1

HANKESUUNNITELMA vuosille 2012 - 2013 Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta: http://global.finland.fi/jarjestoille/

uusi hanke

jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi 34701601, alkamisvuosi 2008

hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______

hankkeen valmisteluun on saatu UM:n hankevalmistelumatkatukea, vuonna________

Järjestö: 1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

1.2 Hankkeen nimi suomeksi

Luonnonkatastrofien riskienhallintakapasiteetin vahvistaminen Guatemalan maya-yhteisöissä

1.3 Hankkeen nimi englanniksi

Strengthening the capacity of Mayan communities in natural disaster risk management in Guatemala

1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä

Capacidades instaladas para la gestión de riesgos naturales en comunidades mayas en Guatemala

1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)

Maa: Guatemala; maakunta: Chimaltenango; kunnat: Tecpán & San Andrés Itzapa

1.6 Yhteistyökumppanin nimi

Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)

1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot

Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU) 6 calle 4-17 zona 1 Edificio Tikal, Ala Sur, Oficina 403. Ciudad de Guatemala C.A. GUATEMALA s-posti: ameu2006@yahoo.es

1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta vastuulliset henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, jos eri kuin yhteistyökumppanin yhteystiedot

Marvin Adolfo Guamuch Quelex, AMEU:n hallituksen puheenjohtaja Obisbo Pablo Puac Puac, AMEU:n johtaja

1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen mahdollisten kotisivujen osoite

www.ameu.org.gt

1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja päättymisajankohdat

tammikuu 2012 – joulukuu 2013

X

2

Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettiti ivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannut muihin kysymyksiin. 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä.

Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, jolle ovat ominaisia erilaiset luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, hirmumyrskyt ja tulvat. Usein ihmisten toimet, kuten metsien hakkuut, pahentavat luonnonkatastrifien vaikutuksia. Hankkeen välittömänä tavoitteena on parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa. Hankkeen tavoite saavutetaan kouluttamalla ihmisiä. Koska ihmisten toimet usein pahentavat katastrofien vaikutuksia, on hankkeessa mukana myös luonnonsuojelullisia elementtejä, kuten puiden istutusta. Hankkeen tavoite saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä:

- Koulutetaan maya-yhteisöjen johtajia luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn ja katastrofitilanteeseen liittyvissä asioissa. Koulutusten aikana tehdään myös mm. alueiden riskikartoitukset

- Myönnetään stipendejä yliopisto-opiskelijoille. Opiskelija osallistuvat myös koulutuksiin ja tarjoavat akateemista tietoa luonnonkatastrofiehin liittyen.

- Perustetaan taimitarhoja. - Toteutetaan puidenistutusprojekteja yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa

1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset.

Tämä hanke on jatkoa vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle ”Luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan maaseudun mayayhteisöissä”. Hanke toteutettiin Alta Verapazin ja Quichén maakunnissa. (Uusi hanke on tarkoitus toteuttaa eri maakunnissa) Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat:

- Hankkeen ensimmäisenä vuonna toteutettiin hankealueille kriisisuunnitelmat. Hankkeen loppuessa kunnat ja yhteisöt käyttivät tehtyjä kriisisuunnitelmia ja toimivat niiden mukaan.

- 750 mayayhteisöjen edustajaa (sekä miehiä että naisia) koulutettiin luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn liittyvissä teemoissa.

- Stipendejä saaneista opiskelijoista syntyi monitieteinen katastrofien vaikutusten ennaltaehkäisyyn keskittynyt verkosto. Yhteensä 42 opiskelijaa sai stipendin hankkeen aikana.

- Biodiversiteetti parantui ja eroosio vähentyi taimitarhojen ja puiden istutuksen myötä. Tämä

3

osa hankkeesta lisättiin hankkeeseen sen toisena toimintavuotena, tehtyjen kriisisuunnitelmien perusteella. Hankkeen lopussa oli toiminnassa yhteensä 7 taimitarhaa. Taimitarhat tuotivat myös hedelmiä ihmisten käyttöön.

Tämän lisäksi hankkeen toiminnon lisäsivät mayayhteisöjen ja kuntien hallinnon välistä yhteistyötä luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyssä. Eri toimijoiden välille solmittiin yhteistyösopimuksia. Koulutuksien osallistujien, opiskelijoiden ja kouluttajien välille syntyi verkosto, joka helpottaa yhteydenpitoa ja tiedonsaantia jatkossa. AMEU toteutti hankkeen päättyessä itsearvioinnin, jossa käsiteltiin hankkeen hyvin ja huonommin menneitä asioita sekä oppeja seuraavaa hanketta varten. Raportti on tämän hakemuksen liitteenä (espanjaksi). 1.13 Budjettitiivistelmä

vuosi 2012 2013

Järjestön omarahoitus 8700 9120

Haettava hanketuki 49150 51465

Kulut yhteensä 57850 60585

1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde.

Määrä Lähde

Hankkeen ulkopuolista rahoitusta ei ole. Kunnat ja koulut tarjoavat tilat koulutuksia varten. 2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1 Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?

SYL:lla on tehnyt yhteistyötä AMEU:n kanssa 1990-luvulta lähtien. SYL:n edustaja tapasi AMEU:n edustajia ensimmäisen kerran vuonna 1992 Keski-Amerikan vierailun aikana ja siitä lähtien järjestöt ovat olleet tiiviissä yhteydenpidossa. Yhteistyössä AMEU:n kanssa on toteutettu Ulkoasiainministeriön rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita jo 15 vuotta, vuodesta 1996 lähtien. AMEU on osoittautunut luotettavaksi ja osaavaksi kumppaniksi kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa. AMEU:lla on sekä hankkeissa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta että runsaasti

4

kokemusta ulkomaisista rahoittajista. SYL haluaa tukea erityisesti järjestöjä, jotka toteuttavat koulutushankkeita. AMEU:n tavoitteena on parantaa mayojen asemaa Guatemalan yhteiskunnassa. Tässä yhtenä tärkeänä osana on heidän kouluttaminen. Esimerkiksi AMEU on tukenut jo lähes 20 vuoden ajan eri puolilla maata mayaopiskelijoita stipendien avulla. 2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?

Ulkoasiainministeriön tuella on toteutettu seuraavat hankkeet: – Stipendiaattihankkeessa (1996–2000) tuettiin vähävaraisten guatemalalaisten mayojen

korkeakouluopintoja paikallisessa yliopistossa. – Mayayliopistohankkeen (2001–2003) tavoitteena oli pitkällä aikavälillä saada perustettua Popol

Wuj -niminen yliopisto, jonka opetuslähtökohdat olisivat mayakulttuurissa. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota mayanuorille korkeakouluopetusta ensimmäistä kertaa heidän omalla kielellään ja heidän oman kulttuuritaustansa huomioon ottaen.

– Seminaarihankkeessa (2004–2005) edistettiin mayojen oman kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja vahvistettiin osallistujien valmiuksia vaikuttamistyön tekemiseksi. Hankkeen tausta-ajatuksena oli antaa osallistujille lisää valmiuksia Popol Wuj -yliopiston perustamisen puolesta toimimiseksi. Järjestettyjen seminaarien teemat olivat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, naisten asema, mayakulttuuri ja globalisaatio.

– Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n järjestämän kaksipäiväisen alkuperäiskansojen kansainvälisen korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista.

– Vuosina 2008–2010 toteutettiin luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentämiseen ja kriisivalmiuksien kehittämiseen keskittynyt hanke maaseudun mayayhteisöissä.

2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista.

AMEU on alun perin San Carlosin yliopiston (Guatemalan ainoa valtiollinen yliopisto) mayaopiskelijoiden perustama järjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1990 ja se keskittyi ensimmäisinä toimintavuosina mayayliopisto-opiskelijoihin ja heidän asemansa parantamiseen, mutta vuosien myötä se on kasvanut laajemmaksi, yhteiskunnan eri tasoilla toimivaksi mayojen etuja puolustavaksi järjestöksi. AMEU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on koota Guatemalan mayat etsimään vaihtoehtoja taloudelliselle, poliittiselle, kulttuuriselle ja ympäristöön liittyvälle kehitykselle. AMEU:lla on maassa laaja yhteistyöverkosto erilaisten järjestöjen ja mayayhteisöjen kanssa. Toiminnassaan AMEU haluaa edistää erityisesti mayakulttuurin, -identiteetin ja -arvojen tutkimusta ja analysointia. AMEU on myös Guatemalan maya-organisaatioiden neuvoston jäsen (Consejo de Organizaciones mayas de Guatemala). Nykyään AMEU:lla on n. 200 jäsentä, osa heistä on kannatusjäseniä ja osa toimii aktiivisemmin järjestön hyväksi. Palkattua henkilökuntaa on neljä henkilöä. Tällä hetkellä (vuonna 2011) AMEU:lla on pieniä hankkeita kolmen kansainvälisen järjestön / valtiollisen kehitysaputoimijan kanssa (Save Children, Catolic Relief Services ja saksalainen Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit, GIZ). Hankkeet keskittyvät nuorten ja lasten oppimateriaalien kehittämiseen, lasten hyväksikäytön vähentämiseen liittyvän materiaalin tuottamiseen ja paikallisneuvostojen uudistamiseen.

5

2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen panos, muu)?

AMEU vastaa hankkeen toimeenpanosta, seurannasta ja paikallisesta hallinnoinnista, työtekijöiden ohjauksesta, kouluttajien rekrytoimisesta sekä yhteistyöstä paikallisten ympäristö- ja luonnonkatastrofiaiheisiin perehtyneiden tahojen kanssa. AMEU tarjoaa hankkeen toteuttamiseen vaadittavat laitteet, kuten tietokoneet ja tulostimet. 2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?

Hankkeen kohdekuntien hallinnolliset elimet ja maya yhteisöt Rooli: toimivat yhteyistyötahona ja auttavat hankkeesta tiedottamisessa sekä hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeiden henkilöiden tavoittamisessa. Hankkeen aikana/loppuessa ottavat vastuun hankkeen toiminnoista. Hallinnollisiin elimiin ja mayayhteisöihin kuuluvat seuraavat tahot:

- Las Oficinas Forestales Municipales (kuntien metsätoimistot, hallinnointiin liittyvä elin) Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnissa Rooli: auttavat taimitarhojen perustamisessa/laajentamisessa tarjoamalla teknistä tietotaitoaan taimien ja siemenien valinnassa, istutuksessa ja kasvatuksessa.

– COLRED (Consejos Locales para la Reducción de Desastres) Paikallisneuvostot katastrofien vähentämiseksi).

- COCODES (los Consejos Comunitarios de Desarrollo), yhteisöjen kehitysneuvosto COCODES toteuttaa yhteisöjen kehityshankkeita. Osa COCODESin jäsenistä osallistuu myös koulutuksiin.

– Alcaldía Indígena, alkuperäisyhteisöjä edustava elin, jolla ei ole poliittista valtaa.

Muut kuntatason toimijat – PROMUDEL (Programa Municipios Para el Desarrollo Local) eli kuntien paikallisen kehityksen

ohjelma Rooli: Osallistuu hankkeessa toteuttaviin koulutuksiin yhteänä kouluttajana ja vastaa hanketta varten valittujen kuntien luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien arvioinnista.

– Escuelas Abiertas (Avoimet koulut) Rooli: auttaa koulutusten järjestämisessä (tilat, ihmisten kutsuminen yms.).

Valtiolliset toimijat – CONALFA (Comité Nacional de Alfabetización, kansallinen lukutaitoisuuden edistämisen komitea)

Rooli: Komitealla on mayayhteiöjen johtotason henkilöiden yhteystiedot ja heidän avulla luodaan yhteyksiä kuntien mayayhteisöjen johtajiin ja voidaan välittää tietoa koulutuksista ja muista tapahtumista.

– CONAP (El Consejo Nacional de Áreas Protegidas), valtiollinen luonnonsuojelualueneuvosto Rooli: Neuvostolla on laaja siementiedosto ja listaus suojelluista alueista, näin heiltä saa tietoa taimien ja siementen valinnasta ja sopivista metsänistutuspaikoista.

– CONRED (Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres), valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus Rooli: tarjoaa AMEU:lle institutionaalista tukea sekä tietoa luonnonkatastrofeihin liittyen. Toimii mahdollisena kouluttajana koulutuksissa.

– INSIVUMEH (El Instituto Nacional de Sismología, Vulcanología, Meteorología e Hidrología) valtiollinen seismologian, tulivuorten tutkimuksen, meteorologian ja hydrologian laitos

6

Rooli: tuottaa tutkimustietoa eri alueiden haavoittuvuudesta, jota voidaan hyödyntää hankkeessa. – MAGA, (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería, maa- ja karjatalouden, sekä

ravitsemuksen ministeriö) Tarjoavat mahdollisesti teknisiä laitteita taimitarhoja varten.

– MINEDUC (Ministerio de Educación, Opetusministeriö) Rooli: auttaa ala-asteiden oppilaille tarkoitettujen metsänistutuspäivien järjestämisessä. Käytännössä MINEDUC:ia edustaa paikalliset koulut, jotka osallistuvat metsänistutuspäiviin.

– SEGEPLAN (Secretaria de Planificación de la Presidencia, valtiollinen kehitysvirasto) Rooli: Osallistuu mahdollisesti koulutuksiin yhtenä kouluttajana.

– Universidad de San Carlos (Guatemalan (ainoa) valtiollinen yliopisto) Rooli: tarjoaa tutkimustietoa luonnonkatastrofien ehkäisystä sekä katastrofiherkistä alueista.

3. Hankkeen tausta ja kestävyys 3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa hankekokonaisuutta?

Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle. Alun perin idea luonnonkatastrofien riskien vähentämishankkeesta sai alkunsa erään maya-opiskelijan pro gradu -tutkielman pohjalta. Tutkielma käsitteli perinteisten maya -johtajien, maan hallinnan ja luonnonresurssien suhdetta. Tutkielman johdosta AMEU sisällytti osaksi strategiaansa ympäristöriskien hallinnan. SYL:n ja AMEU:n vuosina 2008–2010 toteuttama hanke pyrki vähentämään luonnonkatastrofien riskialttiutta. Tämän uuden hankkeen tarkoitus on jatkaa edellisen hankkeen toimintoja uusilla hankealueilla ja hyödyntää edellisen hankkeen oppeja entistä paremman hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi. Sekä AMEU että SYL näkivät hyvänä hankkeen jatkamisen. Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli opittu paljon, saatu hyviä käytäntöjä ja tietoja sekä myös analysoitu esiin tulleita ongelmia, joita halutaan hyödyntää myös tässä jatkohankkeessa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana myös teeman merkittävyys mayayhteisöille oli tullut hyvin esille ja hyödynsaajat olivat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti. Esimerkiksi alueen kunnat olivat ottaneet vastuulleen taimitarhojen toiminnan jatkumisen. 3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.

Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, neljän mannerlaatan kohtauspisteessä. Tämä tekee alueesta erittäin herkän esimerkiksi maanjäristyksille ja tulivuorenpurkauksille (Guatemalassa on 32 tulivuorta, joista 3 aktiivista. Vuonna 2010 yksi tulivuorista purkautui kolmen päivän ajan syösten 11 350 000m2 tuhkaa/laavaa). Aluetta ravistelevat vuosittaiset, Karibian alueelle tyypilliset, hirmumyrskyt ja rankkasateet. Guatemala kärsii myös metsien hakkuista. Metsien hakkuut yhdistettynä rankkasateisiin aiheuttavat eroosiota ja maanvyörymiä, joka on todella suuri turvallisuusriski hankealueen asukkaille. Hakkuut aiheuttavat osaltaan pohjavesien häviämistä. Tämä on erityisesti ongelma kaupunkien läheisyydessä, missä kulutetaan muutenkin paljon vettä. Guatemala on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Maailmanpankin mukaan n. 75% Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä ja lähes 58 % äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisesti maaseudulla asuvat, huonosti koulutetut ja/tai alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset kärsivät

7

köyhyydestä. Yli 90 % alkuperäisasukkaista elää köyhyydessä. Hankemaakunta Chimaltenango sijaitsee yhdellä Guatemalan köyhimmistä alueista, jossa 88 % alkuperäisasukkaista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Myös alueen koulutustaso on alhainen; 15-24 –vuotiasita 12,2 % on edelleen lukutaidottomia. Luku on kuitenkin pienempi kuin aikuisväestön joukossa, joista neljäsosa on lukutaidottomia. Alkuperäisväestön keskuudessa lukutaidottomuus on suurempaa: 19,6 % nuorista on lukutaidottomia (vastaava luku ei-alkuperäisväestöön kuuluvilla nuoriilla on 7,8%). Vertailtaessa kaupukien ja maaseudun eroja maaseudun lukutaidottomuus on korkeamaa: maaseudulla 18,8 % on lukutaidottomia, kun taas kaupungeissa vastaava luku on 5,5 %. Naisista 15,2 % ja miehistä 8,6 % on lukutaidottomia. Alkuperäisasukkaiden joukossa ero on vielä suurempi, alkuperäisasukasnaisten lukutaidottomuus on peräti 31,9 % ja miestenkin 14,2 %. Guatemalassa maataloudella on yhä merkittävä rooli ja hankealueella 60 % asukkaista saa elantonsa maataloudesta. Toinen merkittävä tulonansaitsemisala on vaatetusala ja tekstiiliteollisuus. Guatemala on kulttuurisesti monimuotoinen maa, jossa asuu useita eri alkuperäiskulttuurien edustajia. Tästä kertoo se, että maassa puhutaan yhteensä 22 eri alkuperäiskieltä. Hankealueella n. 32 % väestöstä puhuu Kaqchikelia ja läheskään kaikki eivät osaa espanjaa. Tämä vaikeuttaa usein alkuperäisasukkaiden elämää/toimintaa, koska virallisissa yhteyksissä käytetään pääasiallisesti espanjaa. Toisaalta espanjankielen vahva asema on heikentänyt alkuperäisväestön kielten asemaa ja osa kielistä uhkaa hävitä. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan ihminen ja luonto palautuu aina tasapainoon. Tämä vaikuttaa heidän tapaansa ajatella esimerkiksi luonnonmuutoksiin ja niiden vakavuuteen. Alkuperäsasukkaisen mahdollisuudet osallitua päätöksen tekoon ovat heikot Guatemalassa, koska päättävissä asemissa on vain mestizoja (alkuperäisasukkaiden ja espanjalaisten jälkeläisiä). Guatemalassa on kuitenkin joitain julkisia instituutioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan heidän asemaan. Näistä esimerkkejä ovat: Fondo de Desarrollo Indígena Guatemalteco (FODIGUA, Guatemalan alkuperäisasukkaiden kehitysrahasto), la Comisión contra la Discriminación y el Racismo en Guatemala (CODISRA, diskriminaation ja rasismin castainen komissio Guatemalassa). Guatemalassa on paikallisen virallisen (poliittisen) hallinnon rinnalla perinteisiä mayayhteisöjen omia hallintoelimiä, kuten alcaldía indígena. Näillä hällintoelimillä ei ole poliittista valtaa, mutta mayayhteisöissä niiden merkitys yhteisöjen hallinnossa on suuri ja he tekevät paljon yhteistyötä poliittisen hallinnon kanssa. Tietoja hankealueista: Kunnan nimi: Tecpán Kieli/alkuperäisväestö: Maya Kaqchiquel

Pinta-ala: 201 Km2

Asukasluku: 59,900, joista 90% on kaqchikel-mayoja ja 10% mestitsejä.

Korkeus merenpinnasta: 2,286 m

Kunnan nimi: San Andrés Itzapa

Kieli/alkuperäisväestö: Maya kaqachikel ja tzutujil Pinta-ala: 90 Km2

Asukkaat: 31.956, jossa 47 % on mayoja ja 53 % mestitsejä.

Korkeus merenpinnasta: 1,850 m

8

Hanke toteutetaan Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnan alueella, Chimaltenangon maakunnassa. Alueet on valittu seuraavista syistä:

1. Kunnat ovat ns. “punaisia alueita” eli suhteessa kaikkein herkimpiä luonnonkatastrofeille. Erityisesti talvella sateiden aikana alue kärsii suuresti maanvyörymistä

2. Alueiden metsien häviämisaste on suuri, joka johtuu suureksi osaksi alueella olevien kaupunkien kasvusta. Tämä on johtanut lähteiden kuivumiseen ja pohjavesien vähenemiseen. Metsien häviäminen on lisännyt myös eroosiota.

3. Mayojen maailmankatsomus. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan luonnon ja ihmisen välillä vallitseee tasapaino, joka heilahtaessaan palautuu aina takaisin. Tämän maailmankatsomuksen yhdistäminen teoriaan on tärkeää, jotta mayat saavat ajankohtaista tietoa asioista.

4. Hankealueen Maya-yhteisöillä on jo valmiiksi hyvät yhteydet toisiinsa.Tämä auttaa AMEU:ta ja yhteisöjä yhteydenpidossa

5. Hankealueet sijaitsevat tarpeeksi lähellä pääkaupunkia ja AMEU:n keskustoimistoa (tämä opittiin edellisestä hankkeesta, hankealueille päästävyys on tärkeää käytännön toteuttamisen kannalta)

3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä?

Chimaltenangon maakunta on yksi Guatemalan köyhimmistä ja alkuperäisväestörikkaimmista alueista. Alue sijaitsee myös erittäin luonnonkatastrofiriskiherkällä alueella. Alue kärsii myös suuresta metsien hävittämisasteesta ja eroosio-ongelmat ovat suuria. (ks. 3.2) Guatemalassa tiedostetaan luonnonkatastrofien riskitekijät ja niitä ehkäiseviä toimijoita on sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Valtion tasolla INSUMEH (ks. 2.5) vastaa luonnonkatastrofeihin liittyvän tieteellisen tutkimuksen tuottamisesta, kuten geologisista muutoksista (esim. maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset). La Direccón General de Bosqués (valtion metsätoimisto) puolestaan vastaa metsien hoidosta ja suojelemisesta ja CONAP (ks. 2.5) on yleinen luonnonsuojeluun erikoistunut neuvosto. Eri valtiollisista toimijoista huolimatta luonnonkatastrofiriskien minimoimiseksi eri toimijoiden välillä ei ole yhtenäisyyttä ja korruptio on ongelma, joka estää tehokasta ja järjestelmällistä toimintaa. Paikallisella tasolla on useita eri toimijoita, jotka toimivat luonnonkatastrofiriskien vähentämiseksi. Esimerkiksi yhteisötasolla toimii yhteisöjen kehitysneuvostot (COCODES), Alcaldiat ja erilaiset naisten ja nuorten järjestön luonnonkatastrofeihin liittyen. Kunta- ja maakuntatasolla on myös omat toimijansa, kuten COLRED (ks. 2.5.). Kunnissa on myös omat metsätoimistot, jotka esimerkiksi pitävät yllä taimitarhoja. Paikallisen virallisen, poliittisen hallinnon (vrt. mayojen perinteiset toimijat, kuten alcaldiat.) rooli hankkeessa tulee olemaan merkittävä.Se tarjoaa maa-alan ja materiaalia taimitarhojen perustamista varten ja tukee hankkeen teknistä toteuttamista tarjoten metsätoimistojensa henkilökunnan asiantuntemusta esim. taimitarhojen käyttöön. Paikallishallinto auttaa myös eri toimijoiden yhteensaattamisessa ja tuo poliittista kestävyyttä hankkeelle. Myös maya-yhteisöjen hallintoelimillä on hankkeessa iso rooli, koska he ovat osaltaan hyödynsaajia ja osaltaan vastuussa hankkeen aikana saatujen tuloksien ja koulutuksien oppien siirtämisestä omien yhteisöjensä jäsenille.

9

3.4 Miten hanketta on suunniteltu?

Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle. Joulukuussa 2010 kaksi suomalaista SYL:n / KENKKU:n (Kehitysyhteistyöasianneuvottelukunta) edustajaa oli Guatemalassa seuranta- ja evaluointimatkalla. Matkan aikana keskusteltiin paljon mahdollisuudesta jatkohankkeeseen ja edellisen hankkeen opituista asioista. Vuosien 2010–2011 vaihteessa AMEU toteutti itsearvion vuosien 2008–2010 hankkeen onnistumisista, haasteista ja opeista. Hankeseurantamatkalla käytyjen keskustelujen ja AMEU:n itse arvion pohjalta AMEU alkoi työstää hanke-ehdotusta, jonka se esitteli SYL:lle tammikuussa 2011. Tästä lähtien hanketta on suunniteltu yhdessä sähköpostien ja SKYPE:n välityksellä. Hankesuunnittelu on ollut tiivistä välimatkasta huolimatta. Hankkeelle ei haettu jatkoa vuodesta 2011 lähtien, koska vuonna 2010 SYL uudisti omaa kehitysyhteistyöstrategiaansa. Ennen strategian valmistumista SYL ei halunnut hakea uusia hankkeita. 3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään vaikuttamaan?

Hyödynsaajien kannalta keskeinen ongelma on suuret luonnonkatastrofiriskit heidän elinaluillaan ja tiedon puute siitä, miten riskejä voidaan välttää. Nämä riskitekijät muodostuvat seuraavista asioista:

1. Maanvyörymille ja tulville herkät alueet, erityisesti talviaikaan. Useat asumukset sijaitsevat vuorten rinteillä tai jokien reunoilla, jotka ovat erityisen riskiherkkiä alueita.

2. Metsien ja pohjavesien häviäminen. Vuosittain Guatemalassa häviää 73,148 hehtaaria metsää.

3. Vähäiset luonnonkatastrofien riskienhallintamekanismit. Suuri osa luonnonkatastrofeista johtuvista kuolemista johtuu siitä, että asumuksia rakennetaan riskialueille. Myös teiden rakentamisessa ei oteta huomioon riskiherkkiä alueita.

4. Luonnonkatastrofiriskeistä kertovan opetusmateriaalin ja opetusmetodien puute, erityisesti alkuperäiskulttuurien parissa (kieli, sosiaalikulttuuriset tekijät)

5. Pitkän aikavälin riskinhallinta-aloitteiden ja visioiden puute. Valtiolla ei ole koherenttia luonnonkatastrofiriskeihin liittyvää politiikkaa ja tämä on johtanut siihen, että katastrofien kohdalla keskitytään enemmän jälki- kuin ennaltaehkäisyyn.

6. Huono yhteydenpito yhteisöjen johtajien, paikallishallinnon ja väestön välillä koskien riskien hallintaa. Myös ammatti- ja akateeminen tieto riskienhallinnasta on keskittynyt maan pääkaupunkiin (enemmän töitä, paremmat palkat).

3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään?

Hankkeen pitkän aikavälin onnistumiseen vaikuttavia riskejä voi vähentää kouluttamalla ihmisiä varautumaan luonnonkatastrofeihin ja lisäämällä tietoa eri tahoista, jotka auttavat katastrofin sattuessa. Katastrofin sattuessa oikeaa toimintaa voi edistää esim. simulaatioharjoituksilla katastrofista. Tämä voidaan toteuttaa yhteistyössä AMEU:n, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa. Pitkällä aikavälillä luonnonkatastrofiherkkyyttä vähentävien toimien toimeenpano, esimerkiksi

10

metsitykset maanvyörymäalueilla, on tärkeää. Myös talojen/asumusten rakentamista riskiherkille alueille, kuten vuorien rinteille tai jokien varsille, on vältettävä. Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa voidaan vaikuttaa:

- Paikallishallinto vaihtuu vaalien seurauksena ja politiikka muuttuu Ennaltaehkäisy: Yhteydenpito hallintoelimiin vaalikauden aikana, jotta saadaan tietoa paikallishallinnon suhtautumisesta ympäristöasioihin. Ennen vaaleja on tärkeää lisätä ehdokkaiden tietoisuutta luonnonkatastrofeihin liittyvistä asioista. Tiivis yhteydenpito hallintovirkamiehiin.

- Sopivan opiskelualan ja -taustan omaavia opiskelijoita on vaikea löytää. Ennaltaehkäisy: Stipendeistä ja niiden ehdoista tiedotetaan selkeästi ja hyvissä ajoin eri yliopistoissa.

- Kouluttajien alkuperäiskielien kielitaito on puutteellinen. Tämä johtaa huonoon käännökseen koulutusten aikana ja sitä kautta opiskelijoiden motivaation vähenemiseen. Ennaltaehkäisy: Kouluttajat on valittava niin, että myös heidän kielitaitonsa testataan. Stipendiaatteja käytetään koulutusten aikana käännösapuna.

- Koulujen henkilökunnalla on negatiivinen suhtautuminen metsitysprojektien toteuttamiseen, johon oppilaat osallistuvat. Ennaltaehkäisy: Neuvottelut koulujen kanssa ja opettajien tiedonlisääminen aiheen tärkeydestä.

- Pula tarvittavista siemenistä taimitarhoja varten Ennaltaehkäisy: siemeniä täytyy hankkia hyvissä ajoin etukäteen saatavuuden varmistamiseksi.

- Paikallishallinto ei allokoi määrärahoja luonnonkatastrofien hallintaprojekteihin, vaan enemmän omien intressiensä mukaan tai allokoivat määrärahoja niille yhteisöille, jotka ovat äänestäneet heitä Ennaltaehkäisy: tätä on vaikeaa ennaltaehkäistä. Yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa ja toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää.

Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa ei voi vaikuttaa: - Ilmasto-ongelmat; hallat ja jää voivat vaikuttaa osaan taimitarhojen kasveista korkeilla aluilla.

Ilman kylmenemiseen ei voida vaikuttaa, mutta kasveja voidaan yrittää suojella esim. harsoin. - Myrskyt, tulivuorenpurkaukset ja maanvyörymät voivat katkaista teitä ja sähköjä. Tämä voi

vaikuttaa esim. koulutusten aikatauluihin myöhästyttämällä niitä. - Taimia ja puita tuhoavat hyönteiset ja eläimet - Lakot: Guatemalassa järjestetään usein lakkoja eri aiheista. Tämä voi vaikuttaa koulutuksiin

osallistujien osallistumisasteeseen. Esim. tiet voivat olla lakkojen takia katkaistu. 3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa olevaa? Selvitä.

Hankkeen puitteissa ei luoda uutta toimintatapaa, vaan hankkeessa jatketaan jo edellisessä hankkeessa toimineita käytäntöjä. Hanke ei myöskään luo uusia rakenteita, vaan vahvistaa jo olemassa olevia rakenteita. Näistä rakenteista on tärkeimpiä COCODES:n ja COLRED:n vahvistaminen. (ks. 2.4). Nämä tahot ovat sekä hankkeen yhteistyökumppaneita että hyödynsaajia, kun niiden jäsenet voivat osallistua hankkeen aikana järjestettäviin koulutuksiin. Ajatuksena on, että kouluttamalla näitä paikallistason toimijoita he voivat jakaa tietonsa yhteisöjensä jäsenten kanssa ja

11

kehittää toimintaansa. Hankkeen aikana tuetaan myös luonnonvarojen säilyttämistä ja paikallishallinnon toimia luonnonkatastrofiriskien ehkäisemisessä. Uutena asiana edelliseen hankkeeseen on, että tässä hankkeessa halutaan osallistaa koulujen oppilaat puidenistutuksiin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonkatastrofiriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä jo varhaisessa vaiheessa. 3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai hyödynsaajille itselleen?

Hanke toteutetaan Guatemalassa yhteistyössä AMEU:n ja muiden toimijoiden kanssa. Vastuu hankkeen toteuttamisesta on AMEU:lla heti alusta lähtien. Hankkeen loppuessa toimintoja ei voida jatkaa AMEU:n puolesta sellaisina kuin ne ovat hankkeen aikana. Hankkeen jatkuvuus varmistetaan siirtämällä vastuut eri toimijoille ja kouluttamalla ihmisiä niin, että he hyötyvät tiedosta myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana sen toimintoja ja vastuita pyritään siirtämään erityisesti paikallishallinnolle (sekä poliittinen että perinteinen). Yhtenä tavoitteena on, että paikallishallinnot ottaisivat ympäristöasiat entistä paremmin huomioon politiikassaan ja toiminnassaan. Tavoitteena on myös se, että vastuu taimitarhoista ja puiden istutuksista siirtyy kuntien taimitarhoille. Tähän päästään neuvottelemalla kuntien kanssa heti hankkeen alussa taimitarhojen siirtämisestä heidän vastuulleen ja teknisen tuen jatkamisesta hankkeen jälkeen. Tästä on hyviä kokemuksia edellisestä hankkeesta: kunnat ovat ottaneet asiasta vastuun kaikissa hankekunnissa. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä myös muiden paikallisten järjestöjen/toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on esimerkiksi neuvotella paikalliset naisten ryhmät huolehtimaan taimitarhojen käytännön hoitamisesta. Koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat välittävät koulutuksissa saaneita oppeja ja tietoja omissa yhteisöissään. Näin yhteisöt saavat tarpeellista tietoa luonnonkatastrofiriskeihin varautumiseen. Myös stipendejä saavat opiskelijat vievät omalta osaltaan yliopistoissa saatuja tietoja eteenpäin. Opiskelijat pyritään valitsemaan alkuperäisyhteisöistä. Näin he voivat tarjota yhteisöilleen teknistä tukea luonnonkatastrofeihin ja niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyn osalta. 4. Hyödynsaajat 4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?

Kahden hankevuoden aikana hankkeen välittöminä hyödynsaajina ovat 200 yhteisöjohtajaa, 15 stipendiaattia ja 200 lasta Tecpán Guatemalan kunnan 35 kylästä ja 15 pienemmästä yhteisöstä sekä San Andrés Itzapan kunnan 9 kylästä ja lukuisista pienemmistä yhteisöistä. Tämän lisäksi hyödynsaajina ovat taimitarhoja hoitavat ihmiset. Seuraavassa hyödynsaajat on jaoteltu toiminnoittain. Koulutukset Koulutuksissa koulutetaan hankkeen molempina toimintavuosina 100 yhteisöjohtajaa. Yhteisöjohtajat ovat mayayhteisöjen hallinnon, kuten kehitysneuvostojen (COCODES) ja alcaldíojen edustajia. Iältään he ovat 25–50 -vuotiaita, sekä naisia että miehiä. Hankkeessa koulutetaan nimenomaan yhteisöjohtajia, koska heillä on paremmat mahdollisuudet levittää tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään ja heillä on asemansa takia paremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa.

12

Stipendiaatit Stipendiohjelmassa hyödynsaajina on 15 opiskelijaa. Stipendiaateiksi valitaan sekä miehiä että naisia. Stipendiaattien valinnassa suositaan yliopisto-opiskelijoita, jotka opiskelevat ympäristöön liittyvää tutkintoa Guatemalan yksityisissä ja valtion omistamissa yliopistoissa. Myös hankkeen kohdealueelta pyritään valitsemaan stipendiaatteja mahdollisuuksien mukaan. Stipendit myönnetään kahdeksi vuodeksi. Taimitarhat Taimitarhojen suorina hyödynsaajina ovat ihmiset, jotka hoitavat niitä. Taimitarhojen hoitamiseen osallistuvat kuntien metsätoimistot (2 kpl) ja koulutuksiin osallistuvat ihmiset. Hankkeen aikana myös muut paikalliset toimijat, kuten naisryhmät, osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen. Puiden istutukset Puiden istutuksessa suorina hyödynsaajina ovat hankkeen molempina vuosina noin 100 13–15-vuotiasta koululaista. He ovat alakoulun kuudennen luokan oppilaita. Tecpán Guatemalan kunnassa mukana ovat 25 de julion koulu ja Iximchen koulu. San Andres Itzapan kunnassa mukana ovat Miguel García Granadosin koulu ja San Vicente de Paúlin koulu. Koululaisten lisäksi hankkeen tässä toiminnossa ovat mukana edellä mainittujen koulujen johtajat ja opettajat. 4.2 Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat?

- Alueen kunnat - 12 koulutuksiin palkattavaa kouluttajaa - AMEU:n henkilökunta - n. 75 stipendiaattien perheenjäsentä - Koulutuksiin osallistuvien 200 henkilön perheenjäsenet, 1000 perheenjäsentä. - Istutuksissa mukana olevien 200 lapsen sisarukset ja vanhemmat, n. 1000 perheenjäsentä - Paikallinen väestö - SYL, erityisesti kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU)

Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen:

13

4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.

Suorat hyödynsaajat Yhteisöjohtajat: osallistuvat koulutuksiin ja saavat tietoa siitä kuinka tulee toimia kriisitilanteissa. He saavat tietoa myös siitä, miten ehkäistä luonnonkatastrofiriskien vaikutuksia. Koulutusten aikana he verkostoituvat muiden toimijoiden kanssa. He myös auttavat taimitarhojen hoitamisessa ja muiden taimitarhoja hoitavien tahojen rekrytoinnissa (naisryhmät) Stipendiaatit: Stipendiaatit osallistuvat koulutuksiin, auttavat kouluttajia koulutusten järjestämisessä ja osallistuvat AMEU:n muihin toimintoihin. Koulutuksissa he toimivat muun muassa kääntäjinä kaqchikelin kielelle. AMEU:n toiveena/tavoitteena on, että opiskelijat voisivat hankkeen aikana tehdä opinnäytetyönsä hankkeen teemoihin liittyen Kuntien metsätoimistot: antavat teknistä tukea taimitarhojen toteuttamiseen ja ottavat vastuun niiden huolehtimisesta hankkeen aikana. Paikalliset naisryhmät: osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen. Tämä hyödynsaajaryhmä varmistuu hankkeen aikana. Oppilaat: Osallistuvat taimien istutukseen touko-kesäkuussa. Istutuksia ennen he oppivat koulussa kuinka heidän tekemänsä työ estää eroosion etenemistä ja suojelee yhteisöjä luonnonkatastrofien haitoilta. Epäsuorat hyödynsaajat Alueen kunnat: Hankealueiden kunnat osallistuvat hankkeen toimeenpanoon antaen sille poliittisen tukensa ja maata taimitarhojen laajentamiseen. Kouluttajat: Valmistelevat koulutukset ja vastaavat koulutusten asiasisällöstä AMEUn henkilökunta: vastaa hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta ja arvioinnista. He valitsevat kouluttajat ja stipendiaatit, sopivat yhteistyöstä eri tahojen kanssa ja valmistelevat arviointityökalut. Hankkeen aikana myös heidän kapasiteettiaan vahvistetaan koulutuksien avulla. Koulutuksiin osallistujien, koululaisten ja stipendiaattien perheenjäsenet sekä paikallinen väestö: eivät osallistu hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen. Osa paikallisesta väestöstä, esim. naisryhmät, voivat osallistua taimitarhojen hoitamiseen. SYL:n kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU) vastaa hankkeen Suomen pään hallinnoinnista ja seurannasta yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa.

14

5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma, seuranta ja tiedotus Tavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite?

Vähentää luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Guatemalassa. 5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)

Parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa. Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen: (myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän) 5.3 Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?

Tulokset: 1. Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimia katastrofin sattuessa 2.Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettu stipendein 3. Uusia taimitarhoja on perustettu 4. On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueilla Toteutus 5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.

Tulos 1: Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimia katastrofin sattuessa Tämä tulos saavutetaan järjestämällä yhteisöjohtajille koulutuksia luonnonkatastrofien ennaltaehkäisemiseen ja katastrofeihin liittyviin toimenpiteisiin. Koulutuksia järjestetään kumpanakin hankevuonna. Koulutuksia on vuodessa yhteensä 12 (kahtena vuotena yhteensä 24), joista puolet toteutetaan Tecpán Guatemalan kunnassa ja puolet San Andrés Itzapan kunnassa (6 koulutusta / kunta / vuosi). Koulutukset järjestetään kahden kuukauden välein. Odotuksena on että yhdessä kunnassa saadaan koulutettua 50 henkilöä vuodessa. Koulutettavat osallistuvat kaikkiin kuuteen koulutukseen. Jokaisessa koulutuksessa on mukana palkattujen kouluttajien ja AMEUn henkilökunnan lisäksi kaksi stipendiaattia. Materiaaleina koulutuksissa käytetään luonnonkatastrofien haittavaikutuksien ehkäisemiseen liittyviä monisteita ja muuta AMEU:n tarjoamaa materiaalia. Koulutukset ovat päivän mittaisia ja alkavat kello 8 aamulla jatkuen iltapäivään kello 17 asti. Koulutukset ovat osallistujille

15

ilmaisia ja niiden aikana tarjotaan myös päivän ateriat. Hankkeen aikana solmitaan yhteistyösopimuksia yhteisöjen hallintoelimien kanssa. Sopimusten tarkoituksena on taata, että yhteisöt, erityisesti koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat, ottavat vastuun tiedon siirrosta omiin yhteisöihinsä koulutusten jälkeen ja toimeenpanevat koulutuksissa saamiansa oppeja käytäntöön. Tiedonsiirron varmistamiseksi ja vahvistamiseksi AMEU osallistuu yhteisöjen kuukausittaisiin kokouksiin tarjoten tukeaan luonnonkatastrofien ennaltaehkäisevään toimintaan. Ensimmäisen vuoden aikana palkataan 6 asiantuntijaa suunnittelemaan 6 koulutuskertaa ja toteuttamaan ne. Kouluttajat ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tulevat esim. INSUMEH:stä ja MAGA:sta. Heidät valitaan sitä varten tehdyn kriteeristön avulla. Kouluttajat haastatellaan ennen valintaa. Koulutusten teemat liittyvät alueen ympäristösuunnitteluun, kriisisuunnitelmiin ja riskianalyyseihin, riskialueiden kartoitukseen, mayafilosofiaan, luonnonilmiöiden tulkintaan ja luonnonkatastrofien simulaatioihin. Teemojen moninaisuuden vuoksi jokaiselle koulutuskerralle palkataan oma asiantuntija, joka suunnittelee koulutuksen sisällön. Jokainen asiantuntija pitää vuodessa kaksi koulutusta omasta aiheestaan, toisen Tecpán Guatemalassa ja toisen San Andrés Itzapassa. Koulutusten teemat: Teema 1: Ympäristösuunnittelu Teemaan sisältyy yhteisöjen sijainnin hahmottaminen suhteessa luonnonkatastrofiherkkiin alueisiin, yhteisöjen haavoittuvuuden kartoittaminen ja oletukset ympäristön tulevasta kehityksestä. Teeman toteutuksessa on mukana SEGEPLAN:n työntekijät. Teema 2: Riskienhallintasuunnitelmat ja riskianalyysit Riskianalyysien teko on alueilla tärkeää, jotta investointeja tehtäisiin pidemmän aikavälin suunnitelmalla. Kriisisuunnitelmia tehdään yhteistyössä PROMUDEL:n kanssa. Teema 3: Riskialueiden kartoitus Kartoitetaan ne alueet, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia luonnonkatastrofin sattuessa. Tässä mukana voivat olla esimerkiksi INSIVUMEH, MAGA tai CONAP. Teema 4: Mayafilosofia Mayafilosofia kunnioittaa ympäristön monimuotoisuutta ja sen suojelua. Teemassa toteutetaan mayojen omasta kulttuurista lähtevää ympäristökasvatusta. Mayakulttuurin omia hengellisiä oppaita on mukana koulutuksissa. Teema 5: Luonnonilmiöiden tulkinta Tutustutaan luonnon antamiin merkkeihin katastrofien lähenemisestä ja niiden tulkintaan. Koulutuksissa on mukana mayakulttuurin hengellisiä oppaita. Teema 6: Simulaatiot Koulutuksessa tehdään simulaatiot siitä, mitä kunkin aluetta uhkaavan luonnonkatastrofin sattuessa tulisi toimia. Esimerkkeinä simulaatioista voi olla toiminta maanjäristysten yhteydessä tai väestön evakuointi tulva-alueelta. Mukana koulutuksessa on CONRED. Koulutusten tavoitteena on, että osallistujat saavat tärkeää tietoja luonnonkatastrofien ennaltaehkäisemisestä ja myös toimimisesta katastrofin sattuessa. Heidän tulee oppia koulutusten aikana mm. seuraavat asiat: eri tyyppisten katastrofien tunteminen, tietää minne kannattaa rakentaa taloja ja minne ei, osata simuloida katastrofitilanne ja toimia oikein katastrofin sattuessa (mm. evakuointi, turvapaikat, yhteydenpito)

16

Tulos 2: Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettu stipendein Tämän toiminnon tavoitteena on tukea luonnontieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia stipendein. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita valitaan hankealueilta, kuitenkin valintakriteerit täyttäen. Opiskelijat osallistuvat koulutustilaisuuksiin ja taimitarhojen perustamiseen. Tavoitteena on, että he kirjoittavat loppututkielmansa aiheeseen liittyvistä teemoista. Opiskelijoiden osallistamisella yhteisöjohtajien koulutukseen halutaan edistää uusimman tieteellisen tiedon ja perinnetiedon yhdistämistä sekä luoda hyviä yhteistyöverkostoja hankkeen hyödynsaajien välille. Stipendiaattien valintaan perustetaan erillinen valintatoimikunta, joka muodostuu yhdestä hengellisestä oppaasta, kahdesta AMEU:n hallituksen jäsenestä ja hankkeen koordinaattorista. Stipendit myönnetään kahdeksi vuodeksi kerralla. Tammi-helmikuussa stipendiaattiehdokkaat hakevat stipendejä sähköisesti. Hakemuksien perusteella valitaan ehdokkaat haastatteluihin. Heitä haastatellaan maaliskuussa ja lopulliset valinnat ja niistä tiedottaminen hoidetaan maaliskuun lopulla. Stipendit myönnetään yhteensä 15 opiskelijalle. Stipendien saajien opintoja seurataan, jotta nähdään täyttävätkö he heille asetetut odotukset ja voiko stipendin myöntää myös toiselle vuodelle. Opintosuoritusten lisäksi seurataan stipendiaattien osallistumista koulutustilaisuuksiin. Tulos 3: Uusia taimitarhoja on perustettu Hankkeen ensimmäisenä vuotena perustetaan kaksi taimitarhaa, yksi kummankin hankekunnan alueelle. Taimitarhat perustetaan kuntien/yhteisöjen maille jo olemassa olevien taimitarhojen läheisyyteen. Taimitarhojen tavoitteena on kasvattaa puita, joita voidaan istuttaa taimien kasvaessa taimitarhojen ulkopuolelle ja näin ehkäistä eroosiota ja maanvyörymiä. Istutettavia puulajeja on mm. sitruuna-, avokado-, persikka- ja omenapuut. AMEU vastaa taimitarhojen perustamisesta apunaan kunnallisten metsätoimistojen työntekijät ja stipendiaatit. Perustamisvaiheen jälkeen vastuu siirtyy vähitellen metsätoimistojen työntekijöille ja paikallisille ihmisille. Ideana on, että hankkeen loppuessa metsätoimistojen työntekijät antavat teknistä asiantuntija-apua taimitarhoille ja paikalliset huolehtivat taimien hoidosta. Tässä koulutuksiin osallistuvilla yhteisöjen edustajilla on tärkeä rooli, koska he osallistuvat osaltaan taimien hoitoon ja voivat tarvittaessa siirtää vastuuta muilla yhteisöjen jäsenille, kuten paikallisille naisryhmille. Taimitarhoissa työskentelevät saavat puiden tuotot (hedelmät) itselleen, joka myös motivoi heitä pitämään taimitarhoista huolta. Tästä on hyviä kokemuksia vuoden 2008–2010 hankkeesta. Myös taimitarhojen vastuunsiirrosta sovitaan eri toimijoiden kanssa sopimuksin. Taimitarhoja varten ostetaan välineitä ja siemeniä hankkeen kumpanakin vuonna. Laitteiden hankinnasta neuvotellaan MAGA:n (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería) kanssa. Tulos 4: On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueilla. Puiden istutusten tavoitteena on vähentää eroosio- ja maanvyörymäherkkiä alueita sekä kasvattaa paikallisten asukkaiden, erityisesti koululaisten tietoisuutta aiheeseen liittyvistä teemoista.

17

Puiden istutukset toteutetaan hankkeen kumpanakin vuonna, kahtena istutuspäivänä kesäkuussa, kummassakin hankekunnassa. Mukana istutuksessa ovat Tecpán Guatemalan kunnan koulut 25 de julio ja Iximche sekä San Andres Itzapan kunnan koulut Miguel García Granados ja San Vicente de Paúl. Molemmissa kunnissa mukana on 50 alakoulun kuudennen luokan 13–15-vuotiasta oppilasta / vuosi. Hankkeen ensimmäisen kuukauden aikana AMEU neuvottelee yhteistyösopimuksen Guatemalan opetusministeriön (käytännössä koulujen) kanssa. Ennen puidenistutuksia opettajat käsittelevät koulussa puidenistutuksiin ja eroosioon liittyviä teemoja, jotta oppilaat ymmärtävät asian tärkeyden jo ennen istutuspäiviä. Ensimmäisenä vuonna taimitarhojen taimet ovat vielä liian pieniä istutettavaksi muualle, joten hankkeeseen on budjetoitu rahaa puiden taimille. Toisena vuotena tälle ei ole enää tarvetta, kun taimet saadaan taimitarhoista. AMEU:n työntekijöiden koulutus Hankkeen tavoitteeseen tähtäävien toimintojen lisäksi hankkeen ensimmäisenä vuonna on tarkoitus kouluttaa AMEU:n henkilökuntaa heidän toimintakapasiteettinsa vahvistamiseksi. Koulutus pitää sisällään hallinnollisten prosessien kehittämistä sekä graafisen suunnittelun liittyvän koulutuksen. Jälkimmäisen avulla AMEU voi pienentää materiaalien tuottamiseen liittyviä kuluja. Toimintojen aikataulutus hankkeen ensimmäisenä vuot ena: Toiminnon kuvaus Aika (12 kuukautta)

1. Koulutukset

Teemojen viimeistely

Kouluttajien valintakriteereiden laadinta

Kouluttajien valinta ja työsopimukset

Kutsujen lähettäminen ja työsuunnitelman teko

Koulutusten toteuttaminen

Arviointi ja raportit

2. Taimitarhat

Tarhojen valinta

Tarvikkeiden hankinta

Taimitarhojen rakentaminen

Taimitarhojen ylläpito

Taimien siirto istutuspaikalle (2.vuosi)

3. Stipendit yliopisto-opiskelijoille

18

Valintakriteereiden päivittäminen

Kuluanalyysi

Stipendisopimusten teko

Arviointi ja seuranta

4. Istutuspäivät

Yhteistyösopimuksen valmistelu koulujen hallinnon kanssa

Yhteistyösopimuksen teko

Istutuspäivien toimeenpano

Arviointi ja seuranta

5. Ameun työntekijöiden koulutus

Kouluttajien valinta

Koulutusten järjestäminen

Raportit

Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.5 Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako.

AMEU ja SYL koordinoivat yhdessä hanketta. SYL:n tehtävänä on hankkeen seuranta ja raportointi ministeriöön Suomessa. Käytännön toimeenpano tapahtuu Guatemalassa. AMEU: hallitus vastaa hankkeen seurannasta Guatemalassa. Hankkeen projektikoordinaattori Lilian Aracely Icú Cuzcal on vastuussa hankkeen käytännön toteuttamisesta. Hänen kanssaan keskustoimistolla toimivat hankkeen assistentti Marvin Guamuch Quelex ja sihteeri-kirjanpitäjä. Hankkeen koordinaattori ja assistentti vastaavat koulutusten järjestämisestä, kouluttajien valinnasta, stipendien mainostamisesta, yhteistyösopimusten neuvottelemisesta ja muista käytännön tehtävistä. Sihteeri-kirjanpitäjä vastaa hankkeen kirjanpidollisista tehtävissä sekä avustaa myös hankkeen muissa tehtävissä. Kouluttajan vastaavat asiasisällön tuottamisesta koulutuksiin ja toimivat niissä kouluttajina.

19

5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä osallistuvat hankkeen toteutukseen?

SYL:n hallitus vastaa hankkeen toteuttamisesta Suomessa. Käytännössä SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar vastaa suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä yhdessä KENKKU:n kanssa. KENKKU:ssa on lisäksi erikseen Guatemalan maaryhmä, joka keskittyy juuri Guatemalan hankkeen seurantaan. Koordinaattori ja KENKKU seuraavat hankkeen toimintaa jatkuvasti sähköpostin, neljännesvuosiraporttien ja vuosiraporttien välityksellä (myös budjettiraportit). Guatemalaan tehdään kahden viikon mittainen hankeseurantamatka vuosittain. SYL tukee AMEU:ta myös sen järjestöllisessä kehittämisessä. 5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?

Hankkeesta vastaavat AMEU:n henkilökunnan jäsenet ja kouluttajat seuraavat kuukausittain talousarvion toteutumista. Jokaisen tulee raportoida toiminnastaan suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja lopullisiin raportteihin asti. Koordinaattorin avustaja lukee raportit. Koordinaattori ja hallituksen puheenjohtaja antavat raporteille lopullisen hyväksynnän. Organisaatiotasolla AMEU toteuttaa myös muita hankkeita kuin SYL:n ja AMEUn yhteistä. Hankkeita arvioidaan suunnitteluvaiheessa, toteutuksen aikana ja niiden lopussa. AMEU raportoi SYL:lle hankkeen edistymisestä neljännesvuosittain, sekä toimintojen että budjetin tasolla. 5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään?

AMEU seuraan hankkeen etenemistä koko hankkeen ajan ja raportoi SYL:lle säännöllisesti sen etenemistä neljännesvuosiraportein ja vuosiraportein. Raporteissa kerrotaan monipuolisesti järjestetyistä toiminnoista, osallistujamääristä, onnistumisista ja haasteista. Seuraavassa esitetään indikaattorit tavoitetasolla ja tulostasoittain. Hankkeen välitön tavoite:

Hankekoordinaattori &

assistentti

Sihteeri

SYL:n hankekoordinaattori Kirjanpitäjä

KENKKU / Guatemalan maaryhmä

AMEU:n hallitus SYL:n hallitus

Stipendiaatit

Kouluttajat

20

1. Myrskyjen aiheuttamien kuoleminen määrä on laskenut nollaan vuoteen 2014 mennessä Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. (aikaisemmissa myrskyissä kuolleiden määrä on kolmekymmentäviisi. Kuolemat on aiheutunut pääasiallisesti siitä, että talot on rakennettu esim. maanvyörymä- tai tulvaherkille alueille) Lähde: Kuntien tietokannat

2. Luonnonkatastrofeista aiheutuneet taloudelliset tuhot ovat vähentyneet 10 % hankealueella vuoteen 2014 mennessä. Lähde: Kunnan tietokannat, hankkeen loppuevaluaatio

Tulos 1: 3. Hankkeen loppuun mennessä hankealueille on tehty riskikartoitukset ja on tuotettu kirjoitettua

materiaalia eri katastrofityypeistä ja kuinka toimia katastrofin sattuessa. Lähde: AMEU:n hankeseuranta.

4. Vuoden kuluttua koulutuksesta 90 % osallistujista käyttää koulutuksissa opittuja taitoja luonnon katastrofien haittavaikutusten estämiseksi ja 80 % osallistujista jakaa oppimiansa tietoja eteenpäin muihin yhteisöihin. Lähde: Loppuevaluaatio, AMEU:n henkeseuranta.

Tulos 2: 1. Ensimmäisenä vuonna viidestätoista stipendin saaneesta opiskelijasta kaksitoista opiskelijaa

jatkaa stipendiphjelmassa myös toisena vuotena. Lähteet: AMEU:n hankeseuranta ja yliopistojen opintotietokanta.

2. 80 % stipendiaateista on kytkös yhteisöihin, jotta he voivat antaa akateemista tukea katastrofiriskien hallinnassa. Lähde: AMEU ja stipendihakemukset

Tulos 3: 1. Istutetuista taimista 80 % selviytyy ilmaston, tuhoeläinten ja ihmisten aiheuttamista uhista

jatkoistutusvaiheeseen. Lähde: Kuntien metsätoimistot, COCODES, Alcaldiat ja AMEU. Neljästä taimitarhasta kolme toimii hyvin hankkeen loppuessa. Lähde: Kuntien metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta

Tulos 4: 2. Kymmenelle maanvyörymille alttiille alueelle on istutettu eri puulajien puita hankkeen loppuun

mennessä. Lähde: Kunnan metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta. 3. Metsänistutustuten ansioista 70 % lähteistä ei ole kuivunut vuoteen 2020 mennessä

hankealueilla. Lähde: Kuntien metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta. 4. Maissin ja herneiden viljelyn menetykset ovat vähentyneet 10 % vuoteen 2016 mennessä

Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. Lähde: AMEU:n hankeseuranta.

Edellisten lisäksi AMEU seuraa myös laadittujen yhteistyösopimusten määrää ja koulutusten toteuttamista. Koulutusten jälkeen opiskelijat täyttävät arviointilomakkeen, jonka avulla arvioidaan koulutuksia välittömästi. Tämän avulla koulutuksia pyritään kehittämään edelleen ja saadaan tärkeää tilastotietoa, kuten tietoa koulutuksiin osallistuneiden sukupuolesta ja iästä. 5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?

AMEU vastaa hankkeen kulujen seurannasta ja kirjanpidosta. Vuoden 2008–2010 AMEU:n kirjanpitojärjestelmää uudistettiin, ja sen tuloksena AMEU:lla on nykyään kunnon tietokoneohjelma, jonka avulla kirjanpito voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti. Jokainen kuluerä kulkee johtoportaan ja

21

hallituksen puheenjohtajan ja rahastonhoitajan kautta. Myös paikalliskulujen tilintarkastus toteutetaan Guatemalassa. Tästä vastaa Mibzar Castañon – CPA. Edellisen hankkeen aikana tämä tilitoimisto on osoittautunut todella päteväksi ja tarkkaan tilit tarkastavaksi tilitoimistoksi. 5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi tai arvioinnit toteutetaan?

Hankkeen viimeisenä vuotena hankkeessa toteutetaan loppuevaluaatio ulkopuolisen evaluoijan puolesta. Evaluaation tavoitteena on selvittää hankkeen tavoitteen ja tulosten toteutumista. Tarkoituksena on evaluoida myös vuosien 2008–2010 tuloksia, jotta hankkeen pidemmän aikavälin kestävyyttä voi arvioida paremmin. Tiedotus 5.12 Selvitä, miten hankkeesta tiedotetaan. Tuo esille tiedotuksen tavoitteet, kohderyhmät, tiedotusaineistot ja niiden jakelukanavat. SYL:n tiedotuksen kohderyhminä ovat ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöaktiivit ja muut jäsenet. Tiedotuksen tavoitteena on kertoa SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta, lisätä opiskelijoiden tietoisuutta ja mielenkiintoa kehitysyhteistyötä kohtaan. SYL:n kehitysyhteistyönettisivujen lisäksi tietoa jaetaan neljästi vuodessa järjestettävissä ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden tapaamisissa. Myös KENKKU:n jäsenet viestivät SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta omissa ylioppilaskunnissaan. AMEU tiedottaa hankkeesta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ulkoisesti hankkeesta viestitään yhteistyökumppaneille ja stipendeistä tiedotetaan yliopistojen opiskelijoille. Myös AMEU:n internet -sivuilla tiedotetaan hankkeesta. Tavoitteena on tehdä hanke tunnetuksi hankealueella. Sisäisesti hankkeesta ja sen edistymisestä tiedotetaan AMEU:n hallitukselle ja hyödynsaajille. 6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimin tatavasta (vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)

7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma

Hankkeen budjetti Vuosi 2012

Vuosi 2013 Yhteensä

1. Henkilöstökulut (Liite 1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 8320 8320 8320 Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 23501 24392 47893

22

Muut henkilöstökulut 0 0 0 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 Henkilöstökulut yhteensä 31821 32712 56213

2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2) Ostetut asiantuntijapalvelut 7311 5945 13256 Muut kulut 681 681 1362 Toimintokulut yhteensä 7992 6626 14618

3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3) Laite- ja materiaalihankinnat 2243 1643 3886 Rakentaminen 0 0 0 Muut hankinnat 0 0 0 Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 224 3 1643 3886

4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4) Käyttökulut 2286 2286 4572 Kunnossapitokulut 0 0 0 Käyttö ja kunnossapito yhteensä 2286 2286 4572

5. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5) Henkilöstökulut ja ostopalvelut 4350 4560 8910 Matka- ja majoituskulut 4976 4976 9952 Muut kulut 4082 7682 11764 Tiedotuskulut Suomessa (enint. 5% kokonaiskuluista) 0 0 0 Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 134 08 17218 30626

TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 57750 60485 118235

6. Hallintokulut (Liite 6) Hallinnon palkka- ja sivukulut 0 0 0 Toimistokulut 100 100 200 Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 Varainhankinnan kulut (ei tiedotuskuluja) 0 0 0 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 Hallintokulut yhteensä 100 100 200

HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 57850 60585 118435

Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (enint. 10%) 0,17 0,165 0,169

Hankkeen rahoitussuunnitelma Vuosi Vuosi Yhteensä

1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 4350 4560 8910 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4350 4560 8910 Järjestön omarahoitus yhteensä 8700 9120 17820 Omarahoitus kokonaiskuluista (vähintään 15%) 15,04 15,05

2. Ulkoasiainministeriön hanketuki Aiempi hanketuen myöntö HAETTAVA HANKETUKI 49150 51465 100615

HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 57850 60585 118435

23

8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpilei kkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta:

Päätavoite Osatavoite

Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen

x (Perus)koulutuksen ulottaminen kaikille

Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen

Lapsikuolleisuuden vähentäminen

Odottavien äitien terveyden parantaminen

HIV/AIDS:in vastainen työ

Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen

x Ympäristön kestävä kehitys

x Puhtaan veden saanti

Slummien olojen kohennus

x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten (ja taloudellisen vuorovaikutuksen) lisääminen

Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen

Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen

Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen

Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin toimin

Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa

Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?

24

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten siirry kysymykseen 8.3. 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:

Guatemalalla ei ole varsinaista köyhyydenvähentämisohjelmaa. Hallituksella on ohjelma ”el Programa Mi Familia Progresa”, jonka avulla pyritään vaikuttamaan köyhyyden vähentämiseen. Tämä ohjelma keskittyy kuitenkin enemmän perheisiin ja ei esimerkiksi ota huomioon köyhyyden historiallisia taustoja ja sitä, että alkuperäisväestöyhteisöt ovat herkkiä ympäristön muutokselle. Guatemalalla on oma kansallinen elin katastrofien torjuntaan (La Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres, CONRED). CONRED vastaa luonnonkatastrofiriskien ehkäisystä ja riskien huomioimisesta. CONRED ei ole operatiivinen toimija, vaan operatiivisella tasolla toiminnasta vastaa riskienvähentämisen paikallisneuvostot (los Consejos Locales para la Reducción de Riesgos, COLRED). COLREDien toiminnan haasteena on määrärahojen puute ja ajoittain myös poliittisten päättäjien kiinnostuksen puute allokoida toiminnalle määrärahoja.

8.3. Kehityspolitiikan l äpileikkaavat teemat

Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseen pyritään kehityspolitiikassa kautta linjan.

Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan, millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja haitalliset vaikutukset

Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus

+ myönteinen vaikutus

0 ei vaikutusta

- haitallinen vaikutus

Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot

Ympäristövaikutukset:

Puhtaan veden saanti ja haku sekä sanitaatio

x

25

Ympäristökuormitus (maa, vesi, ilma(sto), jäte)

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen

x

Luonnonvarojen kestävä käyttö (ml. energia, kulutus, eroosio)

xx

Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen

Työn jakaantuminen sukupuoleen perustuen

Naisten tulonhankinta, omistusoikeudet

Naisten osallistuminen päätöksentekoon

Lisääntymisterveys, lisääntymisoikeudet

Väkivallan vähentyminen

Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet

x

Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt, alkuperäisväestö, lapset)

Helposti syrjäytyvät ryhmät yhteisön jäseninä (asennoituminen helposti syrjäytyviin ryhmiin)

x

Helposti syrjäytyvien ryhmien osallistaminen

xx

Helposti syrjäytyvien ryhmien yhtäläiset oikeudet

xx

Hyvä hallinto ja demokratian edist äminen

Korruption väheneminen

Paikallisen hyvän hallinnon osaamisen edistäminen

x

Taloushallinnon avoimuus ja tiedonjako (toteuttajien välillä)

Kansalaisyhteiskunnan tiedonsaannin paraneminen

xx

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisääminen

x

26

9. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus Allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys Tehtävä Tehtävä Liitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat Guatemalan kartta hankealueineen AMEU:n itsearviointi vuosien 2008–2010 hankkeesta

X

X