Helsingin keskustan huoltotunnelinkäyttö‐ ja kehittämisanalyysi

Työn sisältö

2

Työn ohjausryhmä, Helsingin kaupunkiMarko Härkönen, kaupunginkanslia (työn tilaaja)Ulla Tapaninen, kaupunginkansliaMinna Aarnio, kiinteistövirastoOtto Virenius, kiinteistövirastoKatariina Baarman, kaupunkisuunniteluvirastoIlpo Forssén, kaupunkisuunniteluvirastoPekka Nikulainen, kaupunkisuunniteluvirasto

Raportin laatijat:Toimitusjohtaja Markku HietalaKonsultti, projektipäällikkö Olli KovanenKonsultti, projektipäällikkö, Saku JärvinenKonsultti, projektipäällikkö Paju Asikainen

Työn sisältö 2Johdanto 3Kuvia 4Kartta liittymätilanteesta 5Nykytilanne ja tunnelin käyttö 6Tilastoja tunnelin käytöstä 7Kiinteistönomistajat 8Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako 9Haastattelut 11

Haastatteluyhteenvedot:Tunnelin käyttöön liittyvät haasteet 12Liittymistä koskevat haasteet 13Kehitysmahdollisuuksia 14Muita ajatuksia 15

Tunneliin kytkeytyviä projekteja ja mahdollisia kehityshankkeita 16Johtopäätökset  22Jatkotoimenpidesuositukset 24

20.3.2015

Johdanto 

Keskustan huoltotunneli syntyi tavoitteesta kehittää Helsinginkeskustaa ja kävelykeskustaa sekä vahvistaa sen kaupallistaelinvoimaisuutta kehäteiden varsiin rakentuvien kauppakeskustenpaineessa. Varoittavina kansainvälisinä esimerkkeinä keskustojennäivettymisestä olivat mm. Los Angeles ja Washington. Tunnelinavulla helpotettaisiin keskustan huoltoajoja ja mahdollistettaisiinkävelykeskustan ja ydinkeskustan maanpäällinen kehittäminen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kävelykeskustanperiaatesuunnitelman vuonna 1989. Tavoitteena oli laajayhtenäinen kävelykeskusta, jota palveli Aleksin alainenKeskustatunneliin yhteydessä oleva huoltotunneli. Lautakuntapäätti tuolloin, että kävelykeskusta toteutetaan vaiheittain jayhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien kanssa. Kehun itäosaeli Kaisaniemen aluetta palveleva huoltotunneli oli jo toteutettuElannon tavaratalon lisärakentamishankkeen yhteydessä 1986.

Tavoitetta huoltotunnelista kehitettiin edelleen 90‐luvulla, mm.”Aleksi 2002” –selvitystyössä (1992), Aleksanterinkatuaympäröivien kortteleiden kehittämissuunnitelmassa. Tunnelisaatiin lopulta toteutettua vuosina 2005‐2010 Stockmannin jaSpondan lähdettyä hankkeeseen mukaan. Tunnelin myötäKeskuskatu voitiin muuttaa kävelykaduksi ja poistaa siellä olleetviisi ajoramppia. Samalla tuli mahdolliseksi kiinteistöjenkehittäminen ja huomattava laajennus ja lisärakentaminen.

Huoltotunneli on kokonaisuudessaan noin kaksi kilometriä pitkä, ja

se kulkee Kampista aina Kaisaniemeen asti yhdistyen Kluuvinhuoltotunneliin. Tunnelien avulla osa keskustan liikkeistä voi hoitaatavara‐ ja huoltoliikenteensä maan alta. Lisäksi tunnelista on pääsypysäköintilaitoksiin. Se palvelee kuitenkin vain pientä osaa kokokantakaupungista. Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13.000ajoneuvoa*, josta henkilöautojen osuus on noin 11 000. Tällähetkellä huoltotunnelin kautta tilojaan huoltavatAleksanterinkadun alueella Stockmann ja City Centerin korttelit,joiden huoltoajomäärä on noin 1.700 ajoa viikossa. GalleriaEsplanadin kortteli ja Ateneum liittynevät tunneliintulevaisuudessa.

Tämän työn tarkoituksena on esitellä tunnelin käyttöön liittyviäperus‐ ja taustatietoja, haasteita sekä mahdollisuuksia parempaantaloudelliseen kehitykseen. Työn painopisteenä on keskustanhuoltotunnelin itäinen eli Aleksanterinkadun puoleinen pääty.Työtä varten on haastateltu asiantuntijoita, kiinteistöjen omistajiasekä kaupungin edustajia.

3

*Ruoholahden sisäänajon kohdalla. Lähde: Kantakaupungin Isännöinti Oy

Kuvia

4

Mikonkadun liikenneympyräKämp‐korttelin liittymä

Tunneli kuvattuna Mikonkadun kohdalta itäänPoistumistie Mikonkadun alla

Kartta liittymätilanteesta kortteleittain

5

Stockmann, huoltopihat

City Center+

Hermeksen huoltopiha

Kamppiparkin laajennus

Stockmann, pysäköinti Kämpin

louhittu huoltopiha

Ateneumin varaus

Yliopiston kirjaluola

Gasellin varaus

Kluuvin pysäköinti

Huoltopiha-varausKamppiparkki

Kluuvin kauppa-keskus

Torikorttelit (kytkettävissä)

Kartta: Saanio & Riekkola Oy

Huolto omien kellarien ja sisäpihojen kautta

Rautatalo vaatisi pysty-yhteyden

Korttelit kytkettävissä

Liittymä-varaus

Varaus keskustatunneliin

liittymisestä

Nykytilanne ja tunnelin käyttöValtavista panostuksista huolimatta huoltotunneli onjäänyt vajaalle käytölle, kun vain pari korttelia onliittynyt mukaan. Maanpäällisen huollon aiheuttamaliikenne on vähentynyt, mutta on edelleen varsinhuomattavaa.

Tunnelin käyttöaste vaihtelee voimakkaastimittauspisteittäin. Tunnelin vilkkain osuus onRuoholahdenkadun sisäänajon kohdalla, jossa kulkeeviikoittain noin 13.000 ajoneuvoa, joista henkilöautojenosuus on n. 11.000, pakettiautojen n. 1.200 ja kuorma‐autojen n. 400. Vähiten tunnelia käytetään senitäpäässä, jossa viikoittainen ajoneuvomäärä on vain1.300. Huoltoliikenteen (City‐Center + Hermes +Stockmann) osuus kaikista tunnelin viikoittaisistaajosuoritteista on n. 1.700.

Aleksanterinkadun ympäristössä liikkeidenmaanpäällinen huolto on sallittu aamupäivisin, jolloinhuoltoajoneuvoja on varsin runsaasti jalkakäytävillä.Maanpäällistä huoltoliikennettä esiintyy kuitenkin jonkinverran myös sallittujen huoltoaikojen ulkopuolella.Maanpäällinen huolto häiritsee nykyisin keskustankävelyvyöhykkeitä, vähentää viihtyvyyttä ja hankaloittaakokonaan autottomien alueiden syntymistä.

Kiinteistöjen omistajilla on suunnitelmia liittyä tunneliin,mutta liittyminen koetaan usein ongelmalliseksi useistasyistä.

6

12944

9307

1703

1891

1482

1541

5456

5600

1308

929

Ajoneuvomääriä mittauspisteittäin 2.3. – 8.3.2015

Lähde: KH‐Yhtiöt

Tilastoja tunnelin käytön jakautumisesta

7

Tunnelin käyttö jakautuu melko tasaisesti eri arkipäivien välilläviikonloppujen ollessa hieman rauhallisempia. Vuorokaudensisällä käyttöä esiintyy aamusta iltaan asti.

Huoltoliikenteen osuus tunnelin käytöstä on varsin vähäistäverrattuna pysäköintiliikenteeseen. Huoltoliikenteen vilkkaimmathetket ovat aamupäivisin.

0200400600800100012001400160018002000

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

Ajoneuvojen viikkojakaumavk 10/ 2015

Henkilöauto

Pakettiauto

Kuorma‐auto

Muut ajoneuvot

0

50

100

150

200

250

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

Tavaraliikenteen viikkojakaumavk 10/ 2015

Pakettiauto

Kuorma‐auto

Muut ajoneuvot

0

50

100

150

200

250

00‐01

 01‐02

 02‐03

 03‐04

 04‐05

 05‐06

 06‐07

 07‐08

 08‐09

 09‐10

 10‐11

 11‐12

 12‐13

 13‐14

 14‐15

 15‐16

 16‐17

 17‐18

 18‐19

 19‐20

 20‐21

 21‐22

 22‐23

 23‐00

Liikenteen huipputunti 5.3.2015

Henkilöauto

Pakettiauto

Kuorma‐auto

Muut ajoneuvot

91‐2‐96‐31, 9 241 m2OY JULIUS TALLBERG AB

91‐2‐97‐1, 13 648 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐8‐4, 9 636 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN RAUTATALO

91‐2‐97‐3, 16 756 m2AIKATALO OY

91‐2‐8‐20, 12 672 m2SIGRID JUSÉLIUS STIFTELSE NIMINEN SÄÄTIÖ

91‐2‐8‐37, 10 232 m2KIINTEISTÖ OY Mikonkatu 2 –POHJOIS‐ESPLANADI 35

91‐2‐8‐18, 10 684 m2KIINTEISTÖ OY GASELLI

91‐2‐34‐19 , 2 938 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐32‐8, 3 403 m2HELSINGIN KAUPUNKI

91‐2‐32‐6, 3 550 m2KIINTEISTÖ OY UNIONINKATU 30

91‐2‐32‐4, 14 241 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐33‐6, 7 401 m2AKTIEBOLAGET BÖRS

91‐2‐33‐1, 3 049 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 A

91‐2‐35‐6, 8 539 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐33‐2, 4 655 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 B

91‐2‐35‐4, 11 603 m2KIINTEISTÖ OY KLUUVIKATU 8

91‐2‐34‐18, 19 416 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐34‐23, 9 923 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐33‐10, 10 242 m2OY F.W. GRÖNQVIST AB

91‐2‐32‐2, 2 348 m2SEDMIGRADSKYS SMÅBARNSSKOLA OCH MARIAS ASYL

91‐2‐7‐1, 70 695 m2 O/Y STOCKMANN A/B (100 %)

91‐2‐8‐37, 10 232 m2KIINTEISTÖ OY POHJOIS‐ESPLANADI 37

91‐2‐8‐5, 10 616 m2OY STOCKMANN AB

91‐2‐34‐20,  7 904 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐34‐21, 9 031 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐34‐22, 5 132 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐33‐13, 9 426 m2CSTONE4 HELSINKI (FINLAND) OY

91‐2‐32‐1, 10 940 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

91‐2‐96‐30, 10 102 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSI‐HERMES, EmoyhtiöSPONDA OYJ

91‐2‐97‐5, 17 702 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 17

91‐2‐97‐19, 14 571 m2KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMI‐SALAMA

91‐2‐35‐16, 9 738 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 13

91‐2‐36‐22NPF KLUUVI OY25 666 m2

91‐2‐96‐32, 64 884 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KAIVOKATU 8, EmoyhtiöSPONDA OYJ

91‐2‐8‐2, 4 529 m2KIINTEISTÖ OY KESKUSKATU 1 B, Emoyhtiö SPONDA OYJ

91‐2‐8‐3, 2 149 m2FASTIGHETSAKTIEBOLAGET DOMUS LITONII KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ

91‐2‐35‐14, 13 060 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ALEKSANTERINKATU 11

91‐2‐36‐18, 6 801 m2FASTIGHETS AB ALEXANDERSGATAN 7

Lähde: Datscha‐kiinteistötietopalvelu, 

joulukuu 2014

Kiinteistöyhtiöiden omistajatiedot

Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako

9

Liittyneet kiinteistöt

Helsingin Väylä Oy(tj. Juhani Ruskeepää)

HuoltoPysäköintiJätehuolto

Kertaluonteinen liittymismaksu + liittymissopimus

Rakennuttaminen, omistaminen ja hallinnointi

Helsinginkaupunki

Keskustan huoltotunneli

PankkiLainalla toteutettu

Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako

Liittyneet kiinteistöt• Suorittavat kertaluonteisen ja kerrosalaan ja 

käyttötarkoitukseen sidotun liittymismaksun* Helsingin kaupungille.

• Sopimus Helsingin Väylä Oy:n kanssa liittymisestä, ja mitä kaikkea liittyminen koskee (huolto, pysäköinti, jätehuolto…)

• Käyttö‐ ja ylläpitokustannusten suorittaminen Helsingin Väylä Oy:lle

• Peruskorjauskustannuksiin osallistuminen (50%)Helsingin Väylä Oy• Tunnelin hallinnointi ja toiminnan ylläpito• Mittaa tunnelin käyttöä liittymittäin ajoneuvosuoritteiden 

mukaan. Henkilöauto vastaa yhtä ajosuoritetta ja kuorma‐autot neljää.

• Yhtiö on ALV‐velvollinen• Hallinnoi myös Kluuvin huoltotunnelia, johon kohdistuvia 

kustannuksia tarkastellaan erillään keskustan huoltotunnelistaHelsingin kaupunki• Omistaa Helsingin Väylä Oy:n• Kerää liittymismaksut, joilla on tavoitteena kattaa puolet 

tunnelin toteutuskustannuksista.• Osallistuu käyttö‐ ja ylläpitokustannuksiin (20‐50%, tällä 

hetkellä n. 50%, tulevaisuudessa lisäliittyjien myötä mahdollisesti vähemmän)

• Osallistuu peruskorjauskustannuksiin (50%)10

*) Liittymismaksun määräytyminen”Mitään tulevien liittymismaksujen laskentakaavaa ei ole virallisestivahvistettu vielä kiinteistölautakunnassa, joka päättää siis tulevistaliittymissopimuksista ja niissä perittävistä liittymismaksuista. Ajatuksena onkäsittääkseni ollut ja on edelleenkin, että väylän toteutuskustannuksista89,5 miljoonasta eurosta vähennetään läntisen luiskan kustannukset 9,1miljoonaa euroa ja tästä puolet eli 41,4 miljoonaa jaetaan liittyjillemaksettavaksi tonttien rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa.Työlukuna potentiaalisten (mahdollisten) liittyvien tonttien osalta onkäytetty noin 375 000 k‐m²:ä. Näin ollen liittymismaksu olisi kunkinliittyvän tontin osalta noin 110€/k‐m².” (Lähde: Pasi Lehtiö, KSV)

Haastattelut

Haastateltavat

• Veijo Laakso 17.11.2014

• KSV (Eija Kivilaakso, Ilpo Forssén) 12.1.2015

• Kiinteistövirasto (Pasi Lehtiö) 30.1.2015

• YIT (Lasse Rantanen) 7.1.2015

• Keva (Kari Kumpulainen) 7.1.2015

• Sponda (Joona Reunanen)7.1.2015

• Ilmarinen (Päivi Salonen) 8.1.2015

• Senaatti‐kiinteistöt (Reijo Mälkiä) 27.1.2015

• Stockmann (Markku Linnamäki) 30.1.2015

• Helsinki City Markkinointi Ry (Riitta Lassander) 12.2.2015

11

Kiinteistön omistajille esitetty kysymyslista

1. Omistuksenne tunnelin alueella

2. Huoltologistiikkaratkaisu nyt: Huoltotapa, ‐kalusto, ‐ajat, ‐frekvenssi, ‐ volyymi, jätehuolto

3. Toimivuus, mitoitus

4. Kehityshankkeet / toimialamuutokset

5. Ajatukset ja päätökset huoltotunnelia koskien

6. Kuka päättää tunneliin liittyvistä asioista?

7. Suhtautuminen huoltorajoituksiin

8. Ehdotus liittymisehdoista

9. Muita ajatuksia tunnelia koskien

Yhteenveto haastatteluista

Tunnelin käyttöön liittyviä haasteita

• Pienjakelun tarpeisiin tunneli on hankala ja raskas.

• Välivarastointi saatetaan kokea ongelmalliseksi.

• Maanalainen huolto saattaa sitoa liikkeiden työvoimaa enemmän kuin maanpäällinen huolto.

• Varsinkin ravintoloiden huollossa tunnelien kautta on haasteita.

• Ydinkeskustasta on pitkät välimatkat tunnelin suille.

• Samalla kuljettajalla voi olla huoltoajoa samalla ajokerralla sekä maan päältä että tunnelista, jolloin kiusaus ollamenemättä tunneliin on suuri.

• Kalevankadun ramppi, joka palvelee pysäköintiliikennettä sekä Ruoholahdenkadun ylöstulo ovat toisinaanruuhkaisia.

• Tunnelin puhtaanapito kurakeleillä on hankalaa ja kulkeutuva kivipöly aiheuttaa paikoittainilmanlaatuongelmia.

12

Yhteenveto haastatteluista

Liittymistä koskevia haasteita

• Liittyminen koetaan erittäin kalliiksi.

• Yksittäisen korttelinosan on erittäin kallista liittyä, mikäli koko korttelia ei saada samalla mukaan.

• Jo nykyisellään maanalaisesti huollettujen korttelien (mm. WTC) osalta tunnelin tuoma lisäarvo koetaan vähäiseksiverrattuna nykytilanteeseen.

• Päätöksenteko liittymisestä on hankalaa varsinkin hajaomisteisissa kortteleissa.

• Liittymiseen annettavia lisäkannustimia on vaikea keksiä.

– Liittymismaksusta luopuminen on poliittisesti vaikeaa.

– Liittymismaksun loiventaminen pidemmälle ajanjaksolle saattaisi helpottaa hieman liittymistä.

• Kuhunkin kortteliin mahtuu käytännössä vain yksi liittymä, jolloin korttelinosia on vaikea kytkeä erikseen.

• Pysty‐yhteydet korttelin sisällä saattavat vähentää vuokrattavan tilan määrää. Tosin huoltotilaa voi myös vapautua.

• Mahdolliset puuperusteiset korttelit voivat olla teknisesti hankalia ja kalliita kytkeä.

13

Yhteenveto haastatteluista

14

Kehitysmahdollisuuksia

• Uusien korttelien liittyminen tunneliin uusin kannustimin

• Erottajan pysäköintilaitoksen liittäminen tunneliin

• Uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja kytkeminen tunneliin

• Ateneumin varastohankkeen kytkeminen tunneliin

• Kokonaan uusien hankkeiden kytkeminen tunneliin

o Tapahtuma‐areena

o YIT:n logistiikkahanke

o VR:n hankkeet, rautatientorin hankkeet

• Jätehuollon imujärjestelmämahdollisuus

• Kortteleiden liittäminen järjestelmään

• Julkisten jäteastioiden liittäminen imujärjestelmään

• Ylimääräinen uusi ajoyhteys lähempänä ydinkeskustaa voisi helpottaa kuljettajien työtä.

Yhteenveto haastatteluistaMuita ajatuksia

• Liittyneiden kiinteistöjen edustajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä huoltotunneliin, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta niiden huolto on hoidettu täysin tunnelin kautta.

• Aleksanterinkadun liikkeiden elinvoimaisuus huolettaa kaikkia toimijoita. Maanpäällisen huollon rajoittamisen kanssa on oltava tämän vuoksi erittäin varovainen. Tiukkojen huoltorajoitusten kiristämisen ei uskota parantavan merkittävästi kaupunkikuvaa. Osalla liikkeistä on välttämätöntä pystyä huoltamaan pitkin päivää (varsinkin kahvilat, ravintolat, leipomot...).

• Liittymisen yhteydessä toivotaan mahdollisuutta lisärakennusoikeuteen talousyhtälön parantamiseksi, mikä kuitenkin voi olla monin paikoin kaupunkikuvallisesti ja teknisesti ongelmallista.

• Liittyminen kustannuksineen aiheuttaa omistajille vuokrankorotuspaineita.

• Tunnelin mitoituksen uskotaan riittävän myös liittyjien määrän noustessa.

• Tunnelin myötä kiinteistöjen nykyisiä huoltotiloja olisi mahdollisuus muuttaa varastoiksi, autopaikoiksi ja osin liiketiloiksikin

15

Keskustan huoltotunneliin liittyviä hankkeita ja mahdollisuuksia

1. Ateneumin varasto

2. Tapahtuma‐areena

3. YIT:n logistiikkahanke

4. Kehitysyhtiö / sopimus loiventamaan ja jakamaan liittymiskustannuksia

5. VR:n / Päärautatieaseman, rautatietorin kehityshanke

6. Korttelien yhteiskäyttöisten pysty‐yhteyksien tutkiminen

7. Jätehuollon imujärjestelmän tutkiminen

16

1. Ateneumin varasto ja yhteys Pisararadan huoltoon

Ateneumin varasto

• Ateneumin alle on suunnitteilla suuri varastoalue, jolla Ateneum on liittymässä huoltotunneliin. Projektin hankesuunnitelma on laadittu ja asia on käsittelyssä VM:ssä. Ataneumin hanke viitesuunnitelmineen sisältyi keskustan huoltotunnelin asemakaavaan.

• Varaston myötä Ateneumin muukin huoltologistiikkakin voisi siirtyä sinne. Samaan kokonaisuuteen on ajateltu yhdistää Pisararadan huolto, jolloin Ateneum saisi toisen poistumistien. Muussa tapauksessa poistuminen tulisi tehdä erikseen.

• Hankkeen aikataulu voisi olla kytkettävissä Pisararataan, mutta toteutuminen ei ole Pisarasta riippuvainen. Se olisi kuitenkin toteutettava viimeistään Pisaran toteuttamisen yhteydessä.

17

Lähde: Senaatti‐kiinteistöt / Saanio & Riekkola

2. Idea tapahtuma‐areenastaTapahtuma‐areena

• Idea uudesta maanalaisesta tapahtuma‐areenasta huoltotunnelin yhteyteen, joka alustavan selvityksen mukaan mahtuu kallioperään.

• Taustalla on valtava kysyntä n. 3000 henkilön joustaville esiintymistiloille keskustaan.

• Sijaitsee ydinkeskustassa mutta on silti häiriötön ympäristölle.

• Ainutlaatuinen häiriötön huoltomahdollisuus tunnelin kautta keskellä ydinkeskustaa.

• Suora yhteys Kluuvin pysäköintiin, yli 700 ap., jonka kapasiteettia voisi saada iltakäyttöön.

• Esim. Logomo‐tyyppinen joustava rakenne mahdollistaa juuri oikean kokoisen tilan kaikille tapahtumille. Samaan aikaan voidaan järjestää useampia tapahtumia esim. liikkuvan seinärakenteen eri puolilla.

• Järjestäjän kannalta erinomainen tilaratkaisu: Akustiikan ja valojen täydellinen hallinta elektronisesti

• Uusi mahdollisuus Helsingin keskustan tapahtumatarjonnan parantamiseen ja alueen korttelien aktivoimiseen. Voidaan kytkeä maanpäällä Torikortteleihin ja Senaatintoriin, jolloin muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus ydinkeskustassa.

• Voidaan käyttää ja sisustaa myös urbaanien liikuntalajien tyyssijaksi

• Idea vaatii vielä paljon tutkittavaa mm. pelastusasioihin ja maanalaisiin yleisötapahtumiin liittyen.

18Kuvat: logomo.fi / Logomo Oy

3. YIT:n logistiikkahanke

• YIT on tutkinut keskustan huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintiin kytkeytyvää logistiikkahallihanketta.

• Kaksitasoinen suunnitelman laajuus on n. 12.000 ‐ 13.000 m².

• Toteutuessaan hanke lisäisi merkittävästi huoltotunnelin itäpään käyttöastetta.

19

Alustavasti hahmoteltu sijainti ja liittyminen huoltotunneliin

Kuva: YIT

4. Tunnelin ja alueen kehitysyhtiön  organisointi

20

Tunnelin käytön kehittyminen on pysähtynyt ja sen kapasiteetti on vajaakäytössä. Tehdystä suurestainvestoinnista ei ole saatu kaikkea potentiaalista hyötyä irti ja tunnelin kustannusrasite kaupungilleon suuri. Tällä hetkellä tunnelia hallinnoidaan pikemminkin hallinnollisesta kuin aktiivisenkehityksen näkökulmasta.

Jotta jo tehdystä investoinnista saataisiin parempi hyöty keskustan kehitykselle ja tunnelin talousrasittaisi vähemmän kaupungin taloutta, olisi käynnistettävä suunnittelu ja ideointityö tunnelinkäytön ja koko tunnelin vaikutusalueen edelleen kehittämiseksi.

Kehitystyölle olisi asetettava tavoitteet, annettava resurssit ja se olisi organisoitava. Organisointivoisi tapahtua nykyisen yhtiön tai kokonaan uuden kehitysyhtiön toimesta tai sen voi tehdäsopimuspohjaisesti erillisprojektina.

Projektin yhteydessä pitäisi tutkia menetelmiä nykyisten kiinteistöjen parempaan ja helpompaanliittymiseen tunneliin, huoltologistiikan ratkaisujen parantaminen, uusien käyttötapojenmahdollisuudet sekä uudet mahdolliset rahoituskeinot tunnelin käytön lisäämiseksi ja liittymisenhelpottamiseksi. Työhön voisi liittyä myös tunnelin käyttöön liittyvän maanpäällisen kehittämisensuunnittelua. Tärkeää on, että toimenpiteillä on tavoitteena nimenomaan uuden kehittäminentilanteen parantamiseksi.

Projekti tarvitsee resursseja suunnitteluun ja yhteistoimintaan. Suunnittelu‐ ja resurssikustannuksettulisivat olemaan kuitenkin pienet verrattuna jo nyt tehtyihin investointeihin ja tunnelinkäyttökustannuksiin sekä haettavaan etuun verrattuna.

Uudet merkittävät investoinnit olisi pyrittävä aikaansaamaan yhteistyökumppaneiden toimesta janiistä päätetään joka tapauksessa erikseen perusteltujen laskemien ja sopimusten jälkeen.

Muita ideoita ja mahdollisuuksia

5. VR:n Päärautatieaseman kehityshanke ja huoltotilojen liittäminen keskustan huoltotunneliin• Kytkentä rautatieasemaan ja maanalaisiin tiloihin sekä rautatietorin kehitykseen.• VR:n huoltotilojen liittäminen  huoltotunneliin tukeutuu Keskuskadun alaisen tunneliosuuden jatkon käyttöön (kaavan 

mukainen linjaus on yhteys Keskustatunneliin)• Yhteyttä Päärautatieaseman suuntaan on tutkittu jo aiemmin. Tällöin ongelmaksi muodostui mm. metrotunneleiden 

alittaminen.

6. Korttelien yhteiskäyttöiset pysty‐yhteydet • Keventäisivät liittymiskustannusta, jos sen voisi jakaa useammalle korttelille.• Haasteena yhteyksien tehokas ja käytännöllinen sijoittelu• Voisivat helpottaa ja mahdollistaa maanpäällisen huollon rajoittamista.

7. Jätehuollon imujärjestelmä• Mahdollisuutena voisi kiinteistöjen jätehuollon lisäksi olla myös julkisten jäteastioiden kytkeminen

21

Johtopäätöksiä

• Huoltoliikenteen vähentyminen maan päällä parantaisi ydinkeskustan liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä myös kaupallista vetovoimaa. Se antaisi myös tilaa keskustan kehitystoimenpiteille.

• Sujuva huoltoliikenne on myös liikkeiden toiminnan ja elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa.

• Sujuva ja helppo ajoyhteys keskustan pysäköintilaitoksiin ja yhteydet laitosten välillä parantaisivat myös keskustan liiketaloudellista vetovoimaisuutta. Useampien pysäköintilaitosten liittäminen tunneliverkostoon voisi  myös vähentää autoliikennettä keskustan kaduilla.

• Tunnelin käyttöä pitää tehostaa liittämällä siihen kokonaan uusia hankkeita, kuten esimerkiksi jätehuollon imujärjestelmä tai erilaiset tapahtumatilat.

• Huoltotunneli ja siihen mahdollisesti kytkeytyvät hankkeet, kuten maanalainen tapahtumatila, olisivat erinomaisia mahdollisuuksia aktivoida Torikortteleita ja tunnelin itäpäätyä.

• Kaupungin kaikki organisaatiot on sitoutettava tunnelin kehitystavoitteisiin lopputuloksen varmistamiseksi.

• Huoltotunnelin hallintomalli on muutettava kehityspainotteiseksi, tavoitteet on uusittava  ja esim. uusia pitkäaikaisia rahoitusmalleja on etsittävä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin perustaa kokonaan uusi kehitysyhtiö.

• Ratkaisu käyttöasteen ja talouden parantamiseksi on useiden eri toimenpiteiden summa pitkällä aikatähtäimellä.

• Maanpäällistä huoltoa voisi harkitusti vaiheittain rajoittaa muiden kehitystoimenpiteiden tehostamiseksi mahdollistaen kuitenkin samalla riittävät poikkeukset erityistarpeita varten. Katutilan käyttöä voisi ohjata entistä enemmän uusilla elektronisilla ratkaisuilla, joiden mahdollisuudet tulisi selvittää.

22

Käyttömääräykset / ohjeet maanpinnalla• Sähköiset 

lupajärjestelyt

• Poikkeusluvat erikoistarpeille

Fyysiset parannukset• Keskeiset / yhteiset 

ylösnousut

• Uudet yhteydet pysäköintilaitoksiin ym.

• Uusi keskeisempi ulosajoväylä?

Uudet toiminnot• Tapahtumasali

• Logistiikkakeskus

• Varastotilat

• Pysäköintilaitokset

• Jätehuoltojärjestelmät

Johtopäätöksiä: Kehittämisen kokonaiskuva

Tunnelin käyttöasteen lisäys‐> Parempi talousyhtälö

Kehitysyhtiö / sopimus• Kehittämisen koordinointi 

ja johtaminen

• Laina / Maksuaika madaltamaan korttelien liittymiskynnystä

• Yhtiön roolin määrittely ja organisointi

Jatkotoimenpidesuosituksia

• Tulisi tutkia uutta kehitysyhtiömallin organisointia ja  mahdollisuutta, jossa kehitysyhtiö voisi uudella rahoitusrakenteella loiventaa tai rahoittaa kiinteistökohtaisia liittymiskustannuksia ja kehitystoimenpiteitä. Voisiko Helsingin Väylä Oy toimia raamina?

• On käynnistettävä kehityshankkeet kiinnostuneiden toimijoiden kanssa yhdessä.

• Tunnelin saavutettavuutta ja sen käyttöä voisi pyrkiä helpottamaan  ylimääräisellä lähiajorampilla, jonka mahdollisuutta ja sijaintia pitäisi tutkia. Keskustan huoltotunnelin asemakaava perustui sen liittämiseen Keskustatunneliin Keskuskadun alaista tunneliosuutta jatkamalla.

• Yhteiskuilujen mahdollisuutta voisi tutkia esimerkiksi Mikonkadulle ja Kluuvikadulle, ehkä Aleksanterinkadulle sekä kortteleihin.

• Huoltotunnelin käytön tuomat vaikutukset mm. kaupallisen toimivuuden, kaupunkirakenteen, liikenneturvallisuuden, viihtyvyyden ym. kannalta tulisi selvittää ja maanpäällisiä kehitystoimenpiteitä tulisi lisätä.

24