n

rikkoma . Vain pienellä alueella turvepaksuus ylittää kolm e

metriä . Taulukosta 35 näkyvät pinta-alat, keskisyvyydet j a

turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 35 . Kupulinsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )

ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-10

%

Koko suo

73

0,64

1,07

1,71

0,47

0,78

1,25

100

Yli 1 m

53

0,73

1,37

2,11

0,39

0,73

1,12

90

Yli 1,5 m

35

0,85

1,75

2,60

0,30

0,61

0,91

73

Yli 2 m

28

0,94

1,89

2,83

0,26

0,53

0,79

63

Kupulinsuon turpeista on 69 % sara- ja 31 % rahkavaltai -

sia . Suon pintaa peittää tupasvillarahka- ja tupasvillasara-

rahkakerros, joka syvimmillä alueilla on jopa parin metrin pak -

suinen . Valtaosa turpeesta on rahkasaraa, jossa lisätekijöi-

nä esiintyy tupasvillaa ja leväkköä . Monin paikoin lisäteki-

jät puuttuvat (kuva 48) . Tupasvillapitoisten turpeiden koko-

naisosuus on 35 % ja puunjäänteitä sisältävien 3 % .Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä vähän (1,3 %) ja 1 - 2

m :n syvyydessä erittäin vähän (0,7 %) . Liekoja esiintyy lä-

hinnä suon reunaosissa .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, heikosti maa -

tuneen pintaturpeen 3,7 ja hyvin maatuneen kerrostuman 5,5 .

Syvimmillä alueilla pintakerroksen paksuus on metrin luokka a(kuva 48) .

Laboratorionäytteet on otettu suon itäosasta ja keskivai -

heilta (taulukko 36) . Turpeen keskimääräinen happamuus on 4,4 ,vesipitoisuus 91,4 %, kuiva-ainepitoisuus 86,1 kg/ m3 ja tuhka-

pitoisuus 3,1 % . Tehollinen lämpöarvo kuivalla turpeella on

22,1 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 9,8 MJ/kg . Suon

- 91 -

keskiosan pintaturpeen tuhkapitoisuus on hyvin korkea (14 % )

ja poikkeaa täysin muiden näytteiden pitoisuuksista .

Kupulinsuossa on yli 2 m syvää aluetta 28 ha ja sill ä

turvetta 2,82 milj . suo-m 3 , Sen polttoturveteollisen hyväk-

sikäytön estää lähes metrin paksuinen heikosti maatunut pinta -

rahka .

- 93 -

95 . Hötkynsuo (kl . 3344 03, x = 7099, y = 541) on pit-kä ja kapea suoalue Kajaanin kaakkoisosassa Lahnasjärven ky-

län pohjoispuolella . Kaupungin keskustasta matkaa on 32 km .Suo sijaitsee luode-kaakkosuuntaisten moreeniharjanteiden vä -

lissä, kaakkoispään halki virtaa Körrinpuro . Maantie sivuaalänsi- ja eteläreunaa (kuva 49) .

Pinta on 191-204 m mpy . Korkeimmat kohdat sijaitsevatluoteispäässä, mistä suo viettää kaakkoon noin 4,5 m/km . Kokosuo on kuivattavissa johtamalla vedet Körrinpuroon . Kaakkois-osaa lukuunottamatta suo on ojitettu .

Suon luoteisosassa vaihtelevat varsinaisen saranevan, ly -hytkortisen nevarämeen, ruohoisen sararämeen ja varsinaise nsararämeen ojikot ja paikoin muuttumat . Keskellä on paketti-peltoalue ja sen kaakkoispuolella korpea . Kaakkoisosa onluonnontilaista tupasvillarämettä . Vallitsevana puulajina on

mänty, jonka kehitysluokka vaihtelee riukuasteelta harvennus-asteelle .

Suon luoteisosa peltoalueelle saakka on kohtalaisen syvä äja toinen syvänne on kaakkoispäässä . Näitä erottaa peltoaluee nkaakkoispuolella oleva matalikko . Suurimmat syvyydet - yli 3 m- ovat luoteispäässä tien läheisyydessä . Alue on kuitenkinpienialainen . Taulukosta 37 näkyvät pinta-alat, keskisyvyydetja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 37 . Hötkynsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve-määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )

ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .

(ha)

H 1-4

H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H I-10

%

Koko suo

60

0,23

1,16

1,39

0,13

0,70

0,83

100

Yli 1 m

37

0,29

1,63

1,92

0,11

0,60

0,71

86

Yli 1,5 m

24

0,34

2,01

2,35

0,08

0,48

0,56

67

Yli 2 m

18

0,38

2,19

2,57

0,07

0,39

0,46

55

Saravaltaisten turpeiden osuus on 81 % ja rahkavaltais-ten 19 % . Suon reunamilla ja kaakkoisosan tupasvillarämealueel-la on rahkasaraturvetta . Luoteisosassa tavataan sekä sara -että rahkasaraturpeita, kaakkois- ja keskiosassa saraturpeet

- 95 -

vallitsevat (kuva 50) . Saravaltaisten turpeiden lisäaineksi -

na on puuta ja kortetta, rahkavaltaisten turpeiden yhteydess ä

tupasvillaa . Puunjäänteitä sisältäviä turpeita on kaikkiaa n

45 % ja tupasvillaa sisältäviä 17 % .

Liekojen määrä on sekä 0 - 1 m :n että 1 - 2 m :n syvyydes -

sä erittäin pieni (0,9 % ja 0,7 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4, heikosti maa -

tuneen pintaturpeen 3,7 ja hyvin maatuneen kerrostuman 6,9 .

Heikosti maatuneen pintaturpeen paksuus on yli 2 m syvill ä

alueilla keskimäärin 0,4 m . Kaakkoispään syvänteestä se puut -

tuu paikoin kokonaan .Laboratorionäytteitä on otettu yhdestä pisteestä luoteis -

osan syvänteestä (taulukko 38) . Turpeen happamuus on keskimää-

rin 4,7, vesipitoisuus 91,3 %, kuiva-ainepitoisuus 82,1 kg/ m 3

ja tuhkapitoisuus 2,9 % . Tehollinen lämpöarvo on kuivalla tur -

peella 21,7 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 9,6 MJ/kg .

Hötkynsuossa on polttoturvetuotantoon soveltuvaa yl i

1,5 m syvää aluetta kandessa painanteessa yhteensä 24 ha (9 +

15 ha) . Turvelajiensa ja maatuneisuutensa puolesta alueet so-

veltuvat sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon . Etenkin kaak-

koispään syvänteessä on palaturvetuotanto suositeltavaa hyvi n

maatuneiden turpeiden perusteella . Tuotantokelpoista turvetta

on yli 1,5 m syvällä alueella 0,47 milj . suo-m 3 . Sen kuiva-

ainesisältö on 39 x 10 3 t ja energiasisältö 0,8 milj . GJ kuivana

ja 0,7 milj . GJ 50 % :n käyttökosteudessa . Suon pohjalle o n

laskettu jäävän 0,5 m turvetta .

- 97 -

96 .

Torvelansuo (kl . 3344 03, x = 7097, y = 548) si-

jaitsee Kajaanin kaakkoisosassa Lahnasjärven kylän itäpuolella .

Kaupungin keskustasta suolle on matkaa 40 km . Suo rajoittu u

suuntautumattomiin moreenisaarekkeisiin ja myös suoalueella o n

useita saarekkeita . Kaakkoisreunalla virtaa Mourunpuro .

Lah-

nasjärvi-Viinamäki maantie halkaisee suoalueen kahtia (kuva 51) .

Pinta on 206-220 m mpy ja viettää luoteesta kaakkoon noi n

8 m/km . Vedet laskevat Mourunpuroon .

Koko suo on ojitettu ja suotyypit ovat muuttuneita . Tie n

pohjoispuolella ja Mourunpuron liepeillä suotyyppinä on rim-

pinevamuuttuma, tien eteläpuolella vallitsee varsinaisen sara-

nevan muuttuma ja suon eteläpäässä lyhytkortisen nevarämeen

muuttuma . Länsireunalla on korpia ja korpimuuttumia, itäreu-

nalla rämemuuttumia . Vallitsevana puulajina on riukuastee n

mänty . Tien eteläpuolella on peltoalue .

Suossa on muutama pienialainen syvänne, jossa suurin sy-

vyys ulottuu noin kolmeen metriin . Suurin näistä sijaitse e

tien molemmin puolin . Vallitseva turvepaksuus suossa on 1-2 m .

Itäosassa saarekkeiden liepeillä on yhtenäinen matalikko . Suon

pohjan ja ympäristön moreeni sisältää runsaasti lohkareita .

Taulukossa 39 on esitetty pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät syvyysalueittain .

- 99 -

Taulukko 39 . Torvelansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja tur -

vemäärät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )al a

(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja

yht .

O

H 1-4

H5-10 H 1-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0

Koko suo

155

0,48

0,85

1,33

0,75

1,31

2,06

100

Yli 1 m

90

0,68

1,11

1,79

0,62

0,99

1,61

7 8

Yli 1,5 m

70

0,73

1,23

1,96

0,51

0,86

1,37

67

Yli 2 m

26

0,90

1,42

2,32

0,23

0,37

0,60

29

Turvelajeista on 76 % sara- ja 23 % rahkavaltaisia . Tien

pohjoispuolella ja suon eteläosassa pinnassa on tupasvillan se -

kaista rahkaturvetta . Pohjoispuoliskolla tämän alla on tupas-

villaa ja syvänteen alueella myös leväkköä sisältävää rahkasa-

raturvetta . Suon eteläosassa esiintyy sara- ja rahkasaratur-

peita, joissa lisätekijöitä on niukasti (kuva 52) . Tupasvilla-

pitoisten turpeiden kokonaisosuus on 40 % ja puunjäänteitä si-sältävien turpeiden 2 % .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä vähän (1,3 %) ja 1 - 2

m:n syvyydessä erittäin vähän (0,5 %) . Runsaimmin liekoj a

esiintyy suon reunoilla ja saarekkeiden ympäristössä .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, heikosti maa -

tuneen pintakerroksen 3,7 ja hyvin maatuneen pohjaturpeen 5,5 .

Tien pohjoispuolen syvänteessä ja suon etelälaidalla on pin-nassa ohut kerros erittäin heikosti maatunutta turvetta, muu -

ten kerrostuman yläosan muodostaa paksu H4-maatumisasteella ole -

va turve . Kerrostuman keski- ja pohjaosassa maatuneisuus on

keskinkertainen (kuva 52) .

Laboratorionäytteitä on otettu tien eteläpuolen syväntees -

tä ja itäreunan saarekejonon eteläpuolelta (taulukko 40) . Näy-

tesarjat eroavat toisistaan huomattavasti happamuuden ja tuhka -

pitoisuuden osalta . Eteläosan näytteiden tuhkapitoisuus on

huomattavan korkea (7,5 %) . Suokohtainen keskiarvo on happa-

muuden osalta 5,2, vesipitoisuusden 90,4 %, kuiva-ainepitoi-

suuden 90,1 kg/m 3 ja tuhkapitoisuuden 5,2 % . Tehollinen läm-

pöarvo on kuivalla turpeella 22,4 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteu-

dessa 10,0 MJ/kg .

Torvelansuossa on yli 1,5 m syvää aluetta moreenisaarek -

keiden rikkomassa altaassa 70 ha . Turpeet sopivat varauksi n

jyrsinturvetuotantoon . Tien pohjoispuolisella alueella on

- 100 -

maatumatonta pintarahkaa puolisen metriä . Eteläpäässä saattaa

korkea tuhkapitoisuus haitata, joten tuhkanäytteitä tulisi ot-

taa lisää etenkin Mourunpuron läheisyydestä . Käyttökelpoist a

turvetta tällä alueella on 1,02 milj . suo-m 3 . Sen kuiva-aine-

sisältö on 92 x 10 3 t ja energiasisältö 2,1 milj . GJ kuivana

ja 1,8 milj . GJ 50 % :n käyttökosteudessa . Laskelmissa on suo n

pohjalle oletettu jäävän 0,5 m turvetta .

- 102 -

97 . Pohjolansuo (kl . 3344 03, x = 7092, y = 547) on

epäsäännöllisen muotoinen, landekkeinen ja moreenisaarekkeide n

rikkoma suoalue Kajaanin kaakkoisosassa Laakajärven koillispuo -

lella . Etäisyys Kajaanin keskustasta on 41 km . Suota ympärö i

luode-kaakkosuuntainen moreenimaasto lukuunottamatta koillis-

puolen suuntautumatonta kumpumoreenialuetta . Suoalueen lou-

naisreunalla osittain suoalueen ylitse kulkee hyväkuntoinen

metsäautotie . Suon länsilaidalla virtaa Lumijoki (kuva 53) .

Suon pinta on 179-191 m mpy . Korkeimmillaan suon pint a

on Pohjolanmännikön pohjoispuolella B-linjaston alueella, jos -

ta se viettää kohtalaisen loivasti luoteeseen kohti Lumijokea .A-linjaston alueella korkeimmat kohdat ovat tien molemmin puo-lin . Sekä kaakkois- että luoteispäässä on jyrkkä pudotus (ku-

vat 54, 55 ja 56) . Suo voidaan kuivattaa johtamalla vedet Lu -

mijokeen ja Pohjolanahon molemmin puolin suoraan Kivijärveen .

Pohjamaalaji on moreenia ja syvänteissä sen päällä on hiesu-kerros . Lumijoen varressa Rötylammen ympäristössä tavataa n

2-3 m paksu kerros liejuja . Keukuralammen ja Ison Hautalamme n

välisellä alueella liejua on joitakin kymmeniä senttejä .Koko suo on ojitettu, minkä johdosta suotyypit ovat muut -

tuneita . Pohjolanmännikön pohjoispuolella on laaja karhunsam-

malmuuttuma-alue, muualla lyhytkortisen nevarämeen, rimpinevan

ja tupasvillarämeen muuttumat vaihtelevat mosaiikkimaisesti .

Yleisin näistä tyypeistä on lyhytkortisen nevarämeen muuttuma .

Reunamilla esiintyy yleisesti varsinaisen sararämeen muuttumaa .

Puusto on keskitiheää riukuasteen männikköä, karhunsammalmuut -tuma-alueelle istutettu taimikko on harvaa ja kituvaa .

Pohjolansuo on kokonaisuudessaan kohtalaisen syvä . Tur-

vekerrostuman paksuus ylittää lähes koko suossa kaksi metri äja lisäksi on useita pieniä syvänteitä, joissa turvetta o n

yli 3 m . Taulukosta 41 näkyvät suon pinta-alat, keskisyvyyde t

ja turvemäärät syvyysalueittain .

Saravaltaisten turpeiden osuus on 53 % ja rahkavaltaiste n

47 % . Rahkavaltainen turve, josta valtaosa on tupasvillarahka -

turvetta, muodostaa useita metrejä paksun kerroksen suon pin-

taan . Vain Pohjolanahon pohjoispuolella tämä kerros on ohut .

Pohjaturve on rahkasaraturvetta, jossa yleisesti esiintyy li-

sätekijänä puuta . Tupasvillapitoisten turpeiden kokonaisosuu s

on 32 % ja puunjäänteitä sisältävien turpeiden 19 % (kuva t

54-56) .

- 104 -

Taulukko 41 . Pohjolansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala(ha)

pinta

pohja

yht .

pinta pohja

yht .

H 1-4

H 5-10 H1-10 H 1-4 H 5-10 H1-1 0

Koko suo

205

0,43

1,05

1,48

0,89

2,14

3,03

100

Yli 1 m

115

0,64

1,51

2,16

0,74

1,74

2,48

82

M. 1,5 m

90

0,75

1,70

2,45

0,67

1,53

2,20

7 3

Yli 2 m

65

0,72

2,02

2,74

0,47

1,31

1,78

5 9

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä vähän (1,5 %) ja 1 - 2

m:n syvyydessä erittäin vähän (0,9 %) . Suon kaakkoisosass a

tien eteläpuolella ja Lumijoen lähialueella liekoja ei tavata

lainkaan .

Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2, heikost i

maatuneen pintaturpeen 3,0 ja hyvin maatuneen pohjaturpee n

6,1 . Heikosti maatunut pintakerros on kohtalaisen paksu j a

luoteisosassa suota myös pohjaturve on heikosti maatunutta .

Yleensä pohjaturpeet ovat keskinkertaisesti maatuneita (kuvat

54-56) .

Laboratorionäytteitä on otettu tien eteläpuolen syvän -

teestä, Pohjolanahon pohjoispuolelta ja suon luoteisosasta ,

yhteensä kolmesta pisteestä (taulukko 42) . Pisteiden keskiar-

vojen välillä ei ole kovin suuria eroja, sen sijaan kerroste n

välillä on kaikissa pisteissä suurtakin vaihtelua . Vesipitoi -

suudet ovat korkeita ja kuiva-ainepitoisuudet pieniä . Erityi -

sen pieniä pitoisuudet ovat Pohjolanahon pohjoispuolella . Tuh-

kapitoisuus on myös hyvin pieni suon eteläosan pohjanäytteit ä

lukuunottamatta . Nämä kaksi näytettä on jätetty pois keskiar -

voja laskettaessa . Turpeen happamuus on keskimäärin 4,5 ,

vesipitoisuus 91,4 %, kuiva-ainepitoisuus 84,7 kg/ m 3 ja tuhka-

pitoisuus 2,4 % . Tehollinen lämpöarvo on kuivalla turpeell a

21,4 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,5 MJ/kg .

Pohjolansuossa on yli 1,5 m syvää aluetta yhteensä 90 ha .

Polttoturpeen tuotannon kannalta se voidaan jakaa neljään eril-

liseen osaan . Metsäautotien eteläpuolinen alue (A 1000 - A 1600),

- 107 -

pinta-alaltaan 12 ha, soveltuu palaturpeen tuotantoon . Tuo-

tannon alkuvaiheessa on haittana noin puolen metrin paksuine n

heikosti maatunut pintakerros . Tien pohjoispuolinen alue

(A 900 - A 300) ja B-linjaston alue, pinta-aloiltaan 10 ha j a

25 ha, soveltuvat varauksin jyrsinturvetuotantoon . Haittana

näilläkin alueilla on paikoin puolen metrin vahvuinen heikost i

maatunut pintarahka . C-linjaston alueella suon pohjoisosiss a

pintarahka on niin paksu, että alue jää polttoturvetuotannon

ulkopuolelle .

Tuotantokelpoisen yli 1,5 m syvyisen alueen, yhteens ä

47 ha, käyttökelpoinen turvemäärä on 0,92 milj . suo-m 3 . Sen

kuiva-ainesisältö on 78 x 10 3 t, ja energiasisältö 1,7 milj . G J

kuivana ja 1,5 milj . GJ 50 % :n kosteudessa . Laskelmissa on

oletettu suon pohjalle jäävän 0,5 m turvetta .

- 109 -

98 . Sopensuo (kl . 3344 03, x = 7090, y = 549) sijait-

see Kajaanin kaakkoiskolkassa Laakajärven koillispuolella .

Etäisyys kaupungin keskustasta on 42 km . Suon ympäristö o nsuuntautunutta moreenimaastoa . Koillislaidalla virtaa Antto-

senpuro, joka laskee suon kaakkoiskulmassa olevaan Pieneen Sop -

peen . Kaakkoispäässä suo rajoittuu Pienestä Sopesta alkunsa

saavaan Välijokeen . Suoallas on pitkä ja luoteisosastaan hy -

vin kapea . Hyväkuntoinen metsäautotie sivuaa suon länsireu-

naa (kuva 57) .

Suon pinta on 178-190 m mpy ja viettää luoteesta kaak-

koon 5,5 m/km. Vedet laskevat Välijokeen . Perusteellinen kui-

vattaminen edellyttäisi Välijoen ruoppaamista . Pohjamaalaj i

on hiekkamoreenia . 180 m :n korkeuskäyrän alapuolella on ohu t

liejukerros . Lammen ja joen rannassa liejua on metrin verran .

Suolla on vanha ojitus ja suotyypit ovat muuttuneita .

Vallitsevina tyyppeinä ovat lyhytkortisen nevan ja tupasvilla -

rämeen muuttumat . Keskiosan kangassaarekkeiden liepeillä onrahkarämemuuttumaa . Reunaosien suotyypit ovat turvekangas-

asteella . Luoteisosassa tavataan ruohoista turvekangasta ,

muualla varputurvekangasta . Puusto on valtaosaltaan keskiti-

heää riukuasteen männikköä, mutta ruohoisen turvekankaa n

alueella yli-ikäistä kuusikkoa .

Suon luoteispäässä on pienialainen syvänne ja kaakkois -osassa on toinen hieman laajempi . Muualla turvepaksuus vaih-telee 1,5 - 2 metrin välillä . Suoallas on jyrkkärantaineneikä laajoja matalikkoja esiinny . Oheisessa taulukossa on

esitetty pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueit -tain .

Taulukko 43 . Sopensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue

Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )ala

pinta pohja

yht .

pinta pohja yht .(ha)

H 1-4

H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H I-10

%

Koko suo

100

0,33

1,14

1,47

0,33

1,14

1,47

100

Yli 1 m

84

0,36

1,26

1,62

0,30

1,06

1,36

93

Yli 1,5 m

48

0,40

1,59

1,99

0,19

0,77

0,96

65

Yli 2 m

23

0,53

1,76

2,29

0,12

0,41

0,53

36

- 111 -

Sopensuon turpeista on 54 % sara- ja 45 % rahkavaltai -

sia . Tupasvillarahka- ja tupasvillasararahkaturpeet muodos-

tavat jokseenkin yhtenäisen kerroksen suon pintaan . Kerro s

on kaikkialla melko paksu ja enimmillään toista metriä . Poh-

jaturve on rahkasaraturvetta . Yleisimpänä lisätekijänä tava -taan kerrostuman yläosassa tupasvillaa ja alempana kortett a

ja raatetta (kuvat 58 ja 59) . Tupasvillaa sisältävien turpei -

den kokonaisosuus on 43 % ja puunjäänteitä sisältävien 1 % .Liekoja ono -1 m :n syvyydessä kohtalaisesti (2,3 %) j a

1 - 2 m :n syvyydessä erittäin vähän (0,9 %) . Valtaosa lieois -ta sijaitsee 0,5 - 1 m :n syvyydessä . Liekoisuutta nostaa lin -

jaston sijainti moreenisaarekkeiden läheisyydessä .Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maa -

tuneen pintaturpeen 3,3 ja turvekerrostuman muun osan 5,4 .

Rahkavaltaisen pintaturpeen yläosa on heikosti maatunutta .Valtaosa turpeesta on keskinkertaisesti maatunutta . Kaakkois-

osan syvänteessä on pohjalla paksu kerros H4-maatumisasteell aolevaa saraturvetta .

Laboratorionäytesarja on otettu molemmista syvänteist ä(taulukko 44) . Kaakkoisosan näytteissä vesipitoisuus on huo -mattavasti pienempi ja kuiva-ainepitoisuus suurempi kuin luo-teisosan pisteellä, mutta muuten pisteiden väliset erot ova tvähäisiä . Turpeen happamuus on keskimäärin 3,8, vesipitoisuu s89,3 %, kuiva-ainepitoisuus 109,1 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus2,0 % . Tehollinen lämpöarvo kuivalla turpeella on 22,5 MJ/kgja 50 % :n käyttökosteudessa 10,0 MJ/kg .

Sopensuossa on yli 1,5 m syvää aluetta 48 ha, josta tur -

veteollisesti käyttökelpoista on 8 ha suon luoteisosassa j a36 ha suon eteläosissa . Suositeltavin tuotantomuoto on pala-

turvetuotanto, joka kuitenkin alkuvaiheessa haittaa keski -

määrin 0,4 m paksu heikosti maatunut pintarahkakerros . Etelä -pään kuivatus pohjaan asti edellyttää Pieni-Sopen lamme n

pinnan laskemista metrin verran . Tuotantokelpoista turvett atällä yhteensä 44 ha :n yli 1,5 m syvällä alueella on 0,52 milj .

suo-m 3 . Sen kuiva-ainesisältö on 57 x 10 3 t, joka vastaa ener -

giasisällöltään 1,3 milj . GJ kuivana ja 1,1 milj . GJ 50 % : nkäyttökosteudessa . Suon pohjalle on laskettu jäävän keskimää -rin 0,5 m turvetta .

- 114 -

99 . Puolivälinsuo (kl . 3342 12, x = 7092, y = 538) on

pienehkö rikkonainen suoalue Lahnasjärven kylän lounaispuole l-

la . Kajaanin keskustasta suolle on matkaa 54 km . Suo rajoit -

tuu itäreunalta yhtenäiseen moreenimaastoon, mutta länsireuna l -

la ja myös suoalueella on kumpumoreenia . Suon länsipuolell a

on hyväkuntoinen metsäautotie . Luoteiskolkasta on salmien kau t-

ta yhteys Sulatuksensuolle (kuva 60) .

Suon pinta on 169-176 m mpy ja viettää korkeimmalta koh -

dalta suon kaakkoisosasta luoteeseen noin 3 m/km . Kaakkois -

päästä vedet voidaan johtaa Laurosenpuroon, muualta suon luo -

teispäähän ja sieltä edelleen Laurosenpuroon tai Sulatuksen -

suolle . Pohjamaalaji on lohkareista moreenia .

Koko suo on ojitettu ja suotyypit ovat muuttuneita . Suon

keskustan moreenikumpareiden välillä vallitsee rimpinevamuu t -

tuma, eteläosassa lyhytkortisen nevarämeen ja pohjoisosass a

varsinaisen sararämeen sekä varsinaisen saranevan muuttuma .

Suon ja saarekkeiden reunamilla on kangasrämemuuttumaa . Puus-

to on männikköä, jonka kehitysluokka vaihtelee riukuasteelt a

harvennusasteelle ja tiheysluokka harvasta keskitiheään .

Suoallas on jyrkkärantainen ja kohtalaisen syvä, mutt a

lukuisat saarekkeet tekevät siitä hyvin rikkonaisen . Taulu-

kossa 45 on esitetty pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t

syvyysalueittain .

Taulukko 45 . Puolivälinsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja tur-

vemäärät .

Syvyysalue Pinta-

Keskisyvyys (m)

Turvemäärä (milj . suo-m3 )

ala

pinta

pohja

yht .

pinta pohja yht .(ha)

%

H 1-4

H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-1 0

Koko suo

65

0,50

0,77

1,27

0,32

0,50

0,82

100

Yli 1 m

27

0,83

1,19

2,02

0,23

0,32

0,55

67

Yli 1,5 m

17

0,94

1,59

2,53

0,16

0,27

0,43

52

Yli 2 m

15

1,00

1,64

2,64

0,15

0,25

0,40

4 9

Suon turpeista on rahkavaltaisia 20 % ja saravaltaisi a

80 % . Vallitsevia turvelajeja ovat sara- ja rahkasaraturpee t

sekä tupasvillaa sisältävä sararahkaturve (kuva 61) .

- 117 -

Tupasvillaa sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 22 % ja puu -

ta sisältävien 5 % .

Liekoja on 0 - 1 m :n syvyydessä kohtalaisesti (2,6 %) j a

1- 2 m :n syvyydessä vähän (1,3 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 .

Heikosti maa-

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja hyvin maatu-

neen pohjakerroksen 5,5 . Heikosti maatunut pintakerros puut-

tuu paikoin kokonaan, mutta on suon syvimmillä alueilla tois-

ta metriä paksu . Valtaosa turvekerrostumasta on keskinkertai-

sesti maatunutta (kuva 61) .

Laboratorionäytteitä on otettu yhdeltä pisteeltä suon

luoteisosan moreenisaarekealueelta (taulukko 46) . Turpeen

keskimääräinen happamuus on 5,7, vesipitoisuus 90,5

kuiva -

ainepitoisuus 87,3 kg/m 3 ja tuhkapitoisuus 4,4

Tehollinen

lämpöarvo kuivalla turpeella on 22,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudes-

sa 9,9 MJ/kg .

Puolivälinsuo on pieni, moreenisaarekkeiden rikkoma suo ,

jossa on yli 1,5 m syvää aluetta 17 ha . Suon muoto on epäedul-

linen ja heikosti maatunut pintaturvekerros on keskimäärin met-

rin paksuinen, joten ainakaan nykynäkymin sillä ei ole turve -

teollista merkitystä .

- 118 -

100 . Levälamminsuo (kl . 3431 08, x = 7119, y = 522) si -

jaitsee 23 km Kajaanista lounaaseen Joutensuon suojelualuee n

itäpuolella . Suon länsipuolitse kulkee metsäautotie (kuva 62) .

Suon pinnan korkeus on 149 - 160 m mpy . Vedet purkautu -

vat pohjoispäästä itään Levälammen kautta Leväpuroon . Etelä-

osissa viettoa on länteen 6 m/km . Pohjamaa on hiekkaa ja mo-

reenia .

Levälamminsuossa vallitsevina suotyyppeinä ovat etelä- j akeskiosissa lyhytkortinen neva ja lounaisosan lahdekkeessa var -

sinaisen sararämeen muuttuma . Pohjoisosassa on lyhytkortist a

nevarämettä, joka on paikoin ojikko- ja muuttuma-asteella .

Mättäisyyden peittävyys on keskimäärin 33 % ja korkeus 3 dm .

Suosta on ojitettu lounais- ja pohjoisosat .

Suolla on kolme selvästi toisistaan erottuvaa luode-

kaakkosuuntaista painannetta, joista eteläiset ovat yli 2 m

syviä . Taulukossa 47 on esitetty Levälamminsuon pinta-alat ,

keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain .

Taulukko 47 .

Levälamminsuon pinta-alat, keskisyvyydet j a

turvemäärät .

I Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys

(m) Turvemäärä

(milj . suo-m3 )al a(ha) pinta pohja yht . pinta pohja yht .

H 1-4 H 5-10 H1-10 H 1-4 H 5-10 H1-1 0

Koko suo 130 0,51 0,67 1,18 0,66 0,88 1,54 10 0

Yli 1 m 70 0,64 0,94 1,58 0,45 0,66 1,11 7 2

Yli

1,5 m 34 0,77 1,29 2,06 0,26 0,44 0,70 4 6

Yli 2 m 17 0,88 1,48 2,36 0,15 0,25 0,40 26

Turpeista on saravaltaisia noin 67 % . Rahkavaltaisia on33 % ja ne sijoittuvat turvepatjan pintaosiin . Turpeen lisä-tekijöinä tavataan puuta ja leväkköä saraturpeissa ja tupas-

villaa rahkaturpeissa (kuvat 63 ja 64) . Puunjäännöksiä sisäl -

tävien turpeiden kokonaisosuus on 6 % .

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä vähän (1,9 %) samoi n

kuin 1 - 2 metrin syvyydessä (1,5 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 . Heikosti maa -

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 ja hyvin maatu -

neen pohjakerroksen 5,7 .

- 122 -

Laboratorionäytteet on otettu yhdeltä pisteeltä (tauluk-

ko 48) . Turpeen vesipitoisuus on 89,9 % . Tuhkapitoisuus o n

keskimäärin 2,1 % . Kuiva-ainetta on 101,3 kg/m 3 . Tehollinen

lämpöarvo on 22,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 10,0 MJ/kg .

Levälamminsuon keskiosassa on n . 30 ha yli 1,5 m syvää

aluetta, jossa on turvetta 0,86 milj . suo-m 3 . Tästä on heikos-

ti maatunutta rahkaturvetta 0,24 milj . suo-m 3 keskimäärin 0, 8

m:n paksuisena kerroksena .

Polttoturpeeksi sopivan maatunee n

turpeen määrä on samoin 0,24 milj . suo-m 3 , Polttoturvetuotant o

on mandollista, jos pintaturpeelle löytyy käyttöä .

101 . Kuohunsuo (kl . 3431 12, x = 7122, y = 531) sijaitse e

6 km Kajaanin keskustasta lounaaseen viitostien kummallaki n

puolella . Suo on hyvin rikkonainen ja sokkeloinen (kuva 65) .

Pohjamaana on hiesua ja moreenia . Painanteiden pohjilla o n

monin paikoin vähän liejua . Suon pinnan keskikorkeus on A- j aB-linjastoilla 157 m mpy ja muualla 152 m mpy . Pinta viettää

koilliseen ja vedet purkautuvat ojia ja puroja pitkin Kajaanin -jokeen . Tutkimuspistetiheys on 8,5/10 ha .

Kuohunsuolla vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkorti-

sen nevan muuttuma, tupasvillarämeen ojikko ja muuttuma sek ä

pallosararämeojikko . Suon koillisosat ovat peltoina .

- 123 -

Mättäisyyden peittävyys on keskimäärin 31 % ja korkeus 2,4 dm .

Suo on ojitettu kauttaaltaan .

Suo on suhteellisen syvä . Taulukossa 49 on esitett y

Kuohunsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyys -

alueittain .

Taulukko 49 .

Kuohunsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrä .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys

(m) Turvemäärä

(milj . suo-m 3 )al a(ha)

pinta pohja yht . pinta pohja yht . %H I-4 H5-10 H1-10 H I-4 H5-10 H1-1 0

Koko suo 80 0,30 1,24 1,54 0,24 0,99 1,23 10 0

Yli 1m 54 0,45 1,45 1,90 0,24 0,78 1,02 8 3

Yli

1,5 m 35 0,49 1,81 2,30 0,17 0,63 0,80 6 6

Yli 2m 19 0,67 2,13 2,80 0,13 0,40 0,53 43

Turpeista on saravaltaisia noin 74 % ja rahkavaltaisi a

26 % . Rahkaturpeet sijoittuvat yleensä turvepatjan pintaker-

rokseen . Turpeen lisätekijöinä tavataan tupasvillaa ja varpua

sekä sara- että rahkaturpeissa ja kortetta saraturpeissa .

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä erittäin vähän (0,9 % )

samoin kuin 1 - 2 metrin syvyydessä (0,3 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 . Heikosti maa-

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,4 ja hyvin maatu -

neen pohjakerroksen 5,8 .Kuohusuo on muodoltaan rikkonainen, ja syvimmillä alueill a

on paikoin metrin paksuinen heikosti maatunut pintakerros, jote n

edellytykset turvetuotannolle ovat huonot . Koillisosan pelloil-

la on muutama hehtaari palaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta .

- 125 -

102 . Teerisuo S (kl . 3431 12, x = 7123, y = 531) sijaitse e

Kajaanista n . 5 km lounaaseen 5-tien länsipuolella . Tutkitt u

alue käsittää Teerisuon eteläisen landekkeen, jonka pinta-al a

on 15 ha . Teerisuon pohjoisosaa, joka on raivattu pelloks i

ja osittain rakennettu, ei ole tutkittu .

Alue on ojitettu ja suotyyppeinä ovat tupasvillarämeen

ojikko ja -muuttuma .

Turvekerros on ohut . Yli metrin syvyistä aluetta on vai n4 ha ja suurin tavattu syvyys on 1,6 m (kuva 66) . Alueella e i

ole turveteollista merkitystä .

- 126 -

103 . Teerisuo N (kl . 3431 12, x = 7130, y = 535) sijait -

see 5 km Kajaanin keskustasta pohjoiseen Kirkkoahon länsipuo -

lella moreenipeitteisessä kalliomaastossa (kuva 67) . Suon

pinnan keskikorkeus on 169 m mpy . Tutkimuspistetiheys o n

7,3/10 ha .

Teerisuolla vallitsevina suotyyppeinä ovat keskell ä

lyhytkortisen nevan ja laidoilla pallosararämeen ojikot j a

muuttumat . Viidesosa suosta on puolukkaturvekangasta . Mät-

täisyyden peittävyys on keskimäärin 23 % ja korkeus 2,1 dm .

Suo on ojitettu kokonaan .

Suo on pieni ja matala . Taulukossa 50 on esitetty

Teerisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalu -

eittain .

Taulukko 50 . Teerisuo N :n pinta-alat, keskisyvyydet ja turve-

määrät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä

(milj . suo-m3 )ala(ha)

pinta pohja yht . pinta pohja yht .$H I-4 H5-10 H1-10 H I-4 H5-10 H1-1 0

Koko suo 22 0,18 0,69 0,87 0,04 0,15 0,19 10 0Yli 1 m 6 0,23 0,97 1,20 0,01 0,06 0,07 3 8Yli

1,5 m 1 0,30 1,30 1,60 0,00 0,02 0,02 8Yli 2 m - - - - - - - -

Turpeista on rahkavaltaisia noin 55 % . Saravaltaisi a

on 45 % ja ne sijoittuvat suon pohjoisosiin . Turpeen lisä-

tekijöinä tavataan tupasvillaa ja varpua . Liekoja on 0 - 0, 5

metrin syvyydessä erittäin runsaasti (4,5 %) samoin kuin 0,6- 1

metrin syvyydessä (5,7 %) . Turvekerrostuman keskimaatuneisuu s

on 5,4 . Heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus

on 2,6 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,1 .

Teerisuo on pieni, matala, ojitettu suo, joka sopi i

metsäpohjaksi kohtalaisesti .

- 127 -

104 . Pärsänsuo (k1 . 3431 12, x=7129, y = 539) sijaitsee

5km Kajaanin keskustasta koilliseen 5-tien kanden puole n

(kuva 68) . Suo rajoittuu mataliin kankaisiin, jotka ovat pai-

koin hietaa ja hiesua,paikoin moreenia . Suon pohjamaa on hie-

sua ja savea . Altaan itä- ja keskiosissa on turpeen alla lähe s

metrin verran liejua .

Suon pinta on 152 - 161 m mpy ja viettää itään noin 3 m/km .

Vedet purkautuvat Pärsänlammen kautta koilliseen Kuluntalahteen .

Tutkimuspistetiheys on 7,6/10 ha .

Pärsänsuon keskiosat on raivattu pelloiksi, joista osa o n

muuttuma- ja jopa turvekangasasteella . Yleisimmät suotyypi t

ovat varsinainen sararäme, tupasvillaräme ja lyhytkortinen neva -

räme . Mättäisyyden peittävyys on keskimäärin 7 % ja korkeu s

3,1 dm . Ojittamatta on ainoastaan pienehköjä alueita suon itä -

osissa .

- 128 -

Keskiosissa on säännöllisen muotoinen yli 1,5 m syvä

alue, jonka tosin halkaisee valtatie . Taulukossa 51 on esi-

tetty Pärsänsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät

syvyysalueittain .

Taulukko 51 . Pärsänsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys

(m) Turvemäärä

(milj . suo-m 3 )al a(ha)

pinta pohja yht . pinta pohja yht . $H I-4 H 5-10 H1-10 H I-4 H 5-10 H 1-1 0

Koko suo 85 0,49 0,94 1,43 0,42 0,80 1,22 10 0

Yli

1 m 42 0,73 1,54 2,27 0,31 0,64 0,95 7 8

Yli

1,5 m 34 0,83 1,69 2,52 0,28 0,58 0,86 7 0Yli 2 m 26 0,98 1,77 2,75 0,25 0,46 0,71 59

Turpeista on saravaltaisia noin 83 % . Rahkavaltaisia on

17 % ja ne sijoittuvat suon itä- ja eteläosiin . Turpeen lisä-

tekijöinä tavataan puuta, kortetta ja leväkköä saraturpeiss a

sekä puuta ja tupasvillaa rahkaturpeissa (kuvat 69 - 71) .

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 45 % .

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä runsaasti (3,3 %) j a

1 - 2 metrin syvyydessä vähän (1,2 %) .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 . Heikosti maa -

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,8 ja hyvin maa-

tuneen pohjakerroksen 5,7 .Laboratorionäytteet on otettu yhdeltä pisteeltä (tau -

lukko 52) . Näytepaikka on pellolla ja turvepatja on kuivunu t

jonkin verran . Keskimääräinen vesipitoisuus on 88,2 % . Turve

on viljelyn alla mineralisoitunut jonkin verran, sillä pinnass a

tuhkapitoisuus on 12 % . Koko turvepatjan tuhkapitoisuus o n

keskimäärin 5,9 % . Kuiva-ainetta on 109, 2 kg/m 3 . Tehollinen

lämpöarvo on 20,7 MJ/kg ja 50 % käyttökosteudessa 9,1 MJ/kg .

Pärsänsuon itäosat A 200 itäpuolella ovat turvelajeiltaa n

rahkavaltaisia ja heikosti maatunut pintakerros on lähes metri n

paksuinen, joten tästä alueesta ei ole polttoturvetuotantoon .

- 129 -

Keskeiset alueet, jotka ovat pääasiassa peltoina, ovat saratur-

vevaltaisia . Polttoturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää

aluetta on 15 ha ja sillä käyttökelpoista turvetta 0,30 milj .

suo-m 3 , Suon pohjalle on tällöin oletettu jäävän 0,5 m turvetta .

Ennen mandollista turvetuotantopäätöstä tulisi tutkia peltoje n

pintaturpeen tuhkapitoisuutta .

- 133 -

105 . Ampiaissuo (kl . 3431 12, x = 7128, y = 539) sijaitsee

Pärsänsuon eteläpuolella Kajaani-Kontiomäki rautatien länsi -

puolella (kuva 68) . Ympäristö on hiesu- ja moreenimaastoa .

Pohjamaa on hiesua . Ampiaislammen ympäristössä on pienialai-

sesti liejua ja mutaa .

Suon pinta on 154 - 157 m mpy ja viettää itään 4 m/km .

Vedet purkautuvat Ampiaislammen kautta pohjoiseen . Tutkimus-

pistetiheys on 17,3/10 ha .

Ampiaissuolla vallitsevana suotyyppinä on länsiosass a

tupasvillarämeen muuttuma ja itäosassa isovarpuisen rämee n

muuttuma . Mättäisyyden peittävyys on keskimäärin 10 % j a

korkeus 3,1 dm . Suo on ojitettu kokonaan .

Suon syvimmät alueet ovat Ampiaislammen ympäristössä .

Taulukossa 53 on esitetty Ampiaissuon pinta-alat,keskisyvyyde t

ja turvemäärät syvyysalueittain .

- 134 -

Taulukko 53 . Ampiaissuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve -

määrät .

Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys

(m) Turvemäärä

(milj . suo-m3 )al a(ha)

pinta pohja yht . pinta pohja yht .H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H I-1 0

Koko suo 30 0,38 0,89 1,27 0,11 0,27 0,38 10 0

Yli 1 m 17 0,53 1,21 1,74 0,09 0,21 0,30 7 8Yli

1,5 m 9 0,61 1,51 2,12 0,06 0,13 0,19 5 0Yli 2 m 5 0,84 1,59 2,43 0,04 0,08 0,12 32

Turpeista on saravaltaisia noin 72 % . Rahkavaltaisia on

28 % ja ne sijoittuvat turvepatjan pintaosiin . Turpeen lisä-

tekijöinä tavataan puuta ja leväkköä saraturpeissa ja tupas-

villaa sekä sara- että rahkaturpeissa (kuvat 72 ja 73) . Puun-

jäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 41 % .

Liekoja on 0 - 1 metrin syvyydessä runsaasti (3,4 %) j a

1 - 2 metrin syvyydessä vähän (1,2 %) .Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 . Heikosti maa -

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,0 ja hyvin maatu -

neen pohjakerroksen 5,8 .Laboratorionäytteet on otettu yhdeltä pisteeltä (tau -

lukko 54) . Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin vain 88,2 % .

Tuhkaa on 4,3 % . Kuiva-ainetta on keskimäärin 120,1 kg/m 3 .

Tehollinen lämpöarvo on 21,6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa

9,6 MJ/kg .

Ampiaissuon länsipään turpeet ovat kerrostuman pinta -osissa rahkavaltaisia ja maatumattomia (kuva 72) . Tämä estääpolttoturveteollisen käytön . Itäosan turpeet ovat muuall a

paitsi Ampiaislammen lähistöllä saravaltaisia (kuva 73), jote n

turpeet soveltuisivat jyrsinturvetuotantoon, mutta alue o n

siihen liian pieni .

- 138 -

TULOSTEN TARKASTELUA

Kajaanissa vuosina 1983 ja 1984 tutkitun 31 suon yhteen -

laskettu pinta-ala on 3382 ha . Tästä on yli metrin syvyist ä

aluetta 1714 ha (51 %), yli 1,5 metrin syvyistä 1002 ha (30 % )

ja yli 2 metrin syvyistä 575 ha (17 %) .

Tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,22 m, josta heikos -

ti maatuneen pintaturpeen osuus on 0,38 m . Yli metrin syvyis -

ten alueiden keskisyvyys on 1,80 m . Heikosti maatunutta pin-

taa näillä alueilla on keskimäärin 0,56 m . Yli 2 metrin sv -vyisten alueiden keskisyvyys on 2,67 m, josta on heikosti maa-

tunutta pintakerrosta 0,83 m (liite 2) .

Turpeiden keskimääräinen maatumisaste on 5,2 . Heikommin

maatuneita (4,2) ovat Saarensuon (80 .) ja pisimmälle maatuneit a

(6,0) Leväsensuon (85 .) turpeet (liite 2) . Heikosti maatunu t

pintakerros on useimmissa tapauksissa rahkaturvetta .

Tutkimuspisteillä tehtyjen suotyyppimääritysten mukaa n

on luonnontilaisia suotyyppejä vain 25 % . Suotyyppiryhmist äovat yleisimpiä rämeet (66 %) . Nevoja on 18 % ja korpia 4 % .Nevoista ovat yleisimpiä lyhytkortiset nevat . Rämeistä ovatyleisimpiä tupasvilla- ja lyhytkortiset nevarämeet . Turvekan-kaita on kaikista määrityksistä 12 % (liite 3) .

Turvelajeista on saravaltaisia 64 % ja rahkavaltaisi a36

Rahkavaltaiset turpeet sijaitsevat lähes poikkeuksett asoiden pintaosissa . Rahkavaltaisista turpeista ovat yleisim-

piä tupasvillarahkaturve (ErS), tupasvillasararahkaturve (ErCS )ja sararahkaturve (CS) . Saraturpeista ovat yleisimmin esiin-tyvää rahkasaraturve (SC) 1 puurahkasaraturve (LSC) ja tupas-villarahkasaraturve (ErSC) . Puhtaiden saraturpeiden esiinty-minen on keskittynyt muutamiin soihin . Suokohtaiset turvelaji -

jakaumat on esitetty liitetaulukossa 4 .Liekojen eli lahoamattoman puun määrä vaihtelee suuresti .

Rämetyyppien vallitsemilla soilla liekoja on metrin syvyyteensaakka runsaasti, josta niiden määrä yleensä vähenee syvemmäl-le mentäessä . Soiden laideosat ovat myös keskustoja liekoisem-

pia . Turvetuotantoon sopivista soista ovat liekoisimpia Möylyn -suo, Lahnassuo, Kettusuo ja Pärsänsuo . Turvetuotantoa haittaa-vana pidetään yli 3 ö :n liekoisuutta . Suokohtaiset liekoisuus-

prosentit ovat liitetaulukossa 5 .

- 139 -

Lähes kaikista soista on otettu näytesarjat laboratorio -

tutkimuksia varten . Tulokset on koottu taulukkoon 55 .

Turpeiden keskimääräiset happamuudet vaihtelevat 4,1 j a

6,1 välillä . Yksittäisten näytteiden vaihteluväli on 3,1 -

6,4 .

Keskimääräiset tuhkapitoisuudet vaihtelevat 1,3 % ja 7,1 %

välillä . Tuhkapitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo on 3, 4

Tuhkapitoisuudet ovat alhaiset ja alittavat selvästi Turveteol-

lisuusliiton laadunmääritvhohjeissa sallitut enimmäismäärät

- 140 -

(liite 8) .Turpeiden keskimääräiset vesipitoisuudet vaihteleva t

86,2 % :n ja 92,7 % :n välillä . Suokuution sisältämän kuiva-

aineen määrä vaihtelee tutkimuspisteittäin 70 kg :sta 114 kg :aan .

Ojituksen kuivattava vaikutus ja pitkälle edennyt maatuneisuu s

näkyvät kuivatilavuuspainoissa .Keskimääräiset teholliset lämpöarvot vaihtelevat 20,7 j a

23,8 MJ/kg välillä . Yksittäisten näytteiden kohdalla vaihtelu -

väli on 17,9 - 25,1 MJ/kg . Lämpöarvomääritykset on tehty si-

ten valikoiduista näytteistä, että ne edustavat mahdollisimma n

hyvin turvekerrostojen käyttökelpoista osaa . Lämpöarvot ovat

korkeat ja täyttävät siten Turveteollisuusliitto ry :n poltto-

turveluokituksen vaatimukset (liite 8) .

Tuhkansulamiskäyttäytymistä on tutkittu 5 suon näytteis -

tä . Keskimääräinen sulamispiste (puolipallopiste) on 1290°C .

Alimmat sulamispisteet ovat 1200°C ja korkeimmat yli 1450° C

(liite 6) .Polttoaineessa oleva rikki aiheuttaa kattiloiden syöpy-

mistä ja ympäristön saastekuormituksen lisääntymistä . Rikki-

pitoisuusmäärityksiä on tehty 8 suon turpeista . Pienimmät kui -

va-aineen rikkipitoisuudet ovat 0,10 % ja suurin 0,63 % .

Useimmissa tapauksissa rikin määrä on alle 0,2 % . Turveteolli -

suusliitto ry :n laadunmääritysohjeen mukaan tulee rikkipitoi-

suus ilmoittaa, mikäli se ylittää arvon 0,3 % (liite 8) . Mai-

nitun arvon ylittävät vain Pirkonsuon A 500-300 -pisteelt ä

170-190 m :n syvyydestä ja Simakkasuon A 600 -pisteeltä 210 -

230 cm :n syvyydestä otettujen näytteiden rikkipitoisuudet (lii -

te 7) .Yhteenveto polttoturvetuotantoon soveltuvista suoalueis -

ta on koottu taulukkoon 56 . Yksityiskohtaisemmat tiedot ova t

suoselostusten yhteydessä .Tuotantokelpoiseksi alaksi on yleensä rajattu suon yl i

1,5 m :n syvyinen osa . Tuotantokelpoista turvemäärää lasket-

taessa on keskisyvyydestä vähennetty tuotannon jälkeen suo n

pohjalle jäävän kerroksen ja pinnasta mahdollisesti poistetta -

van kerrosten osuus . Keskimääräisen suokuutioon sisältyvä n

kuiva-ainemäärän avulla on laskettu tuotantokelpoisen turpee n

kuiva-ainemäärä ja lämpöarvojen avulla edelleen energiasisäl -

tö .

- 141 -

Polttoturvetuotantoon sopivaa aluetta on 21 suolla yh-teensä 652 ha . Tuotantokelpoisen alueen koko on alle 30 heh-

taaria 11 suolla, 30 - 50 hehtaaria 6 suolla ja yli 50 heh-

taaria 4 suolla .

Taulukko 56 . Polttoturvetuotantoon soveltuvat suo t

Suo Tuotanto-kelp . ala

Tuotanto-kelp . tur-vemäärä

Kuiva-ainetta

Energia-sisältö

Sopivintuotanto-muotokuiva 50 %

(ha)(milj . (100 0suo-m' ) t) turve kost .

75 .

Vuottosuo - - - - - -

76 .

Pitkänahonsuo - - - - - -

77 .

Niittysuo 8 0,21 14,3 0,3 0,3 J

78 .

Niskaneva -

79 .

Kuljunmäensuo 3 0,05 4,2 0,1 0,1 P

80 .

Saarensuo 24 0,39 32,0 0,7 0,6 J

81 .

Alasuo - - - - - -

82 .

Kanalansuo 5 0,07 4,9 0,1 0,1 P

83 .

Ruokosuo 18 0,23 28,0 0,6 0,5 J, P

84 .

Pirkonsuo 80 1,60 134,0 2,9 2,6 J

85 .

Leväsensuo 30 0,50 48,5 1,0 0,9 J, P

86 .

Möylynsuo 10 0,11 13,0 0,3 0,3 P

87 .

Nimetönsuo 30 0,31 26,5 0,6 0,5 J

88 .

Simakkasuo 72 0,86 86,4 1,9 1,7 J, P

89 .

Lahnassuo 69 1,21 111,6 2,5 2,2 J, P

90 .

Kettusuo 15 0,23 24,5 0,6 0,5 P

91 .

Pihasuo 16 0,24 26,0 0,6 0,5 P

92 .

Ukonsuo - - - - - suojelu

93 .

Saarisuo 37 1,02 88,0 2,3 2,0 J

94 .

Kupulinsuo - - - - - -

95 .

Hötkynsuo 24 0,47 39,0 0,8 0,7 J, P

96 .

Torvelansuo 70 1,02 91,9 2,1 1,8 J

97 .

Pohjolansuo 47 0,92 77,9 1,7 1,5 J, P

98 .

Sopensuo 44 0,52 56,7 1,3 1,1 P

99 .

Puolivälinsuo - - - - - -

100 .

Levälamminsuo 30 0,24 25,1 0,6 0,5 J, P

101 .

Kuohunsuo 5 0,09 9,0 0,2 0,2 P

102 .

Teerisuo S - - - - - -

103 .

Teerisuo N - - - - - -

104 .

Pärsänsuo 15 0,30 32,8 0,7 0,6 J, P

105 .

Ampiaissuo - - - - - -

Yhteensä 652 10,59 974,3 21,9 19,2

- 142 -

KIRJALLISUU S

Häikiö,J . ja Porkka, H ., 1984 : Kajaanissa tutkitut suot j aniiden turvevarat . Osa I . Maaperäosasto, raportt i

P 13 .4/84/164 . 110 s .

Häikiö, J ., Löytynoja P . ja Porkka, H ., 1985 : Kajaaniss a

tutkitut suot ja niiden turvevarat . Osa II . Maaperä-

osasto, raportti P 13 .4/85/172 . 178 s .

Lappalainen, E ., Sten, C-G ., Häikiö, J ., 1978 : Turvetutki -

musten maasto-opas . Geologinen tutkimuslaitos, Opa s

n :o 6 . 46 s .

Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje 1976 .

Turveteollisuus 1976 n :o 3 .

Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje 1982 .

Turveteollisuus 1982 n :o 3 .

LIITTEET

Liite 1 . Merkit ja lyhenteetLiite 2 . Yhteenvetotaulukk oLiite 3 . Suotyyppijakauma (% )Liite 4 . Turvelajijakauma (% )Liite 5 . Liekoisuus > 1 m syvillä alueill aLiite 6 . Tuhkansulamiskäyttäytymine nLiite 7 . Rikkipitoisuus (% )Liite 8 . Polttoturpeen laadunmääritysohjeet

Liite 1

Merkit ja lyhenteet

SUORYHMÄN TURVEKERROSTIEDOT ERI SYVYYS ALUEILT A

SYVYYSALUE .> 0 .3 M

SUON

Nt0

SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS -

LEHTI

PISTETTÄ

F' INTA - KESKISYVYYS

ALA HA H1-10 H 1 '-4 H5-10KESKIMAATUNEISUUS TURVEMääRä MILJ .

M3 LINJASTO A

tM )H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0

YHT SYV .VYÖH .

75 . VUOTTOSUO 334206 94 8 105 1 .07 0 .43 0 .64 5 .04 3 .34 6 .19 1 .126 0 .454 0 .672 4475

76, F'ITKÄNAHONSUO 334209 70 15 70 0 .61 0 .14 0 .47 5 .09 3 .53 5 .53 0 .424 0 .095 0 .329 3400

77, NIITTYSUO 334209 26 0 12 2 .35 1 .30 1 .05 4 .37 3 .46 5 .49 0 .282 0 .156 0 .126 985

78 . NISKANEVA 343107 100 28 165 0 .69 0 .22 0 .47 5 .10 3 .69 5 .75 1 .135 0 .361 0 .774 466 5

79, KULJUNMbENSUO 343107 58 7 50 0 .88 0 .50 0 .38 4 .38 3 .36 5 .72 0 .441 0 .251 0 .190 2800

80, SAARENSUO 343107 127 14 100 1 .15 0 .68 0 .47 4 .19 3 .16 5 .67 1 .150 .0 .675 0 .475 584 0

81, ALASUO 343107 30 11 65 0 .61 0 .05 0 .56 5 .85 1 .00 6 .29 0 .395 0 .033 0 .362 123 0

82 . KANALANSUO 334209 64 11 85 0 .83 0 .41 0 .42 4 .50 3 .67 5 .33 0 .706 0 .351 0 .355 311 0

83 . RUOKOSUO 334209 91 13 120 0 .97 0 .34 0 .63 4 .99 3 .57 5 .76 1 .158 0 .407 0 .752 440 5

84 . F'IRKONSUO 343110 152 6 200 1 .72 0 .72 1 .01 4 .97 3 .61 5 .94 3 .443 1 .430 2 .013 646 0

85 . LEVÄSENSUO 334212 249 37 280 1 .11 0 .18 0 .93 6 .03 3 .51 6 .53 3 .118 0 .512 2 .605 1238 0

86 . MöYLYNSUO 334212 80 12 85 0 .99 0 .05 0 .94 5 .69 3 .39 5 .83 0 .842 0 .047 0 .795 344 5

87 . NIMETÖNSUO 334212 58 5 65 1 .13 -0 .35 0 .78 5 .18 3 .51 5 .94 0 .737 0 .230 0 .506 265 5

88 . SIMAKKASUO 334402 161 17 215 1 .21 0 .26 0 .95 5 .95 3 .51 6 .62 2 .608 0 .566 2 .042 751 0

89 . LAHNASSUO 334212 162 14 280 1 .24 0 .24 1 .00 5 .87 3 .99 6 .31 3 .459 0 .660 2 .799 785 5

90, KETTUSUO 334402 129 12 105 1 .20 0 .33 0 .87 5 .03 2 .41 6 .03 1 .259 0 .350 0 .909 450 5

91 . F'IHASUO 334402 106 10 115 1 .00 0 .17 0 .83 5 .39 2 .43 6 .00 1,144 0 .193 0 .951 416 5

92 . UKONSUO 334403 77 4 135 1 .37 0 .82 0 .55 4 .06 2 .92 5 .75 1 .850 1 .102 0 .748 320 0

93 . SAARISUO 334403 143 7 110 1 .82 0 .58 1 .25 5 .47 3 .55 6 .35 2 .007 0 .634 1 .373 484 5

94, KUPULINSUO 334403 105 4 73 1 .71 0 .64 1 .06 4 .80 3 .65 5 .49 1 .245 0 .470 0 .775 283 5

95, HÖTKYNSUO 334403 84 5 60 1 .39 0 .23 1 .16 6 .39 3 .73 6 .91 0 .832 0 .135 0 .697 302 5

96, TORVELANSUO 334403 183 9 155 1 .33 0 .48 0 .84 4 .84 3 .71 5 .50 2 .057 0 .752 1 .305 661 5

97, POHJOLANSUO 334403 222 16 205 1 .48 0 .43 1 .04 5 .19 3 .02 6 .09 3 .027 0 .888 2 .139 956 5

98, SOPENSUO 334403 127 6 100 1 .46 0 .33 1 .14 4 .96 3 .31 5 .44 1 .465 0 .328 1 .137 4650

99, F'UOLIVALINSUO 334212 94 3 65 1 .27 0 .50 0 .77 4 .69 3 .47 5 .48 0 .823 0 .323 0 .499 371 5

100 . LEVÄLAMMINSUO 343108 95 8 130 1 .18 0 .51 0 .67 4 .61 3 .22 5 .67 1 .538 0 .664 0 .874 3920

101 . KUOHUNSUO 343112 68 3 80 1 .54 0 .30 1 .23 5 .30 3 .40 5 .77 1 .228 0 .243 0 .986 0

102 . TEERISUO 343112 19 3 15 0+88 0 .47 0 .41 4 .21 3 .30 5 .26 0 .133 0 .071 0 .062 840

103 . TEERISUO 343112 16 3 22 0 .87 0 .18 0 .69 5 .35 2 .61 6 .07 0 .192 0 .040 0 .153 750

104 . F'ARS4NSUO 343112 65 7 85 1 .43 0 .49 0 .94 5 .02 3 .76 5 .67 1 .219 0 .416 0 .803 3040

105 . AMPIAISSUO 343112 52 7 30 1 .27 0 .38 0 .90 5 .00 3 .00 5 .84 0 .382 0 .113 0 .269 2525

YHTEENSÄ

3382

1 .22 0 .38 0 .84

5 .20 3 .39 6 .03

41 .43 12 .95 28 .48 129 .4 KM

~-

~ •~r~

N

SYVYYSALUE

> 2 .0 M--------- -

SUON

SUON NIMI LINJASTO AKESKIMAATUNEISUUS TURVEMÄÄRÄ MILJ .

M3KARTTA TUTKIMUS- PINTA- KESKISYVYY S

N :O LEHTI

PISTETTÄ ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 (M )YHT

SYV .

VYÖH ^

75 .

VUOTTOSUO 334206 94 14 12 2 .29 0 .61 1 .67 5 .50 3 .34 6 .29 0,274 0 .073 0,201 447 576 .

PITKÄNAHONSUO 334209 70 0 0 0 ^ 00 0 ^ 00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .000 0 .000 0 .000 340 077 .

NIITTYSUO 334209 26 1 7 3 .30 1 .87 1 .42 4 .39 3,47 5 .61 0 .231 0 .131 0 .100 98 578 .

NISKANEVA 343107 100 0 0 0 .00 0 ^ 00 0 .00 0 ^ 00 0 .00 0 .00 0 ^ 000 0 ^ 000 0 ^ 000 466 5

79 .

KULJUNMÄENSUO 343107 58 3 1 2 .48 0 ^ 71 1 .77 4 .85 3 .43 5 ^ 41 0 .025 0 .007 0 .018 280 080 .

SAARENSUO 343107 127 14 14 2 .49 1 ^ 60 0 ^ 88 4 .11 3 ^ 45 5 ^ 31 0 ^ 348 0 .225 0 .123 584 081 .

ALASUO 343107 30 0 0 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .000 0 .000 0 .000 123 082 .

KANALANSUO 334209 64 0 1 2,30 0 .40 2 .10 4 .90 3,80 5 .12 0 .025 0 .004 0 .021 311 083 ^

RUOKOSUO 334209 91 0 2 2 .50 0 .91 1 .59 4 .98 4 .00 5 .54 0 .050 0 .018 0 .032 440 584 .

PIRKONSUO 343110 152 22 80 2 .82 1 .13 1 .70 4 ^ 97 3 .67 5 .83 2 ^ 260 0 ^ 902 1 .358 646085 .

LEVASENSUO 334212 249 19 30 2,63 0 .43 2 .20 6 .28 3 .71 6 .78 0 .788 0 .128 0 ^ 660 1238 086 .

MÖYLYNSUO 334212 80 5 5 2 ^ 10 0 .12 1 .98 5 ^ 66 3,50 5 .79 0 .105 0 .006 0 .099 3445

87 .

NIMETÖNSUO 334212 58 3 7 2 .38 1 .20 1 .18 5 .14 3 ^ 97 6 .34 0 ^ 167 0 .084 0 .083 265 5DD .

SIMAKKASUO 334402 161 17 28 2 .52 0 .41 2 .11 6 ^ 37 3 .71 6 ^ 88 0 ^ 705 0 ^ 114 0 ^ 591 751 089 . LAHNASSUO 334212 162 16 49 2 .56 0 .42 2 .14 6 .04 3,97 6 .45 1,254 0 .206 1 .049 785 590 .

KETTUSUO 334402 129 9 14 2 .44 0 ^ 59 1 .84 4 .99 2 ^ 90 5 .66 0 .341 0 .083 0 ^ 258 450591 .

PIHASUo 334402 106 7 10 2 .37 0 .44 1,9* 5 .23 2 .28 5 .89 0 .237 0,044 0,194 416 592 .

UKONSUO 334403 77 7 33 2 .74 1 .58 1 ^ 15 4 .00 3 .09 5 .24 0 ^ 903 0 ^ 522 0 .381 3200

93 .

SAARISUO 334403 113 11 40 3 .27 0 .82 2 .45 5 ^ 61 3 .59 6 .32 1,309 0 .328 0 .982 484594 .

KUPULINSUO 334403 105 6 28 2 .82 0 ^ 94 1 ^ 89 4 .84 3 .65 5 ^ 44 0 ^ 790 0 .262 0 .528 283595 .

HÖTKYNSUO 334403 84 10 18 2 .57 0 .38 2 .19 6 .38 3 .94 6 .81 0 .463 0 .069 0,393 302596 .

TORVELANSUO 334403 183 15 26 2,32 0 ^ 90 1,42 4 .88 3,76 5 .58 0,604 0 .235 0,369 661 597 . POHJOLANSUO 334403 222 27 65 2 .74 0 ^ 72 2 .01 5 .24 3 .24 5 .96 1 .778 0,471 1 ^ 307 956598 .

SOPENSuO 334403 127 11 23 2 .29 0 .52 1 ^ 76 4 .81 3 ^ 1 p 5 .29 0,526 0,120 0 .*06 465 099, PUOLIoÄLINSUO 334212 94 12 15 2 .64 1 .00 1 .64 4 .60 3 .38 5 .34 0 .396 0 .150 0 .246 371 5

100 .

LEVÄLAMMINSUO J43108 95 5 17 2 .36 0 ^ 88 1 ^ 48 4 ^ 67 3 .15 5 .57 0 .401 0 ^ 149 0 ^ 252 392 0

101 . KUOHUNSUO 343112 68 4 19 2 .80 0 .67 2 .13 5 .30 3 .31 5 .93 0 .533 0 .127 0,405 0102 . rEERISUO 343112 19 0 0 0 .00 0 .00 0 ^ 00 0 .00 0 .00 0 ^ 00 0 ^ 000 0 ^ 000 0 .000 84 0103 . TEERISUO 343112 16 0 0 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 ^ 000 0 .000 0 .000 75 0104 . PÄRSÄNSUO 343112 65 10 26 2 ^ 75 0 ^ 98 1 ^ 77 4 ^ 93 3 ^ 68 5 .61 0 .714 0,254 0,460 304 0

105 . AMPIAISSUO 343112 52 4 5 2 .43 0 .84 1 .59 5 .07 3 .10 6 .10 0 .121 0 ^ 042 0,079 2525

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -

YHTEENSÄ

575

2 .67 0 .83 1 .84

5 .23 3 .49 6 .01

15 .35

4,75 10,59 129 .4 KMu.Pi +^

~~

m

SYVYYSALUE ::> 1 .0 M

SUONN20

SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS -LEHTI

PISTETTÄFINTA- KESKISYVYY S

ALA HA H1-10 H1--4 H5-10KESKIMAATUNEISUUS TURVEMÄÄRÄ MILJ .

M3 LINJASTO A

tM )H1-10

H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0

YHT SYV .VYÖH .

75, VUOTTOSUO 334206 94 8 45 1 .72 0 .53 1 .19 5 .42 3 .28 6 .37 0 .775 0 .239 0 .536 447 5

76 . PITKÄNAHONSUO 334209 70 4 2 1 .24 0 .51 0 .73 4 .68 3 .58 5 .44 0 .025 0 .010 0 .015 3400

77 . NIITTYSUO 334209 26 2 10 2 .69 1 .50 1 .19 4 .38 3 .47 5 .53 0 .269 0 .150 0 .119 98 5

78 . NISKANEVA 343107 100 13 19 1 .12 0 .45 0 .66 4 .79 3+40 5 .74 0 .212 0 .086 0 .126 4665

79 . KULJUNMAENSUO 343107 58 9 22 1 .21 0 .68 0 .53 4 .42 3 .37 5 .75 0 .266 0 .149 0 .117 280 0

80 . SAARENSUO 343107 127 5 52 1 .68 1 .08 0 .60 4 .06 3 .18 5 .64 0 .874 0 .564 0,310 5840

81 . ALASUO 343107 30 0 0 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .000 0 .000 0 .000 1230

82 . KANALANSUO 334209 64 8 20 1 .35 0 .43 0 .92 4 .70 3 .54 5 .24 0 .269 0 .085 0 .184 311 0

83, RUOKOSUO 334209 91 15 60 1 .37 0 .47 0 .90 5 .00 3 .71 5 .66 0 .823 0 .280 0 .543 4405

84 . PIRKONSUO 343110 152 10 138 2 .24 0 .89 1 .35 5 .02 3 .62 5+94 3 .094 1 .227 1 .866 6460

85 . LEVASENSUO 334212 249 31 137 1 .59 0 .25 1 .34 6 .13 3 .63 6,60 2 .174 0 .341 1 .832 12380

86 . MÖYLYNSUO 334212 80 7 31 1 .52 * 0 .09 1 .43 5 .66 3 .48 5 .81 0 .472 0 .029 0 .443 344 5

87 . NIMETÖNSUO 334212 58 6 30 1 .55 0 .42 1 .13 5 .40 3 .82 6 .00 0 .465 0 .126 0 .339 2655

88 . SIMAKKASUO 334402 161 13 119 1 .68 0 .38 1 .30 5 .86 3 .46 6 .57 2 .003 0 .457 1 .547 751 0

89 . LAHNASSUO 334212 162 20 180 1 .60 0 .30 1 .30 5 .90 3 .98 6 .34 2 .872 0 .540 2 .333 7855

90 . KETTUSUO 334402 129 8 52 1 .72 0 .42 1 .30 5 .21 2 .63 6 .05 0 .895 0 .221 0 .674 450 5

91 . PIHASUO 334402 106 8 42 1 .63 0 .25 1 .38 S .42 2 .60 5 .92 0 .685 0 .104 0 .581 4165

92 . UKONSUO 334403 77 5 78 1 .94 1 .19 0 .75 3 .98 2 .96 5 .60 1 .514 0 .927 0 .587 320 0

93 . SAARISUO 334403 143 8 78 2 .34 0 .68 1 .66 5 .56 3 .61 6 .36 1 .823 0 .530 1 .292 484 5

94 . KUPULINSUO 334403 100 6 53 2 .11 0 .73 1 .37 4 .85 3 .68 5 .48 1 .116 0 .389 0 .728 283 5

95, HÖTKYNSUO 334403 84 5 37 1 .92 0 .29 1 .63 6 .43 3 .92 6 .88 0 .711 0 .108 0 .603 302 5

96 . TORVELANSUO 334403 183 19 90 1 .79 0 .68 1 .10 4 .80 3+75 5 .44 1 .608 0 .615 0 .993 661 5

97 . FOHJOLANSUO 334403 222 10 115 2 .16 0 .64 1 .51 5 .15 3 .02 6 .05 2 .480 0 .740 1 .741 956 5

98, SOPENSUO 334403 127 10 84 1 .62 0 .36 1 .26 4,97 3 .32 5 .44 1 .360 0 .301 1 .059 465 0

99, FUOLIVtSLINSUO 334212 94 5 27 2 .02 0 .83 1 .19 4 .63 3 .48 5 .43 0 .545 0 .224 0 .322 371 5

100 . lEVÄLAMMINSUO 343108 95 7 70 1 .58 0 .64 0 .94 4 .62 3 .08 5 .67 1 .106 0 .448 0 .658 392 0

101 . KUOHUNSUO 343112 68 7 54 1 .90 0 .45 1 .45 5 .24 3 .40 5 .81 1 .025 0 .243 0 .782 0

102, TEERISUO 343112 19 3 4 1 .25 0 .28 0 .98 4 .78 2+54 5 .41 0 .050 0,011 0 .039 84 0

103 . TEERISUO 343112 16 3 6 1 .20 0 .23 0 .98 6 .08 3 .00 6 .80 0 .072 0 .014 0 .059 75 0

104 . FÄRSÄNSUO 343112 65 1 42 2 .27 0 .73 1+54 5+04 3 .73 5 .67 0 .953 0 .306 0 .647 304 0

105 . AMPIAISSUO 343112 52 6 17 1 .74 0 .53 1 .22 5 .09 2 .97 6 .02 0 .297 0 .090 0 .207 2325

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -

YHTEENS1å

1714

1 .80 0 .56 1 .24

5 .22 3 .42 6 .04

30 .83

9 .55 21 .28 129 .4 KMu. rW P.ct H.

IJ ~s3N

SYVYYSALUE > 1 .5 M

SUU NN :O

SUUN NIMI KARTTA TUTKIMUS-

FINTA- KESKISYVYYSLEHTI

FISTETTA

ALA HA H1-10 H1-4

H5-10KESKIMAATUNEISUUS TURVEMXiäRA MILJ .

M3 LINJASTO A

(M )H1-10

H1-4 H5-10 H1-10 H3-4 H5-1 0YHT SYV .

VYöH .

75, VUOTTOSUO 334206 94 8 32 1 .93 0 .53 1 .40 5 .50 3 .31 6 .34 0 .618 0 .170 0 .448 447 576 . F'ITKÄNAHONSUO 334209 70 2 0 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .000 0 .000 0 .000 340()77 . NIITTYSUO 334209 26 1 6 3 .10 1 .76 1 .34 4 .41 3 .49 5 .62 0 .248 0 .141 0 .107 98 578, NISKANEVA 343107 100 1 1 1 .67 0 .49 1 .18 5 .00 3 .20 5 .75 0 .017 0 .005 0 .012 466 579 . KULJUNMAENSUO 343107 58 3 2 2 .09 0 .68 1 .41 4 .89 3 .42 5 .61 0 .042 0 .014 0 .028 280 080, SAARENSUO 343107 127 8 28 2 .11 1 .26 0 .86 4 .25 3 .31 5 .65 0 .592 0 .352 0 .240 584 081, ALASUO 343107 30 0 0 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .00 0 .000 0 .000 0 .000 123 082 . KANALANSUD 334209 64 3 5 1 .91 0 .23 1 .67 5 .10 3 .60 5 .30 0 .095 0 .012 0 .084 311 083, RUOKOSUO 334209 91 9 18 1 .76' 0 .64 1 .13 4 .98 4 .00 5 .54 0 .320 0 .116 0 .204 440584, F'IRKONSUO 343110 152 9 110 2 .51 0 .99 1 .52 5 .02 3 .66 5+91 2 .763 1 .089 1 .675 646 085 . LEVÄSENSUO 334212 249 8 62 2 .12 0 .35 1 .78 6 .20 3 .77 6 .67 1 .315 0 .215 1 .101 1238086 . MÖYLYNSUO 334212 80 3 14 1 .88 0 .17 1 .71 5 .79 3 .37 6 .04 0 .263 0 .024 0 .239 344 587 . NIMETÖNSUO 334212 58 5 12 2 .10 0 .76 1 .34 5 .31 3+97 6 .06 0 .252 0 .091 0 .161 265 588 . SIMAKKASUO 334402 161 13 75 2 .00 0 .46 1 .34 5 .82 3 .45 6 .53 1 .498 0 .346 1 .152 751 089, LAHNASSUO 334212 162 12 75 2 .26 0 .37 1 .89 6 .04 3 .97 6 .45 1 .696 0 .278 1 .419 785590, KETTUSUO 334402 129 12 35 2 .01 0 .51 1 .30 5+16 2 .80 5 .96 0 .704 0+178 0 .526 450 591, F'IHASUO 334402 106 8 25 1 .97 0 .34 1 .63 5 .30 2 .63 5 .85 0 .494 0 .086 0 .408 416592 . UKONSUO 334403 77 4 47 2 .42 1 .57 0 .86 3 .84 3 .07 5 .26 1 .139 0 .737 0 .402 320 093 - SAARISUO 334403 143 8 55 2 .83 0 .76 2 .07 5 .64 3 .63 6 .37 1 .557 0 .417 1 .140 484 594 . KUFULINSUO 334403 105 1 35 2 .60 0 .85 1 .75 4 .84 3+64 5 .42 0 .911 0 .298 0 .614 283 595 - HöTKYNSUO 334403 84 1 24 2 .35 0 .34 2 .01 6 .40 3 .95 6+81 0 .563 0 .081 0 .482 302 596 - TORVELANSUO 334403 183 14 70 1 .96 0 .73 1 .23 4 .80 3 .76 5 .42 1 .373 0 .511 0 .862 661 597 - F'OHJOLANSUO 334403 222 14 90 2 .45 0 .75 1 .70 5 .14 3 .08 6 .04 2 .203 0 .671 1 .532 956 598 - SOPENSUO 334403 127 9 48 1 .99 0 .40 1 .59 5 .02 3 .24 5 .46 0 .956 0 .192 0 .765 465 099 . F'UOLIVÄLINSUO 334212 94 3 17 2 .53 0 .94 1 .59 4 .64 3 .41 5 .37 0 .429 0 .160 0 .270 371 5100 . LEVALAMMINSUO 343108 95 9 34 2+06 0 .77 1 .29 4 .68 3 .17 5 .57 0 .701 0 .262 0 .439 392 0101 . KUOHUNSUO 343112 68 6 35 2 .30 0 .49 1 .81 5 .31 3 .26 5 .87 0 .805 0 .172 0 .632 0102 . TEERISUO 343112 19 1 1 1 .60 0 .30 1 .30 5 .38 3 .00 5 .92 0 .016 0 .003 0 .013 84 0103 . TEERISUO 343112 16 1 1 1 .60 0 .30 1 .30 5 .81 3 .00 6 .46 0 .016 0 .003 0 .013 750104 . F'ARSÄNSUO 343112 65 3 34 2 .52 0 .83 1 .69 4 .98 3 .71 5 .61 0 .855 0 .282 0 .574 304 0105 . AMF'IAISSUO 343112 52 3 9 2 .12 0 .61 1 .51 5 .12 3 .08 5 .94 0 .191 0 .055 0 .136 2525

~ rW N.

YHTEENSA

1002

2 .26 0 .69 1 .56

5 .23 3 .45 6 .02

22 .63

6 .96 15 .68 129 .4 KM

ri•F' -7C rf•

(D

N

Liite 3

Suotyyppijakauma (% )

NEVAT RÄMEET

Suon nimi Luon- Luon-non non

RN LKN RIN KNVSNRHSN LUN Yht .

til .osuus KER RR IR TR LKNR KR PSR KCR

VS RRHSR Yht . osuus

75 .

Vuottosuo 23 3 1 27 27 2 5 9 20 1 6 10 20 73 7 0

76 .

Pitkänahonsuo - 1 6 13 20 7 8 55 4

77 .

Niittysuo 15 8 4 27 27 26 8 4 16 54 5 0

78 .

Niskaneva 1 11 10 6 4 32 12 4 18 6 10 1 14 2 6 61 2 0

79 .

Kuljunmäensuo 7 2 9 - 9 45 2 2 4 11 73 1 9

80 .

Saarensuo 12 4 16 9 3 14 14 10 2 11 3 7 64 1 2

81 .

Alasuo 3 7 10 3 7 3 10 70 90 1 7

82 .

Kanalansuo 5 2 7 - 11 21 19 2 6 16 10 85 2

83 .

Ruokosuo - 8 9 1 1 2 21 42 -

84 .

Pirkonsuo 11 7 20 38 25 1 16 12 5 2 1 18 55 20

85 .

Leväsensuo 5 3 1 1 10 4 3 16 18 9 9 25 80 2 0

86 .

Möylynsuo 3 3 3 4 4 11 11 11 6 47 -

87 .

Nimetönsuo 31 31 2 10 16 12 10 11 59 5

88 .

Simakkasuo 1 1 2 2 2 29 38 1 2 7 9 8 96 6

89 .

Lahnassuo 2 4 1 7 1 4 17 4 3 9 5 39 81 9

90 .

Kettusuo 14 8 22 3 1 13 26 19 4 8 3 73 1

91 .

Pihasuo 5 5 - 14 25 4 2 33 3 4 85 1

92 .

Ukonsuo 45 1 8 '

54 37 5 8 14 7 4 2 2 3 45 5

93 .

Saarisuo 11 5 17 33 24 3 10 11 1 6 3 15 49 2 3

94 .

Kupulinsuo 13 2 3 8 26 18 3 8 18 2 2 3 19 55 24

95 .

Hötkynsuo 11 3 1 15 1 2 18 10 4 12 7 14 67 1 5

96 .

Torvelansuo 3 16 13 32 1 2 6 11 1 3 5 17 45 4

97 .

Pohjolansuo 10 11 2 1 24 2 2 17 12 1 6 7 7 52 3

98 .

Sopensuo 3 3 3 9 2 11 2 14 27 3 6 5 68 -

99 .

Puolivälinsuo 2 13 4 19 - 1 10 14 1 2 23 15 66 -

100 .

Levälamminsuo 12 3 8 23 20 1 3 2 15 19 7 2 25 74 26

101 .

Kuohunsuo 24 4 28 2 23 7 13 1 44 2102 .

Teerisuo S 11 11 - 58 10 16 84 -

103 .

Teerisuo N 56 56 6 13 12 25 -104 .

Pärsänsuo - 2 6 14 6 2 2 13 45 24

105 .

Ampiaissuo 2 2 2 25 25 2 4 6 62 1 0

Keskimäärin 18 66

Liite 3jatkuu

KORVET TURVEKANKAAT MUUT

Suon nimi

NK VK KGK RHK LHK Yht .

Luon-nontil .osuus VATK PTK MTK RHTK Yht . KSMU

PTAJTA KH PE Yht .

Luon-nontil .Yht .

75 .

Vuottosuo - - - 9 7

76 .

Pitkänahonsuo 10 1 11 - 3 4 23 4 34 - 4

77 .

Niittysuo 3 4 4 11 8 8 8 - 85

78 .

Niskaneva 1 5 1 7 4 - - 3 6

79 .

Kuljunmäensuo 9 9 3 9 9 - 2 2

80 .

Saarensuo 2 7 1 10 2 9 9 1 1 2 3

81 .

Alasuo - - - 2 0

82 .

Kanalansuo 2 2 2 3 3 6 - 4

83 .

Ruokosuo 1 1 2 - 23 1 10 3 37 9 10 19 -

84 .

Pirkonsuo 1 3 1 5 2 1 1 1 1 4 7

85 .

Leväsensuo 1 1 1 7 2 9 - 2 5

86 .

Möylynsuo 4 4 - 44 1 1 46 - 387 .

Nimetönsuo - 5 5 10 - 7

88 .

Simakkasuo 1 1 2 1 - - 9

89 .

Lahnassuo 6 1 1 8 6 1 1 2 1 1 1 6

90 .

Kettusuo 2 2 - 1 1 2 1 1 4

91 .

Pihasuo 1 1 - 1 1 1 6 1 8 1

92 .

Ukonsuo 1 1 - - - 4 2

93 .

Saarisuo 5 6 11 11 1 3 4 3 3 5 8

94 .

Kupulinsuo 3 6 2 11 2 1 1 3 3 8 4 495 .

Hötkynsuo 3 8 11 5 1 1 1 5 6 2 1

96 .

Torvelansuo 2 1 2 5 1 4 1 2 5 12 1 3 2 6 6

97 .

Pohjolansuo 1 1 1 7 1 3 11 12 12 6

98 .

Sopensuo 1 1 1 3 2 13 2 2 3 20 - 499 .

Puolivälinsuo 2 2 - 9 2 11 2 2 -100 .

Levälamminsuo 1 1 - 1 1 2 - 4 6

101 .

Kuohunsuo - 3 6 9 1 3 15 19 4102 .

Teerisuo S - - 5 5 -

103 .

Teerisuo N - 19 19 - 6104 .

Pärsänsuo 4 2 6 5 2 2 2 6 11 16 16 43 2 9

105 .

Ampiaissuo 5 4 4 13 8 2 4 6 7 10 17 2 0

Keskimäärin 4 25

Turvelajijakauma (%)

- - Rusko- Puun -

Rahkavaltaiset (S-t) Saravaltaiset

(C-t) sammal- jään -valtai- nöksi ä

-_ _

set sisal -

TOTTOT

tava tSuon nimi

S ErS ShS Eg5 PrS NS-r LS-rTOT

S CS ErCS ShCS EqCS PrCSNCS-r LCS -rTOTCS BS

S +CS+BS C ShC EqC PrC NC-r LC-r

TOTC SC ErSC ShSC EqSC PrSC NSC -r LSC-r

TO TSC BC

C +SC+BC TOT B TOT L

75 . Vuottosuo 4 16 1

-

-

-

- 21 4 23

- 1

- - 1 29 - 50 9

2 1

-

- - 12 30 8

-

-

- - - 38 - 50 - 1

76 . Pitkänahonsuo - 3 -

-

-

-

- 3 14 18

- -

- 1 - 33 - 36 -

- -

-

- - - 56 5

-

-

- - 3 64 - 64 - 3

77 . Niittysuo - 2 1

-

-

-

- 3 2 3

- -

- - - 5 - 8 -

- -

-

- - - 31 35

16

-

- 2 8 92 - 92 - 8

78 . Niskaneva 6 4 -

-

-

1

2 13 17 3

- 1

- 2 18 41 - 54 -

- -

-

- - - 10 3

-

1

- 3 29 46 - 46 - 4 9

79 . Kuljunmäensuo - 32 1

-

-

-

- 33 - 15

- -

- - - 15 - 48 5

- -

-

- - 5 24 16

-

-

- - 7 47 - 52 - 7

80 . Saarensuo 2 16 1

-

-

1

2 22 11 7

1 -

- 1 4 24 - 46 5

6 2

-

1 4 18 7 2

10

1

- 1 14 35 1 54 - 2 4

81 . Alasuo - - -

-

-

-

- - 7 -

- -

- 1 - 8 - 8 17

- -

2

- 23 42 47 -

-

-

- 3 - 50 - 92 - 2 3

82 . Kanalansuo - 35 -

-

-

- 35 1 26

1 -

- - - 28 - 63 3

1 1

-

1 5 11 19 3

1

1

- - 2 26 - 37 - 7

83 . Ruokosuo - 7 -

-

-

-

- 7 3 4

- -

1 2 12 22 - 29 8

- -

1

9 3 21 7 -

5

3

3 4 25 47 3 71 - 4 0

84 . Pirkonsuo 1 11 -

-

-

-

2 14 3 6

1 1

- - 11 22 - 36 3

- -

-

- 2 5 25 4

5

3

1 - 21 59 - 64 - 3 6

85 . Leväsensuo 1 10 1

-

-

-

- 12 6 17

- -

- - 1 24 - 36 1

1 1

-

- 2 5 38 5

1

3

- 1 11 59 - 64 - 1 4

86 . Möylynsuo - 13 -

-

-

-

- 13 12 18

- -

- - 4 34 - 47 1

- 1

1

- - 3 30 3

-

1

- - 14 48 1 52 1 1 8

87 . Nimetönsuo 3 13 -

-

-

-

2 18 - 8

- -

- - 6 14 - 32 15

- 2

-

- 5 22 17 14

-

2

- 2 11 46 - 68 - 2 4

88 . Simakkasuo 2 19 -

-

-

-

1 22 17 12

- -

- 1 4 34 - 56 14

2 -

-

- - 16 19 5

-

1

- - 3 28 - 44 - 8

89 . Lahnassuo 1 3 -

-

-

-

- 4 3 4

- -

- - - 7 - 11 33

2 6

-

- 15 56 14 4

-

3

- 1 11 33 - 89 - 2 6

90 . Kettusuo 29 -

1

-

-

- 30 3 17

- -

- 1 1 22 - 52 2

- -

-

- - 2 30 5

1

1

- 1 8 46 - 48 - 9

91 . Pihasuo - 17 2

-

-

-

- 19 5 11

- -

- 1 - 17 - 36 -

1 2

1

3 1 8 26 8

1

3

- 6 11 56 - 64 - 1 2

92 . Ukonsuo 2 34 12

-

-

-

4 52 - 5

9 1

- - 9 24 - 76 -

1 -

-

- - 1 4 -

13

-

- 1 5 23 - 24 - 1 8

93 . Saarisuo 1 12 -

-

-

-

- 13 2 5

- -

- - 1 8 - 21 15

1 5

-

- 5 26 26 6

1

7

- - 13 53 - 79 - 1 9

94 . Kupulinsuo - 7 2

-

-

-

- 9 2 18

2 -

- - - 22 - 31 4

- 2

-

- 1 7 43 9

5

1

- 2 2 62 - 69 - 3

95 . Hötkynsuo - 9 -

-

-

-

- 4 - 7

- -

- - 7 14 - 18 13

- 16

-

1 20 50 5 3

-

3

- 3 18 32 - 82 - 4 5

96 . Torvelansuo - 9 1

-

-

-

- 10 2 9

- -

- 2 - 13 - 23 27

6 -

-

- 1 34 23 14

4

1

- - 1 43 - 77 - 1

97 . Pohjolansuo 3 20 5

-

-

-

- 28 6 6

2 1

- - 4 19 - 47 -

- -

-

- 1 1 19 5

12

1

- 2 12 51 1 53 - 1 7

98 . Sopensuo - 24 -

-

-

-

- 24 2 19

- -

- - - 21 - 45 1

- 3

-

- - 4 35 8

3

1

- 1 1 49 1 54 1 1

99 . Puolivälinsuo - 4 -

-

-

-

- 4 1 14

1 -

- - - 16 - 20 31

2 2

-

- - 35 29 5

4

1

- - 4 43 1 79 1 4

100 . Levälamminsuo 2 13 1

-

-

-

- 16 5 12

- -

- - - 17 - 33 8

- 1

-

- - 9 39 9

3

1

- - 6 58 - 67 - 6

101 . Kuohunsuo - 1 -

-

-

1

- 2 4 8

- 1

- 11 - 24 - 26 -

- 1

-

- - 1 24 12

3

4

4 26 - 73 - 74 - -

102 . Teerisuo

S - - -

-

-

-

- - 6 35

- -

- 5 - 46 - 46 -

- -

-

- - - 16 38

-

-

- - - 54 - 54 - -

103 . Teerisuo N - - -

-

-

-

- - 24 26

- -

- 5 - 55 - 55 -

- -

-

- - - 22 12

-

-

- 11 - 45 - 45 - -

104 . PärsänsllO - 6 - -

1

-

3 10 3 1

- -

- - 3 7 - 17 6- 1

-

4 6 17 16 1

3

5

2 5 33 65 1 83 - 4 5

105 . Ampiaissuo 1 16 -

-

-

-

- 17 4 4

- -

- - 3 11 - 28 -

1 -

-

- 2 3 23 6

4

-

- - 36 69 - 72 - 4 1

Keskiarvo 16 20 36 16 48 64 24

r

(D

Yli metrin syvyisten alueiden liekoisuusprosenti t

SYVYYSALUE > 1 .0 METRI Å

Y

0 .1-0 .5

0 .6-1 .0

1 .1-1 .5

1 .6-2 .0

0 .1-1 .0

1 .1-2 . 0

75. VUOTTOSUO

0 .32

0 .47

0 .29

0,50

0 .40

0 .4 0

76. FITKÄNAHONSUO

6 .30

5 .61

1 .68

0 .00

5 .89

0 .9 1

77, NIITTYSUO

2 .21

2 .76

1 .16

2 .03

2 .47

1 .6 2

78. NISKANEVA

5 .68

5 .53

0 .80

0 .00

5 .58

0 .4 3

79. KULJUNMÄENSUO

3 .43

6 .09

1 .11

0 .29

4 .72

0 .7 4

80. SAARENSUO

0 .54

0 .99

0 .92

0 .28

0 .76

0 .6 0

81. ALASUO

0 .00

0 .00

0 .00

0 .00

0 .00

0 .0 0

82. KANALANSUO

4 .01

5 .83

1 .17

0 .00

4 .88

0 .6 2

83. RUOKOSUO

2 .59

2 .07

0 .28

0 .00

2 .33

0 .1 5

84. F'IRKONSUO

3 .38

4 .09

1 .96

1 .99

3 .68

2 .0 3

85. LEVASENSUO

2 .09

1 .37

0 .47

0 .13

1 .72

0 .3 186. MbYLYNSUO

4 .11

6 .78

1 .73

0 .00

5 .37

0 .9 4

87. NIMETÖNSUO

1 .82

1 .20

0 .57

0 .29

1 .50

0 .4 488. SIMAKKASUO

0 .64

3 .59

1 .13

0 .38

2 .11

0 .76

89. LAHNASSUO

2 .55

4 .63

2 .44

0 .52

3 .54

1 .5 1

90 • KETTUSUO

2 .36

3 .26

0 .32

0 .22

2 .80

0 .2 891. F' .IHASUO

1 .58

4 .35

1 .99

0 .72

2 .94

1 .3 792. UKONSUO

1 .01

2 .13

1 .18

1 .25

1 .57

1 .2 293. SAARISUO

1 .10

1 .56

0 .75

0 .39

1 .32

0 .5 8940 KUFULINSUO

0 .67

1 .70

1 .10

0 .46

1 .18

0 .7 8

95. HOTKYNSUO

0 .70

1 .00

1 .16

0 .41

0 .85

0+79

96. TORVELANSUO

0 .71

1 .70

0 .81

0 .15

1 .20

0 .4 897. POHJOLANSUO

0 .93

1 .54

1 .03

0 .81

1 .23

0 .9 2

98. SOPENSUO

0 .60

3 .59

1 .79

0 .10

2 .08

0 .9 6

99, PUOLIVALINSUO

1 .61

2 .97

1 .98

0 .48

2 .27

1 .2 5

100. LEVIiLAMMINSUO

2 .09

2 .27

2 .49

1 .37

2 .17

1 .9 4

101. KUOHUNSUO

1 .42

0 .77

0 .62

0 .18

1 .09

0 .4 1

102. TEERISUO

0 .39

0 .41

0 .00

0 .00

0 .40

0 .0 0103. TEERISUO

5 .15

8 .08

0 .00

0 .00

6 .61

0 .0 0

104. PARSANSUO

3 .06

2 .75

2,08

0 .49

2 .86

1 .33

ti105 . AMF'IAISSUO

3 .63

3 .97

2 .45

0 .54

3 .74

1 .55

H .N .rtcD

~

Liite 6

Tuhkansulamiskäyttäytyminen

Suo/tutk . Syvyys Sintraut . Pehmenemis- Puolipallo- Juoksu -piste piste piste piste = su -

lamispistepiste

PirkonsuoA 500-300 0-30 1040 1080 1340 135 0

50-70 1080 1140 1280 132 0

90-110 1120 1200 1360 143 0

A 1300 30-50 1090 1130 1220 128 0

70-90 1080 1100 >1450 >145 0

110-130 1040 1080 >1450 >145 0

150-170 1100 1160 1420 >145 0

Simakkasuo 0-30 1040 1090 1260 130 0A 600+100 30-50 1040 1070 1370 138 0

90-110 1100 1180 1300 133 0

A 1100+0 30-50 1070 1160 1360 137 0

90-110 1120 1220 1350 140 0

150-170 1130 1200 1290 131 0

Kettusuo 30-50 1110 1160 1220 125 0A 400 70-90 1160 1200 1270 128 0

Pohjolansuo 30-50 1080 1110 1200 125 0B 600+0

70-90 1130 1160 1260 132 0

110-130 1200 1220 1340 138 0

A 1300 30-50 1170 1190 1220 124 0

70-90 1120 1160 1200 124 0

130-150 1170 1190 1320 138 0

Jäkäläsuo 30-50 1020 1100 1240 129 0A 1300 110-130 1040 1080 1300 134 0

190-210 1180 1220 1350 142 0

270-290 1180 1220 1340 138 0

B 800'+0 30-50 1080 1120 1260 130 0

50-70 1080 1110 1280 133 0

110-130 1150 1170 1220 1240

Liite 7

Rikkipitoisuus (% kuiva-aineesta )

Suon niminäytepiste

ja Syvyys(cm)

Rikk i(% )

30 - 5 077 . Niittysuo 0,3 0

C 500 90 -

110 0,1 0

150 -

170 0,1 3

80 . Saarensuo 30 - 50 0,2 0

A 400 70 - 90 0,1 6

130 -

150 0,1 6

190 - 210 0,1 7

B 300 50 - 70 0,1 8

90 -

110 0,1 9

150 -

170 0,2 1

84 . Pirkonsuo 30 - 50 0,2 0

A 1900+500 90 -

110 0,1 5

150 -

170 0,1 4

210 - 230 0,2 0

A

1300 30 - 50 0,1 0

110 -

130 0,1 9

190 -

210 0,1 7

A 500-300 0 - 30 0,2 6

90 -

110 0,2 1

170 -

190 0,6 3

88 . Simakkasuo 30 - 50 0,1 7

A 600 90 -

110 0,2 5

150 -

170 0,1 9

210 - 230 0,3 2

A

1100 30 - 50 0,1 7

90 -

110 0,1 6

150 -

170 0,1 8

210 - 230 0,2 4

89 . Lahnassuo 30 - 50 0,1 3

A

1200+500 90 -

110 0,1 7

150 -

170 0,1 8

A 1600+800 30 - 50 0,1 2

90 -

110 0,2 1

150 -

170 0,17

Suon nimi ja Syvyys Rikk inäytepiste (cm) (% )

A 700 30 - 50 0,1 8

90 -

110 0,1 9

150 -

170 0,2 5

210 - 230 0,2 2

93 .

Saarisuo 30 - 50 0,1 8

B 400 90 -

110 0,1 8

150 -

170 0,1 6

210 - 230 0,2 1

A 400 30 - 50 0,1 7

90 -

110 0,1 7

150 -

170 0,1 7

210 - 230 0,1 7

290 -

310 0,1 6

96 .

Torvelansuo 30 - 50 0,2 3

A 800 90 -

110 0,2 1

150 -

170 0,2 1

A 100 30 - 50 0,1 5

90 -

110 0,1 7

150 -

170 0,2 0

97 .

Pohjolansuo 30 - 50 0,1 5

A 600 90 -

110 0,1 4

150 -

170 0,1 3

210 - 230 0,1 6

A 1300 30 - 50 0,1 3

90 -

110 0,1 4

150 -

170 0,15

Liite 8

Polttoturpeen laadunmääritysohj e

PALATURPEEN LUOKITUS 198 2

POS.* OMINAISUUS

YKSIKKÖ LAATU P10 LAATU P12

LAATU P1 3

3

Kosteus, toimituserä

%

30 - 50

30 - 45

20 - 38

4 .4

Tehollinen lämpöarvo saa-

MJ/kg

10

12

1 3pumistilassa, vähintään

MWh/m3

1,0

1,2

1,3

5 .1

Tuhka kuiva-aineessa, max- kuukausikeskiarvo % 10 10 7- toimituserä (tarvittaessa) % 15 15 1 0

6

Tuhkan sulamiskäyttäytyminen**

8

Kappalekoko, max mitat

mm

150x200x 150x200x

100x100x300

300

200

10

Murskan määrä, alle 20 mm, %

20

15

5max

11

Rikkipitoisuus, ilmoitetaan %

0,3

0,3

0, 3jos yli

* Positionumerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeesee n

** Ilmoitetaan, jos puolipallopiste on alle 1120 ° C

(Turveteollisuus 3 - 1982 )

JYPSINTURPEE LUOKITUS 197 6

POS .

OMINAISUUS

YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J11

LAATU J11 S

3

Kosteus

%

40 - 55

40 - 55

40 - 55

4 .4

Tehollinen lämpöarvo Hu

MJ/kg

yli 8

11 ± 2

11 2MJ/m

yli 2500 yli 3000

yli 3000

5 .1

Tuhka, kuukausikeskiarvo,,max %

10

8

8yksittäinen näyte,max %

14

12

1 2

5 .2

Tuhkan sulamiskäyttäytyminen

x

x

x

5 .3

Tuhkan kemiallinen koostumus

x

x

x

6

Kuljetustilavuuspaino liki- kg/m 3

250 - 450 250 - 459

250 - 450main

7

Karkeus, ritilän mitat

mm

100 x 200 100 x 200

40 x 40

9

Puun määrä, max .

%

8

8

8

11

Rikkipitoisuus

%

y

y

y

Tuotanto-, käsittely- ja kul-jetustapa ym . lisätiedot

x

x

x

HUOM . : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mahdollisimman vapaa lumestaja jäästä .

X - ilmoitetaan tarvittaessa

y - ilmoitetaan, jos on yli 0,3 %

Eo . standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäista -pauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia .

Pos .-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadinmäärittelyohjeesee n

(Turveteollisuus 3 - 1976)