4 1

H e l s i n g i n k u v a t a i d e l u k i oV u o s i k e r t o m u s

2 0 1 5 – 2 0 1 6

2

YHTEYSTIEDOT

PääkouluTorkkelinkatu 6 00500 HELSINKI

1.7.2015 alkaenMäkipellontie 19

00320 Helsinki

Postiosoite: PL 380200099 Helsingin kaupunki

Rehtori Pirkko Majakangas puh. (09) 310 82365

pirkko.majakangas(at)hel.fi

Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122

maiju.silen(at)hel.fi

Koulusihteeri Ines Lukkanen puh. (09) 310 82367, faksi (09) 310 82375

ines.lukkanen@hel.fi

Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368

Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371

Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370

Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369

HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

TaidetaloPengerkatu 5 00530 Helsinki

Taidetalon opettajatpuh. (09) 310 87124 faksi (09) 310 87121

Taidetalon kouluisäntäpuh. (09) 310 72647

Koulun internet-sivutwww.kuvatl.edu.hel.fi

Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

koulun vaiheetHelsingin toinen suomalainen lyseo Oma koulurakennusHelsingin toinen lyseo Torkkelinkadun lukioTorkkelin lukioHelsingin kuvataidelukio

1925–4919451950–771977–791979–911991–

REHTORITLauri Pelkonen Viljo LaineVeijo Kattainen Jouko Palonen Antero Kuusisto Päivö Suomela Taimi Viherketo Mailis ArténIlkka ArvasMervi WillmanPirkko Majakangas

1925–301930–471947–501950–741974–841984–851985–881988–991999–20032003–20142014–

3

S i s ä l l y s

Juhlavuosi väistötiloissaOpiskelijakunnan hallitus tapahtumien keskipisteessäTorkkeli 90 vuottaVuoden Tossu Jyri EngeströmMonimuotoisesti segregaatiostaSuunnistusta Roomassa uuden teknologian avullaEspaña mueve! – Espanja liikuttaa!Kuvataiteen ja kirjallisuuden katunäkymiäKuvistaKäsikirjoittaja koputti luokan oveenPalkitutWanhat tanssivat taasSyksyn 2015 ylioppilaatKevään 2016 ylioppilaatStipendit

040608091011131416222324262728

KaNNEN KUVa Vera HornTekstien toimitus Minna Nakari ja Maarit Nopsanen

Ulkoasu ja taitto Katja SärkkäPainatus Lönnberg PRINT & PROMO

Helsingin kuvataidelukio 2016

KUVa Vera Horn

4

J u h l a v u o s i v ä i s t ö t i l o i s s a

Helsingin kuvataidelukio – Torkkeli – on kuluneena lukuvuonna viettänyt 90-vuotis-päiviä väistötiloissa Haagassa. Olemme juh-lineet koko vuoden kokoontuen kauniiseenauditorioomme kuuntelemaan eri kult-tuurialojen asiantuntijoiden esityksiä. Juhlavuotemme huipentui marraskuussa Vuoden Tossun Jyri Engeströmin mieleen-painuvaan juhlaluentoon. Luennon jäl-keen nautittiin juhlakahvit, ja kakkua riitti seuraavaksikin päiväksi. Voimme kaikki olla ylpeitä koulumme historiasta, entisistä ja ny-kyisistä opiskelijoistamme ja opettajistamme sekä siitä kehitystyöstä, jota koulussamme on kautta aikojen tehty.

Lukuvuottamme ovat leimanneet päärakennuksemme peruskorjaus ja uu-sien opetussuunnitelmien teko. Olemme toimineet kahdessa koulurakennukses-sa, Mäkipellontiellä ja Pengerkadulla. Opiskelijat ja osa opettajista ovat vaihtaneet oppimis- ja työskentely-ympäristöä koulu-päivän aikana. Se on tehnyt lukuvuodesta haasteellisen aikataulutuksineen. Onneksi molemmissa koulurakennuksissa on erin-omaiset tilat: Mäkipellontiellä avaruus ja valoisuus ilahduttavat, ja Pengerkadulla on juuri meille suunnitellut tilat upeassa van-hassa rakennuksessa.

Uudet opetussuunnitelmat tuovat tullessaan uusia pedagogisia ratkaisuja. Oppimisessa hyödynnetään entistä enem-män teknologiaa ja moderneja oppimisym-päristöjä. Vaikka menetelmät uudistuvat, lu-kiokoulutuksen tehtävänä säilyy edelleenkin laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Opiskelijat rakentavat myös identiteettiään,

ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -kat-somustaan sekä paikkaansa maailmassa.

Lukion tarkoituksena on syventää opiskelijan kiinnostusta tieteisiin ja taitei-siin sekä kehittää valmiuksia työelämään. Teemme arvokasta työtä nuorten kanssa, ja on hyvä, että työvälineitä päivitetään pa-remmin vastaamaan sekä nykypäivän että tulevaisuuden haasteita.

Olemme harjoitelleet tänä luku-vuonna sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Opiskelijat ovat valmistelleet kannettavansa ylioppilaskirjoitusten Abitti-ympäristöä varten. Opettajat ovat puolestaan tehneet kokeita samaiseen ympäristöön sekä jännit-täneet tekniikan sujumista valtakunnallisissa sähköisen ylioppilaskokeen kenraaliharjoi-tuksissa. Ensi syksynä ensimmäiset kokelaat kirjoittavat sähköisen ylioppilaskokeen filosofiassa, maantieteessä ja saksassa.

Tänä lukuvuonna olemme hakeneet mukaan kahteen koulun kehittämishankkee-seen: Helsingin kaupungin opetusviraston digipilottikouluksi sekä Opetushallituksen lukiokoulutuksen kehittämisverkostoon. Molempien hankkeidemme tavoitteena on monipuolistaa oppimista opiskelijoidemme parhaaksi. Yhteistyö oman kampuksemme sisällä Alppilan ja Kallion lukioiden sekä Helsingin kielilukion kanssa on jatkunut hy-vänä. Ensiaskeleitaan otti kaikkien kaupun-gin lukioiden yhteinen kurssitarjonta, ja siitä ovat hyötyneet myös meidän opiskelijamme. Väistötilat olemme jakaneet hyvässä yhteis-työssä Grundskolan Norsenin kanssa.

Näyttelytoimintamme on ollut vilkasta. Syksyllä opiskelijamme rakensivat

5

metsän kuukauden ajaksi Aleksanterinkadun näyttelytiloihin. Helmikuussa oli perintei-nen lukiodiplomitöiden näyttely Kallion kirjastossa ja toukokuussa kevätnäyttely Kulttuuriareena Gloriassa. Pienempiä yhteis-työprojekteja on toteutettu muun muassa sähköyhtiö Helenin, lääkeyhtiö Pfizerin sekä HUS:n syöpäklinikan kanssa. Olemme myös aloittaneet yhteistyökumppaneiden kanssa valmistelut ensi vuotta, Suomen itsenäi-syyden 100-vuotisjuhlavuotta, varten. On hienoa, että opiskelijamme saavat mahdol-lisuuksia näyttää osaamistaan myös koulun ulkopuolella.

Lukuvuoden päätteeksi haluan kiittää koko kouluyhteisöämme erinomaisesta työs-tä. Opettajamme ovat kannustaneet opiske-lijoitamme ja auttaneet heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaillemme ja menestystä jatko-opinnoissa!

Aurinkoista kesää!

Pirkko Majakangasrehtori

KUVa Katja Särkkä

6

O p i s k e l i j a k u n n a n h a l l i t u s t a p a h t u m i e n k e s k i p i s t e e s s ä

7

Lukuvuoden alussa opiskelijakunnan hal-lituksen toiminta sai lähtölaukauksensa, kun auditoriossa järjestettiin vaalit uusien jäsenten valitsemiseksi. Uusi hallitus ryh-tyikin heti ensimmäiseksi suunnittelemaan halloween-tapahtumaa: tänä vuonna ohjel-massa olivat muun muassa ennustusnurkka-us ja pukukisa. Yhteistyössä tutorien kanssa järjestettiin keväällä ystävänpäivän ruokailu sekä julkkisteemaiset vappupirskeet.

Yhdessä Kallion lukion ja Sibelius-lukion kanssa toteutettiin kaksi yhteistä ta-pahtumaa. Tammikuun lopussa Gloriassa pi-detyt Kolmen Suuren Bileet olivat menestys. Viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetyt Kolmen Suuren Festarit muuttivat hieman konseptiaan, ja tänä vuonna Sinebrychoffin puistoon suunniteltiin festarityyppinen Kolmen Suuren Piknik. Tapahtumaa rahoi-tettiin Ruuti-rahoilla, joilla hankittiin kou-luun myös pelejä, peilejä ja huonekasveja.

Haagan väistötiloihin siirtyminen Torkkelinmäeltä vaikutti tänä vuonna myös opiskelijakunnan hallituksen toimintaan merkittävästi. Kokousten pitäminen oli yllättävän hankalaa, kun osalla jäsenistä oli tunteja Penksun Taidetalolla, ja tiedottami-sessa täytyi turvautua koko vuoden ajan vain someen ja mainosjulisteisiin kuulutusten sijaan. Monet Torkkelin perinteet jäivät toteuttamatta: halloweenina ei koulussa ollutkaan kauhukäytävää, ja vesisota Kallion lukiota vastaan jäi käymättä. Olihan väistö-tiloissa hyviäkin puolia, mutta on sanomat-takin selvää, että odotamme innolla paluuta Kallion kulmille ja sen suomaa helpotusta opiskelijakunnan hallituksen arkeen.

Katja Lindellopiskelijakunnan hallituksen

mediavastaava

KUVaT Peppi-Lotta Saari ja Jani Jukonen

8

“ T o r k k e l i 9 0 v u o t t a ” - j u h l a t a p a h t u m a t s i v i s t i v ä t j a v i r k i s t i v ä t

Rakas koulumme ”Torkkeli” vietti tänä lukuvuotena 90-vuotisjuhlaansa. Juhlatapahtumien sarjan aloitti YK:n päi-vänkin kunniaksi itse Paleface kitaristi Aki Haaralan kanssa. Tilaisuus oli mieleenpainu-va. Paleface valoi uskoa kuvataidelukiolaisiin viitaten ristiriitaiseen poliittiseen tilantee-seen: ”Kyllä se siitä.” Hän piti opiskelijoi-tamme viisaina ja kehotti uskaltautumaan myös taiteilijoiksi.

Juhlatapahtumat jatkuivat marras-kuussa Aalto-yliopiston lehtorin, valokuvaaja ja tutkija Hanna Weseliuksen luennolla ”Mitä kaikkea valokuvalla voi tehdä?”. Yksi keskeinen valokuvan tehtävä nousi esityk-sessä selkeästi esiin: ”Monen valokuvaajan keskeinen motivaatio on halu vaikuttaa asi-oihin, muuttaa niitä paremmiksi. Osoittaa epäkohtia, jotta ne voisi poistaa.”

Marraskuussa julistimme myös Vuoden 2015 Tossuksi eli vuoden enti-seksi torkkelilaiseksi Piilaaksosta vieraaksi saapuneen sosiaalisen median pioneerin Jyri Engeströmin. Hän kertoi tiestään Torkkelinmäeltä maailmalle. Jyrin luennon jälkeen söimme kakkua ja rehtori piti haus-kan puheen. Sekä opettajat että opiskelijat musisoivat.

Joulukuussa Aleksi Salmenperä luennoi elokuvaohjaajan työstä sekä tähän ammattiin pyrkimisestä ja opiskelusta. Hän tähdensi yhteistyön ja aitouden merkitystä elokuvanteossa. Toisaalta elokuvaohjaaja ei

ole maailman varmin ammatti, mutta se, et-tei aina tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, on myös aika mukavaa, Salmenperä totesi.

Tammikuussa suomentaja Ville Keynäs tuli kertomaan torkkelilaisille kääntämisen haasteista. Hän esitteli kolmea varsin erilaista käännöstyötä, joista tunne-tuin yleisölle oli Aku Ankka. Keynäs korosti, että kirjallisuus on oma kielensä. Kääntäjä puolestaan on kuin muusikko, joka tulkitsee teoksen.

Maaliskuussa vieraili koulussamme entinen kuvataidelukiolainen ja nykyinen suomen kielen professori Anne Mäntynen. Kun entinen torkkelilainen kohtaa nykyisiä opiskelijoita, on ilmassa aina erityistä vä-reilyä. Anne kertoikin joitain anekdootteja kouluajoiltaan, muun muassa pitkiksi veny-neistä hyppytunneistaan. Yleisöä kiinnosti-vat myös Mäntysen poliittinen aktiivisuus sekä se, että kielentutkimuksessa voidaan vaikkapa tutkia, millaisin kielen keinoin opettaja ohjaa opiskelijaa.

Kaikkien näiden juhlatilaisuuksien jälkeen syntyi sekä luokissa että opettajain-huoneessa vilkasta keskustelua, ja jokaisen tapahtuman jälkeen tunsimme itsemme hieman viisaammiksi.

Mäkipellontien väistötilojen iso ja hieno auditorio tarjosi meille kerrankin mahdollisuuden nauttia yhdessä erilaisista tilaisuuksista. Myös joulu- ja ylioppilasjuhlat saatiin viettää avarassa salissa.

Olipa hauskaa ja sivistävää juhlia suvaitsevaista kouluvanhustamme!

Pihla Lappalainen, Katja Lindell, Maarit Nopsanen, Ida Salminen,

Julia Salonen ja Lotta Veirtomediatiimi

KUVa Jani Jukonen

9

V u o d e n 2 0 1 5 T o s s u J y r i E n g e s t r ö m n a u r a t t i ,

k o s k e t t i j a i n n o i t t iTiistaina 11.10. seppelöitiin Vuoden Tossu 2015. Jyri Engeström, isä, kahviloitsija ja sosiaalisen median pioneeri, saapui pitämään vaikuttavan luentonsa. Hän kertoi uransa ja elämänsä vaiheista ja käännekohdista kol-men tarinan kautta, jotka kertoivat vaikut-tamisesta, menestyksestä sekä rakkaudesta ja kuolemasta. Jaiku-yhteisöpalvelun toisena perustajana hän kertoi näkemyksistään ja vastasi kysymyksiin, jotka koskivat sosiaalista mediaa tänään ja tulevaisuudessa.

Engeström kuvaili ensimmäisessä tari-nassaan vuosiansa Torkkelissa. Yläastelaiselle Jyrille kuvataidelukio vaikutti uskomat-tomalta taideutopialta, johon oli pakko päästä mukaan, mutta todellisuuden iskiessä Torkkeli vaihtuikin iltalukioon. Iltalukio opetti, ettei opiskelu Torkkelinmäellä ollut-kaan niin kamalaa, ja opinnot jatkuivat siellä seuraavana lukuvuotena. Jo lukiolaisena Jyri kehitteli ajatuksia viestinnän mahdollisuuk-sista.

Luento ei saanut auditorion yleisöä ainoastaan nauramaan vaan myös herkisty-

mään. Kaksi muuta tarinaa, jotka käsittelivät Engeströmin elämää lukion jälkeisistä ajoista nykypäivään, raottivat Piilaakson varjopuol-ta ja paljastivat raskaita kokemuksia.

Engeströmin toinen tarina kertoi työn Piilaaksossa aiheuttamista paineista ja elämän henkisestä alamäestä. Vaikka teori-assa elämä sujui hyvin ja ura kukoisti, hän oli silti masentunut. Paineiden kasvaessa liian suuriksi Jyri muutti takaisin Helsinkiin.Tuota aikaa hän kuvasi japanilaisella “lei-juva maailma” -käsitteellä, joka tarkoittaa muun muassa harhakuvaa ihanne-elämästä. Luennon viimeinen tarina sai viimeistään koko juhlayleisön sanattomaksi koskettavuu-dellaan.

Suomen ja Kalifornian välillä kak-soiselämää elävä Jyri Engeström sai luennon lopuksi Vuoden Tossu 2015 -tittelin ja pää-hänsä joka vuosi vaihtuvan seppeleen. Tänä lukuvuonna hienon luomuksen toteutti toisen vuoden opiskelija Emmi Evinsalo.

Ida Salminen ja Julia Salonenmediatiimi

KUVa Veera Havumäki

1 0

M o n i m u o t o i s e s t i s e g r e g a a t i o s t a

Kolmannessa jaksossa koulullamme to-teutettiin yhteistyössä neljän muun suo-malaisen lukion kanssa Opetushallituksen tukema kurssi teemasta segregaatio. Kurssi oli ilmiöpohjainen ja historian, yhteiskunta-opin, filosofian sekä elämänkatsomustiedon oppiaineiden yhteinen. Keskityimme kurssil-la tutkimaan tämänhetkisen pakolaiskriisin historiallista taustaa ja maahanmuutosta käytävää keskustelua.

Kurssin työtavat olivat monimuo-toisia. Opettajat alustivat aiheista, niistä keskusteltiin, ja tunnilta käsin esimerkiksi haastateltiin Skypen välityksellä turvapai-kanhakuprosessissa työskentelevää poliisia. Eurooppalainen Suomi ry:n kouluttaja kävi pitämässä Euroopan unionin pako-laispolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa simuloivan työpajan. Järjestimme itse roolipeliväittelyn. Opiskelijat työskentelivät

paljon itsenäisten oppimistehtävien parissa. Yliopistoseminaarin työpajoissa opiskeli-jamme taas pääsivät keskustelemaan asian-tuntijoiden sekä toisten osallistujakoulujen opiskelijoiden kanssa.

Kurssi huipentui Valokuvataiteen museon Kotimaa – Homeland -näyttelyyn ja vastaanottokeskuksen työntekijän tapaa-miseen. Vielä varsinaisen kurssin päätyttyä koulullamme vieraili vuoden 2016 pako-laisnainen Rita Kostama kertomassa oman tarinansa matkastaan Ruandasta Suomeen. Kurssi oli sekä opettajille että opiskelijoille virkistävän dynaaminen ja syvensi kaikkien ymmärrystä tästä polttavan ajankohtaisesta ja tärkeästä yhteiskunnallisesta aiheesta.

Hanna Vanhanenfilosofian ja elämänkatsomustiedon

opettaja

KUVaT Tiina Kärkkäinen

1 1

S u u n n i s t u s t a

R o o m a s s a u u d e n

t e k n o l o g i a n a v u l l a

KUVAT BLOGISSA

Lukuvuoden alussa koulullamme alkoi kah-den opettajan yhdessä vetämä italian kielen, historian ja yhteiskuntaopin yhteinen sovel-tava kurssi “Italia ennen ja nyt”. Kurssilla syvennyttiin tarkemmin niin Italian histo-riaan kuin nykypäiväänkin ja harjoiteltiin ennen kaikkea italian puhetaitoa erilaisissa arkipäivän tilanteissa.

Ensimmäisen jakson aikana opiske-lijat kuulivat lisää Italiasta ja perehtyivät pareittain itseään kiinnostavaan ilmiöön niin antiikin aikana kuin nykypäivänäkin. Kävimme myös tutustumassa Espoossa esillä olleeseen Gladiaattorit-näyttelyyn. Opettajien tukemana opiskelijat valmisti-vat oppitunneilla omat suulliset esityksensä

KUVaT Tiina Kärkkäinen

1 2

sekä monipuoliset asian oppimista leikki-mielisesti testaavat tehtävät muille ryhmä-läisille. Tehtävät ladattiin gps-pohjaiseen Actiontrack-sovellukseen, jota pelasimme Roomassa opiskelijoiden älypuhelimiin lada-tulla sovelluksella.

Roomaan lähdimme lokakuun lo-pussa. Neljän päivän ohjelmamme oli tiivis ja erittäin monipuolinen. Aloitimme tutus-tumisen ikuiseen kaupunkiin vierailemalla upeassa Suomen Rooman instituutin renes-sanssiajan huvilassa Villa Lantessa. Korkealta kukkulalta avautuu uskomaton panoraama-maisema ikuiseen kaupunkiin.

Jokaiselle päivälle oli valittu oma tee-mansa kuten uskonto, valta tai vapaa-aika. Teeman mukaisten esitystensä jälkeen ryh-mäläiset avasivat puhelimistaan Actiontrack-peliradat ja testasivat käytännössä sekä juuri hankkimaansa tietoa että italian kielen taitoansa muun muassa haastattelemalla ihmisiä tai etsimällä tiettyjä symboleita tai historiallisia kohteita. Päivittäin pelasimme pelejä useissa eri vierailupaikoissa, ja me-nestystä tuli aika tasaisesti jokaiselle ryhmä-läiselle. Kaupunkiin tutustuminen sai tällä tavoin monia uusia näkökulmia.

Parhaiten mieleen jäi vierailu antii-kin Rooman aikaiseen satamakaupunkiin Ostiaan, jossa pääsimme samaistumaan antiikin ihmisten elämään. Oviaukko Mithran palvontaluolaankin löytyi lopulta sitkeän etsinnän jälkeen. Mielenkiintoisissa maanalaisissa katakombeissa saimme lyhyen opastuksen myös suomeksi, tosin nauhalta.

Jokaisesta matkapäivästä, matkaan valmistautumisesta ja jälkitunnelmista opiskelijat kirjoittivat vuorotellen yhteiseen kurssin blogiin. Kurssi koettiin erittäin an-toisaksi ja onnistuneeksi. Ainoaksi pieneksi haaveriksi koko reissulla koitui rakot muu-tamien jalkoihin, sillä käveltyä tuli paljon. Vaikka Fontana di Trevin suihkulähde olikin

remontissa ja kolikot jäivät heittämättä, ryhmäläiset uskoivat palaavansa Roomaan uudestaan.

Tiina Kärkkäinenhistorian ja yhteiskuntaopin opettaja

1 3

Pimeä syksy alkoi Torkkelin ja Kallion lukion espanjan opiskelijoilla lämpimästi Malagan auringossa. Kyseessä oli jo neljättä vuotta järjestettävä yhteistyöhanke Alhaurín De La Torressa sijaitsevan Huerta Alta -lu-kion kanssa. Kieltä ja maantietoa yhdistävä España mueve -kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua lähietäisyydeltä es-panjalaiseen kulttuuriin ja arkeen sekä oppia Espanjan alueiden erityispiirteistä ja maan sisäisistä muuttoliikkeistä.

Malagaan lähdimme lokakuussa 20 opiskelijan ja kahden opettajan, Kirsi-Marja Kokkonen-Lozanon ja Sari Laurilan, voimin. Majoituimme isäntäperheisiin, joissa saim-me tutustua tavallisen espanjalaisen koulu-laisen arkeen ja koetella kielitaitoamme.

Viikon aikana nautimme Malagan nähtävyyksistä, museoista ja rannoista eikä shoppailultakaan tietysti vältytty. Saimme nähdä Nerjan vaikuttavat tippukivi-luolat sekä Rondan härkätaisteluareenan. Espanjalainen ruokakulttuurikin tuli tu-tuksi, ja mieleen jäi erityisesti lähes jokaisen

eväsrepussa seikkaillut serranonkinkku-voi-leipä. Reissulla riitti laulua – niin koululais-ten järjestämissä esityksissä kuin bussimat-koillakin.

Keväällä me suomalaiset saimme vuorostamme näyttää laulu- ja esiintymistai-tojamme, kun toivotimme espanjalaiset ter-vetulleiksi Suomen viileyteen. Espanjalaiset tutustutettiin Helsinkiin, kouluihimme ja suomalaiseen lukioelämään. He vierailivat Suomenlinnassa, Fazerin tehtaalla ja pääsivät myös Tallinnaan päiväristeilylle.

España mueve -kurssi oli huikea kokemus ja ainutlaatuinen tilaisuus. Saimme nähdä vilauksen todellisesta elämästä Espanjassa, mikä rikastaa kielenopiskelua ja mitä ei koulunpenkiltä yksin voi saada. Parasta oli kuitenkin se, että matka toi meil-le uusia ystäviä niin kaukaa kuin läheltäkin.

Elina Eskola2. vuoden opiskelija

E s p a ñ a m u e v e ! – E s p a n j a l i i k u t t a a !

KUVa Elina Eskola

1 4

K u v a t a i t e e n j a k i r j a l l i s u u d e n k a t u n ä k y m i ä

Fleminginkadun valot loistavat iltaisin kau-niina. Vihreä ruoho Kaivopuistossa heiluu, kun sitä puhaltaa propulsioturbiini. Se val-mistui kauniina talviyönä. Helsingin kadut ovat autioita juhannuksena. Kaipaan sinua katukiveyksen lailla, koska konttasimme kerran Aleksanterinkatua. Syön jäätelöä iltai-sin yhä pohtien portaita. Temppelinaukion kirkon takaisessa portaikossa emme koskaan kävelleet. Määräysmerkit ovat sinivalkoisia. Lumi on valkoista, mutta miksi kuulakärki-kynän muste on aina sinistä? Poliisiauto ajaa ohitsenne kohti Kontulaa. Mörkö kaipasi ys-tävää. Anarkistit siellä astaloitaan heiluttivat Janasekin Sinfonietan tahtiin, vaikka porva-rit vain nauroivat Vaasankadulla. Pohtiessani sitä löysin kolikon mullasta. Pidin sinusta todella, mikset voinut antaa minun rakastaa sinua? Ehkä verottaja olisi perinyt sinulta-kin kymmenen euroa ja neljäkymmentäyksi senttiä eräpäivää huutaen. Sininen rappu Kontulassa muistuttaa tarinoiden loistavasta Jakomäestä. Miksi valtakunnaninsinööri meitä näin rankaisee? Koti Pohjoisessa odot-taa aamuin illoin, vaikka sinne lähtisin. En vieläkään tiedä oliko 5.4.1932 kello kym-menen Viron talouden elpymisen arvoinen auvo. Olisinko laulanut illalla? Kallon luut sen kuulemma paljastavat. Katukiveys pala palalta murenee, mutta yhä kovin hitaasti. En tiedä haluanko jatkaa – paskat, elämä voittaa. Kaivopuiston kompassi on toteemi-

eläimeni marraskuussa, jolloin Espaa ete-lämmäs uskaltautuminen olisi erhe. Heitän raukkaa katukivellä. Voitin pajatsosta pääry-nän ja kolme kiiviä. Soitin eilen karhulle ja minua kuunneltiin salaa. Panaman-lomani kyseenalaistettiin itkien. Köyhät kyykkyyn sanoit kerran, vaikka lainasi rästissä olikin. Uskoin rauhaan ja yhteiseloon. Palavatko norsut, jos oikein yritän? Heitän kolikkoa. Romanit lauloivat iloisesti. Miksi et kerto-nut? Miksi kerroit liikaa? Painovoima on vakioasiakas elämässäni. Odin laulaa kapa-kassa karaokea. Kengän kannat kopsuvat oranssin asbestilinnan lattioilla. Stockmann tekee konkurssin Suomen valtion tavoin sukat myyneenä. Äitiäsi en koskaan tavan-nut, vaikka vuolaasta purosta hän ammensi. Kerran Saramäentiellä törmäsin elefant-tiin, joka puhalteli savuisia saippuakuplia. Saaressa hän rakastui siskoonsa. Yksikätisen sormet jäätyivät maanpuolustuksen hen-gessä, vaikka pellolleni astui vain kävelevä vodkapullo. Törmäsin junassa uudelleen las-kutaidottomaan insinööriin, joka oli ajanut kaljuksi päänsä. Saatana saapui Sörnäisiin hieman myöhemmin ja lainelautailu kuulos-taa tässä vaiheessa jo liian perverssiltä. Junan penkilläkään ei enää saa rauhassa istua. Jos se oli isäsi, polvilumpiot ja koppakuoriaset tulee ampua hipin ritsalla. Ilo on tärkeintä. Tunnen erään sellaisen ritsamiehen. Säälin häntä, vaikka hän ei sitä usein ansaitsisikaan.

Yhdeksi koulumme vuoden ilmiöksi valittu “liike” näkyi kuvataiteen ja kirjallisuuden yhteis-työprojektissa, jossa tutkittiin eri aikakausien taidesuuntausten syntyä ja ilmenemismuotoja. Opiskelijat syventyivät valitsemansa taidevirtauksen piirteisiin etsimällä tietoa ja soveltamalla sitä myös omien kuvien ja tekstien tekemiseen: yhteinen aihe, katunäkymä, tuotti niin ro-manttisia, surrealistisia kuin futuristisiakin katukuvia.

T u t u s t u i n i t s e e n i u n e s s a

1 5

Ruotsalaisella ystävälläni oli kuppa. Kirjaston kuopalla silloin itkin. Apunasi on aina suo, Jussi ja haamun alennuskahvi. Miksi Suomen valtio on kuin banaani? Se ei tyydytä ketään. Pyörät jäivät aamuyöllä kiivetessämme. Katukiven murtuessa patsaan otsaan saan moninkertais-tettua ongelmieni määrän. Katulaulaja kertoo rakkau-desta hakkaamalla vaimo-aan. Poliisit ovat ajaneet ympäri liikenneympyrää koko päivän. Laulut rak-kaudesta ovat liian kauniita. Pullonpalautuskone sylkee sisuksistaan kuitteja koko Oulun seurakunnan tarpei-siin. Lapset saavat taas piirtää, vaikka kaupunki kuoleekin ensi viikkoon mennessä. Teatterissa mies ja nainen pi-tävät toisiaan kädestä Orionin tähdistön itkiessä. Jumala on jo liian humalassa. Aika hidastuu eksponentiaalisesti kukan palaessa lasiputkessa. Fleminginkatu sammuu.

Sampo Sainio

Valoni Katu vääntyy renkaitteni alla pääsen vauhtiin vasta sen suoristuttua kiidän rakennusten ohi. viisaat jalankulkijat väistävät teräsmassaa, joka heidän ohitsensa sinkoaa kuin kuula tykin suusta ikään! tässä olen parhaimmillani tähän kuulun nopea vahva nuori STOP. pysähdyn, mutta vain ohimeneväksi hetkeksi. muutama lisää ja olen taas kiitämässä oman tahtini mukaan tämän kaupungin katuja, keinotekoinen valo kultaa reittini.

-Veli-Matti Koskikallio Veli-Matti Koskikallio

1 6

K u v i s t a

M e t s ä s s ä

“Metsä²” oli Henna Tanskasen ja Hannah Gullichsenin yhteinen taideprojekti, johon KU4.2-ryhmä pääsi mukaan suunnittele-maan ja rakentamaan metsää elektroniik-karomusta sekä muusta jätteestä yhdessä Hennan ja Hannahin kanssa.

Teos toteutettiin Aleksanterinkatu 13:n liiketilassa ensimmäisen jakson aikana. Moniaistisessa teoksessa opiskelijat keksivät ja muotoilivat kierrätetystä materiaalista uu-sia lajeja, ja olemassa olevia kasveja pelkistet-tiin kasvin ideaa kunnioittaen. Äänimaisema kruunasi kokonaisuuden.

Hanna Pusa

V a a l e a n p u n a i s i a k u k k i a j a k y m m e n i ä m e t s ä n e l ä m i ä

Tekstiilitaidekurssilaiset koristelivat HYKSin syöpäkeskuksen Naisten päivän hemmot-telutapahtuman vaaleanpunaisin kukka-sin, jotka oli tehty kierrätysmateriaalista. Tapahtumassa kävi 8.3. noin 250 vierasta. Koristeet keräsivät paljon kehuja ja toivat kauneutta tilaisuuteen.

Seurasaaren kahdettakymmenettä Joulupolkua kuljettiin sunnuntaina 13.12. Kuvataidelukiolaisten pakkauskartongeista taiteilemat kymmenet suomalaisia metsän-eläimiä esittävät naamiot saivat pienet ja suuremmatkin kävijät miettimään, mikä mikin on.

Tuttu Sillanpää

KUVaT Hanna Pusa

1 7

K a a p i t k a u n i s t u i v a t

Yhteistyönä Helen Sähköverkon kanssa to-teutettiin syksyllä mittava sähkönjakelukaap-pien maalausprojekti. Koulurakennustemme lähialueilla Etelä-Haagassa ja Kalliossa taiteiltiin 20 kaappia ympäristöä kaunis-tamaan, ohikulkijoita ilahduttamaan ja töhrimistä ehkäisemään. Tehtävä toteu-tettiin osana kurssia, jonka teemoja oli-vat ympäristö, kaupunki ja arkkitehtuuri. Maalausprojektin myötä opiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja parantamaan omaa kou-luympäristöään.

Tuttu Sillanpää

K a l l i o n v a r j o i h i n v a l o a

Helsingin kuvataidelukion opiskelijat osallistuivat Kallio kipinöi -tapahtumaan. Valokuvaus 4 -kurssin opiskelijat maalasi-vat valolla Kallion varjoihin valoilmiöitä. Valmiita valokuvia oli esillä Kallion kirjas-tossa Kallio Kipinöi -tapahtuman aikana 20.–29.11.2015 sekä virtuaalisessa kartta-galleriassa (http://helsinginkuvataidelu.wix.com/valojuttu), jossa pystyi tarkastelemaan paikan päällä, miten valoilmiö on kommen-toinut Kallion varjoisia kujia. Kuvat olivat esillä myös Hakaniemen metroasemalla joulukuusta 2015 helmikuuhun 2016.Katso kannen ja sisäkansien kuvat!

Loviisa Kangas

KUVa Katja Särkkä

1 8

D i p l o m e j a l e i k i s t i o i k e e s t i

Lukiodiplominäyttely oli esillä perinteisesti Kallion kirjastossa helmikuun 2016 ajan. Näyttely edusti koulumme kuvataiteen lukiodiplomien parhaimmistoa. Esillä oli kahdentoista eri opiskelijan töitä kirjaston kaikissa kerroksissa. Suosituimpia aiheita olivat “Veden äärellä”, “Leikisti oikeesti” ja “Sekaisin järjestyksestä”.

Juha Tikka

Yksi fiktioelokuvakursseista osallistui tänä lukuvuonna Pariisin elokuva-arkiston jär-jestämään kansainväliseen elokuvakurssiin ”Cinéma cent ans de jeunesse”. Opiskelijat työskentelivät sää- ja ilmastoteeman parissa. Kurssilla tehtiin elokuvakerrontaan liitty-viä harjoituksia ja lopputyönä fiktiivinen lyhytelokuva. Elokuvaohjaaja Saara Saarela oli mukana koko prosessin ajan antamassa ammattilaisen näkökulmaa työskentelyn eri vaiheissa. Kurssi huipentui toukokuussa 2016 elokuvateatteri Orionissa pidettyyn seminaaripäivään, jossa opiskelijoiden eloku-va sai ensi-iltansa. Kolme torkkelilaista lähti lisäksi kesäkuussa Pariisiin hankkeen pää-töstapahtumaan esittelemään vuoden aikana tehtyä työtä projektin parissa.

Katja Särkkä

C i n é m a c e n t a n s d e j e u n e s s e “ E l o k u v a k u r s s i a v o i n n a m a a i l m a a n ”

KUVaT Loviisa Kangas

KUVaT Katja Särkkä

1 9

K u i n e l o k u v a a R a n s k a s s a j a S u o m e s s a

Ryhmä elokuvaopiskelijoita lensi keväällä 2015 vapun jälkeen Ranskaan Thônesiin te-kemään lyhytelokuvia uuden yhteistyökou-lun opiskelijoiden kanssa. Käsikirjoitukset tehtiin molemmissa kouluissa valmiiksi en-nen matkaamme Ranskaan. Käsikirjoitusten perusteella kuvasimme kaksi elokuvaa, jotka editoimme valmiiksi elokuviksi matkan jälkeen tahoillamme. Kahdesta käsikirjoi-tuksesta syntyi lopulta neljä elokuvaa, jotka katsoimme yhdessä ranskalaisten opiskelijoi-den vieraillessa Suomessa lokakuussa 2015.

Hanna Pusa

2 0

Helsingin kuvataidelukion maalauskurssin opiskelijat vierailivat Oulunkylässä päiväko-ti Norpan esiopetusryhmässä joulukuussa 2015. Opiskelijat piirsivät ja haastattelivat lapsia. Luonnosten pohjalta syntyi myö-hemmin koululla värikkäitä akryylimaa-lauksia. Maalauksissa opiskelijat kuvaavat lapsuuden leikkejä, riemua, viattomuutta ja intoa. Lasten oma maailma on maalauksissa vahvasti läsnä. ”Lapsilla on iloinen ja kirkas katse”, totesi yksi opiskelijoistamme vierai-lun jälkeen.

Maalauskurssin opiskelijat vierai-livat myös koulua vastapäätä sijaitsevassa vanhusten palvelutalossa Helander-kodissa. Opiskelijat piirsivät luonnoksia vanhuksis-ta ja keskustelivat heidän kanssaan aivan kaikesta. ”Oli mielenkiintoinen kokemus luonnostella rouvaa, sillä samaan aikaan saimme mahdollisuuden keskustella ja kuunnella tarinoita, minkä myötä mallin ilmeet ja asennot vaihtelivat tunnetilojen mukaan. Haasteellista oli saada vangituksi luonnoksiin eri luonteenpiirteet ja tunteet sekä saada ne ilmenemään työssä kokonai-suutena”, pohdiskeli eräs opiskelija.

Maalauksista koottu näyttely oli esillä päiväkoti Norpassa helmi–maaliskuussa ja Oulunkylän kirjastossa toukokuussa. Piirustuksia vanhuksista oli esillä Helander-kodissa huhti–toukokuussa.

Tomi Uusitalo

L i i k e t t ä H a k a n i e m e n m e t r o a s e m a l l a j a h i e n o t h e i j a s t i m e t

Kuluneena lukuvuotena koulumme on osallistunut Helsingin Seudun Liikenteen kummikoulutoimintaan, jossa muun muassa kartoitetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkumistottumuksia. Ryhmä opiskelijoita selvitti, millaisia vaaranpaikkoja Haagassa koulun ympäristössä liikkuva voi kohdata.

Joulukuusta 2015 helmikuuhun 2016 Hakaniemen metroasemalla oli esillä Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden piirustuksia, maalauksia ja valokuvia, joissa tunteet, aika ja kehot liikkuivat. Näyttely oli osa HSL:n kummikoulutoimintaa.

Koulussa järjestettiin opiskelijoille liikenneturvallisuuteen liittyvä Loistava Torkkeli -heijastimensuunnittelukilpailu, johon tuli 30 ehdotusta. Kuvataideopettajat valitsivat voittajaksi Jani Jukosen työn “Yhdessä”. Janin suunnitelman pohjal-ta painettiin Torkkelin omat heijastimet jaettavaksi jokaiselle koulun opiskelijalle ja opettajalle.

Tomi Uusitalo

I n t o a , l i i k e t t ä j a r y p p y j ä

KUVAT Tomi

2 1

Toukokuussa rakennettiin koulun ke-vätnäyttely Kulttuuriareena Gloriaan. Jo perinteeksi muodostuneessa kevätnäyttelyssä oli esillä valittuja siivuja Helsingin kuvatai-delukion monipuolisesta kuluneesta vuo-desta. Koulussamme kokeiltiin laajennettua todellisuutta Arilyn-sovelluksen avulla ja osa näyttelyssä olevista teoksista heräsi eloon

K e v ä t n ä y t t e l y

mobiililaitteella tarkasteltuna. Valokuvissa tutkittiin muun muassa tulevaisuuden ih-mistä, pastellimaalauksissa peilattiin ympä-ristöä, temperamaalauksissa katsottiin pintaa syvemmälle ja akvarellein oli maalattu niin kukoistusta kuin luonnonhenkiäkin.

Tomi Uusitalo

KUVa Katja Särkkä

2 2

K ä s i k i r j o i t t a j a k o p u t t i l u o k a n o v e e n

”Melusta valittanut puukotettiin” oli näy-telmänä varsin ristiriitainen kokemus. Se on sanattomaksi mutta ei tunteettomaksi jättävä oma elämäkerrallinen teos. Timonen painottaa juuri omia kokemuksiaan: näytel-män asuinalueet, tiet ja henkilöt heijastavat suoraan käsikirjoittajan elämää.

Timonen haluaa näytelmän aktivoi-van katsojaa ja jättävän esityksen jälkeen rauhallisen olotilan. Nähtyään näytelmän moni kuitenkin koki täysin vastakkaisia tunteita: näytelmä oli enemmänkin ahdista-va ja päällekäyvä. Se haastaa katsojat osal-listumaan esitykseen keskustelun ja fyysisen kontaktin välityksellä. Tällainen vaikutta-miskeino järisyttää klassista teatterimuotoa,

Kuvataidelukion opiskelijat ja opettajat ovat tänäkin vuonna retkeilleet useissa teattereissa. Lähes 100 torkkelia kävi lokakuisina iltoina katsomassa Teatteri Takomossa esitettyä Tuomas Timosen näytelmää ”Melusta valittanut puukotettiin”. Näytelmä herätti opiskelijoissa hämmennystä, ja niinpä kahdelle äidinkielen ja kirjallisuuden abiryhmälle tarjoutui tilaisuus tavata itse tekijä. Harmaana perjantai-iltapäivänä Tuomas koputti luokan oveen ja astui sisään. Syntyi vilkasta keskustelua, josta kaksi opiskelijaa kirjoitti jutun.

jossa näyttelijät esiintyvät ja katsojat saavat istua rauhassa pimeässä.

Kuka puukotettiin? Näytelmän nimi herättää tietyn olettamuksen katsojassa: jonkunhan on kuoltava!

Timonen kertoo näytelmän dynaami-sen nimen lähteneen kiinnostavasta ilmiöstä: Miksi nyky-Suomessa henkilö, joka valittaa kerrostalossa bileistä, on yhtäkkiä itse ongel-ma? Myös kiusattu, joka kertoo opettajalle, on henkilö, joka luo ongelman. Näytelmän nimi ei siis paljasta juonta vaan enemmän-kin asemoi katsojan pohtimaan tätä ilmiötä.Timosen mukaan näytelmän suurin anti on jäänyt monelta hämärän peittoon. Esimerkiksi markkinoinnissa heräsi ongelma siitä, miten teosta tulisi luonnehtia. Onko ”Melusta valittanut puukotettiin” tarina naa-purisovusta vai isä- poikasuhteesta? Takomo päätyi kuvailemaan näytelmää tarinaksi hiljaisuudesta ja sen puutteesta.

Näytelmää voisi kuvata enemmän-kin muistokokoelmaksi kuin kronologi-sesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Juoni on

KUVa Henna Simonen

2 3

S a t u H a i m e , v u o d e n 2 0 1 6 o p o

Koulumme opinto-ohjaaja Satu Haime valit-tiin vuoden 2016 opinto-ohjaajaksi. Vuoden opo -palkinto julkistettiin 5.2.2016 valta-kunnallisilla opo-päivillä Oulussa jo 25. ker-ran. Valintaraadissa olivat mukana Suomen opinto-ohjaajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Taloudellinen tiedo-tustoimisto TAT.

Satu Haime toimi Suomen opinto-ohjaajat ry:n varapuheenjohtajana viime vuoteen saakka. Hän on ollut mukana laatimassa Opetushallituksen perusopetuk-sen opinto-ohjauksen opetussuunnitelmaa. Haime on myös yksi oppilaanohjauksen Valmentaja-oppikirjojen kirjoittajista.

M e n e s t y s t ä f i l o s o f i a s s a s e k ä ä i d i n k i e l e s s ä j a k i r j a l l i s u u d e s s a

Kansainvälisen filosofian päivän 19.11. juhlatilaisuudessa Opetushallituksessa palkittiin opiskelijamme Ella Prokkola Suomen parhaana vastaajana syksyn filoso-fian ylioppilaskirjoituksissa. Ella Prokkola sai myös kunniamaininnan Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen kirjasäätiön järjestämässä Pikku-Finlandia-esseekilpai-lussa.

Filosofian opiskelijoita osallistui kansainvälisen filosofian päivän 19.11. yhte-ydessä järjestettyyn filosofisen esseen kirjoi-tuskilpailuun “Baltic Sea Essay Contestiin”. opiskelijamme Havu Laakso sijoittui 10 parhaan suomalaisen joukkoon. Hänet valittiin kansainvälisten filosofian olympia-laisten (IPO) 2016 Suomen valmennusjouk-kueeseen.

P a l k i t u t

epälooginen eivätkä kaikki kohtaukset yhdisty välttämättä lainkaan. Voi olla, että tällä keinolla Timonen juuri pyrkii saamaan katsojat näkemään näytel-mässä punaisen langan, jota käsitellään hajanaisissa, räiskyvissä, koskettavissa ja aggressiivisissa kuvissa.

Näytelmästä valittaneet: tehtiin-kö teistä ongelman aiheuttajia? Onko ”Melusta valittanut puukotettiin” näytelmä kotibileistä kello kolmelta aamulla kerrostalossa ja näytelmää kritisoineet vihaisia asukkaita? Saattaa olla, että Timonen onnistui vahingossa luomaan varsin huvittavaa ironiaa.

Viola Pulkkinen ja Moby Siivonenabiturientteja

p.s. Tuomas ei halunnut kasvojaan kuvaan. Valokuvaaja Hennan mielestä siluettikuva on sopivan arvoituksellinen – aivan kuin Tuomaan näytelmäkin.

2 4KUVaT Henna Salo ja Lotta Vierto

2 5

Wanhat tanssivat perinteisesti 17.–18. helmikuuta. Harjoittelu alkoi liikunnan-opettajamme Mika Mannisen johdolla 3. jaksossa. Aluksi treenaaminen takkuili. Askeleet menivät sekaisin, ja musiikissa ei tahtonut pysyä mukana. Erityisesti polkka tuotti vaikeuksia. Kuitenkin muutaman kerran jälkeen kuviot alkoivat sujua parem-min. Lopulta, kun h-hetki oli tulossa noin viikon päässä, kaikki osasivat alusta loppuun jokaisen tanssin.

Pitkään kestäneen harjoittelun jäl-keen itse wanhojen tanssit vihdoin koittivat. Oli kiva päästä näyttämään, mitä olimme oppineet. Torstai-iltana pyörähtelimme koulun salissa perheenjäsenille ja sukulai-sille. Tanssimiseen eläydyttiin jopa niin voimakkaasti, että muutamassa kohdassa soitin pysähtyi askeleiden tömistyksistä. Perjantaiaamuna osa ryhmästä esitti tanssit muulle koululle.

Pääsimme myös osallistumaan Suomen suurimpiin wanhojen tansseihin Helsingin jäähallille, jossa tanssi melkein

W a n h a t t a n s s i v a t t a a s 800 opiskelijaa. Jäähallin tanssit näyttivät varmasti vaikuttavilta kaukaa, mutta omas-ta kokemuksesta voin sanoa, että ahdasta siellä kyllä oli. Tilan puutteeseen kuitenkin sopeuduttiin, ja hoidimme osamme niin kuin pitikin. Kaikilla oli hauskaa. Oli myös kiva huomata tuttuja opettajia yleisössä. Jäähallilla oli toimittajia paikalla, ja opetta-jamme Mika sekä muutama oppilas pääsivät uutisiin!

Wanhojen tanssit ovat varmasti yksi lukion kohokohdista. Harjoittelu on mu-kavaa vastapainoa tavalliselle kouluarjelle ja penkissä istumiselle. Tanssit ovat ainut-laatuinen kokemus, jota varmasti muistelee pitkään. Kovin usein ei tule laitettua tans-siaismekkoa tai -pukua päälle ja tanssittua valssia.

Lotta Veirtomediatiimi

2 6

S y k s y n 2 0 1 5 y l i o p p i l a a t Eriksson Daniela Eskelinen Sabina Franssila Kreetta-Liina Haavisto Emma Havaste Emily Heikkinen Heta Keränen Petra Korpi Susanna Laaksonen Kesäheinä Lahti Ninni Miettinen Hanna Mustonen Sara Niinikoski Venla Nyman Mirjami Palojärvi Hilla Pitkänen Siri Rekinen Sonja Riukula Silva Salminen Juuso Siimes Sophie Siponen Lenita Tokola Juulia

2 7

K e v ä ä n 2 0 1 6 y l i o p p i l a a t

Aaltonen EllaArana RauhaBreiling Nora Broms Elias Cederqvist MilaCeylan BeriwanChaloff AbraDallyn SonjaEdlund, KatrinEskelinen EvaFourastié Iita Frydrychová LídaGrann MinkaHaapalahti AnnikaHakkarainen LindaHall JohannaHalonen AugustHannula VenlaHanski JennaHaratani ChristianHavumäki VeeraHeinonen PihlaHelariutta RuutHenttunen EmiliaHirvonen RonjaHyllinen SanniHyvärinen LauraHyvönen TuuliHärkönen NellyIho TuaIkäheimo AinoIsokorpi AnniinaJoensuu RoosaJukonen Heikki Kaitera Oona

Kanerva SuviKangastalo HerttaKarjalainen IinaKarlsson Heini Kataja EmmaKavonius Taru Kinnunen Iiris Koponen AnnaKorhonen Karo Korhonen Minttu Koskela AmandaKoskinen Miko Kupiainen Karoliina Kurki-Suonio Meri Kuronen Jasmiina Kurppa JoonasLaakso HavuLaakso MaijuLaaksonen NinniLehtosaari TaruLeppäkoski Satu Liikanen InkeriLiiwand Maj-BrittLindberg LinneaLindgrén ElinaLiwata Liisa-IrmelenLoukola EliisaLuoma JaniLuotolinna JeriLyly HenrikMarvia EmiliaMattila InkaMerikallio OttoMäkinen Sonja Männistö Venla

Nevalainen HelmiNguyen TaylorNieminen BelindaNieminen HelmiNiinikoski PrissNirkko MinniNormo SamuliNurminen IidaOjala ElliOksanen Eemeli Oranne AnuOras PietaPackalén PellaPellikka KristaPettersson Anette Pitkälä VeikkoPitkänen IdaPolyakov SarahProkkola EllaPulkkinen ViolaPöysä SannaRaatikka EllaRajala ToivoRamstedt PauliinaRantala AmandaRantanen TuikeRaudas RaisaRauhala OonaRaulus RobertRautiainen EllaReinikainen SanniReponen ViiviRiihimäki JenniRindell TomRisku Noora

Rosma EmmaRossi HenriikkaRosslyn VeeraRuuskanen EliasSahri MariaSallinen ViviSalo JuuliSalvila JennySaroma MiinaSeeskari LinneaSelonen SaraSimonen HennaSipola Allu Sirén Sanni Sorjonen KrisStröm JoonaTani AuroraTaurinen JaninaTavaststjerna MallaTaylor NinaTenhunen ElmiTeodosin ViktorTiainen InkaTienari SatuTiiliharju TaruToivainen AdrianaToivanen EveliinaTuominen ElinaVo NhiVähäpassi TeiturVäisänen VilleWikki ValpuriZhou Shaoying

3 8

KUVa Vera Horn

3 9

4 0