Hyperteksti Navigaation suunnittelu - Tampereen … Navigaation suunnittelu ... – Web-palvelin vs. käyttäjän oma kone ... Viime aikojen kehitys

Käyttöliittymien perusteet 3.12.2012

[email protected] 1

TAUCHI – Tampere Unit for Computer-Human InteractionTAUCHI – Tampere Unit for Computer-Human Interaction

1

Hyperteksti Navigaation suunnittelu

Saila Ovaska

Informaatiotieteiden yksikkö

Tampereen yliopisto


2

Tässä kalvosetissä

• Hyperteksti ja hypermedia– käsitteitä– verkkosivustojen ”sukupolvia”– käyttäjäkokemus, saavutettavuus

• Navigaation suunnittelu– keskeisimmät periaatteet

• Suunnittelumalleja verkkosivuille

• Navigoinnin helpottaminen


[email protected] 2


3

TAUSTAA JA STANDARDEJA


4

Mitä on hyperteksti ja hypermedia?

• Perusidea:– solmuja (joissa tekstisisältöä)– ja linkkejä, jotka yhdistävät solmuja– Solmuja kutsutaan eri tavoin eri järjestelmissä:

• Sivuja, kortteja, kehyksiä, …

• Hypermedia = tekstisolmuja + muita mediatyyppejä

– Linkitys eri mediatyyppien välillä voi olla haaste toteuttaa– mutta myös käyttää

• Esim. Linkki voidaan sijoittaa kuvaan tai graafiseenelementtiin, mutta mistä käyttäjä tietää että siinä on linkki? Esimerkiksi: kuinka monta eri paikkaan vievää linkkiä on sivulla http://www.eyeball-design.com/


[email protected] 3


5

Hypertekstin historia

• Vanha idea– Vannevar Bush, 1945: Memex – visio hypertekstistä– Douglas Engelbart, NLS-järjestelmä, 1960-luvun alku– Theodore Nelson, 1960-luku: termi ”hypertext”

• Laajempi leviäminen 1980-luvulla– Omia hypertekstijärjestelmiä:

• Hypercard-pinot (Macintosh)• Hyperties (PC) http://www.cs.umd.edu/hcil/hyperties/

• World Wide Web ideoitiin 1989-1990– 1990-luvulla räjähdysmäinen kasvu – hajautettu hypertekstijärjestelmä– 2005 ”Web 2.0”

http://oreilly.com/web2/archive/what-is-web-20.html


6

Memex, 1945

Vannevar Bush

http://www.theatlantic.com/doc/194507/bush, http://www.acmi.net.au/AIC/BUSH_BERRNIER.html

• Visio hypertekstistä– Vannevar Bush: ”As we may think”– Suuri tietosäiliö, jossa dokumentit linkitettyjä toisiinsa


[email protected] 4


7

Memex-skenaario (Bush, 1945)

• “The owner of the memex, let us say, is interested in the origin and properties of the bow and arrow. Specifically he is studying why the short Turkish bow was apparently superior to the English long bow in the skirmishes of the Crusades. He has dozens of possibly pertinent books and articles in his memex.

• First he runs through an encyclopedia, finds an interesting but sketchy article, leaves it projected. Next, in a history, he finds another pertinent item, and ties the two together. Thus he goes, building a trail of many items. Occasionally he inserts a comment of his own, either linking it into the main trail or joining it by a side trail to a particular item.

• When it becomes evident that the elastic properties of available materials had a great deal to do with the bow, he branches off on a side trail which takes him through textbooks on elasticity and tables of physical constants. He inserts a page of longhand analysis of his own. Thus he builds a trail of his interest through the maze of materials available to him.”


8

Memex-skenaario (Bush, 1945)

• “And his trails do not fade. Several years later, his talk with a friend turns to the queer ways in which a people resist innovations, even of vital interest. He has an example, in the fact that the outraged Europeans still failed to adopt the Turkish bow. In fact he has a trail on it. A touch brings up the code book. Tapping a few keys projects the head of the trail. A lever runs through it at will, stopping at interesting items, going off on side excursions. It is an interesting trail,pertinent to the discussion. So he sets a reproducer in action, photographs the whole trail out, and passes it to his friend for insertion in his own memex, there to be linked into the more general trail.”


[email protected] 5


9

Hyperteksti ja hypermedia

• Hyperteksti– Theodor (Ted) Holm Nelson

1960-luku

• Xanadu-projekti (1960--) jaXanaduSpace 3D http://xanadu.com/

• non-sequential writing

• ”prison of paper” selitettynäja Xanadun demo (2008):

HT’07 keynotehttp://xanadu.com/XanaduSpace/btf.htm

http://www.youtube.com/watch?v=En_2T7KH6RA


10

Hypertekstin määritelmä (1965)

• Theodor Holm Nelson kuvasi hypertekstiä seuraavasti:– “Let me introduce the word ”hypertext” to mean a body of

written or pictorial material interconnected in such a complex way that it could not conveniently be presented or represented on paper. It may contain summaries, or maps of its contents and their interrelations; it may contain annotations, additions and footnotes from scholars who have examined it.

– Let me suggest that such an object and system, properly designed and administered, could have great potential for education, increasing the student's range of choices, his sense of freedom, his motivation, and his intellectual grasp. Such a system could grow indefinitely, gradually including more and more of the world's written knowledge.”

Theodor H. Nelson, Complex information processing: a file structure for the complex, the changing and the indeterminate. Proc. ACM’65. [ACM DOI]http://dx.doi.org/10.1145/800197.806036


[email protected] 6


11

Hypertekstisolmun perusmalli 1: kortti

Lähde: Jakob Nielsen, Two Basic Hypertext Presentation Modelshttp://www.useit.com/alertbox/hypertextmodels.html

- Solmuilla on vakiokokoja asettelu

- koko solmun sisältö kerralla näkyvillä

- rajoittaa solmussa olevan tiedon määrää

-käyttäjän on liikuttava solmusta toiseen

- navigointiin tarjotaan apua, mm. historia

HyperCard – pino koostuu vakiomuotoisista korteista


12

Hypertekstisolmun perusmalli 2: vieritysikkuna

-Vieritysikkunassa solmu voi sisältääenemmän tietoa kuin on kerralla näkyvissä

-Käyttäjä liikkuu solmussa vierittämälläikkunaa

-Ei kiinteääsivukokoa

-Linkitys eteenpäin vaihtelevista kohdista

-Selainohjelmassa tukea selailulleLähde: Jakob Nielsen, Two Basic Hypertext Presentation Models

http://www.useit.com/alertbox/hypertextmodels.html


[email protected] 7


13

Hajautetun hypermedian ongelmia

• Ongelmina mm.– Selainten ja selainversioiden väliset eroavaisuudet– Laitekirjo, joilla kaikilla voidaan haluta selata verkkosivuja– Medioiden integrointi osaksi sisältöä

• Mm. videokoodekkien runsaus!• Selainlaajennosten (plug-in) tarve

• Sisällön hallinnan ongelmia– Linkkien yksisuuntaisuus– Linkkien ylläpito (linkrot eli kuolleet linkit;

http://www.useit.com/alertbox/980614.html)

• … vai World Wide Wait?– Web-palvelin vs. käyttäjän oma kone– Verkkosivun haun kestoon vaikuttaa sivun raskaus ja

verkkoyhteyteen liittyvät (käyttäjälle näkymättömät) ominaisuudet


14

Verkkosivun haun kesto:Kaistanleveys, verkkoviive ja sen vaihtelu

• Kaistanleveys (bandwidth) vaihtelee paljon– Huomioi sivun raskaus, erityisesti grafiikka– Vaihtelu (jitter) johtuu kuormituksen vaihtelusta

• Viive (latency)– Mitä palautetta käyttäjä saa haun kestäessä?

lähettää

vastaanottaa

aika

Kaistanleveyspaljonko kerralla liikkuu

Viivekauanko kestää

vaihtelumiten vakiona siirtonopeus pysyy?

Kuvan lähde: http://www.hcibook.com/e3-docs/slides/ppt/e3-chap-21.ppt

Viime aikojen kehitys- AJAX- pilviteknologiatOsa sisällöstä valmiiksikäyttäjän koneella tainopealla palvelimella

palvelin

Käyttäjänkone

http://www.adaptivepath.com/ideas/ajax-new-approach-web-applications


[email protected] 8


15

Verkkopalveluissa keskeistä

Lähde: Jesse J. Garrett, The Elements of User Experience. http://www.jjg.net/elements/

On the software side we are mainly concerned with tasks –the steps involved in a process and how people think about completing them. Here, we consider the site as a tool or set of tools that the user employs to accomplish one or more tasks.

On the hypertext side, our concern is information – what information the site offers and what it means to our users. Hypertext is about creating an information space that users can move through.‐ Jesse James Garrett


16

The Elements of User Experience

Jesse J. Garretthttp://www.jjg.net/elements/pdf/elements.pdf


[email protected] 9


17

Teksti- ja sisältöpohjaisen verkkosivun perusmalleista rikkaaseen vuorovaikutukseen

• Sukupolvi 1: staattiset verkkosivut, selain ja palvelin, jossa kaikki laskenta

• Sukupolvi 2: – skriptikieli JavaScript (1995-) sivun sisäistä laskentaa ja interaktiota

varten, – selainlaajennokset Flash, Shockwave, Quicktime

tuomaan erilaisia mediatyyppejä ja vuorovaikutusta niiden kanssa

• Sukupolvi 3: RIA Rich Internet Application. AJAX.– dynaamista sisältöä ja sovelluksia selainohjelman alaisuudessa– avainsanoina suorakäyttöisyys kuten GUI-maailmassa (esim. ”raahaa

ja pudota”) ja ihmisten välisten yhteistyömuotojen tukeminen (kuvien jakaminen, yhteiskirjoittamista tukevat ohjelmat, jne)

– mutta: selainohjelman ”perustoiminnallisuus” kuten Back- ja Reload-painikkeet menettävät alkuperäisen merkityksensä ja voivat jopa tuottaa virhetilanteita

Anttonen, Salminen, Mikkonen, and Taivalsaari. 2011. Transforming the web into a real application platform: new technologies, emerging trends and missing pieces. In Proc. of the 2011 ACM Symposium on Applied Computing (SAC '11). http://doi.acm.org/10.1145/1982185.1982357

http://lively.cs.tut.fi/


18

AJAX ja dynaamiset verkkosivut

http://www.adaptivepath.com/ideas/ajax-new-approach-web-applications

J.J. Garrett, February 18, 2005Ajax: A New Approach to Web ApplicationsAjax: Asynchronous JavaScript + XML


[email protected] 10


19

Lisätään metatietoa: semanttinen verkko

• Yhtenä ratkaisutapana verkkosivujen parempaanhallintaan ja datan hyötykäyttöön muissakin yhteyksissä– Luotava ontologia, jonka konekin ymmärtää

(käsitteiden määrittely ja niiden väliset yhteydet)

• Esimerkkejä hyödyistä ks. mm. Hyvösen luentoprujuhttp://www.cse.tkk.fi/fi/opinnot/T-110.1100/2011/luennot-

files/MiksiSW2011-01-11.pdf

• W3C-standardointityö– “In addition to the classic “Web of documents” W3C is

helping to build a technology stack to support a “Web of data,” the sort of data you find in databases.

– The ultimate goal of the Web of data is to enable computers to do more useful work and to develop systems that can support trusted interactions over the network.

– The term “Semantic Web” refers to W3C’s vision of the Web of linked data. Semantic Web technologies enable people to create data stores on the Web, build vocabularies, and write rules for handling data.."

http://www.w3.org/standards/semanticweb/


20

Verkkopalveluiden saavutettavuus(accessibility)

• Saavutettavuus (eli esteettömyys): erilaiset käyttäjät voivat käyttää palvelua– Erilaiset vammaisryhmät: näkövammaiset, kuulovammaiset,

kognitiivisista vaikeuksista tai motorisista ongelmista kärsivät ihmiset

– Lapset, ikääntyneet, pohjoisen Suomen asukkaat, …– Erilaisten laitteiden käyttäjät (esim. mobiililaitteet)

• Suomessa ei toistaiseksi lainsäädäntöä– Julkisille palveluille ohjeistus– Vrt. USAn ”Section508”

http://www.hhs.gov/web/508/index.html

• Tavoitteena tasa-arvoinen tietoyhteiskunta




21

Saavutettavuusohjeita

• WAI (Web Accessibility Initiative)– http://www.w3.org/WAI/– WAI-ARIA, the Accessible Rich Internet Applications Suite

www.w3.org/WAI/intro/aria.php

• WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) 2.0– http://www.w3.org/TR/WCAG/– Versio 2.0 suomennettu

• http://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/

• Muita resursseja– Esimerkiksi Näkövammaisten liiton ohjeet

http://www.nkl.fi/fi/etusivu/tietoa/esteettomyys/tiedons– TIEKE

http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15112643– Automaattiset testaustyökalut, ks.

http://www.w3.org/WAI/eval/Overview.html


22

NAVIGAATION SUUNNITTELU




23

”Lost in hyperspace”

• Hypermedian vaarana on että käyttäjä hukkuudokumenttiavaruuteen

• Kaksi toisiinsa liittyvää ongelmaa– Sisältö ja käyttäjän kognition tuki

(tuki sille että käyttäjä tuntee hallitsevansa koko sisällön): ongelmana tiedon sirpaleisuus, kokonaisuutta on vaikea hahmottaa eikä siitä muodostu selkeää mentaalimallia

– Rakenne ja navigaatio: missä olen? Käytettävyysongelmia


24

Navigaation suunnittelu

• Navigaatioratkaisut kertovat sivuston sisällöstä ja rakenteesta– navigaatio on sivuston “sisällysluettelo”– navigaatiovalikot kertovat toiminnoista – mitä voi tehdä

• Navigaatiossa käytetty terminologia (kategoriat, linkin nimet jne.) keskeistä– ymmärrettäviä termejä käyttäjille/kohderyhmälle– yksiselitteisiä ja selkeästi toisistaan erottuvia

• linkin/navigaatiopainikkeen on kerrottava mitä sen takaa löytyy, sillä se on usein kaikki, mitä käyttäjänäkee




25

Navigaation suunnittelu

• Epälineaarisuus: sovelluksen tekijä ei voi tietää, mitäkautta solmuun on tultu– Navigaation on autettava käyttäjää hahmottamaan, missä

hän on

• Navigaation/linkkien on hyvä kertoa käyttäjälle missäollaan ja mahdollisesti missä ollaan oltu– Missä olen: navigointipalkista tulee ilmetä, missä kohtaa

sovellusta käyttäjä on tällä hetkellä– Missä olen ollut: linkkien on hyvä ilmaista onko käyttäjä jo

käynyt niiden tarjoamassa paikassa (linkkien väritys vaihtuu)

• “Leivänmuru”-navigaatio on myös usein hyödyllinen– polku kertoo rakenteesta ja nykyisestä sijainnista siinä– polku auttaa navigoimaan hierarkiarakenteessa erityisesti

rakenteeltaan syvillä sivustoilla


26

Sijainnin osoittaminen leivänmurupolku

sijainnin osoittaminen

päänavigaatiossa

ja ali-navigaa-

tiossa

Kuvan lähde: www.terrieri.net




27

Johdonmukaisuus ja standardit

• Käyttäjät odottavat johdonmukaisuutta– Yksittäisiltä sivuilta ja kokonaisuudelta– Ole siis johdonmukainen!

• Verkkosivustoilla muotoutunut epävirallisia standardeja eriaihealueille– Esim. ”Kotisivu” - sivuston ensimmäinen sivu.

• Kunnioita olemassa olevia konventioita, jos sellaisia on– Käyttäjä haluaa käyttää sivustoa päämääränsä saavuttamiseen,

ei opetella uutta tapaa navigoida

http://usability.gov/guidelines/index.html


28

Kultainen sääntö

Mistä tulin? Missä olen? Minne voin edetä?

• Hypermedian ”retoriikka”: käyttäjän tiedettävä miksi linkkiä kannattaisi seurata, ja kohdesolmusta on nähtävä, miten se liittyy lähtösolmuun– Rhetorics of departure– Rhetorics of arrival




29

Toinen kultainen sääntö

• Sisältö on syy, miksi käyttäjä on sivulla– Sisällön tarkoitus ja ydin viestittävä käyttäjälle tehokkaasti– Sivun visuaalinen rakenne tärkeää (mm. sisällön jaottelu,

otsikoiden erottuminen, …)

Mistä tulin? Missä olen? Minne voin edetä?

Mitä täällä on?


30

Navigaatiopalkit ovat valikoita

• Navigaatiopalkkien suunnittelussa pätee valikkosuunnittelun perusperiaatteet– Organisointi (tasot, lukumäärä, ryhmittely, järjestys)– Nimeäminen– Valinnan (eli nykysijainnin) osoittaminen

• Käyttäjän vuorovaikutus valikon kanssa– vrt. viikkoharjoitus 12

• Dynaamiset valikot vs. kaikki näkyvillä erikseen avaamatta valikkoa

• Hierarkkiset valikot (valikkoalkiosta avautuu uusi hierarkiataso)• ”Megavalikot”

– kuinka niitä selataan ja niistä valitaan




31

Suunnittelumalleja navigaatioon

• Welie: esimerkkejä– Leivänmurupolku– Fly-out menu– Directory navigation– Accordion– Minesweeping– Doormat navigation– Teaser menu– …

Kuvien lähde: http://www.welie.com/patterns/

Teaser menu

Doormat navigation

Accordion menu eli ”haitarivalikko”


32

Navigaation rinnalle haku

50% kävijöistä navigoi itse, muut löytävät perille hakua käyttäen…

Haasteita: mihin sivuston osaan haku kohdistuu? Mitä voidaan hakea?

Kuvien lähde:http://webstyleguide.com/wsg3/4-interface-design/2-navigation.html




33

Lisätietoa verkkopalveluiden suunnittelusta

• Lynch & Horton: Web style guide - Basic design principles for creating web sites– http://webstyleguide.com/wsg3/

• Usability.gov-sivusto ja sieltä saatavilla oleva kirja: The Research-Based Web Design & Usability Guidelines – http://usability.gov/guidelines/index.html

• Erilaisia blogeja tms. paljon– Nielsenin www-suunnittelun ohjelistoja

• http://www.useit.com/alertbox/


34

IDEOITA NAVIGOINNIN HELPOTTAMISEKSI




35

• Usean vaihtoehtoisen navigointitavan tarjoaminen

• Linkitystapojen kehittäminen– Tekstinä tai graafisesti (esim. pienoiskuva, thumbnail)

• Navigointihistorian ylläpito muistin tueksi– Samassa istunnossa ja eri aikoina

• Opastettu navigaatio

• Sosiaalinen navigointi

Navigoinnin helpottaminen


36

Linkkien suunnittelusta

• Linkissä voisi antaa paljon tietoa käyttäjälle• yleensä kerrotaan vain kohteena oleva sivu…

– Sivun tekijä– Sivun ikä– Linkit voisivat itsekin olla eri tyyppisiä

• Esim. Moodlessa linkin kuvake kertoo onko PDF-muotoinen doku• Linkin seurantakertojen määrä (sosiaalinen navigointi)

• Linkkien ”esikatselu”– Tarjoaa tietoa kohteesta ennen kuin käyttäjä poistuu

nykyisestä kontekstistaan– Auttaa käyttäjää valitsemaan, mitä linkkiä kannattaisi

seurata




37

Linkityksen kehittäminen:ennakkotietoa kohteesta

• Esimerkki: Fluid links -idea

• Gloss-vihje tarjoaa käyttäjälleennakkotietoa kohteesta, jonne linkkivie, ennen linkin seuraamista– Voi vähentää tarvetta seurata linkkiä– Vaatii kuitenkin sisällön tuottamista

vihjetietojen generoimista varten

Lähteet:Zellweger et al. The impact of fluid documents on reading and browsing. Proc. CHI’00.http://www.open-video.org/details.php?videoid=4975


38

Erilaisia ”esikatselu-tiivistelmiä”

Linkin kohdesivu

Snippet: ”tiivistelmä”hakutuloksesta




39

Hakukoneen tulossivujen esikatselu(pienoiskuva, thumbnail)


40

Summary thumbnails-idea pienille näytöille

• Suurelle näytölle suunniteltujen verkkosivujen katselu on vaikeaa mobiililaitteella– Tavallisten thumbnail-tietojen

ongelmana liian pieni teksti

• Summary thumbnail– Vähemmän tekstiä, mutta

luettavan kokoisena– Säilyttää alkuperäisen layoutin

(sivun tunnistettavuus)– Zoomaamalla näkyviin

alkuperäinen lyhentämätön sivu

http://patrickbaudisch.com/projects/summarythumbnail/index.htmlLam & Baudisch (2005) Summary thumbnails: readable overviews for small screen web browsers. Proc. of CHI’05.




41


• Linkityksen kehittäminen

• Navigointihistorian ylläpito muistin tueksi– Samassa istunnossa ja eri aikoina



42

Navigointihistoria: samassa istunnossa

Monia avoimia ikkunoita tai välilehtiä: Takaisin-painike jaavautuva lista:

URL-osoitteen automaattinen täydennys:




43

Entä myöhemmissä istunnoissa?

URL-osoitteet talteeneri dokumenttiin:

Historialistat:Kirjanmerkit: Haku:

Social bookmarking esim. Del.icio.ushttp://www.youtube.com/watch?v=HeBmvDpVbWc


44

Mitä keinoja käytetään?

94% carry out web research tasks either “very often” (50%) or “sometimes” (44%)

Popular:1. return via search2. additional bookmarks3. return via URL entry

Neutral:4. use History tool5. write URL on paper

Unpopular:6. write queries on paper7. self-emailed URL's9. URL's saved in a document

0

5

10

15

20

25

30

1 2 3 4 5 6 7 8

very often sometimes never rarely

Natalie Jhaveri and Kari-Jouko Räihä, The advantages of a cross-session web workspace. Proc. CHI’2005.

Kyselytutkimus, 2005 (n=34)




45

Session Highlights -työkalu

Lähteet: Natalie Jhaveri and Kari-Jouko Räihä, The advantages of a cross-session web workspace. Proc. CHI’2005.http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Jhaveri_Natalie.pdf


46

Sittemmin selain tukee myös näitä…

Google Chrome: käydyimmät

Firefox: Avoinna olevien välilehtientallennus seuraavaan istuntoon

Firefox: mukautuva osoitepalkki




47



• Navigointihistorian ylläpito muistin tueksi




48

Opastettu navigaatio

• Avustaja auttaa käyttäjäänavigoimaan sisällössä– Kysymys-vastaus dialogit

• Kuten Ikean Anna…mutta Anna ei ehdottele mitään

• Esimerkki aktiivisista oppaistaEncyclopedia Americana - Guides– Kullakin oppaalla oma näkökulma

( ja polku aineistossa)– Opas linkittää eri mediat toisiinsa– Oppaina intiaanipäällikkö,

uudisraivaajanainen, eräopas• sekä järjestelmän käyttöön tarkoitettu opas

• ja mahdollisuus tehdä (esim. opetustarkoituksissa) omia oppaita

– Tuki sekä selailulle että määrätietoiselle haulle




49



• Navigointihistorian ylläpito muistin tueksi


• Sosiaalinen navigointi



50

Sosiaalinen navigointi

• Navigointi perustuen ”muiden vaeltajien tallaamaan polkuun”– Toiset ihmiset muokkaavat informaatioympäristöä ja jättävät

sinne jälkensä• Tietoisesti (esimerkiksi arvioidessaan jotain)• Tietämättään (esimerkiksi sivun kävijämäärän laskuri)

• Sosiaalinen navigointi on– Dynaamista: polku metsässä, muokkaantuu kulkijoiden mukaan vs.

kivetty katu kaupungissa– Personoitua: neuvon kysyminen infotiskin oppaalta vs. opaskyltin

lukeminen vs. opiskelijavirran seuraaminen suosittuun kuppilaan

• Suosittelujärjestelmät ja käyttötilastot– Millaisia arvosteluja tästä tuotteesta / palvelusta on kirjoitettu?– Ihmiset, jotka pitivät X:stä pitivät myös Y:stä

• Ennuste pidänkö minä– Esimerkkejä: Amazon, TripAdvisor, LastFM, …

Dieberger et al. (2000) Social navigation: techniques for building more usable systems. interactions. ACM DOI




51

Esimerkki: Amazon


52

Tagit

Tagit =Käyttäjän antamiamääritesanoja

Kuvan lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Tag_cloud




53

YHTEENVETO


54

Yhteenveto: hypermedian haasteet

• Käyttäjän kannalta hypermedian ongelmana– Navigoinnin vaikeus, eksyminen – Uusien medioiden haaste: sisältö hukkuu mediaghettoon

• Suunnittelijan kannalta ongelmana – Rakenteen suunnittelu käyttäjän tarpeiden mukaiseksi – Miten esitys tulisi jäsentää? – Erilaiset navigointitarpeet huomioon – Viihdyttämistavoite vai ...? – Pienet ja isot päätelaitteet nykyisin yhtä todennäköisiä

• Verkkomediassa lisäksi ongelmana – Verkon hitaus – Selainkohtaiset ja näyttökohtaiset oletukset– (Selainlaajennosten tarve poistumassa)– Kokonaisuus ei ole suunnittelijan omassa hallinnassa

Documents

Hyperteksti Navigaation suunnittelu - Tampereen … Navigaation suunnittelu ... – Web-palvelin vs. käyttäjän oma kone ... Viime aikojen kehitys