Graduryhmä / syksy 2008 - Jyväskylän yliopisto · 1. Gradun rakenne ja kieliasu 2. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo Jyväskylän yliopisto – Tietotekniikan laitos - Opettajankoulutus

1

Jyväskylän yliopisto – Tietotekniikan laitos - Opettajankoulutus

Graduryhmä / syksy 2008

1. Gradun rakenne ja kieliasu

2. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo


Gradun rakenne ja kieliasu

Jyväskylän yliopisto – Tietotekniikan laitosJyväskylän yliopisto – Tietotekniikan laitos

Perusrakenne

• Perusrakenne:– nimiösivu: tutkielman tiedot– tiivistelmä: tutkielman kuvaus ja keskeisimmät

tulokset– esipuhe:kiitokset ym. juhlapuheet– sisällysluettelo– johdanto: tutkimuksen lähtökohdat, työn esittely– menetelmäosuus:käytetyt tutkimusmenetelmät ja

tutkimuksen toteutus– tulokset: vastaukset tutkimusongelmiin tai -tehtäviin– pohdinta: mitä merkitystä tuloksilla on

2


Nimiösivu ja tiivistelmä

• Sisältö määritetty gradupohjassa (LaTeX, Word)– http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/yleista/opin

naytteet/progradu

– sisältää mm. asiasanat ja tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi

– tiivistelmässä kuvataan mm. tutkimusaihe tai pääongelma(t), käytetyt menetelmät, tärkeimmät tulokset, johtopäätökset, sekä mahdollisesti arvion tehdystä työstä


Esipuhe

• Esipuheessa eli alkusanoissa on tapana todeta: – miten tutkimus on saanut alkunsa– mitkä ovat olleet sen päävaiheet– millaiseen aineistoon tutkimus pääasiallisesti perustuu– mainitaan, mikä osa tutkimuksesta on kenenkin

osuutta, jos tekijöitä on useampia– kiittää työn valmistumiseen vaikuttaneita tahoja– kirjoitusasussa käytetään yleensäensimmäistä

persoonaa, toisin kuin muussa tekstissä– henkilöiden nimet kirjoitetaan aina kokonaan ja

titteleillä


Sisällysluettelo

• Sisällysluettelon otsikoista lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain; sivumääristä näkee, kuinka laajasti asiakokonaisuuksia on käsitelty

• Sisällysluetteloon merkitään aina myös lähteiden ja liitteiden alkamissivu

• Otsikkotasoja työssä maksimissaan kolme!

3


Johdanto I

• Lukijan johdattaminen sisälle aiheeseen

• Kaksi päätehtävää:– virittää lukijan kiinnostus; ajankohtaisuudella, muulla

yleisesti kiehtovalla, asian lukijalle lähelle tuovalla seikalla tai uudella näkökulmalla

– alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta

• Johdannosta lukija näkee kuinka kirjoittaja hallitsee asiansa ja miten hän kirjoittaa


Johdanto II

• Tutkimuksen lähtökohdat ja teoreettis-käsitteelliset taustat: – lyhyt johdanto aiheeseen

– kokonaiskuva tutkimuskohteesta ja tutkimuksen tavoitteista; tarvittaessa myös tutkimusongelmat ja -menetelmät

– aiemmat tutkimukset, näkökulmat, tutkimustavat ja tutkimusten anti; oman tutkimuksen sijoittuminen

– perustelu omalle tutkimukselle, näkökulmalle ja rajaukselle aiempien tutkimusten valossa


Johdanto III

• Pidä johdanto lyhyenä, n. 2 sivua

• Aikamuoto voi vaihdella sen mukaan viitataanko – selosteeseen (preesens): Tässä tutkimuksessa

selvitetään …, vai

– tehtyyn tutkimukseen (imperfekti): Tässätutkimuksessa selvitettiin …

• Persoonamuotona käytetään yleensäpassiivia, tosin passiivista tulee ilmetä se, milloin kirjoittaja viittaa itseensä: tässä tutkimuksessa …, tämätutkimus …

4


Johdanto IV

• Tarvittaessa teoriatausta jaetaan eri lukuihin teemoittain, esim.– teoreettiset lähtökohdat

– kirjallisuuskatsaus

– aiemmat tutkimukset


Menetelmä

• Miten tutkimus tehtiin: – tiedon hankinnan keinot ja vaiheet

– valintojen perustelut

– aineiston kuvaamisen tekniikat

– aineiston analyysin tekniikat

• Kuvauksen laajuuden mittana on se, että kaikki tarpeellinen selostetaan, jotta selvityksen perusteella tutkimus olisi toistettavissa

• Aikamuotona imperfekti ja persoonana passiivi


Tulokset I

• Tulososassa yhdistyy:– aiemmasta tutkimuksesta harkiten rakennettu

tutkimustehtävän perusta (ts. tutkimusongelmat)

– uuden tutkimuksen tuottamat tulokset (vastaukset kysymyksiin, ratkaisut ongelmiin)

– tutkijan erittelevä ja arvioiva sekä kokonaisnäkemystähakeva mielenlaatu

• Tarkista, että tutkimusongelmiin on vastattu; myös vastauksen puuttuminenkin on vastaus

5


Tulokset II

• Tulosten luettelointi ei riitä, vaan tuloksia tulisi pystyä tarkastelemaan aiemmin muotoiltua taustaa vasten– usein taulukoina tai kuvioina

– tulososassa ei vielä verrata saatuja tutkimustuloksia aiempiin tutkimustuloksiin → vertailut, selittelyt, tulkinta sekä kritisointi omaan johtopäätökset-osioon

– aikamuotona preesens (tutkimustulosten ja päätelmien esittäminen)tai imperfekti (omiin ja muiden tuloksiin viittaaminen) ja persoonana passiivi


Pohdinta I

• Pohdintaosuudessa tutkimustulokset – suhteutetaan tutkimuksen taustakirjallisuuteen ja sen

pohjalta laadittuun tutkimustehtävään ja siinämahdollisesti esitettyihin hypoteeseihin

– arvioidaan tulosten merkitystä, luotettavuutta ja käytettävyyttä


Pohdinta II

• Tarkastelun pitäisi osoittaa:– miten asetetut ongelmat onnistuttiin ratkaisemaan

– mitä ja millaisia rajoituksia liittyi tutkimusmenetelmään ja miten menetelmiä pitäisi jatkotutkimuksissa mahdollisesti kehittää

– miten tutkimus lisäsi tietoa tutkittavalla alueella

– missä määrin tulokset ovat yleistettävissä

– miten ja mitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntääteoriassa tai käytännössä (suositukset, sovellukset)

– millaisia jatkotutkimushaasteita tutkimus on tuottanut

6


Lähdeviittaukset


Yleistä lähdeviittauksista

• Käytetyt lähteet ilmaistaan sekä tekstissä ettälähdeluettelossa

• Vain sellaiset lähteet, joihin kirjoittaja on itse tutustunut ja tekstissään viitannut

• Jos tekijä esittää omissa nimissään, lähdettämainitsematta, jonkun toisen ideoita, ajatuksenkulkuja tai jopa sanasanaista tekstiä, hän syyllistyy kirjalliseen varkauteen eli plagiointiin– huomaa sitaattioikeus!


Lähdeviittausten merkintä

• Lähdeviitteet voidaan merkitä tekstiin usealla käyttökelpoisella tavalla; käytänteet vaihtelevat tieteenaloittain lähinnä tutkimusperinteen pohjalta – myös standardeja olemassa– tekninen perinne: [lähteen numero, sivu]: [18,2]

– humanistinen perinne: (tekijän sukunimi painovuosi, sivut): (Mäkinen 1998, 23-34)

7


Esimerkkejä viittausmerkinnöistä I

• Tekijöitä yksi:– Uusikylä (1994, 132) on todennut …– Vastaava lauseen lopussa (Uusikylä 1994, 132).

• Tekijöitä kaksi:– Kaufman ja Harrison [18] havaitsivat …– Vastaava lauseen lopussa sivunumerolla [18,2].

• Tekijöitä kolme tai useampi:– Paulsonin, Paulsonin ja Meyerin (1991, 61-63) mukaan …– Myöhemmin tekstissä Paulsonin ym. (1991, 61-63) mukaan …– Vastaavasti lauseen lopussa ensimmäisen kerran (Paulson,

Paulson & Meyer 1991, 61-63). – Ja myöhemmin uudelleen (Paulson ym. 1991, 61-63).


Esimerkkejä viittausmerkinnöistä II

• Viite saman tekijän useaan julkaisuun:– Aihetta on meillä tutkinut varsinkin Uusikylä (1987,

1989, 1991, 1994) …

– Hämäläisen (1983a, 1983b) tutkimuksista on …

• Viitteet useiden tekijöiden julkaisuihin:– … on keskeistä (Freedman 1993; Tierney ym. 1991).

– … samassa muodossa (Woolgar 1988, 94; ks. myös Mulkay 1985).


Esimerkkejä viittausmerkinnöistä III

• Viite lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää:– … on määritelty (Opetusministeriö 1998).

• Henkilökohtainen tiedonanto:– Turusen (henkilökohtainen tiedonanto 14.9.2003)

mukaan …

– … sama suluissa (Turunen 2003). Jolloin lähdeluettelossa:

– Turunen, H. (2003), henkilökohtainen tiedonanto 14.9.2003

8


Esimerkkejä viittausmerkinnöistä IV

• Viite koskee yhtä virkettä:– Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja

toimintatutkimuksen raja on häilyvä (Yin 1984; Stenhouse 1988, 50; Syrjälä & Nurminen 1988, 50-67; Syrjälä ym. 1994, 11-18).

• Viite koskee useampia edeltäviä virkkeitä:– Johnson ja Johnson (1989) esittävät …Ne ovat

tilaisuuksia, joissa … juhlintaa. (Johnson & Johnson 1989; 1991; Leppilampi 1991.) Toiminnan päämääränä on ….

– HUOM! Merkintää ei kannata käyttää yksistään tekstikappaleen lopussa.


Viittaus vs. lainaus I

• Tavallisin lainaamisen muoto on tiivistäväreferointi: kirjoittaja tiivistää käyttämästään lähteestään ydinasian ja ilmaisee sen omin sanoin

• Kirjoittaja voi myös selostaa lähteen tietoa omin sanoin yleensä samassa järjestyksessä ilman tiivistämistavoitetta (parafraasi)

• Edellä mainittujen epäsuorien lainausten lisäksi suora lainaus eli sitaatti


Viittaus vs. lainaus II

• Suoria lainauksia tulee käyttää säästeliäästi: mahdollisimman vähän ja lyhyitä

• Suora lainaus on perusteltua vain silloin kun tiedon referoiminen ei ole mahdollista tai mielekästä– lyhyt, enintään kolmerivinen, suora lainaus merkitään

aina lainausmerkkien sisään, ja sen on oltava täsmälleen samassa muodossa kuin se on alkuperäisessä tekstissä alkukirjaimia ja välimerkkejämyöten

9


Viittaus vs. lainaus III

– pitkä lainaus sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta

– sitaattiin on AINA merkittävä lähdetiedot sivun tarkkuudella, joko alkuun tai loppuun


Lähdeluettelo I

• Kirjoitelman lopussa ennen liitteitä oleva luettelo, jossa on aakkosjärjestyksessä luetteloitu kirjoitelmassa käytetyt lähteet, mm. artikkelit, kirjat, raportit, esitelmät, tutkielmat, elektroninen aineisto, sekä henkilökohtaiset tiedonannot

• Yleinen muoto:– Kirjoittaja (aika). Otsikko. Julkaisukanava


Lähdeluettelo II

• Lähdeluettelo aakkostetaan yleensä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan– saman sukunimen tapauksessa ensimmäisen eroavan

etunimen mukaan

– kirjoitusmuoto on määräävä tekijä

– saman kirjoittajan julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan; samana vuonna ilmestyneet teokset erotetaan a, b, c, … Kaufman, E. (1995a)… ja Kaufman, E. (1995b)….

10


Esimerkkejä lähteistä I

• Kirja (kirjan nimi kursivoitu):– Patton, M. Q. (1990). Qualitative evaluation and

research methods.London: Sage– Leino, A. & Leino, J. (1988). Kasvatustieteen

perusteet. Jyväskylä: Gummerus

• Lehtiartikkeli (lehden nimi kursivoitu):– Porter, L. W., Steers, R. M., Mowday, R. T. &

Boulian, P. V. (1984). Organizational commitment, job satisfaction, and turnover among psychiatrictechnicians. Journal of Applied Psychology, 59(3): 603-609


Esimerkkejä lähteistä II

• Lähteen tekijänä on kustantaja, organisaatio tai instituutio (teoksen nimi kursivoitu):– Opetushallitus (2004). Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammala: Vammalan kirjapaino

– Microdoft Windows (1990). User’s guide for the windows graphical environment. WA: Microsoft Corporation


Esimerkkejä lähteistä III

• Artikkeli säännöllisesti ilmestyvässä lehdessä:– Arbaugh, J. B. (2001). How instructor immediacy

behaviors affect student satisfaction and learning in web-based courses. Business Communication Quarterly, 64(4): 42-54

• Artikkeli sanomalehdessä:– Puranen, T. (1996). Yksin ei kukaan olisi skinhead.

Koulut ottavat suvaitsevaisuuskasvatuksen haasteena. Keskisuomalainen20.4.1996, Kotimaa, 5

– Yksityishenkilöiden konkurssit lisääntyneet (1996). Iso Savo12.1.1996, 8

11


Esimerkkejä lähteistä IV

• Artikkeli toimitetussa teoksessa (teoksen nimi kursivoitu):– Altrichter, H., Kemmis, S., McTaggart, R. & Zubert-

Skerrit, O. (1991). Defining, confining or refining action research? Teoksessa O. Zuber-Skerrit (toim.), Action research for change and development, s. 3-9. Aldershot: Gower-Avebury

• Mikä painos?– Arsenault, N. & Anderson, G. (1998), Chapter 13 -

Qualitative Research. Teoksessa G. Anderson, Fundamentals of educational research. 2. painos, s. 119-135. London: Falmer Press


Esimerkkejä lähteistä V

• Julkaisusarja (teoksen nimi kursivoitu):– Karjalainen, A. & Jaakkola, E. (1999),

Ydinainesanalyysi. Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto

• Tutkielmat (teoksen nimi kursivoitu):– Hiltunen, L. (2005). Web course design with Topic-

case Driven Methodology. Jyväskylä Licentiate Theses in computing 1. University of Jyväskylä

– Aaltonen, K. (1992). Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti ammatillisena strategiana. Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö


Esimerkkejä lähteistä VI

• Sähköisiin lähteisiin viittaaminen:– Salmon, G. (2001), The march of the moderators. Publications of

The Higher Education Academy. Viitattu 7.5.2008. Saatavillaverkossa os. http://www.heacademy.ac.uk/assets/York/ documents/resources/resourcedatabase/id454_the_march_of_%20the_moderators.pdf

• Esitykset ja konferenssiartikkelit:– Baldwin, D. (1996), Discovery learning in computer science.

Teoksessa Proceedings of the 27th SIGCSE Technical Symposium on Computer Science Education, s. 222-226. Philadelphia, Pennsylvania, United States

12


Lisätietoja

• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi

• Santanen, J-P. (2000). Opinnäytteiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä. Kirjoitusohje 23.8.2000. Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto. Saatavilla verkossa os. http://users.jyu. fi/~santanen/info/kirjoittamisesta.pdf

Documents

Graduryhmä / syksy 2008 - Jyväskylän yliopisto · 1. Gradun rakenne ja kieliasu 2. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo Jyväskylän yliopisto – Tietotekniikan laitos - Opettajankoulutus