HaKIJan OPaS 2013

JYväsKYLän YLIoPIsToon

32 jyväskylän yliopiston hakijan opasjyväskylän yliopiston hakijan opas

mUKaVa YLIOPISTO mUKaVaSSa KaUPUnGISSa*

Jyväskylän yliopiston viestintäpalvelutVastaava toimittaja Anu MustonenTuottajaAnna-Maija TuuliainenToimittajat Hannele Palviainen, Anna-Maija Tuuliainen ja Vesa Holm

Lukiossa ajattelin yliop istosta että wow, kuulostaapa tosi hienolta, äärimmäistä akateemisuutta. Sittemmin huomasin, että täällä on ihan

samanlaisia ihmisiä kuin minä.- Santeri, liikuntapedagogiikka

erIKoIsuuKsIamme liikuntatieteet

ainoana Suomen yliopistoista fysioterapia gerontologia ja kansanterveys yritysten ympäristöjohtaminen terveyskasvatus yrittäjyys varhaiskasvatustiede

* T-Media: Suuri lukiolaistutkimus 2011

** Taloustutkimus: Korkeakoulujen Imagotutkimus 2012

Amica veritasTotuus on ystävä

Jyväskylän yliopisto tarjoaa tiedonjanoisille lähes sata eri oppiainetta seit-semässä tiedekunnassa. Meiltä löytyvät maamme halutuimmat opiske-lualat: humanistinen, kauppatieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, psy-kologia ja kasvatustieteellinen.**

Yliopistossa tapaat opiskelijoita ja opettajia joka puolelta maailmaa. Kaikki halukkaat pääsevät opiskelijavaihtoon ulkomaille. Vaihto-yliopistoja on yli 300.

Jyväskylän yliopistossa on yli 15 000 opiskelijaa ja kaupungissa kaik-kiaan yli 45 000 opiskelijaa ja koululaista. Muutat oikeasti nuorekkaa-seen kaupunkiin: eniten täällä asuu 21-vuotiaita, eikä kaikkien asuk-kaiden keski-ikäkään ole kuin 38,9 vuotta.

Monen mielestä opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Opiskelun ja elä-misen vapaudesta, Jyväskylän mahtavista vapaa-ajan mahdollisuuksista

ja virkeästä kulttuurikaupungista kannattaa ottaa kaikki irti.

4 | Miten haen?

5 | Minustako opettaja?

6 | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

10 | Humanistinen tiedekunta

16 | Liikuntatieteellinen tiedekunta

20 | Matemaattis-luonnon- tieteellinen tiedekunta

26 | Kasvatustieteiden tiedekunta

30 | Informaatioteknologian tiedekunta

34 | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

40 | Opiskelijan elämää

Jyväskylän yliopiston

HaKIJan Opas

opiskelee jyväskylän yliopistossa

jyväskylän 132 000:sta asukkaasta

Yhteydenotot & markkinointitiedotus@jyu.fi050 428 0811

KuvaajatIida LiimatainenPetteri KivimäkiWilma HurskainenKalle JokinenJyväskylän kaupunki/Juhana Konttinen

Käännökset latinastaArto KivimäkiGraafinen suunnittelu & taittoPIGME

Kirjapaino & painosFram, Vaasa, 10 000 kpl

Jyväskylän yliopiston Hakijan opas 2013

Jyväskylän yliopiston tunnuslause

Haastattelut kokonaisuudessaan: www.jyu.fi/hae

Kannessa biologian opiskelija Emma Marjakangas ja psykologian opiskelija Ville Suutari.

Mat

ti S

alm

i /Jy

väsk

ylän

Kes

ä

4 5

mInusTaKo oPeTTaJa?sinustako opettaja?siis kuinka?

mITen Haen?Hakuaika yliopistoiHin on maalis-HuHtikuussa.

yliopistot ovat mukana sähköisessä yhteis-haussa, jolloin hakemus yliopisto-opintoihin täytetään ja lähetetään verkossa. yhdellä lomakkeella voi hakea enintään yhdeksään eri koulutukseen.

opiskelija voi kuitenkin ottaa samana lu-kukautena vastaan vain yhden korkea-koulututkintoon johtavan opiskelupaikan suomessa.

Joillakin aloilla on käytössä valtakunnalli-nen yhteisvalinta, jolloin voit yhdellä haku-lomakkeella ja pääsykokeella hakea opis-kelupaikkaa useasta yliopistosta.

Jyväskylän yliopisto on monipuolinen ja suosittu opettajankouluttaja. opetustyös-tä kiinnostuneet voivat hakea suoraan luokanopettaja-, erityisopettajan- tai las-tentarhanopettajan koulutuksiin tai valita aineenopettajan uran. aineenopettaja on peruskouluissa ja lukioissa, ammattilisis-sa oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuksessa toimiva opettaja, joka on suorittanut oman aineen yliopistotason tutkinnon.

aineenopettajaksi haluavat hakevat opis-kelemaan niitä aineita, joiden opettajiksi aikovat valmistua. opettajankoulutukseen hakeudutaan ensisijaisesti uusien opiske-lijoiden valinnan yhteydessä niin sanotun suoravalinnan kautta. tällöin opettajankou-lutuksen soveltuvuuskoe on kesän valinta-kokeen yhteydessä.

aineenopettajaksi opiskelevat aloittavat opettajan pedagogiset opinnot usein heti ensimmäisenä opiskeluvuonna varsinaisen pääaineen opintojen rinnalla. aineenopet-tajan pedagogisiin opintoihin voi hakea myöhemminkin opintojen aikana.

www.jyu.fi/hae • www.yliopistohaku.fi • www.koulutusnetti.fi

äidinkieli ja kirjallisuus

englanti

ranska

ruotsi

saksa

venäjä

historia (soveltuvuuskoe opintojen alussa)

musiikkikasvatus

liikuntapedagogiikka

fysiikka

kemia

matematiikka

biologia

tietotekniikka

mikäli olet jo suorittanut yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa, voit hakea yliopis-ton tutkinto-opiskelijaksi suorittamiesi opin-tojen perusteella ns. avoimen yliopiston väylän kautta. Väylän kautta haettaessa hakijalla on oltava suoritettuina tiedekun-nan määrittelemät opinnot, joita vaaditaan tiedekunnasta riippuen 25 −100 opintopis-teen verran. kaikkiin tiedekuntiin on avoi-men yliopiston väylähaku kerran vuodessa keväällä. kaikki avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voi liittää osaksi yliopis-totutkintoa.

tiedekunnat voivat ottaa opiskelijoita myös pelkästään maisterikoulutukseen. Ha-kijoilta edellytetään tällöin alempaa kor-keakoulututkintoa, soveltuvaa ammatti-korkeakoulututkintoa tai riittävää määrää koulutukseen soveltuvia, tiedekunnan tarkemmin määrittämiä pohjaopinto-ja. maisteriohjelmiin haetaan yleensä tammikuussa.

voit osallistua aineenopettaja-

koulutuksen suora-valintaan näissä

oppiaineissa ylioppilastutkinnon tai

siihen verrattavan kansainvälisen tutkinnon, kuten international Baccalaureate (iB)- tai Reifeprüfung-tutkinnon tai

soveltuvan ammatillisen, vähintään kolmivuotisen opistotasoisen tutkinnon tai

soveltuvan ulkomaisen tutkinnon

Jyväskylän yliopiston HAkiJApAlvElUtpuhelin: 040 805 4340 tai 040 805 4339 • sähköposti: hakijapalvelut@jyu.fi

yliopistoon voi hakea opiskelemaan, jos on suorittanut

Jyväskylän yliopiston yleisetvalintaperusteet:www.jyu.fi/hae/valintaperusteet

Carpe diemTartu hetkeen

Tietoa koulutusvaihtoehdoista ja haku kaikkiin yliopistoihin:www.yliopistohaku.fi

6

Pasi Sajasalo johtamisen yliassistentti

Viime aikoina olen tutkinut koneenrakentamisen verkostoja sekä yritysten johtoryhmiä ja niiden vaikutusta siihen, miten yri-

tykset toimivat. yhdessä historioitsijoiden kanssa vertailemme suomalaisen ja japanilaisen yhteiskunnan kehittymistä toisen maailmansodan jälkeen.

yliopisto on kasvanut, ja yliopiston sisäinen kulttuuri on välittömämpi kuin aikoinaan. aikoinaan professori oli kunnioitusta herättävä hahmo, ja tark-kaan sai miettiä, mitä professorilta voi mennä kysymään.

seminaarinmäen vanha luonnonkaunis kampus on suosikkialueeni, siellä on ajatonta ja vanhaa hyvää sivistyksen henkeä.

AKATEEMINEN VAPAUSMahdollisuus valita ja suunnitella

itse omat opintonsa. Valinta-mahdollisuudet ovat erilaiset

eri opiskelualoilla.

muutamia

tieteen iskuja

Vapaa-ajalla Pasin voi nähdä hyppyrimäen juurella. Hän on Jyväskylän Hiihtoseuran puheenjohtaja sekä mäkihypyn ja yhdistetyn lajiyhdistys Finnjumping ry:n hallituksen jäsen.

asiansa tuntija

Vivere est cogitareElämä on ajattelemista

Usein hän, joka haluaa eniten tänne päästä opiskelemaan, myös pääsee!

Kaup

pako

rkea

koul

uanalyytikko, asiakasneuvoja, asiakkuusvastaava, brand manager, controller, dealer, ekonomisti, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö, johdon assistentti, kamreeri, kirjanpitäjä, konsultti, kouluttaja, kus-tannuslaskija, laatu- ja ympäristöasiantuntija, laskentaekonomi, las-kentapäällikkö, laskutusneuvoja, liikkeenjohdon konsultti, markki-natutkija, markkinoinnin ja viestinnän opettaja, markkinointipäällik-kö, markkinointisuunnittelija, myyntipäällikkö, ostaja, palveluneuvoja, pankinjohtaja, päätoimittaja, rahoituspäällikkö, riskianalyytikko, sal-

kunhoitaja, sijoituspäällikkö, sovellusasiantuntija, talouspäällik-kö, tiedottaja, tilintarkastaja, toimitusjohtaja, tullitarkastaja,

tuotepäällikkö, tutkija, tutkimuspäällikkö, työvoimaneu-voja, varallisuuden hoitaja, verotarkastaja, vientimyy-

jä, yhteyspäällikkö, yliaktuaari, ympäristöpäällikkö

uRavaiHtoeHtoja

Ainejärjestömme Pörssi p itää huolen siitä, että tekemistä riittää myös

vapaa-ajalla.- Mikko, johtaminen

mIKKo KInnuLasTajohtaminenAloitin opinnot johtamisessa, mutta olen vaihta-massa laskentatoimeen, koska pankkimaailma ja rahoitus kiinnostavat. Jos unelmia mietitään, niin jo-honkin pankkikonserniin voisi olla kiva päästä johtajaksi…

Sivuaineina olen lukenut rahoitusta ja kauppaoikeutta. Kauppatieteet ovat suosittuja sivuaineita myös muiden tiedekuntien opiskelijoille. Pidän siitä, että Jyväskylän yli-opisto on monialainen, joten tietoa voi ammentaa useilta eri aloilta. Kauppatieteilijänkin on hyvä tietää, miten esi-merkiksi media toimii!

Samanhenkiset kaverit, ystävät ja opiskelijatapahtumat ovat parasta täällä. Kavereista muodostuu jo opiskeluai-kana tiivis verkosto, josta tulevaisuuden työelämässä on varmasti hyötyä.

Tänne hakeville haluaisin sanoa, että kaikki jotka ovat kouluumme päässeet, ovat vain ihmisiä. Kirjoitukset eivät ratkaise vielä kaikkea. Jos haluat päästä kouluun sisään ja olet valmis tekemään töitä sen eteen, niin mahdollisuutesi ovat jo hyvin suuret.

8 9

markkinointi tarkastee kuluttaja- ja yritys-markkinointia sekä tuotteiden ja palvelujen välittämistä erilaisilla markkinoilla.

Johtaminen keskittyy ihmisten ja asioiden hyvään johtamiseen ja johtajuuteen. yritysten ympäristöjohtamisen tavoitteena on yhdistää hyvä liiketoiminta ja kestävä kehitys.

laskentatoimi tuottaa ja analysoi taloudellista informaatiota päätöksenteon tueksi organisaati-on johdolle ja muille sidosryhmille. laskentatoi-men ydinprosessi on kirjanpito.

yrittäjyys perehtyy perheyrityksen tai -yrittäjyyden ongelmiin sekä yri-tystoiminnan edistämiseen. yrittä-jyys ei ohjaa opiskelijoita pyrkimään vain tiettyihin tehtäviin, vaan antaa monipuolisen kuvan yritysten toi-minnasta.

jyväskylän yliopiston kauppakoRkeakoulu

www.jyu.fi/jsbe

kauppakoRkEakoulun oppiaineet

Kun tulin pääsykokeisiin, oli kaunis kesäpäivä, ja rakastuin tähän kaupunkiin!

Kansantaloustiede tarkastelee mielestäni taloutta monipuolisemmin kuin muut talousaineet. Tilasto-tiedettä on pakollisena vähän enemmän kuin muis-sa taloustieteiden aineissa. Monilla kursseilla on ollut hurjan mielenkiintoisia vierailevia luennoitsijoita.

Haluan päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Politiikka ei suoranaisesti kiinnosta, mutta haluaisin tehdä jotain sellaista, mikä tuottaisi hyvää mahdollisimman monille.

Opiskelijaelämä on hienoa, esimerkiksi se vapaus, kun saa asua yk-sin. Iso osa vapaa-ajasta menee ainejärjestön tapahtumissa. Syksyllä fuksit otettiin lämpimästi vastaan.

SaaRaImaTraLTa

kansantaloustiede

Kauppakorkeakouluun haetaan ensin kansan-taloustieteeseen tai yrityksen taloustieteiden

pääaineryhmään, josta vasta myöhemmin valitaan oma pääaine. Näin voi tutustua rauhassa ensin kaik-kiin vaihtoehtoihin. Markkinointi kiinnosti eniten ja tuntui minulle sopivimmalta.

Kauppakorkeakoulusta saa yleispätevän tutkinnon, joka avaa monia mahdollisuuksia. Näen tulevaisuuden työelämän sel-laisena, ettei yhdelle ihmiselle ole vain yhtä tiettyä ammattia tai työteh-tävää, vaan on tärkeää hankkia monipuolinen osaaminen ja pysyä muu-toksessa mukana.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu pakollisena mm. kieli-opintoja. Myös matematiikkaa ja tilastotiedettä on jonkin verran. Sivu-aineiksi olen harkinnut opintoja johtamisesta, laskentatoimesta sekä yhteisöviestinnästä.

KaIsUJYväsKYLäsTämarkkinointi

kAnsAntAloUstiEdEkansantaloustiede tutkii kuluttajien, yritysten ja muiden talouselämän toimijoiden käyttäytymistä sekä niiden välisestä vuorovaikutuksesta synty-vää kokonaisuutta. painopistealueitamme ovat aluetaloudellinen tutkimus sekä työ-, raha- ja valuuttamarkkinoiden käyttäytymistä koskeva tutkimus.

monien talouden ja yhteiskunnallisten ilmiöi- den sekä ihmisten välisen kanssakäymisen taustalla on resurssien niukkuuden ja tarpei-den runsauden ristiriita. kansantaloustiede tar-kastelee näitä ilmiöitä sekä teoreettisesti että empiirisesti havaintojen perusteella ja pyrkii tarjoamaan ongelmiin erilaisia ratkaisumalleja ja politiikkasuosituksia.

kansantaloustieteen pääaineopinnot suorit-tanut kykenee taloudellisten ilmiöiden kuvaa-miseen, mittaamiseen ja selittämiseen sekä arvioimaan niiden ennustettavuutta.

yrityksEn tAloUstiEtEidEn pääAinEryHmä [ markkinointi, johtaminen ja yritysten ympäristöjohtaminen, laskentatoimi, yrittäjyys ]

yrityksen taloustieteiden tavoitteena on antaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet taloudel-listen ongelmien ratkaisuun sekä yhteiskunnan resurssien ohjaamiseen yritysten ja muiden ta-lousyksikköinä toimivien organisaatioiden tasol-la. pääainevalinta tehdään vasta ensimmäisen vuoden keväällä, jolloin olet voinut jo tutustua eri vaihtoehtoihin vähintään peruskurssin verran.

Pääsykokeissa ei kannata ajatella,

että kaikki muut ovat järkevämpiä ja fiksumpia. Kannattaa olla rohkea ja uskoa

itseensä!- Kaisu, markkinointi

kauppakoRkEakoulun asiantuntijoiLta

10

Maiju Ristkari Aku Ankan toimittaja

Pääsin oPiskeluaikana Wsoy:lle kesäharjoitteluun. Eräässä julkistamistilaisuudessa menin juttelemaan aku ankan

päätoimittajan kanssa. kerroin, että osaisin kääntää akuja italiasta suo-meksi. sain yhden koesarjan ja myöhemmin taskukirjoja käännettäväksi. nyt työskentelen kokopäiväisenä aku ankassa.

Jyväskylässä saattoi luottaa siihen, että aina tapahtui ja kavereita löytyi. olin mukana ylioppilaskunnan toiminnassa ja pääsin järjestämään Jyrockia. Erityisesti jäivät mieleen kesät, kun saattoi vapaasti valita, mihin järveen menee uimaan! Ja oi, Vakiopaine-baari! oli myös tärkeää istua yliopiston kirjastossa tuntikausia kavereiden kanssa kahvilla.

lähtiessäni milanoon vaihto-opiskelijaksi osasin laskea kymmeneen italiak-si ja sanoa ”buongiorno”. suomeen palattuani aloin käydä italian kursseilla. aina ei pidä valita turvallisinta ja varminta vaihtoehtoa, kun ikinä ei tiedä, mitä voi löytää!

FUKSI & FUKSIAISETFuksit ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joille järjestetään

tervetuliaistapahtumia.

tieteen iskuja

Maiju opiskeli Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta, taidehistoriaa, psykologiaa, italian kieltä ja kulttuuria sekä filosofiaa.

Hum

anist

inen

asiansa tuntija

uRavaiHtoeHtojamuutamia

aikuiskouluttaja, copywriter, gallerianhoitaja, graafinen suunnittelija, henkilöstön kehittäjä, informaatikko, intendentti, journalisti, kehitys-päällikkö, kielenhuoltaja, kieltenopettaja, kirjastonhoitaja, kongressi-sihteeri, kustannusjohtaja, kääntäjä, lehtori, multimediakäsikirjoittaja, museotutkija, musiikin opettaja, musiikkiterapeutti, muusikko, ohjaa-ja, ohjelmatuottaja, opettaja, pakolaisohjaaja, projektipäällikkö, pää-sihteeri, päätoimittaja, taidekasvattaja, taloustoimittaja, tiedottaja, toi-mittaja, toimitusjohtaja, toimitussihteeri, tullitarkastaja, tuottaja, tutki-ja, työvoimaneuvoja, uutispäällikkö, verkkoviestintäsuunnittelija, vien-tisihteeri, viestintäpäällikkö, viestintäsuunnittelija, yliopistonopettaja,

ylitarkastaja, yrittäjä

Yhteisöviestinnässä ryhmähenki kukoistaa.

Meitä on pieni porukka,joten uutena opiskelijana mukaan pääsee helposti.

SInI JYväsKYLäsTäyhteisöviestintäOlin kiinnostunut viestinnästä, ja yhteisöviestintä tuntui yli-opiston viestintäaineista monipuolisimmalta. Työllisyystilan-ne on hyvä ja mahdollisuudet laajat. Meiltähän voi valmistua myös johtotehtäviin, esimerkiksi viestintäpäälliköksi.

Yllätyin erityisesti kurssien sisällön laajuudesta. Yhteisövies-tinnällä on yhteys esimerkiksi taloustieteisiin, joiden opiske-lusta onkin hyötyä. Itse luin aluksi liiketoimintaosaamisen perusteet, ja haen sivuaineeksi johtamista. Vapaa-ajalla käyn paljon salilla ja tanssin. Ohjaan myös ryhmäliikuntaa silloin tällöin. Muuten vietän aikaa kavereiden kanssa mahdollisim-man paljon, ja jonkun verran tulee tietysti käytyä juhlimassa. Myös yhteisöviestinnän omia tapahtumia on aika paljon.

Yliopistossa parasta on ehdottomasti vapaus. On ihanaa, kun saa itse päättää tahdin ja sen, mitä opiskelee. Pakko ei ole tehdä mitään, mitä ei halua, kunhan valmistuu! Ja vaikka oman pääaineen opiskelijoiden kanssa pyöritään eniten, isoilla massaluennoilla ja kielikeskuksen kielten kursseilla

tutustuu helposti myös muiden alojen opis-kelijoihin. Iso plussa on yliopiston ihana

kampusalue!

Sit venia verboSallittakoon ilmaus

12 13humanistisEn tiEdEkunnan asiantuntijoiLta

Historian opiskelijat eivät vain pänttää vuosilukuja, vaan keskittyvät suuriin

kehityskaariin ja historian analysointiin. Lukea täytyy paljon, mutta ulkoa ei voi opetella, vaan asioita pitää oppia sisäistämään. Tutkimuksen tekeminen asiakirjojen, lehtien sekä muiden lähteiden avulla on olennainen osa opintoja.

Historia on aika yleispätevä aine, ja sivuaineilla suuntaudutaan työ-elämään. Opiskelen sivuaineina journalistiikkaa, valtio-oppia ja hal-lintotiedettä. Lisäksi olen lukenut ranskaa, saksaa ja latinaa. Varsinkin tutkijoiksi haluavien olisi hyvä tuntea vähintään eurooppalaisia kieliä.

Olen opiskellut vuoden Ranskassa ja yhden kesän Liettuassa. Varmaan yli puolet historian opiskelijoista käy vaihdossa,ja suosittelen lähtöä kaikille!

JarmonILsIäsTähistoria

Vielä yliopiston abipäivänä ohitin kaik-ki kieliaineiden infopisteet, koska olin

varma, etten ikinä lähtisi lukemaan kieliä! Englannin pariin päädyin ja sillä tiellä ollaan. Englannin opiskelu on muutakin kuin kieli-oppia: opettamista, kulttuuria, kirjallisuutta, historiaa, viestintää.

Osa meistä valmistuu opettajiksi, mutta muitakin uravaih-toehtoja riittää. Varsinkin meille ei-opettajille sivuaineet

ovat tärkeitä, koska niiden avulla niitä töitä hankitaan. Itse olen sivuaineiden kautta kallistunut kaupallisen

alan puolelle. Haaveilen assistentin töistä jossain kansainvälisessä yrityksessä.

Oli aikamoinen shokki alkuun, kun kaikki teh-tiin englanniksi, mutta äkkiä siihen kuitenkin

tottui. Parhaiten oppii, kun altistuu koko ajan vieraalle kielelle.

HanneLeJYväsKYLäsTä

englannin kieli

JoUrnAlistiikkAJournalistiikka valmistaa ammattiin: toimittajiksi lehdistöön, radioon, televisioon ja verkkomedi-aan – yhä useammin monimediaiseen ympäris-töön. Jotkut sijoittuvat myös tiedotusalan tehtä-viin, ja osasta tulee alan tutkijoita ja opettajia.

median kulutuksen, rahoituspohjan ja työ-prosessien muutokset korostavat jäsennetyn ja analyyttisen, ammattitoimittajien tekemän tiedon tarvetta. Jyväskylän journalistikoulutus painottaa journalistisen työprosessin ja median eri välineiden hallintaa tärkeänä vahvuutena muuttuvan media-alan työmarkkinoilla. Journalismin tekemisen li-säksi opiskellaan median ja journalismin tutkimusta.

Humanist inen t iedekunta

www.jyu.fi/hum

humanistisEn tiEdEkunnan oppiaineet

EtnoloGiAEtnologia tarkastelee kulttuurisia ilmiöitä ruo-honjuuritasolta, ihmisten arjesta käsin. Etnolo-giassa opiskellaan, miten kulttuuria ja erityisesti kulttuurin kansanomaisia ilmauksia ( ethnos = ’kansa’) tutkitaan ja mitä tutkimustiedolla teh-dään yhteiskunnassa ja työelämässä. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten kohtaamiseen: opiskelijat opettelevat haastattelemaan ja ha-vainnoimaan sekä etsimään tietoa erilaisista lähteistä. kiinnostus elämään, ihmisen toimin-taan, vieraisiin ja omaan kulttuuriin sekä kyky kirjoittaa ovat ominaisuuksia, jotka yhdistävät jokaista etnologia! Etnologiaan sopivat monet sivuaineet, jotka kannattaa valita omien uratoi-veiden mukaan.

HistoriAoletko kiinnostunut ”perimmäisistä kysymyksis-tä”: keitä me olemme? mistä me tulemme? Et löydä muualta historian ja etnologian laitosta (Hela)! Helassa voit opiskella nykyajan työ-elämän haasteisiin vastaavan monipuolisen tutkinnon. Historian tutkimus ulottuu syrjä-seutujen asukkaista suurmiehiin, paikallisyh-teisöistä valtioihin, arjen historiasta kansojen mentaliteetteihin sekä yksittäisistä ilmiöistä suuriin muutoksiin ja jatkumoihin. tutkimuksen kohteet ovat miltei rajattomat, jos vain niistä on säilynyt tiedon murusia meidän ajallemme saakka.

Historia pääaineenasi voit opiskella suomen historiaa, yleistä historiaa ja taloushistoriaa. kandidaatintutkinnon pääaine on kaikille histo-ria, erikoistuminen tapahtuu vasta syventävissä opinnoissa.

mUsiikkikAsvAtUsmusiikkikasvatus valmistaa musiikinopettajia mm. perusopetukseen ja lukioihin. koulutus tarjoaa opettajantyössä tarvittavia pedagogin ja muusikon taitoja. opinnot antavat myös valmiu- det alan tutkimuksen tekemiseen ja seuraami-seen.

musiikkikasvattajille on yhteistä innostus opetustyöhön ja kiinnostus musiikin eri lajeihin. Haemme pedagogisista kysymyksistä kiinnostu-neita opiskelijoita, jotka haluavat tulevaisuudes-sa jakaa tietojaan ja taitojaan ja näin kasvattaa monipuolisesti musiikillisesti sivistyneitä kan-

salaisia. musiikillisen arvomaailman laaja-alaisuus on musiikinopettajan työlle ensisijaista.

Pallas Athene

14 15

tamaan, käyttämään ja huoltamaan kieltä ja tekstejä erilaisissa organisaatioissa.

opinnoissa tutustutaan suomen kielen ra-kenteisiin sekä kielen rakentamiin merkityksiin ja käyttötapoihin erilaisissa tilanteissa ja yhtei-söissä, esimerkiksi puhutun ja kirjoitetun kielen piirteisiin, murteisiin, teksteihin, kirjoittamiseen, lukemiseen ja vuorovaikutukseen.

oppiaineemme vetää puoleensa monenlaisia persoonia: tekstien ja merkitysten maailmassa viihtyviä, kielellä vaikuttamisesta innostuneita, kielen muuttumisesta, vaihtelusta ja rakenteista kiinnostuneita, synnynnäisiä opettajia, teorioi-den pohdintaan taipuvaisia, suomessa pysyviä ja maailmalle haluavia. Heitä kaikkia yhdistää kuitenkin kiinnostus suomen kieleen ja sen tu-levaisuuteen.

viErAAt kiElEt: [ Englannin kieli, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri sekä venäjän kieli ja kulttuuri ]

tule hankkimaan monipuolinen vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijan koulutus! opinnois-sasi saat hyvät kieli-, viestintä- ja vuorovaiku-tustaidot sekä perehdyt kielialueiden kulttuurei-hin ja yhteiskuntaan sekä kielen merkitykseen yksilön ja yhteisöjen kannalta. opinnot antavat myös itsenäisen työskentelyn taidot: valmiudet analyyttiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, tiedonhankintaan, tiedon tuottamiseen ja projek-tinhallintaan. opiskelemme ja tutkimme erityises-ti nykykieliä ja -kulttuureita, mutta emme unohda menneisyyttäkään.

toisena opintovuotena valitset suuntautumis-vaihtoehdoksesi joko kielen oppimisen ja opet-tamisen tai kielen käytön ja vuorovaikutuksen. maisterin tutkinnossa voit valita pääaineeksesi

mUsiikkitiEdEmusiikkitieteen opinnoissa tutustutaan tai-de-, perinne- ja populaarimusiikin traditioi-hin sekä musiikin tutkimukseen esimerkiksi musiikkipsykologian, musiikinhistorian ja musiikin kulttuurisen tutkimuksen näkö-kulmista. tavoitteena on luoda valmiuksia musiikin tieteelliseen tutkimiseen ja musiik-kielämän käytäntöjen syvällisempään ym-märtämiseen. tutkimuksen painopisteenä ovat musiikin vaikutukset niin säveltäjän, esittäjän kuin kuulijankin näkökulmasta.

musiikkitiede sopii sinulle, jos tunnet entuudestaan musiikilliset rakennusosat, teorian ja harmonian perusteet. sinulla on monipuolinen suhde musiikkiin ja haluat ymmärtää paremmin, mitkä asiat vaikuttavat musiikin kuuntele-miseen ja esittämiseen. olet kiin-nostunut musiikkialan hallinnosta, kehittämisestä tai opettamisesta.

kirJAllisUUs, tAidEHistoriA JA tAidEkAsvAtUsopinnot koostuvat kandidaattivaiheessa kir-jallisuuden, taidehistorian ja taidekasvatuksen opinnoista. opiskelijat valitaan taustapisteiden ja motivaatiokirjeen perusteella, ja valitut opis-kelijat suuntautuvat yhteen näistä kolmesta pääaineesta kiinnostuksensa mukaan. opinnot rakentuvat taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteisistä opinnoista sekä pääaineen omista opinnoista. sivuainevalintoihin ja kieli-taitoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota omaa tutkintokokonaisuutta suunnitellessa.

kirjallisuuden opetus ja tutkimus korostavat kotimaista ja yleistä nykykirjallisuutta sekä kir-jallisuuden yhteyttä filosofiaan ja teknologioihin. opinnot perehdyttävät mm. kirjallisuuden teori-aan, muotoihin, historiaan ja yhteiskunnalliseen taustaan. opintojaksot sivuavat myös kirjallisuu-den lähialueita, kuten elokuvaa, teatteria ja ku-vataiteita. kirjallisuus soveltuu pääaineeksi mm. äidinkielen opettajiksi ja kirjallisuuden tutkijoiksi aikoville, kustannus- ja kirjastoalalle sekä kir-jallisuus- ja teatterikriitikoiksi hakeutuville. opinnoissa menestyminen edellyttää itsenäistä

lukuharrastusta.taidehistorioitsija tutkii visuaa-

lista kulttuuria: taideteosten ilmiasua, aihemaailmaa

ja merkitystä. Hän pyrkii ymmärtämään

taiteen tekijöiden ja teosten yhteyden histori-

aan, taidemaailmaan, yleisöön ja yhteiskuntaan. taidehistorian

opetuksessa ja tutkimuksessa ko-rostuvat kuvataiteet, taideteollisuus

ja arkkitehtuuri. tutkimuskohteisiin kuuluvat myös muut visuaalisen kult-

tuurin ilmiöt kuten luonnonmaisema, rakennettu ympäristö ja muu esinemaailma.

taidekasvatus käsittelee taidetta fokusoiden prosesseihin, joissa ihmiset luovat ja vastaan-ottavat taidetta. opiskelijat tutustuvat taide-käsityksiin ja -teorioihin sekä ajankohtaisiin taidekasvatuksen suuntauksiin ja käytäntöihin. tarkastelemme myös arjen ja ympäristön ilmiöitä ja taiteiden hyödyntämistä opetuksessa, koulu-tuksessa, kulttuurilaitoksissa, työelämässä ja hoitoympäristöissä. opinnot antavat valmiuksia toimia kulttuurin kentällä laajasti, mutta ne ei-vät sellaisenaan pätevöitä peruskoulun tai lukion kuvataideopettajaksi.

pUHEviEstintäpuheviestintä tarkastelee ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. opintojen tavoitteena on ym-märtää ja selittää puhe- ja viestintäkäyttäyty-mistä sekä vuorovaikutuksen dynamiikkaa niin kasvokkais- kuin verkkoviestinnässäkin.

puheviestinnän tutkimusalue ulottuu puhuen, kuunnellen ja nonverbaalisesti tapahtuvan kas-vokkaisviestinnän lisäksi myös viestintäteknolo-gian välityksellä tapahtuvaan kanssakäymiseen.

puheviestinnän kanssa samankaltaisia oppi-aineita ovat muiden yliopistojen puheviestintä, puheoppi, mediatutkimus, tiedotusoppi, yhtei-söviestintä ja muut viestintäaineet. sivuaineita opiskelijat voivat valita tai hakea tutkintoonsa vapaasti oman kiinnostuksensa perusteella kaikista Jyväskylän yliopiston seitsemästä tie-dekunnasta, ja oppiaineessa rohkaistaan yksi-löllisiin valintoihin.

sUomEn kiElisuomea pääaineenaan opiskelleet ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita. He pystyvät opet-

humanistisEn tiEdEkunnan oppiaineethumanistisEn tiEdEkunnan oppiaineet

yHtEisÖviEstintäyhteisöviestintä (organizational Communicati-on and public Relations) tutkii viestintää työ-yhteisöissä sekä erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välillä. yhteisöviestintää vastaavia tutkimusaloja ovat organisaatioviestintä (organi-zational Communication), viestinnän johtaminen (Communication management), suhdetoiminta (public Relations) ja yritysviestintä (Corporate Communication).

yhteisöviestinnässä opiskellaan viestinnän strategista merkitystä yritysten ja yhteisöjen toiminnassa. miten viestinnän keinoin voidaan vaikuttaa esimerkiksi yrityksen maineeseen tai työntekijöiden sitoutumiseen ja koettuun työhy-vinvointiin? mitä eri medioita organisaatioiden tulisi käyttää viestinnässään, ja miten vuoro-vaikutukselliset suhteet sidosryhmiin auttavat organisaatiota saavuttamaan päämääränsä? teknologian kehityksen myötä yhteisöviesti-jöiden työmahdollisuudet ovat kasvamassa, ja valmistuneet työllistyvät pääasiassa viestinnän suunnittelu- ja joh-totehtäviin.

Kirjastomme aarre: Missale Aboense, inkunaabeli vuodelta 1488. Inkunaabelit ovat ennen vuotta 1501 painettuja kirjoja. Materiaalina on yleensä per-gamentti, ja alkukirjaimet ovat käsin maalattuja.

myös soveltavan kielitieteen. Jos aiot opettajak-si, voit hakea kesän valinnoissa suoraan vierai-den kielten opettajankoulutukseen.

Vieraiden kielten opiskelijoille sopivia sivuai-neita ovat mm. muut kielet suomen kieli mukaan luettuna, viestintätieteet, historia- ja taideaineet, kauppatieteet, yhteiskuntatieteet ja informaa-tioteknologia. kielten opettajiksi aikovat opis-kelevat pääaineensa ja opettajan pedagogisten opintojen lisäksi yleensä toista vierasta kieltä. mainittujen viiden kielen lisäksi voit opiskella omassa laitoksessa myös italiaa, espanjaa, la-tinaa ja slovakkia.

sUomAlAinEn viittomAkiEliJyväskylän yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa toimii viittomakielinen akateemi-nen yhteisö. kuurot ja kuulevat viittomakieliset ja vieraskieliset ovat opiskelleet suomalaiseen viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin liittyviä akateemisia opintoja jo yli kymmenen vuoden ajan. opiskelukielinä ovat myös suomi ja eng-lanti. yliopisto järjestää tulkkauksen tarvittaessa.

suomalaisen viittomakielen oppiaine kou-luttaa osaajia erilaisiin viittomakielen asian-tuntijuutta vaativiin tehtäviin, kuten tutkijoiksi sekä viittomakielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi. suomalaisen viit-tomakielen asiantuntijat voivat sijoittua sopivalla aineyhdistelmällä kansallisiin ja kansainvälisiin koulutustehtäviin.

16

Jukka Jalonen Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja

oPiskeluPolkuni oli simppeli: lukion jälkeen armeija, sitten suoraan liikunnalle 1982, yksi vuosi opintojen aikana ala-

asteen opettajana Riihimäellä ja valmistuminen 1988. Vuosi liikunnanopet-tajana Hausjärvellä ja sen jälkeen jääkiekko vei mennessään.

opiskelusta jäi päällimmäisenä mieleen mukavat kurssikaverit, hyvä kurssi-henki ja pätevät opettajat. Hieman kärjistäen ensimmäisinä vuosina pidet-tiin myös hauskaa ja loppuvuosina keskityttiin enemmän opiskelemiseen ja ammattiin valmistumiseen...

Jukka Wuolio, Erkki tervo ja lasse kannas jäivät mieleen karismaattisina, intohimoisina ja ammattitaitoisina opettajina, joiden tunneilla ja opetuksessa oli hieno olla mukana. Jyväskylä on upea kaupunki, jossa on loistava jääkiek-kojoukkue ja paljon opiskelijoita. Jyväskylän yliopisto on laadukas opinahjo.

UNIIKKIA JyväskylässäLiikuntatieteitä (liikuntapedagogiikka, liikuntabiologinen

aineryhmä, liikunnan yhteiskuntatieteet) on tarjolla Suomessa ainoastaan Jyväskylän yliopistossa. Terveystieteistä fysioterapiaa, gerontologiaa ja kansanterveyttä sekä terveyskasvatusta

voi opiskella pääaineena vain meillä.

tieteen iskuja

Jukan valmentamat kiekkoleijonat voittivat Suomelle jääkiekon maailmanmestaruuden keväällä 2011.

Sivuaineeksi olen valinnut terveystiedon, joten saan liikunnan ja terveystiedon opettajan pätevyyden.

aluepäällikkö, ergonomiakonsultti, erityisliikunnan suunnittelija, hen-kilöstöliikunnan edistäjä, joukkueurheilun kehittäjä, järjestösihteeri, kenttäpäällikkö, koordinaattori, kouluttaja, lajisihteeri, lehtori, liikunnan ja terveystiedon opettaja, liikunnanohjaaja, liikunnanopettaja, liikunta- fysiologi, liikuntapäällikkö, liikuntasuunnittelija, liikuntatoimenjohtaja, luokanopettaja, lääke-edustaja, markkinointipäällikkö, opettaja, pal-velupäällikkö, päihdetyön asiantuntija, päävalmentaja, seurakehittäjä, testauspäällikkö, toimittaja, toimitusjohtaja, tutkija, valmennuskeskuk-sen johtaja, valmennuspäällikkö, valmentaja, viestinnän suunnittelija

uRavaiHtoeHtojamuutamia

Olet saattanut tulla tänne yksin, mutta niin ovat kaikki

muutkin. Kaikki ovat samassa tilanteessa uusissa ympyröissä,

ja kavereita löytyy taatusti!– Emma, terveystieteet

Dum spiro, speroToivon niin kauan kuin hengitän

asiansa tuntija

Liik

untat

ietee

llinen sanTeri TurusTa

liikuntapedagogiikkaOpettaminen on kiinnostanut minua aina, ja halusin myös työskennel-lä ihmisten parissa, varsinkin nuorten ja pienten ihmisten. Ja kun olen liikunnallista tyyppiä, niin yhdistin sitten liikunnan opettajuuteen. Jo lukioaikoina päätin, että haen tänne.

Opinnoissa käydään monipuolisesti eri lajeja läpi, sellaisiakin mitä en tiennyt olevankaan, esimerkiksi pyörätuolirugbya. Harjoittelujaksoilla on antoisaa päästä opettamaan oikeita oppilaita!

Liikunnan opiskelijoiden kanssa käydään hyvillä keleillä esimerkiksi potkimassa palloa. Meillä on samantyyppisiä huikeita ihmisiä ja hyvä yhteishenki, ja suurin osa on messissä kahvitteluista il-lanviettoihin.

Helposti olen päässyt opintoihin kiinni, ja niiden edetessä itsekin kehittyy – ihan samalla lailla kuin yläkoulussa tai lu-kiossa. Joku saattaa ajatella, että päästäkseen opiskelemaan liikunnalle täytyy olla huippu-urheilija. No, ei tarvitse, vaikka

melkein kaikki ovatkin liikunnallisia.

Olen nauttinut täällä olostani tosi paljon. Kun en-simmäisenä vuonna tehtiin paljon käytännön

juttuja, niin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti odotin, että tulisi maanantai!

1918

li ikuntatieteellinen t iedekunta

www.jyu.fi/sport

liikuntatiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineetliikuntatiEtEEllisEn tiEdEkunnan asiantuntijoiLta

Gerontologiaa oli oikeastaan vähän jännääkin lähteä opiskelemaan, sillä

se on harvinainen oppiaine.

Tutkimustyö on yksi osa gerontologiaa, joten se näkyy opiskeluissakin. Geronto-logia eroaa muista liikunta- ja terveystie-teistä siinä, että meillä opintoihin ei kuulu harjoittelua. Käytäntöäkin pääsemme toki

maistamaan: olen pitänyt ikääntyneille jumppatunteja. Suurin osa valmistuneista päätyy erilaisiin kansanterveyden edistä-

misen tehtäviin. Minua kiinnostaisi järjestötyö ja tutkimus.

Koska kaupungissa on paljon nuoria, tapahtumista löy-tyy omanikäistä sakkia. Opiskelijat järjestävät myös

itse paljon tapahtumia. Sitsejä ja bileitä järjeste-tään jopa niin paljon, ettei kaikkiin pysty

edes osallistumaan!

SaraLaHDesTa

gerontologia ja kansanterveys

Luennoilla opiskelemme teorioita ja demoissa tes-taamme niitä. Demotunnilla joku polkee vaikka

kuntopyörää ja muut mittailevat milloin mitäkin: verinäyt-teitä, sykettä, verenpainetta tai hengityskaasumuuttujia. Ala on erittäin kansainvälinen ja oppikirjat enimmäkseen englanninkielisiä. Hyvin on sujunut, vaikken ole-kaan mikään kielinero.

Vapaa-ajallani teen vähän töitä, luen tenttei-hin, urheilen, vietän pitkiä lounaita tai kahvihetkiä kavereiden kanssa ja välillä käyn viihteellä. Onhan opiskelussa tietysti nekin ajat, jolloin ei tunnu ehtivän mitään. Mutta deadline on sitten luovuuden lähde viimeistään!

PeTraHeLsInGIsTä

liikunta-fysiologia

liikUnnAn yHtEiskUntAtiEtEEtliikunnan yhteiskuntatieteet kouluttavat aka-teemisia asiantuntijoita ja ammattilaisia liikun-ta-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtäviin. liikuntaa tarkastellaan laajasti: millainen on suomalainen liikuntakulttuuri, mitkä tekijät vai-kuttavat liikkumiseen ja miten päättäjät voivat vaikuttaa liikunta-asioihin. opetusta toteutetaan liikuntasosiologian sekä liikuntasuunnittelun ja -hallinnon näkökulmista. opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia: osa tulee suoraan lukiosta, osa taas palaa työelämästä opiskelemaan itsel-leen mielekästä alaa. opinnoista löytyy paikka kaikenlaisille opiskelijoille, ja opetusyksikön hyvä henki on saanut paljon kiitosta opiskelijoilta.

liikUntABioloGinEn AinEryHmä [ Biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennus- ja testausoppi ]

Biomekaniikassa opiskelemme ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa eri olosuhteissa. liikuntafysiologian opinnoissa perehdytään eli-mistön toiminnan ja sen säätelyn teoreettisiin pääperiaatteisiin ja tutkitaan fyysisistä suori-tuksista seuraavia fysiologisia ilmiöitä. Valmen-nus- ja testausoppi soveltaa biomekaanista ja liikuntafysiologista tietoa käytännössä esimer-kiksi kuntoutujille ja eri urheilulajeja harjoittavil-le. liikuntabiologian opinnot antavat pohjatiedot heille, jotka haluavat työkseen mm. valmentaa, toimia kuntotestaajana, tehdä liikuntabiologista tutkimusta tai lähteä yrittäjäksi hyvinvointialalle.

liikUntAlääkEtiEdEnimestään huolimatta liikuntalääketiede ei ole lääkärikoulutusta. opiskelijat perehtyvät liikun-nan vaikutuksiin sairauksien ennaltaehkäisyssä. lisäksi opiskellaan sekä liikunnan hyötyjä että riskejä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa sekä turvallista ja tehokasta liikunnan annos-telua ja ohjelmointia eri tavalla sairaille ihmi-sille. opintojen keskeisenä osana on opiskella liikuntalääketieteellisen tiedon hankintaa, tiedon kriittistä arviointia sekä tutkimusmenetelmiä ja niiden soveltamista omassa opinnäytetyössä.

liikUntApEdAGoGiikkAliikuntapedagogiikassa opiskelet liikuntakasva-tusta ja valmistut liikunnanopettajaksi. opiskelija saa hyvät teoreettiset ja käytännölliset valmi-udet toimia liikunta-alan opetus- ja koulutus-tehtävissä sekä valmiudet kohdata muuttuva opetusympäristö ja liikuntakulttuuri. alalle so-pivat monenlaiset persoonallisuudet ja tyypit! opettajana pärjäävät liikunnan opettamisesta, lasten ja nuorten kasvatuksesta sekä hyvinvoin-nin edistämisestä kiinnostuneet.

FysiotErApiA JA tErvEys- tiEtEidEn opEttAJAkoUlUtUsFysioterapia pääaineena voi opiskella fysiote-rapia-alan asiantuntijaksi tai terveystieteiden opettajaksi. maisterikoulutukseen voivat hakea fysioterapeutin tai muun kuntoutusalan tutkin-non suorittaneet. oppiaineessa mielenkiinnon

kohteena on mm. eri väestö- ja sairausryhmien liikkumis- ja toimintakyvyn tutkiminen ja edis-täminen erityisesti liikunnallisen kuntoutuksen avulla. opiskelemaan hakeutuvilla tärkeintä on kiinnostus tieteelliseen toimintaan, tutkimuk-seen, kehittämistyöhön tai opetukseen. opiskelu vaatii halua hypätä uuteen ja avartaa ajattelua.

GErontoloGiA JA kAnsAntErvEysGerontologia tutkii vanhenemista ja vanhuutta. Väestön nopea ikääntyminen luo tarvetta alan asiantuntijuudelle. Gerontologia pyrkii selvittä-mään, miten ihminen muuttuu ikääntyessään ja mitkä tekijät vaikuttavat terveenä ja toimintaky-kyisenä vanhenemiseen sekä eliniän pituuteen. oppiaine sopii sinulle, jos sinua kiinnostavat vanhenevan ihmisen terveys ja hyvinvointi, vä-estötason tieteellinen tutkimus tai sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen.

tErvEyskAsvAtUsterveyskasvatuksen opinnoissa käsitellään ter-veyden edistämistä niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. koulutuksessa pa-neudutaan esimerkiksi ihmisten terveyskäyttäy-tymiseen ja -osaamiseen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. käyttäytymismuutoksiin tähtäävien toimien suunnittelua ja arviointia tarkastellaan muun muassa liikunta-aktiivisuuden, päihtei-den käytön ja ruokatottumusten osalta, lasten ja nuorten ollessa olennaisena kohderyhmänä.

20

Harri Högmander tilastotieteen lehtori

koetan Valaista opiskelijoille tilastotiedettä ja sattuman kanssa elämisen ihanuutta. omat tutkimukseni keskittyvät suomen

hirvikannan laskemiseen ja populaation mallintamiseen. kohta pääsemme laskemaan myös Ruotsin ja norjan hirviä.

yliopiston perusydin on vanhaa kunnon ”yliopistomeininkiä”, tutkimus- ja opetustyötä. täällä tehdään fiksuja asioita ja tehdään se, mitä pitää, muu-ten ollaan kuin ellun kanat. yliopisto on siitä hyvä työyhteisö, että täällä ei hirveästi kytätä. saa olla oma itsensä ja keskittyä olennaiseen.täällä on tutkimuksen ja opetuksen vapaus ja paljon erityylisiä ihmisiä.

matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on suuri ja mahtava, huippu-yksiköitä täynnä, kansainvälistä huippututkimusta, korkeatasoinen, mutta kuitenkin leppoisa.

OPISKELIJAVAIHTO Lyhytaikaisia opintoja

ulkomaisessa korkeakoulussa osana kotimaista tutkintoa.

tieteen iskuja

Harri tunnetaan myös lintubongarinaja Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivina.

Sol omnibus lucetAurinko paistaa kaikille

asiansa tuntija

luonnontieteellinenM

atem

aatti

smuutamia

uRavaiHtoeHtojaaineenopettaja, biostatistikko, eläinlääkintätarkastaja, fyysikko, järjes-telmäasiantuntija, kehitysinsinööri, kemisti, kustannustoimittaja, laa-dunvalvontakemisti, laatu- ja ympäristökoordinaattori, laboratorioke-misti, laboratoriopäällikkö, lehtori, limnologi, luonnonhoitopäällikkö, luontokartoittaja, lääke-edustaja, markkina-analyytikko, matemaatik-ko, ohjelmistosuunnittelija, opettaja, prosessikemisti, puutarhuri, tar-kastaja, testausinsinööri, tilastotieteilijä, tulliylitarkastaja, tuotekehi-tyspäällikkö, tuoteturva-asiantuntija, tutkija, ympäristö- ja laborato-riopäällikkö, ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja

Fyysikot ovat yleensä vähän pimeitä. Minun pimeyteni on kumiankkojen keräily.

vIIvI varKauDesTananofysiikkaNanotieteiden poikkitieteellistä koulutusohjelmaa ei ole tarjolla mis-sään muualla Suomessa. Nanotieteisiin pyritään biologian, fysiikan tai kemian opiskelijavalinnoissa. Itse tulin ohjelmaan fysiikan kautta.

Opintoihin kuuluu pakollisina aineina fysiikkaa, kemiaa sekä solu- ja molekyylibiologiaa. Olen kiinnostunut kaikista kolmesta, joten olisi tyl-sää lukea pelkästään yhtä! Nanotieteiden perässä tänne tulleet opiskelijat ja henkilöstö ovat kaiken kaikkiaan aika kansainvälistä porukkaa.

Jos nanotieteistä valmistuu pääaineenaan soveltava fysiikka, voi päätyä tutkijaksi tai teollisuuteen, esimerkiksi lääkekehitykseen, tuoteke-hitykseen tai tietokonemallinnusta tekemään.

Laskujen laskeminen yhdessä on aika hyvä keino opiskella, itse aloin jo fuksivuonna laskea porukassa ja sama jatkuu oikeastaan edelleen. Laskemassa on myös monesti vanhempia ja pidemmällä olevia opiskelijoita, jotka neuvovat mielellään, jos on joku ongelma.

2322

matemaattis-luonnontieteellinen t iedekunta

www.jyu.fi/science

matEmaattis-luonnontiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineet

Siinä missä lukiossa laskettiin, yliopistossa todiste-taan. Opiskelu on korkealentoisempaa kuin lukiossa,

ja monesti voi olla tyytyväinen jo siitä, että on päässyt tentistä läpi! Arvosanoilla ei täällä ole samanlaista merkitystä.

Armeijan jälkeen pääsin opiskelemaan matematiikkaa kolmeen yliopistoon, jois-

ta Jyväskylä tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Haluan ennen kaikkea opettajaksi. Matematiikan valitsin, koska se oli mi-nulle koulussa helppoa ja tuntui myös omimmalta aineelta.

Matematiikkaa pääaineenaan opiskelleista maistereista noin kolme neljäsosaa valmistuu opettajiksi. Si-vuaineena opiskelen tietysti kasvatustieteitä, mutta myös kemiaa, jonka opettajaksi pätevöidyn samalla.

JussIsuonenJoeLTamatematiikka

matEmaattis-luonnontiEtEEllisEn asiantuntijoiLta

AkvAAttisEt tiEtEEtakvaattiset tieteet yhdistää toisiinsa eri vesitut-kimuksen haarat: limnologian, hydrobiologian, kalabiologian ja kalatalouden, parasitologian ja mikrobiologian. akvaattiset tieteet tarkastelee vesiekosysteemejä monitieteisesti ja kokonais-valtaisesti siten, että eri tekijöiden väliset vuoro-vaikutussuhteet tulevat ymmärretyiksi. Jyväsky-län yliopisto on vahva osaaja järviekosysteemien tutkimuksessa.

ala sopii vesiluonnosta ja luonnonhoidosta tai vesien luonnonvarojen kestävästä käytöstä kiinnostuneelle. koulutukseen sisältyy runsaasti monipuolisia laboratorio- ja kenttäkursseja, joilla alan menetelmiä harjoitellaan käytännössä, esi-merkkeinä vesieliöiden lajintuntemus tai vaik-kapa kaikuluotaimen käyttö kalojen määrän ja vaellusten tutkimisessa.

BioloGiABiologia on yleissivistävässä koulussa opetettava aine ja sen vuoksi se on biologian aineenopet-tajaksi opiskelevien pääaine. opintoihin kuuluu luentoja ja kirjallisuutta, mutta erityisesti käy-tännön kursseja niin laboratoriossa kuin ulkona luonnossakin.

Biologia tutkii luonnon ilmiöitä elämän kemi-allisesta perustasta globaaleihin ympäristöilmi-öihin asti. alana biologia sopii luonnosta ja sen ilmiöistä kiinnostuneille ja erityisesti heille, jotka haluavat tehdä merkittävää opetustyötä parem-man yhteiskunnan ja maailman puolesta. aito innostuneisuus luontoa kohtaan, luonnontietei-den vankka osaaminen ja ympäristöongelmien laaja-alainen ymmärtäminen ovat ensiarvoisen

tärkeitä. opiskelijoilta kaivataan rohkeutta ja innovatiivisuutta uusien opetusmenetelmien tuomiseksi koulumaailmaan.

EkoloGiA JA EvolUUtioBioloGiAEkologia ja evoluutiobiologia pohtii elämän syn-tyä ja sen monimuotoistumista vuosimiljoonien aikana. opetus- ja tutkimusaiheet ulottuvat geeneistä uhanalaisiin lajeihin ja suomen aarniometsistä globaaleihin ympäristö- ongelmiin. opiskelijat saavat laajat pe-rustiedot ja -taidot evoluution, ekologian, genetiikan ja soveltavan ekologian aloilta.

Ekologian ja evoluutiobiologian ala sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, luonnonilmiöistä ja luonnontieteistä: yhtä lailla maastobiologeille ja laboratoriofriikeille kuin matemaattis-tietoteknisille nörteille, sekä hiljaisille eksistentiaalifilosofeille että ulospäin suuntautuneille pr-persoonille. tutkimuksesta kiinnostuneille ekologia ja evoluutiobiologia tarjoaa innostavan ja monipuolisen tutkimus-ympäristön.

Tänne voisi hakea myös bio-logian yhteisvalinnan kautta,

mutta itse pääsin opiskelemaan suo-raan papereilla. Akvaattisiin tieteisiin päädyin, koska olen kalastellut pie-nestä pitäen ja tykkään liikkua luon-nossa muutenkin.

Oma erikoistumisala päätetään vasta kandidaattivaiheen jälkeen. Meillä voi opiskella ainakin kalabiologiaa, limnologiaa, hydrobiologi-

aa ja kalataloutta.

Käytännön kursseilla opetellaan esimerkiksi näytteenottoa. Kalafy-siologiassa tutkitaan kaloja lähituntumalta – leikellään niitä.

On vaikea sanoa, mihin päätyy, kun on niin paljon mahdollisuuk-sia! Osasta tulee virkamiehiä, osasta tutkijoita, osa päätyy asiantunti-jahommiin tai kalanviljelylaitoksille. Meiltä valmistutaan joka tapauk-sessa makeaan veteen liittyvien asioiden asiantuntijoiksi.

oLLI-PeKKamänTYHarJuLTa

akvaattiset tieteet

Jyväskylä on p ieni suuri kaupunki, jossa

ihmiset oikeasti sanovat ”kiitos”

lähtiessään bussista!- V ille, psykologia

solU- JA molEkyyliBioloGiAsolu- ja molekyylibiologia sopii sinulle, jos olet innostunut, oma-aloitteinen ja työtä pelkäämätön sekä kiinnostunut proteiinien ja virusten raken-teesta, virusten ja solujen välisestä vuorovaiku-tuksesta tai solujen ja molekyylien toiminnasta. soluja on tutkittu 1600-luvulta saakka, mutta vieläkin löytyy tutkittavaa, ja uusia tutkimustu-loksia saadaan koko ajan. sovellusalueita ovat esimerkiksi lääketiede ja uusimpana tulokkaana solu- ja molekyylibiologiaa, fysiikkaa ja kemiaa yhdistävä nanotiede.

solu- ja molekyylibiologian opiskelu sisältää huomattavan paljon työskentelyä laboratoriossa. uusin tutkimustieto on aina mukana opetuksessa.

24 25matEmaattis-luonnontiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineetmatEmaattis-luonnontiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineet

Seminaarinmäen kampuksella voi

ulkoiluttaa koiraa ja melkein kuvitella

olevansa metsässä. - Ari, tietotekniikan

aineenopettajakoulutus

Yliopiston päärakennus Seminaarin-mäellä on Alvar Aallon tuotannon helmiä. Vuonna 1955 valmistunut

rakennus on tyypillistä Aallon arkkitehtuuria pylväineen ja

porrastiloineen.

ympäristÖtiEdE JA -tEknoloGiAJyväskylän yliopistossa ympäristötieteen ja -tek-nologian opetus painottaa ihmisen toiminnan aiheuttamien ympäristöongelmien ja -riskien havaitsemista, ennaltaehkäisyä, korjaamista ja seurantaa. luonnon lainalaisuuksien ja ihmis-ten välisen vuorovaikutuksen sekä kokeellisten menetelmien osaaminen ja ymmärtäminen on tärkeää kaikessa ympäristöalan työssä, myös projektien ja tutkimusten suunnittelussa.

ympäristötiede ja -teknologia sopii luonnosta ja ympäristöstä sekä yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksista kiinnostuneille. Huoli ympä-ristön tilasta ja tulevaisuudesta ja halu aktiivi-sesti vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakenta-miseen yhdistävät alan opiskelijoita.

FysiikkAFysiikka on perusluonnontiede, joka tarjoaa sy-vällistä ymmärrystä siitä, kuinka luonto toimii, sekä runsaasti älyllisiä haasteita. Fysiikka tutkii aineen, energian, avaruuden ja ajan käyttäyty-mistä sekä näihin liittyviä lainalaisuuksia kokeel-lisin ja teoreettisin menetelmin. teoriaopintojen ohella fysiikan opiskelija oppii kokeellisia ja numeerisia menetelmiä ja niiden soveltamista käytännön ongelmiin.

Fysiikan opinnoissa menestyy niin kokeilija kuin teoreetikkokin, olennaista on motivaatio ja haasteita pelkäämättömyys. Fysiikan perustut-kimusta tehdään ja sovelluksia kehitetään tyypil-lisesti tutkimusryhmissä ja niiden verkostoissa, ja tulokset raportoidaan alan kansainvälisissä julkaisuissa. sosiaaliset kyvyt ja kommunikointi-taidot, joita opintojen aikana myös harjoitellaan, ovat tärkeitä.

kEmiAkemisti haluaa tietää ja ymmärtää, miten luonto toimii ja millaisista rakennusosista se muodos-tuu. kemia on moderni tieteenala, jossa sel-vitetään aineiden rakenteita ja ominaisuuksia laboratorioissa, tietokoneluokissa ja luentosa-leissa. tutkimuskohteet liittyvät usein ihmiseen, luontoon, uusiutuviin energialähteisiin tai uusien materiaalien ja luonnonaineiden tutkimukseen.

kemistin koulutuksen ytimenä on ymmärtää molekyylien maailmaa ja oppia tutkimaan ja muokkaamaan sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elin-ympäristön kehittämiseksi. kemia on tulevaisuu-teen tähtäävä ala, jonka voima on innostuneissa ja aktiivisissa luonnon ihmettelijöissä. opiskelu- ja tutkimusympäristö on kansainvälinen.

mAtEmAtiikkAmatematiikka on sekä keskeinen osa kulttuu- riamme että avain luonnontieteiden ja tekniikan kehitykselle. koska matemaattisilla malleilla voidaan kuvata pelkistetyssä muodossa moni-mutkaisia ilmiöitä, matematiikka on vaikuttanut ratkaisevasti esimerkiksi modernin fysiikan, tähtitieteen ja tietotekniikan syntyyn. opintojen yhtenä tavoitteena on oppia ymmärtämään ma-temaattisia malleja, menetelmiä ja algoritmeja sekä arvioimaan kriittisesti niiden toimivuutta.

matematiikan opiskelijan tärkeimmät työvä-lineet ovat oma pää, paperi ja kynä, ja myös tietokone on hyödyllinen. ongelmanratkaisua voivat rajoittaa vain matemaatikon omat taidot, matematiikan rajat eivät tule vastaan.

tilAstotiEdEtilastotiede kertoo, kuinka epävarmuutta voi-daan hallita. tällä erityisosaamisella on laajaa kysyntää elinkeinoelämässä ja tärkeä tehtävä tiedemaailmassa. tilastotieteilijä on laajasti kiin-nostunut ympäröivästä maailmasta: taloudesta, terveydestä, tekniikasta, ympäristöstä tai yhteis-kunnasta. tilastotieteessä matemaattisia ja las-kennallisia menetelmiä sovelletaan tutkimusten suunnitteluun ja data-analyysiin.

sattuman kanssa eläminen on upeaa – maa-ilma on erinäköinen tilastotieteilijän silmin!

26

Tuija Hytönenylitarkastaja ja projektipäällikkö, Poliisihallitus

olen unelma-ammatissani. Vastaan poliisiasiain toiminnanohjausjärjestelmän uudistuksen viestinnästä, koulutuk-

sesta ja käyttöönotosta. olen kuopiosta kotoisin, ja minulle oli tärkeää, että löysin hyvämaineisen kasvatustieteen opinahjon läheltä kotipaikkakuntaani. Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi 1992 ja päädyin lopulta Helsinkiin työskenneltyäni yliopistossa useissa tehtävissä.

1980-luvulla mattilanniemen kampuksella oli parikymmentä tietokonetta opiskelijoiden käyttöön, ja niistä tehtiin varauksia vihkoon. aikamoinen mul-listus on siis tapahtunut 25 vuodessa. ilokivessä oli hyviä rokkikonsertteja. kolmannen naisen konsertti oli aivan huippu, ja onnistuimme kavereiden kanssa jopa näkemään kattoikkunoista, kun bändin pojat vaihtoivat vaattei-ta. olen siis nähnyt pauli Hanhiniemen ilman paitaa!

SITSIT Pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita. Teemana voi olla esimerkiksi vappu.

tieteen iskuja

Tuija on virkavapaalla Helsingin poliisilaitoksen henkilöstön kehittämispäällikön tehtävästä ja työskentelee Poliisihallituksessa.

Amor vincit omniaRakkaus voittaa kaiken

Kasv

atusti

eteet

asiansa tuntija

saKKe KemPeLeesTäluokanopettajakoulutusLukion jälkeen tuli sellainen olo, että pitää lähteä, vähän sellainen ”nyt jos koskaan” -fiilis. Hain ja pääsin moneen paikkaan opiskele-maan, mutta Jyväskylän OKL eli opettajankoulutuslaitos oli ykkös-toive. Valintaani vaikuttivat yliopiston pitkät perinteet ja se, että Jyväskylän opettajankoulutusta arvostetaan. Tunsin myös paikan historian: koko yliopistohan sai alkunsa ensim-mäisestä suomenkielisestä opettajankoulutussemi-naarista.

Opettajaopintoihin mahtuu kaksi vapaavalintaista lyhyttä sivuainetta tai yksi pitkä. Perus- ja aineopin-not suorittamalla voi opettaa yläkoulussa, ja syven-tävät opinnot käymällä pätevöityy lukion aineen-opettajaksi. Samalla voi siis olla luokanopettaja ja aineenopettaja, jolloin työmahdollisuudetkin monipuolistuvat. Itselläni on sivuaineena OKL:n esi- ja alkuopetuksen perusopinnot.

Kasvatustieteen, siis meidän pääaineen, opis-kelu on monipuolista ja kurssien suoritus-tavatkin monipuolisia, ei vain kirjojen lukua ja tenttejä. Esimerkiksi yhden kurssin ryh-mätyön tuloksena syntyi leikkimielinen TV-show’n pätkä.

ammatinvalinnan ohjaaja, apulaisrehtori, assistentti, erityislastentar-hanopettaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, henkilöstösuunnit-telija, kehitysjohtaja, kielten lehtori, kindergarten teacher, kouluku-raattori, koulunjohtaja, kouluttaja, koulutuspäällikkö, koulutussuun-nittelija, kuraattori, kuvataiteen opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, lastentarhanopettaja, lehtori, luokanopettaja, musiikkipedagogi, nuo-riso-ohjaaja, opinto-ohjaaja, projektipäällikkö, puheterapeutti, päivä-hoitoalueen päällikkö, päiväkodin johtaja, rehtori, sosiaalityöntekijä, suunnittelija, toiminnanjohtaja, tuntiopettaja, työvoimatoimiston joh-taja, varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori

uRavaiHtoeHtojamuutamia

Jyväskylän yöelämässä on paljon tarjontaa, ja

sisäänpääsymaksut ovat moniin muihin kaupunkeihin

verrattuna edullisia, varsinkin kun ainejärjestöillä on

sop imuksia baarien kanssa.

- Suvi, valtio-opp i

Opettajan ammatti ei ollut minulle mikään lapsuuden haave – ajattelin aina, että opettajaksi en ainakaan halua! Jotenkin se alkoi silti ammattina tuntuamukavalta ja käytännönläheiseltä, ja se yhdistää myös hienosti teoriaa ja käytäntöä.

2928

kasvatustieteiden t iedekunta

www.jyu.fi/edu

kasvatustiEtEidEn oppiaineetkasvatustiEtEidEn asiantuntijoiLta

ErityispEdAGoGiikkAErityispedagogiikan tavoitteena on yksilön op-pimista edesauttamalla ehkäistä erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten syrjäyty-mistä sekä edistää heidän liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisina jäseninä.

kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevä koh-taa yhä useammin lapsia ja nuoria, jotka tarvit-sevat erityishuomiota selviytyäkseen tavallisesta arjesta ja saavuttaakseen yhteiskunnan asetta-mat oppimistavoitteet. Erityispedagogiikan opis-kelu antaa pedagogisia valmiuksia näihin käy-tännön kasvatus-, ohjaus- ja opetustilanteisiin. opinnot sisältävät runsaasti harjoittelujaksoja.

Erityispedagogiikkaan haetaan ihmisläheisiä, empaattisia, avoimia ja sosiaalisia opiskelijoita, joilla on kykyä erilaisuuden ymmärtämiseen sekä halukkuus kohdata ja auttaa erityistä tukea tar-vitsevia lapsia ja nuoria opetus- ja kasvatus-työssä.

kAsvAtUstiEdE JA AikUiskAsvAtUstiEdEkasvatustieteessä opiskellaan mm. oppimiseen, kehitykseen ja elämänkulkuun sekä perheisiin ja vanhemmuuteen liittyviä teemoja. aikuiskas-vatustieteessä perehdytään mm. aikuisten op-pimiseen, henkilöstön kehittämiseen ja työssä oppimiseen. opintojen aikana voit hakea aikuis-kouluttajan pedagogisiin opintoihin, jotka suun-tautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuteen vaadittavat pedagogiset opinnot.

opiskelu edellyttää kykyä aikatauluttaa ja ohjata itse omaa opiskeluaan, sillä pakollisuut-ta on varsin vähän. tutkinnosta voi muokata omanlaisensa pää- ja sivuainevalintojen sekä työharjoittelun ja kansainvälisen vaihdon avulla.

lUokAnopEttAJAkoUlUtUsluokanopettajaksi opiskeltaessa pääaineena on kasvatustiede. lisäksi tutkintoon kuuluu mm. perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä sivuaineopintoja.

luokanopettajat sijoittuvat opettajiksi perus-koulun alaluokille. sivuaineopinnoista ja niiden laajuudesta riippuen tutkinto voi sisältää myös aineenopettajan kelpoisuuden. opiskelussa ko-rostuu teorian ja käytännön yhteys, ja opintoihin sisältyy neljä opettajaharjoittelua.

koulutukseen haetaan oppimisesta ja kas-vatusalasta, toisista ihmisistä ja ympäröivästä yhteiskunnasta kiinnostuneita henkilöitä. luo-kanopettajana voi tehdä merkityksellistä, vah-vasti tulevaisuuteen suuntautuvaa ja vaikuttavaa työtä, joka on monipuolista ja haastaa joka päivä oppimaan uutta.

vArHAisErityisopEtUksEn koUlUtUsVarhaiserityisopetuksen koulutuksessa pääai-neena on erityispedagogiikka (ks. erityispeda-gogiikan oppiainekuvaus). maisteritutkinnon suorittaneet sijoittuvat alle kouluikäisten ja esi-opetusikäisten lasten pariin. He saavat lasten-tarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. He voivat myös sijoittua varhaiskasvatuksen ja var-haiserityiskasvatuksen suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin sekä hallinnollisiin tehtäviin.tähän koulutukseen haetaan erillisvalinnan kautta.

vArHAiskAsvAtUsVarhaiskasvatuksen koulutuksen pääaineena on varhaiskasvatustiede. Varhaiskasvatustieteessä perehdytään alle kouluikäisten lasten oppimi-sen, kehityksen ja kasvatuksen kysymyksiin. koulutus tukee opiskelijoiden kehittymistä ak-tiivisiksi, kriittisiksi ja eettisen vastuun kantaviksi lapsuuden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. opinnoissa tieteellinen tutkimus ja lapsen leikki elävät tasavertaisina. tavoitteena koulutuksessa ja tutkimuksessa on lasten hyvin-voinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa ja koko yhteiskunnassa.

alalle hakeutuvilta ja sillä työskenteleviltä edellytetään mm. herkkyyttä lasten näkökulman tavoittamiseen, itseilmaisukykyä, kokonaisuuksi-en jäsentämis- ja hallintakykyä, kykyä teoreet-tiseen ajatteluun sekä valmiutta ja rohkeutta edistää lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Sanoin jo alakou-lulaisena Jyväs-

kylässä käydessäni, että ”tänne mä sit muutan”!

Päiväkodissa olin eri- tyisryhmässä, jossa suurin osa lapsista

tarvitsi erityisopetusta. Olin ryhmässä var-maankin siksi, että otin muut huomioon

ja olin empaattinen. Ryhmässä oppi ymmärtämään erilaisuutta. Se on vai-

kuttanut siihen, että lähdin opiskele-maan erityisopettajaksi.

Opiskeluun kuuluu aika paljon ryhmätöitä ja seminaareja. Ajan-kohtainen tutkimustieto on tärke-

ää, jotta pysyttäisiin ajassa mukana. Minusta on ainakin huolestuttavaa, jos

lapset osaavat käyttää tietotekniikkaa parem-min kuin opettajansa!

Olen ollut nyt pari vuotta ainejärjestömme Aba-kuksen toiminnassa mukana. Abakus järjestää erilaisia tapahtumia, illanviettoja, bileitä, pikku-jouluja, ekskursioita – kaiken maailman kivoja juttuja siis!

JoHannamIKKeLIsTä

erityispedagogiikka

JaTTaJYväsKYLäsTä

varhais-kasvatustiede

Hain lukemaan varhaiskasvatusta, koska pidän lapsista ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen. Minua hou-

kutti iso ja suosittu yliopisto, jossa varhaiskasvatusta voi lukea maisteriksi asti toisin kuin monessa muussa yliopistossa.

Meillä on luentoja ja pienemmissä ryhmissä demoja, joilla pääsee itse tekemään ja keskustelemaan. Luettavaa ei ole ihan älyttömiä määriä, mutta luennoilla on melkein aina pakollinen läsnäolo. Meille suunnitellaan valmiiksi lukujärjestys.

Ainejärjestömme Varkaat järjestää kivoja tapahtumia. Mieleen ovat jääneet ai-nakin omat fuksiaiset, joissa oli turistiteema, ja vastaiskuksi fuksiaisten hen-gessä järjestetyt kostajaiset vanhemmille opiskelijoille. Kun op iskelu

alkaa tymp iä, niin järven jäälle voi lähteä tuulettamaan aivoja.- Irene, tietotekniikka

30

3D-mallintaja, atk-suunnittelija, design engineer, eri-koistutkija, erityisasiantuntija, it-asiantuntija, järjestel-

mäsuunnittelija, kehityspäällikkö, key account mana-ger, konsultti, koordinaattori, kouluttaja, koulutuspäällik-

kö, käytettävyyssuunnittelija, laatupäällikkö, liiketoiminnan kehityspäällikkö, liiketoimintajohtaja, lehtori, myyjä, myynti-

päällikkö, ohjelmistojohtaja, ohjelmistosuunnittelija, opettaja, palvelupäällikkö, peligrafiikan suunnittelija, peliohjelmoija, pe-

lisuunnittelija, professori, projektipäällikkö, projektisuunnittelija, sap-konsultti, senior technical writer, software manager, sovel-lussuunnittelija, suunnittelija, suunnittelujohtaja, system designer, tekninen asiantuntija, tietohallintojohtaja, tietojärjestelmäsuunnit-telija, tietoturva-asiantuntija, toimitusjohtaja, tuotepäällikkö, tutki-ja, webmaster, yliopistonopettaja, yrittäjä

Markus Salo yliopistonopettaja, IT-tiedekunta

oPiskelin pääaineenani tietojärjestelmätiedettä. kauppatie-teiden maisterin tutkinto tuntui sopivalta yhdistelmältä taloustietei-

tä ja informaatioteknologiaa. Heti valmistumisen jälkeen pääsin onnekseni valitsemaan työpaikan erään yrityksen ja Jyväskylän yliopiston väliltä. pää-dyin mielenkiintoiseen yliopiston tutkimusprojektiin, josta tieni vei opetus- ja tutkimustehtäviin.

tekemisen vapaus yliopistossa vahvistaa työmotivaatiota entisestään ja tuo mukanaan vastuun, joka maustaa arkea sopivalla haastavuudella. kolle-goilta saa tarvittaessa apua ja tukea asiassa kuin asiassa.

suosikkipaikkani lienee kesäinen agora ympäristöineen. Ravintola piaton ikkunoista näkyvä maisema on aina upea, vaikka sitä olisikin katsellut jo useampia vuosia.

uRavaiHtoeHtoja

Kun valintakirje lopulta tuli, se olisi tehnyt mieli kehystää.

Halusin op iskelupaikkaa niin kovasti ja pääsykokeissa sai taistella paikkansa eteen. Kun

voitto tipahti postiluukusta, lähdin sen kunniaksi

sisävesiristeilylle!- V ille, luokanopettajakoulutus

HOPSHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma,

joka tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna työkaluksi

koko opiskeluajalle.

muutamia

tieteen iskuja

Markus tähtää tohtoriksi. Väitöskirjatyössään hän tutkii mm. millaisia hyötyjä kuluttajat kokevat saavansa mobiilipalveluista.

asiansa tuntija

Dulce est desipere in locoSuloista on sopivalla hetkellä hullutella

Infor

maa

tiotek

nolog

ia emma nummeLasTatietotekniikkaPäädyin Studia-messuilla Helsingissä Jyväskylän yliopiston stän-dille, jossa joku jannu tuli kyselemään opintosuunnitelmistani. Olin siinä vaiheessa aika varma, etten ikinä opiskelisi tietotekniik-kaa. Voitin yllättäen arvonnassa Jyväskylä-paketin, johon kuului muun muassa hotelliyöpyminen ja teatteriliput. Tulin keväällä kaverin kanssa käymään, ja tämähän olikin uskomattoman ihana kaupunki! Kiinnostus ja ihastus syttyivät.

Varauduin siihen, että tenttejä on paljon ja niihin joutuu myös lu-kemaan paljon. Kaikki muu tulikin sitten vähän puun takaa. En esimerkiksi osannut varautua siihen, että yliopistomaailmasta löytyisi näin iso ja tiivis yhteisö. Tänne päätyi samanhenkisiä ih-misiä, ja olenkin löytänyt hyviä ystäviä.

Tietotekniikka on aika teoriapainotteista. Toisaalta koodaamaan oppii vain koodaamalla, joten käytäntöäkin tietysti on. Kirjatentte-jä meillä ei juuri ole, mutta harjoitustöitä tehdään, jotta tulisi rutiini tietokoneen käyttämiseen. Myös verkkokursseja on paljon.

Yliopiston poikkitieteellisyys viehättää, täällä kun voi valita eri tiedekuntien kursseja oman

mielenkiinnon mukaan. Tietotekniikkakin olisi hyvä sivuaine monille! Olen itse lu-

kenut jonkin verran pedagogisia ainei-ta ikään kuin vaihtoehdoksi. Kieliä olen opiskelut harrastuspohjalta. Kielitaito on iso valtti työelämässä, vaikka tietotekni-sellä alalla vahva englanti jo riittäisi.

Oikeastaan ohjelmoinnissa ja kielissä on molemmissa tietynlainen hyvä logiikka; kielihän se ohjelmointi-kielikin on!

3332

inFoRmaatioteknoloGian tiedekunta

www.jyu.fi/it

infoRmaatiotEknologian oppiaineet

arIraaHesTa

tietotekniikan aineenopettaja-

koulutus

tiEtoJärJEstElmätiEdEnykyaikainen elämänmuotomme edellyttää, että oikeat ryhmät saavat oikeaa informaatiota oikeaan aikaan. miten tähän päästään? sitä poh-ditaan tietojärjestelmätieteessä. kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää ymmärtämystä niin ihmisten ja organisaatioiden toiminnasta kuin tekniikasta ja liiketoiminnastakin.

Ekonomin eli kauppatieteiden maisterin tut-kinto, jossa tietojärjestelmätiede on pääainee-na, on maassamme ainutlaatuinen. tutkintoon sisältyy runsaasti taloustieteiden ja viestinnän opintoja sekä yhteistyötä yritysten kanssa. pää-aineopiskelijalle on tarjolla opintojen edetessä kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: järjestelmäkehi-tys tai tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta.

tiEtotEkniikkAtietotekniikkaa löytyy kaikkialta: taskusta, si-säelimistä, lentokoneista, koulusta, kavereilta, maan alta ja päältä jne. Ja löytyyhän sitä tietysti myös tietokoneista, matkapuhelimista, 3D-tele-visioista ja netistä.

yliopiston oppiaineena tietotekniikassa pu-reudutaan siihen, miten näitä eri systeemejä ja laitteita suunnitellaan ja toteutetaan erityisesti niissä asustavien tietokoneohjelmien muodossa. mitä kaikkea informaatiota voidaan yleensä siir-tää paikasta toiseen ja miten? Entä minkä takia pelit tunnistavat olohuoneessa pomppimisen ja pisteiden metsästyksen pelikonsolissasi?

tietotekniikassa voit pelinomaisuutta ko-rostavan kanditutkinnon jälkeen suuntautua kehittymään asiantuntijaksi ohjelmisto- ja tie-toliikennetekniikassa, laskennallisissa tieteissä tai koulutusteknologiassa.

tiEtotEkniikAn AinEEnopEttAJAkoUlUtUstietotekniikan aineenopettajaksi opiskeltaessa pääaineena on tietotekniikka ja suuntautumise-na koulutusteknologia. lisäksi tutkintoon kuu-luvat mm. opettajan pedagogiset opinnot sekä valinnaisia sivuaineopintoja.

tietotekniikan aineenopettajat sijoittuvat opet-tajiksi peruskoulun 7. – 9. luokille, lukioihin ja ammattiopistoihin sekä työkokemuksen myötä myös korkeakouluihin sekä yrityssektorille kou-luttajiksi. opiskelussa korostuu teorian ja käy-tännön yhteys, ja opintoihin sisältyy käytännön harjoittelua.

aiempaa kokemusta tietokoneista ei tarvitse olla, mutta toki siitä on hyötyä opintojen aikana.

Alun perin minun piti opiskella vain kasvatustie-dettä, mutta hain tietotekniikan aineenopettaja-

linjalle ja sain sitä kautta opinto-oikeuden pedago-gisiin opintoihin. Olen työskennellyt nuoriso- ja kielikurssiohjaajana ja viihdyn hommissa, joissa ollaan ihmisten kanssa. Yliopistossa sosiaaliset verkostot syntyvät nopeasti.

Osa tietotekniikan luennoista videoidaan, teh-tävät löytyvät netistä, ja halutessaan kursseihin voi osallistua etänä kotoa. Tietotekniikassa ei opeteta suoraan ohjelmointikieliä tai -työ-kaluja, jotka kuitenkin pian vanhentuisivat,

vaan annetaan valmiudet oppia uutta.

Opiskelijaelämässä on parasta yleis-sivistyksen ja tiedon jano, aka-

teeminen ympäristö. Kaikkea ei omisteta työlle ja rahalle, vaan täällä vallitsee itsensä kehittä-misen ideologia.

infoRmaatiotEknologian asiantuntijoiLta

Tietojärjestelmätieteessä yhdis-tyvät IT ja kauppa. Pääaineopis-

kelijoista tulee kauppatieteen mais-tereita. Opintoihin kuuluu pakollinen liiketalouden opintokokonaisuus, jon-ka saa itse koota useista vaihtoehdoista. Opiskelu on käytännönläheistä ja teem-

me paljon ryhmätöitä, joissa tulee pakostikin tutustuneeksi uusiin ihmisiin. Tutkinnon voi muovata omannäköisekseen.

Voin opiskella itse asioita kotona tai verkkokursseilla, ja luennoitsi-joilta voi kysyä neuvoja myös luentojen ulkopuolella.

Vapaa-aika kuluu kavereiden kanssa ja tietokonepelejä pelatessa. Tykkään myös matkustella. Ainejärjestömme Dumpin toimisto on yksi lempipaikoistani. Meillä on siellä muun muassa Xbox, telkka-ri, muutama tietokone…Vähän kuin olisi oma olohuone keskellä yliopistoa!

tietotekniikan aineenopettajana voi tehdä mer-kityksellistä, vahvasti tulevaisuuteen suuntautu-vaa ja vaikuttavaa työtä, joka on monipuolista ja haastaa joka päivä oppimaan uutta.

informationjyu.fi/it

Tämä on viimeinen vaihe elämässä, kun

ei tarvitse elää kiireen ja rutiinien armoilla. Lomailuun kannattaa

myös muistaa varata aikaa.

- V ille, psykologia

HeLInäKouvoLasTa

tietojärjestelmätiede

34

ammatinvalintapsykologi, asiakasneuvoja, biostatistikko, etuuskäsit-telijä, Eu-koordinaattori, henkilöstökonsultti, informaatikko, johtava

velkaneuvoja, kansanedustajan avustaja, koulukuraattori, koulu-psykologi, kriminaalihuoltotyöntekijä, kunnanjohtaja, kuntoutus-

psykologi, lastenkodin johtaja, lastensuojelun sosiaalityönteki-jä, lehtori, media-analyytikko, neuropsykologi, opettaja, pan-

kinjohtaja, perheneuvolapsykologi, pienryhmäkodin johtaja, psykologi, rekrytoija, sosiaalityöntekijä, statistikko, tilas-

toanalyytikko, toiminnanjohtaja, toimittaja, tutkija, työ-terveyspsykologi, työvoimakouluttaja, uutispäällikkö,

vakuutusedustaja, vanhustyön seutukoordinaattori, yliaktuaari

uRavaiHtoeHtoja

SYVENTÄVÄT OPINNOT Yleensä 85 – 120 opintopisteen kokonaisuus, jossa täydennetään ja syvennetään perus- ja

aineopinnoissa hankittuja tietoja.

muutamia

tieteen iskuja

Johanna Kiili työskentelee lasten ja nuorten osallistumisestaja lapsen oikeuksien tiedotuksesta vastaavana ylitarkastajana.

Panem et circensesLeipää ja sirkushuveja

Yhtei

skun

tatie

teetasiansa tuntija

Psykologiasta valmistuneet saavat taatusti töitä! Melkein voisi pyöräyttää Suomen karttaa, heittää tikan ja mennä töihin sinne, mihin tikka osoittaa.

Johanna Kiili ylitarkastaja, lapsiasiavaltuutetun toimisto

abiVuonna teimme tutustumisretken teuvalta Jyväsky-län yliopistoon. Jo silloin tykästyin kauniiseen kampusalueeseen ja

mukavaan henkilökuntaan. opiskelin yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiaalityötä. opinnoissa tieto ja käytäntö yhdistyivät mielekkäällä tavalla. tein harjoit-telujaksoja muun muassa terveyskeskuksessa ja vanhainkodissa. Viihdyin niin hyvin, että jäin yliopistoon töihin lähes kymmeneksi vuodeksi. työsken-telin sosiaalityön assistenttina, lehtorina ja tutkijana.

suosikkipaikkani oli yliopiston kirjaston kahvila. se oli kampuksen sydän, jossa tapasin kavereita ja vietin aikaa luentojen välillä. Vapaa-aikana kävin paljon kuuntelemassa bändejä etenkin lutakossa.

Harvoin tulee auki tällaista virkaa, joka liittyy niin suoraan siihen, mitä olen opiskellut ja tutkinut. tutkimusaiheeni ovat aina liittyneet lasten oikeuksiin ja osallistumiseen yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

VILLe savITaIPaLeeLTapsykologiaHain kansanopistossa vietetyn vuoden jälkeen vain Jyväskylään, joten motivaatiota pääsykokeisiin lukemiseen riitti. Halusin isoon kaupunkiin, mutten kuitenkaan liian isoon. Yksi iso syy oli myös Laajavuori, koska harrastan lumilautailua.

Psykologia oli kiinnostava ja vähän trendikäskin aine, ja se myös tuntui omimmalta. Psykologian koulutuksella voi työskennellä vaikka kriisipsykologina, koulupsykologina tai poliisipsykologina, toimia jossain isossa yrityksessä tai soveltuvuuskokeiden parissa, tutkijana, opettajana, tera-peuttina…

Ensimmäiset opiskeluvuodet valmistavat tulevaan, ja kir-jatenttejä on paljon. Syventävissä opinnoissa saadaan ensimmäinen todellinen kosketus psykologin työhön. Opintoihin kuuluu myös puolen vuoden harjoittelu. Yksi parhaista kursseista on ehdottomasti koulutusterapia, siinä kun ollaan itse asiakkaan asemassa. Kurssin aikana on myös hyvä purkaa omia tunteita!

Olen alustavasti ajatellut erikoistua kliiniselle puolelle, siis te-rapeutin tai psykologin hommiin. Omaa yritystä en haluaisi

välttämättä perustaa, vaikka oma vas-taanotto jonkun muun omistamassa

firmassa voisi olla yksi vaihtoehto.

3736

Valtio-oppia ei sellaisenaan löydy luki-on oppiaineista, mutta siinä on piirteitä

yhteiskuntaopista ja filosofiasta. Halusin tut-kinnon, joka antaisi mahdollisuuksia moneen työhön. Yhteiskunnalliset asiat, uutisten seu-raaminen ja politiikka ovat kiinnostaneet minua aina; siksikin valitsin valtio-opin.

Opiskelun itsenäisyys yllätti. Aika pitkälti luetaan kirjoja ja kirjoi-tellaan esseitä, mutta luennoillekin pääsee istumaan joskus. Val-tio-opin sisäänottomäärät ovat aika pieniä, joten tämä on pieni yksikkö, jonka henkilökuntakin tulee tutuksi.

On kiva, että opiskelujen alussa muutkin ovat uusia ja kotoisin eri puolilta Suomea, kaikki ovat siis samassa tilanteessa. Kun kaik-ki ovat vähän erilaisia taustoiltaan ja kotoisin eri paikkakunnilta, niin asioihin saa laajemman näkökulman.

SuvILaPPeenrannasTa

valtio-oppi

yhtEiskuntatiEtEEllisEn asiantuntijoiLta

Olen tykännyt erityisesti seminaari- ja lukupiirityöskentelystä, kun niissä saa keskustella vapaasti eri asioista eri aikaan yliopis-

tossa aloittaneiden ihmisten kanssa. Niissä säilyy filosofialle tärkeä kes-kusteluluonne. Tuntuu myös, että opin enemmän keskustelutilanteissa kuin muuten.

Minulla oli lukiossa hyvä filosofian opettaja, mikä varmaan vaikutti pal-jon opiskelualan valintaan. Sivuaineina opiskelen kirjallisuustiedettä ja tanssipedagogiikkaa, jonka taustalta olen löytänyt myös filosofiaa.

Esimerkiksi jo ensimmäisellä tanssikasvatuksen johdantokurssilla kysyttiin, mitä tanssi on ja heti sen kautta myös sitä, mitä on olla ihminen. Siis hypättiin filosofian peruskysymyksiin. Filosofia liittyy kaikkeen – siinä on sen rikkaus!

HannaHeInoLasTafilosofia

yHteiskuntatieteellinen t iedekunta

www.jyu.fi/ytk

yhtEiskuntatiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineet

FilosoFiAFilosofialla on tärkeä yleissivistävä merkitys. in-himillisen kulttuurin yleinen ymmärtäminen edel-lyttää filosofista osaamista. tiedon tieteellinen ja yhteiskunnallinen muodostuminen ja tiedon yhteiskunnalliset ja moraaliset vaikutukset kuu-luvat filosofian ytimeen, kuten myös yksilöllisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tarkastelu niin soveltavalla kuin periaatteelli-sellakin tasolla. Filosofia tutkii paitsi taivasta ja maata niin myös kaikkea siltä väliltä.

Jyväskylän yliopistossa filosofiaa tutkitaan ja opetetaan monipuolisesti pysähtymättä pe-rinteisiin vastakkainasetteluihin teoreettisen ja käytännöllisen tai analyyttisen ja mannermaisen filosofian välillä. yksikössä on vahva filosofian-historiallinen asiantuntemus antiikista 2000-lu-vulle. monet tutkimuksen ja opetuksen teemat kytkeytyvät filosofiseen ihmistutkimukseen.

sosiAAlityÖsosiaalityö on sekä oppi- ja tutkimusala että am-matti, mikä näkyy opiskelussa. yhtäältä opetus koostuu yhteiskuntatieteellisestä perusainek-sesta, kuten tutkimusvalmiuksista. toisaalta korostetaan ammatillisen toiminnan kannalta keskeisiä asioita: sosiaalipolitiikan ja hyvinvoin-tipalvelujen tuntemusta sekä sosiaalityön mene-telmiä, etiikkaa ja vuorovaikutustaitoja.

sosiaalityössä järjestään valtakunnallinen yhteisvalinta, joka koskee myös Jyväskylän yliopistoon hakevia. opetuksen tavoitteena on tutkimuksellisesti orientoitunut ja yhteiskun-

nalliseen muutostyöhön kykenevä sosiaalialan ammattilainen.

maisterin tutkinto sosiaalityö pääaineena tuottaa kelpoisuuden sosiaalityöntekijän tehtä-viin. ammattina sosiaalityön pyrkimyksenä on parantaa kansalaisten sosiaalista turvallisuutta, toimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia. käytän-nössä sosiaalityö on yksilöiden, perheiden ja yh-teisöjen parissa tehtävää auttamistyötä.

psykoloGiApsykologian tutkimuskohteena on ihmismie-len perusteet ja kehitys. tavoitteena on tu-kea kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä. osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskus-teluun – haluamme tukea erityisesti inhimillisiä voimavaroja.

opetuksessa on edustettuna neljä sektoria: persoonallisuus- ja työpsykologia, kehityspsy-kologia, neuropsykologia ja kliininen psykologia. pääai-neopiskelijat valmistuvat psykologian kandidaatiksi suoritettuaan 180 opin-topisteen opinnot. tämä

Sometimes a cigaris just a cigar

-Sigmund Freud

tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psy-kologina. kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja psykologian maisterin tutkintoon, joka tuottaa oikeuden toimia laillistettuna psy-kologina.

38 yhtEiskuntatiEtEEllisEn tiEdEkunnan oppiaineet

sosioloGiAsosiologia on kiinnostunut siitä, mitkä tekijät luovat eriarvoisuutta ryhmien välille ja toisaalta siitä, mitkä tekijät sitovat ihmisiä yhteen. so-siologian tutkimuskohteet muodostavat laajan ja kirjavan alueen kehitysmaiden ongelmista ympäristöongelmien sosiaalisiin syihin ja työ-elämän kysymyksistä kulttuurin tai vaikkapa virtuaalimaailman ilmiöihin. oppiaine antaa teo-reettiset tiedot ja menetelmälliset taidot analy-soida yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. sen keskeiset tutkimusalueet ovat talouden ja työn tutkimus, kansalaisyhteiskunnan tutkimus, kulutuksen ja elämäntavan tutkimus, iän ja elämänkulun tutkimus sekä ympäristökysymysten ja -riskien tutkimus.

sosiologeja yhdistävät kriittinen asenne ja halu nähdä yhteiskunnalliset asiat niin sanotus-ti pintaa syvemmältä. sosiologin ihanteena on myös omien ennakkokäsitysten ja pinttyneiden ajattelumallien tiedostaminen sekä kyseenalaistaminen.

vAltio-oppiValtio-oppi on politiik- kaa tutkiva tiede. poliittisten ilmiöi-den ymmärtämi-sessä tarvitaan tuntemusta eri-laisten kulttuurien tavoista elää orga-nisoituneissa ihmisyh-teisöissä, ja tätä tuntemusta saadaan perehtymällä poliittisen ajattelun klassikoihin.

yHtEiskUntApolitiikkAyhteiskuntapolitiikka etsii keinoja edistää hyvin-vointia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuut-ta sekä lievittää sosiaalisia ongelmia. tutkimus kohdentuu sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnalli-seen tasa-arvoon sekä kulttuuriin, teknologiaan ja ympäristöön liittyviin ongelmiin.

yhteiskuntapolitiikkaan haetaan yhteiskunnal-lisesta muutoksesta ja vuorovaikutuksesta kiin-nostuneita opiskelijoita, jotka ovat motivoituneita kehittämään osaamistaan ja soveltamaan sitä yhteiskunnan eri sektoreilla: julkisissa organi-saatioissa, yrityksissä, järjestöissä.

tulevaisuussuuntautuneisuus ja yhteiskun-nallisten muutosten ennakointi on tärkeää niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sekto-rilla, ja tähän yhteiskuntapolitiikan opetus tarjoaa välineitä.

TerveTuLoaoPIsKeLIJaKauPunKIIn !

JYVasKYLa.FI

Valtio-oppi käsittelee suomalaisia valtiollisen elämän muotoja, kuten perustuslakeja, parla-mentteja, poliitikkoja, puolueita ja vaaleja. Rin-nakkaistermi politologia kertoo kuitenkin, että varsinaisesti nykyaikaisessa valtio-opissa on kyse poliittisen näkökulman ottamisesta mihin tahansa elämän ilmiöön. millä tahansa asialla on poliittinen olemuksensa, joka liittyy valtaan, identiteettiin ja toiminnan päämääriin.

olennainen osa valtio-oppia on maailmanpo-litiikka. Jyväskylän valtio-opissa saa systemaat-tista opetusta myös aasian politiikasta, mikä on globaali mielenkiinnon kohde. Valtio-oppi on kansainvälinen tiede, mikä korostaa hyvän kie-litaidon merkitystä.

40 41jyväskylän yliopiston hakijan opasopiskElijan eLÄMÄÄ

eLämää oPIsKeLiJana

Päivän ohjelmassa ei olekaan kuin kaksi luentoa, yksi aamulla ja yksi iltapäi-vällä. Väliin mahtuu parin tunnin tauko, jolle olen sopinut lounastreffit parin kaverin kanssa Piaton opiskelijaravintolaan. Yliopistolla on kyllä useampiakin ruokapaikkoja mistä valita, ja ruoka on edullista ja hyvää oikeastaan missä tahansa. Ruokaloista löytyy myös vegaanikaverille sopivaa syötävää.

Ehdin viimeisen luennon jälkeen hetkeksi vielä yliopiston kirjastol-le. Kirjaston kahvilasta on jo tullut vakipaikka, jos pitää tehdä yhdes-sä ryhmätöitä. Kaikki tarvittavat opukset ovat lähellä ja juomat ja herkut vieressä. Kirjastolta löytyy myös aina vähintään yksi tuttu naama, jos opiskelu ei juuri silloin satu huvittamaan!

Herään aamulla solukämpässäni Korte-pohjan ylioppilaskylässä. Luen Kes-

kisuomalaisesta päivän uutiset, ja lähden aamupalan ja kahvikupil-

lisen voimin polkemaan kohti yliopistoa. Onneksi on hyvät pyörätiet, matkaan ei mene kuin kymmenisen minuuttia!

Ehdin hyvin hakea kirjastosta minulle varatut tenttikirjat en-

nen luennon alkamista.

Ruoanlaitto on yllättävän nopeaa ja helppoa, kun vain jaksaa vähän opetella ja pitää mielessä hyviksi havaitut re-septit. Kokeilevasta keittiös-täkin voi joskus tulla kivoja yllätyksiä… Ja kahdestaan tai porukalla kokkailu on aina hauskempaa! Viikonloppuna tulee kokkailtua yleensäkin

enemmän, kun arkisin käyn yliopistolla syömässä mel-kein joka päivä.

Hankin heti lukuvuoden alussa opiskelijakorttiini yliopis-toliikunnan tarran, jolla saan käydä vapaasti eri liikuntatunneilla niin monta kertaa viikos-sa kuin haluan. Tä-nään vuorossa on combatic-tunti, siinä hiki virtaa! Täällä on muutenkin tosi hy-vät mahdollisuudet kaikenlaiseen lii-kuntaan, kun lii-kuntapaikkoja ja kuntokeskuksia on useampia, eri lajeja ja harrastusporu-koita on vaikka muille jakaa, ja melkein keskus-tassa voi pyöräillä, rulla-luistella ja lenkkeillä järven ympäri.

Olen valinnut kurssini niin, että perjantaisin ei ole lainkaan luentoja, joten pääsen viikonlopun

viettoon jo torstaina. Illan suunnitel-missa on mennä porukalla leffaan ja

sen jälkeen pelailemaan lautapelejä Rentukkaan. Ja huomenna roka-taan, kun tämän hetken ehkä paras

bändi on keikalla Lutakossa!

Välillä on kiva nähdä vanhoja kavereita kotipaikka-kunnalla. Matkakeskus on onneksi näppärästi ihan keskustassa, ja sieltä pääsee bussilla tai junalla melkein minne vain – opiskelijana vieläpä puoleen hintaan.

4342 jyväskylän yliopiston hakijan opasopiskElijan Elämää jyvÄskyLÄssÄ

OPIsKeLIJan JYVäsKYLässäeLämää

kAmpUksEtJyväskylän yliopisto sijaitsee kolmella puisto-maisella kampusalueella aivan keskustan tun-tumassa.

seminaarinmäki tunnetaan historiallisista ra-kennuksistaan, alvar aallon arkkitehtuurista ja vehreästä puistostaan. mattilanniemen kampus sijaitsee seminaarinmäen alapuolella, aivan Jy-väsjärven rannassa. mattilanniemen erikoisuus on oma uimaranta – voit pulahtaa järveen vaikka suoraan luennolta! talvella rannasta voi sujahtaa jäälle retkiluistimilla tai suksilla. Vastarannalla toimii uusin kampusalue, ylistö, josta avautuu upea maisema yli Jyväsjärven ja kaupungin.

läsnäolevaksi ilmoittautuneet ja yli-oppilaskunnan jäsenmaksun maksaneet opiskelijat voivat hankkia opiskelija-kortin. kortilla saa etuja ja alennuksia Jyväskylän kaupoista, opiskelijahintaiset lounaat, edullisia matkalippuja ja opiske-lijaterveydenhuollon palvelut.

Jyväskylän yliopiston yliopistoliikunta tarjoaa ainutlaatuisen valikoiman liikun-tapalveluja, kuten edullisia tai ilmaisia ohjattuja tunteja ja kursseja sekä harjoi-tusvuoroja. suomen ainoa liikuntatieteel-linen tiedekunta näkyy kaikkien opiskeli-joiden liikuntapalveluissa!

opiskelijaetuja

Kun Jyväskylässä on asunut kaksi viikkoa,

niin hallitsee koko kaupungin.- Janne,

musiikkikasvatus

AsUminEnsolukämppä, yksiö vai perheasunto? opiskelijan koti voi löytyä eri teitä. kortepohjan ylioppilasky-lässä on asuntoja niin yksinasujille kuin perheil-lekin. keski-suomen opiskelija-asuntosäätiöltä (koas) löytyy yksiöitä ja soluasuntoja ympäri kaupunkia. Vuokra-asuntoja voi hakea lisäksi kaupungilta ja yksityisiltä markkinoilta.

yHdEnvErtAistA opiskElUAJyväskylän yliopisto pyrkii tekemään opiske-lusta mahdollisimman esteetöntä. Esteettömän yliopiston tavoitteena on, että opiskelijat ja hen-kilöstön jäsenet kokevat itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä voivat keskittyä opiskeluunsa tai työhönsä ilman ongelmia.

Jos tarvitset erityisjärjestelyjä esimerkiksi va-lintakokeissa, ota yhteyttä hakemasi pääaineen tiedekunnan opintoasiainpäällikköön hyvissä ajoin ennen koepäivää.www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/esteettomyys

kAnsAinvälisyysJyväskylän yliopisto on kansainvälinen yhteisö. kampuksillamme tapaat vuosittain yli tuhat ul-komaista vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa. myös kansainväliset kesäkoulut ja talvikoulut tuovat koti- ja ulkomaiset opiskelijat yhteen. yliopistolla on satoja vaihtokumppaneita eri puolilla maa-ilmaa kiinasta Chileen ja Venäjältä kanadaan.

opiskelu on vain osa opiskelijan elämää. Jyväskylän yliopiston ainutlaatuinen student life -ohjelma tukee opiskelijan elämää kokonaisvaltaisesti. tavoitteena on auttaa onnistuvaan opiskeluun esimerkiksi oppimisympäristöjä kehittämällä, ohjaus- ja tukipalveluja sekä vertaistukea lisäämällä. www.jyu.fi/studentlife

4544

jyväskylän yliopiston hakijan opasopiskElijan Elämää jyvÄskyLÄssÄ

kUlttUUriA JA HArrAstUksiAopiskelijaelämä ja -kulttuuri kukoistaa ison yli-opiston kampuksilla. tämä on stand upin luvattu maa. Väittelyillat vetävät opiskelijaravintola iloki-ven täyteen samaan tapaan kuin legendaarinen seisomapaikkaklubi. kaupunginteatteriin pääsee muutamalla eurolla viime tipan lipuilla.

ylioppilaskunnan ja yliopiston lisäksi kulttuuri-tapahtumia ja harrastuksia järjestävät kymmenet eri harraste- ja opiskelijaryhmät.

ylioppilastalo ilokivi tunnetaan klubi-illoistaan ja opiskelijabileistään ympäri vuoden. luku-kausien aikana ilokivessä toimii ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnan pyörittämä elokuvateatteri kampus kino. Jyväskylän ylioppilasteatteri on yksi monista kaupungissa toimivista harrasta-jateattereista.

laulajia ja soittajia varten kampuksella toimii muun muassa yliopiston sinfoniaorkesteri sinfis, puhallinorkesteri puhkupillit ja Ruamjai-kuoro.

Livemusiikin ystäville löytyy hyviä

keikkapaikkoja laidasta laitaan: Popparista

legendaariseen Lutakkoon, Ilokiveä

unohtamatta! - Lauri, valtio-opp i

yliopistolla on myös oma museo, johon kuuluvat kulttuurihistoriallinen osasto ja keski-suomen luontomuseo. yliopiston harrastusryhmien lista on pitkä hengellisestä toiminnasta partioon, po-litiikkaan ja roolipeleihin.www.jyy.fi/fi/toiminta

jyväskylän yliopistoon

liittyvää sanastoa

ILOKIVI ylioppilaskunnan omistama ylioppi-

lastalo seminaarinmäellä. opiskelijoiden kohtaa-

mispaikka, jossa järjestetään monenlaisia kult-

tuuritapahtumia. ISA opiskelijaportaali yliopiston

nettisivuilla. JYLKKÄRI ylioppilaskunnan jul-

kaisema Jyväskylän ylioppilaslehti, joka ilmestyy

joka toinen viikko ilmaisjakeluna ympäri kam-

puksia. JYROCK suomen ainoa sisätiloissa

järjestettävä rock-festivaali jo vuodesta 1985.

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULU

(NORSSI) Jyväskylän yliopiston yhteydessä

toimiva harjoittelukoulu. opettajaopiskelijat suo-

rittavat täällä opetusharjoitteluja. JYY Jyväskylän

yliopiston ylioppilaskunta, opiskelijoiden etu- ja

palvelujärjestö, johon liitytään maksamalla vuosit-

tainen jäsenmaksu. Vain jäsenmaksun maksaneet

saavat opiskelijakortin. KAMPUS yliopistoalue

ja sen rakennukset Jyväskylässä seminaarin-

mäellä, mattilanniemessä ja ylistöllä. KOPPA

yliopiston kurssi- ja oppimateriaalia netissä.

KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄ

soluasuntoja, yksiöitä ja perheasuntoja yliopis-

ton opiskelijoille kortepohjan kaupunginosassa.

ylioppilaskunnan omistama. OPINKIVI uusi

ylioppilastalo ilokiven vieressä, josta löytyvät mm.

ylioppilaskunnan saunatilat ja Jylkkärin toimitus.

OPISKELIJALÄHETTILÄS Jakaa tietoa

opiskelusta ja opiskelijaelämästä Jyväskylässä.

toiminnan painopiste on verkossa. SEMI-

NAARI syventävä kurssi, jossa opiskelijat

esittelevät kurssia varten valmistelemiaan tutki-

muksia. Jyväskylän yliopisto sai alkunsa suomen

ensimmäisestä opettajankoulutusseminaarista

vuonna 1863.

Valt

aku

nn

allis

taki

n m

ain

etta

saa

nee

ssa

Kau

pp

akad

un

Ap

pro

ssa

op

iske

lijat

p

äntt

äävä

t se

ura

eläm

än ja

rav

into

laku

lttu

uri

n ly

hye

n o

pp

imää

rän

–

”lu

ento

sale

ihin

” lö

ytää

seu

raam

alla

vär

ikäs

tä h

aala

rijo

ukk

oa.

4746 jyväskylän yliopiston hakijan opasopiskElijan Elämää jyvÄskyLÄssÄ

JYvasKYLa.FI

kiksi Huoneteatteri, adastra ja tanssiteatteri kramppi. Elokuvien ystäville löytyy kaupallisen tarjonnan lisäksi mm. elokuvakerhoja ja arkti-sen upeeta -elokuvafestivaali.

Jyväskylä sinfonia, keski-suomen alueoop-pera ja monet kuorot (esimerkiksi semmarit) ovat alansa huippua. tanssisali lutakko on yksi suomen suosituimmista rock-klubeista. livemusiikkia kannattaa käydä kuuntelemassa myös Vakiopaineessa, popparissa ja katseessa!

Jyväskylä on niin op iskelijakaupunki

kuin olla voi. On kiva olla kampuksella tai

keskustassa, kun nuoria ihmisiä pörrää

joka paikassa.- Petra,

liikuntafysiologia

Jyväskylä on todellinen opiskelijakaupunki. suomen seitsemänneksi suurimmassa kau-pungissa et ole yksin. asukkaita on 132 000, ja heistä jopa joka neljäs on opiskelija. tutustu kaupunkiin vaikka pyörällä tai lenkkeillen, sillä Jyväskylässä on tiivis keskusta ja lyhyet väli-matkat.

keskellä suomea sijaitsevaan kaupunkiin on hyvät kulkuyhteydet lähes mistä päin tahansa. opiskelijat saavat matkustaa junalla ja linja-autolla puoleen hintaan, ja myös lähiliikenteen bussimatkoista saa opiskelija-alennusta. mat-kakeskus on monen opiskelijan ensikosketus kaupunkiin – junat ja kaukoliikenteen bussit saapuvat sinne.

kAUpUnkiElämääkävelykadulta ydinkeskustan sydämestä on alle kilometrin matka yliopistolle. keskustassakin kaikki tarpeellinen on kävelymatkan päässä.

alakaupungiksikin kutsutusta ydinkeskus-tasta löytyy kahviloita, ravintoloita, kauppoja ja yökerhoja. yläkaupunki seminaarinmäen lähellä on tunnettu kulttuuritarjonnastaan ja opiskelija-elämästään.

keskustan tuntumassa Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti on niin kävelijöiden ja pyöräilijöiden kuin skeittaajien ja rullaluistelijoidenkin suosi-ossa. opiskelijan kukkaro ilahtuu kaupungin lukuisista kirpputoreista.

kUlttUUriAkaupunginteatterin lisäksi teatteria tarjoavat lukuisat harrastaja- ja kesäteatterit, esimer-

Jyväskylässä ei ole ikinä tullut tylsää. Monikulttuurisessa ja ystävällisessä

kaupungissa on hyvä aloittaa op iskelu.-Hanna, filosofia

alvar aalto -museossa, keski-suomen muse-ossa, Jyväskylän taidemuseossa, suomen kä-sityön museossa ja keski-suomen ilmailumu-seossa järjestetään perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia.

tApAHtUmiAVapaa-ajan tapahtumista löytyy kirjaimellisesti jokaiselle jotakin, kaikkina vuodenaikoina: Jy-väskylän kesä, yläkaupungin yö, tanssin aika, Vanhan kirjan talvi, Jyrock, lutakko liekeissä, Vaajakosken kohinat, jalkapallon Jyväskylä Cup – vain joitakin mainitaksemme.

lUontoA, liikUntAA JA UrHEilUAyli 450 erilaista sisä- ja ulkoliikuntapaikkaa auttavat pitämään opiskelijankin vireessä. oma laji löytyy varmasti kaupungissa toimivista yli 200:sta liikunta- ja urheiluseurasta. kaupungin ylläpitämiä yleisiä uimarantoja on 53.

suomen ensimmäinen rakennettu parkour-alue kangaslammella on vapaasti kaikkien käytettävissä.

patikointia ja päiväretkeilyä voi harrastaa luontopoluilla mm. laajavuoressa ja sippulan-niemessä. Jyväsjärvelle ja palokkajärvelle aura-taan talvella retkiluisteluradat.

kaupungin urheiluhenkeä nostattavat tunne-tut urheilujoukkueet kuten Jyp, JJk, kirittäret, kiri ja Happee. tunnettuja urheilupaikkoja ovat Hippos, Harjun stadion ja laajavuori. mm-rallin osakilpailu neste oil Ralli ja Finlandia marathon tunnetaan myös ulkomailla.

UM

C/J

yväs

kylä

n K

esä

2011

Circ

o A

ereo

/ Mat

ti S

alm

i /Jy

väsk

ylän

Kes

ä

4948 jyväskylän yliopiston hakijan opasakatEEminEn sanasto

AINEJÄRJESTÖT saman oppiaineen opiskelijoiden

muodostamia yhdistyksiä, jotka järjestävät jäsenilleen toi-

mintaa sekä erilaisia palveluja.

AINELAITOS yliopiston tiedekunnat jakaantuvat

yleensä ainelaitoksiin (=laitoksiin). Jotkut laitokset jakaan-

tuvat vielä oppiaineisiin. laitoksilla tehdään tutkimusta ja

opetusta. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ei

ole laitoksia.

AINEYHDISTELMÄ opiskeltavassa tutkinnossa on

pääaine ja yksi tai useampi sivuaine, jotka muodostavat

yhdessä tutkinnon aineyhdistelmän.

AKATEEMINEN VARTTI käytäntö, jonka mukaan

tapahtumat alkavat 15 minuuttia ilmoitettua ajankohtaa

myöhemmin, ellei toisin mainita. Esimerkiksi klo 12

alkavaksi ilmoitettu luento alkaa oikeasti klo 12.15. Jos

alkamisaika on klo 12.00 (kuten tenteissä), tapahtuma

alkaa tasalta.

aLKusanasToa aKaTeemIsILLe

ALUMNI yliopiston kasvatti (tutkinnon suorittanut ja

valmistunut opiskelija).

AMANUENSSI laitoksella toimiva opintojen ohjaaja

ja järjestelijä.

DEMONSTRAATIO (DEMO) luentoon tai har-

joitustyöhön liittyvä havaintoesitys tai havainnollistava

harjoitus.

KANDIDAATTI alempi korkeakoulututkinto, johon

kuuluu opinnäytetyönä kanDiDaatintutkiElma eli pro-

seminaarityö.

MAISTERI ylempi korkeakoulututkinto. useimmilla

aloilla 120 opintopisteen laajuinen. Voi suorittaa kandidaa-

tin tutkinnon suorittamisen jälkeen päätoimisesti opiskellen

yleensä 2 vuodessa.

OPINTOPISTE (OP) yksi opintopiste vastaa noin 27

tunnin työpanosta. 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden

työmäärää tai 1 600 tuntia työtä.

PERUS- JA AINEOPINNOT aineen opiskelu alkaa

perusopinnoilla ja jatkuu aineopinnoilla. perusopinnot ovat

vähintään 25:n ja aineopinnot 35:n opintopisteen koko-

naisuus.

PROFESSORI tieteenalansa ylin opettaja ja tutkija.

PRO GRADU pääaineen lopputyö, maisterin tutkinnon

opinnäyte, lyhyemmin GRaDu. Edellyttää itsenäisen tutki-

muksen tekemistä. osa syventäviä opintoja.

PÄÄAINE oppiaine, jonka kautta opiskelija on saanut

opiskeluoikeuden yliopistoon ja josta hänellä on oikeus

suorittaa tutkinto. pääaineesta suoritetaan laajimmat

opinnot (perus-, aine- ja syventävät opinnot).

SIVUAINE pääainetta ja uratavoitteita tukevat aineet,

joista osa on vapaasti valittavissa, osaan pitää hakea

opiskeluoikeutta.

TENTTI kirjatenteissä tentitään opintokokonaisuuteen

kuuluva kirjallisuus, kun taas luentotenteissä esitetään

kysymyksiä luennoista ja mahdollisesta kirjallisuudesta.

TIEDEKUNTA Vastaa mm. suoritettavista tutkinnoista,

opiskelijavalinnoista ja opetussuunnitelmista. kokoaa

lähekkäisten tieteenalojen laitokset. tiedekunnan nimi

viittaa siihen tieteenalaan, jonka alan tutkimusta ja ope-

tusta tiedekunnan laitoksissa toteutetaan.

TOHTORI tohtorin tutkintoon kuuluu jatko-opintojen

lisäksi itsenäinen tutkimustyö ja sen perusteella laadittu

väitöskirja. todistus tohtorin tutkinnosta oikeuttaa vastaa-

vaan tohtorin arvoon.

TUTKINTO yliopistotutkinto on kaksiportainen: alem-

pana korkeakoulututkintona suoritetaan kandidaatin tut-

kinto (180 op) ja ylempänä maisterin tutkinto (120 op).

TUTOR Vanhempi opiskelija, joka johdattaa fukseja

yliopistoelämään.

Per aspera ad astra

Vaikeuksien kautta tähtiin

Jyväskylän yliopiston rehtorin käädyt on suunnitellut Kalevala Koru.

Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! • Vuokrataso on edullinen.• Kaikissa asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet vakiovarusteena.• Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa.

Yksiöt596 yksiötä eri puolilla Jyväskylää.

SoluasunnotSoluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2-4 opiskelijaa.

PerheasunnotPerheasuntoja avo- ja aviopareille, sekä lapsiperheille. Vain toisen hakijoista tulee olla opiskelija.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, Kauppakatu 11, 40100 JyväskyläPuh. 010 820 4444, fax 010 820 4411, asiakaspalvelu@koas.fi, www.koas.fi

Opiskelijan koti Jyväskylässä

Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen:www.koas.fi

KOAS TARJOAA

KOAS ASUNNOT

Miksi opiskelisit avoimessa yliopistossa?• Voit aloittaa opiskelun heti ja edetä omassa aikataulussasi.

• tarjonnassa opintoja Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnista.

• Voit opiskella työn ja muiden opintojen ohella.

• opiskelet verkkovälitteisesti ja halutessasi osallistut lähiopetukseen.

Täältä saat lisätietoja:www.avoin.jyu.fi avoneuvo@avoin.jyu.fi • puh. 040 576 7760

varmista tulevaisuuden tavoitteidesi toteutuminen opiskelemalla avoimessa yliopistossa!

AVOIMESSA YLIOPISTOSSA voit aloittaa yliopisto-opintosi jo tänään!

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

J Seinäteksti Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (1882)

“NuorIson ParasTa Tässä HarrasTeTaan”

ww

w.jy

u.fi

JYväsKYLän YLIoPIsTo – YKsI Suomen suurImmIsTa Ja suosITuImmIsTa

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisä

tiet

oja & pisteLaskuri••••

jyu.fi/haeW W W.

Humanistiset tieteet | Informaatioteknologia | Kasvatustieteet Liikunta- ja terveystieteet | Matemaattis-luonnontieteet

Yhteiskuntatieteet | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu