Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitosGreen Care Etelä-Pohjanmaa Hanke 15143

LoppuraporttiGreen Care Etelä-Pohjanmaa esiselvitys

Toteutusaika 1.10.2011- 28.2.2013

1. Hankkeen toteuttajan nimi

Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus

Green Care Etelä-Pohjanmaa Hanke 15143

3. Yhteenveto hankkeesta

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care kattaa eri menetelmiä, joita käytetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti so-siaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Hankkeen kohderyhmänä on neljän Etelä-Pohjanmaan Leader-alueella toimivat hyvinvointi-, terveys- ja kasvatuspalveluja hankkivat tahot sekä näitä palveluja mah-dollisesti tuottavat tai palvelujen tuottamisesta kiinnostuneet maaseudun yrittäjät. Hanke on esiselvitys, jossa kartoitetaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksia kokoamalla ja kartoittamalla em. verkostoa. Tuloksiksi tavoitellaan mm. seuraavaa: 1. Alueella on tehty Green Care -toiminta tunnetuksi. 2. Green Care -toiminnan verkosto ja sen osat ovat pääpiirtein kuvattuna alueella. 3. Potentiaaliset Green Care -toiminnan yrittäjät/palveluntuottajat ovat selvillä E-P:n eri seutukuntien alueilla (Leader-ryhmien alueilla). 4. Potentiaal-iset Green Care -palvelun päähankkijatahot ja mahdolliset muut tahot on selvitetty. Palvelun tuottajat ovat tietoisia Green Care -palvelun perusedellytyksistä esim. mitä hankkijat edellyttävät Green Care -toiminnalta (maksujärjestelmät, laatukriteerit, kumppanuudet).

4. Raportti

Hankkeen tavoitteena on Green Caren (vihreän hoivan) tutuksi tuominen Etelä-Pohjanmaan alueella. Alueel-la ei ole ennemmin ollut aihepiiriä koskevaa hanketta, joten katsottiin tärkeäksi kartoittaa myös tämän alueen kiinnostus Green Care -toiminnasta.

Hankkeella tavoitellaan erityisryhmien hoitomuotoihin uusia innovatiivisia toimintamuotoja. Toisaalta ikään-tyviä kuntalaisia on kasvava joukko joka myös toivoo vaihtoehtoja laitoshoidolle ja/tai sisältöä arkeensa. Hoi-va-alan haasteena on tiukkenevien budjettien kanssa löytää toimintaa ja sisältöä asiakkaiden arkeen sekä saada syntymään hyödyllisyyden kokemuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Maaseudulla perinteisen tuotannollisen maataloustyön tuottavuus ja houkuttelevuus on heikennyt. Maaseu-dun monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi on tärkeää löytää tuloa ja elinkeinoja. Eurooppalais-en esimerkin mukaan hyvinvointipalveluiden rooli saattaa olla merkittävää tulevaisuuden elinkeinotoimintaa maaseudulla. Samalla elämyspalveluiden ja hyvinvointimatkailun kysynnän kasvu voi kasvattaa maaseudun elinkeinoja.

Etelä-Pohjanmaan alueella on jo valmiina Green Care -toimintaan sopivaa maaseutumatkailua sekä yritysy-hteistyötä sekä alkavaa vihreän hoivan yrittäjyyttä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa verkostoa ja löytää uusia kumppanuuksia. Green Care -toiminta sopii hyvin pienyrittäjyydestään tunnettuun Etelä-Pohjanmaa-han. Samalla saadaan paikallista palvelurakennetta voimistettua, lisättyä hyvinvointia, innovatiivisella toimin-nalla luotua elinkeinoja ja maaseudun elinkelpoisuutta.

Green Care Etelä-Pohjanmaa -hanke tavoittelee toiminnan tunnettavuutta, verkoston vahvistamista ja uusien toimijoiden löytämistä. Toisaalta tavoitteena on avata uusia toimintamuotoja ja herättää keskustelua ja tar-peita uudentyyppiselle hoivatyölle. Hankkeen aikana on tarkoitus kartoittaa minkälaista osaamista ja koulu-tusta toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan. Yksi tärkeä tavoite on myös yleisen asenteen muokkaaminen uu-dentyyppiselle toiminnalle. Hankkeen tavoitteena on myös levittää tietoisuutta kansainvälisen kokemuksen perusteella Green Care -toimintatavoista. Tavoitteena on myös kartoittaa koulutustarpeet joita Green Care -toiminnan käynnistymiseksi tarvitaan.

4.1 Tavoitteet ja niiden saavuttaminen

Etelä-Pohjanmaan alueella on tiedotettu Green Caresta infotilaisuuksissa, koulutuksissa, seminaareissa, erilaisissa tapahtumissa, lehtijutuilla ja radiossa.

Sosiaali- ja terveystoimien johtoryhmille on kerrottu Green Caren toiminta-ajatuksesta johtoryhmien kok-ouksissa. Maatalousyrittäjille tietoa on jaettu mm. MTK:n kevätkokouksissa, EU-tukikoulutuksissa, viljelijän ammattitutkinnon opiskelijoille, paikallislehtien ja Leader-ryhmien lehtien jutuilla. Kuntien edustajille sekä muille kiinnostuneille tietoa on jaettu kokouksissa ja yhteistyötapaamisissa.

Green Care -toiminnan verkosto koostuu tällä hetkellä 120 toiminnasta kiinnostuneesta maaseutuyrittäjästä, jotka joko asuvat Green Care -toimintaan sopivassa ympäristössä tai ovat kuulleet ja kiinnostuneet toimin-ta-ajatuksesta. Verkostoon kuuluu myös yrittäjiä, jotka toimivat tai alkavat toimia hyvinvointipalvelujen tuot-tamisen piirissä. Myös yksityiset hoito- ja hoivalaitokset ovat kiinnostuneet Green Care -toimintatavasta sekä viherrakentamisesta sekä ympäristön hyödyntämisestä hoidossa- ja hoivassa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-iden tuottajat ja mahdolliset Green Care -toiminnan ostajat ovat suusanallisesti ja Webropol-kyselyyn vas-taamalla ottaneet kantaa Green Care -toiminnan tarpeellisuudelle.

Osa potentiaalisista Green Care -palveluiden tuottajista miettii vielä omaa toimintamuotoaan ja kohdery-hmäänsä. Osalla kiinnostuneista on perhetilanne vielä sellainen, että omien lasten tullee vielä ehtiä kasvaa jonkin aikaa ennen kuin pystyvät irrottamaan aikaa ja energiaa Green Care -toimintaan. Toisaalta on myös ai-kuisia ammatinvaihtajia joilla omat opinnot ovat vielä kesken ja tulevasta työstä ajatus hautumassa mielessä.

Hankkeen tavoitteena oli tiedottaminen ja kartoittaminen. Kokonaisuudessaan hankkeen tuloksista void-aan sanoa, että työ on kannattanut, koska tällä hetkellä kaksi uutta hyvinvointipalveluja tuottavaa yritystä joko profiloituu vahvasti Green Care -toimintaan. Toinen yrittäjä on lisännyt toimintaansa selkeän Green Care -tuoteperheen ja toinen aloittelee uutta yritystä, jossa monimuotoista luontoon ja ympäristöön perustu-vaa toimintaa. Myös yksi vihreän hoivan ja lähiruuan ystäväksi ilmoittautunut yksityinen hoitokoti on toden-nut toimivansa Green Care -ajatuksella ja nyt tietoisemmin vie toimintaa siihen suuntaan. Yksi yksityinen hoivakotirakentamisen yrittäjä on innostunut vihreän hoivan ja luontoelementin yhdistämisestä omiin rak-ennusprojekteihinsa. Yksityinen päiväkoti joka palaverin jälkeen totesi olevansa Green Care -päiväkoti on laajentamassa toimintaansa ja etsii vihreään hoivaan sopivaa kiinteistöä ja ympäristöä. Useampi verkos-tolainen on ilmaissut ajatuksen muhivan mielessä mutta konkreettinen tekeminen odottaa oikeaa aikaansa. Pohdinnassa ovat erityisesti asiakasryhmät, toiminnan laajuus ja työn alla lisätietojen hankkiminen.

Maatalousyrittäjät, joilla on aktiivista tuotannollista työtä, ovat selkeästi harkitsevaisempia uudentyyppisen toiminnan mahdollisuudesta. Nykyisen työn sitovuus ja työn paljous sekä omien voimavarojen ja osaamisen riittävyys mietityttää. Myönteinen piirre on myös se, että uusi haaste otetaan harkintaan, mutta ei lähdetä toimimaan ilman suunnittelua ja harkintaa omista resursseistaan.

4.2 Hankkeen toimenpiteet

Tiedotustilaisuudet:7.2.2012 Ideasta tavoitteeksi-tilaisuus Green Care -info / Ilmajoki14.2.2012 Ideasta tavoitteeksi - tilaisuus 2/ Ilmajoki 23.2.2012 Syrjäytymisen ehkäisyn työryhmä / Jalasjärvi GC-info24.2.2012 Maaseutupäällikön ja elinkeinoasiamiehen tapaaminen / Jalasjärvi28.2.2012 Sosiaali-, maaseutu- ja elinkeinotoimen edustajien tapaaminen ja GC-info/ Ilmajoki8.3.2012 Gc-info/ Kurikka/ maaseutu-, sosiaali- ja sivistystoimi9.3.2012 GC-jutun teko Jalasjärvi-Peräseinäjoki Kunnallissanomiin12.3.2012 GC-info/ Teuva/ maaseutu- ja elinkeinotoimi14.3.2012 Kaksineuvoisen johtoryhmä / GC-info15.3.2012 Muistisairaus ja ravitsemus-seminaari/Kauhajoki / GC-info 16.3.2012 JIK/ vanhustyön esimiehet / GC-info20.3.2012 Talentian kevätkokous / GC-info / Seinäjoki22.3.2012 Seinäjoen seudun TK / GC-info / Seinäjoki2.4.2012 Ähtärinjärven Uutisnuottaan jutun teko GC:stä4.4.2012 ELY:n koulutus maaseututoimijoille / GC-info / Seinäjoki5.4.2012 Radiohaastattelu/ Pohjanmaa Radio10.4.2012 Tukikoulutus Ilmajoella / GC-info maataloustuottajille11.4.2012 Elyn koulutus maaseututoimijoille / GC-info / Seinäjoki16.4.2012 Lapuan SOTE:n johtoryhmä / GC-info20.4.2012 GC-info / TK6-alue/ Alavus20.4.2012 MTK:n kevätkokous / GC-info / MTK:n jäsenistöä11.5.2012 Muistiyhdistyksen muistihoitajien koulutustilaisuus/ GC-info/ Tuuri29.5.2012 GC-info / Lappajärven kunta7.6.2012 GC-info / Kauhajoen kaupunki10.6.2012 GC-info / Kesäjuhlat / Ämmälänkylä19.6.2012 GC-info / Elinkeinoyhtymä/ Alajärvi9.8.2012 Gc-info / Isojoen kunta30.10.2012 GC-info / Kuusiokunnat /Alavus8.11.2012 GC-info / Kuntouttava hevonen-tilaisuus/ Seinäjoki

Koulutustilaisuudet:28.9.2012 GC-talouskoulutus / Ilmajoki7.11.2012 GC-tilaisuus / Maaseututoimi/ Kurikka-Jurva4.10.2012 GC-opintomatka Hyvän Mielen-tilalle ja Frantsilaan / Vesilahti ja Hämeenkyrö

Seminaarit:9.2.2012 Hoivaa ja voimaa keskisuomalaisesta luonnosta-seminaari / Vaajakoski18.4.2012 GC-seminaari / Kauhajoki / Toron Kievari25.4.2012 GC-seminaari / Ilmajoki / Ilmajoen Trahteeri3.5.2012 GC-seminaari / Alavus / Ouran loma8.5.2012 GC-seminaari / Härmänmaa / Viinitila16.7.2012 GC-seminaari / Green Care meillä ja maailmalla / Ilmajoki5.9.2012 GC-talousseminaari / Ilmajoki12.9.2012 GC-seminaari (lainsäädäntä ja luvat)/ Ähtäri10.10.2012 GC-päätösseminaari /Seinäjoki

Muut tapahtumat:1.10.2011 –31.1.2012 Aiheeseen tutustumista, tietopuolisen materiaalin hankintaa, esitteen tekoa, yhteystietojen hankintaa ja muuta valmistelevaa työtä1.3.2012 Yhteistyöpalaveri SeAmkin edustajan kanssa 2.3.2012 Hanketiedotuspalaveri hankesihteerin kanssa 5.3.2012 Yhteistyöpalaveri Ookko kunnos-hankkeen kanssa9.3.2012 GC-jutun teko Jalasjärvi-Peräseinäjoki Kunnallissanomiin2.5.2012 Yhteistyöpalaveri Leader-tstolla25.5.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Ähtäri1.6.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/Kurikka4.6.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/Kurikka5.6.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/ Lehtimäki6.6.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/ Jurva/Kurikka11.6.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Kurikka12.6.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/Alavus13.6.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Ilmajoki15.6.2012 GC-yhteistyöpalaveri SeAmkin kanssa17.7.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Ylihärmä24.7.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/Kurikka1.8.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Kurikka/Sarvijoki9.8.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Laihia10.8.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ S:joki (Kauhajoki)17.8.2012 GC-juttu/jutun teko Tuulikellon asiakaslehteen31.8.2012 Ikäihmisten perhehoitoon tutustuminen / GC-info6.9.2012 Tutustuminen terapiapuutarhaan/ Pietarsaari11.9.2012 GC-yhteistyöpalaveri /Ähtärin kaupunki20.9.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Lappajärvi27.9.2012 GC-yhteistyöpalaveri SeAmk:n hanketyöntekijöiden kanssa26.10.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Kauhajoki29.10.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Lapua31.10.2012 GC-yhteistyöpalaveri Keski-Pohjanmaan opiston edustajan kanssa1.11.2012 GC-juttu / Itua lehteen9.11.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/ Alajärvi –Perho19.11.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/ Kihniö27.11.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Kauhajoki28.11.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Kauhajoki29.11.2012 GC-yrittäjien tapaaminen/ Kurikka + lehtijuttujen suunnittelua4.12.2012 GC-jutun teko, GC-tutustumiskäynti / Jalasjärvi10.12.2012 GC-yrittäjän tapaaminen/ Seinäjoki11.12.2012 Avin ylitarkastajan kanssa tapaaminen GC-lupa-asioissa12.12.2012- 31.1.2013 Loppuraportin ja oppaiden tekoa

4.3 Hankkeen aikataulu

Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 1.10.2011 – 30.9.2012. Jatkoaikahakemus tehtiin 28.2.2013 saak-ka, koska toimintoja jouduttiin myöhentämään ilmastollisesti haasteellisen syksyn takia. Pyrimme huomi-oimaan maatalousyrittäjien ja mahdollisten uusien kiinnostuneiden verkostolaisten paineisen työtilanteen mm. viljan puinnin viivästymisen ja syystulvien takia.

4.4 Hankkeen resurssit

Hankkeelle valittiin projektityöntekijä ja myöhemmin osa-aikaiseksi ja määräaikaiseksi työpariksi valittiin maatalouden asiantuntija (1.4 – 31.10.12). Tavoitteena oli saada näkökulmaa myös maaseutuyrittäjän ja maatalouden asiantuntijan silmin. Työparin asiantuntijan roolin lisäksi hänelle annettiin koulutustilaisuuk-sien tilojen ja puhujien varaaminen ja tiedottaminen. Samaan aikaan projektipäällikkö oli sidottuna infoti-laisuuksiin, yhteistyöpalavereihin ja verkoston hankkimiseen sekä tilakäynteihin.

4.5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Rahoitus EU + Valtio 60480 EU osuus 37800 Valtion osuus 2680 Kunnat 23520 Julkinen rahoitus yhteensä 84000 Hyvöksytty rahoitus yhteensä 84000 Kokonaisrahoitus 84000

Kustannukset budjetti toteutunutPalkkauskulut ja palkkiot 66200 66711,97Ostopalvelut 11800 12946,30Vuokrat 1300 676,78Kotimaan matkakustannukset 3700 4400,39Ulkomaan matkakustannukset 0 0,00Muut kustannukset 1000 559,05 Vastikkeetta tehty työ 0 0Yrityskustannukset 0 0Yhteensä 84 000 85294,49

4.6 Hankkeen raportointi ja seuranta

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous 20.2.2012 / SeinäjokiToinen ohjausryhmän kokous 15.5.2012 /IlmajokiKolmas ohjausryhmän kokous 24.9.2012 /EvijärviNeljäs ja viimeinen ohjausryhmän kokous 21.2.2013/ Seinäjoki.

Hankkeen ohjausryhmä

Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ryAana Vainio, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituuttiKirsi-Maria Mäki-Teppo, Liiveri ryTanja Koivisto, Suupohjan alueen edustajaMervi Niemi-Huhdanpää, Aisapari ryPaula Erkkilä, Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ryMinna Nikkari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

4.7 Hankkeen toteutusoletukset ja riskit

Asenteet uutta asiaa kohtaan pohdituttivat koko hankkeen ajan. Green Caresta ei ole vielä valtakunnallises-tikaan isojen väkijoukkojen tietoisuudessa ja tulokset joita toiminnasta on saatu ovat melko pienen väestön tietoisuudessa. Sopivien Green Care -palvelun tuottajien löytäminen on ollut kovin haaste. Tiedottaminen vihreästä hoivasta lehdistössä oli yllättävän haastavaa. Hanketyö ei vaikuttanut kiinnostavalta ja tuntemat-tomana käsitteenä vihreä hoivakin herätti epäilyksiä. Green Care -toiminnan mittaamisen haaste on edel-leen akuutti, mutta suuremmaksi haasteeksi on osoittautunut laatuajattelun ja osaamisen vaatimukset. Myös markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen luovat omat paineensa.

Maaseutuyritysten ja ostajatahojen sitoutuminen toimintaan pitkällä tähtäimellä on edelleen huomioitava riski. Asiakaskunnalle on väärin, jos hyvin alkanut ja tuloksia tuottanut toiminta loppuu jonkun osapuolen sitoutumattomuuteen.

Tiedottamisella, seminaareilla ja koulutuksella sekä opintokäynnillä on saatu eri henkilöitä verkostoon. Os-tajatahon osallistujia ei ole tapahtumiin osallistunut, muuten kuin omasta näkemyksestä ja palvelutarpeista kertomassa. Esimerkiksi JIK-peruspalveluliikelaitosyhtymästä ikäihmisten hoivasta vastaavalta taholta tuli selkeää viestiä että Green Care ja ikäihmisten perhehoito on yhdistelmä jolle katsottiin olevan tarvetta ja se kiinnosti kovasti ostajatahoa. Yrittäjäverkosto alkaa olla nyt vakiintunut mutta positiivinen yllätys on ollut että hankkeen loppumetreillä uusia kiinnostuneita on löytynyt vaikka hankkeen tapahtumia ei ole enää ollutkaan.

Yksi selkeä tarve maaseutuyrittäjien kanssa on tullut esille; oman asiakaskunnan ja oman osaamisen yh-distäminen on haasteellista. Green Caresta innostunut haluaa helposti tehdä työtä laaja-alaisesti, monen-laisten asiakkaiden kanssa ja nopealla aikataululla. Suunnitteluun ja tutustumiseen on kuitenkin käytettävä aikaa ja hiottava ajatusta omasta toimintatavasta. Kysymys: ”mitä se minulla/meillä voisi olla?” on kuultu usein. Liiketoimintasuunnitelman teko vaikuttaa haastavalta mutta, toimii hyvin realistisena pohjasuunnitel-mana ja konkretisoi hyvin yrittäjän suunnitelmia.

4.8 Hankkeen yhteistyökumppanit

Sedu Aikuiskoulutus tekee tällä hetkellä yhteistyötä Green Care -toiminnan puitteissa Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston kanssa. Parhaillaan on käynnissä yhteistyöhanke Ruotsin ja Norjan GC-toimijoiden kans-sa. Aluillaan on työ myös GC-esiselvityshankkeen puitteissa Ruotsin Luulajassa ja Norjan Trondheimissa sijaitsevien yhteistyökumppaneiden kanssa (Hushållningssällskapet Rådgivning Nord AB Luleå ja Skjetlein videregående skole –Trondheim). Tätä hanketta rahoittavat Liiveri ry. ja Rieska-Lieder ry.

Esiselvityshankkeen yhteistyötahoina ovat olleet MTT, Green Care Finland ry., SeAmk, HY/Ruralia, ProAg-ria, MTK, sosiaali- ja terveysalan laitokset, kuntien SOTE-toimi, yrittäjät, yhdistykset ja kyläyhdistys.

4.9 Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Yrittäjäverkostoa on saatu kokoon 120 henkilöä, josta oletettavasti 20-30 % saattaa lähivuosina aloitella Green Care -toimintaa. Tällä hetkellä verkostosta voidaan sanoa, että noin 10 % verkostossa olevista käyttää Green Care -elementtejä työssään. Omassa elämässään ja omaa hyvinvointia parantaakseen Green Care -menetelmiä käyttää valtaosa verkostosta; luonnossa liikkuminen, eläinten hoiva, kasvien ja luonnon mate-riaalien hyödyntäminen esimerkkeinä.

Hankkeen alkumetreillä oletettiin ikääntyneiden olevan jo asiakasmääränsä takia potentiaalinen ryhmä Green Care -toimintaan. Hankkeen aikana kuitenkin selvisi että, hoivan piirissä olevat ikäihmiset tai jonossa olevat ovat sen kuntoisia etteivät pysty hyödyntämään Green Caren toiminnallista ajatusta toimintakyvyn tukemiseen. Green Care heidän kohdallaan on enemmän ympäristöstä nauttimista ja esimerkiksi kaver-ikoiran vierailuja. Myöskään tuottajaverkoston puolella ei ikäihmisten hoiva ollut kovin kiinnostavaa joka aset-taa kohderyhmän hoivalle omat haasteensa.

Myöskään elämys- ja hyvinvointimatkailu ei noussut kiinnostavaksi muualla kuin Ähtärin alueella jossa asiaan on selkeästi panostettu. Jatkossa haasteena myös maakunnan matkailuyrittäjien aktivointi Green Care - toi-mintaan omalta osaltaan.

Laajasti ajateltuna Green Care esiselvitys -hanke sai liikkeelle pienen osan kiinnostuneita ja asennemuok-kauksen alulleen sekä ostaja- että tuottajakentässä. Jatkossa tarvitaan konkretiaa, koulutusta, muutama esimerkkitoimija omasta maakunnasta ja onnistumisia, jolloin uudentyyppinen toiminta saadaan laajemmin liikkeelle. Arvokasta on myös uudentyyppinen verkostoituminen maaseutuyrittäjien ja SOTE - toimijoiden kesken.

Hankkeen tulokset

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastaukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehiltä kysyttiin Webropol-kyselyllä heidän tietojaan ja kiinnostutaan Green Caresta. Kyselyitä lähetettiin sähköisesti 32 kappaletta ja 10 henkilöä vastasi.

Kaikki vastaajat olivat saaneet esitiedon Green Caresta hankkeen infotilaisuudessa eikä käsite ollut en-nestään tuttu.

Kiinnostus Green Care -menetelmän käyttöön asiakasryhmille jakautui melko tasaisesti mielenterveysa-siakkaat (9), lapset ja nuoret (8), kehitysvammaiset (6), ikäihmiset ja päihdekuntoutujat (5) ja työikäiset (1).

Avoimella kysymyksellä kysyttiin myös näkemyksiä haasteista, joita SOTE-virkamiehet näkivät Green Care – toiminnalle hoito- ja hoivatyössä alueellamme. Viisi vastaajaa rahallisten resurssien löytymistä, kolme Green Care-yrittäjien löytymistä ja kaksi nimesi haasteeksi ennakkoluulot uutta toimintaa kohtaan.

”Sopivat kohteet. Asenteelliset ajatukset ja uuden vastustaminen. Uudet näkökulmat perinteiseen hoito-työhön”.”Henkilöstö- ja rahalliset resurssit ostaa palvelua ja osallistua asiakkaiden kanssa”.”Kuntien taloudellinen tilanne vaikeuttaa uudenlaisten hoitomenetelmien käyttöönottoa, paineita supistaa nykyistäkin toimintaa””Green Care -yrittäjien löytyminen, uudenlaisen toiminnan käynnistäminen ja onnistunut markkinointi”Mahdollisuudet Green Care –toiminnalle hoito- ja hoivatyössä alueellamme”Ajatuksena hyvä, mutta ostopalveluissa rahat kohdennetaan “raskaampiin hoitomuotoihin” . Green care toiminnalla paremmat mahdollisuudet menestyä isoissa kaupungeissa, jossa ei ole luontaisesti maaseu-tumaista ympäristöä/verkostoa ympärillä”.”Vapaaehtoisten avustajien mukaan saaminen loisi hyvät edellytykset. Lähiympäristössä paljon potent-tiaalisia kohteita”.”Innostus! Lisäksi jo vähän tämänsuuntaista olemassa olevaa toimintaa”.”Uskon, että löytyy asiakasryhmiä, jotka hyötyisivät tästä palvelumuodosta”.

Green Care toiminnan käynnistämiseen tarvitaan rohkeita ja ”etunenässä lentäviä” maaseutuyrittäjiä näyttämään suuntaa.

VAHVUUDET-paljon maatiloja

- potentiaalisia tiloja löytyy- innostusta- perhehoito

- yksityishlöt lemmikkeineen toimintaan

HEIKKOUDET- resurssit/raha palveluiden ostoon

kunnissa vähissä- maalla ei “nähdä” ympäristön

vaikutusta

MAHDOLLISUUDET- uusia näkökulmia perinteiseen hoivatyöhön

- toimijoiden yhteistyö/verkostoituminen- tulevaisuuden ratkaisuja- asukkaita kaupungeista?

- vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan toimintaan?

UHAT- ennakkoluulot

- asenteellisuus / löytyykö yrittäjiä?- hoivalaitosten hlökunnan asenteet?

SWOT-ANALYYSIhankkeen tuloksista

Virkamiehiltä kysyttiin myös omia toiveita ja ajatuksia Green Care -toiminnan kehittämisestä hoito- ja hoivatyössä alueellamme.

”Maaseutuyrittäjille palveluvalikoiman lisänä, markkinointi enemmän isoihin kaupunkeihin eli alueille, missä ei ole maaseutumaista ympäristöä”.”Mukaan yksityisiä henkilöitä, joilla on esim eläimiä koria, kissoja, hevosia ym. Ei toiminnan aina tarvitse olla sidottuna johonkin isompaan tuottajaan”.”Varmasti tulevaisuuden ratkaisuja””Yhteistyö muiden hoito- ja hoivatyön toimijoiden kanssa on tärkeä asia oikean kohderyhmän löytämiseksi”.

Kysely Green Care-verkostolle (yrittäjille)

Kysely toteutettiin samaan tapaan webropol-kyselynä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehillekin. Kyselyitä lähetettiin 108 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia saatiin 28 kappaletta. Vastaajista 26 oli naisia ja 2 miestä. Vastaajien ikähaitari oli 26-35 -vuoteen kolme henkilöä, 36-45-vuoteen 11 vastaajaa ja loput 14 vastaajaa olivat yli 45-vuotiaita.

Vastaajista oli eniten Kurikan alueelta ( 6 hlöä), Seinäjoelta (3 hlöä), Jalasjärveltä, Ilmajoelta, Mustasaaresta ja Alajärveltä (2 hlöä) sekä yksi vastaaja Perhosta, Vaasasta, Laihialta, Kihniöltä, Sievistä, Vimpelistä, Lap-ualta, Virroilta, Alavudelta, Kauhavalta ja Kauhajoelta.

Vastaajien työllisyystilanne muotoutui seuraavasti: palkkatyössä vieraalla oli valtaosa vastaajista (15 hlöä) , yrittäjiä ja muuta-osiossa oli yhteensä 10 vastaajaa. Vastaajat olivat joko yrittäjiä, yritystä perustamassa tai sekä yrittäjiä että opiskelijoita. Päätoimisia opiskelijoita oli kolme vastaajista.

Vastaajista 15 henkilöllä oli jonkin asteinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Kuusi vastaajaa oli maas-eutuyrittäjiä. Lopuilla vastaajista oli koulutustaustaa esimerkiksi filosofian maisteri, kaupallisen alan koulutuk-sia, hevostenhoitajan koulutus ja puutarhapuolen koulutuksia.

Vastaajista 10 henkilöä oli löytänyt tietoa netistä ja lehdestä. Seuraavaksi eniten eli kuusi henkilöä oli saanut tietoa koulutuksen kautta, vastaajista neljä vastasi että hankkeen kautta ja kolme henkilöä tuttavan kautta.

Vastaajien mielestä kiinnostavimmat asiakasryhmät ovat lapset (21), nuoret (17), yhteistyö koulujen kans-sa (14), työikäiset (14), syrjäytyneet (14), työuupuneet (13), mielenterveyskuntoutujat (12), lastensuojelun asiakkaat (12) ja matkailijat (12). Perhekoti, vanhukset ja kehitysvammaiset saivat kaikki 11 henkilöä kiin-nostuksesta pisteitä. Pitkäaikaistyöttömät saivat 9 pistettä, päihdekuntoutujat ja päiväkoti kumpikin neljä kiinnostunutta ja dementoituneista oli kiinnostunut vain yksi.

Kasvatus ja opetus (13) sekä matkailu (12) – ja työhyvinvointitoiminta (12) olivat toimialoista kiinnostabvimmat Green Care –verkoston mielestä. Seuraavaksi mielenkiintoisimpia olivat joku muu-osiossa (8) päivätoimin-ta, sosiaalipedagoiginen hevostoiminta, hyvinvointipalvelut, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava toiminta, asuminen ja päivätoiminta sekä elämykselliset toiminnat. Seuraavaksi mielenkiintoisimpia olivat hoivapalve-lut (7), hyvinvointipalvelut (6) , terapiapalvelut (6) ja työllistämistoiminta (5).

Green Care-verkostolta kysyttiin käytössä olevia resursseja. Luonto ja sen käyttö toiminnassa (21) oli suos-ituin, eläimet (18) olivat toisena listalla ja viherympäristö (16) seuraavana . Neljäntenä resurssina tuli esille maatila (12). Joku muu vaihtoehdossa (2) resursseja oli ratsastuskenttä ja talli sekä yhteistyö perhon maas-eutuopiston kanssa.

Vastaajista 19 koki, ettei vielä tee Green Care -toimintaa ja 9 koki jo harjoittavansa toimintaa. Pääosin toimin-ta vastaajilla painottui hevosen hoitoon ja ratsastusterapiaan (viisi vastaajaa) ja luonnossa liikkumiseen sekä ulkotöihin (kolme vastaajaa). Avoimissa kysymyksissä omaa toimintaa kuvattiin seuraavasti.

”ratsastusta ja hevosen hoitoa nuorille joille tavalliselle isolle ratsastuskoululle meno olisi mahdotonta. Asi-akkaana on myös vamman tai muun haittaavan tekijän vuoksi erityistä apua tarvitsevia henkilöitä”.

” Mielenterveyspuolelta ryhmä naisia,sairaalasta sekä kehitysvammaisten ryhmä käyvät säännöllisesti ratsastamassa”.

”Puutarhaunelmia-tilaisuudet maaseudun naisille”

Avoimella kysymyksellä kartoitettiin myös millaista koulutusta Green Care -toiminnan kehittämiseen tarvit-taisiin.

”yrittäjyyskoulutusta, apuja oman palvelupaketin koostamisessa ja markkinoinnissa”

”Green care-toiminnasta pitäisi saada enemmän tietoa sen sisällöistä, taustasta, filosofiasta ja käytännönesimerkkien kautta. Olisi hyvä saada tutkittua tietoa toiminnan vaikuttavuudesta terveyteen ja hyvinvointiin”.

”Laatuasiat, esimerkkejä toimivista GC-toimintamalleista, yritttäjäkoulutus, markkinointi”

Kysymykseen millaisia ohjaus ja tukipalveluita Green Care -yrittäjä tarvitsee. Vastauksissa korostui yhteistyö (7), yrittäjyys (5), markkinointi (4), lupa-asiat, verotus, tapausesimerkit, laatu-ajattelu sekä perust-iedon tarve Green Caresta.

”Näen Green Care yrittämisen moniammatillisena yhteistyönä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, jossa tehtävänjakoja tulee riittämään. Taloudellinen ja yrittämiseen liittyvä ohjaus. Ammatillisen kehittymisenmah-dollistava täsmäkoulutus”.

”Verkostoitumista, yhtenäisen palvelulaadun kehittämistä,Yrittäjäasioissa, laatuasioissa, markkinoinnissa, vertaistuki toisten GC-yrittäjien kanssa”.

Verkostolta kysyttiin myös tavoin Green Care -yrittäjien ohjaus ja tuki tulisi järjestää. Seitsemän vastaajaa haluaisi yksilö/tilakohtaista ohjausta, neljä koulutusta, neljä ryhmäohjausta, kaksi haluaisi yhteistyöelimen joka koordinoi asiaa ja yksi haluaisi Facebook-ryhmän.

”Hankkeen varaan ei jatkuvaa tukea voi järjestää, Monialainen julkisten organisaatioiden yhteistyöelin voisitoimia, ellei yhtä yksittäistä tahoa luontevasti löydy”.

”Tarvittaessa voisi saada ohjausta esille tuleviin kysymyksiin ja mihin ottaa yhteyttä ja kenen kanssa on hyvä missäkin asiassa tehdä yhteistyötä”.

Verkostolta kysyttiin myös millaista vertaistukea tarvittaisiin muiden Green Care -toimijoiden kanssa. Eniten toivottiin yhteisiä seminaari- ja koulutustilaisuuksia (21), keskustelutilaisuuksia (16), verkkoyhteisön mah-dollisuutta (15), yheisiä opintomatkoja (14) sekä tietopankkia ja tutustua jo olemassa olevaan toimintaan.

Kyselyssä kysyttiin myös kiinnostusta yritysryhmähankkeesta muiden Green Care -toiminnasta kiinnostu-neiden yritysten kanssa. Vastaajista (18) oli kiinnostunut yritysryhmähankkeesta ja 9 ei osannut kommentoi-da vielä tässä vaiheessa asiaa.

Kyselyn viimeinen kysymys oli yhteisestä keskustelutilaisuudesta peruspalvelutoimijoiden kanssa. Avoimes-ta keskustelusta oli kiinnostuneita (21) vastaajaa ja 6 ei osannut vielä sanoa mielipidettään.

Päätösseminaari palaute ja toiveet Green Care -toiminnan jatkotyöstämiselle

Seminaaripäivän kokonaispalaute oli 3,6. Ympäristöpsykologi Kirsi Salosen osuus ”luonnon vaikuttavuus ja Green Care-menetelmä sovellukset” sai 3,7 arvosanan. Kirsi Huhtalan case-esitys Terapiapuutarhasta sai 3,2 arvosanan ja Elina Piirin case Green Caresta kehitysvammaisten palvelu- ja hoitokodissa sai 3,5 arvosanan. Projektipäällikkö Päivi Haanpään osuudessa käsiteltiin hankkeen toimia, aikaansaannoksia ja kartoitettiin tulevaa Green Caresta sai 4,0 arvosanan. Vapaan sanan osuudesta kommentteja:

”Esimerkkejä meiltä ja maailmalta, tiedottamista suoraan sähköpostiin”

”Miten lähdetään alkuun, luvat ja vaihtoehdot”

”Omassa työssäni: Gc:stä täsmäisku - mitä tarkoittaa ja mitä pitää sisällään (ajatellen kohderyhmääni)”

Jatkossa …koulutusta vai kehittämistä?

”Nyt perusteita tuli ihan hyvin mutta jotenkin selkeämmin lyhyesti mitä Gc tarkoittaa palvelun tuottajalle ja palvelun saajalle”

”Kehittämistä, ne laatukriteerit..”

”Jatko-koulutuksen kehittäminen. Varmaankin sisällön kirkastaminen> kehittäminen”

Green Care meillä ja maailmalla -seminaari 16.7.2012

Wilma Siekman-Nippelin kertoi hollantilaisesta tavasta tehdä Green Care -työtä ja samalla kertoi omas-ta Green Care -tilastaan. Paikallinen Green Care- yrittäjä Keijo Viertoma kertoi Toiskan perhekodista ja siitä miten heillä vihreä hoiva toteutuu hevosavusteisessa terapiatyössä lastensuojeluasiakkaiden kanssa työskennellessä. Ylitalon Alapakoista oli esittelyssä laama ja alpakka ja tilan emäntä Pirkko Kivikari kertoi eläinten käytöstä muun muassa hoivakotivierailuilla.

Vapaa palaute (ruusut, risut, kehittämisehdotukset..)

• Plussaa myös erittäin hyvälle tulkille!• Alpakka ja laama oli ihania!• Kokonaisuudessaan ihan ok.• Kannatti ajaa kauempaa! • HoivaGC myös esitelmä.• Todella mielenkiintoinen päivä. Mielenkiintoiset luennoitsijat, jotka selvästi asialleen omistautuneita. Vastaava tulisi mielellään kuuntelemaan lisää. • Erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, koulutusvaatimuksista ja esim. lainsäädännön edellytyksistä kaipaisin lisätietoja.• Todella mielenkiintoinen aihe! Toivottavasti järjestetään vielä lisää kursseja.• Paljon uutta ajateltavaa päivän aiheista. Kirjallinen materiaali olisi kiva saada. Vierailevat eläintähdet olivat ihania! Kiitos järjestäjille!Loistavaa, milenkiintoista – lisää kiitos!• Green Care- loistava paluu menneisyyteen kehittynein ajatuksin!

Tutustumismatka terapiapuutarhaan 6.9.2012

Alueellamme on melko vähän puutarhoja tai pihoja hyödynnetty hoitoon, hoivaan, kuntoutukseen tai kas-vatukseen. Siitä syystä hanketyöntekijät päättivät käydä opintomatkalla Pietarsaaressa tutustumassa siellä sairaalakompleksin takapihalle rakennettuun terapiapuutarhaan. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Pietarsaaressa, Malmin sairaalan terapiapuutarhan portilla

Nykyisin puutarha toimii enimmäkseen virkistys- ja kuntoutuskäytössä. Varsinaista puutarhan hoitoon osallis-tumista ei potilailla tätä nykyä enää ole ja sairaanhoitaja Annika Krookin mukaan tilanne on muuttunut potilaid-en huonomman peruskunnon ja henkilökunnan vaihtumisen myötä. Kuntoutuksessa kuntohoitajat ja fysioter-apeutit hyödyntävät erilaisia kävelyalustoja sekä siltaa tasapainon ja kävelyn harjoittamisessa. Puutarha on kesäaikana monen potilaan ja läheisten mielipaikka. Lämmitettävä huvimaja toimii mukavana päiväkahvien juontipaikkana sekä pienimuotoisena juhlatilana. Terapiapuutarhan materiaalit ovat suurimmalta osalta lah-joituksia. Puutarhassa on yhdistelty uutta ja vanhaa materiaalia sekä koriste- että hyötykasveja. Kohteeseen kannattaa käydä tutustumassa. Paikan päällä voi todeta että kustannuksiltaan kohtuullisen pieni panostus tuo isoa iloa ympäristöönsä.

Green Care- opintomatka Hyvän mielen tilalle 4.10.2012

Lokakuisena aamuna starttasimme klo 8.00 Ilmajoelta ja otimme kyytimme 10 innokasta Green Care -op-pijaa. Ensimmäinen kohteemme oli Vesilahdella ympäristöpsykolgi Kirsi Salosen Hyvän mielen tila. Tilalla Kirsi kertoi luonnon vaikutuksesta psyykkeeseen, luonnosta työkaluna terapiassa ja saimme kokemuksia luonnon puhuttelevasta vuorovaikutuksesta.

Hyvän mielen tilan kota ryhmätoimintaan

Ympäristöpsykologi Kirsi Salonen kertoo luonnon hyödyntämisestä terapiatyössään.

Kirsi ohjeistamassa mielipaikkaharjoitusta luonnossa.

Mielipaikkaharjoituksen purkua ryhmässä. Paljon tuli ajatuksia ja muistoja lapsuuden maisemista, leikeistä ja tunteista. Jokainen löysi jotakin vanhaa, tuttua ja turvallisen tuntuista luonnosta.

Opintomatkalaisia Hämeenkyrössä kotiinpaluumatkalla Hyvän olon keskuksessa kuulemassa ja kokemas-sa luonnon ja yrttien parantavaa vaikutusta.

Sanallinen palaute:

• Hyvän mielen tila: odotin jotenkin kauniimpaa paikkaa. Olihan tila mukava luonnontilassa oleva kohde, mutta joitakin kauniita yksityiskohtia olisi saanut olla. Pukutila + wc vähän epäsiistejä. Hyvän olon keskus:Ihana paikka! Täytyy palata joskus uudestaan paremmalla ajalla.• Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä matka. Pistää miettimään uudelleen luonnon mahdollisuuk- sia, varsinkin kun asuu luonnon ympäröimänä, mutta ei välttämättä näe ”metsää puulta”.• Jotenkin olin ymmärtänyt että Hyvän Mielen tilalla eläimet liittyy hyvään mieleen, että silleen pienoinen pettymys. Mutta hyvin mielenkiintoinen ja kokemuksellinen harjoitus.• Lisää näitä! KIITOS ! • Hyvän mielen paikassa vahvistui se käsitys, ettei Gc vaadi suuria ulkoisia puitteita. Hyvän olon keskuksessa ei suoraan viitata Gc, enemmänkin muuhun – yrtteihin & vaihtoehtoihin – muuten ok.• Hyvän mielen tila saa minulta ”miinusta” siisteydestä, ruokailun yhteydessä esim. käsidesi olisi ollut hyvä! Muuten ohjelma tilalla oli hyvä ja mielenkiintoinen. Frantsila saa ihan täydet pisteet

5. Näkemyksiä Green Care -toimintaan maatilaympäristössä

Maatila on toimintaympäristönä monipuolinen ja virikkeellinen ympäristö. Green Care -toiminnassa maatila voi olla kasvinviljely- tai puutarhatila ilman eläimiä tai kotieläintila, jossa on yhtä tai useampaa eri eläinlajia. Kun eläimiä tulee mukaan toimintaan, esim. terapiaeläinkäyttöön, on moneen asiaan kiinnitettävä huomiota. Esiselvityshankkeen aikana tehtiin vierailu Green Care -tilalle, jossa oli käytössä muutama tuotantoeläin. Vierailulla heräsikin kysymys eläintaudeista ja niiden leviämisestä.Tässä osassa raporttia käsitellään niin vierailun yhteydessä kuin hankkeen aikanakin esiin nousseita kysymyksiä tuotantoeläinten käyttämisestä Green Care -toiminnassa.

Turvallisuus ja eläinten käsittely

Ensimmäisenä tulee monella varmasti mieleen turvallisuus ja mahdolliset vaaratilanteet, joita eläin voi ai-heuttaa, kun vieraita ja mahdollisesti eläimiin tottumattomia ihmisiä tulee tilalle. Eläinten omistajan tuleekin tuntea eläimensä niin hyvin, että pystyy arvioimaan voiko eläimiä käyttää terapiaeläin käyttöön tai päästää eläimille täysin vieraita ihmisiä niiden lähelle. vieraisiin tottumattomat eläimet on syytä pitää vain kaukaa ihailtavana. Terapiaeläintoimintaa harjoitettaessa valittava käyttöön paljon käsitellyt ja harjoitetut eläimet. Tulevaisuudessa Green Care -koulutuksessa yksi mahdollinen osa-alue olisikin eri eläinlajien soveltuvuus erilaisiin Green Care -toimintoihin sekä eläinlajikohtaisesti eläimen harjoittaminen käsittelyyn. Esiselvity-shankkeen aikana huomattiin, että eläimiä sisältävä päivä veti huomattavan paljon väkeä paikalle (Green Care meillä ja maailmalla 16.7.2012). toimintaa kiinnostavat ihmisiä Asiakkaidenkin on monesti helpompi muodostaa kontakti eläimeen kuin ihmiseen.

Turvallisuus on tärkeä asia, jossa on otettava huomioon niin eläimet kuin asiakkaatkin. Oikeanlaisten vakuu-tusten ottaminen sekä riskikartoituksen tekeminen tilalla on hyvin olennaista ennen toiminnan aloittamista. Tämä on myös tärkeä aihe Green Care -koulutuksen sisällöksi.

Green Care toimintaan lähtee todennäköisesti mukaan myös sellaisia toimijoita, joiden aiempi kokemus tuotantoeläimistä on hyvin vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Eläinten käsittely ja harjoittaminen onkin yksi osa tulevia koulutuksia. Eläinten oikeanlaista käsittelyä ei opi pelkästään luennoilla vaan mukaan tarvittaisiin paljon käytännön harjoituksia.

Eläintaudit ja niiden leviäminen

Suomessa on tuotantoeläinpuolella tarttuvien eläintautien suhteen hyvä tilanne. Mitään vakavia tauteja ei maassamme tällä hetkellä ole. Osasta niitä tauteja, jotka meillä on jo voitettu (esim. sioilla porsasyskä), ei Keski-Euroopassa noteerata, sillä he taistelevat hyvin vakavien tautien kanssa. Kotieläintuotantotiloilla tarttuvat taudit ja niiden ehkäisy osataan jo tänä päivänä ottaa melko hyvin huomioon. Varsinaisen riskin muodostavatkin ns. lemmikkituotantoeläimet. Monesti saatetaan ajatella, että vain lemmikiksi otetut lampaat tai kanat eivät mitään levitä, kun niitä ei käytetä elintarviketuotantoon. Asia on kuitenkin päinvastoin. Mikäli eläimiä käyvät koskettelemassa useat eri ihmiset erilaisilla taustoilla, on tautien leviämisriski suurempi kuin hyvin valvotulla tuotantotilalla. Monet tarttuvista taudeista ovat ns. zoonooseja eli ne tarttuvat ihmisestä eläimeen ja toisinpäin. Joitain taudeista ihminen vain levittää, mutta ei välttämättä itse sairastu. Green Care -toiminnassa pitäisikin miettiä miten toimintaa harjoitetaan niin, että taudit eivät pääse leviämään tässä toiminnassa mukana olevien eläinten kautta. On myös huomioitava mitä tuotantoeläinlajeja voidaan pitää samalla tilalla ja millaiset ehdot pitää täyttää, mikäli haluaa kerätä laajan kirjon erilaisia eläimiä.

Ohessa lainaus Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT:n eläinlääkäri Olli Ruohon kommentista mitä riskejä er-ilaisilla taustoilla olevat vierailijat saattavat aiheuttaa ja miten hän näkee mahdollisten Green Care yrittäjien ohjeistuksen tautien ennaltaehkäisemiseksi.

Eläinterapiapuoleen Green Care -toiminnassa liittyy nähdäkseni lähtökohtaisesti samat tautiriskit eläinten ja ihmisten suhteen kuin muuhunkin eläinten käsittelyyn ja hoitoon. Toiminta tulee pyrkiä toteuttamaan siten, että ensinnäkin minimoidaan riski eläimestä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvien tautien leviämisestä, jos po-tilaat ovat tekemisissä eläinten kanssa.

Toinen oleellinen asia on estää tarttuvien tautien leviäminen tilalta toiselle, mikäli toiminnassa mukana ole-vat ihmiset käyvät useammalla eri tilalla.

Lampaiden, kanojen ja nautojen kohdalla tulee ensisijaisesti kysymykseen riski ulosteen mukana leviävien bakteeritartuntojen, kuten salmonella-, EHEC- ja kampylobakteeritartuntojen leviämisestä. Kaikki nämä ovat zoonooseja, jotka voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.

Salmonella aiheuttaa kuumeisen suolistotulehduksen, veristä ripulia ja jopa myrkytystilan ja kuoleman. Tois-aalta tartunta voi esiintyä myös suhteellisen oireettomana. Salmonellaa voi esiintyä sekä lampailla, kanoilla että naudoilla, joskin tartunnat ovat suhteellisen harvinaisia; viime vuosina 10 - 15 tilaa vuodessa. Tuotan-toeläiminä pidettävien nautojen ja siipikarjan salmonellatilannetta seurataan viranomaisten ylläpitämän kansallisen salmonellavalvontaohjelman puitteissa joko teurastamoilla (naudat) tai tilatasolla (siipikarja). Tämän lisäksi otetaan nautatiloilla melko runsaasti omavalvontanäytteitä eläinkaupan yhteydessä. Lampai-ta varten ei ole kansallista salmonellavalvontaohjelmaa, joten lampaiden salmonellatilanteesta ei ole tietoa; tutkimuksia ei paljoakaan tehdä. Ruotsissa on lampailla todettu Salmonella diarizonae- tartuntoja noin 20 %:lla tiloista ja Suomessa viime kesänä yhdellä tilalla.

EHEC- aiheuttaa salmonellan tapaan kuumeisen suolistotulehduksen ja veristä ripulia. Pahimmillaan saat-taa aiheutua kuolioinen suolistotulehdus, munuaisvaurioita ja jopa kuolema; kuitenkin vain muutama % sairastuneista saa näitä vakavia oireita. EHEC:iä esiintyy lähinnä märehtijöillä; nautatiloilla tartuntaa esiintyy noin 10 %:lla tiloista, lampailla on todettu yksittäisiä tapauksia (ei ole kovin paljon tutkittu). EHEC:n esiinty-misestä siipikarjalla on vähän tutkittua tietoa, esiintyminen on kuitenkin todennäköisesti vähäistä. EHEC on huomattavasti voimakkaampi taudinaiheuttaja kuin salmonella; salmonellaa tarvitaan 70 000 - 100 000 bak-teerisolua aiheuttamaan tartunnan, EHEC:ssä riittää 10 – 100 bakteerisolua. Tämä määrä siirtyy monink-ertaisena, mikäli vasikka imee lapsen sormea ja sormi päätyy sen jälkeen lapsen omaan suuhun. EHEC:iä esiintyy naudalla ulosteen lisäksi myös syljessä, sillä se tulee naudalla pääasiallisesta esiintymispaikastaan pötsistä suuhun märepalojen mukana

Kampylobakteerit aiheuttavat kuumeisen suolistotulehduksen ja mahdollisesti niveltulehduksia ym. Kampy-lobakteereita esiintyy ensisijaisesti siipikarjalla, mutta myös naudalla ja lampaalla.

Ulosteperäisten bakteeritartuntojen lisäksi tulee eläimestä ihmiseen ja päinvastoin sekä tilalta toiselle tart-tuvista taudeista kyseeseen pälvisilsa. Tämä ihosienitartunta voi tarttua nautoihin, lampaisiin ja ihmiseen. Naudalla tauti aiheuttaa pyöreitä, karvattomia ihomuutoksia, ihmisellä kivuliaan punaisen ihottuman. Tauti tarttuu kosketustartuntana ja voi levitä tilalta toiselle esim. vaatteiden ja työvälineiden mukana.

Edellä mainittujen lisäksi voivat käytännössä kaikki tarttuvat eläintaudit (ulko- ja sisäloistartunnat, virusperäi-set hengitystietulehdukset ja ripulit yms.) levitä tilalta toiselle vaatteiden ja jalkineiden välityksellä.

Olennaista ulosteperäisten bakteeritartuntojen ennaltaehkäisyssä on hyvä käsihygienia, eli eläinten kosket-telun jälkeen kädet tulee aina pestä ennen ruokailua yms., eikä pesemätöntä ja desinfioimatonta kättä tai sormea saa viedä suuhun. Toinen olennainen asia on, että lantaa, likaa, eläinten eritteitä tai karvojakaan ei kuljeteta tilalta toiselle, eli kullakin tilalla käytetään tilakohtaisia suojavaatteita (saappaat ja haalarit,suojapäähine ja suojahansikkaat).

Yhteenveto eläintoiminnasta

Green Care -toiminnassa korostetaan valtakunnantasolla, että sen pitäisi olla vastuullista ja suunnitelmallis-ta. Vastuullisuuteen ja suunnitelmallisuuteen kuuluu myös eläinten oikea ja turvallinen käsittely, oikeanlain-en hoito, suojautuminen eläintaudeilta sekä rekisteröityminen kyseisen eläinlajin pitäjäksi. Esiselvityshank-keen tulosten mukaan tällä hetkellä Green Care -toimintaan mukaan tulossa olevat eläimistä kiinnostuneet yrittäjät, ovat pääasiassa tulossa maatalouden ulkopuolelta. Tietämys niin eri eläinten hoidosta kuin myös eläintaudeista, käsittelystä ja pakollisista rekisteröitymisasioista vaatii kouluttamista. Eläinten käyttö Green Caressa saattaa vaatia ehkä jopa oman koulutuskokonaisuuden.

6. Green Care -toiminnan luvanvaraisuus

Ilmoituksenvaraista toimintaa koskevat ohjeet ja ilmoituksen varainen

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista ilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle monijäseniselle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan. Ympärivuorokautisilla sosiaalipalveluilla tarkoitetaan palvelua, jossa asiakkaan palvelutarve on ympärivuorokautista (luvanvara-ista toimintaa). Luvanvaraisen toiminnan osalta on olemassa oma ilmoituslomake.

Ilmoituksenvaraiset, rekisteröitävät palvelut

Ilmoitus tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua toiminnan aloittamisajankohtaa kunnan toimiel-imelle, joka tarkastaa lomakkeen tiedot. Toimielimen on ilmoitettava aluehallintovirastolle tiedot rekisteriin merkitsemistä varten.

Kunnan toimielin liittää ilmoitukseen oman lausuntonsa, josta tulee ilmetä perusteltu arvio siitä, täyttääkö ilmoituksenvarainen palvelutoiminta yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset. Aluehallintovirasto tekee päätöksen ilmoituksenvaraisen toiminnan merkitsemisestä rekisteriin.

Ilmoituksenvaraiset, ei rekisteröitävät palvelut

Yksityisten palvelujen antajien rekisteriin ei enää talleteta tietoja sellaisista palvelujen tuottajista, jotka tuotta-vat ainoastaan kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihinrinnastettavia palveluja. Tällaisia palveluja ovat muun muassa ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut sekä muut palvelut, joita asiakas voi tarvita suoriutuakseen päivittäiseen elämäänsäkuu-luvista toimista (esimerkiksi niin sanotut kauppakassipalvelut). Myöskään yksityistä perhepäivähoitoa ko-skevia tietoja ei enää talleteta yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Sekä kotipalveluihin kuuluvista tukipalveluista ja niihin rinnastettavista palveluista että yksityisestä perhepäivähoidosta on kuitenkin tehtävä ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle vastaavasti kuin rekisteriin merkittävistä ilmoituk-senvaraisista palveluista. Kunta ei toimita kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja ja niihin rinnastettavia palve-luja tai yksityistä perhepäivähoitoa koskevia tietoja aluehallintovirastolle, vaan asia käsitellään kunnassa.

Ilmoitus luvan hakemisen yhteydessä

Mikäli palvelujen tuottaja aikoo tuottaa sekä ilmoituksenvaraisia että luvanvaraisia palveluja, ilmoitus void-aan tehdä myös luvan hakemisen yhteydessä aluehallintovirastolle (luvanvaraista toimintaa on yhden al-uehallintoviraston toimialueella) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira, luvanvara-ista toimintaa on kahden tai useamman aluehallintoviraston toimialueella). Lupahakemuksen yhteydessä voidaan ilmoittaa vain sellaiset ilmoituksenvaraiset palvelut, jotka merkitään yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Sen sijaan kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja taikka yksityistä perhepäivähoitoa koskevia tietoja ei voi ilmoittaa lupahakemuksen yhteydessä, vaan niistä ilmoitetaan aina kunnan toimielimelle.

Muutoksista ilmoittaminen

Ilmoituksenvaraisen toiminnan muuttamista, vastuuhenkilön vaihtumista ja toiminnan lopettamista koskevat ilmoitukset tehdään aina sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa palveluja tuotetaan. Tämä koskee sekä rekisteröitäviä että ei rekisteröitäviä palveluja. Kunta toimittaa rekisteröitävien palvelujen muuttuneet tiedot aluehallintovirastolle rekisteriin talletettavaksi.

Ilmoituksen liitteet:

1. ajantasainen kaupparekisteriote tai jäljennös elinkeinoilmoituksesta2. jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai säännöistä, jos hakijana on yhtiö, muu yhteisö tai

säätiö3. toimintasuunnitelma4. toiminnassa käytettävien tilojen ajantasainen, virallinen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma5. pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys6. pelastusviranomaisen lausunto7. terveydensuojeluviranomaisen lausunto8. sijaintikunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan lausunto9. jäljennös palvelujen vastuuhenkilön tutkintotodistuksista ja selvitys työkokemuksesta10. asiakasrekisterin rekisteriseloste

Ilmoituksen tekeminen

Ilmoitus tehdään ilmoituslomakkeelle ja toimitetaan liitteineen edellä kuvatulla tavalla kunnan toimielimelle tai lupahakemuksen yhteydessä aluehallintovirastolle tai Valviralle.

Ilmoituksessa on mainittava toiminnan suunniteltu aloittamispäivä. Ilmoitukseen tulee liittää ilmoituslo-makkeessa yksilöidyt selvitykset ja asiakirjat. Huolellisesti ja kaikilta osin täytetty ilmoituslomake jouduttaa asian käsittelyä. Ilmoituslomakkeita on saatavissa sähköisesti osoitteista www.avi.fi ja www.valvira.fi

Päätös

Ilmoituksen rekisteröinnistä lähetetään palvelujen tuottajalle postitse päätös, joka on maksullinen. Myös kielteinen päätös on maksullinen. Maksun suuruus määräytyy kulloinkin voimassa olevan maksuasetuksen mukaan.

Valvontaohjelmat

Valvira on valmistellut yhdessä aluehallintovirastojen kanssa eri palvelualoja koskevia valvontaohjelmia, jois-ta ilmenee yksityiskohtaisemmin suositukset toiminnan organisoinnista, toimintaedellytyksistä, asiakasrak-enteesta, henkilöstöstä ja tiloista. Valvontaohjelmat löytyvät aluehallintovirastojen ja Valviran www-sivuilta.

Omavalvonta

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omaval-vontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Palvelujen tuottajan on pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurattava sen toteutumista. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Se on saatavilla aluehallintovirastojen ja Valviran www-sivuilta.

Verohallinnon ohje

Verohallinto on antanut sosiaalipalvelujen arvonlisäverotuksesta uuden ohjeen (604/40/2011), joka on tullut voimaan 1.10.2011. Ohjeen mukaan palvelujen arvonlisäveroton myynti edellyttää muun muassa sitä, että palvelujen tuottaja on merkitty yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (ilmoituksenvaraiset, rekisteröitävät palvelut) tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen kuntaan (ilmoituksenvaraiset, ei rekisteröitävät palve-lut).

7. Esitykset jatkotoimenpiteiksi

Verkoston ja sosiaali- ja terveystoimien viranhaltijoiden palautteen mukaan jatkossa on tärkeää syventää Green Care -osaamista. Osaamisen syventäminen saattaisi olla tuloksellisinta asiakasryhmäkohtaisesti edeten syvemmin eritysryhmien tarpeita ja piirteitä opiskellen. Myös yritysosaamisen koulutusta tarvitaan. Konkreettinen ohjaus ja neuvonta esiselvitysvaiheen jälkeen olisi tarpeen verkostolle. Samoin tutustumiset toimiviin yksiköihin ja verkostoituminen ulkomaille hyvien käytänteiden levittämiseksi koettiin tarpeelliseksi.

Toiminnan laadun ja mitattavuuden takia olisi hyvä tehdä laatukriteereitä tasosta joka Green Care -yrityk-sen toiminnassa tulisi täyttyä. Yrittäjien tarve vertaistukeen tulee myös esille, josta syystä jonkin tyyppinen kehittämisrengastoiminta saattaisi hyödyttää yrittäjiä jatkossa.

Myös toiminnan valvontaa ja luvanvaraisuutta tulisi käydä sekä yrittäjien, ostajien että kunnan valvovien viranomaisten kanssa läpi (Avi, Valvira). Yrittäjän on tehtävä omaan kuntaan ilmoitus yksityisten sosiaali-palveluiden tuottamisesta. Kunnan vastuulla on toiminnan valvominen.

Eläintautiriskit nousivat esiselvityshankkeen aikana esille ja niiden tarkempaan perehtymiseen olisi aihetta. Samoin terapiaeläinten käyttöön tarvittaisiin syventävää koulutusta alueellamme.

Maaseudun ja erityisesti maatilaympäristön käyttöön liittyy riskinäkökohtia, joihin tulisi koulutuksella syven-tyä. Työterveyshuollon sekä tilan oman riskinarvioinnin merkitystä tulee korostaa sekä vakuutustarpeisiin paneutua tarkemmin.

LIITE 1

PELISÄÄNNÖT TILAKÄYNTEJÄ VARTEN

TILA• Tarjoa kävijöille erikseen varatut, asianmukaiset, puhtaat ja kuivat suojavaatteet ja -jalkineet. Säilytä suojavarusteet kuivassa ja lämpimässä paikassa. • Käytä tarvittaessa (ainakin karanteeneissa sekä siipikarjatiloilla) tautisulkua.• Järjestä asianmukainen mahdollisuus käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesuun; riittävästi läm- mintä vettä, vesiletku, pesuharja, saippua ja puhdas pyyheliina.• Varaa eläinlääkärin, seminologin tms. työvälineitä varten tukeva, esim. sanomalehdillä päällystetty, hyvin valaistu pöytätaso.• Hanki tilalle omat eläinten käsittelyssä tarvittavat työvälineet, kuten esimerkiksi sierainpihdit, potkurauta ja eläintenkuljetusköysi.• Pyri järjestämään työt siten, ettei vierailijoiden tarvitse kulkea eläinten ruokintapöydillä eikä turhaan kosketella eläimiä. Älä kuitenkaan turhaan vaikeuta työskentelyä. Järjestä tarvittaessa aputyövoimaa paikalle.• Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy vaatii kaikkien osapuolten yhteistyötä. Karjanomistajalla on oikeus vaatia tilallaan käyviltä vierailijoilta asianmukaista tautisuojautumista• Mikäli tilasi eläimissä on tarttuvien tautien oireita, ilmoita niistä etukäteen (seminologit, eläinlääkäri, maitoauto, eläinkuljetus, rehukuljetus). Tällöin vierailijat voivat ottaa tilanteen huomioon ajojärjestyksen suunnittelussa.

VIERAILIJA• Älä mene karjasuojaan omistajan tietämättä tai ilman lupaa. Tautisuojaus on yhteistyötä. Karjanomistaja on työnantajasi, joten ota huomioon hänen toivomuksensa.• Käytä talon tarjoamia suojavaatteita ja -jalkineita, mikäli ne ovat käyttötarkoitukseen soveltuvat, kuivat ja puhtaat.• Mikäli käytät omia suojavarusteita, huolehdi siitä, että ne ovat puhtaat aina uudelle tilalle mentäessä. Pese ja desinfioi kätesi, jalkineesi ja mahdolliset työvälineesi aina lähtiessäsi tilalta. • Vältä tarpeetonta eläinten koskettelua ja liikkumista karjasuojassa. Älä kulje eläinten ruokintapöy- dällä, ellei se työsi takia ole välttämätöntä.

KAIKILLE• Käy ulkomaanmatkan jälkeen saunassa, vaihda vaatteet ja desinfioi jalkineet. Jos olet ulkomailla käynyt kotieläintiloilla, niin pidättäydy 48 tunnin ajan menemästä Suomessa eläintiloihin. Ripuli- ja /tai kuumeoireiden esiintyessä mene lääkäriin ja teetä salmonellatutkimus. Älä tuo liha- tai maito tuotteita ulkomailta.

ETT:n ohje “Pelisäännöt tilakäyntejä varten”

Lähde: Kirsi Huhtalan henkilökohtainen sähköposti 26.10.2012

Kyse ei siis ole vain siitä mitä tauteja ihmiset voivat tullessaan tuoda eläimiin vaan myös mitä erilaiset taudit saattavat aiheuttaa ihmisissä tarttuessaan eläimistä. Monesti kuulee ihmisten, jotka eivät ole tekemi-sissä maatalouden tai tuotantoeläinten kanssa, ihmettelevän miten ennen vanhaan taudit eivät aiheutta-neet ongelmaa tai miksi Keski-Euroopassa voi mennä liki tilalle kuin tilalle Ennen vanhaan tilanne oli kai-ken kaikkiaan aivan toinen. Ihmiset eivät liikkuneet niin paljon kuin nykyään. Asuttiin kylissä, joista käytiin silloin tällöin kirkonkylällä ja ehkä kerran tai kaksi vuoden aikana kaupungissa. Ulkomaan matkoja tehtiin äärimmäisen harvoin tai ei lainkaan. Nykyään liikumme paljon niin maan sisällä kuin ulkomaillakin ja ul-komaalaisia käy maassamme paljon enemmän. Keski-Euroopassa asutaan tiheämmin, joten taudit leviävät helpommin. Kuten aiemmin viitattiin, painitaan Keski-Euroopassa paljon vakavampien eläintautien kanssa, joten kevyemmistä eläintaudeista ei edes välitetä. Ei siis tule verrata menneisyyttä nykytilanteeseen eikä pohtia miksi me emme voisi luistaa asioista, kun muuallakin niin tehdään. Suunnittelemalla toiminta huolel-la asiantuntijoiden kanssa, on sen harjoittaminen turvallista kaikille. Eläintautiasia ja suojautuminen ovatkin yksi iso asiakokonaisuus, joka mahdollisissa tulevissa Green Care -koulutuksissa tulisi olla vahvasti esillä. Vaikka asia on nyt otettu ETT:n kanssa esille, näkisimme heidän mukana olonsa tärkeäksi jatkossa, kun Green Care -yrityksiä eläinpuolelle käynnistetään. Myös oma ohjeistus nimenomaan Green Care -yrittäjille olisi hyvä laatia tautitorjunnasta.

Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi

Maatiloilla, jotka jo harjoittavat tuotantoeläinten pitoa, ei rekisteröityminen aiheuta mitään ongelmia tai vält-tämättä mitään toimenpiteitä. Tässä kohdassa huomio tulisikin kiinnittää erityisesti niihin uusiin yrittäjiin, jotka haluavat aloittaa Green Care- toimintaa eläinten kanssa ja ottaa tilalleen esim. lampaita, kanoja tai nautoja. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää jokaisen henkilön, joka ottaa vähintään yhden lampaan tai vuo-hen, yhden kanan tai muuta siipikarjaa, yhden sian tai yhden naudan rekisteröitymään kyseisen eläinlajin pitäjäksi. Lisäksi eläintenpitopaikat on rekisteröitävä. Niin sanotut pimeät eläimet, jotka eivät ole missään rekisterissä, aiheuttavat mm. eläintautipuolella ison riskin. Tuotantoeläimissä ei enää tunneta sellaista kuin lemmikkieläin. Jokainen lammas, nauta, kana jne. on rekisteröitävä ja niiden pidossa pätevät samat eläin-suojelusäädökset ja -suositukset kuin millä tahansa tuotantoeläintilalla.

Rekisteröityminen itsessään ei ole iso prosessi. Se vaatii viitseliäisyyttä mennä oman kunnan maaseutue-linkeino viranomaisen luo ja täyttää tarvittavat lomakkeet. Tänä päivänä pystyy kyllä ostamaan esim. lam-paita, kanoja tai possuja joltain tilalta, joka vain ilmoittaa myydyt eläimet esim. kuolleeksi tai kadonneeksi eikä vaadi ostajaa rekisteröitymään. Green Care yrittäjä on kuitenkin palveluiden tarjoaja, jonka toiminta tulisi olla vastuullista. Eläimet tulisikin ostaa vastuulliselta tuottajalta, joka muistuttaa ennen eläinten ostoa, että ostajan on oltava rekisteröitynyt ennen eläinten siirtoa.

LIITE 2

ILMOITUKSEN TÄYTTÖOHJEPALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOTPALVELUJEN TUOTTAJA

Ilmoituksessa on mainittava palvelujen tuottajan (yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys) nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot sekä yrityksen toimitus-johtajan tai muun liiketoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Lisäksi ilmoituksessa on mainit-tava tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun työnantajarekisteriin.

PALVELUJEN TUOTTAJAN ASIAKASREKISTERIT

Yksityisiä sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilötietolain tarkoittama hen-kilörekisteri tai henkilörekistereitä. Palvelutoiminnan suunnittelun yhteydessä tulee etukäteen suunnitella, minkälaisia asiakkaita koskevia tietoja toiminnan yhteydessä syntyy ja minkälaisten tehtävien hoitamiseksi niitä käsitellään.

On myös arvioitava, muodostuuko tiedoista yksi asiakasrekisteri vai useita eri asiakasrekistereitä.

Mikäli kerätyillä tiedoilla on sama käyttötarkoitus, muodostavat tiedot yhden rekisterin. Arvioitavaksi tulee myös, kuka on asiakastietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjällä on määräysvalta ja vastuu asiakastiedo-ista. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää sosiaalihuollon alaan kuuluvat tehtävät joko itse tai hankkimalla palveluja esimerkiksi yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kun yksityinen palvelujen tuottaja tuottaa sosiaali-palveluja kunnan toimeksiannosta tai muutoin kunnan lukuun (esimerkiksi ostopalvelusopimus), rekister-inpitäjä näiden asiakastietojen osalta on kyseisen kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin, esimerkik-si sosiaalilautakunta (merkitään ilmoituslomakkeen kohtaan 6: ”muun rekisterinpitäjän asiakasrekisteri”). Kunnalla on tällöin myös asiakastietoja koskeva määräysvalta.

Yksityisiä sosiaalipalveluja tuotettaessa palvelujen tuottaja on rekisterinpitäjä itse maksavien asiakkaiden asiakastietojen osalta (merkitään ilmoituslomakkeen kohtaan 6: ”käytetään omaa asiakasrekisteriä”).

Mikäli sosiaalihuollon asiakastietoja käsitellään sähköisesti, palvelujen tuottajalla tulee olla asiakastietojen seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava.

Koska asiakasrekisteri sisältää henkilötietoja, sen tietosisältöön ja suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Tietosuojavaltuutetun malleja ja mallilomakkeita henkilötietojen käsittelystä ja rekisteriselosteesta on saat-avilla osoitteessa www.tietosuoja.fi

TOIMINTAYKSIKKÖÄ/TOIMINTAA KOSKEVAT TIEDOT TOIMINTAYKSIKKÖ

Ilmoituksessa on mainittava niiden toimintayksiköiden nimet ja yhteystiedot, joista ilmoitus tehdään. Tiedot täytetään kustakin toimintayksiköstä erikseen. Toimintayksiköllä tarkoitetaan sitä toiminnallista kokonaisuut-ta, jossa tuotetaan asiakkaalle tässä asiassa tarkoitettuja palveluita. Toimintayksikössä on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö.

PALVELUJEN VASTUUHENKILÖ

Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavalla toimintayksiköllä on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toi-mintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Ilmoituslomakkeessa on mainittava vastuuhenkilön nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, koulutus, työkokemus ja tehtävä toimintayksikössä. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset eli muun muassa siitä, että sosiaalipalvelujen antamiseen on palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden määrään nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaiden palvelujen antamisen. Vastuuhenkilön on työskenneltävä yksikössä. Vastuuhenkilöllä on oltava sosiaalihuollon ammatil-lisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) määritelty koulutus ja riittävä käytän-nön kokemus vastaavanlaisesta toiminnasta. Selvityksenä on esitettävä jäljennökset palvelujen vastuuhen-kilön koulu- ja työtodistuksista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on tehtävä ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle.

TIEDOT ANNETTAVISTA PALVELUISTA

Kunkin toimintayksikön osalta on mainittava annettavien sosiaalipalvelujen sisältö (kenelle palveluja anne-taan) ja tuottamistapa (oma/alihankinta) sekä niiden suunniteltu laajuus (kuinka monelle palveluja annetaan). Kunkin toimintayksikön tuottamat palvelut ja toiminnan laajuus on ilmoitettava lomakkeen kohdassa ”Toimint-ayksikön palvelutoiminta ja asiakaspaikkojen määrä”.

HENKILÖKUNTA

Ilmoituksessa on mainittava henkilöstön määrä henkilötyövuosina (yksikkökohtaisesti) sekä koulutuksen laa-tu ja taso. Henkilöstön lukumäärän on oltava riittävä palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden. Henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-poisuusvaatimuksista annetussa laissa.

Lomakkeella on ilmoitettava kunkin toimintayksikön osalta hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen osallis-tuvan henkilöstön määrä ja ammatillinen koulutus tarvittaessa eriteltynä asuinyksiköittäin. Kokoaikaisiksi luetaan työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa tekevät henkilöt. Hoito-, kasvatus- ja kuntoutushen-kilökunnan koulutustaso merkitään sen mukaan, mikä on ao. henkilön ylin sosiaali- tai terveysalan koulutus. Henkilökuntaa koskevissa tiedoissa on ilmoitettava myös avustavan henkilöstön määrä. Siihen kuuluvat esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät siivoukseen, ruuanjakeluun ja pyykkihuoltoon kuuluvia tehtäviä. Jos ao. henkilöt osallistuvat myös hoitoon (mm. ruokailussa, WC-käynneissä ja peseytymisessä avustaminen), on ilmoituksessa eriteltävä avustavan työn hoivan osuus. Henkilöstön mitoituksista saa tarkempaa tietoa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta. Ikäihmisten laatusuositus (2008) sekä Valviran ja aluehallintovi-rastojen valvontaohjelmista.

TOIMITILAT JA TOIMINTAVÄLINEET

Toimintayksikössä on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet. Toimitilojen on oltava tervey-dellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopiv-at. Ilmoitukseen on liitettävä toiminnassa käytettävien tilojen virallinen pohjapiirustus, käyttösuunnitelma ja asemapiirros. Pohjapiirustuksen tulee sisältää tiedot käytettävien huoneiden koosta (m²), asiakkaiden lkm/huone sekä hygieniatilojen, mukaan lukien invamitoitetut wc – ja suihkutilat, määrästä. Lisäksi on ilmoitettava yhteisten tilojen määrät, koot ja asemapiirros.

MUU TOIMINTAA KOSKEVA SELVITYS

Ilmoitukseen on liitettävä asian selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat. Palvelujen tuottajan on hankittava to-imintayksikön sijaintikunnan pelastusviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen tarkastuspöytäkirjat ja lausunnot sekä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan lausunto. Toiminnan muuttamista koskevan ilmoituksen liitteenä on toimitettava ne asiakirjat, selvitykset ja lausunnot, jotka ovat tarpeen kysymyksessä olevan muutoksen selvittämiseksi.

LASTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN

Jos yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäisille, tulee kunnan vastaanotettuaan ilmoituksen pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi.

Kunta pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi muulta kuin työsopimussuhteiseen henkilökuntaan kuuluvalta henkilöltä, jonka tehtäviin pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa ja tekee tätä koskevan merkinnän ilmoituslomakkeelle.

Muussa kuin työsopimussuhteessa olevalla henkilöllä tarkoitetaan esimerkiksi palvelujen tuottajana toimi-vaa yrittäjää, jonka tehtäviin toimintayksikössä kuuluu lasten kanssa työskentelyä. Palvelujen tuottajan pu-olestaan on pyydettävä palveluksessaan olevan henkilöstön, jonka tehtäviin kuuluu lasten kanssa työskente-lyä, rikosrekisteriotteet nähtäväksi.

Rikosrekisteriotteen hankkiminen on henkilön itsensä tehtävä. Ote tilataan oikeusrekisterikeskukselta. Rikos-rekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Otteen sisällöstä ei tehdä merkintöjä asiakirjoihin eikä otteesta oteta jäljennöstä. Ote palautetaan viipymättä sen esittäneelle henkilölle.

Mikäli ilmoituksen tekemisen jälkeen tehtäviin, joihin kuuluu lasten kanssa työskentelyä, otetaan henkilö, joka ei ole työsopimussuhteessa palvelujen tuottajaan, tai kun tehtäviä annetaan ensi kertaa tällaisen hen-kilön hoidettavaksi, palvelujen tuottajan on ilmoitettava siitä kunnalle. Myös tällöin kunta pyytää muulta kuin työsopimussuhteiselta henkilöltä rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

PALVELUALAN MÄÄRITTELY

PÄIVÄHOITO

Lasten päiväkodit, erityispäiväkodit ja koululaisten päiväkodit sekä avoimen varhaiskasvatuspalvelun yk-siköt.

KOTIPALVELU

Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasva-tukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suoritta-mista tai niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittunei-suuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen kotipalveluiksi luettavista tehtävistä ja toiminnoista.

AIKUISTEN PÄIVÄHOITO

Aikuisten, lähinnä vanhusten ja kehitysvammaisten, päivähoito.

PÄIVÄKESKUS/PALVELUKESKUS

Päiväkeskusten tehtävänä on lisätä toimintakykyä yhteisöllisyydellä ja vuorovaikutuksellisuudella. Vanhus-ten päiväkeskusten tavoitteena on erityisesti toimintakyvyn tukeminen ja itsenäisen asumisen edistämi-nen. Päihdehuollon päiväkeskukset tarjoavat puolestaan päihteettömän oleskelu- ja kohtauspaikan. Mielenterveysasiakkaille palvelu antaa päiväohjelman ja tukee näin osallistumista aktiiviseen elämään ja sosiaalista selviämistä.

TYÖ- JA TOIMINTAKESKUKSET

Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset sekä toiminta, jonka tavoitteena edistää vajaakuntoisen hen-kilön työelämään sijoittumista. Tähän kohtaan kuuluu myös sellainen mielenterveysasiakkaiden kuntoutus, jonka tavoitteena on työhön tai aktiiviseen toimintaan palaaminen.

AVOMUOTOINEN PÄIHDEKUNTOUTUS

A-klinikka, nuorisoasema, huumeklinikka, avokatkaisuyksikkö ja muu vastaava avomuotoista päihdekunt-outusta antava yksikkö. Palvelun tarkoituksena on hoitaa ja kuntouttaa päihdeongelmaisia ja hoidon tai terapian antaa yksikössä oleva ammattihenkilö. Vaativaa lääketieteellistä kuntoutusta voidaan antaa vain terveydenhuollon yksiköissä.

SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT

Sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavan henkilön antamat sosiaalityön palvelut.

AVOMUOTOINEN PERHEKUNTOUTUS

Avomuotoinen perhekuntoutus.

HENKILÖKOHTAINEN APU

Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja ko-din ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallis-tumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

PERHETYÖ

Perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista, suunnitelmall-ista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhetyössä korostuvat perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tuki sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemi-seen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimint-akyvyn vahvistamiseen uusissa elämäntilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaal-isten verkostojen laajentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Perhetyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi perhetapaamisina, perheen ja lapsen keskusteluina, kotikäynteinä, ryhmätoimintana tai perhekuntoutuk-sena.

MUU SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJATOIMINTA

Sellaiset sosiaalihuollon asiantuntemusta vaativat avopalvelut, jotka eivät kuulu muihin luokkiin. Mukaan lasketaan mm. kasvatus- ja perheneuvolat, kehitysvammahuollon neuvolat, vanhusneuvolat sekä muut sosiaalityön ammatti-henkilöstön antamaa ohjausta ja neuvontaa sekä sosiaalisten ongelmien selvittämistä järjestävät toimintayksiköt. Samoin mukaan lasketaan esimerkiksi sosiaalista lomatoimintaa, lasten, van-husten ja vammaisten sosiaalista virike-, harrastus- ja virkistystoimintaa, ulkomaalais- ja pakolaishuoltoa tai muuta edellä luokittelematonta sosiaalipalvelutoimintaa järjestävät yksiköt.

LASTENSUOJELUN JÄLKIHUOLTO

Sijaishuollon päättymisen jälkeen järjestettävät avohuollon tukitoimet.

PALVELUASUMINEN

Palveluasumisesta on kyse silloin, kun asiakkaiden säännöllinen avun tarve ei ole ympärivuorokautinen.

Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen ja palvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mu-kaan. Palvelujen tuottaja järjestää asukkaalle hänen tarvitsemansa palvelukokonaisuuden, johon liittyy asumisen lisäksi jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja. Jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja voivat olla esim. kodinhoitopalvelut, henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut jne. Palvelua-sumiseen luetaan sekä palvelutalot että ryhmäasumiseen perustuvat asumispalvelut. Palvelua voidaan jär-jestää vanhuksille, kehitysvammaisille, muille vammaisille, mielenterveysasiakkaille ja päihdeongelmaisille.

TUKIASUMINEN

Tukiasuminen on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi henkilölle, joka tarvitsee kuntouttavaa tai muuta tukea itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. Asukas asuu siis normaaliasun-nossa. Tukiasumista on myös kehitysvammahuollon tuettu asuminen, jossa asunnossa ei ole vakinaista henkilökuntaa ja asukkaat saavat ohjausta ja tukea muutaman tunnin viikossa.