Suurin osa lokakuisista pelloille laskeutuvista hanhiparvista muodostuu valkoposkihanhista. Paikallisesti lintuja voidaan nykyisin havaita jopa kymmeniätuhansia.

Arktisten hanhien muuttoreitit kulkevat usein Kaakkois-Suomen ylitse ja näin ollen ne ovat suhteellisen kapeita ja pienialaisia. Tästä syystä paikallisesta runsaudesta huolimatta ei lintuja havaita juuri tämän muuttoputken ulkopuolella.

Valkoposkihanhi ei ole riistalintu

Valkoposkihanhi on kooltaan melko pieni. Pituutta on noin 58 -70 cm. Muodoltaan se on typäkkä, kaula on paksu ja suhteellisen lyhyt. Pää on pääosin valkea, kaula on musta. Myös rinta on musta ja se rajautuu jyrkästi vaaleaan vatsapuoleen. Selkä on harmaa, musta ja valkojuovainen.

VALKOPOSKIHANHI

Valkea otsa

Musta rinta

Valkea otsa. Pyöreä pää

Lyhyt nokka

Musta rinta

Mustan ja harmaan kirjava selkä

Pienikokoinen

hanhi

Lähes kokonaan valkea pää

Jyrkkä mustan ja valkean rajapinta

Kanadanhanhi on suurin maassamme esiintyvistä hanhista. Ne viihtyvät usein omina muutaman kymmenen linnun parvina, arktisten hanhien massojen ulkopuolella. Näin ollen kanadanhanhen sekoittaminen paljon pienempään valkoposkihanheen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Kanadanhanhi on kooltaan 90 – 105 cm. Pää on mustavalkea. Otsa ja ”naama” ovat mustat, kurkku ja posket valkeat. Myös rinta on valkea. Selkä ja siivet ovat ruskeat.

Kaula sekä siivet ovat pitkät ja siivenlyönnit hitaita. Kaukaa sen silhuetti muistuttaa jopa joutsenta.

KANADANHANHI

Pitkä musta kaula

Vaalea kaula, posket ja rinta

Ruskea selkä ja siivet

Suurin hanhemme

Pitkät siivet ja hitaat siiveniskut

Pitkä kaula

Ruskean ja valkean kirjava selkä

Musta otsa

Vaalea rinta

Suuri koko

Pitkähkö nokka

Vaalea rinta

Tundrahanhi on rauhoitettu joten sen luotettava erottaminen riistalintuna tunnetusta metsähanhesta on erittäin tärkeää. Koska molemmat ovat ns. ruskeita hanhia ei lajimääritys ole aina täysin ongelmatonta.

Arktisten hanhien parvissa on runsaasti tundrahanhia. Niitä on havaittu 20-30 % hanhien kokonaismääristä.

Tundrahanhi on kooltaan metsähanhea pienempi, pituudeltaan 64-78 cm. Hanhi on siis keskikokoinen, melko lyhytkaulainen ja muodoltaan typäkkä.

Vanhalla tundrahanhella on selvästi erottuva valkea otsakilpi ja vatsapuolella mustia poikkijuovia.

Nuoren linnun nokka on likaisen punertava, siinä on musta nokan kynsi. Alanokan tyvi on vaalea eikä musta kuten nuorella metsähanhella. Nokan tyvihöyhenet ovat tummat ja poski vaaleampi. Siiven suurten peitinhöyhenten reunat eivät ole vaaleat kuten metsähanhella.

Vaaleanpunainen nokka, ja valkea otsakilpi

Vatsapuolen mustat poikkijuovat

Aikuisen tundrahanhen tunnistaminen

Vaaleanpunainen nokka valkea nokan tyvi

Vatsapuolen mustat poikkijuovat

Nuoren tundrahanhen tunnistaminen

Tummat nokan tyvihöyhenet, vaalea poski

Pienempi koko metsähanheen verrattuna

Ei valkeita reunuksia siiven suurissa peitinhöyhenissä

Valkea otsakilpi

Vaaleanpunainen nokka

Vaalea poski

Musta nokan kynsi

Vaalea alanokan tyvi

Tummat nokan tyvihöyhenetNuoren tundrahanhen tunnistus

Metsähanhen siipien suuret peitinhöyhenet ovat valkoreunaiset

Ei vaaleita reunoja => tundrahanhi

Nuoren tundrahanhen määritys jos nokka tai poski ei näy kunnolla

Vaaleat reunat =>metsähanhi

Vaalea poski, tummat nokan tyvihöyhenet

Siiven suuret peitinhöyhenet eivät valkoreunaisia

Tummat nokan tyvihöyhenet. Vaalea poski

Siiven peitinhöyhenten reunat eivät ole vaaleita

Nuorten tundrahanhien määritys

Tundrahanhia

Tundrahanhia ja valkoposkihanhia

Tummat nokan tyvihöyhenet

Vaalea poski

Vaalea alanokan tyvi

Vaaleanpunainen nokka

Tundrahanhi aikuinen ja kolme nuorta

Parvissa esiintyy myös metsähanhia. Niiden lähtöalue on kaukana idässä puuttomalla tundralla joten ne kuuluvat eri alarotuun kuin maassamme pesivät linnut. Näiden itäisten lintujen nokassa on usein vain kapea keltainen vyöhyke tumman kärjen ja tyviosan välissä.

Metsähanhien osuus koko suuresta arktisten hanhien massasta on tyypillisesti ollut 5-10 %.

Pohjois-Suomessa ja Venäjän metsävyöhykkeellä esiintyy metsähanhen nimirotu jonka nokassa on runsaasti keltaista. Tämän kaltaisia lintuja esiintyy normaalisti syksyisillä hanhipelloilla silloinkin kun arktisten hanhien muutto ei osu kohdalle.

Metsähanhi on keskikokoinen tai suuri melko tumma ja pitkäsiipinen hanhi. Sillä on selvät valkeat reunukset siipien suurissa peitinhöyhenissä ja sisimmissä kyynärsulissa eli tertiaaleissa. Tämä on hyvä tuntomerkki silloin kun lintu on selin tai nukkuma-asennossa. Jalat ovat yleensä oranssit.

Selkä ja reisilaikku ovat yhtenäisen tummanharmaat. Jos selkä on vaaleampi kuin reisilaikku, on kyseessä lyhytnokkahanhi, joka on hyvin harvalukuinen ja rauhoitettu. Arktisten hanhien parvissa tämä on täysin mahdollinen tilanne. Lisäksi tulee muistaa että metsähanhen pyrstön valkea kärkivyö on kapea, kun taas harvinaisella lyhytnokkahanhella se on huomattavan leveä.

Nuori lintu muistuttaa paljon nuorta tundrahanhea. Erona on siiven suurten peitinhöyhenten vaaleat reunat ja alanokan tyviosa, joka on aina musta vaikka mustan alueen osuus nokassa vaihteleekin muuten paljon.

Metsäalueella pesivällä fabalis alarodulla on nokassa paljon keltaista.

Pää suhteellisen tumma.

Siiven yläpeitin-höyhenissä on vaaleat reunat.

Selän ja reisilaikun väritykset ovat sävyltään ja tummuudeltaan samanlaiset.

Oranssit koivet

Metsäalueen fabaliksella paljon keltaista nokassa.

Sama tummuus ja sävy

Nuoren metsähanhen tunnistaminen

Tumma pää

Tumma alanokan tyvi

Suurempi koko tundrahanheen verrattuna

Tundra-alueella pesivällä rossicus alalajilla on nokassa vain pieni keltainen alue

Metsähanhi (tundralla pesivä rossicus alalaji)

Metsähanhen voi tunnistaa nukkuma-asennossakin siipien suurten peitinhöyhenten vaaleista reunoista

Sekaparvi

Sekaparvia

Nokassa keltaista.

Nokka vaalean- punainen

Vatsapuolella tummia poikkiviiruja

Sekaparvi

Sekaparvi

Tundra- ja metsähanhia käytännön valaistus-olosuhteissa illalla.

Edellinen dia vaalennettuna. Nyt vasta tuntomerkit näkyvät

Metsähanhi

Tundrahanhi

Sekaparvia

Sekaparvi

Merihanhi esiintyy vain rannikkoseudulla. Sisämaassa sen tapaaminen on harvinaista. Sitä ei havaita arktisten hanhien seurassa.

Merihanhi on roteva ja kookas. Sen pituus on 74-84 cm. Se on paksukaulainen ja melko isopäinen hanhi. Nokka on tukeva ja yksivärinen punertavan oranssi tai vaaleanpunainen. Pää ja kaula ovat vaaleat. Lennossa näkyy vaalean tuhkanharmaa siiven yläpuolen etureuna. Myös alapuolella siiven etureuna näkyy vaaleampana.

Jykevä vaaleanpunainen nokka

Himmeän vaaleanpunaiset koivet

Jykevä vaalean-punainen nokka

Paksu kaula

Sepelhanhi on arktinen läpimuuttava laji. Vain harvoin ne laskeutuvat pelloille kuten muut arktiset lajit tekevät. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pelloilta tai järviltä tavatut sepelhanhet ovat useimmiten yksittäisiä väsyneitä lintuja.

Valkoposkihanhea pienempi ja hoikempi. Kaula on pidempi ja pää pienempi. Yleisväritykseltään lintu on tumma valkoperäinen. Aikuisella linnulla on kaulassa valkea kapea puolikaaren muotoinen sepel. Se näkyy vain aivan läheltä. Nuorelta linnulta puuttuu tämä yksityiskohta.

Tumma alapuoli (meillä tavattava alalaji )

Hyvin tumma pää ja kaula

Tumma pää ja kaula

Nuorelta puuttuu valkea kaulasepel.

Tumma selkä ja vatsa

Ruumiin takaosa valkea. Näkyy hyvin lennossa.