Green Office – kohti vihreämpää yliopistoa

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Green Office – kohti vihreämpää yliopistoa

Green Office -infoYmpäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen

Bio- ja ympäristötieteiden laitos29.11.2012


Burj Khalifa, Dubai Korkeus 829 m

Mikä rakennus on kuvassa?


Kuinka korkea paperipino syntyisi, jos Jyväskylän yliopistossa vuonna 2011 tulostettu toimistopaperi

laitettaisiin samaan pinoon?


Jyväskylän yliopiston toimistopaperinkulutus 2011

1612 m

Burj Khalifa, Dubai

829 m


Green Office -infon sisältö

1. Green Office – mitä, missä, milloin?2. Millä tavoin kuormitamme ympäristöä?3. Vihervinkit – yksinkertaisia toimenpiteitä työrutiinien

keskelle

Kuva: Veli-Heikki Vänttinen


1. Green Office – mitä, missä, milloin?


Yliopisto valmistautuu täyttämään Green Office -merkin edellyttämät ympäristökriteerit.

- Laatu ja liikettä – Jyväskylän yliopiston strategia vuoteen 2017 -


Mikä Green Office?

WWF Suomen kehittämä ympäristöasioiden hallinnan työkalu, joka on kehitetty palvelemaan erityisesti toimistoja

Tavoitteena on toimistojen ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen– Energian- ja vedenkulutus– Jätteiden muodostuminen ja kierrätys– Hankinnat– Matkustaminen ja kuljetukset– Ruoka

Toimiston on täytettävä WWF:n määrittelemät kriteerit, minkä jälkeen WWF myöntää: – Green Office -diplomin– Green Office -ympäristömerkin käyttöoikeuden

Tavoitteena saada Green Office -ympäristömerkki kesään 2013 mennessä


Jyväskylän yliopistossa työskentelee tutkimus- ja koulutus sekä hallinnollisissa tehtävissä– henkilöstöä n. 2700– n. 40 kiinteistössä

Opintoja suorittaa vuosittain n. 15 000 opiskelijaa

Lisäksi avoimessa yliopistossa opiskelee n. 14 000 opiskelijaa

pienistä puroista muodostuu

SUURI virta


Jatkuva parantaminen

Green Office – sanoista teoiksi Ympäristöperiaatteiden laatiminen Ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden asettaminen Ympäristöohjelman luominen

Ympäristöohjelman tehtävien toteuttaminen

Sisäiset auditoinnit Ympäristömittareiden seuranta ja raportointi

Ympäristöohjelman päivittäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen

Suunnittelu

Toteutus

Arviointi

Kehittäminen


…Jyväskylän yliopisto sitoutuu vähentämään hallinnassaan olevista tiloistaan ja toiminnastaan aiheutuvia välittömiä ja mahdollisuuksiensa mukaan myös välillisiä haitallisia ympäristövaikutuksia sekä pyrkii johdonmukaisesti toimintansa ympäristönäkökohtien jatkuvaan parantamiseen ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Näiden periaatteiden saavuttamiseksi Jyväskylän yliopisto

noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomais-määräyksiä

vähentää energiankokonaiskulutustaan ja lisää uusiutuvien energialähteiden osuutta energianhankinnassa

ennaltaehkäisee ja vähentää muodostuvan jätteen määrää sekä kehittää toimintaansa siten, että muodostunut jäte käytetään ensisijaisesti uudelleen tai kierrätetään, toissijaisesti hyödynnetään energiana ja viimeisenä vaihtoehtona sijoitetaan kaatopaikalle

huomioi ympäristönäkökohdat kaikissa hankinnoissaan edistää työntekijöidensä ja opiskelijoidensa ympäristöystävällistä liikkumista sekä autottoman

kampuksen muodostamista Seminaarinmäelle…

JY:n ympäristöperiaatteet


JY:n ympäristöohjelma Ympäristöpäämäärille asetetaan lyhyemmän aikavälin tavoitteet

– Esimerkiksi kokonaisenergiankulutuksen vähentämiselle voidaan asettaa tavoite, jossa sitoudutaan vähentämään sähkönkulutusta 2 % vuoden 2011 tasosta vuoteen 2015 mennessä

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan ympäristöohjelma, joka sisältää yhdeksän kategoriaa:

1. Toteutus ja koordinointi2. Energia3. Matkustaminen ja kuljetukset4. Hankinnat5. Ruoka6. Jäte ja kierrätys7. Vesi8. Luonnon monimuotoisuus9. Ihmiset

Esimerkiksi jäte ja kierrätys -kategorian yhtenä tehtävänä on ”Korvataan kertakäyttöastiat kestoastioilla.”

Kuva: Petteri Kivimäki


Green Office -yhteyshenkilö

Green Office -yhteyshenkilön tehtävänä on kehittää yksikkönsä ympäristöasioita toteuttamalla ympäristöohjelman tehtäviä

Rehtori

Hallitus

Erillis-/palvelulaitokset

Yliopistopalvelut

Laitokset

Tiedekunnat

GO -yhteyshenkilö

GO -yhteyshenkilö

GO -yhteyshenkilö

Yksiköt

Palvelukeskukset

GO -yhteyshenkilö

Johtaja/varajohtaja

Hallintojohtaja

Johtaja/varajohtaja

Hallintopäällikkö Johtaja/varajohtaja

Dekaanit


2. Millä tavoin kuormitamme ympäristöä?

Kuva: Lassila & Tikanoja


Sähkönhankinta

46.9 %23.7 %

29.4 %Uusiutuvat energialäh-teetYdinvoimaFossiiliset polttoaineet

Hansel Oy:n hankkiman sähkön alkuperäjakauma (**) (*) Pohjoismaisen sähköpörssin jäännösjakauma

(**) Lähde: Hansel Oy

Jyväskylän yliopisto kuuluu sähkönhankinnan osalta Hansel Oy:n puitejärjestelyyn, joka on voimassa 2011-2014– Sähkön toimittaja on Vantaan Energia Oy

Vantaan Energia Oy:n toimittaman sähkön alkuperä (*) oli vuonna 2011– Uusiutuvat energialähteet 22,4 %– Ydinvoima 34,6 %– Fossiiliset polttoaineet 43 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus on vähintään 30 % ostettavan sähkön määrästä (sertifikaatit)– Vihreillä sertifikaateilla hankittu sähkö tuotettiin 100% vesivoimalla vuonna 2011


Sähkönkulutus

Sähköä kuluu kiinteistön järjestelmiin, valaistukseen ja erilaisiin laitteisiin Jyväskylän yliopiston sähkönkulutus oli yli 25 GWh vuonna 2011 ja

sähkönhankinnan kustannukset olivat noin 2,4 milj. € Suurin yksittäinen sähkönkuluttuja on kiihdytinlaboratorio, jonka osuus oli

n. 17 % vuoden 2011 sähkönkulutuksesta

Jyväskylän yliopiston kuukausittainen sähkönkulutus [kWh] vuonna 2011 (*)

(*) Lähde: Bergen Energi

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu0

500000

1000000

1500000

2000000

2500000


Lämmönkulutus

Jyväskylän yliopiston kampusalueilla olevat kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon

Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa polttamalla turvetta ja puuta Rauhalahden ja Keljonlahden yhdistetyissä lämmön- ja sähköntuotanto-laitoksissa

Lämmönkulutus on ollut vuodessa n. 27 000 MWh

57%

37%

3%2%1%

TurvePuuHiiliÖljyBiokaasu

Kaukolämmöntuotannon polttoainejakauma vuonna 2011 (*)

(*) Lähde: Jyväskylän Energia Oy, yhteiskuntavastuuraportti 2011

Jyväskylän yliopiston lämmönkulutus [MWh] 2008-2011

2008 2009 2010 20110

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000


Vedenkulutus

Vedenkulutus vaihtelee kiinteistöittäin ja toiminnoittain Kulutus on pääasiassa suurempaa kiinteistöissä, joissa on

– paljon käyttäjiä (esimerkiksi B-rakennus ja Agora)– laboratorioita– kahvila- ja ravintolatoimintaa– pesutiloja

Jyväskylän yliopiston vedenkulutus [m3] 2008-2011

2008 2009 2010 20110

20,000

40,000

60,000

80,000

100,000

120,000


Toimistopaperin kulutus

Jyväskylän yliopistossa tulostettiin vuonna 2008 yhteensä n. 23 milj. arkkia ja vuonna 2011 yhteensä n. 15 milj. arkkia (-33,2 %)

Henkilökunnan osuus tulostettujen arkkien kokonaismäärästä on ollut n. 90 %

Paperinkulutuksen vähentämisessä riittää silti vielä tehtävää, sillä vuoden 2011 luvuilla arvioitaessa…

Henkilöstön tulostama paperimäärä oli n. 4900 arkkia / henkilö / vuosi Tulostetun paperimäärän paino oli n. 77 000 kg, joka vastaa yli 150

paperilavaa Tulostetulla paperimäärällä olisi voinut peittää miltei 1 km2 alueen, jolloin

esimerkiksi Jyväskylän keskustan ruutukaava-alue peittyisi A4-arkkeihin kahdesti

Vänttinen Veli-Heikki

Ota mukaan paperipinot (kaksi laatikkoa)


Jätteiden muodostuminen

Jyväskylän yliopistossa on muodostunut vuoden 2012 aikana jätettä n. 520 t, joka vastaa yli 190 kg / henkilö

Muodostuneesta jätteestä– 65 % on kierrätetty materiaalina– 33 % on hyödynnetty energiana– loput 2,5 % jätteestä on päätynyt suoraan kaatopaikalle

32.8 %

15.1 %14.4 %

12.5 %

11.9 %3.5 %

3.3 %

2.5 % 2.4 %

1.6 %EnergiajaeToimistokeräyspaperiSekalainen keräyspaperiRuskea pahvi ja kartonkiBiojäteSERTietosuojamateriaaliSekalasiKaatopaikkajätePuhdas metalli

Jätejakeiden %-osuudetjätteiden kokonaismäärästä [t]

vuonna 2012

63.5 %

23.7 %

10.9 %

0.8 % 0.7 % 0.1 % 0.3 %TietosuojamateriaaliSekajäteEnergiajaeToimistokeräyspaperiSekalainen keräyspaperiRuskea pahvi ja kartonkiTuhottavat tallenteet ja kalvot

Toimistossa muodostuvien jätejakeiden %-osuudet jätehuollon kustannuksista [€]

vuonna 2011


Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne

Lippujen määrä [kpl] 3500 (*) 3600 50

Kustannukset [€] n. 200 000 (*) n. 1 500 000 n. 9000

* Perustuu arvioon vuoden 2012 ensimmäisen 6 kk:n toteumaan

78 %

7 %3

%12 %

Jkl-Hki/Hki-JklJkl-Tre/Tre-JklJkl-Turku/Turku-JklMuut kotimaa

Kotimaan työmatkoista suurin osa tehdään junalla Junalla matkustettiin vuonna 2012 arviolta 1 700 000 hkm, jolloin

keskimäärin jokainen matkusti vuoden aikana kerran Jyväskylästä Helsinkiin ja takaisin

Lentoliikenne suuntautuu pääasiassa Eurooppaan ja vesiliikenne Tallinnan, Tukholman ja Uumajan reiteille

Henkilöstö käytti omaa ajoneuvoaan työmatkoihin vuonna 2011 yhteensä 240 000 km, mistä aiheutui yliopistolle n. 115 000 € kustannukset

Kuinka työmatkat kuljetaan?

Junamatkojen %-osuudet matkan määränpään mukaan

18 %

56 %

26 % Kotimaan lennot

Euroopan lennot

Muun maailman lennot

Lentomatkojen määrien [kpl] %-jakaantuminen matkakohteiden mukaan


Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen alustava ympäristökatselmus

Käytössä on tiloja Ambioticalla n. 4700 m2, josta on toimistotiloja reilut 1500 m2 (100 kpl) ja laboratoriotiloja n. 1900 m2 (70 kpl)

Tämän vuoden aikana on tulostettu n. 498 000 arkkia

2008 2009 2010 20110

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

14,000

Käyttövesi [m3] Porakaivo [m3]

2008 2009 2010 20110

500,000

1,000,000

1,500,000

2,000,000

2,500,000

3,000,000

3,500,000

Sähkönkulutus [kWh] Lämmönkulutus [kWh]

Ambiotican sähkön-, lämmön- ja vedenkulutus 2008-2011


3. Vihervinkit – yksinkertaisia toimenpiteitä työrutiinien keskelle

Kuva: Motiva 2006


Esimerkki yksittäisen henkilön toiminnan merkityksestä:– Vertailu, jos pöytätietokone on päällä vuoden jokaisena päivänä tai jos se sammutetaan

työpäivän päätyttyä, viikonlopuksi ja lomien ajaksi

Esimerkki koko henkilöstön toiminnan merkityksestä:– Oletetaan, että samantyyppisiä pöytäkoneita on yhteensä 2 600 kpl

Jokaisella teolla on merkitystä

Pöytätietokoneen kulutus Päällä Pois päältä Ero [kWh] Ero [%] Säästö [€]

Kulutus päivässä [kWh] 0,5 0,2 0,3 -61,5 0,03

Kulutus arkipäivinä [kWh] 2,6 1,0 1,6 -61,5 0,14

Kulutus viikossa [kWh] 3,6 1,0 2,6 -71,6 0,23

Kulutus vuodessa [kWh] 245 47 198 -80,7 17,8

Yliopiston henkilöstön pöytätietokoneiden kulutus Päällä Pois päältä Ero [kWh] Ero [%] Säästö [€]

Kulutus päivässä [kWh] 1 352 520 832 -61,5 75

Kulutus arkipäivinä [kWh] 6 760 2 600 4 160 -61,5 375

Kulutus viikossa [kWh] 9 381 2 662 6 718 -71,6 605

Kulutus vuodessa [kWh] 638 144 123 448 514 696 -80,7 46 320


Sammuta tietokoneen näyttö – taukojen ajaksi, esimerkiksi lähtiessäsi kahvitauon, lounaalle tai kokoukseen– työpäivän päätteeksi, viikonlopuiksi ja lomien ajaksi

Irrota matkapuhelimen laturi pistokkeesta latauksen jälkeen Hyödynnä luonnonvaloa ja käytä keinovalaistusta tarpeesi mukaan Sammuta valot tiloista, joissa huomaat niiden olevan turhaan päällä

Käytännön energiansäästövinkkejä

Kuvat: Motiva 2006


Käytännön vinkit paperinkulutuksen vähentämiseen

Hyödynnä sähköistä työympäristöä mahdollisimman tehokkaasti – kaikkea ei tarvitse tulostaa tai kopioida

Think before you print! – harkitse kahdesti mitä tulostat ja kopioit Vältä hukkapaperin muodostumista:

– Oikolukemalla asiakirjan teksti näytöltä– Käyttämällä esikatselutoimintoa nähdäksesi, että kaikki tarpeellinen mahtuu tulostettavalle

sivulle– Optimoimalla paperin tilan käytön tiivistämällä useampia sivuja yhdelle arkille– Tulostamalla ja kopioimalla vain tarvittavat sivut monisivuisesta asiakirjasta

Hyödynnä tulostamisessa monitoimilaitteita, jolloin oletuksena on kaksipuoleisuus ja mustavalkoisuus

jos jokainen Jyväskylän yliopiston henkilökuntaan kuuluva jättäisi vuoden jokaisena työpäivänä yhden A4-arkin tulostamatta, säästyisi vuosittain miltei

Tiesitkö, että

600 000 arkkia

18 000 €


Käytännön vinkit terveellisempään ja ympäristöystävällisempään

liikkumiseen Käynnistä päivä henkilöauton moottorin sijaan reippaalla kävelyllä tai

pyöräilyllä– 30 minuutin kävely tai pyöräily päivässä riittää kunnon ja terveyden ylläpitoon– Jos kaikki alle 5 km:n henkilöautomatkat tehtäisiin kävellen tai pyöräillen, miltei puolet

kaikista henkilöautomatkoista jäisi tekemättä– Alle 7 km:n matkat kulkee kaupunkiliikenteessä pyörällä autoa nopeammin

Hyödynnä kodin ja työpaikan välisessä liikkumisessa kimppakyytejä Suosi kampusten välisessä liikkumisessa kävelyä tai pyöräilyä

– Kampusten väliset etäisyydet ovat lyhyet ja olet luultavasti nopeammin perillä, jos kävelet tai pyöräilet matkan autoilun sijaan

Valitse portaat hissin sijaan

Kuva: Jarkko Vehniäinen


Lisätietoja löytyy osoitteesta:https://www.jyu.fi/greenoffice

Kiitos mielenkiinnostanne!

PIIRROS: Sari Pietikäinen 2010

https://www.jyu.fi/greenoffice

Documents

Green Office – kohti vihreämpää yliopistoa