HACCP Ja Akkreditointi

7.12.2011

Laatujärjestelmä

elintarviketurvallisuuden

varmistamiseksi (HACCP) ja

laboratorioiden akkreditointi

MIKRO 575 Elintarvike-

ja ympäristöhygienia ja

valvonta

1 Seija Pihlajaviita

Ohjeita ja lainsäädäntöä

Codex alimentarius, International Food Standards /

kansainväliset ruokastandardit

EY lainsäädäntö, erityisesti elintarvikehygieniasta EY

852/2004, artikla 5 Vaarojen analysointi ja kriittiset

valvontapisteet

Kansallinen lainsäädäntö – Yleinen elintarvikehygienia-asetus EY 852/2004 liite II: Kaikkiin

elintarvikealan toimijoihin sovellettavat hygieniavaatimukset

• Tähän asetuksen liitteeseen kannattaa tutustua huolellisesti! Ks. Sisältö.

– MMMa 37/EEO/2006 eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta, erityisesti liitteet 1-5

– MMMa 28/2009 eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta

7.12.2011 2 Seija Pihlajaviita

HACCP-ohjeita Codex Alimentarius

Euroopan yhteisöjen komissio: Ohjeasiakirja. HACCP –periaatteisiin perustuvien menettelyjen täytäntöönpanosta ja HACCP –periaatteiden täytäntöönpanon helpottamisesta tietyissä elintarvikeyrityksissä

http://ec.europa.eu/food/food/biosafety/hygienielegislation/guidance_doc_haccp_fi.pdf

HACCP –järjestelmä, periaatteet ja soveltaminen (Eviran ohje 10002/1)

– www.evira.fi


HACCP -ohjeita

Elintarviketeollisuusliitto ry – HACCP-pohjaiset omavalvontaohjeet – www.etl.fi

– Yleisosa

– Kalateollisuus

– Kasvis- ja marjateollisuus

– Leipomoteollisuus

– Liha- ja valmisruokateollisuus

– Maidonjalostusteollisuus

– Makeisteollisuus

Lehtiartikkeleita – Elintarvike ja terveys

– Kehittyvä elintarvike


7.12.2011

Vaara = elintarvikkeessa oleva biologinen,

kemiallinen tai fyysinen tekijä, joka saattaa

vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden

Riski = Vaaran aiheuttaman terveydellisen

haittavaikutuksen todennäköisyys ja

voimakkuus

(EPNAs 178/2002 3 artikla)


7.12.2011

Tieteellinen riskinarviointi

Riskinarviointi (engl. Risk assesment)

tarkoittaa kansainvälisesti tieteellistä työtä

EFSA:n (European Food Safety Authority)

tieteelliset riskinarvioinnit ja kannanotot →

lainsäädännön kehittäminen

Kansalliset tieteelliset riskinarvioinnit →

kansallinen lainsäädäntö, ohjelmat ja ohjeet

Osa riskianalyysiä (ks. seuraava kuva)


7.12.2011

Riskianalyysi (CAC – Codex Alimentarius

Comission) Lähde: Maijala, R. 2007 teoksessa Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia

Riskinhallinta:

Riskin kokonaisarviointi

Vaihtoehtojen arviointi

Vaihtoehtojen soveltaminen

Seuranta ja uudelleenarviointi

Riskinarviointi:

Vaaran tunnistaminen

Vaaran kuvaaminen

Altistuksen arviointi

Riskin kuvaaminen

Risk

iviestin

tä 7 Seija Pihlajaviita

7.12.2011

! Käytännöllinen riskinarviointi ! Omavalvonnan suunnittelu edellyttää luotettavaa

ja systemaattista tietoa elintarviketoimijan

tuotantoon liittyvistä vaaroista eli riskinarviointia

Tuotantolaitoksen on

– tunnistettava vaarat

– arvioitava niiden aiheuttamat riskit ja

– kyettävä valitsemaan oikeat riskinhallintatoimet.

Aluehallintovirastojen ja kuntien

valvontasuunnitelmat pohjautuvat enimmäkseen

käytännölliseen riskinarviointiin → valvonnan

resurssien suuntaaminen, ennakoiminen ja

valmiustilanteet 8 Seija Pihlajaviita

7.12.2011

Merkittävimpiä ruokamyrkytysten

syitä viime vuosina 2004 2005 2006

1. Liian hidas ruoan

jäähdytys

Infektoitunut

työntekijä

Virheellinen

säilytyslämpötila

2. Riittämätön

ruoan kuumennus

Virheellinen


Riittämätön

jäähdytys

3. Virheellinen


Saastunut raaka-

aine

Riittämätön

kuumennus

Lähde: Ruokamyrkytykset Suomessa –raportit, Evira


7.12.2011

Omavalvonta ja riskien hallinta

Lainsäädäntöön pohjautuva omavalvontavelvoite → Omavalvontasuunnitelma

GHP – Good Hygienic Practices – Hyvät hygieniakäytännöt

GMP – Good Manufacturing Practices –Hyvät tuotantokäytännöt

HACCP – Hazard Analysis and Critical Control Point


7.12.2011

Elintarviketurvallisuus ja

laatujärjestelmät

GMP, GHP eli Hyvät

tuotanto- ja

hygieniakäytännöt

HACCP

Laatujärjestelmä, esim. ISO 9000,

ISO 22000

Laatujohtaminen, TQM

Tukiohjelmat

PRPs,

omavalvonnan

perusta

Omavalvontasuunnitelma


7.12.2011

HACCP –järjestelmä ja

ennakkovaatimukset (tukiohjelmat)

HACCP

Tukijärjestelmä eli

ennakkovaatimukset

Henkilökunnan

koulutus

Elintarvikehygienia edellyttää, että

elintarvikeyritykset panevat täytäntöön HACCP –

periaatteisiin perustuvat ennakkovaatimukset ja

menettelyt

Em. vaatimusten tarkoituksena on vaarojen yleinen

hallinta


7.12.2011

Omavalvontajärjestelmä /

tukijärjestelmä prerequisite programs, PRPs

kaikki ne HACCP-järjestelmän edellytyksenä

olevat järjestelmät ja säännökset, jotka tähtäävät

elintarviketurvallisuuteen

tukijärjestelmä koostuu elintarvikehygienian

yleisiin periaatteisiin (General Principles of Food

Hygiene) perustuvista ohjelmista

– Ks.HACCP –järjestelmä, periaatteet ja soveltaminen

(Eviran ohje 10002/1) s. 6-7


Ennakkovaatimukset Infrastruktuuria ja laitteistoa koskevat vaatimukset

Raaka-aineita koskevat vaatimukset

Elintarvikkeiden turvallinen käsittely (pakkaaminen ja

kuljetus mukaanluettuina)

Elintarvikejätteiden käsittely

Tuholaistorjuntamenettely

Puhtaanapitomenettelyt (puhdistus ja desinfiointi)

Veden laatu

Kylmäketjun säilyttäminen

Henkilöstön terveys

Henkilökohtainen hygienia

Koulutus


7.12.2011

HACCP -periaate

Hazard Analysis Critical Control Points tavoitteena elintarvikkeiden valmistukseen ja käsittelyyn

liittyvien mahdollisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten riskien ennaltaehkäisy

sovellettavissa koko elintarvikkeen käsittelyketjuun – elintarvikkeiden alkutuotanto, teollinen valmistus, kuljetus,

varastointi, kaupanpito, tarjoilu ja suurtalouksissa tapahtuva ruoanvalmistus

Hazard Analysis – riskin eli vaaran arviointi

Critical Control Points – kriittisiä eli olennaisia hallintapisteitä – Sellainen työ- tai käsittelyvaihe, jossa riski voidaan todeta ja sen

eteneminen voidaan pysäyttää ja johon hallintatoimet voidaan kohdistaa

– Oleellisen tärkeä elintarviketurvallisuutta uhkaavan vaaran estämiseksi, poistamiseksi tai vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle


HACCP-menettely

Edellyttää monipuolista asiantuntemusta käsiteltävistä raaka-aineista, valmistettavista tuotteista, tuotantoprosessista, jakeluketjusta, kunnossa- ja puhtaanapidosta, laadunvalvonnasta ja elintarvikehygieniasta (mikrobiologiset, kemialliset ja fysikaaliset vaarat ja niiden hallinta)

HACCP –ryhmä, jossa voidaan tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta – voi olla myös esim. tuoteryhmäkohtaisia HACCP-alaryhmiä

HACCP-järjestelmän toimivuus edellyttää sitoutumista ja koulutusta järjestelmän periaatteisiin (koulutus tulee kirjata)


Tuotekuvaukset

Tuotteen … – tuotteen nimi

– ominaisuudet

– valmistus- ja lisäaineet

– raaka-aineen ominaisuudet ja alkuperä

– valmistustapa

– pakkaustapa ja –tarvikkeet

– pakkausmerkinnät

– säilyvyys

– säilytys

– jakelu

ja sen käyttötarkoituksen kuvaus – käyttäjäryhmä (yleinen kulutus vai jokin erityisryhmä)

– käyttötapa


Vuokaaviot

Tuotteen tai tuoteryhmän käsittelyyn ja

valmistamiseen kuuluvat työvaiheet

tapahtumajärjestyksessä raaka-aineiden

vastaanotosta pakkaamiseen ja jakeluun

Tuoteturvallisuuden kannalta tärkeät tiedot

– lämpötilat, tuotantovaiheiden kesto ja viipymäajat

Siirrot toiseen huonetilaan

Mahdollinen tuotteen uudelleenkäsittely

(Tarvittaessa huonetilojen hygieniataso)


7.12.2011

HACCP:n seitsemän periaatetta 1. Vaarojen arviointi

2. Kriittisten hallintapisteiden määrittäminen

3. Kriittisten rajojen määrittäminen

4. Kriittisten hallintapisteiden seurantakäytäntöjen

laatiminen

5. Korjaavien toimenpiteiden määrittäminen

6. Todentamiskäytäntöjen laatiminen ja HACCP-ohjelman

validointi

7. HACCP-asiakirja ja tallenteet

Periaatteilla 2 – 5 hallitaan tunnistetut vaarat!


Vaarojen arviointi

a) Tunnistetaan vaarat, jotka on torjuttava, poistettava tai saatettava hyväksyttävälle tasolle (EPNAs 852/2004 5. art.)

Vuokaaviot ja tuotekuvaukset pohjana

Vaarojen tunnistus

– kaikki tuotteen valmistus- ja lisäaineisiin, pakkaustarvikkeisiin, työ- ja tuotantovaiheisiin, varastointiin sekä jakeluun liittyvät biologiset, kemialliset ja fysikaaliset vaarat

– huomioidaan käyttäjäryhmät

– hyödynnetään tutkimustietoa, tietoja ruokamyrkytyksistä, valvonnan tietoja


Vaarojen arviointi Vaarojen todennäköisyyden ja vakavuuden arviointi

– Hyödynnetään elintarvikkeisiin ja niiden raaka-aineisiin liittyviä epidemiologisia tilastoja, kansallisten valvontaohjelmien tuloksia ja tieteellisiä julkaisuja, tietoja omavalvonnasta sekä asiakasvalituksia

– vakavuudella tarkoitetaan tietyn vaaran aiheuttaman terveysvaaran astetta (tässä keskitytään nimenomaan terveyshaittoihin, ei muihin laatuvirheisiin)

– vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella päätetään, onko tunnistettu vaara merkittävä

Hallintakeinojen tunnistus – Tunnistetaan keinot, joilla merkittäviä vaaroja voidaan hallita eli

estää, poistaa tai vähentää hyväksyttävälle tasolle

– esim. kuumennus, jäähdytys, pH:n lasku tai raaka-aineen hankinnalle asetettavat vaatimukset

– Vaaroja voidaan hallita myös tukijärjestelmän ohjelmien avulla (esim. hygieeniset työtavat, tuotantotilan lämpötilan hallinta, pakkausmerkinnät)


Mikrobiologiset vaarat

Mikrobit voivat aiheuttaa

– Elintarvikkeiden pilaantumista

– Ruokamyrkytyksiä (intoksikaatiot, infetktiot)

– Prosessiongelmia

Saastuminen eli kontaminaatio

– Ristikontaminaatio

– Jälkikontaminaatio


Kemialliset vaarat

Elintarvikkeen luontaiset myrkyt

Ruoanvalmistuksessa – prosessoinnissa syntyneet

myrkyt, esim. PAH -yhdisteet

Homemyrkyt eli mykotoksiinit (voi olla myös

mikrobiologinen vaara)

Ruoanvalmistuksessa – prosessoinnissa syntyneet

myrkyt, esim. PAH -yhdisteet

Lisäaineet liikaa annosteltuina

Ympäristömyrkyt

Torjunta-ainejäämät

Eläinlääkejäämät

Elintarvikepakkauksesta siirtyneet kemikaalit


Fysikaaliset vaarat

Voivat saastuttaa elintarvikkeen mekaanisesti

Elintarvikkeissa esiintyvät paljaalla silmällä

nähtävät vierasesineet

– Pöly, lika, muta, multa

– Kivet, napit, naulat, puun ja metallinpalaset jne.

– Hiukset, laastarit, tupakantumpit jne.

– Kuolleet hyönteiset, muut tuhoeläimet sekä niiden

jätökset

– Elintarvikkeen valmistukseen käytettävistä laitteista

irronneet osat, pakkausmateriaalin palaset jne.

– Muut elintarvikkeeseen kuulumattomat esineet


Kriittisten hallintapisteiden (critical

control point, CCP) määrittäminen b) määritetään kriittiset hallintapisteet vaiheessa tai

vaiheissa, jossa tai joissa valvonta on tärkeää vaaran

torjumiseksi, poistamiseksi tai saattamiseksi

hyväksyttävälle tasolle (EPNAs 852:2004 5 art.)

Lähtökohta on aina terveysvaara, ei tuotteen

laatuominaisuudet

Vaara voidaan todeta mittaamalla tai arvioimalla

Vaaraa voidaan hallita

Hallittavalle asialle voidaan määrittää kriittiset rajat

Kriittisen rajan ylittyessä turvallisuus voidaan taata

korjaavilla toimenpiteillä


Kriittinen hallintapiste (critical control

point, CCP)

Työ- ja tuotantovaihetta, jossa elintarvikkeen turvallisuutta hallitaan tukijärjestelmän avulla, ei tule valita kriittiseksi hallintapisteeksi

CCP voi olla – Tuotteen kuumennusvaihe, jossa haitallinen mikrobi tuhotaan

– Jäähdytys- ja pakastusvaiheet, joissa mikrobien kasvu estetään

– Tuotantovaihe, jossa tuotteen turvallisuuteen vaikuttavaa koostumusta säädellään (pH, aw)

– Tuotantovaihe, jossa käytetään metallinpaljastinta taikka läpivalaisua

CCP:n määrittämisessä voidaan käyttää apuna päätöksentekopuuta (Sanco ja Codex Alimentarius)


Kriittisten rajojen määrittäminen c) Määritellään tunnistettujen vaarojen torjumista,

poistamista tai vähentämistä varten kriittisten

valvontapisteiden kriittiset rajat hyväksyttävän

tason erottamiseksi tasosta, jota ei voida

hyväksyä (EPNAs 852:2004 5 art.)

Minimi- ja maksimiarvoja, joiden puitteissa kriittisissä

hallintapisteissä terveydelliset vaarat pysyvät riittävästi

hallinnassa tai estetään kokonaan

Perusteltavissa ja mitattavissa


Kriittisten rajojen määrittäminen

Voivat perustua lainsäädäntöön, viranomaisohjeisiin,

kirjallisuuteen, elintarvikkeiden testausselosteisiin ja

asiantuntijoiden näkemyksiin

Kriittiset rajat voidaan asettaa lämpötilalle, ajalle,

vesipitoisuudelle, vesiaktiivisuudelle, pH:lle,

suolapitoisuudelle, säilöntäaineiden määrälle ja

aistinvaraiselle ominaisuudelle

Hälytysraja – ylempi tai alempi kuin kriittinen raja,

jonka ylittäminen/alittaminen viittaa siihen, että

lähestytään kriittistä rajaa


Seurantakäytäntöjen laatiminen

d) Laaditaan tehokkaat kriittisten valvontapisteiden seurantamenettelyt ja pannaan ne täytäntöön (EPNAs 852:2004 5 art.)

Jokaista CCP:tä seurataan suunnitellusti

Seurantakäytännöissä kuvataan

– mitä seurataan

– seurantamenetelmä

– seurantatiheys

– seurannan suorittaja

– kenelle ilmoitetaan, jos todetaan poikkeama kriittisistä rajoista tai mahdollisista hälytysrajoista

– kuinka seuranta kirjataan

Seurannassa tarvittavat lomakkeet tai järjestelmä CCP:n automaattiseksi seuraamiseksi


Seurantakäytäntöjen laatiminen

Seurantamenetelmä – tulokset tulisi saada nopeasti, jotta tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan

ryhtyä välittömästi

– Useimmiten kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien mittauksia (pH:n, lämpötilan ja ajan mittaukset, metallinpaljastimen käyttö, läpivalaisu)

– Aistinvarainen arviointi

– Mikrobiologiset ja kemialliset analyysit tähän tarkoitukseen usein liian hitaita

Seurantatiheys – Riittävä, jotta sen perusteella voidaan todeta, onko CCP hallinnassa vai ei

Seurannan suorittaminen ja toimenpiteet – Kirjataan: pvm, kellonaika, tuotteen tunnistetiedot, seurannan tulos

– Käsin tehtävässä seurannassa varmennus seurannan suorittajan nimikirjaimilla/allekirjoituksella

– Automaattisessa seurannassa seurannan suorittaja tarkastaa säännöllisesti (esim. päivittäin, eräkohtaisesti) automaattisen laitteiston tallentamat tulokset ja kirjaa tarkastuksen ajankohdan sekä nimikirjaimet/allekirjoitus

– Poikkeamat merkitään selvästi

– Poikkeamista ilmoitetaan henkilölle, joka vastaa korjaavien toimenpiteiden suorittamisesta

– Seurannan suorittaja kirjaa tekemänsä toimenpiteet


Korjaavien toimenpiteiden määrittäminen e) Toteutetaan korjaavia toimia, jos seuranta

osoittaa, että kriittinen valvontapiste ei ole hallinnassa (EPNAs 852:2004 5 art.)

kun seurannan suorittaja toteaa poikkeaman kriittisistä rajoista tai mahdollisista hälytysrajoista, tulee ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin

Korjaavat toimenpiteet määritetään kaikkien kriittisten hallintapisteiden kaikille kriittisille rajoille ja mahdollisille hälytysrajoille

Nimetään korjaavien toimenpiteiden suorittaja, kuvataan toimenpiteiden kirjaaminen ja laaditaan käytettävät lomakkeet

Esim. lämpötilojen korjaus, pH:n säätö, lisäpuhdistustoimet, laitteiden toimivuuden huolto ja korjaukset tuotantoprosessiin


Korjaavien toimenpiteiden tulee

käsittää: 1. Tuotteeseen kohdistuvat toimenpiteet, jotka ovat

tapauksesta riippuen: a) Prosessoinnin jatkaminen (esim. välitön kuumennuksen

jatkaminen)

b) Tuote-erän asettaminen käyttökieltoon (usein ensimmäinen toimenpide)

c) Tuote-erän hygieenisen laadun selvittäminen (kaikissa muissa kuin a-kohdan tapauksissa)

d) Takaisinveto (Jos tuote-erä on jo markkinoilla, on se osoitus siitä, että HACCP -järjestelmä on pettänyt)

e) Tuotteen uudelleenprosessointi vielä silloin, kun tuote on vielä elintarvikehuoneistossa

2. Poikkeaman korjaaminen, jotta kriittinen hallintapiste saadaan uudelleen hallintaan

3. Poikkeaman syyn selvittäminen ja poistaminen

4. Poikkeaman toistumisen estäminen


Todentamiskäytäntöjen laatiminen ja

HACCP-ohjelman validointi f) Laaditaan menettelyjä, joita on toteutettava

säännöllisin väliajoin, a-e alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuuden tarkistamiseksi (EPNAs 852:2004 5 art.)

Todentamiskäytännöillä varmistetaan HACCP-järjestelmän toimivuus ja riittävyys

– Seurannasta ja korjaavista toimenpiteistä syntyneiden kirjausten ja yhteenvetojen tarkastus

– Seurantaa ja korjaavia toimenpiteitä suorittavien henkilöiden toiminnan tarkastus


Todentamiskäytäntöjen laatiminen ja

HACCP-ohjelman validointi – Käytettävien mittalaitteiden toimivuuden tarkastus

– Mahdolliset todentajan itsensä tekemät mittaukset

– Näytteenotto tuotteista (mikrobiologiset, kemialliset ja fysikaaliset tutkimukset) tai aistinvarainen arviointi

Todentaminen tehdään säännöllisesti sovitun aikataulun mukaisesti

Todentamisen suorittaa eri henkilö kuin seurannan

Todentaminen dokumentoidaan


HACCP-ohjelman validointi

Onko HACCP-ohjelma laadittu oikein?

Pystytäänkö ohjelmaa toteuttamalla takaamaan tuotteen turvallisuus vai onko ohjelmaa tarvetta muuttaa?

Alkuvalidointi ennen HACCP-ohjelman käyttöönottoa

Uudelleenarviointi vuosittain tai – kun muutetaan prosessia, raaka-aineita tai tuotetta

– saadaan uutta tietoa mahdollisista terveysvaaroista

– tuotteesta löytyy taudinaiheuttajia

– tuotteet ovat aiheuttaneet ruokamyrkytyksiä

– kriittiset rajat ylittyvät toistuvasti

Validointi tehdään dokumentoidusti


HACCP-asiakirjat ja –tallenteet sekä

niiden hallinta g) Laaditaan elintarvikeyrityksen koon ja luonteen

mukaisesti asiakirjoja ja pidetään kirjaa sen osoittamiseksi, että a-f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan tehokkaasti

HACCP-asiakirjoja ovat suunnitelmat ja ohjeet, jotka syntyvät HACCP-järjestelmää laadittaessa ja joilla ohjataan järjestelmän toteuttamista

HACCP-tallenteet ovat kirjauksia ja tietoa, jota syntyy HACCP-ohjelman toteuttamisesta

• Oltava tunnistettavia ja jäljitettävissä ja tehty niin, ettei niitä voi muuttaa

• HACCP-järjestelmässä tallenteet säilytetään kaksi vuotta ja vähintään 6 kk yli tuotteen myyntiajan


7.12.2011

EL 23/2006 20 §

”Omavalvontaan tulee tarvittaessa liittää

näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sekä

tieto laboratorioista, joissa omavalvonnassa

olevat näytteet tutkitaan.”

erityisesti lainsäädännön edellyttämät

omavalvontatutkimukset on tehtävä

hyväksytyssä laboratoriossa


7.12.2011

Laboratorioiden luokittelu

Viranomaislaboratoriot

– akkreditoituja

Omavalvontanlaboratoriot

– säädöksissä määrätyt tutkimukset

– muut valvontaviranomaisen määräämät

tutkimukset (VnA 321/2006)

– Arvioitu Eviran hyväksyntää varten, arvioinnin

toteuttaa FINAS akkreditointipalvelut

Lihantarkastuslaitokset

VnA laboratorioista


7.12.2011

EL 23/2006 20 §

”Omavalvontaan tulee tarvittaessa liittää

näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sekä

tieto laboratorioista, joissa omavalvonnassa

olevat näytteet tutkitaan.”

erityisesti lainsäädännön edellyttämät

omavalvontatutkimukset on tehtävä

hyväksytyssä laboratoriossa


7.12.2011

Laboratorioiden luokittelu

Viranomaislaboratoriot

– akkreditoituja

Omavalvontanlaboratoriot

– säädöksissä määrätyt tutkimukset

– muut valvontaviranomaisen määräämät

tutkimukset (VnA 321/2006)

– arvioitu

Lihantarkastuslaitokset

Tulossa VnA laboratorioista


Akkreditointi Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyyden yleisiä

vaatimuksia käsittelevä standardi SFS-EN ISO/IEC

17025:2005

Mittatekniikan keskus MIKES / FINAS

akkreditointipalvelut

Akkreditointikausi 4 v

– Joka 4. vuosi uudelleen akkreditointi

– Väliaikoina määräaikaisarvioinnit pääsääntöisesti vuosittain

– Pääarvioija FINASista

– Tekniset arvioijat yleensä muista laboratorioista

Pätevyysalueessa akkreditoidut menetelmät


Documents

HACCP Ja Akkreditointi