RAPORTTEJA 26 | 2021

Tuulivoimaa Hämeeseen? Hämeen ELY-keskuksen tuulivoimaselvitys

EETU TULONEN

Tuulivoimaa Hämeeseen? Hämeen ELY-keskuksen tuulivoimaselvitys

EETU TULONEN

RAPORTTEJA 26 | 2021TUULIVOIMAA HÄMEESEEN? HÄMEEN ELY-KESKUKSEN TUULIVOIMASELVITYSHämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto:KEHA-keskus

ISBN 978-952-314-931-1(PDF) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-314-931-1

www.doria.fi/ely-keskus | www.ely-keskus.fi

Sisältö

Tiivistelmä ...................................................................................................................... 2

1. Johdanto .................................................................................................................... 3

2. Aiemmat tuulivoimaselvitykset Hämeessä ............................................................ 5

3. Selvityksen toteutus ................................................................................................. 93.1 Kyselyn vastaukset ........................................................................................... 9

4. Asukkaat ja tuulivoimarakentaminen ................................................................... 124.1 Paikallisesti tärkeät kysymykset tulisi tunnistaa paremmin ..................... 124.2 Hankkeiden arvioidut riskit ja tuulivoimaan tottuminen ........................... 124.3 Asukkaiden osallistuminen ........................................................................... 134.5 Asenteiden kärjistyminen ............................................................................. 154.6 Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ..................................................... 16

5. Tuulivoiman maisemavaikutukset ja paikan kokemus ....................................... 175.1 Maisemavaikutukset ....................................................................................... 175.2 Paikan kokemus.............................................................................................. 17

6. Tuulivoima ja kunta ................................................................................................. 206.1 Informaation kulku tuulivoimahankkeissa ja kunnan sisällä .................... 206.2 Vaikutusten yhteensovittaminen ja periaatepäätökset rakentamisen etäisyyksistä ......................................................................................................... 206.3 Kunnan eri roolit ............................................................................................. 216.4 Kuntien ilmastotavoitteet ja -strategiat ....................................................... 23

Lähteet ......................................................................................................................... 25

7. Liitteet ....................................................................................................................... 28

2

Alkusanat

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sähköä tarvitaan jatkossakin ja sen käyttö jopa lisääntyy. Tuulivoiman lisääminen on elinkaaripäästöltään vähähiilinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä. Maatuulivoima on myös aiempaa edullisempaa rakentaa, ja kehittyvän tekniikan myötä tuulisuus riittää entistä useammilla alueilla. Hämeeseen oli rakentunut tätä selvitystä tehtäessä vasta neljä voimalaa.

Tuulivoimaa Hämeeseen? Tämä raportti on yh-teenveto puolen vuoden aikana tehdystä selvityk-sestä. Tavoitteena oli muodostaa tilannekuva siitä, miksi tuulivoima energianlähteenä on Hämeessä niin vähäistä, ja mitkä asiat ovat tärkeitä otettavak-si huomioon, kun keskustellaan tuulivoimasta osa-na Hämeen ja Suomen matkaa kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa.

Tuulivoima on näkyvää ja herättää tunteita puo-lesta ja vastaan. Energiaa on tuotettava tavalla tai toisella. Tuulivoimalat ovat investointeja alueelle

ja niillä on merkitystä kuntatalouteen. Soveltuvat alueet valikoituvat tarkkojen ympäristöselvitysten perusteella. Ajantasaisella tiedolla ja ennen kaik-kea avoimella ja luottavaisella vuoropuhelulla eri osapuolten kesken muodostuu jatkossa kuva sii-tä, mikä on tuulivoiman merkitys, potentiaali ja tu-levaisuus Hämeessä. Tämä selvitys sekä aihees-ta pidetty webinaari toivottavasti omalta osaltaan edesauttavat jatkamaan työtä tuulivoiman edistä-miseksi Hämeessä.

Työn on rahoittanut ympäristöministeriö. Työs-sä tukena on toiminut projektiryhmä, jossa ELY-keskuksen asiantuntijoiden lisäksi osaamistaan ja kokemuksiaan ovat aktiivisesti jakaneet Kanta-Hä-meen ja Päijät-Hämeen liittojen kaavoitus- ja ym-päristöasiantuntijat. Kiitokset yhteistyöstä.

Ylijohtaja Tommi Muilu Hämeen ELY-keskus

3

1. Johdanto

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen ta-voitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteol-liseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suo-mi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. IPC-Cn arvioiden mukaan tuuli- ja ydinvoima ovat tällä hetkellä elinkaaripäästöiltään vähähiilisimpiä tapoja tuottaa sähköä (Bruckner et al. 2014). 2011 tuuli-voimalla katettiin noin kuusi promillea valtakunnan sähkönkulutuksesta. 2021 vastaava luku on noin kymmenen prosenttia. Muutos on ollut nopea ja ha-jautettuun uusiutuvan energian tuotantoon siirtymi-sestä väistämättä seuraa, että energian tuotanto-laitokset tulevat näkyvämmäksi osaksi ympäristöä.

Useat alat, kuten teollisuus ja liikenne ovat tie-kartoissaan todenneet, että sähköistyminen on yksi tärkeimmistä työkaluista toiminnasta aiheutu-vien päästöjen vähentämisessä. Suomeen on vii-me vuosina noussut nopealla tahdilla uusia tuuli-voimaloita ja kasvavan vähäpäästöisen energian tarpeen tyydyttämiseksi trendi mitä luultavimmin jatkuu. Teknologian kehittyminen on tuonut kustan-nuksia alas, ja myllyt kurottelevat yhä korkeammal-le. Tuulivoimarakentaminen on painottunut pitkälti länsirannikon tuntumaan, mutta korkeampien voi-maloiden myötä tuotannon kannattavuus myös vä-hemmän tuulisilla alueilla on yhä parempi. Useita tuulivoimahankkeita onkin suunnitteilla myös sisä-maassa ympäri Suomea.

Keväällä 2021 Suomessa käytössä olevista noin 800 tuulivoimalasta neljä sijaitsee Kanta-Hämees-sä. Päijät-Hämeeseen teollisen kokoluokan tuuli-voimaloita ei ole raportin kirjoitushetkellä noussut. Painopiste säilyy oletettavasti edelleen Pohjanlah-den seudulla, mutta pienemmilläkin hankkeilla voi esimerkiksi voimalaitosten verotulojen kautta kun-tatalouden näkökulmasta olla paikallisesti varsin merkittäviä vaikutuksia. Yksittäisten voimaloiden keskimääräisen koon kasvu tarkoittaa kuitenkin myös, että alueet, joiden on katsottu 2010-luvun alussa soveltuvan tuulivoimarakentamiselle, eivät enää välttämättä vastaa niitä, joihin modernit voi-malat tuuli- ja maisemaolosuhteiltaan parhaiten is-tuvat. Etelä-Suomessa täysin asumattomia seutuja

ei ole, joten hankkeiden vaikutuksia on tästäkin nä-kökulmasta puntaroitava huolella.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Kanta-Hämeelle ja Päijät-Hämeelle, vai tarkoittaako mitään? Tämä ky-symys oli keskeisenä mielessä Hämeen ELY-kes-kuksen tuulivoimahanketta tehtäessä. Tekniikan kehittyessä nopeasti, on tunnistettava rakentamista rajoittavat syyt, jotteivat nämä mahdollisesti poistu-essaan pääse yllättämään. Ajantasainen tilanneku-va on edellytys elinympäristöjen pitkäjänteiselle ja kestävälle suunnittelulle. Projekti toteutettiin yhteis-työssä Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen liiton kans-sa, ja sitä rahoitti ympäristöministeriö.

Tuulivoimatekniikka on kehittynyt huomattavas-ti kuluneen kymmenen vuoden aikana ja modernit tuulivoimalat ovat yhä korkeampia ja lavat pidem-piä. Tekniikan kehittyminen ei ole pelkästään lisän-nyt uusien voimaloiden tehoa, vaan avaa uusia mahdollisuuksia voimaloiden sijoittamiseen. Napa-korkeuden kasvattaminen vähentää maanpinnan kitkan vaikutusta, mahdollistaen tuuliturbiinien toi-minnan olosuhteissa, joissa tuulen nopeudet ovat suuremmat. Suuremmat roottorit sieppaavat enem-män kunkin turbiinin läpi kulkevasta energiasta, ja koska lavan pituutta voidaan lisätä muiden kustan-nusten pysyessä suhteellisen kiinteinä, vähentää se merkittävästi kustannuksia suhteessa tuotettuun energiaan. Roottorin kasvaessa suhteessa gene-raattorin kokoon, toimii turbiini tehokkaasti myös heikommalla tuulella. (Veers et al. 2019).

Teknologia on vähentänyt tuulivoiman sijoitte-lun taloudellisia rajoituksia, ja taloudellisesti kan-nattava tuotanto on mahdollista yhä useammissa kohteissa, kuten metsäisillä alueilla. Vanhat arviot tuotantopotentiaaleista voivat olla harhaanjohtavia, mikäli ne on tehty käyttäen alueen tuuliolosuhteisiin nähden huonosti soveltuvaa teknologiaa (Rinne et al. 2018).

Sosiaalinen hyväksyntä ja hyväksyttävyys ovat ratkaisevia tekijöitä tuulienergian tulevan käyttöön-oton ja innovaatioiden kannalta. Yhteisöjen arvojen ja odotusten tulee täyttyä, jotta tuulienergian myön-teisiä vaikutuksia voidaan täysimittaisesti hyötyä. Tuulivoimarakentamisen kehitystä ohjaavat vah-vasti taloudelliset lähtökohdat ja EU:n ilmastota-voitteet, mutta sosiaalinen hyväksyntä tuulivoiman rakentamiselle on joskus teknistä toteutusta merkit-

4

tävämpi haaste, ja hyväksynnän puute on ajankoh-tainen huolenaihe. (van Kuik et al. 2016).

Hyväksynnällä viitataan toimintaan, joka mah-dollistaa tai tukee tuulivoiman käyttöönottoa. Tuki voidaan ilmaista toiminnan hyötyjen toteamisena ääneen tai käyttämällä teknologiaa. Jos tuulivoi-mahanketta kohtaan ei protestoida, puhutaan sen sietämisestä. Hyväksyttävyydestä puhuttaessa on syytä huomioida, onko tarkastelun kohteena hank-keiden aktiivinen tuki, sietäminen, ja vai pikemmin-kin hyväksymättömyys.

Hyväksyttävyys on vakiintunut termi, ja sitä käy-tetään myös tässä selvityksessä. Sosiaalisen hy-väksynnän käsite on saanut myös kritiikkiä siitä, että se asettaa kansalaiset passiiviseen rooliin, ja että hankkeiden tarkastelu vain hyväksynnän tai hyväksymättä olemisen kautta estää muita suh-tautumisen tapoja, kuten hankkeiden aktiivisen tukemisen, epävarmuuden, tai apatian (Batel ja Devine-Wright 2013). Hyväksyttävyydellä tarkoite-taan tässä selvityksessä sekä tuulivoiman aktiivis-ta tukea, että hankkeiden sietämistä. Ilman tarkkaa määrittelyä tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyy-den sijaan mielekkäämpää voisi olla puhua raken-tamisen sosiaalisesta kestävyydestä.

Toinen tapa hahmottaa asiaa on kaivosteolli-suuden tarpeisiin syntynyt ja myös tuulivoima-alan käyttämä (Hyttinen 2019, akordi 2018) kaivosteolli-suudesta peräisin oleva sosiaalisen toimiluvan kä-site. Sosiaalisella toimiluvalla viitataan paikallisen yhteisön ja tähän liittyvän laajemman verkoston hyväksyntään uutta hanketta kohtaan. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen yhteisymmärrys hanke-toimijan, kunnan ja asukkaiden välillä, joka mah-dollistaa projektin eteenpäin viemisen (Boutilier ja Zdziarski 2017).

Sosiaalinen hyväksyntä ei ole ymmärrettävissä ainoastaan tuulivoimalan ja sen lähialueen asuk-kaan välisenä kysymyksenä, vaan vaatii yhteiskun-nan ja erilaisten teknologioiden välisten suhteiden laajempaa huomioimista (Liebe et al. 2017). Yksit-täisen yhteisön reaktiossa suunniteltuun tuulivoi-mahankkeeseen ei ole kyse ainoastaan käytetyistä teknologioista ja rakennettavasta infrastruktuurista, vaan laajemmasta sosio-teknisestä kokonaisuu-desta. Energiajärjestelmän muutoksen taustalla on aina muutoksia sosiaalisessa, taloudellisessa, po-liittisessa ja tilallisessa järjestyksessä (Ellis ja Fer-raro 2016).

5

Maakuntakaavoituksen tehtävänä on tuulivoimara-kentamisen kokonaisuuden ohjaaminen. Tuulivoi-marakentamisen keskittäminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille edistää valtakunnal-listen alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, vä-hentää tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuk-sia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamista. Tuulivoima-rakentamisen keskittämistä voidaan edistää myös osoittamalla maakuntakaavoissa sellaisia maakun-nallisesti arvokkaita alueita, joille tuulivoimaraken-tamista ei tulisi suunnitella (Ympäristöministeriö 2016a).

Kattavat suunnitelmat tuulivoimarakentamiselle soveltuvista paikoista julkisten kuulemisten ja poliit-tisten keskustelujen perusteelta voivat ennaltaeh-

käistä tilanteita, joissa pitkien viranomaisprosessien jälkeen hankkeet koetaan silti epäoikeudenmukai-siksi. Maakuntakaavat ovat osoittautuneet toimi-vaksi tavaksi määritellä tuulivoimarakentamiselle soveltua alueita. Suunnitteluun osallistumisen ja aikataulujen selkeyteen on kiinnitettävä huomiota, jotta kaavoituksen yhteydessä havaitut ongelmat eivät toistu myös maakuntakaavoituksessa, ja sen selvityksissä (Liljenfeldt 2014).

Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä on mo-lemmissa laadittu maakuntien omat tuulivoima-selvitykset 2012 (WSP Finland Oy 2012 Kuva 2, Päijät-Hämeen liitto 2012 Kuva 4). Näiden lisäksi maakunnat ovat mukana 2010 laaditussa Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvi-tyksessä (Kuvat 1 ja 3), jonka tuloksille maakuntien omat selvitykset perustuvat.

2. Aiemmat tuulivoimaselvitykset Hämeessä

Kuva 1. 2010 esiselvityksessä tuulivoimatuotannolle alustavasti soveltuvat alueet Kanta-Hämeessä. (Uudenmaan liitto 2011)

6

Kuva 2. Kanta-Hämeen 2012 jatkoselvityksessä esitetyt alueet. Humppila-Urjalan, Tyrinselän ja Kiimassuon alueet on merkitty 2040 maakuntakaavaan. (WSP Finland Oy 2012)

Kanta-Hämeessä rakentaminen on tapahtunut maakuntakaavoihin merkityille alueille. Päijät-Hämeessä kaikkia maakuntakaavoihin merkittyjä tuulivoima-aluita ei ole viety kuntakaavoihin. Ra-kentamista kohtaan on esitetty kiinnostusta myös alueille, joita ei olla huomioitu aiemmissa tuulivoi-maselvityksissä tuotannolle potentiaalisina. Kuvis-ta 1 ja 3 nähdään, että tuulivoimatuotannolle lähtö-kohtaisesti potentiaalisia alueita on laajasti ympäri molempia maakuntia. Yksittäisen alueen soveltu-vuus tuulivoimatuotanonlle tulee aina ratkaista ta-pauskohtaisesti, ja esiselvityksen merkintöjä ei tule lukea suoraan tuotannolle soveltuviksi alueiksi, sil-lä osa tuuliolosuhteiltaan soveltuvilsta alueista on muun muassa suojelualuetta, hiljaista aluetta tai maisema-aluetta, joille rakentamista tulisi välttää.

Aiemmat selvitykset on laadittu aikana, jolloin tuulivoimarakentamista tuettiin vielä valtion syöt-tötariffilla, ja uusien tuulivoima-alueiden kaava-merkintöihin on saatettu suhtautua kielteisesti siksi, että hyötysuhdetta pidetty liian alhaisena ja ajateltu, että valtion tuulivoimatuet olisi voitu käyt-tää myös paremmin (Huijts et al. 2012). Nykyiset tuulivoima-alueet rakentuvat täysin markkinaeh

toisesti. Kuntien saamat verotulot pienemmistä tuulivoima-alueista ovat myös kasvaneet huomat-tavasti 2010-luvun alun tasosta. Vuodesta 2018 tuulivoimaloita on verotettu voimalaitosten kiinteis-töveronveron mukaan, mikäli laitosten yhteen las-kettu nimellisteho liittymispisteessä sähköverkkoon on yli 10 megavolttiampeeria. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikista useamman teollisen koko-luokan tuulivoimalakokonaisuuksista voidaan periä kunnan itse määrittämää enintään 3,1 % suuruista voimalaitosten kiinteistöveroa.

Puolustusvoimien tutkarajoitteet, eivät ole Kanta-Hämeessä, tai Päijät-Hämeessä rakentamisen es-te, mutta varalaskupaikka Jokioisissa rajoittaa Kan-ta-Hämeessä paikallisesti tuulivoimarakentamista. Forssan seudulla puolustusvoimien ilmaharjoitte-lutoiminta rajoittaa voimaloiden enimmäiskorkeut-ta, ja Kiimassuon tuulivoima-alueen rakentamisen kannattavuutta. Päijät-Hämeessä varalaskupaikka sijaitsee Heinolan Lusissa. Lähialueille ei ole suun-nitteilla tuulivoimaa. Asikkalan kunnassa sijaitseva Vesivehmaan lentokenttä

7

Kuva 3. 2010 esiselvityksessä tuulivoimatuotannolle alustavasti soveltuvat alueet Päijät-Hämeessä. (Uudenmaan liitto 2011)

8

Kuva 4. Päijät-Hämeen maakuntakaavaan 2014 merkityt tuulivoima-alueet. (Päijät-Hämeen liitto 2017)

9

Hämeen ELY-keskus keräsi kevään 2021 aikana Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen viranhaltijoiden, kuntapäättäjien ja sidosryhmien näkemyksiä tuu-livoimasta ja tuulivoimarakentamisesta kyselyllä (liite 1.) ja haastatteluilla. Kysely lähetettiin mo-lempien maakuntien alueiden kuntien kunnanjoh-tajille, teknisille johtajille, kaavoittajille, rakennus-tarkastajille, ja ympäristösuojelusihteereille, sekä kunnanhallitusten ja valtuustojen puheenjohtajil-le. Tämän lisäksi näkemyksiä kerättiin tuulivoima-alan toimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä. Kyselyä jatkettiin haastatteluilla, sillä hyväksyttävyys on kompleksinen sosiaalinen ilmiö ja pelkällä kysely-tutkimuksella saadut vastaukset ovat väistämättä yksinkertaistuksia, jotka sivuuttavat olennaisia kon-tekstiseikkoja, ja vastaajien asioille antamia sosiaa-lisia merkityksiä (Fournis and Fortin, 2017).

Vastauksia saatiin yhteensä 57 kappaletta:• •40 kuntien viranhaltijaa• •29 Päijät-Hämeestä• •15 Kanta-Hämeestä• •10 luottamushenkilöä• •3 tuulivoimatoimijaa• •2 ympäristöjärjestöä• •3 aluevastuumuseoiden edustajaa

Kyselyyn ei kahdesta kunnasta saatu yhtäkään vastausta. Tilanne korjattiin haastatteluiden yhte-ydessä. Yksittäisistä kunnista saatujen vastausten määrä vaihteli varsin runsaasti ja Päijät-Hämeen kuntien viranomaisten vastausaktiivisuus oli sel-keästi suurempi. Haastatteluilla laajennettiin myös kansalaisjärjestöjen vastauksia ja haastateltiin muun muassa kylätoiminnan ja maaseudun kehit-tämisen parissa toimivia henkilöitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa lähdettiin liikkeelle kunnissa nyt, tai aiemmin suunnitteilla ol-leista tuulivoimahankkeista, ja kyselyssä annetuis-ta vastauksista. Haastateltavat valikoituivat kyselyn tuloksista havaittujen tiedon aukkojen perusteella, ja lumipallomenetelmällä. Puhelinhaastatteluita toteutettiin 25 kappaletta, ja niiden pituus vaihteli noin 15 ja 45 minuutin välillä.

3.1 Kyselyn vastaukset

Yleisesti ottaen vastaajat suhtautuivat myönteisesti ja selkeästi suurin osa vastaajista piti tuulivoiman hyötyjä haittoja suurempina. Kaikkein myönteisim-min tuulivoimaan suhtauduttiin kunnissa, joihin sitä on jo rakennettu.

3. Selvityksen toteutus

Kuva 5. Arviot tuulivoiman hyödyistä suhteessa haittoihin

10

Tuulivoiman hyötyjä ja haittoja kysyttiin avoimilla kysymyksillä, jolla pyrittiin välttämään vastausvaih-tojen antamisen aiheuttama mahdollinen johdat-televuus. Ympäristö-, talous- ja imagohyötyjen ja haittojen suuruutta kysyttiin kaikkia myös erikseen, sillä hyöty- ja haittavaikutukset eivät sulje toisiaan pois, vaan ovat olemassa samanaikaisesti. Näiden lisäksi vastaajilta kysyttiin tuulivoimaa koskevan tiedon laadusta, asukkaiden osallistumismahdolli-suuksista ja aiempien osallistumistilaisuuksien to-teutuksesta.

Ilmastohyödyt ja maisemahaitat selittävät par-haiten vastaajien suhtautumista. Kautta linjan mer-kittävimpänä hyötynä vastaajat pitivät tuotannon ekologisuutta ja vähähiilisyyttä. Tuulivoimaa ei kui-tenkaan tähän mennessä ole useimmissa kunnissa juurikaan pohdittu niiden omien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Itselleen ilmastotavoitteen asettaneista kunnista tulleet vastaukset eivät eron-neet koko vastaajajoukostajoukosta. Vastaukset vaihtelivat yksittäisten kuntien sisällä varsin paljon.

Suurin osa vastaajista katsoi, että tuulivoimalois-ta on myös kunnan imagolle enemmän myönteisiä vaikutuksia, kuin haittaa. Myönteiset imagovaiku-tukset korreloivat vastauksissa etenkin arvioitujen yleisten ympäristöhyötyjen suuruuden kanssa.

Selkeästi yleisimpinä haittoina pidettiin kieltei-senä koettua maiseman muutosta, sekä lähiympä-ristöön aiheutuvaa melua ja välkettä. Kielteiseksi koettujen maiseman muutosten taustalla havaittiin haastatteluissa huoli virkistysarvojen menettämi-sestä, tarve paikan ja paikkaidentiteetin säilymi-selle ja kokemus tuulivoimaloista vieraina ja siksi paikkaan sopimattomina rakennelmina. Maiseman kokemukseen vaikuttavat todennäköisesti myös oletukset tuulivoiman hyöty- ja haittavaikutukset.

Muutamissa vastauksissa haittoina mainittiin myös vaikutukset linnustolle, sekä metsäalueiden muutoksen seuraukset ekologisille käytäville ja hiili-nieluille, sekä mahdolliset riidat, joita hankkeet voi-vat paikallisesti aiheuttaa.

Parhaimpina tapoina haittojen vähentämiseen ja eri vaikutusten yhteensovittamiseen vastaajat pitivät hyvää suunnittelua ja sijoittelua, sekä aktii-vista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Vastauk-sissa painotettiin faktatiedon merkitystä ja sitä et-tä tuulivoima-asioista tulisi puhua muutoinkin, kuin yksittäisten hankkeiden yhteydessä. Muutamissa vastauksissa toivottiin myös valtion vahvempaa

Kuva 6. Kuinka paljon tuulivoimatuotantoa on pohdittu ilmastotavoitteidein näkökulmasta

Kohtalaisen usein hyötynä mainittiin myös toi-minnasta syntyvät verotulot kunnille, sekä vähäi-semmässä määrin myös maanomistajien saamat vuokratulot, tiestön parantuminen ja rakentami-sesta syntyvät työpaikat. Muutamissa vastauksis-sa mainittiin myös maiseman nykyaikaistuminen myönteisenä ilmiönä.

11

osallistumista tuulivoimaa koskevan tiedon tuotta-miseen ja jakamiseen.

Mitä tuulivoimaloiden hyvällä sijoittelulla melun ja välkkeen ehkäisyn lisäksi tarkoitetaan, vaihteli vastauksissa. Osa katsoi olevan parasta sijoittaa voimalat mahdollisimman kauas näkyvistä asumat-tomille seuduille. Toiset puolestaan pitivät parem-pana sijoittaa ne jo rakennetun ympäristön lähei-syyteen pois luonnosta tai maaseutumaisemasta.

Täysin asumattomien seutujen suosimisen on-gelma on, että tällaiset kohteet sisältävät hyvin to-dennäköisesti muita luontoarvoja, jotka rajoittavat yhtä lailla rakentamista. Tuulivoimaloiden koon ta-kia rakentaminen niin, etteivät ne näy on käytän-nössä mahdotonta.

Paikkaan liittyvinä haasteina mainittiin useissa vastauksissa tiheä haja-asutus, sekä rantakiinteis-töt. Nämä ovat molemmat asioita, jotka vaikuttavat rakentamiseen. Vapaa-ajan asuntojen käyttöön kohdistuu erilaisia odotuksia, jotka voivat tehdä paikasta enemmän herkän muutoksille ja luoda kil-pailua maankäytölle.

Luontovaikutukset nousivat suoraan esille koh-talaisen harvoissa vastauksissa. Myönteiset vai-kutukset näkyivät pitkälti tuulivoimatuotannon puhtauden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kautta. Luontovaikutukset mainittiin seitsemässä eri vasta-uksessa tuulivoiman haittana. Kielteisinä vaikutuk-sina viidessä vastauksessa mainittiin vaikutukset linnuille. Näistä kahdessa korostettiin suunnittelun ja sijoittelun olennaista merkitystä. Kahdessa vas-tauksessa mainittiin teiden ja voimaloiden rakenta-misesta seuraava metsien tai ekologisten käytävi-en pirstaloituminen. Yhdessä vastauksessa melun ja välkkeen mahdolliset vaikutukset eläimille. Näi-den vastausten lisäksi yhdessä mainittiin nosto-kenttien ja teiden rakentamisen vaikutukset metsi-en hiilinieluille ja yhdessä vastauksessa pohdittiin rakennusmateriaalien kestävyyttä.

Vastaukset, joissa tuulivoiman luontovaikutukset mainitaan, edustavat vain pientä osaa kaikista vas-tauksista, mutta noin puolta niistä, joissa tuulivoi-man haitat arvioidaan hyötyjä suuremmiksi.

Tuulivoiman oletettuja talousvaikutuksia kartoi-tettiin kyselyssä kahdella kysymyksellä. Suurin osa vastaajista arvioi tuulivoiman talousvaikutusten ole-van kunnalle enimmäkseen, tai pelkästään myön-teisiä. Neljä vastaaja arvioi, ettei vaikutuksia ole, ja yksi vastaaja katsoi tuulivoimasta olevan kunnalle enemmän taloudellista haittaa, kuin hyötyä.

Arvioissa talousvaikutusten merkittävyydestä oli huomattavasti enemmän hajontaa. Talousvaiku-tuksia arvioitiin merkittävämmiksi kunnissa, joihin tuulivoima on rakennettu. Muuten vastaukset tu-livat laajasta joukosta eri kuntia, eikä esimerkiksi kunnan koko selitä vastauksia talousvaikutusten merkittävyydestä. Vähäisiksi arvioituihin talousvai-kutuksiin ja niiden merkittävyyteen voi vaikuttaa, ettei tuulivoimarakentamista pidetä mahdollisena tai todennäköisenä. Kuntataloudellisia vaikutuksia arvioitiin merkittäviksi myös suuremmissa kunnis-sa, joissa yksittäisen tuulivoimahankkeen vaikutus kuntataloudelle on lähtökohtaisesti kokonaisuudes-saan vähäisempi. Vastausten perusteella vaikuttai-si siltä, että tuulivoiman taloudellista vaikuttavuutta kunnalle ei arvioida ainoastaan saatavien verotu-lojen kautta, vaan arvioihin vaikuttavat myös muut oletetut hyödyt.

12

4.1 Paikallisesti tärkeät kysymykset tulisi tunnistaa paremminKyselyssä esitettiin, mitä tulisi tapahtua, jotta Hä-meeseen rakennettaisiin uutta tuulivoimaa, ja mis-tä johtuu, jos näin ei tapahdu. Asukkaiden myön-teisyyttä pidettiin keskeisimpänä edellytyksenä hankkeiden toteutumiselle. Asukkaiden vastustus mainittiin viidessätoista vastauksessa todennä-köisimpänä syynä, mikäli tuulivoimaa ei tulla ra-kentamaan. Näiden lisäksi kahdessa vastaukses-sa syyksi esitettiin maanomistajien haluttomuutta vuokrata maitaan tuulivoimatuotantoa varten. Kah-dessa vastauksessa mainittiin kuntapäättäjien tah-totila ja kuudessa valitusprosessit, joihin voi liittyä myös asukkaiden kielteisiä tuntemuksia.

Useissa vastauksissa todettiin, että paikallista-son yhteistyötä ja vuoropuhelua on parannettava. Kyselyn ja haastattelujen perusteella ajatus siitä, että tuulivoimarakentaminen kaatuu Hämeessä NIMBY-ilmiöön, on kuitenkin myös alueella edelleen varsin yleinen, ja NIMBY-termi nousi useissa eri yh-teyksissä esille. Kyselystä havaitaan, että kunnissa on yleisellä tasolla kannatusta, mutta hankkeita on konkretisoitunut lähinnä Kanta-Hämeen länsiosis-sa. Ajattelun työkaluna NIMBY kuitenkin pikemmin hämärtää, kuin selittää paikallisia kysymyksiä, joi-ta tulisi huomioida ja ymmärtää, mikäli tuulivoiman hyväksyttävyyttä halutaan edistää. NIMBY-termin käyttäjä tulee myös helposti vähätelleeksi ihmisten aitoja tarpeita. (Gross, 2007, Wolsink 2000)

Paikallista vastustusta hankkeille ei voida se-littää vain asukkaiden itsekkäillä motiiveilla. NIM-BYnä pidettyä käyttäytymistä motivoi pikemmin sitoutuminen oikeudenmukaiseen ja reiluksi koet-tuun toimintaan ja päätöksentekoon. Tuulivoiman tapauksessa aktiivisuuden taustalla keskeisenä on tietyn maiseman paikallisten arvojen edustaminen (Wolsink 2007a).

Selvityksen yhteydessä tuulivoimaa koskevan tiedon lisääminen hyväksyttävyyden parantami-seksi nousi useaan otteeseen esille. Ajatus, että parempi ymmärrys tuulivoimasta johtaa myöntei-sempiin asenteisiin on yleinen. Kielteisen suhtau-tumisen taustalla on yleensä kuitenkin yleensä

kysymyksiä, jotka nousisivat esiin myös muiden ympäristön luonnetta muokkaavien rakennushank-keiden yhteydessä, mikäli niitä suunniteltaisiin vas-taaviin paikkoihin. Tiedon lisääminen on tärkeää, mutta se ei itsessään todennäköisesti muuta asen-teita (Wolsink 2007b). Tuulivoimaa koskevan tie-tämys ja tuulivoiman hyväksyttävyys vaikuttavat toisiinsa, mutta näiden välillä ei olla havaittu selke-ää syy-yhteyttä. Tieto voi vaikuttaa hyväksyntään, mutta on yhtä lailla mahdollista, että hyväksyntä vaikuttaa haluun vastaanottaa tietoa, ja tätä kautta tietämykseen. (Huijts et al. 2012)

Ajantasaisen ja faktoihin perustuvan tiedon saa-tavuus on kuitenkin tärkeää tuulivoimarakenta-misen hyväksyttävyyden kannalta useista syistä. Mahdollisuus saada tietoa ja muodostaa mielipitei-tä on edellytys keskustelun käymiselle ja merkityk-selliselle osallistumiselle. Ajantasainen tieto auttaa muodostamaan realistisempia arvioita hankkeiden vaikutuksista, sillä rakentamisen aiheuttamaa muu-tosta tulkitaan aiempien kokemusten lisäksi tuuli-voimaa koskevan ymmärryksen kautta. Saatavilla olevalla informaatiolla voi olla etenkin merkitystä, jos voimaloista ei ole aiempaa omakohtaista ko-kemusta. Faktapohjaista tietoa tarvitaan myös mahdollisten asiavirheiden ja vanhentuneiden us-komusten korjaamiseksi, mutta ilman keskustelua siitä, mitä pidetään arvokkaana ja toivottavana, johtaa pelkän faktatiedon lisääminen todennäköi-sesti lähinnä kiistelemiseen vaikeammista asioista. Erilaisten arvopohjien tiedostaminen sen sijaan luo mahdollisuuden päästä keskustelemaan eduista ja tarpeista, joiden yhteen sovittelulle voi olla tilaa.

4.2 Hankkeiden arvioidut riskit ja tuulivoimaan tottuminenVastausten ja haastattelujen perusteella tuulivoi-maloihin on Hämeessä totuttu alueilla, joihin niitä on rakennettu, ja keskustelu haitoista on typistynyt pitkälti maisemavaikutuksiin. Uudet hankkeet lähi-alueilla eivät myöskään vaikuta herättäneen yhtä vahvaa tarvetta julkiselle keskustelulle. Tottumista voimaloihin ei kuitenkaan voida suoraan lukea mer-

4. Asukkaat ja tuulivoimarakentaminen

13

kiksi uusien hankkeiden vahvemmalle hyväksyn-nälle. Tuulivoimaloihin on luultavasti totuttu, koska riskit, joita suunnitteluvaiheessa esimerkiksi asu-misviihtyvyydelle ajateltiin olevan, eivät käyneet to-teen. Riskien voidaan silti kokea olevan olemassa, ja tyytyväisyys olemassa olevien tuulivoimaloiden toimintaan ei automaattisesti tarkoita kannatusta uusille hankkeille (Motosu ja Matyama 2016).

Hankkeiden käynnistyessä on syytä tunnistaa, että hanketoimijat arvioivat tuulivoimasta mahdol-lisesti aiheutuvien haittojen riskejä luultavasti eri tavalla, kuin asukkaat. Arvio riskistä perustuu sille, kuinka harmittomana, tai vaarallisena teknologiaa pidetään, ja toisaalta kuinka hyödyllistä ja välttä-mätöntä sen käytön ajatellaan olevan (Franks ja Cohen 2012). Oma asuinympäristö on lähtökohtai-sesti tärkein paikka yksittäisen ihmisen elämässä, ja asunto suurin yksittäinen hankinta. Pelkkä ris-kin olemassaolon mahdollisuus voi johtaa paikkaa suojelevaan toimintaan.

Huoli haittavaikutuksista mainittiin kahdessa vastauksessa tuulivoiman haittana itsessään:

”Melu ja pelko että siitä lentää palasia ympäris-töön. Epävarmuus siitä kuka purkaa laitteiston kun on käyttöikänsä päässä.”

”Haittavaikutusten pelko (ainakin hankkeita suunniteltaessa) aiheuttaa todellista huolta, stres-siä ja ahdistusta.”

Riskit eivät kuitenkaan kohdistu vain taloudelli-siin menetyksiin, vaan asuinpaikkaan ja sen ym-päristöön voi liittyä myös yksilötasolla tunnesiteitä, joiden arvoa ei voida mitata taloudellisesti. Haas-tatteluissa esiin tulleet ristiriitatilanteet eivät myös olleet yleensä hankkeita lähimpänä olevien asuk-kaiden, vaan yleisesti lähialueen ongelma.

Yhteisöjen tavat hahmottaa muutosta ja suunnit-teilla olevia hankkeita eivät ole ennalta arvattavis-sa, joten yleispätevää reseptiä sosiaalisen hyväk-synnän syntymiselle ole todennäköisesti olemassa, vaan hyväksyntä muodostuu yhteisöjen, käytetyn teknologian ja toimintatapojen yhteisestä vuorovai-kutuksesta (Litmanen et al. 2014).

4.3 Asukkaiden osallistuminen

Suurin osa vastanneista viranomaisista piti kun-talaisten osallistumismahdollisuuksia laajoina, tai kohtalaisen laajoina. Luottamushenkilöiden vasta-uksissa oli enemmän hajontaa, ja noin puolet piti osallistumismahdollisuuksia laajoina tai kohtalai-sen laajoina, puolet suppeina tai kohtalaisen sup-peina. Vastaukset siitä, kuinka suppeat, tai laajat kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa yksittäiseen tuulivoimahankkeeseen vaihtelivat kuitenkin pi-kemmin kuntien sisällä, kuin kuntien kesken.

Kuva 8. Näkemykset asukkaiden osallistumismahdollisuuksista tuulivoimahankkeiden suunnitteluun.

14

Haastatteluissa esiin noussut teema oli, että asuk-kailla katsottiin olevan varsin paljon mahdollisuuk-sia vaikuttaa yksittäisen hankeen toteutumiseen, mutta vähän mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitel-man sisältöön. Tämä selittää osittain myös kunnas-ta tulevia eriäviä näkemyksiä. Vastaajat, jotka ajat-telivat osallistumista lopputuloksen kautta, pitivät osallistumismahdollisuuksia laajoina.

Kyselyyn vastanneista tuulivoimaa koskevia kaa-voituksen osallistumistilaisuuksia hyvin toteutettui-na piti 5 prosenttia ja jokseenkin hyvin toteutettui-na 21 prosenttia. Jokseenkin huonosti toteutettuina 3 prosenttia ja huonosti toteutettuina 2 prosenttia vastaajista. 58 prosenttia vastaajista ei osannut sa-noa. Epävarmojen vastausten suurta osuutta voi-daan selittää sillä, ettei kaikissa vastausten kunnis-sa ole ollut tuulivoimaa koskevia kaavoja vireillä, eivätkä kaikki vastaajat ole osallistuneet tilaisuuk-siin. 11 prosenttia vastasi olleensa sekä hyvin, että huonosti toteutetuissa tilaisuuksissa.

sista kokemuksista. Aiemmat kokemukset muusta maankäytön suunnittelusta vaikuttavat myös odo-tuksiin tulevista hankkeista ja aikaisempien maan-käyttöratkaisujen hyväksyttävyys vaikuttaa myös tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyteen (Hon-gisto et al. 2015, Aaen et al. 2016). Tästä syystä kaavoituksen osallistumisen järjestelyn hyvään laa-tuun tulisi kiinnittää laajemminkin huomiota. Muissa yhteyksissä hankaliksi, tai epäoikeudenmukaisiksi koetut kaavaprosessit vaikuttavat odotuksiin.

Erilaiset ongelmanmäärittelyt voivat samaan aikaan olla faktapohjaisesti tarkasteluina omista lähtökohdistaan yhtä oikeita, mutta näkökulma ja arvovalinnat määrittävät, mitkä faktat ovat tärkeitä. (Saarikoski 2006) Onnistunut osallistava prosessi vaatii ymmärryksen rakentamista osallistujien välil-le siitä, mitä eri asioita ylipäänsä pidetään tärkeinä. Eri arvomääritelmien tunnistaminen ei automaatti-sesti tuo ratkaisuja, mutta luo mahdollisuuden etsiä yhteisymmärryksen alueita konkreettisille ratkai-suille.

Kuva 9. näkemykset tuulivoimahankkeiden osallistumistilaisuuksien onnistuneisuudesta

Muutamissa haastatteluissa tuotiin esille myös muiden kuin tuulivoimaa koskeneiden osallistu-mistilaisuuksien toteutus. Myönteistä tai kielteistä suhtautumista tuulivoimahankkeisiin ei voida selit-tää ainoastaan arvoilla ja kaavaprosessin laadulla, vaan se on asetettava osaksi jatkumoa aiempien maankäyttöratkaisujen ja asumiskokemusten kans-sa. Erilaiset mielipiteet ovat usein seurausta erilai-

Yksi osallistavan suunnittelun ja laajemman dia-login haasteista on, että ihmisiä voi olla vaikeaa saada löytämään aikaa osallistumiselle. Tuulivoi-marakentamien kohdistuu yleensä haja-asutusalu-eelle, mikä tulee osallistumistapoja suunniteltaessa huomioida. Tilaisuuksiin saapuminen vaatii usein auton käyttöä. Tapahtumien aikataulujen tulisi olla selviä, sillä muuten osallistumien voi estyä esimer-

15

kiksi lastenhoidon järjestämisen, tai karjatilallisten töiden takia. Kuluneen kahden vuoden aikana ta-pahtunut digitalisaatio on avannut uusia mahdol-lisuuksia. Etäyhteys ei voi korvata aitoa dialogia, mutta sidosryhmien haastatteluissa asukkaille suunnatuista etätapahtumista oli myönteisiä koke-muksia, ja verkon kautta tapahtuvalla yhteydenpi-dolla voidaan poistaa monia konkreettisia esteitä ja madaltaa kynnystä osallistumiselle.

Kuulemistilaisuuksien ongelma on, että tilaisuus mahdollistaa usein vain muutamien henkilöiden äänessä olon. Esitetyt kannat voivat olla jyrkkiä ja omien mielipiteiden ja ajatusten lausuminen ää-neen ei välttämättä tunnu mielekkäältä. Yhteisön sosiaalinen rakenne voi myös tehdä kaikkien yh-teisön jäsenten mielipiteiden lausumisen vaikeak-si, sillä kannanottojen kaavan puolesta, tai vastaan voidaan tulkita aiheuttavan ongelmia muun yhtei-sön kanssa. Toimiva yhteisö on vastaanottavainen uusia jäseniä ja ajatuksia kohtaan, muuta vaatii myös jäseniltään jonkin verran yksimielisyyttä, ja yhteisöön jakavia päätöksiä pyritään välttämään (Gross 2007). Myös perinteisissä kuulemistilai-suuksissa tulisi järjestää mahdollisuus kahdenkes-kiselle tai pienemmissä ryhmissä tapahtuvalle vuo-ropuhelulle.

Hankekehittäjien perustamat infopisteet, ja tavat toteuttaa osallistumistilaisuuksia esimerkiksi mes-sutyyppisesti, jolloin ihmiset voivat vapaasti käydä keskustelemassa haluamistaan aiheista, edistävät asukkaiden mahdollisuuksia tuoda esiin aitoja ky-seiseen hankkeeseen liittyviä ajatuksiaan ja tarpei-taan. Vastaavat menettelyt myös todennäköisesti lisäävät suunniteltujen tuulivoimahankkeiden sosi-aalista hyväksyntää. Hanketoimijalle jää vastuu yh-teensovittaa eri intressit eri osapuolia tyydyttävästi suunnitelmaan. Menettely yksinään ei ole läpinä-kyvä sen suhteen, keiden tarpeet on huomioitu ja miksi, joten rinnalle tarvitaan selkeä kaavaprosessi.

Kaavoitusprosessi ei kuitenkaan välttämättä ole paras mahdollinen paikka avoimen keskuste-lun käymiselle, vaikka dialogille on myös selkeästi tarvetta. Tuulivoimarakentamista koskevat osallis-tumistilaisuudet ovat osa kaavaprosessia ja lähtö-kohtaisesti tavoitteellisia. Ongelmana on, että osal-listujalle voi olla vaikeaa, tai epämielekästä kertoa aidosti ajatuksiaan tilanteessa, jossa vastustamatta oleminen tarkoittaa prosessin etenemistä. Paikalli-sesti tärkeiden kysymysten ymmärtämiseksi olisikin tärkeää luoda areenoita, joilla keskustelua voidaan käydä myös ilman, että tarkoituksena on saavut-

taa päätöstä tuulivoima-alueen rakentamisesta, tai rakentamatta jättämisestä. Asenteet muuttuvat hi-taasti, eikä yksittäisen hankkeen puitteissa niiden tavoitteellinen muuttaminen ole todennäköisesti mahdollista, tai edes toivottavaa. Osallistumispro-sessien tulisi mahdollistaa avoin keskustelu, jossa yhteisö voi sanoittaa, ja myös tutkia omia arvojaan. (Kasperson ja Ram 2013)

4.5 Asenteiden kärjistyminen

Haastateltavat ottivat paikallisen hankkeiden edis-tämisen ja vastustuksen organisoituminen esiin useammissa haastatteluissa. Tilanteissa, joissa luottamus ja keskusteluyhteys asukkaiden, kunnan ja hanketoimijan välillä ei toimi, asukkaat ovat or-ganisoineet omaa edunvalvontaansa, ja toisaalta hankkeiden edetessä sujuvasti, ovat maanomista-jat löytäneet yhteisen sävelen hanketoimijoiden ja muiden kuntalaisten kanssa, ja kunta on kyennyt toimimaan luotettuna tiedonjakajana.

Sosiaalinen hyväksyntä on dynaaminen proses-si, jossa asenteet muuttuvat vahvemmiksi hankkei-den suunnittelun edetessä, ja lopulta mahdollisesti toteutuessa. (Walker et al. 2010) Keskustelun ta-pahtuessa ainoastaan pitkälti samaa mieltä olevi-en kesken, on paine tiettyjen mielipiteiden noudat-tamiseen vielä suurempi. Tilanne voi myös johtaa näkemysten polarisaatioon, jossa lopulliset kannat ovat jyrkemmin puolesta tai vastaan, kuin mitä yh-delläkään yksittäisellä asukkaalla oli keskustelun alun perin viritessä. Näkemyksillä on taipumus polarisoitua etenkin tilanteissa, jossa keskustelua käyvän yhteisön on sitouduttava keskustelun päät-teeksi tiettyyn lopputulokseen (Moscovici ja Zaval-loni 1969).

Mielipiteet ja uskomukset eivät synny tyhjiössä vastaanotetusta informaatiosta. Etenkin monimut-kaisista kysymyksistä mielipidettä muodostettaes-sa hankitun tiedon lisäksi päätökseen vaikuttaa, millaisia mielipiteitä omassa elinympäristössä on aikaisemmin muodostettu. Informaatio ei näin ollen useinkaan liiku suoraan sen tuottajalta vastaanot-tajalle, vaan portaittain ihmiseltä toiselle (Sunstein 2000). Läheisten ja naapureiden aiemmin muodos-taman mielipiteet voivat vaikuttaa varsin paljon sii-hen mitä informaatiota pidetään relevanttina, ja mi-ten hyödyllisenä uusia teknologioita pidetään.

16

4.6 Asukkaiden mielipiteiden selvittäminenTuulivoimaselvitysten yhteydessä tehdään nyky-ään varsin usein erilaisia asukaskyselyitä, joilla kartoitetaan paikallista suhtautumista mahdolli-siin tuleviin hankkeisiin. Tuulivoiman yleisestä hy-väksyttävyydestä voidaan jonkin verran ennustaa hankkeiden hyväksyttävyyttä (van der Horst 2007, Walter 2014). Tuulivoima nauttii Suomessa laajaa yleistä hyväksyntää suhteessa muihin energian tuotantomuotoihin. (Energiateollisuus 2020). Yksit-täistä voimalahanketta tarkasteltaessa tuulivoimaa ei kuitenkaan vertailla ainoastaan muihin tuotanto-muotoihin, vaan myös erilaisiin paikallisiin arvoihin, kuten maisemaan ja paikkojen virkistyskäyttöön.

Kyselyt tuulivoiman kannatettavuudesta suhtees-sa muihin energiantuotantomuotoihin eivät usein-kaan kykene kertomaan mahdollisista paikallisis-ta kysymyksistä, jotka tulisi huomioida. Yksilöiden muodostaessa kantaansa teknologian hyväksyt-tävyydestä, päätöksen taustalla on arvioita kus-tannuksista, riskeistä ja hyödyistä, ehdotetun tek-nologian myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ympäristölle tai yhteiskunnalle, sekä teknologian herättämiä tunteita, kuten tyytyväisyyttä, iloa, pel-koa tai vihaa (Gross 2007).

Suhtautumista tuulivoimaan kartoittavat kysely-aineistot harvoin vastaavat siihen, mitkä seikat painavat mielipidettä muodostettaessa. Päätöksiä uuden teknologian hyväksynnästä ei aina tehdä hyötyjä ja haittoja punnitsemalla, vaan peilaamalla asiaa yksittäisten, itselle tärkeimpien arvojen läpi. Mikäli asia ei juurikaan kiinnosta, tehdään päätök-siä myös ensisijaisten mielleyhtymien kautta. (Kah-neman, Slovic, & Tversky,1982).

Esimerkki: Sveitsissä toteutetussa kyselytutkimuk-sessa vastaajat listasivat 1 – 5 ensimmäisenä mie-leensä tulevaa asiaa tuulivoimasta, jonka jälkeen vastaaja arvioi omat mielleyhtymänsä asteikolla erittäin kielteisestä erittäin myönteiseen. Myönteis-ten ja kielteisten vastausten järjestyksen ja vah-vuuden perusteella oli mahdollista kartoittaa varsin tarkasti kannatuksen ja vastustuksen määrää ja vahvuutta, sekä asiakysymyksiä, joiden perusteel-la päätös tehtiin (Cousse et al. 2020). Toteutusta-van etuna on, että sillä päästään todennäköisem-min kannatuksen ja vastustuksen taustalla oleviin

syihin. Asukkaiden epäonnistuneen osallistumisen taustalla ei ole välttämättä pelkkä dialogin puute, vaan se että tilaisuuksissa puhutaan heidän näkö-kulmastaan vääristä asioista.

17

5.1 Maisemavaikutukset

Tuulivoimaloiden laaja-alaisimmat ympäristövaiku-tukset ovat visuaalisia, eivätkä teollisen kokoluokan tuulivoimalat suuren kokonsa vuoksi välttämättä vertaudu juuri mihinkään muihin ympäristön ele-mentteihin. Voimalan ja olemassa olevien maise-maelementtien välille saattaa syntyä kilpailutilanne mittakaavallisesti tai symbolisten merkitysten suh-teen. Maisemavaikutukset eivät ole vain visuaalinen kysymys. Tyypillisesti tuulivoimatuotannon edellyt-tämät rakenteet ja maastonmuokkaus kohdistuvat vain muutaman prosentin alalle tuulivoima-alueen pinta-alasta. Kookkaat voimalat muodostavat kui-tenkin kauas näkyvän maamerkin, joka kertoo ihmi-sen vaikutuksesta alueella. Tuulivoima-alueista voi-kin muodostua uudenlainen maisematyyppi, jossa maiseman luonne muodostuu useamman erilaisen maisematyypin, kuten luonnonympäristön ja suu-rimittakaavaisen energiantuotantoalueen yhdistel-mästä. Maisematyypin muuttumista ei voi suoraan luokitella haitalliseksi vaikutukseksi. Uusien toimin-tojen myötä maisemassa tapahtuu muutoksia (Ym-päristöministeriö 2016b).

Kyselyn avoimissa vastauksissa esiintyi run-saasti näkemyksiä voimaloiden visuaalisista vaiku-tuksista ja kokemuksen subjektiivisuudesta. Mai-semavaikutukset tunnistettiin kyselyssä laajasti mahdollisena haittana. Yleisin vastaus kysymyk-seen tuulivoiman merkittävimmistä haittavaikutuk-sista oli koetun maiseman kielteinen muutos, joka mainittiin 27 vastauksessa:

”Lähistöllä oleville asukkaille sekä maisemahaitat (näkymä) ja sitten muut haitat, joista osa on hieman kiistanalaisia.”

”Sijoittamispaikat aiheuttavat suurta keskustelua ja joillekin koettu melu- ja esteettinen haitta on suuri.”

Tämän lisäksi useissa vastauksissa mainittiin asu-misviihtyvyyden kielteinen muutos, jolla voidaan

tarkoittaa myös maiseman muutosta. Vastauksissa esiintyi myös muutamia myönteisiä kuvauksia tuu-livoiman visuaalista vaikutuksista:

”Kiinteistöveron tuotot ja maisemaan modernia ilmettä. Ja sähköntuotanto tietenkin.”

Tuulivoiman näkyvyyttä tai maisemavaikutuksia ei mainittu kyselyssä, vaan vastaajat nostivat sen it-se esille. Visuaalisen merkityksen arvotus on vas-tauksissa linjassa tuulivoimalle koettujen muiden hyötyjen tai haittojen kanssa. Vastauksissa tuuli-voimaloiden taloudellisia, ympäristö- tai ilmastovai-kutuksia myönteisinä pitävät kuvailivat tuulivoima-loita todennäköisemmin myönteisesti vaikuttavina tai modernia ilmettä tuovina. Tuulivoiman vaikutuk-siin kielteisemmin suhtatuvat puolestaan kuvailivat voimaloita todennäköisemmin jyrkemmin rumina tai maisemalle haitallisina.

Paikkaan liittyvinä haasteina mainittiin tiheä haja-asutus ja rantakiinteistöt. Maisema-arvojen taustalla on usein yksilötasolla tarkempia syitä kuin pelkkä maiseman muuttuminen, jotka johtavat kielteiseen kokemukseen. Virkistysarvojen lisäksi haastatteluissa nousivat esiin naapurit, jotka jaka-vat suurelta osin maisemavaikutukset, mutta eivät saa maanvuokratuloja, sekä muutamia ylisukupol-visia omaan sukuun ja paikkaidentiteettiin kytkey-tyviä merkityksiä. Syyt koettujen maisemahaittojen taustalla tulisi tunnistaa, sillä intressien yhteen-sovittaminen pelkällä osallistuvalla suunnittelulla ei onnistu, jos erimielisyyttä ongelman luontees-ta itsessään ei tiedosteta. Paikan kokemukseen kohdistuvia subjektiivisia merkitysten ja arvojen käsittelyä ei ole aina helppoa, tai ongelmatonta sisällyttää päätöksentekoon. Nämä ovat kuitenkin olemassa olevia asioita, joiden sivuuttamisella on selviä vaikutuksia tuulivoiman hyväksyttävyydelle.

5. Tuulivoiman maisemavaikutukset ja paikan kokemus

18

5.2 Paikan kokemusMaiseman materiaalisiin ilmiöihin sidotaan merki-tyksiä, jotka kuvaavat maailmaa. Maisema on näin ollen tilan lisäksi myös tapa hahmottaa maailmaa. (Blomley 1998). Paikan kokemus muodostuu sym-bolisista merkityksistä, jotka ovat edellytys paik-kaan kiintymiselle. Nämä yhdessä lisäävät paikan miellyttävyyden kokemusta. (Stedman 2002, 563) Symboliset merkitykset ovat kuvauksia siitä, mil-lainen jokin paikka on. Merkitykset muodostuvat tietoon liitetyistä ajatuksista ja tunteista. Merkityk-set rakentuvat sosiaalisesti paikkaan liitetyistä ar-voista, toiminnoista ja kokemuksista. Paikan fyysi-set ominaisuuden rajaavat merkityksiä, joita se voi saada, mutta paikalla voi aina olla useita eri mer-kityksiä ja nämä voivat olla eri ihmisille ja ryhmille erilaisia.

Kuva 10. paikan muutoksen kokemus ja siihen reagointi

Uusia rakennushankkeita tulkitaan lähtökohtai-sesti aiempien kokemusten kautta. Ankkuroimalla muutokset tuttuihin kokemuksiin odotetuista vaiku-tuksista on mahdollista tehdä arvioita (kuva 10.). Paikan muutosta arvioitaessa odotettuja vaikutuk-sia verrataan paikkaan liitettyihin merkityksiin. Arvi-oitujen muutosten ollessa linjassa paikalle aiemmin annettujen merkitysten kanssa, pidetään muutosta todennäköisesti myönteisenä ja paikkaa paranta-vana. Arvioitujen muutosten ja paikan merkitysten ristiriitaisuus puolestaan koetaan todennäköisem-min kielteisenä ja paikkaa uhkaavana.

Tapa hahmottaa ympäristön muutosta kokemuksen ja arvojen kautta näkyi myös saaduissa vastauk-sissa:

”Tuulivoimalat ovat yllättävän hiljaisia ja majesteettisia rakennelmia. Ne ovat kuitenkin myös energiantuotantolaitoksia, joten maisemallisessa tarkastelussa ne vertautuvat muihin suuriin infra- tai teollisuushankkeisiin. Ne sopivat alueille, joilla ihmiset ovat tottuneet näkemään tehtaanpiippuja, eivät niinkään jylhien järvimaisemien koristeeksi.”

”Minusta se on arvovalinta, ääniä pitää mahtua maailmaan.”

Tuulivoiman maisemaan liittyvät kysymykset vai-kuttavat arvioihin huomattavasti enemmän, mikäli tuulivoimalat eivät ole entuudestaan tuttuja (Cous-se 2020). Koska tuulivoimalat eivät vertaudu muu-hun rakentamiseen, aiheuttaa mielipiteen muodos-taminen ilman omakohtaista kokemusta helposti vaikutusten yli- tai aliarvioinnin:

19

”Kokemani perusteella suhtautuminen nykyaikaiseen tuulivoimaan tuli myönteisemmäksi. Äänimaailmaan tutustuminen selkeytyi, ja ennakkoluulot siitä saivat realistisen kuvan, ääni ja näkymät olivatkin varsin rauhallisia.”

Konkreettisia mahdollisuuksia käydä katsomassa voimaloita kannattaakin järjestää. Tuulivoimalan äänen leviäminen ympäristöön riippuu maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen nopeudesta ja suunnasta sekä lämpö-tilasta (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu). Koke-musta yksittäisestä tuulivoima-alueesta tai tietystä ajanhetkestä ei siis voida yleistää kaikkiin tilantei-siin, mutta se auttaa silti asettamaan voimalan vai-kutukset mittasuhteisiin.

Muutamat haastateltavat ottivat itse myös esil-le virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet kokemus-peräisen informaation jakamisessa ja mielipiteiden muodostamisessa. Virtuaalitodellisuuden hyödyn-tämisen myönteisistä vaikutuksista on näyttöä ti-lanteissa, joissa aiemmat kokemukset tuulivoimas-ta ovat vähäisiä (Cranmer et al. 2020). Maakuntien vähäisen tuulivoimarakentamisen takia mahdolli-suudet kokemuspohjainen mielipiteen muodostami-seen ovat rajalliset ja uudenlaisista esittelytavoista voi olla keskivertoa enemmän hyötyä. Teknologian käyttö ei välttämättä suoraan lisää hyväksyntää tai vastustusta, mutta vähentää epävarmojen mielipi-teiden määrää (Teisl et al. 2018). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että on siis tärkeää pyrkiä tunnis-tamaan, millaisina tuulivoimalat paikallisesti näh-dään, eikä vain arvioida kuinka paljon ne näkyvät.

20

6.1 Informaation kulku tuulivoimahankkeissa ja kunnan sisällä

Tuulivoimahankkeiden esiselvitysvaiheessa toi-mijat ottavat tyypillisesti yhteyttä maanomistajiin, kunnan johtoon ja valtuutettuihin. Hankekehittäjät kilpailevat keskenään, ja näillä on yleensä liiketoi-minnallinen intressi pitää matalaa profiilia projek-teista maanvuokrasopimusten solmimiseen asti. Hyvin laadittu esiselvitys tuulivoima-alueen toteut-tamisen edellytyksistä vie aikaa. Projektit ovat usein asukkaiden tietoisuudessa hyvissä ajoin, en-nen kuin mitään päätöksiä kunnassa niiden eteen-päin viemisestä on tehty. Jo varhaisessa vaiheessa ennen kaavoituksen tai muun virallisen prosessin käynnistymistä useat viranhaltijat kunnassa ja alue-tasolla saattavat saada yhteydenottoja hankkeisiin liittyen.

Tuulivoimarakentaminen herättää muuta raken-tamista huomattavasti enemmän asukkaiden kes-kuudessa kysymyksiä, joita usein esitetään kunnan johdon lisäksi kaavoitus-, rakennustarkastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Kunnassa olisikin tärkeää olla valmiina sisäiset kanavat hankkeisiin liittyvän tiedon jakamiselle. Asukkaan kannalta ti-lanne, jossa viranomainen ei ole tietoinen hank-keesta, ei herätä luottamusta. Mikäli kunnassa ei ole tietoa suunnitteilla olevasta tuulivoimahank-keesta, voidaan vastaus tulkita niin, etteivät viran-omaiset ole tilanteen tasalla, tai että tietoja pimite-tään yhteydenottajalta.

Kysymyksiin vastaaminen voi olla myös haas-tavaa, vaikka tuulivoimahanke on tiedossa. Tilan-teessa, jossa kaavaa, tai ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole vireillä, ei viranomaisel-lakaan ole välttämättä kovin tarkkaa tietoa asiasta. Toivottavaa olisi, että varhaisen vaiheen kyselyihin kuitenkin vastattaisiin vähintään, minkä asioiden selvittämistä ja arviointia tuulivoimarakentaminen aina edellyttää. Tuulivoimarakentamisen hyväksyt-tävyyden kannalta selkeä viestintä siitä, miten sel-vityksiä käytännössä toteutetaan, on myös eduksi.

Hankkeiden koon kutistuessa jo esiselvitys-vaiheessa lähelle lopullista tasoa, voi kaava- tai

mahdollinen YVA-prosessi näyttää siltä, ettei hank-keessa ole juurikaan otettu huomioon tai yhteen-sovitettu alueen muita arvoja. Aktiivinen viestintä tehtävistä selvityksistä ennen niiden laatimista, se-kä niiden aikana vähentäisi todennäköisesti useita ympäristövaikutuksiin kohdistuvia huolia. Asukkaan näkökulmasta mielipide, joka kuitataan jo selvitetty-nä, ei sen sijaan todennäköisesti lisää luottamusta prosessiin.

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että useissa kun-nissa näkemykset tuulivoimarakentamisen vaiku-tuksista vaihtelivat varsin paljon vastaajien kesken. Koska hankkeisiin liittyy paljon tunteita, olisi kun-nan yleisen suhtautumisen ja toimintaperiaatteiden hyvä olla selvä kaikille kuntaorganisaation sisällä. On syytä muistaa, että viranhaltijat ovat usein myös itse kunnan asukkaita, eikä omien tunteiden irrotta-minen hankkeiden viranomaisprosesseista ole ai-na helppoa. Tuulivoimahankkeiden tullessa vireille, kunnan on hyvä käydä myös oman organisaation sisällä keskustelu siitä, millaisia tunteita asia herät-tää.

Vahvasti erilaiset näkemykset kunnan sisällä ovat potentiaalinen ongelma, koska muille tahoille voi muodostua vinoutunut kuva tilanteesta, ja esi-merkiksi hankekehittäjät voivat luulla sosiaalista hyväksyntää tuulivoimalle vahvemmaksi, kuin mitä se todellisuudessa on (akordi 2018).

6.2 Vaikutusten yhteensovittaminen ja periaatepäätökset rakentamisen etäisyyksistäValtaosa vastaajista piti hyvää suunnittelua ja si-joittelua tärkeimpänä, tai ainoana, tapana yh-teensovittaa rakentamisen vaikutuksia. Joissakin vastauksissa esitettiin koettujen haittojen rahallis-ta kompensointia, mutta tuloksissa esiintyi myös vastakkaisia näkemyksiä siitä, että ei-taloudellisia haittoja ei voida rahalla korvata. Hankkeiden koko-naisvaikutuksia arvioitaessa onkin hyvä muistaa, että kaikki arvot eivät ole keskenään yhteismitoi-tettavissa.

6. Tuulivoima ja kunta

21

Paikan merkityksellinen kokemus ei edellytä sen omistamista, mikä tekee joidenkin vaikutusten kom-pensoimisen lähtökohtaisesti haastavaksi. Toinen oleellinen seikka haittojen hyvittämisessä on, että kompensaatioita käytettäessä niiden oikeudenmu-kaiseksi koettu jakautuminen voi olla hyväksynnän kannalta merkittävämpi tekijä, kuin kompensaati-on olemassaolo itsessään. Paikallisten hyvitysten käyttöä voidaan pitää epäeettisenä, ja ne luovat myös mahdollisuuden tulkinnalle, että hankkeel-le pyritään ostamaan hyväksyntä (Aitken 2010). Haastatteluissa esiin tulleet ristiriitatilanteet eivät myös olleet yleensä hankkeita lähimpänä olevien asukkaiden, vaan yleisesti lähialueen ongelma.

Kyselyn yhteydessä kartoitettiin myös kuntien mahdollisia periaatepäätöksiä tuulivoimarakenta-misen minimietäisyyksistä. Yhdessä kunnassa on tehty periaatepäätös, ettei kaavoitusta alle kahden kilometrin päässä asuinrakennuksista oleville hank-keille aloiteta. Mikäli tällaisia rajoituksia lähdetään harkitsemaan, on hyvä pohtia millä perusteilla näin tehdään. Useamman kilometrin vähimmäisetäi-syyksiä käytettäessä rakentamiseen soveltuvia paikkoja olisi ylipäänsä missään hyvin vähän.

Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan äänen syntyyn, äänen etenemiseen sekä meluta-soon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Tuulivoimaloiden osalta kaikkein keskeisin meluntorjuntakeino on kuitenkin riittävä etäisyys tuulivoimalan ja asutuksen sekä muiden melulle herkkien kohteiden välillä. Tapauskohtai-nen etäisyyden mitoittaminen antaa luotettavim-man tuloksen riittävän etäisyyden määrittämiseksi. Tapauskohtaisella mitoituksella voidaan myös yh-teen sovittaa tuulivoimaloiden sijainti kyseisen alu-een muun käytön kanssa mahdollisimman kustan-nustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla (Tuulivoimarakentamisen opas).

Voimaloista lähtevä ääni vaihtelee malleittain, ja lapojen liikkeestä aiheutuva välke riippuu lapo-jen pituudesta ja tornin korkeudesta, joten raken-tamisen ohjaaminen yksittäisellä etäisyydellä ei ole mielekästä. Lainsäädäntö ei myöskään tunnista ki-lometriperusteista etäisyyttä, vaan sopivuus arvioi-daan aina vaikutusten merkittävyyden perusteella. Rakentamista rajoittavat muut arvot ovat myös hy-vin tapauskohtaisia, eikä niiden toteutumista voida taata asettamalla metrimääräisiä etäisyyksiä asu-tuksesta. Suojelun arvoisiksi koetut paikkoihin liite-tyt arvot eivät välttämättä edes perustu asuinympä-ristöön tai asumiseen (Wolsink 2007b).

Esimerkki: Vyöhykerajoitusten asettamisella voi olla ennakoimattomia seurauksia rakentamisen edellytyksille. Kartta-aineistojen perusteella tehdyn tutkimuksessa havaittiin, että Puolassa suojelu-kohteet ja arvokkaat maisema-alueet huomioiden 2,63 % prosenttia maa-alueesta on tuulivoima-rakentamiselle alustavasti soveltuvaa, jos lähim-pään asutukseen on vähintään kilometrin etäisyys. Kahden kilometrin vyöhykkeellä sopivien alueiden määrä laskee yli 24-kertaisesti 0,1 %:iin. Tarkaste-lu ei ota huomioon tuulivoiman teknistaloudellisia edellytyksiä, kuten alueiden tuulisuutta, tai etäisyyt-tä sähkönsiirtolinjoista, joten todellinen potentiaali on vielä alhaisempi. Myös Saksassa noin kahden kilometrin vähimmäisetäisyyden käyttöönotto on alueellisesti johtanut tuulivoimarakentamisen py-sähtymiseen (Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2019). Eri maiden asutusrakenteesta ja -tiheydestä johtuen vaikutuksista ei voida tehdä suoraan johto-päätöksiä muilla alueilla. Selvää kuitenkin on, että metrimääräisesti asetetut periaatepäätökset pie-nentävät merkittävästi tuulivoimalle potentiaalisia alueita, ja heikentäisivät edellytyksiä muiden vaiku-tusten yhteensovittamiselle ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiselle. Suomessa sähkön 50 TWh vuosituotannon aikaansaaminen maatuulivoi-malla vaatisi, että Suomen kokonaispinta-alasta tuulivoima-alueita on noin puolesta prosentista va-jaaseen prosenttiin (Rinne et al. 2018).

6.3 Kunnan eri roolit

Kunta toimii useassa roolissa, joiden ero on tärke-ää pitää selkeänä. Kunta edistää strategiassaan määriteltyjä tavoitteita. Kunta on myös julkisen val-lan käyttäjä. Asukkaan näkökulmasta ei välttämättä ole aina täysin selkeää, kummassa roolissa kun-ta toimii. Alueilla joihin tuulivoimaa Suomessa on rakennettu, kunta ei itse ole yleensä ollut suoraan edistämässä hankkeita, mutta on silti ollut aktiivi-nen toimija käymällä vuoropuhelua hanketoimijoi-den ja asukkaiden välillä. Nämä vaikuttaisivat ole-van myös merkittäviä toteutumiseen vaikuttavia seikkoja.

Tuulivoimahankkeen toteutumisen edellytykse-nä myös usein on, että hankkeella on jokin neutraa-liksi koettu neuvottelija, joka toimii eri mieltä olevien osapuolten välillä. Lähtökohtaisesti kunnan viran-haltija on luonteva henkilö tällaiseen rooliin, mut-ta useat syyt voivat heikentää uskottavuutta toimia

22

puolueettomasti. Vuoropuhelun ylläpito ja neuvot-telu vie myös huomattavan paljon aikaa. Roolitusta ei välttämättä kunnan sisällä varsinaisesti päätetä, vaan neuvottelijan rooli kaatuu hankkeen edetessä sen viranhaltijan syliin, joka sattuu olemaan pro-sessista vastuussa konfliktin syntyessä.

pienkuntien todennäköisemmin täytyy ensin raken-taa kanavat keskustelun käymiselle.

Pienemmissä kunnissa viranomaisilla ja valtuu-tetuilla on myös todennäköisesti parempi tuntuma siihen, milloin hankkeella on paikallisesti sosiaali-nen hyväksyntä. Voimalan lähialueen asukkaan paikallisidentiteetin lähtökohtaisen kiinnittymispis-teen ollessa kuntalaisuus, on asukkaan todennä-köisesti helpompi kokea päätösten edistävän yhtei-sön etua.

Asennoituminen tuulivoimaa kohtaan ei ole luk-koon lyöty. Ajatukset vaikutuksista voivat olla myös ristiriitaisia, ja hyötyjen tiedostaminen ei esimer-kiksi välttämättä poista surua, jota kotimaiseman

Kuva 11. uuden teknologian hyväksynnän viitekehys Huijts et al. (2012) mukaillen.

Rakentavan vuoropuhelun ylläpitäminen vaatii ammatillista osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, resursseja ja aikaa dialogin käymiseen. Tämä yh-distelmä voi muodostaa ongelmia etenkin pienissä kunnissa, joissa useita tehtäviä on yhdistetty yksit-täiselle henkilölle. Pienten kuntien etuna on, että paikallistason verkostot ja keskusteluyhteydet ovat todennäköisemmin valmiiksi olemassa. Suurem-

23

muutokseen voi liittyä. Hyväksynnän kannalta voi olla tärkeää, että toimijat kykenevät osoittamaan pyrkivänsä aidosti ymmärtämään asukkaiden nä-kökulmia, vaikka näillä näkemyksillä ei olisi suoraa vaikutusta hankkeeseen. Samaan aikaan tulee olla selvää, millä perusteilla päätöksiä tehdään ja vält-tää katteettomien odotusten syntymistä.

Tärkeä edellytys tuulivoimahankkeiden hyväk-syttävyydelle on paikallinen luottamus päättäviin tahoihin ja päätöksentekoprosessiin. Luottamuk-sen kokemus koostuu havaitusta riittävästä ammat-titaidosta, rehellisyydestä ja muiden mielipiteiden ja huolenaiheiden huomioimisesta (Earle ja Siegrist 2006).

Eri roolien täyttäminen tyydyttävästi on kuitenkin mahdotonta, mikäli toimintaa tarkastelevalle asuk-kaalle ei ole selvää, milloin kunta tekee strategisia linjauksia ja edistää itse määrittelemiään tavoittei-ta, ja milloin käyttää julkista valtaa. Kaavoituksen aloittaminen ja kaavan hyväksyminen edellyttää poliittista tahtotilaa. Kokemus kaavoituksen oikeu-denmukaisuudesta kuitenkin kärsii, jos kunta ottaa yksittäiset intressit prioriteeteiksi suunnittelussa (Haila 2002). Samalla viranomaisen kyky toimia uskottavana neutraalin tiedon jakajana, ja eri osa-puolten sovittelijana on käytännössä mahdoton, jos asukas ei kykene tekemään eroa poliittisen päätök-senteon ja viranomaispäätösten välillä.

Oikeudenmukaiseksi koettu prosessi on tärkeä, sillä se johtaa todennäköisemmin myös oikeuden-mukaiseen lopputulokseen etenkin tilanteissa, jois-sa ei ole itsestään selvää, millainen reiluksi koettu lopputulos on. Eri osapuolet voivat olla eri mieltä tehtyjen päätösten oikeudenmukaisuudesta, ja jo-kainen päätös muokkaa kokemusta siitä, onko pro-sessi kokonaisuutena ollut reilu. Yksittäisen tuuli-voimahankkeen aikana tehdään päätöksiä muun muassa voimaloiden määrästä ja sijainnista, sekä eri lupien myöntämisestä. Suunnittelu- ja lupapro-sessin haasteena on, että osallisilla on todennäköi-sesti erilaiset odotukset siitä, keiden kaikkien tulisi olla mukana tekemässä päätöksiä, kuinka paljon heillä tulisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa ja millais-ta informaatiota tulisi tarjota (Gross 2007, Simcock 2016).

Prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden perus-periaatteita ovat mahdollisuus osallistumiseen, osallistujan mahdollisuus ja kyky ilmaista mielipitei-tä vapaasti ja tulla kuulluksi, kunnioittava kohtelu ja riittävä tiedon saanti, päätöksentekijän puolueetto-muus, ja että päätökset reagoivat informaatioon ja

ovat korjattavissa uusien seikkojen ilmetessä (Ma-guire ja Lind 2003).

Ihmisten on havaittu hyväksyvän lopputuloksia, jotka eivät ole heille itselleen kaikkein mieleisimpiä, jos päätös on tehty tavalla, joka koetaan reiluksi (Skitka et al, 2003). Energiajärjestelmät ja yhteisöt muokkaavat jatkuvasti toinen toisiaan, ja molem-minpuolisen vuorovaikutuksen unohtaminen voi johtaa paikallisten yhteisöjen näyttäytymiseen en-sisijaisesti rakentamisen esteinä, vaikka yhteisöjen osallistuminen voi myös luoda täysin uusia mahdol-lisuuksia (Ellis ja Ferraro 2016).

6.4 Kuntien ilmastotavoitteet ja -strategiat

Vastausten perusteella arvioidut ilmastohyödyt näyttäisivät vaikuttavan siihen, miten viranomaiset ja päättäjät suhtautuvat tuulivoimaan. Kyselyssä kolme neljäsosaa vastaajista, jotka pitivät hyöty-jä suurempina, kuin haittoja, arvioivat tuulivoiman yleiset ympäristöhyödyt suuriksi. Lähes kaikki vas-taajat myös mainitsivat vähähiilisyyden yhdeksi tär-keimmistä tuulivoiman hyödyistä. Kunnissa olisikin hyvä olla omiin toimintaresursseihin sopivat mitta-rit informoidun päätöksenteon tueksi, joilla arvioida tuulivoimahankkeiden vaikutuksia ja kustannuksia esimerkiksi kunnan ilmastotavoitteiden toteutumi-selle ja suhteessa muihin toimiin.

Tuulivoimahankkeiden hyötyjen ja haittojen ar-viointi on kunnalle itselleen helpompaa, mikäli käytössä on mittaristo, jolla hankkeen vaikutuksia pystytään arvioimaan. Kunnan on myös helpompi käydä vuoropuhelua, jos sillä itsellään on selkeä arvio siitä, miten tuulivoimahanke hyödyttää kun-taa. Alueellisia selvityksiä tuulivoiman tuotantopo-tentiaaleista tehtäessä saattaisi olla järkevää tehdä aineistoista koonteja, joissa on tuulivoiman lisäksi myös muiden uusiutuvan energian tuotannon po-tentiaalit. Luontovaikutuksia arvioitaessa olisi syytä pyrkiä huomioimaan myös vaikutukset, joita tuuli-voimaloiden rakentamatta jättämisellä ja vastaa-van sähkön tuotannolla muilla keinoilla on (Meller 2017).

Alueilla joihin tuulivoimaa Suomessa on raken-nettu, kunta ei itse suoraan edistä hankkeita, mut-ta on usein ollut aktiivinen toimija määrittelemällä strategisia tavoitteita, joihin uusiutuvan energian hankkeet sopivat. Tuulivoimaloilla on kauas näky-vinä selkeä symbolinen ulottuvuus. Tuulivoima on

24

varsin vahva ilmastotoimien symboli, ja se miten ilmastotyöhön suhtaudutaan vaikuttaa myös voi-maloihin suhtautumiseen. Mikäli kunta ei ole mää-ritellyt itselleen omia ilmastotavoitteita, on mah-dollista, että voimaloiden sijoittuminen kuntaan vaikuttaa ylhäältä päin annetulta toiminnalta, joka edistää ainoastaan paikallisyhteisön ulkopuolisten etuja. Tuulivoiman hyväksyttävyyden näkökulmas-ta hankkeiden tulisikin olla yhteensopivia kunnan arvojen kanssa.

Ilmastotoimilla ja uusiutuvaan energiaan siirty-misellä on vahva yhteiskunnallinen hyväksyntä. Haastatteluissa kävi ilmi, että dialogille on tarvetta ei vain siitä, mihin tuulivoimaa rakennetaan, vaan myös miksi juuri tuulivoimaa. Kansallisia energia-tavoitteita on asetettu teknisten ja taloudellisen edellytysten perusteella, mutta tilallisia vaikutuksia ei ole laajemmin huomioitu ja teknologiavalintojen käytännön vaikutukset tulevat ymmärrettäviksi vas-ta yksittäisten hankkeiden suunnittelun yhteydessä (Ellis ja Ferraro 2016). Energiatavoitteiden tulisi ol-la ilmaistu niin, että paikallisyhteisöt voivat ymmär-tää näiden vaikutuksen.

25

LähteetAitken, Mhairi. “Why We Still Don’t Understand the Social Aspects of Wind Power: A Critique of Key As-

sumptions Within the Literature.” Energy policy 38.4 (2010)

Akordi Oy. Tuulivoiman hyväksyttävyyshuoltamot – Mitä opittiin? -raportti (2018). Saatavissa: https://akordi.fi/wp-content/uploads/Hyv%C3%A4ksytt%C3%A4vyyshuoltamot_mit%C3%A4-opit-tiin_27112018.pdf

Batel, Susana, Patrick Devine-Wright, and Torvald Tangeland. “Social Acceptance of Low Carbon Energy and Associated Infrastructures: A Critical Discussion.” Energy policy 58 (2013)

Bergquist, Parrish et al. “Backyard Voices: How Sense of Place Shapes Views of Large-Scale Energy Transmission Infrastructure.” Energy research & social science 63 (2020)

Boutilier, Robert G, and Michal Zdziarski. “Managing Stakeholder Networks for a Social License to Build.” Construction management and economics 35.8 – 9 (2017)

Bruckner T. et al.”Energy Systems.” Teoksessa: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. (2014)

Cranmer, Alexana et al. “Worth a Thousand Words: Presenting Wind Turbines in Virtual Reality Reveals New Opportunities for Social Acceptance and Visualization Research.” Energy research & social scien-ce 67 (2020)

Cousse, Julia, Rolf Wüstenhagen, and Nina Schneider. “Mixed Feelings on Wind Energy: Affective Ima-gery and Local Concern Driving Social Acceptance in Switzerland.” Energy research & social science 70 (2020)

Earle, Timothy C, and Michael Siegrist. “Morality Information, Performance Information, and the Distincti-on Between Trust and Confidence.” Journal of applied social psychology 36.2 (2006)

Ellis, Geraint, Gianluca Ferraro. ”The social acceptance of wind energy” EUR 28182 EN, Joint Reseatch Centre (2016)

Energiateollisuus ry, Suomalaisten energia-asenteet (2020) Saatavissa: https://energia.fi/files/5537/Ener-giateollisuus_-_Energia-asenteet_2020.pdf

Euroopan tilintarkastustuomioistuin. ”Tuuli- ja aurinkovoima sähköntuotannossa: EU:n tavoitteiden saa-vuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia.” Erityiskertomus nro.08 2019 (2019)

Fournis, Yann, and Marie-José Fortin. “From Social ‘Acceptance’ to Social ‘Acceptability’ of Wind Energy Projects: Towards a Territorial Perspective.” Journal of environmental planning and management 60.1 (2017)

Franks, Daniel M, and Tamar Cohen. “Social Licence in Design: Constructive Technology Assessment Within a Mineral Research and Development Institution.” Technological forecasting & social change 79.7 (2012)

Gross, Catherine. “Community Perspectives of Wind Energy in Australia: The Application of a Justice and Community Fairness Framework to Increase Social Acceptance.” Energy policy 35.5 (2007)

Haila, Anne. ”Suunnittelu ja kaupunkirakentaminen.” Teoksessa Osalliset ja osaajat. Bäcklund, P., Häkli, J. & Schulman, H. (eds.). Tampere: Gaudeamus Helsinki University Press (2002)

Hongisto Valtteri, Maija Suokas, Johanna Varjo, Veli-Matti Yli-Kätkä, Tuulivoimalamelun häiritsevyys kah-della tuulivoima-alueella, Ympäristö ja Terveys-lehti, 6 (2015)

Huijts, N.M.A, E.J.E Molin, and L Steg. “Psychological Factors Influencing Sustainable Energy Techno-logy Acceptance: A Review-Based Comprehensive Framework.” Renewable & sustainable energy reviews 16.1 (2012)

Hyttinen, Heta. ””Sitten sitä ei tehdä.” – Sosiaalinen hyväksyttävyys tuulivoimahankkeissa.” Pro Gradu-tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatietieteiden tiedekunta, ympäristöpolitiikka, Itä-Suomen yliopisto (2019)

26

Kahneman, Daniel, Paul Slovic, and Amos Tversky. ”Judgment Under Uncertainty: Heuristics and Bia-ses.” West Nyack: Cambridge University Press, 1982.

Liebe, Ulf, Anna Bartczak, and Jürgen Meyerhoff. “A Turbine Is Not Only a Turbine: The Role of Social Context and Fairness Characteristics for the Local Acceptance of Wind Power.” Energy policy 107 (2017)

Kasperson, Roger E, and Bonnie J Ram. “The Public Acceptance of New Energy Technologies.” Dae-dalus (Cambridge, Mass.) 142.1 (2013)

Liljenfeldt, Johanna. “Legitimacy and Efficiency in Planning Processes-(How) Does Wind Power Change the Situation?” European planning studies 23.4 (2015)

Litmanen, Tapio, Tuija Jartti, and Eero Rantala. ”Sosiaalisen toimiluvan ehdot ja rajat: Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakuntien asukkaiden näkemykset kaivannaistoiminnan hyväksyt-tävyydestä.” SoPhi no. 126, Jyväskylä. (2014)

Maguire, Lynn A, and E. Allan Lind. “Public Participation in Environmental Decisions: Stakeholders, Aut-horities and Procedural Justice.” International journal of global environmental issues 3.2 (2003)

Małgorzata Julianna, Agnieszka Kuśmierz, Cezary Gorczyński. ” Spatial consequences of adopting se-lected criteria for wind farm siting.” Conference paper, EARSeL 34th Symposium Proceedings (2014)

Meller, Kalle. ” Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin.” Työ- ja elinkei-noministeriön julkaisuja, TEM raportteja 27/2017 (2017)

Moscovici, Serge, and Marisa Zavalloni. “The Group as a Polarizer of Attitudes.” Journal of personality and social psychology 12.2 (1969)

Motosu, Memi, and Yasushi Maruyama. “Local Acceptance by People with Unvoiced Opinions Living Close to a Wind Farm: A Case Study from Japan.” Energy policy 91 (2016)

Päijät-Hämeen liitto. ”Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoima-alueiden jatkoselvitys” Päijät-Hämeen liiton julkaisuja A201:2012 (2012)

Päijät-Hämeen liitto. ”Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 selostuksen liiteosa” Päijät-Hämeen liiton julkaisuja A 233:2017 (2017)

Rinne, Erkka et al. “Effects of Turbine Technology and Land Use on Wind Power Resource Potential.” Nature Energy 3.6 (2018)

Saarikoski, Heli. “When Frames Conflict: Policy Dialogue on Waste.” Environment and planning. C, Go-vernment & policy 24.4 (2006)

Simcock, Neil. “Procedural Justice and the Implementation of Community Wind Energy Projects: A Case Study from South Yorkshire, UK.” Land use policy 59 (2016)

Skitka, Linda J, Jennifer Winquist, and Susan Hutchinson. “Are Outcome Fairness and Outcome Favora-bility Distinguishable Psychological Constructs? A Meta-Analytic Review.” Social justice research 16.4 (2003)

Stedman, Richard C. “Toward a Social Psychology of Place: Predicting Behavior from Place-Based Cog-nitions, Attitude, and Identity.” Environment and behavior 34.5 (2002)

Sunstein, Cass R. “Deliberative Trouble? Why Groups Go to Extremes.” The Yale law journal 110.1 (2000)

Teisl, Mario F et al. “Seeing Clearly in a Virtual Reality: Tourist Reactions to an Offshore Wind Project.” Energy policy 122 (2018)

Truelove, Heather Barnes. “Energy Source Perceptions and Policy Support: Image Associations, Emotio-nal Evaluations, and Cognitive Beliefs.” Energy policy 45 (2012)

Uudenmaan liitto. ”Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvitys 2010.” Uudenmaan liiton julkaisuja C68 – 2011 (2011)

van der Horst, Dan. “NIMBY or Not? Exploring the Relevance of Location and the Politics of Voiced Opi-nions in Renewable Energy Siting Controversies.” Energy policy 35.5 (2007)

27

van Kuik, Gijs, and Joachim Peinke. Long-Term Research Challenges in Wind Energy – a Research Agenda by the European Academy of Wind Energy. Vol. 6. Cham: Springer International Publishing AG, 2016

Veers, Paul et al. “Grand Challenges in the Science of Wind Energy.” Science (American Association for the Advancement of Science) 366.6464 (2019)

Walker, Gordon et al. “Trust and Community: Exploring the Meanings, Contexts and Dynamics of Com-munity Renewable Energy.” Energy policy 38.6 (2010)

Walter, Götz. “Determining the Local Acceptance of Wind Energy Projects in Switzerland: The Importan-ce of General Attitudes and Project Characteristics.” Energy research & social science (2014)

Wolsink, Maarten. “Wind Power and the NIMBY-Myth: Institutional Capacity and the Limited Significance of Public Support.” Renewable energy 21.1 (2000)

Wolsink, Maarten. “Wind Power Implementation: The Nature of Public Attitudes: Equity and Fairness Instead of ‘backyard Motives.’” Renewable & sustainable energy reviews 11.6 (2007a)

Wolsink, Maarten. “Planning of Renewables Schemes: Deliberative and Fair Decision-Making on Landscape Issues Instead of Reproachful Accusations of Non-Cooperation.” Energy policy 35.5 (2007b)

WSP Finland Oy. ”Kanta-Hämeen tuulivoimaselvitys. Maakuntakaavan taustaselvitys” (2012)

Ympäristöministeriö. ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Päivitys 2016” Ympäristöhallinnon ohjeita 5:2016 (2016a)

Ympäristöministeriö. ”Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” Suomen ympäristö 1:2016 (2016b)

28

7. Liitteet

Kyllä

En

3. Onko kunnassa tällä hetkellä, tai aiemmin ollut suunnitteilla tuulivoimahankkeita?

Kyllä Ei En osaa sanoa

4. Onko kunta asettanut itselleen hiilineutraalisuus/ilmastotavoitteen?

Kyllä Ei En osaa sanoa

5. Onko kunnassa pohdittu tuulivoimatuotantoa ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta?

PaljonJonkin verranVähänEi lainkaanEn osaa sanoa

6. Onko edustamassasi kunnassa omaa sääntelyä tuulivoiman ja asutuksen/loma-asutuksen välisestä minimietäisyydestä tai muita määriteltyjä reunaehtoja?

Kyllä, millaisia:EiEn osaa sanoa

7. Onko paikallinen asennoituminen tuulivoimaa kohtaan mielestäsi muuttunut kuluneen viiden vuoden aikana?

MyönteisemmäksiLievästi myönteisemmäksiEi havaittua muutostaLievästi kielteisemmäksiKielteisemmäksiEn osaa sanoa

Liite 1. Tuulivoimaselvityksen kyselylomake

1. Esitiedot *Edustamasi organisaatio Toimenkuva

2. Oletko kunnan viranhaltija, tai luottamushenkilö? * Jos vastaat en, siirtyy kysely suoraan kohtaan 7.

29

8. Millaisia vaikutuksia tuulivoimalla on mielestäsi kunnan imagolle?

Myönteisiä vaikutuksia

Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon En osaa sanoa

Kielteisiä vaikutuksia

Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon En osaa sanoa

9. Millaisiksi arvioit tuulivoimahankkeiden taloudellisia vaikutuksia kunnalle?Vain myönteisiksiEnimmäkseen myönteisiksiEi vaikutuksiaEnimmäkseen kielteisiksiVain kielteisiksiEn osaa sanoa

10. Ovatko talousvaikutukset mielestäsi?

Erittäin merkittäviäKohtalaisen merkittäviäVähäisesti merkittäviäEivät lainkaan merkittäviäEn osaa sanoa

11. Millaisina pidät tuulivoiman vaikutuksia ympäristölle yleisesti?

Myönteisiä vaikutuksiaEi lainkaan Vähän Jonkin verran- Paljon En osaa sanoa

Kielteisiä vaikutuksiaEi lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon En osaa sanoa

12. Millaisina pidät tuulivoiman vaikutuksia lähiympäristölle?

Myönteisiä vaikutuksia

13. Millaisina pidät tuulivoiman hyötyjä suhteessa haittoihin?

Ei lainkaan Vähän Jonkin verran- Paljon En osaa sanoa

Kielteisiä vaikutuksia

Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon En osaa sanoa

Vain hyötyjäHyödyt haittoja suurempiaHyödyt yhtä suuria kuin haitatHaitat suurempia kuin hyödytVain haittojaEn osaa sanoa

14. Mitä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät hyödyt?

30

16. Voidaanko hyöty- ja haittavaikutuksia mielestäsi yhteensovittaa?

15. Mitä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät haitat?

Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon En osaa sanoa

17. Jos voidaan, miten mielestäsi parhaiten? Jos ei, miksi?

18. Kuinka potentiaalisena pidät Kanta-Hämettä ja Päijät-Hämettä tuulivoimatuotannolle?

ErittäinJokseenkinVähänEn lainkaan

19. Millaisina pidät asukkaiden osallistumismahdollisuuksia tuulivoimahankkeiden suunnitteluun?

LaajoinaKohtalaisen laajoinaKohtalaisen suppeinaSuppeinaEn osaa sanoa

20. Millaisina pidät tuulivoimahankkeita koskeneiden osallistumistilaisuuksien toteutusta?

Hyvin toteutettuinaJokseenkin hyvin toteutettuinaOlen ollut sekä hyvin, että huonosti toteutetuissaJokseenkin huonosti toteutettuinaHuonosti toteutettuinaEn osaa sanoa

31

21. Kuinka luotettavana pidät tuulivoimaa koskevaa tietoa?LuotettavaaPääosin luotettavaaPääosin epäluotettavaaEpäluotettavaaEn osaa sanoa

22. Mitä tulisi mielestäsi tapahtua, jotta edustamallasi alueella olisi vuonna 2030 uusia toiminnassa olevia tuulivoima-alueita?Vastaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen näkökulmasta, jos toimit kyseisiä maakuntia laajemmalla alueella.

23. Mistä mielestäsi johtuu, mikäli alueella ei ole vuonna 2030 tuulivoimaa?

24. Oletko vieraillut toiminnassa olevalla tuulivoima-alueella?

KylläEn

25. Jäikö mieleesi jotakin, mitä haluaisit sanoa?

32

K U V A I L U L E H T IJulkaisusarjan nimi ja numero

Raportteja 26/2021

Vastuualue

Ympäristö ja luonnonvarat

Tekijät

Eetu TulonenJulkaisuaika

Kesäku 2021

Kustantaja /Julkaisija

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusHankkeen rahoittaja / toimeksiantaja

Ympäristöministeriö

Julkaisun nimi

Tuulivoimaa Hämeeseen?Hämeen ELY-keskuksen tuulivoimaselvitys

Tiivistelmä

Selvityksessä kerättiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kuntien viranhaltioiden, luottamushenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä tuulivoimasta. Raportissa on myös katsaus tuulivoimaselvitysten tilanteeseen Hämeessä sekä tutkimuskirjallisuuden näkökulmia selvityk-sessä esiin tulleisiin haasteisiin.

Tuulivoiman arvioidut ilmastovaikutukset selittivät vastauksissa eniten myönteistä suhtautumista. Lähiympäristön koetut haitat, etenkin maiseman muutos puolestaan kielteisiä suhtautumista.

Vastaajien mielestä suurin yksittäinen syy, mikäli uutta tuulivoimaa ei maakuntiin tulevaisuudessa olla rakennettu on, että asukkaat ovat vastustaneet suunniteltuja hankkeita. Osaa nykyisistä tuulivoimatuotannolle soveltuviksi merkityistä alueista pidettiin asutuksen kannalta ahtaina, ja uusia selvityksiä rakentamiselle potentiaalisista alueista ja tuulivoiman maakuntakaavoitusta kaivattiin. Hankkeiden laadukasta suunnittelua pidettiin yleisesti avainasemassa hankkeiden toteutumiselle. Vastauksissa saatiin laaja määrä muitakin näkemyksiä siitä, mitä tulisi tapahtua, että tuulivoimaa voidaan rakentaa. Tärkeimpinä yleisen asenneilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi, riittävä informaatio ja keskustelu asukkaiden kanssa, sekä useiden toimijoiden yhtaikainen tahtotila hankkeiden eteenpäin viemiselle.

Vaikka ilmastohyödyt vaikuttavat viranomaisten ja päättäjien arvioihin tuulivoiman hyödyllisyydestä, ja suuri osa kunnista on asettanut itselleen hiilineutraaliustavoitteen, ei tuulivoimahankkeita ole juurikaan pohdittu näiden tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Se miksi kaikista energian tuotantomuodoista juuri tuulivoimaa rakennetaan, tulisi sanoittaa asukkaille selvemmin. Tuulivoimarakentami-sen ristiriidat eivät ratkea ainoastaan maisemaan liittyvien kysymysten paremmalla huomioimisella. Tällä hetkellä suunnitteluun liittyvät kielteiset tunteet kiinnittyvät maiseman ja paikan kokemukseen. Hankkeita suunniteltaessa pitäisi tuulivoiman näkyvyyden lisäksi pyrkiä ymmärtämään, miten tuulivoimalat paikallisesti nähdään. Taustalla olevat paikalliset syyt ja asukkaiden tarpeet tulisi kyetä tunnistamaan ja huomioimaan.

Kuntalaisten luottamus kunnan viranomaisiin ja kuntapäättäjiin vaikuttaisi olevan olennainen tekijä hankkeiden toteutumisessa. Luotta-muksen saavuttaminen vaatii ammattitaitoa viran hoidossa, vuorovaikutustaitoja ja asukkaiden mielipiteiden aitoa huomioon ottamista. Tämän lisäksi informaation kulku ja jaettu näkemys hankkeista kuntaorganisaation sisällä ovat seikkoja, joiden parempi toteutuminen hyödyttäisi kaikkia tuulivoimahankkeiden kanssa tekemisissä olevia tahoja.

Asiasanat (YSA:n mukaan)

tuulivoima, hiilineutraalisuus, ilmastonmuutos, ilmastovaikutukset, tuulivoimarakentaminen, kaavoitus, maankäyttö, energia

ISBN (Painettu) ISBN (PDF)

978-952-314-931-1ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

2242-2854

www

www.doria.fi/ely-keskusURN

URN:ISBN:978-952-314-931-1Kieli

SuomiSivumäärä

33

Kustannuspaikka ja -aika

Lahti, Heinäkuu 2021

33

RAPORTTEJA 26 | 2021TUULIVOIMAA HÄMEESEEN? HÄMEEN ELY-KESKUKSEN TUULIVOIMASELVITYSHämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-931-1(PDF) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-314-931-1

www.doria.fi/ely-keskus | www.ely-keskus.fi