L O P P U R A P O R T T I

Asuntomessut Oulussa 2005

Onnistunut juhlavuosi syntyy yhteisvoimin

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

Kiitos messutekijöille

Pirjo Sirviö

Aikaa sitten edellä

Kaavoitus

Messualueen faktat

Tontinluovutus

Suunnittelun ohjaus

Kuntatekniikka, Messuaikaiset rakenteet

Liikenne

Teemat

Rakentaminen

Tekninen laatu

Viherrakentaminen

Taide, Hiljentymiskappeli Lilja

Oheiskohde Kiila

Tiedotus ja media

Ryhmät

Matkailu ja markkinointi

Yhteenveto

Vastuu tulevaisuudesta

Raija-Leena Ahtola-Marks

Työryhmät

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

s i s ä l t ö

Onnis tunut juh lavuos i syntyy

yhte i svo imin

Oulussa on tänä vuonna juhlittu moneen ottee-

seen ja monella eri tavalla. Juhlavuosi on koot-

tu pienistä ja suurista palasista, joilla jokaisella

on ollut tärkeä osa juhlistamassa kaupungin

400-vuotista taivalta.

Kiitos onnistuneesta juhlavuodesta kuuluu kai-

kille tekijöille. Juhlamieli on tarttunut vuoden

varrella, eivätkä vastoinkäymiset ole lannista-

neet, kun toimeen on tartuttu yhteisin voimin.

Näinhän Oulussa on kautta aikain ollut tapana

luoda menestystarinoita.

Juhlavuosi alkaa kääntyä kohti loppusuoraa.

Selkeinä kohokohtina ja huippuhetkinä ovat

mieleen jääneet vuoden suurtapahtumat Aika-

matka Oulu ja Oulun Asuntomessut. Molemmat

tapahtumat kokosivat yli satatuhatta vierailijaa.

Ne olivat mainio osoitus oululaisten taidosta

tehdä saumatonta yhteistyötä. Parhaat voimat

olivat liikkeellä, ja yhteen hiileen puhaltamal-

la saatiin aikaan näyttävät ja mieleenpainuvat

kokonaisuudet.

Valtakunnalliset asuntomessut järjestettiin nyt

jo 36:tta kertaa. Oululla oli kunnia isännöidä

messuja toistamiseen. Edelliset asuntomessut

olivat Oulussa vuonna 1976.

Asuntomessualueella oli nähtävissä selkeästi,

miten Oulun kaupunki haluaa vastata moni-

puoliseen asuntokysyntään. Kolmisenkymmen-

tä persoonallista omakotitaloa sai rinnalleen

kolme vuokrarivitaloa, kahdeksan paritaloa,

rivitalon ja pienkerrostalon sekä neljä kerros-

taloa. Messualue muodostaa sydämen, jonka

ympärille Toppilansaareen kasvaa lähivuosina

2800 oululaisen elinvoimainen ja viihtyisä kau-

punginosa.

Oulun asuntomessut herättivät ansaittua mie-

lenkiintoa ja keskustelua. Vanhan tervasata-

man alueella näkyy arkkitehtien luomisvoima.

Alueen talot jättävät Toppilansaareen erin-

omaisen muiston juhlavuodesta.

Juhlavuoden pääteema kiteytyy lauseeseen

”Kehitys kantaa kauas”. Juhlavuoden monipuo-

lisuus ja sadat onnistuneet tapahtumat osoitta-

vat, että osaamista ja ennakkoluulottomuutta

riittää tässä kaupungissa. Niiden varassa Oulun

on hyvä jatkaa eteenpäin.

Haluan tässä yhteydessä vielä kerran kiittää

lämpimästi Osuuskunta Suomen Asuntomessu-

ja hyvästä yhteistyöstä.

Kari Nenonen

kaupunginjohtaja3

a i k a a s

Oulu halusi tarkoituksellisesti esitellä messu-

alueella hieman erilaista asumista. Myös täl-

laista rakentamista kaupunkilaiset tarvitsevat,

siitä osoituksena oli laaja kiinnostus Toppilan-

saaren pientalotontteihin.

Jokainen kävijä, ihastunut tai vihastunut, on

ollut Oululle ja Oulun seudulle tervetullut ke-

sävieras.

Lämmin kiitos asuntomessutoimikunnan puo-

lesta projektityöryhmälle, kaikille Oulun kau-

pungin ja seutukuntien työntekijöille ja vir-

kamiehille, suunnittelijoille, arkkitehdeille,

ammattirakentajille ja yksittäisille perheille

joiden mittavan työpanoksen avulla alue val-

mistui hyvissä ajoin ennen messuja. Samoin

kiitokset tiedotusvälineille, jotka ahkeraan ja

asiallisesti tiedottivat tapahtumasta. Ja lopuk-

si kiitos Osuuskunta Suomen Asuntomessuille

siitä, että saimme oululaisina tilaisuuden esi-

tellä uutta asuntorakentamisen kärkeä kaikille

alueesta, asumisesta, rakentamisesta ja sisus-

tamisesta kiinnostuneille.

Olemme oululaisina ylpeitä uudesta

Toppilansaaren asuntoalueestamme!

Pirjo Sirviö

Asuntomessutoimikunnan puheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu

Teknisen lautakunnan jäsen

Oulun kaupunki ryhtyi vuonna 1999 valmiste-

lemaan juhlavuoden 2005 asuntomessutapah-

tumaa.

Kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asunto-

messujen työnjako oli alusta alkaen selkeä.

Kaupunki kaavoitti alueen, ohjasi rakentamis-

tapaohjeilla ja muilla toimenpiteillä alueen

ja ympäristön rakentumista. Kaupunki myös

rakennutti messutapahtuman vaatimat pysä-

köintialueet, messukentät ja muut rakenteel-

liset kulissit. Suomen Asuntomessut vastasi

messutapahtuman valtakunnallisesta markki-

noinnista ja messutapahtuman aikaisesta ope-

ratiivisesta johtamisesta.

Messualue herätti monensuuntaista keskuste-

lua. Kävijät ihastelivat kerrostalojen rohkeita

uusia ratkaisuja samoin kuin viherrakentamista

ja alueelle sijoitettua taidetta. Kritiikkiä tuli sii-

tä, että olisi pitänyt olla enemmän kohtuuhin-

taisia asuntoja ja erilaisia asumismuotoja.

Tosiasiassa alueelta löytyivät kaikki asumis-

muodot, myös laadukasta vuokra-asumista.

Tämä jäi hieman pientalovaltaisuuteen tottu-

neilta messuvierailta huomaamatta.

4

k i i tos messuteki jö i l le

s i t t e n e

aikaa s i t ten edel läOnnekas luonnonmullistus siivitti Oulun menestyksen tielle 1700-luvulla. Oulun satamaolot olivat olleet huo-

not, kunnes luonto ratkaisi ongelmat. Marraskuussa 1724 satoi kaatamalla, eikä tulvehtiva vesi päässyt purkau-

tumaan Oulujoen suulla jäiseen mereen. Tulva peitti kaupungin, ja viimein vesimassat puhkaisivat laskuväylän

Toppilansalmeen aiemman pienen puron tilalle.

Toppilansalmi toimi syntymästään asti kaupungin satamana. Oulusta kehittyi todellinen tervaporvareiden kau-

punki, jonka kauppahuoneet harjoittivat laivanvarustusta, merenkulkua ja ulkomaankauppaa. Toppilassa, mes-

sualueen vastarannalla, sijaitsi pitkä rivi tervavarastoja eli Toppilan tervahovi, jonka englantilaiset polttivat

Krimin sodan aikana 1854. Tervahovi ja palossa tuhoutuneet laivaveistämöt rakennettiin uudestaan, ja Oulun

menestys jatkui. Tervakauppa oli huipussaan Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan 1857, mutta tyrehtyi, kun ter-

vahovi paloi toistamiseen 1901. Toppilansalmen sataman kukoistuksen aikoina kauppiaat rakensivat Toppilan-

saareen nikkarityylisen huvilayhdyskunnan, jota herrasväki asutti kesäisin. Huviloissa järjestettiin ”kalaaseja”

ja viihdykkeeksi kulturelleja musiikkitilaisuuksia. Välillä käytiin ravintolahuoneusto Bellevuessa tanssimassa ja

kilistelemässä laseja ”ihanalle kesäyön valolle”. Oulun vanhimman huvila-alueen pitsihuvilat rapistuivat, ja

niiden osana oli purkutuomio. Neljä huviloista suojeltiin asemakaavassa.

Toppilansaaren uusi asuinalue kaavoitettiin omaleimaisen menneisyyden hengessä. Entisen tervasataman kar-

heus oli Oulun vuoden 2005 asuntomessujen näyttämönä. Yksilölliset arkkitehtien suunnittelemat messutalot

rakennettiin oululaisen vaurauden perustuksille, kansainvälisen kaupan ja mahtavien tervaporvareiden huvila-

kulttuurin sijoille.

o

5

kaavoitus

pientalot 24kpl

vaaleat kivitalot

tummattiilitalot

kirkkaan-väriset puutalot

kytketyt pientalot

harjakatot

loivat pulpettikatot

portti

messukenttä

paritalot

tornitalo

kerrostalot

rivitalot

k a a v oss

Kaavo i tus

Entisestä satama- ja huvilakäytöstä vapautunut Toppilansaari

osoitettiin 1990 –luvun alussa yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi

asuntoalueeksi. Tulevan maankäytön muutoksen ja asemakaa-

voituksen pohjaksi alueesta järjestettiin vuonna 1999 yleinen

aatekilpailu, jonka jälkeen alueen asemakaavoitus käynnistyi kil-

pailutuloksen pohjalta kaupungin omana työnä. Tavanomaisten

osallistahojen lisäksi asemakaavoituksen käynnistysvaiheessa

hanketta varten perustettiin asukastestiryhmä, jonka tarkoitukse-

na oli arvioida kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä antaa

palautetta suunnitelmista kaavoituksen eri vaiheissa. Asemakaa-

voituksen ollessa jo vireillä, päätettiin tulevan asuntoalueen luo-

ASUNTOMESSUALUE

6

vaaleatpuutalot

TOPPILANSAARI

faktato i t u smessualueen

teisimman osan varaamisesta asuntomessualueeksi. Asemakaava

tuli pääosin voimaan vuonna 2003 ja kokonaisuudessaan lainvoi-

maiseksi keväällä 2005.

Toppilansaaren asemakaavoituksen keskeisinä lähtökohtina ovat

olleet merellinen ympäristö, luonnonolosuhteet ja rakennuspe-

rinne. Toppilansaari on mitoitettu asuntoalueeksi, jonne sijoittuu

alueen valmistuttua n. 1400 asuntoa. Kaupunginosan keskus lähi-

palveluineen sijoittuu alueen painopisteeseen salmen yli suunni-

tellun uuden sillan äärelle. Rakentamisen tehokkuus sekä kerros-

luvut laskevat meren ja länsipuolisten virkistysalueiden suuntaan.

Pitkän ja kapean alueen kokoojakatuna toimiva Pitkänmöljäntie

ja sen myötäinen kerrostalorivistö muodostavat asuntoalueen

toiminnallisen sekä kaupunkikuvallisen selkärangan, joka kytkee

asuntomessualueen osaksi muuta asuntoaluetta.

Asuntomessualueen maamerkin ja Pitkänmöljäntien päätteen

muodostaa kahdeksankerroksinen pistetalo. Sen tarkempi suunnit-

telu rantakorttelin tapaan on ratkaistu suunnittelukilpailun avulla.

Omakotitalot on sijoitettu kerrostalokortteleiden länsipuolelle me-

renrantapuiston äärelle ja ne on jäsennelty kuuden talon ryhmiksi

katuaukioiden ympärille. Aluetta jäsentävä kaupunkimainen puis-

toalue Meripojanreitti muodostaa messualuetta kokoavan ympä-

ristöaiheen. Rakentamistapaa on ohjattu asemakaavan tueksi laa-

ditulla korttelisuunnitelmalla sekä rakentamistapaohjeilla.

7

A suntomessuta lot

1-3 YIT Rakennus Oy / As Oy Oulun Seilori

4-7 NCC Rakennus Oy / As Oy Oulun Reimari

8-10 Rakennus-Hanka Oy / As Oy Oulun Isomasto

13-13 Sato-Rakennuttajat Oy, Rakennus-Forum Oy / As Oy Oulun Fokkatorni

14-16 Sato-Rakennuttajat Oy, Rakennus-Forum Oy, Oulun Rakennusteho Oy /

As Oy Oulun Reelinki

17 Rakennus Koskela

18, 21 As Oy Oulun Rokkipolvi

22 Lammi-kivitalo Villa Iivi

23 Jämerä-kivitalo Villa Valo

24 Lammi-kivitalo Keskiyön aurinko

25 Lammi-kivitalo Kumpeli

26 Jämerä-kivitalo Aurinkopiha

27 Talo Nissi

28 Solidus

29 Terva Ruukki

30 Talo Domector

31 Talo Wienerberger

32 Tiilerin Ruukki

33 Jämäkkä-kivitalo Louhi

34 Talo Niemelä

35 APK-talo

36 Talo Virolainen

37 Graafi nen talo

38 Tikkurilan Helmi

39 Talo Ruotsalainen

40 Kanavapalatsi

41 Rantapääsky / Lappli-Talot Oy

42 Talo Foni

43 Villa Honkamaa

44 Villa Ulmus

45 Villa Laivakello / Teknisen laadun talo

46 Talo Linnea

47-49 Oulun Sivakka Oy / Messupurjehtija

f a k t

• messualue 12 ha• kokonaiskerrosala 20 440 m²• asuinkerrosala 18 180 m²• pientalojen tonttikoot 750-1250 m²• pientalojen tonttihinnat 45 000 – 65 000 e• pientaloasuntojen keskikoko 183 m²

• 162 asuntoa ja noin 350 asukasta • messuilla näytteillä 49 asuntoa: 28 omakotitaloa, joista: - 24 erillispientaloa - 4 kytkettyä pientaloa• rantakorttelissa: - 8 paritaloa - 1 rivitalo - 1 pienkerrostalo

• 3 vuokrarivitaloa

• 4 kerrostaloa

t o n t i n l u

s u us u u

tontinluovutus

suunnittel

Kerros- ja rivitaloluonnokset olivat keske-

nään verrattuina hyvin korkeatasoisia, jo-

ten valinta osoittautui vaikeaksi. Valinnan

ulkopuolelle jouduttiin jättämään ratkai-

suiltaan mielenkiintoisia ja valintakriteerit

hyvin täyttäviä luonnoksia.

Asuntomessujen laaturyhmän arkkitehdit

muodostivat valmistelevan työryhmän,

jonka ehdotuksen pohjalta laaturyhmä

esitti ja tekninen lautakunta päätti tontin-

saajat.

Tontinvaraajien kanssa solmittiin laatu-

sopimukset, joissa kaikki hankkeen kolme

osapuolta, messurakentaja, Oulun kau-

punki ja Osuuskunta Suomen Asuntomes-

sut sitoutuivat yhteisiin laadullisiin, aika-

taulullisiin ja messullisiin tavoitteisiin.

Tonttien jakoperusteissa painotettiin laa-

dukkaan suunnittelun ja toteutettavuu-

den lisäksi rohkeaa innovatiivista otetta.

Suunnitteluratkaisuissa arvostettiin valon

moninaista hyödyntämistä. Määräaikaan

mennessä tonttihakemuksia tuli kaksi

kertaa jaettavana olevien tonttien mää-

rä. Hakemukset numeroitiin ja hakijoiden

taustatiedot peitettiin.

Pientalotonttien saajien valinta osoittau-

tui yllättävänkin helpoksi, koska terävin

luonnosten kärki erottui selvästi muusta

tarjonnasta. Neljä kytkettyjen pientalojen

tonttia luovutettiin hinta-laatu vertailun

perusteella.

Tont in luovutus

Asuntomessualueen tonttien hakume-

nettelystä järjestettiin seminaaripäivä

7.5.2003. Uutta hakumenettelyssä oli

se, että kaikilta hakijoilta vaadittiin ark-

kitehdin tekemä suunnitelma, jonka tuli

perustua rakennustapaohjeisiin ja kortte-

lisuunnitelmaan. Rakentamistapaohjeilla

tavoiteltiin alueelle vanhan satama-alu-

een henkeä. Samalla haluttiin varmistua

siitä, että ilmeiltään hyvinkin yksilöllisistä

messutaloista saatiin muodostettua yh-

tenäinen kokonaisuus. Tonttien hakuaika

kesti kolme ja puoli kuukautta.8

u o v u t u s

u n n i t t e lu t t eun

ohjaus

9

Suunni t te lun oh jaus

Tonttien varaajille pidettiin yhteensä yli

40 kortteli- tai solukohtaista palaveria ja

kaksi yhteistä info –tilaisuutta.

Aikaisemmilta messupaikkakunnilta han-

kitun kokemuksen perusteella tiedettiin,

että rakennusten ja rakennelmien yh-

teisten rajapintojen liitoskohtien korot

muodostavat riskin. Työkaluksi riskien

hallintaan valittiin suunnitteluvaiheen oh-

jausprosessi, johon rakentajat ja heidän

suunnittelijansa sitoutettiin laatusopi-

muksessa.Korttelikokouksiin osallistuivat

rakentaja, pääsuunnittelija ja tarvittaessa

muut suunnittelijat.

Suunnitelmista vaadittiin tehtäväksi pie-

noismalli. Korttelikokouksissa käytiin läpi

muun muassa liittymiset viereisten tont-

tien rakennelmiin ja ympäristöön, lupa-

asiakirjat, niiden täyttäminen ja piirustus-

ten lupavalmius.

Rakennuslupien sisäänjättöä varten varat-

tiin yhdelle viikolle jokaista luvanhakijaa

varten vastaanottoaika. Varsinainen lupa-

valmistelu vaati näin aikaa vain yhden vii-

kon. Kokemus osoitti, että asuntomessuil-

la käytettyä suunnittelunohjausprosessia

voisi hyödyntää tulevaisuudessa uusien

pientaloalueiden normaalissa lupavalmis-

telussa.

k u n t a t ekuntatekni ikka

l i i k e n

Kuntatekn i ikka

Toppilansaaren ja siihen sisältyvän asuntomes-

sualueen kuntatekniikan suunnittelu aloitettiin

vuonna 2002 ja rakentaminen keväällä 2003.

Toppilansaaren kuntateknisiin töihin sisällytet-

tiin myös asuntomessualueen maaperän puh-

distaminen.

Kuntatekniikan rakentamisen ensimmäinen

urakka käynnistyi toukokuussa 2003 ja seu-

raavana Toppilansaaren rantarakenteiden en-

simmäisen vaiheen urakka syyskuussa 2003.

Asuntomessuihin mennessä Toppilansaaren

kuntatekniikkaa rakennettiin ainakin 15:nä

eri urakkana, joiden tuotoksena syntyi uut-

ta yleisten alueiden ympäristöä ja tekniikkaa

seuraavasti: katuja noin 3,5 kilometriä, erillisiä

kevyen liikenteen väyliä noin kolme kilomet-

riä, venesatama ja rantaverhousta noin yksi

kilometri, kaksi aallonmurtajaa sekä kaikkiin

katuihin teknisen huollon ja tietoliikenteen

verkostot. Lisäksi Toppilansaareen rakennettiin

noin 16 hehtaaria puistoalueita.

Toppilansaaren kuntatekniikasta noin 90 pro-

senttia valmistui asuntomessuihin mennessä.

Messualueen saattaminen kuntatekniseen

valmiuteen tuotti huomattavan suuren osan

Toppilansaaren asemakaavoitetusta asun-

toalueesta kuntateknisten palvelujen piiriin

messualueen ulkopuolellakin. Toppilansaaren

kuntatekniikan suunnitelmat laadittiin pääosin

kaupungin omana työnä.

Kuntatekniikan kannalta asuntomessujen an-

tina Toppilansaaren uudelle asuntoalueelle

on nähtävä ainakin keskimääräistä korkeampi

asuinympäristön laatutaso ja sen toteutuminen

huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä tavan-

omaiseen oululaiseen aluerakentamiseen ver-

rattuna. Lisäksi on syntynyt merkittävä tontti-

reservi lähivuosien kerrostalorakentamiselle.

Messua ika i set rakenteet

Toppilansaaressa ja Toppilasalmen pohjois-

puolisilla vanhoilla satama-alueilla toteutet-

tiin asuntomessutoimintoja varten pysäköin-

tialueita ja muita messutoimintoihin liittyviä

kenttäalueita. Messurakenteisiin kuului myös

asuntomessujen ajaksi rakennettu ja messu-

jen jälkeen purettu ponttonisilta. Laajojen,

noin kymmenen hehtaarin pysäköintialueiden

rakentaminen huonokuntoisille vanhoille sa-

tama-alueille oli suurin yksittäinen messujen

aiheuttama menoerä.

10

l i ikenne

e k n i i k k a

n

Messuvieraita varten rakennettiin Toppilaan,

messualueen vastarannalle pysäköintialue

3000 autolle. Messujen ajaksi salmen yli raken-

nettiin väliaikainen ponttonisilta jalankulkuyh-

teydeksi pysäköintialueilta asuntomessualu-

eelle. Motoristeille varattiin oma paikoitusalue,

jonka yhteydessä oli tilat varusteiden vaihtoon

ja säilytykseen.

Näytteilleasettajille oli varattu pysäköintitilaa

porttialueen välittömään läheisyyteen noin

350 autolle. Ryhmiä kuljettaneet bussit pääsi-

vät Toppilansaareen lähelle pääporttia. Paikko-

ja varattiin 60 bussille.

Pysäköintialueilla vieraita ohjasi kaupungin

palkkaamat liikenteenohjaajat.

Yhteydet keskustasta messualueelle hoidettiin

kaupunkiliikenteen bussilla, eli oululaisittain

onnikalla, joka poikkesi messujen ajan portin

tuntumaan rakennetulle tilapäiselle pysäkille.

Messualueen ja keskustassa sijainneen oheis-

kohteen väliä liikennöi toinen oululainen ilmiö,

MessuPotna, kaupungin kesään erottamatto-

masti kuuluva ”kaupunkijuna”.

Messualueelle oli yhteys myös vesitse. Alek-

sandra-laiva liikennöi Kauppatorin rannasta

messuille.

L i ikenne

Asuntomessuille oli mahdollisuus tulla monella

tavalla. Oululaiseen tapaan tultiin polkupyö-

rilläkin. Pitkäaikainen messutoimija totesikin,

että ei missään aikaisemmin ollut nähnyt vas-

taavaa pyörämerta. Useita satoja polkupyöriä

oli päivittäin porttialueen eteen varatulla alu-

eella.

Messuaikaisen liikenteen sujuvuus varmistet-

tiin hyvällä opastuksella. Autoilijat opastettiin

ympäröiviltä pääteiltä kaukoviitoituksella suo-

raan messujen pysäköintialueelle.

Lähinnä pysäköintialuetta olevien liikennevalo-

jen ajoitusta tarkistettiin niin, että messuliiken-

ne ei ruuhkauttanut kaupungin muuta liiken-

nettä. Pienenä riskinä nähtiin aluksi Oulujoen

ylittävien moottoritiesiltojen korjaustyö, mutta

käytännössä sekään ei aiheuttanut messulii-

kenteelle ongelmia.

Autoilijoille oli viitoitus myös kaupungin kes-

kustasta. Pyöräilijät ja jalankulkijat opastettiin

keskustasta messualueelle kevyenliikenteen-

väyliä myöten.

11

t e e m a t

YKS ILÖLL INEN SUUNNITTELU JA

VALO

Lähtökohtana asukkaat ja va lo

Toppilansaaren messualueen omakotita-

lot ovat kunkin rakentajaperheen itsel-

leen suunnitteluttamia yksilöllisiä koteja.

Suunnittelusta vastaavan pääsuunnitte-

lijan tuli olla koulutukseltaan arkkitehti.

Suunnittelukriteereissä painotettiin valon

innovatiivista hyödyntämistä yhtenä asu-

misen elementtinä.

A sumisen koko k i r jo

Oulun messualueella oli esillä kattava va-

likoima hyvin erilaisia ja yksilöllisiä raken-

nustyyppejä. Messualueella toteutuivat

kaikki asumisen muodot: omakotitalot,

rivitalot, paritalot, kerrostalot, omistus-

asuminen ja vuokra-asuminen.

VANHAN SATAMA-ALUEEN

UUS IOKÄYTTÖ

Ihmise l le parhaat pa ikat

Toppilansaaren vanha satama- ja varas-

tomiljöö muuntui rakentamisen myötä

uudeksi urbaaniksi asuinalueeksi. Ilmiö

on tuttu myös Euroopassa, jossa vanhoja

teollisuusalueita otetaan asuinkäyttöön

ympäristön omaleimaisuutta ja kulttuuri-

perintöä kunnioittaen.

Mere l l i syys

Messualueen sijainti Toppilansaaren poh-

joiskärjessä avaa alueen asukkaille välit-

tömän yhteyden merelle ja Toppilansal-

meen, Oulun historiallisen tervasataman

sijoille. Pohjanmeren ulapat avautuvat

panoraamaksi messualueen maamerkin,

Fokkatornin ylimmistä kerroksista. Sal-

men rantaan, alueen rantakortteleiden

edustalle rakennettiin pienvenesatama ja

saaren pohjoispäähän sataman suojaksi

kaksi aallonmurtajaa.

teemat

12

tYMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Vastuu luonnosta

Toppilansaaressa toteutettiin ympäristö-

rakentamisen projekti, joka on osa EU:n

tavoite 2-ohjelman maankäytön muutos-

tilanteiden hallinta –hanketta. Käytännös-

sä projekti tarkoitti paikallisen kasviston

säilyttämistä, monimuotoista viherraken-

tamista ja luonnonmukaista sade- ja pin-

tavesien käsittelyä.

Ta ide osa rakennettua

ympär i s töä

Saksalainen kuvanveistäjä ja arkkitehti

Herbert Dreiseitl suunnitteli Meripojan-

reitin puistoon kaksi kierrätysmetallista

valmistettua ympäristötaideteosta Majak-

ka ja Uponnut laiva.

Oulun taidemuseo, Oulun taiteilijaseura,

Proto ry, Oulun läänin taidetoimikunta

ja Limingan taidekoulu käynnistivät yh-

teisen taidehankkeen, jonka tuloksena

oululaisten kuvataitelijoiden ja taidete-

ollisen alan taitajien teoksia ja tuotteita

esiteltiin messualueen taloissa, aukioilla

ja viheralueilla. Taideprojekti nimettiin

ARS MÖLJÄKSI.

RAKENTAMISEN LAADUN OHJAUS

Kaunis ja ehyt kaupunkikuva

Oulun asuntomessualueen suunnittelun

kantavana ajatuksena ja tavoitteena oli

hallitun kaupunkikuvallisen kokonai-

suuden luominen. Tontinsaajien valinta-

kriteerit perustuivat Oulun arkkitehtuu-

ripoliittisessa ohjemassa määriteltyyn

suunnittelun laatuun. Alueen kahdesta

korttelista järjestettiin arkkitehtikutsukil-

pailu, jonka voitti helsinkiläinen arkkiteh-

titoimisto Arkkitehtiryhmä A6 Oy.

Rakentamisen laatuhanke

Oulun kaupungin Rakennusvalvontaviras-

to toteutti messualueella teknisen laadun

pilottihankkeen. Tavoitteena oli kehittää

pientalorakentamiseen laadun arviointi-

menettelyä arvioimalla talojen energian-

kulutusta, kosteudenkestävyyttä, sisäil-

man laatua ja ympäristövaikutuksia.13

r a k e n t a

Rakentaminen

Messualueen ensimmäisten kohteiden raken-

taminen alkoi huhtikuussa 2004. Alueen raken-

tamisen kannalta rajoittavin tekijä oli se, että

pientalot ryhmittyvät kuuden talon ryhminä

neljän katupiha-aukion ympärille. Kohteiden

rakentaminen käynnistyi osittain samanaikai-

sesti ja valmistumisajankohdan deadline oli

kaikilla sama. Tämä asetti omat vaatimuksen-

sa sekä kohteiden työnjohdolle, että kadunra-

kentamisen ja talonrakentamisen aikataulujen

yhteensovittamiselle. Työmaasuunnittelu ja

rakennusmateriaalivirtojen logistiikan suunnit-

telu oli alkuvaiheen vaativimpia tehtäviä.

Katupihoja rajaavien muurien ja aitojen perus-

tukset oli tehtävä kadunrakentajan aikataulus-

ta johtuen hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä

taas hankaloitti raskaiden rakennuselement-

tien ja julkisivumateriaalien siirtoja tonteille.

Tiukasta rakentamisaikataulusta johtuen laa-

tuneuvotteluissa korostettiin ennakoiden am-

mattitaitoisen työnjohdon merkitystä.

Jo etukäteen oli tiedostettu, että messualueen

rakentamisen suurin kulmakivi on rakentami-

sen aikaisen liikenteen suunnittelu ja ohjaus.

Keskeisin liikenteen sujumisen kannalta tehty

päätös oli se, että pientaloalueen takana kul-

keva kevyenliikenteenväylä, Aallokkopolku,

rakennettiin raskasta ajoneuvoliikennettä kes-

täväksi, väliaikaiseksi tieksi. Näin messualueen

työmaaliikenne voitiin hoitaa yksisuuntaisena

ja välttää katupihojen autosumat.

Suunnittelunohjauskokouksissa tehty kortteli-

kohtaisen korkomaailman yhteensovittaminen

helpotti rakennusaikaista valvontaa oleellises-

ti. Sen sijaan vuoden 2004 poikkeuksellisen

sateinen kesä aiheutti ongelmia lähinnä raken-

teiden kastumisina.

Yhtiömuotoisten kohteiden rakentaminen su-

jui ennakoiduissa aikatauluissa. Vuokrarivita-

lokohteen rakentaminen viivästyi alustavasta

aikataulusta, mutta tämäkin kohde valmistui

messuihin mennessä. Laatusopimuksissa sovit-

tiin viisaasti ennakoiden rakennusten valmis-

tumisajankohdaksi kuukausi ennen messuja.

rakentaminen

14

m i n e na

t e k n i n etekninen laatu

tasuunnitelmalla varmistaa rakenteiden

pinnoitettavuusvaatimusten täyttyminen

ennen messuja.

Rakennusvalvonnan laatuhankkeeseen

liittyen VTT suoritti messualueen pienta-

lojen lämpökuvaukset ja tiiveysmittauk-

set. Mittausten tavoitteena oli kannustaa

parantamaan talon tiiveyttä. Mittausten

tulosten perusteella rakentajilla oli vie-

lä mahdollisuus parantaa tiiveydeltään

heikkoja kohtia. Mittauksissa ilmenneitä

virheitä korjattiin ja uusintamittauksissa

todettiin tiiveyksien parantuneen. Mitta-

ukset osoittivat, että messutalot ovat noin

kaksi kertaa tiiviimpiä kuin suomalaiset

pientalot keskimäärin.

Hyvän sisäilman ja energiansäästön ta-

kaamiseksi rakentajia opastettiin teke-

mään hyviä teknisiä laatuvalintoja, jotka

ohjasivat esim. rakennusosien, lämmi-

tyslaitteiden ja ilmanvaihtokoneiden

valintoja. Ympäristövaikutusten osiossa

korostettiin elinkaarisuunnittelun merki-

tystä, huoltoihin ja kunnossapitoon va-

rautumista ja uusiutuvien energiamuo-

tojen hyödyntämistä. Messutalot saivat

arvioinnissa keskimäärin 3,6 laatutähteä,

kun suomalaiset pientalot saavat pääosin

kaksi laatutähteä.

Teknisen laadun seminaari pidettiin

14.7.2005. Seminaarissa julkaistiin tekni-

sen laadun pilottikohteiden tulokset.

Tekn isen laadun hanke

Oulun asuntomessujen pientaloissa ko-

keiltiin Oulun rakennusvalvonnan ke-

hittämää pientalon teknisen laadun

tähtiluokitusta eli suunnittelu- ja arvi-

ointijärjestelmää. Pientalorakentajat si-

toutuivat teknisen laadun hankkeeseen

laatusopimuksessa. Hankkeen tavoittee-

na oli kehittää pientalorakentamiseen

laadun kansanomainen ja kannustava

suunnittelu- ja arviointimenettely, joka

sisältää talojen energiankulutuksen, kos-

teudenkestävyyden, sisäilman laadun ja

ympäristövaikutusten arvioinnin.

Kesän 2004 sateiden aiheuttamien koste-

usongelmien hallintaan kehitettiin viisi-

vaiheinen prosessi. Rakentajille pidettiin

luentosarja työmaan kosteuden hallinnas-

ta, työmaalla tehtiin rakennuskohtaiset

katselmukset ja lisäksi messutaloista pyy-

dettiin hankekohtaiset yksilölliset raken-

tamisen kosteudenhallintasuunnitelmat.

Suunnitelmista tuli ilmetä riskirakenteet,

rakenteiden kuivatussuunnitelma, olo-

suhdehallinta ja tarvittavat mittaukset.

Kosteudenhallintasuunnitelmia verrattiin

talojen rakentamisaikatauluihin. Talojen

kosteusolosuhteiden kehitystä seurattiin

sekä rakentajien että rakennusvalvonnan

taholta. Tavoitteena oli kosteudenhallin-15

ympäristö

rakentaminen

Asuntomessualueen keskellä sijaitsevan pit-

känomaisen Meripojanreitin puiston kantavana

ideana on hulevesiuoman muovaama ympäris-

tö. Puistossa on käytetty useita huleveden kä-

sittelytapoja, kuten pintaveden keräilyä, viivyt-

tämistä ja puhdistamista. Pääteemaa mukaillen

on luotu selkeä, yksinkertainen puisto, johon

on harkitusti sijoitettu erilaisia toiminnallisia

paikkoja antamaan vastapainoa rauhalliselle

perustunnelmalle. Meripojanreitinpuiston ja

siihen kytkeytyvän Hankavastaisenpuiston on

suunnitellut maailmankuulu saksalainen suun-

nittelutoimisto Atelier Dreiseitl.

Oulun kaupungin Tekninen keskus järjesti 11-

12.8.2005 kansainvälisen kaupunkiekologian,

ympäristörakentamisen ja luonnonmukaisen

hulevesien käsittelyn asiantuntijaseminaarin

otsikolla: ” Urban Ecology and natural rain- and

stormwater management in Urban areas”. Se-

minaariin osallistui 70 ympäristörakentamisen

ja ympäristöalan asiantuntijaa.

Ympär i s tö rakentaminen

Toppilansaaren viheralueiden yleissuunnittelu

käynnistyi asemakaavaratkaisuun nojautuen

vuonna 2002. Suunnittelu liittyi EU:n tavoite-

2-ohjelmaan: maankäytön muutostilanteiden

hallinta.

Tavoitteena suunnittelussa oli merkittävien

luontoarvojen säilyttäminen ja alueen maan-

käytön eri aikakausien mukanaan tuomien

erityispiirteiden, kuten satamatoimintojen ja

huvilakulttuurin huomioiminen.

Toppilansaaren tulevalla asuinalueella on näh-

tävissä monimuotoinen viheralueiden ver-

kosto; luonnontilainen merenrantavyöhyke

muuttuu asuinkortteleiden läheisyydessä luon-

nonmukaisista, käsitellyistä metsävyöhykkeis-

tä rakennetuiksi Meripojanreitin puistoksi ja

Toppilansalmen rantavyöhykkeeksi. 16

s t ö

t a i d et a i d e

k a p p ekappel i

ta ide

Ta ide

Taidetta esiteltiin messuilla monipuolisesti.

Asuntomessutaloihin oli mahdollisuus valita

lainaksi Oulussa ja koko Oulun läänissä vai-

kuttavien kuvataiteilijoiden, taideteollisten

muotoilijoiden ja käsityöläisten tuotantoa.

Kantavana ajatuksena kaupungin taidemuse-

on vetämässä projektissa oli saattaa kuvataide

osaksi ihmisten arkielämää, eli taide sisälle ta-

loihin ja asuntoihin osaksi sisustusta.

Messuvieraat olivat positiivisesti yllättyneitä ja

ilahtuneita siitä, että asuntomessuilla esiteltiin

aitoja teoksia. Jotkut esitellyt teokset jopa jäi-

vät sijoilleen, eli asukkaat hankkivat ne omak-

seen.

Sisätiloihin sijoitettavan taiteen ohella alueella

oli esillä edustava valikoima paikallisten taitei-

lijoiden ja taideteollisen alan ammattilaisten

ympäristöteoksia. ARS MÖLJÄ –projektin tuo-

tannosta suuri osa valmistettiin alueelta kerä-

tystä materiaalista. Teosten lähtökohtana oli

vanhan ja uuden materiaalin yhdistäminen uu-

deksi kokonaisuudeksi symbolisoimaan Oulun

kaupungin montaa ilmettä ja Toppilansaaren

vanhaa ja uutta maisemaa.

ARS MÖLJÄ -taideprojektin tärkeimpänä saa-

vutuksena pidettiin kuitenkin sitä, että hanke

koulutti ison joukon oululaisia suunnittelijoita

huomaamaan, miten paljon kuvataiteilijoita

Pohjois-Suomesta ja Oulun seudulta löytyy.

Hanke synnytti hienoa, aitoa yhteistyötä eri ta-

hojen kesken, loi ystävyyssuhteita ja kumppa-

nuuksia. Lisäksi jokainen messuvieras sai mes-

suilta jonkinasteisen taidekokemuksen.

Hi l jentymiskappel i L i l j a

Asuntomessualueelle rakennettiin arkkiteh-

tiopiskelija Vesa Oivan suunnittelema eku-

meeninen hiljentymiskappeli yhteistyössä

UPM Puutuotetoimialan ja Oulun yliopiston

arkkitehtuuriosaston puustudion ja Osuus-

kunta Suomen Asuntomessujen kanssa.

Kappelin suunnittelun lähtökohtana oli siirret-

tävyys, eli mahdollisuus purkaa ja koota raken-

nus uudelleen myös tulevina vuosina uusille

asuntomessualueille.

Hiljentymiskappelissa pidettiin messujen aika-

na päivittäinen rukoushetki. Tuiran seurakun-

nan kirkkoherra Hannu Ojalehto sai mukaan

rukoushetkien järjestämiseen useita Oulun seu-

rakuntia. Hiljentymiskappelia ja koko projektia

pidettiin eri seurakunnissa erittäin mielekkäänä

asiana. Kappelin sijainti erillään muusta messu-

alueesta aiheutti sen, että messuvieraat eivät

oikein löytäneet paikalle. Rukoushetkissä kävi

enimmillään kerralla toistakymmentä ihmistä

ja yhteensä koko messuaikana noin 180.

17

k i i l a

kiilaOheiskohde K i i la

Asuntomessujen oheiskohteeksi valittiin korjausrakentamis-

kohde asunto-osakeyhtiö Kiila. Kiila on yksi Pohjois-Pohjan-

maan kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista, ja sen

pihapiiri on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi. Kii-

laan kuuluu kaksi hirsirunkoista rakennusta, jotka edustavat

tyypillistä 1920-luvun uusklassista puukaupunkirakentamista.

Kiilan talo säilyi Oulun keskustassa Aleksanterinkadulla lähes

alkuperäisessä asussaan yli 75 vuotta.

Oheiskohteena ollut huoneisto sijaitsee Kiilan piharakennuk-

sessa, jossa oli alunperin neljä asuntoa. Talon rakenteet olivat

hyvässä kunnossa, vaikka asunnot olivatkin päässeet pahasti

rappiolle. Peruskorjattuun huoneistoon yhdistettiin yläkerran

yksiö, alakerran kaksio ja kellari. Rakennustyöt aloitettiin ke-

sällä 2004. Kellari oli silloin melkein kokonaan veden ja mu-

dan vallassa.

Peruskorjaus toteutettiin vanhan rakennuksen ehdoilla histo-

riaa kunnioittaen. Vanhoja rakenteita ja sisustuselementtejä

säilytettiin mahdollisuuksien mukaan uuden rinnalla. Asunnon

omistaja ja suunnittelija, italialainen arkkitehti Venanzia Riz-

zi, halusi säilyttää rakennuksen historiallisen ja romanttisen

tunnelman myös sisustuksessa, jossa yhdisteltiin klassista ja

modernia tyyliä.

Oheiskohde Kiila hurmasi messuvieraat. Rohkea värienkäyttö

ja sisustuselementtien yhdistely puhututti niin vieraita kuin

mediaakin. Kohteessa kävi messujen aikana lähes 13 000 vie-

rasta.

18

m e d i a

La inauks ia

Arkkitehtiuutiset 10/05,

Tuomo Sirkiä,

Pääsihteeri

”Asuntomessut tietä näyttämässä

Oulun messuja voi perustellusti pitää tervetul-

leena puheenvuorona paikallaan tarpovassa

asuntokeskustelussa. Ammattitaitoisella ohja-

uksella kaupunki on saanut näyttävät ja toimivat

aloituskorttelit uudelle Toppilansaaren alueelle

keskustan tuntumaan. On tiimaa, pienkerrosta

ja torni, ja yksilöllisiä unelmia. On vaihtelua

kaupunkikuvan yhtenäisyydessä ja päinvastoin.

Messujärjestäjiltä kuultu kävijäpalaute on ol-

lut hyvinkin myönteistä. Sanoman voisi ki-

teyttää ”kerrankin näkee uutta ja kokeilevaa,

hyvin suunniteltuna ja katutiloja myöten val-

miiksi tehtynä”. Asuntomessujen alkuaikojen

pioneerihenki ja aito kehittämisen halu vai-

kuttaa saaneen tilaajat ja tekijät valtaansa.

Suomi tarvitsee nokiansa, nokiat johtajansa ja

johtajat asuntonsa. Asujat tarvitsevat haaveen-

sa ja esimerkkinsä ja valmistajat kehittämis-

fooruminsa. Toppilan huviloissa asuivat ennen

antellit ja muut, nyt vuorossa ovat tämänpäi-

vän taitajat ja tiennäyttäjät. He osaavat oman

alansa ja osaavat muissa asioissa käyttää par-

haita asiantuntijoita – kuten edelläkävijät aina

ovat osanneet.”

Glorian koti 9 / 05

Kaj Kalin

”Pohjoinen Suomi otti ja näytti kesällä

rakentamisen mallia. Oulun Toppilansaaren

asuntonäyttely oli tähänastisista paras.

Oulun kohteista yli 90 prosenttia oli yksilöllisen

ja yksityiskohdista ammentavan suunnittelun

tulosta. Materiaalien (tiili, puu, keraamiset laa-

tat) valinta ja yhdistely olivat kohdallaan niin

julkisivuissa kuin sisätiloissakin. Kortteliryhmi-

tys toimi, kujat kutsuivat kulkemaan eivätkä

aidat teljenneet.

Rakennusten aukotukset tekivät modernismin

parhaista periaatteista totta. Talot hengittivät

huonetilaa ulos ja vetivät ulkotilaa sisään. To-

dennäköisesti alue näyttää kodikkaalta myös

talvella.

Toppilansaaren näyttely vastasi perustavaan

kysymykseen: Mitä asuminen on ja miltä se

tuntuu? Kyse on kahdenlaisesta historiasta ja

niiden vuorovaikutuksesta. Toisaalla vaikuttavat

asuntoalueen taustat. Toinen, yksityishistoria

syntyy päivittäisestä elämänmenosta. Hyvän

asumisen ydin on silti tilan kokemuksessa.

Parhain (ja harvinaisin) rakennustaide on aiste-

ja vahvistavien ja herkistävien (mielen-)tilojen

suunnittelua.”

media

Messut ja media

Mediassa Oulun asuntomessut saavutti

hyvän julkisuusarvon. Messutarjonta sai

myönteistä palautetta, mutta myöskin

kritiikkiä. Messuvieraiden palaute ja me-

diassa näkyneet aiheet messuista olivat

yhteneviä. Messuja kiiteltiin messutar-

jonnan monipuolisuudesta ja yksilöllisistä

ratkaisuista. Messualuetta pidettiin siis-

tinä, ja muutenkin alue sai myönteistä

palautetta. Positiivisia juttuja kirjoitettiin

esimerkiksi ympäristörakentamisesta ja

taiteesta. Asuntomessujen oheiskohde

asunto-osakeyhtiö Kiila herätti kiinnostus-

ta ja ihastusta.

Messutarjonta sai kritiikkiä muun muassa

liian moderneista ja kalliista kohteista ta-

vallisen kansan makuun. Toisaalta sano-

malehdissä esiintyi näkökulma, jonka mu-

kaan tavallisia taloja on kaikkialla, joten

Oulun messuille on mielenkiintoista tulla

katsomaan erikoisia ja yksilöllisiä kohtei-

ta. Kritiikkiä aiheuttivat myös pysäköinti-

maksu ja valmiiden talopakettien puuttu-

minen asuntomessuilta.

Messuilla kävi yhteensä noin 350 toimitta-

jaa. Oulun asuntomessut herätti aiempaa

enemmän kiinnostusta myös ulkomailla.

Messuilla vieraili toimittajia mm. Ruotsis-

ta, Saksasta, Venäjältä ja Liettuasta.

19

Ryhmät

Ensimmäinen ryhmä ilmoittautui Oulun

messuille jo kesällä 2004. Ilmoittautu-

misia tuli kiihtyvään tahtiin pitkin vuotta

ryhmien vierailuja koordinoivaan Oulun

messutoimistoon. Ennakkoon ilmoittau-

tui yhteensä 196 ryhmää. Ilmoittautumi-

sen yhteydessä ryhmiä opastettiin muun

muassa lippujen hankintaan ja alkuinfoon

liittyvissä asioissa. Ryhmien palveluun

panostettiin myös palkkaamalla ryhmä-

koordinaattori Oulun kaupungin Matkai-

lupalveluihin ja luomalla yhteistyökuvio

matkailun kanssa.

Vilkkaimpina päivinä messuilla kävi 30

ennakkoon ilmoittautunutta ryhmää. Lä-

hikuntien lisäksi ryhmiä saapui ympäri

Suomea ja ulkomailta. Kansainvälisiä ryh-

ryhmät

y h m ä trRyhmätR

Ensimmäinen ryhmä ilmoittautui Oulun

miä ilmoittautui jopa 16 - Baltian maista,

Saksasta ja Sveitsistä saapui muutamia

ammattilaisryhmiä. Skandinaviasta kävi

ammattilaisryhmien lisäksi myös kunta-

ryhmiä. Skotit innostuivat Oulun messuis-

ta niin, että lähettivät ryhmän toisensa

perään messualuetta tutkimaan. Kaukai-

sin ryhmä saapui Ukrainasta.

Kuntien ja kaupunkien lautakuntaryhmiä

ja virkamiesryhmiä käy asuntomessuilla

perinteisesti eniten. Näiden osuus Oulus-

sa oli lähes puolet. Merkittävä osuus oli

myös asiantuntijaryhmillä, joita oli 12

prosenttia ryhmistä.

Kaupungin messuisännät ja –emännät

ottivat vastaan 77 ryhmää ja pitivät heil-

le 30 minuutin alkuinfoja ryhmätiloissa.

Messuoppaat pitivät 10 minuutin esityk-

siä 81:lle ryhmälle ulkona sijaitsevien in-

fotaulujen edessä tai ryhmien busseissa.

Messuisäntinä ja –emäntinä toimineet

luottamushenkilöt ja virkamiehet kokivat

työtehtävänsä kerätyn palautteen perus-

teella mielekkääksi ja virkatehtäviinsä

kuuluvaksi. Myös ryhmiltä saatu palaute

oli erittäin positiivista.

Oulussa ryhmien vastaanottojärjestelyt

sujuivat mallikkaasti. Käytössä oli kaksi

erillistä ryhmätilaa ja tarpeeksi asiantun-

tevaa henkilöstöä. Ennakkoon ilmoittau-

tuneiden ryhmien lisäksi kaupungin eri

hallintokunnat ottivat vastaan ja isännöi-

vät lukuisia ryhmiä, jotka liittivät messu-

käynnin muuhun vierailuohjelmaansa.

20

matkai lu

21

m a t k a i l

Matka i lu ja markk ino int i

Asuntomessut oli ehdottomasti Oulun kesän päätapahtuma, vaikka muitakin matkailulli-

sesti merkittäviä tapahtumia oli runsaasti tarjolla pitkin kesää. Asuntomessut kiihdyttivät

Oulun muutoinkin vilkasta kesää, mikä näkyi selvästi Oulun keskustan kävelykadulla Rotu-

aarilla ja etenkin torialueella lisääntyneenä ihmisvilinänä. Messuvieraat käyttivät ahkeras-

ti keskustan palveluja, kuten ravintola- ja majoituspalveluja ja luonnollisesti myös runsaita

ostosmahdollisuuksia.

Oulun majoitusliikkeiden osalta asuntomessut olivat suoranainen menestys. Messut vai-

kuttivat positiivisesti hotellien käyttöasteeseen, joka kasvoi parhaimmillaan jopa yli 20

% edellisvuodesta. Nallikarin leirintäalueelta tuli myönteistä palautetta elokuun osalta,

jolloin yöpymisvuorokausissa oli hieman kasvua viime vuoden elokuuhun verrattuna. Hei-

näkuu leirintäalueella oli täyteen varattu muutoinkin.

Kuljetusyrityksissä vaikutus ei ollut majoitusliikkeiden vertaista, mutta esimerkiksi Oulun

aluetaksilta tulleessa palautteessa kerrottiin ajojen lisääntyneen erityisesti messujen al-

kupuoliskolla. Oulussa oli elokuun alkuviikkoina runsaasti muitakin messujen kanssa pääl-

lekkäisiä tapahtumia, jotka osaltaan lisäsivät ajojen määrää.

Oulun kaupungin Matkailupalvelut pyrki takaamaan messuvieraiden viihtymisen ja vii-

pymisen kaupungissa. Matkailupalveluilla oli oma infopistepisteensä keskeisellä paikalla

asuntomessualuetta. Infopisteessä messuvieraille annettiin vinkkejä kaupungissa viipymi-

seen kertomalla majoitusmahdollisuuksista, ravintolapalveluista ja muista vapaa-ajanviet-

tomahdollisuuksista.

Matkailupalvelut osallistui myös aktiivisesti asuntomessujen ennakkomarkkinointiin. Mes-

suja markkinoitiin Heinolan asuntomessuilla 2004, Matka 2005- messuilla Helsingissä

sekä Hallen ja Hampurin matkailumessuilla Saksassa. Myös markkinointikiertueilla Poh-

jois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa asuntomessuja esiteltiin kesän 2005 kärkitapahtumana.

Kavijämäärä

Pääsylippujen hinnat• aikuisten lippu• lasten lippu• perhelippu

Pysäköinti

Messut olivat avoinna 15.7. - 14.8.2005 päivittäin klo 10 - 18

121 110

13 e10 e28 e

8 / 10 e

Messuaikaiset rakenteet• messukenttä, kahvila-alueet ja porttialue• pysäköintialueet• ponttonisilta

Kuntatekniikka• kuntatekniikka yhteensä (sisältää 90 % Toppilansaaren kuntatekniikasta)

Viheralueet• viheralueiden suunnittelu• viheralueiden ja taiteen toteutus

Messutoimisto• vuosina 2003 - 2005

160 000 €480 000 €100 000 €

n. 9,5 milj. e

n. 100 000 e1,1 milj. e

1 milj. e

Kaupungin investo inn i t

Messut luku ina

t22

yhteenvetoRaija-Leena Ahtola-MarksProjektipäällikkö

Pasi TikkakoskiAluevalvoja

Kirsi Kuhmonen Projektisihteeri

Elina Aronen Tiedotussihteeri

Katriina KlemolaMessusihteeri

Anna Karsikas-KuusistoRyhmäemäntä

Esko TeroMessuteknikko

Messuto imis to

t u l e v a

vastuu tulevaisuudestaOulun asuntomessualueen suunnittelun tavoit-

teena oli toteuttaa kaupunkikuvallisesti yhte-

näinen ja visuaalisesti yksilöllinen asuinalue,

jossa erilaiset asumismuodot sekä kaupunki-

mainen ja huvilamainen rakennustapa lomittu-

vat hallitusti toisiinsa.

Tarkoitus oli osoittaa ammattimaisen suun-

nittelun voima harmonisen kaupunkimiljöön

toteuttamisessa. Messualueen suunnittelu- ja

rakennusprosesseissa yhdistettiin harkitusti

luova vapaus vahvaan ohjaukseen.

Suunnittelun laatu määriteltiin Oulun arkkiteh-

tuuripoliittisen ohjelman, Apolin pohjalta:

”Oululainen arkkitehtuuri on uutta, luovaa ja

kekseliästä, ja laadukas arkkitehtuuri on käy-

tännöllistä, kaunista ja kestävää. Hyvä arkki-

tehtuuri tarjoaa elämyksiä ja vaihtoehtoja”.

Oulussa edellytettiin ensimmäistä kertaa asun-

tomessuihin liittyen, että rakennuksen pää-

suunnittelijan tuli olla arkkitehti.

”Kun koulutetut ja ammattitaitoiset ihmiset

tekevät työnsä ammattiylpeyttä tuntien, on

mahdollista saavuttaa asetetut laadulliset ta-

voitteet”.

Messualueesta tuli oululaisen tekemisen nä-

köinen, laadukas ja harmoninen ympäristö ih-

misten asua ja lasten kasvaa.

Messutapahtuma kesti kuukauden, Toppilan-

saaren rakennusten elinkaari on pitkä - kuin-

ka pitkä, sitä todistavat tulevat sukupolvet.

Rakentaminen on aina vastuunottoa tulevai-

suudesta. Oulussa tätä vastuuta osataan ottaa

ehkäpä myös kunniakkaan menneisyyden sii-

vittämänä.

Nöyrä kiitos teille kaikille, joiden kanssa sain

olla rakentamassa yhtä merkkipaalua Oulun

juhlavuoteen. Oulu voi tuntea suurta ylpeyttä

teistä ja teidän panoksestanne messuhank-

keeseen. Sellaista pyyteetöntä antautumista ja

yhdessä tekemisen henkeä, mitä kukin vuorol-

laan itsensä ja oman osaamisensa likoon lait-

taen osoitti, voi ainoastaan ihailla.

Esitelkää messualuetta ylpeinä, se edustaa ou-

lulaista osaamista, teidän kaikkien ammattitai-

toa ja tahtoa tehdä.

Raija-Leena Ahtola-Marks

Projektipäällikkö

Asuntomessut Oulussa 2005

työryhmät

t y ö r y h m

AsuntomessutoimikuntaPirjo SirviöMatti PennanenJukka KarjulaSeppo MoilanenJaakko MähönenTaina Pitkänen-KoliTanja Rytkönen-RomppanenEsa KauppiPasi HeiskanenRaija-Leena Ahtola-MarksPäivi Saari

TyövaliokuntaMatti PennanenVäinö JounilaTapani MäkikyröPekka VuononvirtaMatti RäinäMatti KarhulaKaija PuhakkaPasi HeiskanenMerja LaitinenRaija-Leena Ahtola-MarksKirsi Kuhmonen

LaaturyhmäNiilo NissiläJaakko MähönenKaija PuhakkaKay BiergannsTimo LajunenEsa KauppiLiisa Kääriä-FischerJorma HeikkinenJukka Aitto-ojaTaina PenttiläOiva HildénRaija-Leena Ahtola-MarksKirsi Kuhmonen

Operatiivinen johtoryhmäMatti PennanenVäinö JounilaJaakko MähönenPirjo SirviöRaija-Leena Ahtola-Marks Kirsi Kuhmonen

Tiedotus- ja markkinointiryhmäJukka KarjulaKari SalmiTiina Miettinen-LuckKirsi AnttilaMikko KarvoLiisa LaineJaakko OkkonenMariia Yrjö-KoskinenJukka RossiSirpa TulimaaHeikki ViertolaIlkka Yliniemi Jouni KähkönenMatti BäckströmHelena PikkarainenRaija-Leena Ahtola-MarksElina Aronen

LiikenteenohjaustyöryhmäMatti RäinäJorma HeikkinenOlli-Pekka HuotariKai MäenpääRaija-Leena Ahtola-MarksPasi TikkakoskiKatriina Klemola

KuvataidetyöryhmäTaina MyllyharjuTaina Pitkänen-Koli Moosa Myllykangas Risto Vuoria Jyrki Poussu Leena Isotalo Jaakko Mähönen Hannu Lukin Kari Södö

MessutekniikkatyöryhmäOiva HildénNiilo NissiläJukka Aitto-ojaRaija-Leena Ahtola-MarksPasi TikkakoskiKimmo HärkönenVeli-Matti HyyrynenRaimo Marjamaa

Toppilansaaren teknisten töiden työryhmäNiilo NissilaJorma HeikkinenLiisa Kääriä-FischerKay BiergannsKaija PuhakkaVeli-Matti HyyrynenPekka VilmunenRaimo TeppolaJukka Aitto-ojaJouni LähdemäkiMatti TynjäläKaj Norrbacka

24

Loppuraportin toimitus: Raija-Leena Ahtola-Marks ja Elina Aronen, Loppuraportin taitto ja graafi nen suunnittelu: Elina Aronen