Reilun Pelin työkalupakki – Välineitä yhteiseen

työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikalle

Tervetuloa julkistamistilaisuuteen!

● Miksi työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä tarvitaan?  ● Reilun Pelin työkalupakin sisältö● Kehittelyn tausta ● Kuormitusanalyysi esimerkkinä ● Esimies välineiden käyttäjänä ● Mitä hyötyä välineiden käytöstä on? ● Keskustelua

Tilaisuuden kulku

Miksi työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä tarvitaan?

● Työhyvinvointia on parantanut osalla palkansaajista

+ Tasapuolinen kohtelu+ Kannustavuus+ Innostavuus + Luottamus

TEM, Työolobarometri 2013 ‐ muutoksia kymmenessä vuodessa

● Työhyvinvointia heikentää─ Työpaikan epävarmuus─ Vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen

+ ─ Työn henkinen ja fyysinen rasittavuus on pysynyt ennallaan

– Sairauspoissaolot: 7 miljardia euroa– Ennenaikaiset eläkkeet: 18 miljardia euroa– Työtapaturmat: 2 miljardia euroa– Sairaana töissä oleminen: 7 miljardia euroa– Terveyden ja sairaanhoitokulut: 7 miljardia euroa

● Loppulasku vuosittain: 41 miljardia euroa● Vrt. valtion budjetti vuonna 2010 oli 50 miljardia euroa

(Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa 2013, 12)

Puutteellisen työhyvinvoinninkustannukset vuonna 2010

● 53 % menetti työaikaa murehtimalla häiriökäyttäytyjän käytöstä ja kohtaamisia hänen 

kanssaan

● 28 % menetti tehokasta työaikaa pyrkimällä välttelemään häiriökäyttäytyjää

● 27 % ilmoitti sitoutumisensa organisaatioon heikentyneen

● 22 % vähensi yritteliäisyyttä työssä

● 10 % vähensi työaikaa

● 46 % pohti työpaikan vaihtoa

● 12 % vaihtoi työpaikkaa

( Ari Heiskanen. Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus. Tehyn julkaisusarja  F 2/13)

Puutteellinen työhyvinvointi näkyy esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä

● Häiriökäyttäytymisen ja/tai työpaikkakiusaaminen aiheuttaa satojen miljoonien eurojen tuottavuuden menetykset vuositasolla.

● Yhden sairaanhoitopiirin (esimerkkinä Varsinais‐Suomen sairaanhoitopiiri) tuottavuuden menetykset ovat kokoluokkaa 30,5 miljoonaa euroa/vuosi.

● Mitä muut tällä rahalla voisi tehdä? Esim. palkata 600 työntekijää lisää, joille maksetaan 3000 euron bruttopalkka/kk. 

( Ari Heiskanen. Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus. Tehyn julkaisusarja  F 2/13)

Häiriökäyttäytymisen taloudellisia vaikutuksia

”Kehittäjäsuuntautunut henkilöstön edustaja voi innostaa koko työpaikan henkilöstön osallistumaan. Näin hän voi yhdessä työnantajan kanssa kartuttaa koko henkilöstön osaamispääomaa. Tällöin yrityksen kilpailukyky ja tuottavuus paranevat, minkä lisäksi myös työpaikkojen säilyminen ja uusien työpaikkojen luominen tulevat aiempaa helpommiksi.”

(A. Ryynänen. 2009. Valvojasta kehittäjäksi. Henkilöstön edustajien kehittäjäsuuntautuneisuuden vahvistaminen ryhmävalmennuksella. Erto ry)

Henkilöstön edustajan muuttuva rooli

1. Psykososiaalisten riskien kartoitus kuormitusanalyysin avulla2. Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi3. Muutoksen yhteinen käsittely4. Pelisääntöjen laadinta5. Perustehtävän kirkastaminen

Reilun Pelin työkalupakki‐ 11 välinettä työhyvinvoinnin kehittämiseen

6. Suunnittelun välineet7. Sähköpostietiketin tekeminen8. Toimenkuvien täsmentäminen9. Työkäytäntöjen kehittäminen10. Kiireen vähentäminen11. Perehdyttäminen

Reilun Pelin työkalupakki – 11 välinettä työhyvinvoinnin kehittämiseen

● 11 diasarjaa ja ohjeet niiden käyttöön● Tullaan nauhoittamaan esittelyjä/ohjeistuksia● Koulutukset● Lisäksi– Reilu Peli –käsikirja (pohjana työkalupakille)– Reilu Peli verkosto (henkilöstön edustajien oppimis‐ ja vertaistukiverkosto) 

Mitä työkalupakkiin kuuluu?

● Aikajana 

Työkalupakin kehittely vaiheet

Esimerkki välineestä: Psykososiaalisten riskien kartoitus 

kuormitusanalyysin avulla

● Mikä sinua kuormittaa työssäsi/työpaikallasi?– Kirjaa ylös– Jokainen työskentelee 5 minuuttia itsekseen, jotta saa koottua omat ajatuksensa – annetaan työrauha!

Kuormitusanalyysi käynnistyy

● Mikä sinua kuormittaa työssäsi ja työpaikallasi?– Muodostakaa neljän hengen ryhmät ja käykää läpi kirjaamanne asiat niin, että kukin sanoo vuorollaan yhden asian

– Valitkaa niistä neljä teitä kaikkia eniten kuormittavaa asiaa

Kuormitusanalyysi jatkuu pienryhmissä

● Kukin ryhmä kertoo yhden kuormitustekijän ja vetäjä/vetäjät kirjaavat ne fläppitaululle

● Fläppipaperit kiinnitetään seinään sitä mukaa, kun ne tulevat täyteen

● Jokaiselta ryhmältä pyydetään sellaisia asioita, joita ei ole ennätetty jo kirjata fläpille

Kuormitusanalyysin tulokset nostetaan esille

● Käydään kukin kuormitustekijä erikseen läpi ja pohditaan yhdessä:– Voiko työyhteisömme (esimies ja henkilöstö) vaikuttaa kyseiseen kuormitustekijään?

– Jos ei voi vaikuttaa, niin kuka voi?– Vedetään sellaiset kuormitustekijät listasta pois, joihin työyhteisö ei voi vaikuttaa

– Sovitaan, kuka vie eteenpäin niitä kuormitustekijöitä, joihin joku muu organisaatiossa voi vaikuttaa

Kuka asioihin voi vaikuttaa?

● Neljän hengen ryhmät jakaantuvat kahtia, jolloin seuraavaksi työskennellään pareittain 

● Parit käyvät valitsemassa seinällä olevista kaikista kuormitustekijöistä kolme eniten kuormittavaa, joille pitäisi heti tehdä jotain –kyseisten asioiden kohdalle merkitään punainen pystyviiva

Kuormitustekijöiden priorisointi

● Todetaan yhteisesti keskeisimmät kuormitustekijät 

● Kerrotaan, että seuraavassa tilaisuudessa lähdetään hakemaan yhdessä keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää 

Keskeisten kuormitustekijöiden toteaminen 

Esimerkki kuormitustekijöistä eräältä työpaikalta

● Mitkä asiat meillä toimii?

– Listataan nämä myös fläppitaululle

● Tähän päättyy ensimmäinen tilaisuus

Hyvät asiat nostetaan lopuksi esille

● Pieni organisaatio – on helppo kehittää asioita matalalla kynnyksellä, matka työntekijätasolta henkilöstöpäällikköön on lyhyt

● Perustehtävä on kristallin kirkas● Työtehtävät kehittyvät ja on itse mahdollisuus kehittyä● Palaute on hyvää● Tasapuolinen ja oikeudenmukainen esimies● Kehittämismyönteinen työyhteisö

Esimerkki työpaikalta: Nämä asiat toimivat

● Hyvät työkaverit● Loistavat työajat ja saa vaikuttaa työvuoroihin● Ei ole tylsää – päivät ovat erilaisia ja värikkäitä● Pääsee koulutuksiin● Äärettömän hyvä työilmapiiri: pystyy antamaan ja saamaan palautetta, hyvä huumorintaju, myös vapaa‐ajantoimintaa yhdessä

● Hyvät työtilat ja –välineet

Esimerkki työpaikalta: Nämä asiat toimivat

Mitäteemme?

Kuinkatoteutamme?

Kuka  vastaa?

Mihin mennessä?

Mistä saamme tukea?

Kuinka seuraam‐me?

Mikä on hyöty/tavoite?

Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma

Reilun Peli työkalupakki esimiehen työvälineenä

Palvelupäällikkö Jaana Perälä‐Haapa‐aho, Seinäjoen Lääkäritalo

Välineiden käytön hyötyjä

● Kehittyvä ja oppiva organisaatio, jonka jäsenet osaavat kehittää työtä ja työpaikan käytäntöjä 

– Kaikki osallistuu – yhteisöllisyys kasvaa ja opitaan tuntemaan toisemme 

– Koko työyhteisön kehittämisosaaminen lisääntyy

● Löytyy toimintatavat, joiden avulla epäkohtiin voidaan tarttua ja vahvistaa hyviä toimintatapoja

Työpaikkojen hyöty

● Hanke oli henkilöstölle erittäin tärkeä tukipilari muutosten keskellä.

● Hankkeessa onnistuttiin parhaiten parantamaan viestintää ja yhteistyötä ja luomaan yhteiset pelisäännöt. 

● Palaverikäytäntöjen luominen ja kehittäminen onnistui hyvin

● Työilmapiirin kehittäminen onnistui osassa työpaikkoja.

● Huonoimmin onnistuttiin vähentämään kiireen tuntua työssä.

● Loppukysely:– 74 % vastaajista halusi kehittää työhyvinvointia, 30 % työpaikan ilmapiiriä.– Arviointikyselyyn vastanneista lähes 70 % arvioi, että kehittämishankkeella 

onnistuttiin parantamaan työturvallisuutta– Jaksaminen kohentui osassa työpaikkoja

Kerättyä palautetta työpaikoilta TJS:nhankkeessa 

● Mitä sitoutuneempia organisaation johto ja esimiehet ovat, sitä paremmin kehittäminen onnistuu  ‐ Organisaation johto osallistuu kehittämistyöhön ja näyttää esimerkkiä

● Henkilöstön sitouttaminen onnistuu yhteisellä suunnittelulla ja suunnitelmien toteuttamisella

● Vahvistetaan työsuojelutoimikunnan/yt‐toimikunnan roolia työhyvinvointityössä

● Kannattaa olla sisukas: muutokset etenevät hitaasti ja heikosti havaittavin askelin

● Ennakoiva ja tasapuolinen viestintä tarpeen – viestitään, mitä on saatu aikaan

● Henkilöstölle tarjotaan tilaisuuksia määritellä työpaikan ongelmakohdat ja hyvän työyhteisön suuntaviivat. 

TJS:n valmentajien huomioita välineiden käytöstä

● Yhteinen ymmärrys asiakaskunnasta, toiminnan tavoitteista ja perustehtävästä on muodostunut

● Työkäytännöt ovat kehittyneet ja yhtenäistyneet

● Laatu, yhdessä tekeminen ja suunnittelu on parantunut

● Kaikki ovat oppineet uutta ja useat kouluttajat osaavat kouluttaa samoja koulutuksia 

● Sähköiset järjestelmämme ovat uudistuneet ja hallinnolliset rutiinit hoituvat ”markun” avulla

● Viestintä on parantunut asiakkaan tarpeiden mukaisesti

● Työhyvinvointi on kohentunut ja jatkuvat muutokset tuntuvat hallitummilta

Mitä hyötyä kehittämistyöstä on ollut TJS Opintokeskuksessa? 

● Työelämän laadun parantuminen – jäsenten työhyvinvointi kohenee● Yksityisen ja julkisen sektorin kannattavuuden parantuminen – Mm. lisää käsiä sosiaali‐ ja terveysalan tehtäviin 

● Entistä osaavampia henkilöstön edustajia, esimiehiä ja toimihenkilöitä

● Oppivia ja kehittämisintoisia organisaatioita ja työyhteisöjä

→Ammattijärjestöt pystyvät enemmän keskittymään palkansaajien edunvalvontaan

Mitä ammattijärjestöt tästä hyötyvät?

● http://www.tjs‐opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman‐kehittaminen/reilu‐peli

● Annetaan myös Innokylän sivuille sekä lisätään myöhemmin Slide Share ‐palveluun.  

Mistä löydät välineet?

TJS Opintokeskussikke.leinikki@tjs‐opintokeskus.fipaivi.lohi‐aalto@tjs‐opintokeskus.fi

www.tjs‐opintokeskuswww.reilupeli.net

Kiitos!