Helsingin SUOMALAINEN KLUBI...jata sillä, että etsitään ainoas-taan syyllisiä. Selvää on se, että jotain on jäänyt huomioimatta eri tahoilla. Nyt tarvitaan vank-kaa sitoutumista

Klubilehti 2/2015

Helsingin Suomalainen Klubi on kulttuuriklubi

HelsinginSUOMALAINEN KLUBI

3Helsingin Suomalainen Klubi

Sisältö 2/2015

Sis

ältö Puheenjohtajalta Matti Viljanen ....................................................................................................................4

Toiminnanjohtajalta Raimo Ilveskero ...........................................................................................................5Päätoimittajalta Pertti Hyvärinen ..................................................................................................................6Kantapöydässä Pöytäläinen ...........................................................................................................................8Tasavallan Presidentti Klubilla Leif Nordin ............................................................................................... 10Hybridisota, vieraana Marja Manninen Jaakko Savisaari ...................................................................... 12Venäjän idea Rurikista Putiniin Jaakko Savisaari .................................................................................... 14Puolustusvoimauudistus Jaakko Savisaari............................................................................................... 16Klubin kevätkokous Elias Iirola ................................................................................................................... 20Veteraani- ja maanpuolustusilta Klubilla .................................................................................................. 22Klubi-ilta – eduskuntavaalit 2015 Janne Virkkunen ................................................................................ 24Kehittyvä Helsinki-Vantaan lentoasema Kalevi Suortti .......................................................................... 26Terroristirikokset Suomessa Elias Iirola .................................................................................................... 28Pisa – kuvausta, selitystä vai mitä? Teemu Torvelainen .......................................................................... 30Päämies ja hänen luotettunsa Yrjö Larmola ............................................................................................ 32Juha Sipilän henkilökuva Yrjö Larmola ..................................................................................................... 35Hypnoosi kahdesta eri näkökulmasta Juhani Juntunen ........................................................................ 38Taidekaupan uudet tuulet Antti Virkkunen .............................................................................................. 42Lasse Kempaksen elämänviiva Weijo Pitkänen........................................................................................ 44Klubin taiteilijoiden yhteisnäyttely Markku Valkonen ........................................................................... 46Suomalaisen ruokakulttuurirahaston palkinnot Ari Larnemaa ........................................................... 48 Iltapäivämatineoiden charmia Aarno Cronvall ........................................................................................ 50Gastronomiakerho gratinoi Timo Martikainen ........................................................................................ 52Rhone-joen risteily Ari Valjakka ................................................................................................................. 54Matkailukuulumisia Lauri Palojärvi ........................................................................................................... 57Klubin keilailumestaruus Heikki Sarso ...................................................................................................... 58Talvigolf Klubilla Teemu Laakso ................................................................................................................. 59Sikarikerho Tallinnassa Pentti Mettälä ...................................................................................................... 60Klubilla tapahtuu ........................................................................................................................................... 64

Helsingin Suomalainen Klubi –lehti

Ilmestyy jäsenlehtenä neljä kertaa vuodessa

Julkaisija Helsingin Suomalainen Klubi ryKansakoulukuja 3, 00100 Helsinkipuh +358 9 586 8830www.klubi.fi

KansiTasavallan president-ti, puolustusvoimien ylipäällikkö, klubiveli Sauli Niinistö vieraili Helsingin Suomalaisel-la Klubilla 10.3.2015. Kuva Elias Iirola.

Toimituskunta

Pertti Hyvärinen,

päätoimittaja0400 377 [email protected]

Veikko Hannula, kuvatoimittaja

Yrjö Klippi,

graafikko, ulkoasu

Antti HenttonenElias IirolaYrjö LarmolaLeif NordinJaakko SavisaariKari Storckovius

Kalevi SuorttiTeemu Torve-lainenJanne Virkkunen

Paino: Forssa Print

Helsingin Suomalaisen Klubin golfmestaruuskilpailu

45. POHJOLAN MALJA -JUHLAKILPAILU

Tiistaina 25.8.2015 Kilpailukentät: HGK Tali ja Master Golf (Master-kenttä) Kilpailumuoto: 18 reiän tasoituksellinen pistebogey. Tiimerkit keltainen/Tali 54, Master 58

A-sarja: Hcp < 16 (arvio). Pelipaikka Tali (max. 72 pelaajaa). B-sarja: Hcp > 16 (arvio). Pelipaikka Master Golf (max. 72 pelaajaa). Kilpailupäivään mennessä 65 vuotta täyttäneet voivat ilmoittautua myös veteraanisarjaan, joka pelataan pistebogeyna A- ja B-sarjojen yhteydessä. Klubin golfmestari on A-sarjan pelaaja, jolla on paras scr-lyöntipelitulos.

Osallistumisoikeus: Helsingin Suomalaisen Klubin jäsenillä (Hcp max. 36). Ilmoittautuminen ja ILMOITTAUTUMINEN JA KILPAILUMAKSUN SUORITTAMINEN kilpailumaksu: KESKIVIIKKO 19.8.2015 MENNESSÄ Ilmoittautuminen: www.klubi.fi/golf tai klubimestarille 09-5868830.

Ilmoittautumisessa on oltava pelaajan nimi, kotiseura ja tarkka hcp.

Kilpailumaksu: 60.- euroa (sis. green fee) 19.8. mennessä tilille: Helsingin Suomalainen Klubi /Ilmoittautumiset FI14 1470 3000 2548 08 HUOM! Kyseessä EI OLE sama tili, jolle maksetaan jäsenmaksu! Maksutositteesta on käytävä ilmi pelaajan nimi tai Klubin jäsennumero. Kilpailumaksun palautus vain lääkärintodistusta vastaan.

Lähtöluettelot: Viimeistään ma 24.8. osoitteessa www.klubi.fi Palkintojen jako: Iltatilaisuuden yhteydessä Klubilla n. klo 20.

Runsaan palkintopöydän antimet jaetaan läsnä olevien kesken.

Terveisin

Golftoimikunta Tervetuloa palkintojenjakotilaisuuteen ja golfhenkiselle päivälliselle Klubiravintolaan klo 18 alkaen. Pystyäksemme varautumaan ruokailijoiden määrään pyydämme ruokailijoita ilmoittautumaan 20.8. mennessä Klubin Internetsivujen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Runsaan päivällisen hinta 35 euroa/henkilö ja sen maksetaan paikan päällä. Varaamme istumapaikat ruokailuun ilmoittautuneille. Terveisin Klubiravintola



Puhe

enjo

htaj

alta

Matti Viljanen

aktiviteetteihin ja kun sinulla on ideoita, kerro niistä!

Perinteiseen tapaan Helsin-gin Suomalaisen Klubin järjes-tämä veneretki (5.6.) päättää ke-vätkauden. Syksyllä sitten start-taamme uutispuuron merkeissä uuteen jaksoon 17.8.2015.

Tasavallassa tapahtuu

Juuri nyt ”kolmen kopla” aloit-taa hallitusohjelmaneuvottelut. Mitään helppoja vaihtoehtoja ei ole odotettavissa. Pieni ihminen vaan on ihmeissään siitä, mi-tä on tapahtunut, kun monella tapaa tarkasteltuna EU:n mal-lioppilas on ajautunut syöksy-kierteeseen. Tilannetta ei kor-jata sillä, että etsitään ainoas-taan syyllisiä. Selvää on se, että jotain on jäänyt huomioimatta eri tahoilla. Nyt tarvitaan vank-kaa sitoutumista ja yksituumai-suutta voittajanpolun rakenta-miseksi. Vain yhdessä tehden ja sitoutuen Suomi säilyttää yhteiskuntarauhan ja välttää eriarvoistumiseen johtavan polarisaation. Me suomalaiset tarvitsemme myös yhteiskunta-sopimuksen. Sen edellytyksenä on luottamus. Ellei sitä pystytä löytämään, sopimusta ei synny. Sama ja luotettava tieto sekä luottamusta lisäävät toimet ja osapuolten päätöksenteon eri-laisuuden tunnustaminen johta-vat sopimukseen.

Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet. Kunniajäsenemme

Antti Henttonen kertoi, mitkä olivat talouden raamit sodan jälkeen ja mitä sotakorvausten maksaminen kaiken kaikkiaan merkitsi. Nyt ei olla ollenkaan niin vaikeassa tilanteessa, mutta tarvitaan sitä suomalaisuuteen kuuluvaa pyyteetöntä yhteen hiileen puhaltamista. Sanonta ”yhdessä olemme enemmän” pätee tässäkin asiassa.

Kiitän jokaista Suomalaisen Klubin henkilökunnan jäsentä iloisella mielellä tehdystä työstä ja toivotan kaikille klubiveljille ja teidän läheisillenne turvallis-ta ja nautinnollista kesää!

Matti Viljanen

Klubin kuulumiset

nn Suuret kiitokset kaikille klubiveljille loistavasta kevät-kaudesta. Erityiset kiitokset an-saitsevat ne veljet, jotka ovat monimuotoisen ohjelmatarjon-tamme toteuttaneet. On ollut ajankohtaista yhteiskunnallista ulkopolitiikkaan, talouspoli-tiikkaan ja maanpuolustukseen liittyvää pohdintaa. Lisäksi on tarjolla ollut kulttuuria esimerk-kinä Kalevala 180 vuotta sekä iltapäivämatineat. Klubilla on voinut harrastaa monenlaista ai-na musiikista, pappajumppaan ja viron kielen opiskeluun. Näin korkeatasoista - tasavallan hui-pulta - monipuolista ja laajas-ti kehittävää ohjelmaa en tiedä muualta saatavan.

Arvoisat Kummit, teille ter-veisenä sanon, että olkaa aktii-visia ja antakaa tukenne uusille klubiveljille. Sinä uusi klubi-veljemme, olet todella tervetul-lut kaikkiin klubin tarjoamiin

Taloudestamme

Kuten aiemmissa yhteyksis-sä on kerrottu, ei Klubilla ole tänä vuonna tarkoitus toteut-taa merkittävimpiä remontteja. Tasoittelemme viime vuoden suurponnistusten panostuksia. Talouteemme vaikuttaa myös tilojemme vuokrausaste, jo-hon huhtikuun alusta on tul-lut vajaus katutason liiketilan tyhjennyttyä. Ajoissa aloitettu vuokraustoiminta ei tätä kir-joitettaessa ole tuottanut tu-losta, mutta erityisen iloinen olen klubiveljien aktiivisesta toiminnasta uuden vuokralai-sen löytämiseksi. Klubiveljien kautta olemme saaneet pää-osan tiloihin tutustuneista. Ti-lat tarvitsevat joka tapauksessa uuden vuokralaisen tarpeiden mukaista kunnostusta.

Viestinnästämme

En tiennyt ollenkaan/en tien-nyt muutoksesta –kommentteja kuulee silloin tällöin Klubin ti-loissa. Edesmenneen Osmo A. Wiion lait eivät ole menettäneet merkitystään. Useita asioita on kuitenkin kehitetty oikean tie-don perille menemiseksi. Leh-den mukana tuleva ohjelmaliite on taitettu havainnollistamaan eri tilaisuuksien luonnetta, säh-köpostitse toimitettavaan viik-kokirjeeseemme on lisätty ot-sikko jostakin seuraavan viikon tapahtumasta. Kaiken muun jälkeen voi klubimestareilta ja

Toim

inna

njoh

taja

lta

Raimo Ilveskero

nn Toiminnallisesti kevätkau-si oli ’täyttä tavaraa’. Ohjelma-tarjonnan laajuutta on moni aiempi luottamushenkilö ihme-tellen ihastellut. Sen laajuus ja monipuolisuus tarjoaa eri asi-oista kiinnostuneille aiheen tul-la Klubille. Ulkopoliittisen tilan analyysia esitettiin useamman-kin puhujan suulla, vaikka mui-takin aiheita oli näkyvästi esillä kevätkauden aikana.

Harrastusinto kestää ja yt-klubien väliset ’taistot’ on ke-vään mittaan käyty. Kiinnostus senioritoimintaa kohtaan jatkaa kasvuaan. Eri harrastuspiireillä on uusia suunnitelmia tarjon-tansa laajentamiseksi. Kannat-taa siis seurata kotisivuja, joilla viimeisin tieto on aina tarjolla ja lähettää sähköpostia harrastus-piirin vetäjälle kiinnostukses-taan. Osoitteet löytyvät kotisi-vujemme jäsenyysosiosta.

Välitilinpäätös

toimistosta varmistaa viime kä-den tietoja.

Suomen Kansan Sähköinen Muisti sai uuden osion maalis-kuussa, kun Talvisotayhdistys julkaisi uuden nettisivuston. Liitimme sen miellämme tähän yhteyteen. Seuraava liitettävä sivusto on itsenäisyys100.fi, jo-ta valmistellaan klubiveljemme Martti Häikiön johdolla avatta-vaksi ensi syyskaudella. Tällöin sivustosta avataan ensimmäi-nen vaihe ja lopullisessa laa-juudessaan se on käytettävissä 2017. Sivusto valaisee kattavas-ti Suomen tietä itsenäisyyteen ja esittää tärkeimmät vaiheet sen säilyttämisessä.

Tätä lehteä lukiessanne Klu-bin vilkas kevätkausi on pää-töksessään ja aloitamme syys-kauden uutispuurolla maanan-taina 17.8.2015.

Sihteerin, klubimestareiden ja omasta puolestani toivotan klubiveljille hyvää kesää.

Raimo Ilveskero


Tapahtumia täynnä ollut kevätkausi

Pertti Hyvärinen

Päät

oim

ittaj

alta

nn Haluan jälleen kiittää Klu-bin eri toimikuntia ja harras-tuspiirejä aktiivisesta juttujen kirjoittamisesta lehteemme. Se, että haluaa kertoa muillekin toiminnastaan, viestii vilpittö-mästä innostuksesta omasta te-kemisestään. Voin iloiten tehdä johtopäätöksen, että Klubin toi-minta on juuri tällaista. Klubin kevätkausi on ollut täynnä mie-lenkiintoisia tapahtumia, mikä ilmenee tämänkin lehden sisäl-löstä.

Ympäröivän yhteiskun-tamme tapahtumat heijastuvat myös Klubilehden sisällössä. Erityisen paljon palstatilaa on tässä lehdessä käytetty kan-sainvälisen poliittisen tilanteen kiristymisen käsittelyyn. Uk-rainan kriisiä ja Venäjän teke-mää poliittista suunnanmuutos-ta on tarkasteltu myös histori-

an perspektiivissä. Ilmiöiden ja muutosten ymmärtämiseksi näin pitäisi varmaan tehdä use-amminkin. Tahtomattaan myös puolustusvoimain komentajan esitelmätilaisuus sopi ajallises-ti näihin maailmantapahtumiin, vaikka hänen esityksensä aihe keskittyikin laajaan puolustus-voimauudistukseen.

Tasavallan Presidentin, klu-biveli Sauli Niinistön, vierailu Klubilla oli kevätkauden toi-mintamme kohokohta. Tilaisuu-dessa noudatettiin perinteistä Chatman House Rules –periaa-tetta, joka tarkoittaa, että ilman esiintyjän lupaa puheenvuorois-ta ei kenenkään paikalla olevan ole lupa kommentoida eteen-päin. Juuri tämän vuoksi pai-kalle tulleet – ja sisälle mahtu-neet – klubiveljet saivat kuulla ainutkertaisen mielenkiintoisia tietoja ja tulkintoja vallitsevista koti- ja ulkomaan tapahtumista. Vierailusta on lehdessämme ku-vakollaasi.

Toinen kevätkauden merkki-tapahtuma oli eduskuntavaalit. Niiden lopputulosta kokoontui vaalien jälkeisellä viikolla ruo-timaan Klubille kovan luokan politiikan tekijät ja tuntijat. Ti-laisuuden konsepti, uusi sellai-nen, osoittautui onnistuneeksi ja toi vaalipölyn laskeuduttua esil-le mielenkiintoisia näkökulmia tulevan hallituksen muodosta-misesta. Tätä eduskuntavaali-paneelia täydensi hienosti tou-kokuun alussa järjestetty Kirjan ilta, jossa Risto Uimonen esitteli Suomen keskustan puheenjoh-

tajasta, Juha Sipilästä, kirjoitta-mansa kirjan. Tätä kirjoittaessa-ni Sipilä on hallitustunnustelija-na valinnut jo hallituskumppa-ninsa, mutta ohjelmasta ei vielä tiedetä muuta kuin että rankka säästökuuri on edessä.

Suomalainen Klubi on kult-tuuriklubi. Tämä ylpeydenai-heemme näkyy myös lehtemme sisällössä. Maalaustaide ja ruo-kakulttuuri, molemmat usealla-kin artikkelilla, ovat näkyvästi mukana. Näiden lisäksi myös muun muassa matkailijat, kei-lailijat, golfarit ja sikarin har-rastajat kertovat toiminnastaan mielenkiintoisissa artikkeleissa.

Perinteinen ohjelmaliite jul-kaistaan jälleen tämän lehden sisällä. Sen lisäksi lehden si-vuille on muutamista tulevista tapahtumistamme vielä erilliset ilmoitukset. Niillä on oma tär-keä roolinsa nostaa esille tilai-suuksia, joiden anti arvioidaan jo etukäteen merkittäväksi. Ke-sällä, heinä-elokuun vaihteessa julkaisemme niin sanotun 2B-numeron, joka sisältää tiedot Klubin tulevat syyskauden oh-jelmasta.

Minulla on ilo onnitella leh-temme pitkäaikaista taittajaa, graafikko ja klubiveli Yrjö Klip-piä Suomalaisen Sanomalehti-miesliiton hänelle myöntämästä Journalismin Olli-palkinnosta. Hienoa Ykä!

Toivotan kaikille klubivel-jille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Pertti Hyvärinen

On aika kiittää yhteisestä kevätkaudesta ja toivotamme Teille kaikille jäsenille sekä Klubin työntekijöillehyvää rentouttavaa kesää!

Kesällä on mukava suunnitella myös tulevaisuuttaMuistattehan, että omalla Klubilla on mahdollisuus viettää kaikenlaiset tilaisuudet aamiaisista päivällisiin perheen kesken tai virallisemmin juhlien. Esimerkiksi merkkipäivätilaisuus, firman juhlat tai häät hoituvat vaivattomasti ja ilman järjestelyhuolia. Klubin tilat, sijainti, taitava henkilökunta ja klubin henki ovat ainutlaatuisia seikkoja jotka suosivat tilaisuuden viettoa omalla Klubilla. Tilaisuudet järjestetään budjetinne mukaisesti.

Palvelemme Klubilla to 4.6. klo 15 asti ja sen jälkeen parhaiten sähköpostitse: [email protected]

Maukasta ulkoruokintakautta toivottaenCarhut, Miia ja Petrisekä klubiravintolan henkilökunta

Nopean varaajan kesätarjous jäsenille: varatessanne vähintään 30 henkilön tilaisuuden (4.6. mennessä)tarjoamme Teille kuohuvan alkumaljan veloituksetta ennen ateriointia. Etu koskee uusia varauksia.

Kesäiset terveiset klubiravintolasta

www.klubiravintola.fi • [email protected]



Kantapöydässä

Kansallinen kihlaus?- VAALIT ovat jo yli-

huomenna. Joko olette löytäneet ehdokkaanne?

- Ei ole tarvinnut etsiä. Ää-nestän samaa luottoedustajaani jo neljännen kerran ja aina on mennyt läpi. Menee nytkin.

- Et halua vaihtaa?- Ei hyvä vaihtamalla para-

ne, sanoi tuttu veteraaniveli vai-mostaan.

- Minulla on yhä haussa - ehdokas. En ole löytänyt vaa-likoneestakaan. Yritin ostarin ohjeella, että maksa kaksi ja ota yksi, vai miten se oli. Yritin kahta saamatta yhtään. Menen huomenna ostoskeskuksen toril-le, jossa heitä on silmin nähtä-viksi, korvin kuultaviksi ja kä-sin kosketeltaviksi.

- Mainoskuvat ja iskulauseet ovat olleet kiinnostavia. Eivätkä kaikki naisehdokkaat ole sääs-telleet niissä punahuulisia hy-myjään.

- Tunnen myötätuntoa nii-tä kohtaan, joiden käsissä on sunnuntai-iltana vähän ääniä ja tyhjä kukkaro. Seteleiden tilalla saattaa olla vekseleitä.

- Ilahduttakoon heitä tietoi-suus siitä, että ovat olleet kan-sanvallan kalliilla asialla.

- Ja että meillä ehdokkaiden asettelu on vielä vapaata. Siitä kannattaa maksaa.

- Kun maksaa itse, ei jää si-

doksiin kehenkään.- Korkeintaan pankkiin.- Jos ei ole saanutkaan ää-

nestäjien kannatusta, onhan saa-nut nauttia pankin luottamusta.

- NE OLIVAT eilen. Miten kävi?

- Meni läpi kuin muikku sii-kaverkosta.

- Minun ehdokkaani jäi ti-heämpään verkkoon kyljistään kiinni, varaedustajaksi. Mutta hyvä näinkin. Seuraavalla ker-ralla se jo onnistuu. Elän toivos-sa kuin Toivoska.

- Monilta villiintyneiltä voittajilta voi ilo vielä hilliin-tyä, kun alkaa arki, jolloin tä-tä kipuilevaa Suomi-äitiämme aletaan hoitaa laihdutuksella ja leikkauksilla.

- Ensin täytyy synnyttää uu-si hallitus. Riittävätköhän siinä pihdit, vai tarvitaanko sakset ja sektio?

- Aiheesta hieman poiketen: mistähän tuo keisarinleikkaus on saanut nimensä?

- Alan miehenä oikaisen en-sin tuon nimen. Se on keisari-leikkaus ilman ännää.

Viittauksia siitä löytyy jo

vanhojen kulttuurikansojen ta-rustoista. Roomalaisen tarun mukaan ensimmäisenä olisi täl-lä leikkauksella syntynyt itse Julius Caesar, mutta se ei liene totta, koska hänen äitinsä tiede-tään eläneen vielä myöhemmin, mikä tuntuu mahdottomalta ajan kirurgian tason tuntien.

Ensimmäinen kirjattu onnis-tunut leikkaus tapahtui Sveit-sissä noin vuonna 1500. Sen teki vaimolleen porsaankuo-hija Jakob Nufer, kun lääkärit osoittautuivat avuttomiksi hä-nen vaimonsa synnytyskipujen hoitamisessa. Varmin tapaus on kirurgi Jeremia Troutmanin suorittama leikkaus 1800-luvul-la. Niiden turvallisuus lisääntyi kun käyttöön tulivat nukutus-menetelmät ja antibiootit. Ny-kyisin monissa maissa jo yli 30 prosenttia synnytyksistä tapah-tuu sektiolla. Alatiesynnytyksiä pidetään kuitenkin turvallisem-pina.

- HALLITUKSEN syntymi-nen nähtäneen jo ennen juhan-nusta, vaikka tunnustelija Juha Sipilä halajaa jo helluntaihalli-tusta. Voihan se katkoa kapalon-sa kuin Kullervo.

- Kuinkahan monijalkainen

hallitus mahtaa syntyä?- Veikkaan nelijalkaista,

vaikka kolmijalkaa sanotaan-kin maailman tasapainoisim-maksi esineeksi. Nelijalkainen jakkara on joskus turvallisempi, varsinkin sille noustessa.

- Nousemista tarvitaan, jotta näkisi riittävän kauas.

- Näkemisillä on monia tavoitteita: puolueen puheen-johtajan aseman lujittaminen, puolueen menestyminen seu-raavissa vaaleissa, kilpailevan puolueen nokkiminen, tehtyjen virheiden korjaaminen - ja näi-den takaa voi vilahdella myös Suomen taloudellisen ja kan-sainvälisen aseman parantami-nen eli yhteinen etu.

- Viimeksi mainitun sijoit-taminen ensimmäiseksi vah-vistaisi noita muitakin? Jospa saataisiin yhteiskuntasopimus, itsenäisyytemme lähestyvän 100-vuotismuiston kansallinen kihlaus.

- Mahtaisiko jakkaraan löy-tyä niin korkeita jalkoja?

- Se riippuu demareista. Jos Rinne rauhoittuisi ja saisi tap-pion kärsineen ja hataroituneen puolueensa kantamaan osaansa hallitusvastuusta, se olisi uro-teko, sillä se saattaisi pelastaa meidät vakavilta työmarkkina-levottomuuksilta, joihin meillä ei totisesti ole varaa.



➔

- Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen varoitti yhdestä asiasta: lapsukaishallituksista. Hänellä on kouluhallintomie-hen, suojelupoliisin ja eduskun-tatyön tuntijan kokemusperäistä kanttia sanoa näin.

- KUNNIOITETTU presi-denttimme puheli naapurimme itsevaltiaan isännän kanssa.

- Mistähän mahtoivat pakis-ta?

- Luultavasti EU:sta ja Uk-rainasta, mutta ties vaikka Suo-men käyttökieltoon joutuneista ohjusveneistäkin. Jospa ehdotti, että Venäjä vähentäisi Itämeren sotalaivastoaan siksi ajaksi, kun me korjaamme ohjusveneittem-me valuvikoja.

- Tai jospa ilmoitti, että ell-eivät laivat ja sukellusveneet vähene, Nato lähettää Itämerel-le lisää vakoiluun koulutettuja turskia. Yksi löytyi jo veteraani-valokuvaaja Bremerin verkosta.

- On hyvä, että puheyhte-ys idän ja lännen välillä säilyy, vaikkei kaikkia puheita uskoi-sikaan.

- Stalinin totuuden torvi Pravda ilmestyy yhä. Se on Wi-

kipedian mukaan kertonut, että perussuomalaiset haluavat Suo-men liittyvän Venäjään. Tiedon antajaksi uumoillaan tunnettua omien totuuksiensa dosenttia Johan Bäckmania. Soini ei taida olla ihan samaa mieltä. Hänen mielestään valheillakin saisi ol-la jokin säädyllisyyden raja.

- KUULIN, että EU:n käy-tävillä harkitaan Välimeren ni-men muuttamista TT- eli Toteu-tumattomien Toiveiden merek-si, niin paljon aikuisia ja lapsia on hukkunut pyrkiessään pois meren takaisesta kurjuudesta.

- Maailman kuudenneksi onnellisimman maan Suomen lapset osaavat vielä hymyillä ja laskea leikkiä. Siitä kertoo jälleen heidän toimittamansa Kevätpörriäinen. Opettajatkin jaksavat hymyillä, jopa omal-la kustannuksellaan kerrotuista kaskuista, tästäkin:

Mitä on tapahtunut, kun yk-si nauraa ja kaikki muut ovat totisia? Vastaus: Opettaja on kertonut vitsin.

Tai sen on Kantapöydässä kertonut

Pöytäläinen

➔ ➔

➔

Esi- ja jälkitunnelmia vaaleista



nn Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, klubiveli Sauli Niinistö vieraili Helsingin Suomalaisella Klu-bille 10.3.2015. Tämä teemail-

Tasavallan presidentti Suomalaisella Klubilla

Esitelmän ja vilkkaan kyselykierroksen päätteeksi presidentti vastaan-otti Klubin mitalin. Kuva Elias Iirola.

Esitelmää ja kyselykierrosta seurattiin tiiviisti. Klubilaisten illan tiimoilta asettamat korkeat odotukset eivät vain täyttyneet, vaan saattoivat tulla jopa ylitetyiksi! Kuva Kalevi Suortti.

Klubin puheenjohtaja Matti Viljanen avaa tilaisuuden. Etualalla presidentti sekä illan isäntänä toiminut Pertti Torstila.Kuva Elias Iirola.

Kun vielä vuosisadan alussa Eu-roopassa harjoitimme ekspansii-vista arvopolitiikkaa, harjoitamme nyt defensiivistä turvallisuuspoli-tiikkaa. Kuva Kalevi Suortti.

Sali täyttyi hyvissä ajoin viimeistä paikkaa myöten. Kuva Veikko Hannula.

ta herätti jo etukäteen kovasti kiinnostusta. Illan aiheina olivat muun muassa Ukrainan kriisi, Euroopan ja Suomen turvallisuus sekä maamme

puolustuksen haasteet. Pu-heensa aluksi presidentti, joka kiitti saamastaan kutsusta, esitti toivomuksen, että ilta koettai-siin mielenkiintoiseksi. Näin

jälkeenpäin voidaan vahvistaa, että presidentin toive ehdotto-masti toteutui.



Hybridisota ja VenäjäYlen Moskovan kirjeen-vaihtaja Marja Manninen vieraili ulkopolitiikan illas-sa 19.2.2015. Illan isännän Pertti Torstilan esiteltyä illan vieraan aloitti Marja Manninen korostamalla, että hän puhuu vakavaa asiaa. Propagandaa on aina ollut ja sotia aloitettu tekaistuilla syillä.

nn Ukrainan kriisi alkoi marraskuussa 2013. Venä-jällä ei ollut todellista syytä puuttua Ukrainan asioihin. Itä-Ukrainan venäläiset eivät olleet sorrettuja. Kriisin myötä olemme oppineet uuden sanan; hybridisota. Kriittinen ajattelu ei suojannut propagandalta.

Miten rauhallisesta Maidan-kansanliikkeestä tuli väkivaltai-nen? Ja miten se muuttui mur-henäytelmäksi? Tilanne oli ol-lut hankala jo pitkään. Talouden alamäki oli jatkunut ja korruptio rehotti. Ihmiset olivat tyytymät-tömiä silloiseen ja aikaisempiin hallintoihin. Maa oli jakautunut venäjänmieliseen itään ja län-simieliseen länteen. Neuvosto-liiton hajoamisen jälkeen itse-näistyneissä maissa on vallinnut henki, ettei itse tarvitse tehdä mitään. Joku tulee ja pelastaa.

Käännekohta oli 18.2.2014, kun Maidanin aukiolla mielen-osoitusta alettiin hajottaa vä-kivalloin. Väki alkoi turhautua ja mielenosoittajien avuksi tu-li Oikean Sektorin taistelijoita aseinaan nuijia, kiviä ja polt-topulloja. Ihmiset eivät ”oike-

astaan hyväksyneet” tätä. 20.2. poliisi ja turvallisuusjoukot al-koivat käyttää tappavaa voimaa, tarkka-ampujia mielenosoittajia vastaan. Tämän jälkeen silloi-nen presidentti Janukovits pois-tui maasta. Valtaan asettuivat kolme oppositiopuoluetta. Ve-näjä näki tämän vallankaappa-uksena.

Uusi hallinto alkoi valmis-tella uutta kielilakia, joka olisi heikentänyt venäjän kielen ase-maa. Lakiesitys huomattiin vir-heeksi ja vedettiin nopeasti pois, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Tätä Venäjä käytti heti hyväk-seen julistaen, että vallan kaap-pasi fasistijuntta. Virhe oli myös se, että uusi hallinto ei kieltä-nyt äärioikeistolaisen Oikean Sektorin toimintaa ja lakkaut-ti Berkut-erikoisjoukot, joiden kokeneet taistelijat siirtyivät Krimille ja Itä-Ukrainaan. Ve-näjä käytti sekasortoista tilan-netta hyväkseen ja valtasi Kri-min. Suurin osa krimiläisistä oli

ollut vanhastaan venäjämie-lisiä eikä Ukrainan hallinto ollut tehnyt Krimin eteen tar-peeksi. Ukraina ei kyennyt tekemään mitään valtauksen estämiseksi.

Krimin valtauksen jäl-keen venäjämielisyys Uk-rainan itäosissa vahvistui entisestään eikä Ukrainan hallinto kyennyt tätä estä-mään. Alueelle perustettiin ”kansantasavallat” eikä ti-lannetta voinut enää peruut-taa, vaikka todennäköisesti

alueen väestön enemmistö halu-si pysyä Ukrainassa. Ukrainan-mielisten mielenosoitukset tu-kahdutettiin väkivallalla hyvin nopeasti. Alueelle perustettiin erilaisia taisteluryhmiä, jotka eivät missään vaiheessa olleet yhtenäisessä johdossa. Heikon Ukrainan armeijan tueksi pe-rustettiin myös erilaisia tais-teluryhmiä. Vasta Venäjän tul-tua selvästi separatistien tueksi taisteluihin tuli ”ryhtiä” ja ne kykenivät aiempaa paremmin vastustamaan Ukrainan heikkoa armeijaa. Selviä rintamalinjoja ei ollut. Satunnaisista kahakois-ta varsinaiseen sotaan siirryttiin kesäkuun 2014 jälkeen, kun Uk-rainan presidentinvaalit voitta-nut Petro Poroshenko julisti ter-rorisminvastaisen sodan.

Venäjän toimien taustalla ei ollut pelkästään maanmiespoli-tiikka (etnisten venäläisten puo-lustaminen), vaan geopolitiikka. Venäjää oli jo pitkään ärsyttänyt Naton ja EU:n itälaajentuminen.

Ukrainan suuntautuessa länteen mitta tuli täyteen. Uhkaavana visiona oli Venäjän Krimillä sijaitsevan Sevastopolin laivas-totukikohdan joutuminen Na-to-maan keskelle. Tärkeää oli myös, ettei Maidan-liike leviä Venäjälle. Samalla tavoitteena oli lisätä kansallismielisyyttä Venäjällä, korostaa kuvaa suur-vallasta. Välillisenä tavoitteena oli, ettei sekasortoinen Ukraina kelpaa EU:lle eikä Natolle.

Venäjä on jatkuvasti kiistä-nyt olevansa konfliktin osapuo-li. Se on käyttänyt kovaa reto-riikkaa väittäen, että Ukrainan vallanvaihto on fasistijuntan vallankaappaus. Fasismi viittaa Natsi-Saksaan ja se yhdiste-tään Venäjällä kaikkiin pahoi-hin asioihin. Tämä viesti meni perille erityisesti Venäjän tele-vision kautta. Krimillä ja Itä-Ukrainassa pidettiin Venäjää luotettavampana kuin Ukrainan hallintoa tai länttä. Ukrainan propaganda on ollut lähes yhtä yksipuolista.

”Pienet vihreät miehet” (tunnuksettomat venäläiset am-mattisotilaat) ilmestyivät ensin Krimille, sitten Itä-Ukrainaan. Venäjän mukaan ne ovat lomalla olevia sotilaita.

Pääosa venäläisestä medias-ta on hallinnon omistuksessa ja tiukassa ohjauksessa. Lisäksi on otettu käyttöön muita, muiden maiden viestintään vaikuttavia menetelmiä (trollaus, sosiaali-sen median hallinta). Venäjän toimintatapaan kuuluu, että ko-

ko informaatioympäristöä tulee ja voi hallita; on vain yksi to-tuus eikä valheen paljastumi-nen tuhoa kerrontaa. Valheet ja puolitotuudet vetoavat kansaan ja ongelmien syynä on ”länsi”. Monista asioista vaietaan, esi-merkiksi kuolleista venäläissoti-laista ja talouskriisistä. On jopa harkittu ”kriisi”-sanan käytön kieltämistä.

Venäjä pyrkii omiin tavoit-teisiinsa propagandalla. Sodan aloittaminen ei edellytä fyysi-siä sotatoimia. Tämä on ”äly-käs” tapa käydä sotaa; sodan ja rauhan välinen raja hämärtyy ja sota alkaa huomaamatta. Tähän tulee varautua myös Suomessa.

Länsimedian vastuullisuus, kriittisyys ja pyrkimys objek-tiivisuuteen ovat johtavia peri-aatteita, jossa valhe tuhoaa ker-ronnan. Venäjällä näin ei ole. Eikä Venäjän median toimintaan osata tai ehditä reagoida. Länsi yrittää ymmärtää Venäjää, mutta Venäjä toimii lännestä piittaa-matta. Hybridisodankäyntiin ei osata vastata.

Ukrainalle nämä tapahtu-mat ovat merkinneet ongelmi-en moninkertaistumista, maan kahtiajakautumista ja ristiriito-ja, talouden romahdusta, poliit-tisten päätösten vaikeutumista, pakolaisia ja kansan tyytymät-tömyyttä. Tärkeitä kysymyksiä ovat Itä-Ukrainan asema ja Kri-min tulevaisuus.

Venäjällä Putinin kannatus on huipussaan, kansallismieli-syys vahvaa. Valtion medioihin

luotetaan. Mutta taloustilanne pahenee. Kansa hyväksyy krii-sin vaikutukset, kun syypääksi esitetään länsi. Venäjää ei eriste-tä, vaan se eristäytyy itse. Venä-jä haluaa luoda oman talousmal-linsa, joka perustuu raaka-ainei-den, aseiden ja ydinvoiman tuo-tantoon. Ideana on itsenäinen, omavarainen ydinasesuurvalta, jota länsi pelkää ja kunnioittaa.

Krimillä Venäjä rikkoi kan-sainvälistä oikeutta eikä länsi mahtanut tälle mitään. ”Länsi” ei ole ollut yhtenäinen eikä ta-louspakotteilla ole ollut toivot-tuja vaikutuksia. Maiden väli-sissä keskusteluissa on väitel-ty siitä pitääkö Ukrainaa tukea taloudellisesti vai aseellisesti. Kriisin kuluessa on myös ”hy-väksytty” Valko-Venäjä, kun neuvotteluja on käyty Minskis-sä.

Johtopäätöksiä lännelle ja Suomelle ovat, että kriittises-tä ajattelusta on tultava entistä kriittisempää, on opittava tun-nistamaan valheellinen propa-ganda, heikotkin hybridisodan merkit on kyettävä tunnista-maan päätöksenteon tueksi ja fyysistä ja henkistä kriisinsie-tokykyä on kyettävä vahvista-maan. Suomessa on hyvä luotta-mus omaan mediaan. Mediakri-tiikin opetusta kouluissa on li-sättävä ja toisen käden tietojen tilalle on saatava entistä enem-män suoraa tietoa.

Jaakko Savisaari

Kirjeenvaihtaja Marja Manninen. Kuva Veikko Hannula.



Venäjän idea Rurikista Putiniin

Klubin historian ilta kokoon-tui 12. maaliskuuta 2015. Isäntänä toimi Jyrki Vesikan-sa sekä alustajina ja keskus-telijoina professori Markku Kivinen, valtiotieteiden toh-tori Hanna Smith ja professo-ri Timo Vihavainen.

nn Otsikonmukainen Venäjän idea Rurikista Putiniin oli alus-tuksissa ja keskusteluissa hyvin Putin-painotteinen. Tämä johtui tietysti ajankohtaisesta kriisistä Ukrainassa.

Venäjällä katsotaan Venäjän syntyneen Kiovassa ja valtakun-taa hallitsi alussa Rurikin dy-nastia. Rus’n valtakunta ulottui Kiovasta Laatokalle ja Vienan-merelle. Valtakunta oli Euroo-

pan suurin ja Kiova sen mer-kittävin kaupunki. Valtakunta kääntyi bysanttilaiseen ortodok-sisuuteen Vladimir Suuren aika-na (vv. 980 - 1015). Tämä valta-kunta muodostui niin venäläis-ten kuin ukrainalaisten kansal-lisidentiteetin perustaksi. Eriy-tyneiden identiteettien vuoksi ukrainalaisten kansallissankarit ovat Venäjällä maanpettureita. Ukrainan kieltä pidettiin uhkana Venäjän identiteetille, siksi se oli kielletty Venäjällä vuoteen 1906 saakka.

Parhaillaan Venäjä etsii taas omaa itseään Neuvostoliiton ha-joamisen jälkeen. Tilannetta voi verrata Pietari Suuren aikaan, jolloin Venäjä nousi suurvallak-

si. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alussa vallinnut anti-ideologinen ajattelu on muut-tunut euraasialaiseksi ideolo-giaksi. Aatemaisema on lähellä 1860-luvulla kirjan ”Venäjä ja Eurooppa” kirjoittaneen Nikolai Danilevskin ajatuksia.

Alustuksissa ja keskusteluis-sa tuli esille joitakin historialli-sia linjoja. Ensinnäkin Venäjää ei lännessä kunnolla ymmärre-tä, sen toimintalogiikka on niin erilainen. Venäläiset ovat histo-riatietoisia. Historiasta etsitään legitimaatiota eri tilanteissa. Mutta valtiovalta johtaa histori-ankirjoitusta ja historiaa muute-taan tarvittaessa tietoisesti (mm. Stalin, Zdanov, Putin).

Historiaan liittyy vahva orto-doksinen identiteetti. Vaikka ve-näläisistä 80 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon, vain hyvin harva käy säännöllisesti kirkossa. Neuvostoliiton aikana uskontoa ei päästetty kouluihin tai asevoimiin. Bolsevismia voi-daan luonnehtia eräänlaiseksi ortodoksisuudeksi. Nyt kirkko onkin tullut politiikan välineek-si. Kirkon mukaan länsi on sy-västi rappiolla, lännessä esimer-kiksi hyväksytään homot. Tämä menee läpi Venäjällä ja sitä käy-tetään propagandassa.

Venäjän historiassa on pal-jon spekulaatioita murhista ja salaliitoista. Se on ”salaliittojen luvattu maa”. Vallassa olevat löytävät yleensä syylliset, ”usu-al suspects”. Neuvostoliiton ai-kana oli suuria, systemaattisia

puhdistuksia. Vaikka niitä ei nyt ole, on väkivalta yleinen kuo-linsyy (kolme kertaa yleisempi kuin Yhdysvalloissa, 30 kertaa suurempi kuin Suomessa).

Neuvostoliiton hajoaminen oli Putinin mukaan vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Väestö putosi 280 miljoonasta 150 miljoonaan. Tätä seurasi Venäjän nöyryytys, koska länsi petti Venäjän. Nyt Venäjä haluaa osoittaa olevansa ydinasesuur-valta, jota pitää lännessä pelätä ja kunnioittaa. Koska sosiaalis-ta mediaa ei kyetä hallitsemaan, täytyy Venäjän kertoa omaa tari-naansa julkisessa mediassa.

Venäjä kiistää olevansa osa-puolena Itä-Ukrainassa. Joutuu-ko se vastuuseen siitä? Venä-jän mukaan suurvalta ei joudu vastuuseen. ”Totuus on miten se

esitetään”. ”Ei vieraille tarvitse puhua totta, ei siitä joudu vas-tuuseen”. Neuvostoliiton aika-na totuus oli relatiivinen, mut-ta Ukrainan kriisissä on nähty kaikkein rajuinta totuuden vää-ristelyä. Venäjä joutuu nyt vah-vistamaan suurvalta-asemaansa joka päivä. Strategisten ydin-aseiden kauhun tasapaino on edelleen olemassa. Nyt pitäisi löytyä keino olla suurvalta il-man sotilaallista kärjistymistä. Suursota on edelleen mahdol-linen.

Lopuksi keskustelussa to-dettiin, että ”Venäjä on hyvä shakissa, mutta nyt pelataan po-keria”.

Jaakko Savisaari

Kuvassa professori Markku Kivinen (vas.), valtiotieteiden tohtori Hanna Smith, illan puheenjohtaja Jyrki Ve-sikansa sekä professori Timo Vihavainen. Kuva: Veikko Hannula.



Puolustusvoimauudistus

Puolustusvoimain komenta-ja ja klubiveljemme kenraali Jarmo ”Charles” Lindberg pohti puolustusvoimauudis-tusta ja tulevaisuuden haas-teita sotilaspolitiikan illassa 9. huhtikuuta 2015.

nn Alkuun kenraali Lindberg totesi toimintaympäristömme merkittävästi muuttuneen viime aikoina. Eikä ympäristö vaiku-ta vakaalta. Toimintaympäris-tölähtöinen valmius perustuu päätöksenteon tukena olevaan tilannekuvaan maalta, mereltä ja ilmasta. Puolustusvoimauu-distuksessa operaatiokeskusten toimintaa on keskitetty ja tehos-tettu. Tilannekuvayhteistyö ylit-tää viranomais- ja valtakunnan rajat. Valmiutta ylläpidetään, asevelvollisia ja henkilökuntaa

koulutetaan, virka-apua anne-taan ja ehditäänpä vielä osal-listua kansainvälisiin harjoituk-siin ja operaatioihinkin. Vaikka puolustusvoimat on muuttunut, lakisääteiset tehtävät täytetään kuten ennenkin.

Päätehtävien takana olevat organisaatiot, prosessit, toimin-tamallit ja henkilöstökin muut-tuivat vuoden 2015 alussa. Puo-lustusvoimien sodan ajan vah-vuus on laskenut 350 000:sta 230 000:een. Rauhan ajan or-ganisaation keventäminen, lo-gistiikkauudistus, palveluiden keskittäminen ja henkilöstö-määrän supistaminen ovat vaa-tineet laajan, vuosia kestäneen suunnittelu- ja valmistelupro-sessin. Vuoden vaihteessa lak-kautettiin sotilasläänit, jolloin

yksi johtamistaso katosi. Itse-näisiä hallintoyksiköitä karsit-tiin huomattavasti ja koulutusta antavien joukko-osastojen mää-rä putosi kuuteentoista. Vuonna 2015 palautetaan koulutus- ja harjoitustoiminta, mukaan luki-en kertausharjoitukset, uskotta-van puolustuskyvyn edellyttä-mälle tasolle.

Hyvin merkittävän logis-tiikkauudistuksen tavoitteena on parantaa kustannustehok-kuutta, kumppanuuksia, huol-lon toimivuutta, materiaalin elinkaarenhallintaa ja myös palvelutoimintaa. Organisaa-tio ja toimintamalli uudistettiin yhdistämällä maa-, meri- ja il-mavoimien materiaalilaitokset Puolustusvoimien Logistiikka-laitokseksi. Materiaaliin, terve-

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Kuva Jarmo Heinonen.

Missä mennään ja mitä on edessä?

Kuva puolustusvoimat.



ydenhoitoon, ympäristöasioihin ja tilahallintaan liittyvät toimin-not on nyt yhtenäistetty ja kyt-ketty paremmin kansalliseen ja kansainväliseen logistiikkaver-kostoon. Puolustusvoimien pal-velukeskus puolestaan tarjoaa keskitetysti henkilöstö-, talous-, matka-, tiedonhallinta-, kuva- ja oppimisympäristöpalvelut.

Tätä kirjoitettaessa edus-kuntavaalit olivat vielä edes-säpäin. Puolustusvoimille on tärkeää vaalien jälkeisen halli-tusohjelman sisältö. Puolustus-politiikasta vallitsee laajahko yksimielisyys, mutta huonossa taloudellisessa tilanteessa puo-lustusvoimien lähiajan rahoitus on keskeinen kysymys. Puolus-tusvoimat on uudistuksella teh-nyt toimintamenoihin vaaditut säästöt, mutta uudistettavan ma-teriaalin osalta tilanne on haas-teellinen. Materiaalihankinta-varoista leikattiin 46 prosenttia. Maavoimien johtamis- ja pans-sarintorjunta-aseistus kaipaa ki-peästi uudistamista. Materiaa-lihankintamäärärahojen tason korottamista viime vuonna toi-minut parlamentaarinen toimi-kunta esittikin.

Ensi vuosikymmenellä vas-taan tulee merivoimien taiste-lualusten korvaaminen, kun seitsemän vanhempaa poistuu vahvuudesta. Ja tämän jälkeen päättyy Hornet-kaluston elin-kaari. Korvaamishankkeiden selvitys on jo alkanut, jotta näitä hankkeita pystytään realistisesti arvioimaan. Kumpaankin koko-

naisuuteen tarvitaan 2020-lu-vulla erillisrahoitus, yhteensä 7 – 9 miljardia euroa. Seuraavan hallituksen on tehtävä hankkei-den ”käynnistyspäätös”.

Vielä 2000-luvulle tultaessa puolustusvoimat pyrki olemaan omavarainen ja tuottamaan tar-vitsemansa palvelut itse. Täs-tä eteenpäin on kumppanuus-toimintaa kehitetty ja tiettyjen toimintojen omatuotannosta on luovuttu. Esimerkiksi maa- ja merivoimien kunnossapito on ulkoistettu kumppanille, Millog Oy:lle, ja ravitsemispalvelut on yhtiöitetty Leijona Catering Oy:lle. Kumppanuudet auttavat puolustusvoimia keskittymään ydintoimintaansa. Samalla stra-tegiset kumppanit sitoutetaan vahvasti poikkeusoloihin va-rautumiseen. Monia hyviä op-peja on saatu viimeisen kym-menen vuoden aikana. Näihin lukeutuvat tilaaja-tuottaja–mal-lin toimivuus, aito kustannus-tietoisuus, sopimusosaaminen ja yhteisten asioiden kehittäminen asiakassuhteessa. Henkilöstön aseman turvaamiseen on kiinni-tetty erityinen huomio muutos-tilanteissa.

Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä on puolus-tusvoimauudistuksessa vähenty-nyt 14 500:sta noin 12 300:aan henkilöön. Uusissa tehtävissä on 2 000 henkilöä ja 1 500 on siirtynyt toiselle paikkakunnal-le. Valtiovarainministeriön sel-vityksen mukaan puolustusvoi-mat on hoitanut muutoksen esi-

merkillisesti. Nyt vakinaisissa sotilastehtävissä palvelee noin 8 000, kaksi kolmannesta koko henkilöstöstä.

Palkattu henkilöstö muo-dostaa rauhan ajan puolustus-järjestelmän selkärangan ja so-dan ajan johtamiskyvyn. Lisäk-si noin 3 000 reservissä olevaa kantahenkilökuntaa täydentää tarvittavan korkeamman joh-tajiston. Sodan ajan puolustus-voimissa reserviläiset ovat kui-tenkin kaikilla mittareilla suurin henkilöstövoimavara, 95 pro-senttia vahvuudesta. Puolustus-kyvyn kannalta jokaisen panos on tärkeä.

Suomen puolustuksen teh-tävänä on turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtiojoh-don toimintavapaus sekä puo-lustaa laillista yhteiskuntajär-jestystä. Vastuu yhteiskunnan turvallisuudesta näkyy puolus-tusvoimien henkilöstön arvo-perustassa: isänmaallisuus, am-mattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus ja yhteistyö. Työyhteisössä käy-tävä arvokeskustelu ja yhdessä laadittujen pelisääntöjen tarkas-telu tukevat henkilöstöä eetti-sesti kestävien, vastuullisten ja oikeudenmukaisten päätösten ja ratkaisujen tekemiseksi.

Muuttunutta toimintaympä-ristöä on analysoitu ja ensim-mäiset johtopäätökset puolus-tusjärjestelmän osalta on tehty. Kokonaistavoitteena on jousta-va ja nopeaan tilannekehityk-seen riittävän tehokkaasti rea-

goiva valmiuden kohottaminen niin, että hyökkäystä ennalta-ehkäisevään vaikutukseen pääs-tään. Strategisen suunnittelun aikajänne ulottuu vuoteen 2030.

Yhteiskunnan kriisinkes-tävyys rakennetaan kaikkien viranomaisten yhteistyöllä. Suomessa on pitkät ja vahvat kokonaisturvallisuuden perin-teet. Hyökkääjän tavoitteena on mahdollisimman edullisesti vaikuttaa kohteen päätöksen-tekoon ja toimintaan halutulla tavalla. Nykyteknologia ja vies-tinnälliset keinot ovat tuoneet keinovalikoimaan uusia mah-dollisuuksia entisten lisäksi. Hybridipuolustuksen rakenta-misessa on välttämätöntä ana-lysoida tuoreimmat opetukset Ukrainasta.

Järjestelmää on säädettävä tehokkaampaan suuntaan. Ma-teriaalisesta suorituskyvystä on pidettävä huoli riittävällä rahoi-tuksella. Puolustusjärjestelmän tärkein ominaisuus on valmi-us. Puolustuksellisen kykyjen ja harjoittelun merkitys ylintä valtiojohtoa myöten on välttä-mätöntä valmiuden parantami-seksi. Kysymys on päätöksen-teosta, johtamisesta ja varau-tumisesta. Kyberhyökkäykset, poliittisissa puheissa tapahtuva uhkailu, taloudelliset pakotteet ja tiedotusvälineiden hyväksi-käyttö ovat valtiollisen painos-tuksen keinoja. Suomen tulee kehittää kykyä kestää painostus ja kyetä tunnistamaan mahdolli-simman aikaisin maatamme uh-

”Materiaalisesta suorituskyvystä onpidettävä huoli riittävällä rahoituksella.”

Kutsumme jäsenet huolenpitoommekesäkaudeksi Klubin lähelle osoitteeseen

Annankatu 22.

Palvelemme ma-la klo 10.30-20

A-oikeuksin varustettu bistrohenkinen kahvila. Päivän lehdet luettavana ja pikkukoirat ovat

myös tervetulleita. Mahdollisuus myös 25 henkilönyksityistilaisuuksiin aamuisin sekä iltaisin.Kahvilassa pieni terassi sekä wlan-yhteys.

Kahvintuoksuisin terveisinKlubiravintolan Carhut

050 3035 222 • www.anna22.fi • www.facebook.com/Anna22cafe

kaavat tekijät, myös kyberulot-tuvuudessa. Sodan kuvaan nyt ja tulevaisuudessa kuuluu ky-berelementti, mutta se ei yksin määrittele sotaa ja sen menetel-miä. Sota on koko valtion voi-mat kokoavaa voimankäyttöä.

Kenraali Lindberg totesi, et-tä Venäjä ei tänään ole konk-reettinen uhka Suomelle. Mutta

muutamaa kuukautta sitten se ei ollut sitä Ukrainallekaan. Tämä todistaa, ettei turvallisuustilan-ne Euroopassakaan säily muut-tumattomana, vaan voi nopeas-tikin vaihtua. Ja tähän on syytä meidänkin varautua.

Jaakko Savisaari



Klubin sääntömääräinen ke-vätkokous pidettiin maalis-kuun 12. päivänä 2015. Toisin kuin erilaisia luottamustehtä-viin valintoja käsittävä syys-kokous, kevätkokouksessa keskitytään lähinnä Klubin toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen.

nn Klubin puheenjohtaja Matti Viljanen toivotti jäsenet tervetulleiksi. Ensiksi muistim-me Klubin kunniajäsentä Karl-Heinz Henniä, joka oli meneh-tynyt vuonna 2014.

Matti Viljanen kertoi päät-tyneen toimintavuoden olleen

Klubin tapahtumien ja ohjel-matarjonnan puolesta vilkkain vuosi kautta aikain. Klubimme täyttää 140 vuotta 25.4.2016. Juhlavuoden valmisteluja joh-taa edellinen puheenjohtajamme Johannes Koroma.

Klubin yleishyödyllisestä luonteesta Matti Viljanen mai-nitsi huomattavina aktiviteettei-na Suomalaisen kirjoituskilpai-lun, jonka toimeenpanossa tämä vuosi on järjestyksessä jo seit-semäs ja joka on saanut laajaa huomiota koko maassa. Lisäksi hän kertoi Suomalaisesta ruo-kakulttuuripalkinnosta, minkä

edesmenneen pääkonsuli Heik-ki Tavelan taloudellinen panos on tehnyt mahdolliseksi. Tänä vuonna pääpalkitsemisen koh-teeksi tuli Rudolf Steiner-koulu sen kouluruokailussa menesty-minen johdosta, minkä lisäksi kaksi nuorta alan osaajaa saivat stipendin ja apurahan.

Klubihenkeen kuuluu, että yksin jäänyttä klubiveljeä ei tu-le jättää yksin, mihin puheen-johtajamme kiinnitti erityistä huomiota.

Klubin ja ravintolan suhtees-ta puheenjohtaja muistutti siitä, että jos klubilaisten odotukset

ja Klubiravintolan etu ovat ris-tiriidassa, niin ensin on Klubi ja sen jälkeen ravintola eikä toi-sinpäin.

Tämän jälkeen oli huomion-osoitusten vuoro. Johtokunta oli päättänyt palkita klubiveli Veik-ko Hakkarainen Klubin hyväksi tehdystä työstä Vuoden klubi-teolla hänen erinomaisten pia-nojazzmatineoittensa ansiosta. Samalla hänet oli myös kutsuttu Klubin taitelijajäseneksi. Koko-usväki palkitsi Veikon saamat huomionosoitukset runsain ap-lodein.

Klubin kultaiset ansiomerkit

puheenjohtaja jakoi osoitetusta aktiivisesta toiminnasta, Raimo Korhoselle ja Matti Laukkasel-le, kummallekin Klubin vene-retkien toteuttamisesta, Juha Salinille Klubin maanpuolus-tusharrastajien matkojen ja toi-minnan järjestämisestä, Matti Kuulalle Klubin Viron harras-tuspiirin vetäjänä, Ari Parviai-selle Klubin olohuoneiltamien luojana ja Klubin AV-tekniikan ylläpitäjänä, Aarno Cronvallille ohjelmatoimikunnan puheen-johtajana ja johtokunnan jäsene-nä sekä tilaisuuksien järjestäjä-nä sekä Heikki Hultille kulttuu-

ritoimikunnan puheenjohtajana ja Klubin kuoron jäsenenä.

Kun kevätkokouksen pu-heenjohtajaksi oli valittu kun-niapuheenjohtaja Martti Enäjär-vi ja sihteeriksi Inkeri Lohivesi, kokous sujui esityslistan mu-kaisessa järjestyksessä. Klubin talous- ja hallintotoimikunnan puheenjohtaja Jarmo Pekkala totesi Klubin toiminnan tapah-tuvan laajasti ottaen kolmessa osassa, Klubilla, Kiinteistöosa-keyhtiössä ja Säätiössä.

Pekkala esitteli toiminta-kertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014. Tiedot ilmenivät

Klubin kevätkokous 2015

Klubilla huomionosoituksin palkittuja: Raimo Korhonen (vas.), Matti Laukkanen, Ari Parviainen, Veikko Hak-karainen ja Aarno Cronvall sekä Klubin puheenjohtaja Matti Viljanen. Kuva Elias Iirola.

Klubin puheenjohtaja Matti Viljanen onnittelemassa kevätkokouksessa kunniajäseneksi kutsuttua edellistä puheenjohtajaa Johannes Koromaa. Kuva Elias Iirola.



Perinteistä Helsingin Suoma-lainen Klubin Veteraani- ja maanpuolustusiltaa vietet-tiin Klubilla 27.4.2015. Ohes-sa puheenjohtajamme, Matti Viljasen, juhlapuhe tilaisuu-dessa.

nn Kunnioitetut sotainvalidit, sotaveteraanit, Teidän puolison-ne, hyvät naiset ja herrat!

Näillä Heikki Asunnan kirjoittaman Rintamamiesten marssin kolmannen värssyn sa-noilla haluan tervehtiä Teitä tä-nään Veteraanipäivänä.

Vapaan maan kansalaisena tunnen suurta kunnioitusta, kun voin olla mukana tässä juhlassa. Minulle on suotu onni ja mah-dollisuus tuoda klubimme ter-vehdys Teille. Teen sen hyvin nöyrin ja kunnioittavin mielin. Tämä vuosi 2015 on monella tavalla merkittävä historiasta muistuttava vuosi. On Kalevala 180 vuotta, Sibelius 150 vuot-ta, Jääkärien koulutuksen aloit-tamisesta 100 vuotta ja nyt 75 vuotta talvisodan päättymises-tä sekä 70 vuotta viimeisen so-

dan päättymisestä. Nämä asiat kuuluvat isänmaamme histori-aan, Suomen ja suomalaisuuden identiteettiin, Suomen henkeen.

Teistä jokaisella on oma merkittävä osuus tapahtumista, joissa vihollinen torjuttiin ja it-senäisyys säilytettiin. Te olette taistelleet Suomelle vapauden ja itsenäisyyden. Koen, että silloin tarvittu tahtotila on perustunut yhtenäiseen maanpuolustushen-keen, laillisuuden ja oikeuden-mukaisuuden sekä demokratian kunnioitukseen. Myös kansan-

kirkkomme opetukset, kristillis-siveelliset elämäntavat perheen, työn, ahkeruuden ja yrittämisen arvostaminen ovat tukeneet yh-teisen tahdon muodostumista.

Me tiedämme, että kansa-kunnan vapaus ei syntynyt it-sestään. Se on tuhansien unel-mien, lujan uskon ja toivon sekä vahvan tahdon kysymys. Sen vaatimat uhraukset ovat ol-leet usein äärimmäisen raskaat niin henkisesti kuin aineellisesti mitattuina. Me suomalaiset tie-dämme sen.

Sotaveteraani-lehdessä 1/2015 on julkaistu Taloustutki-muksen tutkimustuloksia kansa-laisten suhtautumisesta veteraa-neihin. On erittäin positiivista ja isänmaallista, että jopa 85% suomalaisista kertoo arvosta-vansa erittäin paljon vuosien 1939-1945 sodan kokenutta sukupolvea. Viisi vuotta sitten vastaavan kyselyn luku oli 81%.

Ehkä nämä epävakauden ajat ovat omalta osaltaan lisän-neet keskusteluja ja pohdintaa itsenäisyyden merkityksestä. Sitä ei voi vähätellä tai siihen ei voi suhtautua välinpitämät-tömästi. Itsenäisyyttä on alati arvostettava, vaalittava ja puo-lustettava.

Näin veteraanipäivänä on syytä palauttaa mieliin, mitä maanpuolustus ja maanpuolus-tustahdon ylläpitäminen ovat merkinneet maamme historial-le ja kehitykselle. Kalliisti saa-vutettu ja säilytetty itsenäisyys ovat antaneet meille mahdolli-

suuden kehittää isänmaatamme haluamaamme suuntaan. Ne miehet ja naiset, jotka käydyis-sä sodissa joutuivat asettamaan elämänsä alttiiksi itsenäisyyden säilyttämiseksi, joutuivat myös tekemään lähes mahdottoman työn luodakseen pohjan hyvin-voinnille, josta jokainen meistä

voi tänään nauttia. Nykypolvi on elänyt tässä hyvinvointival-tiossa ja nyt kamppailee saavu-tettujen etujen puolesta. Eläm-me ajassa, joka antaa aihetta monenlaiseen pohdintaan. Ym-märrämmekö me-henkisyyden

merkityksen rauhan ja hyvin-voinnin perustaksi ahneuden ja itsekkyyden sijaan? Yhteiskun-nallinen polarisaatio rikkoo yh-teiskuntarauhaa ja altistaa kan-san ongelmille myös ulkoista uhkaa ajatellen.

Kunnioitetut Sotaveteraanit! Kun luin Sotaveteraani-lehteä, huomasin, että jokainen puo-luejohtaja lupasi laittaa vihdoin viimein sotaveteraanien palve-lut kuntoon. Oikein. Samassa lehdessä ollut ”veteraanien kirje asioista päättäjille” on vaikut-tavaa luettavaa. Suora sitaatti: ”Veteraanien asiat on saatava kuntoon teoilla eikä lupauksil-la. Vuotemme ja taistelumme rintamalla isänmaan puolesta eivät menneet hukkaan. Suo-mi on kasvanut ja vaurastunut. me veteraanit toivomme, että mahdollisimman moni meistä näkisi vielä itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017”. Tämä olkoon myös meidän tääl-lä tänään olevien tahto.

Me kiitämme Teitä sanka-ruudestanne, uhrauksistanne ja esimerkillisyydestänne. Näistä on elämänohjeeksi myös tänään.

Lopuksi suuresti arvosta-mani appiukkoni pitäjänneuvos Voitto Peltomäen sanoin toivo-tan Teille ja Teidän puolisoil-lenne Korkeimman siunausta ja varjelusta viimeiseen iltahuu-toon asti.

Veteraani- ja maanpuolustusilta

”Sadat askeleet yhdessä käyty on ja vaarat kestetty

rinnan. Moni kaatui

liekeissä kohtalonniin maksain maastamme

hinnan. Luja vielä on kunto ja yhteistyö.

Me mielimme loppuun seistä.Sen surma lyö

ken maansa myö.On juudaat

kaukana meistä.”

kokouksessa jaetuista asiakir-joista. Kulujen vähäinen ylitty-minen vuonna 2014 oli johtunut toiminnan laajenemisesta. Klu-bin tulojen muodostumisessa on näkynyt joitakin tummia pilviä, niinpä kertomusvuonna Klubiin liittyi 176 ja erosi 129 jäsentä. Jäsenmäärän nettolisäys oli vain 9, kun se tavallisesti on ollut noin 100 uutta jäsentä. Klubin toisella talouden tukijalalle eli ravintolalla menee huonosti, sen tuotto on laskenut edellisvuo-desta kuusi prosenttia. Kolmas talouden tukijalka, kiinteistö, ei ole enää aivan nuori. Kiinteis-töllä ei ole korjausvelkaa, mutta vuonna 2014 tehtiin juhlasalin kunnostusta 300 000 eurolla ja keittiössä vähän yli 300 000 eu-roa maksanut viemäriremontti.

Kaikki hyvän toiminnan ta-loudelliset edellytykset ovat siis olemassa, mutta tilat on pidet-tävä kunnossa. Jäsenmaksujen tuotto nousi sen johdosta, että jäsenmaksua korotettiin 195 eurosta 200 euroon. Kuluis-sa oli pientä kasvua toiminnan laajenemisen johdosta. Yhteis-kunnallinen toiminta näkyy pääasiassa Säätiön puolella. Kiinteistön remontit rahoitettiin Kiinteistö Oy:n kassavaroilla ja luotoilla. Velkaa on nykyisin, kun Kiinteistöosakeyhtiön velat lasketaan mukaan, vähän alle neljä miljoonaa euroa.

Klubilaisen kysymykseen, miksi sijoitustoiminnan tuotto oli edellisvuodesta supistunut, Pekkala vastasi, että ylimääräi-set hoitovastikkeet olivat syö-

neet kertynyttä tuottoa.Tilinpäätösesittely ja tase-

kirja ovat nähtävissä Klubin net-tisivujen sisäisillä jäsensivuilla.

Puheenjohtaja Matti Vilja-nen ilmoitti johtokunnan yksi-mielisestä päätöksestä esittää Klubin kevätkokoukselle, että edellinen puheenjohtaja Johan-nes Koroma kutsuttaisiin Klu-bin kunniajäseneksi. Kokous hyväksyi suosionosoituksin johtokunnan esityksen, minkä jälkeen Johannes Koroma kiitti huomionosoituksesta. Hän lau-sui kokeneensa puheenjohtajan tehtävänsä kiitolliseksi palvelu-tehtäväksi.

Elias Iirola

”Klubihenkeen kuuluu, ettäyksin jäänyttä klubiveljeä ei tule jättää yksin.”



Suomalaisen klubin vaali-ilta arveli Suomen suuntautuvan kohti keskustajohtaja Juha Sipilän porvarihallitusta, jossa olisivat mukana kes-kusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Demareille Klubin asiantuntijat viitoittivat tietä kohti oppositiota. Lehden lukijat tietävät jo, mitä todel-lisuudessa on tapahtunut.

nn Klubi-illan (23.4.2015) keskustelun puheenjohtaja Jo-hannes Koroma, itsekin enti-nen lehtimies ja Uuden Suomen päätoimittaja, muisteli hieman menneitä ja sanoi Suomen ole-van saamassa hätätilahallituk-sen. Koroma viittasi syksyyn

1975, jolloin presidentti Urho Kekkosen runnasi Suomeen keskustan ja vasemmiston niin sanotun hätätilahallituksen. Työttömyys ja vaihtotaseen vaje ovat nyt pahempia kuin silloin, Koroma sanoi. Martti Miettusen johtama hätätilahallitus epäon-nistui pahoin.

Kokoomuksen puoluesihtee-ri Minna Arve sanoi vaalitulok-sen olevan kokoomukselle it-setutkiskelun paikka. Vaalitais-telun loppukiriä hän piti puo-lueelle työvoittona. Kokoomus oli kuitenkin toiseksi suosituin, mutta paikoissa vasta kolmas, Arve sanoi. Kokoomus hävisi seitsemän paikkaa. Keskustan

vaalivoittoa Arve piti tussahta-neena, mikä viittasi ennakoitua alhaisempaan ääniosuuteen. Pe-rusuomalaisten hän arveli nyt tulleen pysyvästi puoluekartal-le. Perussuomalaiset hävisivät vähän, mutta saivat 38 paikkaa eli yhden kokoomusta enem-män.

Sdp:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jung-ner, nykyinen viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, moitti omaa entistä(?) puoluettaan sii-tä, että se on sinnikkäin puolue, joka hakkaa päätään samaan mäntyyn. Jungner sanoi suo-raan, ettei vaaleja voiteta kadul-la vaan mediassa. Jungner muis-

tutti, että vuoden 2011 vaaleissa Sdp nousi ennakkoäänimäärästä vaalipäivänä, mutta nyt epäon-nistuneiden vaalitenttien jälkeen Sdp:n äänimäärä laski vaalipäi-vänä.

Juha Sipilän Jungner arveli tehneen oikeita liikkeitä. Luot-tamus on oikea tapa toimia, hän sanoi ja viittasi kokoomuksen ja demarien keskinäiseen riitelyyn Alexander Stubbin hallitukses-sa. Kiinnostavana Jungner piti sitä, onko Rkp mukana Sipilän hallituksessa. Kysymys on hy-vä, sillä perussuomalaiset kar-sastavat Rkp:tä ns. takiaispuolu-eena, jos käytetään Timo Soinin termiä.

Yleisradion Pekka Ervasti oli keskustelun kolmas osanot-taja. Ervasti on kokenut journa-listi, jonka työuralla ovat Hel-singin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Suomen Kuvalehti ennen televi-siota. Ervasti suuria ansioita oli Anneli Jäätteenmäen Irak-gate, joka johti silloisen keskustapää-ministerin eroon vain muuta-man kuukauden pääministeriy-den jälkeen kesäkuussa 2003.

Ervasti paljasti Sdp:n Ant-ti Rinteen olleen aivan pihalla, kun tämä tuli Yleisradion vii-meiseen keskusteluun vaaleja edeltäneenä torstai-iltana, mikä puolestaan tukee Jungnerin ar-viota pakosta menestyä medi-assa. Keskustan politiikkaa Er-vasti piti viisaana, kun se antoi hedelmän kypsyä, vaikka ”ko-koomuksen olisi pitänyt ottaa vaalit vuosi sitten”. Hallituksen

Ervasti sanoi epäonnistuneen kaikessa.

Ervasti kommentoi myös vaalien turvallisuuspoliittis-ta keskustelua, jota hänen mu-kaansa käytiin käsijarru pääl-lä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kantaa jarrutella tur-vallisuuspoliittista keskustelua Ervasti piti omituisena.

Minna Arvekin piti turvalli-suuspolitiikan osuutta vähäise-nä, mitä se olikin ottaen huo-mioon sen, kuinka hankalaksi maailman tilanne on muuttunut muun muassa Venäjän pulliste-lun vuoksi. Arve olisi kaivannut vaalikeskusteluun myös sivis-tystä, koulutusta ja ilmaston-muutosta.

Suomalaisen klubin vaali-ilta ei kerännyt suurta salia täy-teen, mutta kiinnostuneita oli kohtuullisesti. Sanavalmis Jung-ner hauskutti yleisöä sanomalla, että hänellä on enemmän yhteis-tä Alex Stubbin kuin Kari Raja-mäen kanssa. Suomea Jungner piti ylipainoisena ja sydänveri-taudista kärsivänä maana, joka tarvitsee kokonaisremonttia.

Arvioon voi hyvin yhtyä, mutta kiintoisaa on, että nyky-tilanteeseen on tultu kahdeksan vuoden aikana, jolloin päävas-tuuta maan asioista ovat kanta-neet tuleva pääministeripuolue, keskusta, kolmospuolueeksi nyt jäänyt kokoomus sekä nelosek-si vajonnut demaripuolue, joka teki historiallisen huonon tulok-sen 34 paikallaan.

Uusi hallitus on todella vai-

keiden haasteiden edessä. Pie-nenä yhteenvetona seuraava: Suomi on menettänyt viennis-sään markkinaosuutta enemmän kuin EU-alueen kilpailijamaat. Suomen hintakilpailukykyä ei ole korjattu, väestö ikääntyy vauhdilla, minkä myös näki klubisalin yleisöstä, kuntauudis-tus on tekemättä ja niin sanottu sote-uudistus jäi hallitukselta kesken. Työttömyys on koho-amassa vaarallisen korkealle. Venäjä naapurina on muuttunut arvaamattomaksi, mikä on huo-no merkki. Venäjä ei näytä itse-kään tietävän, miten se pääsee rakentamastaan tilanteesta ulos.

Tarttis tehdä jotakin, kuten Mauno Koivisto aikanaan sanoi. Vaalitaistelu ei näihin kysymyk-siin antanut vastauksia, mutta tulkitsen Klubin vaalikeskuste-lua siten, että osanottajat toivoi-vat uuden hallituksen pystyvän tekevän Suomen historiallisen huonolle tilanteelle korjaavia liikkeitä.

Toivotaan niin. Huonom-maksi tämä ei juuri voi mennä.

Janne Virkkunen

Kuvassa puoluesihteeri Minna Arve (vas.), toimittaja Pekka Ervasti, paneelin puheenjohtaja Johannes Koro-ma sekä toimitusjohtaja Mikael Jungner. Kuva Veikko Hannula.

”Tarttis tehdä jotakin, kuten Mauno Koivisto aikanaan sanoi.”Vaalitulos vie porvarihallitukseen



Kehittyvä Helsinki-Vantaan lentoasemaHelsingin olympiakisat 1952 mullistivat suoma-laisten elämää monella tavoin. Coca-cola aloitti Suomen valloituksen, samoin popcorn. Mo-lemmat tulivat Atlantin takaa Amerikasta. Näi-täkin merkittävämmäksi maamme kansainvä-listymisen kannalta on vuosikymmenien aikana muodostunut kuitenkin Vantaan Seutulaan olym-piakisoiksi valmistunut lentokenttä. Parakkimai-sen matkustajapaviljon-gin ja yhden kiitoradan kentästä on kehittynyt menestyvä kansainväli-sen lentoliikenteen ris-teysasema Helsinki-Van-taa. Kun Helsinki-Vantaa kasvaa ja kehittyy, hyöty tulee koko Suomelle.

nn Runsaslukuinen kuulija-kunta sai maaliskuun lopul-la asiantuntevan ja valaisevan kuvauksen Helsinki-Vantaan lentoaseman historiasta ja ke-hitysnäkymistä sekä lentoase-man merkityksestä laajemmin-kin maallemme. Ilmailun illan esitelmöitsijänä oli lentoaseman päällikkö Ville Haapasaari Fina-via Oyj:stä.

Tällä hetkellä lentoaseman kautta kulkee noin kuusitoista miljoonaa matkustajaa. Helsin-ki-Vantaalta on nyt satakolme-kymmentä suoraa reittikohdetta. Se tarjoaa työtä suoraan ja välil-lisesti noin kahdellekymmenel-letuhannelle ja sen piirissä toi-mii yhteensä tuhat yritystä. Kas-

vu ei ole tapahtunut vahingossa. Se on määrätietoisten strategis-ten ja operatiivisten ratkaisujen tulosta. Vuodesta 1971 lähtien lentoaseman matkustajamäärä on kaksinkertaistunut viiden-toista vuoden välein. Vuosikas-vu on ollut noin 4 prosenttia. Kaikki tämä on tarkoittanut si-tä, että paine laajentaa lentoase-man kapasiteettia ja palveluja on kasvanut kiihtyvällä vauh-dilla. Alkuperäisen paviljongin tilalle valmistui uusi lentoase-ma vuonna 1969. Vuonna 2009 taasen otettiin käyttöön ns. non-schengen-terminaali. Kolmas kiitotie valmistui vuonna 2000. Tulevaisuuteen katsova Finavia on päättänyt vuoteen 2020 ulot-

tuvasta kehitysohjelmasta. Siihen liittyen Finavia in-vestoi vuodesta 2013 lukien yhteensä 900 miljoonaa eu-roa lentoaseman infrastruk-tuuriin ja palveluihin. Val-tion osuus investoinnista on 200 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään lentoaseman kaupallisten kumppaneiden panokset, ei tarvitse ihmetel-lä, miksi joskus tuntuu siltä, että korjauslakanat lento-asemalla ovat enemmänkin pysyvä ilmiö kuin poikkeus.

Suhteutettuna väkilu-kuun Helsinki-Vantaan tun-nusluvut ovat jo nyt isoja. Lentoasemasta on kehittynyt

merkittävä HUB-risteysase-ma kansainväliseen lentolii-kenteeseen. Finavia on aset-tanut tavoitteekseen kasvaa

Euroopan johtavaksi vaihtolen-toasemaksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tavoite ei ole mahdoton. Ville Haapasaa-ri listaa tähän liittyen Helsin-ki-Vantaan menestystekijöiksi ensinnäkin maantieteellisen si-jainnin erityisesti juuri Euroo-pan ja Aasian välisen liikenteen kannalta. Seuraavaksi hän mai-nitsee kustannustehokkuuden. Helsinki-Vantaa kykenee tarjo-amaan palvelujaan lähes 40 pro-senttia alle Euroopan keskita-son. Kolmas menestystekijä on palvelutaso, joka näkyy muun muassa tyytyväisinä matkus-tajina. Matkustajat arvostavat täsmällisyyttä, sujuvuutta sekä luotettavuutta. Näillä mittareilla

Helsinki-Vantaa sijoittuu maa-ilman rankingissa 18. sijalle ja Euroopassa 7. sijalle. Haapa-saari viittasi myös tutkimuksiin, joiden mukaan peräti kolman-nes matkustajista valitsee reitin mahdollisen vaihtoaseman pe-rusteella. Nopeiden vaihtoaiko-jen ja sujuvuuden lisäksi mat-kustajat odottavat lentoasemilta hyviä kaupallisia palveluja sekä elämyksellisyyttä.

Jokainen lentoasemalla käy-vä havaitsee nopeasti, että Fin-nair tuottaa ison osan lentoase-man matkustajaliikenteestä. Ei olekaan ihme, että Finnairin nä-kymät heijastuvat suoraan myös Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvuun ja kehitykseen. Len-toaseman päällikkö odottaakin kovasti tulevaa syksyä, jolloin Finnairin laivasto kasvaa uusil-la ja kookkailla Airbus A 350 –koneilla. Oman lisänsä tuovat myös uudet lentoyhtiöt ja –rei-tit, kuten Swissairin Zürichin lennot sekä Turkish Airlinesń avaukset Helsinki-Vantaalle.

Suomi on iso ja harvaan asuttu maa. Kotimaisen lento-liikenteen näkymät ovat hyvin suhdanneherkät. Juuri tällä het-kellä kotimainen liikenne vähe-nee lievästi. Onneksi kansainvä-linen liikenne kasvaa edelleen varsin hyvää vauhtia. Finavian oman ennusteen mukaan vuon-na 2020 Helsinki-Vantaan lento-aseman matkustajamäärä ylittää 20 miljoonan rajan ja 2035 30 miljoonan rajan.

Suomen varsin tiheästä len-

tokenttäverkostosta Ville Haa-pasaari totesi, että oikeastaan Suomessa on yksi lentoasema ja 24 terminaalia. Helsinki-Van-taan lentoaseman tuotolla tue-taan muiden kenttien ylläpitoa ja varmistetaan niiden toimin-nan jatkuvuutta. Helsinki-Van-taan lisäksi vain muutamalla kentällä on edellytykset huoleh-tia itse toiminnan taloudellisista edellytyksistä.

Helsinki-Vantaan lentoase-man rooli on kuitenkin tätäkin merkittävämpi. Kehittyvä kan-sallinen lentoasema pääkau-punkiseudulla hyödyttää talo-udellisesti koko Suomea. Ville Haapasaari esitteli Finavian las-kelmia lentoliikenteen ja -ase-man yhteiskunnallisesta mer-kityksestä. Lentoliikennealan osuus bruttokansantuotteesta on noin 3,2 prosenttia. Toiminnan välittömät ja välilliset verotu-lot valtiolle ovat 2,5 miljardia euroa ja toimiala tarjoaa välil-lisesti tai suoraan noin 100 000 työpaikkaa. Aiemmin mainittu Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 ulottuva kehitys-ohjelma tarkoittaa tämän lisäksi noin 14 000 henkilötyövuotta. Se tuo 5 000 uutta työpaikkaa ja noin 40 miljoonan euron verran ulkomaisia sijoituksia.

Ville Haapasaari korosti myös, että lentoasema on Suo-men näyteikkuna maailmalle. Tämä ajattelutapa heijastuu nä-kyvästi parhaillaan meneillään oleviin kehitys- ja kasvojenko-hotushankkeisiin. Jatkossa len-

toasemalla tullaan näkemään entistä enemmän maallemme tyypillisiä piirteitä, kuten puu-rakentamista ja kotimaisia de-sign-ratkaisuja. Matkustajille halutaan tuottaa Haapasaaren mukaan entistä konkreettisem-pia Suomi-elämyksiä.

Keskustelussa nousivat esil-le muun muassa lentoaseman nimikysymys. Olihan julkisuu-dessa ollut juuri muun muassa ajatus, että kenttä nimettäisiin Jean Sibelius –lentokentäksi. Ville Haapasaari ei nimiasiaan tarttunut. Sen sijaan hän totesi kyllä, että muun muassa Finnai-rin kansainväliselle liikenteelle Helsinki Airport on tärkeä vaih-topaikka.

Klubiveljiä kiinnosti myös kovasti Helsinki-Vantaan me-nestysmahdollisuudet muun muassa Pietarin, pohjoismaisten pääkaupunkikenttien sekä man-ner-Euroopan isojen kenttien kanssa käytävässä kilpailussa. Lentoaseman päällikkö Ville Haapasaari oli tältä osin realis-tinen. Kilpailutilanne varmasti kiristyy koko ajan. Samalla hän kuitenkin korosti Helsinki-Van-taan lentoaseman vahvuuksia ja katsoi, että ne yhdessä menes-tyvän Finnairin kaukoliikenteen kanssa varmistavat kyllä, että kilpailussa pärjätään.

Kalevi Suortti

Kuvassa Helsinki-Vantaan lentoaseman päällikkö Ville Haapasaari. Kuva Arto Toivanen.



Klubin vieraana oikeuspo-litiikan illassa 19.3.2015 oli valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen, joka esitelmöi aiheesta mikä on terrorismin tilannekuva oikeudelliselta kannalta ja miten oikeusjär-jestelmämme on varautunut terrorismirikoksiin.

nn On osoittautunut vaikeak-si määritellä, kuka on terroristi, toisille se on vapaustaistelija, toisille rikoksentekijä. Terro-rismista ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä ja kattavaa mää-ritelmää. Kuitenkin Euroopan unionin neuvoston puitepää-töksessä vuodelta 2002 terroris-milla tarkoitetaan rikollisuutta, jonka tarkoituksena on: pelo-tella vakavasti väestöä, pakot-taa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö jo-

honkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta, taikka horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kan-sainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne.

Mainitun puitepäätöksen edellyttämät toimenpiteet toteu-tettiin Suomessa säätämällä ri-koslakiin erillinen, terroristises-sa tarkoituksessa tehtyjä rikok-sia koskeva luku. Esimerkiksi kouluampumisia ei ole Suomes-sa lain mukaan toistaiseksi pi-detty terrorismirikoksina toisin kuin on Norjassa, esitelmöitsi-jän viitatessa tunnettuun Breivi-kin tapaukseen.

Terrorismia ei ole Suomen rikoslaissa määritelty. Laissa on kuitenkin erityinen määritelmä, terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos. Rikos voi olla esim.

varkaus, pahoinpitely, tappo jne. Olennaista on, että rikos on teh-ty terroristisessa tarkoituksessa.

Siitä, mikä on terroristinen tarkoitus, laissamme on säädetty seuraavasti: - vakavan pelon aiheuttaminen väestön keskuudessa - hallituksen, viranomaisten tai kansainvälisen järjestön oikeu-deton pakottaminen tekemään, sietämään tai tekemättä jättä-mään jotain- tarkoitus oikeudettomasti ku-mota valtiosääntö tai muuttaa sitä, horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aihe-uttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai yhteiskun-nan perusrakenteille, taikka

-tarkoitus aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai perusra-kenteille.

Oikeuspolitiikan illan isäntä Timo J. Ojala kiittää illan esitelmöitsijää valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläistä. Kuva Elias Iirola.

Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen (vas.) alustusta seurasi illan isännän Timo J. Ojalan ohella muun muassa joukko entisiä virkatuomareita ja entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (oik.). Kuva Elias Iirola.

Terrorismirikokset Suomessa

Suomessa vain harvan ri-koksen valmistelu on rangais-tava, mutta terroristisessa tar-koituksessa tehtävän rikoksen valmistelu on sitä.

Uusia kriminalisointeja ter-rorismirikosten osalta ovat kou-luttautuminen terrorismirikok-sen tekemistä varten ja värväys terrorismirikoksen tekemiseen. Selvää on, että rajankäynti (ta-vallisen) kouluttautumisen ja kouluttautumisen terrorismiri-koksen tekemistä varten välillä voi olla hankala.

Kriminalisoituja ovat myös terrorismin rahoittaminen ja terroristiryhmän rahoittaminen. Selvityksen esittäminen siitä, että tietty Suomesta ulkomail-le lähetty raha käytetään suo-ranaisten rikosten tekemiseen, terrorismiin, voi olla vaikeaa, kun taas rahalähetysten kulkua

on voitu seurata ja saatu tieto-ja myös niiden perilletulosta ja näin voitu selvittää terroristiryh-män rahoittamista.

Terrorismirikosten esitut-kinnan toimittaa Keskusrikos-poliisi ja syytteen nostamises-ta päättää valtakunnansyyttäjä. Syyteharkintaratkaisun tekee vain harvoissa rikostyypeissä valtakunnansyyttäjä.

Kuulijoiden joukosta en-simmäisenä valtakunnansyyttä-jänä toiminut Matti Kuusimäki kertoi, että lakia vuonna 2003 valmisteltaessa syytetoiminnan yhtenäisyys oli pääasiallinen syy, miksi syyteharkinta halut-tiin keskittää yhteen pisteeseen.

Juha-Mikko Hämäläinen kertoi vielä, että radikaali-isla-mistisen terrorismin uhka Suo-messa on kasvanut ja että uh-katasoa on myös nostettu ke-

sällä 2014. Suomesta terroris-tiryhmiin lähteneitä on yli 60 henkeä, heistä naisia yli 10 ja joukossa on myös lapsia. Suo-meen palanneet ovat uhka, mut-ta Suomen kansalaisia ei voida estää lähtemästä eikä myöskään palaamasta takaisin Suomeen.

Kuulijoiden joukosta kysyt-tiin, ylittyykö terrorismikynnys ns. trolliarmeijojen kohdalla. Hämäläinen vastasi, etteivät trolliasiat samoin kuin eivät myöskään kyberasiat istu pu-heena olevan rikoslain 34 luvun tilanteisiin.

Vilkkaan keskustelun lop-pupuolella kysyttiin vielä, mik-sei terrorismiepäillyltä oteta pois passia. Hämäläinen totesi, että passin myöntämisen epää-minen tai passin poisottaminen eivät ole Suomen lain mukaan mahdollista muutoin kuin kut-suntaikäisten kohdalla ja rikos-prosessin aikana.

Oikeudellisena tilanneku-vana Juha-Mikko Hämäläinen totesi vielä, että Suomen lain-säädäntö on nyt hyvin tilanteen tasalla.

Poliisi on tutkinut tähän mennessä neljä terrorismirikos-juttua, joista yhdessä on annettu lainvoimaa vailla oleva käräjä-oikeuden ratkaisu. Sillä ei luon-nollisestikaan ole merkittävää ennakkotapauksen arvoa.

Kirjoittaja yhtyy onnittelui-hin mielenkiintoisen aiheen va-linnasta.

Elias Iirola



Pisa-tutkimuksia, niiden taustoja ja tulevaisuutta käsi-teltiin Klubilla 26.2.2015. Vie-raina olivat professori Jarkko Hautamäki, Koulutuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto, ja opetusneuvos Jukka Kuittinen, Board mem-ber, European School Heads Association. Tilaisuuden isän-tänä toimi Ari Huovinen.

nn Suomalainen koululaitos on tunnettu asia, liekö tun-netuin asia maamme rajo-jen ulkopuolella, pohjustaa illan isäntä Ari Huovinen. Esimerkkeinä ovat lukuisat maassamme vierailevat ope-tusalan delegaatiot, joita on ollut pelkästään Helsingis-sä yli 1000 muutaman viime vuoden aikana. Suomalaisen opetusalan tiimoilta on tehty lukuisia tv- ja radio-ohjelmia, puhumattakaan alan tapahtu-mista. Eri maiden ministeri-öt ovat käyneet tutustumassa meidän koulujärjestelmääm-me. Etenkin idästä on ollut suurta kiinnostusta, eikä kiin-nostus ole laantumassa. Esi-opetus on nyt pinnalla. Taus-talla tässä on se, että Aasian maissa kytee ajatus siitä, että hyvä päiväkoti on pohja tule-valle menestykselle.

Pisa – mitä se tarkoittaa, mi-tä siinä tutkitaan, keitä tutkitaan, ketkä tutkivat ja mitä hyötyä sii-tä on? Teorian ja käytännön par-haat suomalaiset asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa. Pro-fessori Jarkko Hautamäki avaa pohjustuksen keskustelulle.

Miksi tarvitaan koulutustutkimuksia?EU:n rakenteissa on erilaisia yrityksiä yhdistää koulutuksia. Taustalla on työvoiman liik-kuvuuskysymys. On voitava luottaa eri maiden todistuksiin. Mutta voidaanko tutkintoihin luottaa? Bolognan prosessi yli-opistotasolla on mallina. Erityi-sesti insinöörien, lääkäreiden ja eläinlääkäreiden tutkinnot ovat esimerkkinä.

Asettavatko hevoset vaa-timuksia hoitokielelle? Onko työpaikkaa hakevan todistus kelpoinen toisessa maassa? Kompetenssi todistuksista tu-lee tärkeäksi. Esimerkkinä: jos meille tulee englantilaisesta huippuyliopistosta henkilö Suo-meen, voidaanko tutkinto katsoa päteväksi? Saadaanko yhteismi-tallinen arviointi aikaan? Kuka valvoo tutkintojen laatua? Onko todistusten kertoma kompetens-si samanlaista? Miten kansalli-set epäluulot hälvennetään?

Keskustelu on ollut käyn-nissä 1990-luvulta alkaen, EU;n perustamisesta lähtien, kun OECD alkoi laajentaa keskuste-lua talousasioista koulutukseen.

Mikä PISA?

PISA (Programme for Inter-national Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yh-teinen tutkimusohjelma. PISA tuottaa tietoa koulutuksen ti-lasta ja tuloksista kansainväli-sessä vertailukehyksessä, mut-ta myös tietoa koulun ulko-puolella tapahtuvaan oppimi-seen vaikuttavista tekijöistä. PISA-ohjelma koostuu muu-taman vuoden välein (2000, 2003, 2006, 2009, 2012, 2015) toteutettavista PISA-tutki-muksista. PISA-ohjelmaan on liittynyt pääosa maailman maista – Afrikan maat poissul-jettuna. Tutkimus kohdistuu 15-vuotiaisiin, jotka Suomes-sa ovat pääosin 9-luokkalaisia ja osin 8-luokkalaisia. Vuoden 2012 tutkimuksessa mukana

Pisa – kuvausta, selitystä vai mitä?

oli Suomesta noin 300 koulua ja lähes 9000 oppilasta.

Mitä tutkitaan?Yksi keskeisiä kysymyksiä on se, miten 15-vuotiaat nuoret hal-litsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin tai-toihin ja miten taidot kehitty-vät ajan myötä. Testeissä on lu-kutaidon sekä matematiikan ja luonnontieteiden tehtäviä. Tänä vuonna pääaihealue on luon-nontiede.

Oppilaiden taitoja ja val-miuksia selvitetään mahdolli-simman todenmukaisissa, ar-kielämän ja tulevaisuuden tar-peita muistuttavissa tilanteissa. Tutkimuksessa ei suoranaisesti arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa, mutta tu-loksia voidaan käyttää kansal-lisesti todentamaan tätä. Entistä tärkeämpänä alueena tutkitaan nuorten opiskelutaitoja ja -val-miuksia elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Onko sijoitus tärkeä?Vuoden 2012 tuloksissa Suo-men sijoitus 65 osallistujan jou-kossa oli 12. Vuonna 2003 Suo-mi oli toinen. Aasian maat ovat nousseet sijoituksissa. Suomi on paras Euroopan maa ja OECD-maiden joukossa kolmas. Alu-eellisesti Suomessa ei ole kovin suuria eroja.

Suomalaisten sijoitus mai-den välisessä vertailussa ei kui-tenkaan ole pääasia, vaan PISA tuottaa ainutlaatuista ja moni-puolista tietoa suomalaisen

koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tätä tietoa hyödynnetään laajasti sekä val-takunnan- että paikallistasolla suomalaisen koulun ja yksittäi-sen oppijan parhaaksi.

Suomessa meitä kiinnostaa erityisesti se, onko koulutuksen tuottama osaaminen parantu-nut vai heikentynyt? Tuottaa-ko koululaitos yhteiskunnan tarpeisiin oikeaa materiaalia? Nyt tarvitaan motivoituneita ja itseensä luottavia kansalaisia – miten luomme edellytykset näiden taitojen ja ominaisuuk-sien oppimiseen ja sisäistämi-seen? Yrittäjäkoulutusta on jo ala-asteen opetuksessa. Nuoret kokevat peruskoulun ja lukion koulutuksen abstraktiksi, vailla konkreettisia kiinnepisteitä käy-tännön elämään. Nuorten halu saada vastauksia on suuri – he eivät usko siihen, että heille sa-notaan ”tämä on teille hyväksi.” Paradoksaalista on se, että vaati-vaa tehtävää vaativaa koulutusta ei tarvita niin paljoa kuin ru-tiinityyppistä – ihmistyövoimaa vaativaa työtä ei voi koneistaa.

Kompetenssitarve on muut-tunut ja vaikeammin ennustet-tavissa. Työvoiman liikkuvuus on haaste – tuskin kukaan on samassa työpaikassa ja -tehtä-vässä koko työuransa ajan. Siir-tyminen työuran aikana tehtä-västä toiseen asettaa koulutuk-selle haasteita.

Muutos huonompaanVuoden 2006 jälkeen Suomen pisteet alkavat laskea ja kysy-mys kuuluukin: miksi? Nuorten

kohdalla on tapahtunut jotain – mitä? Matematiikassa voi ol-la kyse siitä, että poikia eivät tekstityyppiset matematiikka-tehtävät kiinnosta. Herää myös kysymys lukevatko pojat kirjo-ja riittävästi. Tietokoneen käyttö johtaa nopeaan lukemiseen eikä asioita välttämättä omaksuta sa-malla tavalla kuin kirjaa luetta-essa. Ensimmäisen kerran pe-ruskoulun aikana suorituskyky näyttää laskevan. Emme tiedä miksi.

Suomi on PISA-tutkimusten aikana aina tähän asti ollut maa, jossa suoritustaso on noussut ja koulujen väliset erot pienenty-neet. Yksi selitys voi olla se, että äly ei ole heikentynyt, mutta ha-lu näyttää osaaminen on. – Mik-si minun pitäisi tehdä mitään, jos se ei vaikuta arvosanaani? Ei ole mitään perustetta sille, että osaaminen olisi heikenty-nyt – halu näyttää on. Tilanne pakottaa koulun miettimään sitä mitä pitää varjella ja mitä pitäisi muuttaa, jotta koulu olisi kehi-tyksessä mukana.

Jukka Kuittinen toteaa kes-kustelun lopuksi: Jos uuteen pe-ruskoulun opetussuunnitelmaan (30 viikkotuntia) olisi otettu kaikki toivomukset huomioon, koulutuksen viikkotuntimäärä olisi tuplaantunut.

Vilkkaan keskustelun päät-teeksi illan isäntänä Ari Huo-vinen kiitti puhujia. Yleisössä laatu korvasi määrän.

Teemu Torvelainen

Kuvassa professori Jarkko Hautamäki (vas.), illan isäntä Ari Huovinen sekä opetusneuvos Jukka Kuittinen. Kuva Teemu Torvelainen.

”Onko koulutuksen tuottama osaaminen parantunut vai heikentynyt?”



Päämies ja hänen luotettunsa

Neljä vuosikymmentä sitten elettiin syvää hyshys-aikaa: naapurin pojista idän suun-nalla puhuttiin mieluiten vain kiertoilmauksin, kir-jallisuuden jumalanpilkka-prosessit olivat tuoreessa muistissa, presidentin ma-jesteetti, maiestas, oli lähes loukkaamaton.

nn Mieliä kohautti, kun Suo-men Kuvalehti, jota pidettiin paitsi maan vakavimpana myös parhaiten asioista perillä ole-vana yleisaikakauslehtenä, jul-kaisi presidentin avomieliset terveiset sairaalasta, jossa hän oli ollut prostataleikkauksessa. Kuinka kaikki kävi, sen kertoi nyt silloinen haastattelija, toi-mittaja Maarit Huovinen (o.s. Tyrkkö) kirjassaan Tyttö ja nau-huri. Nauhuri hänellä oli mu-kanaan kirjaillassakin 2.3.2015

Tästäkö kaikki alkoi?

Maarit Huovinen on sittemmin tehnyt pitkän uran sekä lehti- että kustannusalalla. Hän on toimittanut ja haamukirjoitta-

nut yli 60 teosta: elämäkertoja, myös julkisuuden henkilöiden ”oma”elämäkertoja sekä erityi-sesti lääketieteen popularisoin-teja. Oliko Kekkos-haastattelu tähän sysäyksenä?

- Lääketiede on maallikol-lekin kiinnostavaa, sairauden metsästys, taudin syiden selvit-täminen, parannnuksen etsintä. Sairauteen liittyy yleensä tari-na.

Urho Kekkosen suvusta oli tarkoitus tehdä Kuvalehteen laa-ja juttu. Olihan Sylvi Kekkonen kirjailija, pojat Matti ja Taneli valtion virkamiehiä, toinen hal-litusneuvos, toinen suurlähetti-läs. Miniä oli Kekkoselle pre-sidentinvaalissa yhdellä äänellä

hävinneen K.A. Fagerholmin ty-tär. [Ratkaisevan äänen antanei-ta on sittemmin ilmoittautunut lukuisasti. Latojan kommentti.] Suunnitelmat muuttuivat, kun Sylvi Kekkonen kuoli. [Sano-malehdissä julkaistiin sittemmin palkittukin kuva yksinäisestä UKK:sta kirkon penkissä, val-tiopäiväjumalanpalveluksessa, pimeyden ympäröimänä. Kuva on feikki. Muut ihmiset on siitä sensuroitu; tehtiin kuin naapu-rissa ikään.]

Mutta Kuvalehti tarvitsi jut-tunsa. Kekkosella oli läheiset suhteet lehteen, hän oli kirjoit-tanut siihen eri nimimerkeillä jo sodan aikana ja sittemmin jatkuvasti, henkiveljensä Ilmari Turjan päätoimittajakaudesta al-kaen. [Pekka Peitsi, Veljenpoika jne.] Maarit Huovisen mukaan päätoimittaja Leo Tujunen kiris-ti Kekkoselta haastattelulupauk-sen. Kiristi. Tämä on nykykuu-lijalle yllättävä tieto. Leo Tuju-nen ei ollut julkisuuden henkilö siinä määrin kuin päätoimittaja-edeltäjänsä kirjailija Ensio Ris-lakki eli Valentin tai myöhempi, Klubimme hyvin tuntema ja ar-vostama Mikko Pohtola. Mut-ta tietoa ei suinkaan ole syytä epäillä. Kiristi siis.

Ymmärrystä yli ikäeron

Asialle sairaalaan oli tarkoitus lähettää toinen toimittaja, mut-ta tällä oli este. Maarit Tyrkkö meni ja teki jutun. Jokin arvatta-vasti liikahti vanhan presidentin sydämessä jo silloin. Hän ei, toi-

minnan mies, jättänyt kontaktia yhteen tapaamiseen. Haastattelu oli lukijoita koskettava, avoin. Pelottava toimittajatäti Eila Jo-kela [josta olisi paljon sanotta-vaa, mutta jääköön nyt] valitteli mustasukkaisena, että vaativaan tehtävään oli lähetetty nuori nai-nen eikä vanhempaa...

Ei Tyrkkökään, aito toimit-taja luonnoltaan, tätä tähän jät-tänyt. Syntyneen yhteisymmär-ryksen jatkomahdollisuuksia tunnusteltiin puolin ja toisin. Vähitellen Maarit Tyrköstä tu-li presidentin luottotoimittaja. Tilanne oli arkaluontoinen, toi-sessa mielessä kuin juorusedät ja -tädit kuvittelevat: presidentti saattoi puhua auki ajatuksiaan nuoren polven edustajan kuul-taviin, niitäkin, joita hän ei tar-koittanut lehteen eikä julkisuu-teen. Tiedämmehän, että Kek-konen halusi kosketusta nuoreen polveen - Tamminiemen lasten-kutsut - kun, kuten hän kerran sanoi, enimmät vanhat ystävät olivat kuolleet eikä hänellä ol-lut iloa edes huuliharpustaan. Presidentti testasi ajatuksiaan, ammattipuhuja ja -kirjoittaja kuulosteli miltä ne kuulostivat. Nuoren toimittajan piti tajuta, missä toimittajan rooli loppuu ja ystävän rooli alkaa. Luottamus-ta ei petetä. Kuvalehti tietysti tiesi, että sillä oli ulottuvillaan [anteeksi!] kultamunia muniva lintu, jonka aarteet kuitenkin enimmäkseen piti pitää piilossa.

Hovimiesten mieliteot

Mutta nyt voi jo kertoa usko-mattomia detaljeja, ainakin pe-rässähiihtäjistä. Ahti Karjalai-selle piti Rovaniemeltä saada lentomatkalle loimulohta. Millä sen saa lämpimänä säilymään? Tyrkkö oli opetellut lentoemän-nänkin ammatin harjoittamista. Olavi J. Mattila halusi pilata vis-kinsä tonicilla. Se oli kuulemma muotia. Matkustamon muut pe-rässähiihtäjät uskoivat. [Uskoi-han Mattila sittemmin Afrikan-kuninkaanleskien tietoverkko-rahahuijauksiinkin, sekin käy nyt ymmärrettäväksi.]

Takavuosilta tuttuja nimiä vilahtaa Huovisen tarinassa. Henkilääkäri Rikhard Sotamaa, joka päämiehen mentaliteetin oikein tajuten piti huolta tämän hiihtoharrastuksen ylläpidosta, lääkintöneuvos, jota pakko-pe-rässähiihtäjät kutsuivat rääkin-töneuvokseksi. Tauno V. Mäki, metsästyksenvalvoja, metsä- ja kalakaveri, jonka muistelmat Tyrkkö joutui kirjoittamaan, kun kynä ei ulkoilmamiehen kädes-sä oikein pysynyt. ”Erämiehen muistelmia” - ei sellainen nimi myy, sanoi Heikki A. Reenpää, ”Iloista kyytiä päämiehen mat-kassa kairoilla ja tuntureilla”. Kekkonen oli virallisissa yhte-yksissä U.K., lähi-virkaväelle päämies tai isäntä, vain kaukai-semmille UKK. [Muistamme, että Ahti Karjalaisen kunin-kaantekijät keksivät neronlei-mauksen: UKK ja AKK! Ahti

Illan kirjailijavieras Maarit Huovinen ja illan isäntä Jukka-Pekka Pietiäinen. Kuva Jarmo Heinonen.



Kalle.. Unohdettiin Karjalaisen kolmas etunimi Samuli. AKS-Karjalainen olisikin herättänyt vääriä mielleyhtymiä.] Tauno V. Mäen ”Muistelmat” ilmestyivät sittemmin.

- Taidat olla peräänantama-ton luonne? haastattelija Jukka-Pekka Pietiäinen kysyi.

Huovinen tunnusti, että kun kävi ilmi, että Tamminiemessä oli pyykkikoreittain järjestämät-tömiä ja nimeämättömiä valo-kuvia, tarvittaisiin joku järjes-telykyinen nuori nainen huoleh-timaan niistä... Taloudenhoitaja Ester Markkola oli yhteistyö-henkinen ja toimitti kuvakorit.

- Millainen oli tuon ajan Suomen Kuvalehti?

Taloudellisesti lehti ui syvässä. [Markkinoita valtasivat tuol-loin heppoisemmat lehdet, Apu, Hymy jne.] Päätoimittajan ja toisen päätoimittajan tuolille soviteltiin muodikkaita nimiä: Jouko Tyyri, Jorma K.Virtanen, Juha Numminen... 5.11.1974 aloitti päätoimittajana Yhtyneit-ten Kuvalehtien sisältä kutsuttu Mikko Pohtola, 2.12. vakinais-tettiin toimittajaksi Maarit Tyrk-kö. Seuraavana vuonna hän teki jäähyväishaastattelut Porin Pri-kaatiin komentajaksi siirtyvästä ykkösadjutantista Urpo Levos-ta, jolla oli sisäpiirin poliittista vaikutusvaltaa, ja eläköityvästä Tauno V. Mäestä. Kosketukset presidenttiin lisääntyivät. [Me tiedämme, että Erno Paasilin-na järjesti mielenosoituksen

päätoimittaja Pohtolaa vastaan mutta että Pohtola, herttaisena seuramiehenä tunnettu, otti heti lujan otteen: ”Puuhatkaa vapaa-aikananne mitä puuhaatte, mut-ta älkää selkäni takana.” Hän myös poisti lehdestä nimimer-kit, myös erään Liimataisen. Jo-kainen vastaa sanoistaan nimel-lään.] Kuvalehti koheni.

Toimittajaa vietiin. Jugosla-viaan, Titon vieraaksi, järjestyi matka presidentin yksityisko-neessa, kun normaalit lennot oli buukattu. Nähtiin, miten presi-dentit perhokalastivat. - Vasta nyt, kävellessäni koiran kanssa ulkona, olen kunnolla oivalta-nut, miten tärkeää presidentille hiihtäminen oli. Saivaaran rin-nettä kavuttaessa ei tarvinnut keskustella kenenkään kanssa. Moni askarruttanut asia selke-ni, kun sai rauhassa ajatella. Vierailuja puolin ja toisin: Bru-no Kreisky, Willi Stoph, Willy Brandt... Astrid Lindgren.

”En muistanut mitään”

- Et ole tainnut heittää mitään papereita pois? Mitä muistit näistä vuosista, kun ryhdyit kir-joittamaan neljän vuosikymme-nen kuluttua? - En ole heittänyt. En muistanut mitään. [Vai niin.] 99 nauhaa on digitoitavina, ehkä 200 vielä jäljellä...

Kuulimme jutun solmioista. Ystävä, Tyrkkö, kävi Kuusisella ostoksilla. Kalevi Sorsan kun-niaksi liputettiin sorsankuvai-sella solmiolla, myllykirjeisiin viitattiin postitorvella, ETY-

kokouksen solmiossa herrat neuvottelivat. [Me muistamme kunniapuheenjohtajamme Erk-ki Salosen, sarjakuvanharrasta-jan, lempisolmion, jossa Lucky Luke ampuu varjoaan nopeam-min.]

Maalla ystävien luona Ur-ho Kekkonen tunsi lepäävänsä. Rikhard Sotamaan koti Lau-kaalla, Lavajärvellä kauppa-neuvos Kalle Kaiharin luona. [Näin Suomen historia solmiu-tuu. Maarit Tyrkölle presidentti kertoi tuskallisimman muiston-sa, Kajaanin sissin kokemuk-sen teloitusryhmässä Haminan valleilla 1918. Kalle Kaihari, ent. Flinck, oli, minkä harvat tietävät, punaisen tykkipatterin päällikkönä Tampereella sama-na keväänä ja torjuttiin siksi syksyllä Hämäläis-Osakunnan jäsenyydestä.]

Urho Kekkonen oli kirjoit-tajana tyyliniekka, hyvä puhuja. Hänen miehekkään äänensä tun-nistaa heti kuullessaan. Hänet muistetaan myös laulajana. Ei suotta; senkin todisti Huovinen soittamalla nyt nauhalta - ”Tyttö ja nauhuri” - päämiehen laulua: - Ei niitä kaaloja syyvvältä soa, eekä aevan matalaltakoa---

Yrjö Larmola

- Pääministerinä ei kukaan voi saada jakamatonta kii-tosta, tehtävä on niin vai-kea, aina on jokin kriisi jollei päällä niin tulossa. Aina on sanomista. Pääministerin vir-ka on kuitenkin maan vaiku-tusvaltaisin virka. Tunnustus saattaa sitten tulla kauankin jälkikäteen. Oli meillä silloin sentään hyvä pääministeri, sanotaan.

nn Näin totesivat suunnilleen samoin ajatuksin 4.5. kirjaillan alustaja Risto Uimonen, joka noin kaksikymmentä kirjaa kir-joitettuaan on tehnyt esittely-kirjan Juha Sipilästä, ja hänen haastattelijansa, kirjaillan isäntä Jukka-Pekka Pietiäinen.

Uimonen on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja. Hän on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitta-jana ja oululaisen Kalevan pää-toimittajana, tätä ennen uutistoi-mittajana. Myös henkilökirjoja hän siis on kirjoittanut lukuisia. Hän tuntee politiikan keskeiset toimijat neljänkymmenen vuo-den ajalta. - Itsekö keksit ai-heet? - Omasta päästä tai toisen päästä. Useita aiheita on kus-tantaja ehdottanut ja olen tart-tunut niihin. - Nyt siis Sipilästä, joka Helsingin horisontista (ei Oulun) on lähes kirjoittamaton lehti. Sinä lupasit sen kirjoit-taa. Oletko yllytyshullu? - Ehkä pikemmin työhullu. Uutistyössä näkee kaikkea. Tulee tarve se-littää. Uutismies nyhtää uutisia, pääkirjoitustoimittaja haluaa

myös tietää, mitä toinen todella ajattelee. Karttuu tietoa, ja sen haluaa purkaa ulos.

- Kirjoittaminen on parem-pi tapa selvittää asioita itselleen kuin pelkkä haastattelu. Sipilää en läheisesti tuntenut, tunsin vain kymmenen vuoden ajal-ta(!), mutta pohjoinen menta-liteetti on minulle tuttu, osaan tulkita taustaa.

Karun Kainuun kasvatti

- Sipilä ei todellakaan ole mi-kään varallisuuden perijä, hän on opettajaperheestä ja itse luo-nut menestyksensä yrittäjänä. Noussut pystymetsästä parissa vuodessa puolueen johtoon, kun tällaisen poliittisen uran raken-taminen yleensä vaatii parin kolmen vuosikymmenen uuras-tuksen. Ei tunneta Keskustapuo-lueessa sodanjälkeiseltä ajalta toista vastaavaa tarinaa. - Ei ai-emmaltakaan, vahvisti Pietiäi-nen. (Myöhemmin keskustelun aikana Antti Lassila saattoi asi-an kansainvälisiin yhteyksiin to-teamalla, ettei tuntemattomuu-desta nousu maailmalla tavaton-ta ole: Obama, Putin, Merkel...)

- Luot Sipilästä täysin puh-toisen kuvan, sanoi Pietiäinen. - Kun ihminen lähtee politiik-kaan, yleensä kolutaan kaikki kaapit, jospa luurankoja löytyi-si. Ei ole nyt löytynyt. "Tiistaina syntynyt sunnuntailapsi." Us-konnosta ette paljoa puhuneet?

- Sipilä ei juuri painottanut uskontoa. Hän ei kuulu viides-

läisiin vaan lestadiolaisuuden lievempään suuntaan, jolle olen-nainen kysymys on, voiko ihmi-nen tuomita toista, eikö tuomio ole jätettävä Jumalalle. Rauhan sana -suuntauksen jäseneltä ei liioin ole lasinkaan nostaminen kielletty. Ahkeruus ja luotetta-vuus on silmämääränä. Leveillä ei saa. Sanaan pitää voida luot-taa. Yrittäjämäinen vastuuntun-to, tulos tai ulos. Niinpä hän on sanonut, että jos neljälle vuodel-le asetettuja tavoitteita ei saavu-teta, hän lähtee.

Vastahakoinen kandidaatti

- Kuulostaa vaalikirjalta, Pieti-äinen kommentoi, mutta siksi-hän tätä ei ole tarkoitettu. Si-pilällä oli enemmän työntöä kuin pyrkyä. - Lestadiolaisissa on keskustalaisia ja kokoomus-laisia, Uimonen arvioi. - Kes-kustassa on vaikeampi päästä ehdokkaaksi kuin sitten ehdok-kaana eduskuntaan. Sipilä sai 30 000 ääntä, vanhoillislestadiolai-nen Tapani Tölli 10 000. Sipilää siis äänesti myös osa vanhoil-lisista. Hän oli vastahakoinen koko puuhaan, vaimo oli innok-kaampi, mutta kun hän sitten vaalin jälkeen tuli esittäytymään ehdokkaana, kävi ilmi, että hä-nellä oli valmis kampanjasuun-nitelma. Siitä sitten vaan. Kiersi kaikki paikat lyhyessä ajassa, työvoitto. Keskustan kannatus alkoi nousta lokakuussa 2012, kunnallisvaalien jälkeen. Sipilä vakuutti ihmiset henkilökohtai-

Juha Sipilän henkilökuva”Nuoren toimittajan piti tajuta, missä toimittajan rooli

loppuu ja ystävän rooli alkaa.”



nn Klubin kirjan iltojen vetäjä Jukka-Pekka Pietiäinen on myös TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Tapahtuma järjestetään viidennen kerran kaksipäiväisenä Tie-teiden talolla Helsingissä 26.-27.8.2015. Tapah-tumassa esiintyy noin sata tietokirjailijaa ja tieto-kirjallisuuden ystävää. Tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia. Suomalaisen klubin jä-senet ovat sydämellisesti tervetulleita tilaisuuk-siin. TIETOKIRJA.FI-tapahtuman ohjelma jul-kistetaan 2.6.2015 osoitteessa www.tietokirja.fi.

Lisätietoja:

Jukka-Pekka Pietiäinen toiminnanjohtaja, fil.toht.Suomen tietokirjailijat ryMariankatu 5, 3. krs, FIN-00170 [email protected] puh.050 543 9891

sella esiintymisellään. - Sipilä kuitenkin yleensä on

ollut keskusteluissa varovainen, Pietiäinen huomautti. - Aivan kuten Koivisto aikoinaan, Ui-monen sanoi: - Joka jo on mieli-pidejohtaja, sen ei enää tarvitse panna paljon uutta peliin.

- Onko Keskusta puolueena muuttunut? - Syö Sipilän kädes-tä, väitti Uimonen. -Kriittisyys vähäistä. Hän on puoluejohta-janakin yrittäjä: osaa delegoida.

Sipilän lausunto, että kaksi-toista ministeriä riittää, herätti kuitenkin kannuvalantaa tänä-kin iltana. Sitä keskustelua on turha tässä referoida, kun tulos kohta on jo tiedossa. Samoin tietysti keskustelutti hallituksen koostumus. - Ei pelin politiikka tähän lopu, vakuutti Uimonen neljänkymmenen vuoden ko-kemuksella. Perussuomalaisten nousu on aikaansaanut sen, et-tä kaikki eduskunnassa ovat nyt

vähän perussuomalaisia. Aivan kuten aiemmin vihreiden nou-su teki sen, että kaikki alkoivat vihertää.

- Etkö löydä miehestä yh-tään heikkouksia? kysyttiin yleisöstä. Uimonen joutui hiu-kan miettimään. - Hän odottaa muiltakin asiallista, vastuullista käytöstä. On päästävä siitä asen-teesta, että talous kuntoon mutta minulta ei pois mitään. [Olisiko tässä luettavissa rivien välistä, että Siperia kyllä opettaa, myös sinisilmäisen pääministerin? Latoja.] Ulkopolitiikan suhteen Sipilältä puuttuu vielä kokemus, Uimonen myönsi.

Pääkaupunkiseutulaisilla ei keskustan kuningastiestä kui-tenkaan ole pahaa odotettavissa, Uimonen uskoi. Ei Malmin len-tokenttä, tuskin Pisara-ratakaan nousevat hallitusohjelmaan. [Moni meistä, ainakin vanhem-mista, muistaa hyvin sen toisen

Juha Sipilän, liberaalien puolue-sihteerin ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan joh-tajan. Nimi ei ainakaan miestä pahenna.]

Yrjö Larmola

Matti Viljanen Helsingin Suomalainen Klubi puheenjohtaja MAKSUOHJEETMaksun saaja Tili ViiteSotiemme Veteraanit/Helsinki-Vantaa FI02 1555 3000 1087 54 150552Sotiemme Veteraanit/Espoo-Kauniainen FI62 1555 3000 1093 23 178987

Keräysaika 31.12.2015 saakka. Keräysalue on koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa 20.9.2013. 2020/2013/3055

Sotiemme veteraaneja on elossa lähes 26 000. Heistä noin 4 000 asuu Espoo - Kau-niainen ja Helsinki - Vantaa keräysalueilla. Kahdeksan kymmenestä veteraanista asuu omassa kodissaan 91 -vuoden keski-iästä huolimatta.

Yli puolella veteraaneista kuukausitulot ovat alle 1 000 euroa. Korkea ikä tuo tulles-saan tarpeita, joiden hankkimi-seen pienet tulot eivät riitä.

Sotiemme Veteraanit -keräyksellä tuetaan veteraa-nien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien kotona asumista. Keräystuot-toa käytetään kodin pieniin remontointeihin, lääkekulujen omavastuusosuuksiin, apuvä-lineisiin kuten silmälaseihin ja rollaattoreihin sekä virkistys-toimintaan ja kuntoutukseen.

Helsingin Suomalaisen Klubin johtokunta haastaa

klubiveljet osallistumaan veteraanikeräykseen. Osallis-tumalla keräykseen tuet oman alueesi sotiemme veteraaneja ja osoitat kiitollisuutesi isän-maamme puolesta taistelleille.

Suomi taisteli 1939–1945Kaikki taistelijat eivät palanneet.Veteraanit, jotka palasivat, tarvitsevat vielä apuasi.



Klubiveljemme Sakari Närvä-nen piti seniorilounasesitel-män Helsingin Suomalaisella Klubilla 9.2.2015 aiheenaan ”Mitä on hypnoosi”. Esitelmä herätti suurta mielenkiintoa ja käyty keskustelu oli vilkas-ta. Kirjoitus on lyhennelmä tästä esitelmästä, joka sel-vensi hyvin hypnoosin luon-netta ja sen käyttöä erilaisis-sa ongelmatilanteissa. Kirjoi-tus on tiivistelmä pidetystä esitelmästä.

nn Hypnoosi on miellyttävä, jopa nautinnollisen syvä ren-toutumisen tila, jossa lihakset ovat vapautuneet kaikista jän-nityksistä. Siinä tilassa on mah-dollista päästä sekä tutustumaan oman elämän unohdettuun his-toriaan että ottamaan esille pii-lotajuntaan jääneitä kiusallisia tapahtumia sekä selvittää, mitä aikoinaan tapahtui.

The American Psycholo-gical Association määrittelee hypnoosin seuraavasti: ”Tyypil-lisesti hypnoosi sisältää erään-laisen johdannon, jossa hypnoti-soitavalle kerrotaan, että hänel-le tullaan antamaan suggestioita liittyen mielikuviin eläytymi-seen. Hypnoosi-induktio (hyp-noosiin johdatus, hypnotisointi) voidaan ymmärtää laajana sug-gestiona siitä, että tarkoitukse-na on eläytyä omiin mieliku-viin ja samalla se voi sisältää lisäperehdytystä itse ilmiöön. Tämän prosessin tarkoitukse-na on arvioida hypnotisoitavan herkkyyttä kokea suggestioita ja samalla rohkaista häntä tähän

reagointiin. Hypnoosia käytet-täessä yksi henkilö (hypnotisoi-ja) ohjaa toista (hypnotisoitava) reagoimaan suggestioihin, jot-ka liittyvät muutoksiin koke-musmaailmassa, havainnoissa, tuntemuksissa, emootioissa, ajattelussa ja käyttäytymisessä. Ihmiset voivat myös oppia itse-hypnoosia millä tarkoitetaan, että hypnoosiprosessi toteute-taan itsenäisesti. Mikäli hyp-notisoitava reagoi annettuihin suggestioihin, niin tästä yleisesti tehdään johtopäätös, että hyp-noosi on saatu aikaan. Monet uskovat, että hypnoosiin liitty-vät reaktiot ja kokemukset ovat tyypillisiä hypnoositilalle. Jot-kut eivät pidä hypnoosi-sanan käyttöä välttämättömänä osana hypnoosi-induktioita, kun taas toiset katsovat sen käytön ole-van välttämätöntä.”

Myös Tieteellinen Hypnoosi ry käyttää internet-sivuillaan tä-tä määritelmää. Suomennoksen on tehnyt Sakari Kallio.

Miten löysin hypnoosin

Elämässäni uteliaisuus on tun-tunut sekä mukavalta että haas-teelliselta. Kun aikoinaan lues-kelin inhimillistä elämää koske-vaa kirjaa nimeltään Hypnoosi, menetelmän käyttö alkoi tuntua mielenkiintoiselta. Biokemiaa pääaineenani opiskellessa ko-keilin kirjan menetelmiä, joita soveltaessani uteliaisuuteni vain kasvoi. Kun sain lisää koke-musta ja kun tulokset levisivät puskaradioon, ihmisten toiveet

tapaamisista alkoivat lisääntyä.Tutustuin jo varhaisessa vai-

heessa Leo Hildéniin, joka oli maassamme hypnoosin ”grand old man” monipuolisin koke-muksin. Leolta oli mahdollista kysyä. Hänen kanssaan keskus-telin vuosia miltei päivittäin. Opin todella paljon. Liityin Tie-teellinen Hypnoosi -yhdistyk-seen, jonka jäsentilaisuuksissa tietoni lisääntyivät.

Uteliaisuuteni tavata lähim-mäisiäni kesti 50 vuotta. Nii-den kuluessa tapasin pari tuhatta persoonaa, joilla oli erilaisia on-gelmia: monet heistä eivät tul-leet itsensä kanssa toimeen.

Menetelmistäni

Ennen kuin sovittuna aikana ta-paan lähimmäiseni, joka tavalla tai toisella voi psyykkisesti huo-nosti, olen varannut yhteisiin hetkiin kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisessammehan saattaa tulla esille reaktioita, joiden käsittelyä ei voi keskeyttää tai lykätä. Kun asianomainen on istuutunut toiseen kahdesta sa-manlaisesta tuolista, kerron hä-nelle aluksi itsestäni. Teen tä-män siksi, ettei hänen tarvitsisi enää pelätä. Senkaltaista oma-kohtaista itsestä kertomista ei suositella terapeuteille, mutta enhän minä ollut terapeutti.

Sitten saan kuulla lähimmäi-seni ongelmista. Tavoitteena on rakentaa molemminpuolinen empatia, luottamus, avoimuus ja uskallus tutustua oman elä-män historiaan.

Hypnoosi kahdesta eri NÄKÖKULMASTA



Valtaisa paniikki oli iskenyt hä-neen. Joku oli pelastanut hänet aivan viime hetkellä. Tästä dra-maattisesta kokemuksesta jäi tunne, selviänkö minä uusissa tapahtumissa ja tilanteissa.

Arvelin, että noin rajun ko-kemuksen jälkiselvittelyyn me-nee ainakin kolme jollei viisi tapaamiskertaa. Sovittiin uusi tapaaminen seuraavaksi päiväk-si. Juuri ennen tapaamisaikaa puhelin soi. Nainen kiitti, että oli saanut mahdollisuuden selvi-tellä pelkojensa syyn. ”Ei minun enää tarvitse tulla” hän kertoi. Mitäpä minä siihen muuta kuin että jos myöhemmin koet tarvit-sevasi apua, niin soittele. Kat-soin sitten parin viikon kulut-tua kyseisen tv-ohjelman, jossa nainen esiintyi kuin kokenut tv-esiintyjä konsanaan.

Tieteellinen koe

Hypnoosin vaikutusta on testat-tu myös tieteellisillä kokeilla. It-se olen ollut mukana muutamis-sa, joista tässä yksi esimerkki.

Otaniemessä TKK:n kylmä-laboratoriossa on akateemikko Riitta Harin johtama aivotutki-musyksikkö, jossa on maamme parhaat laitteet aivojen reakti-oitten kartoittamiseen. Koehen-kilöillemme kerrottiin tavoit-teemme. Kunkin pää laitettiin MRI-laitteen keskelle. Sen jäl-keen koehenkilön kämmense-lälle annettiin laserpulsseja, joi-den intensiteettiä voitiin nostaa, kunnes kipu oli juuri ja juuri siedettävä. Koehenkilö ilmai-si jalkaterän liikkeellä, koska kipu on sietorajalla. Laitteella kuvattiin, miten aivot kokevat

kivun. Seuraavassa vaihees-sa hypnotisoin koehenkilön ja kerroin, että jälleen toistetaan laserpulssit ja että niiden voi-makkuutta lisätään, jolloin jalan liikkeellä voi ilmaista, milloin kipu on sietorajalla. Kuitenkaan näitä pulsseja ei todellisuudes-sa annettu. Silti aivot kokivat niiden olemassaolon todellise-na. Mittauksissa mielikuvissa koettujen laserpulssien reaktiot olivat miltei samanlaiset kuin todellisten pulssien vaikutuk-set. Lähetimme kokeista saadut tulokset julkaisuna arvostettuun amerikkalaiseen tiedelehteen. Saimme vertaisarvioijilta, refe-reiltä todella mukavat onnittelut havainnoistamme.

Juhani Juntunen

nn Hypnoosi on kiinnostanut aivotutkijoita kautta aikojen. Modernit aivotutkimusmene-telmät ovat mahdollistaneet ai-vojen fysiologisten vasteiden tarkkailun hypnotisoiduilla hen-kilöillä. Tämä on tuonut uutta tietoutta hypnoosin perusme-kanismeista. Sen mukaan hyp-noosi voisi johtaa jonkinlaiseen muutokseen aivojen informaa-tiokäsittelyssä.

Kun hypnoosissa olevaa henkilöä tutkitaan moderneil-la aivotutkimusmenetelmillä, havaitaan hänen aivoverenkie-

rossaan paikallisia muutoksia, joiden arvioidaan olevan taus-talla hypnoosin syvässä rentou-tumisessa. Selkeästi havaittavia muutoksia hypnoosissa esiintyy myös otsalohkon, takaraivoloh-kon ja ohimolohkon toiminnois-sa.

Hypnoosia on hyödynnetty tutkimuksissa myös keinona, jonka avulla voidaan selvittää erilaisia psykologisia ilmiöitä. Esimerkiksi hypnoosin jälkeis-tä muistihäiriötä (posthypnotic amnesia, PHA) on käytetty mal-lina ns. funktionaalisen muisti-

häiriön tutkimisessa. Piilotajun-nassa olevien pysyvien muisti-jälkien jäljittäminen hypnoosin avulla on tuonut selvyyttä mo-niin ihmisiä vaivaaviin, muistiin liittyviin ongelmavyyhteihin.

Hypnoosin käyttö aivotutki-muksessa ja potilaiden hoidossa todennäköisesti yleistyy tutki-musmenetelmien tuottaman uu-den informaation myötä.

Juhani JuntunenLKT, professori

Neurologian erikoislääkäri

Hypnoosi aivotutkijan näkökulmasta

”Hypnoosin vaikutusta on testattumyös tieteellisillä kokeilla.”

Tämän alkukeskustelun jäl-keen kerron apua etsivälle ylei-siä elämään liittyviä perusasi-oita, joille ei ole vaihtoehtoja. Ensin aika. Jokainen elää vain tässä ja nyt, sillä eilinen, tois-sapäivä menivät eivätkä palaa. Emme voi elää huomista, se tu-lee, mutta ei ole vielä. Kerron, että tänä historian viimeisenä ja tulevaisuuden ensimmäise-nä hetkenä sinulla on enemmän elämänkokemusta kuin koskaan aiemmin. Nyt voimme turval-lisesti lähteä pohtimaan, mitä siellä ikiomassa historiassasi on tapahtunut.

Jatkan vielä toteamalla, et-tä jokainen meistä on ollut pie-ni lapsi ja olemme aloittaneet elämän äidin ja isän huomas-sa. Olemme kasvaneet erilais-ten vaiheitten kautta aikuisik-si. Kun ajattelemme lasta, niin eihän kukaan lapsi ymmärrä aikuisten elämää. Äiti, isä tai opettaja on saattanut ymmärtä-mättömyyttään tokaista lapselle jotakin, minkä lapsi kokee vai-keana tai jopa pelottavana. Tuo tunnekokemus jää piilotajun-taan ja painuu sinne tunnemaail-man perukoille. Nuo kokemuk-set eivät hevillä suostu tulemaan esille terapiakeskusteluissa. Nä-mä keskustelut saattavat kestää jopa vuosia, kuten monet ovat kertoneet. Syynä lienee se, että häpeä on niin syvällä alitajun-nan piiloissa.

Kun nämä perusasiat on käyty läpi, kysyn, voisitko käy-dä sängylle pitkäksesi, lähdem-

me yhdessä tutustumaan sinun elämänhistoriaasi. Siellä ei ole mitään mitä tarvitsisi pelätä tai hävetä.

Sitten kun lähimmäiseni on mukavasti sängyllä, jatkan to-teamisiani. Nyt voimme yhdes-sä lähteä tutustumaan sinun elä-määsi, kukaan ei kuuntele. Tote-an myös, ettei nyt tarvitse tehdä mitään, joten lihaksien käyttöä et tarvitse. Kun ajattelet jalko-jasi, niiden ei tarvitse ottaa as-kelia, joten kerro omille jalkate-rillesi, että ne saavat levätä. Tuo leppoisa ja vapautunut tunne siirtyy pohkeisiin, reisiin, varta-loon, lantioon, selkään, kylkiin, rintakehän lihaksiin, käsiin, har-tioihin, päähän. Mainitsen vielä, etteivät lihaksesi ole lamaantu-neet, joten jos sinun tarvitsee vaikkapa kädelläsi tehdä jotain, niin kaikki toimii. Kun tässä vaiheessa olen kysynyt, onko siinä hyvä olla, vastaus on aina ollut ”oon”. Sitten totean, että sinun hyvänolon tunteesi syno-nyymi on rakkauden tunne itse-äsi ja elämääsi kohtaan. Tuon rinnastuksen ovat hyväksyneet kaikki, elämänkatsomuksesta tai iästä riippumatta. Rakkaus-han on huolehtimista, hoitamis-ta, kunnioitusta, ymmärtämistä. Se on tunne, joka ei anna aihetta pröystäilyyn.

Lisään sitten, että laskies-sani yhdestä eteenpäin vaivut turvallisesti kuin rakkauden lämpöiseen syliin, jossa on niin hyvä olla. Nyt voit ajatella, että sinulla on silmiesi edessä oman

elämäsi historia ja saat katsel-la, mitä olet lapsena tai nuorena kokenut. Historia avautuu sinul-le turvallisesti ja mielenkiintoi-sesti. Tällaisessa tilanteessa itse koen, että oli todella haasteellis-ta, kun ehkä traumaattiset hetket ovat avautumassa ja nousevat esille.

Hypnoosi poisti esiintymiskammon

Kerron yhden esimerkin. Vuosia sitten minua tuli tapaamaan nai-nen, joka pelkäsi elämänsä en-simmäistä tv-esiintymistä. Kes-kustelun jälkeen vaipui normaa-listi hypnoosiin. Annoin hänelle symbolisen historian kirjan ja jäin odottelemaan, mitä sieltä löytyy. Hän oli hetken hiljaa, ja sitten hänen ilmeensä muuttui todella kireäksi. Ahdistuneena hän kertoi, ettei voi hengittää. Hän oli aivan paniikissa, pyö-ri sängyllä ja pelkäsin hänen putoavan. Tätä rajua paniikkia kesti jonkin aikaa, samalla kun monenlaiset ajatukset pyörivät päässäni. Tuossa on ihminen tukehtumassa! Sitten hän veti helpottuneena henkeä ja totesi voivansa jälleen hengittää. He-rätin hänet laskemalla takaperin kymmenestä yhteen, jolloin ku-kin lihasryhmä heräsi. Kysyin, mitä sieltä piilotajunnasta nousi esille. Hän kertoi muistavansa, mitä oli kokenut lapsena ennen kouluikää. Hän oli ollut rannal-la leikkimässä, pudonnut veteen ja uimataidottomana painunut pinnan alle voimatta hengittää.



Helmikuussa 2015 sveit-siläinen keräilijä Rudolf Stachelin myi noin 265 miljoonalla eurolla Paul Gauguinin tahitilaisnaisia esittävän teoksen Milloin menet naimisiin tiettäväs-ti qatarilaiselle ostajata-holle. Tämä on kallein yk-sittäisestä taideteoksesta koskaan maksettu hinta. Kallein suomalainen taideteos on ollut Helene Schjerfbeckin Tanssiais-kengät vuodelta 1882. Sii-tä maksettiin Sotheby´s-huutokauppatalossa 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2009.

nn Näitä huimia lukuja kertoi Hagelstam&Co:n toi-mitusjohtaja Mats Wolontis Taidekaupan illassa Klubilla 22.4.2015. Loistavasti esitettyä ja informatiivista luentoa oli kuulemassa nelisenkymmentä klubiveljeä ja puolisoa. Esitys herätti runsaasti kysymyksiä ja vilkkaan keskustelun.

Kansainvälinen taidekauppa

Taidekaupan globaali arvo on noin 50 miljardia euroa vuodes-sa. Tästä maalaustaiteen osuus on noin 80 %. Maalaustaitees-ta valtaosan haukkaa nykytaide noin 55 %:lla, modernin taiteen osuus on noin 35 % ja vanho-jen mestareiden vain noin 10 %. Nykytaide siis hallitsee selväs-ti kansainvälistä taidekauppaa. Rikkaita ihmisiä on maailmas-sa yhä enemmän. Superrikkaat kilpailevat taiteesta ja nimen-

omaan nykytaiteesta. Näyttää siltä, että kaikki haluavat samo-jen maalareiden töitä. Näitä ha-luttuja taiteilijoita on karkeasti 50-100.

Taide nostaa statusta

Taiteen ostamiseen on kolme tyypillistä syytä. Pyyteettömin ja aidoin niistä on rakkaus tai-teeseen. Toinen syy on se, että taiteesta on tullut sijoituskoh-de muiden sijoitusten rinnalle. Kolmas syy, joka viime vuosina on kasvanut yhä tärkeämmäksi, on oman sosiaalisen statuksen pönkittäminen taiteen avulla. Superrikkaat ovat huomanneet, että oikeanlainen taide seinillä nostaa arvostusta. Jetsetistä on tullut artset. Samalla taiteilijat,

joita hallitsevat galleriat ovat nostaneet parrasvaloihin, ovat sujuvasti integroituneet näihin piireihin.

Taiteen kauppapaikat

Taidekauppa on keskittynyt kolmeen suureen kenttään: galleriat, huutokaupat ja tai-demessut.

Gallerioiden kokonais-myynnistä valtaosan tekevät suurgalleriat, kuten lontoo-laiset White Cube ja Gagosi-an Gallery. Niiden markkina-asema on niin vahva, että ne pystyvät päättämään, keitä taiteilijoita nostetaan menes-tykseen.

Huutokauppataloista tun-netuimmat ovat englantilai-set yksityisomistuksessa ole-

va Christie´s ja pörssinoteerattu Sotheby´s. Molempien vuotui-nen liikevaihto on noin 5 miljar-dia euroa. Maailman menesty-nein taidemyyjä on Christie´sin suomalaissyntyinen päämeklari Jussi Pylkkänen.

Huutokaupat ovat tulleet en-tistä kansainvälisemmiksi inter-netin ansiosta. Myös useimpiin perinteisiin vasarahuutokaup-poihin voi nykyisin osallistua netissä. Mikään ei tietysti voita perinteisen huutokaupan tun-nelmaa. Netti on myös tuonut jäljennöstaiteen kaikkien ulot-tuville. Kiinalaisen nettiyritys myy minkä tahansa tunnetun maalauksen käsinmaalattua ko-piota missä tahansa asiakkaan haluamassa koossa. Asiakas voi

Taidekaupan uudet tuulet

Kuvituskuva: Yrjö Klippi.

Hagelstam&Co:n toimitusjohtaja Mats Wolontis. Kuva Antti Virkkunen.

myös valita kolmesta laatuta-sosta: medium, high ja museum quality.

Uutena ilmiönä kansainväli-seen taidekauppaan ovat tulleet taidemessut, jotka ovat nopeas-ti saaneet merkittävän osuuden taidemarkkinoista. Ideana on se, että messujen järjestäjät tarjoa-vat puitteet ja kokoavat yhteen suuren joukon gallerioita, jotka myyvät teoksia suoraan mes-suyleisölle. Messujen suosion

kasvaessa gallerioiden osallis-tumismaksut ovat kasvaneet yhä korkeammiksi.

Taidekauppa Suomessa

Suomen johtava taiteen huuto-kauppatalo on Hagelstam&Co noin 5 miljoonan euron liike-vaihdolla. Hagelstam pitää pe-rinteisiä vasarahuutokauppoja kerran kuussa. Tällaisessa huu-tokauppaillassa myydään keski-määrin 1 000 kohdetta.

Klassinen maisemamaalaus, esimerkiksi Järnefelt, Vionoja ja Munsterhjelm, on menettä-nyt suosiotaan ja sen hinnat ovat tippuneet. Vedossa on nyt suo-malainen design, kuten Paavo Tynellin valaisimet ja Rut Bry-kin keramiikka. Maalareista eni-ten nostetta on edelleen Ilkka Lammilla.

Antti Virkkunen

GAUGUIN



“Vaikka töitteni lähtö-kohdat ovat luonnosta, maalaaminen on minulle itsetutkiskeluprosessi, matka mieleeni. Töitteni kautta käyn dialogia itse-ni ja ympäröivän todelli-suuden kanssa. Kenties pahinta, mitä luovuudel-leni voisi tapahtua, olisi se, että sisälläni asuva sinisilmäinen, hieman totinen ja maailmaa ih-metellen katsova pikku-poika kuolisi.”

nn Tähän tapaan aloitti klubiveljemme, taidemaa-lari ja opettaja Lasse Kem-pas yli 40 vuotta kestäneen, menestyksekkään taitelija-uransa esittelyn 11.3.2015 juhlasalissamme heijastaen ensin skriinille loppusyk-syisen näkymän Rauman ve-nesatamasta, jonka rantakalliot olivat juuri alkaneet kietoutua talven jäiseen vaippaan.

Sukujuuret

Lasse Kempas pääsi jo 16-vuo-tiaana Rauman seminaariin ja valmistui sieltä Suomen nuo-rimpana kansakoulun opetta-jaksi vuonna 1968. Sittemmin hän erikoistui Helsingin opetta-jakorkeakoulussa musiikkiin ja kuvaamataitoon.

Mutta sukujuurten väkevä virta tempaisi miehen mukaan-sa ja vei hänet kotoisten vesien ääreltä kauas maailman merille ja myrskyihin. Taidetta hän al-koi opiskella vasta 27-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirus-

tuskoulussa (1975-76) ja myö-hemmin Pariisissa (Académie de la Grande Chaumière ja Cité des Arts).

Kypsyminen

Lopullinen elämänviiva ei tie-tenkään löytynyt hetkessä, vaan kypsyi vähitellen.

”Tarkkailin useita vuosia lampien jäätymistä ulkosaaris-ton kallionkoloissa. Minua kieh-toi se tyyni hiljaisuus, levolli-suus ja rauha, jotka tilanteessa olivat aistittavissa. Luonto val-mistautui talveen. Eräänä aa-muna lammen pintaan ilmestyi paraabelin muotoisia jääriitteitä. Muutaman aamun perästä lampi vetäytyi umpijäähän.

Joidenkin aikojen kuluttua

tulivat ensimmäiset lumi-sateet. Tuuli puhalsi lunta jäälle, jossa se takertui jään läpi kohoaviin kuolleisiin vesikasveihin. Sateet voi-mistuivat, tuuli tuiskutti lunta ensin lammen reunoil-le ja asteittain lampi peittyi valkoiseen vaippaan.

En uskaltanut tarttua aiheeseen useaan vuoteen. Menin vain lammille ja tarkkailin nöyränä tilan-netta. Sitten erään kerran tunsin olevani henkisesti riittävän kypsä tarttuakseni aiheeseen. Seurasi ryöpsä-yksenomainen tekemisen kausi, jolloin toteutin lunta, jäätä, kaisloja, railoja. De-taljeja lumen kanssa dialo-gia käyvästä luonnosta. Tä-

mä oli siis lähtökohtani, tekemi-seni motiivi. Itse työt saattoivat olla abstraktion ja esittävän vä-limaastossa liikkuvia sielunmai-semiani.”

Ryöpsähdys

Tätä ”ryöpsähdyksenomaista tekemisen kautta” on jatkunut näihin päiviin saakka.

Skriinille ilmestyi valtaisa sarja vuosien kuluessa synty-neitä taideteoksia (akvarelleja, guasseja, öljyväritöitä, veistok-sia ja muotokuvia), joita täyden-sivät filmit taitelijasta itsestään ja otteet televisioesiintymisistä.

Viimeisimpänä akvarelli-tekniikalla maalattu, 4,5 metriä pitkä triptyykki nimeltään So-tainvaliidin elämäntie, joka jul-

kistettiin Laitilan Veljeskodissa lokakuussa 2014. Sen maalaa-minen kesti vuoden.

Näyttelyitä

Lasse Kempas on osallistunut noin 250 yksityis- ja ryhmä-näyttelyyn, joista suuri osa on ollut ulkomailla. Ulkomaisten yksityisnäyttelyiden luettelosta löytyvät vuodesta 1976 lähtien mm. galleriat Armine (Pariisi), Ginza Sanbangai (Tokio). Stadt-museum Düsseldorf (Saksa), Kulttuuritalo Hodmezovarhly (Unkari) ja Museo Casas Rea-les (Dominikaaninen tasaval-ta). Ryhmä ja yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut viime vuo-sina mm. Japanissa (Bela Print Biennale), Ranskassa (Carousel du Louvre), USA:ssa (Artists from America and Abroad, New York) ja Espanjassa (Internatio-nal Watercolour Exhibition, Za-radona).

Hänen töitään voi nähdä muun muassa Euroopan parla-mentissa, Strassbourgissa, Al-bertina Museumissa Wienissä ja Winterin kokoelmissa Ham-purissa (tarkemmin osoitteesta www.kempas.f)

Taidemaalari Kempaksen elämänviiva on siis ulottunut kauas maamme rajojen ulko-puolelle, kun hän on ollut mu-kana useissa ulkoministeriön vienninedistämisprojekteissa.

Juuret kotimaassa

Klubin taideillassa kävi kuiten-kin selväksi, että hänen juurensa

ovat tiukasti kiinni kotimaassa ja Rauman meren saaristossa.

Tärkeä innostaja ja opettaja taitelijauran alussa oli Eero Ne-limarkka (1891-1977), lyyrinen marraskuulainen. Häneltä Las-se Kempas sai opastusta piirus-tus- ja maalausharrastukseensa. Ehkäpä juuri Nelimarkka opasti Kempasta myös muotokuva-maalauksessa, jonka harvinais-laatuinen mestari Lassesta on kehittynyt. Nelimarkan tyyli luoda malliensa kasvonpiirteet yksittäisillä siveltimenvedoilla näkyy nyt hänen oppilaansa ta-vassa tehdä samasta mallista se-kä öljyväri- että akvarelliversio.

Mutta ehkäpä sitäkin sel-vemmin ”nelimarkkalaisuus” näkyy siinä, että Pohjanmaan lakeudet ovat siirtyneet Lasse Kempaksen maalauksissa Rau-man meren aavoiksi ulapoiksi ja mielenmaisemiksi.

Lasse Kempas on kuitenkin kehittänyt itselleen aivan oma-leimaisen ilmaisutyylin. Se on samanaikaisesti abstraktinen ja naturalistinen.

Kun katsoo esimerkiksi guassi- ja sekatekniikalla teh-tyä maalausta Lumi sulaa (1985, 125x170, Tromsön Yliopisto, Norja), siinä on selkeä raken-ne, lähes matemaattinen. Silti se hengittää luontevasti, elävästi, kauniisti. Katsoja lähes kuulee lumen sulavan.

Otto Koivistolta

Lasse Kempas oli tuonut kuva-taideiltaan useita, suurikokoi-

sia akvarellejaan, joita hän oli levitellyt näytille juhlasaliin. Mukana oli useamman kuvan sarja Otosta, ”koivistolaisesta kansanmiehestä ja armoitetusta tarinnankertojasta.”

Kun tilaisuus oli päättynyt, jäin Lassen avuksi kokoamaan materiaalia hänen suurikokoi-seen arkistosalkkuunsa. Teimme työtä huolettomasti, kevyellä kädellä. Silloin totesin Lasselle: ”Entäpä jos näitä akvarelleja kä-sitteleekin parinkymmenen vuo-den kuluttua jonkin kuuluisan gallerian työntekijä valkoiset silkkihansikkaat käsissään. Ne-hän saattavat olla joskus oman aikansa rembrandteja!”

Iltapalalla omistin Lasse Kempakselle runon.

Kun elämän suuri viivaalkaa liukua kallion syrjääpitkin ja lumi sulaa syvällesydämen kammioihin kädellä on vain sivurooli

Henki lentää korkeuksissakuin iäisyyden suuret kurjet

Mutta jos tuhruiset, hikisetkädet joutuvat koskettamaansuuren taiteilijan elämänvirtaa vain toinen suuri voi sen sallia ja ymmärtää

Weijo Pitkänen

Lasse Kempaksen elämänviiva

Lasse Lempas esittelemässä öljyvärimaala-ustaan ”Milonin Venus”, joka syntyi kesällä 1966 Lassen ollessa Eero Nelimarkan yk-sityisoppilaana. Tässä työssä on taustalla mestarin oma teos pöydän reunalla istuvas-ta tytöstä. Kuva Antti Virkkunen.



Pienen harkinnan jälkeen Klubin taiteilijat hyväksyivät ajatuksen, että heidän kevät-näyttelynsä teemaksi otetaan ”valo”. Ajateltiin, että teema saattaa kahlita luomisen vapauksia, mutta toisaalta valoa on yhdenkään maalarin vaikea työs-sään väistää. Fysikaa-linen tosiasia on, että spektrin eri aallonpi-tuudet määrittävät värit ja onhan valo läsnä silloinkin, kun taiteilija kuvaa yötä tai varjoa tai pelkkää tummaa tunnelmaa. Ilman valoa emme ymmärrä sen vasta-kohtaa. Sisäinen valo on vaikeammin kuvat-tavissa, mutta siihen-kin löytyy esimerkiksi allegorian ja vertaus-kuvan keinoja.

nn Kymmenen taiteilijaa tar-josi näyttelyyn teoksia, joista allekirjoittaneen tuli valita par-haat. Määrä on rajallinen, sillä käytettävissä olevat seinäpinnat luovat tiukat rajat. Näyttelyn

kymmenikkö käsittelee valoa - siis värejä - hyvin erilaisin kei-noin. Klubin akvarellistit Jarmo Virmavirta ja Jorma Wartiovaa-ra päästävät valon hohtamaan vaalean paperin pohjaheijas-tuksena. Klassinen menetelmä. Valosta tulee silloin atmosfää-rinen ja läpinäkyvä ja se muo-dostaa olennaisen osan teosten perspektiivivaikutelmaa. Värin tehtävä on antaa muodon ja ai-heen kiintopisteet niin kevyesti, että katsoja voi ikään kuin liik-kua vapaasti näkymän sisällä. Tallennettaessa ohikiitävää vai-kutelmaa kuten Wartiovaaran työssä ”Läntinen puhuu”, nä-kyy luonnonhavainnon perim-mäinen abstraktius. Esittävyys ja ei-esittävä muoto eivät ole kaukana tosistaan. Sama ilme-nee myös Virmavirran akvarel-lien hyvin tavoitetussa veden heijastusvalosta.

Lasse Kempaksen tekniikka on toisenlai-nen. Hänen maalaus-tensa hohtavan lumen valo heijastuu itse vä-ristä. Sen vaikutelma on aineellisempi kuin akvarellitekniikassa, mutta Kempaksen maa-lausten nopealiikkeiset diagonaalit antavat niil-le välähdyksen kaltaisen tehon. Öljymaalauk-sissa värin aineellisuus korostuu luonnostaan. Tätä havainnollistavat Sture Gripenbergin ja

Pentti Mettälän teokset.

Pauli Leppä-Ahon ”Meriaggres-sio telluksella” rakentuu meren raskaan materiaalisuuden ja taivaanrannan aineettomuuden vastakohdalle.

Pigmentin suora voima on Weijo Pitkäsen ”Läpinäkyväi-nen” - maalauksensa perus-ominaisuus. Teoksen nimi on paradoksaalinen, sillä teoksen valo muodostuu melkein laas-tinomaisesta värimassasta. Va-lon keltainen leikkaa kiilansa punaiseen ja siniseen. Muodon pelkistyksen ja värien voimak-kaiden rinnastusten ansiosta maalauksesta tulee synteettinen ja puolittain abstrakti. Tehokas kokonaisuus.

Värin aineellisuus on myös Artti Pohjanheimon maalausten keskeinen piirre. Siveltimen jäl-ki korostaa materiaalin merki-tystä synnyttämällä reliefimäi-sen pinnan. Antti Lassila puo-lestaan antaa no-peiden ja rentojen siveltimenvetojen rinnastua toisiin-sa siten, että valo muodostuu värien yhteisvaikutukses-ta ilman tiiviitä vä-rimassoja. Tyyliä voisi kutsua valoi-saksi ekspressionis-miksi. Ranskalaista henkevyyttä.

Antti Virkkunen puolestaan käsitte-lee maisemaa hyvin eri tavalla yksiväri-sissä maalauksis-

saan. Niiden tasainen valo syn-tyy toonivaihtelusta ja yhtenäi-sistä väripinnoista. Ne tuntuvat pysäyttävän valon kankaalle. Syntyy ambivalentti kokemus:

maisema on rauhallisesti, mel-kein liikkumatta läsnä, mutta samalla se vihjaa, että olen ku-vajainen verkkokalvolla. Kat-sojalle tarjotaan meditatiivinen

hetki: missä kohtaa esineen ja mielen välisellä janalla tai-deteos sijaitsee.

Entä sisäinen valo? Pentti Mettä-län ”Piru ja enkeli” pakottaa kysymään olisiko valkea en-keli mielenkiintoi-nen ilman mustaa pirua.

Markku Valkonen

Valo ja sen kaverit

Antti Virkkunen Hiljaisuus. Kuva Antti Virkkunen.

Lasse Kempas Lumen valo on kirkas II. Kuva Antti Virkkunen.

Antti Lassila Maisema Toscanasta. Kuva Antti Virkkunen.

Weijo Pitkänen Läpinäkyväinen. Kuva Antti Virkkunen.

Klubin taiteilijoiden yhteisnäyttely



Suomalaisen Ruokakulttuuri-rahaston tämänvuotiset pal-kinnot luovutettiin Klubilla 25. helmikuuta. Saajat olivat Helsingin Steinerkoulu, hel-sinkiläinen nuori kokki Antti Lukkari ja lukiolainen Niklas Ansamaa Kuopiosta. Tunnus-tukset jaettiin nyt toisen ker-ran, ensimmäisen palkinnon sai toimittaja kirjailija Anna-Maija Tanttu elämäntyöstään 2014. nn Jakotilaisuudessa puhui-vat opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru, Helsingin Rudolf Steiner –koulun rehtori Meri Arni-Kauttu sekä säätiön pu-heenjohtaja Matti Viljanen. Ti-laisuudessa esiintyivät Steiner-koulun kuoro ja jousiorkesteri.

Paikalla nähtiin runsas määrä Klubin ja Säätiön edustajia ja suomalaisia ruokakulttuurivai-kuttajia. Mediassa palkinnot pe-rusteluineen ja vastaanottajiensa esittelyin saivat laajaa huomiota YLEn uutisista Huvudstadsbla-detin aukeaman juttuun. Ruo-kakulttuuri kiinnostaa ja siitä puhutaan!

Palkinnot luovutti Helsingin Suomalaisen Klubin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Viljanen. Palkintojen yhteisarvo oli tänä vuonna 10 000 euroa. Rahaston hoitokunta vastaanot-ti viitisenkymmentä ehdotusta, joiden joukosta valinnat tehtiin. Keskeiset teemat olivat tänä vuonna nuorten ruokakulttuuri-

kasvatus sekä nuoret lahjakkuu-det ja innovaatiot.

Helsingin Rudolf Steiner -koulu sai 6 000 euron tunnus-tuksena edistyksellisen koulu-ruokailun toimintamallin ke-hittämisestä ja toteuttamisesta. Hoitokunta perusteli päätös-tään muun muassa todeten, et-tä ”kouluruokailun tehtävänä on tarjota koululaisille ravintoa sekä keholle että mielelle. Hel-singin Rudolf Steiner -koulun toimintamalli kouluruokailun järjestämisestä on osoittanut, kuinka määrätietoinen työs-kentely tuottaa tulosta. Koulun keittiöissä valmistetaan päivit-täin noin tuhat ateriaa, joiden raaka-aineet ovat voittopuoli-

sesti luomua. Tarjottavat ateriat ovat terveellisiä, maukkaita ja kestäviä. Koulun lounaat ovat konkreettista ja laaja-alaista ruokakasvatusta. Kaunis kattaus ja pöytätapojen opettelu tutus-tuttavat tapakulttuuriin. Ruoka-hävikin minimoiminen, kasvis-ruokavaihtoehto ja kausiraaka-aineiden suosiminen edistävät kestävää kehitystä. Helsingin Rudolf Steiner -koulun luoma toimintamalli näyttää, että unel-ma hyvästä kouluruokailusta on mahdollista toteuttaa. Ruoka, sen valmistus ja nauttiminen ovat luonteva osa opetusta. Sa-malla hyvä ruoka tekee arjesta juhlan”.

Kokki Antti Lukkari vas-taanotti hakemanaan apurahana 3 000 euroa ulkomailla tapah-tuvaa opiskelua varten. Hoi-tokunta perusteli päätöksensä seuraavasti: Antti Lukkari on 21-vuotias ravintolakoulu Per-hosta vuonna 2012 valmistunut kokki, joka lukeutuu maamme lupaavimpiin nuoriin ravintola-ruuan osaajiin. Hän on kilpail-lut 2011–2013 Pohjoismaisten kokkiopiskelijoiden sarjassa voittaen kilpailun vuonna 2013. Lukkari on valmistumisensa jälkeen työskennellyt ravintola G. W. Sundmansissa. Hän oli mukana Suomen Bocuse d’Or –kilpailussa 2014 voittamassa Euroopan karsinnassa parhaan liharuuan palkinnon kevääl-lä 2014 ja apurahaa koskevan päätöksen jälkeen hänet palkit-tiin samassa kilpailussa tammi-

kuussa 2015 maailman parhaa-na keittiömestarin assistenttina.

Kuopiolainen lukiolainen Niklas Ansamaa sai stipendinä 1 000 euroa älypuhelimelle ja tabletille ladattavasta Sienikirja-sovelluksesta. Näin hoitokunta: ”Vasta 14-vuotiaan Niklas An-samaan sienien tunnistussovel-lus on tarkoitettu käytettäväksi metsässä. Ideaa inspiroi sekä halu auttaa sienestävää äitiä, että opetella ohjelmointia ja kokeilla yrittäjyyttä. Loistava oivallus, joka edistää sienitun-temusta, suomalaisten raaka-ai-neiden käyttöä ja elävää suhdet-ta Suomen luontoon.”

Jakotilaisuudessa puhunut opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru piti Ruokakulttuu-rirahaston ja Klubin Säätiön toi-mintaa merkittävänä ulostulona suomalaisen ruokakulttuurin edistämisessä. Hänen mukaansa ”Helsingin suomalaisen klubin säätiö tekee arvokasta työtä, kun se vuosittain myöntää tunnus-tauspalkintoja suomalaista ruo-kakulttuuria edistäneille henki-löille ja tahoille. Tänä vuonna teema on opetus- ja kulttuuri-ministeriön kannalta erityisen hieno: nuorten ruokakulttuuri-kasvatus sekä nuoret lahjakkuu-det ja osaajat. Suomalaisen ruo-kakulttuurin suunta on hyvästä parempaan!”

Ari Larnemaa

Suomalaisen Ruokakulttuurirahaston palkinnot jaettiin

Palkinnon saajat ja jakajat (vasemmalta): Klubin ja säätiön puheenjohtaja Matti Viljanen, Helsingin Rudolf Steiner –koulun edustajat Lena Lietepohja ja Tuija Ruuska, kokki Antti Lukkari, lukiolainen Niklas Ansamaa sekä professori Johanna Mäkelä. Kuva Elias Iirola.

Suomalaisen ruokakulttuurirahaston hoitokunta

nn Valinnan tehneeseen rahaston hoitokuntaan kuuluvat asiantuntijajäse-ninä Helsingin yliopiston ruokakulttuurin profes-sori Johanna Mäkelä ja Michelin-ravintoloitsija ja kokkivalmentaja Pekka Terävä. Klubin Säätiön edustaja on sen hallituksen varapuheenjohtaja Jarmo Pekkala ja Hoitokunnan puheenjohtaja Ari Larne-maa. Hoitokunta valitsee vuosittain palkittavat saa-miensa ehdotusten pohjal-ta ja tekee niistä esitykset Säätiön hallitukselle, joka päättää apurahojen myön-tämisestä.

nn Suomalaisen ruoka-kulttuurirahaston perusta-mistoimet käynnistettiin tammikuussa 2012 ja ra-haston perustamisasiakir-jat allekirjoitettiin Klubilla 26.9.2012. Rahaston pe-ruspääoman lahjoitti edes-mennyt klubiveljemme, pääkonsuli Heikki Tavela. Rahasto toimii Helsingin Suomalaisen Klubin sääti-ön yhteydessä ja sen tar-koituksena on tukea suo-malaista ruokakulttuuria jakamalla apurahoja hen-kilöille, tahoille ja hank-keille, jotka sitä edistävät.



Kun klubiveli Veikko Hak-karainen esitti taannoin toiminnanjohtaja Raimo Ilveskerolle ajatuksen piano-jazzmatineoista, herrat eivät ehkä aavistaneetkaan, min-kälaiseen kultasuoneen he iskivät.

nn Veikko Hakkaraisen ele-gantit ja loistavat pianojazz-matineat avasivat pääsalin ilta-päivän uudelle, säännölliselle ohjelmatarjonnalle. Veikko oli valmistellut matineansa huolel-la. Hän kirjoitti jokaisesta soit-tamastaan kappaleesta esittelyn ja kertoi mikrofonin ääressä vie-lä omia vaikutelmiaan sävellyk-sestä ja sitä esittäneistä monista huippupianisteista. Me kuulijat saimme briljantin jazzkonsertin ohella täydentävän tietoiskun. Pianojazzmatineat saivat yhä enemmän yleisöä ja palaute oli

ylistävää. Veikon matineaeh-dotus ja esiintyminen palkittiin myös Vuoden Klubitekona ja hänet kutsuttiin Klubin taiteili-jajäseneksi.

Halusin viedä matinea-aja-tusta eteenpäin ja tehdä siitä säännöllisen iltapäivänautin-non. Ilokseni myös eräät klubi-veljet ilmaisivat kiinnostuksen-sa esiintyä. Näin alkoi syntyä ajatus laajentaa tarjontaa niin, että musiikin lisäksi myös muu esittävä taide tulisi osaksi mati-neakokonaisuutta. Tilaisuuksien pituus on 50-60 minuuttia.

Taiteilijajäsenemme, Timo Närhinsalo, on Marskin roolis-saan meille kaikille tuttu. Timo muokkasi ja dramatisoi Mars-kin viimeisen päiväkäskyn. Tä-mä matinea oli vaikuttava, in-tensiivinen monologi ja runsas-lukuinen yleisö seurasi esitystä herpaantumatta ja palkitsi sen

kiitollisin aplodein. Puheilmai-su sopii loistavasti pääsaliimme.

Toinen taiteilijajäsenemme, Seppo Hovi ja sopraano Taina Piira halusivat esittää matinean otsikolla ”Tiistain toivotut”. Se-pon taide on aina koskettanut si-simpiä tuntojamme ja loistavana juontajana hän myös loi taustat musiikille, jota hän Taina Piira esittivät. Lähes täysi sali nautti ja sai hienon elämyksen nostal-giaa, tuttuja melodioita, sopraa-non raikasta tulkintaa ja Sepon taitavaa pianismia ja juontoa.

Uusin taiteilijajäsenemme, viulisti Jaso Sasaki, on jo use-amman kerran esiintynyt klu-billa pianistinsa Marko Hilpon kanssa. Nämä nuoret miehet ovat ottaneet yleisönsä taita-valla muusikkoudella ja hyvän-tuulisella energialla. Olemme saaneet kuulla sekä suomalaista että ulkomaista ohjelmistoa aina

Sibeliuksesta Fritz Kreisleriin. Jaso on myös hauskalla taval-laan kertonut kappaleista.

Mielenkiintoinen haaste ma-tineakeväässämme oli klubive-li Kari Storckoviuksen esittä-mä musiikkipitoinen monologi Buster Keatonista. Esityksen oli ohjannut Nelli Reinikainen ja Salla Reinikainen soitti pianoa. Kari eläytyi vahvasti ja inten-siivisesti rooliinsa. Hän lauloi, soitti saksofonia ja oli herkkä tulkinnassaan Buster Keatoni-na. Tämä esitys uusitaan ylei-

sön pyynnöstä syyskuussa. Ka-ri laulaa muun muassa Klubin kuorossa ja on monessa mukana kulttuurielämässämme.

Syyskausi tuo matineoihin jälleen Veikko Hakkaraisen, Jaso Sasakin ja Marko Hilpon, Seppo Hovin ja Timo Närhin-salon. Uusina esiintyjinä ovat mm. tenori Jyrki Anttila, barito-ni Eero Sinikannel Malmstenin sävelmien tulkkina. Pianotaitei-lija Janne Mertanen esittää Sibe-liuksen musiikkia, Olavi Virran ohjelmistoa laulaa Hannu Leh-

tonen – Seppo Hovin kanssa. Klubin hieno Happy Go Lucky –yhtye viihdyttää joulukuussa ja kukaties houkuttelee yleisöä parketille. Monia muitakin nau-tinnollisia hetkiä koetaan var-masti syyskauden matineoissa.

Tervetuloa mukaan nautti-maan esityksistä. Lasi viiniä, pieni snack, kahvia tai teetä. Siinä se on!

Aarno Cronvall

Iltapäivämatineoiden charmia

Classic JAZZ &Dinner

Suomen PerinneJazz ry:n toiminta jatkuu hyvässä hengessä Helsingin Suomalaisen Klubin ja klubilaisten kanssa. Classic Jazz & Dinner –ilta järjestetään Klubilla lauantaina 19.9.2015 klo 19.00.

Illan musiikista vastaa Suomalaisen Klubin Jazzkvintetti: Antti Sarpila, Pekka Toivanen, Jartsa Karvonen, Pekka Sarmanto ja Seppo Hovi, joka toimii illan isäntänä.

Illalliskortin hinta on 79 € sisältäen ohjelman lisäksi kolmen ruokalajin gourmet-illallisen. Ilmoittautuminen järjestelmän kautta.

Tervetuloa myös avecit ja ystävät!



Eipä harmittanut yhtään, vaikka varhaiskevään aurin-koisena aamuna käynti vei keittiöön lähes koko päiväk-si. Tiedossa oli kokkausta-pahtuma yhdessä gastrono-miaveljien kanssa Marttojen koekeittiössä.

nn Osterit kahdella tavalla, Lohipastrami ja Anjovispaprikat alkupaloina, Haukifile Sous Vi-de ja paistettu Ankanrinta pää-ruokana sekä Crepes Suzette, odottivat tekijöitään pääkokki Panu Tikan sekä, Jouni Päivölän ja Kaj Sarpanevan opastuksella.

Tasan kello 11.00 nousi her-rojen huulille ensimmäinen os-teri ja lasi samppanjaa, tyylikäs tapa aloittaa kokkaus. Samalla saatiin alkuvauhti gratinoiduil-le ostereille, joiden valmistuk-seen tarvitaan paljon muuta kuin pelkkä terävä veitsi avaukseen, jota myös harjoiteltiin.

Gratinoitujen osterien val-mistus on periaatteessa helppoa. Avataan osterit, joiden liha lai-tetaan kylmään, kuoret pestään, valmistetaan gratinointikastike, ja lopuksi osterit kastikkeineen paistetaan 3-4 minuuttia kuu-massa uunissa. Valmis, herkul-linen alkupala syntyy parissa tunnissa.

Vaativin osa on samppanja-kastikkeen valmistaminen. Se vaatii tarkkuutta ja kärsivälli-syyttä. 24 osterille hienonnetaan kaksi salottisipulia kattilaan, li-sätään 3 desiä samppanjaa ja kiehutetaan miedolla lämmöllä. Kun nestettä on jäljellä puoli

desiä, annetaan kastikepohjan hieman jäähtyä. Toisessa kat-tilassa sulatetaan 175 grammaa voita, vaahto kuoritaan pinnalta ja voisula jätetään haalenemaan.

Uunin kuumetessa kaade-

taan samppanjaliemi kulhoon, joka sopii vesihauteen päälle. Se kuumennetaan höyryävän kuumaksi. Samppanjaliemeen lisätään 4 munankeltuaista ja siivilöidään osa osterien liemes-tä. Kulho nostetaan vesihauteen päälle ja kypsennetään koko ajan sekoittaen, kunnes se on sakeaa ja kastikemaista. Voisula lisätään ohuena nauhana koko ajan vatkaten, suolaa, pippuria ja sitruunan mehua mausteeksi. Osterit asetetaan takaisin kuo-riinsa. Jokaisen päälle laitetaan reilu ruokalusikallinen samp-panjakastiketta. Gratinoidaan 250 asteisessa uunissa 4 mi-nuuttia.

Ostereita täydensi hyvin alkuruokana lohipastrami, sie-menissä pyöritelty graavi lohi, jonka pinta paistetaan kiinni 20 sekunnin hetkissä kaikilta puo-lilta, kiedotaan tiukasti kelmuun ja tarjoillaan kylmänä pakkases-sa jäykistymisen jälkeen.

Sous Vide -hauki oli kok-kauksen mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Vapaa suomennos, si-sältä tyhjä kertoo tyhjiökypsen-tämisen idean. Voilla, suolalla ja pippurilla maustetut haukifi-leet laitetaan tyhjiöpussiin, josta imetään ilmat pois ja suljetaan. Pussi laitetaan Sous Vide -keit-timeen, johon säädetään 51 as-teen lämpötila, joka saavutetaan parin tunnin päästä. Hauki on parhaimmillaan, koska sen ra-kenne soluseinämiä myöden on ehjä. Mikä parasta hauki pysyy yhtä herkullisena vaikka tunnin,

kunhan sen lämpötila pysyy sa-mana. Todellista low speed di-ningiä.

Kokkauksen yleinen ryt-miikka tällä kertaa oli kaukana tv-kokkauksesta, jossa viimei-sellä hetkellä kaikki on kesken. Hieno tilaisuutemme toimi ai-van toisin.

Aluksi vallitsi hillitty kiire, kun kaikkia seitsemää ruoka-lajia valmisteltiin. Sitä seurasi rauhaisa kokkailu ja kärsiväl-lisyyttä vaatinut kastikkeiden valmistus. Siten seurasi hallittu loppupuristus, joka takasi kun-kin ruokalajin valmistumisen ajallaan. Näin jäi hyvin aikaa kullekin ryhmälle esitellä ja yhdessä muiden kanssa nauttia kättemme tulokset oivallisten viinien kera.

On helppo yhtyä puheen-johtaja Jorma Hämäläisen to-teamukseen, että omat kok-kaustapahtumat ovat gastrono-miakerhon toiminnan ydintä, jota täydentää hyvin muu laa-ja toiminta, joka saa jatkuvas-ti yhä laajenevaa kiinnostusta, sillä klubin sihteerin laskujen mukaan yli kolmannes klubin uusista, reilusta 200 jäsenestä on ilmaissut kiinnostuksensa kerhoa kohtaan.

Timo Martikainen

Osterien gratinointikastikkeen valmistus vie pari tuntia. Nestettä se-koittaa Marko Kokkonen, kattilan varressa Kaj Sarpaneva, Panu Tikka varmistaa. Kuva Jouni Päivölä

Paprikasta, anjovisfileestä, ore-ganosta ja kapriksista lisukkei-neen saa oivan alkupalan.Kuva Timo Martikainen

Osterien gratinointikastikkeen valmistus vie pari tuntia. Nestettä se-koittaa Marko Kokkonen, kattilan varressa Kaj Sarpaneva, Panu Tikka varmistaa. Kuva Jouni Päivölä

Pääkokki Panu Tikka nauttii osterin kokkauksen alkajaisiksi. Jorma Hämäläinen taustalla. Kuva Timo Martikainen

Gastronomiakerho gratinoi osterit shampanjakastikkeella



Suomalaisen Klubin viikon purjehdus lokakuussa 2014 Rhone-joella etelä-Ranskassa onnistui hyvin. Kommenteis-ta päätellen 124 osanottajan joukosta ei juuri kritiikkiä kuulunut. Jokiristeilijä Ama-deus Symphonyn tilat, henki-löstö ja palvelut tyydyttivät vaativampiakin osanottajia.

nn Tilaviin ravintolaan ja sa-lonkiin mahtuivat kaikki yhtä aikaa ruokailuun ja iltaisin sa-longissa järjestettyihin ohjel-mallisiin tilaisuuksiin. Salongin yhteyteen sijoitetun pienen kir-jaston nahkasohvat ja nojatuo-lit antoivat arvokkaat puitteet myös Klubin skruuviporukalle.

6000 ateriaa viikossa

Kansainvälinen 40 hengen vah-vuinen henkilökunta oli hyvin

koulutettua, joka paikan osaajia. Keittiön saksalainen päällikkö johti yhdeksän hengen vahvuis-ta tiimiään kokemuksen tuomal-la varmuudella. Viikon risteilyl-lä keittiö tuotti kaikkiaan 6000 ateriaa. Suomalaiselle työelä-mälle vieras monitoimiammatti-ajattelu toimi käytännössä, kaik-ki tekivät kaikkea.

Aamiainen oli monipuolinen ja riittävä, lounaalla neljä ruo-kalajia, soppa, vihannes, kala ja

liha-vaihtoehtoineen. Laadukas jälkiruokavalikoima kruunasi ateriat. Ravintolalounaan ohel-la salongissa oli tarjolla myös salaattipitoinen kevyt lounas. Ruuissa, kuten viineissäkin, tarjottiin kulkureitin, Rhonen ja Burgundin tuotteita kuten Pro-vencen simpukoita sekä Beunen ja Maconin alueen charolais-karjan lihaa. Omalta osaltani tämä näkyi kotiin tullessa nel-jän kilon lisäpainona.

Varovasti siltojen ali

Rhonen vesi laskee matkalla Lyonista Arlesiin yli 140 met-riä. Siitä selvittiin tusinalla sul-kuja, korkeimman 23 metrin pudotuksen ollessa Bollenen sululla. Rhone-joen kymmenet sillat ovat matalia, joten niiden kohdalla aurinkokannelle ei ol-lut menemistä. Aluksen komen-tosilta laskettiin hydraulisesti kannen tasolle ja silti laivan ja sillan väliin jäi joskus vain pa-rinkymmenen sentin rako.

600 km pituisen matkan takaisin Lyoniin alus kulki lä-hinnä öisin. Päiväetapeilla saa-toimme ihailla auringon helossa koko viikon reitin varren mai-semia viinitarhoineen. Ilmoissa ei ollut valittamista, varsinkin kun edellisen viikon sää oli vii-leä, sateinen ja jopa mistraalien piiskaama.

Pysähdyspaikoissa laiva ankkuroitiin joutsenten ja nii-den joukossa hyppivien pien-ten ja jopa parikiloisten kalojen keskelle kaupungin ytimeen.

Laulujen laivalla Rhone -joella Lämpöä, ruokaa, viinejä ja jazzia

Ranskalaisen pikkukaupungin torielämä on vilkasta tarjoten runsaan tuotekirjon siellä asioiville. Beaunen to-rin vieressä on myös suuri halli, jossa lihat, kala, pateet ja muu eläimistä tulevat tuotteet ovat tarjolla. Kuva Ari Valjakka.

Jopa 27 asteen lämmössä tehty-jen päiväretkien ja kävelymat-kojen jälkeen ilmastoidun hytin oven avaaminen oli todella hel-pottavaa.

Historiaa ja nykypäivän arkea

Historiallisten kohteiden jou-kosta poimin Clunyn 1200-lu-vulla rakennetun luostarikau-pungin sekä Paavin palatsin Avignonissa. Sinne muodostui 1300-luvulla Roomasta karko-tettujen paavin aikana katoli-sen kirkon hallintokeskus, joka vaati toimiakseen muun muassa 500 kirjuria. Eurooppaan syn-tynyt hallintomalli on paisunut tähän päivään mennessä miljoo-nien byrokraattien armeijaksi.

Mieleen jäi erityisesti Beau-nen 1400-luvulta säilynyt nun-nien hoitama kirkon ”köyhien sairaala”. Tänne samettiverhoin suojattuihin ja hiilipannuilla lämmitettyihin sairasvuoteisiin lakanoiden väliin hoitoon pää-sy oli köyhille ensi askel kohti paratiisia. Huolimatta siitä, et-tä yhteen vuoteeseen sijoitettiin 3-5 henkeä, joista sairaimmat päällimmäisiksi.

Viiniä ja ruokaa

Saone-joen varrella Lyonista pohjoiseen sijaitsevat Maconin viinialueet (Chardonnay) sekä Burgundin alueen pääkaupun-ki Beaune tulivat tutuiksi. Jopa niin, että yksi meistä ehti osta-maan Chateneuf von Papin vii-nitilalta 60 pulloa viime vuoden

tuotantoa lähetettäväksi jouluksi kotiin.

Arkiviinien maistelu Beau-nessa ei kutkuttanut erityisesti makuhermojamme. Sen sijaan kaupungin tori ja halli kaikkine monipuolisine herkkuineen oli upea kokemus. Taas voitiin ih-metellä, miten yksinkertaisesti paikalliset tuottajat voivat ase-tella ilman viranomaisten vä-liintuloa esille leivät, juustot, ja muut tuotteensa suoraan pöydil-leen. Ruokatavaroiden Suomea kolmasosan halvempi hintataso muistutti paluusta kotiin Euroo-pan kalleimpien elintarvikkei-den pariin.

Lyonissa ruokavalikoimal-taan laaja ja laadukas le Bocu-sen nimeä kantava uusittu mark-kinahalli on lasivitriineineen ja suorine käytävineen kliinisen puhdas. Rennompaan tunnel-maan pääsi maistelemalla hallin herkkuja myyntitiskien yhtey-teen sijoitetuissa pikku ravin-toloissa. Niistä yhdessä nautti-mamme hanhenmaksa- tryffeli-kastikelounas maistuu vieläkin arjen unissa.

Iltaohjelmat matkan ilopillereitä

Matkan iltaohjelmat kohottivat ”laulujen laivan” tunnelmat läpi salongin matalan katon. Takuu-varma Hovi-Sarpila-Sarmanto -trio tuotti viitenä iltana päi-vällisen jälkeisen teemashown, joiden aiheet tietokilpailuineen vaihtelivat jazzin historiasta täh-tisumuun ja muistojen bulevar-



dille. Kokonaisuuden kruunasi laaja-alaisella osaamisellaan, joustavuudellaan ja näyttävyy-dellään klubilaiset hurmannut sopraano Angelika Klas.

Klubin matka ei olisi täydel-linen ilman Edi Kuparin tuot-tamaa jäähyväisohjelmaa, jossa leikkiin heittäytyneet klubilai-set pääsivät mukaan esittämään taitojaan. Keijo ”Esplanadi”- Räikkönen yllätti yleisön esit-tämällään ja itse säestämällään venäläisellä ooppera-aarialla. Sitten Hootenanny Trion aiko-

jen vuodet ovat kypsyttäneet komean tenorin muhevaksi bas-soksi.

Harry Blässarin muistelot jazzin tulosta Helsinkiin soti-en jälkeen sekä Edin ja Railin lauluesitykset saivat jälleen rai-kuvat aplodit. Mukana olleiden Tampereen ja Turun yhteistoi-mintaklubien puolesta lavalle nousi Seppo Larste, Turun lahja stand-up-koomikoiden riviin. Hänen super-hauskaan esityk-seensä Ari pyrki vastaamaan italialaiseen hedelmäjäätelöön

sekoitetulla savolaesella sanan-rieskalla.

Jäähyväisilta päättyi Suo-malaisen Klubin puheenjohtaja Johannes Koroman lämpimiin kiitoksiin kaikille esiintyjille ja matkan erinomaisesti hoitaneen Soile Toursin edustajille. Suun-nittelun alla onkin jo risteily vuoden kuluttua Douro- joella Portugalissa.

Ari Valjakka

Maistiaisilla burgundilaisessa viinikellarissa. Kuva Ari Valjakka.

Klubin matkailukuulumisia

Ensi syksyksi tarjotut matkat Baltiaan ja Koillisväylälle, Ruijaan ja Pohjois-Venäjälle eivät herättäneet riittävää kiinnostusta matkojen to-teuttamiseksi. On arveltu, että Ukrainan kriisin seura-uksetkin ovat vaikuttaneet taustalla.

nn Seine-joen yhteisristeily 15.-22.10 2015, yhdessä Tra-vel Club of Finlandín jäse-nien kanssa, on tätä kirjoitet-taessa jo lähes täynnä. Ilmeis-tä on, että jokiristeilyt, joiden teemoina ovat musiikki, jokien rantakaupunkien monipuolinen kulttuuritarjonta, laivojen kor-keatasoiset ravintolat ja ilta-ohjelmat ja mukavan vaivaton ”botelli”majoitus ovat osoittau-tuneet onnistuneeksi kokonai-suudeksi, jossa Klubin jäsenet seuralaisineen vuodesta toiseen viihtyvät, ja parhaimmillaan jo-pa esiintyvät .

– Seinen risteilyn jäljellä olevia paikkoja voi tiedustella p. 09 412 9344 tai [email protected].

nn ”Mannerheimin jäl-jissä Kiinaan” –matka 9.-17.10.2015 on Tampereen Suo-malaisen Klubin (TSK) valmis-tama, ja tarjolla myös Klubim-me jäsenille avec. - Tiedustelut ja varaukset : Lomalinja Oy p. 010 289 8118 tai [email protected].

Vuoden 2016 klubimatkoja valmistellaan ottaen luonnol-lisesti huomioon saadut koke-

mukset aiemmista. Pyrimme myös kovasti löytämään kei-noja, joilla nykyaikaista tieto-tekniikkaa voitaisiin hyödyntää niin, että matkoista kiinnostu-neiden klubiveljien toiveita voi-taisiin selvittää riittävän ajoissa etukäteen, mikä joissakin tapa-uksissa voi tarkoittaa jopa paria vuotta. Samaan tapaan verkkoa hyödyntäen Matkailujaosto toi-voo voivansa esitellä suunnitel-mia niille Klubiveljille, jotka sellaista toivovat, myös suoraan, mainion Klubilehtemme lisäksi. Siten voitaisiin esimerkiksi li-sätä mahdollisuutta matkojen ”räätälöintiin” entisestään.

Kevääksi 2016 suunnitte-levat Matkailu- ja Kuvaama-taidejaostot yhdessä kuvaama-taiteisiin ja Friisien alueeseen teemoittuvaa matkaa Hollantiin. Amsterdamhan on taidemuseoi-den kaupunki - Rijksmuseum ja van Gogh – museo vain esi-merkkeinä- ja Delft eurooppa-laisen porsliininvalmistuksen kehto. Läheiset ”dam-päättei-set” pikkukaupungit ovat puo-lestaan esimerkkejä hollanti-laisesta, kaiken tilan hyödyntä-västä kaupunkisuunnittelusta. Vahvaa asiantuntemusta näihin teemoihin on Klubiveljien jou-kossa runsaasti. Tästä matkasta tullee ”lyhyehkö”, ts. pidenne-tyn viikonlopun mittainen, jotta myös kovasti aikataulua sitovis-sa työtehtävissä olevat Klubi-veljet voisivat osallistua.

Syksyksi 2016 on suunnit-teilla on Jokiristeily Mississip-pi-joelle, todella alkuperäisen, afrikkalaiseen rytmiin perustu-

van bluesin, jazzin ja rock and rollín syntyseuduille. New Orleansín ja Memphisín vä-lillä, ”alkuperäisten” kaltaisel-la jokialuksella asuen, siirtyen ja niiden amerikkalaisittainkin runsaasta ohjelmatarjonnasta nauttien, tutustutaan kaikkeen kuviteltavissa olevaan musiik-kivalikoimaan, ja sen lisäksi myös Syvän Etelän plantaasi-historiaan. Tälle matkalle pyri-tään tuottamaan ratkaisu, joka sallisi myös omatoimiset lennot mm. tuohon aikaan Pohjois-Amerikassa olevien Klubilais-ten ja heidän aveciensa osallis-tumisen – kiinnostusta näyttää olevan. Matkailujaosto valitsee tämän matkan tuottajan tulevan kesän aikana, joten matkan var-sinainen esittely Klubilaisille tapahtuu eri tavoin vasta syk-syllä, mukaanluettuna Klubin Matkailuilta.

Matkailujaosto, johon tällä hetkellä kuuluvat Reijo Kau-konen, Harri Keinonen, Olli Koskimies, Timo Myllys, Terho Salo ja Lauri Palojärvi (koolle-kutsuja) toivoo aivan erityisesti ”nuorten ja keski-ikäisten” klu-biveljien edustautumista Mat-kailujaostossa. Iästä riippumat-ta tekijöitä ylipäätään tarvitaan, mikäli kiinnostaviin teemoihin ja Klubiveljien vapaaehtois-työhön perustuvaa Klubimatka -tarjontaa halutaan jatkaa.

Matkailujaoston puolesta, Lauri Palojärvi,

[email protected]



Pekka Lehtonen Klubin keilailumestariksi Talvigolf-ilta Klubilla

nn Klubin keilaajat kilpailivat 27. kerran keilai-lumestaruudesta tammikuun lopulla Ruusulankadun perinteikkäässä hallissa. Osallistujamääräkin oli hyvä tällä kertaa. Kahdentoista klubilaisen voimin pelattiin kuuden sarjan kilpailu. Alku oli vaativissa olosuhteis-sa tasaista ja kävi selväksi, että tulostaso ei saavuta huippua tällä kertaa. Mestariksi kiri Pekka Lehtonen, joka paransi peliään loppusarjoissa ja saavutti mesta-ruuden jo toisen kerran. Edellinen mestaruus oli vuo-delta 2009. Toiseksi kiri Ralf Sjöström ja kolmanneksi jätettiin Rauli Askolin. Viime vuoden voittaja Olavi Toivainen keilasi nyt viidenneksi.

Illalla klubilla palkintojenjaon ja illanvieton yhte-ydessä pelattiin kunnon jälkipelit ja voittajaa juhlittiin perinteisesti.

Heikki Sarso

Heikki Sarso ojentaa kiertopalkinnon Pekka Lehtoselle.Kuva Arto Toivanen.

Tulokset:

1. Pekka Lehtonen .......................12572. Ralf Sjöström ............................11953. Rauli Askolin ............................11794. Heikki Sarso ..............................11795. Olavi Toivainen .........................11516. Jyrki Koulumies ........................11287. Jorma Ekholm ...........................11258. Leif Nordin ...............................10879. Jukka-Pekka Pietiäinen .............107610. Jukka Elo ..................................104511. Heikki Koski .............................103812. Timo Nieminen .........................1024

nn Perinteisen Klubin Talvifolf-illan vieraana 4.3.2015 oli suomalaisten olympiamitalistien ravinto- ja palautumisvalmentajana toiminut fysiatrian erikois-lääkäri ja Avire Oy:n ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen. Golfin parissa hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Mikko Ilosen valmentajan Timo Rauhalan kanssa.

Veli-Pekka luennoi ravinnon vaikutuksesta suori-tukseen sekä antoi ohjeita miten parantaa omaa peliä oikealla ravinnolla. Samat lainalaisuudet pätevät pit-kälti kaikkien lajien ja eritasoisten harrastajien koh-dalla.

Klubin golfsivuilta löytyy myös Veli-Pekan ruo-kailusuositukset golfarille.

Illan päätteeksi pelattiin jälleen suosittu puttikil-pailu, jossa kilpaili kaikkiaan 55 klubiveljeä sekä illan vieras.

Hyvää pelikautta kaikille!Teemu Laakso

Puttikilpailun tulokset:

1. Mattila Timo ................19 pst2. Vartiainen Tuomo .........18 pst (jaettu) Tähtinen Kari Tuhkanen Pertti Frick Markku Nurmi Hannu Stormbom Jens Papinniemi Eino

Klubiveljet seuraavat Olli Siltarin puttausta. Kuva Teemu Laakso.



Helsingin Suomalaisen Klu-bin sikarikerho ei ole vain joukko sikareja tupruttele-via herroja, vaan se on myös sikarikulttuuria vaaliva ja pe-rinteitä kunnioittava yhteen-liittymä. Suurina esikuvinaan mm. Jean Sibelius, Winston Churchill tai C.G. Manner-heim.

nn Usealle kerhon jäsenelle sikarin polttaminen onkin mel-keinpä sivuseikka. Tärkeintä on oppia tuntemaan sikarikult-tuuria eri maissa ja maanosis-sa, sikarin kasvatusta, sen eri valmistustapoja ja laatueroja. Monelle eri sikarityyppien opis-kelu ja tuntemus on tärkeintä. Sikarin erilaisten herkkien tuok-sujen tunteminen ja erottamien toisistaan on tie löytää juuri ne sikarityypit, jotka itse kullekin sopivat parhaiten.

Tämän vuoden sikarikerhon matka suuntautui 7.3.2015 naa-puriin eli Tallinnaan, jossa yksi klubiveljistämme Lars (Lasse) Öhman pitää sikarikauppaa ja on myös tärkeä eri sikarilaatujen

toimittaja kerhon veljille.Matkaan osallistui 21 klubi-

veljeä sikarikerhon puheenjoh-tajan Heikki Pitkäsen johdolla. Ankean, kylmänkostean lauan-taiaamun sadesäästä siirryim-

Klubin sikarikerho Tallinnassa

me lämpimään Tallink Silja -varustamon Star matkustaja-alukseen, jossa käyttöömme oli varattu Comfort-luokassa miel-lyttävät , mukavat istuimet sekä teetä, kahvia ja pikkupurtavaa. Matkajärjestelyistä vastasi klu-biveljemme Petri Hämäläinen.

Saavuimme Tallinnaan ai-kataulun mukaisesti klo 12.30 ja ohjelma pyörähti käyntiin tu-tustumalla Lassen sikarikaup-paan sataman lähituntumassa. Sikariesittelyn ja kuohuviini-maistiaisten päätteeksi saimme yllästyslahjana näytteeksi kuu-balaiset PUNCH petit corona-tions -sikarit.

Sikariesittelystä siirryimme Tallinnan vanhan kaupungin keskustaan, jossa pari vuot-ta sitten perustettu ravintola Scheeli toivotti meidät terve-tulleiksi.

”Astuessasi Scheelin ro-manttiseen Jugend-tyyliseen ravintolaan, oikea ja elegantti 1920-luvun tyyli toivottaa sinut tervetulleeksi lämpimällä tun-nelmallaan. Herkät, herkulliset ja puhtaat raaka-aineet hem-mottelevat makuhermojasi. Tä-mä todellinen helmi Tallinnan Vanhan kaupungin ytimessä toi-vottaa kaikki tervetulleiksi laa-jaan saliinsa, joka on sisustettu aidolla antiikilla. Oikeiden kas-vien tuoma vehreys lisää kau-niin säväyksen oikeaa elämää yksinkertaiseen, mutta huolitel-tuun eleganttiin ympäristöön.”

Yllä oleva on lainaus ravin-tola Scheelin esittelystä netissä,

Sikarikerholaiset, kuvassa näkyvissä Timo Suokas (vas.), Jukka Kes-ki-Pukkila, Heikki Pitkänen ja Erkki Anttila aloittamassa juhlalounasta ravintola Scheelissä. Kuva Scheeli.

clothing for active people

www.navyblue.fi

Navy Blue Shop puh. 020 718 1760 Veneentekijäntie 7, 00210 Helsinki

Hangon kesämyymälätItäsatama ja Vuorikatu 8-10

UUDISTETTU VERKKOKAUPPA AVATTU!

Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin

mutta juuri tällainen oli ravin-tola, johon astuimme syömään matkan juhlalounaan. Lounas oli todella monipuolinen ja her-kullinen, kahdeksan eri ruoka-lajia, mm. ankan rintaa ja täy-tettyjä viiriäisiä, joita itsekukin syö varmaan harvakseltaan ar-kioloissa.

Ruokailun yhteydessä piti-vät kerhon puheenjohtaja Hessu sekä Tallinnan ohjelman isäntä

Lasse tervetuliaispuheet, joi-ta seurasi useita kiitospuheita. Yhden klubiveljen syntymäpäi-vä osui matkapäivään ja niinpä yhteisvoimin lauloimme hänelle ”Happy birthday to you”. Laulu maksoi tietysti päivän sanka-rille konjakkikierroksen. Jälki-ruuan aikana eräät klubiveljet innostuivat esittämään taitojaan myös runonlausunnan ja laulun saroilla.

Sikarikerholaisilla on maljan paikka. Kuva Scheeli.



PUKEUTUMISKOODI

Jäsenten ja miespuolisten vieraiden tulee noudattaa pukeutumisessaan seuraa-via ohjeita, jotka ottavat huomioon ajan hengen, mutta sallivat ohjeita tasokkaamman pukeutu-misen.

Klubin ohjelmaan kuuluvissa juhlasalissa järjestettävissä klubitilai-suuksissa (mm. klubi- ja teemaillat, jäsenkokouk-set) klubiveljien tulee aina käyttää puvun kanssa solmiota.

Muina aikoina, muissa tiloissa ja tilaisuuksissa noudatetaan seuraavaa ns. smart casual -pukeutu-mista- arkipuku tai yhdistel-mäpuku, solmio ei välttä-mätön- kauluspaita- asuun sopivat pukuken-gät

Seuraavat asusteet eivät kuulu asianmukaiseen klubipukeutumiseen- farmarit- verryttely- ja harjoittelu-asut, shortsit- pikee- ja t-paidat- lenkkarit ja muut harjoit-telu- ja ulkoilukengät

Yksityistilaisuuksissa tilaisuuden isäntä määrit-tää pukeutumisen.

Pukeutumisohje ei kos-ke vierailevia esitelmöit-sijöitä.

POINTCOOL -SERVICE OY

Pointcool - Service OyKonetie 1

04300 TuusulaPuh. 09-8387 420Fax 09-8387 4220

e-mail. [email protected]

Suurkeittiölaitteiden ja kylmäkalusteiden huolto pääkaupunkiseudulla

ASUJEN- JA ASUSTEIDEN PESULAYLI 40 V. KOKEMUKSELLA

ASIANTUNTIJA - OSAAJA

AUTOLLE ASIAKASPAIKKA PIHASSA

SUOMALAISEN KLUBIN JÄSENILLE 20 % ALENNUS

EDUSTA MAINITTAVAPESUJA JÄTETTÄESSÄ

Pohjoisesplanadi 37 sisäpihawww.pyykkipoika.fi

P. 09 47800170

Otavan kirjakauppa www.otava.fi/Uudenmaankatu 10, HelsinkiAvoinna maanantai - perjantai kello 10.00 - 18.00lauantai suljettusunnuntai suljettu

Alennus ei koske oppikirjoja.

WSOY:n kirjakauppa www.wsoy.fi/Korkeavuorenkatu 37, HelsinkiAvoinna maanantai - perjantai klo 10.00 - 18.00lauantai klo 10.00 - 15.00sunnuntai suljettu

Tammen kirjakauppawww.tammi.fi/kustannusosake- yhtio-tammi Korkeavuorenkatu 37, HelsinkiAvoinna maanantai suljettutiistai perjantai klo 10.00 - 18.00lauantaisin 11.00 - 15.00sunnuntai suljettu

Klubin jäsenille alennusta kirjoistaAlennus Otavan kirjoista on 30 % sekä WSOY:n ja Tammen kirjoista 40 % Klubimme jäsenille on neuvoteltu alennukset Otavan ja WSOY:n kirjoista, jotka ostetaan kustantamojen omista kirjakaupoista. Alennuksen saa näyttämällä jäsenkorttia.

Alennuksen saa normaalihintaisista WSOY:n, Tammen ja ReadMe:n kirjoista. Alennus ei koske Tammen oppimateriaaleja, Sanoma Pron tai muiden Bonnieriin kuulumattomien kustantajien

kirjoja eikä Tammen ja WSOY:n arvoteoksia.



04300 TuusulaPuh. 09-8387 420Fax 09-8387 4220









P. 09 47800170










04300 TuusulaPuh. 09-8387 420Fax 09-8387 4220









P. 09 47800170








Mutta sokeri pohjalla. Pöy-tämme tarjoilusta vastasi kaksi frakkipukuista miestarjoilijaa, joista toinen, Lembit Lepson, osoittautui oopperalaulajaksi. Ruokailun välissä hän kajautti komeasti meille useammankin tunnetun aarian mm. Giuseppe Verdin Rigoletto oopperasta aa-rian ”La Donna e mobile”.

Mutta, mutta minne unoh-tuivat sikarit. Eivät unohtuneet. Ravintolasali oli varattu koko-naan meille ja niin saimmekin ravintolalta erityisluvan nauttia meille niin rakkaista sikareis-tamme ravintolan Jugend-tyyli-sessä juhlasalissa. Hyvä, täyte-läinen sikarin tuoksu täytti salin

ja samalla johdatti tunnelmaan, jota vain sikarien asiantunti-ja voi ymmärtää. Hyvä sikari tuoksuineen kruunasikin erittäin herkullisen ja maittavan sekä kulttuuripitoisen, niin sanotun vanhan ajan pitkän lounaan.

Lounaan jälkeen oli pari tuntia vapaata ohjelmaa. Paluu-matkalle lähdimme MS Tallink Starilla. Helsinkiin saavuim-me aikataulun mukaisesti klo 22.30, vähän kulunutta fraasia käyttääkseni ”väsyneinä mutta onnellisina”. Mutta uutta mat-kaa suunnitellaan jo.

Klubin Sikarikerho on kai-kille klubiveljille avoin harras-tusryhmä, jonka tavoitteena on

lisätä asiasta kiinnostuneiden klubiveljien sikaritietoutta sekä luoda mahdollisuuksia ja puit-teita klubiveljien keskinäiseen kanssakäymiseen klubihenges-sä sikaria poltellen. Sikarikerho järjestää sikariharrastajille eri-laisia tilaisuuksia ja tapahtumia Klubilla yläkellarin Sikarihuo-neella sekä Klubin ulkopuolel-la sikarimatkojen ja -illallisten merkeissä. Osa tilaisuuksista on Klubin ohjelmassa, mutta osas-ta tiedotetaan vain Sikarikerhon postituslistalle kuuluvia. Listal-le voit ilmoittautua osoitteeseen [email protected].

Pentti Mettälä



Illan viinien maa-hantuojan Oy Arvid Nordquist Ab:n edustaja Minna Valo puolestaan esitteli yrityksensä. Kuva Arto Toivanen.

KWV:n Euroopan johtaja Isobel Armstrong kertoi Etelä-Afrikasta viinimaana sekä KWV:stä ja heidän viineistään salintäydelle osanottajajoukolle viini-illassa 6.5.2015. Mukana onnistuneessa tilaisuudes-sa, jossa myös menu oli etelä-afrikkalainen, oli noin 85 klubilaista seuralaisi-neen. Kuva Arto Toivanen.

Klubin golfryh-mä The Island Golf Clubil-la Irlannissa 17.-20.4.2015. Kuva Jaakko Eklund

Klubilla tapahtunutta...

Yrjö Klipille Journalismin Olli-palkinto

nn Klubilehtemme pitkäaikaisel-le taittajalle, graafikko, klubiveli Yrjö Klipille on myönnetty Jour-nalismin Olli-palkinto. Toinen pal-kinnon saaja oli toimittaja Elina Grundström. Suomalainen Sano-malehtimiesliitto myöntää palkin-non tunnustuksena ansiokkaasta journalistisesta työstä.

Klippi on osallistunut keskei-sesti muun muassa Helsingin Sa-nomien Kuukausiliitteen ja Uuden Suomen visuaalisen ilmeen kehittä-miseen ja toteuttamiseen. Palkinto-perusteiden mukaan hän on koros-tanut ulkoasun ja muiden element-tien yhdistämistä.

Palkinto on nimetty liiton pit-käaikaisen sihteerin, professori ja journalisti Väinö Nuortevan eli pa-kinoitsija Ollin mukaan.

Klubilehden toimitus, yhdessä kaikkien klubiveljiemme kanssa, onnittele Ykää hänen saamastaan huomion osoituksesta.

Korjauksia Klubilehti 1/2015:een- s.14. Kuvatekstissä on virheellisesti mainittu Timo Kivi-Koskisen olevan puhallinorkesterin kapellimestari. Kapellimestari on Paul Jaavamo.

ILMOITTAUTUMINEN ETUKÄTEEN MAKSETTAVIIN TILAISUUKSIIN

Klubi ja Klubin ravintola siirtyivät 1. elokuuta 2014 alkaen uuteen ilmoittautumisjärjestelmään, jossa tapahtumaan/tilaisuuteen/matkalle ilmoit-tautuminen tapahtuu verkkokauppatyyppisesti maksamalla tilaisuuden hinta verkkopankkitun-nuksia käyttäen.

Ilmoittautuminen edellyttää sisään kirjautumista Klubin verkkosivuille www.klubi.fi Klubin jä-sentunnuksia käyttäen. Jäsentunnukset löytyvät jäsenkortista. Neljän merkin pituinen tunnusluku on jäsennumero ja kuusimerkkinen ”pin” tunnus-sana. Jäsenet, joilla on sähköinen jäsenkortti, ovat saaneet tunnukset sihteeriltä. Tapahtumissa on verkkosivulla painike ”Maksa ilmoittautuminen”, mistä avautuu tapahtumaan liittyvä maksutieto ja yksikköhinta. Maksussa siirrytään ”ostoskoriin”, mihin kerrotaan määrä ja päivitetään. Edelleen ”Maksu” -painikkeella siirrytään ilmoittautumis-tietoihin, jossa ensin näkyy maksajan nimi. Tähän lisätään määrän mukaisesti ilmoittautujien nimet. Ilmoitetaan osallistujat ja jatketaan eteenpäin. Li-sätään maksajan tiedot ja tarkistetaan. Siirrytään eteenpäin ”Holvi” -verkkopankkiin ja suoritetaan maksu verkkopankkitunnuksia käyttäen. Suosit-telemme maksua pankkitililtä, ei luottokortilla. Maksutapahtuman jälkeen annetaan vielä tapah-tuman palautua ”Holvista” tapahtumasivulle.

Mikäli verkkopankkimaksua ei voida käyttää pyydämme ottamaan yhteyttä Klubin toimistoon maksuohjeita varten.

Kuva

: Mat

ti La

itine

n



perjantaina 23.10.2015 klo 19.00 Olavi Virran tun-nettujen iskelmien ja Sibelius-aiheisen juhlamenun merkeissä.

Tanssimusiikista vastaa Paul Jaavamon johtama Puhallinor-kesteri. Juontajana toimii Aarno Cronvall ja isäntänä Timo Kivi-Koskinen.

Ohjelma, menun hinta ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan seuraavassa Klubilehdessä. Asu perinteisesti smokki tai tum-

mapuku ja avecilla iltapuku.Tervetuloa hauskaan iltaan

nauttimaan hyvästä musiikista, tanssista ja ruuasta!

Suomalaisen musiikin päivän konsertti ja iltapala (avec)Jean Sibeliuksen 150-vuotis- ja Toivo Kärjen 100-vuotis-syntymäpäivien merkeissä tiistaina 8.12.2015 klo 19.00

Baari aukeaa klo 18.30. Illan teemoina ovat Jean Sibe-liuksen musiikki ja hänen 150-vuotis juhlavuoden tapahtu-mat maailmalla sekä Toivo Kärjen merkitys suomalaisessa viihdemusiikissa. Musiikista vastaavat Klubin puhallinor-kesteri Paul Jaavamon johtamana, kuoron yhtye ja solisteina mm. Jorma Hynninen sekä Klubin taiteilijajäseniä.

Konsertin alkuosa omistetaan pääasiassa Jean Sibeliuk-sen musiikille ja väliajalla nautitun iltapalan jälkeen soivat Toivo Kärjen parhaat mm. Olavi Virran ja Tapio Rauta-vaaran tunnetuiksi tekemät sävellykset. Tilaisuuden juontaa Aarno Cronvall ja isäntänä on Timo Kivi-Koskinen.

Tarkemmat tiedot ilmestyvät verkkosivuilla ja syksyn Klubilehdessä.

Runsaasta kulttuuritarjon-nasta on vaikea valita. Jot-ta valintanne helpottuu, arvoisat klubiveljet, tässä syksyn tärkeitä tapahtu-mia (avec) pikavauhtia täyttyviin päivyreihinne.

NÄYTTELY

Reissumies - Tapio Rauta-vaaran tarina. Näyttelyvie-railu Urheilumuseoon Stadi-onille, tiistaina 22. syyskuu-ta klo 18. Avec-tilaisuus tu-tustuttaa meidät olympiavoit-tajan kaunistelemattomaan elämään. Klubin orkesteri tahdittaa museokäyntiä vauh-dikkaasti ”Tapsan tahdeilla”.

Sisäänpääsymaksu 15 € sisältää poreilevan tervetu-lojuoman ja näyttelyn esitte-lyn. Lisaksi saatavissa Las-se Erolan Tapio Rautavaara –elämäkertaa klubihintaan. Buffetti.

KUVATAIDE-ILTA

Kuvataide-ilta (avec) Klu-billa tiistaina 13. lokakuuta. Päivittäkäämme kertaheitol-la tietomme maan suurista mestareista: Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Je-an Sibelius. Asiantuntevana isäntänä Antti Virkkunen.

TEATTERI

Kansallisteatterissa nähdään syksyllä Aleksis Kiven eh-kä paras, koskaan kirjoitet-tu suomenkielinen komedia Nummisuutarit uudessa kuosissa. Klubin teatteri- ilta

lauantaina 7.marraskuuta klo 19. Liput teatterin lipun-myynnistä ennen lokakuun 15. päivää Suomalaisen Klu-bin nimellä 36 €/kpl.

Kulttuuritoimikunta

Klubin kulttuuritärpit...

Klubin Puhallinorkesterin Konserttitanssiaiset (avec + ystävät)

”Omaan itseen käpertyminen ei auta meitä silloin, jos on huolia tai unelmia. Yhtä hyvin iloiset kuin surulliset asiat tarvitsevat ilmaa ja ihmisiä ympärilleen. Silloin surut puolittuvat ja ilot kaksinkertaistuvat.”

Asko Sarkola

www.mercedes-benz.fi

Huippuvarustelussa mm. • automaattivaihteisto • peruutuskamera • kaksoisksenonvalot • Thermotronic-ilmastointiautomatiikka • Style-paketti (sis. mm. kevytmetallivanteet) • Bluetooth handsfree, Audio 20 CD ja

5,8” värinäyttö • vireystila-avustin • törmäyksenestoavustin

Suomessa valmistettu A-sarja.Erikoiserä A 180 BE Summer Edition Automaatti 30 499 €.

Kesä.Parasta aikaa Suomessa.

0 €AUTOMAATTI-

VAIHTEISTO NYT

A 180 BE A Summer Edition alk. autoveroton hinta 24 750 €, arvioitu autovero 5 748,39 € = 30 498,39 € + toim.kulut 600 €. Vapaa autoetu 655 €/kk, käyttöetu 475 €/kk. CO2-päästöt 119 g/km, EU-keski-kulutus 5,1 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 25 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.

0605MB_A_HginSuomKlubi.indd 1 23.4.2015 9.16

Documents

Helsingin SUOMALAINEN KLUBI...jata sillä, että etsitään ainoas-taan syyllisiä. Selvää on se, että jotain on jäänyt huomioimatta eri tahoilla. Nyt tarvitaan vank-kaa sitoutumista