Hämeen tulevaisuuskuvia Sirkka Heinonen

Sirkka Heinonen

HÄMEEN TULEVAISUUSKUVIA

Hahmotuksia Hämeen maakunnan tulevaisuuden

kehitysvaihtoehdoista

2

TUTU-eJULKAISUJA 8/2009

Sirkka Heinonen

HÄMEEN TULEVAISUUSKUVIA

Hahmotuksia Hämeen tulevaisuuden

kehitysvaihtoehdoista

3

Sirkka Heinonen

[email protected]

Copyright © 2009 Sirkka Heinonen & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun kauppakorkeakoulu

ISBN 978-951-564-976-8

ISSN 1797-132

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Turun kauppakorkeakoulu

Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURKU

Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI

Pinninkatu 47, 33100 TAMPERE

Puh. (02) 481 4530

Faksi (02) 481 4630

www.tse.fi/tutu

[email protected], [email protected]

4

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO ........................................................................................................5

2. TULEVAISUUSVERSTAAN TULOKSET......................................................................... 10

2.1 Tulevaisuusajattelun integrointi maakunnan strategiseen kehittämiseen ..................... 10

2.2 Megatrendit ja niiden vaikutus Hämeeseen ......................................................... 11

2.3 Heikot signaalit ja niiden vaikutus Hämeeseen ..................................................... 22

3. KOLME VAIHTOEHTOISTA HÄMEEN TULEVAISUUSKUVAA ................................................ 36

3.1 Hajallaan hallitusti hoivaava Häme ................................................................... 36

3.2 Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa................................................................ 37

3.3 Hiilitön Häme HHT:n hengessä......................................................................... 37

4. STRATEGINEN POLKU HÄMEEN TOIVOTTUUN TULEVAISUUTEEN....................................... 40

LÄHTEET ................................................................................................................ 43

5

1. JOHDANTO

Tässä raportissa esitellään Hämeen maakunnan tulevaisuuskuvien laadintaan tähdännyt tulevaisuus-

verstastyöskentely. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttama ennakointityö käsitti elokuussa 2009

järjestetyn tulevaisuusverstaan, sen valmistelun ja tulosten raportoinnin Hämeen liitolle.

Tulevaisuusverstaassa (14.8.2009), sen aloittaneessa avainluennossa ja tulevaisuusverstaan taustama-

teriaalin valmistamisessa käsiteltiin tulevaisuusajattelun integrointia maakunnan strategiseen kehittä-

miseen ja ennakointiajattelun merkitystä laajemminkin. Lisäksi tarkasteltiin keskeisiä megatrendejä ja

pohdittiin niiden vaikutuksia Hämeeseen. Vastaavasti käsiteltiin heikkoja signaaleja ja niiden osoitta-

mia orastavia ilmiöitä sekä työstettiin heikkojen signaalien mahdollisia vaikutuksia Hämeen tulevai-

suuden kannalta.

Tulevaisuusverstaaseen kutsutut osallistujat sovittiin yhteistyössä Hämeen liiton kanssa (osallistujalista

on liitteessä 2). Suunniteltu osallistujamäärä oli työskentelyn toimivuuden näkökulmasta noin 25 hen-

kilöä. Avainluennolle voitiin mahduttaa hieman suurempi osallistujamäärä. Tilaisuudesta raportoitiin

mediassa näkyvästi.

Tulevaisuusverstasmetodin lisäksi tässä ennakointityössä hyödynnettiin useita muita tulevaisuudentut-

kimuksen menetelmiä kuten esimerkiksi tulevaisuuspyörää, tulevaisuustaulukkoa, megatrendianalyy-

sia ja heikkojen signaalien tunnistamista osana toimintaympäristön muutostarkastelua (Kamppinen et

al. 2002; Glenn & Gordon 2009; Laakso 2009). Tulevaisuusverstastyöskentelyyn virittänyt avainluen-

non sisältö on kuvattu tässä luvussa.

Varsinainen tulevaisuusverstastyöskentely on esitelty ja tulokset raportoitu luvussa 2. Ennakointityön

fokusoitu tavoite oli saada esiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, skenaariohahmotelmaa Hä-

meen maakunnan tulevaisuudesta. Nämä vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat on esitelty luvussa 3. Luku 4

sisältää mahdollisen polun ja strategisia kehityslinjauksia toivotun tulevaisuuden tekemiseen. Tulevai-

suustyöskentelyssä hyödynnettiin Hämeen maakunnan osalta jo tehtyjä aineistoja ja työn tulosten tar-

koituksena on rikastuttaa maakunnan omaa kehittämistyötä, maakuntasuunnitelmaa ja Asumisen Pro-

Häme -hanketta. Hämeen liiton puolesta ennakointityöhön osallistuivat maakunta-arkkitehti Anna-

Mari Ahonen, kehittämispäällikkö Matti Lipsanen ja suunnittelija Paula Mustonen. Tulevaisuuden tut-

kimuskeskuksesta ennakointityöhön osallistuivat professori Sirkka Heinonen, tutkija Sofi Salonen ja

verstastyöskentelyyn osallistuivat lisäksi Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pääsihteeri Hazel Salmi-

nen ja Hämeen ammattikorkeakoulun ennakointipäällikkö Anne Laakso.

6

Tulevaisuuden ennakoinnista

Tulevaisuuden ennakointi (foresight) on osa laajempaa tulevaisuudentutkimusta (futures re-

search/studies), joka kattaa teoria- ja metodikehittämisen. Ennakointi on käytännönläheistä, monitoi-

mijapohjaista tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen luotaamista. Tällaisessa ennakoinninnassa tavoittee-

na on valmistautuminen tulevaisuuden varalle – luotaamalla mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia

tulevaisuuskuvia. Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin tavoite on lisäksi tulevaisuuteen vaikut-

taminen. Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, jotta voimme parantaa suomalaisten yhdyskuntien ja

alueiden kestävyyttä, kasvattaa hyvinvointiamme tulevaisuudessa sekä tehdä näiden asioiden osalta

oikeita ratkaisuja ja valintoja tänään.

Tulevaisuuden ennakoinnissa pyritään tunnistamaan, mihin maailma on menossa. Muutokset ovat no-

peita kompleksisessa toimintaympäristössä kaikki tasot huomioiden : lokaali – globaali – glokaali. No-

peasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan ennakointitietoa toimintaympäristön muutoksista, jossa var-

sinkin eri asioiden keskinäiset kytkennät voivat olla yllättäviä. Epävarmuus- ja riskitekijät lisääntyvät,

mutta niitä voi lieventää ennakointitiedon avulla. Ennakoinnista saatava kilpailuetu on tulevaisuustyötä

systemaattisesti harjoittavien toimijoiden saatavilla. Kilpailuetua voi tällöin koitua kokonaisille kansa-

kunnille, maakunnille, seuduille ja alueille, kunnille, kylille, yrityksille, yhteisöille kuin myös yksittäisil-

le ihmisille. Tulevaisuusprosesseja voidaan toteuttaa monella tasolla: strategiatyössä, kehitystyössä,

suunnittelussa, innovaatioprosesseissa, koulutuksessa, tulevaisuusprosesseina, tulevaisuusverstaina

jne.

Megatrendit

Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu

ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi selkeä kehityssuunta. Megatrendi-

en suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan mega-

trendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja. Usein kyseessä on globaali kokonaisuus,

joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti siitä

muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssunta, jonka uskotaan usein jatkuvan sa-

mansuuntaisesti myös tulevaisuudessa. Megatrendien analayysi liittyy toimintaympäristön muutosten

tarkasteluun (horizon scanning). Megtarendiä heikompi suuntaus on trendi – kehityssuunta, muutok-

sen kaava - pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuvan tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta. Trendi

saattaa vahvistua tai olla vahvistumatta yleisesti tunnetuksi maailmanlaajuiseksi ”megatrendiksi”.1 Eri-

laisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavat viisi ovat tärkeitä analysoida

Hämeen tulevaisuuden kannalta:

1. Ilmastonmuutos

2. Väestömuutos

1 Oletusta trendin jatkumisesta lineaarisesti tulevaisuuteen kutsutaan trendiekstrapolaatioksi. Sitä tärkeäm-

mäksi tarkastelutavaksi katsotaan nykyisin epäjatkuvuuksien ja murroskohtien ennakointi.

7

3. Globalisaatio

4. Digitalisaatio

5. Elämystalous

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen globaali haaste nro 1. Kahden asteen ta-

voite eli se, että maapallon keskimääräinen lämpötila ei saisi nousta yli kahta astetta vuoteen 2050

mennessä, on tiukka haaste ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaiku-

tukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja

sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Seurauksena on tulvia, merenpinnan tason vaihtelu voi olla suurta, myrskyt

lisääntyvät, vetisiä talvia seuraa ankaria talvia jne. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvi-

kautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta

samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vä-

häpäästöisenä maakuntana?

Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teolli-

suusmaiden ilmiö. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhenevan väestön seassa on sekä varakkaita, hyvä-

kuntoisia että varattomia ja huonokuntoisia vanhuksia. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu

on megatrendi ja keskeinen ongelma, joka globaalisti tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden ti-

lanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa

jopa uusia ”kansainvaelluksia”, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön van-

heneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä

suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Asukkaiden ikääntyminen nostaa esiin kysymyksiä, mis-

sä määrin koti muuntuu hoivakodiksi ja millainen on palvelutalon uusi toimintakonsepti? Millainen on

Hämeen rooli hoivamaakuntana?

Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation

roolin kaupan ja talouden kysymyksenä. Kuitenkin on muistettava, että globalisaatio etenee myös muil-

la tasoilla, jotka ovat: teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri, media jne. Globalisaation

vaikutukset kattavat yritysten kaupankäynnin, tuotannon, työn, liikenteen ja matkailun.

Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Miten Häme pärjää globaalissa maailmassa?

Parhaiten se tapahtuu toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla globaalisti ja hyöntymällä globalisaation

tarjoamia mahdollisuuksia omaan kehitykseen. Avainsanana on verkottuminen seudullisesti ja kansain-

välisesti. Tällöin nousee pohdittavaksi se, kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde niin

asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä.

Digitalisaatio on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mikä voidaan digi-

talisoida, digitalisoidaan. Digitalisaatio perustuu teknologian nopeaan kehittymiseen. Yhä enemmän

sekä asumisessa, työnteossa ja tuotannossa, liikkumisessa ja vapaa-ajan vietossa fyysiset elementit kie-

toutuvat virtuaalisiin ja digitaalisiin elementteihin ja rakenteihin. Fyysiset digikaupungit ja digimaa-

seutu haketaan toimintamuotojaan. Älykkäät rakennukset ja rakenteet ovat vuorovaikutuksessa sisällä

ja ulkona olevien kanssa. Tällöin nousee esiin mahdollisuutena sosiaalisen median hyödyntäminen

8

Hämeen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttä-

jät tuottavat, jakavat ja akommentoivat sisältöjä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään

kaikkeen bisnekseen. (Heinonen 2009). Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa?

Viides tässä esiin nostettava megatrendi on elämystalous. Elämystalous tarkoittaa sitä, että yhä ene-

nevässä määrin tuotteita ja palveluita suunniteltaessa, myytäessä ja ostettaessa kyseessä on elämykset.

Kontekstuaaliset käyttö- ja kulutuskokemukset nousevat keskiöön ja tuotteiden ja palveluiden suunnit-

teluprosessiin. Identiteettien ja merkitysten haku tulee osaksi elämyspalveluja ja niihin kytkeytyvää

elämys-liiketoimintaa. Elämystalous linkittyy varallisuuden kasvuun. Kuitenkaan kyseessä ei ole pelkäs-

tään ekstreemielämykset – yhtä hyvin keskiössä tuote- ja palvelukehityksessä voivat olla pelkistetyt

ja/tai immateriaaliset elämykset. Miten Häme pärjää elämystaloudessa?

Heikot signaalit

Avainluennossa tarkatseliin myös heikkoja signaaleja osana toimintaympäristön muutoksen havain-

nointia ja analyysia. Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, tapahtuma tai toisiinsa liittyvien erillisten

ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei vättämättä tapahtueessan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta

jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on

ensimmäinen ilmaus muutoksesta – tulevan laajemman muutoksen ensioire – tai se voi olla juuri se

sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilan-

teeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella ai-

kasarjalla. Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaa-

leiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jälji-

tys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden/ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava

subjektiivisesti ja objetiivisesti uudet ilmiöt. Heikko signaali on synonyymi englannin kieliselle ilmaisul-

le "Emerging issue". Sen sijaan heikko signaali ei ole synonyymi "villille kortille", joka puolestaan on

yllättäen sattuva epätodennäköinen, mutta vaikutuksiltaan merkittävä yksittäinen tapahtuma.2

Tätä tulevaisuustyöskentelyä varten oli valittu ennakkoon viisi heikkoa signaalia tai pikemminkin oras-

tavaa, mahdollisesti vahvistuvaa ilmiötä, joiden suuntaan on havaittu heikkojen signaalien viittaavan.3

Valitut heikot signaalit ja niiden inkikoimat nousevat ilmiöt olivat seuraavat:

1. Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen

2. Slow Life eli hitauden vallankumous

3. Vertikaaliviljely

4. Peer-to-peer opinto- ja koulutusmalli

5. Keinoliha – in vitro – lihamassan tuotanto

2 Villejä kortteja olivat esimerkiksi 9/11 terrori-isku, vuoden 2004 tsunami ja 2008/2009 finanssikriisi.

3 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on kerätty heikkoja signaaleja ja nousevia ilmiöitä, joista heikot signaa-

lit kertovat (Heinonen, S. ja Westerlund, L. toim. 2009).

9

Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen pohjautuu toisaalta ilmastonmuu-

toksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin.

Lisänä tulee työttömyyden ja esimerkiksi energian hinnan nousujen aiheuttamat paineet. Käytännössä

kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaa-ajan vietossa lähilomailuun

(staycation = stay + vacation). Lomalla ruvetaankin ulkomaan matkan sijasta käyttämään paikkakun-

nan tai seudun omia lähipalveluja, käydään puistoissa, kylpylöissä, museoissa ja lähikaupoissa.

Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnisty-

neestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäi-

nen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja

elämän laatu kohoaa. Asumisen, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun nouseva trendi. Hidas asu-

minen on osa rauhallista, tasapainoista, seesteistä ja stressitöntä elämäntapaa. Se pyrkii ekologisuuden,

eettisyyden ja elämyksellisyyden yhdistävään elämäntapaan. Osaako Häme hyödyntää hitauden valtti-

naan?

Vertikaaliviljely on nouseva ilmiö, jossa korostetaan ”pystysuoran” viherrakenteiden mahdollisuuk-

sia osana vihreän infrastruktuurin käsitteen laajenemista. Vertikaaliviljely tarkoittaa viherseiniä, katto-

puutarhoja, kaupunkiviljelyä, energia- ja hyötykasveja talojen seinillä ja sisällä. Heikkoja signaaleja tä-

män ilmiön nousemista on esimerkiksi rakennukset, joiden koko seinä on peitetty vihermattoon. Voisi-

ko Häme toimia vertikaaliviljelyn esimaakuntana?

Peer-to-peer opetus- ja koulutusmalli on ilmiö, johon on useita heikkoja signaaleja havaittavissa.

Näin on esimerkiksi silloin, kun roolit yhdistyvät ja lomittuvat seuraavissa suhteissa: opettaja-oppilas,

työntekijä – työnantaja, yrittäjä – viranomainen, potilas – lääkäri, asukas – suunnittelija. Tässä mallis-

sa opetus ja koulutus on monensuuntaista: se ei enää tapahdu vain opettajalta oppilaalle, vaan kyse on

yhä enemmän monensuuntaisesta opteus- ja koulutusmaailmasta ja ennen kaikkea vertaistoiminnasta,

jossa vertaiset oppivat suoraan toisiltaan.

Keinoliha – in vitro -lihamassan tuotanto on ilmiö, joka vaikuttaa melko oudolta tai kaukaiselta

asialta. Heikko signaali tämän ilmiön orastuksesta on kuitenkin se, että keinolihan tuotanto on alettu

laboratorioissa kokeilla. Esimerkiksi jo vuonna 2005 Marylandin yliopistossa aiheessa edettiin konk-

reettiselle tasolle. Taustalla tässä kehityskuviossa on muun muassa se, että luonnossa tapahtuvassa li-

hantuotannossa syntyy globaalilla tasolla mittavasti kasvihuonekaasuja.

10

2. TULEVAISUUSVERSTAAN TULOKSET

Tässä luvussa valotetaan ensin seudullisen ennakoinnin strategista merkitystä (luvussa 2.1). Luvuissa

2.2–2.4 pureudutaan megatrendien ja heikkojen signaalien tarkasteluun ja vaikutuksiin Hämeen tule-

vaisuudelle. Tulevaisuusverstastyöskentely oli suunniteltu etukäteen neljän ryhmän dynamiikalle.

Ryhmät aloittivat työskentelyn Hämeen olemassa olevan maakuntaohjelman 2007–2010 pohjalta

(Hämeen liiton julkaisu IA:26, 2007). Julkaisussa esitettyä swot-taulukkoa oli täydennetty ja muokattu

lähtökohdaksi neljän ryhmän työskentelylle. Näin ollen yksi ryhmä käsitteli aina yhtä swot-taulukon

osiota: vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Kussakin ryhmässä oli moderaattori, joka

huolehti työskentelyn sujumisesta ja vastasi myös tulosten dokumentoinnista tätä raporttia varten.

2.1 Tulevaisuusajattelun integrointi maakunnan strategiseen kehit-

tämiseen

Tulevaisuusajattelun integrointi Kanta-Hämeen maakunnan strategiseen kehittämiseen kannattaa teh-

dä ekoseutumalliajattelun kehikossa. Ekoseutumallissa ekoseutu on ekotehokkuuden ja kestävän kehi-

tyksen edistämiseen profiloitunut seutu, joka on rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan uudistumiskykyi-

nen (Heinonen ja Halonen 2007). Seudun kehittämistä tehdään pitkän tähtäyksen aikavälin ja koko-

naisvaltaisten tarkastelujen pohjalta. Seudun sisältämien yhdyskuntien tarkastelu tehdään osana suu-

rempia kokonaisuuksia – näin saadaan toimintojen, rakenteiden ja erikoistumisalojen muodostama

holistinen näkökulma seudun kehittämisessä. Ekoseutumallissa seudun dynaaminen kehittäminen ta-

pahtuu kestävän kehityksen kaikissa ulottuvuuksissa: ekologinen-, taloudellinen- ja sosiaalinen ulottu-

vuus otetaan huomioon. Sosiaaliseen ulottuvuuteen sisältyy myös kulttuurinen ulottuvuus, joka puoles-

taan luovan talouden kautta kytkeytyy kiinteästi taloudelliseen ulottuvuuteen ja uusiin liitetoiminta-

mahdollisuuksiin.

Maakunnan strateginen kehittäminen ekoseutumallissa tarkoittaa holistisen, kokonaisuutta painotta-

van systeemiajattelun ja kompleksisuuden hallinnan kytkemistä proaktiivisuuteen – toimintaympäris-

tön muutosten ennakointiin. Lisäksi se tarkoittaa seudun toimijoiden yhteisöllisyyden ja kollektiivisen

luovuuden valjastamista seudun hyvinvointia ja kilpailukykyä lisäävien innovaatioiden synnyttämiseen

– niin teknisten, taloudellisten kuin sosiaalisten innovaatioiden luomiseen. Tällöin keskiöön voi nousta

tavoitteena seudun tasolla toteutuva ”Kaunis ja kestävä arki”, joka voi perustua esimerkiksi vihreän inf-

rastruktuurin käsitteen laajentamiseen. Niin asukkailla, yrittäjillä, työntekijöillä ja viranomaisilla olisi

yhteinen näkemys ja visio – tulevaisuuden tahtotila – seudun taloudellisen toimeentulon, asuinympä-

ristön laadun ja viihtyisyyden yhteen kytkevistä tekijöistä.

Maakunnan visio on täsmennettävä tulevaisuuden tahtotilana, joka on yhteisesti luotu. Visio ilman stra-

tegiaa ei johda mihinkään. Strategia ilman visiota on puolestaan päämäärtön. Molempia tarvitaan sau-

11

mattomaan suunnittelutyöhön. Strategiaan on saatava realismia, jotta sen toteutuminen ei jää haaveek-

si. Ekoseutumalliajattelu voisi olla strategian ytimessä, jolloin seudun kilpailukyky syntyy hyvinvoinnin

edellytysten luomisesta sekä asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden kenttään että ympäristön laa-

dun ja kestävyyden varmistamisesta.

Läpäisyperiaatteella on huomioitava isot kysymykset: ilmastonmuutos, talouden taantuma, maahan-

muutto ja sosiaalinen koheesio. Talouden taantuman aiheuttama luonnollinen vaikkakin pakon sane-

lema pysähtyminen mahdollistaa systeemisiä muutoksia. Keinot ja resurssit on valjastettava laajalla

rintamalla strategian toteuttamiseen. Systeemisten muutosten aikaansaamiseksi on megatrendien ohel-

la tarkkailtava myös heikkoja signaaleja ja niiden mukanaan tuomia kehitysmahdollisuuksia. Toimintaa

ei kannata suunnata joko-tai -asetelmaan, vaan sekä-että -lähestymistapaan uusiutumiskyvyn ylläpitä-

miseksi. Lähestymistapamottona voisi olla suomalainen ”Ei huomenna, vaan tänään!” asennoituminen.

2.2 Megatrendit ja niiden vaikutus Hämeeseen

Avainluennossa tarkasteltiin viittä keskeistä megatrendiä, jotka oli valittu tätä ennakointityötä varten,

ja jotka esiteltiin tämän raportin johdantoluvussa:

1. Ilmastonmuutos

2. Väestömuutos

3. Globalisaatio

4. Digitalisaatio

5. Elämystalous

Tulevaisuusverstaassa työstettiin kahdessa tehtävässä aihioita Hämeen maakunnan tulevaisuuskuviin.

Ensimmäisessä tehtävässä hyödynnettiin megatrendejä ja toisessa heikkoja signaaleja.

Tulevaisuusverstaan Tehtävä 1:ssä ryhmien tehtävänä oli työstää tulevaisuustaulukkomenetelmällä me-

gatrendejä edellä mainittuun Hämeen swot-kehikkoon peilaten. Kukin tulevaisuusverstaan ryhmä edus-

ti yhtä osiota swotista: Ryhmä 1 ”Vahvuudet”, Ryhmä 2 ”Heikkoudet”, Ryhmä 3 ”Mahdollisuudet” ja

Ryhmä 4 ”Uhat”. Ryhmien tehtävänä oli ensin valita maakuntaohjelmaan tehdystä ja verstasta varten

täydennetystä swot-taulukosta 1–2 tärkeintä tai kiinnostavinta asiaa työstettäväksi käsiteltyjen viiden

keskeisen megatrendin valossa. Toisin sanoen työstettäväksi valitun asian osalta kunkin megatrendin

kohdalle kirjattiin näkökulmia tai kehittämiskohteita. Nämä saattoivat olla luonteeltaan myönteisiä tai

kielteisiä (kehittämismahdollisuuksia tai riskejä).

12

Taulukko 1. Kanta-Hämeen swot-kehikko.

Kanta-Hämeen vahvuudet Kanta-Hämeen mahdollisuudet

• Hyvä saavutettavuus, hyvä sijainti • Puhdas luonto • Puu kasvaa parhaiten Suomessa • Vahva menneisyys ja rikas kulttuuriperin-

tö • Monipuoliset ja hyvin saavutettavat luon-

to- ja kulttuuriympäristöt • Runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat • Suhteellisen hyvä ilman laatu taajamien

ulkopuolella • Monialaiset koulutusmahdollisuudet • Ympäristöteknologian korkea taso • Ympäristötieto ja –tutkimus • Hyvät ja toimivat teknisen huollon palve-

lut • Monipuolinen elinkeinoelämä • Hyvät lähtökohdat maatalouden ja bio-

energian tuotantoon

• Kasvukykyiset, vetovoimaiset ja työnjaol-

taan erilaiset seudut • Seutujen yhteisen tahtotilan muodosta-

minen • Seutujen yhteisten etujen ja vahvuuksien

tunnistaminen ja hyödyntäminen • Panostaminen asumiseen, virkistykseen

ja matkailuun hyödyntämällä kestävästi saavutettavuuden, luonnon ja kulttuuri-perinnön vahvuuksia

• Alueen kilpailukyvyn lisääminen kohdis-tamalla koulutuksen ja elinkeinoelämän tarpeita, ylläpitämällä monipuolista elin-keino- ja palvelu-rakennetta, verkostoi-tumalla sekä kotimaassa että kansainväli-sesti sekä parantamalla yritysten kan-sainvälisen toiminnan valmiuksia

• Luonto-, kulttuuri- ja virkistysmatkailu-kohteiden hyvä saavutettavuus, matkai-lun hallittu lisääminen

• Viihtyisät asuinympäristöt • Ympäristöosaaminen ja kansainvälinen

verkottuminen • Uusiutuvien luonnonvarojen ja uusiutuvan

energian kestävä käyttö • Ympäristön kunnostaminen ja hoito • Yhteistyö ympäristöasioissa • Ympäristönsuojelu osana yritysten ja

maatalouden laatujärjestelmiä • Kilpailukykyinen joukkoliikenne • Häme on olennainen ja aktiivinen maa-

kunta Helsingin ja Tampereen välissä ja osa kehitysvyöhykettä

Kanta-Hämeen heikkoudet Kanta-Hämeen uhat

• Vähän väestöä • Sijainti vetovoimaisten pääkaupunki- ja

valtakunnanosakeskusten välissä ja vaiku-tuspiirissä

• Maakunta koostuu kolmesta seutu-kunnasta, joilla omat vahvuutensa ja osin erilaiset suuntautumiset isompiin veto-voimakenttiin

• Suhteellisesti vähän kansainvälisesti suuntautuneita kasvuyrityksiä

• Vesistöjen paikoin heikko veden laatu, järvien vesien nuhraantuminen, haja-kuormitus

• Taajamien ja kaupunkiseutujen ajoittain huono ilmanlaatu ja meluongelmat

• Pilaantuneet maa-alueet, pohjavesien paikallinen pilaantuminen tai huono ve-

• Odotetun kasvun ennakoimattomuus: kasvu ja peruspalvelut epätasapainoon ja kuntatalouden kriisi syvenee

• Palvelut, asumisratkaisut ja ympäristön-suunnittelu eivät vastaa väestönkasvun paineisiin oikealla tavalla: kasvun tuomat edut saatetaan menettää

• Paikalliset yritykset eivät menesty kan-sainvälisessä tai edes kansallisessa kilpai-lussa: Hämeestä nukkuma- ja etätyölähiö

• Työmatkat pitenevät ja vapaa-aika vähe-nee

• Häme jää Helsingin ja Tampereen hiljai-seen välitilaan

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset • Kaukokulkeumat • Ympäristöonnettomuudet, tulvat • Liikenteen lisääntyminen ja ruuhkautu-

13

den laatu • Ympäristöön soveltumaton rakentaminen

ja perinteisen rakennuskannan häviämi-nen

• Luonnon monimuotoisuuden vähenemi-nen, yhtenäisten luonnon-alueiden pirs-toutuminen

minen, melun lisääntyminen, ilmanlaa-dun heikentyminen

• Yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen ja ympäristön kannalta epäedullinen hajau-tuminen

• Maaseutuasutuksen ja perinteisten maa-seutuelinkeinojen häviäminen heikentää monimuotoisuutta

• Energian ja uusiutumattomien luonnon-varojen kulutuksen hallitsematon kasvu ja käyttö

• Ympäristöön suunnattujen resurssien vä-heneminen

• Hyödynnettävien maa-ainesten vähäisyys ja pidentyvät kuljetusmatkat

• Yhdyskuntien vedenhankintaa palvelevien merkittävien pohjavesiesiintymien pie-nuus ja pohjavesien pilaantumisriski

• Rantojen sulkeutuminen

Kussakin ryhmässä äänestettiin ja eniten ääniä saanut swot-asia valittiin lähempään tarkasteluun. Myös

toiseksi eniten ääniä saanut asia kirjattiin muistiin. Tulevaisuustaulukkoon työstettiin seuraavaksi Hä-

meen swot-kehikosta eniten ääniä ryhmän äänestämänä saanut osio siten, että analyysi tehtiin viiden

annetun, taulukkoon valmiiksi kirjatun megatrendin osalta.

Ryhmä ideoi verstastaulukkoon, miten Häme voi reagoida näihin yhdistelmiin: valittu asia + kukin me-

gatrendi. Ideoinnissa kehotettiin pohtimaan esimerkiksi sitä, minkälaisilla tuotteilla, palveluilla, toi-

mintatavoilla, osaamisella jne Häme kohtaa valitun asian kunkin megatrendin valossa. Ideat kirjattiin

idealapuilla taulukkoon kunkin megatrendin kohdalle.

14

Kuva 1. Tulevaisuusverstaassa ideoitiin aktiivisesti Hämeen tulevaisuutta.

15

Ryhmä 1:n tulokset – vahvuudet analysoituna megatrendien valossa

Ryhmä 1 äänesti annetusta swot-osiostaan (vahvuudet) tärkeimmiksi tai kiinnostavimmiksi työstettä-

viksi asioiksi Hämeen kehittämisessä seuraavat:

”Sijainti/Saavutettavuus” 7 ääntä

”Ympäristöteknologia” 2 ääntä

Taulukko 2. Vahvuudet analysoituna megatrendien valossa.

Valittu vahvuus ► Megatrendit ▼

Sijainti vetovoimaisten pääkaupunki- ja valtakunnanosakeskusten välissä ja vaikutuspiirissä

Ilmastonmuutos Ihanteellinen matkailuilmasto + Ratayhteys-keskittymä, raideliikenne vah-vistuu / Helsinki-Forssa-Pori -radan rakentaminen + Envi Energy Grow Park Jätteistä bisnestä / ekobusiness / Vihreä logistiikka (lennetään ekolo-gisesti; kaikki optimoidaan; miksi tarvitsisi olla ruuhkan keskellä) / Energiatekno-logia ja tuotekehitys (vahvistuu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta) + Lä-hellä ”kaikkia” Suomessa / Suomen logistinen keskus (ilmastonmuutoksen hillit-semisen kannalta kestävä sijainti) + Ympäristökasvatusosaaminen helposti levitettävissä (helppo saada ammattiosaajia sijainnin takia) / Ympäristökoulutus vahvaa alueella + Alueena vähän erit. haittoja (esim. merenpinnan nousu ei vai-kuta suoraan), toisaalta myönteiset vaikutukset korostuvat (metsät kasvavat jo parhaiten Hämeessä) --→ sijainti sen kun paranee

Väestömuutos Maahanmuutto/ IT-työvoima lisääntyy ratkaisuna ongelmaan ”Suomalaiset lop-puvat, mistä tilalle?” + Tarjoaa hyvän asumispaikan aktiiviselle eläkeläi-selle (neljäs asumisen vaihe; voi yhdistää elämystalouteen: aktiivinen eläkeläinen valitsee Hämeen) / Ennaltaehkäisevän työn trendien on helppo rantautua (hyvä paikka pilotointiin): ikääntymisen suhteen pitäisi tehdä ennaltaehkäisevää työtä, että voisi asua kotona pidempään / ei ole ”Kainuun korpia” eli myös maaseudulla on palvelut lähellä + Hyvinvointiyrittäjyys kasvaa (ikääntymistrendi, liittyy myös digitalisointiin, esim. etälääkärit), hyvinvointiteknologia kehittyy, myös kotona voi hoitaa + Metropolialueen laajennusalue / Työpaikat vaihtu-vat (työskennellään eri puolilla Suomea) – asuminen kuitenkin Hämeessä / Helppo tulla, helppo lähteä! + Ekoasuminen suosituksi + Sosiaalinen saavutettavuus (ikääntym.) : osallistuva ympäristö (kun on virikkeellinen ympäris-tö, tulee omalähtöisesti lähdettyä liikkeelle) + Tilaa kasvulle! (=sekä vä-estön että toimintojen) + Osaamisen profiloituminen paikkakunnittain Hä-meessä

Globalisaatio Varmasti kiihtyy, jolloin: Hyvä elinympäristö korostuu (Bangladesh, Singapore ja Hollanti arvostaa sitä, mitä täällä on, eli väljyyttä – mekin ruvetaan arvosta-maan) + Metropolistrategia tulee kaikkeen toimintaan + Häme pää-kaupunkiseudun vaikutusalueella → ”matala puskuri” → kulttuurien moninaisuus, ajattelu muuttuu / Nuorison ruohonjuuritason yhteydet kansainvälistyvät + Ei-globalisoitunut osa Suomea (ei jokainen meistä globalisoidu) / Lokalisaatio vas-tapainona, paikallisuus korostuu (osittain koska suuri osa ihmisistä haluaa turval-lisen elinympäristön) + Humppila Eco Airport! / saavutettavuus: Intiasta tänne Hämeeseen on helpompi tulla kuin Kainuuseen (onko työikäisen väestön tuleminen muualta tänne vahvuus?) / Maailmanlaajuiset markkinat, mutta niitä voi hoitaa Hämeestä käsin + Työpaikat vaihtuvat (eri puolille Suomea) – asuminen pysyy Hämeessä

16

Digitalisaatio Hyvä elinympäristö korostuu (vastapainoksi) + Hämeen näkyvyys digimaail-massa → sosiaalisessa mediassa → voi näkyä kilpailukykynä + Yhdyskunta-rakenne, lyhyet etäisyydet → tukevat tietoverkkojen rakentamista / Tiedon val-taväylien (valokuitu) risteysasema = Maaseudulla – kuitenkin keskellä digiyh-teiskuntaa / Olemme lähellä digimarkkinointia

Elämystalous Metsien arvo virkistykseen lisääntynyt / Urbaani-Suomen ja metsä-Suomen väli-alueet → mahdollisuuksia / Rakennettu sekä luonnonympäristö lähellä ja vuoro-vaikutuksessa → yritystoiminnan vahvuutta / Häme Suomen 1. lomavyöhyke / Valtava tapahtumatarjonta + Potentiaalia kasvulle (infra, sijainti) + Työpaikat sijoittuvat tekijöiden asuinpaikan mukaisesti / Saadaan osaajia vah-vuusalueelle + Luovien alojen nousu + Ympäristö- ja taidekasvatusko-kemukset käytäntöön täällä → sijainti + osaaminen → vahvuusalue + Ih-misenkokoinen mittakaava säilyy + Paluu menneisyyteen lähellä + Hyvinvointi strateginen avainala / Mielikuvateollisuudet tukevat hyvinvointia

Keskeisimmät alueet (yllä lihavoituna):

sijainnin infra = Helsinki-Forssa-Pori -radan kehittäminen, Humppila Eco Airport, mahdollistaa eko-

bisneksen, vihreä logistiikka (ilmastonmuutos)

metropolialueen laajennusalue, työpaikat vaihtuvat mutta asuminen Hämeessä, infra (globalisaatio)

hyvä elinympäristö korostuu (digitalisaatio)

hyvinvointi strategiseksi avainalaksi, mielihyväteollisuus hyvinvointia tukemaan (elämystalous)

+ paikallisuus vastapainona, työpaikat siirtyvät suosittujen asuinpaikkojen läheisyyteen

Ryhmä 2:n tulokset - heikkoudet analysoituna megatrendien valossa

Ryhmä 2 äänesti annetusta swot-osiostaan (heikkoudet) tärkeimmiksi tai kiinnostavimmiksi työstettä-

viksi asioiksi Hämeen kehittämisessä seuraavat:

”Sijainti vetovoimaisten pääkaupunki- ja valtakunnanosakeskusten välissä ja vaikutuspiirissä” 4 ääntä

”Maakunta koostuu kolmesta seutukunnasta, joilla omat vahvuutensa ja osin erilaiset suuntautumiset

isompiin vetovoimakenttiin” 2 ääntä

Keskustelussa nousi esiin muutama asia, jotka olisivat voineet olla swot-taulukossa olla mukana: nuor-

ten työllistymismahdollisuuksien kapeus ja osaavan työvoiman saatavuus.

17

Taulukko 3. Heikkoudet analysoituna megatrendien valossa.

Valittu heikkous ► Megatrendit ▼

Sijainti vetovoimaisten pääkaupunki- ja valtakunnanosakeskusten välissä ja vaikutuspiirissä

Ilmastonmuutos Liikkuminen lisääntyy; Verkottuminen Helsingin yliopiston kanssa→ kouluille tut-kimusprojekteja ja konkreettisia tekoja (esim. puunistutustempaukset); Forssan ympäristöklusterin kehittäminen; Maatalouden positiivinen sopeutuminen ilm. muutokseen → Ruoka-aitta; Luonnonvarojen kysynnän kasvu, pohjavedet; Lii-kenneyhteydet → Joukkoliikenteen mahdollisuudet; Nykyisten ja uusien ratayh-teyksien kehittäminen; Suosi hämäläistä: paikalliset tuotteet → väh. päästöjä; Asumisen uudet mallit? Kaupunki, taajamat, maaseutu.

Väestömuutos AMK Federaatio- hanke (osaava työvoima); Aktiivinen maahanmuutto-ohjelma; Maakunta mummoutuu; Hidas ja turvallinen vanhuus; Lapsiperheiden onnela; Ylivoimaisesti viihtyisin, turvallisin, peruspalvelut (koulut + päiväh.); Vetovoi-maisuus; Miten säilytetään (myös) maassamuuton kärkisija?; Lyhyet etäisyydet, etä- ja lähityön joustavat yhdistelmät; Häme pääkaupunkiseudun kasvun purka-jana → asuminen ja saavutettavuus.

Globalisaatio Ylimaakunnalliset koulutushankkeet; Humppilan lentokenttä; Kv- oppilaitosyh-teistyön lisääminen; Kv- yritysverkostojen hyödyntäminen; Aktiivinen osaavan työvoiman tuonti; Raideyhteydet lentokentille; Yhteydet lentokentille ja sata-miin kääntävät sijainnin vahvuudeksi; Pienen maakunnan uusiutumiskyky; Sijain-nin merkitys vähenee → Globaali verkostoituminen.

Digitalisaatio Sijainnin merkitys vähenee → Globaali verkostoituminen; Operaattoreilta 100% peitto Kanta-Hämeessä; Älykkäät kodit vanhuksille; Etätyön edellytykset para-nevat; Ajan ja paikan merkitys vähenee → vähentääkö myös Hämeen sijainnin kilpailuetua?

Elämystalous Identiteetti, Hämeen tunnistettavuus; Luontomatkailu Lähiruoka; Palveluketjut → tuotteistus verkostoissa; Maaseutuvaihto (peruskoulun TET- harjoittelupai-kat); Lähimatkailun nousu, pääkaupunkiseutu (ja Pietari); Kulttuuripalveluiden kehittäminen Tre→, Tku→ HML <-Lahti, <-Hki.

Mielenkiintoista on havaita, että sekä ”Vahvuudet” että ”Heikkoudet” -ryhmä (ryhmät 1 ja 2) valitsi sa-

man asian käsiteltäväkseen eli maakunnan sijainnin. Tämä osoittaa, että sama asia voi olla sekä vah-

vuus että heikkous. Sijainti on vahvuus saavutettavuuden näkökulmasta. Sen sijaan sijainti voi olla

heikkous, jos se näyttäytyy välimaastoon putoamisena. Sijainnin hyödyntäminen täysipainoisesti ei siis

tapahdu automaattisesti, vaan sen eteen on tehtävä mielikuva- ja markkinointityötä.

18

Ryhmä 3:n tulokset – mahdollisuudet analysoituna megatrendien valossa

Ryhmä 3 äänesti annetusta swot-osiostaan (mahdollisuudet) tärkeimmiksi tai kiinnostavimmiksi työs-

tettäviksi asioiksi Hämeen kehittämisessä seuraavat:

”Alueen kilpailukyvyn lisääminen kohdistamalla koulutuksen ja elinkeinoelämän tarpeita, ylläpitämällä

monipuolista elinkeino- ja palvelurakennetta, verkostoitumalla sekä kotimaassa että kansainvälisesti

sekä parantamalla yritysten kansainvälisen toiminnan valmiuksia” 3 ääntä

”Panostaminen asumiseen, virkistykseen ja matkailuun hyödyntämällä kestävästi saavutettavuuden,

luonnon ja kulttuuriperinnön vahvuuksia” 1 ääni

”Häme on olennainen ja aktiivinen maakunta Helsingin ja Tampereen välissä ja osa kehitysvyöhykettä”

1 ääni

Taulukko 4. Mahdollisuudet analysoituna megatrendien valossa.

Valittu mahdolli-suus ► Megatrendit ▼

Alueen kilpailukyvyn lisääminen kohdistamalla koulutuksen ja elinkeinoelä-män tarpeita, ylläpitämällä monipuolista elinkeino- ja palvelurakennetta, ver-kostoitumalla sekä kotimaassa että kansainvälisesti sekä parantamalla yritys-ten kansainvälisen toiminnan valmiuksia

Ilmastonmuutos Maatalous, elintarvikkeet, asuminen - elintarvikkeiden ja asumisen kestävyysbrändi, glokalisaation näkökulma - maatalouden uudet mahdollisuudet (hyötykasvit) - lähiruokaa kiintiöpakolaisille - terveen elämän peer-konsepti

Ympäristö - uusiutuvan (bio)energian tuotanto (Kiimassuo/Forssa ja Eko-

kem/Riihimäki) - uusiutuvan energian know-hown vienti (tuotantolaitokset, koulutus, tuo-

tekehitys) - energiatehokkaat ratkaisut - vesistöt valjastettava kalastus- ja virkistyskeitaiksi kansainvälisen turis-

min käyttöön Liikenne

- Hki-Pori –ratayhteyden kehittäminen

toimenpiteitä: - selvityksiä toimialakohtaisesti ilmastonmuutoksen vaikutukses-

ta/mahdollisuuksista Hämeen (yritys)tuotantoon (matkailu, maatalous, rakennustuotteet)

Väestömuutos Hoiva-alan yrittäjyys ja innovaatiot - asiakaslähtöinen hoiva-alan innovaatiotoiminta - metropolialuetta palveleva monikulttuurinen hoivayrittäjyys - hyvinvointipalvelujen kehittäminen - wellbeing-teollisuus - kotipalvelu tietotekniikkaa hyväksikäyttäen ikäihmisten palvelijaksi - ihmisen elämänkaarisen oppimisen ja hyvinvoinnin strategiaa konsultoiva

yrittäjyys Uudet toimintamallit

- seniorikansalaiset peruskoululaisten mentoreiksi

19

Globalisaatio Koulutus, kielitaito - kansainvälisen koulutuksen lisääminen - kansainvälisen osaamisen ja osaajien hyödyntäminen - kehittäjävoimien keskittäminen kv-asioihin (kv-foorumit ym.) - ammattikorkeakoulutasolla koulutukseen lisää englannin kielen ohella

mm. kiinankielisiä koulutusohjelmia Maahanmuuttajat

- maahanmuuttajille heidän omaan kulttuuriinsa kuuluvaa palvelutarjontaa Muuta

- slow-design (kansainväliset trendit ruuan valmistuksessa)

Digitalisaatio Koulutus - koulutustarjonnan (II aste ja amk) kehittäminen - digitalisaation tarpeet

huomioidaan kaikilla koulutusaloilla - sosiaalisen median laaja hyödyntäminen – ihmiset, yritykset, oppilaitok-

set aktiivisesti mukana eri sosiaalisen median välineissä - pienet kyläkoulut pois: nykyaikainen video- ja internet -tekniikka käyt-

töön - emeritus-/emeritayliopisto

Aluekehittäjät - aluekehittäjien digitaalikommunikaatio (käynnistymässä HOC = Häme

open campus, jonka kautta asia mahdollistumassa) - kaikille kansalaisille nopeat laajakaistayhteydet vastaamaan heidän pal-

velutarpeisiinsa Muuta

- henkilökohtainen/perhekohtainen elämänkaaren kattava hiili- ja vesija-lanjälki –konsultaatio webbipalveluna – kestävien investointien tukipalve-lu

Elämystalous Virtuaaliset palvelut - virtuaalimaailman yhdistäminen olemassa oleviin matkailupalveluihin - virtuaalielämän vuorovaikutus, palveluongelmien monitorointi ja niihin

puuttuminen esim. eläinterapia Liikkuminen, luonto

- maisematerapia, eläinterapiayrittäjyys - ympärivuotinen aktiivisuuskonsepti – vastuullinen elämysyrittäjyys - retkeilyreitit hyvin varustelluiksi terveysliikunnan käyttöön - tieteen ”havainnollistaminen”, esimerkkinä Elonkierto-puisto

(MTT:n perustama maatalousaiheinen esittelypuisto, jossa tutkimus ja käytäntö kohtaavat)

- wellbeing-, matkailu- ja luontopalvelujen kehittäminen - järvet kuntoon, kalastusmahdollisuuksien kehittäminen - Häme Heritage Center = suomalaisen sisämaaelämän näyteikkuna

20

Ryhmä 4:n tulokset – uhat analysoituna megatrendien valossa

Ryhmä 4 äänesti annetusta swot-osiostaan (uhat) tärkeimmiksi tai kiinnostavimmiksi työstettäviksi

asioiksi Hämeen kehittämisessä seuraavan:

”Yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen ja ympäristön kannalta epäedullinen hajautuminen” 4 ääntä

Toiselle sijalle selvisi:

”Paikalliset yritykset eivät menesty kansainvälisessä tai edes kansallisessa kilpailussa: Hämeestä nuk-

kuma- ja etätyölähiö” 3 ääntä

Ryhmän valitsema yhdyskuntarakenteen hajautuminen tuotti työstön tuloksena melko yllätyksettömän

lopputuloksen. Ansiokkaasta työskentelystä huolimatta paljon pureskellusta aiheesta oli vaikea kylmil-

tään löytää täysin uusia näkökulmia. Kuitenkin keskustelussa nousi esiin Hämeen kannalta kiinnostava

johtopäätösten ketju: globalisaatio-otsikon alta löytyi yhteinen maakunnallista kilpailukykyä koskeva

huoli (tähän liittyvien lappujen teksti on korostettu punaisella). Kun tälle mietittiin ratkaisua, katseet

kohdistuivat digitalisaation alle kertyneisiin pariin varovaisen positiiviseen ajatukseen (oranssi). Nämä

johdattivat keskustelun edelleen ilmastonmuutos-otsikkoon ja siellä olleisiin mahdollisuutta kuvaileviin

lappuihin (vihreä). Johtopäätöksenä voisi todeta, että tämä ajatusketju oli hedelmällisempi ryhmän

työn kannalta kuin yksikään yksittäinen ajatus.

Lopuksi ehdittiin keskustella lyhyesti ekologisesta maaseutuasumisesta ja sen mahdollisuuksista Hä-

meessä. Aiheesta (tiivistä urbaania vai maaseudulle asukkaita) kuluneen vuoden aikana käyty julkinen

keskustelu leimattiin mustavalkoiseksi ja kevyeksi. Kestävän kehityksen kannalta haitallisinta rakennet-

ta muodostavat ryhmän mielestä taajamien reuna-alueiden mattomaiset pientaloalueet ja pääkaupunki-

seutua ympäröivä ns. Nurmijärvi-ilmiö yksittäisine irrallisine yksityisautoiluun perustuvine pientaloi-

neen. Tämä ilmiö ulottuu Hämeessä jo Riihimäelle saakka ja alkaa olla esimerkiksi Lopella vahvaa.

Maaseudun vanhojen kylien elvyttäminen ja täydentäminen sen sijaan luo edellytykset hyvinkin omava-

raiselle ja ekologiselle elämäntavalle. Todettiin kuitenkin, että maaseudun asumisen ekologisuutta pi-

täisi pystyä terävöittämään myös mielikuvatasolla: maalla asuminen ei ole uskottavasti ”vihreää”, jos

kulkupelinä on kaksi isoa yksityisautoa ja asuntona talotehtaan kartanomallinen pakettitalo. Todelliset

uuden ajan ekokylät luodaan määrätietoisin toimenpitein ja panostuksin ekologiseen energiantuotan-

toon, vesihuoltoon ja ehkä ravinnonhankintaankin. Hyötyä saadaan jo muutaman talon yhteistoimin-

nasta.

Tehtävän 1 lopussa oleva elämystalous-megatrendin käsittely nosti idulle Hämeen monia mahdollisuuk-

sia ja viritti hyvin ajatuksia jo Tehtävää 2 kohti.

21

Taulukko 5. Uhkat analysoituna megatrendien valossa.

Valittu uhka ► Megatrendit ▼

Yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen ja ympäristön kannalta epäedullinen hajautuminen

Ilmastonmuutos Selvät UHAT (Jäljempänä myös joissakin tapauksissa nähty mahdollisuus kääntää asia positiiviseksi):

- ympäristöhaitat korostuvat - energiankulutuksen vähentämistavoitteeseen ei päästä - kalliimpi rakenne - syö paljon myös kunnan verotuloja (vanhusten kotihoito, päivähoito, kou-

lukuljetukset, maanhankinta, infra kallis) - rakenteen hajautuminen voi ohjata rakentamaan epäedullisiin rakennus-

paikkoihin: altistaa sään ääri-ilmiöille - vesihuolto-ongelma - hajautuminen kiihdyttää muutosta edelleen, liikenteen päästöt kasvavat - suurempi matkasuorite - lisää liikennettä: palvelut haettava kauempaa, jos maaseutu muuttuu

mökkialueeksi, lisää muuta hyötyliikennettä - aiheuttaa lisää liikennöintitarvetta - autoilun tarve kasvaa, kaikki eivät ole rautatieliikenteen piirissä

Uhkasta jalostettu MAHDOLLISUUS:

- puurakentaminen - maaseudulle mahdollista toteuttaa ekologisen rakentamisen avulla eko-

tehokkaampaa rakennetta kuin kaupunkimaisiin ympäristöihin - hajautetut järjestelmät: jätteiden paikallinen hyödyntäminen - haja-asutusalueella asuminen vähentää kulutusta - etätyö vähentää haittoja - luontomatkailulle uusia mahdollisuuksia

Väestömuutos UHAT:

- vanhenevaa, apua tarvitsevaa väestöä on entistä enemmän myös Hä-meessä

- vanhenevan väestön palvelut - ikääntyvien hoidon haasteet kärjistyvät - segregoituminen - heikot eivät pärjää: yksityisautoa ei kaikilla - maaseudun elävänä säilyminen edellyttää muuttoliikettä maaseudulle Neutraali:

- väestönmuutos ei vaikuta kokonaisuuteen, vähentää sosiaalisia ongelmia

Globalisaatio UHAT: - kilpailukyky ja kansainvälisten sopimusten tavoitteet - globaalit yritykset eivät pysty toimimaan alueella - maakunnan vaikeaa pysyä globaalissa kehityksessä: osaamiskeskittymät

jäävät heikoiksi ja sijaitsevat kaukana toisistaan - verkostoituminen voi olla vaikeaa kun esim. osaajat eivät ehkä olekaan

fyysisesti lähellä toisiaan - maahanmuuttajien reservaatti - maahanmuuttajien sekoittuminen ja integraatio ympäröivään yhteiskun-

taan voi olla vaikeaa

Neutraali: - globalisaatio jatkuu yhdyskuntarakenteen hajautumisesta riippumatta

22

Digitalisaatio UHAT: - tietoliikenneyhteydet toimiviksi koko Hämeeseen - lieveilmiöt yhteiskunnassa - digitalisaatio ei etene toivotulla tavalla hajautuneessa yhdyskuntaraken-

teessa - teknologia kallista toteuttaa, välimatkat pitkiä - digitaaliset uudet palvelut huonosti kaikkien saatavilla pitkien etäisyyksi-

en vuoksi

Neutraali: - tiedonvälityksen ja maailmanlaajuisen tiedonvälityksen kannalta ei ole

suurta merkitystä

UHASTA MAHDOLLISUUS: - digitalisaation avulla pienennetään haittoja = mahdollisuus - vähentää liikkumistarvetta - hajanainen rakenne voisi toimia pilottina digiyhteiskunnalle!

Elämystalous UHAT: - uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen vaikeaa: kysyntä pientä

jos kuluttajat ovat hajallaan - syrjäytyminen ja segregaatio

UHASTA MAHDOLLISUUS: - asukas voi luoda elinkeinon luonnonläheisestä asuinympäristöstään käsin - luontomatkailusta valtti - hajautunut rakenne maaseudulla voi olla hyvä pohja elämystaloudelle - hajautunut yhdyskuntarakenne mahdollistaa parempaa elämystaloutta - arkielämä sinänsä voi olla elämyksellistä, ei tarvita varsinaista ”elämys-

ten ostoa” - tilaa rauhoittua

2.3 Heikot signaalit ja niiden vaikutus Hämeeseen

Tätä tulevaisuustyöskentelyosiota varten oli valittu ennakkoon viisi heikkoa signaalia tai pikemminkin

orastavaa, mahdollisesti vahvistuvaa ilmiötä, joihin heikkojen signaalien on havaittu viittaavan. Valitut

heikot signaalit olivat:

1. Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen

2. Slow Life eli hitauden vallankumous

3. Vertikaaliviljely

4. Peer-to-peer opinto- ja koulutusmalli

5. Keinoliha – in vitro – lihamassan tuotanto

23

Tulevaisuusverstaan toisena keskeisenä tehtävänä oli nyt työstää tulevaisuuspyörä-menetelmällä heik-

koja signaaleja Hämeen kehittämismahdollisuuksia luodaten.4 Ryhmät äänestivät keskustelunsa pohjal-

ta annetun viiden heikon signaalin listauksesta, mitä heikkoa signaalia alettiin syväanalysoida ja tulkita

Tulevaisuuspyörä -menetelmällä. Työskentelyyn valitut viisi laajalti eri aihealueita edustavaa heikkoa

signaalia oli avainalustuksessa esitelty taustaksi työskentelylle (ks. johdantoluku). Ryhmä sai valita itse-

ään eniten kiinnostavimman heikon signaalin työstettäväksi tukemaan Hämeen kehittämismahdolli-

suuksia.

Valittu heikko signaali tai pikemminkin se orastava ilmiö, joka on kyseessä heikkojen signaalien indi-

koimana, kirjoitettiin tulevaisuuspyörän keskelle. Tulevaisuuspyörän ensimmäiselle kehälle alettiin sit-

ten ideoida, mitä tuotteita, palveluja, toimintamalleja, ideoita ym ko. heikko signaali voi Hämeen kan-

nalta merkitä. Toiselle kehälle kirjattiin seuraavaksi esteitä ja edistäviä asioita, konkreettisia toimenpi-

teitä jne. ensimmäiselle kehälle kertyneitä asioita koskien. Tässä luvussa työskentelyn tulokset on kirjat-

tu listauksena sekä vastaavat asiat myös tulevaisuuspyörään asemoituina.

Ryhmä 1:n tulokset: Downshifting Hämeessä

Ryhmän äänestys kiinnostavimmaksi tai tärkeimmäksi koetusta heikosta signaalista oli seuraava:

Downshifting 5 ääntä

Slow life 1 ääni

Pyörän keskelle työstettäväksi valikoitui siten Downshifting

Ensimmäisen kehän kirjaukset:

Kierrätys / Kierrätyspalvelut (kierto, tuunaus, hävitys?)

Jätteet hyötykäyttöön mm. energiaksi

Korjataan uuden ostamisen sijaan

---------

Kimppakyydit pääkaupunkiseudulle

Julkinen liikenne kuntoon

Yhdessä liikkuminen → julkinen liikenne

Pyöräily lisääntynyt

4 Tulevaisuuspyörä on miellekarttamainen useampikehäinen tutkittavan aiheen tai haasteen vaikutuksia ana-

lysoiva pyörä. Kyseessä on Millennium –hankkeen johtajan Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä struktu-

roitu, aivoriihityyppinen menetelmä. Siinä etsitään paperille piirrettyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien

nuolien avulla jonkin tärkeän (mega)trendin, tapahtuman, ongelman, päätöksen tai heikon signaalin ensim-

mäisen, toisen ja tarvittaessa kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, ar-

voihin jne. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tulevaisuutta kos-

kevia näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Heikko signaali = orastavasta, mahdollisesti vahvistu-

vasta ilmiöstä kertova merkki: asia, tapahtuma jne. (Glenn & Gordon 2009).

24

Hyvä infra

→ yksilön ekologinen reppu kevyempi

Tehokas logistiikka

→ Mitä tapahtuu suureelliselle infralle?

---------

Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy → etätyöt (matka-aika hukka-aikaa)

--------

Paikallisen tarjonnan arvostuksen nousu

Paikallinen kulttuuritarjonta

Paikallisruoan arvostuksen nousu

→ Lähiruokayrittäjyys tarjoaa työtä maaseudulle

Perusruoan kulutus kasvaa

Elämyspalveluiden kulutus kasvaa

Omaehtoinen vapaa-ajan toiminta järjestettyjen aktiviteettien sijaan

Lähimatkailu lisääntyy → paikallinen lähimatkailuyrittäjyys

Staycation-palveluita

Omistamisesta luopuminen vapauttaa ”hyvään elämään”

Kesämökeistä luopuminen

Talojen/asuntojen koot pienenee

→ Pienet talot – pienet tontit = tiivistys

Alivuokralaisuus uuteen kukoistukseen

Kommuuniasuminen

→ Käyttöoikeudet

Maaseutuasuminen lisääntyy

Helsingistä pako Hämeeseen, maallemuutto

--------

Maailma opettanee 2030 mennessä kohtuutta

-------

Huipputekniikka (”led”, vety, nano, ??)

→ Paikallinen energiantuotanto

Öljyn loppuminen

Toisen kehän kirjaukset:

Jätteen tuottaminen kallistuu

→ Pakkauksien järkeistäminen

→ Tuotekirjo järkeväksi

→ Kun kaikki kierrätetään - mistä rahat firmoille?

--------

Uudet logistiset teknologiat ja palvelumallit

→ Lisää pyöräparkkeja

Kevyen liikenteen yhteydet

Polttoaineen hinta (edistävä tekijä)

25

Uskalluksen puute (haittaava tekijä)

Rohkeat visiot ja sitoutuminen (edistävä)

--------

Kilpailutussääntöjen muutos

--------

Osuuskuntien paluu

--------

Kiinteistöjä vapautuu uusille hämäläisille

--------

Omistamisen ihannointi (haittaava tekijä)

Mukavuudenhalu, itsekkyys, kulutushysteria (haittaavia tekijöitä)

--------

Vuokra-asumisen renesanssi

Pilottialueita, joissa paikallinen energiatuotanto

--------

Selvät strategiat ja päätösten toimeenpano (edistävä)

--------

Uusiutuvien energioiden erilaiset tukimuodot (edistävä)

-------

Suuret ryhmittymät:

• omistusasunnosta/mökistä luopuminen

• vuokrausajattelu

• maalle muutto (Helsingistä Hämeeseen)

• julkinen liikenne

• pyöräily

• infra

• kierrätys, korjaus ja niihin liittyvät palvelut

• paikallinen energiantuotanto

Mitkä esteet? Omistuksen ihannointi, poliittisen uskalluksen puute

Mitä edistämistrendit? Öljyn saatavuus ja hinta, jätteen tuottaminen kallistuu, osuuskuntien lisäänty-

minen.

Loppumietintä → Jos nähdään, että downshifting-signaalista on tulossa trendi, niin Hämeen tulisi

tehdä strategia ja sitoutua tekemään visionäärisiä päätöksiä sekä keskittyä muutamaan kärkiasiaan.

26

Kuva 2. Downshifting Hämeen tulevaisuuden kannalta.

Ryhmä 2:n tulokset: Downshifting Hämeessä



Slow life 1 ääni



Kuntien verotulot

Uhka: paikallinen kysyntä vähenee → konkurssit

Matkailutottumukset → lähimatkailu säästää

Julkisen liikenteen kysyntä kasvaa

Liikennemäärät eivät lisäänny

Työpaikka halutaan asuinpaikkakunnalta, pendelöinti vähenee

Lähimatkailu

Lähimatkailu pääkaupunkiseudulta

Maatilalomat ja ohjelmapalvelut

Tarkoittaako valmiutta luopua julkisista palveluista

Kulttuuripalveluiden kysyntä/arvostus kasvaa

Yhteys digitalisaatioon → kirjat. lehdet, levyt aineettomina

27

Hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa

Tavaroiden kysyntä laskee, palveluiden kysyntä kasvaa

Osa-aika/pätkätyö → modernit nomadit asuvat Hämeessä

Kasvaako yhteisöllisyys

Asumisväljyys ei kasva?

Omistusasuminen vähenee?

Hyvän ympäristön arvostus kasvaa

Kysyntää palstaviljelyosaamisesta

Ohjattua marjastusta/sieniretkiä

Kädentaidot kunniaan, tehdään itse

Hattulassa toimiva nuorten työpaja (armeijan käytöstä poistettujen polkupyörien myynti ja kunnostus)

Kierrätys, korjaaminen, tuunaaminen

Kierrätysbisnes (Forssan ympäristöklusteri)

Pakottaako taantuma kohtuullistamaan?


Vastuu nykyisistä julkisista palveluista

Ilmasto- ja ympäristöstrategiat

Öljy loppuu

Maaseudun vetovoima kasvaa

Maaseutu tyhjenee

Estää? Aineettomat elämykset: Tuotteistaminen, myytävyys? ostettavuus?

Uusia lähtökohtia kaavoitukseen

Leader- rahoitteiset kehittämishankkeet

Uudenlaista yritystoimintaa

Neuvonta

Koulutus

Työvoimapolitiikka

Uudet energiamuodot

28


Ryhmä 3:n tulokset : Downshifting



Slow life 1 ääni

Peer-to-peer 1 ääni



Maatalous, elintarvikkeet

- urban agriculture - sesonkiruoka

- vegetarismin nousu

- maatalouden ja elintarviketeollisuuden uusi tuleminen (lähiruoka)

- perheviljelmien suosio kasvaa; nurmikon sijaan kasvimaa ja ruokapöydän antimet

29

Kierrätys

- kierrätys lisääntyy (lisää kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia)

Kädentaitojen korostaminen

- tehdään omat astiat savipajassa ja vaatteet turpeesta (matkailuvaltti → liittyy myös seu-

raavaan kohtaan)

Matkailu, liikkuminen

- auton sijaan työmatkoille skootteri tai polkupyörä, kalamatkoille moottoriveneen tilalle

soutuvene

- virtuaalimatkailu lisääntyy

- lähimatkailu lisääntyy

- trendinä: ”Paikallaan pysymisen logistiikka”

Rakentaminen, ympäristö

- tarvitaan yhdyskuntarakenteiden tiivistämistä

- talonrakennus: muunneltavuus asumistilan käytössä erilaisella moduulitekniikalla

perhekoon muutoksen myötä

- energia-arviointi korostuu

- aktiiviasuminen (energiaa tuottava)

Muuta

- ”onnellisuusindikaattoreiden” tarkastelu (arvostetaanko koulutusta ja tutkimusta liikaa?)


Edistäviä asioita:

- terveyskasvatus edistää vegetarismia

- funktionaaliset tuotteet ja ravintolisät

- hyötyliikunnan korostaminen terveystekijänä

Estäviä asioita:

- kertakäyttökestohyödykkeet kierrätyksen kannalta huono asia

- ansiotason nousu estää ”paikallaan pysymisen logistiikkaa” ja lähimatkailua

- ”kaikki-heti-mulle-nyt” –ajattelun jatkuminen ja vahvistuminen haittaa downshiftingiä

Konkreettiset toimenpiteet/tuotteet:

- perustetaan uusiotuotemyymälöitä

- maksulliset matkailun virtuaalituotteet

- kaavoitus ja maapolitiikka tukemaan yhdyskuntarakenteiden tiivistystä

- savikoulutus ja muu kädentaitojen koulutus

- pienpuutarhamyymälät (välineet, siemenet, neuvonta, työapu)

- poimitaan marjat ja sienet ”ihan ite” – ei ulkomailta tuotettua työvoimaa

Yleisenä kommenttina esitettiin, että teknologian ”liikakehitys” estää kulutuksen vähentämisen

Yleistä ryhmästä ja ryhmän toiminnasta:

- ryhmä pieni ja ”virkamiespainotteinen” (kaikki tunsivat toinen toisensa)

- luovaan ajatteluun virittäytyminen ja nykypäivästä irrottautuminen tuotti jonkin verran

ongelmia

30

- alkuvirittelyn jälkeen työskentely lähti käyntiin suhteellisen mukavasti, mielipiteiden

vaihtoa syntyi runsaasti

- tehtävässä 1 ryhmä valitsi tarkastelukohteeksi hyvin laajan ja monitahoisen asian → vali-

tun kokonaisuuden tarkastelu osoittautui melko hankalaksi

- tehtävässä 2 osallistujien intensiteetti alkoi selvästi hiipua loppua kohti (perjantai-

iltapäivä…), erityisesti kehälle 2 ei oikein enää tuntunut ”irtoavan” mitään → tehtävä saa-

tiin kuitenkin vietyä kunnialla loppuun asti, aikaa riitti molempien tehtävien tekemiseen

Ryhmä 3 :n merkinnät

- 1. Kehä mustalla

- 2. Kehä punaisella


31

Ryhmä 4:n tulokset: Slow life


Pyörän keskelle työstettäväksi valikoitui Slow life

YDIN:

- ”Hidasta Hämeessä” -brändi

- Slow down in Häme!

- Antaa mahdollisuuden elämystaloudelle

- Häme: suomalaisen kulttuurin syntysija: miten saadaan hyödynnettyä tämä potentiaali?

Ensimmäinen kehä:

TYÖ JA TYÖAIKA, -MATKA, -PAIKKA:

- lyhyt työmatka, pidempi vapaa-aika

- lähityö, lisääntyvä vapaa-aika

- työn, työmatkan ja kuntoilun yhdistäminen

- työaikajoustot ja työaikakokeilut

- lähityö elämänmuodoksi

- oma yritystoiminta kotona

- kotityötä (= etätyö) maaseutumaisemassa, vuodenaikojen kokeminen, arjen ylittävät elämykset

- työmatkaelämykset: pyöräily, junassa

matkustaminen (retriitti / lepo), kävely

VAPAA-AIKA, MATKAILU:

- hevosmatkailu ”Hitaasti hevosella Hämeessä”

-2-tiestä elämystie: nopeusrajoitus 30 km/h!

- tilojen tarjoaminen esim. lähikaupunkien lapsileireille

- eläimet ja sosiaalityö: terapiaratsastus (fysioterapia, vammaisratsastus, tyky-toiminta), eläintenhoito

rikollisten ja syrjäytyneiden kuntoutuksessa jne.

- ”elämysmaatalous”: kaupunkilaiset maksavat heinänteosta

-elämysmatkailu korjausrakentamisessa: korjauskursseja > ilmaista työvoimaa > osaamisen kasvua >

kulttuuriperinnön parempaa hoitoa

- lähiluonnon hyväksikäyttö: iltavapaa, viikonloput, lomat

- perhekeskeisyys kasvaa: perhematkailu ym.

- Torronsuolle marjamatkailu ulkomaalaisille

- Härkätie elämystienä, pyhiinvaellus

- retriittimatkailu

- elämysmatkailu: esim. marjankeruuviikonloppu + maaseutumajoitus

- pehmeä lähimatkailu: eläimet, melonta, luonnossa yöpyminen jne.

HARRASTUKSET:

- Golf ja muu luonnossa liikkuminen on oikeaa slow lifea!

32

- Golf-kentät valtaavat Hämeen moottoriurheilun kustannuksella.

YHTEISÖLLISYYS, SOSIAALISUUS:

- sosiaalisuuden lisääntyminen

- Slow life lisää toisesta välittämistä joka suomalaisilta puuttuu.

- Itsekkyys vähenee, annetaan aikaa lähimmäiselle.

- Kotieläin joka kotiin, turhuuden markkinat kutistuvat.

MAASEUTU, KYLÄT:

- Yhdyskuntarakenne säilytetään hajautuneena, kylät kehittyvät yhteisiksi kodeiksi.

- Kotikylä on kotikaupunkia sosiaalisempi paikka kasvaa ja kehittyä.

TEKNOLOGIAN EDUT:

- Nopeat yhteydet, hidas elämä!

- nettiyhteyshenkilö (seudullinen) joka kokoaa joka kylän omat nettisivut, kylille ylläpitäjät, yhteisiä

tapahtumia

LÄHIRUOKA, PERINNERUOKA:

- lähiruoan tuotanto ja myynti ympäristöön

- paikallinen ruokakulttuuri brändiksi

- hämäläinen perinneruoka

- Kalastusmahdollisuuksien lisääminen luo slow life - harrastukselle lisätilaa ja luo myös terveyttä syö-

jille.

ASUMINEN, ARKKITEHTUURI:

-asumisen estetiikkaa:

- korkealuokkaista suunnittelua passiivitaloihin

- pilottialueita passiivitaloista hämäläisiin uuden ajan ekokyliin

- joka kylälle joku yhteisöllisyyttä tehostava paikka, esim. kylätalo, lystinurmi, keinukallio tai aukio

PUUTARHA:

- MTT ja HAMK Lepaa: korkean teknologian viherrakentamissovelluksia > …joista jalostetaan ”naisten-

lehtiversioita” koko kansan käyttöön, puutarhavillityksestä täysi hyöty irti!

TYÖ JA TYÖAIKA, -MATKA, -PAIKKA:

- (haja-asutusalueen) pienyrittämisen helpottaminen: verotus, hygieniavaatimukset jne

- kaavoihin joustoa! (maankäytön suunnittelu)

- kevyen liikenteen reitit kuntoon

- vapaa-ajan ja vakituisen asumisen joustava yhdistäminen

- tietoliikenneverkko kuntoon

- kuntaan etätyökeskus verkostotyöläisten tapaamispaikaksi

33

- Hyödynnetään nuoren sukupolven ajattelu kulutuksen vapaaehtoisesta vähentämisestä uudenlaiseen

työntekoon ja asumiseen.

VAPAA-AIKA, MATKAILU:

- markkinointi

- perinnetekemisen leirit, maalaistalot uusiokäyttöön

- Hippolis mukaan matkailun kehittämiseen

-Virvelinranta: elämyspalvelut vammaisille

- Kunnat ostavat pehmeitä palveluita esim.

hevosyrittäjiltä, satsaus oikeaan aikaan voi

olla säästö myöhemmin.

- maatilojen erikoistuminen: viljelytilat hoitavat tuotannon, matkailutilat ovat luopuneet tuotannosta

(ehkä

maanomistuksestakin) ja keskittyvät palveluihin

- viherrakentaminen

- virkistysalueiden hankinta

- Rakennusperinnön hoidon kehittyminen osaamisen kasvun myötä vaatii prosessin organisointia ja

prosessille isännän > tuloksena syntyy osaamisverkosto.

Toinen kehä:

YHTEISÖLLISYYS, SOSIAALISUUS:

- Kilpailuyhteiskunta ei suosi slow lifea.

- talouden realiteetit slow lifen esteenä

- Lama mahdollistaa elämäntapojen korjaamisen.

- Lama maailman pelastajana – myös Hämeen!

- lasten kilpailutusta joka asiassa vähennettävä

- kilpaurheilua karsittava, perusliikuntaa lisättävä

- Tupakointikiellon tavoin rajoitettava paikkoja joissa alkoholia tarjotaan. –

Toisaalta viinit ruokakauppoihin. Suomalainen alkoholikulttuuri remonttiin!

- lähimmäisavun organisointi, jotta turvataan jatkuvuus

- elämyksellinen vanhustenhuolto ja asuminen

MAASEUTU, KYLÄT:

- Kuntien välistä yhteistyötä kaavoittamisessa lisättävä – mahdollistaa kylien synnyn palvelujen lähelle.

- Brittityyliin pubi joka kylään! aito kohtaamispaikka

- yhteistoimintakoordinaattori kyliin

- laajakaista joka kylään

- kyläsuunnitelmat, osayleiskaavat, rakennemallit

LÄHIRUOKA, PERINNERUOKA:

- hankintalaki: voitava tulkita siten, että läheisyystekijää saa käyttää kilpailutekijänä

- riittävän tiivis kylä ja hyvä tiedonkulku: kohtaamispaikat ja esim. nettitiedottaminen

34

ASUMINEN, ARKKITEHTUURI:

- strategista ajattelua ekorakennusten suunnitteluun: tärkeisiin kohteisiin (kansainvälinen) huippuark-

kitehti ja kovat ekotavoitteet > mielikuvatyötä, imagomarkkinointia!

- MTT ja HAMK Lepaa ottavat estetiikan paremmin huomioon kehitystyössään

- ”Irti verkosta” -yhteisöjä (omavaraisia energian, vesihuollon ym. suhteen)

- kunnat kaavoittavat pilottialueita passiivitaloille, kokeilualueiden kautta pysyväksi käytännöksi

slow life

YDIN:

- ”Hidasta Hämeessä” -brändi- Slow down in Häme!

- Antaa mahdollisuuden elämystaloudelle

- Häme: suomalaisen kulttuurin

syntysija: miten saadaan hyödynnettyä tämä potentiaali?

TYÖ JA TYÖAIKA, -MATKA, -PAIKKA:- lyhyt työmatka, pidempi vapaa-aika- lähityö, lisääntyvä vapaa-aika

- työn, työmatkan ja kuntoilun yhdistäminen- työaikajoustot ja työaikakokeilut- lähityö elämänmuodoksi- oma yritystoiminta kotona- kotityötä (= etätyö) maaseutumaisemassa,

vuodenaikojen kokeminen, arjen ylittävät elämykset- työmatkaelämykset: pyöräily, junassa matkustaminen (retriitti / lepo), kävely

VAPAA-AIKA, MATKAILU:- hevosmatkailu ”Hitaasti hevosella Hämeessä”-2-tiestä elämystie: nopeusrajoitus 30 km/h!

- tilojen tarjoaminen esim. lähikaupunkien lapsileireille- eläimet ja sosiaalityö: terapiaratsastus (fysioterapia, vammaisratsastus, tyky-toiminta), eläintenhoito rikollisten ja syrjäytyneiden kuntoutuksessa jne.- ”elämysmaatalous”: kaupunkilaiset maksavat heinänteosta

-elämysmatkailu korjausrakentamisessa: korjauskursseja > ilmaista työvoimaa > osaamisen kasvua > kulttuuriperinnön parempaa hoitoa - lähiluonnon hyväksikäyttö: iltavapaa, viikonloput, lomat- perhekeskeisyys kasvaa: perhematkailu ym.- Torronsuolle marjamatkailu ulkomaalaisille

- Härkätie elämystienä, pyhiinvaellus- retriittimatkailu- elämysmatkailu: esim. marjankeruuviikonloppu + maaseutumajoitus- pehmeä lähimatkailu: eläimet, melonta, luonnossa yöpyminen jne.

HARRASTUKSET:- Golf ja muu luonnossa liikkuminen on oikeaa slow lifea!

- Golf-kentät valtaavat Hämeen moottoriurheilun kustannuksella.

YHTEISÖLLISYYS, SOSIAALISUUS:- sosiaalisuuden lisääntyminen- Slow life lisää toisesta välittämistä joka suomalaisilta

puuttuu.- Itsekkyys vähenee, annetaan aikaa lähimmäiselle.- Kotieläin joka kotiin, turhuuden markkinat kutistuvat.

MAASEUTU, KYLÄT:- Yhdyskuntarakenne säilytetään hajautuneena, kylät kehittyvät yhteisiksi kodeiksi.

- Kotikylä on kotikaupunkia sosiaalisempi paikka kasvaa ja kehittyä.

TEKNOLOGIAN EDUT:- Nopeat yhteydet, hidas elämä! - nettiyhteyshenkilö (seudullinen) joka

kokoaa joka kylän omat nettisivut, kylille ylläpitäjät, yhteisiä tapahtumia

LÄHIRUOKA, PERINNERUOKA:- lähiruoan tuotanto ja myynti ympäristöön

- paikallinen ruokakulttuuri brändiksi- hämäläinen perinneruoka- Kalastusmahdollisuuksien lisääminen luo slow life -harrastukselle lisätilaa ja luo myös

terveyttä syöjille.

ASUMINEN, ARKKITEHTUURI:-asumisen estetiikkaa: - korkealuokkaista suunnittelua

passiivitaloihin- pilottialueita passiivitaloista hämäläisiin uuden ajan ekokyliin- joka kylälle joku yhteisöllisyyttä tehostava paikka, esim. kylätalo,

lystinurmi, keinukallio tai aukio

PUUTARHA:- MTT ja HAMK Lepaa: korkean teknologian viherrakentamissovelluksia > …joista

jalostetaan ”naistenlehtiversioita” koko kansan käyttöön, puutarhavillityksestä täysi hyöty irti!

TYÖ JA TYÖAIKA, -MATKA, -PAIKKA:- (haja-asutusalueen) pienyrittämisen helpottaminen: verotus, hygieniavaatimukset jne

- kaavoihin joustoa! (maankäytön suunnittelu)- kevyen liikenteen reitit kuntoon- vapaa-ajan ja vakituisen asumisen joustava yhdistäminen- tietoliikenneverkko kuntoon- kuntaan etätyökeskus verkostotyöläisten tapaamispaikaksi

- Hyödynnetään nuoren sukupolven ajattelu kulutuksen vapaaehtoisesta vähentämisestä uudenlaiseen työntekoon ja asumiseen.

VAPAA-AIKA, MATKAILU:- markkinointi- perinnetekemisen leirit, maalaistalot

uusiokäyttöön- Hippolis mukaan matkailun kehittämiseen-Virvelinranta: elämyspalvelut vammaisille - Kunnat ostavat pehmeitä palveluita esim. hevosyrittäjiltä, satsaus oikeaan aikaan voi

olla säästö myöhemmin.- maatilojen erikoistuminen: viljelytilat hoitavat tuotannon, matkailutilat ovat luopuneet tuotannosta (ehkä maanomistuksestakin) ja keskittyvät

palveluihin- viherrakentaminen- virkistysalueiden hankinta- Rakennusperinnön hoidon kehittyminen osaamisen kasvun myötä vaatii prosessin

organisointia ja prosessille isännän > tuloksena syntyy osaamisverkosto.

YHTEISÖLLISYYS, SOSIAALISUUS:- Kilpailuyhteiskunta ei suosi slow lifea. - talouden realiteetit slow lifen esteenä

- Lama mahdollistaa elämäntapojen korjaamisen.- Lama maailman pelastajana – myös Hämeen!- lasten kilpailutusta joka asiassa vähennettävä- kilpaurheilua karsittava, perusliikuntaa lisättävä- Tupakointikiellon tavoin rajoitettava paikkoja joissa alkoholia tarjotaan. –

Toisaalta viinit ruokakauppoihin. Suomalainen alkoholikulttuuri remonttiin!- lähimmäisavun organisointi, jotta turvataan jatkuvuus- elämyksellinen vanhustenhuolto ja asuminen

MAASEUTU, KYLÄT:- Kuntien välistä yhteistyötä kaavoittamisessa lisättävä – mahdollistaa kylien synnyn palvelujen

lähelle.- Brittityyliin pubi joka kylään! aito kohtaamispaikka- yhteistoimintakoordinaattori kyliin- laajakaista joka kylään- kyläsuunnitelmat, osayleiskaavat, rakennemallit

LÄHIRUOKA, PERINNERUOKA:- hankintalaki: voitava tulkita siten että läheisyystekijää saa käyttää

kilpailutekijänä- riittävän tiivis kylä ja hyvä tiedonkulku: kohtaamispaikat ja esim. nettitiedottaminen

ASUMINEN, ARKKITEHTUURI:- strategista ajattelua ekorakennusten suunnitteluun: tärkeisiin kohteisiin (kansainvälinen) huippuarkkitehti ja kovat ekotavoitteet > mielikuvatyötä,

imagomarkkinointia!- MTT ja HAMK Lepaa ottavat estetiikan paremmin huomioon kehitystyössään- ”Irti verkosta” -yhteisöjä (omavaraisia energian, vesihuollon ym. suhteen)- kunnat kaavoittavat pilottialueita passiivitaloille, kokeilualueiden kautta pysyväksi käytännöksi

Kuva 5. Slow life Hämeen tulevaisuuden kannalta.

Mielenkiintoista oli havaita, että kolmessa ryhmässä työstettäväksi valikoitui sama orastava ilmiö eli

downshifting, joka tarkoittaa kulutuksen vapaaehtoista vähentämistä. Tämä voi johtua toisaalta siitä,

että kyseinen nouseva ilmiö on todella laajalti kiinnostusta herättävä. Toisaalta se voi osittain johtua

siitä, että heikkojen signaalien listalla oli muutama toistaiseksi varsin marginaalinen ilmiö kuten esi-

merkiksi vertikaaliviljely ja keinolihan kehittäminen. Lisäksi on huomattava, että yksi ryhmä valitsi

työstettäväkseen slow lifen eli hitauden vallankumouden, joka osaltaan kytkeytyy myös downshifting-

ilmiöön. Näin ollen voidaan vetää se johtopäätös, että Hämeen tulevaisuuden kannalta downshifting ja

slow life – kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen ja hitauden vallankumous – ovat vakavasti otettava

huomioon strategisessa suunnittelutyössä ja etsittävä väyliä niiden toteuttamiseen.

35

Kysyttäessä verstaan yhteydessä kyselylomakkeella, johon myös pelkästään avainluennolle osallistuneil-

la oli mahdollisuus vastata, mikä heikko signaali olisi mielestäsi kiinnostava Hämeen tulevaisuuden

kannalta, saatiin seuraavia vastauksia: 1. Nuorten pahoinvointi, ennaltaehkäisyn tärkeys, heikommista

huolehtiminen, 2. Downshifting, slow life, 3. Nuorison ”putoaminen kelkasta” ja elämän pinnallisuus

sekä kulutushysteria. Menossa on ”sikasykli”, joka voi päättyä huonosti. 4. Sosiaalisuuden orastava kas-

vu, turhuuden markkinoiden menestyksen hiipuminen 5. Slow life.

36

3. KOLME VAIHTOEHTOISTA HÄMEEN TULEVAISUUSKUVAA

Tässä luvussa hahmotetaan kolme rakenteellista tiiviisti luonnehdittua skenaariomaista tulevaisuusku-

vaa, joihin Tulevaisuusverstaan tuloksia peilataan, ja joita on jo rakenteellisesti hahmoteltu Hämeen

liiton kehitystyössä.

3.1 Hajallaan hallitusti hoivaava Häme

Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskunnat ovat hiljalleen hajautuneet rakenteeltaan. Kyseessä

on nykymallin jatkuminen. Eheyttävät hankkeet ja ponnistelut tiiviin rakenteen puolesta eivät toteudu.

Toisaalta rakenteen on sallittu hajautuvan. Ns. hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut: alati laa-

jenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Rakenteen hajauttaminen on

tapahtunut hallitusti. Väestön vanheneminen Suomessa on johtanut kahdenlaiseen kehitykseen. Vara-

kas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. Kan-

ta-Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkai-

den lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hil-

jaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve

on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Kyseisille hajautuneena sijaitseville

senioriyhdyskunnille tarvitaan hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Näitä toteutetaan myös yksityisen pal-

velurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Myös muista maakunnista käsin ostetaan Hä-

meen hoivayhdyskuntien palveluja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvoin-

tipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Sekä paikallisille asukkaille että muualta Suomesta ja myös

ulkomailta etenkin Aasiasta tuleville matkailijoille on tarjolla räätälöityjä elämyspalveluja ja –reittejä.

Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin

energialähteisiin pohjaaviksi. Esimerkiksi seniorikylissä hyödynnetään useita energialähteitä: aurinko-

ja tuulienergiaa ja biomassaa. Ikääntyneiden asukkaiden kunnon ylläpitämiseen on kytketty heidän pa-

noksensa kulutuksen immaterialisaatioon, materiaalien huolelliseen kierrätykseen ja jätteiden kompos-

tointiin ja uusiokäyttöön. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. Ympä-

ristön terveyskytkennöistä tehdään ekoesteettisen asuinympäristön luomisen lisäksi liiketoimintaa. Eri-

tyisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevai-

suuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista

ilmiöistä etenkin slow life eli hitauden vallankumous saa vauhtia tässä tulevaisuuskuvassa.

37

3.2 Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa

Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin

globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti

kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Suur-Helsingin ulkokehä muodostaa verkos-

torakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi

ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä

maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on tässä verkostomallissa noussut matka-aika Helsingistä. Hä-

me on tehnyt itsensä hyödylliseksi tässä proaktiivisessa verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteel-

lisen että toiminnallisen yhteistyön verkostoon kuuluvien paikkakuntien välillä. Maakuntatason ajatte-

lun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuusnoodeina eli solmukohtina kokonaisuuden muodos-

tamassa verkostossa. Hämeen liiton tuore avaus Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä ver-

kostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita.

Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta

draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistu-

neet rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakun-

nan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen

hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen

vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa.

3.3 Hiilitön Häme HHT:n hengessä

Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Hiilitön

Häme HHT:n hengessä merkitsee todellista nauhakaupungin muodostumista Helsinki-Hämeenlinna-

Tampere -akselille. Kyseessä on raju ratavaihtoehto Helsinki - Hämeenlinna - Tampere -välillä, jolloin

lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan

Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Toisaalta siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdit-

tanut talouden taantuman jäljiltä jääneet pelot kustannusten noususta (toimitilat + energia). Riihimäki

on kiinnostava tässä mielessä, sillä sen vetovoima on kasvanut sen jälkeen, kun kaupunki on panostanut

asuinympäristön tekemiseen viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä

muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskun-

tavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien

yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto

ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että

pitkillä matkoilla, päärataa on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Tämä

puolestaan on mahdollistanut varsinkin lyhyempien matkojen pendelöinnin. Erityisesti hyödynnetty tai

huomioon otettu megatrendi maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa on ilmastonmuutok-

38

sen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen

vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa.

Taulukko 6. Tulevaisuuskuvien vertailua.

Skenaariot Hallitusti hajallaan hoivaava Häme

Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa

Hiilitön Häme HHT:n hengessä

Väestö

Senioripainotteinen

Monipuolinen ikäraken-

ne

Nuorten pendelöijien

suuri määrä Elinkeino- ja tuotanto-rakenne

Hyvinvointi- ja terve-yspalvelut, elämysmat-

kailu

Energia-, bio- ja eko-

tekniikat, vihreä raken-taminen

Logistiikka ja liikenne, peruskorjausrakenta-minen, luova talous

Yhdyskuntarakenne

Hallitusti hajallaan

Verkostorakenne

Radanvarren nauha-

kaupunki Arvot ja elämäntapa

Yksilöllisyys

Kumppanuus

Ympäristötietoisuus

Hyödynnetyt mega-trendit ja heikot sig-naalit/nousevat ilmiöt

Väestön vanheneminen

Elämystalous

Globalisaatio Digitalisaatio

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos

Luonnehdinta HOIVA-HÄME HYÖTY-HÄME HIILITÖN HÄME

Maakunnallisen asumisen markkinoinnin tueksi on seuraavassa esitetty seudulliset näkökulmat:

Hämeenlinnassa kannattaa mennä matkailu edellä. Matkailijat vakuutetaan hyvällä palvelulla ja ym-

päristön laatutekijöillä siinä määrin että halukkuus seudulla asumiseen kasvaa. Investoinnit matkailu-

palveluihin ja -ympäristöihin koituvat myös asukkaiden hyväksi. Kävijöistä tulee mahdollisesti pende-

löiviä asukkaita tai jos tuuria on, niin jopa seudulla työskenteleviä asukkaita. Avainsanoja ovat "oikea

kaupunki" (ruutukaavakeskusta), historialliset rakennukset, -rakenteet ja puistot, erinomaiset virkistys-

alueet ja -palvelut, rikas luonnonympäristö, kulttuurimyönteisyys, dynaaminen imago ja hyvä saavutet-

tavuus ja sijainti. Nämä näkökulmat toteutuvat kaikissa edellä kuvatuissa skenaarioissa, mutta etenkin

skenaariossa ”Hallitusti hajallaan hoivaava Häme” Hämeenlinna toimii hajallaan oleville hoivayhdys-

kunnille hallinnollisen ja kulttuurillisen keskuspesän.

Forssassa vahvistetaan idullaan olevaa Green living & Green technology -konseptia. Forssan kaupunki

profiloituu ekokaupungiksi ja tämä näkyy kaikessa kaupungin strategisessa kehittämisessä, viestinnässä

ja markkinoinnissa. Seudun muut kunnat "peesaavat" ja tukevat omalta osaltaan ja soveltuvin osin tätä

läpimenevää teemaa. (Esimerkiksi Ypäjällä hevostalouden tarjoamat mahdollisuudet ekologiseen ravin-

teiden kierrättämiseen, Humppilan Eco-Hub jne.) Perinteisten lähtökohtien (toimitilat, tontit, energian

hinta) lisäksi markkinointityössä korostetaan ekoteknologiayritysten toisilleen tarjoamaa synergiaetua.

Yritysten mukana houkutellaan yritysten työntekijöitä ja omistajia asukkaiksi. Varsinkin pienten ja pk-

yritysten osalta sidos asukkaiden ja yritysten välillä on tiivis: yritykset eivät asetu seudulle mikäli seutu

ei houkuttele yrittäjiä ja heidän perheitään myös asuinpaikkana. Äärimmäisen tärkeää on ekologisten

39

tavoitteiden rehellinen läpivieminen ja freesi, kevyt, nuorekas ilme. Forssan asema ja myönteiset kehi-

tysmahdollisuudet korostuvat erityisesti edellä kuvatussa skenaariossa ”Hyödyllinen Häme Helsingin

helmassa”.

Riihimäellä kasvu on jo jonkin aikaa perustunut pääkaupungin kasvupaineen purkamiseen. Tulijat

eivät tule niinkään matkailukokemuksensa vakuuttamina, vaan ennemmin sen vuoksi että seudulle si-

joittuminen antaa mahdollisuudet rauhallisempaan arkeen ja sujuvaan työmatkaliikenteeseen (verrat-

tuna pääkaupunkiseudulla asumiseen). Pendelöivien määrä ja suhteellinen osuus väestöstä on erittäin

suuri. Sujuva arki, kohtuuhintainen asuminen ja ihmisen kokoinen mittakaava ovat Riihimäellä avain-

sanoja. Tätä markkinoinnin avainaluetta voi höystää yrityksiin ja osaamiseen liittyvällä markkinoinnilla

sitä tavoitetta silmällä pitäen, että yritykset vähitellen, talouden seuraavan nousukauden ja ikäraken-

teen muutoksen (vahva eläköityminen) myötä, alkaisivat valua työntekijöiden perässä pääkaupunkiseu-

dulta pohjoisemmaksi yhdysvaltalaisen kaupunkitutkija Richard Floridan (2006) paljon siteeratun ja

polemisoidun mallin mukaan. Riihimäki saattaa olla kiinnostavimpia alueita tässä mielessä, myös logis-

tisten vahvuuksiensa vuoksi ja nousta etenkin skenaarion ”Hiilitön Häme HHT:n hengessä” dynaami-

seksi keskukseksi.

40

4. STRATEGINEN POLKU HÄMEEN TOIVOTTUUN TULEVAISUUTEEN

Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehitys-

kulkuja, jotta niiden toteutumistodennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa

mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei toteudu sellaisenaan. Tulevaisuuskuvissa on paljon elementte-

jä, joita voisi sijoittaa toisinkin ja ristiin eri tulevaisuushahmotelmien välillä. Hämeen toivottu tulevai-

suus voisi siten muodostua useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Oleellista on, että toivotun tu-

levaisuuskuvan valinnan jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin kyseisen tulevaisuuden tekemiseksi.

Maakunnan toivottu tulevaisuuskuva liittyy paljolti maakuntalaisten omaan mielikuvaan itsestään eli

identiteettiin. Tätä tulevaisuusverstaan yhteydessä kysyttäessä ”Mitä mielestäsi kantahämäläisyys tar-

koittaa vuonna 2030?” nousi esiin muun muassa seuraavaa:

1. Vihreää lepoa

2. Golfia moottorien sijaan

3. Olemme lokaaleja, joilla on hyvät edellytykset globaalisuuteen loistavissa asuinolosuhteissa

4. Toivottavasti = maailmankansalainen

5. Ihmisten maakunta. Hämeessä voi elää. Häme Lifestyle.

Kysyttäessä edelleen, mikä on kiireellisin tai tärkein yksittäinen haaste Hämeen kehittämisessä, saatiin

vastauksiksi:

1. Vanhenemisen ongelmat, sosiaali- ja terveystoimen toimivuus.

2. Yhtenäisyys → miten alueen profilointi vs. kaupunkien profiilit ja strategiat.

3. Seutujen ja kuntien yhteinen visio, yhteistyön vahvistaminen, pois kateus ja kauna tilalle aito

yhdessä tekeminen, iloitaan ”kaverin” menestymisestä, yhden hyvä tietää hyvää kaikille.

4. Seutujen tehokas erikoistuminen saatava aikaan – mm. Forssan seudulla panostetaan erityisesti

energia- ja ympäristöliiketoimintaan, ”hyvinvointiteollisuuteen” ja luoviin aloihin sekä ekologiseen

logistiikkaan ja vahvoihin klustereihin (rakennus, elintarvike, elektroniikka, metalli).

5. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen.

Seuraavat viisi yleisempää strategista linjausta ovat suositeltavia kilpailukykyisen Hämeen maakunnan

kehittämiseksi, oli sitten painopisteenä HOIVA-HÄME, HYÖTY-HÄME tai HIILITÖN HÄME:

1. Maakunnan tasapainoisen aluerakenteen tavoittelu

- asumiseen, työhön/tuotantoon, matkailuun monipuolinen tarjonta

- maakuntaan tehdyt sijoitukset hyödynnettävä

- pääkaupunkiseudun ja Kanta-Hämeen välinen vuorovaikutus (vastakkainasettelun sijaan)

2. Maakunnan alueiden profiloinnin edistäminen

41

- keskinäisen kilpailun sijaan verkottunut kumppanuus

- perinteiden yhdistäminen perhostalouden vaatimuksiin

3. Alueiden omavaraisuuden kehittäminen

- energiaomavaraisuus = energiaturvallisuus,

- elintarvikeomavaraisuus =elintarviketurvallisuus

4. Kanta-Hämeen luontaisten potentiaalien kehittäminen

- työpaikkojen ja elinkeinorakenteen tukeminen

- luonto- ja kulttuuripääoman vaaliminen ja aluepohjaisen luovan talouden synnyttäminen (mate-

riaalinen + immateriaalinen)

5. Kestävän infrastruktuurin turvaaminen

- fyysinen liikenne + virtuaalinen liikenne

- osaamisen infrastruktuuri (oppilaitosten verkostot)

Maakunnan kilpailukyky syntyy hyvinvoinnin edellytysten luomisesta ja proaktiivisen, kokonaisvaltai-

sen kehittämisen tahtotilasta. Näin ollen esimerkiksi edellisessä luvussa kuvattujen kolmen skenaarion

tai tulevaisuuskuvan osalta maakunnan toimijoiden itsensä kollektiivisesti valitsema tahtotila on en-

siaskel toimenpiteiden valinnalle. Maakunnan kehittämisessä on kuitenkin joka tapauksessa huomioi-

tava läpäisyperiaatteella isot kysymykset: ilmastonmuutos, väestön vanheneminen, talouden taantuma,

maahanmuutto, sosiaalisen koheesion hajoaminen, digitalisaatio ja elämystalouden kehittyminen. Näi-

hin haasteisiin maakunnan kannattaa omista lähtökohdistaan ja omia vahvuuksiaan kehittäen löytää

ratkaisuja sekä mahdollisuuksia talouden vahvistamiseksi. Kaikkien kolmen tulevaisuuskuvan kohdalla

päteviä kestävän tulevaisuuden edellytyksiä toteuttavia toimenpiteitä ovat seuraavat (lisää yksittäisiä

toimenpide-ehdotuksia löytyy runsaasti verstaan työskentelyn tuloksista luvussa 2):

Ympäristö ja energia

Vähähiilisen ja vähäpäästöisen maakunnan rakentaminen

Yhdyskuntien kasvihuonekaasujen minimointi pakotteiden lisäksi kannustimien avulla

Energiaintensiivisyys ja päästöt pienemmiksi aktiivisten kansalaisten ja yritysten avulla

Uusiutuvat energiamuodot laajamittaiseen käyttöön → uusiutuvan energian käyttöönotto -

strategia

Energiaomavaraisuuden tavoittelu – kilpailu parhaista tasoista

Paikallistuotantoa – energia ja elintarvikkeet lähituotantona, joiden markkinointi tapahtuu vah-

vasti virtuaaliverkoston avulla

Vähähiilisyys kytkettynä energiaturvallisuuteen ja elintarviketurvallisuuteen → turvamaakunta

Jätteistä bisnestä → nollajäte-strategia

Ilmastonmuutoksen etenemisen varalle maakunnassa laadittavaksi oma ilmastostrategia.

Energiatehokkuuden lisäämistä sekä uudisrakentamisessa että nyk. rakennuskannassa. → energia-

ja ilmastoherkkä asuminen, työnteko, liikkuminen → etätyökievarit kunnissa ja kattavat etä-

toiminnot muutenkin: etäopetus, etäterveyshoito ja etäviihde

42

Kaavoituksessa taattava suojavyöhykkeet ja sallittava rakentaminen reilusti merenpinnan yläpuo-

lelle.

Ääriolosuhteet ja -ilmiöt on huomioitava myös rakennusten suuntaamisen, muodon ja materiaali-

en suhteen entistä huolellisemmin.

Elinkeinot, tuotanto ja maankäyttö

Keskittyminen korkean jalostusasteen tuotantoon → valitaan painopistealueet

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen siten, että asuinviihtyisyys ja luonnonläheisyys ei kärsi

Yhdyskuntien maankäytön, liikenteen ja asumisen kokonaisvaltainen kehittäminen

Slow-elämän suomalaisen mallin kehittäminen ja opettaminen sisäoppilaitoksessa

Suomalaisen puurakentamisen ja vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymä (kansainväliset

leirikoulut ja tutkijavaihto-ohjelmat)

Aktiivinen eläkeläinen valitsee Hämeen -kampanja

Hallittu väljyys

Puhdas ja kaunis ympäristö

Hidas ja turvallinen vanhuus mahdollistetaan kodeissa ja laajennetuissa palvelutaloissa

Puhtaan ruoan ruoka-aitta → myös luomuvientiä

Elämys- ja luontomatkailu → hevosten ja metsien moninainen rooli esiin

Virkistyspalvelut

Terveydenhoitopalvelut → myös luontaishoitoloita ja retriittejä

Hyvinvointipalvelut

Yhdyskuntien ja alueiden profiloituminen maakunnan sisällä toisiaan kumppanuudessa täydentäen to-

teutetaan säännöllisesti pidettävien kumppanuuskinkereiden muodossa. Asukkaat, yrittäjät, kansalais-

järjestöt aktiivisesti mukaan maakunnan suunnitteluun. Sosiaalisen median hyödyntämisestä

oma strategia: maakunnan tunnettuus ja vetovoima ulottuu pääkaupunkiseudun ohi globaalille tasol-

le.

43

LÄHTEET

Florida, Richard (2005) Luovan luokan esiinmarssi: miten se muuttaa työssäkäyntiä, vapaa-aikaa, yh-

teiskuntaa ja arkielämää (Talentum).

Florida, Richard (2006) Luovan luokan pako: uusi globaali kilpailu kyvyistä (Talentum).

Friedman, T. (2007) The world is flat. A Brief History of the Twenty-First Century. (1st ed. 2005).

Glenn, Jerome & Gordon, Ted (eds) (2009) MP Futures Research Methodology version 3.0. http://mpcollab.org/MPbeta1/node/1959.

http://www.millenniumproject.org/millennium/FRM-V3.html

Glenn, Jerome, Gordon, Ted and Elizabeth (2009) State of the Future 2009. Report by the Millennium Project. http://www.millennium-project.org/millennium/sof2009.html

Heinonen, Sirkka (2009) Maailma huutaa, mitä Häme vastaa? Seudullisen ennakoinnin strategisesta

merkityksestä. HYVÄ HÄME – Hämeen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia –tulevaisuusverstas. Järjestäjänä Hämeen liitto, 14.8.2009 Verkatehdas, Hämeenlinna, 52 slides.

Heinonen, Sirkka (2009) Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen

uusiin muotoihin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, 22 s. ISBN 978-951-564-558-6. http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTutu_2009-1.pdf

Heinonen, Sirkka (2008) Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008,

5-16. Helsinki. ISSN 0785-5494.

Heinonen, Sirkka (2008) Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhteiskunnassa. Sitran taustaselvitys Hel-

sinki 2008. http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/energia/Julkaisut/julkaisut.htm

Heinonen, S. ja Westerlund, L. (toim.) (2009) Tulevaisuussignaalien satoa. Tulevaisuuden tutkimus-keskus (sisäiseen käyttöön), 31 s.

Heinonen, Sirkka & Saarimaa, Riikka (2009) Työelämän laadulla parempaa jaksamista – Kuinka etätyö

voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja yrittäjyys 25/2009. http://www.tem.fi/files/22716/TEM_25_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007) Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumal-

leja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. http://www.vtt.fi/ekoseutu (Raportti 1 ja Raportti 2)

Heinonen, Sirkka, Halonen, Minna ja Daldoss, Lorenzo (2007) Rauhallinen asuminen (slow housing)

osana elinympäristöjen houkuttelevuutta. Futura 4/2007, 5-24.

Heinonen, Sirkka, Minna Halonen & Lorenzo Daldoss (2006) Slow housing – competitive edge for in-novative living environments. Fennia 184: 1, pp. 91–104.

Heinonen ja Tuominen (toim) (2006) Matkalla tulevaisuuteen. Innovatiivisia avauksia tulevaisuuden

asumiseen, liikkumiseen ja yrittäjyyteen. VTT-R-09398-06. Espoo 101 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2006/Matkalla_tulevaisuuteen.pdf

Heinonen, Sirkka, Huhdanmäki, Aimo, Kuosa, Tuomo & Niskanen, Saija (2004). Ekohallittu etätyö.

Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon ympäristövaikutuksia. KESTY-tutkimusohjelman Ekoetätyö-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 701, Helsinki, 270 s.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=310679

Hämeen maakuntaohjelma 2007–2010. Hämeen liiton julkaisu IA:26, 2007.

Jensen, Rolf (1999) The Dream Society. How the Coming Shift from Information to Imagination Will

Transform Your Business. McGraw-Hill Professional.

44

Kamppinen, Matti, Kuusi, Osmo ja Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimus – menetelmät ja sovellukset. Suomen kirjallisuuden seuran toimituksia 896. Helsinki, 2. korjattu painos, 928 s.

Kuusi, Osmo & Kamppinen, Matti (2003) Tulevaisuuden tekeminen. Teoksessa Kamppinen, M. – Kuu-

si, O. & Söderlund, S. (toim.) Tulevaisuudentutkimus – menetelmät ja sovellukset. Suomen kir-jallisuuden seuran toimituksia 896. Helsinki, 2. korjattu painos, 928 s.

Laakso, Anne (2009) Kun kulttuuri vietiin verstaisiin – KULMA-hankkeen tulevaisuusverstaiden ana-

lyysi. Pro gradu -tutkielma. Turun kauppakorkeakoulu. Turku, 114 s.

45

LIITE 1

TULEVAISUUSVERSTAAN OSALLISTUJAT

Ryhmä 1

Moderaattori: Hazel Salminen, Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Jäsenet:

Antti Heinilä

Noora Herranen

Harri Kallio

Timo Lindvall

Heikki Pusa

Päivi Sipilä-Alatalo

Ryhmä 2

Moderaattori: Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Jäsenet:

Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät

Päivi Kiviranta, Hämeen 4H- Piiri

Matti Lipsanen, Hämeen liitto

Paula Mustonen, Hämeen liitto

Päivi Terävä, Hausjärven kunta

Annu Tulonen, Hämeen Ympäristökeskus

Ryhmä 3

Moderaattori: Anne Laakso, Hämeen ammattikorkeakoulu

Jäsenet:

Sirpa Kurppa, MTT

Jukka Ojanen, Hämeen liitto

Arto Saarinen, Hämeen liitto

Hannu Saarinen, Hämeen liitto

Matti Setälä, Tammelan kunta

Ryhmä 4

Moderaattori: Anna-Mari Ahonen, Hämeen liitto

Jäsenet:

Matti Hakala, HAMK

Jukka Pekka Kataja, MTK

Raija Niemi, Riihimäen kaupunki

Hannu Raittinen, Hämeen liitto

Timo Silván, maakuntahallituksen edustaja (Hausjärvi)

Esko Tonteri, Humppilan kunta

AIKAISEMPIA TUTU-eJULKAISUJA

7/2009 Koskela, Marileena & Vinnari, Markus (eds.): Future of the Consumer Society. Proceed-ings of the Conference “Future of the Consumer Society”. 28–29 May 2009, Tampere, Finland.

6/2009 Lauttamäki, Ville: Sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden palvelutarpeita. Loppura-portti Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuustyöskentelystä 2008.

5/2009 Juha Kaskinen & Riikka Saarimaa (eds.): Culture as Innovation. The Search for Creative Power in Economies and Societies. Proceedings of the Conference “Culture as Innovati-on”, 6-8 June 2007, Turku, Finland

4/2009 Katariina Heikkilä & Anna Kirveennummi: Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudes-sa. Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta.

3/2009 Hietanen, Olli: Kaakkois-Suomen työelämän kehittämiskeskus –hankkeen ennakoiva ko-konaisevaluointi. Loppuraportti.

2/2009 Ahvenainen, Marko – Hietanen, Olli & Huhtanen, Heikki: Tulevaisuus paketissa.

1/2009 Heinonen, Sirkka: Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovai-kutuksen uusiin muotoihin.

8/2008 Nurmi, Timo & Hietanen, Olli: LogiCity porttina itään ja länteen.

7/2008 Kohl, Johanna (ed.): Dialogues on Sustainable Paths for the Future. Ethics, Welfare and Responsibility.

6/2008 Kaivo-oja, Jari & Marttinen, Jouni: Foresight Systems and Core Activities at National and Regional Levels in Finland 1990–2008. Developing Foresight Systems for a Better Life in Finland and Europe

TUTU-eJULKAISUJA 8/2009 Sirkka Heinonen

HÄMEEN TULEVAISUUSKUVIA Hahmotuksia Hämeen maakunnan tulevaisuuden kehitysvaihtoehdoista ISBN 978-951-564-976-8 ISSN 1797-132