Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
hajoki
Kauhajoen kaupungin Tarkastusla uta ku nnan
Arviointikertomus v. 2014
1
Kauhajoen kaupunki Tarkastuslautakunta
Sisällysluettelo
1. Johdanto.................................................................................................... 2
Tarkastuslautakunta..................................................................................... 2 2.1 Tarkastuslautakunnan ulkoinen tilintarkastus ............................... 2 2.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ..................................................................... 3
Tarkastuslautakunnan toiminta ................................................................ 3
Valtuustokauden 3 arviointikertomuksen tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet. .................................................................................. 5
4. toteutumisen ................................................................... 9 Perustehtävä strategiset tavoitteet ........................................................ 9 Toiminnalliset taloudelliset .................... ........................... .. .. 11 Talouden tasapainottaminen ................................................................... 12
4.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ............................................................ 13 4.5 Hyvinvointikertomus ja sen hyödyntäminen ................................................. 14
Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen .......................................................... 14 1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta ........................................................ 14
5.2 Yhteistoimintalautakunta ......................................................................... 17 5.3 ......................................................................................... 18
1\ Varhaiskasvatusjohtokunta ........................................................... . 1\ Vapaa-aikajohtokunta.................................................................. .
5.4 Tekninen lautakunta .............................................................................. 24 1\ Rakennuslautakunta...................................... ............................. 25
5.5 Investoinnit. ..................................................................................... 26 5.6 Henkilöstö........................................................................................... 26
6. Muut havainnot. ........................................................................................... 1 Konserniohjaus- ja yhteisöille toiminnalliset taloudelliset tavoitteet. ..... 24
6.2 Kuntayhtymät. . ............ ......... ................. .............................................. 28 6.3 Kuntarakenneselvitystyö........................................................................... 29
7.
8. Tarkastuslautakunnan yhteenveto valtuustolle ....................................... 29
9. Allekirjoitukset. ............................................................................................ 30
2
1.
2.
2.1
2.2
Johdanto
Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan painottanut talouden tasapainottamisen seurantaa. Tasapainottamisohjelman etenemisestä on annettu väliraportti valtuustolle marraskuussa. Lautakunta on lisäksi tutustunut monipuolisesti kaupungin toimintoihin ja pyrkinyt arvioimaan niiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.
Arviointikertomuksessa otetaan kantaa edellisen kertomuksen havaintojen huomiointiin. Hallintokunnat ovat kommentoineet huomioita ja voidaan todeta, että osaan huomioista on kohdennettu toimenpiteitä ja osaan ei. Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista ja hallintokunnittain asetettujen merkittävimpien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Asioiden esitys tapahtuu sekä taulukkomuodossa, että vapaana tekstinä .
Merkittävimmät huomiot kohdistuvat kaupungin taloudellisen tilanteen vakavuuteen. Tasapainottamisohjelman päivittärninen niin, että se on riittävän realistinen ja konkreettinen toimenpiteiden osalta sekä sisältää uusia säästökohteita, on välttämätöntä. Tämä edellyttää rohkeutta päätöksentekoon kaikissa päätöksenteon asteissa.
Tarkastuslautakunta
Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus
Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.
Valtuusto on valinnut kokouksessaan 5.3.2013 Kauhajoen kaupungin tilintarkastusyhteisöksi toimikaudelle 2013-2016 hallinnon ja talouden tarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy, JHTTyhteisön, jonka vastuualaisena tilintarkastajana toimii JHTT, KHT Nils Hellberg.
Tarkastuslautakunnan kokoonpano
Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, joista kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja.
Kauhajoen kaupunginvaltuusto on valinnut kokouksessaan 29.1 .2013 toimikaudeksi 2013-2016 tarkastuslautakunnan
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
3
rakennusmies yrittäjä, autoilija Esa Ala-Kyyny Jorma Ketola
teknikko, yrittäjä Mika Muurimäki
särmääjä Maria Pietari
apulaisjohtaja Marja Koskimäki
yrittäjä Ilkka Tervonen
Puheenjohtaja Marja Koskimäki Varapuheenjohtaja Mika Muurimäki
aluemyyntipäällikkö Juha Pohjola
kirvesmies, eläkeläinen Paavo Haikonen
opettaja, eläkeläinen Marja Aalto
yrittäjä Pirjo Peltonen
Jäsen Ilkka Tervonen ei ole esteellisenä osallistunut tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen laadintaan Kauhajoen Vesihuolto Oy:n osalta.
Lautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Marja Koskimäki ja sihteerinä hallintosihteeri Kirsti Latva-Kala.
2.3 Tarkastuslautakunnan toiminta
Tarkastuslautakunta on kokoontunut viime vuonna 10 kertaa ja kuluvana vuonna 8 kertaa.
Tarkastuslautakunnan12.9.2014 § 42 päättämän työohjelman mukaisesti arvioinnin kohteena ovat muun muassa varhaiskasvatus, kaupungin markkinointiin liittyvät kysymykset, sivistystoimi, nuorisotyö, työllisyys, kirjastotoimi ja vapaa-aikapalvelut. Työohjelma sisältää myös keskeisenä asiana kaupungin talouden seurannan ja talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet.
Lautakunnan merkittävimmät käsitellyt asiat:
Kokousaika Arvioitavat asiat ArvIointimenetelmä
12.9.2014 Aron päiväkoti ja Filppulan päiväkoti
Arviointikäynti mukana varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti
Varhaiskasvatus Haastattelu Varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti
Talouskatsaus, Talouden seuranta ja tasa-painottaminen
Haastattelu Talouspäällikkö Heli Silomäki
10.10.2014 Tilintarkastajan tarkastussuunnitelma
Tilintarkastaja Nils Hellberg
Ulkoinen markkinointi kaupungin imago, mainonta, kuntamarkkinointi, merkitys, tavoitteet, suunnitelmat
Haastattelu Hallintojohtaja Markku Vanhanen
Ruokamessut Haastattelu Messupäällikkö Riitta Alapiha
Kuntamarkkinointi / Viestintä Haastattelu
4
Metsät niiden myynti, hteismetsä
Maatalouspalvelut
14.11.2014 Sivistystoimi
11.2014
16.1,2015
13.3.2015
10.4,2015 , 15.5.2015
5
Koulukeskuksen ja Filppulan esio etus isteet Sivistystoimi Koulukuljetukset, organisointi, ulkopuolisten kulku, viestintä ten vanhemmille Talouskatsaus, talouden seuranta a ainottaminen Sanssinkartano
Väliraportti valtuustolle palvelurakenneselvit toteutumisesta Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta lautakuntien mat kset
Pian
Henkilöstöasiat
Kulttuuritoirni
Vapaa-aikapalvelut hallinto / toiminta
- talous I palvelumaksut - liikunnan kehittämissuunnitelma / toimen ideoh'elma Uikuntapalvelut I erityisliikunta Virkun toiminta Nuoriso toiminta Etsivä nuorisotyö
Lautakunnan jäsenten raportointi Talouskatsaus,
tasapainottam inen Tekninen toimi
Kirjastopalvelut
Hyvinvointikertomuksen esitte Arviointikertomuksen laatimi
Arvio i nti käynnit esio petuspisteissä mukana sivistysjohtaja Eija Uikamaa
Sivistysjohtaja Eija Uikamaa
Haastattelu Talous äällikkö Heli Silomäki Ennakkokysymyslomake Sanssinkartanon Pirkko Anttila
Väliraportti valtuustolle kokoukseen 24.11.2014 Selvitykset tiedoksi lautakunnalle ja edel- !
leen valtuustolle 24.11 4
Projektityöntekijä Pitkäkoski kaavoittaja Marketta Nummijärvi Haastattelu Henkilöstösihteeri Terttu Välkkilä Haastattelu Kulttuurisihteeri Ala-Fossi Nuoriso- ja liikuntapalveluiden VCli:HUI.A
alueen esimies vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää
Erityisliikunnansuunnittelija Kaari
Etsivä nuorisotyöntekijä Noora Alhainen ja Henna Sauna mäki Haastattelu Kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Upasti
Silomäki
Pieski
5
22.5.2015 29.5.2015
5.6.2015 Arviointikertomuksen allekirjoittaminen Esitys tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
Esitykset valtuustolle
3. Valtuustokauden 2013 arviointikertomuksen tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet
Kaupunginvaltuusto käsitteli 30.6.2014 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. Samalla kaupunginvaltuusto velvoitti hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään arviointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen epäkohtien korjaamiseksi. Selvitys tehdyistä korjaustoimista ja aikataulutetuista suunnitelmista tuli raportoida sekä valtuustolle että tarkastuslautakunnalle syyskuun 2013 loppuun mennessä.
Hallintokunnat ovat käsitelleet arviointikertomuksen ja kommentoineet arviointikertomusta. Kaupunginvaltuusto on 24.11.2014 merkinnyt hallintokuntien selvitykset tiedokseen.
Vuoden 2013 arvioIntIker HallIntokuntien Toi Ei tomuksen huomlot: kommentlt men me...
pltelti pitelti onteh-
Talouden tasapainottamiseksi tehtyä toimenpideohjelmaa tulee edelleen toteuttaa, vaikka tilinpäätös oli ylijäämäinen. ~ -- ....
Edelleen tulee tarkastella kriittisesti kaupungin palvelutuotantoa, muusta kuin lakisääteisestä palvelusta tulee karsia ja miettiä myös mikä on se palvelun taso, jolla palvelua tarjotaan jatkossa.
Konsernikohtaista ohjeistusta ei ole riittävästi. Kaupunki ei ole strategiassaan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kaupungin on perusteltua olla mukana. Nykyisiä omistuksia tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin perustehtävät huomioiden. Selkeästi ei ole myöskään määritelty niitä kriteereitä, joilla arvioidaan omistuksen vaikuttavuutta ja kustannustehok-
Ei kommentoitu x
x Ei kommentoitu
Valtuusto on linjannut talousarvion osittain yhteydessä yhtiöiden omistuksiin kuten suhtautumisen Neste Oil Oyj:n ja Fortum Oyj :n osakkeiden myyntiin. Sama koskee konserniyhtiöiden kuten Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n omistusta.
Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden seurantaa voidaan parantaa ja tavoitteita terästää.
Konserniyhteisöjen hallinnossa on kaupunginhallituksen nimeämät edustajat, joilla on jatkuva raportointivelvol
6
kuutta .
Vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Vuonna 2013 vuosikate, 5,0 milj . €, oli alle puolet investointien määrästä. Ruokamessujen kustannusrakennetta tulee edelleen tarkastella kriittisesti ja selvittää ns. kolmannen sektorin mukanaoloa järjestelyissä.
lisuus kaupunginhallitukselle .
Taloudellisten ja toiminnallisten tunnuslukujen raportointi tapahtuu nykyisten ohjeiden mukaan kolmannesvuosittain, jota voidaan pitää riittävänä.
x Ei kommentoitu
Vuoden 2014 aikana käytössä olleet x yhteistoimintamuodot vapaaehtoisjärjestöjen kanssa on todettu onnistuneiksi. Uusia yhteistoimintamuotoja ja uusia yhteistyökumppaneita etsitään samalla kun kehitetään uusia ja taloudellisem
t-____________o;;. a...;;;;Jpoja toimia. pi;.;;; ta~,
Sivi toimi Valtakunnallista keskiarvoa oppilaskohtaisista kustannuksista ei ole saatavilla . Keskimääräisiä kustannuksia tulisi vertailla verrokkikuntien (= samankaltaisten / samankokoisten) kesken. Vertailukehittämisellä voitaisiin mahdollisesti edelleen kehittää myös opetuksen järjestämistä entistä kustannustehokkaammaksi.
r Sa'm-ä'ifä-k-un seurataan oppilaskohtaisten kustannusten kehittymistä, tulee huolehtia oppimistulosten säilymisestä.
r Aikuisväestöllä on mahdollisuus hyödyntää koulukuljetuksia asiointimatkoilla. Tästä mahdollisuudesta ei ole kuitenkaan yleisesti tiedotettu kaupunkilaisia .
Sivis~slautakunta 12.11.2014 Kustannukset ovat alentuneet koko x naisuutena. Valtakunnall ista keskiarvoa ei ole saatavilla
Valtakunnallisia kokeita tehdään eri ikäryhmille ja eri oppiaineissa.
Ei kommentoitu
------~--~-----------------------~------------~
Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta 7.10.2014 Tarkastuslautakunta on huolissaan kasvaneen kiinteis- Ei kommentoitu tömassan mukanaan tuomista ylläpitokustannusten noususta
7
Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan ja LLKY:n ympäristölautakunnan välistä työnjakoa tulee selkeyttää maa-aineslupien osalta . Toiminta tulee järjestää siten, että se on toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokasta sekä tarkoituksenmukaista.
Rakennuslautakunta 14.10.2014 Työnjakoa on käsite':'7"lty--:--~~:':it u':'""-- i lta-ha I I ~ksen--:':'""--~----~--I
koulussa vuonna 2012, asiaa ei ole sen jälkeen ollut tarvetta jatkovalmisteluun.
yhteistoimintalautakunta Yhteistoimintalautakunta 3.9.2014 Tuotteistaminen etenee.
x
Toimintajärjestelmässä on ollut jonkin . x verran ongelmia. Soittopyyntöihin pyritään vastaamaan ja vastaanottoaikojen saatavuus noudattaa hoitotakuuta.
Kaupunki ei ole strategiassaan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kaupungin on perusteltua olla mukana. Nykyisiä omistuksia tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin perustehtävät huomioiden. Selkeästi ei ole myöskään määritelty niitä kriteereitä, joilla arvioidaan omistuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
-Konsernikohtaista ohjeistusta ei ole riittävästi. Konsernivalvontaa ja omistajaohjausta voidaan edelleen kehittää lisäämällä toimintaan ja talouteen vaikuttavien tapahtumien ja päätösten raportointi-
Ei kommentoitu
Valtuusto on linjannut talousarvion yhteydessä yhtiöiden omistuksiin kuten suhtautumisen Neste Oil Oyj:n ja Fortum Oyj:n osakkeiden myyntiin.
Sama koskee konserniyhtiöiden kuten Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n omistusta.
8
velvollisuutta. Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouKaupunki ei ole strategias den seurantaa voidaan parantaa ja
tavoitteita terästää. saan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kau
Konserniyhteisöjen hallinnossa onpungin on perusteltua olla kaupunginhallituksen nimeämät edus
mukana. Nykyisiä omistuksia tajat, joilla on jatkuva raportointivelvoltulee edelleen tarkastella lisuus kaupunginhallitukselle. kriittisesti kaupungin perustehtävät huomioiden. Selke Taloudellisten ja toiminnallisten tunästi ei ole myöskään määri nuslukujen raportointi tapahtuu nykyistelty niitä kriteereitä , joilla ten ohjeiden mukaan kolmannesvuositarvioidaan omistuksen vaikut ta in, jota voidaan pitää riittävänä.
tavuutta ja kustannustehokkuutta Kauhajoen Vesihuolto Oy Kaupunki ostaa yhtiöltä huol Ei kommentoitu totoimia (mm. liikennevalot), tämä tulisi olla sopimuspohjaista (pysyvä huoltosopimus), jotta tehtävät hoidettaisiin myös ennakoivasti ja tehtävien hoito olisi kaupungin kannalta turvattua.
----------------------------------~--~--~----~
Henkilöstö Kaupunginhallitus 3.11.2014
Tarvetta on pidentää työuria Vuoden 2014 alkukesästä toteutetun ' x ja pyrkiä erilaisin työhyvin työyhteisökyselyn tulosten käsittelystä
on annettu ohje. vointia edistävin toimin mahKyselyn tulosten johdosta päätettävistä dollistamaan pidempään kehittämistoimenpiteistä tulee raportoityöskentely. da henkilöstöjaostoIle
Talouden tasapainottamisen Yhteistoim intamenettelyn keskeisin näkökulmasta tulevia eläköi elementti on eläkkeelle jäävien työnte
kijöiden ja viranhaltijoiden tehtävien tymisiä tulee hyödyntää siirtäminen toisille työntekijöille ellei mahdollisimman hyvin ja tehtävää voida poistaa tai siitä muuten muokata rakenteita edelleen luopua (esim. tuntikehyksen pienentä
niin, että palvelut tuotetaan minen, toiminnan lopettaminen, ulkoismahdollisimman kustannus taminen tai sähköisten palvelujen käyttehokkaasti . töönott() Sairauspoissaolojen vähentämiseen kannattaa panos- Ei kommentoitu taa, vähäinen myönteinen muutos vaikuttaa kustannuksiin. Henkilöstö on kaupungille tärkeä voimavara, jonka työ- Ei kommentoitu hyvinvoinnista ja osaamisesta tulee huolehtia . Suorituksen johtamisen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin Ei kommentoitu varmistamisen ja seurannan kannalta on hyvä täydentää kehityskeskusteluja tilanne/välikeskusteluilla muutamankerran vuodessa .
9
4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi
4.1 Perustehtävä ja strategiset tavoitteet
Valtuusto on hyväksynyt kaupungin perustehtävän, arvot, vision vuoteen 2020 sekä valtuustokauden 2013-2016 strategiset menestystekijät.
Kauhajoen kaupungin perustehtäväksi on määritelty: Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa. Kaupungin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen sekä taloudellinen innovatiivisuus. Arvot on avattu tarkemmin määrittelemällä se, mitä yksittäinen arvo tarkoittaa ja mitä se edellyttää toiminnaltamme. Kaupungin visio vuodelle 2020 on "Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani". Myös visio on täsmennetty ja avattu tarkemmalle tasolle.
Strategiset menestystekijät on määritelty valtuustokaudelle 2013-2016 ja jokaista menestystekijää on myös avattu konkreettisemmalle tasoille ja määritelty strategiset tavoitteet. Strategisten menestystekijöiden toteutumista on raportoitu tasekirjassa. Strategisten menestystekijöiden pohjalta vuodelle 2014 määriteltyjen strategisten painopisteiden toteutumista on arvioitu alla olevassa taulukossa.
Strategi- To- To- S to- Huomioita nen me teu teu teunestysteki tunut tunut tunut jä osIt
tain Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino
Sitoutuminen tasapainotlamisohjelmaan kaikilla tasoilla
Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen
Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen
Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano
Kiinteistöohjelman täytäntöönpano
Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhte
x
x
x
x
x
x
Pääpaino toimintojen tehostamisessa omassa toiminnassa. Monen toimenpiteen vaikutukset näkyvät vasta 2015.
Hankkeita vielä kesken.
Sovittujen kiinteistöjen realisointi kesken.
10
näistäminen
Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen
x
Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu
Kestävä maankäytön suunnittelu - potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maanhankintatoimet
Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen
Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen
Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen
x
x
x
x
x Kaupungilla ei ole omaa ohjelmaa. Ohjelma on SEK:llä ja sillä on myös päävastuu toteutuksesta. Kaupungin oma elinkeinopolitiikka on lähinnä toimitilojen järjestämistä ja vuokrahuojennuksia tiloista.
Konserni- Kaupungin konserni- x Kaupunginhallitus seuraa yhtiöiden yhtiöiden sekä omien ja ohjeistaa yhtiöiden ja kunta toimintojen tarkastelu päätöksentekoa, edustus yhtymien ja yhteensovittaminen toimielimissä toimintojen ohjaus LLKY:n palveluraken
neselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen
x Jatkuu edelleen
Tervey- Kaikkien hallintokun- x Ei näkyviä vaikutuksia, denja tien sitoutuminen val hyvinvointiraportti suunhyvin tuuston hyväksymän nittelun perustietoina. voinnin hyvinvointisuunniteledistämi man tavoitteisiin ja nen toimenpiteisiin
Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen
Vuosittainen hyvin- x
x
11
vointikertomuksen laatiminen
Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti
x
Alueellisen yhteistyön tiivistäminen
Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen
Valmistautuminen kuntaraken nem u utoksiin
x
x
Selvittelytyö on aloitettu
Ei edetty, naapuri kunnat eivät ole kiinnostuneita selvityksestä . Oma aktiivisuus on tärkeää myös jatkossa, paremman tulevaisuuden kannalta.
Kaupungin talousarviossa vuodelle 2014 on päävastuualueiden tavoitteet esitetty tuloskorttien muodossa. Tuloskorteissa vastuualueet ovat määritelleet strategiset tavoitteet, ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä onnistumisista ja tulosten mittaarnisesta kertovat mittarit asiakas-, prosessi-, johtaminen I henkilöstö- ja talousnäkökulmista.
Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista myös tuloskorttien pohjalta. Tuloskorttien avulla tapahtuva seuranta edellyttää vastuualueiden yksiselitteistä raportointia tavoitteiden toteutumisesta; numeroina, taulukoina ja muutoin yksilöitynä sekä mielellään vertailua aiempiin vuosiin ja muihin vastaaviin toimijoihin. Mikäli asetetut tavoitteet ovat toteutuneet jo aiempinakin vuosina, riittää raportoinniksi ilmoitus tavoitteiden toteutum isesta.
4.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Talousarviossa määriteltyjen olennaisimpien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi on pääosin esitetty hallintokunnittaisen arvioinnin yhteydessä. Taloudelliset tavoitteet ja toiminnan muutokseen tähtäävät tavoitteet painottuivat talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden tekemiseen. Jokainen hallintokunta on omassa taloussuunnitelmassaan huomioinut edelleen talouden tasapainottamisen tarpeita. Palvelujen supistamista on tehty lähinnä ei-Iakisääteisistä palveluista. Pääpaino on ollut omien toimintojen tehostamisessa ja palvelujen uusien järjestämismallien toteuttamisessa.
Henkilöstömenoista tapahtuvan säästämisen lähtökohtana on henkilöstösuunnittelun tekeminen niin, että tulevien vuosien eläköityminen voidaan hyödyntää tehokkaasti kustannuksia laskevana tekijänä. Kunnallisveroprosentti pidettiin samana kuin edellisenä vuonna, eli 22 %:ssa. Kunnallisveron osuus verotuloista kasvoi 1,6 %, samoin kasvoivat kiinteistövero (19 %) ja yhteisöverotuotto (13,3 %). Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,9 %.
4.3 Talouden tasapainottaminen
Tarkastuslautakunnan seurannan painopisteenä on edelleen ollut talouden tasapainottamisen seuranta. Tasapainottamista ja siihen tähtäävien toimenpiteiden toteutuksen seurantaa on tehty kaikissa kokouksissa ja se on ollut osa jokaisen hallintokunnan I osaston I toiminnon haastattelua. Talouspäällikkö Heli Silomäki on raportoinut lautakunnalle säännöllisesti toimenpiteiden etenemisestä talouden näkökulmasta.
12
Kaupungin talouden tasapainottamispaketti, palvelurakenneselvitys keinoineen on hyväksytty valtuustossa 1 11 012 § 74. Tämän tasapainottamiseen toimenpiteet on tarkennettu kaupunginhallituksen nimeämässä ohjausryhmässä ja hallintokunnille on laadittu toimenpideohjelmat, joilla vuotuisen taloussuunnitelman tuotto- kuluraamit voidaan toteuttaa.
Vuoden 2013 ylijäämän kirjaamisen taseessa oli kertynyttä alijäämää 11 239 2014 tilinpäätös alijäämäinen 1 349 €. Ilman muita toimenpitei
olisi kertynyttä nyt 12319588 Kaupungilla on ollut taseessa veronkorotus käyttöpääomarahasto, joka suoraan yli-! alijäämien tilille ja sen huomioimisen jälkeen kertynyt on 10 319
Kaupungin taloutta ja sen tasapainottamista arvioitaessa voidaan todeta, että on oivaikka tulos oli rniinusmerkkinen. Talouden tunnusluvuista ovat muun mu
assa kertynyt lainakanta, lainasaamiset, riittävyys, maksuvalmius jne. Kokonaisuutena tunnusluvut ovat kuitenkin edelleen heikkoja. Tuloslaskelma on kuitenkin realistinen kertoo tilanteen hyvin. Poistot ovat suuret, eikä vuosikate riitä niitä kattamaan. lä poistoissa on yhtenä korottavana Aronkylän alikulun poisto,
U!JI:lOOi.:>lI kolmessa 160 000 € ! vuosi.
Kaupungin lainakanta laski aavistuksen. Pitkäaikaista nostettiin 1 milj. € ja Iyhennettiin 4,32 milj. €. Lyhytaikaisten lainojen määrä väheni 0,7 milj. €. asukas ovat nyt 4 266,18 laskua edellisestä vuodesta 42,69 €.
Vuosikate oli 3 milj. € positiivinen, vuoden 3 puhdas vuosikate (;:: osakemyynnit poistettu) oli 1,1 milj. € eli suunta on Oman toiminnan tulos on ollut miljoonan verran parempi kuin vuonna.
Kriisikunnan tunnusluvut täyttyvät kaupungin edelleen kaikilla muilla osa-alueella, vuosikatteen viisi kuudesta tunnusmerkistä täyttyy. Alijäämän määrä asu
pieneni edellisestä vuodesta ja oli € ! rajana 1 000 € asukas. Veroprosentti (22 %) maan (20,53 %), on alijäämäinen 1 milj. €, lai
nakanta on puolitoistakertainen keskimääräiseen 2 500 € I asukas, Kauhajoella 4 256 € I asukas. Omavaraisuusasteen tulee olla vähintään %, jotta kriisikunnan tunnusmerkki ei täyty, on 32 %. Suhteellinen velkaantuneisuus tulisi olla max. 50 %, Kauhajoella 58
Talouden ja nimenomaan ajantasaisempaa on vuoden aikana tehostettu, mutta edelleen on haasteena muutostalousarvioiden Loppuvuoden ennustettavuus riittävällä tasolla.
Hallintokunnista säästötavoitteensa saavutti erinomaisesti sivistyslautakunta, joka miljoonaa euroa (- 6 %). vuoteen nähden (toimintakatteen muutos).
Myös hallinto-osaston toimintakate pieneni. Tekninen lautakunta ei päässyt mutta edellisenä vuonna oli myyntivoittoja, joten luvut keskenään suoraan vertailukelpoisia. Yhteistoimintalautakunnan toteuma oli talousarvion mukainen vaikka kasvua oli vuoteen nähden. Säästötavoitteen toteutumista arvioidaan toimintakatteen muutoksen perusteella.
tasapainottamisen toimenpiteet keskittyvät vuosina palvelujen toimintojen uudelleen organisointiin ja taloudelliseen tuottamisen tapaan. Säästötavoite tältä osin on vuodelle 1 1 000 tulisi 2 700 € ja verorahoituslisäystä 1 100 000 € sekä ja taksoja 130 000 € ! 3 vuotta. Palvelujen uudel
organisointia on toteutettu eri toimin noissa siltä osin alkaa toimintakuluissa Henkilöstösäästöjen osalta vuonna 4 toteutettu toi 450 000 € <O>OCl';;;ILV
13
Enemmän vaikuttivat kuitenkin eläkemenoperusteisten kustannusten lasku ja palkkamenojen lasku, noin 1 109 000 €.
Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota tasapainottamisohjelman realistisuuteen. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä (valtuuston päätös 15.12.2014 § 57) esitetyn päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman 2015 - 2020 mukaan taseeseen kertyneet alijäämät tulisivat katetuiksi ja taseessa olisi ylijäämää vuoden 2020 lopussa 47303 €. Toimenpideohjelman päivitystä ei ole erikseen hyväksytty valtuustossa vuoden 2015 talousarviota käsiteltäessä, vaikkakin se hallituksen pöytäkirjan 8.12.2014 § 259 mukaan sisältyy taloussuunnitelmaan. Vuosien 2014 -2017 talousarvion jasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin vuoteen 2020 asti ulottuva talouden tasapainottamisohjelma. Tarve päätösten selkeyteen korostuu kaupungin kannalta merkittävissä päätöksissä.
Suunnitellun mukaan edellä mainittuna ajanjaksona muihin rahoitustuottoihin sisältyy laskentatavasta riippuen 15-16 milj. € omaisuuden myyntivoittoja. Vuoden 201410pussa taseen mukainen alijäämä oli 10,3 milj. €. Omaisuuden myynnillä ei näin kateta vain aiemmin syntynyttä alijäämää vaan myös vuosina 2015-2020 muutoin syntyviä alijäämiä 2,9-3,9 milj. €. Alijäämä vuoden 2020 lopussa olisi ilman omaisuuden realisointia 13,2- 14,2 milj. €. Käyttötalous siis kasvattaa alijäämää vuosittain kaavamaisesti laskien 0,5-0,6 milj . €. Toimenpideohjelmassa kaupungin käyttötalous ei kuitenkaan olisi vielä tasapainossa.
Säästötavoitteiden saavuttaminen ja toimenpideohjelman realistinen laatiminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja, eikä yleinen taloudellinen tilanne helpota tavoitteen saavuttamista. Toimenpideohjelmassa toimenpiteet tulee esittää yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Edelleen tulee jatkaa palvelutuotannon tarkastelua kriittisesti; mistä voidaan luopua ja mitä voidaan tehdä toisella tapaa nykyistä kustannustehokkaammin. Samalla on hyvä kartoittaa erilaisia yhteistyön keinoja uusiIlakin osa-alueilla naapurikuntien kanssa.
4.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen aikaisemman kuntalain muutoksen mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä tuli antaa tarpeelliset määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Myös uuden 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vastaavat säännökset hallintosääntöön sisällytettävistä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevista määräyksistä ovat uuden kuntalain 90 §:ssä.
Kauhajoen kaupunki ei ole päivittänyt hallintosääntöä tämän osalta. Hallintosääntö tulee saattaa ensi tilassa vastaamaan nykyisiä laissa annettuja määräyksiä.
Aikaisemmin voimassa olleen kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevan 2 a §:n mukaisesti kunnan tuli yhtiöittää toimiessaan kilpailutilanteessa markkinoilla muun muassa työterveyshuolto ja tähän kuuluessa ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden lisäksi myös muita kuin lakisääteisiä tehtäviä muun muassa. sairaanhoidonpalvelut. Tähän liittyvä siirtymäaika päättyi 31.12.2014.
Uuden 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan työterveyshuollon yhtiöittämisen siirtymäkausi päättyy 31.12.2016. Kaupungin tulee suurimpana asiakkaana ja jäsenenä huolehtia siitä, että lain määräykset tulevat täytetyksi ennen uuden siirtymäkauden päättymistä.
14
4.5
5 6 5.1
Hyvinvointikertomus ja sen hyödyntäminen
Kauhajoen kaupungin osalta on laadittu hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2014 sekä suunnitelman vuodelle 2015, asiakirja on hyväksytty valtuustossa 15.12.2014 § 51 . Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on toimia työvälineenä tukemassa johtamista ja päätöksentekoa hyvinvointitiedoilla. Kertomus on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia.
Kertomuksessa on hyvin koottuna kaupungin toimintaan ja väestöön vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia sekä muutoksien johdosta tehtyjä erilaisia toimenpiteitä. Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen on vasta alussa toiminnan suuntaamisessa, sen hyödyntämistä on tarkoituksenmukaista lisätä kaikilla hallinnonaloilla jatkossa.
Hyvinvointikertomuksessa on käsitelty kunnan rakennetta, taloutta ja elinvoimaisuutta. Muuttoliikkeeseen vaikuttavia asioita on tapahtunut jonkin verran muun muassa ammattikorkeakoulun siirtyminen Seinäjoelle. Työttömyys on edelleen korkea kaupungissa, vaikka työpaikkaomavaraisuus on 100 %, täällä käydään töissä myös muualta. Näitä henkilöitä olisi hyvä houkutella muuttamaan Kauhajoelle. Merkittävimmät haasteet kunnan hyvinvoinnissa ovat pienituloisuus, työttömyys, korkea sairastavuus sekä mielenterveysongelmat, ikärakenteen muutos, asukasluvun lasku ja kuntatalouden vaikeudet. Näihin haasteisiin vaikuttavilla toimilla saadaan hyvinvointia kasvatettua. Toimenpiteitä on onneksi aloitettu monipuolisesti. Esimerkiksi ikärakenteen muutos on huomioitu monella tavalla; kaavoituksessa, koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa, kerros- ja rivitalo- sekä palveluasumisen mahdollistamisessa jne.
Hyvinvoinnin kehittämistarpeita on edelleen, keskeisimpinä muun muassa nuorten koulutusja työllistämistoimenpiteiden edistäminen, työttömyyden torjunta ja aktiivinen työllistämisen sekä yritystoiminnan edistäminen, ikääntyvien asumisen ja palvelujen kehittäminen, päihteiden käytön vähentämisen edistäminen, terveellisten elintapojen edistäminen erityisesti ammattioppilaitosten oppilaiden osalta, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy, ja kevyenliikenteen verkoston laajentaminen.
Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginhallituksen alainen toiminta
Palvelutoiminnan ja päätöksenteon pun tehokkuus ja vaikuttavuus ginhallitus
Hyvä maine ja imago x
Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano etenee
Viestinnän ja markkinoinnin edelleen kehittäminen ja tehostaminen mahdollista
15
Kaupunginhallitus
Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys x Maan hankinnan harkittu toteutus, toimiva kaavoitus Edelleen mahdollista kehittää
Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen optimaalisella tavalla omassa ja konserni yhteisöjen toiminnassa
x Ei
Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen
x Toiminta SÖÖpärin tiloissa määräaikaista. Osa toisen asteen koulutuksesta siirtyy pois kaupungista.
Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen
x ks.6.2
Konsernin toiminnan ohjaus ja hanketyön hallinta
x
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen x
Alueellisen yhteistyön tiivistäminen x
Toimintakate - 4 243348 - 4 025727 -4190836 -52 512 165 109 124 % 41 %
Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä toiminnalliset, että taloudelliset tavoitteet toteutuivat.
Ruokamessut Ruokamessujen rakentamisesta tehtiin viime vuonna yhteistyösopimus Kauhajoen Karhun kanssa. Yhteistyö sujui hyvin. Messupäällikkö ja messusihteeri hoitavat tehtäviään osan vuodesta ja osittain he työskentelevät muissa tehtävissä. Ruokamessujen osalta on tehty päätös (K aupunginhallitus 25.2.2013 § 100) toiminnan jatkamisesta vuosille 2013-2016.
vuosi kävijät myyntitulot tulos / € 2013 n. 12100 144.000 - 48 000 2014 n. 13000 135.000 - 34 000
Kävijämäärä on kasvanut, mutta myyntituotot ovat laskeneet ja tulos on parantunut kuluja karsimalla. Myyntituloista näytteilleasettajilta tulee n. 40 % ja lipputuloista 60 %.
16
vuonna 2014 Työllistäminen Yli 500 päivää työttömänä olleiden Kelalle oli 128,47 € (v. 2013 264431
~ .... ,",... •.", 2014 kaupunki on palkkatuella palkannut 47 eri henkilöä. työ-
on ollut htv. Edellä mainituista työllistetyistä kaupungin yhteisin varoin palkattuja on ollut 31 henkilöä 116.54 htv. Loput ovat olleet palkattuina hallintokuntien omin varoin. Samaan aikaan LLKY:n palveluksessa palkkatuella on ollut 30 henkilöä /17.21 htv.
Oppisopimussuhteessa on ollut yksi henkilö. on tuettu kesätyöllisty-Palveluseteleitä käytettiin 130 kappaletta, on 10 vähemmän kuin vuonna 2013.
sosiaalitoimen tai työtä tarjoavan yksikön kautta. Työtä koordinoi työnsuunnittelija. Asiakkaat ohjautuvat hänelle
voivat myös suoraan Työllistämisen on vuonna 2014 ollut käydyt ytneuvottelut. Neuvottelujen aikana kaupungille ei myönnetty uusia palkkatukia jen työvoimahallinnon määrärahat palkkatukityöllistämiseen olivat
2014
2013 2014* 16 19,0 93
11,0 10,6 843 13,0 14,0
• henkilö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia • yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku ~~~~~~~~~=~ • alle 25 -vuotiaiden prosenttiluku ::..:.=="-'--!."-"'-"=='-====='--'-'-'="-'-'-"=
Maatalouspalvelut Suupohjan seutukunnan kuntien maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminnassa toimiessa isäntäkuntana. Palvelut on tuotettu seitsemän henkilön voimin (6,6 htv:tä). Vaikka tuki haku on siirtynyt sähköiseksi, käyttää tallennetaan viranhaltijoiden toimesta. jaetaan kunnille aktiivitilojen suhteessa.
Maaseutuviraston valvontakäynnissä puutetta, joista ei aiheuttanut rahallisia tiloille. Tämä maatalouspalvelut ovat pystyneet tuottamaan palvelua. Esiin nostetut puutteet on pääosin korjattu, ainoastaan tietoturvapolitiikkaan I tietoturvallisuuden puutteelliseen organisointiin liittyvä huomautus on korjaamaHa. Kauhajoelta puuttuu voimassa oleva tietoturvapolitiikka. on lähinnä teknisestä muodosta tulee hallinnon huomiota, saadaan tua vaaditulle
Tiedottaminen ja viestintä Kaupunki tiedotustilaisuudet kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen. Valtuuston lehdistö on ja valtuuston tiedustellaan
maakuntalehtiin. Suuremmista tapahtumista tiedotetaan, mutta myös pienempiä positiivisia tapahtumia olisi hyvä "vinkata" Lehdistön vapaamuotoisempi säännöllinen tapaaminen olisi myös keino tiiviimpi yhteys kautta uutisia ja ta-
neuvottelu
vasta 60 % muiden osalta
pahtumia läpi
17
Kaupungilla on käytössä www-sivut, joita käytetään myös tiedotuskanavana, mutta vuorovaikutteisuutta ei juurikaan ole. Osa toimijoista on sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, mutta tätäkin voisi vielä lisätä. Myös blogin kirjoittaminen voisi lisätä tietämystä kaupungin toiminnasta ja palveluista. Sisäinen tiedottaminen hoidetaan Intrassa ja sen lisäksi pidetään erilaisia palavereita, jotka mahdollistavat yhtäaikaisen fyysisen läsnäolon, myös sähköpostilla tapahtuu tiedottamista.
Joukkoliikenteestä tiedottaminen Kaupunki hankkii joukkoliikenteeseen ostopalveluvuoroja, joilla hoidetaan ensisijaisesti koululaiskuljetuksia. Kaikkien kuntalaisten on kuitenkin mahdollista käyttää näitä vuoroja, mikäli kuljetuksissa on tilaa. Muut matkustajat maksavat lippunsa suoraan autoihin, tämä edellyttää rahastuskonetta autoissa. Kaupunkilaisten mahdollisuudesta vuorojen käyttämiseen ei kuitenkaan ole informoitu riittävästi. Pelkkä sähköinen viestintä kaupungin sivuilla ei tavoita kaikkia käyttäjäryhmiä.
5.2 Yhteistoimintalautakunta
Vastuualue
Tärkeimmät tavoitteet Kyllä Osittain
Ei Huomioita
Yhteis- Laadukkaiden, vaikuttavien, yhdenver x Hoito- ja hoiva
toimin taisten ja peruspalvelutason palvelujen takuu. toimeen
taIauta saatavuuden / saavutettavuuden turvaa tulotuen, lasten
kunta minen suojelun määräajat toteutuvat. Vammaispalveluhakemusten osalta pieniä haasteita
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja x Laitoshoito pu
hyvinvointi- ja terveyserojen kaventami rettu, palvelu
nen asumista tehostettu. Haasteena nuorten humalahakuinen juominen / huumekokeilut ja ylipainoisuus
Monialainen yhteistyö Aloitettu
LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa ja / sitoutuminen palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin
x Jatkuu
Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen x Kehitystyö jatkuu
Strategisen suunnittelun ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen
x
Talouden hallinta (yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous)
x Edelleen kehitettävää
TP 2013 € TA+ muutos 2014E
TP 2014 E Muutos EI %TP20132014
Erotus E I % TA+muutos l TP2014
Toimintakate -49414801 -50225064 -50125184 710383 €I 1,44 %
99900 -0,2 %
18
Yhteistoimintalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet
Yhteistoimintalautakunta tilaa ja tuottaa
Lautakunta tilaa Suupohjan LLKY:ltä sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelut.
Lautakunnan alaisuudessa henkilöstönä on perusturvajohtaja ja osittain talouspäällikkö, joka toimii lautakunnan sihteerinä.
Tuotteistaminen on tehty vuoden 2014 aikana. Varsinainen ensimmäinen tuotteistukseen perustuva tilaus on kuitenkin tehty vasta vuodelle 2015.
Hoitotakuu ei-kiireellisessä tapauksessa toteutuu lääkärin vastaanoton osalta 3-4viikossa, hoitajalle samana päivänä. Hoivatakuun osalta palvelutarve selvitetään 7 vrk:ssa. Vammaispalvelujen osalta vammaispalveluhakemusten käsittely ei ole kaikilta osin onnistunut määräajassa (käsittelyyn 7 vrk:ssa ja päätös 3 kk:ssa). Lastensuojeluilmoitukset on käsitelty määräajassa (7 vrk), lastensuojelutarpeen kaikkia selvityksiä ei ole pystytty käsittelemään 3 kk:ssa, tilanne kriisiytyi loppuvuonna ja tehtäviin tarvitaan lisää resursseja. Toimeentulotuen myöntämisen osalta määräajat ovat toteutuneet.
Palvelurakenneselvityksen toimenpiteitä on jatkettu muun muassa laitoshoitoa purkamalla ja ottamalla käyttöön tehostettua palveluasumista.
5.3 Sivistystoimi
Vastuualue
Tärkeimmät tavoitteet Kyllä
Osit· tain
Ei Huomioita
Opetustoimi
Sivistyslautakunta
Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen x
Suunnittelu ja purku, rakentaminen 2015
Tieto- ja viestintäteknologian käytön ajanmukaistaminen opetuksessa ja hallinnossa
x Wilma, läsnä, sähköinen arviointi
Aloitetaan OPS-2016 prosessi esi- ja perusopetuksessa
x Alueyhteistyö Kauhajoki, Teuva, Isojoki, Karijoki
Alakoulun palveluverkon tiivistäminen Koulukeskuksen toimintakulttuurin muodostaminen ja johtamisjärjestelmän sisään ajaminen
x Tehdyt muutokset palvelevat toimintaa
Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköistäminen
x Aloitettu
Lukiokoulutuksen valmistautuminen uudistuviin ylioppilaskirjoituksiin
x Vaatii rakennukseen tehtäviä kaapelitöitä, oppimateriaalin osalta edetty
19
Esiopetuksen aamu- ja toiminnan järjestäminen
x
I
Laadukas ja tavoitteeilinen perusopetus ja lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säi-Iyminen vetovoimaisuus.
Oppilashuoltotyön kehittäminen ja jalkauttaminen
x
x
x • Onnistuttu mään koko kaupungissa laadun mit , -taaminen on haas
ja kehitettävää
I Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säilyminen ja vetovoimaisuus.
I
i
Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden koulujen toiminnassa
x •
Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
x Täytetty lain vaatimukset
Koulupäivän liikunnallistaminen; toiminnan jatkaminen ja kehittäminen
x Liikuntaryhmissä osallistujapulaa keskustan alueella
Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen
x
Monipuoliset ja tasa-arvoisesti saatavilla elämänlaatupalvelut (yleinen kult
tuuritoimi, kirjasto tietopalvelut, laisopisto, Panula-opisto)
x
ic:L-~ ... " ...... '0,","""""
Kusta nn ustehokkaa t laadukkaat päi x Palvelujen keskittäminen lisää kustannustehokkuutta
i
Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten järjestäminen: päivähoidon eri muodot: avoin varhaiskasvatus, ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki.
x
Varhaiskasvatusyksiköissä on 1,
kehitystason mukainen ja toimiva kasvuympäristö ajanmukainen asiantunteva henkilöstö
x Toteutuu varsinkin Pikku Äijän ja Aronky-Iän uusissa päiväkodeissa
Nuoriso- ja liikuntapalvelut
Nuorisotyön ohjaus- ja palveluverkosto
Etsivä nuorisotyö
X
x
TyÖj./dIHUII jatkuminen Hyviä tuloksia
Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille 2015 - 2017 (ELY/OKM) Virkun virkistysuimalan asiakasturvallisuus
x
x
Aron koulun liikuntasaliin haettu rahoitusta
Turvallisuusohje päivitetty
20
Kirjasto ja tietopalvelut
Mobiilikotipalvelu-hanke X
Aurora, Tietohoiva myönnetty lisäaikaa 31.12.2015
Yleistä
Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain kolmen vuoden välein x Moniammatillinen ja kehittyvä yhteistyö x Toimii hyvin yksiköiden
sisällä
Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen
x Onnistuttu useilla alueilla
Kansalaisopiston, Panula-opiston ja yleisen kulttuuritoimen yhteistyön tiivistäminen ja toiminta-alueiden yhdenmukaistaminen
Työ jatkuu
TP 2013 € TA+muutos 2014€
TP 2014 € Muutos € TP 20132014
Erotus € TA+muutosl TP14
Toimintakate -24162189 - 23 694 296 - 22635909 - 1 481 866 -6,14 %
1 058387
4,47 %
Sivistys on saavuttanut sille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.
Oppilaskohtaiset kustannukset 2011-2014
2011 2012 2013 2014 Perusopetus € / oppilas
8127,31 8754,37 8 152,50 7877,08
Lukiopetus €/oppilas
5 818,45 5 926,41 5680,97 5726,66
.. * perusopetus sisältää ala- Ja ylakoulun, erityisopetuksen, eSlopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan * vuodet 2011-2014 yhdenmukaistettu, jotta luvut ovat vertailukelpoisia
Sivistyksen rakenneohjelman läpiviennin tulee näkyä myös oppilaskohtaisten kustannusten laskemisena. Tältä osin tulokset näyttävät hyviltä. Kustannukset ovat laskeneet perusopetuksessa. Lukio-opetuksen osalta kustannukset ovat hieman nousseet. Lukio-opetuksessa tavoitellaan sähköisyyden lisäämistä ja se on hyvässä alussa. Tämä tuo aikanaan varmasti myös kustannussäästöjä. Valtakunnallista oppilaskohtaista kustannusta ei ole saatavilla. Oman toiminnan kehittämisen kannalta saman kokoisten verrokkikuntien tietoja vertailemalla voidaan edelleen kehittää sekä kustannustehokkuutta että toimintaa. Organisaation kehittämistä on aloitettu yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.
Oppimistulokset Oppilaskohtaisten kustannusten kehityksen seurannan rinnalla on seurattava myös opetuksen laatua ja oppimistuloksia. Opetustulosten seurantaa toteutetaan erilaisten valtakunnallisten kokeiden kautta. Valtakunnallisia kokeita tehdään eri ikäryhmille ja eri oppiaineissa. Erityisen tärkeää on ns. nivelkohtien huomiointi, jotta voidaan varmistaa perusasioiden hallinta ennen seuraavaan opetuksen vaiheeseen siirtymistä.
21
Vuodelta 2014 tulokset olivat käytettävissä vain englannin kielen valtakunnallisen kokeen osalta, joka tehdään 6. luokan oppilaille. Tulosten keskiarvo oli Kauhajoella 6,94 (vaihtelua kouluittain 6,25-7,5), edellisen vuoden tulos oli 6,25. Siihen nähden parannusta on tullut.
Matematiikan ja äidinkielen kokeen osalta yhteisiä tuloksia ei ollut käytettävissä viranhaltijoiden vaihtumisesta johtuen. Yläkoulun puolella opettajat teettävät tasokokeita omille ryhmilleen ja ryhmien on mahdollista osallistua valtakunnallisiin kokeisiin, mutta tuloksia ei ole vastaavasti yhteisesti koottu.
Avainhenkilöiden vaihtuvuus on haavoittanut seurantajärjestelmää, joka olisi hyvä prosessoida niin, että henkilöiden vaihtuminen ei vaarantaisi seurantatiedon keräämistä ja vertailua aiempiin tuloksiin. Näin saadaan varmempi pohja toiminnan kehittämiselle.
Kuljetus Koulukuljetusten kustannukset ovat laskeneet perusopetuksessa, sekä ala - että yhteiskoulun osalta. Esikoulun osalta kustannukset ovat kasvaneet per oppilas. Kokonaisuutena kustannuskehitys on kuitenkin ollut myönteistä. Koulukuljetusten suunnittelua on tehostettu hyödyntämällä Reitti-Gis ohjelmaa, tehostamista voidaan tehdä edelleen mm. lukujärjestysten laadintaa kehittämällä.
Kuljetusoppilaiden lukumäärän ja kuljetuskustannusten kehitys: Vuosi 2013
R mä Lukumäärä € € I 0 ,..---~";"';';";';
ilas .. ~~i~QlJ~ . 64 1~~._~~J~4~ 1 935,65 Alakoulu 280 525 57§;L2 1 877~07 '(~!~i~!<Q.~Ll!. 204 ._~~Z._~]5,.1.4 1~~_§L~~ Yhteensä 548 1 027 426,79 1 87~!87 Perusopetus 484 86.3. 51) , 86 1 784,12
*Kuntaliiton kyselyn mukaan keskimääräinen kuljetuskustannus v. 2013 oli 1 921 € I kuljetusoppilas
Vuosi 2014 (Alv 0 %) L.....-_ R~hmä Lukumäärä € € I 0 ilas
Esikoulu 53 120989,97 2282,83 Alakoulu 343 590 ?8Q!~L 1 721,~1 Yhteiskoulu 180 2_§0 76.§.,52 1 448,70 Yhteensä 576 972 336}1 1 6~8 ,.98
523 851 346,74 1 6278,81
Ryhmät Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on haettu ja saatu useana vuonna valtionavustuksia. Saaduista avustuksista huolimatta ryhmäkoot ovat osittain hieman kasvaneet. Kauhajoen ryhmäkoot ovat keskimäärin suurempia kuin Etelä- Pohjanmaan alueen keskimääräiset ryhmäkoot (v.2013 Ik 1-2 16,75, Ik 3-6 18,96 ja Ik 7-9 15,57)
Perusol:)etuksen ryhmäkokojen kehityr...;;;s..;",.: .."....,....,,...... Vuosiluokka Kauhajoki 2012 Kauhajoki 2013 Kauhajoki 2014
1-2 16 ~3 16 - 17 14 - 23 3-6 1~,4 20 20 - 22 7-9 18!5 18 - 19 18 - 22
22
Lomautukset Kaupungin henkilöstön lomautusten hoitaminen oli erityisen haasteellista sivistyksen osalta. Lomautuspäätösten ja niistä tehtyjen oikaisuvaatimusten määrä kasvoi suureksi ja aiheutti osaltaan paljon hallinnollista työtä . Kaupunginhallituksen päätöksestä opetushenkilöstön ja lastentarhanopettajien lomautusten osalta on valitettu hallinto-oikeuteen, asian käsittely on kesken . Opetuksen ja päivähoidon poikkeusjärjestelyt olivat myös haasteellisia, ja tilanteesta selvittiin, joka osoittaa henkilöstön vahvaa sitoutumista omiin tehtäviinsä.
Kirjastopalvelut Kauhajoen kirjasto tarjoaa kaupungin asukkaille monipuolisesti erilaisia palveluja. Asiakas voi kirjojen lainauksen lisäksi esimerkiksi digitoida valokuvia, negatiiveja, VHS-kasetteja tai LP-levyjä . Opiskelijat, tutkijat, opinnäytetyön tekijät ja erilaiset koulutukset voivat varata kirjastolta tiloja muun muassa Oppimispesää tai Tutkijan huonetta. Kirjastossa voi myös pientä maksua vastaan kopioida, tulostaa tietokoneelta tai faksata .
Kirjastopalveluiden säilyttäminen nykyisellä tasolla edellyttää riittäviä kirjastoammatillisia henkilöstöresursseja sekä taloudellisten puitteiden säilymistä nykyisen kaltaisena . Krannit -toirninta on ollut suunnannäyttäjänä hyvälle kuntien väliselle yhteistyölle. Suupohjan alueen kirjastot ovat tehneet toiminnallista yhteistyötä jo pitkään. Kirjastotoimenjohtajan viran muuttaminen kuntien yhteiseksi tulevaisuudessa mahdollistaa myös taloudellisia säästöjä kirjastohallintoon.
Kirjaston koko henkilökunta oli lomautettuna heinäkuussa kaksi viikkoa ja kirjasto oli tämän ajan suljettuna. Lomautuksen rahallisen hyödyn arvioitiin olevan 8451 €.
Yleinen kulttuuritoimi Yleinen kulttuuritoimi koordinoi ja edistää taiteen harjoittamista sekä harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Se myös organisoi taiteen perusopetusta. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu Eduskuntamuseo Kauhajoella ja isänmaallisten juhlien järjestystoimikunnan sihteerin ja työntekijän tehtävät.
Määrärahat ovat erittäin niukat. Vuosittain hankitaan sponsoreita Kriuhnaasu-kulttuuriviikolle, joka osaltaan mahdollistaa tapahtuman järjestämisen. Kolmas sektori tekee paljon ilmaiseksi esim. esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa tai palvelukodeissa, mikä on arvokas lisä tarjontaan ja sen toteuttamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi hakee vuosittain erilaisia hankerahoja esim. Taiteen edistämiskeskukselta, Museovirastolta yms. Kaupunkilaisten saatavilla on monipuolista kulttuuritarjontaa. Tarjontaa tulee kuitenkin arvioida kriittisesti käytön ja taloudellisen tilanteen mukaan sekä panostaa yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.
Varhaiskasvatusjohtokunta Vuoden 2014 aikana on päivähoitopalvelujen sähköistä asiointia vahvistettu asiakaspalveluissa ja hallinnollisissa työprosesseissa. Varhaiskasvatuksen Effica-tietojärjestelmää täydennettiin hankkimalla mm. Muksunetti-toiminto henkilöstön ja lasten huoltajien väliseen kasvatuskumppanuuteen. Myös palvelusetelihakemukset ja -päätökset, päivähoito- ja maksupäätökset siirtyivät sähköisesti saataville. Tämä helpottaa asioimista huomattavasti ja vähentää myös kustannuksia.
Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin käyttöön 1.8 alkaen. Palveluseteliä varten on varattu määrärahat 80 lapsen päivähoidon järjestämiseen. Tällä hetkellä seteli on myönnetty 97:lIe, joista osa käyttää seteliä osa-aikaiseen hoitoon. Yksityisen päivähoidon tuottajina toimivat Linnunpesä kaupungin keskustassa, Menninkotko Hyypässä ja Mennu Yrjänäisen entisellä koululla. Palvelusetelien käytöstä arvellaan tulevan noin 30-45 tuhannen €:n vuosisäästöt.
23
Varhaiskasvatuksen vastuualueella kohteena oli 108 työntekijää. Lomauttaminen voitiin toteuttaa parhaiten loma-aikoina, kesällä, jolloin hoidon tarve on mah
vähäistä. tulevat säästöt arvioitiin 000 mutta todelli100 Kustannussäästö laskelmassa tulee ottaa huo
lomautuksesta johtuvat tehdyt päivähoitomaksujen hyvitykset (11 000 €), siirtyneiden vuosiloma-ajankohtien sijaisten kustannukset (arvio 22 000 €), vi
ranhaltijapäätösten kustannukset 000 sekä ylimääräiset materiaali- postikustannukset (1 000 Toimistosihteerien ja työaikaa arvioitiin noin 1 kk (6 000 €), lomautussuunnitelmien, tiedottamisen toiminnan organisointiin ajalle.
Aron uusi päiväkoti otettiin käyttöön 1 Vierailimme tarkastuslautakunnan toimitiloissa 1 olivat vaikuttavat ja hienot olivat päässeet suunnitteluun, joka varmasti vaikuttaa tilojen toimivuuteen työntekijöiden tyytyväisyyteen. Rakennushanke toteutettiin kaupungin omana projektina kustannukset pysyivät ennakkolaskelmissa, mikä on positiivista.
Päivähoidon rakenneohjelman toteuttaminen on sujunut aikataulusta hieman edellä, sillä rakenteeseen liittyvä tavoitetila saavutettiin jo syksyllä 2014 tavoiteajan 2015 sijaan. Vaikka vuonna 2014 oli hoitolapsia kuin vuonna 201 päivähoitorakenne mahdollisti lasten sijoittumisen henkilöstöresursseja lisäämällä kaupungin päivähoitoyksiköihin sekä yksityisiin päiväkoteihin, eikä uusia ole tarvinnut
kun parhaimmillaan on ollut kahdeksan ryhmistä ja jotka kaikki Palvelujen keskittäminen on tuonut parannuksia niiden johtamiseen, henkilöstön käyttöön (esim. sijaiskulut ovat pienentyneet) tilaamiseen, siivouksen järjestämiseen ja ruokahuoltoon. Varmasti uudet ja positiiviset muutokset heijastuvat myös asiakastyytyväisyyteen.
Vapaa-aikajohtokunta - Nuorisopalvelut Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelujen on nuorten ja sosiaalista vahvistumista sekä tukea nuoren itsenäistymistä ja parantaa elinoloja. Isossa osassa on nuorten ryhmien tukeminen. Nuorisotilat Räimiskällä ovat käytössä, viitenä päivänä
Etsivä Kauhajoella on kaksi nuorisotyöntekijää. tehtävänä on löytää nuoret, jotka ovat jääneet koulutus- opiskelupaikoista ulkopuolelle, tavoittaa tällainen nuori ja hänen halutessa toimittaa palvelujen piiriin, joita hän Toiminta on nuorille ehtoista. Kohderyhmän ikähaarukaksi on nuorisolaki 15-29 -vuotiaat.
Suurimmaksi osaksi nuorisotyön asiakkaat tulevat asteen oppilaitoksista, kuraattori, opinto-ohjaaja linjaohjaaja ilmoittaa Alle 25-vuotiaista koulunsa keyttävistä nuorista tulla nuorisotyöntekijöille Sosiaalinen media on rohkaissut (Facebook, WhatsApp) nuoria myös itse yhteyttä työntekijöihin.
Etsivän nuorisotyön valtiolta (aluehallintovirasto ) vuodelle 2014 on myönnetty rahoitusta 60 000 on tarkoitettu kahden henkilön palkkaukseen ja koulutus työnohjauskuluihin.
nuorisotyöntekijöiden työhuone sijaitsee Räimiskän Sen lisäksi tapaamisia nuorten kanssa järjestää siellä, missä nuori sen olevan helpointa.
tärkeänä tehtävänä on käydä eri oppilaitoksissa kertomassa toiminnasta ja sen desta. Työntekijät ovat mukana myös kutsunnoissa.
24
EtsivälIä nuorisotyöllä on merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnan vaikuttavuutta esim. koulutukseen tai työelämään siirtymisen osalta olisi hyvä seurata ja tilastoida pelkän kontaktien tilastoinnin ohella.
5.4 Tekninen lautakunta
Vastuualue
Tärkeimmät tavoitteet Kyllä
Osittain
Ei Huomioita
Tekninen lautakunta
Yhdyskuntarakenteen kehittäminen x Onnistuttu, kapasiteetti hyvä
Tehokas palvelutoiminta x Kestävä maankäytön suunnittelu x Ydin keskusta-alueen kehittäminen x Kiinteistöohjelman täytäntöönpano x Energiatehokkuutta koskevan toimintosuunnitelman toteuttaminen
x
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu
x
Toimiva palvelurakenne x Työhyvinvoinnin lisääminen x Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen
x
Strategisesti järkevät investoinnit x Toimenpiteitä tehty
TP 2013 € TA+muutos 2014 €
TP 2014 € Muutos €J % TP 2013201 4
Erotus € TA+muutos/ TP 2014
Toimintakate - 328 795 - 910 393 - 783 568 454773/ 138,31 %
126825 13,93 %
Taloudelliset sekä toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Koko osaston toiminta kate alittui 126 828 €.
Investointipuolella reilun 7,6 miljoonan investoinneista tarkasteluvuonna toteutui noin 5,1 milj. €. Omaisuuden myynti kerrytti tuloja 302 900 €.
Suurimpia investointeja olivat Aron päiväkodin rakennusurakka, terveyskeskuksen avohoitoosaston peruskorjaus sekä EL Y:n ja kaupungin yhteishankkeena toteutettu kantateiden 44 ja 67 risteysjärjestelyt sekä kevyen liikenteen alikulku.
Toimitilapalvelujen ruokapalvelupuolella oli havaittavissa lievää alibudjetointia, jonka seurauksena toimintakulut olivat ylittyneet yhteensä 146 765 € kahden laitoskeittiön osalta.
Taloutta on tasapainotettu muun muassa töiden uudelleen järjestelyillä sekä lievälIä laadun laskemisella yhteisymmärryksessä asiakkaiden kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta.
Suunnittelupäällikön virka lakkautettiin 15.12.2014 valtuuston päätöksellä.
25
Mustaisnevan ja Riuttakallion tuulivoimayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa 12.5.2014. Mustaisnevan kaava sai lainvoiman, mutta Riuttakallion kaava on valitusprosessissa. Osayleiskaavaluonnoksen arviointi- ja osallistumissuunnitelma on saatettu nähtäville syksyllä 2014.
Aron koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.10.2014 § 35. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 13.10.2014 § 206 pyytänyt hanketyöryhmää tarkastamaan suunnitelmaa eräiltä osin. Kaupunginhallitus on 8.12.2014 § 256 hyväksynyt ohjausryhmän esittämän selvityksen hankesuunnitelmasta sekä esittänyt sen tiedoksi kaupunginvaltuustolIe. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tiedoksi 15.12.2014 § 56. Kaupunginvaltuuston päätöksiä täytäntöönpantaessa kaupunginhallitus on 19.12.2014 § 270 todennut, että Aron koulun bruttopinta-ala tarkentuu edelleen esisuunnitelman yhteydessä, tätä ei ole enää käsitelty valtuustossa .
Rakennuslautakunta
Tavoite kyllä osittain
ei huomioita
Palvelujen tarkoituksenmukainen järjestämistapa ja oman palvelutoiminnan kehittäminen
x Asiakastarpeisiin on vastattu hyvin
Nykyaikaiset tietojärjestelmät, tiedotuksen parantaminen ja lupa-, ilmoitus- ja valvontaprosessien kehittämisen jatkaminen
x Kotisivujen päivitys, lomakkeiden tarkistus, tiedotusta voi edelleen tehostaa. Rakennusjärjestysehdotus nähtävillä loppuvuodesta, voimaan 2015
Henkilöstön hyvä valmius strategian toteuttamiseen, osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö ja töiden oikea mitoitus
x
Maksut ja taksat kustannusten nousun mukaisesti ajan tasalla
x Uudet taksat voimaan 1.1.2015
TP 2013 € TA+muutos 2014 €
TP 2014 € Muutos € rrp2013~014
Erotus € TA+muutos/ TP2014
Toirnintakate -180556 - 200 720 - 206 828 26272 € 14,55 %
6108 3,04%
Rakennuslautakunta on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Rakennushankkeiden koot ja määrät ovat laskeneet, tämä näkyy arvioitua pienempänä tulonmuodostuksena. Erityisesti teollisuus- ja liikerakentaminen on ollut vähäistä.
Kiinteistöveron tuotto on ollut vuonna 2014 edelleen nousussa. Kiinteistöverotulot ovat kasvaneet vuodesta 2013 yhteensä 625 522 €. Jatkossa kiinteistökannan vanhetessa ja uudisrakentamisen hiipuessa on mahdollista, että kiinteistöverojen tuotto laskee.
II
26
5.5 Investoinnit
Investointien kokonaistoteuma oli 5,1 milj. € (netto). Suurimmat investoinnit ovat olleet terveyskeskuksen B-osan saneeraus 1,62 milj. €, Aron päiväkodin loppuun saattaminen 1,42 milj . €. Aronkylän tiejärjestelyistä kaupungin osuus oli n. 490 000 €.
Aron koulu / sivistys keidas on seuraava suurin investointi. Samaan aikaan tulisi varata resursseja vanhan rakennuskannan korjaamiseen. Tällä hetkellä vuosikate ei riitä kattamaan investointeja ja poistoja. Vuonna 2014 vuosikate 3,17 milj. € ja poistot 4,3 milj. €.
5.6 Henkilöstö
Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 611, joista vakinaisia oli 455. Vuonna 2013 henkilöstön määrä oli 640, vakinaisia 472. Henkilöstön määrä on laskenut ja samaan aikaan henkilöstökulut ovat laskeneet 1,1 milj. € vuodesta 2013. Kulujen laskussa ovat mukana myös lomautuksesta aiheutuneet kustannussäästöt.
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 51,1 vuotta, vuoden 2013 lopussa keskiikä oli 50,2 vuotta. Kunta-alan keski-ikä vuonna 2013 oli 45,7 vuotta. Kaupungin henkilöstön keski-ikä on siis valtakunnallista tasoa korkeampi ja ennakoi osaltaan tulevaa eläköitymistä. Palveluita tulee tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja rakenteita muokata edelleen henkilöstönäkökulmakin huomioiden.
Vuosina 2015-2022 eläkkeelle jää 123 henkilöä, 5-24 henkilöä vuodessa . Prosentuaalisesti eniten eläköityminen kohdistuu hallintopalveluihin, tekniseen ja sivistykseen. Suurimmat lukumääräiset poistumat kohdistuvat vuosille 2016-2018.Tällöin painottuvat sivistys, varhaiskasvatus ja tekninen puoli. Näiden toimintojen osalta eläköityminen on haaste, mutta myös mahdollisuus kehittää toimintaa edelleen. Henkilöstösuunnittelussa tulee poistuma huomioida mahdollisimman hyvin ja samalla tulee kiinnittää erityistä huomiota tarvittavan uusrekrytoinnin onnistumiseen mahdollisimman hyvin. Uusrekrytointia ei tule tehdä, mikäli tehtävät voidaan hoitaa sisäisin järjestelyin. Hyvässä henkilöstösuunnittelussa arvioidaan ennalta tulevat poistumat ja tehdään tarvittavaa sisäistä suunnittelua. Henkilöstösuunnitelma tulee tehdä esim. viiden vuoden jaksolle ja sitä pitää päivittää vuosittain.
Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,52 päivää / henkilö. Määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2013, jolloin keskimääräisesti sairauspoissaoloja oli 12,82 päivää / henkilö. Sairauspoissaolojen kustannukset olivat 491 956 € ja ne ovat laskeneet 17 397 € edellisestä vuodesta (kustannukset vuonna 2013 509 353 € ja 542 287 € vuonna 2012). Sairauspoissaolojen vähentymisellä on suora vaikutus kustannuksiin, vähäisetkin muutokset vaikuttavat myönteisesti. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) on ollut viisi kertaa tai useammin 59 henkilöllä. Lyhyiden sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta (2013 1127 pv, 2014 1162 pv). Lyhyillä sairauspoissaoloilla voi olla yhteyttä työhyvinvointiin ja työoloihin. Käytössä olevalla varhaisen tuen mallilla pyritään puuttumaan ongelmiin järjestelmällisesti jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen mallia on sovellettu vuoden 2014 aikana 14 henkilöön (vuonna 2013 10 henkilöön). Varhaisen tuen malli on ollut käytössä jo vuodesta 2011, sen käyttämistä puheeksi ottamisessa voitaisiin edelleen tehostaa. Työhyvinvointia voidaan parantaa edelleen lisäämällä keskustelua esimiesten ja henkilöstön välillä.
Terveysprosentti oli 39,8 (41 vuonna 2013). Tämä tarkoittaa sitä, että 243 henkilöllä ei ollut vuoden aikana lainkaan sairauspoissaoloja. Tulos on edelleen hyvällä tasolla ja sitä kannattaa tarkastella yhdessä sairauspoissaoloseurannan kanssa. Toisesta näkökulmasta voisi miettiä myös sitä miten näiden henkilöiden osuutta saataisiin kasvamaan, miten sitä voitaisiin tukea jne.?
27
Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, joten työhyvinvointiin ja osaamiseen tulee panostaa edelleen. Koulutuspäivät ja koulutusten kustannukset ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Koulutusten järjestäminen paikallisena yhteistyönä vähentää kustannuksia ja on menettelynä kannatettavaa. Huolestuttavaa on koulutuspäivien vähentyminen varhaiskasvatuksessa ja sivistyksessä, jossa on erityisen tärkeää pitää ammatillinen osaaminen ajan tasalla.
Kehityskeskusteluja on käyty kaikilla hallinnon aloilla. Keskustelujen käymiseen on kaupungissa yhtenäinen toimintamalli. Suorituksen johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamisen sekä seurannan kannalta vuosittaisia kehityskeskusteluita olisi hyvä täydentää tilanne- / välikeskusteluilla. Osittain keskustelun tarve hoituu varmasti avoimella arjen vuorovaikutukselIa oman esimiehen kanssa. Keskustelukäytäntöjen edelleen kehittäminen tukisi myös tavoitteiden saavuttamista, motivoitumista ja työntekijöiden hyvinvointia.
Henkilöstön työhyvinvointikysely on toteutettu toukokuussa 2014. Tulosten perusteella kehittämisalueet liittyvät organisaation ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun ja työnjakoon, esimiestyön kehittämiseen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen keskustelukulttuurin osalta sekä ristiriitojen ratkaisutaitojen osalta . Tunnistetut kehittämisalueet ovat sellaisia, joihin liittyviä toimenpiteitä olisi helppo toteuttaa koko organisaatiossa ja näin vaikuttaa laajemminkin työhyvinvoinnin kokemaan. Kokonaisuudessaan tulokset olivat hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Alle kolmen olevia tuloksia oli vain muutamissa kohdissa. Omaan työhön liittyvät tavoitteet olivat hyvin tiedossa ja voidaan todeta, että henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja motivoitunutta. Kyselyn tulokset on käsitelty osastoilla ja niiden perusteella on valittu toteutettavia toimenpiteitä, joiden edistymistä seurataan vuonna 2015 toteutettavalla seurantakyselyllä.
Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen tavoitteena on säästää henkilöstömenoista vuosina 2014-2016 yhteensä 2,7 milj . €. Suurin jatkuva säästö saadaan jättämällä täyttämättä virkoja eläköitymisen ja muun poistuman johdosta ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen. Vuoden 2014 aikana jätettiin täyttämättä eläköitymisen johdosta 11 virkaa / tointa. Kustannusten säästämiseksi on lisäksi käytetty talkoovapaita ja lomautuksia sekä tingitty sijaisista. TaIkoovapaita pidettiin vuoden aikana 69 päivää, niistä kertyi säästöä 3 889 €. Vapaita piti 11 henkilöä. Sijaisia ei ole otettu 1-3 päivän sijaisuuksiin, tästä syntyi säästöä 243 744 € edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin säästö syntyi kun lähes koko henkilöstö lomautettiin 10 kalenteripäivän ajaksi. Lomautusten ulkopuolelle jäivät muun muassa erityisluokanopettajat, musiikkiopiston ja kansalaisopiston opettajat sekä työsopimuslain perusteella pääluottamus-, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut varamiehineen. Lomautettuna oli 395 henkilöä ja 10mautuksilla säästettiin 446 315 € sosiaalikuluineen. Lomautuksesta aiheutui myös lisääntyneitä muita hallintokustannuksia ja paljon työtä. Esimerkiksi sivistysosastolla useimpiin 10mautuspäätöksiin haettiin oikaisua, ja sitä kautta oikaisuvaatimuksia oli käsiteltävänä sivistyslautakunnassa noin 150 kpl. Lomautusten vaikutus ei ole suoraan näkynyt esim. sairauspoissaolojen kasvuna, mutta eri yksiköiden toimintaan lomautukset ovat asettaneet haasteita. Henkilöstömenoista tulee edelleen säästää ja tavoitteena on saada aikaan 2,2 milj. € säästöt vuosina 2015-2017. Tätä varten yhteistoimintamenettely käynnistettiin jälleen syksyllä 2014.
6. Muut havainnot
6.1 Konserniohjaus ja -yhteisöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Kaupunki on asettanut strategiseksi painopisteeksi konserniyhtiöiden osalta kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelun ja yhteensovittamisen . Valtuustokauden aikana tulee konserniyhtiöiden strategisen johtamisen osalta miettiä liike- ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudelleen järjestäminen ja tarvittavat konserniohjeen päivitykset. Konserniyhtiöiden yhteistavoitteena on ollut raportointi kaupungille vähintään 3 kertaa vuodessa. Kaupungin edustajien, jotka ovat yhtiöissä, tulee hoitaa raportointi valtuustolle ja kau
28
punginhallitukselle. Kaupunginhallitukselle raportointi on toteutunut, ei kokonaisuudessaan valtuustolle.
Talouden tasapainottamiseen liittyen tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin omistuksia konserniyhtiöissä kaupungin perustehtävät huomioiden. Omistuksen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointia voidaan edelleen terästää. Yhtiöille ei ole määritelty tavoitteita talouden tunnuslukujen kautta tai muutoinkaan toiminnallisia tavoitteita. Tällä hetkellä yhtiöiden tavoitteet ja raportointi koskee vain henkilöstömäärää, liikevaihtoa, menoja, poistoja ja tulosta. Vuodelta 2014 yhtiöt ovat tasekirjaan raportoineet aiempaa yhtenäisemmin toiminnastaan ja siinä tapahtuneista merkittävistä asioista, tämä on parannusta aiempiin vuosiin. Konsernivalvontaa ja ornistajaohjausta voidaan kuitenkin edelleen kehittää yhteistyössä konserniyhtiöiden kanssa.
Yhtiö ja tavoitteiden toteutuminen
Tavoite ja arvio
Kauhajoen Lämpöhuolto Oy
Tilikauden tulos 158 100 € oli merkittävästi budjetoitua 433 000 € pienempi
Kauhajoen T ennishalli Oy
Tulos hieman budjetoitua pienempi ja tappiollinen
Kauhajoen Vesihuolto Oy
Tilikauden tulos 2 600 €, budjetoitu 42 472 €. Uusia kiinteistöjä puhtaan veden runkoverkkoon 23 kpl, uusia jätevesiliittymiä 13 kpl. Veden myynnissä pientä kasvua (4,9 %). Uusien linjojen rakentamista ja vanhojen saneerauksia.
Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali
Tilojen käyttöaste vuoden vaihteessa 100 %
Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus
Käyttöaste toteuma 87 % (2013 93 %)
Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokraasunnot
Käyttöaste tavoite 90 %
Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy
Toiminnan tulos 65 232 € oli merkittävästi budjetoitua parempi 8861 €. Henkilöstömäärä on vähentynyt kahdella
6.2. Kuntayhtymät
Kauhajoen kaupunki on suurimpana jäsenenä ja maksajana seuraavissa kuntayhtymissä, mutta niiden hallituksissa / johtokunnassa vähemmistössä.
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 47,57 %. Kahdeksanjäsenisessä hallituksessa on kaksi jäsentä Kauhajoelta, joista toinen on puheenjohtaja. Yhtymävaltuuston puheenjohtaja on Teuvalta. SEK tukee olemassa olevien yritysten toimintaa sekä auttaa uusien yritysten aloituksessa. Alueellista tiedottamista yhtymän tuottamista palveluista voi edelleen tehostaa. Mikäli haluamme kaupungin näkökulmasta parhaan mahdollisen hyödyn SEK:n toiminnasta, pitää meidän olla myös aktiivisesti kiinnostuneita SEK:n toiminnasta ja sen edelleen kehittämisestä yhdessä. SEKn taloudellinen tulos on kehittynyt erittäin hyvin.
Suupohjan koulutuskuntayhtymä Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 54,2 %. Kahdeksanjäsenisessä hallituksessa on kaksi jäsentä Kauhajoelta, joista toinen on puheenjohtaja. Yhtymävaltuuston puheenjohtaja on Teuvalta.
29
6.3
7.
8.
Koulutuskuntayhtymä tarjoaa toisen asteen koulutusta Suupohjan ammatti-instituutissa kolmessa koulutusyksikössä. Järjestämislupa oli viime vuonna 695 oppilaalle, vuonna 2015 määrä laskee 595 oppilaaseen ja vuonna 2016 järjestämislupa on 565 oppilaalle.
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 59 %. Neljätoistajäsenisessä johtokunnassa on kuusi jäsentä Kauhajoelta. Yhtymä kokouksen puheenjohtaja valitaan joka kokouksessa erikseen.
Kauhajoen kaupungin organisaatioon kuuluva yhteistoimintalautakunta toimii liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien tilaajalautakuntana järjestettäessä sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluita yhteistoiminta-alueen asukkaille. Neljätoistajäsenisestä lautakunnasta kuusi on Kauhajoelta, neljä Teuvalta, kaksi Isojoelta sekä kaksi Karijoelta. Lisäksi jäsenkuntien kunnanjohtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Yhteenveto Yhteistyön kannalta kuntayhtymien toiminta nähdään tärkeäksi kehitettäessä yhteistoiminnaIIista Suupohjaa yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Kuntarakenneselvitystyö
Kuntarakenneselvitystyö ei ole edennyt vuoden aikana. Yksi selvitys on tehty aiemmin Teuvan kunnan kanssa, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Uusia selvityksiä ei ole sen jälkeen aloitettu . Kauhajoen tulisi ottaa aktiivisempi rooli selvityksien tekemiseksi ja kuntaliitosten edistämiseksi. Kuntayhteistyön kehittämiseksi on aktivoiduttu vuoden 2015 alussa hallinto-, talous- ja teknisellä sektorilla.
Seuranta
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä arviointikertomuksen jälkiseurantaa. Lautakunta esittää, että valtuusto velvoittaa hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään arviointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen asioiden korjaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä pyydetään raportoimaan tarkastuslautakunnalle lokakuun 2015 loppuun mennessä.
Tarkastuslautakunnan yhteenveto ja esitys valtuustolle
Kaupunginvaltuuston asettamat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet välttävästi.
Kaupungin talouden tasapainottaminen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman realistinen laatiminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja. Yleinen taloudellinen tilanne ei myöskään helpota tavoitteen saavuttamista. Toimenpideohjelmassa toimenpiteet tulee esittää yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Ilman toimenpiteitä käyttötalous pysyy edelleen alijäämäisenä. Edelleen tulee jatkaa palvelutuotannon tarkastelua kriittisesti; mistä voidaan luopua ja mitä voidaan tehdä toisella tapaa nykyistä kustannustehokkaammin.
30
9. Allekirjoitukset
Kauhajoella 5.6.2015
Kauhajoen kaupungin tarkastuslautakunta
Marja Koskimäki Mika Muurimäki puheenjohtaja varapuheenjohtaja
cf~~··-h~ Esa Ala-Kyyny / Maria Pietari
jäsen
jäsen