Upload
valtiokonttori-statskontoret-state-treasury-of-finland
View
1.431
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Hyvä työpanos ja pitkät työurat: valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä vaikuttavista tekijöistäIrma Väänänen-Tomppoerikoistutkija, Valtiokonttori
Citation preview
HYVÄ TYÖPANOS JA PITKÄT TYÖURAT
Valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä
vaikuttavista tekijöistä
Erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo,
Valtiokonttori
2
• hallitusohjelman tavoite: työurien pidentäminen, työssä
jatkaminen → valtiolla mahdollisimman pieni työkyvyttömyyseläke-
alkavuus ja runsas työssä jatkaminen yli oman eläkeiän
• tuottavuusohjelman tuottavuustavoitteet ja valtion
tuloksellisuus- ja vaikuttavuustavoitteet: mm.
työyhteisöjen aikaansaamiskyky → läsnäolo työssä (mahdollisimman pienet sairauspoissaolot)
sekä hyvä työpanos
• valtion hyvän työnantajapolitiikan tavoitteet → osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö
toteuttamassa ja kehittämässä valtion palveluja ja
toimintaa
Selvityksen tausta
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
3
Tavoitteiden suuntainen kehitys
• erityisesti 55-64-vuotaiden työllisyysaste kohonnut 2000-luvulla
• eläkkeellesiirtymisiän odote noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen
jälkeen lähes 60,5 vuoteen vuonna 2011 (nousua noin1,5 v)
• työllisen ajan odote kohonnut 2000-luvulla 2,5 vuotta
o valtiolla eläkeiän odote 62,1 vuotta vuonna 2010 ilman sotilaseläke-
oikeutettuja ja yliopistoja (noin 1,5 v. muita sektoreita korkeampi)
• työn tuottavuus kasvoi koko kansantaloudessa 2000-2010 kaikkina
vuosina lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2009
o valtiolla työn tuottavuus pysyi 2000-luvun alkuvuodet käytännössä
muuttumattomana, mutta vuosina 2006-2010 kasvua oli keskimäärin
1,2 prosenttia vuodessa
o VM-baron mukaan työtyytyväisyys lisääntynyt lähes kaikilla osa-alueilla
2006-2011; parhaita työn sisältö, työilmapiiri, työolot ja johtaminen
o 50 prosentilla arviot työstä keskimäärin väh. 3,30 (1-5), työhyvinvoinnista
väh. 7,37 (0-10), työn imua väh. kerran viikossa, työkyky väh. 7,87 (0-10) kukin
erikseen; 35 % kaikki em. tasoilla,14 % kaikki em. rajoja alempana (KHT? 2010)
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
4
Tässä esityksessä
• tarkastellaan erilaisten työhön ja terveyteen liittyvien
tekijöiden yhteyttä työpanokseen
• työssä jatkamista tukeneita tai heikentäneitä
tekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä sekä
joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa
vanhuuseläkkeelle siirtyneillä
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
5
Joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneet
• eläkettään aikaistaneet ja myöhentäneet sekä omassa eläkeiässään
siirtyneet; otos yhteensä 876 henkilöä, vastaajia 646 = 74 %
Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet
• kaikki, joille oli myönnetty työkyvyttömyyseläke joko mielenterveyssyistä
tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (suurimmat sairausryhmät);
yhteensä 374 henkilöä, vastaajia 197 henkilöä = 53 %
(vastanneista lähes 3/4 pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä)
Kaikki hyvin työssä? 2010
• satunnaisotos valtion koko henkilöstöstä; vastaajia 1876 = 51 %
Kyselyt kartoittavat vastaajien omia kokemuksia ja näkemyksiä, ja
analyyseissa on käytetty vain vastaajien itse antamia tietoja.
Aineistona kolme kyselyä
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Työpanos (oma arvio 0-10)
Jatkaminen
eläkeikään
tai yli (1-4)
Työolojen ja elintapojen yhteys hyvinvointiin ja terveyteen
sekä niiden yhteydet työpanokseen ja työssä jatkamiseen yli 45-vuotiaalla valtion henkilöstöllä, kun eläkeikää ei määritelty, n=1083
Fyysisten
työolojen
haittaavuus (4 muuttujan ka-1-4)
Työn imu (9 mjan ka 0-6)
Henkinen
hyvinvointi (1-5)
Terveyden-
tila (1-5)
Fyysinen
kunto (1-5)
*Korrelaatioissa sukupuoli, ikä, sosio-ekonominen asema ja eläkeikä on vakioitu. Kaikki korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään tasolla p<0,01.
Psykosos.
ja organisat.
työolot (n. 40 muuttujan
ka 1-5)
Työhyvin-
vointi (0-10)
Liikunta ja
elintavat (2 muuttujan ka-1-5)
Viivan paksuus on suhteessa korrelaatioon: mitä paksumpi viiva, sitä vahvempi yhteys (alle 0,30 korrelaatiot merkitty vain katkoviivoin)
r=0,41
r=0,49
r=0,61
r=0,17
r=0,25
r=-0,21
r=-0,17
r=-0,26
r=-0,14
r=-0,25
r=0,32
r=0,14
r=0,21
r=0,58
r=0,43
r=0,39
r=0,52
r=0,59
r=0,22
r=0,27
r=0,41
r=0,32
r=0,41
r=0,30
r=0,41
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Mikä työssä tuottaa hyvinvointia ja työn imua ja vähentää motivaatio-
ongelmia?
7
Työhyvinvointi 0-10 (12 kärjessä)
Työ
n im
u (
10
kä
rje
ssä
)
Mo
tiva
ati
o-o
ng
elm
at
(1
0 k
ärje
ssä
; ko
rre
loi kä
än
teis
esti)
Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,47)
Motivoivatko työtehtävät (r=0,46)
Syrjimättömyys/osallisuus
Ilmapiirin leppoisuus
Esimiesten ja alaisten välinen luottamus
Ilmapiirin kannustavuus
Johdon linjaukset tukevat työtä
Muutosten johtamisen hyvyys
Esimiehen toiminnan reiluus
Ilmapiirin riidattomuus
Ilmapiirin kilpailemattomuus/ oman edun
tavoittelemattomuus
Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä
Motivoivatko työtehtävät (r=0,59)
Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,45)
Työn vaihtelevuus
Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä
Ilmapiirin kannustavuus
Esimiesten ja alaisten välinen luottamus
Mahd. vaikuttaa työn sisältöön
Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin
Ilmapiirin leppoisuus
Selvyys oman työn tavoitteista
Motivoivatko työtehtävät (r=-0,45)
Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=-0,40)
Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä
Ilmapiirin kannustavuus
Työn vaihtelevuus
Esimiesten ja alaisten välinen luottamus
Syrjimättömyys/osallisuus
Johdon linjaukset tukevat työtä
Esimiehen toiminnan reiluus
Ilmapiirin leppoisuus
Yksittäisten työn psykosos. piirteiden korrelaatioita työhyvinvointiin, työn imuun ja motivaatio-ongelmiin
(sos.demogr. tek. vakioitu); piirteet korrelaatioiden suuruusjärjestyksessä, yhteiset vihreällä pohjavärillä.
Korrelaatiotarkastelussa mukana yli 40 työn
psykososiaalisia ja organisatorisia piirteitä kuvaavaa
muuttujaa. Korrelaatiot myös muihin kuin esitettyihin
muuttujiin ovat merkitseviä, mutta näitä pienempiä.
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
8
0,2 0,3 0,3 0,5 1 2 3
11
36 36
9
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Prosenttia
Työpanos itse arvioituna asteikolla 0 - 10
2,4 %
19 %
Keskiarvot
• miehet
-alle 45 v 8,28
-vähintään 45 v 7,83
• naiset
-alle 45 v 8,27
-vähintään 45 v 8,30
Alle 45-vuotiailla miehillä ja yli
45-vuotiailla naisilla työpanos
ei eronnut sosioekonomisen
aseman mukaan. Yli 45-v.
miehistä alemmat toimihenkilöt
ja alle 45-v. naisista taas
ylemmät toimihenkilöt arvioivat
työpanoksensa jonkin verran
muita sosioekonomisia ryhmiä
heikommaksi. Ty ö p a n o s a s t e i k o l l a 0 - 1 0
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
9
3,3
9,4
3
4
5
6
7
8
9
10
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Työhyvinvointi asteikolla 0-10
3,7
9,0
ei ko
ska
an
mu
uta
ma
krt
/v
ke
rra
n k
uu
ssa
mu
uta
ma
krt
/kk
ke
rra
n v
iiko
ssa
mu
uta
ma
krt
/vko
pä
ivittä
in
Työn imun kokeminen
Työpanoksen keskiarvo asteikolla 0 - 10
Työpanos työhyvinvoinnin, työn imun, terveydentilan
ja fyysisen kunnon mukaan (n~1800)
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
6,1
7,1
8,5
erittäin
huono
melk
o h
uono
kohta
lain
en
melk
o h
yvä
erittäin
hyvä
Terveydentila
Fyysinen kunto erittäin
huono
(alle
1 %
)
melk
o h
uono
(4-6
%)
kohta
lain
en
(22-2
8%
)
melk
o h
yvä
(52-4
4 %
)
erittäin
hyvä
(21-2
0 %
)
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
10
21 %
Ty ö h y v i n v o i n t i a s t e i k o l l a 0 - 1 0
Motivaatio-ongelmat ja työhyvinvointi eivät
esiinny yhdessä
Prosenttia
60 %
0,5 0,7 2 2 3 5 8
19
34
22
4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
luokan osuus vastaajista, %
ei motivaatio-ongelmia/ei haittaa (51%)
motivaatio-ongelmat haittaavat jonkin verran (38%)
haittaavat melko tai erittäin paljon (11%)
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11*
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11*
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11*
11
1812
862
355
2281
631
84
2268
541
8
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys-
eläkkeet
Työttömyyseläkkeet
* ennakkotieto
l yliopistot eivät enää mukana
Valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneet
eläkelajeittain vuosina 2005-2011*
Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä
37 42 36 36 35 33
24 26
28 30 28 30
8 6 7 7 9 8
30 26 29 28 28 29
0
20
40
60
80
100
2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Työkyvyttömyyssyyt, %
Muut sairaudet
Verenkiertoelinten sairaudet
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Mielenterveyden häiriöt
Lähdetie
dot:
VK
, A
ktu
aarip
alv
elu
t
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
12
9 14 10 13 18 16 12
57 49 46 40
37 40 45
33 37 44 47 46 44 43
0
20
40
60
80
100
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Eläkkeelle ennen eläkeiän saavuttamista
Eläkkeelle eläkeiässä
Eläkkeelle eläkeiän täyttämisen jälkeen
136 142
296
523
608
538 518
0
100
200
300
400
500
600
700
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Joustavan vanhuuseläkeiän käyttö eri vuosina eläkkeelle
siirtyneillä ja eläkkeiden myöhentämisestä saatu henkilötyö-
vuosihyöty nettona (koskee henkilöitä, joiden henkilökohtainen eläkeikä ≥63,0 v)
Eläkejouston käytön jakauma, % Henkilötyövuosihyöty nettona, htv
* ennakkotieto
l yliopistot eivät enää mukana
Lähdetie
dot:
VK
, A
ktu
aarip
alv
elu
t
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011,
Kaik
ki hyvin
työssä? 2
010
Työhyvinvointi vanhuus- (el.ikä ≥63) ja työkyvyttömyys-
eläkkeelle siirtymisen sekä yli 45-vuotiaiden eläkeodotusten
(el.ikä ≥63) mukaan
Työhyvinvointi asteikolla 0-10
1) Vanhuuseläkkeelle siirtyneet
siirtymistä myöhentäneet
omassa eläkeiässä siirtyneet
siirtymistä aikaistaneet
2) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
täysi tkve/ täysi kutu (dg. tules+ mieli)
osa-tkve/ osa-kutu (dg. tules+ mieli)
dg1: tuki- ja liikuntaelinsairaus
dg1: mielenterveyden häiriöt
3) Työssä olevat ≥45 v.
jatkaa jo yli eläkeiän
uskoo jatkavansa yli eläkeiän
melko varmasti pystyy jatkamaan eläkeikään
ei ole varma, pystyykö jatkamaan eläkeikään
tuskin pystyy jatkamaan eläkeikään 5,0
6,3
7,8
8,1
8,4
2,9
5,3
4,8
3,9
7,6
7,8
8,3
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
13 15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
18
38
30
35
3
53
40
45
53
1
61
60
50
58
1
66
75
49
61
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Prosenttia
omaa eläkeikää myöhemmin (n=297)
omassa eläkeiässä (n=245)
ennen omaa eläkeikää (n=96)
työkyvyttömyyseläke (n=197)
Kokemukset johtamisesta ja työpaikan ilmapiiristä
eri eläkeryhmissä
Eläkkeelle
Johtaminen
erittäin / melko tyytyväinen esimiehen
johtamistapaan
erittäin/ melko tyytyväinen työpaikan
johtamiseen ylipäänsä
Työyhteisö
kuuluminen työyhteisöön erittäin/ melko
tärkeää (vain vanhuuseläkkeelle siirtyneillä)
työyhteisön toimivuus erittäin/ melko
hyvä
oli kokenut kiusaamista usein tai
jatkuvasti
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
14 15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Eläkkeelle
Työtehtävien motivoivuus, koettu työn arvostus
ja työn mielekkyys eri eläkeryhmissä
70
32
63
71
57
51
76
57
67
89
76
87
0 20 40 60 80 100
Prosenttia
omaa eläkeikää myöhemmin (n=297)
omassa eläkeiässä (n=245)
ennen omaa eläkeikää (n=96)
työkyvyttömyyseläke (n=197)
15
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
Työtehtävät erittäin/ melko
kiinnostavia
Vastaajan työtä arvostettiin
erittäin/ melko paljon
Työ oli erittäin/ melko
mielekästä
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
46
32
15
19
42
11
33
52
14
31
53
18
38
0 10 20 30 40 50 60
Prosenttia
omaa eläkeikää myöhemmin (n=297)
omassa eläkeiässä (n=245)
ennen omaa eläkeikää (n=96)
työkyvyttömyyseläke (n=197)
Eläkkeelle
Kokemukset työpaikan suhtautumisesta ikääntyviin
ja heikkenevän työkyvyn omaaviin eri eläkeryhmissä
hyviä työnteon edellytyksiä edistettiin
työpaikalla erittäin/ melko
voimakkaasti
työpaikalla pyrittiin tarvittaessa
tukemaan aktiivisesti työssä
jatkamista
työpaikalla suhtauduttiin ikääntyviin
työntekijöihin erittäin/ melko
myönteisesti
työpaikalla suhtauduttiin erittäin/
melko kielteisesti työntekijöihin, joiden
työkyky alkoi heiketä (e/m myönt. 18 %)
16
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
17
32
25
66
56
33
31
23
19
34
44
11
25
0 20 40 60 80 100
mielenterveyden häiriöt
tuki- ja liikuntaelinoireet
mielenterveyden häiriöt
tuki- ja liikuntaelinoireet
Prosenttia
ei juuri lainkaan tai melko vähän
jossain määrin
melko/ erittäin paljon
Tuen saaminen työpaikalta ja työterveyshuollosta
tuki- ja liikuntaelinoireiden ja mielenterveyssyiden perusteella
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä (n=87 ja 88)
Tuen saaminen
Eläkkeen 1.
myöntämisperuste
Tuki työ-
paikalta
Tuki työ-
terveys-
huollosta
6,9
4,8
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Arvosana työterveyshuollon tuelle 0-10
Arvosana työpaikan tuelle 0-10 Työkyvyttömyys-
eläkkeelle siirtyneet (kaikki, n=197)
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Työpaikan yleinen suhtautumistapa työssä
jatkamiseen eri eläkejoustoryhmissä (eläkeikä ≥63,0 v)
Työpaikan yleinen suhtautumistapa oli
jatkamiseen kannustava tai sen salliva
Työpaikalla kannustettiin jatkamaan vain
omaan eläkeikään tai ylipäänsä pidettiin
siihen asti jatkamista normaalina
Työpaikalla pidettiin suotavana siirtyä
eläkkeelle heti, kun se on joustavan
eläkeiän puitteissa mahdollista
Suhtautuminen vaihteli eläkeikään tulevan
henkilön mukaan
Asiasta ei keskusteltu lainkaan
Vanhuus-
eläkkeelle
21
15
7
18
40
17
10
10
25
39
10
14
4
6
67
0 10 20 30 40 50 60 70
Prosenttia
omaa eläkeikää myöhemmin (n=292)
omassa eläkeiässä (n=240)
ennen omaa eläkeikää (n=90)
18
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
1
sai siirtymään eläkkeelle sai jatkamaan työssä
19
Mitkä tekijät saivat jatkamaan työssä tai siirtymään pois eläkettään
myöhentäneillä, omassa eläkeiässä siirtyneillä ja eläkettä aikaistaneilla Asiasisältöjen mukaan luokitellut avovastaukset; yhdellä vastaajalla voi olla useampia perusteita (Luokittelu: Petra Sohlman-Kinnari)
1
4
8
1
1
2
4
2
4
2
3
1
1
0
2
3
6
7
10
10
11
11
22
26
30
50
10 0 10 20 30 40 50
2
28
22
13
13
3
15
10
22
4
10
2
9
1
1
1
2
1
5
2
3
7
6
30 20 10 0 10
5
17
24
12
8
11
20
6
20
11
21
1
6
1
2
1
1
1
30 20 10 0 10
% % %
Myöhentäneet (n=285)
Omassa eläkeiässä (n=232)
Aikaistaneet (n=84)
Työn mielekkyys, työtehtävät
Taloudelliset kannusteet
Terveydentila
Työilmapiiri
Työn organisointi ja johtaminen
Työpaikan paine
Perhesyyt
Työtilanne
Väsyminen/jaksaminen
Oma elämä
Org.muutokset, tuott.ohjelma
Sopiva ikä/ työura
Pakollinen eroamisikä
Lähdetie
dot:
Työssäja
tkam
iskysely
t 2011
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
20
Vain yhden perusteen esittäneet eläkettään
myöhentäneistä (n=280)
Myöhentämisen ainoa perustelu (sulkeissa
esiintymisprosentti perusteluna yhteensä
yleisimmissä perusteluissa)
Prosenttia
kaikista
Työtehtävät/ työn mielekkyys (kaikkiaan 50 %) 18,9
Taloudelliset kannusteet (30 %) 6,8
Organisaation tarpeet / muutosaikataulu 3,2
Perhesyyt 2,5
Terveys ja jaksaminen (26 %) 1,4
Sopiva ikä 1,4
Ilmapiiri, työtoverit, työyhteisö (22 %) 1,1
Yleinen keskustelu työssä jatkamisesta 0,4
Vain yksi perustelu, osuus vastaajista 35,7
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
21
Työhyvinvoinnin, työn ja terveyden erot erilaisten
työssäjatkamisodotusten mukaan; ikä ≥ 45¹, eläkeikä ≥ 63¹, n~970
¹Tarkasteluun on valittu yli 45-vuotiat, joilla eläkkeelle siirtymisen pohtimiselle on jo realistisemmat perusteet kuin nuoremmilla.
Eläkeikä on yhdenmukaisuuden vuoksi rajattu vähintään 63 vuoteen, jolloin mm. sotilaseläkeoikeutetut ovat ulkopuolella.
työhyvin-
vointi 9-10
asteikolla
0-10
%
työn imua
muutaman
kerran
viikossa tai
päivittäin
%
parhaiden
työn
piirteiden
viidennek-
sessä
(po. 20 %)
henkistä
kuormittu-
neisuutta
(ghq-12)
%
jatkuvia
tules-
oireita
edellisten
6 kk aikana
%
terveys
erittäin/
melko huono
tai kohta-
Lainen
%
jatkaa jo eläkeiän jälkeen (2,5 %)
uskoo jatkavansa
eläkeiän jälkeen (11 %)
näillä näkymin pystyy
jatkamaan eläkeikään (60 %)
ei ole varma, pystyykö
jatkamaan eläkeikään (21 %)
tuskin pystyy jatkamaan
eläkeikään (6 %)
73 %
27 %
57
41
29
8
3
83
73
61
34
26
38
30
22
8
3
8
11
14
35
50
21
12
23
48
60
17
19
23
56
62
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Lähdetie
dot:
Kaik
ki h
yvin
työssä? 2
010
22
Uskoo pystyvänsä työskentelemään vähintään eläkeikään asti, %
*vastaajamäärän pienuuden vuoksi
tulos ei tilastollisesti merkitsevä, mutta
odotusten suuntainen
Terveydentila (ilmoitettu myös luokan
koko ja osuus kaikista) 77
98
64
91
45
81
14
50
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
heikoimpien työolojen viidennes
toiseksi heikoimpien
työolojen viidennes
keskimmäinen viidennes
toiseksi parhaiden työolojen viidennes
parhaiden työolojen viidennes
erittäin hyvä n=154/ 16 %
melko hyvä n=516 /53 %
kohtalainen n=254/ 26 %
erittäin/melko huono n=52/ 5 %*
heikoimpien
työolojen
viidennes
toiseksi
heikoin
keskim-
mäinen
viidennes
toiseksi
paras
parhaiden
työolojen
viidennes
Psykososiaalisten ja organisatoristen työolojen viidennekset (määritettynä n. 40 muuttujan keskiarvon mukaan koko aineistosta)
Psykososiaaliset työolot väliin tulevana tekijänä terveyden ja
työssä jaksamisodotusten välisessä yhteydessä yli 45-vuotiaalla valtion
henkilöstöllä, jolla eläkeikä vähintään 63 v.
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
23
Yhteenvetoa (1)
• Työ ja psykososiaaliset työolot keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja työn imun
taustalla
• Työpanos vahvasti yhteydessä työhyvinvointiin ja työn imuun
• Työoloilla, työhyvinvoinnilla, terveydentilalla yms. voidaan huomattavalta
osin selittää selviytymistä eläkeikään asti
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneille on kasautunut ”huono-osaisuutta”,
työkyvyttömyysriski suuri, jos kuormitustekijöiden vastapainona ei ole
voimavaroja antavia tekijöitä; taustalla voi luonnollisesti olla myös hyvin
yksilöllisiä tai äkillisiä tilanteita
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet pitävät erityisesti työpaikalta
saamaansa tukea työssä selviytymiselle vähäisenä; odotuksia olisi ollut
enemmän myös työterveyshuollolle yhteistyö, välittäminen, puuttuminen
tärkeää kaikilla tasoilla
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
24
Yhteenvetoa (2)
• Eläkeikäjouston valintaan asti selvinneillä yleensä verrattain hyvä tilanne eri
mittareilla
• Työn mielekkyys selkein työssä jatkamiseen kannustava tekijä, lisäksi
taloudelliset tekijät, hyvä terveydentila ja työilmapiiri useimmin mainittuja
perusteita, tosin harvoin yksinään
• Eläkettään aikaistaneilla tai omassa eläkeiässä siirtyneillä yleisimpiä työstä
poistumisen perusteita ongelmat työn organisoinnissa ja johtamisessa sekä
organisaatiomuutokset ja tuottavuusohjelma; työn ulkopuolisista tekijöistä
terveys- ja perhesyyt yleisimpiä
• Kaikissa ryhmissä olisi edelleen jatkopotentiaalia sopivissa oloissa
• Työpaikan rooli ja suhtautuminen työssä jatkamiseen ollut selkeästi myönteisin
eläkettään myöhentäneillä ja yleensä työpaikoilla, joilla toimintatavat ovat
muiltakin osin keskimääräistä paremmat palveleeko jatkaminen siellä
suunnitellummin sekä työpaikan että työntekijän intressejä?
15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo
Kiitos!