Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Luottamuksellinen
Helsingin kaupunki ja Perusturvaliikelaitos Saarikka
Laatudatasta vaikuttavuuteen Hankesuunnitelma
Versio 1.6 2.9.2016
16.12.2015 Suunnitelma 2 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Tiivistelmä Tässä hankkeessa toteutetaan rakenteisen datan hakeminen Helsingin kaupungissa ja Perusturvaliikelaitos Saarikan alueella Pegasos-potilaskertomuksesta päätöksentuen työkaluin analysoitavaksi, arvioidaan datan laatu tätä varten kehitettävillä työkaluilla, ja tehdään datan kirjaamisinterventio, jonka aikana arvioidaan laadukkaan datan kirjaamiseen tarvittava työmäärä. Potilasjoukolla tehdään ns. virtuaalinen terveystarkastus, jossa tunnistetaan hoitovajaus (care gap) listaamalla kullekin potilaalle ne keinot, joilla hoidon vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Data analysoidaan päätöksentukisääntöjen ja niihin sisältyvien laatumittareiden avulla.
Hanke tuottaa tietoa hoidon laadusta ja voimavarojen suuntaamisesta vaikuttavaan toimintaan, sekä auttaa tunnistamaan yksittäiset potilaat, joiden hoitoa voidaan parantaa. Isaacus-palveluoperaattorin pystyttämistä hanke tukee luomalla menetelmät rakenteisen potilaskertomusdatan hankkimiseksi, datan laadun analysoimiseksi, laadukkaan datan kirjaamiseen tarvittavan työmäärän arvioimiseksi ja potilaiden hoitoa tukevien raporttien ja laatumittareiden tuottamiseksi ensin potilaskertomusdatasta ja Isaacuksen käynnistyttyä sen laajemmasta datasta.
Hankkeen aikataulu on laadittu niin, että tehtävät toteutetaan 31.12.2017 mennessä. Potilaskertomuksista saatavan datan perusteella voidaan tuloksia esittää 31.5.2017 mennessä. Kelan Omakanta-PHR:stä saatavaa dataa hyödynnetään hankkeessa syksyn 2017 aikana heti kun sitä on saatavissa.
Muutokset verrattuna suunnitelman ensimmäiseen versioon 31.12.2016
Tässä dokumentissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin hankkeen toteutus, erityisesti hoitovajausanalyysin mallinnus ja tuotokset, sekä päivitetty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Ratkaisun geneerisyys ja avoimuus on kuvattu. Suunnitelmassa on huomioitu 24.2. pidetyn palaverin johtopäätökset ja keskustelu Sitran edustajien kanssa 28.2.2016. Ensin mainitussa palaverissa sovittiin kahdesta erillisestä Isaacus-kehittämishankkeesta: (1) Arkkitehtuurikuva, metadata, rajapinnat sekä (2) Palveluoperaattori/ Care Gap –analyysin tuottaminen. Tämä hankesuunnitelma tehtiin jälkimmäisen toteuttamiseksi. 29.3. Sitran, Helsingin kaupungin, Saarikan ja CGi:n kesken pidetyssä palaverissa todettiin, että Isaacus-hankkeen ohella tarvitaan lisärahoitusta. Sitra perusti sen jälkeen uuden ohjelman, jonka avulla care gap –analyysin toteutus voitaisiin käynnistää. Madis Tiikin kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena syntyi suunnitelma päätöksentuen monituottajaympäristön mahdollistavan integraatioalustan tekemisestä open source –sovelluksena. Tämän hankkeen suunnitelman ensimmäinen versio valmistui 30.5.2016 yhteistyössä Solita Oy:n kanssa. Integraatioalusta rakentuu Terveydenhuollon ATK-päivillä esitellyn FHIR-rajapintaa hyödyntävän sovelluksen pohjalta. Tämä hankesuunnitelma ei sisällä integraatioalustan tekemistä, vaan siihen hankitaan rahoitus erikseen. Neuvottelussa Sitrassa 1.6.2016 sovittiin hankkeen aikataulutuksesta siten, että care gap –analyysistä pyrittäisiin saamaan päätös kesäkuun 2016 aikana. Care gap –analyysin soveltamisesta Sitran koordinoimassa valinnanvapauskokeilussa keskusteltiin, ja hankesuunnitelmassa on huomioitu sen mahdollinen laajentaminen. Potilaskertomusdataa voitaisiin jo olemassa olevilla rajapinnoilla saada Effica- ja Mediatri-potilaskertomuksista. HUS-datan käyttöä voidaan suunnitella HUS:n Isaacus-hankkeen yhteydessä.
16.12.2015 Suunnitelma 3 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
1 JOHDANTO ...................................................................................................................................... 4
2 HAKEMUKSEN PERUSTIEDOT.......................................................................................................... 5
2.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA RAJAUKSET ......................................................................................................... 6 2.2 RATKAISU JA LOPPUTULOKSET .................................................................................................................... 9 2.3 TOTEUTUKSEN HYÖDYT JÄRJESTÄJÄLLE, PALVELUNTUOTTAJALLE JA YKSILÖLLE ....................................................... 10
3 PROJEKTIN VAIHEET, AIKATAULU JA TUEN MAKSAMISEN VIRSTANPYLVÄÄT ............................ 11
3.1 VAIHEET ............................................................................................................................................. 11 3.2 AIKATAULU ......................................................................................................................................... 12 3.3 TUEN MAKSAMISEN VIRSTANPYLVÄÄT.......................................................................................................... 12
4 DATAN LAADUN ANALYSOINTI JA DATAN NORMALISOINTI ....................................................... 13
4.1 MALLIJAKAUMAT ................................................................................................................................... 13 4.2 DATAN KONGRUENSSI ............................................................................................................................ 13 4.3 DATAN NORMALISOINTI .......................................................................................................................... 13
5 HOITOVAJAUKSEN (CARE GAP) JA HOIDOSTA HYÖTYMISEN MAHDOLLISUUDEN (PTB)
MÄÄRITTÄMINEN ............................................................................................................................. 14
6 LAATUMITTAREIDEN KEHITTÄMINEN JA NIIDEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN VÄESTÖSSÄ ...... 22
6.1 LAATUMITTAREIDEN TUOTTAMINEN ............................................................................................................ 22 6.2 LAATUMITTAREIDEN TEKNINEN TOTEUTUS ................................................................................................... 24
7 VASTUUHENKILÖIDEN KUVAUS .................................................................................................... 27
8 KUSTANNUSARVIO ........................................................................................................................ 29
8.1 KOKONAISKUSTANNUKSET ....................................................................................................................... 29 8.1.1 Kustannusarvio: Saarikka ............................................................................................................ 29 8.1.2 Kustannusarvio: Helsinki ............................................................................................................. 30
8.2 ALIHANKINNAN KUSTANNUKSET ................................................................................................................ 31 PROJEKTIN VAIHEET .................................................................................................................................... 32
9 RISKIEN ARVIOINTI ..................................................................................................................... 33
10 ESITUOTANTOHANKKEEN SUHDE PALVELUOPERAATTORIN EKOSYSTEEMIIN ......................... 33
11 ESITUOTANTOHANKKEEN SUHDE MUUHUN TOIMINTAAN ........................................................ 34
12 TIETOAINEISTOJEN, -JÄRJESTELMIEN JA TIETOREKISTEREIDEN HYÖDYNTÄMINEN .............. 34
13 LISÄTIEDOT ................................................................................................................................ 34
14 ICT-HANKKEIDEN ERITYISVAATIMUKSET ................................................................................. 35
14.1 TEKNINEN TOTEUTUSKUVA. .................................................................................................................... 36 14.2 DATA JA DATAN KÄSITTELY .................................................................................................................... 37
LIITTEET
Liite 1 Referenssit Liite 2 Esituotantohankkeen vastaukset minimivaatimuksiin Liite 3 Esimerkki päätöksentuen laaturaporteista Liite 4 Tulevaisuuden tavoitetilaan johtavien hankkeiden kuvaus
16.12.2015 Suunnitelma 4 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
1 Johdanto
STM:n Sote-tieto hyötykäyttöön strategian (https://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/125500) perusajatus on jalostaa sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvää tietoa (dataa) tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin.
Raportissa Sähköisen potilaskertomuksen rakenteistaminen; Menetelmät, arviointikäytännöt ja vaikutukset (Hyppönen H, Vuokko R, Doupi P, Mäkelä-Bengs P. THL raportti 31/2014) kuvataan laajan kirjallisuuskatsauksen tulokset. Johtopäätöksenä oli, että suuri osa analysoiduista kansainvälisistä tutkimuksista keskittyi testausvaiheessa olevan rakenteistamisen tai sen soveltamisen menetelmiin, ja rakenteistamisen menetelmien kuvauksissa oli puutteita. Rakenteistamisen arviointimenetelmät eivät olleet vakiintuneita ja koskivat usein yksittäisiä mittauksia. Puutteista huolimatta rakenteistamisen todettiin parantavan mm. suosituksenmukaisen hoidon ajoittamista ja lääkitysvirheitä. Raportissa suositeltiin, että valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden tarjoaman tiedon laadun arviointi on käynnistettävä, ja rakenteiden käytön kattavuudesta, herkkyydestä ja tarkkuudesta tarvitaan seurantatietoa.
Yhdysvaltain Meaningful use –kriteeristö sähköisten potilaskertomusten toiminnallisuudelle kuvaa tapoja, joilla päätöksentuki auttaa ammattilaista (https://www.healthit.gov/sites/default/files/clinicaldecisionsupport_tipsheet.pdf). Vaatimuksissa on mainittu yksittäisten potilaiden hoidon tukemisen ohella potilasjoukon tietojen lähes reaaliaikainen analysointi (Multi-patient Monitors), ennustemallit ja data retrospektiivinen analysointi (Predictive and Retrospective Analytics). Sitran Isaacus-palveluoperaattori tulee vastaamaan monipuolisen datan saatavuuden tarpeeseen. Siihen kerättävän datan keskeisiä lähteitä ovat sähköiset potilaskertomukset ja jatkossa yhä tärkeämmäksi tulee henkilön oma terveystaltio. Jotta datan rakenteistaminen toteutuisi osana rutiinityötä, tulee kirjatun datan hyödyntämiseen olla heti käytettävissä välineitä sekä terveydenhuollon ammattilaisille että potilaille. Tässä hankkeessa toteutetaan yhdessä potilastietojärjestelmässä potilaskertomusdatan laatuanalyysi hankkeessa kehitettävillä välineillä, tehostetun rakenteisen kirjaamisen pilotti, potilaiden hoitovajaus- (care gap) –analyysi ja tuotetaan potilaiden hoidon näyttöön perustuvia laatumittareita päätöksentukipalvelun avulla tavalla, joka on toteutettavissa kaikissa sähköisissä potilaskertomuksissa ja palveluoperaattorin käynnistyttyä palveluoperaattorissa olevalla datalla. Hankkeen tuloksena laaditaan raportit ns. virtuaalisen terveystarkastuksen toteuttamisen edellytyksistä, potilaskertomusdatan laadusta, sen parantamismahdollisuuksista ja –työkaluista sekä laadukkaan kirjaamisen vaatimasta työmäärästä, hoidosta hyötymisen mahdollisuuden tunnistamisesta potilasjoukossa (care gap –analyysi) ja hoidon laadun mittaamisesta hoitosuosituksiin perustuvien päätöksentukisääntöjen avulla. Palveluoperaattoriin siirrettävän datan muodosta ja laatukriteereistä laaditaan raportti yhdessä Sitran kanssa.
16.12.2015 Suunnitelma 5 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
2 Hakemuksen perustiedot
Saarikka
Perusturvaliikelaitos Saarikka (www.saarikka.fi) vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin 18 500 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta.
Saarikan perusterveydenhuollon palvelut ovat monipuoliset ja palvelujen peittävyys on suuri. Yksityisiä terveyspalveluita on alueella vähän. Myös suurin osa alueen työterveyshuollosta tuotetaan Saarikan toimesta.
Pegasos-potilastietojärjestelmä on ollut käytössä Saarikassa 15 vuoden ajan. Päätöksentukipalvelu on Pegasokseen integroituna ollut käytössä helmikuusta 2010 lähtien.
Saarikassa on käytössä Keski-Suomen Hyvis-portaali.
Osoite: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi
Hakemuksen yhteyshenkilö: Johtava ylilääkäri/palvelujohtaja Sakari Ritala
puh. 044 459 8523, sähköposti [email protected]
Helsinki
Helsingin sosiaali- ja terveysvirastot yhdistettiin hallinnollisesti v. 2013 ja toimeenpanovaiheessa on mittava Palvelu-uudistus 2030, joka tähtää asiakastarpeen mukaisten integroitujen palvelujen luomiseen. Asiakkaat segmentoidaan paljon palveluita tarvitseviin, satunnaisesti palveluita tarvitseviin tai tunnistamattoman palvelutarpeen asiakkaisiin ja kullekin segmentille rakennetaan palveluprosessit. Käytännössä se merkitsee peruspalveluiden toiminnallista integrointia.
Avosairaanhoidon palveluita käyttää noin 310.000 asiakasta. Potilastietojärjestelmä on ollut Pegasos vuodesta 2001 ja Apotti on tarkoitus ottaa käyttöön v 2020. Tämä hanke on valmistautumista Apottiin tietopohjan rakentamiseksi. Päätöksentukipalvelu on Pegasokseen integroituna ollut käytössä 2012 lähtien.
Hakemuksen yhteyshenkilö: Johtajalääkäri Risto Mäkinen
puh. 040 664 7505, sähköposti [email protected]
16.12.2015 Suunnitelma 6 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
2.1 Projektin tavoitteet ja rajaukset
Projektin tavoitteet Saarikassa ovat seuraavat: Sairauskertomuksiin ja muihin rekistereihin on tallennettu runsaasti tietoa, jota analysoidaan niukasti ja käytetään päivittäin vain ”hieman pinnalta kaapien”. Analyysien ja raporttien puutteen takia ammattilaisten motivaatio tarkkaan rakenteiseen kirjaamiseen on keskimäärin vähäinen. Tällä hetkellä kirjaamisen fokus on käytännön työssä. Mikäli tietovarannoista saataisiin joustavasti sairaus-, henkilöstöryhmä- ja henkilökohtaisia raportteja ja analyysejä tilanne olisi toinen. Motivaatio kirjaamiseen paranisi ja tallennetun datan käytettävyys ja luotettavuus paranisi oleellisesti. Tällä saatavat tilastot ja raportit (THL, Kuntaliitto) ovat kehittämisen kannalta liian yleisellä tasolla tai sitten analysoitu tieto on usein jo liian vanhaa tämän hetken tarpeisiin. Monien eri rekisterien ja tietovarantojen yhdistäminen saattaa tuottaa tulokseksi oivalluksia. Tällaisia oivalluksia voisivat tuottaa esimerkiksi sairauksien ja tarkan asumispaikan yhdistäminen. Potilaat tallentavat lisääntyvästi oman sairautensa seurantatietoja sähköisiin palveluihin. Nämä tallennukset ovat yleensä erillään sairauskertomusjärjestelmistä ja siten niiden käytettävyys päätöksenteontukijärjestelmien materiaalina jää puuttumaan. Runsaasti tietoa tallentuu reaaliajassa ja se pitäisi saada analysoitavaksi myös reaaliajassa, jotta kehittämistoimien tulosta voitaisiin arvioida lyhyellä aikajänteellä. Raporttien pitäisi olla helposti saavutettavissa. Ei ole järkevää, että huonoilla tietotekniikkataidoilla varustettu terveysjohtaja joutuu käyttämään runsaasti aikaa tiedonmurusten keräämiseen ja taulukoimiseen. Terveyspalvelujen kehittäminen vaatii ajantasaista tietoa toiminnan tuloksista. Tarvitaan laadun ydinindikaattoreita, joista voidaan poimia kehittämiskohteet ja seurata kehitystoimien tuloksia. Vertailemalla laadun ydinindikaattoreita eri organisaatioiden kesken voidaan löytää hyviä toimintamalleja laajempaan levitykseen. Ja vain vertailun perusteella voidaan saada selville omaa hyvyyttä tai huonoutta. Edelleenkin joudutaan päätöksiä resursseista tai kehittämistoimista tekemään liian puutteellisten toimintatietojen perusteella. Hankkeen avulla saataisiin selville sairausryhmien hoidon tuloksia (laatudata). Nyt nämä tulokset saadaan käyttöön puutteellisesti ja usein vain manuaalisen kirjaamisen kautta otantajaksoissa. Samalla pystyttäisiin tarkastelemaan laajemmin sairausryhmän hoidon kokonaistilaa esim. lääkityksen osalta. Näiden tietojen avulla pystytään suunnittelemaan koulutusta ja kehittämishankkeita. Myös resurssien kohdentamisessa nämä tiedot tulisivat jatkuvaa käyttöön. Korkean riskin potilaiden tavoittaminen on usein sattumanvaraista ja perustuu paljolti potilaiden omiin yhteydenottoihin. Mikäli kaikki tallennettu data olisi paremmin hyödynnettävissä, voitaisiin nämä korkean riskin potilaat löytää suoraan tietojärjestelmien avulla ja kutsua hoidon piiriin. Kutsujärjestelmien piiriin saataisiin myös hoidosta pudonneet potilaat. Tallennettu terveysdata on suuri tietovaranto, jota pystytään toistaiseksi käyttämään aivan liian huonosti kansanterveyden parissa työskentelevien tarpeisiin. Tiedon saaminen käyttöön tulee helpottamaan oleellisesti terveyspalvelujen kehittämistä ja johtamista. Epäilemättä myös resurssien oikealla kohdentamisella voidaan saavuttaa suuria terveyshyötyjä. Tänään tietoa tallennetaan järjestelmän ehdoilla mekaanisesti asetusten pakottamana sanktioiden pelossa. Tieto pitää saada palvelemaan terveyttä. Saarikassa care gap –analyysi tehdään kaikille Saarikan viiden kunnan (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi) asukkaalle, joita on vajaat 20 000.
16.12.2015 Suunnitelma 7 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Kuvaus Helsingin hankeaihiosta
”Laatudatasta vaikuttavuuteen” Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreiden raportointi ja hyötykäyttö
käytännön palvelutoiminnassa terveys ja hyvinvointierojen kaventamiseksi
Lähtökohta
Helsingin Sosiaali- ja Terveysviraston strategisina tavoitteina on väestön terveys-ja hyvinvointierojen
kaventaminen sekä tuottavuuden ja saatavuuden parantaminen. Tähän pyritään Palvelu-uudistus 2030-
hankkeella, jossa palveluiden tuottamisen tapa ja palveluverkosto uudistuvat laajamittaisesti.
Toiminnallisesti olennaista on terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden toiminnallinen integrointi,
asiakkaiden segmentointi palvelutarpeen yksittäisten ongelmien sijasta ja tarpeeseen vastaavien
ydinprosesseiden mallintaminen ja toimeenpano. Palveluiden on määrä olla asiakkaan näkökulmasta
joustava ja hyvin palvelutarpeeseen vastaava kokonaisuus.
Keskeistä on terveys- ja hyvinvointieroja kuvaavien indikaattoreiden kehittäminen ja käyttöönotto, joka on
ollut käynnissä vuodesta 2015. Keskeisille kansanterveysongelmille on tuotantokäytössä 10 indikaattoria ja
hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen on työn alla. Helsinki on mukana ODA:ssa ja Apotissa, jotka
tuovat monipuolisen digitaalisten palvelujen valikoiman. Helsingin uudistumisen lopputuloksena on triple
aim –viitekehyksen saavuttaminen. Se mitataan 1) tuottavuuden osalta kustannus / asiakassegmentin
mukainen asiakas / vuosi, 2) vaikuttavuuden osalta kymmenen terveysindikaattorin yhdistelminä yksilö- ja
kohorttitasolla, 3) saatavuuden osalta T3-indikaattorilla (3. vapaa kiireettömän hoidon vastaanottoaika) ja
asiakaskokemus happy or not- ja PACIC-indikaattorilla.
Nykytilan ongelmana on, että saamme käytännössä dataa vain potilaan yksittäisistä indikaattoreista
(verenpaine, pituus, paino). Näiden tietojen liittäminen sosioekonomiseen asemaan, terveyspalveluiden
käyttöön, interventioihin ja hoitoihin, yksilön genomitietoon tai diagnosoituihin sairauksiin on vielä hyvin
alkutekijöissään. Keskeisten terveysindikaattoreiden kirjaaminen oli ennen vuotta 2015 sattumanvaraista
eikä kattavuus ole vieläkään riittävä.
Siten edellytykset asiakkaiden tarpeiden mukaiseen segmentaatioon eivät ole vielä riittävät, eikä kuvaa
käytännön hoidon kattavuudesta, vaikuttavuudesta ja asianmukaisuudesta ole. On syytä vahvasti olettaa,
että hoito on pirstoutunut professioiden ja organisaatioiden mukaan järjestetyssä palvelukokonaisuudessa,
jolloin moniriskisten asiakkaiden riskit eivät ole huomioituja. Siten hoitovaje (care gap) on ilmeinen. Syytä
on myös olettaa, että joidenkin riskien kohdalla on ylimitoitettua panostusta matalan riskin asiakkaisiin,
kuten esimerkiksi matalan kokonaisriskin asiakkailla kolesterolin lääkehoitoa.
Siten potilastiedon laadun ja hyödyntämisen osalta ei ole vielä riittäviä edellytyksiä sote-uudistuksen ja
viraston oman keskeisimpien tavoitteiden saavuttamiseen, koska asiakkaiden terveyseroja (ja kustannuksia
/ tarve) ei pystytä kuvaamaan. Digitaalisten arvopalveluiden laajamittaisen hyödyntämisen este on
asiakaskohtaisen keskeisen riskitiedon puute.
16.12.2015 Suunnitelma 8 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Helsingin odotukset ja suunnitelma hankkeen hyödyntämistä
1. Päätettyjen 10 terveysindikaattorin ja valmisteilla olevien 5 hyvinvointi-indikaattoreiden
toimeenpanotyö vauhdittuu.
Strategisen tavoitteen (terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat) konkretisointia tukee viraston
päätös 4/2015, jossa määriteltiin 10 keskeisintä terveysriskiä ja niille indikaattorit. Virastotasoinen
kirjaamisen mallintaminen on toimeenpanovaiheessa. Indikaattoreiden avulla pystytään arvioimaan
palveluiden vaikuttavuutta, löytämään korkeimman riskin asiakkaat, segmentoimaan
asiakastarpeen mukaan ja kohdentamaan voimavaroja suurimman riskin asiakasryhmiin.
Siten vaikuttavuus lisääntyy.
2. Kirjatuille indikaattoreille syntyy raportointikeino, jolloin mahdollistuu organisaatio-,
toimintayksikkö-, tiimi-, ammattilainen-, asiakasryhmä- ja asiakastasoinen hyvinvointiriskien
raportointi.
Tämä mahdollistaa toiminnan johtamisen triple aim –logiikalla, resursseiden kohdentamisen ja
pitkällä tähtäimellä insentiivien rakentamisen.
Siten johtamiselle syntyy looginen viitekehys (keinoista ja ohjeista siirrytään tavoitteiden
saavuttamiseen)
3. Kattavasti kirjatut indikaattorit ovat perusta myös sähköisille arvopalveluille (ODA).
4. Strukturoidut indikaattorit ovat siirrettävissä Apottiin / Epiciin, jolloin sen nopea hyödyntämien
helpottuu
5. Care gap –välineen avulla pystytään suuntaamaan interventioita vaikuttavimpien ja
taloudellisimpien interventioiden suuntaan. Kustannusvaikuttavuus lisääntyy.
Esituotantohankkeen tuloksena laaditaan raportit ns. virtuaalisen terveystarkastuksen toteuttamisen
edellytyksistä, potilaskertomusdatan laadusta, sen parantamismahdollisuuksista ja -työkaluista sekä
laadukkaan kirjaamisen vaatimasta työmäärästä, hoidosta hyötymisen mahdollisuuden tunnistamisesta
potilasjoukossa (care gap -analyysi) ja hoidon laadun mittaamisesta hoitosuosituksiin perustuvien
päätöksentukisääntöjen avulla. Palveluoperaattoriin siirrettävän datan muodosta ja laatukriteereistä
laaditaan raportti yhdessä Sitran kanssa. Hankkeen pilottivaiheessa kustannukset syntyvät n.20 000
helsinkiläisen tietojen (raakadata) siirrosta CGI:n ylläpitämältä palvelimelta tietoja analysoivaan
järjestelmään sekä sen jälkeen alihankkijan kanssa jatkettavasta kehittämisyhteistyöstä ja
palkkakustannuksista syyskuuhun 2017 mennessä. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat Terveysasemien
Johtajalääkäri Risto Mäkinen ja Terveysasemien ja Sisätautien poliklinikoiden potilastietojärjestelmän
vastuupääkäyttäjä Katariina Siimeslehto.(Liite 2).
16.12.2015 Suunnitelma 9 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Hanke integroituu Helsingin sote-uudistumisen keskeisiin askeleisiin
1. Päätöksenteko asiakassegmentoinnista ja ydinprosesseista (tehty kesä 2015). Asiakassegmentit
ovat paljon palveluita tarvitsevat, satunnaisen palvelutarpeen ja tunnistamattoman palvelutarpeen
asiakkaat. Näiden sisällä on jako neljään kategoriaan asiakkaan hyvinvointiriskin ja kyvykkyyden
suhteen.
2. Rakenteisen datan hakeminen Helsingin kaupungin ylläpitämästä henkilörekisteristä, Pegasos
potilastietojärjestelmän tietovarannosta sekä datan laadun arviointi yhteistyössä alihankkijan
kanssa tätä varten kehitettävillä analyysityökaluilla. Kelan Omakanta-PHR:n tietoja hyödynnetään
heti kun se on teknisesti mahdollista: Kelalta saadun tiedon mukaan aikaisintaan syyskuussa 2017.
Tulevaisuuden jatkokehittämistavoitteena on hyödyntää käyttöliittymää myös sosiaalitoimen
tietovarannon puolella.
3. Korkeimman riskin asiakkaiden (5% asiakkaista) ydinprosessi on tuotantokäytössä kaikilla
terveysasemilla. Sen perustana on hoitovastaava (case manager), asiakaslähtöinen terveys- ja
hoitosuunnitelma ja omahoidon tuki. Asiakkaita on tällä hetkellä noin 2000. Sote-integroitu
toimintamalli on käytössä Vuosaaren terveysasemalla, käynnistymässä Vallilassa sekä Töölössä ja
kaikilla asemilla Q1 2018.
4. Satunnaisen palvelutarpeen prosessin mallintaminen käynnistyy toiminnallisesti sote-integroituna
Vuosaaressa, Vallilassa ja Töölössä Q3 2016.
5. Kohdan 2 datan hyödyntämistä ja hankkeen toimintamalleja pilotoidaan joko yhdellä sote-
integroidulla hyvinvointiasemalla tai korkean riskin asiakkailla kaikilla terveysasemilla.
Care gap –väline on siten käytettävissä joko 20-40.000 asukkaalle tuottavalla asemalla, joissa koko
toiminta on systeemisessä uudistumisessa tai 50 ammattilaisella, jotka palvelevat noin 2000
korkean riskin asiakasta. Joka tapauksessa väline implementoituu uudistuviin prosesseihin
elimellisenä osana.
2.2 Ratkaisu ja lopputulokset
Rakenteisen potilasdatan saaminen Pegasos-potilaskertomuksesta analysoitavaksi yhteistyössä CGI Oy:n kanssa. Muista lähteistä saatava data liitetään mukaan heti kun sitä on saatavissa. Pegasoksen toiminto, jolla virtuaalinen terveystarkastus (datan keräys) voidaan toteuttaa toistuvasti ja automatisoidusti.
Datan laadun analysointiin tarvittavien välineiden ja mittareiden kehittäminen sekä datan laadun arviointi suhteessa tavoitteeseen interventioiden tarpeen ja niiden vaikuttavuuden selvittämisestä. Analysointisäännöt ja taulukoinnit, laaturaporttipohja. Raportti datan korjaamismahdollisuuksista.
16.12.2015 Suunnitelma 10 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Datan laadun parantamiseen tarvittavan työpanoksen ja –tavan arviointi. Raportti.
Vaikuttavuutta mittaavien päätöksentukisääntöjen määrittely, laatumittareiden analysointi ja raportointi siihen kehitettävillä välineillä. Sääntökokoelma (sääntöjen kuvaus julkisesti saatavilla) ja raporttien julkaisutyökalu.
Datan analysointi sääntökokoelman avulla hoitovajauksen (care gap) ja hoidosta hyötymisen mahdollisuuden tunnistamiseksi – pilotointi ennen laajempaa käyttöönottoa, jossa huomioidaan datan laadun aiheuttamat rajoitukset. Potilaslistaus organisaation käyttöön. Raportti pilotoinnin tuloksista.
Datan laadun parantamisen vaikutus analyysin lopputulokseen (ennen ja jälkeen kirjaamisintervention). Raportti.
Palveluoperaattoriin siirrettävissä olevan datan ja sen laatuvaatimusten määrittely. Dokumentti.
2.3 Toteutuksen hyödyt järjestäjälle, palveluntuottajalle ja yksilölle
Palveluiden järjestäjä Työkalu mahdollistaa palvelutuottajien ohjaamisen ja vertailun (benchmarking) sekä hoidon tulosten (populaation komorbiditeetti) ja hoitovajeen tunnistamisen. Mahdollistaa insentiivit palvelutuottajille hyvinvointihyödyn tuottamisesta
Care gap – analyysi mahdollistaa palvelujen oikeudenmukaisen kohdistamisen niille asiakkaille, joilla on mahdollisuus hyötyä palveluista ja auttaa priorisoimaan tarjottavia palveluja asiakaskohtaisesti kustannus-vaikuttavalla tavalla. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen allokointi perustuu yksilöllisiin suunnitelmiin, jotka tuotetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden kanssa tehtyjen suunnitelmien ja virtuaalisesti tuotettujen suunnitelmien (joita ei vielä ole käsitelty asiakkaiden kanssa) analysointi yhdessä mahdollistaa kustannusten aiempaa tarkemman arvioinnin ja budjetoinnin. Ratkaisun levittäminen valtakunnalliseksi optimoi resurssien käyttöä ja mahdollistaa palveluntuottajien valtakunnallisen vertailun.
Palveluntuottaja
Väestötason analyysillä palvelutuottaja tunnistaa komorbiditeetin, hoitotulosten tason ja hoitovajeet, joiden perusteella voidaan kohdentaa voimavaroja ja muotoilla uusia hoito/palvelumalleja tunnistettuihin hoitovajeisiin. Mahdollistaa sekä hyvinvointierojen kaventamisen ja palvelun (hoidon) tulosten parantamisen
Työkalun avulla segmentoidaan asiakkaat tarvittavan tuen määrän perusteella, tuetaan asiakkaita itse- ja omahoitoon, tunnistetaan interventioita vaativat asiat ja varmistetaan niiden toteutuminen. Työkalu auttaa kohdistamaan voimavarat tehokkaasti. Kattavien sähköisen palvelujen tarjoaminen tulee mahdolliseksi.
Yksilö Yksilö saa hyvinvointinsa analyysin, hoitovajeensa analyysin ja ehdotuksen siitä, minkä vaikuttavuuden ratkaisuilla (interventioilla) hoitovaje katettaisiin.
16.12.2015 Suunnitelma 11 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Eniten terveyshyötyä tuottavien interventioiden aktiivinen tarjoaminen asiakkaalle ja hyvinvointisuunnitelman tekeminen asiakkaan tarpeista, tavoitteista ja hänen valitsemiaan keinoja käyttäen maksimoi asiakkaan saaman hyödyn (vaikuttavuuden) ja mahdollistaa asiakkaan omien valintojen mukaiset ratkaisut.
***
Datan analysointi vaikuttavuuden näkökulmasta tukee suoraan organisaation toiminnan johtamista ja kehittämistä ja hoidon laadun parantamista suuntaamalla voimavaroja oikein.
Tunnistamalla yksilöiden mahdollisuus terveyshyötyyn edistetään hyvinvointia. Virtuaalisen terveystarkastuksen avulla tavoitetaan myös henkilöt, jotka ovat jääneet pois seurannasta.
Malli kaikkien interventioiden vaikuttavuuden analysoinnista yksittäisillä henkilöillä ja näitä tietoja yhdistämällä koko väestössä on kansainvälisesti ainutlaatuinen, ja onnistuu vain jos dataa pystytään keräämään systemaattisesti kaikista henkilöistä, ja interventioiden vaikuttavuustieto on saatavissa analyysin tarpeisiin. Sekä kotimaassa tehtävän tutkimuksen että integroitua ja kustannus-vaikuttavaa hoitoa tukevien terveydenhuollon IT-tuotteiden kehittäminen mahdollistuu.
3 Projektin vaiheet, aikataulu ja tuen maksamisen virstanpylväät
3.1 Vaiheet
1. Tietovarannon luominen yhteistyössä CGI Oy:n kanssa ja virtuaalisen terveystarkastuksen
toteuttaminen kaikkien potilaiden datasta. Henkilöiden itsensä kirjaamat tiedot haetaan Omakanta-PHR:stä ja yhdistetään potilaskertomuksen tietoihin.
2. Datan laadun analysointivälineiden kehittäminen. Tuotetaan datan laatua kuvaavia yhdenmukaissuussääntöjä (mm. diagnoosien, lääkityksen ja laboratoriotulosten keskinäiset riippuvuudet), suunnitellaan raportit dataelementtien frekvensseistä suhteessa oletusarvoihin.
3. Datan laadun analysointi kehitetyillä välineillä ja datan automaattisen korjaamisen mahdollisuuksien selvittäminen
4. Kliinisten laatumittareiden ja care gap –analyysin sisällön kehittäminen pitkäaikaissairauksista ja niiden riskitekijöistä
5. Datan laatua parantava kirjaamisinterventio. Selvitetään ammattilaisten ja henkilöiden itsensä kirjaaman tiedon kattavan kirjaamisen edellytykset.
6. Pilottianalyysi kliinisistä laatumittareista ja analyysin tulosten hyödyntämissuunnitelma
16.12.2015 Suunnitelma 12 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
7. Datan laadun parantamisen vaikutuksen arviointi ja datan laadun parantamiseen tarvittavan työpanoksen laskeminen. Erityisesti arvioidaan henkilön itsensä terveystaltioon tallentaman datan ja automaattisten mittareiden keräämän datan todennäköisesti tuottama lisäarvo.
8. Palveluoperaattoriin siirrettävissä olevan datan ja sen laatuvaatimusten määrittely. Toteutetaan yhteistyössä Sitran ja muiden palveluoperaattorin suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa.
3.2 Aikataulu
1. Virtuaalinen terveystarkastus Pegasoksessa 1.10.2016 – 31.5.2018
2. Datan laadun analysointivälineet 1.7.2016 – 31.12.2016
3. Datan laadun analysointi 1.10. – 31.12.2017 (1.9.2017 Omakanta-PHR:n tietoja hyödyntäen)
4. Care gap –analyysin ja laatumittareiden kehittäminen 1.7.2016 – 31.5.2018
5. Datan laatua parantava kirjaamisinterventio 1.10.2016 – 31.5.2018
6. Pilottianalyysi laatumittareista ja care gapista 1.11.2016 – 31.05.2018 (1.9.2017 alkaen Omakanta-PHR:n tietoja hyödyntäen)
7. Datan parantamisen vaatiman työpanoksen laskeminen 1.4.2017 – 31.12.2017
8. Palveluoperaattoriin siirrettävän datan ja sen laatuvaatimusten määrittely 1.10.2016 – 31.5.2017
3.3 Tuen maksamisen virstanpylväät
Sitran tuki ehdotetaan maksettavaksi neljässä erässä. Maksamisen edellytyksenä on seuraavien virstanpylväiden saavuttaminen:
1. Virtuaalisen terveystarkastuksen tekninen toteutus valmis ja ajo suoritettu, datan laadun analysointivälineet tehty, ensimmäinen datan laaturaportti tuotettu (projektin vaiheissa 1 – 3).
2. Kliinisten laatumittareiden ja care gap –analyysin ensimmäisessä analyysiajossa käytettävä sisältö kuvattu ja julkaistu (projektin vaiheessa 4). Johtoryhmä määrittelee sisällön riittävän laajuuden.
3. Kirjaamisintervention ensimmäinen vaihe pilotoitu ja ensimmäinen laatumittari- ja care gap –analyysiajo tehty (projektin vaiheissa 5 ja 6).
4. Kaikki raportit valmiit (projektin vaiheissa 3 – 8)
16.12.2015 Suunnitelma 13 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
4 Datan laadun analysointi ja datan normalisointi
4.1 Mallijakaumat
Datan kirjaamisen lähtötilanne määritetään virtuaalisella terveystarkastuksella ennen kirjaamisinterventiota. Rakenteisen datan jakautumisesta dataelementteihin tehdään taulukko, joka kuvaa jokaisen dataelementin esiintymisen väestössä ja puuttuvien tietojen osuuden. Kirjaamisintervention tuloksena on data, jonka kattavuus on maksimaalinen kirjaamiseen käytettävien resurssien rajoissa. Dataelementtien jakaumaa verrataan ennen ja jälkeen kirjaamisintervention kirjaamisvajeen määrittämiseksi. Kun dataa hankitaan kahdesta hyvin erityyppisestä organisaatiosta (Helsinki ja Saarikka), voidaan arvioida organisaatioiden ja asiakasjoukon erojen vaikutusta kirjaamisvajeeseen ja datan jakaumiin. Kirjaamisinterventio jakaantuu kahteen osaan: ammattilaisten tekemään ja asiakkaiden itsensä tekemään. Jälkimmäinen toteutetaan Omakanta-PHR:ään asiakkaille tarjottavien sähköisten lomakkeiden avulla (edellyttäen, että Omakanta-PHR on käytettävissä tähän tarkoitukseen kevään 2017 aikana). Kahden kirjaamismenetelmän osuutta kirjaamisvajeen täyttämisessä verrataan ja osuudet ja niiden organisaatiokohtaiset erot raportoidaan. Dataelementtien suhteissa pyritään tunnistamaan säännönmukaisuuksia (esim. tupakoinnin yleisyys henkilöillä, joilla on todettu keuhkoahtaumatauti). Lopuksi verrataan dataelementtien jakaumia usealla eri alueella, joilla ei ole toteutettu kirjaamisinterventiota, ja analysoidaan jakaumien hajontaa. Jakaumien erojen arvioimiseksi tuotetaan tilastollinen mittari.
4.2 Datan kongruenssi
Laaditaan päätöksentukisääntöjä, joiden avulla arvioidaan datan kongruenssia eri datatyyppejä vertaamalla (esimerkiksi diabetesdiagnoosi voidaan diagnoosikoodin ohella päätellä potilaan käyttämästä lääkityksestä ja laboratoriotuloksista). Säännöt laaditaan niistä dataelementeistä, joista ne ovat yksiselitteisesti tehtävissä.
4.3 Datan normalisointi
Dataelementit ryhmitellään käsitteiksi, jotka koodataan standardoidulla tavalla. Tämä edellyttää usein useiden eri koodien yhdistämistä samaan käsitteeseen. Käsitteet koodataan yhteismitallisiksi näyttöä kuvaan PICO-käsitteistön kanssa. Päätöksentuessa käsitteitä käytetään päätöksentukisäännöissä, jolloin vältetään useiden rinnakkaisten koodistojen käytöstä aiheutuva ongelma. Datan kongruenssin analysoimiseksi tehtäviä sääntöjä voidaan käyttää datan normalisointiin. Dataan liittyvät metatiedot määritellään Isaacuksen vaatimuksia vastaaviksi. Hankkeessa kehitettäviä ja pilotoitavia datan normalisointityökaluja voidaan hyödyntää Isaacuksessa myös muista lähteistä saatavan potilastiedon normalisointiin.
16.12.2015 Suunnitelma 14 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
5 Hoitovajauksen (care gap) ja hoidosta hyötymisen mahdollisuuden (PTB) määrittäminen
Hanke on ositettavissa siten, että vaiheet 1 ja 2 tuottavat listan henkilöistä, jotka eivät ole saaneet heitä mahdollisesti hyödyttävää hoitoa. Vaiheet 3 – 6 mahdollistavat eri interventioista saatavan hyödyn määrällisen arvioinnin yksittäiselle henkilölle. Vaiheet 7 – 9 tarjoavat väestötasolla keinon arvioida resurssien tarvetta ja priorisoida tuotettavia palveluja niin, että tuotettava terveyshyöty voidaan maksimoida. Samalla kun care gap –analyysi toteutetaan, tuotetaan säännöt joiden avulla asiakkaat voidaan segmentoida neljään luokkaan sen perusteella, kuinka paljon tukea he tarvitsevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja pärjätäkseen terveys- ja sosiaalisten ongelmiensa kanssa.
1. Päätöksenteko siitä, mitä halutaan saada aikaan (hoidon tulokset, vaikuttavuus) ja millä
datalla tilannetta voidaan arvioida, jotta toimintaa ja resursseja voidaan kohdentaa
haluttuun suuntaan
Useissa organisaatioissa ja niiden toimintaa ohjaavissa säädöksissä tavoitteeksi on tunnistettavissa tai sellaiseksi mielletään terveys/hyvinvointihyöty. Mitä hyöty tarkoittaa, millaisissa tilanteissa ja millä keinoilla hyötyä tavoitellaan ja miten se arvioidaan, on usein epäselvästi muotoiltu.
38
16.12.2015 Suunnitelma 15 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Vaihtoehtoja on
1) arvioida, millaisia terveys/hyvinvointiriskejä on tunnistettavissa tai hyödynnettävissä, ja arvioida
mikä on tilanne.
2) päättää minkä asioiden suhteen terveys/hyvinvointihyötyä tavoitellaan, millä se arvioidaan ja miten
arviointitieto hyödynnetään
3) näiden yhdistelmä.
Helsingin sote-viraston strateginen tavoite on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Se voidaan saavuttaa joko korkean riskin asiakkaiden palvelun vaikuttavuuden parantamisella, tai matalan riskin asiakkaiden palvelun vaikuttavuuden heikentämisellä. Ymmärrettävästi on päädytty edelliseen vaihtoehtoon. Ongelma on, että terveys- ja hyvinvointierojen syitä ja niiden painoarvoja ei ole määritelty, eikä mittareita ole sovittu. Tämän ratkaisemiseksi viraston johtoryhmä aloitti 4/2015 terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreiden käyttöönoton, jolloin se on valitsemassa edellä olevista vaihtoehdoista kohdat 2 ja 3. Indikaattorityön tavoite on luoda ohjausmekanismi, jonka avulla voidaan kohdentaa resurssit suurimman vaikuttavuuden problematiikkaan. Helsingin valinta on
1) yleiset kuolleisuutta ja terveiden elinvuosien menetystä aiheuttavat terveysriskit, joille on näyttöön
perustuvia interventioita
2) hyvinvointiriskit, joille on luotavissa indikaattori tavanomaisessa työskentelyssä.
Tämän perusteella on valittu indikaattoreita, joiden kriteerinä on 1) soveltuu tavanomaiseen rutiinityöskentelyyn (=kirjataan rutiinisti)
2) toimii riskin tunnistamisessa ja hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa
Indikaattorit ovat tällä hetkellä painoindeksi, tupakointi, verenpaine, LDL-kolesteroli, alkoholi (Audit), depressio (BDI),
pitkäaikaissokeri, karies (D), parodontiitti (CPI), dementia (MMSE)
hyvinvointi-indikaattoreina ovat valmistelussa toimeentulotuki, 2. asteen koulutus, äidinkieli.
Saarikka on esittänyt, että indikaattoreihin lisättäisiin yksinkertainen, viisiportainen
perustoimintakykymittari, joka perustuu ICF-luokitukseen.
Kirjaamisen toteuttamiseksi on kartoitettu Pegasoksen mahdolliset kirjaamispaikat ja –tavat
sovittu mihin ja kuka kirjaa
nimetty osastokohtaiset vastuuhenkilöt kirjaamisen toimeenpanemiseksi
kartoitettu erilaisia mahdollisuuksia indikaattoreiden raportoimiseksi.
Saarikassa kirjausintervention keskeinen kohde on diagnoosi- ja lääkityslistojen ajantasaistaminen ja jatkuva ylläpito.
16.12.2015 Suunnitelma 16 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Hyödyntäminen perustuu 0. korkean riskin asiakkaiden tunnistamiseen
Toteutetaan siten, että asiakkaat listataan taulukkoon, jossa on hetu (josta lasketaan ikä ja päätellään sukupuoli) ja halutut indikaattorit numeraalisena datana. Indikaattoreiden raja-arvoja vaihtelemalla suodatetaan asiakkaita pyrkien etsimään korkeiden riskien yhdistelmiä.
1. heille sopivien palvelumuotojen kehittämiseen
yhteistä indikaattoreille on a) assosiaatio kardiovaskulaaririskiin, b) liittymäkohta elintapoihin, c) liittyminen sosioekonomiseen asemaan, d) yhteinen juurisyy: sosiaalisten verkostojen ja –taitojen rajallisuus, ylipaino, liikkumattomuus, päihteet. Siten interventiokin on rakennettavissa geneerisempänä kuin nykyvirtaus on, jossa keskitytään aikuistyypin diabetekseen ja joskus kolesteroliin ja verenpaineeseen. Intervention ydin on
siirtyminen diagnoosikeskeisestä hoidosta geneeriseen palveluun. Käytännössä korkean riskin
asiakkaat saavat vastuuhenkilön, jonka tehtävä on koordinoida sote-palvelun kokonaisuus
siirtyminen diagnoosilähtöisistä tarve- ja tavoiteasetannasta asiakkaan asettamiin tarpeisiin ja
tavoitteisiin (THL:n määrittelyt Terveys- ja hoitosuunnitelmasta).
siirtyminen autoritatiivisesta valistavasta ja kontrolloivasta työtavasta coachaavaan
proaktiiviseen malliin
sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja –valmennuksen liittäminen palvelukokonaisuuteen siten,
että se on kytketty terveys- ja hoitosuunnitelmaan.
Edellytykset kaiken ylläkuvatun aikaansaamiseen:
tietopohja, jonka varassa korkean riskin asiakkaiden tunnistaminen on mahdollista
älykkäät sähköiset ratkaisut, jotka toimivat
o hyvinvointivalmennuksen tukena
o hoitovajauksen tunnistamisessa
o vaikuttavimpien hoitojen valitsemisen tukena
kyky mallintaa ja johtaa ammattilaisten toiminnan uudistuminen ja resurssien
uudelleenkohdentaminen
Odotettu lopputulos:
palvelukokonaisuus, jolla asiakas (ja häntä palveleva ammattilainen) itse voi arvioida riskinsä,
hoidon vajauksensa ja vaikuttavuudeltaan optimaaliset hoidot
palvelua tuottava organisaatio voi toteuttaa population management –strategiaansa, jolla panokset
kohdennetaan kapenevan rajahyödyn mukaisesti suurimpien riskien kohderyhmään
16.12.2015 Suunnitelma 17 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
hoito ja palvelu kohdistuu nykyisten seurausten (diabetes, verenpaine) sijasta enemmän juurisyihin
(syrjäytyminen, lihavuus, liikkumattomuus, päihteet, mielenterveys)
interventioiden vaikuttavuus optimoituu, kun niiden valinta perustuu datapohjaisiin algoritmeihin
eikä mielipidevaikuttamisen kohteena olevien ammattilaisten näkemyksiin
Saarikassa hankkeen toimeenpanoon liitetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisoima, professori Martti Kekomäen johtama kustannusosaamisen kurssi, jossa yhdessä erikoissairaanhoidon edustajien kanssa suunnitellaan mittareiden hyödyntämistä integroitujen SOTE-toimintamallien kehittämisessä. Hankkeessa toteutettava care gap –analyysi ja laatumittareiden raportointi toimii aineistona kurssilla. 1. Virtuaalinen terveystarkastus kohdeväestöstä
Potilastietojärjestelmä tuottaa päätöksentuen kyselysanomat kaikista kohdeväestöön kuuluvista henkilöistä ja tarjoaa ne integraatiosovellukselle yhdessä potilaan henkilötunnuksen kanssa. Integraatiosovellus noutaa samojen henkilöiden tiedot Omakanta-PHR:stä ja tarvittaessa muista potilastietoja sisältävistä järjestelmistä ja yhdistää tiedot yhdeksi kyselysanomaksi, jonka tunnuksen yhteyden henkilötunnukseen se säilyttää, ja jonka se lähettää päätöksentuelle. Päätöksentuki tuottaa vastaussanomat, jotka tallentuvat lokitiedostoon. Tarvittava teknologia: Pegasos-potilaskertomus lähettää rakenteista dataa päätöksentuen kyselysanoman muodossa. Omakanta-PHR tarvitsee käyttöliittymän, jonka kautta kansalaiset voivat tallentaa tietoa mm. heille sähköisesti toimitettujen kyselylomakkeiden avulla. Tiedot noudetaan Omakanta-PHR:stä FHIR-rajapinnan kautta, joka on jo Kelan sandbox-ympäristössä käytettävissä tiedonsiirron testausta varten. Pegasoksen tuottaman kyselysanoman ja Omakanta-PHR:n tietojen yhdistämiseen tarvitaan integraatiosovellus, joka yhdistää henkilön rakenteiset tiedot ja lähettää ne päätöksentuen kyselysanoman muodossa (tai FHIR-muodossa) päätöksentukipalvelulle. Integraatiosovelluksen tekemistä ei rahoiteta tässä projektissa. Päätöksentukipalvelu sisältää säännöt, joilla tietoja analysoidaan. Kelalta saadun tiedon mukaan Omakanta-PHR valmistuu tuotantokäyttöön syksyllä 2017. Koska kansalaisen itsensä tallentamien tietojen hyödyntämistä hankkeessa tarvitaan jo aikaisemmin, ja Omakanta-PHR:n käyttöönoton jälkeenkin tarvitaan kirjaamissovellus, Helsinki ja Saarikka etsivät vuoden 2016 aikana toimittajan, jonka alustalla tiedonkeruu voidaan toteuttaa. Tässä toimitaan yhteistyössä ODA-konsortion kanssa.
2. Niiden henkilöiden tunnistaminen, jotka hyötyisivät interventioista
Potilaskertomuksessa ja terveystaltiossa olevat henkilön tiedot analysoidaan päätöksentukisääntöjen avulla. Sääntöjen avulla tunnistetaan henkilöt, jotka todennäköisesti hyötyisivät interventioista, ja joilla ei ole vasta-aiheita näille interventioille. Näillä henkilöillä on hoitovajaus (care gap) ja heillä on mahdollisuus hyötyä hoidosta (potential to benefit, PTB). Tässä dokumentissa käytetään jäljempänä käsitettä PTB sellaisesta hoitovajauksesta, jonka pienentämiseen on olemassa menetelmä, ja menetelmän tehosta voidaan esittää arvio. Jos henkilö ei ole saanut interventiota, päätöksentukisääntö tuottaa palautteen.
16.12.2015 Suunnitelma 18 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Palautteeseen sisältyy
- sanallinen muistute suositellusta interventiosta
- intervention nimi ja sen koodi
- diagnoosin nimi ja sen koodi. Diagnoosi määrittelee intervention kohderyhmän.
Päätöksentukisääntö määrittelee kohderyhmän mahdollisimman tarkasti sisäänotto- ja
poissulkukriteereitä käyttämällä. Nämä kriteerit perustuvat tietämykseen, joka on
päätöksentukisäännön taustalla.
Yksi säännöistä tunnistaa suuren riskin potilaat, joiden oletetaan hyötyvän yksilöllisen hyvinvointisuunnitelman tekemisestä, mutta joille tällaista suunnitelmaa ei ole tehty. Suuren riskin potilaat tunnistetaan kerättyjen mittaritietojen perusteella. Tarvittava teknologia: Keskeisistä kroonisista sairauksista ja terveysongelmista tuotetaan päätöksentukisäännöt, jotka mahdollistavat hoitovajausanalyysin tekemisen ja laatumittareiden tuottamisen. Säännöt hyödyntävät potilastietojen koodistoa sekä interventioiden koodistoa, jollainen tuotetaan kansainvälisiä koodistoja hyödyntäen. Palaute on rakenteista, ja siinä ehdotetut interventiot koodeineen on mahdollista siirtää rakenteiseen hoitosuunnitelmaan. 3. Perusriskitason laskeminen
Perusriskitaso (baseline risk, BR) joukolle tapahtumia määritetään päätöksentukisäännöllä (baseline risk calculator, BRC), joka käyttää
- päätöksentuen funktiokirjastossa olevia riskilaskurifunktioita (esimerkiksi Finriski, CHADS2-Vasc), jotka laskevat riskin automaattisesti.
- potilastietoihin (Omakanta-PHR tai potilastietojärjestelmä) tallennettuja riskilukuja. Näiden lukujen määrittämistä varten kansalainen tai ammattilainen on voinut syöttää tietoja manuaalisesti riskilaskureille. Riskiluvut välitetään päätöksentuelle laboratoriotulosten tavoin.
- tietokannasta noudettuja perusriskitasoja. Tietokanta tuotetaan taulukoksi, jota päätöksentuen funktio lukee. Taulukko sisältää iän ja sukupuolen perusteella luokiteltuja riskilukuja. Jos MAGICAppilla tehdyssä Evidence Summaryssä on ilmoitettu BR ja viitteet, joista se on peräisin, käytetään tätä. Taulukkoa hyödynnetään siinä tapauksessa, että edellä mainituilla tavoilla laskettua riskiä ei ole saatavilla. Taulukon tuottamisessa voidaan hyödyntää epidemiologisia tietokantoja (esim. THL:n tietokannat) ja DynaMed Plus –tietokantaa.
- kolmannen osapuolen palvelua, joka tuottaa riskiarvioita. Tällainen palvelu voi olla massadataa analysoiva sovellus tai geeniassosiaatiotietokanta. Tulevaisuudessa riskiarvioita saadaan Isaacus-aineistoa analysoimalla ja mallintamalla.
Perusriskitasot sisältyvät BRC-säännön tuottamaan palautteeseen, ja ne tallentuvat lokitiedostoon samalla kyselyn tunnuksella kuin hoitovajausta analysoivat palautteet. Palautteeseen sisältyy
- riskin kohde/hoidon tulos (outcome) ja sen koodi
- riskiluku (BR)
- BR:n aikayksikkö.
16.12.2015 Suunnitelma 19 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Tarvittava teknologia: Riskilaskureita tuotetaan eri lähteistä. Rakennetaan perusriskitasojen tietokanta, jota päivitetään automaattisesti MAGICApp-sovelluksella tehdyistä näytönastekatsauksista (evidence summaryistä) sekä kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Ensi vaiheessa tietokantaan tuotetaan kroonisten sairauksien komplisoitumisesta aiheutuvat riskit. Päätöksentukisovellukseen tuotetaan toiminto, joka noutaa perusriskitasoja eri lähteistä ja soveltaa niitä potilaan tietoihin. 4. Suhteellisen riskin vähenemän määrittäminen
MAGICApp-sovelluksella tuotetuista Evidence Summaryistä tehdään eräajona tiedosto, joka sisältää dikotomisten muuttujien osalta seuraavat tiedot:
- diagnoosin nimi ja sen koodi
- intervention nimi ja sen koodi
- hoidon tulos (outcome) ja sen koodi
- hoidon tuloksen tärkeys (asteikolla 1 – 9)
- suhteellisen riskin vähenemä (RRR)
- RRR:n aikayksikkö (ei välttämätön, jos ei riipu ajasta)
Jatkuvista muuttujista tuotetaan RRR-arvoa vastaava luku, esim. standardoitu keskiero (standardized mean difference, SMD). Vastaava tiedosto voitaisiin tuottaa myös muista lähteistä, esimerkiksi DynaMed Plus –tietokannasta. Tarvittava teknologia: MAGICApp-sovellus on otettu käyttöön yhteispohjoismaisessa hoitosuositusten tuottamishankkeessa, johon Suomesta osallistuvat Käypä hoito ja Kustannus Oy Duodecim. MAGICApp on vapaasti kaikkien organisaatioiden käytössä, jotka haluavat tuottaa tiivistelmiä näytöstä ja niiden perusteella suosituksia. MAGICApp pystyy lukemaan mm. Cochrane-katsausten tulokset suoraan Cochrane-tietokannasta ja taulukoimaan ne vaikuttavuustaulukoiksi (summary of findings), jotka sisältävät suhteellisen riskin vähenemän laskemiseen tarvittavat luvut ja koodit. 5. Absoluuttisen riskin vähenemän ja NNT:n laskeminen
Absoluuttisen riskin vähenemä (ARR) lasketaan kaavalla ARR = RRR x BR. Number needed to treat (NNT) lasketaan kaavalla 1/ARR Tarvittava teknologia: Tehdään sovellus, joka yhdistää vaiheissa 3 ja 4 syntyneet tiedostot taulukoksi. Taulukossa jokaista potilaasta tehdyn hoitovajausanalyysin tulokset tulee yhdistää potilaan henkilötunnukseen niin, että potilaan tiedot Pegasoksessa voidaan avata suoraan linkistä. 6. Yksilön hoitovajauksen määrittäminen ja terveyshyötylistauksen tuottaminen
Vaiheissa 3 – 4 syntyneet tiedostot yhdistetään siten, että jokaiselle potilaalle tehdään taulukko, jonka riveillä ovat diagnoosi, interventio, hoidon tulos/riskin kohde, tuloksen tärkeys (importance of outcome, IO), RRR, BR, ARR ja NNT ja PTB. PTB = IO x ARR Taulukko voidaan järjestää minkä tahansa sarakkeen perusteella.
16.12.2015 Suunnitelma 20 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Taulukko kuvaa henkilön hoitovajausta (CG) ja hoidosta hyötymisen mahdollisuutta (PTB) eri interventioita käyttämällä. Jos tämä halutaan tiivistää yhdeksi luvuksi, luku saadaan laskemalla tulojen (tuloksen tärkeys x ARR) summa. Laskutoimituksen edellytyksenä on, että hoidon tulokset voivat toteutua samanaikaisesti, ja että tuloksen tärkeys on evidence summaryissä määritetty yhdenmukaisella tavalla. Jos hoidon tulokset ovat mitattavissa QALY-yksikköinä (laatupainotettuina elinvuosina), voidaan hoidosta hyötymisen mahdollisuus kunkin intervention osalta ilmoittaa saavutettavien QALYjen määrän ja ARR:n tulona. Taulukko 1. Esimerkki yhden potilaan hoitovajauksesta. Tässä muodossa taulukkoa voidaan käyttää yksittäisten interventioiden priorisointiin silloin kun mitään interventiota ei ole valittu toteutettavaksi. Jos samaa riskiä (taulukossa esimerkkinä kuolema) voidaan pienentää kahdella tai useammalla interventiolla, toisen sovellettavan intervention vaikutus (ARR) ei enää ole sama kuin lähtötilanteessa sen jälkeen kun ensimmäinen interventio on toteutettu, koska ensimmäinen interventio pienentää BR-arvoa. Kokonaishoitovajaus (eri interventioiden PTB-lukujen summa, taulukossa 3.16), olisi todellisuudessa pienempi potilaalla, joka on jo onnistunut lopettamaan tupakoinnin, koska BR olisi jo pienentynyt. Diagnoosi Interventio Tulos/riskin
kohde Tärkeys (IO)
RRR/aika-yksikkö
BR/aika-yksikkö
ARR NNT PTB
Sepelvaltimotauti Tupakka-
valistus
Kuolema 9 0.1 0.3/10 v 0.03 33 0.27
Sepelvaltimotauti Statiini Kuolema 9 0.18 0.3/10 v 0.05
4
19 0.49
Polven nivelrikko Tekonivel Kipu > VAS 3
5 0.6 0.8/1 v 0.48 2 2.4
Yhteensä 3.16
7. Väestön hoitovajauksen määrittäminen ja väestön listaaminen hoidosta
hyötymisjärjestyksessä
Vaiheessa 6 määritettyjen lukujen perusteella väestö voidaan listata hoidosta hyötymisjärjestyksessä Jos interventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti (cost/QALY) tai muulla tavoin mitattavissa olevaa saavutettavissa olevaa terveyshyötyä kohti ovat tiedossa, listaus voidaan tehdä kustannus-vaikuttavuusjärjestyksessä. 8. Interventioiden maksimitarve ja todellinen tarve väestössä
Interventioiden maksimitarve on väestön hoitovajausanalyysissä havaittu tarvittavien interventioiden kokonaismäärä interventioittain yhteenlaskettuna. Interventioiden todellinen tarve on potilaiden hoitosuunnitelmiin sisällytettyjen interventioiden määrä interventioittain yhteenlaskettuna. 9. Interventioiden priorisointi kustannus-vaikuttavuuden perusteella
Kun lähtökohtana on, että kaikki hoidon tarpeessa olevat (tai jos hoitosuunnitelmat on tehty, hoidon halunneet) hoidetaan, kunkin intervention kustannus-vaikuttavuus saadaan jakamalla yhden intervention hinta intervention terveyshyödyllä. Interventiolla saavutettavissa oleva terveyshyöty väestössä saadaan kertomalla terveyshyöty hoidon tarpeessa olevien (tai hoidon halunneiden) määrällä. Kaikkien potilaiden hoitamisen hinta saadaan kertomalla potilasmäärä yhden intervention hinnalla.
16.12.2015 Suunnitelma 21 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Taulukko 2. Esimerkki väestön hoitovajauksen täyttämisestä saatavasta terveyshyödystä kolmen yksittäisen intervention osalta (havainnollisuuden vuoksi PTB:n keskiarvo on valittu samaksi kuin edellisen taulukon yksilön luvut). Käytännössä kustannus-vaikuttavuudeltaan riittävät interventiot kannattaa ryhmitellä kimpuiksi (bundle), ja laskea terveyshyöty sekventiaalisesti (ks. taulukon 1 selitys). Interventio PTB:n
keskiarvo väestössä
Yhden intervention hinta
Hinta/terveys-hyöty
Potilasmäärä Terveyshyöty väestössä
Kaikkien potilaiden hoitamisen hinta
Tupakkavalistus 0.27 500 1851 3000 810 1 500 000
Statiini 0.49 1000 2040 1800 882 1 800 000
Tekonivel 2.4 20 000 8333 200 480 4 000 000
Todellisuudessa malli on monimutkaisempi. Hoidon hyötyjen ja haittojen ajoittuminen voi olla erilainen, jolloin nettohyöty riippuu tarkasteltavan aikavälin pituudesta. Terveyshyödyn lisäksi on tarpeen laskea hyödyksi myös terveyserojen tasoittuminen ja antaa tälle painoarvo. Ks. London School of Economics and Political Sciencessa kehitetty STAR-malli: http://bit.ly/1RwdCKN
16.12.2015 Suunnitelma 22 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
6 Laatumittareiden kehittäminen ja niiden arvojen määrittäminen väestössä
Laatumittarien arvot määritetään anonymisoiduista potilastiedoista. Isaacuksen käynnistyttyä laatumittarien arvoja voidaan analysoida Isaacus-datasta.
6.1 Laatumittareiden tuottaminen
Hankkeessa valitaan ja tuotetaan laatumittareita, jotka hyödyntävät potilaskertomukseen ja Omakanta-PHR:ään tallennettuja rakenteisia tietoja, tunnistavat interventioiden kohderyhmän (laatumittarin nimittäjä) soveltamalla sisäänotto- ja poissulkukriteereitä sekä tunnistavat henkilöt, jotka ovat saaneet mittarissa hyvän laadun kriteerinä pidetyn intervention (laatumittarin osoittaja). Ks. kuva. Laatumittareita valittaessa konsultoidaan Käypä hoito –toimitusta, THL:n asiantuntijoita ja muita laatumittauksen asiantuntijoita. Lopullisen valinnan tekee hankkeen johtoryhmä. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman kattavat laatumittarit kroonisista sairauksista ja merkittävistä terveysriskeistä, hyödyntäen hankkeen aikana kirjattavia mittaritietoja.
Esimerkki mahdollisista diabeteksen hoidon laatumittareista ja mittareiden priorisoinnista: Diabetes: laaturaportti Punainen: keskeiset laatumittarit: toteutetaan ensimmäiseksi ja luokitellaan raporteissa keskeisiksi Musta: ei-keskeiset laatumittarit: toteutetaan toisessa vaiheessa [jos toteutusta tarpeen porrastaa] Violetti: pois jätettävät
16.12.2015 Suunnitelma 23 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Tutkimustulokset (keskiarvot + poikkeavien osuus kaikista)
fB-Gluk
HbA1C
kokonaiskolesteroli
HDL
LDL
triglyseridit
GFR (myöhemmin voidaan tuottaa myös ikään suhteutettuja raja-arvoja, joiden perusteella
päätellään, onko munuaisten toiminta alentunut enemmän kuin samanikäisillä keskimäärin).
U-AlbKre, nU-Alb, cU-Alb, dU-Alb (voidaan yhdistää muuttujaksi albuminuria – kyllä/ei)
ALAT
BMI
RR
tupakointistatus
Audit-kokonaispisteet (jos rakenteellisesti kirjattu)
Hoitoa kuvaavat indikaattorit
glykeeminen hoito
o T1D: riittämätön kohonneen HbA1c:n perusteella (scr00265/1,2)
o T2D: riittämätön kohonneen HbA1c:n perusteella (scr00564/1)
o T2D: ei metformiinia, vaikkei vasta-aiheita (scr00016/1,2,3)
o metformiinin käyttö alkoholin suurkuluttajalla (ei skriptiä)
o metformiinin käyttö munuaisten vajaatoiminnassa (ei skriptiä, scr00016 käsittelee vain
metformiinin aloitusta)
o glimepiridi, vaikka GFR < 30 ml/min tai jos GFR 30–49 ml/min ja annos > 2 g
(scr00025/2,1)
o glipitsidi, vaikka GFR < 30 ml/min tai jos GFR 30-49 ml/min ja annos > 2 g (scr00025/2,1)
o dapaglifotsiini tai embagliflotsiini, vaikka GFR < 60 ml/min (ei skriptiä)
o insuliini: hypoglykemiariski matalan HbA1c:n perusteella (scr01025/1)
o gliptiinien käyttö iäkkäillä (scr01581/1)
o gliatsonilääkitys sydämen vajaatoimintapotilaalla (ei skriptiä)
o anemia glitatsonipotilaalla (ei skriptiä)
lipidihoito
o T1D: riittämätön/puuttuva (scr00265/3,4)
o T2D: riittämätön/puuttuva (scr00269/1,2,3)
antitromboottinen hoito (T2D)
o ei mini-ASA-hoitoa vaikka indisoitu riskitietojen perusteella (scr00893/1)
o mini-ASA-hoito ilman indikaatiota (scr00893/2)
munuaisten suojahoito
o ei ACE-estäjää/sartaania, vaikka albuminuriaa (scr00019/1,2)
verenpainehoito
16.12.2015 Suunnitelma 24 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
o riittämätön verenpainelääkitys (scr00675/1, scr00741/1,2)
o ei ACE-estäjää/sartaania, vaikka hypertensiota (mutta ei albuminuriaa) (scr00581/1)
erektiohäiriön hoito
o ei fosfodiesteraasin estäjää (scr00599/1)
painonhallinta
o T1D: nopea painon nousu (scr00114/1
o T2D: nopea painon nousu ( scr00115/1)
Seurantaa kuvaavat indikaattorit Tutkimustulokset ovat liian vanhoja tai puuttuvat
sokeritasapainoa kuvaavat kokeet (scr00492/1)
lipidit
o LDL (T2D) (scr00269/4)
o kokonaiskolesteroli (scr00492/1)
(mikro)albuminuria
o T1D (scr00550/1)
o T2D (scr00549/1)
TSH (T1D) (scr00348/1,2)
silmänpohjien kuvaus (scr00491/1) [mukaan vain jos tieto varmuudella saadaan rakenteisesti]
jalkahoito (scr00816/1,2 – ei vielä julkaistu) [mukaan vain jos tieto varmuudella saadaan
rakenteisesti]
verenpainemittauksia nefropatiassa (scr00741/3)
B12-vitamiini metformiinia käyttävillä (ei skriptiä)
keliakiavasta-aineet alle 20 vuotiaalla (ei skriptiä)
Kirjaamiskäytännöt
ei pysyvää diabetes diagnoosia vaikka diabeteslääkkeitä tai poikkeavia sokeritasapainotuloksia
(scr00894/1,2,3)
6.2 Laatumittareiden tekninen toteutus
Laatumittarit kuvataan tekstin ja vuokaavion muodossa niiden arvoja määrittävien päätöksentukisääntöjen kuvauksissa. Laatumittareiden kriteerit ohjelmoidaan päätöksentukisääntöihin, joita käytetään kohdeväestön virtuaalisessa terveystarkastuksessa. Laatumittarien arvot tallentuvat päätöksentuen lokitiedostoon, josta ne voidaan siirtää analysoitaviksi. Hankkeessa tuotetaan raportointityökalut, joiden avulla lasketaan kohdeväestöstä laatumittareiden arvot ja havainnollistetaan ne graafisessa muodossa.
16.12.2015 Suunnitelma 25 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
FHIR-rajapinnan käyttö hankkeessa
Jotta data keruu eri potilastietojärjestelmistä ja kansallisista tietovarannoista voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa kansainvälistä standardirajapintaa hyödyntäen, hankkeessa käytettävältä päätöksentukisovellukselta edellytetään FHIR-rajapintaa noudattavaa tiedonsiirtovalmiutta potilastietojen hankkimisessa ja palautteen tuottamisessa. Hankkeessa tehdään rajapinnan yksityiskohtainen vaatimusmäärittely, ja määrittelyjen mukainen ratkaisu tilataan päätöksentukisovelluksen tuottajalta. Omakanta-PHR:n tiedot noudetaan FHIR-rajapinnan avulla käyttäen lähtökohtana määrittelyjä, jotka tehtiin Suomen HL-7 –yhdistyksen FHIR-demoihin Terveydenhuollon ATK-päiville toukokuussa 2016. Tarvittava teknologia: FHIR-rajapinnan ja nykyisten rajapintojen yhteensovittamiseksi tarvitaan FHIR-plugin –sovellus, joka muuntaa dataa FHIR:in ja nykyisten rajapintojen välillä, ja pystyy myös tarvittaessa varastoimaan dataa hetkellisesti niin että se kerätään useasta eri lähteestä ennen päätöksentukisovellukselle lähettämistä.
Hoitosuunnitelman tuottaminen ja sen linkittäminen näyttöön vaikuttavuudesta
Hankkeessa käytettävältä päätöksentukisovellukselta edellytetään, että se pystyy palautteessaan ilmoittamaan asiakasta hyödyttävät interventiot sekä sanallisessa että koodatussa muodossa. Asiakkaan kanssa toteutettaviksi sovitut interventiot voitaisiin silloin liittää osaksi terveyshyötymallin mukaista, Kanta-arkiston tiedonhallintapalvelussa ylläpidettävää hyvinvointisuunnitelmaa osittain automatisoidusti, kun suunnitelman rakenne on määritelty. Jos hoitosuunnitelmaan koodataan dataelementit PICO-mallin mukaisesti (kuva), voidaan ajantasainen tietämys hoidon vaikuttavuudesta linkittää suunnitelmaan care gap –analyysissä kehitettävillä menetelmillä sekä tarjota asiakkaalle päätöksenteon apuneuvoja (decision aids) suunnitelman laatimisen tueksi.
Ongelma (P)
tarve (O)
Ongelma (P)
tarve (O)
Ongelma (P)
tarve (O)
Tavoite (target)
Tavoite (target)
Tavoite (target)
Keino (I)
Keino (I)
Keino (I)
Hoidosta hyötymisen mahdollisuus (care gap)suositukset (päätöksentuki)
Omahoidon tuki
(tool)
Hoito
Hoito
Suositus (recommendation) PICO
Potilasryhmä (patient group = P)Hoito (intervention = I)Vertailuhoito (comparator = C = I)Tavoiteltu tulos (outcome = O)
Potilaan arvot ja valinnat(values and preferences)
Päätöksenteon apuneuvot (decision aids)
VoimavaratPalvelu-hakemisto
Omahoidon tuki
Omahoito
Tarve liitetään yhteen
tai useampaan
terveysongelmaan (P)
Seuranta (O) (virtual health check)
Tuotannon-ohjaus (ERP)
Varauksen tila
16.12.2015 Suunnitelma 26 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Hoitosuunnitelmaan kirjatut interventiot voivat Palveluohjaimen tai ERP-järjestelmän kautta toimia herätteinä hoidonvarauksille ja ne mahdollistavat hoidonvarausten tekemisen itsepalveluna, SOTE-mallissa määritellyn valinnanvapauden rajoissa eri palveluntuottajilta.
Ratkaisun geneerisyys ja avoimuus
Hankkeessa toteutetaan kaikilta osin geneerinen ja avoin ratkaisu, joka on siirrettävissä muihin ympäristöihin. 1. Tiedonsiirtorajapinnat noudattavat FHIR-standardia (ks. kappale FHIR-rajapinnan käyttö hankkeessa).
2. Käytettävät koodistot ovat peräisin Koodistopalvelimelta tai kotimaisten koodien puutteessa
kansainvälisistä luokituksista. Joitakin uusia koodistoja joudutaan todennäköisesti ottamaan käyttöön.
Tämä pyritään tekemään kansainvälisessä yhteistyössä.
3. Säännöt, joiden perusteella arvioidaan datan laatua, ovat julkisia. Datan mallijakaumat julkaistaan.
4. Päätöksentukisääntöjen tuotantoalusta on kaikkien organisaatioiden käytettävissä, mutta sääntöjen
muokkaus edellyttää koulutusta sovelluksen käyttöön.
5. Hoitovajausanalyysin ja laatumittareiden sääntöjen kuvaukset ovat julkisia.
6. Päätöksentukisääntöjen suorittaminen edellyttää sovellusta (”päätöksentuen moottoria”), jonka
lähdekoodi on sitä käyttävien organisaatioiden saatavilla, mutta ei ilman lisenssimaksua käytettävissä.
Päätöksentukisäännöt voidaan kuitenkin muuntaa muotoon (HL7 –standardi Clinical Decision Support
Knowledge Artifacts Specification, CDS KAS
http://www.hl7.org/implement/standards/product_brief.cfm?product_id=337), jonka avulla ne ovat
siirrettävissä muihin ympäristöihin (toisille päätöksentukimoottoreille). Muuntotyökalujen kehittäminen
edellyttää rahoitusta hankkeelta.
7. Integraatioalusta, joka yhdistelee eri lähteistä peräisin olevaa dataa, tuotetaan rinnakkaisessa
hankkeessa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä ODA-konsortion kanssa.
8. Rajapinta datan siirtämiseksi Isaacukseen ja mahdollisen HUS-datan saamiseksi käyttöön hankkeessa
tehdään Isaacus-hankkeen määrittelyjen mukaan. Saarikassa mahdollinen erikoissairaanhoidon datan
yhdistäminen tulee erikseen sopia Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Tieto Oy:n kanssa. Rajapinnat
erikoissairaanhoidon datan saamiseksi tehdään rinnakkaishankkeessa.
Oikeudet kansalliseen levittämiseen ja käyttöönottoon
Kappaleessa ratkaisun geneerisyys ja avoimuus on kuvattu ne hankkeen tuotokset, joita voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön kansallisesti.
16.12.2015 Suunnitelma 27 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Pilotoinnin laajuus
Saarikassa pilotointi kohdistuu koko Saarikan väestöön (Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat). Helsingissä pilotoinnin ensimmäinen vaihe kohdistuu pilottikohteeksi valitun terveysaseman asiakkaaksi kirjautuneeseen väestöön. Toisessa vaiheessa syksyn 2017 aikana pilotointi pyritään kohdistamaan koko Helsingin väestöön.
7 Vastuuhenkilöiden kuvaus
Saarikka Johtava ylilääkäri/palvelujohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Sakari Ritala..
Terveyskeskuslääkäri, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo.
Helsinki
Johtajalääkäri Risto Mäkinen
Katariina Siimeslehto
Projektipäällikkö Helena Tukia
Projektiasiantuntija Anna Eskola
Vastuuhenkilö
Nimi Organisaatio Rooli Vastuut
Sakari Ritala Perusturvaliikelaitos
Saarikka
Johtava ylilääkäri Projektin johto
16.12.2015 Suunnitelma 28 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Ohjausryhmä
Ehdotamme yhteisen ohjausryhmän perustamista Helsingin kaupungin ja Saarikan hankkeisiin. Saarikan edustaja ohjausryhmässä on liikelaitoksen johtaja. Sitra nimittää ohjausryhmään oman edustajansa sekä tarpeelliseksi katsomia muiden tahojen edustajia. Ohjausryhmän roolina on ohjata ja valvoa hankkeen toteutusta, aikataulua ja resurssien tehokasta käyttöä.
Nimi Organisaatio Rooli Vastuut
Risto Mäkinen Helsingin kaupunki Johtajalääkäri Hankkeen omistaja,
toimeenpanovastuu palvelutuotannossa
terveysasemilla
Helena Ylisipola Helsingin kaupunki Osastopäällikkö Tietohallinto, vastuu ict-kokonaisuudesta
Leena Turpeinen Helsingin kaupunki Osastopäällikkö Toimeenpanovastuu
palvelutuotannossa osastolla ja yhteys palvelu-uudistus 2030
kokonaisuuteen
Marja-Liisa Lommi Helsingin kaupunki Johtava ylilääkäri Toimeenpano ja kokonaisuuden linkittäjä
Helena Tukia Helsingin kaupunki Projektipäällikkö Linkitys ODA-hankkeeseen ja Apottiin
Mikael Palola Perusturvaliikelaitos
Saarikka
Liikelaitoksen
johtaja
Hankkeen toteutuksen valvonta
Saarikassa
Sakari Ritala Perusturvaliikelaitos Saarikka
Johtava ylilääkäri Hankkeen toteutuksen johtaminen Saarikassa
N. N. Sitran nimeämä jäsen
Sitra
N. N. Sitran nimeämä
jäsen
Sitra
Työn suorittava tiimi mukaan lukien ulkopuoliset resurssit
Nimi Organisaatio Rooli Vastuut
Ilkka Kunnamo Perusturvaliikelaitos
Saarikka
Projektityöntekijä Projektin koordinointi; raporttien
taustalla olevan näytön kuvaaminen; kirjaamisintervention
suunnittelu
Lääkäri M.M. Perusturvaliikelaitos
Saarikka Projektityöntekijä Kirjaamisintervention toteutus
yhdessä aluehoitajien kanssa
Lääkäri N.N. Perusturvaliikelaitos Saarikka
Projektityöntekijä Kirjaamisintervention toteutus yhdessä aluehoitajien kanssa
N. N. Alihankkija Asiantuntijalääkäri
N. N. Alihankkija Asiantuntijalääkäri Raporttien käytön ja tutkimustiedon keruun
suunnittelu; raporttien taustalla
olevan näytön kuvaaminen
N. N. Alihankkija Järjestelmäasiantuntija Raporttien tekninen toteutus
16.12.2015 Suunnitelma 29 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
N. N. Alihankkija Järjestelmäasiantuntija Raporttien tekninen toteutus ja ulkoasun suunnittelu
Jyrki Rintala CGI Suomi Oy Projektipäällikkö Projektin hallinto CGI:n
organisaatiossa
Kimmo Kasteenpohja CGI Suomi Oy Palvelujohtaja Projektin toteutus CGI:n organisaatiossa
8 Kustannusarvio
8.1 Kokonaiskustannukset
8.1.1 Kustannusarvio: Saarikka
Saarikasta kohdistetaan hankkeelle työpanoksia yhteensä 143 htp, 600 €/päivä = 86 000 €
- Johtava ylilääkäri Sakari Ritala
- Terveyskeskuslääkäri Ilkka Kunnamo
- Kaksi terveyskeskuslääkäriä
- Sairaanhoitaja
- CGI Oy:ltä ostetaan Pegasos-potilaskertomuksesta saatavan rakenteisen datan lähetys päätöksentuelle päätöksentuen rajapintamäärittelyn mukaisena XML-sanomana ja tarkastettujen henkilöiden listaus. 26 htp, 1050 €/pv = 27 300 € + ALV = 33 852 €. Tämä koostuu seuraavista osista:
Projektin työmäärät ja kustannukset vaiheittain Työmäärä (htp) Kustannus (€)
Vaihe 1 26 33 852
Vaihe 2 6 5 952
Vaihe 3 5 4 176
Vaihe 4 90 54 400
Vaihe 5 31 18 600
Vaihe 6 31 22 520
Vaihe 7 2 1 200
Vaihe 8 4 3 968
Muut toimeenpanon kustannukset 45 27 000
YHTEENSÄ (pyöristys) 172 000 (pyöristys)
16.12.2015 Suunnitelma 30 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
o Tekninen ympäristö (edellyttää myös palvelin- ja tietokannanhallinnasta vastaavan tahon osallistumista projektiin), Saarikka 10 htp
o Sovellusmuutokset, Saarikka 13 htp o Projektinhallinta, Saarikka 3 htp
Ostopalveluna hankitaan päätöksentukisääntöjen perusteella tehtävän virtuaalisen terveystarkastuksen tulosten analysointityökalut (päätöksentukiskriptit ja yhdenmukaisuussäännöt) datan laadun selvittämiseksi, terveyshyödyn mittaamiseksi ja raportointityökalut vaikuttavuustietojen tuottamiseksi, yhteensä 43 htp, 800 €/pv = 34 400 € + ALV = 43 000 € (pyöristys). Erittely osatehtävistä taulukossa. Saarikan Sitralta hakema summa on 86 000 €
8.1.2 Kustannusarvio: Helsinki
Hinta 600 € / htp
Helsingistä kohdistetaan hankkeelle työpanoksia yhteensä 127 htp, 600 €/päivä = 76 000 €
- Johtajalääkäri Risto Mäkinen
- Johtava ylilääkäri Marja-Liisa Lommi
- Tietohallinnon ja terveysasemien panosta
- CGI Oy:n kanssa neuvotellaan miten data Pegasoksesta voidaan hankkia hankkeen toteuttamiseksi -
Ostopalveluna hankitaan päätöksentukisääntöjen perusteella tehtävän virtuaalisen terveystarkastuksen tulosten analysointityökalut (päätöksentukiskriptit ja yhdenmukaisuussäännöt) datan laadun selvittämiseksi, terveyshyödyn mittaamiseksi ja raportointityökalut vaikuttavuustietojen tuottamiseksi, yhteensä Erittely osatehtävistä taulukossa. Helsingin Sitralta hakema summa on 162 000 €
Projektin työmäärät ja kustannukset vaiheittain
Työmäärä (htp) Helsinki
Kustannus (€) Helsinki
Vaihe 1 30 18 000
Vaihe 2 10 6 000
Vaihe 3 8 4 800
Vaihe 4 47 28 200
Vaihe 5 130 78 000
Vaihe 6 30 18 000
Vaihe 7 7 4 200
Vaihe 8 8 4 800
Muut toimeenpanon kustannukset (alihankinta) 162 000
YHTEENSÄ 324 000
16.12.2015 Suunnitelma 31 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
8.2 Alihankinnan kustannukset
Saarikka:
Kustannusarvio: Helsinki
hinta 1100 € / pv
Helsingin kaupungin Sitralta hakema summa = 162 000
Sitralta haettava avainalueen Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa rahoitus kohdistuu care gap –analyysityökalun tekemiseen ja pilotointiin.
Sitran ja Toteuttajien (Helsingin kaupunki, Perusturvaliikelaitos Saarikka) oikeus care gap –sovelluksen myynnistä mahdollisesti saataviin tuloihin Sovelluksen kaupallisesta hyödyntämisestä tai muusta sopimisesta sovitaan kirjallisesti erillisellä sopimuksella Sitran ja Toteuttajien kesken viimeistään 31.3.2018 mennessä.
Alihankinnan työmäärät ja kustannukset vaiheittain
Työmäärä (htp) Saarikka Kustannus (€) Saarikka
Vaihe 1 26 33 852
Vaihe 2 6 5 952
Vaihe 3 3 2 976
Vaihe 4 20 19 840
Vaihe 5
Vaihe 6 10 9 920
Vaihe 7
Vaihe 8 4 3 968
YHTEENSÄ 76 000 (pyöristys)
Alihankinnan työmäärät ja kustannukset vaiheittain
Työmäärä (htp) Helsinki Kustannus (€) Helsinki
Vaihe 1 35 38 500
Vaihe 2 32 35 200
Vaihe 3 28 30 800
Vaihe 4 25 27 500
Vaihe 5
Vaihe 6 15 16 500
Vaihe 7
Vaihe 8 12 13 200
YHTEENSÄ 162 000
16.12.2015 Suunnitelma 32 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Toimeenpanon suunnitelma (Helsinki)
Projektin vaiheet
1. Välineen ja palvelun rakentaminen alihankkijan kanssa (vaiheet alihankkijan listassa 1-8)
9. Päätöksenteko ja valmistelutyö, jotta projektille on toimeenpanon alusta. Sisältää linjaukset organisaatiotasolla
tahtotila hyvinvointierojen kaventamisesta
fokuksen määrittäminen; minkä asioiden suhteen kaventaminen priorisoidaan
mittareiden päättäminen
mittareiden hyödyntämisen mallin ja logiikan päättäminen
10. Kirjaamiskäytäntöjen mallintaminen
kuka kirjaa, koska, keneltä, minne
11. Kirjaamiskäytäntöjen toimeenpano
toteutetaan kohtien 9-10 asiat käytännössä
12. Korkean riskin asiakkaiden palvelun palvelumuotoilu
luodaan palvelumalli, jolla korkean riskin asiakkaiden palvelu voidaan toteuttaa siten, että heille tarjotaan vaikuttavat interventiot ja erityisesti edellytykset omahoidon tukeen ja sitä edeltävään valistuneeseen päätöksentekoon (asiakkaalle tarjotaan analyysi hyvinvointiriskeistä ja näyttöön perustuva valikoima niistä interventioista, joilla on vaikuttavuutta = Turntable 2.0)
13. Population management –toimintamallin rakentaminen
luodaan malli, jolla organisaatio etsii tunnistettuja korkean riskin asiakkaita ja ohjaa heitä tarpeensa mukaisiin (virtuaalisiin) palveluihin, ja joka kehittää palveluita riskiasiakkaille jotka eivät riskejään tunnista tai eivät hahmota Helsinkiä palvelutarjoajaksi (tunnistamattomien asiakkaiden segmentti)
16.12.2015 Suunnitelma 33 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
9 Riskien arviointi
Riski Tarkempi kuvaus Luokittelu Riskinhallintakeino
Riski 1 Datan saannin viivästyminen Pegasoksen rekisteristä
Sovitaan toimitusaikataulu. Jotta toiminto ehtisi CGI Suomi Oy:n Pegasos-potilaskertomuksen kehityssykliin, päätös toteutuksesta ja rahoituksesta tulee tehdä elokuussa 2016
Riski 2 Alihankkijan tekemät sovellukset eivät valmistu määräaikaan mennessä
Suunnittelu aloitettu jo ennen rahoituspäätöstä
Riski 3 Datan laatu ei riitä kliiniseen laaturaportointiin
Toteutetaan kirjaamisinterventiot, joiden avulla osasta potilaita saadaan laadukasta dataa
10 Esituotantohankkeen suhde palveluoperaattorin ekosysteemiin
Esituotantohankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan datan siirto Pegasos-potilastietojärjestelmästä tietovarastoon, jossa sen laatu voidaan arvioida ja dataa voidaan tarvittaessa jalostaa ennen sen siirtämistä palveluoperaattoriin yhdistettäväksi muuhun dataan. Arviointi ja jalostaminen tapahtuu lähettämällä tietovarastosta rakenteinen data päätöksentuelle, jonka säännöt toteuttavat analyysin.
Datan hyödyntämiseksi kehitetään tietämykseen perustuvaan analysointityökaluun (päätöksentuen virtuaalinen terveystarkastus) analysointisääntöjä ja käyttöliittymä, jonka avulla data voidaan katsella ja josta se voidaan edelleen siirtää tilastollisesti analysoitavaksi. Samoja työkaluja voidaan käyttää kaikista eri lähteistä tulevan datan ja koko palveluoperaattorin datasisällön analysointiin.
Päätöksentuki toimii jo useimmissa potilastietojärjestelmissä (Pegasos, Effica, Mediatri, Uranus, DynamicHealth, suunnitelmissa integroida myös Acuteen, ESKOon ja Abilitaan), joten ratkaisu on helposti laajennettavissa. EBMeDS on käytössä myös useissa muissa maissa, mikä mahdollistaa kansainväliset vertailut ja tuotteistamisen.
Luokittelu Selite
Yksityiskohtainen ja välitön toimenpidesuunnitelma & toteutus vaaditaan. Ohjausryhmän informointi vaaditaan.
Toimenpidesuunnitelman toteuttamisella oltava määrätty ja seurattava aikataulu.
Riskiä voidaan hallita hankkeen aikaisilla, esituotantohankesuunnitelmaan kuuluvilla toimilla; suositellaan seurantaa.
16.12.2015 Suunnitelma 34 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Hämeenlinnan kaupungissa on kerätty dataa Taltioniin, josta se on jo päätöksentuen avulla analysoitavissa yhdessä potilaskertomusdatan ja sähköisen terveystarkastuksen tulosten kanssa. Kanta-arkiston tietojen ja tulevan Omakanta-taltion tietojen analysoinnista päätöksentuen avulla on käyty keskusteluja.
11 Esituotantohankkeen suhde muuhun toimintaan
Kehitettävät välineet soveltuvat kaikista potilastietojärjestelmistä, terveystaltioista ja muista tiedon lähteistä peräisin olevan datan analysointiin tietämyksen perusteella. Datan siirto toteutetaan tässä hankkeessa Pegasos-potilastietojärjestelmistä, mutta samanlainen siirto voidaan tehdä muista potilastietojärjestelmistä. KanTa-arkistossa olevan datan hyödyntämisestä Kustannus Duodecim on tehnyt STM:lle ehdotuksen https://dl.dropboxusercontent.com/u/14785933/Videos/Kanta-arkiston%20toisiok%C3%A4ytt%C3%B6.mp4.
Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito –yksikkö määrittelee hoitosuosituksiin perustuvia kansallisia indikaattoreita ja mittareita, ja on valmis osallistumaan hankkeen toteutukseen, jos hankkeen kautta työlle saadaan rahoitusta. Käypä hoito –suosituksiin perustuville mittareille on helposti saatavissa kansallinen hyväksyntä.
Samanaikaisesti on toteutuksessa tai suunnitteilla useita rinnakkaisia hankkeita, jotka tukevat datan hyödyntämistä.
12 Tietoaineistojen, -järjestelmien ja tietorekistereiden hyödyntäminen
Saarikan Pegasos-potilastietojärjestelmässä olevat tiedot: demografiset tiedot, diagnoosit, lääkitys, rokotukset, fysiologiset mittaukset (verenpaine, paino, pituus), laboratoriotulokset, toimintakyky (5-portainen ICF-koodattu mittari), AUDIT-pistemäärä. Perustoimintakyvyn mittaaminen ICF-luokituksen koodiiin d599 liitetyllä 5-portaisella asteikolla on uusi kirjaamiskäytäntö, jota pilotoidaan tässä hankkeessa ensimmäistä kertaa.
CGI:n tuottamien raportointivälineiden avulla tietoaineistoa on mahdollista täydentää raporteilla kontakteista, lähetteistä, osastohoidosta, palvelutapahtumista ja sairauslomista.
Hanke on myöhemmin laajennettavissa hyödyntämään seuraavia tietoja, jotka eivät ole käytettävissä esituotantohankkeen aikana.
- Terveystaltion tiedot (mukaan lukien kaikki hyvinvointidata)
- Automaattisten mittareiden tuottamat tiedot
- Geenitiedot
- Muut Isaacuksessa olevat tiedot
13 Lisätiedot
Hanke liittyy kokonaisuuteen, jollaista ei aikaisemmin ole toteutettu missään.
16.12.2015 Suunnitelma 35 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Hankkeessa tuotettaviin sovelluksiin liittyy immateriaalioikeuksia, joiden perusteella sovelluksia on mahdollista kaupallistaa. Kokonaisuus vaatii useiden toimijoiden osallistumista, ja kokonaisuuden komponentit ovat vaihdettavissa ja kilpailutettavissa, koska sekä tuotettavan datan formaatti että sitä tulkitsevien sääntöjen kuvaukset ovat standardoidussa muodossa ja julkisia.
Sovellusten ylläpito voi edellyttää maksullista käyttölisenssiä.
Sääntöjen taustalla oleva tietämys on julkisesti saatavilla, mutta sen käyttö voi edellyttää tiedon tuottaneen kustantajan myöntämää lisenssiä (tämä koskee myös alkuperäisiä tieteellisiä julkaisuja, joihin vaikuttavuutta analysoivat säännöt perustuvat).
Hankkeessa tuotettavia laatumittareita ja care gap –analyysiä voidaan käyttää yhdessä muilla menetelmillä (mm. big datan louhinta oppivilla järjestelmillä, kuten IBM:n Watson) kanssa. Menetelmiä yhdistämällä saadaan luotettavampia tuloksia.
Lopputuloksen liiketoimintapotentiaali on huomattava, koska sen mahdollistama care gap –analyysi, hoidosta hyötymisen mahdollisuuden tunnistaminen, terveyshyötyjen kvantitointi, hoitosuunnitelman tekeminen ja sen perusteella toteutettava tuotannonohjaus ovat terveyspalvelujen vaikuttavuuden, priorisoinnin, tuotannonohjauksen, ja oppivan terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Ks. Ilkka Kunnamon esitys Duodecimin vuosipäivän symposiumissa 20.11.2015:
https://vimeo.com/duodecim/review/146761353/e9eb0fe1eb
Tavoiteltu asiakasjoukko on laaja: Kansalaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset (care gap –analyysi ja terveyshyödyn tunnistaminen), terveydenhuollon organisaatiot, terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat, tutkijat.
14 ICT-hankkeiden erityisvaatimukset
Esituotantohankkeen datan rakenteistamissa, tuottamisessa ja lokituksessa voidaan soveltaa jo olemassa olevaa teknologiaa (päätöksentukimoottori ja päätöksentukisäännöt), jonka pohjalle tuotetaan hankkeessa uutta sisältöä.
Rajapintana datan viemisessä analysointialustalle (päätöksentuen moottorille) käytetään olemassa olevaa päätöksentuen rajapintaa Pegasos-potilastietojärjestelmän ja päätöksentuen välillä. Datan analysointia, raportointia ja visualisointia varten tuotetaan uusia mallipohjia ja sovelluksia.
16.12.2015 Suunnitelma 36 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Toiminnallinen kaaviokuva. Vihreä väri kuvaa tunnisteista, sininen anonymisoitua dataa. Jos hankkeen aikana analysoitavien potilaiden määrä organisaatiossa ei ylitä 20 000, voidaan Pegasos-välivarasto jättää pois ja lähettää data suoraan tuotantoympäristöstä.
Pegasos-datavarasto
Potilaskertomus B Datan lähde C
Datan lähetys päätöksentuen kyselysanomassa
Datan laatuanalyysiDatan analyysi ja
raportointi
Care gap -raportit
Kliiniset laaturaportit
Datan laaturaportti
Datan standardointi
ja korjaus
Pegasos-tuotantoversio
Isaacus – Hyvinvoinnin palveluoperaattori
Linkitys henkilötunnukseen
Datan lähde C
14.1 Tekninen toteutuskuva.
Palaute
Pegasos-tietokanta
Verkkopalvelin
• Demografiset tiedot• Ongelmat ja riskitekijät• Tutkimukset• Interventiot
Data-suodatin
Päätöksen-
tuki
Asiakas-komponentti
XML
XML
Sääntö-kirjasto
Care gap -raportit
Kliiniset laaturaportit
Datan laaturaportti
Palomuuri
Lokitiedostot
16.12.2015 Suunnitelma 37 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
14.2 Data ja datan käsittely
Rekisterinpitäjyys
Toteuttajat ovat kukin rekisterinpitäjiä ja vastaavat potilasasiakirjojen laatimisesta ja niihin sisältyvien tietojen säilyttämisestä, ylläpidosta, luovuttamisesta, käyttämisestä ja muusta käsittelystä lainsäädännön mukaisesti.
Tietoja käsiteltäessä Care Gap – analyysillä, kukin rekisterinpitäjä vastaa siitä, että arkaluonteisten henkilötietojen käsittelylle on lainmukainen peruste siltä osin kuin on kysymys henkilötietojen käsittelystä.
Henkilötietojen käsittely ja suojaaminen dataa hankittaessa ja analysoitaessa.
Care Gap –analyysissä käsiteltävät tiedot saadaan Helsingin ja Saarikan ylläpitämistä potilasrekistereistä ja syksystä 2017 lähtien mahdollisesti Kelan terveystaltiosta. Louhittavat tiedot koostuvat niistä rakenteisista tiedoista, jotka ovat tallennettu toteuttajien potilasrekistereihin tai Kelan terveystaltioon.
Kun tieto lähetetään päätöksentuelle XML-sanomana, se pseudonomysoidaan potilastietojärjestelmän toimesta poistamalla henkilötiedot ja luomalla kyselysanomalle automaattisesti generoituva tunnus (ID). Pseudonymisoitu tieto tulee olla teknisesti toteutettu siten, että tiedon analysoijalle tieto on anonymisoitua.
Kun päätöksentuki on analysoinut tiedon, se tuottaa XML-muotoisen lokitiedoston, joka sisältää analyysin tulokset. Lokitiedosto sisältää kyselysanoman ID:n. Lokitiedosto tallentuu samalle palvelimelle, jolla potilastiedot ja päätöksentukisovellus sijaitsevat. Laaturaportit,kliiniset laaturaportit ja koko väestön care gap –raportit tuotetaan lokitiedoston anonymisoidusta tiedosta. Care Gap – sovelluksessa tulee varmistaa, että ne henkilöt, jotka osallistuvat datan analysointiin, eivät käsittele henkilötietoja eli kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Kun tietoa analysoidaan, tulee varmistaa, että luonnollista henkilöä ei voida tunnistaa suoraan tai epäsuorasti.
Jos potilastietojärjestelmän ja Kelan terveystaltion dataa yhdistetään, pseudonymisoidaan ja anonymisoidaan ennen analyysiä, tämä toteutetaan sen lainsäädännön puitteissa, jossa terveystaltiossa olevan datan käytöstä säädetään.
Dataa käsittelevä päätöksentukisovellus asennetaan samoille palvelimille tai samaan konesaliin kuin Pegasos-potilaskertomuksen data. Dataa ei lähetetä näiden palvelimien palomuurien ulkopuolelle.
Datan omistaa rekisterinpitäjä, joka voi luovuttaa sen palveluoperaattorille tämän toiminnan käynnistyttyä sen lainsäädännön puitteissa, joka on voimassa luovuttamishetkellä. Tietoja ei voida käsitellä myöhemmin alkuperäisen käyttötarkoituksen vastaisesti. Myöhempää käsittelyä yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten ei katsota yhteen sopimattomaksi alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Palveluoperaattoriin data siirretään joko tunnisteisena tai anonymisoituna lainsäädännön määrittelemällä tavalla. Esituotantohankkeen aikana valmistellaan datan siirtomuotoa, jotta siirto voidaan toteuttaa palveluoperaattorin toiminnan käynnistyessä. Palveluoperaattorin käynnistyttyä siellä olevaa dataa voidaan lähettää datan laadunvarmistukseen, korjaukseen ja kliiniseen analyysiin hankkeessa kehitettävien palvelujen avulla käsiteltäväksi.
Analyysin tulosten käyttäminen asiakkaiden segmentoinnissa ja hoidossa
16.12.2015 Suunnitelma 38 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Kyselysanoman tunnus jää potilastietojärjestelmään, ja sen avulla voidaan potilastietojärjestelmässä liittää päätöksentuen palaute oikeaan henkilöön tälle tehtävää care gap –analyysia varten. Potilastietojärjestelmään kirjauduttaessa potilastietojärjestelmä varmistaa ammattilaisen oikeuden käyttää järjestelmää ja siinä säilytettäviä potilastietoja. Jos ammattilaisella on asiakkaaseen hoitosuhde, hän voi käyttää analyysin avulla tulkittuja asiakastietoja hoitotarkoituksessa, kun asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelmaa ja hänelle tarjotaan palveluja. Jos ammattilaisella ei ole ennestään hoitosuhdetta asiakkaaseen, jolla todetaan hoidon tarve analyysin perusteella, hän voi katsoa asiakkaan tietoja ja ottaa yhteyden asiakkaaseen sen jälkeen kun asiakas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Elokuussa 2016 lausuntokierrokselle lähetetty laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä sekä eräät siihen liittyvät lait voivat muuttaa perusteita, joilla asiakkaaseen voidaan olla yhteydessä, ja lainsäädännön tultua voimaan toimitaan sen mukaisesti.
16.12.2015 Suunnitelma 39 (39) Projektisuunnitelma Hankesuunnitelma, Helsingin kaupunki ja Saarikka 2.9.2016 Luottamuksellinen
Liitteet
Liite 2: Esituotantohankkeen referenssit
Hanke Sisältö Kohderyhmä Laajuus (eurot, htp jne.)
Ajankohta
Päätöksentuen raportit
Kliiniset laatumittarit
Terveydenhuollon ammattilaiset, johtajat ja tutkijat
Sipoon kunnan asukkaiden virtuaalinen terveystarkastus
2009 – 2010 (Tiina Kortteiston väitöskirja)
EBMeDS-päätöksentuki (käytössä Helsingissä ja Saarikassa)
Päätöksentuki-moottori ja päätöksentuki-säännöt
Terveydenhuollon ammattilaiset
Puolet Suomen lääkäreistä käyttää jotakin päätöksentuen komponenttia.
V:sta 2008 lähtien
Luottamuksellinen
Liite 2: Esituotantohankkeen minimivaatimukset
Arviointikriteeri Vaatimus täytetään
Vaatimusta ei täytetä
Mahdolliset IPR:t ovat yhteiskäyttöisiä. x
Syntyvät materiaalit ja lopputuotteet ovat yleisesti hyödynnettävissä.
x
Esituotantohankkeesta vastaava taho sitoutuu siihen, että hankesuunnitelmaa voidaan muokata yhteistyössä Sitran kanssa ennen rahoituksen myöntämistä.
x
Esituotantohankkeesta vastaava taho sitoutuu siihen, että ohjaus tehdään yhteistyössä Sitran kanssa.
x
Esituotantohankkeesta vastaava taho sitoutuu raportoimaan hankkeen etenemisestä Sitran ohjeistuksen mukaisesti.
x
Esituotantohankkeesta vastaava taho sitoutuu siihen, että esituotantohankkeen etenemisen ja lopputulosten arvioinnissa voidaan tarvittaessa (Sitran arvion ja päätöksen perusteella) käyttää ulkopuolista toimijaa.
x
Liite 3: Tulevaisuuden tavoitetilaan johtavien jatkohankkeiden kuvaus Luodaan toimintamalli ja teknologia, jonka avulla henkilölle voidaan
1. hänen rakenteisia tietojaan analysoimalla listata ne parhaaseen näyttöön perustuvat omahoidon,
terveyden- ja sosiaalihuollon keinot, joilla heidän terveyttään, toimintakykyään ja elämänlaatuaan
voidaan parantaa, ja samalla tunnistaa hoidot, joista voidaan hyödyttöminä tai haitallisina luopua.
2. arvioida määrällisesti kunkin keinon avulla saavutettavissa oleva nettohyöty ja kustannus-
vaikuttavuus
3. esitellä arvioinnin tulokset henkilöille havainnollisessa muodossa, jotta henkilö voi omien arvojensa
ja valintojensa perusteella tehdä suunnitelman asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi niiden
tarpeiden osalta, jotka hän on määritellyt tärkeiksi
4. laatia hyvinvointisuunnitelma (terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelma), joka määrittelee tarpeet,
mitattavissa olevat tavoitteet ja niiden saavuttamiseen käytettävät keinot (toiminnot) sekä
sanallisessa että rakenteisessa (koodatussa) muodossa
16.12.2015 Suunnitelma 2 (2) Projektisuunnitelma Isaacus esituotantohanke/ Saarikka 26.12.2015 Luottamuksellinen
5. tarjota hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen toimintojen perusteella henkilölle omahoidon ohjausta
ja työkaluja sekä ammattilaiselle neuvoja ja välineitä joiden avulla suunnitelmassa olevia keinoja
sovelletaan ja väestötasolla voidaan (kun edellä mainitut on toteutettu jokaiselle henkilölle)
6. tarjota tuotannonohjausjärjestelmälle arvio väestön tarvitsemista toiminnoista, joiden perusteella
voidaan tehdä resurssivaraukset ja tuottaa ammattilaisten työlistat, sekä jo henkilöiden
suunnitelmia laadittaessa ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit.
7. päivittää reaaliaikaisesti henkilön tiedot ja tieto organisaation toiminnasta sekä henkilön yksilöityihin
tietoihin että anonyymisti tietokantaan (Isaacus), jonka avulla arvioidaan vaikuttavuutta, luodaan
ennustemalleja ja raportoidaan ja kehitetään organisaatioiden toimintaa.
Potilaan tiedot
Suositus
Suositus
SuositusSuositus
Suositus
Suositus
Suositus
Hoitosuunnitelma
Analyysi
Terveysongelmat
Toiminto
Toiminto
Toiminto
Toiminto
Hyötyjen ja haittojen kvantitointi ja synteesi
Mahdollisuus terveyshyötyynPotilas
Työkalut
Omahoito
Terveydenhuolto
Tuotannonohjaus
Työlista
Tietojenpäivitys
Terveydenhuollon historiatieto (big data)