Suomi kuntoon yhdessä työtä tekemälläHanna Kosonen ottaa aamupa-laksi croissantin ja mukillisen teetä savonlinnalaisessa kahvi-lassa. Lapset, kaksi tytärtä, on puettu ja kammattu päivähoito-kuntoon ja äidille ovat jääneet monet muut asiat ennen illan vaalitilaisuuksia.

Urheilullisen eduskuntaehdok-kaan takin rintamusta koristaa Suomen keskustan Suomi kuntoon- nappi.

Hanna Kososen mielestä puo-lueen tavoite on realistinen.

- Suomella on loistava tule-vaisuus, kunhan se vain yhdessä tehdään. Uusia työpaikkoja voi syntyä runsaasti muun muassa biotalouteen, luontomatkailuun ja kotimaiseen ruokatuotantoon, Hanna Kosonen vakuuttaa.

Myös oikeilla elämäntapa-valinnoilla saadaan hyvinvointia aikaan ja kyetään hillitsemään kasvavia terveysmenoja jopa miljardien arvosta. Suomi selviää hyvinvointivaltiona palvelujen rakennemuutoksella ja työnteolla.

- Työnteon on oltava kannat-tavaa ja yrittäjyyteen on kannus-tettava veroratkaisuilla ja turhaa sääntelyä purkamalla.

Savonlinnalainen filosofian maisteri Hanna Kosonen on liikunta- ja kulttuurialan asian-tuntija ja hänellä on oma yritys Savonlinnassa. Asiakkaat ovat ministeriöissä. Luovien alojen start-up ja pk-yritysten sparraaja vie tietoa yrittäjyyden arjesta

lähinnä työ- elinkeino-, opetus- ja kulttuuriministeriöihin.

Kosonen on ollut mukana kirjoittamassa Suomen keskustan liikuntalinjausta. Hänen kädenjäl-kensä näkyy myös Mikkelin lii-kuntakuukausiprojektissa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli 50 000 ihmisen liikuttaminen. Projekti palkittiin Urheilugaalassa Paavo Nurmi -palkinnolla.

JUURET SAVONLINNAN KOSOLASSA

Hanna Kososen juuret, siis lapsuu-denkoti ja nyt myös loma-asunto, ovat Savonlinnan Kosolassa, kol-kassa, josta on ennenkin noustu eduskuntaan.

Turvallisessa kyläyhteisössä ja yhteisöllisessä perheessä vah-vistuivat kaikki ne arvot, joiden puolesta hän on keskustan edus-kuntavaaliehdokkaana. Nostetta

on ollut, aluksi jopa enemmän kuin pyrkyä.

Viime vuoden eurovaaleissa Hanna Kosonen haki ensimmäi-sen kerran tuntumaa politiikkaan. Tulos, komeat lähes 4000 ääntä, yllätti monet asiantuntijatkin.

Liikunta tuli vahvana kodin perintönä Kososen neljän tyttären elämään jo varhain. Ukki Vilho juoksutti kilpaa talon ympäri ja otti aikaa. Talvisin ukki teki hiih-tolatuja Turkinniemen pelloille.

Antti-isä vei laskettelemaan ja villiin lapsuuteen kuului myös kaikenlainen kiipeily ja puissa roikkuminen. Kavereiden luo oli viiden kilometrin pyörämatka. Kotirannassa opittiin uimaan ja Kosolan koulun kaukalossa luis-telemaan.

Kodin arvoista yhtenä tär-keimpänä Hanna Kosonen pitää luontevaa yhteisöllisyyttä. Kodin ovet olivat auki ihmisten tulla ja mennä. Pöydässä oli tilaa kaikille.

Hanna kuvailee lapsuuden-kodin ilmapiiriä lämpimäksi ja suvaitsevaksi. Myös vanhempien suhde ympäristöön oli kohdallaan. Kierrätettiin ja tehtiin ekologisia valintoja. Tavarat eivät olleet tär-keitä, silti kaikkea oli riittävästi.

HIIHTOSUUNNISTUKSEN HUIPULLEUrheilulukiossa Jyväskylässä Hanna Kosonen aloitti määrätie-toisen hiihtosuunnistuksen tree-naamisen. Se toi Olavin Rastin urheilijalle nuorten MM-kilpai-

lussa kultaa normaali- ja pikamat-kalta sekä viestipronssia.

Varsinaisen huippunsa Hanna saavutti aikuisten kisoissa Sipe-riassa Krasnojarskin MM-kil-pailuissa 2000, jolloin hän voitti pronssia normaalimatkalta ja viestissä kultaa yhdessä Mervi ja Liisa Anttilan kanssa.

Huippusuunnistaja Hanna ei siis eksy metsissä eikä kaupun-kien vilinässä.

Hanna Kosonen palasi Savon-linnaan 17 vuoden jälkeen opis-keltuaan Jyväskylässä, Ruotsin Sundsvallissa ja Helsingissä, valmistuttuaan filosofian mais-teriksi ja perustettuaan työuran ja perheen. Paluutaan hän sanoo

radikaaliksi vastavirtaan muu-toksi – virta kun on vuolaampi toi-seen suuntaan. Pariskunnalle on työ ja toimeentulo Savonlinnasta avautunut.

Kevään aikana Hanna Koso-nen on keskittynyt vaalityöhön laajassa vaalipiirissään. Menossa ovat viimeiset viikot ennen vaa-leja.

PUHTAAT VEDET, RAVINTO JA METSÄT...Kosolan kylä kuten muukin Suo-men maaseutu, on muuttunut pal-jon Hanna Kososen lapsuudesta näihin päiviin. Kun yhteiskun-nassa on ollut jaettavana lähinnä

niukkuutta, on maaseutualueiden palveluja jouduttu karsimaan.

- Suunta pitäisi kääntää hajau-tetun yhteiskunnan malliin. En halua vastakkainasettelua kau-punkien ja maaseudun välille. Pidän myös Helsingistä. Mutta kasvukeskusten ongelmia ovat ruuhkat, joita ihmiset siellä eivät halua.

Hanna Kosonen uskoo, että puhdas luonto, puhtaat vedet, puh-das ravinto, metsät ja hiljaisuus ovat suuri mahdollisuus Suomelle. Työtä tekemällä ja yhdessä raken-tamalla saadaan parempi Suomi.

Aini Rossi

Suomella on loistava tulevaisuus,

kunhan se vain yhdessä tehdään.

Hanna KosonenSynnyin- ja kotikunta: Savonlinna

Ikä: 39 vuotta

Työ: Yrittäjä 9/2014-, Tmi Töpinä, asiantuntijapalveluita mm. ministeriöille sekä liikunta- ja kulttuurialan yrityksille

Koulutus: Filosofian maisteri 2003, Jyväskylän yliopisto

Ura: Diges ry:n kulttuuri- ja liikunta-alan asiantuntija 2008-2014 Maahenki Oy:n kulttuurituottaja 2006-2007 Puuarkkitehtuuriyhdistyksen toiminnanjohtaja 2004-2005 Metsäliitto konsernin viestinnässä 2003-2004 Kilpaurheilija 1995-2002, hiihtosuunnistuksen viesti-maailmanmestaruus sekä henkilökohtainen mm-pronssi 2000

Perhe: Kaksi tytärtä ja aviomies

Harrastukset: Mökkeilyä Pihlajaveden rannalla, kulttuuria sekä liikuntaa maratoneista sirkukseen ja vesihiihdosta oopperaan

Politiikka: Viime kevään eurovaaleissa ensikertalaisena lähes 4000 ääntä

Hannan vaalikahvilaOlavinkatu 51, Savonlinna Avoinna arkisin klo 10-14

Hanna tavattavissa kahvilassa

Ti 31.3. klo 8-10 Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa

Ke 1.4. klo 14-16 Kahvia ja pullaa

Ti 7.4. klo 8-10 Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa

Ke 8.4. klo 15-17 Kahvia ja piirakoita

Ma 13.4. klo 8-10 Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa

Ti 14.4. klo 8-9 Suomalaista kaurapuuroa ja politiikkaa Kimmo Tiilikaisen kanssa

Seuraa lisäksi ilmoittelua.

Lämpimästi tervetuloa!

Hyvä kansanedustaja on aito ja läheinen ihminenMUUTAMAN kerran olen miet-tinyt, millainen tausta ja millaiset valmiudet ovat tärkeitä kansan-edustajaehdokkaalle.

Kun sellaisia reunaehtoja hahmottelee, asettaa myös selviä laatuvaatimuksia henkilölle, jota on valmis äänestämään.

Mietiskely paljastaa, että ihan yli-ihmistä ei tarvitse metsästää. Tietyt perushyveet, järkevä maa-ilmankatsomus, vahva persoona ja kyky kasvaa ihmisenä riittävät.

MAKUASIA tietysti, mutta mielestäni maltillinen elämän-asenne olisi hyväksi kansanedus-tajaehdokkaalle. Se on luotetta-vampi lähtökohta kuin räväkkyys, jolla toki saattaa kalastaa irtopis-teitä.

Hyvä ehdokas käyttäytyy sivistyneesti. Eivätköhän kaikki arvosta aitoa ja luontaista sivis-tystä, fiksuutta. Se on myös vahva valtti ihmiselle, joka joutuu yhte-nään esiintymään toisten edessä.

Kansanedustajaehdokkaan pitää totta kai tuntea yhteiskun-taa, sen tilaa ja olla avoin omak-sumaan uutta tietoa.

Ehdokkaan uskottavuutta lisää, jos hän on jonkin alan erikoistuntija, esimerkiksi lii-kunnan. Hyvä hänen olisi tuntea kulttuuriakin.

Urheilu on ylipäätään kelpo meriittiä. Urho Kekkonenkin oli Suomen mestari vauhdittomassa korkeushypyssä ja kolmiloikassa ennen kansanedustajuuttaan. Eikä hän jäänyt ainoaksi mesta-riurheilijaksi parlamentissa.

MISSÄ TAHANSA amma-tissa uurastavalla pitäisi olla muitakin harrastuksia kuin leipätyönsä – toimittajankin elämänkäsitys avartuu, jos hän

harrastaa muutakin kuin juttujen kirjoittamista.

Sama pätee erittäin hyvin poliitikkoon ja poliitikoksi aiko-vaan. Hänellä on oltava arjessa sidoksia ja harrastuksia, jotka avaavat hänelle maailmoja poli-tiikan ja kabinettien ulkopuolella.

Yhä syvemmälle päätöksente-koon vihkiytyessäänkin poliiti-kon kannattaa pitää kaikki arjen tuntosarvensa herkkinä.

POLITIIKAN yksi perusto-tuus on, että kaikissa vaaleissa kansa kaipaa mukaan uusiakin kasvoja.

Kokeneilla politiikan raskas-sarjalaisilla on vaalitaisteluissa aina omat tukijoukkonsa, mutta äänestävä kansa tarjoaa luotta-mustaan myös raikkaille ehdok-kaille, joita voi kehaista ”hyviksi tyypeiksi”.

Oleellinen edellytys on, että ehdokas koetaan aidoksi ja lähei-seksi kanssaihmiseksi.

SAVON LI N NA LA I N EN Hanna Kosonen täyttää huhti-kuun eduskuntavaaleissa nuo reunaehtoni. Hän on politiikassa tuore kasvo ja hän tuntee hyvin itäsuomalaisten arkea.

Uskon, että vahvan kansan-liikkeen ehdokkaasta Hanna Kososesta tulee erinomainen kansanedustaja, jota äänestäjän on toiveissaan ja huolissaan helppo lähestyä.

Vaalimenestys vaatii uuras-tusta ja asennetta. Hanna Koso-nen tietää, että vaalityötä on teh-tävä uupumatta ihmisten parissa niin turuilla ja toreilla kuin sosi-aalisessa mediassakin.

Kampanjointi eri puolilla isoa vaalipiiriä on ehdokkkaalle vaati-vaa, mutta samalla hyvin avarta-vaa. Aktiivinen kampanjaote on hyvän ehdokkaan merkki.

Kyösti PienimäkiKirjoittaja oli sanomalehti Itä-Savon päätoimittaja 1998-2007.

Sisukkaasti maakuntia kehittämäänSuomen Keskustan puheen-johtaja Juha Sipilä on esittänyt meille kaikille haasteen siitä, että Suomi on saatava kun-toon. Hänen mukaansa tähän kuntokuuriin menee seuraavat kymmenen vuotta ja tässä työssä tarvitaan aivan jokaista meitä suomalaista, asuinpaikasta riip-pumatta.

Suomirempan tärkein työ-väline, uuden hallituksen hallitusohjelma, tulee sisältää nykyistä huomattavasti enemmän itäisen Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseen tähtääviä toimia.

Viime vuosien aikana toteu-tettu yhteiskunnallinen päätök-senteko on merkittävästi kiihdyt-tänyt toimintojen keskittämistä. Markkinaehtoisessa toiminnassa tätä tapahtuu vääjäämättä. Toi-minnot hakeutuvat sinne, missä tuotannontekijöitä on saatavilla tai ostovoimaa valmiille hyödyk-keille löytyy riittävästi. Yhteis-kuntapolitiikan ei tule kuiten-kaan aina potkia palloa samaan suuntaan.

Itäinen Suomi ja Etelä-Savon maakunta eivät ole olleet aivan jonon kärkipäässä, kun näitä keskittämispolitiikan hedelmiä on jaettu. Näiltä kulmilta on ollut helpompi lähteä toisaalle kuin tulla tänne. Eihän tosiaan voi olla oikein, että esimerkiksi amma-tillisen koulutuksen aloituspaik-koja on jyvitetty yhä kiihtyvällä vauhdilla kasvukeskuksiin, joissa kaikkinaisen kasvun hallinta on osoittautumassa yhä vaikeam-maksi. Vastaavia esimerkkejä löytyy jokaiselta yhteiskuntapoli-tiikan lohkolta.

Suomi on maakuntiensa ja alueidensa summa, kenenkään suomalaisen etua ei ole antaa osan maakunnistaan ja seuduis-taan kuihtua. Tarvitaan muutosta ja tätä muutosta meille kaikille tarjoaa Suomen keskusta ja sen eduskuntavaaliehdokkaat. Suo-men keskusta lähtee siitä, että esim. suomalaisen koulutuspoli-

tiikan tulee olla edelleen vahvasti maakunnallisesti hajautettua.

Juuri nyt tarvitsemme uuden yhteiskunnallisen paradigman; maakuntien intohimoisen ja sisukkaan kehittämisen myötä Suomi takaisin kuntoon ja uuteen nousuun. Tähän työhön me tarvitsemme maakuntiinsa ja seutuihinsa monin eri tavoin kiinnittyneitä kansanedustajia. Sellaisia, tavallisen hyviä ihmi-siä, jotka ovat valmiita uskomaan sanoissaan ja teoissaan siihen, että oma maakunta, oma seutu-kunta ja ikioma kotikunta ovat edelleen positiivisen kehittämi-sen arvoisia. Siksi olen hakeutu-nut tukemaan Hannan vaalityötä. Koen hänet juuri sopivana tähän Suomen kuntokuuriin.

Reima Härkönenfilosofian maisterirehtori, Savonlinnan Taidelukio

Kaikkialla tarvitaan luottamustaKun kirjoitin vuosi sitten ilmes-tynyttä kirjaani Luottamus (Otava), pohdin tämän tärkeän tunnetilan merkitystä niin yksi-tyisessä elämässä kuin kansakun-tien vaiheissa.

Jokainen meistä tietää omasta elämästämme luottamuksen kan-tavan voiman. Kun tunnemme itse luottamusta, voimme parem-min, uskallamme enemmän ja luotamme enemmän muihin. Kun uskallamme luottaa, koemme työiloa ja saamme enemmän aikaa.

Erityisen tärkeää on itse-luottamus - sen tietää erityisesti Hanna Kososen kaltainen huip-pu-urheilija, jonka on voittaak-seen kyettävä parempaan suori-tukseen kuin muut alansa parhaat.

Kun meihin luotetaan, saamme voimaa. Siksi luottamus on uusiutuva luonnonvara, jaka-malla lisääntyvä voima.

Siksi siihen kannattaa panos-taa - yksityisessä elämässä, työ-yhteisössä ja yhteisissä asioissa. Miten paljon parempi maailma olisi, jos meillä olisi jatkuvan epäilyn sijaan enemmän luotta-musta? Moni sota jäisi sotimatta, riita riitelemättä, ja moni turha kärsimys kokematta.

Suomelle tärkeää on vahvistaa luottamusta politiikkaan. Ilman luottamusta Suomi ei palaudu kasvun tielle.

Luottamus politiikkaa koh-taan on viime vuosina horjunut

- ansaitusti. Yksi keskeinen syy on ollut hallituksen heikko kyky saada aikaan päätöksiä. On ollut paljon yritystä, mutta vähän tekoja ja tuloksia. Sen seurauk-sena vaaleissa on mielipidemit-tausten perusteella luvassa ennen kokemattoman suuria muutoksia.

On tärkeää, että uusi hallitus onnistuu palauttamaan kansa-laisten luottamusta politiikkaan. Se ei tapahdu itsestään vaan vaatii rohkeita päätöksiä Suomen hyväksi. Se vaatii omat lähtö-kohdat tuntevaa, kuuntelevaa ja arvostavaa politiikkaa. Se vaatii poliitikkoja, jotka tietävät, mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat.

Erityisen tärkeää työpaikko-jen ja kasvun kannalta on yritys-elämän luottamuksen vahvista-minen. Jos talouselämässä ei ole luottamusta, ei ole investointeja.

Jos ei ole investointeja, ei ole kas-vua. Jos ei ole kasvua, ei synny uusia työpaikkoja. Jos ei ole työ-paikkoja, ei ole hyvinvointia.

Tämän vuoksi on tärkeää, että politiikassa on Hannan kaltaisia yrityselämän ja Suomen vah-vuuksien - erityisesti biotalou-den - lainalaisuuksia ymmärtäviä ihmisiä. Heillä on parhaimmil-laan kokemuksen tuoma taito nähdä, miten politiikan keinoin palautetaan luottamusta.

Mutta pelkkä talousymmärrys ei riitä. Pitää olla myös herkkyys ja sydämen sivistys ymmärtää, miten Suomen talous käännetään siten, että heikoimmista pidetään huolta ja jokainen saa reilun mahdollisuuden.

Mikael PentikäinenKirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.

Yhä 24 tuntia vuorokaudessaOmassa lapsuudessani tietoko-neet tai some eivät syöneet arjen tunteja. Meillä oli television lisäksi pieni näyttöruutu, johon puuhattiin piuhalla kiinni joys-tick. Sitä hervottomasti vasem-malta oikealle vatkaamalla sai kerättyä energiaa Daley Thomp-sonille kymmenotteluun pelin varrelle. Kauan ei moista vempe-lettä jaksanut heiluttaa. Ulkona oli jännempää. Oman veljen kanssa juoksimme ja leikimme.

Nykyään asiat ovat toisin. Onko muuttunut maailma oikeasti syypää liikkumattomuu-teen? Olemmeko me itse muuttu-neet? Mihin käytämme käytössä olevat tuntimme? Aikuisina meillä on vastuu niistä malleista, joita me lapsiemme tietoisuuteen ja toimintatapoihin istutamme. Tämä ei ole muuttunut. Tunteja-kin on yhtä paljon vuorokaudessa.

Ennenkin oli kiire. Ainakin omassa ydinperheessäni van-hemmat tekivät lujasti töitä. Äiti kolmivuorotyötä, isä metsurina. Siinä arjen vilskeessä kasvoin mukana, isovanhempien silmien

alla. Ymmärrän maatilalla lap-suuteni viettäneenä ympäristön vaikutuksen. Kiitän siitä päivit-täin. Olin luontaisesti liikunnasta kiinnostunut lapsi. Sain kasvaa paikassa, jossa sain liikkua vapaasti ja turvallisesti.

Uskon, että jokainen lapsi haluaa liikkua. Taaperoikäisen arkimeno on hengästyttävää kat-sottavaa. Hänen haluaan liikkua tulee tukea. Vallitsevassa maail-massa se voi helposti tuntua työ-läältä. Uhraus kannattaa. Ei pieni lapsi paljoa kaipaa. Metsäretki tai kävely lähipuistoon. Siinä se. Viitseliäisyyttä ja arjen organi-sointia se meiltä aikuisilta vaatii. Omaa esimerkkiä.

Kun liikunta juurtuu osaksi normaalia arkikäyttäytymistä, sen jatkaminen aikuisiällä on suoranainen tahtotila. Kun lap-sena kokee liikkumisen hyvää tekevän tunteen, ei ilman sitä euforiaa halua enää ollakaan. Kun varhaisvuosinani loikin omaan huoneeseeni vievät por-taat joka kerta, huomaan tänäkin päivänä ryhtyväni siihen kotipor-

taissa. Jos tauti kaataa viikoksi ja liikunta jää väliin, poden taudin lisäksi kaipuuta hikoilemaan.

Mietipä, mihin tuntisi kuluvat. Muistele aikaa, jolloin puhelin oli ruuvattu kotonasi seinään. Onko sen ja tämän päivän ajan-käytön välillä eroa? Onko teko-syysi liikkumattomuudelle kou-luliikunnan aiheuttama trauma? Anna jo anteeksi sille maikalle. Ja ellet ole itsestäsi kiinnostunut, ajattele tulevaisuuden aikuista, joka esimerkkisi varjossa kasvaa.

Iloitsen ystävästäni Hanna Kososesta. Hänen näkemyk-sensä liikunnan lisäämisestä jokaiseen koulupäivään saa sydämeni hypähtämään riemusta. Toteutuessaan se saa niin paljon hyvää aikaiseksi, että kansakunta ihmettelee jälkikäteen ratkaisun myöhäistä toteenpanoa.

Virpi Sarasvuo Moninkertainen hiihdon olympia- ja mm-mitalisti

Kun liikunta juurtuu osaksi

normaalia arki-käyttäytymistä, sen jatkaminen aikuisiällä on suoranainen

tahtotila.

Oma maakunta, oma seutukunta ja

ikioma kotikunta ovat edelleen positiivisen

kehittämisen arvoisia.

Hanna Kososesta tulee erinomainen kansanedustaja, jota äänestäjän on toiveissaan ja huolissaan

helppo lähestyä.

Luottamus on uusiutuva luonnonvara,

jakamalla lisääntyvä

voima.

Metsästä Itä-Suomi elää edelleenVielä reilu vuosi sitten näkymät metsäteollisuuden ympärillä oli-vat synkeät. Parhaiten tuon alavi-reisyyden havaitsi näillä alueilla, joissa työpaikat ja hyvinvointi olivat vuosisatojen saatossa rakentuneet metsän ympärille.

Viimeisen vuoden aikana met-säteollisuuden julkaisemat inves-tointiuutiset Itä-Suomeen ovat ilahduttaneet laajasti. Meillä on raaka-ainetta, meillä on ammat-titaitoisia metsäkoneyrittäjiä, meillä on koulutusta ja meillä on osaamista, sen nämä uudet inves-toinnit ovat osoittaneet. Usko tekemiseen on palannut.

Jo toteutuneiden investoin-tien lisäksi odotamme lopullisia investointipäätöksiä niin Ääne-koskelle kuin Kuopioonkin. Jos nämä toteutuvat, tietää se koko tuotanto- ja jalostusketju mukaan lukien tuhansia työpaikkoja lisää itäiseen Suomeen. Toivo tekemiseen ja usko huomisen mahdollisuuksiin biotaloudessa on palannut.

Muistetaan kuitenkin kaiken positiivisen keskellä se, että menestys ja uusien työpaikkojen luominen vaativat myös reuna-ehtonsa. Päättäjien on tehtävä tukevat ja pysyvät raamit, jotta yritykset voivat toimia ja kehittää biotalouden menestystarinaa sta-biileissa olosuhteissa.

Tärkeää on, että tehtävät pää-tökset esimerkiksi verotuksessa ovat pitkäntähtäyksen päätöksiä, muutokset parin vuoden välein tekevät kymmenien vuosien investointien kustannusten hal-linnan hyvin vaikeaksi.

Toiseksi meidän on taattava raaka-aineen eli metsäbiomassan riittävyys. Tässä suhteessa on tie-tysti kaikkien kannalta edullista, että ohjaisimme raaka-aineen käyttöä mahdollisimman korkean

jalostusasteen käyttöön. Puuta riittää toki myös energiatarkoi-tukseen, mutta tukien ohjaamana se ei saa aiheuttaa raaka-ainepu-laa korkeamman jalostusasteen teollisuudelle.

Toisaalta myöskään raaka-ai-neen riittävyys ei auta, jos emme saa puuta järkevällä tavalla metsistämme. Perusväylänpito tarvitsee jatkossakin rahallisia panostuksia ja meidän on huo-lehdittava siitä, että meillä riittää tulevaisuudessakin ammattitai-toisia metsäkoneenkuljettajia korjaamaan metsää. Tältä osin laadukkaan ja alueellisesti kat-tavan koulutuksen merkitys on aivan erityisen tärkeässä roolissa.

Biotalous on tällä hetkellä jokaisen puolueen pri ori teet ti-listalla.

Muistetaan kuitenkin, ettei biotalous ja uusiutuvien raa-ka-aineiden hyödyntäminen ole suinkaan mikään uusi juttu. Olemmehan erityisesti täällä Itä-Suomessa ammentaneet

hyvinvointimme kautta historian vihreästä kullasta. Tulevalta hal-litukselta ja päättäjiltä vaaditaan konkreettisia toimia biotalouden työpaikkojen hyväksi, etteivät suuret suunnitelmat ja sadat tuhannet työpaikat jäisi ainoas-taan kauniiksi tavoitteiksi puolu-eiden ohjelmiin.

Yksi tärkeä lause, joka olisi hyvä muistaa jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, liittyy suoma-laisiin yrityksiin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Meidän ei tulisi luoda sellaista yksipuolista sääntelyä ja byrokratiaa, joka koituu yksipuolisesti suomalai-sen vientiteollisuuden taakaksi. Tehdään yhdessä hyviä päätöksiä.

Riikka PakarinenMetsäteollisuus ry, biotaloudesta vastaava edunvalvontapäällikköEuroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Keskustan varapuheenjohtaja 2012-2014

Alkuperämerkinnät parantavat kuluttajien luottamusta ruokaanSuomalaisen maatalouden ja Euroopan unionin suhde on monimutkainen. Maatalous ja aluepoliittiset kysymykset olivat jäsenyysneuvotteluidemme asia-kokonaisuuksista vaikeimmat ja vaativimmat. Suomalaisten huoli unionin ymmärryksen puutteesta pohjoisen jäsenmaan erityispiirteisiin oli aito ja syvä.

Tilanne ei ole muuttunut mihinkään, vaikka EU-vaikut-tamisesta on tullut arkipäivää. Kansanedustajien on oltava selvillä siitä, mistä EU:ssa puhu-taan. Muuten työskentely on helposti asioihin jälkikäteen rea-goivaa, eikä eteenpäin katsovaa. Vielä suurempi vastuu on hal-lituksella. Jokaisen ministerin pitää väsymättä jaksaa puolustaa suomalaista maa- ja metsätalo-utta sekä elintarviketeollisuutta. Eduskuntavaaleissa vaikutetaan myös EU-asioihin.

Unionin toiminta on jat-kuvaa yhteisen ymmärryksen hakemista. Jokaisella maalla ja alueella on omat erityispiir-teensä, jotka olisi sovitettava jol-lain tavalla yhteen. Lopputulos on harvoin elegantti. Tuloksena on usein eurooppalainen komp-romissi, josta on joskus vaikea saada selkoa. Toisaalta laihakin sopu on yleensä parempi kuin lihava riita.

Parlamentin ympäristöva-liokunta on heti uuden kauden alussa käsitellyt suomalaista maataloutta koskettavia asioita. Hyväksyimme alkuvuodesta päätöslauselman jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperämaan merkinnästä.

Parlamentti vaatii komis-siota tekemään säädösehdotuk-sia, joissa määrättäisiin lihan alkuperämaan ilmoittaminen pakolliseksi myös jalosteissa. Tarkoituksena on lisätä elintar-vikeketjun avoimuutta ja lisätä kuluttajien saamaa tietoa syö-mästään ruuasta. Taustalla ovat erilaiset ruokaskandaalit, jotka ovat monessa maassa nakertaneet luottamusta.

Suomalaisten toimijoiden osalta tilanne on erittäin hyvä. Näen, että pakolliset alkuperä-

maamerkinnät lisäisivät elin-tarvikesektorimme kilpailuky-kyä. Asia on meillä jo hyvässä hoidossa. Tuottajat ja jalostajat tietävät ketjunsa tarkkaan. Elin-tarviketurvallisuuden valvonta on hyvin korkealla tasolla.

Unionissa käytävä ruoka-keskustelu on mielenkiintoista. Ravinto on perustarve, jonka tuottaminen ja kuluttaminen herättävät suuria tunteita. Alku-perämerkintäasiassa aktiivisena ovat olleet kaikki eurooppalaisen ruuantuotannon toimijat tuotta-jista ja jalostajista kuluttajajärjes-töihin.

Jokainen taho esittää omat laskelmansa ja perustelunsa mielipiteilleen. Lainsäätäjän vastuulle jää arvioida väitteiden uskottavuus ja painoarvo. Säänte-lyn laatiminen on monivaiheinen juttu.

Prosessit venyvät ja vanuvat vuosia ja saattavat matkan var-rella muuttua paljonkin. Tämä on ajoittain hermostuttavaa, mutta varsin luonnollista. Parlamentin kannat ja kokoonpano heijastele-vat eurooppalaisten mielipiteiden kirjavuutta ja yhteiskuntien eri-laisuutta. Lakien säätäminen yli 500 miljoonalle ihmiselle ei ole vaivatonta. Säädetyt lait olisi vie-läpä pantava toimeen yhtäläisesti.

Suomalaisten pitää jaksaa tuoda omia huoliaan ja näkö-kohtiaan esille yhä uudelleen. Jos emme itse sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. Ei kannata olla lastuna laineilla.

Anneli JäätteenmäkiEuroparlamentaarikko

”Sitkeä ja lahjakas uurastaja”

Olen tuntenut Hannan nuoresta lähtien. Hannan tarmokas ja määrätietoinen eteneminen opiskelu-, urheilu- ja työelämässä on ollut ihailtavaa. Hannan saavuttamat maailmanmestaruudet hiihtosuunnistuksessa ovat osoitus suuresta lahjakkuudesta, mutta ennen kaikkea ne ovat vaatineet sitkeää ja periksiantamatonta uurastamista.

Jos milloin, niin nyt tarvitaan eduskuntaan sitkeitä uurastajia.

Nyt Hanna on suunnistamassa eduskuntaan maamme ja maakuntamme asialle.

Olen ilolla seurannut Hannan teemoja vaalityössä. Nuorten tulevaisuus, liikunnan merkitys meille kaikille, matkailun ja metsän, biotalouden ja sen myötä yritystoiminnan merkitys maakunnallamme ovat olleet Hannan keskeisiä teemoja.

Maamme ja maakuntamme huomisen huolien osalta Hanna on erinomaisesti kartalla.

Nyt on koittanut Hannan aika.

Markku Lehtosaarikunnallisneuvos Savonlinna

”Osaava, rohkea ja kovakuntoinen”

Politiikassa tarvitaan nyt osaamista, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Hannalla on näitä kaikkia on yhdistyneenä kovaan kuntoon ja vahvaan aatteseen. Eikun eduskuntaan!

Olavi Ala-NissiläKHT-Tilintarkastaja, entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen

”Hanna tuntee kaakkoisen Suomen”

Kaakkois-Suomen asiat laajemmin tuntevana ja taitavana hän on hyvä ehdokas myös meille parikkalalaisille.

Jani Halme media-alan ammattilainen, Parikkala

”Hannalla riittää pitkäjänteisyyttä”

Tutustuin Hannaan eurovaalien aikana. Hänestä välittyi alusta alkaen kova tekemisen meininki, aito halu vaikuttaa ja konkreettinen osaaminen esim. Itä-Suomelle tärkeissä biotalouden kysymyksissä.

Entisenä kestävyysurheilijana Hannalla varmasti riittää sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä tiukoissakin tilanteissa ja niitähän politiikassa riittää. Eduskuntaan tarvitaan osaavia tekijöitä.

Riikka PakarinenMetsäteollisuus ry, biotaloudesta vastaava edunvalvontapäällikkö,Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014, Keskustan varapuheenjohtaja 2012-2014

”On ollut ilo seurata Hannan uraa”

Politiikasta ja suunnistuksesta löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hanna on osoittanut taitonsa niissä molemmissa. Parhaaseen lopputulokseen päästäkseen on osattava arvioida useita tekijöitä ja jaksettava tehdä lujasti töitä.

On ollut ilo seurata Hannan uraa. Tuin Hannaa jo europarlamenttivaaleissa 2014 ja minä haluan tukea häntä näissä eduskuntavaaleissakin. Hanna tuntee vaalipiirinsä vahvuudet ja kehityskohteet. Me tarvitsemme Hannan osaamista eduskunnassa.

Kauko Rauhansalokunnallisneuvos Kerimäki, Savonlinna

”Raikkaita otteita ja yhteistyökykyä”

Kun tutustuin Hannaan työn kautta, hän teki vaikutuksen laaja-alaisilla näkemyksillään sekä päättäväisellä asioiden eteenpäin viemisellä. Hanna ei pelkästään puhu, hän tekee.

Hannalle rakkaita ja tärkeitä asioita ovat mm. Kaakkois-Suomen elinvoimaisuus, lasten, aikuisten ja perheiden hyvinvointi, luonto sekä puhdas suomalainen ruoka. Näiden asioiden puolesta hän puhuu ja toimii niin pienissä kuin suurissakin teoissa.

Arvostan Hannan kykyä viedä asioita eteenpäin raikkaalla otteella, yhteistyöllä ja keskustellen. Hannasta saadaan Kaakkois-Suomelle pätevä ja määrätietoinen, kovaa painetta kestävä kansanedustaja.

Taina KorellTanhuvaaran Urheiluopiston rehtori 2006-2014, Helsingin liikuntaviraston yhteyspäällikkö 2014-

”Elämän arvot kohdallaan”

Tutustuin Kososen perheeseen Kosolan kylän läheisyydessä keskellä rauhallista Savoa, jossa minulla on kesäpaikka. Hanna kasvoi terveen luonnon parissa, positiivisessa ja lämpimässä perheympäristössä, jossa elämän arvot olivat ja ovat kohdallaan ja jossa ne syvästi ymmärretään.

Hanna kehittyi älykkääksi, ympäristönsä arvot ja tarpeet perinpohjin ymmärtäväksi kaunottareksi, joka kaiken lisäksi oli mestarillinen suunnistaja. Suunnistamisen taito ja perillepääseminen ovat myös politiikan peruskysymyksiä. Molemmat laadut kertovat luonteesta, joka tunnistaa päämäärät ja joka tietää keinot niiden saavuttamiseen.

Hannan persoonallisuudessa on siihen tarvittavaa sitkeyttä, rehellisyyttä, voimaa - ja huumoria! En voi kuvitella sopivampaa politiikkaan antautuvaa persoonaa vaikuttamaan Suomen päämääriin kasvatuksen, koulutuksen, ympäristösuojelun ja terveen järjenkäytön parissa. Hannalla on tie avoinna pitkälle nousevalle taipaleelle.

Ralf Gothóni professori, pianisti, kapellimestari

Hannasta sanottua...

Tmi maanmittaustieto Pekka VilskaTmi maanmittaustieto Pekka VilskaRatkaisuja maa- ja vesialueille

www.maanmittaus.fiRatkaisuja maa- ja vesialueille

www.maanmittaus.fi

12 kysymystä HannalleMillainen olet luonteeltasi?– Olen mielestäni sitkeä, päättäväinen ja avarakatseinen. Myös aikaansaava.Miten koulusi sujui? Olitko laiska vai ahkera oppilas?– Olin tosi ahkera, keskiarvo muistaakseni yli ysin. Koulussa pärjääminen kai kertoi lähinnä siitä, että olen aina ollut kova teke-mään töitä.Millaisia urahaaveita sinulla oli kouluikäisenä?– Muistan halunneeni ensin arkkitehdiksi, ehkä siksi, että pidän kauniista ympäristöstä ja siihen istuvista rakennuksista. Mutta sitten urheilu vei urahaaveet toisaalle.Oletko optimisti vai pessimisti?– Olen optimisti, aina kehitykseen ja parempaan uskova.Mieliruokasi?- Paistetut muikut ja pinaattikastike.Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta?– Uskon, että maailmaa ei ole valmis ja sitä voi muuttaa. Kiin-nostus heräsi vähitellen, kysyntää ehdokkaaksi eri vaaleihin oli ehtinyt olla jo parinkymmenen vuoden ajan. Ehkä sekin vaikutti, että lapsuudenkodissani puhuttiin paljon yhteiskunnallisista asioista.Sinulle on myös kulttuuri tärkeätä. Mistä kulttuurin osa-alueesta pidät eniten, mitä siis harrastat?– Lapsiperheen arjessa kirjallisuus on etusijalla. Mutta aina tilaisuuden tullen harrastan muutakin, käyn konserteissa, teat-terissa, kuvataidenäyttelyissä ja ainakin kesäisin myös ooppe-rassa. Sirkuskin on minulle läheinen paikka.Liikunta on sydäntäsi lähellä. Harrastatko sitä edelleen aktiiivisesti?– Niitä harrastuksia riittää. Juoksemista, hiihtoa, suunnistusta, vesihiihtoa, joogaakin.Mitkä elämänarvot ovat sinulle tärkeitä?– Nämä perinteiset: hyvyys, totuus, kauneus. Minusta politii-kassakin pitää pysyä itselleen uskollisena.Millaisia asioita kunnioitat toisessa ihmisessä?– Vaikea kysymys. Jokainen ihminen on omalla tavallaan ainutlaatuinen.Vaalitaistelu on raskas. Mistä saat energiaa?– Kun kentällä liikkuessaan saa kannustusta, se on tärkeää. Samoin lapsistani tunnen saavani aina uutta energiaa.Tunnelmapalanen vaalikentältä?– Kentällä on aina tunnelmaa. Esimerkiksi sellainen aina innostaa, kun joku tulee purkamaan tyytymättömyyttään ja sanoo, ettei aio äänestää ketään, mutta keskustelun jälkeen hän kertoo vakuuttuneensa, että äänestää minua. Minusta on ylipäänsä kiinnostavaa kuunnella ihmisten ajatuksia ja elä-mäntarinoitakin.

RAKENNUSLIIKE TERHO KASKINEN OYpuh. 015-515 977 • www.rkl-terhokaskinen.fi

S U O M I K U N T O O N

Kannatamme Hannan valintaa kansanedustajaksi Erkki Heiskanen, Hannu Karvinen, Heikki Karvinen, Anna-Mari Kautto, Päivi Käyhkö, Katri Mononen, Matti-Pekka Parkkinen, Helena Parkkinen, Arto Sairanen, Aki Sairanen.