TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 … · vuksi ennustetaan n. 2 %. Talouden kasvupo-tentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa

KV hyväksynyt 11.11.2013 § 90 STF godkänt 11.11.2013 § 90

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 – 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014–2016

TALOUSARVIO 2014 ja TALOUSSUUNNITELMA 2014 – 2016 BUDGET 2014 och EKONOMIPLAN 2014 – 2016 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

YLEISOSA - ALLMÄNT ......................................................................................................................... 1-22

TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA – UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN .................................................... 3 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI ............................ 5 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG.............................................................................. 14 Talousarvion sitovuus – Budgetens bindande verkan .............................................................. 14 Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl ....................................... 19

KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET .......................................................................................... 23-102 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ....................................................................................... 23-35

KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE ........................................................................ 30 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA – STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN ............................................................................ 31 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET ...................................................................................... 32 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET ......................................................................................... 35

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD 36-49

HALLINTO - FÖRVALTNING .............................................................................................................. 40 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ...................................................................................... 42 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG .......................................................................................... 44 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD .............................................................................................. 46 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD ................................................................. 47 ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD .............................................................. 49

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 50-71

HALLINTO – FÖRVALTNING ............................................................................................................. 60 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING ............................................................................................ 61 YMPÄRISTÖTOIMI – MILJÖENHETEN .................................................................................. 63

RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU – BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING ..................................................... 65

KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK ................................................................................ 67 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN ............................................................................... 70

sivu - sida

SIVISTYSTOIMI - BILDNING 72-104

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI ................................................................... 75

VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN ....................................................................................... 77

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN ............................ 80

Hallinto - Förvaltning .............................................................................................. 83 - Mäntymäen koulu ................................................................................................................. 84 - Kasavuoren koulu ................................................................................................................. 85 - Kauniaisten lukio ................................................................................................................... 86 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet ................................................................................... 87

SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI ........................ 88

Förvaltning - Hallinto ............................................................................................................ 91 - Granhultsskolan ................................................................................................................... 92 - Hagelstamska skolan ........................................................................................................... 93 - Gymnasiet Grankulla samskola ........................................................................................... 94 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi .................................................................................... 95

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN ........................................ 96 HALLINTO - FÖRVALTNING ............................................................................................................ 101 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET ........................................................................ 101 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET ............................................................................. 101 KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER ............................................................................... 102 NUORISOPALVELUT - UNGDOMSTJÄNSTER .............................................................................. 103 LIIKUNTAPALVELUT - IDROTTSTJÄNSTER .................................................................................. 104

HENKILÖSTÖ - PERSONAL ....................................................................................................... 105-114

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR ............................................................................................. 115-138

1

YLEISOSA ALLMÄNT

2

KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA

3

TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN Yleinen taloudellinen tilanne - Det allmänna ekonomiska läget Suomen BKT supistui 0,8 % vuonna 2012 ja supistuu valtionvarainministeriön arvioiden mukaan edelleen kuluvana vuonna noin 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kas-vu-uralle vasta vuoden 2013 lopulla. Vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % koti-maisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kas-vua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen al-haisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kas-vuksi ennustetaan n. 2 %. Talouden kasvupo-tentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset.

Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja vuonna 2014 se on 2,1 %. Molem-pina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttö-myysaste nousee 8,3 prosenttiin v. 2013. Työt-tömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskas-vun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.

Finlands BNP krympte 2012 med 0,8 % och fortsätter enligt finansministeriets uppskattning att minska med ca 0,5 % år 2013. Ekonomin förutspås vända in på ett långsamt tillväxtspår först mot slutet av 2013. År 2014 kommer total-produktionen att öka med 1,2 % tack vare in-hemsk konsumtion och export. Tillväxten un-derstöds av euroområdets gradvisa återhämt-ning, ökningen av exportefterfrågan och den fortsättningsvis låga räntenivån. För 2015 pro-gnostiseras en tillväxt på ca 2 %. Ekonomins tillväxtpotential är låg, eftersom arbetsinsatsen inte ökar, den strukturella omvälvningen har förstört existerande produktionskapacitet och nyinvesteringarna ligger på en låg nivå. Den genomsnittliga inflationen är 1,6 % 2013 och 2,1 % 2014. Skärpningen av den indirekta beskattningen kommer att höja på priserna un-der respektive år med 0,6 procentenheter. Ar-betslöshetsgraden stiger 2013 till 8,3 procent. Arbetslösheten minskar långsamt på grund av den långsamma ekonomiska tillväxten och matchningsproblemen på arbetsmarknaden.

Kuntatalouden näkymät - Läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeam-min kuin tulot. Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluon-toiset tekijät kasvattavat verokertymiä.

Kuntatalouden kehitysarviossa vuodelle 2014 ennakoidaan verotulojen kasvuksi 2 % ilman veroprosenttikorotuksia. Valtionosuuksia on leikattu osana valtiontalouden sopeutumistoi-mina. Kun samalla arvioidaan toimintakatteen kasvavan noin 3,7 % syvenee kuntien alijäämä entisestään.

Hallitus sopi elokuun 2013 lopussa rakennepo-liittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytys-ten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen um-peen kuromiseksi. Kestävyysvajeen noin 9,5 miljardin kokonaisuudesta kuntien kontolle on laitettu lähes puolet, noin 4 miljardia euroa.

Kommunalekonomin försvagades klart 2012, då utgifterna ökade betydligt snabbare än in-komsterna. År 2013 uppvisar kommunaleko-nomin ett fortsatt underskott, trots att situat-ionen väntas bli något bättre, då faktorer av engångskaraktär ökar skatteutfallet. I prognosen för den kommunala ekonomin för 2014 väntas att skatteinkomsterna ökar med 2 % utan höjningar av skattesatsen. Statsande-larna har skurits ner som ett led i anpass-ningsåtgärderna inom statsfinanserna. När verksamhetsbidraget samtidigt beräknas stiga med ca 3,7 %, kommer kommunernas under-skott att bli allt större. Regeringen kom i slutet av augusti 2013 över-ens om ett strukturpolitiskt program för att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och åtgärda hållbarhetsunderskottet. Av det totala hållbarhetsunderskottet på 9,5 miljarder


4

Tästä valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuo-teen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavä-lillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa.

euro, faller nästan hälften, ca 4 miljarder euro, på kommunernas konto. En av dessa fyra mil-jarder tar staten ansvar för genom att minska kommunernas skyldigheter och uppgifter så att en miljard sparas in fram till 2017. En miljard ska kommunerna få in själva genom att höja sina skatter och effektivisera sin verksamhet. På längre sikt är det meningen att kommuner-na ska spara in ytterligare två miljarder genom att förbättra produktiviteten.

Kauniaisten väestö – Befolkningen i Grankulla Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapai-noisen väestörakenteen kehittäminen ja väes-tömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on laatinut toteutusohjelman vuosille 2008–2017. Kauni-ainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut 600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Näistä 120 asuntoa olisi valtion tukemaa vuok-ra-asuntotuotantoa. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kau-pungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä n. 10 000 asukkaaseen. Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kau-punkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa. Rakentaminen tulee syksyllä 2012 hyväksytyn asunto-ohjelman mukaan lähivuosina olemaan vilkasta.

Grankulla stads mål är en balanserad befolk-ningsstruktur och en kontrollerad ökning av folk-mängden. Delegationen för markanvändning, boende och trafik (MBT-samarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktion-en 2008-2017. Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit sig att producera 600 bostä-der under tioårsperioden. Av dessa ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till ca 10 000 invånare till år 2020. Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang med huvudstads-regionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen. Byggverksamheten kommer enligt bostads-programmet som godkändes hösten 2012 att vara livlig under de närmaste åren.

Kauniaisten asukkaat ikäryhmittäin - Grankullas invånare enligt ålder 1.1Ikäryhmä/Vuosi-Åldersgr./År 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

0-6 v./år 645 653 671 665 670 680 680

muutos - förändring % 1,2 2,8 -0,9 0,8 1,5 0,0

7-15 v./år 1 134 1 124 1 109 1 128 1 140 1 160 1 180

muutos - förändring % -0,9 -1,3 1,7 1,1 1,8 1,7

16-18 v./år 433 458 469 450 440 430 420

muutos - förändring % 5,8 2,4 -4,1 -2,2 -2,3 -2,3

19-64 v./år 4 814 4 764 4 791 4 840 4 900 4 920 4 960

muutos - förändring % -1,0 0,6 1,0 1,2 0,4 0,8

65-74 v./år 847 920 992 1 031 1 050 1 090 1 120

muutos - förändring % 8,6 7,8 3,9 1,8 3,8 2,8

75-84 v./år 552 561 551 574 600 620 640

muutos - förändring % 1,6 -1,8 4,2 4,5 3,3 3,2

85 v. -/år 192 209 224 222 230 240 250

muutos - förändring % 8,9 7,2 -0,9 3,6 4,3 4,2

Yhteensä - Sammanlagt 8 617 8 689 8 807 8 910 9 030 9 140 9 250

muutos - förändring % 0,8 1,4 1,2 1,3 1,2 1,2


5

Taulukossa esitetyt ennusteluvut perustuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin sekä Kaupunki-tutkimuksen projektioihin.

Prognossiffrorna i tabellen bygger på Statistik-centralens prognoser och projektioner som Kaupunkitutkimus tagit fram.

KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Talousarvoin ja taloussuunnitelman osana kaupunginvaltuusto hyväksyy myös kaupungin kehittämisstrategian. Valtuustokauden 2013 – 2016 strategiaa on valmisteltu kaupunginval-tuuston ja -hallituksen keväällä 2013 pitämissä strategiaseminaareissa. Kaupungin kehittä-misstrategia koostuu pysyvämmiksi arvioiduis-ta visiosta ja arvoista sekä valtuustokauden päätöksenteon kannalta tärkeimmistä paino-pistealueista, joiden alle on koottu keskei-simmät valtuuston päätettävät tavoitteet, eli em. painopistealueita toteuttavat toimenpiteet. Useimmilla näillä tavoitteilla on poikkihallinnol-linen, kaupungin koko organisaation myötävai-kuttamista vaativa luonne. Toimialojen budjettiosioissa kuvataan niitä keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla toi-mialat toteuttavat valtuuston hyväksymää stra-tegiaa. Tarkemmat lautakuntatason tavoitteet vahvistetaan kaupungin kehittämisstrategian pohjalta lautakuntien talousarvion käyttösuun-nitelmissa. Käyttösuunnitelmissa täsmenne-tään konkreettiset toimenpiteet valtuuston hy-väksymien tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän toimenpidesuunnittelun osana määritellään samalla toteuttamisseurannan mittarit ja muut perusteet toiminnan tuloksellisuuden arvioimi-seksi. Kehittämisstrategian rinnalla kaupunginval-tuusto on hyväksynyt monta erillisstrategiaa, jotka nekin sisältävät sitoviksi tarkoitettuja val-tuuston asettamia tavoitteita (asunto-ohjelma, maankäytön kehityskuva, ikääntymispoliittinen strategia, sivistyspoliittiset linjaukset, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ym.). Myös pääkau-punkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yh-dessä hyväksymät suunnitelmat ja aiesopi-mukset valtion kanssa on nähtävä osana Kau-niaisten strategiakokonaisuutta. Toteutumisen seuranta ja raportointi tapahtuu ensisijaisesti osavuosikatsauksissa ja tilinpää-töksessä.

Som en del av budgeten och ekonomiplanen godkänner stadsfullmäktige även stadens ut-vecklingsstrategi. Strategin för fullmäktigeperi-oden 2013–2016 har beretts vid fullmäktiges och styrelsens strategiseminarier under våren 2013. Strategin består av dels de mer bestå-ende visionerna och värdena, dels de viktig-aste insatsområdena med tanke på besluts-fattandet under fullmäktigeperioden, och under dessa har man samlat de centrala mål som fullmäktige beslutar om, d.v.s. de åtgärder genom vilka insatsområdena verkställs. De flesta målen är till sin natur tväradministrativa och kräver medverkan av hela organisationen. I sina egna budgetdelar beskriver sektorerna de centrala mål och åtgärder genom vilka de genomför den av fullmäktige godkända strate-gin. Mer detaljerade mål på nämndnivå fast-ställs i nämndernas egna budge-tar/dispositionsplaner utgående från stadens utvecklingsstrategi. I dispositionsplanerna pre-ciseras de konkreta åtgärderna för genomfö-rande av de mål som fullmäktige satt upp. Som en del av denna åtgärdsplanering definie-ras samtidigt mätarna för uppföljning av utfallet och övriga grunder för evaluering av verksam-hetens resultat. Vid sidan av utvecklingsstrategin har fullmäk-tige godkänt flera separata strategier, som även de innehåller mål som avsetts som bin-dande (bostadsprogrammet, utvecklingsbilden för markanvändning, äldrepolitiska strategin, bildningspolitiska riktlinjer, barn- och ung-domspolitiska programmet m.fl.). Även de pla-ner som kommunerna i huvudstadsregionen tillsammans godkänt och de avsiktsförklaringar de ingått med staten bör ses som en del av Grankullas strategihelhet. Utfallsuppföljningen och rapporteringen sker i första hand i delsårsrapporterna och bokslutet.


6

Yleistä Kaupungin kehittämisstrategian yleisenä ta-voitteena on turvata kaupungin palveluja vi-ranomaistoiminnan korkea taso. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisimmässä asemassa. Tämän ylätavoitteen rinnalla on kaksi asiaa, jotka muodostavat kaupungin kai-ken toiminnan perustan. Ensimmäinen liittyy kuntarakenneuudistukseen sekä ns. sote -uudistukseen, joiden toteutta-minen jatkuu kuluvan valtuustokauden aikana. Kaupunki toimii niin, että kaupunki jatkossakin voi säilyä itsenäisenä ja kehittää asukkaittensa palveluja rakentavassa yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien ja valtiovallan kanssa. Toinen kaupungin toiminnan kehittämiseen keskeisesti liittyvä asia on toimenpiteet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisek-si. Kuntien taloudellinen tilanne tulee yleisesti ottaen olemaan hyvin kireä ja tämä koskee myös Kauniaista. Siksi valtuustokauden aikana tulee arvioida mahdollisuuksia tehosta kau-pungin olemassa olevaa toimintaa, samalla kun kustannuksia lisääviä päätöksiä on vältet-tävä. Vuosittaisten talousarvioiden valmiste-lussa ja niiden toteuttamisessa on noudatetta-va kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituk-sen ohjeita talouden tasapainon saavuttami-seksi.

Allmänt Det allmänna målet i stadens utvecklingsstra-tegi är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. Det centrala är att stödja invånarnas välfärd. Hand i hand med detta övergripande mål går två saker som utgör grunden för all verksamhet inom staden. Den första har anknytning till kommunstruktur-reformen och vårdreformen, som båda drivs vidare under den pågående fullmäktigeperi-oden. Staden agerar så att den även i framti-den kan bestå som självständig kommun och utveckla sin service för invånarna i konstruktivt samarbete med regionens övriga kommuner och statsmakten. En annan sak som är centralt kopplad till ut-vecklingen av stadens verksamhet är åtgär-dandet av hållbarhetsunderskottet i den offent-liga ekonomin. Det allmänna ekonomiska läget i kommunerna kommer att vara mycket stramt, och detta gäller även Grankulla. Därför bör staden under fullmäktigeperioden bedöma möjligheterna att effektivera stadens befintliga verksamhet samtidigt som man måste undvika beslut som höjer kostnaderna. Vid beredning och verkställande av de årliga budgetarna ska förvaltningarna iaktta fullmäktiges och stads-styrelsens anvisningar för att nå balans i eko-nomin.

Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO

ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja

GRANKULLAS VISION VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgäng-liga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar,

Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki,

jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars

trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden.


7

kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäky-vyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksen-teko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkira-kennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskusta-alue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tie-toa ja innovaatioita hyödyntäen.

företag och invånare. Transparent beslutsfat-tande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattan-det sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kul-turens inverkan syns starkt i kommuninvånar-nas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruk-tur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt cent-rumområde erbjuder invånarna service. Natur-områdena är invånarnas mångformiga och triv-samma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektiv-trafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina hög-klassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna


8

Strategia 2014 – Strategia 2014 VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET

PAINOPISTEALUEET

TAVOITTEET

1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhin-taiseen asumiseen

Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asu-mis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityi-sen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tar-vitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan 2012 – 2016 (2020).

1.1. Maankäytön yleissuunnitelman periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivitetään. 1.2. Toteutetaan MAL –aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % rakennettavista asun-noista ARA-tuotantona (yhdyskuntatoimi). 1.3. Uudistetaan omistajaohjauksen periaatteet kaupungin omista-missa kiinteistöosakeyhtiöissä (yleishallinto, yhdyskuntatoimi).

2. Panostaminen ikääntyvien toimintaky-kyyn

Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vas-taamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeis-saan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. To-teutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011 – 2016.

2.1. Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 2.2. Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tukimuotoja. Esteettömyyden paran-tamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.3. Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuk-sen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehoste-tun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutar-jontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseksi. Tarjotaan valinnan mahdollisuuksia omaa vastuuta unohtamatta. 2.5. Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi).


9

INSATSOMRÅDEN OCH MÅL FÖR FULLMÄKTIGEPERIODEN

INSATSOMRÅDEN MÅL

1. Trygga möjligheten till boende till ett skäligt pris

Stadens ambition är att skapa en bo-stadsmiljö med ett mångsidigt utbud av bostäder av olika slag i fråga om storlek, boendeform och ägandeform. Det är dessutom särskilt viktigt att det finns till-räckligt med bostäder för ungdomar och unga familjer, för personer som behöver särskild hjälp och stöd i sitt boende samt för stadens anställda. Genomförandet bygger på stadens bostadsprogram 2012–2016 (2020).

1.1. Markdispositionsplanens principer för styrning av detaljplane-ändringar uppdateras. 1.2. Staden verkställer MBT-intentionsavtalet, som innehåller en förpliktelse att som social bostadsproduktion bygga 20 % av de nya bostäderna med ARA-finansiering (samhällstekniken). 1.3. Principerna för ägarstyrning i de fastighetsaktiebolag som sta-den äger revideras (allmän förvaltning, samhällstekniken).

2. Satsa på den åldrande befolkning-ens funktionsförmåga

Staden satsar på äldre Grankullabors hälsa, välfärd och livskvalitet samt utveck-lar servicestrukturen så att den svarar mot seniorers individuella behov, för att de ska kunna bo hemma och känna sig trygga där så länge som möjligt. Seniorers ensamhet motarbetas genom utveckling av gemen-skapsfrämjande verksamheter. Den äldre-politiska strategin 2011–2016 implemen-teras.

2.1. De äldres egen aktivitet för att främja hälsan och välbefinnan-det stöds genom mångsidig ledd motions-, bildnings- och kultur-verksamhet samt uppmuntran till egenvård. Kultur används som medel för att främja välbefinnandet (social- och hälsovården, bild-ningsväsendet). 2.2. Tjänster som ges hemma utvecklas och nya mellanformer av service skapas för att stödja dem. Särskild vikt fästs vid förbättrad tillgänglighet (social- och hälsovården, samhällstekniken). 2.3. Villa Breda-området byggs ut. Genom utbyggnad av service-centret och mångsidigare verksamhet vid centret samt byggande av en enhet för resursförstärkt serviceboende, grupphem och tillgäng-liga hyresbostäder kompletteras det existerande serviceutbudet för att bemöta den växande äldre befolkningens behov (social- och hälsovården, samhällstekniken). 2.4 Möjligheterna till samarbete med olika aktörer för att skapa nya servicehelheter utreds. Valmöjligheter erbjuds utan att dock glömma det egna ansvaret. 2.5. Modeller för möten mellan generationer utvecklas (social- och hälsovården, bildningsväsendet).


10

PAINOPISTEALUEET

TAVOITTEET

3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viih-tyisyyden kehittäminen

Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympä-ristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henki-löautoa. Toteutetaan elinkeinopoliittista ohjelmaa 2013 – 2017.

3.1. Kaupunki edistää keskusta-alueen rakentumista (yhdyskunta-toimi). 3.2. Tehdään arvovalintoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskunta-toimi). 3.3. Kehitetään yhteistyötä yrittäjäyhdistyksen kanssa monipuolis-ten lähipalveluiden tarjonnan edistämiseksi ja keskusta-alueen elä-vöittämiseksi.

4. Koulut ja päiväkodit ovat metropoli-alueen edelläkävijöitä

Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tule-vaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulu-jen edellytyksiä parantaa lasten ja nuor-ten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

4.1. Kehitetään varhaiskasvatusta, oppimista ja oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaamistarpeiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Ruotsinkielinen perusopetus kehittää toimintakulttuuria ruotsinkielisten ja kaksikie-listen kuntien välisessä yhteistyössä huippuosaamisen saavuttami-seksi ja suomenkielistä opetusta kehitetään edelleen tulevaisuusoh-jelman 2013-2017 mukaisesti (sivistystoimi). 4.2. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kokea oppimisen iloa. Op-pimisen tuen ja varhaisen puuttumisen malleja kehitetään tasapuo-lisesti sekä lasten, nuorten ja perheitten tarpeiden mukaan varhais-kasvatuksessa ja koulutoimen kaikilla asteilla (sivistystoimi). 4.3. Vahva äidinkieli ja identiteetti on oppimisen perusta. Lasten äidinkieltä tuetaan ja monikielisyyttä kehitetään varhaiskasvatuk-sessa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa kehitetään monipuolista, vaihtoehtoisiin palveluihin perustuvaa tarjontaa (sivistystoimi).

5. Panostaminen lasten ja nuorten hyvin-vointiin

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yh-teistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoi-den kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terve-yspalvelujen, opetustoimen sekä nuoriso-työn välillä lisätään palveluiden yhteenso-vittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvis-tetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosil-le 2011 - 2016.

5.1. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia keräämällä ja analysoimalla tietoa, ottamalla käyttöön toimintamal-leja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia (sosiaali- ja terveystoimi). 5.2. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehite-tään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskente-lyä asiakaslähtöisesti (sosiaali- ja terveystoimi). 5.3. Panostetaan aitoon ja vuorovaikutukselliseen lasten ja nuorten osallisuuteen lisäämällä nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyötä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehitetään uusia suoran ja vaihtoehtoisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuuston rinnalle (sivistystoimi). 5.4. Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harrastus-toimintaa (sivistystoimi).


11

INSATSOMRÅDEN MÅL

3. Utveckla trivseln i stadsmiljön och centrum

Stadsstrukturen och stadens identitet som modern villastad stärks med re-spekt för traditioner och hänsyn till miljövärden. Grankullas karaktär som småstad värnas och fördelarna tas till vara: allt finns nära såväl mentalt som fysiskt och kan nås utan egen bil. Det näringspolitiska programmet 2013–2017 implementeras.

3.1. Staden främjar utbyggnaden av centrumområdet (samhällstek-niken). 3.2. Staden träffar val utifrån sina värderingar för att möjliggöra gång- och cykeltrafik och kollektivtrafik samt öka deras attraktivitet (samhällstekniken). 3.3. Staden utvecklar samarbetet med företagarföreningen för att främja utbudet av mångsidig närservice och liva upp centrumom-rådet.

4. Skolor och daghem är föregångare i metropolområdet

Barn och unga är Grankullas framtid. Vi utvecklar daghemmens och skolornas förutsättningar att främja barns och ung-domars lärande, trivsel och välfärd

4.1. Småbarnsfostran, lärandet och lärmiljöerna utvecklas utgående från framtida kompetensbehov samt barns och familjers behov. Varje elev garanteras möjlighet att mångsidigt utnyttja informat-ions- och kommunikationsteknik i sin inlärning. Den svenska grund-läggande utbildningen utvecklar verksamhetskulturen i samarbete med svenskspråkiga och tvåspråkiga kommuner för att uppnå topp-kompetens, och den finskspråkiga undervisningen utvecklas vidare enligt framtidsprogrammet 2013–2017 (bildningssektorn). 4.2. Varje barn har rätt att lära och uppleva glädje i lärandet. Mo-dellerna för stöd för lärandet och tidig intervention utvecklas jämlikt utifrån barns, ungdomars och familjers behov inom småbarnsfost-ran och på alla utbildningsstadier (bildningssektorn). 4.3. Ett starkt modersmål och en stark identitet utgör grunden för allt lärande. Barnens modersmål stöds och deras flerspråkighet ut-vecklas inom småbarnsfostran och i skolorna. Inom småbarnsfost-ran utvecklas ett varierande utbud som bygger på valfria tjänster (bildningssektorn)

5. Satsa på barns och ungas välfärd

Tjänsterna för barn, unga och familjer utvecklas som en helhet i intensivt samar-bete mellan olika förvaltningar och aktö-rer. Samarbetet mellan social- och hälso-vården, undervisningen och ungdomsar-betet ökas i syfte att samordna tjänsterna. Partnerskapet med organisationer, för-samlingarna och den privata sektorn stärks. Strävan att främja drogfrihet ge-nomsyrar allt arbete med barn och unga. Det barn- och ungdomspolitiska pro-grammet 2011–2016 implementeras.

5.1. Servicehelheterna för barn, unga och familjer utvecklas genom att man samlar in och analyserar information samt inför verksam-hetsmodeller som stöder familjerna, föräldraskapet och de vuxna som arbetar med barn och unga (social- och hälsovården). 5.2. Tjänsterna inom det förebyggande arbetet och det tidiga stödet stärks och barnskyddsarbetet utvecklas. Det tväradministrativa ar-betet stärks med kunden i fokus (social- och hälsovården). 5.3. Staden satsar på en genuin, interaktiv delaktighet för barn och unga genom att öka samarbetet mellan ungdomstjänsterna och skolorna, stödja ungdomars egna projekt och utveckla nya, alterna-tiva kanaler för direkt demokrati vid sidan om det representativa ungdomsfullmäktige (bildningssektorn).


12

PAINOPISTEALUEET

TAVOITTEET

5.5. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytavat, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehoste-taan.

6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen

Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuor-ten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palve-luissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuk-sen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniais-ten kielikylpymallia kehitetään edelleen.

6.1. Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia menetelmiä ja malleja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvi-tetään paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden mahdollisuut-ta edistää kaksikielisyyttä vapaa-aikatoiminnassa (sivistystoimi). 6.2. Laaditaan kaksikielisyysohjelma, joka takaa molempien kansal-liskielten läsnäolon kaikissa kuntapalveluissa, kaikessa tulevaisuu-den suunnittelussa ja rakenteita uudistettaessa (yleishallinto).

7. Talouden ja hallinnon kehittäminen

Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa al-haisella veroprosentilla ja omaan tulora-hoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut pal-velut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannus-tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehit-tää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tulokselli-nen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudate-taan kaupungin it-strategiaa ja henkilös-töpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa.

7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyte-tään nykyisellä tasolla. 7.2. Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen. 7.3. Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. 7.4. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suo-ritteilla ja tunnusluvuilla. 7.5. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyt-töönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palve-lumuotoilua. 7.6. Toteutetaan kuntarakenneuudistukseen liittyvä kuntarakenne-lain mukainen selvitys hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä selvitystä tekevien kuntien mahdollisen yhdis-tymisen eduista ja haitoista. Toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämislain edellyttämät toimenpiteet. Asukkaitten hyvän palvelutason turvaaminen on kaupungin keskeinen tavoite. 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuu-ria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisä-tään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työ-kulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallis-tua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin (henkilöstöhallin-to). 7.8. Sähköisten palveluiden laajentamista koskevan kartoituksen jälkeen toteutetaan palvelutarjonnan laajennus ja monipuolistami-nen 2014 – 2015 (yleishallinto). 7.9. Monimuotoisia demokratian syventämistä tukevia toiminta-


13

INSATSOMRÅDEN MÅL

5.4. Staden stöder varierande hobby- och fritidsaktiviteter för barn och unga (bildningssektorn). 5.5. Ungdomsgarantigruppen utvecklar förfaranden som gör det lättare för ungdomar att hitta rätt service och flytta över från den ena servicen till den andra.

6. Arbeta för en levande tvåspråkighet.

Den levande tvåspråkigheten stärks ge-nom möten över språkgränserna mellan barn, unga och vuxna. Områdets starkt tvåspråkiga kultur syns i Grankullabornas vardag i såväl servicen som kommunikat-ionen. Språkduschverksamheten inom småbarnsfostran och Grankullas nya språkbadsmodell utvecklas vidare

6.1. Vi utvecklar nya metoder och modeller inom småbarnsfostran, grundläggande utbildning och gymnasierna för att stödja en levande tvåspråkighet samt utreder lokala föreningars och andra aktörers möjligheter att främja tvåspråkigheten i fritidsverksamheten (bild-ningsväsendet). 6.2. Vi utarbetar ett tvåspråkighetsprogram som garanterar båda nationalspråkens närvaro i alla kommunala tjänster, vid all fram-tidsplanering och vid reformering av strukturerna (allmän förvalt-ning).

7. Utveckla ekonomin och förvalt-ningen

Staden behåller sin starka ekonomi med låg skattesats och investeringar som an-passas till den egna inkomst-finansieringen. Stark ekonomi och effek-tivt producerade tjänster utgör grundläg-gande förutsättningar för stadens själv-ständighet. Staden är föregångare när det gäller att utveckla verksamheten och servicefor-merna. Kostnadseffektiviteten och produktivi-teten i stadens serviceproduktion utveck-las från år till år. Personalpolitiken fokuserar på att ut-veckla ledarskapet och arbetsmiljön så att staden kan trygga arbetshälsan, arbets-förmågan och en längre tid i arbetslivet för sin personal samt möjliggöra en resul-tatrik verksamhet. Målen uppfylls bland annat genom im-plementering av stadens IT-strategi och personalpolitiska jämlikhetsplan

7.1. Staden bibehåller inkomstskattesatsen och fastighetsskattesat-serna på nuvarande nivå. 7.2. Stadens investeringar anpassas på lång sikt till den egna in-komstfinansieringen. 7.3. Produktiviteten i serviceproduktionen höjs årligen med 1,5 %. 7.4. Staden följer aktivt servicekvaliteten och kostnadsnivån med hjälp av prestationsstatistik och nyckeltal. 7.5. Införandet av innovativa produktionssätt och praxis främjas genom brett upplagt utvecklingssamarbete. Som metod används tjänstedesign. 7.6. Inom ramen för kommunreformen görs en utredning enligt kommunstrukturlagen om ordnandet av förvaltningen och servicen samt om för- och nackdelarna med en eventuell sammanslagning av de kommuner som gör utredningen. Staden genomför de åtgärder som lagen om ordnandet av social- och hälsovården kräver. Att trygga högklassiga tjänster för invånarna är stadens centrala mål. 7.7. Staden utvecklar en uppmuntrande, uppskattande och tolerant arbetskultur. Med hjälp av utbildning och träning samt arbetshand-ledning ökas arbetsenheternas förmåga till en värdesättande och resultatrik arbetskultur. Personalen garanteras reella möjligheter att delta i uppställandet av mål för arbetet och utvärderingen av utfal-let (personalförvaltningen).


14

PAINOPISTEALUEET

TAVOITTEET

tapoja kehitetään edelleen ja huolehditaan aidon vuorovaikutuksen toteutumisesta kuntalaisten ja päättäjien kesken. 7.10. Sivistystoimen palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti eri-ikäisten asiakkaiden tarpeiden mukaan yhteistyössä muitten toimi-alojen kanssa. Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi).

8. Kaupunkikonsernin tavoitteet

Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpi-to järjestetään siten, että niiden arvo säi-lyy. Kiinteistöosakeyhtiöiden asuntojen käyt-töaste tulee olla vähintään 95 %.

8.1. Tytäryhtiöiden hallintoa selkeytetään fuusioimalla kaupungin kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi.


15

INSATSOMRÅDEN MÅL

7.8. Efter en kartläggning av möjligheterna att utveckla e-tjänsterna utvidgas tjänsteutbudet och görs mångsidigare 2014–2015 (allmän förvaltning). 7.9. Staden fortsätter att utveckla många slags praxis och rutiner som fördjupar demokratin, samtidigt som man säkerställer en äkta interaktion mellan kommuninvånarna och beslutsfattarna. 7.10. Bildningssektorns tjänster utvecklas genomgående utifrån olika åldersgruppers behov i samarbete med andra aktörer. Bild-ningssektorns nya organisation och gemensamma rutiner utvecklas och utvärderas (bildningssektorn).

8. Stadskoncernens mål

Verksamheten i de bolag som hör till stadskoncernen organiseras ekonomiskt och effektivt samt med beaktande av kundernas behov. Underhållet av de byggnader som bolagen äger ordnas så att deras värde bevaras. Bostäderna i fastighetsaktiebolagen bör ha en beläggningsgrad på minst 95 %.

8.1. Dotterbolagens förvaltning förenklas genom att stadens helägda fastighetsaktiebolag fusioneras till ett enda bolag..


16

TALOUSARVIOEHDOTUS – BUDGETFÖRSLAG Talousarvion ja suunnitelman rakenne - Budgetens och ekonomiplanens delar Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslas-kelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toi-mintaa. Valtuusto asettaa toiminnalle tavoitteet ja osoittaa määrärahat näiden saavuttamisek-si. Tuloslaskelma, joka laaditaan käyttötalous-osan pohjalta, osoittaa miten tilikauden tulora-hoitus riittää käyttötalouden menoihin, korkoi-hin ja käyttöomaisuuden poistoihin. Investoin-tiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuo-tantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitus-osuudet ja omaisuuden myynti. Rahoituslaskelmassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.

Budgeten består av en driftsekonomi- och re-sultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Driftsekonomidelen styr kommunens verksam-het. Fullmäktige sätter upp mål för verksam-heten och anvisar anslag för att dessa ska uppfyllas. Resultaträkningen, som baserar sig på driftsekonomidelen, visar hur inkomstfinan-sieringen räcker till för att täcka driftsutgifterna och räntorna samt avskrivningarna av anlägg-ningstillgångarna. I investeringsdelen budgete-ras anskaffningen av och finansieringsande-larna för produktionsmedel med lång verk-ningstid såsom byggnader, fasta konstruktion-er och inventarier samt försäljningen av egen-dom. I finansieringsanalysen visas penningkällorna och användningen av penningmedel i sam-mandrag.

Talousarvion sitovuus – Budgetens bindande verkan Talousarvio on kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttami-seen myönnetyt määrärahat ovat muutettavis-sa vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Mää-rärahaa ei saa ylittää eikä käyttää muuhun kuin talousarviossa mainittuun tarkoitukseen, talousarvioon sisältymättömän toimintamuo-don aloittamiseen tai palvelujen laajentami-seen. Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalli-set tulot ovat sitovia valtuustoon nähden net-tomääräisinä (toimintakulut – toimintatuotot). Sitova toimintakate on rasteroitu käyttötalou-den toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmis-sa. Koulujen määrärahaa voidaan muuttaa lukuvuoden aikana koululautakunnan esityk-sestä oppilasmäärän muuttuessa. Arvioitaessa muuttuneita määrärahoja tulee perusteena huomioida tuntikehys, ryhmäkokojen muutok-set sekä erityisopetuksen tarve. Investointimäärärahat ovat sitovia hankekoh-taisesti tai ryhmittäin siten kuin ne on esitetty sivuilla 117 - 118.

Budgeten utgör ett bindande direktiv för sta-dens verksamhetsorgan. De uppgifter och bin-dande mål som fullmäktige beslutat om samt de anslag som beviljats för genomförande av dessa kan ändras endast genom beslut av fullmäktige. Anslag får inte användas för något annat ändamål än det som anges i budgeten eller för att införa verksamhetsformer som inte ingår i budgeten eller för att utvidga servicen. Anslagen och de kalkylerade inkomsterna i driftsekonomidelen är bindande gentemot fullmäktige i nettobelopp (verksamhetsutgifter-na minus verksamhetsinkomsterna). Det bin-dande verksamhetsbidraget är skuggat i resul-taträkningarna på verksamhetsenhetsnivå. Skolornas anslag kan ändras under läsåret på framställning av skolnämnden till följd av för-ändringar i elevantalen. Vid beräkningen av de ändrade anslagen ska timresursen, ändringar i gruppindelningar och behov av specialunder-visning användas som grund. Investeringsanslagen är bindande per projekt eller grupp såsom de presenteras på sidorna 117 - 118.


17

Investointihankkeen myöhentyessä ja ulottu-essa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteu-tusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen ko-konaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkami-sen vaikutukset talousarvioon käsitellään nor-maalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti.

Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Verojen lopputilitysten yhteydessä maksettavat ja perittävät korot eivät sisälly sitovaan määrä-rahaan.

Rahoituslaskelmassa antolainojen ja laina-kannan muutokset ovat sitovia valtuustoon nähden.

Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att de totala utgifterna för projektet hålls inom föregående års anslags-ram. Effekterna på budgeten av fortsatta pro-jekt behandlas på samma sätt som tilläggsan-slag normalt behandlas. I resultaträkningen är nettoanslagen för fi-nansiella inkomster och utgifter bindande gentemot fullmäktige. De räntor som betalas eller tas ut i samband med slutredovisningarna av skatter ingår inte i det bindande anslaget. I finansieringsanalysen är förändringarna i utlåningen och lånestocken bindande gente-mot fullmäktige.

Täytäntöönpano ja seuranta - Verkställande och uppföljning Toimielinten tulee tarkistaa talousarvion yhtey-dessä laatimansa käyttösuunnitelmat vastaa-maan valtuuston hyväksymää talousarviota. Tarkistetut käyttösuunnitelmat on annettava tiedoksi rahatoimistoon 31.1.2014 mennessä. Käyttösuunnitelmat päivitetään tarvittaessa vuoden aikana. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden tulee seu-rata talousarvionsa ja asetettujen tavoitteiden toteutumista ja säännöllisesti ja valmistella niitä koskevat raportit lautakunnalle. Rapor-toinnissa annetaan selvitys talousarvion toteu-tumisasteesta sekä merkittävistä poikkeamista tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisessa. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuo-dessa 30.4. ja 31.8. toteutuneen tilanteen mu-kaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osa-vuosikatsauksessa raportoidaan keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Elokuun osavuosikatsaus sisältää myös tilinpäätösen-nusteen. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhalli-tuksessa ja saatetaan myös valtuustolle tie-doksi. Tulojen seuranta Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungin päätettävissä olevat maksut tarkistetaan kus-tannusten nousua vastaavasti ja kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.

Verksamhetsorganen ska se över de disposit-ionsplaner de gjort upp under budgetbered-ningen så att dessa motsvarar den budget som fullmäktige godkänt. De granskade dispo-sitionsplanerna ska delges drätselkontoret senast 31.1.2014. Dispositionsplanerna revi-deras vid behov under året. Resultatenheternas ansvarspersoner ska följa utfallet av sin budget och de uppsatta målen samt regelbundet bereda rapporter över utfal-let för nämnden. Vid rapporteringen ges en redogörelse för utfallsgraden för budgeten samt för eventuella avvikelser vid uppfyllelsen av mål, anslag och beräknade inkomster. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och 31.8. Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrappor-ten också en utredning om hur stadens viktig-aste strategiska mål har nåtts. I augustirappor-ten ingår också en bokslutsprognos. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Inkomstuppföljning Nämnderna ska se till att de avgifter som sta-den beslutar om justeras för att motsvara ök-ningen i kostnaderna och att de inkomster som tillkommer staden bärs upp i enlighet med gäl-lande avtal och anvisningar. Resultatenheternas ansvarspersoner ska om-besörja att ansökningar om statsandelar och


18

Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden on huoleh-dittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien ym. avustusten hakemisesta ja niiden oikeellisuudesta sekä toimitettava kopio avustushakemuksesta talo-usjohtajalle. Samoin on huolehdittava myös muiden tulojen oikea-aikaisesta laskuttamises-ta ja kertymisestä laskutus- ja perimisohjeen mukaisesti. Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määräraha ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puit-teissa. Määrärahan muutosesitys kaupunginvaltuus-tolle voi tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärära-hatarpeen välttämiseksi.

andra bidrag för verksamhet och investeringar lämnas in och att beloppen är riktiga samt lämna en kopia av bidragsansökningarna till ekonomidirektören. Likaså ska ansvarsperso-nerna se till att även andra inkomster fakture-ras och flyter in i rätt tid i enlighet med fakture-rings- och indrivningsdirektiven. Ändringar i anslag Om det anslag som anvisats för ett visst än-damål inte räcker till, ska åtgärder för in-skränkning av verksamheten och/eller an-passning av den till det kvarstående anslaget vidtas i god tid innan anslaget tar slut. Förslag till ändring av anslag kan läggas fram för fullmäktige under budgetåret, om anpass-ningsåtgärderna inte har lyckats. I motivering-en till förslaget ska det då redogöras för de åtgärder som vidtagits för att undgå behov av tilläggsanslag.


19

Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl TULOSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS

RESULTATRÄKNING BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN

(1 000 €) 2 012 2 013 2 013 2 014 2 015 2 016

Myyntitulot - Försäljningsinkomster 3 116 3 247 3 528 3 542 3 557

Maksutulot - Avgiftsinkomster 3 816 4 830 4 062 4 142 4 225

Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 1 074 595 676 690 691

Muut toimintatulot-Övriga verksamhetsintäkter 2 888 3 399 3 610 8 487 10 260

TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 10 894 12 071 11 480 11 876 16 860 18 733

Henkilöstömenot - Personalutgifter 32 528 34 764 35 446 36 332 37 241

Palvelujen ostot - Köp av tjänster 21 347 20 950 21 894 22 304 22 750

Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 5 096 5 169 5 297 5 366 5 473

Avustukset - Understöd 2 988 3 088 3 404 3 439 3 495

Muut toimintakulut - Övriga verksamhetskostnader 771 886 938 951 963

TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 62 730 64 857 66 523 66 979 68 392 69 922

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -51 836 -52 786 -55 043 -55 102 -51 531 -51 190

Verotulot - Skatteinkomster 54 173 54 700 55 500 56 820 58 300 59 600

Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt 50 512 50 800 51 800 53 000 54 300 55 700

Yhteisövero - Samfundskatt 922 1 000 900 920 1 000 800

Kiinteistövero - Fastighetsskatt 2 740 2 900 2 800 2 900 3 000 3 100

Valtionosuudet - Statsandelar 3 750 3 294 3 294 2 000 2 050 2 100

Rahoitustulot ja -menot - 409 283 354 380 380 380

Finansiella inkomster och utgifter

Korkotulot - Ränteinkomster 306 288 288 300 300 300

Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster 105 87 88 100 100 100

Korkomenot - Ränteutgifter 90 20 20 20 20

Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter 2 2 2

VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 6 496 5 491 4 105 4 098 9 199 10 890

Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan 6 308 6 350 6 350 6 450 6 550 6 700

Satunnaiset erät - Extraordinära poster 1 564

TILIKAUDEN TULOS 1 752 -859 -2 245 -2 352 2 649 4 190

RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT Talousarvioehdotuksessa kaupungin ulkoiset käyttömenot kasvavat 3,3 % ja käyttötulot ale-nevat 1,6 % verrattuna vuoden 2013 talousar-vioon ml. vuoden aikana myönnetyt lisämäärä-rahat. Käyttötulojen aleneminen johtuu piene-nevistä tuloista maaomaisuuden myynneistä ja maankäyttösopimuksista. Käyttötalouden ali-jäämä (toimintakate) kasvaa 2,4 miljoonaa euroa 55,1 miljoonaan euroon. Verotulojen arvioidaan nousevan 56,8 milj. euroon, valti-onosuudet alenevat 1,3 milj. euroa. Talousarvioehdotuksen tilikauden tulos on alijäämäinen 2,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2015 - 2016 maaomaisuuden myynti-tulojen on arvioitu nousevan siten että tilikau-den tulos on ylijäämäinen. Talousarvioon sisältyy henkilöstönlisäyksinä määräaikaisen sosiaalityöntekijän viran va-kinaistaminen, oppimisympäristön kehittäjän vakanssi sivistystoimen hallintoon sekä uusi

I budgetförslaget ökar stadens externa drifts-utgifter med 3,3 %, medan driftsinkomsterna minskar med 1,6 % jämfört med budgeten in-klusive ändringar 2013 . Minskningen av drifts-inkomsterna beror på sjunkande inkomster dels från försäljning av markegendom, dels på basis av markdispositionsavtal. Driftsunder-skottet /verksamhetsbidraget ökar med 2,4 miljoner euro till 55,1 miljoner euro. Skattein-komsterna beräknas stiga till 56,8 milj. euro medan statsandelarna sjunker med 1,3 miljo-ner euro. Enligt budgetförslaget kommer räkenskapsåret att uppvisa ett underskott på 2,3 miljoner euro. Åren 2015-2016 beräknas inkomsterna från försäljning av markegendom öka så att resulta-ten uppvisar överskott. Personalökningar i budgeten är ändring av en tidsbunden socialarbetartjänst till en ordinarie tjänst, en ny vakans som utvecklare av inlär-ningsmiljön vid bildningssektorns förvaltning


20

koulukuraattorin vakanssi Mäntymäen koululle. Näiden lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy pienempiä vakanssien tai nimikkeiden muu-toksia. Kaupungin rahoitustuloista suurin osa kertyy Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kunta-yhtymälle myönnetyn lainan korkotuotoista. Suunnitelmavuosille on merkitty rahoituslas-kelmassa arvioituja lainoja vastaavat korko-menot. Tavanomaisten korkotulojen ja menojen lisäksi maksetaan tai peritään vanhojen verovuosien lopputilitysten yhteydessä korkoja joita ei voi etukäteen arvioida.

samt en ny skolkuratorsbefattning i Mänty-mäen koulu. Förutom dessa innehåller budget-förslaget mindre ändringar av vakanser och benämningar. Största delen av stadens finansieringsintäkter består av räntor på ett lån som staden beviljat samkommunen Helsingforsregionens miljö-tjänster. Under ekonomiplaneåren har ränte-utgifter som motsvarar de uppskattade lånebe-loppen intagits i finansieringskalkylen. Utöver de sedvanliga ränteinkomsterna och -utgifterna kommer staden att i samband med slutredovisningarna för tidigare skatteår betala eller ta ut räntor som inte kan uppskattas i på förhand.

RAHOITUSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS

FINANSIERINGSKALKYL BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN

(1 000 €) 2 012 2 013 2 013 2 014 2 015 2 016

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Ordinarie verksamhet och investeringar

VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 6 496 5 491 4 105 4 098 9 199 10 890

Satunnaiset erät - Extraordinära poster 1 564

Tulorahoituksen korjauserät -1 067 -1 717 -390 -1 714 -6 573 -8 294

Korrektivposter till internt tillförda medel

Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten 6 993 3 774 3 715 2 384 2 626 2 596

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR

Investointimenot- Investeringsutgifter -10 459 -10 043 -6 828 -11 400 -12 815 -13 470

Rahoitusosuudet -Finansieringsandelar 135 140

Pysyvien vastaavien luovutustulot-Försäljn.inkomster 1 129 1 725 398 1 736 6 600 8 358

Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -2 203 -4 544 -2 574 -7 280 -3 589 -2 516

Ordinarie verksamhet och investeringar netto

RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERING

Antolainauksen muutokset-Förändringar i utlåningen

Lainakannan muutokset-Lånestock, förändringar 1000 1000 7 500 3 500 2 000

Muut maksuvalmiuden muutokset-Övriga förändringar 617

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 617 1 000 0 7 500 3 500 2 000

KASSAFLÖDET I FINANSIERINGEN

Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel -584 -3 544 -2 574 220 -89 -516

Kassavarat Kassamedel 31.12. 5 365 4 821 2 791 3 011 2 921 2 406

Lainakanta Lånestock 31.12 1 000 4 000 0 7 500 11 000 13 000 Suunnittelukauden investointimenot voidaan pääosin toteuttaa tulorahoituksella sekä maa-omaisuuden myynneistä saaduilla myyntivoi-toilla. Osa investoinneista joudutaan kuitenkin todennäköisesti rahoittamaan velkarahalla

Investeringarna under planeringsperioden kan i huvudsak genomföras med inkomstfinansie-ring och försäljningsvinster från försäljning av markegendom. En del av investeringarna måste dock sannolikt finansieras med låneme-del.


21

Verotulot ja valtionosuudet – Skatteinkomster och statsandelar

Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tu-loverosta, osuudesta yhteisöveron tuotosta sekä kiinteistöverosta. Verotuloarviot perustu-vat kuntaliiton ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset. Talousarvio ja –suunnitelma on laadittu käyt-täen Kauniaisten nykyisiä veroprosentteja.

Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunal inkomstskatt, en andel av samfundsskattein-täkterna samt fastighetsskatt. Skatteinkomst-kalkylen baserar sig på Kommunförbundets prognosram, som justerats enligt förväntad befolkningstillväxt och prognostiserad ökning i förvärvsinkomsterna . Budgeten och ekonomi-planen utgår från Grankulla stads nuvarande skattesatser.

Kunnallisvero

Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,3 % vuonna 2014. Kasvusta noin puolet joh-tuu osinkotulojen verotuksen muutoksesta, joka nostaa kaupungin verotuloja noin 0,6 milj. euroa. Tämän veroperustemuutoksen johdosta kertyvät lisätulot peritään kuitenkin takaisin valtionosuuksissa samansuuruisella kompen-saatioerällä.

Yhteisövero Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista yh-teisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kauniaisten osuus kuntien yh-teisöveron tuotosta on melko vaatimaton. Kaupungille tilitettävä yhteisövero arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritettava vero. Kiinteistöveron tuot-to on arvioitu kasvavan johtuen vilkkaasta ra-kentamisesta kaupungissa.

Kommunalskatt Intäkterna av kommunalskatt beräknas öka med 2,3 % år 2014. Av ökningen beror hälften på förändringar i beskattningen av dividender som ökar stadens skatteinkomster med ca 0,6 milj. euro. Den ökade inkomsten till följd av förändringen i skattegrunden balanseras dock med en lika stor sänkning av statsandelarna.

Samfundsskatt Samfund betalar på sina inkomster en proport-ionell skatt, samfundsskatt, som fördelas mel-lan staten, kommunerna och församlingarna. Grankullas andel av kommunernas samfunds-skatteintäkter är rätt anspråkslös. Den samfundsskatt som tillfaller staden upp-skattas stanna på dagens nivå.

Fastighetsskatt Fastighetsskatten är en skatt som årligen beta-las till kommunen utgående från fastighetens värde. Intäkterna beräknas öka tack vare det intensiva byggandet i staden.

Verontilitykset - Skatteredovisningar, 1000 €Ennuste Muutos % TA - BU Muutos %

2012 2013 Förändr. 2014 Förändr.

Kunnallisvero - Kommunalskatt 50 512 51 800 2,6 53 000 2,3

talousarviovuodelta - för budgetåret 46 722 48 000 2,7 49 200 2,5

aikaisemmilta vuosilta - för tidigare år 3 790 3 800 0,3 3 800 0,0

Yhteisövero - Samfundsskatt 922 900 -2,4 920 2,2

talousarviovuodelta - för budgetåret 750 690 -8,0 710 2,9

muilta vuosilta - för övriga år 172 210 22,0 210 0,0

Kiinteistövero 2 740 2 800 2,2 2 900 3,6

talousarviovuodelta - för budgetåret 2 716 2 750 1,3 2 900 5,5

aikaisemmilta vuosilta - för tidigare år 24 50

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 54 173 55 500 2,4 56 820 2,4


22

Kaupungille peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet alenevat rajusti vuonna 2014. Alenema johtuu pääosin valtion säästötoimenpiteistä, jotka toteutetaan korot-tamalla kuntien omarahoitusosuus peruspalve-lujen tuottamisessa. Kauniaisten omarahoi-tusosuutta on tämän johdosta korotettu yh-teensä 3,3 milj. euroa vuosina 2013 ja 2014. Tämän lisäksi valtionosuuksiin sisältyvät kom-pensaatioerät veroperustemuutoksista alene-vat kaupungin osalta vajaat 0,6 milj. euroa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalve-luiden valtionosuudet vuodelle 2014 joulu-kuussa.

Stadens statsandelar för ordnandet av basser-vicen sjunker dramatiskt 2013. Minskningen beror främst på statens sparåtgärder, som förverkligas genom att höja kommunernas självfinansieringsandel för produktionen av basservice höjs. Grankullas självfinansierings-andel har därmed stigit med sammanlagt 3,3 miljoner euro under åren 2013 och 2014. Dessutom sjunker de kompensationsposterna som ingår i statsandelarna till följd av ändring-ar i beskattningsgrunderna med 0,6 milj. euro. Finansministeriet fastställer i december stats-andelarna för kommunal basservice år 2014.

Valtionosuudet - Statsandelar, 1000 €

Muutos %

2012 2013 2014 2013-2014

Peruspalvelujen valtionosuus (VM)

Laskennalliset kustannukset

Sosiaali- ja terveydenhuolto 29 225 30 903 32 043 3,7

Esi- ja perusopetus 8 640 8 830 9 124 3,3

Kirjasto ja muu kulttuuritoiminta 567 591 611 3,4

Laskenn. kustannukset yhteensä 38 433 40 324 41 778 3,6

Omarhoitusosuus €/asukas 3 001 3 137 3 299

Omarahoitusosuus -26 080 -27 627 -29 396 6,4

Muut lisät ja vähennykset 718 658 76 -88,4

Valtionosuus ennen tasausta 13 071 13 355 12 459 -6,7

Verotuloihin perustuva tasaus -10 667 -11 514 -11 844 2,9

Kaupungille maksettu valtionosuus (VM) 2 405 1 841 614 -66,6

Opetustoimen erillisrahoitus (OKM)

Lukiokoulutus 3 926 4 038 4 038 0,0

Perusop. erityislisät, aamu- ja iltapäivät. 315 312 312 0,0

Kansalaisopisto, liikunta, nuorisotoiminta 273 275 275 0,0

Kustannukset yhteensä 4 514 4 624 4 624 0,0

Omarhoitusosuus €/asukas 365 368 368

Omarahoitusosuus -3 168 -3 239 -3 239 0,0

Kaupungille maksettu valtionosuus (OKM) 1 346 1 386 1 386 0,0

Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 3 750 3 227 2 000 -38,0

23

KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET

24

9 %

33 %

14 %

44 %

Määrärahojen jakaantuminen toimialoittain TA 2014Anslagsfördelning per sektor BG 2014, 79,4 M€

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTING 9%

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCHHÄLSOVÅRD 33%

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 14%

SIVISTYSTOIMI - BILDNING 44%

25

KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET

1 000 € TP TA TAE TS TS

Bokslut BG BG Plan Plan

2012 2013 2014 2015 2016

Tulot - Inkomster 24 152 23 694 24 312 29 545 31 670

Muutos-Ändring 2,7 % -1,9 % 2,6 % 21,5 % 7,2 %

Menot -Utgifter -81 793 -74 805 -79 414 -81 076 -82 860

Muutos-Ändring 14,8 % -8,5 % 6,2 % 2,1 % 2,2 %

Netto -57 642 -51 111 -55 102 -51 531 -51 190

Muutos-Ändring 20,9 % -11,3 % 7,8 % -6,5 % -0,7 %

YLEISHALLINTO

ALLMÄN FÖRVALTNING

Tulot - Inkomster 3 077 3 213 3 322 3 389 3 444Muutos-Ändring 3,8 % 4,4 % 3,4 % 2,0 % 1,6 %

Menot -Utgifter -6 630 -6 977 -7 062 -7 215 -7 372Muutos-Ändring 2,1 % 5,2 % 1,2 % 2,2 % 2,2 %

Netto -3 553 -3 763 -3 740 -3 827 -3 928Muutos-Ändring 0,6 % 5,9 % -0,6 % 2,3 % 2,6 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

Tulot - Inkomster 3 074 2 628 3 164 3 227 3 290Muutos-Ändring 15,5 % -14,5 % 20,4 % 2,0 % 2,0 %

Menot -Utgifter -25 238 -24 932 -25 917 -26 440 -27 013Muutos-Ändring 4,5 % -1,2 % 3,9 % 2,0 % 2,2 %

Netto -22 164 -22 304 -22 753 -23 214 -23 723Muutos-Ändring 3,1 % 0,6 % 2,0 % 2,0 % 2,2 %

YHDYSKUNTATOIMI

SAMHÄLLSTEKNIK

Tulot - Inkomster 11 535 13 148 12 853 17 913 19 876Muutos-Ändring -15,6 % 14,0 % -2,2 % 39,4 % 11,0 %

Menot -Utgifter -9 795 -10 331 -10 995 -11 175 -11 418Muutos-Ändring -0,8 % 5,5 % 6,4 % 1,6 % 2,2 %

Netto 1 740 2 817 1 858 6 738 8 458Muutos-Ändring -54,2 % 61,9 % -34,0 % 262,7 % 25,5 %

SIVISTYSTOIMI

BILDNING

Tulot - Inkomster 6 465 4 705 4 973 5 016 5 060Muutos-Ändring 52,8 % -27,2 % 5,7 % 0,9 % 0,9 %

Menot -Utgifter -40 131 -32 565 -35 441 -36 245 -37 057Muutos-Ändring 30,8 % -18,9 % 8,8 % 2,3 % 2,2 %

Netto -33 665 -27 860 -30 468 -31 229 -31 997Muutos-Ändring 27,2 % -17,2 % 9,4 % 2,5 % 2,5 %

26

YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING

2 %

10 %

71 %

17 %

Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 7,1 M€

Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige 2%

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajaStadsstyrelsen och stadsdirektören 10 %

Kaupunginkanslia Stadskansliet 71 %

Rahatoimisto Drätselkontoret 17 %

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Rahatoimisto Drätselkontoret

Kaupunginkanslia Stadskansliet

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajaStadsstyrelsen och stadsdirektören

Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Talousarviovertailu 2011-2014 Budgetjämförelse, 1000€

2011

2012

2013

2014

KAUNIAINEN Käyttötalous

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget

27

YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING

Tulosalueet – Resultatområden: KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET

Yleishallinnon tehtävänä on luottamushenkilö-toiminnan ja luottamuselinten työskentely-edellytysten yhteensovittaminen sekä käytän-nön hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen.

Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna de förtroendevaldas och förtroendeorganens arbete och dra försorg om förvaltningen och ekonomin.

Yleishallinto

Allmän förvaltning

Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS

Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan

kaupunginsihteeri - stadssekreterare 2012 2013 2014 2015 2016

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 49 364 38 400 20 200 20 600 21 000

Maksutuotot - Avgiftsinkomster 103 734 92 600 127 300 129 800 132 400

Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 199 478 160 200 192 000 195 600 187 300

Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 2 229 0 0 0 0

Sisäiset tuotot - Interna inkomster 2 722 156 2 921 843 2 982 832 3 042 500 3 103 400

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 3 076 960 3 213 043 3 322 332 3 388 500 3 444 100

Henkilöstökulut - Personalutgifter -3 265 016 -3 242 850 -3 400 041 -3 485 000 -3 572 100

Palvelujen ostot - Köp av tjänster -1 882 849 -2 118 470 -2 068 000 -2 104 500 -2 141 700

Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -962 016 -1 036 300 -1 014 200 -1 034 300 -1 054 800

Avustukset - Understöd -115 337 -114 000 -111 000 -113 200 -115 400

Muut toimintakulut - Övriga utgifter -126 786 -188 350 -162 500 -165 700 -169 000

Sisäiset kulut - Interna utgifter -278 106 -276 550 -306 190 -312 300 -318 500

TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -6 630 110 -6 976 520 -7 061 931 -7 215 000 -7 371 500

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3 553 150 -3 763 477 -3 739 599 -3 826 500 -3 927 400

Toiminta Valtuustokauden 2013 – 2016 kehittämis-strategia on valmisteltu valtuuston ja hallituk-sen strategiaseminaareissa. Strategia koostuu valtuustokauden päätöksenteon kannalta tär-keimmistä painopistealueista, joiden alle on koottu keskeisimmät valtuuston päätettävät tavoitteet, eli painopistealueita toteuttavat toi-menpiteet. Useat tavoitteet ovat poikkihallin-nollisia. Strategian yleisenä tavoitteena on turvata kaupungin palveluja viranomaistoiminnan korkea taso. Asukkaiden hyvinvoinnin tukemi-nen on keskeisessä asemassa.

Verksamhet Utvecklingsstrategin för fullmäktigeperioden 2013–2016 har beretts vid fullmäktiges och sty-relsens strategiseminarier. Strategin består av de viktigaste insatsområdena med tanke på be-slutsfattandet under fullmäktigeperioden, och under dem har man samlat de centrala mål som fullmäktige beslutar om, d.v.s. de åtgärder ge-nom vilka insatsområdena verkställs. Ett flertal av målen är tvärsektoriella. Det allmänna målet i strategin är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. En central strävan är att stödja invånar-nas välfärd.



28

Kaupungin kehittämisstrategian painopiste-alueet ovat

- kohtuuhintainen asuminen - ikääntyvän väestön toimintakyky - kaupunkiympäristö ja keskustan viih-

tyisyys - koulut ja päiväkodit - lasten ja nuorten hyvinvointi - elävä kaksikielisyys ja - talouden ja hallinnon kehittäminen.

Kuntauudistuksen toteuttamiseen liittyen kau-punki osallistuu kuntarakennelain edellyttä-mään valmisteluun ja kolmen muun kunnan kanssa tehtävään yhdistymisselvitykseen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mu-kaan metropolialueen kuntaliitosten ja yhtei-sen metropolihallinnon kokonaisuudesta teh-dään päätökset v. 2015 alkuun mennessä. Alueen kokonaisedun varmistamiseksi valtio-neuvosto asettaa erityisen kuntajakoselvittä-jän. Hallituksen linjausten mukaan metropoli-hallintolainsäädännön valmistelu käynnistyy nopealla aikataululla; kuntien lausunnot väli-raportista pyydettäneen kevään 2014 aikana. Kuntarakenneuudistus muodostaa myös pe-rustan kuntalain kokonaisuudistukselle, jolla pyritään mm. vähentämään erityislainsäädän-nön tarvetta. Myös tämä valmistelutyö tähtää kuntien lausuntokierrokseen keväällä 2014. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns. sote -järjestämislain valmistelu, joka jatkuu edel-leen. Kuntaliiton toimesta on lisäksi käynnis-tetty erillinen selvitys metropolialueen ruotsin-kielisten palvelujen järjestämisestä. Näillä uudistushankkeilla tullee olemaan mer-kittävä vaikutus kaupungin toiminta-ympäristön kehittymiseen. Kaupunki pyrkii kuitenkin toimimaan niin, että se jatkossakin säilyy itsenäisenä kuntana ja jatkaa palvelujen kehittämistä rakentavassa yhteistoiminnassa

seudun muiden kuntien kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen yleis-hallinnon toimintaa ohjaava tavoite. Avoin vuorovaikutus palvelee kaupungin kaikkia toimialoja hyvien ja asiakaslähtöisten palvelu-jen kehittämisessä. Hallinnon avoimuutta edis-tetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Tasa-arvo, arvostus ja yhdenvertaisuus ku-vastavat organisaation työkulttuuria. Työnan-tajana kaupunki toimii tuloksellisen ja tuotta-van työn sekä työelämän laadun edistämisek-si. Keskeiset tavoitteet perustuvat hallituksen

Insatsområdena i stadens utvecklingsstrategi är följande:

- boende till ett skäligt pris - den åldrande befolkningens funktions-

förmåga - stadsmiljön och trivseln i centrum - skolor och daghem - barns och ungas välfärd - levande tvåspråkighet - att utveckla ekonomin och förvaltningen.

Inom ramen för kommunreformen deltar staden i beredning enligt kommunstrukturlagen och i en sammanslagningsutredning med tre andra kommuner. Enligt regeringens strukturpolitiska program ska beslut om kommunsammanslag-ningar i metropolområdet och om helheten för den gemensamma förvaltningen fattas före år 2015. För att trygga områdets övergripande intressen utser statsrådet en särskild utredningsperson. Enligt regeringens riktlinjer startar beredningen av metropolförvaltningen snabbt, och kommu-nernas utlåtanden om mellanrapporten torde begäras in under våren 2014. Kommunstrukturreformen bildar också grunden för totalreformen av kommunallagen, som syftar till att bl.a. minska behovet av speciallagstiftning. Även detta beredningsarbete siktar på en re-missrunda i kommunerna under våren 2014. Till samma helhet hör också den alltjämt på-gående beredningen av lagen om ordnandet av social- och hälsovården. Kommunförbundet har dessutom startat en separat utredning om hur den svenskspråkiga servicen ska ordnas i met-ropolområdet. De här reformprojekten torde ha en betydande inverkan på utvecklingen av stadens verksam-hetsmiljö. Staden försöker dock agera så att den även i framtiden består som självständig kom-mun och fortsätter att utveckla sin service i kon-struktivt samarbete med regionens övriga kom-muner. Ett centralt mål som styr arbetet inom allmänna förvaltningen är att öka transparensen i besluts-fattandet och öppenheten i verksamheten. En öppen interaktion gagnar alla stadens sektorer när dessa utvecklar bra och invånarorienterade tjänster. Staden främjar förvaltningens öppenhet genom att förbättra invånarnas möjligheter att delta och påverka. Jämlikhet, uppskattning och likabehandling ge-nomsyrar organisationens kultur. Som arbetsgi-vare verkar staden för ett resultatrikt och produk-tivt arbete samt för en bättre kvalitet i arbetslivet.



29

rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kas-vuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen ta-louden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksy-mään keskitettyyn työllisyys- ja kasvusopi-mukseen. Henkilöstön osallisuutta toiminnan kehittämiseen tuetaan valmennuksen ja koulu-tuksen keinoin. Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja kuntalaisille suun-nattua palvelutuotantoa.

De centrala målen bygger på regeringens struk-turpolitiska program för att stärka förutsättning-arna för ekonomisk tillväxt och åtgärda hållbar-hetsunderskottet i den offentliga ekonomin samt det centrala sysselsättnings- och tillväxtavtalet, som godkänts av arbetsmarknadens centralor-ganisationer. Personalens delaktighet vid ut-vecklandet av verksamheten främjas genom träning och utbildning. De dataadministrativa lösningarna stöder ut-vecklandet av stadens verksamhet och produkt-ionen av service för invånarna.

Talous Talousarvio on laadittu hallinnollisen työn tu-loksellisuutta tavoitellen. Tuottavuutta ediste-tään mm. lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla toimin-nallisia muutoksia ja työprosessien uudista-mista niin, että yleishallinto palvelee nykyistä paremmin sille asetettuja odotuksia. Toimintatulojen (3,3 milj.) kasvu syntyy pää-osin sisäisissä ruoka- ja siivouspalvelutulois-sa. Yleishallinnon toimintamenoista 7,1 milj. kaupunginkanslian osuus on noin 70 %, josta ruokahuolto- ja puhdistuspalvelujen osuus on vajaat 60 %. Henkilöstömenojen (3,4 milj.) osuus yleishallinnon toimintamenoista on lä-hes puolet. Yleishallinnon toimintamenot kasvavat henki-löstömenojen osalta. Henkilöstömenojen kas-vu johtuu kaupunginhallituksen alle budje-toidusta lomapalkkavelan kasvusta ja työehto-sopimuksen mukaisesta korotuksesta sekä viime valtuustokauden lopussa tehdyistä ko-kous- ja vuosipalkkioiden tarkistamisista. Yleishallinnolta perittävissä sisäisissä menois-sa on kauttaaltaan pienoista nousua.

Ekonomi Budgeten är uppgjord med siktet inställt på re-sultatrikt administrativt arbete. Produktiviteten främjas bl.a. genom ökade möjligheter att an-vända e-tjänster och genom ändringar i verk-samheten och förnyelse av arbetsprocesserna så att allmänna förvaltningen bättre än idag kan uppfylla de förväntningar som riktas till den. Ökningen i verksamhetsinkomsterna, som upp-går till 3,3 mn €, består främst av interna kost-och städserviceinkomster. Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter på 7,1 mn euro är stadskansliets andel ca 70 %, varav kost- och rengöringsservicens andel är knappt 60 %. Personalutgifterna (3,4 mn €) står för inemot hälften av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter.

Allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter ökar för personalkostnadernas del. Ökningen i personalutgifter beror på en ökning i den se-mesterlöneskuld som budgeteras under stads-styrelsen och en höjning enligt kollektivavtalet samt de justeringar i mötes- och årsarvodena som verkställdes i slutet av förra fullmäktigeperi-oden. I de interna kostnader som tas ut av allmänna förvaltningen ses genomgående en liten ökning.

Henkilöstö Yleishallinnon yhteensä 60,9 vakanssista puo-let on ruokahuolto – puhdistuspalveluissa (30,8). Henkilöstömäärään ei esitetä muutok-sia talousarviovuodelle.

Personal Av allmänna förvaltningens sammanlagt 60,9 vakanser hör hälften (30,8) till kost- och rengö-ringsservicen. För budgetåret föreslås inga änd-ringar i antalet anställda.

Investoinnit Keskuskeittiön saneeraus toteutetaan kesällä 2014, jotta se saadaan asianmukaiseen kun-toon ennen Villa Bredan keittiötilojen laajen-nuksen käynnistämistä. Kaupungintalon saneeraus käynnistyy al-kusyksystä 2014 siten, että valmistuminen

Investeringar Centralköket saneras under sommaren 2014. Köket fås på det sättet i adekvat skick innan utbyggnaden av Villa Bredas kökslokaler inleds. Saneringen av stadshuset påbörjas på förhösten 2014 och arbetena slutförs under 2015.



30

ajoittuu vuoden 2015 puolelle. Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoin-nit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjel-mistohankinnoista, keskuskeittiön laitteiden korvausinvestoinneista ja kaupungintalon sa-neerauksen yhteydessä toteutettavasta kalus-teiden osittaisesta uusimisesta.

Allmänna förvaltningens investeringar i lös egendom består av dataadministrationens köp av apparater och program, ersättande investe-ringar i centralkökets utrustning och partiell för-nyelse av inredningen i samband med sanering-en av stadshuset.

KAUPUNGINVALTUUSTO – STADSFULLMÄKTIGE

Kaupunginvaltuusto

Stadsfullmäktige




Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 24 141 0 12 000 12 000 0

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 24 141 0 12 000 12 000 0

Henkilöstökulut - Personalutgifter -99 020 -77 160 -106 850 -109 500 -112 200

Palvelujen ostot - Köp av tjänster -54 635 -30 100 -38 500 -39 300 -40 100

Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -4 646 -4 000 -3 500 -3 600 -3 700

Muut toimintakulut - Övriga utgifter -3 000 -2 000 -2 000 -2 000


TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -163 108 -118 220 -156 100 -159 800 -163 500

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -138 967 -118 220 -144 100 -147 800 -163 500

Valtuusto vastaa hallinnon järjestämisen pe-rusteista ja sillä on kaupungin ylintä päätös-valtaa käyttävänä toimielimenä kokonaisvas-tuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Täs-sä tehtävässään valtuusto vastaa kaupungin kehittämisstrategiasta, strategisesta päätök-senteosta ja keskeisten tavoitteiden asettami-sesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan jär-jestämisestä. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asetta-mien tavoitteiden toteutumista. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huoleh-tia yleisten vaalien järjestämisestä kunnassa. Talous Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan ja vaalien järjestelyistä aiheutuvat menot. Vuonna 2014 toimitetaan europarla-menttivaalit.

Fullmäktige svarar för grunderna för organise-ring av förvaltningen, och har i egenskap av sta-dens högsta beslutsfattande organ även totalan-svaret för stadens verksamhet och ekonomi. I den här uppgiften ansvarar fullmäktige för sta-dens utvecklingsstrategi, det strategiska besluts-fattandet och för att ställa upp de centrala må-len, balansera verksamheten och ekonomin samt utvärdera verksamheten och ordna upp-följningen. Verksamhet Revisionsnämnden bereder de till fullmäktiges beslutanderätt hörande ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin samt bedömer utfallet av de mål som fullmäktige satt upp. Centralvalnämnden har hand om organiseringen av allmänna val i kommunen. Ekonomi Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäk-tige och revisionsnämnden samt för centralval-nämnden och arrangemang kring val. År 2014 förrättas europaparlamentsval.



31

KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

Stadsstyrelsen och stadsdirektören




Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 0 0 0 0 0

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 0 0 0









Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuu-den valvonnasta. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja kau-pungin toiminnan ohjaus. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto, jonka tehtävänä on linjata kaupungin työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöjaoston menot sisältyvät kaupun-ginkanslian tulosalueeseen. Talous Kaupunginhallitus käsittää kaupungin-hallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut sekä eräät muut poikkihallinnolliset menot. Henkilöstökulujen lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna johtuu kaupunginhallituksen alle keskitetysti budjetoidusta lomapalkka-varauksesta. Palvelujen ostoihin sisältyvissä yhteistoiminta-osuuksissa menot alenevat (Uudenmaan liiton osuus) ja luettelossa mainittu avustuksiin kir-jattava Metropolia Ammattikorkeakoulun toi-minta-avustus alenee sopimuksen mukaisesti asteittain.

Stadsstyrelsen ansvarar för kommunens förvalt-ning och ekonomi samt för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet. Stadsstyrelsens och stadsdirektörens uppgift är att verkställa stadens strategiska riktlinjer och leda stadens verksamhet. Under stadsstyrelsen verkar personalsektionen, som har till uppgift att dra upp riktlinjerna för sta-dens arbetsgivar- och personalpolitik. Personal-sektionens utgifter ingår i stadskansliets resul-tatområde. Ekonomi Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadssty-relsen och stadsdirektören, nedan uppräknade samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör till allmänna förvaltningens verksamhetsområde samt vissa andra tväradministrativa utgifter. Ökningen i personalutgifter beror på semester-lönereserveringen, som budgeterats centrali-serat under stadsstyrelsen. Inom köp av tjänster minskar samarbetsandelar-na (Nylands förbund), och bidraget till Metropolia Ammattikorkeakoulu, som tas upp i förteckning-en och bokförs som understöd, minskar stegvis i enlighet med avtalet.



32

TP TA TAE

Bokslut BG BGF

2012 2013 2014

Osuudet- Andelar:

Uudenmaan liitto - Nylands förbund *) 56 856 60 000 50 000

Greater Helsinki Promotion 52 625 55 000 55 000

Helsinki Region Infoshare HRI -verkkopalvelu - nättjänst - 2 700 3 000

Kansainvälinen designsäätiö 27 500 3 000 5 000

Culminatum 7 200 6 000 6 000

144 181 126 700 119 000

Jäsenmaksut - Medlemsavgifter :

Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbud 33 593 35 000 33 000

Sydkustens landskapsförbund rf 6 767 7 000 7 100

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry -

Föreningen Nylands Friluftsområden rf 5 561 6 400 6 600

Espoon seudun uusyrityskeskus ry/YritysEspoo 4 396 4 500 4 500

Helsingin seudun kauppakamari -

Helsingforsregionens Handelskammare 840 1 000 1 000

Suomalaisen Työn Liitto 97 100 100

51 254 54 000 52 300

Avustukset - Understöd

Metropolia amk 37 500 31 250 25 000

YritysEspoo **) 6 964 5 223 5 500

Svenska Finlands Folkting 450 450 400

44 914 36 923 30 900

*) osaamiskeskusohjelma päättyy v. 2013 lopussa

**)toiminta-avustus (KH 29.2.12)

KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Kaupunginkanslian tehtävänä on tukea kau-pungin strategiaprosessia, päätöksentekoa ja koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yh-teensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupun-ginkanslia vastaa yleishallintotasoisesta val-mistelusta ja oikeudellisesta ohjeistuksesta. Keskitetty henkilöstö- ja palkkahallinto, tiedo-tus ja viestintä sekä ruoka- ja puhdistuspalve-lut kuuluvat kaupunginkansliaan. Kaupungin-kanslia käsittää myös kaupungintalon asia-kaspalvelun sekä kaupungin puhelinvaihde-palvelun, monistamon, postituksen, käännös-toiminnan, kirjaamon ja arkistoinnin.

Stadskansliets uppgift är att stödja stadens stra-tegiprocess, beslutsfattande och hela organisat-ion med att genomföra det kommunala självsty-ret och samordna kommunens verksamheter. I den här uppgiften svarar stadskansliet för be-redningen på allmänförvaltningens nivå och för juridiska anvisningar. Den centraliserade perso-nal- och löneförvaltningen, informationen och kommunikationen samt kost- och rengöringsser-vicen sorterar under stadskansliet. Till stads-kansliets uppgifter hör också stadshusets kund-service, stadens växelservice samt kopiering, postning, översättning, registratur och arkivering.



33

Kaupunginkanslia

Stadskansliet












Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -944 695 -994 000 -985 700 -1 005 400 -1 025 500






Toiminta Kuntauudistushankkeisiin liittyvät valmistelu- ja selvitystehtävät ovat keskeisessä asemas-sa kuvattaessa kaupunginkanslian talousar-viovuoden toimintaa. Hallinnon tuottavuutta edistetään lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla toiminnallisia muutoksia ja työprosessien uudistamista siellä missä se kulloinkin on mahdollista. Hallinnon avoimuut-ta ja sidosryhmien osallistumista edistetään erityisesti tiedottamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisellä sosiaalisen median välityksellä. Luottamushenkilöiden Extranet käyttöä pyri-tään lisäämään päättäjien tiedonsaannin hel-pottamiseksi. Työoloja ja henkilöstön työssä onnistumista toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi kehitetään edelleen uuden työ-suojelukauden myötä. Henkilöstön työhyvin-vointiin vaikuttaa merkittävästi johtaminen, jota tuetaan yhteisen koulutuksen ja valmen-nuksen avulla. Esimiehiä kannustetaan kiinnit-tämään huomiota henkilökunnan työssä sel-viytymiseen ja työkykyriskeihin sekä varmis-tamaan mm. vuosilomasuunnittelun avulla riittävän työn ja vapaan vuorottelun. Työterveyshuolto on merkittävä asiantuntija ja yhteistyökumppani tavoitteiden saavuttami-sessa. Vuonna 2014 toimitetaan europarlamentti-vaalit, joiden käytännön järjestelyistä kaupun-

Verksamhet Berednings- och utredningsuppgifter som ankny-ter till olika kommunreformprojekt intar en central roll i stadskansliets verksamhet under budgetå-ret. Produktiviteten i förvaltningen främjas genom ökade möjligheter att använda e-tjänster samt med hjälp av ändringar i verksamheten och för-nyelse av arbetsprocesserna när och där det är möjligt. Förvaltningens öppenhet och olika in-tressentgruppers delaktighet främjas särskilt genom ökad information och interaktion via so-ciala medier. Ambitionen är att öka användningen av de för-troendevaldas Extranet för att göra det lättare för beslutsfattarna att få information. Arbetsmiljön och personalens förutsättningar att lyckas i sitt arbete vidareutvecklas under den nya arbetarskyddsperioden för att främja effekti-viteten och förbättra arbetsresultaten. De an-ställdas arbetshälsa påverkas i hög grad av le-darskapet, som stöds med hjälp av gemensam utbildning och träning. Cheferna uppmuntras att fästa vikt vid personalens förmåga att klara av arbetet och vid risker mot arbetsförmågan samt att bl.a. genom semesterplanering garantera en tillräcklig växling mellan arbete och ledighet. Företagshälsovården har en viktig roll som sak-kunnig och samarbetspartner i strävan mot dessa mål. År 2014 förrättas Europaparlamentsval. Stads-kansliet ansvarar för de praktiska arrange-



34

ginkanslia vastaa.

Alkusyksystä 2014 käynnistyvä lähes vuoden kestävä kaupungintalon saneeraushanke tu-lee olemaan haasteellinen hallinnon päivittäis-toimintojen yhteensovittamisessa. Ruokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, Villa Bredan ja Tammikummun keittiö sekä kau-pungintalon keittiö. Ruokapalveluja tuotetaan kaupungin kouluihin, päiväkoteihin, vanhus-tenhuollon laitoksiin, asumispalveluihin ja pal-velukeskukseen sekä kaupungin henkilökun-nalle ja kaupungin tilaustarjoiluihin. Kaupun-gintalon saneerauksen ajan kaupungintalon keittiö on suljettuna. Puhdistuspalvelut hoitavat 24 rakennuksen siivouksen, josta 85 % hoidetaan osto-palveluna ja 15 % omien siivoojien toimesta. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen keskeinen ta-voite asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi on hyvän laadun ylläpitäminen ja kehittämi-nen. Kustannustietoisuuden lisäämiseksi ta-voitteena on myös kehittää ruokapalvelun tuotannon ohjausjärjestelmää ja selvittää sen käytön laajentamista. Talous Kaupunginkanslian toimintatulojen kasvu syn-tyy lähinnä ruokalippumaksuissa. Kanslian toimintamenojen maltillinen kasvu syntyy lähinnä henkilöstömenoissa sekä sisäi-sissä kuljetus- ja vuokramenoissa.

mangen. Under förhösten 2014 startar saneringen av stadshuset, som pågår i nästan ett år och kom-mer att innebära utmaningar när det gäller att samordna de dagliga funktionerna. Kostservice tillhandahålls av centralköket, köken på Villa Breda och Ekkulla samt stadshusets kök. Kostservice produceras för stadens skolor, daghem, institutioner inom äldreomsorgen, ser-viceboenden och servicecentret samt för perso-nalen och stadens beställningsservering. Under saneringen av stadhuset kommer stadshusets kök att vara stängt. Rengöringsservicen har hand om städningen av 24 byggnader, av vilka 85 % sköts på entrepre-nad och 15 % av stadens egna städare. Att upprätthålla och utveckla god kvalitet för att främja kundernas välbefinnande är det centrala målet för kost- och rengöringsservicen. För att öka kostnadsmedvetenheten har man också satt upp som mål att utveckla kosthållets system för produktionsstyrning och utreda möjligheterna att öka bruket av systemet. Ekonomi Stadskansliets verksamhetsinkomster stiger främst på grund av ökning i matbiljettavgifterna. Den moderata ökningen i kansliets verksam-hetsutgifter hänför sig i huvudsak till personalut-gifterna och de interna transport- och hyresutgif-terna.

Ruoka- ja puhdistuspalvelu TP TA TA TA TA

Kost- och rengörningsservice Bokslut BG BG BG BG

Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal 2012 2013 2014 2015 2016

Ruokapalvelu - Kostservice

Elintarv ikemeno / livsmedelsutgifter 800 512 830 950 832 000 852 800 869 856

Työvoimameno / arbetskraftutgifter 706 637 760 400 751 778 770 572 785 983

Kaikki menot / Alla utgifter 1 742 359 1 828 470 1 822 578 1 859 029 1 896 210

Suoritteet / prestationer 691 595 705 049 705 220 705 450 719 559

Menot/suorite / Utgifter / prestation 2,52 2,63 2,58 2,63 2,64

Puhdistuspalvelu - Rengörningsservice

Siivotut neliöt / Städade m2 42 948 44 051 44 051 44 352 44 352

Menot / m2 / Utgifter / m2 20,63 20,57 20,65 21,00 21,50



35

RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET Rahatoimiston tehtävänä on talousarvion ja suunnitelmien kokoaminen, kaupungin maksu-liikenteen ja kirjanpidon hoitaminen sekä tilin-päätöksen laadinta. Rahatoimisto ohjaa ja neuvoo toimialoja talouden seurantaan ja oi-keellisuuden valvontaan liittyvissä tehtävissä. Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yk-sikkönään kaupungin tietohallinto, jonka teh-tävänä on ylläpitää ja kehittää kaupungin tieto-teknistä infraa.

Drätselkontorets uppgift är att sammanställa stadens budget och ekonomiplaner, sköta sta-dens betalningsrörelse och bokföring samt bok-slut. Drätselkontoret bistår verksamhetssek-torerna med råd och handledning i anslutning till uppföljning och övervakning av ekonomin. Stadens dataadministration, vars uppgift är att upprätthålla och utveckla stadens datatekniska infrastruktur, hör som en egen separat enhet till drätselkontoret.

Rahatoimisto

Drätselkontoret


Mikael Enberg Bokslut BG BG Plan Plan

talousjohtaja - ekonimidirektör 2012 2013 2014 2015 2016





Muut toimintakulut - Övriga utgifter -3 0 0 0 0


TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -999 205 -1 242 320 -1 179 223 -1 200 900 -1 223 100

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -999 205 -1 242 320 -1 179 223 -1 200 900 -1 223 100

Toiminta Tulevalla taloussuunnitelmakaudella rahatoi-misto jatkaa edelleen aikaisempia kehitysteh-täviä automatisointiin ja ohjelmistojen käytet-tävyyden lisäämiseen liittyen. Erityinen paino-piste tulee olemaan kaupungin kehittämis-strategian mukainen palvelutuotannon kus-tannusten aktiivinen seuraaminen. Talous Rahatoimiston talouden merkittävin yksittäi-nen menoerä on kaupungin verohallinnolle maksama erä verotuskustannuksista, 310 t euroa. Kaupungin IT-kustannuksista osa on budjetoitu suoraan toimialoille vastaavaan tapaan kuten jo vuonna 2013.

Verksamhet Under den kommande ekonomiplaneperioden fortsätter drätselkontoret med sitt utvecklingsar-bete som gäller automatisering och förbättring av programmens användbarhet. Särskilt foku-serar man på att aktivt följa kostnaderna för ser-viceproduktionen i enlighet med stadens utveckl-ingsstrategi. Ekonomi Drätselkontorets viktigaste enskilda utgiftspost är den andel av beskattningskostnaderna som staden betalar till skatteförvaltningen, 310 000 euro. En del av stadens IT-kostnader har budge-terats direkt under sektorerna på motsvarande sätt som redan 2013.

Rahatoimisto TP Ennuste TA TA TA

Drätsekontoret Bokslut Prognos BG BG BG

Suoritteet/tunnusluvut-Presentationer/Nyckeltal 2012 2013 2014 2015 2016

Ostolaskuja/v - Inköpsfaktura/år 19 441 19 500 20 000 20 000 20 000

- joista e-laskuja/% - varav e-fakturor/% 64 % 70 % 80 % 90 % 90 %

- joista automatisoituja toistuvaislaskuja - varav regelbundet återkommande fakturor 15 % 20 % 25 % 25 % 25 %


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

GRANKULLA Driftsbudget

36


3 %

18 %

34 %13 %

27 %

5 %


Hallinto Förvaltning 3 %

SosiaalipalvelutSocialtjänster 18 %

Vanhuspalvelut Äldreomsorg 35 %

TerveydenhuoltoHälsovård 13 %

ErikoissairaanhoitoSpecialiserad sjukvård 27 %

Suun terveydenhuoltoMun- och tandvård 5 %

- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000

Hallinto Förvaltning

Sosiaalipalvelut Socialtjänster

Vanhuspalvelut Äldreomsorg

Terveydenhuolto Hälsovård

Suun terveydenhuolto Mun- ochtandvård

ErikoissairaanhoitoSpecialiserad sjukvård

Talousarviovertailu 2011 - 2014 Budgetjämförelse, 1000€

2011

2012

2013

2014




37

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

Tulosalueet – Resultatområden: HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD

Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveys-lautakunnan alaisuudessa toimivat myös, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hy-vinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämisen lisäksi toimiala huolehtii kuntalaisten tarpeen mukaisten perusterveydenhuollon, erikoissai-raanhoidon ja sosiaalitoimen palveluiden saa-tavuudesta ja laadusta sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpidosta

elämän kaikissa vaiheissa.

Utöver resultatområdena lyder också handi-kapprådet och äldrerådet under social- och hälsovårdsnämnden. Social- och hälsovården har till uppgift att upp-rätthålla och främja kommuninvånarnas hälsa, välfärd, arbets- och funktionsförmåga och soci-ala trygghet samt jämna ut hälsoskillnader mel-lan olika befolkningsgrupper. Utöver att främja hälsan drar sektorn försorg om tillgången och kvaliteten på primärvården, den specialiserade sjukvården och socialtjänsterna enligt invånar-nas behov, om utkomststödet (kommer i sista hand av alla stödformer) samt om vården och omsorgen i livets alla skeden.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Social- och hälsovårdsnämnden

Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS

Mari Ahlström Bokslut BG BG Plan Plan

vs.sosiaali- ja terveysjohtaja - tf. social-och hälsov.direktör 2012 2013 2014 2015 2016


Maksutuotot - Avgiftsinkomster 2 120 216 2 055 600 2 289 765 2 335 600 2 382 300


Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 118 420 114 400 168 400 171 000 173 600

Sisäiset tuotot - Interna inkomster 18 739 16 964 19 400 19 800 20 200





Avustukset - Understöd -1 428 313 -1 416 000 -1 555 800 -1 585 600 -1 616 100


Sisäiset kulut - Interna utgifter -1 989 988 -1 961 441 -2 006 770 -2 046 900 -2 087 900



Toiminta Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat kaupungin visio, arvot ja strategiset tavoitteet, joihin perustuen asetetaan toimiala- ja tu-losaluekohtaiset tavoitteet. Strategian toteutumisen onnistumiselle on

Verksamhet Social- och hälsovårdssektorns verksamhet styrs av stadens vision, värderingar och strate-giska mål. Utgående från dessa sätter man upp målen för varje sektor och resultatområde. För att genomförandet av strategin ska lyckas är




38

keskeistä, että hyvinvoinnin ja terveyden edis-täminen tunnistetaan kaikkien toimijoiden yh-teiseksi asiaksi. Kaikkia, myös poikkihallinnol-lisia prosesseja, johdetaan asiakaslähtöisesti taloudellisina ja toiminnallisina kokonaisuuksi-na (esim. lasten ja perheiden palvelut, van-husten palvelut). Työpanos kohdennetaan ydintehtäviin ja toiminnan suunnittelu perustuu tutkittuun tietoon. Palveluissa turvataan hoi-toon pääsy sekä palvelun hyvä laatu. Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella – Lainsäädän-nön muutokset Väestön ikääntyminen ja sitä kautta lisääntyvä hoivan ja huolenpidon tarve sekä toisaalta työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet tuo-vat palveluiden järjestämiseen muutospainei-ta. Sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön mit-tava uudistustyö etenee. Sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestämislakia valmistellaan ja valmistelutyöryhmän väliraportti on lausunta-kierroksella. Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei jatkossa näyttäisi olevan järjestämisoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluilleen. Palveluiden rahoitusvastuu säilyy. Järjestämisvastuu tulee olemaan sote-alueilla, jotka pääsääntöisesti vastuukuntamallilla järjestävät alueelleen nä-mä palvelut. Kauniaisten isäntäkunta tullee olemaan Espoo. Sosiaali- ja terveyspalvelui-den järjestämislakia valmistellaan yhtä aikai-sesti ja osin limittäin kuntarakennelain kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don yhteinen sisältölaki Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa 2011. Laki edellyt-tää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on yhdessä laadittava terveydenhuol-lon järjestämissuunnitelma valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma hyväksyttäneen Husin valtuustossa loppuvuonna 2013. Järjestämis-suunnitelman tavoitteena on edistää alueellis-ta yhteistoimintaa terveyspalveluiden järjes-tämisessä ja tuottamisessa sekä palveluiden yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoi-tuksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolaki on tuonut potilaalle mah-dollisuuksia valita hoitopaikkaansa vapaam-min. 1.1.2014 alkaen henkilöllä on oikeus vali-ta perusterveydenhuollostaan vastaava terve-ysasema vapaasti. Valinta on tehtävä vuodek-si kerrallaan. Miten paljon valinnanvapautta tullaan käyttämään jää nähtäväksi. Pääkau-punkiseudun kunnat pyrkivät sopimaan yhtei-sistä laskutusperiaatteista. EU:n ns. potilasdi-rektiivin täytäntöönpano lokakuussa 2013 li-

det centralt att främjandet av välfärd och hälsa ses som alla aktörers gemensamma sak. Alla processer, också de tvärsektoriella, leds kliento-rienterat som ekonomiska och funktionella hel-heter (t.ex. tjänster för barn och familjer, service för äldre). Arbetsinsatsen fokuserar på kärnupp-gifterna, och planeringen av verksamheten ba-serar sig på evidensbaserad kunskap. I sin ser-vice tryggar staden tillgången på vård och en god kvalitet på tjänsterna. Centrala förändringar i verksamhetsförut-sättningarna under ekonomiplaneperioden – Ändringar i lagstiftningen Det finns tryck på att omorganisera servicen på grund av dels den åldrande befolkningen med sitt ökande behov av vård och omsorg, dels de problem som gäller tillgången på personal. Den omfattande lagstiftningsreformen inom social- och hälsovården avancerar. Lagen om ordnandet av social- och hälsovården bereds som bäst, och beredningsgruppens halvtidsrap-port har skickats ut på remiss. Som det ser ut kommer kommuner med färre än 20 000 invå-nare inte att ha rätt att ordna sina social- och hälsovårdstjänster själv i framtiden. Däremot stannar finansieringsansvaret hos kommunen. Ansvaret för ordnandet av tjänsterna överförs till social- och hälsovårdsområden, som organiserar servicen inom sina respektive områden i regel enligt modellen med ansvarskommuner. Grankulla torde ingå i ett område med Esbo som värdkommun. Lagen om ordnandet av social- och hälsovården bereds samtidigt med kommunstrukturlagen i en överlappande pro-cess. Social- och hälsovårdslagen, som är en gemen-sam substanslag för primärhälsovården och den specialiserade sjukvården, trädde i kraft i maj 2011. Enligt lagen ska kommunerna inom samma sjukvårdsdistrikt göra upp en plan för ordnande av hälso- och sjukvård för varje full-mäktigeperiod. Planen torde godkännas av HUCS-samkommunens fullmäktige under slutet av 2013. Syftet med planen för ordnande av vården är att främja det regionala samarbetet vid ordnandet och produktionen av hälsovårdstjäns-terna samt samordnandet av tjänsterna. Med hjälp av en gemensam plan kan man avveckla överlappningar och skapa en regionalt ända-målsenligt nivåstruktur i servicen. Hälso- och sjukvårdslagen har ökat möjligheter-na för patienten att själv välja vårdenhet. Fr.o.m. 1.1.2014 får var och en fritt välja den hälsostat-ion som ska ansvara för ens primärvård. Valet ska träffas för ett år åt gången. Det återstår att se hur mycket befolkningen utnyttjar sin valfrihet. Kommunerna i huvudstadsregionen har för av-




39

sää edelleen henkilön oikeutta valita hoito-paikkansa EU:n alueella. Sosiaalihuoltolain uudistustyö jatkuu. Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tuke-misesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista astui voimaan 1.7.2013. Lain uu-distukset tulevat asteittain voimaan vuosina 2013-2015. Laki korostaa sosiaali- ja tervey-denhuollon yhteistyötä neuvontapalveluissa, palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnitelmassa sekä itse palveluiden tuottamisessa. Palvelu-ketjujen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palveluihin on päästävä kiireelli-sessä tilanteessa välittömästi ja muussa tapa-uksessa kolmessa kuukaudessa siitä, kun palvelu on päätetty myöntää. Odotusajat tulee julkistaa puolivuosittain. Lakiin on merkitty myös velvollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön havaitusta palvelutarpeesta viranomaiselle. Laki edellyttää valtuustokausittain tehtävää suunnitelmaa. Kauniaisissa on ikääntymispo-liittinen strategia vuosille 2011-2016. Lastensuojelusta on valmistunut kattava selvi-tysryhmän loppuraportti, joka linjaa lukuisia lastensuojelun kehittämiskohtia. Nämä tulevat lisäämään lastensuojelutyötä. Lastensuojelun laatusuositukset ohjaavat myös kehittämistyö-tä. 1.1.2014 astuu voimaan lainsäädännön muutos, jossa tarkennetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän velvoitetta työskennellä suoraan lapsen kanssa. Lastensuojelun ja toimeentulotuen myöntämisen määräaikojen noudattamista tullaan seuraamaan nykyistä tarkemmin. Muut toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tekijät Suunnitelmakaudella toimintaan vaikuttavat ajantasaiset laajat poikkihallinnolliset ohjelmat ja strategiat, kuten lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja ikääntymispoliittinen strategia. Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi , Kauniainen ja HUS ovat hankkimassa yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmä APOTTIa. Kyseessä on mittava hanke, jonka yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja työskentely-prosessit uudistetaan. Työskentely on käyn-nissä ja tulee vaatimaan paljon työpanosta tulevina vuosina. Apotin myötä muiden tieto-järjestelmien hankinta- ja kehittämistyöhön suhtaudutaan kriittisen harkitsevasti. Sosiaalialan osaamiskeskus Socca ja siihen kuuluva Heikki Warin –instituutti siirtyy hallinnol-lisesti osaksi HUSia. HUSin organisaatiossa toimii myös perusterveydenhuollon yksikkö. Tavoitteena on löytää sosiaali- ja terveydenhuol-

sikt att komma övrerens om enhetliga fakture-ringsprinciper. Verkställandet av EU:s patientdi-rektiv i oktober 2013 ökar ytterligare människors rätt att välja vårdplats inom EU. Reformeringen av socialvårdslagen fortsätter. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälso-vårdstjänster för äldre trädde i kraft 1.7.2013. Reformerna i lagen träder stegvis i kraft under åren 2013–2015. Lagen betonar samarbetet inom social- och hälsovården i fråga om rådgiv-ningstjänster, bedömningen av servicebehov, planeringen och själva serviceproduktionen. Särskild vikt bör läggas vid fungerande service-kedjor. Servicen ska vara omedelbart tillgänglig i brådskande fall, och annars inom tre månader efter att beslutet om beviljande av service har fattats. Väntetiderna ska offentliggöras halvårs-vis. Lagen innehåller också en förpliktelse att göra anmälan till ansvarig myndighet om en äldre persons servicebehov. Lagen kräver att en plan ska utarbetas för varje fullmäktigeperiod. Grankulla har en äldrepolitisk strategi för peri-oden 2011–2016. Om barnskyddet har en utredningsgrupp avgett en heltäckande slutrapport, som skissar upp flera utvecklingsåtgärder inom barnskyddet. Dessa kommer att öka arbetsmängden i barn-skyddet. Även kvalitetsrekommendationerna för barnskyddet styr utvecklingsarbetet. En lagänd-ring som preciserar skyldigheten för socialarbe-tare inom barnskyddet att arbeta direkt med bar-net träder i kraft 1.1.2014. Iakttagandet av tids-fristerna inom utkomststödet och barnskyddet kommer att följas upp mer omsorgsfullt än idag. Andra faktorer som inverkar på utvecklingen av verksamheten Verksamheten under planeringsperioden påver-kas av de omfattande tväradministrativa pro-grammen och strategierna, såsom det barn- och ungdomspolitiska programmet och den äldrepoli-tiska strategin. Helsingfors, Vanda, Kyrkslätt, Grankulla och HNS bereder som bäst anskaffningen av ett ge-mensamt klient- och patientdatasystem, APOTTI. Det handlar om ett stort projekt, som innebär att klient- och arbetsprocesserna inom vården förnyas. Arbetet pågår och kommer att kräva betydande arbetsinsatser under de närm-aste åren. I och med att vi satsar på Apotti för-håller vi oss kritiskt avvaktande till anskaffning och utveckling av andra datasystem. Socca, socialbranschens kompetenscentrum, och Heikki Warin-institutet som lyder under centret införlivas administrativt med HNS. Inom HNS or-




40

lon yhteisiä kehittämiskohteita ja hankkeita. Kustannusten hallinta ja tuottavuuden li-sääminen Uudistuneen ja uudistuvan lainsäädännön velvoitteet yhdessä kasvavan ikääntyvän vä-estön kanssa vaikuttavat kustannuksia lisää-västi. Työn tuottavuuden lisääminen on tärke-ää, jotta nykyinen palvelutaso pystytään säilyt-tämään. Henkilökunnan rekrytointi on toistaiseksi on-nistunut kohtuullisen hyvin. Sosiaalityönteki-jöiden pysyvyys ja saatavuus on vaikeaa. Vastaavaa hammaslääkäriä ei olla onnistuttu rekrytoimaan yrityksistä huolimatta. Tavoittee-na on edelleen vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Sijaisia käytetään harkitusti. Toimialan Investoinnit Villa Bredan palvelukeskuksen peruskorjaus ja laajennus –hanke (sis. tehostetun palvelu-asumisen yksiköt) sekä Villa Bredan kerrosta-lot –hanke tulevat olemaan suunnitelmakau-den mittavia investointeja. Muita investointeja ovat terveyskeskuksen vastaanoton asiakaspalvelupisteen uusiminen sekä Tammikummun sairaalan ilmastoinnin uusiminen.

ganisation verkar också en primärvårdsenhet. Må-let är att finna gemensamma utvecklingsobjekt och projekt inom vård och omsorg. Kostnadskontroll och arbete för ökad pro-duktivitet Verkställda och förestående lagstiftningsrefor-mer tillsammans med den växande äldre befolk-ningen medför ökade kostnader. Det viktigt att höja produktiviteten i arbetet för att kunna bibe-hålla den nuvarande servicenivån. Det har hittills gått relativt bra att rekrytera per-sonal. Att få socialarbetare som stannar en längre tid är dock svårt. En ansvarig tandläkare har vi inte lyckats rekrytera trots flera försök. Målet är att fortsättningsvis minska användning-en av inhyrd arbetskraft. Vikarier anlitas med eftertanke. Sektorns investeringar Projektet Villa Bredas servicecenter (totalreno-vering och tillbyggnad inkl. enheter för resursför-stärkt serviceboende) och flervåningshusen vid Villa Breda utgör de stora investeringarna under planeringsperioden. Övriga investeringar är ombyggnad av recept-ionen vid hälsocentralen och den maskinella kylningen på Ekkulla sjukhus.

HALLINTO - FÖRVALTNING

Toimialan hallinto edistää ja tukee toimialan strategista johtamista, päätöksentekoa, vies-tintää ja hyvää hallintoa. Sen tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Hallinto osallistuu toiminnan kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön ja koor-dinoi sitä. Hallinto vastaa mm. sähköisen asi-oinnin kehittämisestä, järjestöyhteistyöstä ja kumppanuussuhteiden kehittämisestä. Sen vastuulla on kaupungin hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen johtaminen ja kehittämi-nen sekä siihen liittyvä poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi.

Sektorns förvaltningsenhet främjar och stöder ledningen, beslutfattandet, kommunikationen och en god förvaltning inom sektorn. Dess upp-gift är att trygga en helgjuten verksamhet och enhetliga tjänster. Förvaltningen deltar i att ut-veckla verksamheten och i det regionala samar-betet, som den samordnar. Förvaltningen svarar bl.a. för att utveckla den elektroniska ärendehan-teringen, för samarbetet med olika organisation-er och för att utveckla olika partnerskap. Enhet-en svarar också för att leda och utveckla väl-färds- och hälsofrämjandet i staden och sam-ordna det därtill hörande tväradministrativa samarbetet.




41

Hallinto

Förvaltning


Mari Ahlström Bokslut BG BG Plan Plan

vs. sosiaali- ja terveysjohtaja - tf. social-och hälsov.direktör 2012 2013 2014 2015 2016

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 770 0 0 0 0






Muut toimintakulut - Övriga utgifter -959 -500 -500 -500 -500




Toiminta Tulevaa kautta tulevat hallitsemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvät selvitykset sekä asiakas- ja potilastietojärjes-telmä Apotin hankintaan ja kehittämiseen liit-tyvät asiat. Potilaan vapaan liikkuvuuden tuo-mat uudet käytännöt kehitetään seutuyhteis-työssä. Niukkenevat resurssit ja tuloksellisuu-den vaateet edellyttävät yhdessä tulosaluei-den kanssa toimintamuotojen kriittistäkin tar-kastelua. Potilasturvallisuuteen, laadun varmistamiseen ja tietosuoja-asioihin liittyvät suunnitelmat päi-vitetään ja jalkautetaan. Hoitoon pääsyn kri-teerien läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Asiakaslähtöisiä prosesseja kehitetään pääl-lekkäisyyksien ja katvealueiden välttämiseksi. Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään käyttäjien kokemusasiantunti-juutta. Talous Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon taloudes-sa ei ole merkittäviä muutoksia talousarvio-vuodesta 2013. Toimintakulujen lasku vuonna 2014 johtuu eläkemaksujen kohdentamisesta.

Verksamhet Perioden kommer att domineras av utredningar som anknyter till lagen om ordnandet av social- och hälsovården och till anskaffningen och ut-vecklingen av patient- och klientdatasystemet Apotti. De nya rutiner som patienters fria rörlig-het föranleder utvecklas i regionalt samarbete. De allt knappare resurserna tillsammans med resultatkraven gör att verksamhetsformerna måste granskas kritiskt tillsammans med resul-tatområdena. Planerna för patientsäkerhet, kvalitetssäkring och dataskyddsfrågor revideras och förankras. Särskild vikt läggs vid transparenta kriterier för rätten att få vård. Klientorienterade processer utvecklas i syfte att undvika överlappningar och ”skuggområden". Vid planering och utveckling av tjänsterna utnytt-jas användarnas erfarenhetsbaserade sakkun-skap. Ekonomi Det sker inga betydande förändringar i social- och hälsovårdsförvaltningens ekonomi jämfört med budgetåret 2013. Att verksamhetkostnaderna sjunker 2014 beror på ny allokering av pensionspremierna.




42

SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, las-tensuojelun, päihdehuollon, vammaispal-velut, kehitysvammahuollon, lastenvalvo-jan palvelut, perheneuvolan, toimeentulo-turvan ja velkaneuvonnan, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasun-tojen myöntämispäätösten tekemisen. Velkaneuvonta, sosiaali- ja kriisipäivystyspal-velut sekä oikeuden pyytämät olosuhdeselvi-tykset hankitaan ostopalvelusopimuksilla Es-poon kaupungilta.

Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barn-skydd, missbrukarvård, handikappservice, omsorg om utvecklingshämmade, barnatill-syningsmannens tjänster, familjerådgivning, utkomststöd och skuldrådgivning samt be-slut om uthyrning av allmänna hyresbostäder och pensionärsbostäder. Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo stad.

Sosiaalipalvelut

Socialtjänster


Jaana Myhrberg Bokslut BG BG Plan Plan

vs. sosiaalipalvelupäällikkö - tf. socialservicechef 2012 2013 2014 2015 2016





TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 655 574 392 229 623 800 636 300 649 000




Avustukset - Understöd -1 046 119 -954 000 -1 100 800 -1 122 800 -1 145 300

Muut toimintakulut - Övriga utgifter -6 050 -200 -300 -300 -300




Toiminta Kehitetään perhetyötä oman toiminnan, osto-palveluiden ja järjestöjen tuottamien palvelui-den kokonaisuudessa. Kehitetään omaishoitoa ja sijaisomaishoitoa asiakaskyselyn perusteella. Huomioidaan lapsinäkökulma kaikissa aikuis-ten ja lasten palveluissa. Varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeiden arviointi ja palveluiden saatavuus lainsäädän-nön antaminen määräaikojen puitteissa.

Verksamhet Familjearbetet utvecklas som en helhet bestå-ende av verksamhet i egen regi samt tjänster som köps utifrån eller produceras av privata samfund. Närståendevården och avlösarservicen utveck-las utgående från enkätresultat. Barnaspekten beaktas i all service för vuxna och barn. Bedömningen av klienters servicebehov och tillgången på service inom ramen för lagstad-gade tidsgränser säkerställs.

Talous Yleisen taloustilanteen ja työllisyyden heiken-tyminen saattaa lisätä avustusten käyttöä. Lapsiperheiden tukemiseksi käytettävien os-topalvelujen määrän kasvuun suhtaudutaan kriittisesti omaa toimintaa kehittäen. Määräai-kaisen sosiaalityöntekijän viran vakinaistami-nen 1.4.2014 alkaen (nykyinen määräaikai-suus päättyy 31.3.2014).

Ekonomi Det försvagade allmänna ekonomi- och syssel-sättningsläget kan leda till ökad användning av bidrag. Förhållningssättet till ökade köpta tjäns-ter för barnfamiljer är kritiskt, samtidigt som de egna tjänsterna utvecklas. En visstidstjänst som socialarbetare ändras till ordinarie från 1.4.2014 (den nuvarande visstidsanställningen upphör 31.3.2014).




43

Sosiaalipalvelut TP TA TA TA TA

Socialtjänster Bokslut BG BG BG BG


Toimeentulotuki - Utkomststöd 647 542 530 400 594 200 606 084 618 206

Ruokakunnat - Hushåll 164 190 205 205 205

euro /asukas - euro /invånare 55 60 66 66 67

Lapsiperheiden sosiaalityö/lastensuojelu -

Socialarbete bland barnfamiljer/barnskydd 356 126 366 540 422 100 430 542 439 153

Lastensuojeluilmoitukset, lkm -Barnskyddsanmälningar, antal 102 110 110 110

Avohuollon ja jälkihuollon asiakkaat (lapset) -

Klienter (barn) inom öppenvården och eftervården 66 70 70 70

Lastensuojelun sijaishuolto, vrk -

Vård utanför hemmet inom barnskyddet, dygn 1 460 1 500 1 500 1 500

Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet -

Nya klientrelationer inom öppenvården under året 40 35 35 35

Päihde- ja mielenterveystyö - Missbrukar- och mentalvård 152 113 148 320 171 050 174 471 177 960

Päihdehuollon laitospalvelut, vrk -

Institutionstjänster inom missbrukarvården, dygn 910 910 910 910

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, vrk -

Boendetjänster för mentalvårdspatienter, dygn 1 725 1 800 1 800 1 800

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -

Handikapservice och omsorg om personer med

utvecklingsstörning 2 890 751 2 521 624 2 567 748 2 619 103 2 671 485

Palveluasuminen, vrk - Serv iceboende, dygn 6 015 6 315 6 315 6 315

Kuljetustuki (vpl), asiakkaat - Färdtjänst (lagen om serv ice och stöd på

grund av handikapp), klienter 216 218 218 218

euro /asiakas - euro/klient 1 719 1 560 1 591 1 623

Omaishoidontuki, alle 65 vuotiaat asiakkaat, lkm -

Stöd för närståendevård, klienter under 65 år, antal 21 22 22 22

Perheneuvola - Familjerådgivningen 199 719 217 101 220 400 224 808 229 304

Käyntejä - Besök 1 081 1 500 1 500 1 500 1 500

Asiakkaat - Klienter 170 200 200 200 200

euro /käynti - euro /besök (brutto) 185 145 147 150 153




44

VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG Vanhuspalvelujen tulosalueella on kotihoi-

don, Villa Bredan palvelukeskuksen, van-

hainkodin ja hoivakodin yksiköt sekä ter-

veyskeskuksen sairaalan vuodeosasto.

Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa

Apollon ryhmäkoti.

Vanhuspalvelujen tehtävänä on tukea ikäih-

misten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymis-

tä sekä heidän asumistaan kotona tai ko-

dinomaisissa oloissa mahdollisimman pitkään.

Asiakkaan saaman hoivan ja hoidon lähtökoh-

tana on asiakkaiden palvelutarve, omien voi-

mavarojen tukeminen ja itsemääräämisoikeu-

den kunnioittaminen.

Resultatområdet för äldreomsorg omfattar enheterna för hemvård, servicecentret Villa Breda, ålderdomshemmet och vårdhemmet samt vårdavdelningen vid hälsovårdscen-tralens sjukhus. Villa Apollos grupphem fun-gerar som enhet för serviceboende. Äldreomsorgens uppgift är att stöda de äldres funktionsförmåga och hjälpa dem att så länge som möjligt klara sig själva och kunna bo hemma eller i en hemlik miljö. Den omsorg och vård som erbjuds utgår från klientens servicebe-hov och från att stöda klientens egna resurser och visa respekt för vars och ens självbestäm-manderätt.

Vanhuspalvelut

Äldreomsorg


Anja Kahanpää Bokslut BG BG Plan Plan

vanhuspalvelupäällikkö-äldreomsorgschef 2012 2013 2014 2015 2016













Toiminta Asukkaiden hoidon ja palveluiden tarpeen arvioinnissa lisätään moniammatillista yhteis-työtä kotihoidon, fysioterapian ja sosiaalityön välillä. Kehitetään tulosalueen toimintaproses-seja ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa varmistamaan palveluketjujen toimivuus sekä tukemaan ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona turvallisesti mahdollisimman pit-kään.Villa Anemonen päivätoiminta vakiinnu-tetaan sekä käynnistetään siihen liittyvä kulje-tuspalvelu. Toimeenpannaan vanhuspalvelu-lain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terve-yspalveluista 980/2012) mukanaan tuomia velvoitteita mm. tekemällä toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmat. Tulosalueella mer-kittävä tehtävä on Villa Bredan hankkeisiin liittyvä tilojen ja toiminnan sisältöjen suunnitte-lu. Asukkaille ja henkilöstölle tiedotetaan hankkeen etenemisestä säännöllisesti sekä

Verksamhet Det tvärprofessionella samarbetet mellan vården i hemmet, fysioterapin och socialarbetet utökas vid bedömningen av invånares behov av vård och service. Resultatområdet utvecklar sina verksamhetsprocesser och sitt samarbete med tredje sektorn för att trygga servicekedjornas funktion och göra det lättare för äldre att bo hemma så länge som möjligt. Dagverksamheten vid Villa Anemone inarbetas och skjutsservice startas i anknytning till den. Förpliktelser enligt lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälso-vårdstjänster för äldre (”äldreomsorgslagen” 980/2012) uppfylls bl.a. genom att enheterna utarbetar planer för egenkontroll. En viktig upp-gift inom resultatområdet är planeringen av loka-lerna och verksamheten i anknytning till Villa Breda-projekten. De boende och de anställda informeras regelbundet om hur projekten fram-skrider, och staden ser till att de får medverka




45

huolehditaan heidän osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuuksistaan toimintojen suunnitte-lussa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin liit-tyvää kehittämistä tullaan tekemään myös vanhuspalveluissa.

vid och inverka på planeringen av funktionerna. Även inom äldreomsorgen kommer man att ägna sig åt utveckling av patient- och klientdata-systemet Apotti.

Talous

Villa Bredan vanhainkodin toiminnan potilas-turvallisuuden ja toiminnan joustavuuden li-säämiseksi muutetaan osa-aikainen lähihoita-jan vakanssi kokoaikaiseksi. Kotihoidossa avoimena oleva lähihoitajan vakanssi muute-taan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan va-kanssiksi. Hoivakoti Anemonen yhden asu-kaspaikan vähennys päivätoiminnan aloittami-sen takia aiheuttaa tuloina saatavien hoito-maksujen vähenemistä.

Villa Breda- hankkeen projektipäällikön palk-kakustannukset on varattu tulosalueen talous-arvioista.

Ekonomi En närvårdarbefattning ändras från deltid till hel-tid för att höja patientsäkerheten och göra verk-samheten smidigare vid åldringshemmet Villa Breda. En obesatt närvårdarbefattning inom vård i hemmet ändras till sjukskötar- eller hälsovård-arbefattning. Minskningen av platserna på vård-hemmet Anemone med en plats i och med att dagverksamheten startar leder till lägre avgifts-inkomster. Lönekostnaderna för projektchefen för Villa Breda-projektet har beaktats i resultatområdets budget.

Vanhuspalvelut TP TA TA TA TA

Äldreomsorg Bokslut BG BG BG BG


Kotihoito - Hemvård 1 162 351 1 375 541 1 417 440 1 445 789 1 474 705

Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito)

- Besök (Hemvård och hemsjukvård) 24 221 25 500 28 500 29 500 30500

euro /käynti - euro /besök (brutto) 48 54 50 49 48

Omaishoidontuki, y li 65 vuotiaat asiakkaat, lkm -

Stöd för närståendevård, klienter över 65 år, antal 50 40 45 45

Ryhmäkoti - Grupphem (Villa Apollo) 90 376 87 777 131 940 134 579 137 270

Asumisvuorokaudet - Boendedygn 1 845 2 100 2146 2 146 2146

Kuormitus-% - Belasting % 88 % 100 % 98% 98% 98%

euro /asumisvrk. - euro /boendedygn (brutto) 49 42 61 63 64

Vanhainkoti - Äldringshem (Villa Breda) 1 127 493 1 137 797 1 159 800 1182996 1206656

Hoitopäivät - Vårddagar 6 009 6 570 6570 6 570 6570


euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) 188 173 177 180 184

Hoivakoti - Vårdhem (Villa Anemone) 1 318 019 1 286 716 1 376 000 1 403 520 1 431 590

Hoitopäivät - Vårddagar 7 503 8 030 7665 7 665 7665



Sairaala - Sjukhus (Tammikumpu) 2 250 607 2 213 033 2 341 600 2 388 432 2 436 201

Hoitopäivä - Vårddagar 8 958 10 400 10731 10731 10731



Ostopalvelut - Köpta tjänster 942 000 1 201 000 1 225 020 1 249 520

Ostovuorokaudet, lkm - Köpta dygn, antal 7511 9000 9000 9000

Ostovuorokaudet, euro/vrk (keskim.) - Köpta dygn, euro/dygn (medeltal) 125 133 136 139




46

TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD

Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuk-sen avohoidon toiminnat sisältäen myös sairaankuljetuksen. Terveydenhuollon tehtävänä on edistää väes-tön terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota väes-tölle tarpeenmukaista hoitoa.

Hälsovården omfattar öppenvården vid häl-sovårdscentralen inklusive sjuktransporter. Hälsovårdens uppgift är att främja kommuninvå-narnas hälsa och välfärd och erbjuda dem ve-derbörlig vård.

Terveydenhuolto

Hälsovård


Patrik Währn Bokslut BG BG Plan Plan

johtava lääkäri - ledande läkare 2012 2013 2014 2015 2016






Palvelujen ostot - Köp av tjänster -958 500 -944 124 -963 535 -982 800 -1 002 500


Muut toimintakulut - Övriga utgifter -2 539 -1 000 0 0 0




Toiminta Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja sisällöllisten prosessien valmistelu etenee. Kansallisen Tietoarkiston käyttöönotossa siir-rytään eArkiston käyttöön 2014. Potilaiden vapaa liikkuvuus terveysasemien välillä astuu voimaan 1.1.2014. Lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työn-jaon kehittäminen jatkuu. Yhteistyötä sosiaali- ja vanhuspalveluiden sekä liikuntatoimen kanssa tiivistetään asiakaslähtöisesti. Ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia koh-dennetaan riskiryhmille.

Verksamhet Anskaffningen av klient- och patientdata-systemet och beredningen av innehållsproces-serna framskrider. Införandet av det nationella hälsoarkivet avancerar: E-arkivet tas i bruk 2014. Patienters rätt att fritt välja hälsostation träder i kraft 1.1.2014. Utvecklandet av arbetsfördelningen mellan lä-kare och övrig vårdpersonal fortsätter. Samar-betet med socialservicen, äldreomsorgen och idrottsbyrån intensifieras med fokus på klienter-nas behov. Staden satsar på förebyggande hälsokontroller för olika riskgrupper.

Talous Vapaan liikkuvuuden kustannusvaikutusta on vaikea arvioida. Työn tuottavuuden kasvua tavoitellaan työnjaon kehittämisen kautta.

Ekonomi Det är svårt att beräkna hur patienters fria rörlig-het kommer att påverka kostnaderna. Ökad pro-duktivitet i arbetet eftersträvas genom förbättrad arbetsfördelning.




47

Terveydenhuolto TP TA TA TA TA

Hälsovård Bokslut BG BG BG BG


Avohoitokäynnit lääkäreillä - Besök hos läkare

inom öppenvården 10 002 9 500 10 250 10 350 10 400

Vastaanotto lääkärit - Mottagning läkare

asiakasmäärä - antal kunder 4 509 4 200 4 450 4 550 4 600

peittävyys-% - Täckning % 51 % 47 % 50 % 50 % 50 %

Vastaanotto kaikki ammattiryhmät - Mottagning alla yrkesgrupper



Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit), kaikki ammattiryhmät

- Alla kontakter (telefon, besök), alla yrkesgrupper



Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas

- Hälsovårdsutgifter per år / invånare 369 374 391 395 399

SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD Suun terveydenhuolto käsittää suun ter-veydentilan tutkimisen, neuvonnan, pe-rushammashoidon ja erikoisham-mashoidon toimenpiteet sekä koko toimi-alaa palvelevan välinehuollon. Erikoishammashoito järjestetään PKS-SEHYK:ssä eli pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikössä. Suun terveydenhuollon tehtävänä on tervey-den edistäminen ja laadukkaiden suun tervey-denhuollon palveluiden tuottaminen koko väestölle.

Mun- och tandvården omfattar undersökning av munhälsan, rådgivning, åtgärder inom bastandvård och specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn. Den specialiserade tandvården ordnas i PKS-SEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för specialiserad tandvård. Mun- och tandvårdens uppgift är att främja häl-san och producera högklassiga mun- och tand-vårdstjänster för hela befolkningen.

Suun terveydenhuolto

Mun- och tandvård


Susanna Ilonen Bokslut BG BG Plan Plan

vastaava hammaslääkäri - ansvarig tandläkare 2012 2013 2014 2015 2016

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 670 2 500 2 670 2 700 2 800








Muut toimintakulut - Övriga utgifter -4 550 -500 -500 -500 -500







48

Toiminta Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja sisällöllisten prosessien valmistelu etenee. Kansallisen Tietoarkiston käyttöönotossa siir-rytään eArkiston käyttöön 2016. Suun terveydenhuollossa kehitetään edelleen työnjakoa ja alle-18-vuotiaiden potilaiden recalljärjestelmän toteutumista asetuksen mu-kaisesti. Potilaiden peruuttamattomien käyntien mää-rää vähennetään edelleen tekstiviestimuistu-tusten kattavammalla käyttöönotolla. Potilaiden vapaa liikkuvuus terveysasemien välillä, mikä koskee myös suunterveydenhuol-toa, astuu voimaan 1.1.2014.

Verksamhet Anskaffningen av klient- och patientdata-systemet och beredningen av innehållsproces-serna framskrider. Införandet av det nationella hälsoarkivet avancerar: E-arkivet tas i bruk 2016. Inom mun- och tandvården arbetar man för fort-satt utveckling av arbetsfördelningen och ge-nomförande av recallsystemet för patienter un-der 18 år i enlighet med förordningen. För att ytterligare minska antalet icke-avbokade outnyttjade tider används SMS-påminnelser i ökad omfattning. Patienters fria rörlighet mellan hälsovårdscen-tralerna, vilken gäller också mun- och tandvår-den, träder i kraft 1.1.2014.

Talous Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi maksusitoumusmenettelyn jatkamiseen on varattu 30 000 euron määräraha.

Ekonomi För att säkra att vårdgarantin verkställs, reserve-ras 30 000 euro för en fortsättning på förfarandet med betalningsförbindelser.

Suun terveydenhuolto TP TA TA TA TA

Mun- och tandvård Bokslut BG BG BG BG


Vastaanotto - Mottagning 1 089 396 1 085 102 1 110 290 1 132 496 1 155 146

Käynnit (oma toiminta) - Besök (egen verksamhet) 10 102 10 700 11 000 11 500 11 500

Asiakkaat - Klienter 3 798 3 900 3 950 4 000 4 000

euro /käynti - euro /besök 108 101 101 98 100

Maksusitoumusmenettely - Betalningsförbindelsepraxis 103 808 20 000 30 000 30 000 30 000

Määrä, lkm - Antal 150 30 45 45 45

euro /maksusitoumus - euro / betalningsförbindelse 692 667 667 667 667




49

ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD

Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan neljässä HUS:n tulosyksikössä, joita ovat medisiininen, operatiivinen, naisten- ja las-tentautien sekä psykiatrian tulosyksiköt.

Den specialiserade sjukvården omfattar den specialiserade sjukvård som köps av HNS. Tjänsterna inom den specialiserade sjukvår-den produceras i fyra resultatenheter, dvs. den medicinska och den operativa resulta-tenheten, resultatenheten för kvinno- och barnsjukdomar och den psykiatriska resulta-tenheten.

Erikoissairaanhoito

Specialiserad sjukvård


Patrik Währn Bokslut BG BG Plan Plan

johtava lääkäri - ledande läkare 2012 2013 2014 2015 2016





Toiminta Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol-lon työnjakoa tarkastellaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu-työssä. Talous Laskutuksen lähtökohtana on talousarvio 2013. Kuntaprofiilin ja palveluiden käytön suhde jäsenkunnan väestömäärään Hus-alueella oletetaan pysyvän ennallaan. Ennus-tettu väestörakenteen muutos taas on pyritty huomioimaan sekä HUS:n sisäinen tuotta-vuustavoite. Näin laskettu kustannusten nou-su on 2,9 % ja alustava laskutusosuus on 7,011 m€.

Verksamhet Arbetsfördelningen mellan den specialiserade sjukvården och primärvården har satts under luppen bl.a. vid beredningen av lagen om ord-nandet av social- och hälsovården. Ekonomi Faktureringen utgår från budgeten 2013. Kom-munprofilen och serviceanvändningen i relation till invånarantalet i HNS-området antas förbli oförändrade. Såväl den prognosticerade föränd-ringen i befolkningsstrukturen som HNS interna produktivitetsmål har beaktats i mån av möjlig-het. På det sättet har man kalkylerat fram en kostnadsökning på 2,9 % och en preliminär fak-tureringsandel på 7,011 mn €.

Erikoissairaanhoito TP TA TA TA TA

Specialiserad sjukvård Bokslut BG BG BG BG


Avohoitokäynnit - Besök 7 930 7 800 7 900 7 900 7 900

Hoitojaksot - Vårdperioder 2 944 3 000 2 900 2 900 2 900

Hoitopäivät (psyk.) - Vårddagar (psyk.) 967 1 600 1 600 1 600 1 600

Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 7 051 492 6 853 000 7 050 534 7 050 534 7 050 534

euro /asukas - euro /invånare (brutto) 791 769 781 771 762


YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK


50


4 %6 % 2 %

46 %

40 %

2 %


Hallinto - Förvaltning 4 %

Maankäyttö - Markanvändning 6 %

Ympäristötoimi - Miljöenheten 2 %

Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu- Byggherreverksamhet och teknisk

planering 47 %

Kuntatekniikka - Kommunteknik 41 %

Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn 2 %

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Hallinto - Förvaltning

MaankäyttöMarkanvändning

YmpäristötoimiMiljöenheten

Rakennuttaminen ja tekninen suunnitteluByggherreverksamhet och teknisk planering

KuntatekniikkaKommunteknik

Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn


2011

2012

2013

2014




51

YHDYSKUNTATOIMI- SAMHÄLLSTEKNIK

Tulosalueet – Resultatområden: HALLINTO – FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –

BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA – BYGGNADSTILLSYN

Yhdyskuntatoimi

Samhällsteknik


Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan

yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällstekniken 2012 2013 2014 2015 2016


Maksutuotot - Avgiftsinkomster 437 409 1 370 900 385 720 392 000 400 400


Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 2 399 896 3 002 314 3 113 490 7 980 907 9 744 450





Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -2 254 426 -2 076 542 -2 202 657 -2 246 700 -2 291 600





TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 1 741 112 2 817 076 1 857 947 6 738 307 8 457 550

Toiminta Rakentamisen suhdanneodotukset ovat luotta-musindikaattorin perusteella keskimääräistä al-haisemmat. Rakentamisen kokonaismäärän arvi-oidaan laskevan 2 - 4 % vuonna 2013. Toimiala-kohtaiset erot ovat suuret. Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat koko 2000-luvun kohonneet kuluttajahintaindeksiä voimakkaammin. Sähkön hinnan on tässä vaiheessa vuotta ennakoitu py-syvän samana kuin 2013. Lämmityksen osalta nousua arvioidaan olevan noin 7 %.

Valtio, Helsingin seudun 14 kuntaa ja HSL-kuntayhtymä solmivat 20.6.2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen vuosille 2012-2015. Yhteisen sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asuntomark-kinoiden sekä kestävien liikennemuotojen edistä-minen sekä erityisesti raideliikenteen hyödyntä-minen alueella. Alueelle laaditaan yhteensovitettu maankäyttösuunnitelma. Sopimuksessa määrite-

Verksamhet Enligt förtroendeindikatorn är konjunkturutsikterna för byggande sämre än i genomsnitt. Den totala byggnationen beräknas sjunka med 2 – 4 % un-der 2013. Skillnaderna per sektor är stora. Kost-naderna för underhåll av fastigheter har under hela 2000-talet ökat kraftigare än konsumentpris-indexet. Elpriset har vid den här tidpunkten på året beräknats stanna på samma nivå som 2013. Priset för uppvärmning uppskattas stiga med ca 7 %. Staten, Helsingforsregionens 14 kommuner och samkommunen HRT ingick 20.6.2012 ett intent-ionsavtal om markanvändning, boende och trafik för åren 2012-2015. Målet för det gemensamma avtalet är att förenhetliga samhällsstrukturen, att främja bostadsmarknaden och hållbara trafikfor-mer och särskilt att utnyttja spårtrafik i området. En samordnad markanvändningsplan görs upp för området. I avtalet fastställs målen för de närmaste årens bostadsproduktion och de viktigaste pro-




52

tään tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle ja liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Aie-sopimuksen asuntotuotantotavoite Kauniaisten osalta tarkoittaa keskimäärin 60 asunnon valmis-tumista vuosittain. Näistä 20 % eli 12 kpl tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Lisäksi Kauniainen osallistuu jo käynnistettyyn Espoon kaupunkiradan jatkeen suunnitteluun ja varautuu osaltaan hankkeen toteuttamiseen, mikä ei kui-tenkaan sisälly tälle aiesopimuskaudelle. Espoo pitää tärkeänä alueensa raidehankkeiden nopeaa etenemistä. Seuraavan MAL-aiesopimuksen val-mistelussa seudullinen liikennejärjestelmä ja maankäytön suunnittelu yhteensovitetaan vielä nykyistä sopimusta kiinteämmin. Kaavoituksella luodaan edellytykset aiesopimuk-sen mukaiselle asuntotuotannolle, palvelujen si-joittumiselle ja muulle kaupunkirakenteen kehityk-selle. Suunnitelmakaudella on tavoitteena uudis-taa maankäytön yleissuunnitelma, jossa määritel-lään Kauniaisten yhdyskuntarakenteen kehityksen ja maankäytön periaatteet. Kaupungin kaavoitus-ohjelma perustuu Kauniaisten maankäytön kehi-tyskuvan 8 kehittämisalueeseen, joille rakennus-oikeuden ja asuntojen lukumäärän kasvattaminen lähitulevaisuudessa keskitetään. Samalla tuetaan Kauniaisten elinvoimaisuutta ja talouden tasapai-notilaa asukasluvun ja verotulojen kasvun myötä. Asuntorakentamisen toteutuessa suunnitellusti on mahdollista, että kaupungin asukasluku kohoaisi 10.000 asukkaaseen tulevien 15 vuoden aikana. Asuntotuotannon ohjauksella voidaan myös vai-kuttaa väestörakenteen kehitykseen sitä tasapai-nottavalla tavalla. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden lisääntymi-sen kautta erityisesti omistamillaan alueilla, joskin samalla toteutettavat infrahankkeet myös tarvitse-vat rahoitusta. Lähtökohtana on, että yksityisten maanomistajien alueilla vähintään kaavamuutok-sista aiheutuvat infrakustannukset katetaan maankäyttösopimusten kautta saatavilla tuloilla. Maankäyttösopimuksilla on mahdollista sopia laa-jemminkin kaavoituksen osapuolien välisistä oi-keuksista ja velvollisuuksista.

Väestön ikääntyminen on merkittävä muutoskehi-tys myös Kauniaisissa. Villa Bredan alue suunni-tellaan vastaamaan paremmin määrällisesti kas-vavan vanhusväestön tarpeisiin. Villa Bredan pal-velukeskus peruskorjataan ja laajennetaan ja alu-eelle rakennetaan vuokra-asuntoja, joiden asuk-kaat voivat tarpeensa mukaan tukeutua viereisen palvelukeskuksen ja kotihoidon palveluihin. Alu-een kehittäminen on Kauniaisten kaupungin talo-ussuunnitelmassa merkittävin rakennusinvestoin-tikohde.

jekten för utveckling av trafiknätet. För Grankullas del betyder intentionsavtalets bostadsprodukt-ionsmål i medeltal 60 nya bostäder per år. Av dessa ska 20 %, dvs. 12 st., vara statsstödd hy-resbostadsproduktion. Dessutom deltar Grankulla i den påbörjade planeringen av fortsättningen av Esbo stadsbana och förbereder sig för genomfö-rande av projektet, vilket ändå inte ingår i den här intentionsavtalsperioden. Esbo stad anser det viktigt att spårtrafikprojekten i stadens område fortskrider snabbt. När nästa MBT-intentionsavtal bereds, knyts det regionala trafiksystemet och planeringen av markanvändningen ännu fastare ihop än i det nuvarande avtalet. Genom planläggning skapas förutsättningar för bostadsproduktion, placering av service och övrig utveckling av stadsstrukturen enligt intentionsav-talet. Avsikten är att under planperioden uppda-tera markdispositionsplanen, där principerna för utvecklingen av Grankullas samhällsstruktur och markanvändningen fastställs. Stadens planlägg-ningsprogram baserar sig på 8 utvecklingsområ-den i Grankullas utvecklingsbild för markanvänd-ningen. Inom den närmaste framtiden kommer ökningen av byggrätten och antalet bostäder att koncentreras till dessa områden. Samtidigt med-för ett ökat invånarantal och större skatteinkoms-ter ett stöd för Grankullas livskraft och en balan-serad ekonomi. Om bostadsbyggandet verkställs planenligt, är det möjligt att stadens invånarantal stiger till 10 000 invånare under den kommande 15-årsperioden. Genom att styra bostadsprodukt-ionen kan man också påverka befolkningsstruk-turens utveckling på ett balanserande sätt. Sär-skilt i de områden som staden äger får staden inkomster i anslutning till planändringarna genom att byggrätten ökar, men de stora infrastrukturpro-jekt som genomförs samtidigt kräver också finan-siering. Utgångspunkten är att åtminstone de in-frastrukturkostnader som planändringar vållar i privata markägares områden täcks med inkomster som fås genom markanvändningsavtal. Med mar-kanvändningsavtal är det möjligt att också mer omfattande komma överens om rättigheterna och skyldigheterna mellan planläggningsparterna. Befolkningens åldrande är en väsentlig utveckl-ingstrend också i Grankulla. Villa Bredas område planeras så att det tillgodoser bättre de allt fler äldre invånarnas behov. Servicecentret Villa Breda saneras och byggs ut och i området upp-förs hyresbostäder vilkas invånare vid behov kan anlita det intill liggande servicecentrets och hem-vårdens tjänster. Utvecklingen av området är det största bygginvesteringsprojektet i Grankulla stads ekonomiplan.




53

Väestön ikääntymisen myötä myös ympäristön esteettömyyden vaatimukset lisääntyvät. Talous-suunnitelmassa varaudutaan julkisten tilojen ja alueiden parantamiseen myös esteettömyyden kannalta sekä yksityisten taloyhtiöiden hissiavus-tusanomuksiin.

Yhdyskuntatoimen toimialalla tehdään monipuo-lista yhteistyötä seudullisten toimijoiden, usein kuntayhtymien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenne (HSL), palo- ja pelastustoimi (LUP) ja ympäristöpalvelut (HSY, ESYT, MetropoliLab). Kauniainen maksaa osallisuudestaan yhteistyö-hön kuntaosuuksia, jotka perustuvat sopimuksis-sa määritellyllä tavalla esim. väestöosuuteen ja/tai johdetaan kustannusten aiheuttamisperiaatteiden kautta. Nämä kuntaosuudet muodostavat merkit-tävän osan yhdyskuntatoimen käyttötalousar-viomenoista, yhteensä n. 1,4 milj. euroa vuonna 2013. Kuntaosuuksien suhteellinen osuus talous-suunnitelmakaudella on kasvamaan päin, jolloin liikkumavara kunnan omassa ohjauksessa olevien määrärahojen suhteen vastaavasti vähenee.

Kauniainen on sitoutunut yhdessä muiden pää-kaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjal-ta laadittuun toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta sekä saada aikaan hiilineutraali pääkaupunkiseutu vuonna 2050. Energiatehokkuuden parantamisel-la on tässä merkittävä rooli, ja se tulee aina hank-keiden suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon. Tu-levien korjausrakentamishankkeiden tulee pohjau-tua suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja ener-giakorjausten arviointiin osana muita korjauksia ja teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti perus-teltuihin ratkaisuihin. Kiinteistönhoidon kustannustaso on viime vuosina kohonnut yleistä hintatason kehitystä enemmän. Erityisesti energian hinnan vuosittainen, varsin voimakaskin vaihtelu on merkittävä muutostekijä kiinteistönhoidon kustannusrakenteessa.

Kuntatekniikan hoitovastuulla olevat kadut, puistot ja yleiset alueet ovat lisääntyneet valmistuneiden investointien myötä. Merkittävimmät kohteet ovat keskustan uudet yleiset alueet puistoineen, Thurmaninpuisto, Bensowinpuisto ja Kauniaisten-tien itäpään kunnossapito (aiemmin ELY-keskuksella). Kunnossapitoluokkaan 1 kuuluvien katujen määrä on vuoden 2013 aikana lisääntynyt n. 4 %. Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityi-sen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys.

I och med att befolkningen åldras ökar också kra-ven på omgivningens tillgänglighet. I ekonomipla-nen bereder sig staden på att förbättra allmänna lokaliteter och områden också med tanke på till-gängligheten samt på privata husbolags ansök-ningar om hissunderstöd. Samhällstekniska sektorn idkar mångsidigt sam-arbete med regionala aktörer, ofta samkommu-ner, såsom inom kollektivtrafiken (HRT), brand- och säkerhetsverksamheten (Västra Nylands räddningsverk) och miljötjänsterna (HRM, ESYT, MetropoliLab). För sitt deltagande i samarbetet betalar Grankulla kommunandelar som baserar sig på t.ex. befolkningsandelen och/eller principen om kostnadskausalitet enligt vad som fastställts i avtalen. Dessa kommunandelar utgör en väsent-lig del av samhällstekniska sektorns driftsekono-miutgifter, sammanlagt ca 1,4 miljoner euro 2013. Kommunandelarnas relativa andel under ekono-miplaneperioden är på väg att öka, vilket betyder att spelrummet i fråga om de anslag som kommu-nen själv kan styra minskar i motsvarande mån. Tillsammans med de övriga städerna i huvud-stadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 och till det åtgärdsprogram som gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska ut-släppen av växthusgaser fram till 2020 med 20 % från nivån 1990 och åstadkomma en kolneutral huvudstadsregion 2050. Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll, och detta bör alltid beaktas i planeringen av projekt. Kom-mande renoveringsprojekt bör bygga på ett sys-tematiskt fastighetsunderhåll och en bedömning av energireparationerna som en del av de övriga reparationerna samt på tekniskt, funktionellt och ekonomiskt välgrundande lösningar. Kostnadsnivån inom fastighetsunderhållet har under det senaste året stigit mer än den allmänna prisnivån. Särskilt den årliga, rätt starka, fluktuat-ionen i energipriset är en väsentlig faktor i fastig-hetsunderhållets kostnadsstruktur. Antalet gator, parker och allmänna områden för vilkas underhåll kommuntekniken svarar har ökat i takt med att investeringar slutförts. De mest bety-dande områdena är de nya allmänna områdena i centrum inklusive parker, dvs. Thurmansparken, Bensowsparken och underhållet av östra ändan av Grankullavägen (tidigare hos ELY-centralen). Antalet gator som hör till underhållsklass 1 har ökat med ca 4 % under år 2013. Vad gäller förändringar i omvärlden är det omgi-vande Esbos utveckling av särskilt stor betydelse




54

Uusia asuntoja työpaikka-alueita, palveluita sekä kaupallisia keskuksia kaavoitetaan ja rakennetaan tarvittavine liikennejärjestelyineen Kauniaisten välittömään lähiympäristöön. Ne tuonevat valmis-tuttuaan mukanaan joitakin ei-toivottuja seurauk-sia esim. lisääntyvän liikenteen, väylien ruuhkau-tumisen ja melun muodossa, mutta myös mahdol-lisuuksia monipuolistuviin lähipalveluihin ja Kau-niaisten keskustan liikkeiden menestymiseen os-tovoiman lisääntyessä. Uhkana voi toisaalta olla myös uusien kaupallisten palveluiden vetovoima kilpailijana Kauniaisten oman keskustan liikkeille. Kauniainen onkin lausunnoissaan esittänyt kau-pallisen palveluverkon kehittämistä lähipalveluita tukevaan suuntaan, sekä ilmoittanut haluavansa olla mukana lähiliikenneväyliensä suunnittelussa, mm. Turuntien ja Jorvin alueilla. Lisäksi yhdyskuntatoimen koko organisaatiossa painotetaan yhteisesti seuraavia lähtökohtia:

Kaikessa toiminnassa suunnitelmallisuus ja

pitkäjänteisyys Viihtyisä ja hyvinhoidettu kaupunkiympäristö Projektien, niiden kustannusten ja laatutason

huolellinen ohjaus ja valvonta Kaikessa toiminnassa olennaista asiakasnä-

kökulma ja toiminnan vaikuttavuus kauniais-laisille asukkaille

Resurssien riittävyyden varmistaminen ja toi-minnan haavoittuvaisuuden vähentäminen or-ganisaatiota ja palveluiden tuotantotapoja ke-hitettäessä

Tietotekniikan nykyistä suurempi hyödyntämi-nen asiakaspalvelussa ja prosesseissa

Erinomainen työilmapiiri Toimialakohtainen raami Talousarvion toimialakohtainen alustava raami perustuu varaukseen kustannustason noin 2,3 % noususta sekä samanaikaisesta palvelutuotannon tuottavuuden nostosta vähintään 1,5 %/vuosi. Yhdyskuntatoimen budjettivastuulle sisältyy tule-valla taloussuunnitelmakaudella useita määrära-hatarpeita, joihin kaupunki on sitoutunut, mutta joihin ei toimintaa tehostamalla ole mahdollisuutta vaikuttaa. Merkittävin yksittäinen tällainen tekijä taloussuun-nitelmakaudella on HSL- kuntayhtymän kunta-osuuden nousu. Vuonna 2013 Kauniaisten HSL-kuntaosuus on 663 000 e ja vuodelle 2014 osuu-den ennakoidaan olevan 739 000 euroa (kasvua 76 000 euroa ja 11,6 %). Suuntaus jatkuu edel-leen vuosina 2015 (765 000 euroa, +3,5 %) ja 2016 (793 000 euroa, +3,5 %). Kuntaosuuden

för Grankulla. Nya bostads- och arbetsplatsområ-den och kommersiella centrum, inklusive behöv-liga trafikarrangemang, planläggs och byggs i Grankullas närmaste omgivning. När de är färdiga har de sannolikt vissa oönskade följder, t.ex. i form av ökad trafik, trafikstockningar och buller, men de medför också möjligheter till mångsidi-gare närservice och framgång för affärerna i cent-rum i och med en större köpkraft. Å andra sidan kan de nya kommersiella tjänsternas dragnings-kraft som konkurrenter till butikerna i Grankulla centrum utgöra ett hot. I sitt utlåtande har Gran-kulla framfört att det kommersiella servicenätet bör utvecklas i en riktning som stödjer närservicen och har meddelat att staden vill delta i planering-en av sina närmaste trafikleder, bl.a. vid Åbovä-gen och Jorv. I samhällstekniska sektorns hela organisation betonas dessutom gemensamt nedan nämnda utgångspunkter: Planmässighet och långsiktighet iakttas i alla

verksamhet En trivsam och välskött stadsmiljö Omsorgsfull styrning och övervakning av pro-

jekten, projektkostnaderna och kvalitetsnivån Kundperspektivet och verksamhetens effekt-

fullhet med avseende på Grankullaborna är väsentligt i alla verksamhet

Resursernas tillräcklighet säkerställs och verksamhetens sårbarhet minskas när organi-sationen och sättet att producera tjänster ut-vecklas

Datateknik utnyttjas mer än i dag i kundser-vicen och processerna

Utmärkt arbetsklimat Sektorspecifik ram Budgetens sektorspecifika preliminära ram byg-ger på en reservation för en ca 2,3 % ökning av kostnadsnivån och en samtidig höjning av ser-viceproduktionens produktivitet med minst 1,5 % per år. I samhällstekniska sektorns budgetansvar ingår under den kommande ekonomiplaneperioden flera anslagsbehov som staden bundit sig vid, men som det inte är möjligt att inverka på genom att effektivera verksamheten. Den viktigaste enskilda faktor under ekonomipla-neperioden är en ökning av kommunandelen för samkommunen HRT. År 2013 är Grankullas HRT-kommunandel 663 000 euro och år 2014 väntas andelen bli 739 000 euro (ökning 76 000 euro och 11,6 %). Riktningen fortsätter 2015 (765 000




55

kasvu johtuu infrakustannusten kasvusta suurien joukkoliikennehankkeiden käyttöönoton myötä (Kehärata, Länsimetro) sekä Kutsuplus-liikenteen laajentamisesta. Edelleen vuodelle 2016 enna-koidaan kuntaosuuden kasvavan vielä lisää n. 600 000 euroa joukkoliikenteen ns. kaarimalliin perustuvaan vyöhykejärjestelmään ja uuteen lip-pujärjestelmään siirtymisen myötä. Toinen huomioonotettava muutostekijä edellis-vuoden budjettitasoon liittyy kaupungin asunto-ohjelmaan 2012-2016 sisältyvään periaatteeseen, jonka mukaan kaupunki tukee hissien rakentamis-ta varaamalla vuosittain erillisen määrärahan his-siavustuksia varten. Valtio on toistaiseksi myön-tänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin asuinra-kennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustan-nuksista. Näissä tuen piiriin hyväksytyissä koh-teissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % his-siavustusta. Budjettivaraus on vuosittain mitoitettu tiedossa olevien hankkeiden mukaisesti. Edellis-vuosina näitä hankkeita ei juurikaan ole ollut käynnissä, joten varaustakaan ei ole tarvittu. Nyt kuitenkin vuodelle 2014 on odotettavissa useita hissihankkeita, jotka täyttävät avustuksen myön-tämisen edellytykset. Laskennallinen määräraha-tarve talousarvioon ja -suunnitelmaan on näiden ARA:lta saatujen alustavien varausten perusteella n. 155 000 euroa. Kaupungin merkittävin investointihanke suunni-telmakaudella on Villa Bredan palvelukeskuksen ja uusien kerrostalojen rakentaminen. Hankkeen valmistelu edellyttää yhdyskuntatoimen käyttöta-lousarvioon kertaluonteista Eläkeläistalojen pur-kukustannusvarausta 150 000 e. Tuottavuustavoitteesta Toimialojen tulee talousarvioesityksen yhteydessä esittää ehdotukset tuottavuuden ja taloudellisuu-den parantamiseksi konkreettisine mittareineen.

Yhdyskuntatoimen henkilöstömitoitus on tehtävien laajentuessa sekä vilkkaan kaavoituksen ja raken-tamisen kaudella onnistuttu pitämään 10 vuoden takaisella tasolla (v. 2003 57,5 henkilöä, v. 2013 57,0 henkilöä). Vastaavana ajanjaksona koko kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut 73 hen-kilöllä. Kaupungin kiinteistökanta on vastaavana ajanjaksona kasvanut 10 000 m2:llä sekä kaupun-gin infrastruktuuri laajentunut uusilla puistoilla, yleisillä alueilla ja kevyen liikenteen väylillä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti toiminnan ja henkilö-resurssien käytön tehostumista. Tehtävien sisäl-töä ja toimintatapoja on muokattu vuosien varrella tarpeen mukaan.

euro, +3,5 %) och 2016 (793 000 euro, +3,5 %). Kommunandelens höjning beror på att infrastruk-turkostnaderna ökar till följd av att stora kollektiv-trafikprojekt tas i drift (Ringbanan, Västmetron) och att Kutsuplus-trafiken utvidgas. Vidare väntas att kommunandelen ökar med ytterligare ca 600 000 euro 2016, när man inom kollektivtrafiken övergår till ett zonsystem som baserar sig på s.k. bågmodell och till ett nytt biljettsystem. En annan beaktansvärd förändring jämfört med budgetnivån året innan hänför sig till den princip i stadens bostadsprogram 2012-2016 enligt vilken staden stödjer byggandet av hissar genom att årligen reservera ett separat anslag för hissun-derstöd. Staten beviljar tills vidare finansiering för 50 % av kostnaderna för installering av hiss i bo-stadshus med minst 3 våningar. I dessa för un-derstöd godkända projekt beviljar Grankulla dess-sutom 10 % hissunderstöd. Årligen reserveras ett anslag i budgeten enligt de projekt man känner till. Under tidigare år har det knappast alls funnits sådana projekt, och då har ingen anslagsreserve-ring heller behövts. År 2014 väntas flera hisspro-jekt som uppfyller kraven för beviljande av under-stöd. Enligt de preliminära reserveringar som ARA meddelat är det uppskattade anslagsbehovet i budgeten och ekonomiplanen ca 155 000 euro. Stadens största investeringsprojekt under planpe-rioden är byggandet av servicecentret Villa Breda och nya flervåningshus. Beredningen av projektet förutsätter att 150 000 euro reserveras i samhälls-tekniska sektorns driftsbudget för rivning av Pens-ionärshusen. Om produktivitetsmålen Sektorerna ska i samband med budgetförslaget framföra förslag till förbättring av produktiviteten och ekonomin inklusive konkreta mätare. Under en period med ökade uppgifter, aktiv plan-läggning och intensivt byggande har man lyckats hålla samhällstekniska sektorns personaldimens-ionering på samma nivå som för 10 år sedan (57,5 personer 2003 och 57,0 personer 2013). Under samma tidsperiod har antalet anställda i hela staden ökat med 73 personer. Stadens fas-tighetsbestånd ökade under samma tid med 10 000 m2 och stadens infrastruktur byggdes ut med nya parker, allmänna områden och gång- och cykelvägar. Det här betyder naturligtvis att verksamheten och användningen av personalre-surser effektiverats. Uppgifternas innehåll och verksamhetsformerna har under åren ändrats efter behov.




56

Infrastruktuurihankkeiden saneerauskohteissa ja maanrakennusurakoissa ei käytetä enää ulkopuo-lisia valvojia. Infrapuolen pienkohteissa on myös vähennetty vuoden 2013 aikana ostopalveluja ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja lisätty oman henki-lökunnan työpanosta mahdollisuuksien mukaan. Tämän kehitetyn toimintamallin hyödyt konkreti-soituvat arjessa kustannustehokkaampana toimin-tana ja tulokset näkyvät myös työntekijöiden kas-vaneena työmotivaationa. Merkittävä osa yhdyskuntatoimen tuottamista pal-veluista liittyy muiden hallintokuntien käytössä oleviin kaupungin toimitiloihin. Näiden tilankäytön tehokkuudesta kannattaa hankkia vertailutietoa, sillä kiinteistökustannukset muodostavat merkittä-vän osan yhdyskuntatoimen vuotuisista käyttöta-losarviomenoista, ja kiinteistöjen määrällä on luonnollisesti myös suora vaikutus kaupungin in-vestointiohjelmaan, vähintään yllä- ja kunnossapi-toinvestointien kautta. Tilankäytön mahdollinen tehostaminen ei kuitenkaan ole yksin yhdyskunta-toimen toimialan ohjattavissa, vaan se lähtee ti-loissa toimivien yksiköiden tarpeista ja mahdolli-suuksista muokata toimintaansa. Käytännössä ainoa tapa kasvattaa tehokkuutta ja vähentää kiinteistökustannuksia on luopua joistakin nykyi-sistä käytössä olevista tiloista. Ottaen huomioon investointisuunnitelmaan sisältyvät uudisraken-nushankkeet (Villa Breda, Sansinpellon päiväkoti, jatkossa myös Koivuhovin päiväkoti) ja tarveselvi-tyksissä esitetyt laajennushankkeet (koulut), on suuntaus kuitenkin päinvastainen, toimitilaneliöt ja kiinteistökustannukset tulevat edelleenkin kasva-maan. Toimialan suorite- ja tunnuslukuja on pyritty kehit-tämään tuottavuustavoitteen seurannan kannalta ja kustannuspainotteisempaan suuntaan.

Utomstående övervakare används inte längre vid sanering av infrastrukturprojekt eller vid schakt-ningsentreprenader. I små infrastrukturprojekt har man under 2013 också köpt färre tjänster av ut-omstående entreprenörer och i mån av möjlighet ökat den egna personalens arbetsinsats. Nyttan av denna verksamhetsmodell konkretiseras i en mer kostnadseffektiv verksamhet och resultaten syns också i form av bättre arbetsmotivation hos de anställda. En väsentlig del av de tjänster som samhällstek-niska sektorn producerar hänför sig till stadens lokaliteter som används av andra förvaltningar. Det lönar sig att skaffa jämförelsematerial om hur effektiv användningen av lokalerna är, eftersom fastighetskostnaderna utgör en betydande del av samhällstekniska sektorns årliga driftsekonomiut-gifter, och då antalet fastigheter naturligtvis också inverkar direkt på stadens investeringsprogram, åtminstone genom underhålls- och reparationsin-vesteringar. En eventuell effektivering av använd-ningen av utrymmena kan ändå inte styras enbart av samhällstekniska sektorn, utan den utgår av de i lokaliteterna arbetande enheternas behov och möjligheter att ändra sin verksamhet. I prakti-ken är det enda sättet att öka effektiviteten och minska fastighetskostnaderna är att avstå från några nuvarande lokaliteter. Med hänsyn till de i investeringsplanen ingående nybyggnadspro-jekten (Villa Breda, Sansåkers daghem, i fortsätt-ningen också Björkgårds daghem) och de i be-hovsutredningarna framförda utbyggnadsprojekt-en (skolorna), är trenden den motsatta, dvs. lo-kalarealerna och fastighetskostnaderna fortsätter att stiga. Syftet har varit att utveckla sektorns prestations- och nyckeltal så att de är till nytta för uppföljning-en av prestationsmålet och så att tyngdpunkten ligger mer på kostnaderna.

Talous Toimialan vuosittaiset tulot vaihtelevat johtuen vuosittaisten myyntivoittojen ja maankäyttösopi-muskorvausten määrien suuruudesta. Vuoden 2014 tonttimyyntien; Tornikuja 3:n ja Palokunnan-kuja 4:n myyntivoitot sisältyvät toimialan koko-naisarvioon ja niille on perustettu oma, maankäy-tön tulosalueesta eriytetty kustannuspaikka. Vuo-den 2013 talousarvioon ja -suunnitelmaan vuodel-le 2015 sisältyneen Junghansinkuja 3:n myynti esitetään siirrettäväksi myöhäisempään ajankoh-taan tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi.

Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpitoa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan te-hostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden. Toi-

Ekonomi Sektorns årliga inkomster varierar till följd av att storleken på försäljningsvinster och ersättningar enligt markanvändningsavtal växlar varje år. Vins-terna av försäljning av tomter 2014 - Torngränden 3 och Brandkårsgränden 4 - ingår i sektorns total-kalkyl, och det har grundats ett eget kostnads-ställe för dem avskilt från resultatområdet för mar-kanvändning. Försäljningen av Junghansgränden 3, som ingått i budgeten- och ekonomiplanen 2013 för år 2015, föreslås senareläggas på grund av behovet att granska planen för tomten. Man har gjort upp budgeten genom att tillämpa stram hushållning och med beaktande av kost-nadseffektivitet, effektivering av verksamheten




57

minnan suunnittelussa on keskitytty perustehtävi-en suorittamiseen huolellisesti, KH:n ohjeistuksen mukaisesti ja välttäen uusia menoeriä.

Energian hinta on sähkön osalta arvioitu talousar-vion valmisteluaikaisen, edellisvuotta hieman al-haisemman hintatason mukaan. Kaukolämmön osalta hintataso on hieman korkeampi. Lämmityk-sen ja veden osalle on arvioitu n. 13,5 %:n koko-naiskorotus. Kiinteistöjen vuosikorjausten määrä-rahatarve on arvioitu tässä vaiheessa edellis-vuosia korkeammalle tasolle. Kuntaosuudet

Palvelujen ostoihin sisältyy useita toimialan toi-minnan suunnittelusta ja budjetoinnista riippumat-tomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelun toimittajan väliseen ostopalvelusopimuk-seen sekä kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkit-tävät. Näitä ovat ympäristönsuojelun ja ympäristö-terveydenhuollon asiantuntijapalvelut ja kunta-osuudet (ESYT, MetropoliLab), HSY:n seutu- ja ympäristötiedon, HSL:n julkisen liikenteen sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palo- ja pe-lastustoiminnan kuntaosuudet. Julkisen liikenteen kuntaosuuden arvioidaan kasvavan n. 76.000 eurolla edellisvuoden tasoon verraten. HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus sisältyy ympäristötoimen tulosalueelle ja sen määrän on ilmoitettu kasvavan n. 10.000 eurolla edellisvuo-den tasosta johtuen aiempien vuosien ylijäämä-hyvityksen päättymisestä ja kuntaosuuden peri-misestä vuodesta 2014 alkaen täysimääräisenä. Vastaavasti HSY:n lisäyksen suuruinen, aiemmin ympäristötoimen budjettiin sisältynyt luontokeskus Haltian toiminnan tukemiseen varattu n. 9000 euron suuruinen määräraha budjetoidaan vuodes-ta 2014 eteenpäin sivistystoimen alaisuuteen. HSL:n kuntaosuudessa on huomioitu infrakustan-nukset.

Käyttötalouden taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 Taloussuunnitelmavuosien mukaiset määrärahat perustuvat yleisindeksiä vastaavan kustannusta-son nousulle. Poikkeuksen muodostavat tonttien myyntivoitot (Koivuhovin tontit) ja konekaluston vaihtohyvitykset sekä yhteistoiminnalliset kunta-osuudet.

och ett gott resultat. I planeringen av verksamhet-en har man fokuserat på att utföra basuppgifterna omsorgsfullt enligt STS anvisningar och undvika nya utgiftsposter. I fråga om el har energipriset beräknats enligt den prisnivå som rådde när budgeten bereddes, vilken är något lägre än året innan. I fråga om fjärrvärme är prisnivån något högre. När det gäller värme och vatten har man räknat med en total höjning på ca 13,5 %. Anslagsbehovet för årliga reparationer i fastigheter har i det här skedet beräknats bli något lägre än under de närmast föregående åren. Kommunandelar Köp av tjänster omfattar flera utgiftsposter som är oberoende av planeringen och budgeteringen av verksamheten inom sektorn och som grundar sig på avtal om köp av tjänster mellan staden och serviceproducenten och på stadens invånarantal. Det sammanlagda eurobeloppet av de här pos-terna är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnig-tjänster och kommunandelar inom miljö- och häl-soskydd (ESYT, MetropoliLab), kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation samt kommunandelen för HRT:s kollektivtrafik och för Västra Nylands räddningsverks brand- och rädd-ningsverksamhet. Kommunandelen för kollektiv-trafiken väntas öka med ca 76 000 euro jämfört med året innan. Kommunandelen för HRM:s reg-ion- och miljöinformation ingår i miljöenhetens budget, och den har uppgetts växa med ca 10 000 euro från föregående år på grund av att tidigare års gottgörelse för överskott upphört och kommunandelen tas ut till sitt fulla belopp från 2014. Det anslag på ca 9 000 euro som tidigare reserverats i miljöenhetens budget för understöd av naturcentrumet Haltias verksamhet, och som motsvarar ökningen av anslaget för HRM, tas däremot från 2014 framåt upp i bildningssektorns budget. I kommunandelen för HRT har infrastruk-turkostnaderna beaktats. Driftsekonomidelens ekonomiplan för 2015-2016 Ekonomiplaneårens anslag baserar sig på en höjning av kostnadsnivån som motsvarar general-index. Undantag utgör vinsterna av tomtförsälj-ning (Björkgårds tomter), ersättningarna för by-tesmaskiner och kommunandelarna.

Henkilöstö Yhdyskuntatoimen henkilöstömäärä on suunni-telmakaudella edellisten vuosien tapaan 57,0 henkilöä. Tehtävät saadaan suoritettua tällä mitoi-

Personal Antalet anställda inom samhällstekniska sektorn är under planperioden 57,0 i likhet med de närm-ast föregående åren. Uppgifterna kan utföras med




58

tuksella lukumäärää kasvattamatta, mutta myös-kään vähennyksiin ei ole mahdollisuutta. Rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulos-alueella on hieman muokattu organisaatioraken-netta sekä tehtävänimikkeitä tarpeita vastaavasti. Muutoksilla ei ole vaikutusta henkilökunnan luku-määrään eikä henkilöstömenojen osuuteen talo-usarviossa.

denna dimensionering. Antalet anställda behöver inte öka, men det finns inte heller möjligheter till minskning av arbetskraften. Vid resultatområdet för byggherreverksamhet och teknisk planering har organisationsstrukturen och uppgiftsbenämningarna ändrats något så att de motsvarar behoven. Ändringarna inverkar inte på antalet anställda eller på personalutgifternas an-del i budgeten.

Investoinnit Taloussuunnitelman yhteydessä laaditaan inves-tointiohjelma vuosille 2014 - 2018. Kaupungin oma tulorahoitus investointeihin (vuosikate sekä arvioidut kiinteän omaisuuden myyntivoitot) on noin 7 milj. euroa/vuosi.

Tästä summasta kaupungin säännönmukaiset vuosittaiset investointitarpeet, sisältäen rakennus-ten ylläpitokorjaukset, liikenneväylien ja yleisten alueiden muutostyöt sekä koneiden, kaluston ja IT -järjestelmien uusiminen ovat noin 3 milj. eu-roa/vuosi. Muihin, erillisiin investointihankkeisiin jäisi oman tulorahoituksen puitteissa varaa siis noin 4 milj. euron verran vuositasolla. Vuonna 2012 hyväksytyssä investointiohjelmassa on säännönmukaisten investointimenojen lisäksi muita hankkeita yhteensä 33 milj. euroa vuosille 2014 - 2017. Näistä Villa Bredan peruskorjaus ja laajennus muodostaa puolet, 16 milj. euroa. Kau-pungin tavanomainen tulorahoitus ei riitä inves-tointiohjelman toteuttamiseen viiden vuoden aika-na, vaan oman tulorahoituksen lisäksi tarvitaan lainaa tai poikkeuksellisia omaisuuden myyntitulo-ja.

Huomattava on, että hanke voidaan ottaa osaksi investointien toteutusohjelmaa vasta sitten, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen tar-veselvityksen. Vasta tämän jälkeen investointi-hankkeelle voidaan esittää varattavaksi suunnitte-lumääräraha sekä tarkentaa toteutusajankohtaa ja toteutukseen tarvittavaa määrärahaa. Lopulli-sen investointiohjelman tulevalle vuodelle vahvis-taa KV talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tarveselvityksen laadinnasta vastaa aina hank-keen käyttäjälautakunta ja investointien suunnitte-lun tulee olla kiinteä osa sen toiminnan suunnitte-lua. Mm. kouluilla on vireillä useita tarveselvityk-siä. Myös päiväkotiverkoston uudistaminen ja kaupunkiratahanke lisäävät paineita kaupungin investointiohjelmaan jatkossa. Vuotuisen investointitason harkinnassa on paitsi yleisen rahoituksen riittävyydestä, kysymys myös resurssien jakamisesta oikein käyttötalouden ja

Investeringar I samband med ekonomiplanen görs ett investe-ringsprogram upp för 2014 – 2018. Stadens egen inkomstfinansiering av investeringar (årsbidrag och beräknade vinster av försäljning av fast egendom) uppgår till ca 7 miljoner euro/år. Av denna summa utgör stadens reguljära årliga investeringsbehov, inklusive underhållsreparat-ioner av byggnader, ändringsarbeten på trafikle-der och allmänna områden samt köp av maskiner, utrustning och IT-system, ca 3 miljoner euro/år. Av den egna inkomstfinansieringen återstår såle-des ca 4 miljoner euro för övriga, separata inve-steringsprojekt. I det 2012 godkända investeringsprogrammet finns det utöver de reguljära investeringsutgifterna andra projekt på sammanlagt 33 miljoner euro för åren 2014 – 2017. Hälften av detta, 16 miljoner euro, går till saneringen och utbyggnaden av Villa Breda. Stadens normala inkomstfinansiering räcker inte till för att genomföra investeringspro-grammet under fem år, utan staden behöver lån eller exceptionella inkomster av egendomsförsälj-ning utöver inkomstfinansieringen. Det bör anmärkas att ett projekt kan tas med i genomförandeprogrammet för investeringar först när stadsstyrelsen godkänt behovsutredningen för projektet. Först efter detta kan man föreslå att planeringsanslag reserveras för investeringspro-jektet och precisera tidsplanen och det anslag som behövs för genomförandet. Det slutliga inve-steringsprogrammet för det kommande året fast-ställs av STF samtidigt som budgeten godkänns. Det är alltid den användande nämnden för pro-jektet som svarar för att göra behovsutredningen, och planeringen av investeringar bör vara en fast del av nämndens verksamhetsplanering. Bl.a. skolorna har flera behovsutredningar under ar-bete. Även omorganiseringen av daghemsnätet och stadbaneprojektet sätter i fortsättningen press på stadens investeringsprogram. I bedömningen av den årliga investeringsnivån är det inte bara fråga om den allmänna finansiering-




59

investointien kesken. Investoinneilla on aina mer-kittävä vaikutus myös käyttötalouteen. Riittävään käyttötalouden tasoon on varauduttava niin, että jo olemassa olevien ja uusienkin kiinteistöjen tai julkisen käyttöomaisuuden jatkuvasta kunnossa-pidosta ei jouduta tinkimään liian korkean inves-tointitason vuoksi, eikä korjausvelkaa pääse ker-tymään. Korjausvelka kasvattaa luonnollisesti painetta tuleville suuremmille investointihankkeil-le. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyy pien-talotontin myynti osoitteessa Tornikuja 3. Esitys sisältää myös Villa Bredan alueen kerrostalotontin myynnin ARA-hintatasoisena. Taloussuunnitel-mavuosille 2015-2016 esitetään Koivuhovin alu-een tonttien myyntiä, mikä tarkoittaisi kaupungille varsin merkittäviä, mutta täysin kertaluonteisia maanmyyntituloja. Osoitteessa Junghansinkuja 3 sijaitsevan kerrostalotontin myynti on siirretty myöhäisempään ajankohtaan, toisaalta tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi, toisaalta sen varmistamiseksi, että kaupungilla on vielä tulevai-suudessakin tonttireserviä. Investointiosassa esitetään taulukkoon kootusti toistaiseksi tiedossa olevat lautakuntien investoin-tihanke-esitykset sekä niiden kokonaiskustannus-arviot investointiryhmittäin. Lähtökohtana on käy-tetty vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa. Listaus mahdollisesti täydentyy vielä hallintokuntien esityksillä ja tarkennuksilla. Hankkeiden määrärahojen kohdistamista talous-suunnitelmavuosille on tarkasteltu myös niiden toteutusvalmiuden sekä käyttäjien kannalta par-haan toteutusajankohdan kannalta. Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtai-sesti. Niistä merkittävimmät ovat Sansinpellon päiväkodin toteutus vuosina 2013-2014 sekä helmikuussa 2014 käynnistettäväksi ohjelmoitu Svenska Skolcentrumin peruskorjaushanke talo-tekniikan ja tilojen ajanmukaistamiseksi yläasteen puolella (F- ja G-osien saneeraus). Kaupunginta-lon saneeraus esitetään käynnistettäväksi vuonna 2014, pääosan urakasta valmistuessa vuonna 2015. Villa Bredan alueen hankkeiden toteutus-suunnittelu etenee vuonna 2014 vahvasti tähdä-ten hankkeiden käynnistykseen vuonna 2015 ja valmistumiseen vuonna 2016. Jokavuotinen rakennusten yllä- ja kunnossapi-toinvestointien listaus on osa investointiohjelmaa, perustuen kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleisiin korjaustarpeisiin. Hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien mm. järkeviin kiin-

ens tillräcklighet, utan också om att resurserna fördelas rätt mellan driftsekonomin och investe-ringarna. Investeringarna har alltid en betydande inverkan också på driftsekonomin. En tillräcklig nivå på driftsekonomin bör säkerställas så att man t.ex. inte behöver ge avkall på det kontinuer-liga underhållet av befintliga fastigheter och publik egendom på grund av en hög investeringsnivå och så att det inte uppstår någon reparations-skuld. Reparationsskulden ökar naturligtvis tryck-et på kommande större investeringsprojekt. I budgetförslaget för 2014 ingår försäljning av en småhustomt på adressen Torngränden 3. Försla-get omfattar också försäljning av en tomt för fler-våningshus i Villa Breda-området enligt ARA-prisnivån. För ekonomiplaneåren 2015 – 2016 föreslås försäljning av tomter i Björkgårdsområ-det, vilket skulle innebära rätt betydande markför-säljningsinkomster för staden, men de är av en-gångskaraktär. Försäljningen av en tomt för fler-våningshus på adressen Junghansgränden 3 har senarelagts, å ena sidan för att planläggningen av tomten behöver granskas och å andra sidan för att säkerställa att staden också i framtiden har en tomtreserv. I investeringsdelen anges i tabellform nämnder-nas hittills kända förslag till investeringsprojekt och totalkostnadskalkylerna per investerings-grupp. Utgångspunkten har varit den plan som godkänts i budgeten 2013. Listan kompletteras eventuellt ännu med sektorernas förslag och pre-ciseringar. Fördelningen av projektanslagen på ekonomiplaneåren har granskats också med tanke på beredskapen att genomföra projekten och den för användarna bästa tidpunkten för ge-nomförandet. Husbyggnadsprojekten presenteras per projekt. De viktigaste av dessa är genomförandet av Sansåkers daghem 2013-2014 och saneringspro-jektet för modernisering av hustekniken och lokali-teterna i Svenska skolcentrum på högstadiesidan (sanering av F- och G-delarna), som inleds i feb-ruari 2014. Enligt förslaget inleds saneringen av stadshuset 2014, och största delen av entrepre-naden blir klar 2015. Genomförandeplaneringen av projekten i Villa Bredas område avancerar starkt 2014. Avsikten är att påbörja projekten 2015 och slutföra dem 2016. Den årligen återkommande listan över underhålls- och reparationsinvesteringar i byggnader är en del av investeringsprogrammet, och den utgår från reparationsbehov som kommit fram i fastig-hetsbesiktningarna och långsiktsplanerna för sta-dens fastigheter. När arbetsprogrammet enligt




60

teistökohtaisiin remontteihin tai kaupungin kiin-teistömassan kannalta edullisiin teemoihin, jolloin urakoita voidaan yhdistää.

Julkisen käyttöomaisuuden hankkeet (liikenne-väylät, viheralueet, muu infrastruktuuri) on esitetty alustavasti luettelona, joka täsmentyy yhdyskun-talautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budje-tin tultua vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittä-vimpiin rakennushankkeisiin sekä erityisesti pää-väylien kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määräraha sisältää varauksen liikenneturvallisuu-den edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömil-le pienille kadunrakennushankkeille. Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunni-telma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluet-telona.

den godkända budgeten görs upp övervägs ge-nomförandehelheter och tidpunkter för genomfö-randet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga fas-tighetsspecifika renoveringar eller för stadens fastighetsmassa fördelaktiga teman, varvid entre-prenader kan kopplas ihop. Projekten inom publik egendom (trafikleder, grön-områden, övrig infrastruktur) har preliminärt an-getts i en förteckning som efter att budgeten fast-ställts preciseras i ett av samhällstekniska nämn-den godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och särskilt till behovet av att iståndsätta huvudleder-na. Det årliga anslaget omfattar dessutom en re-servering för främjande av trafiksäkerheten, pla-nering, belysning och beläggning samt för tills vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten. Användningsplanen för anslaget för grönområ-desinvesteringar anges på motsvarande sätt som en preliminär projektförteckning.

HALLINTO – FÖRVALTNING

Hallinto

Förvaltning


Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan

yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällsteknik 2012 2013 2014 2015 2016

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 0 0




Avustukset - Understöd 0 -20 000 -90 000 -60 000 -50 000








61

Toiminta Toimialan talouden ja hallinnon kehittäminen sekä organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja re-surssien riittävyyden edellytysten varmistaminen kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Se kehit-tää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisissä tehtävis-sä. Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskuntalauta-kunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laaditaan yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista, palvelujen laatua sekä kustannustasoa seurataan aktiivisesti.

Verksamhet Till förvaltningsenhetens basuppgifter hör att ut-veckla sektorn och säkerställa att det finns förut-sättningar för en välfungerande och produktiv organisation. Förvaltningsenheten utvecklar sek-torn som helhet och följer upp hur målen nås och övervakar, ger instruktioner och handleder sek-torn i de centrala uppgifterna. Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som förs till samhällstekniska nämnden och stadssty-relsen. Sektorns centrala strategiska mål ställs tillsammans med resultatområdena. Enheten föl-jer aktivt måluppfyllelsen, servicekvaliteten och kostnadsnivån.

Talous Henkilöstökuluihin sisältyy tulosalueen palkkame-nojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen määräraha hissiavustuksia ja muita pienehköjä avustuksia varten (90 000 e). Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisoh-jelmistojen (Tekla Oy) käyttölisenssien ylläpito- ja vuosimaksut ja ohjelmapäivitykset sekä vuodelle 2014 suunnitellut laajennushankkeet. It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atk-ohjelmien käyttö-menot sekä taloushallinnollisten ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Uutena menoerä-nä on hallinnon budjettiin varattu 50 000 euroa väestönsuojelun valmius- ja varautumissuunni-telmia varten.

Ekonomi Personalkostnaderna omfattar utöver resultatom-rådets lönekostnader också de förtroendevaldas och tjänsteinnehavarnas mötes- och årsarvoden. Inom understöd har ett separat anslag reserverats för hissunderstöd och andra små understöd (90 000 e) enligt stadens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och årsavgifterna samt programuppdateringarna för licenserna för sektorns specialprogram (Tekla Oy) och de för 2014 planerade utvidgningsprojekten. Köp av IT-tjänster inkluderar driftsutgifterna för förvaltning-ens dataprogram och årsavgifterna för ekonomi-förvaltningsprogrammen (IP Monitori, Talgraf). Som en ny utgiftspost har man i förvaltningens budget reserverat 50 000 euro för beredskaps-planer inom befolkningsskyddet.

MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin mui-den hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupun-gin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskoh-taisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttija-oista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston yl-läpidosta.

Resultatområdet svarar för stadens markpolitik, översiktlig och detaljerad planläggning, undan-tagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar, förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätning-ar, upprätthållande av register, geografisk inform-ationstjänst och uppdatering av kartor enligt de behov som kommuninvånarna och stadens övriga förvaltningsgrenar har.




62

Maankäyttö

Markanvändning


Marko Lassila Bokslut BG BGF Plan Plan

maankäyttöpäällikkö-markanvändningschef 2012 2013 2014 2015 2016









Muut toimintakulut - Övriga utgifter -3 989 0 0 0 0



TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -283 199 -361 880 -335 734 -342 500 -349 400 Maankäyttösopimuskorvaukset ja maaomaisuuden myyntivoitot – Ersättningar enligt markanvändningsavtal och vinster av försäljning av markegendom

TP TA TAE TS TS

Bokslut BG BGF Plan Plan

2012 2013 2014 2015 2016

Maksutuotot - Avgiftsinkomster 1 045 000 0 0 0


1 024 906 2 727 000 1 714 280 6 573 707 8 294 150

Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ovat maankäy-tön yleissuunnitelman periaatteiden päivittäminen, kaavoitusohjelman toteuttaminen ja paikkatietojär-jestelmän kehittäminen. Tavoitteena on mm. voimassa olevien asemakaa-vojen ajanmukaisuusarviointi ja tarkistamistarpei-den määrittely. Lisäksi kartoitetaan uusien raken-tamisalueiden potentiaali, tutkitaan kulttuurihisto-riallisia ja luontoarvoja sekä edellytyksiä niiden turvaamiselle. Tältä pohjalta päivitetään myös MAL-aiesopimukseen sisältyvien asuntotuotanto-velvoitteiden toteutuksen kohteet ja ajoitukset.

Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att uppda-tera principerna i markdispositionsplanen, genom-föra planläggningsprogrammet och utveckla det geografiska informationssystemet. Målet är bl.a. att bedöma hur aktuella de gällande detaljplanerna är och fastställa justeringsbeho-ven. Dessutom kartlägger man potentialen hos nya byggområden, undersöker kulturhistoriska värden och naturvärden samt förutsättningarna för att trygga dessa. Utgående från detta uppdate-ras också projekten och tidsplanerna för de bo-stadsproduktionsförpliktelser som ingår i MBT-intentionsavtalet.

Talous Toimintatuottoihin sisältyy AO-tontin myynti osoit-teessa Tornikuja 3 ja ARA-tuotantoon tarkoitetun AK-tontin myynti osoitteessa Palokunnankuja 4. Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on koro-tettu n. 2,3 %. Palvelujen ostot on mitoitettu vas-taamaan vuoden 2014 maankäytön suunnittelun tarpeita.

Ekonomi I verksamhetsintäkterna ingår försäljning av en AO-tomt på Torngränden 3 och försäljning av en för ARA-produktion avsedd AK-tomt på adressen Brandkårsgränden 4. Avgifterna i markanvänd-ningsenhetens servicetaxa har höjts med ca 2,3 %. Köp av tjänster har dimensionerats att mot-svara behoven enligt markanvändningsplanerna 2014.




63

Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaan sisältyy tonttien myynnit Koivuhovissa radan eteläpuolella v.2015, Koivuhovissa radan pohjoispuolella v.2016 ja osoitteessa Tornikuja 4 v.2017. Tontin osoitteessa Junghansinkuja 3 myynti on siirretty myöhäisempään ajankohtaan tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi.

I ekonomiplanen för 2015-2017 ingår försäljning av tomter i Björkgård söder som banan 2015, i Björkgård norr om banan 2016 och på adressen Torngränden 4 år 2017. Försäljningen av tomten på adressen Junghansgränden 3 har senarelagts för att planläggningen av tomten behöver grans-kas.

Maankäyttö TP TA TA TA TA

Markanvändning Bokslut BG BG BG BG


Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st. 23 20 15 15 15

Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av byggplats st. 26 20 20 20 20

Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st. 24 15 - - -

KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset -

Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS 7 4 4 4 4

KH/KV hyväksymä uusi asuinkerrosala, km2 - 20755 10200 700

Kaupungin vuokratontit, kpl - Stadens arrendetomter, st. 25 25 25 25 25

Maaomaisuuden myynti, € - Försäljning av mark, € 1 056 758 1 689 000 1 736 000 6 600 000 8 358 000

Maaomaisuuden hankinta, € - Införskaffning av mark, € 8 280 350 000 400 000 100 000 100 000

YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäris-tönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnon-suojelun viranomaispalvelut sekä suunnitteluteh-tävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yri-tyksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa. Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlää-kintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan osto-palveluna Espoon seudun ympäristöterveys –seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodosta-vat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon ollessa isäntäkunta.

Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgif-ter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen. Till uppgifterna hör också myndighetstjänster inom miljö- och naturvården samt planeringsupp-gifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns tillstånd samt ger kommuninvånare och företag handledning och råd i frågor som hör till enhetens verksamhetsområde. Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklu-sive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla, Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och Esbo är värdkommun.




64

Ympäristötoimi

Miljöenheten


Anna-Lena Granlund-Blomfelt Bokslut BG BGF Plan Plan

ympäristöpäällikkö-miljöchef 2012 2013 2014 2015 2016


Maksutuotot - Avgiftsinkomster -86 0 0 0 0



Sisäiset tuotot - Interna inkomster 407 0 0 0 0

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 6 119 700 700 700 700



Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -895 -1 900 -1 900 -1 900 -1 900

Avustukset - Understöd -500 -300 -300 -300 -300





Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat jatkossakin kaupungin ilmasto – ja energia-asioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILME-ohjelman) sekä kuntien energiatehokkuussopi-muksen (KETS) toteutusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vakiinnuttaminen kaupungin toi-minnassa. Yhdessä HSYn ja muiden pääkaupun-kiseudun kaupunkien kanssa ryhdytään kehittä-mään myös mm. taloyhtiöille ja isännöitsijöille suuntautuvaa ekotukitoimintaa mahdollisen ELSA –ilmastohankkeen myötä (LIFE+ tuki haettu kesäl-lä 2013). Kaupungin ILME- ohjelmaa tullaan päivittämään vuoden 2014 aikana, kuten myös kaupungin ym-päristösuojelumääräyksiä joita päivitetään mm lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia sekö valvonnan selkeyttämisen kannalta. Kaupungin luonnonsuojelualueista ja luontokoh-teista kootaan kouluille suunnattua info- ja koulu-tusmateriaalia.

Verksamhet Till resultatområdets centrala mål och uppgifter hör även i fortsättningen att befästa de i åtgärds-programmet för genomförande av insatsområ-dena i klimat- och energistrategin (ILME-programmet) samt de i kommunernas energieffek-tivitetsavtal (KETS) framförda åtgärderna i sta-dens verksamhet. Tillsammans med HRM och de övriga städerna i huvudstadsregionen börjar en-heten utveckla också ekostödverksamhet, som riktas till bl.a. husbolag och disponenter, i och med det eventuella klimatprojektet ELSA (LIFE + understöd söktes på sommaren 2013). Stadens ILME-program kommer att uppdateras under 2014, såsom också stadens miljöskyddsfö-reskrifter, som uppdateras bl.a. på grund av för-ändringar i lagstiftningen och för att skapa klarhet i övervakningen. Informations- och undervisningsmaterial om sta-dens naturskyddsområden och naturobjekt sam-las för skolorna.

Talous Suomen luontokeskus Haltiaa avattiin keväällä 2013 ja Kauniaisten kuntaosuudelle varataan vuodesta 2014 lähtien määrärahat sivistyslauta-kunnan talousarviossa. HSY seutu- ja ympäristö-tiedon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluis-ta veloitettavat kuntaosuudet (ESYT, Metropoli-Lab) sisältyvät edellisvuosien tapaan ympäristö-toimen budjettiin. Huomattavaa on, että HSY seu-

Ekonomi Finlands naturcentrum Haltia öppnades på våren 2013 och för Grankullas kommunadel reserveras från och med 2014 anslag i bildningsnämndens budget. Kommunandelarna för HRM:s regional- och miljöinformation och för miljö- och hälso-skyddstjänster (ESYT, MetropoliLab) ingår i likhet med tidigare år i miljöenhetens budget. Anmärk-ningsvärt är att Grankullas kommunandel för




65

tu- ja ympäristötiedon Kauniaisten kuntaosuus nousee vuonna 2014 26 %:lla 44 000 euroon.

HRM:s regional- och miljöinformation stiger år 2014 med 26 % till 44 000 euro.

RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU – BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING Tulosalue vastaa talonrakennusinvestointien tek-nisestä ja taloudellisesta suunnittelusta, toteutta-misen organisoinnista ja seurannasta. Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupun-gin toiminnoille välttämättömien rakennusten, tek-niikan ja piha-alueiden kunnossa- ja ylläpitoa.

Resultatområdet svarar för den tekniska och eko-nomiska planeringen av husbyggnadsinvestering-ar och för organiseringen och uppföljningen av projekten. Resultatområdet svarar centraliserat för och ut-vecklar driften och underhållet av de för stadens verksamhet nödvändiga fastigheterna, tekniken och gårdsplaner.

Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu

Byggherreverksamhet och teknisk planering


Tommi Metsälä Bokslut BG BGF Plan Plan

rakennuttajapäällikkö-byggchef 2012 2013 2014 2015 2016


Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 0 0 0 0




Henkilöstökulut - Personalutgifter -882 573 -993 784 -982 066 -1 006 600 -1 031 800

Palvelujen ostot - Köp av tjänster -959 904 -1 106 180 -1 393 118 -1 407 000 -1 421 100





TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 4 630 747 4 376 620 4 527 379 4 644 000 4 751 800

Toiminta Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiate-hokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttami-nen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keski-näisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityk-sen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatke-taan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden mukaan. Kiinteistöjen ylläpidon ym. kustannusta-soon kiinnitetään jatkossa erityishuomiota. Tavoit-teena on luoda uusia tunnuslukuja vertailukelpoi-sen tiedon aikaansaamiseksi. Rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien pitkäjänteisen yllä- ja kunnossapidon tukemiseksi

Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att genom-föra det omfattande arbetsprogrammet kontrolle-rat. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder som förbättrar energieffektiviteten i stadens fas-tigheter i den ordning som lönsamhetspriorite-ringen visar. Beredningen av de åtgärder som den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutred-ningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna strategiska mål. Särskild uppmärksamhet ägnas i fortsättningen åt kostnadsnivån på underhåll av fastigheter o.d. Målet är att utarbeta nya nyckeltal för att få fram jämförbara uppgifter. Som stöd för ett långsiktigt underhåll av byggna-derna och deras tekniska system infördes 2012




66

on 2012 otettu käyttöön sähköinen huoltokirja sekä kiinteistötietojärjestelmä, joiden vaiheittainen käyttöönotto jatkuu vielä osin vuodelle 2014 kat-tamaan valtaosa kaupungin omistamista julkisista rakennuksista. Lisäksi tulosalueen henkilöstön laaja-alaisen osaamisen ja kiinteistöjen pitkäjän-teisen yllä- ja kunnossapidon tukemana kuntoar-vioiden päivitykset hoidetaan jatkossa osin omana työnä. Vuosikorjauksia tehdään jatkossa kahden vuoden kierrolla kussakin kiinteistössä, jolloin korjaustöistä aiheutuvia häiriöitä käyttäjille saa-daan vähennettyä.

en elektronisk servicebok och ett fastighetsdata-system. Införandet av programmet sker stegvis och fortsätter delvis 2014 så att det täcker mer-parten av de av staden ägda offentliga byggna-derna. Dessutom sköts uppdateringarna av fas-tighetsbesiktningar i fortsättningen delvis i egen regi med stöd av det gedigna kunnandet hos re-sultatområdes anställda och ett långsiktigt under-håll av fastigheterna. Årliga reparationer görs i fortsättningen i cykler på två år i varje fastighet, varvid de störningar som reparationerna vållar användarna kan minskas.

Talous Muiden tulojen osuus (vuokrat & taksat) on vuo-den 2013 talousarviossa tarkennettu vastaamaan nykyistä tasoa. Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta vas-taavan hintatason mukaan. Vuosikorjauspyyntöjä on tilojen käyttäjiltä tullut aiempaa enemmän ja toteutusvarauksia on sisällytetty käyttötalouteen mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käyttötaloutta rasittavat sekä Palokunnankuja 4:n rivitalojen (ns. Eläkeläistalot) purkukustannukset että Kauppa-keskus Granilta vuokrattujen väistötilojen vuokra-kustannukset

Ekonomi Andelen övriga inkomster (hyror och avgifter) har preciserats i budgeten 2013 så att den motsvarar den nuvarande nivån. Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid bered-ningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan. Användarna av lokalerna har framfört fler önske-mål om årsreparationer än tidigare, och reserve-ringar för dessa har i mån av möjlighet gjorts i driftsekonomidelen. Driftsekonomin belastas också av kostnaderna för rivning av radhusen (s.k. pensionärshus) på Brandkårsgränden 4 och hyreskostnaderna för de ersättande lokaler som staden hyrt av Köpcentrum Grani.

Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu TP TA TA TA TA

Bygherreverksamhet och teknisk planering Bokslut BG BG BG BG


Kaupungin omistuksessa olevat rakennukset:

Julkiset rakennukset krs-ala, m2 67 887 67 865 67 747 69 401 72 401

Asuinrakennukset krs-ala, m2 5 077 5 095 5 095 5 095 5 095

Liikehuoneistot, krs-ala, m2 727 727 727 727 727

Tilavuudet, julkiset rakennukset m3 315 198 313 135 312 080 319 343 328 343

Tilavuudet, asuinrakennukset m3 17 887 17 887 17 887 17 887 17 887

Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) €/m3/v , Julkiset

rakennukset

12,3 11,8 12,7 13,2 14

Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) €/m3/v ,

Asuinrakennukset

38,1 19,6 28,9 30,0 31

Vuokralle annetut asuin- ja liikehuoneistot:

Kaupungin suoraan omistamat asuinkäytössä olevat huoneistot,

kpl

88 88 88 88 88

Muut huoneistot (liikehuoneistot), kpl 17 17 17 17 17

Käytettävissä oleva kerrosala, m2/asiakas: Selvitetään v. 2014 aikana

Opetuskäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/oppilas

Päiväkotikäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/lapsi

Ylläpitokustannukset, €/asiakas: Selvitetään v. 2014 aikana

Opetuskäytössä olevat tilat € (keskimäärin)/oppilas

Päiväkotikäytössä olevat tilat € (keskimäärin)/lapsi




67

KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm. liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesi-huollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennutta-minen ja ylläpito. Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskuntatoimen käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat kuljetusvälineet ja työkoneet. Konevarikko hankkii ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osas-tojen käyttöön. Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukau-sieriin laskutuksen vähentämiseksi. Konevarikon tuottojen ja menojen erotusta seurataan subven-tioasteella prosenteissa.

Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslai-toksen (LUP) alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa jouk-koliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa niin-ikään Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka huolehtii kau-pungille kuuluvista väestönsuojelun ja joukkolii-kenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä.

Resultatområdet kommunteknik har som uppgift bl.a. att planera, bygga och underhålla trafikle-derna, de allmänna områdena och parkerna, vat-tenförsörjningen och begravningsplatsen. Maskindepån drar försorg om att samhällstek-niska sektorn har underhållna och ändamålsen-liga transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och underhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsom-råden. Maskindebiteringarna baserar sig på fasta månat-liga betalningar för att minska faktureringen. Skill-naden mellan maskindepåns inkomster och utgif-ter följs upp genom subventionsgraden i procent. Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks område och räddningsverket svarar för merparten av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) svarar för kol-lektivtrafiken. För vattenförsörjning och avfalls-hantering i huvudstatsregionen svarar samkom-munen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar.

Kuntatekniikka

Kommunteknik


Sune Järvinen Bokslut BG BGF Plan Plan

kuntatekniikkapäällikkö-kommunteknikchef 2012 2013 2014 2015 2016











Sisäiset kulut - Interna utgifter -856 755 -939 476 -981 702 -1 001 300 -1 021 300






68

Toiminta Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta kaupunkirakentamista sekä kehittää Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupun-kiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoi-toon. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvila-kaupunkiperinne. Materiaalien valinnassa suosi-taan kestäviä vaihtoehtoja. Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa. Työohjelmassa noudatetaan kaavoituksen aika-tauluja infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikut-taen siten myönteisesti asuntotuotannon edelly-tyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan infran rakentaminen jatkuu talonrakentamisen mukaisella aikataululla. Detaljisuunnittelu Tribuu-ni-korttelin lähialueiden osalta jatkuu ja Pro-menadiaukion keskeneräiset alueet rakennetaan valmiiksi. Ilmastostrategisten tavoitteiden toteut-tamista pyritään edistämään jatkamalla siirtymistä kohti energiatehokasta katuvalaistusta sekä pitä-mällä hiilidioksidipäästöjen määrät tärkeänä ajo-neuvohankintojen valintakriteerinä. Konevarikko on mukana PKS yhteistyössä. Täten saadaan vertailukelpoista tietoa toiminnan suun-nitteluun.

Verksamhet Resultatområdets mål är att genomföra högklas-sig stadsbyggnad och utveckla Grankullas värde-fulla, särpräglade och trivsamma stadsmiljö ge-nom att satsa på dess omsorgsfulla skötsel. Villa-stadstraditionen beaktas i detaljerna. Vid materi-alval gynnas hållbara alternativ. Landskapsvär-dena är en viktig utgångspunkt i all verksamhet och verksamhetsplanering. I arbetsprogrammet följs planläggningens tids-scheman vad gäller kraven på infrastruktur, vilket inverkar positivt på förutsättningarna för bostads-produktion och invånarantalets utveckling. Byg-gandet av infrastrukturen i centrum fortsätter en-ligt tidschemat för husbyggnationen. Detaljplane-ringen av närområdena kring Tribuuni-kvarteret fortsätter och Promenadplatsens halvfärdiga om-råden färdigställs. Målet är att staden medverkar till att de miljöstrategiska målen uppfylls genom att fortsätta övergången till energieffektiv gatube-lysning och använda mängden koldioxidutsläpp som ett viktigt valkriterium vid köp av fordon. Maskindepån deltar i samarbetet i huvudstadsreg-ionen. På det här sättet får man jämförbara upp-gifter för planeringen av verksamheten.

Talous Palvelujen ostojen alle sisältyy julkisen liikenteen (HSLH 14.6.2013 – 738 000 e) sekä palo- ja pe-lastustoimen (LUP alustava arvio – 590 600 e) kunta-osuudet. HSL:n osuuteen sisältyy edellisten vuosien ylijäämä sekä infrakustannukset. Mah-dollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varattu erillinen määräraha. Konekaluston osalle arvioitu vaihtohyvitys on kir-jattu käyttötalouteen. Vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmaan on sisäl-lytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet, jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana.

Ekonomi Köp av tjänster inkluderar kommunandelarna för kollektivtrafiken (HRT 14.6.2013 – 738 000 e) och brand- och räddningsverket (preliminär kalkyl – 590 600 e). I HRT:s andel har man beaktat tidi-gare års överskott och kostnaderna för infrastruk-turen. För sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag reserverats. Den beräknade ersättningen för bytesmaskiner har bokförts i driftsekonomidelen. I ekonomiplanen 2015-2016 har inkluderats kommunandelar enligt läget vid budgetberedning-en och de preciseras under budgetåret.




69

Kuntatekniikka TP TA TA TA TA

Kommunteknik Bokslut BG BG BG BG


Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl - Godkända gatuplaner st. 3 6 3 3 3

Kunnostetut kadut km/v - Iståndsatta gator km/år 3 1,5 1 1 1

Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km/v - Iståndsatta gång- och

cykelvägar km/år 2 0,5 0,5 0,5 0,5

Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km -

Gator och vägar som staden underhåller, km 65 65 65 65 65

Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät, km - Gång-

och cykelvägar som staden underhåller, km 24 24 24 24 24

Rakennetut ja hoidetut puistot, ha -

Byggda och skötta parker, ha 31 31 31 31 31

Metsäpinta-ala , ha - Skogsareal, ha 155 155 155 155 155

Ylläpitokustannukset, €/asiakas: -

Underhållskostnader, €/kund:

Katujen y lläpitopitokustannukset €/asukas -

Underhållskostnader, gator, €/kund 124 124 129 134 139

Puistojen ja y leisten alueiden y lläpitokustannukset - e/asukas -

Underhållskostnader, parker och allmänna områden, €/kund 52 52 54 56 58




70

RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN

Rakennusvalvonta valvoo maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen sekä rakennus-järjestyksen ja kaavamääräysten noudatta-mista rakentamisessa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neu-vonnan ja opastuksen keinoin.

Byggnadstillsynen övervakar att markanvänd-nings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen, byggnadsordningen och plan-bestämmelserna iakttas vid byggande. Det åligger byggnadstillsynen också att genom råd och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla.

Rakennusvalvonta

Byggnadstillsyn

Vastuuhenkilö-ansvarsperson TP TA TAE TS TS

Sirkka Lamberg Bokslut BG BGF Plan Plan

rakennustarkastaja-bygnadsinspektör 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016


Sisäiset tuotot - Interna inkomster 1 460 0 0 0 0









Toiminta Vuoden 2013 aikana tuli uusia rakennuksen energiatehokkuuteen liittyviä säädöksiä, asetuksia ja määräyksiä. Mm. energiamää-räykset laajenivat koskemaan myös korjaus- ja muutostöitä. Rakennusvalvonnan tavoite on saada tietoisuus energia-asioista hank-keeseen ryhtyvälle jo ennen hankkeen käynnistymistä. Tuotehyväksyntälaki astui voimaan kesällä 2013. Pks kunnat tulevat tekemään yhdessä käy-täntöjä lainsäädännön toteutuksen valvon-nasta ja menettelyistä. Kauniaisten raken-nusvalvonta on myös mukana tässä yhteis-työssä. Uusien lakien tuominen etenkin kertaraken-tajien tietoisuuteen on yksi keskeisistä ra-kennusvalvonnan tehtävistä. PKS-yhteistyötä jatketaan edelleen. Raken-nusvalvonta osallistuu PKS kuntien järjes-tämiin koulutusseminaareihin ja työryhmä-työskentelyyn.

Verksamhet Nya lagar, förordningar och bestämmelser om energieffektiviteten i byggnader trädde i kraft un-der 2013. Bl.a. energibestämmelserna utvidgades till att gälla också reparations- och ändringsar-beten. Byggnadstillsynens mål är att göra de per-soner som påbörjar byggprojekt medvetna om energifrågor redan innan projektet startas. Lagen om produktgodkännande trädde i kraft på sommaren 2013. Kommunerna i huvudstadsregionen kommer till-sammans att utarbeta praxis för hur man överva-kar att lagstiftningen iakttas samt metoder för detta. Grankullas byggnadstillsyn deltar också i det här samarbetet. Till byggnadstillsynens centrala uppgifter hör att göra i synnerhet engångsbyggare medvetna om de nya lagarna. Samarbetet i huvudstadsregionen fortsätter. Byggnadstillsynen deltar i utbildningsseminarier och arbetsgrupper som kommunerna i huvudstadsregionen ordnar. Byggnadstillsynsenheterna i huvudstadsregionens




71

PKS kuntien rakennusvalvonnat ovat teh-neet yhteistyötä niin Rakennustarkastusyh-distyksen, Rakennustietosäätiön kuin Ra-kennustieto Oy kanssa, Kauniainen on ollut tiiviisti myös tässä yhteistyössä mukana.

kommuner har samarbetat med Byggnadsinspekt-ionsföreningen, Bygginformationsstiftelsen och Bygginfo Ab. Grankulla har deltagit aktivt också i det här samarbetet.

Rakennusvalvonta TP TA TA TA TA

Byggnadstillsyn Bokslut BG BG BG BG


Rakennuslautakunnan myöntämät luvat kpl - Av byggnadsnämnden

beviljade lov st. 30 40 40 40 40

Kaupunkikuvatoimikunnan kokouksissaan antamat lausunnot kpl - Av

fasadsynemännen vid sina möten givna utlåtanden st. 54 100 100 100 100

Valmistuneet asunnot, kpl/ v - Färdiga bostäder, st./ år 90 120 80 100 100

Talous Talousarvio perustuu Tribuuni-kortteliin ja Ratatyöläisten korttelin lupahakemuksien vireille tuloon vuoden 2014 aikana. Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu 13 pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen, viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Rakennusluvista ja -valvonnasta perittävät taksat on tarkistettu päätöksellä KV 19.03.2012 § 15. Taksoja tarkistetaan vuo-den 2014 aikana.

Ekonomi Budgeten baserar sig på att tillståndsansökning-arna för kvarteret Tribuuni och Banarbetarnas kvarter blir aktuella under 2014. I fråga om övriga intäkter utgår budgeten från bygglovsansökan för 13 småhusbostäder, tjänsteinnehavarbeslut och inkomster enligt taxan för arkivtjänster. Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn juste-rades av STF 19.3.2012 § 15. Avgifterna justeras år 2014.


SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget

72

SIVISTYSTOIMI

BILDNING

- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Hallinto ja talous - Förvaltning och ekonomi

Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran

Suomenkielinen koulutoimi - Finskspråkigaskolförvaltningen

Ruotsinkielinen koulutoimi - Svenskspråkigaskolförvaltningen

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi - Kultur- ochfritidsförvaltningen


2011

2012

2013

2014



73

SIVISTYSTOIMI – BILDNING

Tulosalueet – Resultatområden: HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI – SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID

Sivistystoimi yhteensä

Bildningen totalt


Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan

sivistystoimenjohtaja - bildningsdirektör 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 2 621 368 2 929 956 3 030 500 3 035 000 3 039 500









Avustukset - Understöd -1 441 195 -1 534 400 -1 643 600 -1 676 500 -1 710 000





Suomenkielinen koulutoimi ja varhaiskas-vatus toimivat suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa. Ruotsinkielinen koulutoimi ja varhaiskas-vatus toimivat ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa kulttuuri-palvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkir-jasto kuuluvat sivistyslautakuntaan, nuori-sopalvelut nuorisolautakuntaan ja liikunta-palvelut liikuntalautakuntaan. Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja. Toiminta Sivistystoimi vastaa toimintaympäristön muu-toksiin. Suurimmiksi muutoksiksi arvioidaan yhteiskunnan heikentynyt talous, väestöraken-teen muutokset, kuntauudistus, jatkuva globa-lisaatio ja yhteiskunnan eriytymiskehitys sekä erityisesti sivistystoimen kannalta opetus-suunnitelman perusteiden uudistus, tuleva

Den finskspråkiga skolförvaltningen och småbarnsfostran lyder under finska nämn-den för undervisning och småbarnsfostran. Den svenskspråkiga skolförvaltningen och småbarnsfostran lyder under svenska nämn-den för undervisning och småbarnsfostran. Inom ramen för kultur och fritid hör kultur-tjänsterna, medborgarinstitutet och stadsbib-lioteket till bildningsnämnden, ungdoms-tjänsterna till ungdomsnämnden och idrotts-tjänsterna till idrottsnämnden. Bildningssektorn leds av bildningsdirektö-ren. Verksamhet Bildningssektorn svarar mot förändringarna i verksamhetsmiljön. De största förändringarna bedöms vara den försämrade samhällsekono-min, förändringarna i befolkningsstrukturen, kommunreformen, den fortsatta globaliseringen och samhällets differentiering samt specifikt för bildningssektorn revideringen av läroplansgrun-



74

oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, nuorisotakuu, opetuksen ja yhteiskunnan sähköistäminen ja suomalaisten oppilaitten heikkenevät oppimis-tulokset. Sivistystoimi kehittää valtuustokaudella koulut ja päiväkodit edelläkävijöiksi, panostaa kaikki-en kauniaislaisten mutta erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvointiin ja vah-vistaa elävää kaksikielisyyttä. Nuorisotakuun mukaisia toimenpiteitä kehitetään edelleen moniammatillisessa verkostossa hyväksytyn suunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmatyö sekä oppimisympäristöjen kehittämistyö alkaa. Sivistystoimen palveluita kehitetään kokonais-valtaisesti eri asiakasryhmien tarpeiden poh-jalta. Kiinteistöt, välineet ja henkilöstön osaa-minen tukevat tätä. Koko kaupunki nähdään oppimis- ja elämysympäristönä. Sivistyspoliit-tinen ohjelma laaditaan v. 2014 – 2016. Henkilöstö Lasten ja oppilaiden määrän kasvu on johta-nut viiden uuden vakanssin perustamiseen varhaiskasvatuksessa ja yhden uuden va-kanssin perustamiseen Mäntymäen koulussa syksyllä 2013. Talous Toimintakate suurenee maltillisesti edellisvuo-desta. Sivistystoimen sisäiset vuokrat ovat kasvaneet noin 330 000 euroa kahden pro-sentin yleisen kustannusnousun lisäksi. Las-ten ja oppilaiden määrän kasvu on nostanut kustannustasoa. Tätä on huomioitu 200 000 eurolla. Tämän lisäksi toimintakate kasvaa yhteensä 52 000 euroa muilta toimialoilta si-vistystoimeen siirtyvien toimintojen myötä. Kyse on varhaiskasvatuksen 50-prosenttisesta sihteerintoimesta, nuorten ke-säseteleistä ja Haltialle maksettavasta avus-tuksesta. Tuottavuus kasvaa sen myötä, että ylläpide-tään nykyistä tarjontaa ja kehitetään toiminnan laatua ilman kehittämistyöhön (esim. opetus-suunnitelmatyö, sähköisten oppimisympäristö-jen kehittäminen, nuorisotakuu) osoitettuja lisäresursseja. Kehitetään uusia rakenteita ja palvelumuotoja resurssienkäytön tehostami-seksi. Investoinnit Vuoden aikana rakennetaan suomenkielinen Sansinpellon päiväkoti. Koulujen ja liikuntalai-tosten kunnostustöitä suunnitellaan ja toteute-taan investointisuunnitelman mukaisesti.

derna, den kommande elev- och studerande-vårdslagen, ungdomsgarantin, digitaliseringen av undervisningen och samhället samt de fin-ländska elevernas sjunkande inlärningsresultat. Bildningssektorn utvecklar under fullmäktigepe-rioden skolorna och daghemmen till föregång-are, satsar på alla Grankullabors men särskilt barns och ungas samt äldres välbefinnande och förstärker en levande tvåspråkighet. Åtgärderna beträffande ungdomsgarantin utvecklas fortsätt-ningsvis i ett mångprofessionellt nätverk enligt den godkända planen. Läroplansarbetet samt utvecklingen av lärmiljöerna påbörjas. Bildningssektorns tjänster utvecklas helhets-mässigt utgående från olika kundgruppers be-hov. Fastigheter, utrustning och personalens kompetens stöder detta. Hela staden ses som en lär- och upplevelsemiljö. Ett bildningspolitiskt program för åren 2014 – 2016 utarbetas. Personal Det ökade antalet barn och elever har gett upp-hov till att fem nya vakanser inrättats inom små-barnsfostran och en ny vakans vid Mäntymäen koulu under hösten 2013. Ekonomi Verksamhetsbidraget ökar måttligt från föregå-ende år. De interna hyrorna har för bildningssek-torn ökat med ungefär 330 000 euro utöver den allmänna ökningen på två procent. Ökat barn- och elevantal har föranlett ökade kostnader. Dessa har beaktats med ca 200 000 euro. Utö-ver detta ökar bidraget med sammanlagt 52 000 euro för funktioner som överförs från andra sek-torer till bildningssektorn. Det är fråga om en halv sekreterartjänst för småbarnsfostran, som-marsedlarna för unga samt bidraget till Haltia. Produktiviteten ökar genom att upprätthålla nu-varande utbud och genom att utveckla kvaliteten i verksamheten utan tilläggsresurser för utveckl-ingsarbetet, t.ex. läroplansarbetet, utvecklingen av de digitala lärmiljöerna eller ungdomsgaran-tin. Nya strukturer och serviceformer utvecklas för att effektivera resursanvändningen. Investeringar Under året byggs det finskspråkiga Sansåkers daghem. Renoveringar av skolorna och idrotts-anläggningarna planeras och utförs enligt inve-steringsplanen.



75

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Sivistystoimen hallinto ja talousyksikkö vastaa toimialan johtamisesta ja toiminnan koordinoimisesta sekä keskitetyistä hallin-to- ja talouspalveluista.

Bildningssektorns förvaltnings- och ekono-mienhet svarar för ledningen av sektorn och för de centraliserade förvaltnings- och eko-nomitjänsterna.

Sivistystoimen hallinto ja talous

Bildningens förvaltning och ekonomi


Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan

Sivistystoimenjohtaja - Bildningsdirektören 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016




Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -79 -5 400 -2 700 -2 800 -2 900

Muut toimintakulut - Övriga utgifter 0 -300 -300 -300 -300

Sisäiset kulut - Interna utgifter -219 0 0 0 0



Toiminta Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen käytänteitä, taloutta ja hallintoa, sisäistä ja ulkoista yhteistyö ja yhteistä strategista näke-mystä kehitetään edelleen. Organisaation toimivuutta arvioidaan. Vuoden 2014 alussa perustetaan kolme vuot-ta kestävä keskitetty sähköinen oppimisympä-ristötoiminto, Koko hela Grani – oppimis- ja elämysympäristömme, jonka tarkoitus on yllä-pitää tiettyjä nykyisiä toimintoja kouluissa ja samalla toimeenpanna sivistystoimen osalta valtuuston 2013 hyväksymää tietohallintostra-tegiaa. Uusi toiminto palvelee kaikkia sivistystoimen tulosalueita. Sivistystoimen tuottavuutta parannetaan kehit-tämällä seurantatyökaluja ja mittareita, jotka kuvaavat taloudellisuutta sekä tuloksellisuutta. Henkilöstö Yksikössä työskentelevät sivistystoimenjohta-ja, talouspäällikkö, toimistosihteeri ja 1.1.2014 alkaen myös toimistosihteeri (50 %), joka jo vuonna 2013 on avustanut varhaiskasvatusta mutta ollut sosiaali- ja terveystoimen palk-kaamana, sekä vuosina 2014–16 oppimisym-

Verksamhet Bildningssektorns nya organisation och dess rutiner, ekonomi och administration, internt och externt samarbete och en gemensam strategisk syn utvecklas fortsättningsvis. Organisationens funktionsduglighet utvärderas. Från början av år 2014 inrättas en tre-årig digital lärmiljöfunktion, Koko hela Grani – vår lär- och upplevelsemiljö. Syftet med denna är att upp-rätthålla vissa funktioner i skolorna och att för bildningssektorns del verkställa Grankulla stads IT-strategi, som godkändes av fullmäktige 2013. Den nya funktionen betjänar bildningssektorns samtliga resultatområden. Bildningssektorns produktivitet förbättras genom att utveckla uppföljningsverktyg och mätare som beskriver ekonomi och resultat. Personal Vid enheten arbetar bildningsdirektören, ekono-michefen, byråsekreteraren och fr.o.m. 1.1.2014 även en byråsekreterare (50%), som redan år 2013 assisterat inom småbarnsfostran, men som avlönats av social- och hälsovårdssektorn samt under åren 2014-16 en lärmiljöutvecklare.



76

päristöjen kehittäjä. Talous Muutokset eivät aiheuta lisäkustannuksia, vaan ne toteutetaan sisäisillä siirroilla.

Ekonomi Förändringarna föranleder inga tilläggskostna-der, utan förverkligas genom interna förflyttning-ar.



77

VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN Varhaiskasvatukseen kuuluu päiväkotihoi-to, esiopetus, avoin perhetoiminta, koti-hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdis-tyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivä-hoitopaikka. Varhaiskasvatus on suunnitelmal-lista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasva-tuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapai-noista kasvua, kehitystä ja oppimista.

Till småbarnsfostran hör daghemsvård, för-skoleundervisning, öppen familjeverksam-het, hemvårdsstöd och stöd för privat vård. Resultatområdet för småbarnsfostran har som uppgift att erbjuda småbarnsfostran som kombi-nerar barnens rätt till småbarnsfostran och för-äldrarnas rätt att få en vårdplats för sina barn. Småbarnsfostran är en planmässig verksamhet där barnets självständiga lek har en central be-tydelse. Målet för småbarnsfostran är att främja barnens balanserade uppväxt, utveckling och lärande.

Varhaiskasvauts - Småbarnsfostran


Annika Hiitola Bokslut BG BGF Plan Plan

varhaiskasvatuspäällikkö - chef för småbarnsfostran 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016





Sisäiset tuotot - Interna inkomster 0 0 0 0 0

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 960 063 1 046 590 1 031 720 1 052 400 1 073 300






Sisäiset kulut - Interna utgifter -794 705 -1 116 610 -1 079 950 -1 112 400 -1 134 600



Toiminta Oppimisen, äidinkielen ja monikielisyyden tukea kehitetään varhaiskasvatuksessa yhteistyössä koulujen kanssa. Uusi varhaiskasvatussuunni-telma otetaan käyttöön ja uutta esiopetussuunni-telmaa aletaan työstää vuonna 2014 julkaistavi-en kansallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016. Tulosalueella toimitaan tuottavuuden ja taloudel-lisuuden parantamiseksi lasten päivähoidon ra-kennemuutoksen avulla. Tällä hetkellä Kauniai-sissa on kuusi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkie-listä päiväkotia sekä kaksi ruotsinkielistä osto-

Verksamhet Stöd för inlärningen, modersmålet och fler-språkighet utvecklas inom småbarnsfostran i samarbete med skolorna. Den nya planen för småbarnsfostran tas i bruk och arbetet med förskolans nya läroplaner påbörjas utgående från de nationella läroplansgrunderna. För-skolans nya läroplan tas i bruk 2016. Resultatområdet arbetar för ökad produktivitet och förbättrad ekonomi genom en omstruktu-rering av barndagvården. I detta nu finns det sex finskspråkiga och två svenskspråkiga daghem samt två svenskspråkiga köpavtals-daghem. Beslut om daghemsnätet fattas i



78

palvelupäiväkotia. Päiväkotiverkostosta pääte-tään vuonna 2010 tehdyissä suunnitelmissa ole-vien periaatteiden mukaisesti uuden Sansinpel-lon päiväkodin valmistuessa vuodenvaihteessa 2014 – 2015. Sansinpellon päiväkodilla tulee olemaan tilaa 108 lapselle. Ruotsinkieliset päivä-kodit Grankotten ja Kasabergets daghem jatka-vat toimintaansa ennallaan, ja ostopalvelusopi-mukset yksityisten päiväkotien yhteensä 78 päi-vähoitopaikasta uusitaan kilpailutuksen jälkeen 2014. Yksityistä englanninkielistä päivähoitoa selvitetään. Vanhempien omaa vastuunottoa ja vertaisryhmi-en toimintaa avoimen perhetoiminnan tiloissa lisätään. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilökunta on vuonna 2013 kasvanut viidellä vakanssilla 125:een. Mi-toitus on lakisääteisellä tasolla, ja erityislasten-tarhaopettajaresurssit vastaavat naapurikuntien mitoitusta. Henkilöstön ja esimiesten tehtävänkuvaukset päivitetään valtuustokaudella, ja työ käynniste-tään vuonna 2014.

enlighet med riktlinjerna i planen från år 2010 i samband med att det finskspråkiga Sanså-kers daghem för 108 barn färdigställs i års-skiftet 2014 – 2015. De svenskspråkiga kom-munala daghemmen Grankotten och Kasa-bergets daghem fortsätter sin verksamhet, och avtal om totalt 78 svenskspråkiga köpav-talsplatser sluts efter upphandling. Privat engelskspråkig dagvård utreds. Föräldrarnas eget och kamratgruppers ansvar för verksamheten i den öppna familjeverk-samhetens lokaliteter utökas. Personal Personalen inom småbarnsfostran har under år 2013 ökat med fem vakanser till 125. Di-mensioneringen följer lagstadgad nivå och tillgången på specialbarnträdgårdslärare mot-svarar dimensioneringen i grannkommunerna. Personalens och förmännens arbetsbeskriv-ningar uppdateras under fullmäktigeperioden och arbetet inleds under 2014.

Talous Varhaiskasvatuksen kustannusrakennetta selvi-tetään. Lapsimäärän kasvun myötä päivähoitoon saatiin viisi uutta vakanssia vuonna 2013. Val-tuusto hyväksyi lisäyksen lisätalousarviona jo syksyllä 2013. Lisäys koostuu Kauniaisissa asu-vista lapsista. Panostus avoimeen perhetoimintaan on pienen-tänyt päivähoidon kysyntää 0–3-vuotiaiden osal-ta. Erilaisten vaihtoehtojen ja yksityisen päivähoidon mahdollistamiseksi selvitetään yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän tarkistamista seudulla vallitsevalle tasolle

Ekonomi Kostnadsstrukturen inom småbarnsfostran utreds. Det ökade barnantalet gav upphov till fem nya vakanser 2013. Ökningen godkändes som en tilläggsbudget av fullmäktige redan hösten 2013. Ökningen består av Grankulla-barn. Satsningen på öppen familjeverksamhet har minskat efterfrågan på dagvård i åldern 0-3 år. För att möjliggöra olika alternativ och privat dagvård utreds en justering av det privata stödet och kommuntillägget till hemvårdsstö-det för uppnå nivån i regionen.

Investoinnit Vuoden 2015 alussa valmistuvan uuden Sansin-pellon päiväkodin sisustamiseen osoitetaan va-roja

Investeringar Medel reserveras för inredningen av det nya Sansåkers daghem som står klart i början av år 2015.



79

Varhaiskasvatus TP TA TA TA TA

Småbarnsfostran Bokslut BG BG BG BG


Henkilökunta - Personal 120 120 125 125 125

Kaupungin päiväkotihoito - Kommunal daghemsvård

Kaupungin päiväkodit - stadens daghem 8 8 8 7 7

Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) 350 360 360 380 380

Läsnäolopäivät - Närvarodagar 58612 60992 62000 62000 62000

euro/läsnäolopv - euro/närvarodag 79 96 96 96 96

Perhepäivähoito - Familjedagvård

Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) 16 16 16 8 8

Läsnäolopäivät - Närvarodagar 3041 2500 2500 1250 1250

euro/läsnäolopv - euro/närvarodag 44 42 42 42 42

Lasten kotih.tuki- Hemvårdsstöd

Perheet / kk - Antal familjer / mån.

Lakisääteinen - Lagstadgad 119 130 130 140 140

Kunnallinen - Kommunalt 86 120 120 130 130

Yksit.hoid.tuki - Stöd för privat vård

Perheet / kk - Antal familjer / mån.

Lakisääteinen - Lagstadgad 27 40 40 60 60

Kunnallinen - Kommunalt 25 40 40 60 60

Yli 4-v osallistuminen järj. varhaiskasv. 95 % 95 % 95 % 95 %

Över 4-åringars deltagande i org. Småbarnsfostran



80

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI

FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

2 %

28 %

30 %

27 %

4 %

2 %6 %



Mäntymäen koulu 28 %

Kasavuoren koulu 30 %

Kauniaisten lukio 27 %

Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 4 %

Erillisrahoitteiset projektitSpecialfinanseirade projekt 2 %

Kotikuntakorvaukset Hemkommunersätt. 6 %

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500


Mäntymäen koulu

Kasavuoren koulu

Kauniaisten lukio

Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet

Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar


2011

2012

2013

2014



81

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatus-lautakunta vastaa suomenkielisestä varhais-kasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokou-lutuksesta ja vastaa yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkea-koulutuksen kanssa. Kauniainen on ammat-tiopisto Omnian, ammattikorkeakoulu Laurean sekä Metropolian osaomistaja.

Den finska nämnden för undervisning och små-barnsfostran svarar för den finskspråkiga små-barnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt ansvarar för samar-betet med yrkesutbildningen på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildningen. Grankulla är delägare i yrkesinstitutet Omnia, i yrkeshögsko-lorna Laurea samt Metropolia.

Toiminta Perusopetuksessa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Uuden opetus-suunnitelman työstäminen aloitetaan suunnit-telemalla työskentelyä yhdessä ruotsinkielisen perusopetuksen kanssa. Sähköiset oppimisympäristöt kehitetään sivis-tystoimen yhteisessä hankkeessa Koko hela Grani. Perusopetuksen lukuvuoden 2013-14 teemana on Opin ja kasvan yhteisössä – yh-dessä olemme enemmän. Lukion puolella teema on oppimisympäristöt. Koulut toteutta-vat teemaansa erilaisin lukuvuosisuunnitel-missa tarkennetuin tavoin. Lukiossa aloitetaan valmistautuminen ylioppi-laskirjoitusten sähköistämiseen. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset suoritetaan syksyllä 2016. Suomenkielisessä opetustoi-messa jatketaan aktiivisesti tieto- ja viestintä-tekniikan pedagogisen käytön kehittämistyötä mm. Unelmakoulun ja GraniIT-projektin kaut-ta. Kauniaisten kielikylpymallia aloitetaan toteut-taa ohjelman mukaisesti syksystä 2014 ja siihen valmistaudutaan erillisellä kielikylvyn koulutusohjelmalla syksyllä 2013 ja talvella 2014. Iltapäivätoiminta kilpailutetaan. Henkilökunta Suomenkielisen opetustoimen henkilöstömää-rä lisääntyy vuonna 2014 kuraattorilla, jonka sijoituspaikaksi tulee Mäntymäen koulu. Opet-tajistoon ei tule lisäyksiä. Talous Oppilaitten kasvava määrä on huomioitu val-tuuston hyväksymässä lisätalousarviossa jo syksynä 2013. Lisäys koostuu Kauniaislaisop-pilaista.

Verksamhet En ny läroplan tas i bruk i den grundläggande utbildningen 1.8.2016. Arbetet på den nya läro-planen inleds så att man skissar upp processen tillsammans med den svenskspråkiga grundläg-gande utbildningen. Digitala lärmiljöer utvecklas inom bildningsvä-sendets gemensamma projekt Koko hela Grani. Den finska grundläggande utbildningens tema för läsåret 2013–14 har framgår av mottot Opin ja kasvan yhteisössä – yhdessä olemme enem-män. Gymnasiet har lärmiljöer som årets tema. Skolorna omsätter temat i praktiken på olika sätt som preciseras i läsårsplanerna. Gymnasiet börjar förbereda digitaliseringen av studentskrivningarna. De första digitala proven kommer att skrivas hösten 2016. Den finsksprå-kiga skolförvaltningen fortsätter aktivt med arbe-tet på att utveckla den pedagogiska använd-ningen av informations- och kommunikations-teknik bl.a. via projekten Unelmakoulu/Drömskolan och GraniIT-projektet. Genomförandet av Grankullas språkbadsmodell inleds enligt programmet hösten 2014, och be-redskap för den skapas genom ett särskilt ut-bildningsprogram för språkbad under hösten 2013 och vintern 2014. Eftermiddagsverksamheten konkurrensutsätts. Personal Personalen i de finska skolorna ökar år 2014 med en kurator, vars tjänstgöringsställe blir Mäntymäen koulu. Antalet lärare förblir oföränd-rat. Ekonomi Det ökande antalet elever har beaktats redan

hösten 2013 genom att fullmäktige godkände en

tilläggsbudget. Ökningen består av Grankulla-



82

Avustus ammattikorkeakoulu Metropolialle alenee lineaarisen suunnitelman mukaisesti. Investoinnit Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun kunnostaminen suunnitellaan ja toteu-tetaan investointisuunnitelman mukaisesti .

elever.

Bidraget till yrkeshögskolan Metropolia minskar

enligt en linjär plan.

Investeringar Renoveringen av Kasavuori skolcenter och Mäntymäen koulu planeras och genomförs enligt investeringsplanen.



83

Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS


Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016

Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås 1 440 703 1 891 610 1 844 000 1 844 000 1 844 000

oppilasmäärä - antal elever 181 232 230 230 230

Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas -522 456 -686 711 -690 000 -690 000 -690 000

oppilasmäärä - antal elever 70 85 93 95 95

Hallinto

Förvaltning


Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan

opetuspäällikkö-undervisningschef 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 0 0










84

Mäntymäen koulu


Jarmo Ranta Bokslut BG BGF Plan Plan

rehtori-rektor 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016


Maksutuotot - Avgiftsinkomster 2 386 0 0 0 0







Avustukset - Understöd 0 0 0 0





Mäntymäen koulu TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG


Henkilökunta 48 48 49 49 49

Oppilasmäärä keskimäärin-Elevantal i medeltal 359 370 377 377 377

kauniaislaiset-från Grankulla 324 323

muista kunnista-från andra kommuner 45 54

Keskimääräinen ryhmäkoko-Gruppstorlek i medeltal 19 18

€/oppilas

opettajien palkat 3 245 3 298 3 442 3 528 3 617

palkat muu henkilökunta 696 625 618 633 649

henkilöstösivukulut 1 043 1 055 1 145 1 173 1 203

oppilaskohtaiset menot 527 650 637 650 663

sisäiset menot 2 284 2 207 2 358 2 405 2 453

toimintamenot 7 794 7 835 8 200 8 390 8 584



85

Kasavuoren koulu


Riitta Rekiranta Bokslut BG BGF Plan Plan

rehtori-rektor 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016


Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag -5 133 0 0 0


Sisäiset tuotot - Interna inkomster -57 0 0 0









Kasavuoren koulu TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG







Päättötod. saaneita-Fått avgångsbetyg 98 107

€/oppilas





sisäiset menot 2 117 2 082 2 190 2 233 2 278

toimintamenot 9 211 9 628 9 697 9 925 10 158



86

Kauniaisten lukio


Ilpo Ahlholm Bokslut BG BGF Plan Plan

rehtori-rektor 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 115 640 0 0 0 0











Kauniaisten lukio TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG







Ylioppilastutkinnon suorittaneita- Avlagt studentexamen 115 117

€/oppilas





sisäiset menot 2 221 2 159 2 272 2 318 2 364

toimintamenot 8 001 7 718 7 822 8 003 8 189



87

Muu koulutoimi

Övrig skolverksamhet










Avustukset - Understöd -314 -30 000 -30 600 -31 200 -31 800

Muut toimintakulut - Övriga utgifter -500 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000




Erillisrahoitteiset projektit

Specialfinansierade projekt TP TA TAE TS TS




Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 0 0 0 0




Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -32 469 0 0 0 0







88

RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI

SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

1 %

35 %

33 %

26 %

4 %



Granhultsskolan 35 %

Hagelstamska skolan 33 %

Gymnasiet Grankulla samskola 26 %

Muu koulutoimi Övrigskolverksamhet 4 %

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000


Granhultsskolan

Hagelstamska skolan

Gymnasiet Grankulla samskola

Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet

Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar


2011

2012

2013

2014



89

SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslau-takunta vastaa ruotsinkielisestä varhaiskasva-tuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuk-sesta sekä vastaa yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakou-lutuksen ja kansanopistokoulutuksen kanssa. Kauniainen on ammattiopiston Prakticumin sekä Västra Nylands folkhögskolanin osa-omistaja.

Svenska nämnden för undervisning och små-barnsfostran svarar för den svenskspråkiga småbarnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt svarar för sam-arbetet med yrkesutbildningen på andra stadiet, yrkeshögskoleutbildningen och folkhögskoleut-bildningen. Grankulla är delägare i Yrkesinstitu-tet Prakticum och i Västra Nylands folkhögskola.

Toiminta Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmatyö aloitetaan yhteistyössä suomenkielisten koulujen ja Espoon ruotsinkielisten koulujen kanssa. Uu-det opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyl-lä 2016. Sähköisiä oppimisympäristöjä kehite-tään Koko hela Grani -hankkeen puitteissa vas-taamaan uusia opetussuunnitelmia ja niin, että kaikille oppilaille voidaan antaa mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan (TVT) monipuoliseen käyttöön oppimisessa. Lukio koordinoi Gnet-projektia, jossa useat ruotsinkieliset lukiot kehit-tävät yhteisen sähköisen kurssitarjottimen ja jos-sa tuetaan opettajien osaamiskehitystä. Projekti on 80-prosenttisesti valtion rahoittama. Ruotsin-kielinen lukio tarjoaa myös reaaliaikaisia virtuaa-likursseja ja työpajoja. Perusopetuksessa kehitetään TVT:n käyttöä äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden opetuksessa toisen valtakunnallisesti rahoitetun hankkeen puitteissa. Kansallisen ruotsinkielisen huippuosaamis-hankkeen (Toppkompetens) puitteissa laaditaan Kauniaisten ruotsinkieliselle opetukselle kehittä-missuunnitelma toimintakulttuurin ja tulosten parantamiseksi. Koulut panostavat sekä oppilaiden että henki-löstön hyvinvointiin. Toimenpiteitä päihteiden käytön ehkäisemiseksi toteutetaan. Erityis-opetuksessa on kolmiportainen tukimalli otettu käyttöön, ja toiminnan dokumentointia kehitetään Wilma-ohjelman avulla. Kerhotoimintaa kehite-tään valtion rahoituksella. Koulukyydit järjestetään ostopalveluna 7 oppi-laalle, joista 6 käy erityiskoulua Helsingissä. Iltapäivätoiminnasta on sopimus Folkhälsanin kanssa, joka saa toimintaan avustusta. Aamu-päivätoiminnasta huolehtii Granhultsskolan. Yhteistoiminnassa suomenkielisten koulujen kanssa korostetaan kansainvälisyyttä ja elävää kaksikielisyyttä.

Verksamhet Läroplansarbetet inom den grundläggande utbildningen och gymnasiet påbörjas i samar-bete med de finska skolorna samt med de svenska Esboskolorna. De nya läroplanerna tas i bruk hösten 2016. De digitala lärmiljöer-na utvecklas inom Koko hela Grani-projektet för att svara mot de nya läroplanerna och för att ge alla elever möjligheter att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikations-teknik (IKT) i undervisningen. Gymnasiet ko-ordinerar Gnet-projektet, i vilket flera svensk-språkiga gymnasier utvecklar en gemensam digital kursbricka och stöder lärarnas kompe-tensutveckling. Projektet är till 80 % statsfi-nansierat. Gymnasiet erbjuder också virtuella kurser i realtid och lärverkstäder. Inom den grundläggande utbildningen utveck-las IKT-användningen i undervisningen i mo-dersmål, matematik och naturvetenskapliga ämnen i ett annat nationellt finansierat projekt. Inom det nationella svenskspråkiga Topp-kompetensprojektet görs i syfte att förbättra verksamhetskulturen och resultaten en ut-vecklingsplan för den svenskspråkiga under-visningen i Grankulla. Skolorna fokuserar på både elevernas och personalens välbefinnande. Rusmedelsföre-byggande åtgärder vidtas. Inom specialun-dervisningen är trestegsmodellen genomförd och dokumentation inom verksamheten ut-vecklas med hjälp av programmet Wilma. Klubbverksamheten utvecklas med statlig finansiering. Skolskjutsarna sköts via upphandling och omfattar 7 elever. 6 av dem förs till special-skola i Helsingfors. Eftermiddagsverksamheten sköts enligt avtal med Folkhälsan som erhåller understöd för verksamheten. Morgonverksamhet sköts av Granhultsskolan.



90

Syksyllä 2013 Prakticumissa on 26 opiskelijaa, joiden kotikunta on Kauniainen. Henkilöstö Yksi erityisopettajan virka on jaettu Hagel-stamska skolanin (12 h) ja lukion (13 h) välillä. Pääluottamusmiehen tehtävistä aiheutuvat kus-tannukset on kirjattu lukon kohdalle ja ne vas-taavat kymmentä viikkotuntia. Talous Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä on nous-sut yhteensä 949 oppilaaseen. Valtuusto hyväk-syi lisäyksen lisätalousarviona jo syksyllä 2013. Lukuvuonna 2013–14 Granhultsskolanissa on 393, Hagelstamska skolanissa 276 ja Gymnasiet Grankulla samskolassa 280 oppilasta. Espoo-laisoppilaita on kaikkiaan 260. Lukion oppilaaksiotto vähenee vuosiluokkien pienenemisen vuoksi 4 opiskelijalla syksyllä 2014. Henkilöstökulut muodostavat 60 % ja sisäiset menot 28 % menotalousarvion kokonaissum-masta. Myyntitulot koostuvat pääasiassa kah-desta erästä: kotikuntakorvauksesta (muista kunnista tulevat oppilaat) ja Opetushallituksen erityishankeavustuksesta. Naapurikuntien kouluja käyvistä erityisluokalla olevista kauniaislaisista aiheutuu menoja n. 40 000 euroa/oppilas. Tällä hetkellä näitä oppilai-ta on yhteensä kuusi. Ulkopuolisia varoja on saatu kansainvälisiin hankkeisiin ja Gnet-projektiin. Koulun omien me-nojen osuus on 20 % hankkeen kaikista kuluista. Kansanopisto Västra Nylands folkhögskolalle maksettava vuotuinen tuki on n. 5 500 euroa vuonna 2014.

Inom samarbetet med den finskspråkiga ut-bildningen betonas internationalism och le-vande tvåspråkighet. I Prakticum fanns det 26 studerande med hemkommun Grankulla hösten 2013. Personal En speciallärartjänst är delad mellan Hagel-stamska skolan (12 h) och gymnasiet (13 h). Kostnaderna för huvudförtroendemannens uppgifter är förlagda till gymnasiet och mots-varar 10 h/vecka. Ekonomi Antalet elever i de svenska skolorna har ökat till totalt 949 elever. Ökningen godkändes som en tilläggsbudget av fullmäktige redan hösten 2013. Granhultsskolan har under läså-ret 2013-14 393 elever, Hagelstamska skolan 276 elever och Gymnasiet Grankulla sam-skola har 280 elever. Esboelevernas antal är sammanlagt 260. Antagningen till gymnasiet minskar som en följd av minskande årsklasser med 4 stu-derande hösten 2014. Personalkostnaderna utgör 60 % och de in-terna utgifterna 28 % av den totala utgiftsbud-getsumman och försäljningsinkomsterna be-står i främsta rummet av två poster; hem-kommunsersättningen (elever från andra kommuner) samt statligt understöd från Ut-bildningsstyrelsen för specialprojekt. Utgifterna för Grankullaelever i specialklass som går i grannkommunernas skolor är cirka 40 000 euro per elev. Antalet elever för till-fället är 6 st. Externa medel har erhållits för de internation-ella projekten och Gnetprojektet. Skolans egna utgifter är 20% av samtliga kostnader i projektet. Det årliga stödet till Västra Nylands folkhögs-kola är för år 2014 ca 5 500 euro.



91

Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS

Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan

2 012 2 013 2 014 2 015 2 016

Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås 719 271 845 321 960 000 960 000 960 000

Oppilasmäärä - Antal elever 92 105 120 120 120

Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas -58 051 -46 153 -46 000 -46 000 -46 000

Oppilasmäärä - Antal elever 8 6 3 3 3

Förvaltning

Hallinto

Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS

Bjarne Mollgren Bokslut BG BGF Plan Plan

undervisningschef-opetuspäällikkö 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016





Avustukset - Understöd -100 0 0 0 0

Muut toimintakulut - Övriga utgifter 0 0 0 0 0






92

Granhultsskolan


Anders Rosenqvist Bokslut BG BGF Plan Plan

rektor-rehtori 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016







Avustukset - Understöd -355 0 0 0 0





Granhultsskolan TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG


Personal-Henkilökunta 53 53 53 53 53

Elevantal, medeltal-Oppilasmäärä, keskimäärin 387 398 393 393 393

från Grankulla-kauniaislaiset 367 363

från andra kommuner-muista kunnista 29 30

Gruppstorlek i medeltal-Keskimääräinen luokkakoko 18 19

€/elev

lärarlöner 3327 3425 3387 3471 3558

löner- övrig personal 938 965 985 1 009 1 035

socialkostnader 991 1 090 1 124 1 152 1 181

elevbundna kostnader 529 643 664 677 691

interna utgifter 2 690 2 655 2 827 2 884 2 941

utgifter totalt 8 475 8 778 8 986 9 193 9 406



93

Hagelstamska skolan


Catharina Sunesdotter Bokslut BG BGF Plan Plan

rektor-rehtori 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016











Hagelstamska skolan TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG


Personal 47 47 47 47 47





Fått avgångsbetyg -Päättötodist.saaneita 91 84

€/elev

lärarlöner 5 179 5 346 5 236 5 366 5 501

löner- övrig personal 797 965 927 950 974

socialkostnader 1 422 1 593 1 589 1 629 1 670



utgifter totalt 11 231 11 879 11 853 12 129 12 411



94

Gymnasiet Grankulla samskola


Niklas Wahlström Bokslut BG BGF Plan Plan

rektor-rehtori 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016












Gymnasiet Grankulla Samskola TP TA TA TA TA

Bokslut BG BG BG BG


Personal 26,5 26,5 27,5 27,5 27,5





Avlagt studentexamen-Ylioppilastutk.suorittaneita 82 88

€/elev

lärarlöner 4 234 4 150 4 267 4 374 4 483

löner- övrig personal 131 125 126 129 133

socialkostnader 1 044 1 094 1 142 1 170 1 199



utgifter totalt 8 926 8 710 9 144 9 355 9 570



95

Övrig skolverksamhet

Muu koulutoimi




Maksutuotot - Avgiftsinkomster 0 3 500 3 600 3 700 3 800

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 3 500 3 600 3 700 3 800







Specialfinansierade projekt

Erillisrahoitteiset projektit TP TA TAE TS TS







Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0





TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 2 173 -2 000 -7 100 -7 300 -7 500



96

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN

2 %

10 %

16 %

18 %

10 %

44 %


Sivistyslautakunnan hallintoBildningsnämndens förvaltning 2 %

Kansalaisopisto Medborgarinstitutet 11 %

Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket 16 %

Kulttuuripalvelut Kulturtjänster 18 %

Nuorisopalvelut Ungdomstjänster 10 %

Liikuntapalvelut Idrottstjänster 44 %

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Sivistyslautakunnan hall into Bildningsnämndens…

Kansalaisopisto Medborgarinstitutet

Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket

Kulttuuripalvelut Kulturtjänster

Nuorisopalvelut Ungdomstjänster

Liikuntapalvelut Idrottstjänster

Talousarviovertailu 2011 -2014 Budgetjämförelse 1000€

2011

2012

2013

2014



97

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen talousarviota ja toimintaa valvoo kolme lautakuntaa: sivistys-lautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolauta-kunta. Sivistyslautakunta vastaa kaupungin kulttuuritoiminnasta, kirjastosta ja kansalais-opistosta. Jälkimmäiset kaksi toimivat itsenäi-sinä tulosyksikköinä. Liikuntalautakunta vas-taa kaupungin liikuntatilojen ja – palveluiden tuottamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämises-tä. Nuorisolautakunnan vastuualueeseen kuu-luu nuorisopalvelut ja kaupungissa tehtävä nuorisotyö. Toiminta Tulosalueen yhteisiä tavoitteita ovat toiminta-tapojen kehittäminen palveluiden parantami-seksi, vapaa-ajan palveluiden suuntaaminen lapsille ja nuorille sekä ikääntyneelle väestölle sekä tilojen ja kiinteistöjen optimaalinen käyttö ja niiden hoidon kehittäminen. Tämän lisäksi kehitetään edelleen tulosalueen sisäistä sekä hallintokuntien välistä yhteistyö-tä. Yhdistysten ja seurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostetaan ja lisätään kunta-laisten mahdollisuutta osallistua vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen. Kansalaisopisto on kilpailukykyinen, kaksikie-

linen ja monipuolinen oppilaitos. Uuden ylläpi-

tämisluvan (OKM) mukaan kansalaisopiston koulutustehtävä on järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on aktiivinen ja suvaitsevainen kuntalainen. Opiston koulutus painottuu taide-aineisiin, käsityöhön, kieliin sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin aineisiin. Kaupunginkirjaston tehtävänä on tarjota ja kehittää monipuolisia palveluja kaikille kunta-laisille tasapuolisesti. Tavoitteena on panos-taa erityisesti ikääntyvien palvelujen kehittä-miseen, huolehtia Elmer-tietokannan ja Grani-kokoelman ajantasaisuudesta, ottaa käyttöön uusi hankintajärjestelmä sekä kehittää kirjas-tosalin ja tilojen käyttöä asiakaslähtöisem-mäksi. Kulttuuripalvelut tuottavat kaupunkilaisille kult-tuuritarjontaa, huolehtivat taiteen perusope-tuksen tukemisesta, kaupungin taidekokoel-masta sekä paikallishistoriallisesta arkistosta.

Budgeten och verksamheten inom kultur- och fritidssektorn övervakas av tre nämnder: bild-ningsnämnden, idrottsnämnden och ungdoms-nämnden. Bildningsnämnden ansvarar för sta-dens kulturverksamhet, bibliotek och medborgar-institut. De två sistnämnda verkar som själv-ständiga resultatenheter. Idrottsnämnden ansva-rar för underhåll och utveckling av stadens id-rotts- och motionsplatser samt produktion av idrotts- och motionstjänster. Till ungdomsnämn-dens ansvarsområde hör ungdomstjänsterna och det ungdomsarbete som görs i staden. Verksamhet Gemensamma mål för resultatområdet är ut-veckling av arbetsformerna för att förbättra tjäns-terna, utveckling av riktade fritidstjänster för barn, unga och äldre samt optimalt bruk av loka-ler och fastigheter och förbättrat fastighetsun-derhåll. Dessutom fortsätter utvecklandet av samarbetet dels inom resultatområdet, dels mellan förvalt-ningarna. Satsningar görs på samarbetet med föreningar och samfund, och invånarna ges ökade möjligheter att delta i utvecklandet fritids-tjänsterna. Medborgarinstitutet är en konkurrenskraftig och mångsidig tvåspråkig läroinrättning. Enligt det nya tillståndet att driva läroanstalt är institutets utbildningsuppgift att ordna utbildning med siktet inställt på aktiva och toleranta kommuninvånare. Institutet satsar mest på konstämnen, hantverk, språk samt ämnen som anknyter till friskvård. Stadsbiblioteket har till uppgift att erbjuda och utveckla mångsidiga tjänster för alla invånare på jämlik basis. Stadsbiblioteket har som mål att framför allt utveckla sin service för seniorer, hålla databasen Elmer och Granisamlingen upp-daterade, ta i bruk ett nytt upphandlingssystem samt göra bibliotekssalen och lokalerna kund-vänligare. Kulturtjänsterna har hand om kulturutbudet i staden, stödet till grundläggande konstutbild-ning, stadens konstsamling och det lokalhisto-riska arkivet.



98

Nuorisotoimi seuraa aktiivisesti nuorisotakuun toteutumista ja kehittää edelleen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä työskentelytapoja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa, kehittää nuorten osallisuutta tukemalla nuori-sovaltuuston työtä ja nuorten omaehtoista toimintaa sekä lisäämällä edelleen nuorten osallisuutta nuorisotalon toiminnassa ja kau-pungin päätöksenteossa, lisää yhteistyötä yhdistysten ja koulujen kanssa, panostaa tie-dottamiseen nuorille, heidän vanhemmilleen sekä koulujen suuntaan ja tarkistetaan sisäi-sen viestinnän toimivuus. Liikuntapalvelut panostavat ohjatussa liikun-nassa ikääntyvien terveysliikuntaan ja fyysi-seen hyvinvointiin. Liikuntapaikkasuunnittelussa ja rakentamises-sa huomioidaan fyysinen ympäristö joka tukee eri ikäryhmille soveltuvaa liikuntaa ja yhteisöl-lisyyttä. Liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita yllä-pidetään ja kehitetään arkiliikuntaan kannus-taviksi. Lapsille ja nuorille järjestetään liikuntatapah-tumia ja toimialojen välistä moniammatillista yhteistyötä lisätään. Liikuntapaikkojen kehittämisohjelma päivite-tään vuosille 2015-2020 ja liikuntayhdistyksille suunnattujen avustusten avustusperusteet uusitaan. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja siisteyteen panostetaan. Henkilökunta Toimenkuvia ja organisaation rakennetta tar-kastetaan. Talous Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen yhteiset menot on jaettu kolmen lautakunnan kesken, joista sivistyslautakunnan osuus on budjetoitu hallin-tokohtaan ja 2/3 tulee sisäisenä tulona nuori-solautakunnalta ja liikuntalautakunnalta. Sivistyslautakunnan hallintoon on keskitetty kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ja sihteerin palkat, tulosalueen yhteiset menot ja hankin-nat sekä sivistyslautakunnan menot. Kansalaisopiston sisäiset menot ovat kasva-neet 16 400 euroa edellisvuodesta, koska sisäinen vuokra on noussut 14 %. Kirjaston toimintatuotot laskevat hieman vuo-desta 2013, koska varausmaksuista on luovut-tu. Myös henkilöstökulut vähenevät eläkekus-tannusten laskiessa. Palvelujen ostoihin sekä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kus-tannukset kasvavat. Tähän vaikuttaa palvelu-jen kehittäminen sekä kirjastosalin ja tilojen kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi. Investoinneissa on huomioitu uuden hankinta-

Ungdomsbyrån följer aktivt hur ungdomsgarantin utfaller och vidareutvecklar tillsammans med andra förvaltningar arbetssätt för att främja väl-befinnandet bland barn och unga, förbättrar de ungas delaktighet genom att stödja ungdoms-fullmäktiges arbete och de ungas egna aktivite-ter och genom att ytterligare stärka de ungas roll i ungdomsgårdens verksamhet och stadens be-slutsfattande. Vidare utökar man samarbetet med föreningar och skolor, satsar på information som riktar sig till ungdomar, deras föräldrar och skolor samt kontrollerar att den interna informat-ionen fungerar. Idrottstjänsterna satsar inom sin ledda motion på seniorers hälsa och fysiska välbefinnande. Vid planeringen och byggandet av idrottsplatser siktar man på en fysisk miljö som beaktar olika åldersgruppers motionsbehov och stärker ge-menskapen. Idrottsplatserna och friluftsområ-dena underhålls och utvecklas så att de upp-muntrar till regelbunden motion. För barn och unga ordnas motionsevenemang, och det multiprofessionella samarbetet mellan sektorerna utökas. Utvecklingsprogrammet för idrottplatser uppdat-eras för perioden 2015–2020, och principerna för understöd till idrottsföreningar revideras. Id-rottsbyrån satsar på underhåll och städning av idrottsplatserna. Personal Uppgiftsbeskrivningarna och organisationsstruk-turen ses över. Ekonomi Kultur- och fritidssektorns gemensamma utgifter har delats mellan tre nämnder. Bildningsnämn-dens andel har budgeterats under förvaltningen och 2/3 kommer som intern inkomst från ung-domsnämnden och idrottsnämnden. Under bildningsnämndens förvaltning tas upp kultur- och fritidschefens och sekreterarens lö-ner, resultatområdets gemensamma utgifter och anskaffningar och bildningsnämndens utgifter. Medborgarinstitutets interna utgifter ökar med 16 400 euro från 2013, då den interna hyran har stigit med 14 %. Bibliotekets verksamhetsintäkter sjunker en aning från 2013 på grund av att reserveringsav-gifterna har slopats. Även personalkostnaderna minskar i och med att pensionsutgifterna sjun-ker. Kostnaderna för köp av tjänster samt tillbe-hör, material och varor ökar. Till detta bidrar satsningarna på att utveckla tjänsterna och göra bibliotekssalen och lokalerna kundvänligare. I investeringarna beaktas införandet av ett nytt



99

järjestelmän käyttöönotto, jonka arvioidut kus-tannukset ovat n. 30 000 euroa. Liikuntalautakunnan v.2014 talousarviossa sisäisten menojen osuus on 51,4%. Sisäiset menot ovat nousseet 10,5% verrattuna vuo-teen 2013. Käyttökustannukset tulevat kasvamaan noin 20 000 eurolla kun laajennettu laskettelurinne otetaan käyttöön. Tämä meno ei ole huomioitu vielä talousarviossa 2014. Investoinnit Kauniaisten laskettelurinteen laajennusta ja keskusurheilukentän luonnonnurmen muutta-mista tekonurmeksi sekä valaistuksen paran-tamista toteutetaan. Kasavuoren kuntopolun valaistuksen uusimista ja Vallmogårdin juhla-kerroksen tuolien uusimista suunnitellaan.

upphandlingssystem till en beräknad kostnad av ca 30 000 euro. I idrottsnämndens budget 2014 står de interna utgifterna för 51,4%. Dessa utgifter har ökat med 10,5 % jämfört med budgeten 2013. Driftskostnaderna kommer att stiga med ca 20 000 euro, när den utvidgade slalombacken tas i bruk. Den här utgiften har ännu inte beak-tats i budgeten 2014. Investeringar Planerna på att utvidga slalombacken, ersätta centralidrottsplanens naturgräsmatta med konstgräs och förbättra belysningen förverkligas. Ny belysning vid Kasabergets motionsslinga och utbyte av stolarna i Vallmogårds festvåning pla-nernas

Hallinto

Förvaltning



Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016












100

Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet







Sisäiset tuotot - Interna inkomster 2 261 0 0 0 0









Kansalaisopisto TP TA TA TA TA

Medborgarinstitutet Bokslut BG BG BG BG


Vakinainen henkilökunta - Ordinarie anställda 3 3 3 3 3

Määräaikainen henklilökunta - Visstidsanställda 58 60 60 60 60

Opetustunteja yhteensä- Undervisningstimmar sammanlagt 5 563 5 600 5 600 5 600 5 600

normaalitunteja - normala timmar 5 269 5 200 5 200 5 200 5 200

maksupalvelutunnit - uppdragstimmar 294 400 400 400 400

Kurssilaisia - Kursdeltagare 3 563 3 700 3 700 3 700 3 700

euro/tunti (netto) - euro/timme (netto) 85 96 97 100 102



101

Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket










Avustukset - Understöd 0 0 0 0 0



TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -962 341 -1 027 743 -1 028 112 -1 051 700 -1 075 800

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -935 733 -1 003 743 -1 007 112 -1 030 300 -1 054 000

Kaupunginkirjasto TP TA TA TA TA

Stadsbiblioteket Bokslut BG BG BG BG



Käynnit - Besök 113 427 120 000 120 000 120 000 120 000

Lainoja - Lån 206 956 207 000 207 000 207 000 207 000

Lainaajia - Låntagare 6 759 6 800 6 800 6 800 6 800

Avoinna, tunti/vuosi - Öppet, timmar/år 2 263 2 300 2 300 2 300 2 300

Lainat/asukas - Lån/invånare 23,5 23,0 23,0 23,0 23,0

Lainaajia/asukasluku - Låntagare/befolkingsmängd 77 % 75 % 75 % 75 % 75 %

Käyntikerrat/asukas - Antal besök/invånare 12,9 13,3 13,3 13,3 13,3

Käynnit/aukiolotunti - Besök/öppetimme 50,1 52,2 52,2 52,2 52,2

Nettokulut/kirjastokäynti - Nettoutgift/besök 8,3 8,4 8,4 8,4 8,4

euro/laina - euro/lån 4,5 4,8 4,9 5,0 5,1



102

Kulttuuripalvelut - Kulturtjänster
















Kulttuuripalvelut TP TA TA TA TA

Kulturtjänster Bokslut BG BG BG BG



Kulttuuritilat/tapahtumat - Kulturlokaler/evenemang

omat - egna 26 15 20 20 20

vuokralle annetut - uthyrda 356 364 350 350 350

euro/asukas (netto) - euro/inv. (netto) 119 112 116 116 117

Avustukset - Understöd

Kauniaisten musiikkiopisto yht./Grankulla musikinstitut tot. *) 281 974 260 820 292 830

Toiminta-avustus - Driftsbidrag 207 474 207 000 227 000

Vuokratuki - Hyresstöd 74 500 53 820 65 830

Kauniaisten kuvataidekoulu yht./Grankulla konstskola tot. 156 596 157 700 189 000


Vuokratuki - Hyresstöd 20 800 20 700 24 000

Suomen Kansallisoppera - Finlands Nationalopera


Kauniaisten musiikkijuhlat - Grankulla musikfest


*) Vuodesta 2012 lähtien musiikkiopiston toiminta-avustukseen on sisältynyt vuokratuki, 9 000 euroa, koskien uimahallin tilaa. Musiikkiopisto sai vuonna 2012 8 000 euron erityisavustuksen

opiston muuttaessa Berganista uimahalliin. Tämä tuki ei sisälly taulukossa esitettyyn toiminta-avustukseen.

Från 2012 har musikinstitutets driftsbidrag omfattat ett hyresstöd på 9 000 euro för simhallens lokal. Musikinstitutet fick 2012 ett specialunderstöd på 8 000 euro, då institutet flyttade från Berga till

simhallen. Detta stöd ingår inte i driftsbidraget i tabellen.



103

Nuorisopalvelut

Ungdomstjänster












Muut toimintakulut - Övriga utgifter -300 0 -15 000 -15 300 -15 600




Ungdomstjänster Bokslut BG BG BG BG



Nuorisotalo käyntejä/ilta (keskimääräisesti) - Ungdomsgården besök/kväll (medeltal) 40 40 40 40 40

Myydyt klubikortit - Sålda klubbkort 120 120 120 120 120

Diskojen ja bändi-iltojen kävijämäärä/vuosi - Disko och bandkvällar, antal besökare/år 850 850 850 850 850

Kohtaamisia kouluyhteistyön kautta/vuosi - Möten v ia skolsamarbetet/år 450 550 550 550 550

Kerhotoimintaan osallistuneet/vuosi - Klubbverksamhet, deltagare/år 28 35 35 35 35



104

Liikuntapalvelut

Idrottstjänster TP TA TAE TS TS
















Idrottstjänster Bokslut BG BG BG BG



Uimahalli - Simhallen

Käynnit - Besök 107 267 120 000 120 000 120 000 110 000

euro/käynti (netto) - euro/besök (netto) 6,0 5,0 5,0 5,0 6,0

Jäähalli - Ishallen

Käyttötunnit - Timmar 3 540 4 010 4 000 4 000 4 000

Käyttöaste arkisin keskimäärin - Utnyttjandegrad vardagar i genomsnitt 80 % 80 % 80 % 80 % 80 %

Käyttöaste v iikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

euro/tunti - euro/timmar 135,0 112,0 123,0 126,0 128,0

Palloiluhalli - Bollhallen

Käyttötunnit - Timmar 4 256 4 295 4 300 4 300 4 300

Käyttöaste arkisin keskimäärin - Utnyttjandegrad vardagar i genomsnitt 73 % 73 % 73 % 73 % 73 %

Käyttöaste v iikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 96 % 96 % 96 % 96 % 96 %

euro/tunti - euro/timmar 72,0 83,0 85,0 86,0 88,0

Ohjattu liikunta - Ledd motion

Ohjattuun liikuntaan osall.määrä (hlöä/v.) - Antalet deltagare i ledd morion (pers./är) 1 643 1 710 1 750 1 750 1 750

euro/osall. - euro/person 70 72 73 75 77

Lasten uimakoulutoiminta, osallistujamäärä - Simskoleverksamhet för barn, deltagarantal 600 540 500 470 440

euro/osall. - euro/person 27,0 31,0 33,0 36,0 40,0

Liikuntayhdistysten kok.jäsenmäärä/hlöä . Idrottsföreningarnas tot. medlemsantal, personer 5794 5638 5965 5965 5965

kauniaislaisten osuus, % - andelen grankullabor, % 55,4 40,8 40,6 40,6 40,6

Seuratuki/jäsen, € - Föreningsunderstöd/medlem, € 15,4 16,3 14,9 14,9 14,9

105

HENKILÖSTÖ PERSONAL

106

KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA

107

HENKILÖSTÖ – PERSONAL Uuden työsuojelun toimintakauden myötä ke-hitetään edelleen työoloja ja henkilöstön työs-sä onnistumista toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi. Työhyvinvoin-tiin vaikuttaa merkittävästi henkilöstön johta-minen, jota tuetaan yhteisen koulutuksen ja valmennuksen avulla. Sairauslomiin kiinnitetään huomiota ja yhdes-sä työterveyshuollon kanssa pyritään tuke-maan henkilökunnan terveyttä, työssä jaksa-mista ja työurien pidentämistä. Ikäohjelman myötä ja ansiosta ikääntyvät osaajat saavat vertaisryhmän, tukea terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisessä ja mahdollisuuden tehostet-tuun terveydentilaseurantaan. Myös tasa-arvo, arvostus ja yhdenvertaisuus kuvastavat organisaation työskentelykulttuu-ria. Henkilöstön osallisuutta toiminnan kehit-tämiseen ja näin oman merkityksellisyysko-kemuksen lisäämiseen kehitetään valmen-nuksen ja koulutuksen keinoin. Erilaiset hankkeet työura- ja tehtäväkierron edistämiseksi jatkuvat edelleen. Työnohjausta ja konsultaatiota järjestetään osin myös työ-terveyshuollon avulla. Lisäksi omaishoitajina toimivan henkilökunnan jaksamista tuetaan yhteisen myös kuntalaisiin ulottuvan hankkeen muodossa. Tavoitteet perustuvat maan hallituksen raken-nepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedel-lytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymään keskitettyyn työllisyys- ja kasvusopimukseen. Yleisesti ottaen toimialojen tavoitteena on töiden ja tehtävien uudelleen järjestäminen prosessien tehokkuuden lisäämiseksi henki-löstölisäysten välttämiseksi. Vuoden 2013 aikana jo päätetyt ja talousar-viovuodelle 2014 esitettävät henkilöstömuu-tokset on osoitettu loppuviitteenä vakanssi-luettelossa kunkin tulosalueen kohdalla. Li-säksi toimialat ovat käyttötalousosioissaan kuvanneet henkilöstömuutoksia.

Arbetsmiljön och personalens förutsättningar att lyckas i sitt arbete vidareutvecklas under arbe-tarskyddets nya verksamhetsperiod för att främja effektiviteten och förbättra resultaten. De an-ställdas arbetshälsa påverkas i hög grad av le-darskapet, som stöds med hjälp av gemensam utbildning och träning. Sjukledigheterna ägnas uppmärksamhet, och tillsammans med företagshälsovården försöker staden hjälpa personalen att behålla hälsan, orka arbeta och förlänga den yrkesverksamma tiden. I och med åldersprogrammet får de kun-niga äldre anställda en kamratgrupp att ty sig till, stöd i sin strävan att främja hälsan och välbefin-nandet samt möjlighet till intensivare uppföljning av hälsotillståndet. Även jämlikhet, uppskattning och likabehandling genomsyrar organisationens arbetskultur. De anställdas delaktighet i utvecklandet av verk-samheten och därigenom deras upplevelse av den egna betydelsen utvecklas genom träning och utbildning. De olika projekt som syftar till att främja arbets-rotationen fortsätter. Arbetshandledning och konsultation ordnas delvis också med hjälp av företagshälsovården. De anställda som vårdar någon närstående person ges stöd i att orka genom ett gemensamt projekt, som omfattar även kommuninvånare. Målen bygger på regeringens strukturpolitiska program för att stärka förutsättningarna för eko-nomisk tillväxt och åtgärda hållbarhetsunder-skottet i den offentliga ekonomin samt det cen-trala sysselsättnings- och tillväxtavtalet, som godkänts av arbetsmarknadens centralorgani-sationer. Allmänt taget har förvaltningarna som mål att omorganisera arbeten och uppgifter för att göra processerna effektivare och för att undvika per-sonalökningar. De förändringar i personalen år 2014 som det redan beslutats om 2013 visas i vakansförteck-ningen genom fotnoter till respektive resultatom-råde. Sektorerna har också beskrivit personal-förändringarna i sina egna driftsbudgetdelar.


108

VAKANSSIT - VAKANSERLukumäärä - Antal TP-BS Kesäkuu Muutos Muutos TAE - BU

2012 2013 2013 2014 2014

YLEISHALLINTO 60,9 60,9 0,0 0,0 60,9

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 149,2 149,2 0,0 0,0 149,2

YHDYSKUNTATOIMI 57,0 57,0 0,0 0,0 57,0

SIVISTYSTOIMI 415,1 417,1 5,5 1,0 423,6

HALLINTO JA TALOUS 2,0 3,0 0,5 1,0 4,5

VARHAISKASVATUS 120,0 120,0 5,0 0,0 125,0

SUOMENKIELINEN OPETUS 125,5 125,5 0,0 0,0 125,5

SVENSK UNDERVISNING 126,5 127,5 0,0 0,0 127,5

SIVISTYS 17,9 17,9 0,0 0,0 17,9

NUORISOTOIMI 4,6 4,6 0,0 0,0 4,6

LIIKUNTATOIMI 18,6 18,6 0,0 0,0 18,6

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 682,2 684,2 5,5 1,0 690,7

Henkilöstökulut (euroa) – Personalkostnader (euro)

HENKILÖSTÖKULUT, 1000 € 2012 2013 2014 MUUTOS MUUTOS %

PERSONALKOSTNADER TP-BS TA-BU TAE 2013-2014 2013-2014

YLEISHALLINTO 3 265 3 243 3 400 157 4,8 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 7 725 8 454 8 729 275 3,3 %

HALLINTO 446 649 507 -143 -22,0 %

SOSIAALIPALVELUT 488 631 607 -23 -3,7 %

VANHUSPALVELUT 4 527 4 605 4 948 342 7,4 %

TERVEYDENHUOLTO 1 744 1 888 1 989 100 5,3 %

SUUN TERVEYDENHUOLTO 521 680 678 -2 -0,2 %

YHDYSKUNTATOIMI 3 105 3 408 3 395 -13 -0,4 %

HALLINTO 246 212 207 -5 -2,5 %

MAANKÄYTTÖ 464 513 493 -20 -3,9 %

YMPÄRISTÖTOIMI 60 76 77 1 0,9 %

RAKENNUTTAMINEN 883 994 982 -12 -1,2 %

KUNTATEKNIIKKA 1 277 1 435 1 447 12 0,9 %

RAKENNUSVALVONTA 175 179 190 11 6,0 %

SIVISTYSTOIMI 18 427 19 538 19 922 384 2,0 %

HALLINTO JA TALOUS 88 214 297 83 38,6 %

VARHAISKASVATUS 4 272 4 561 4 784 223 4,9 %

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI 6 340 6 519 6 611 92 1,4 %

SVENSKA SKOLVÄSENDET 5 571 5 879 5 970 91 1,5 %

SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 174 1 324 1 242 -82 -6,2 %

NUORISO 220 237 220 -17 -7,1 %

LIIKUNTA 762 805 799 -6 -0,7 %

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 32 522 34 643 35 446 803 2,3 %


109

VAKANSSIT - VAKANSER

Kesäkuu-Juni Muutos TAE-BU Kesäkuu-Juni Muutos TAE-BU

2013 Ändr. 2014 2013 Ändr. 2014

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING

KAUPUNGINJOHTAJA 1,0 1,0 TALOUSHALLINTO - EKONOMIFÖRVALTNING

1,0 1,0 talousjohtaja 1,0 1,0

KAUPUNGINKANSLIA-STADSKANSLIET taloussuunnittelija 1,0 1,0

Hallintopalvelut laskentasuunnittelija 1,0 1,0

kaupunginsihteeri 1,0 1,0 pääkassanhoitaja 1,0 1,0

hallintopäällikkö 1,0 1,0 ostoreskontranhoitaja 1,0 1,0

kaupunginlakimies 1,0 1,0 tietohallintopäällikkö 1,0 1,0

hallintoassistentti 1,0 1,0 IT-suunnittelija 1) 2,0 -1,0 1,0

kielenkääntäjä 1,1 1,1 tietohallintoasiantuntija 1) 1,0 1,0

keskusarkistonhoitaja 1,0 1,0 järjestelmäasiantuntija 2,0 2,0

julkaisusihteeri 1,0 1,0 TALOUSHALLINTO YHT. 10,0 10,0

toimistosihteeri 1,0 1,01) It-suunnittelijan nimike on (KH 28.8.2013 § 225)

keskuksenhoitaja 1,0 1,0 muutettu tietohallintoasiantuntijaksi.

keskus-toimistosiht. 1,0 1,0

vahtimestari 1,0 1,0 YLEISHALLINTO YHT. 60,9 60,9

iltavahtimestari 0,5 0,5

11,6 11,6

Henkilöstöhallinto SOSIAALI- JA TERVEYS - SOCIAL- OCH HÄLSOV.

henkilöstöpäällikkö 1,0 1,0 HALLINTO

palkkahallintosihteeri 1,0 1,0 sosiaali-ja terveysjohtaja 1,0 1,0

palkkasihteeri 4,5 4,5 talouspäällikkö 1,0 1,0

6,5 6,5 hallintoassistentti 1,0 1,0

Tiedottaminen toimistonhoitaja 2) 1,0 -0,5 0,5

tiedotussihteeri 1,0 1,0 4,0 -0,5 3,5

1,0 1,0 SOSIAALIPALVELUT

Ruoka- ja puhdistuspalvelut sosiaalipalvelupäällikkö 1,0 1,0

ruokahuolto-siiv.pääll. 1,0 1,0 sosiaalityöntekijä 3) 4,0 4,0

palveluesimies 1,0 1,0 sosiaaliohjaaja 1,0 1,0

ruokapalveluesimies 2,0 2,0 perheneuvoja 1,0 1,0

ruokapalvelutyönjohtaja 1,0 1,0 etuuskäsittelijä 1,0 1,0

ruokapalvelun hoitaja 16,8 16,8 palveluohjaaja 1,6 1,6

laitoshuoltaja 2,0 2,0 psykologi 1,1 1,1

ruokapalv.hoit.-siivooja 3,0 3,0 kanslisti 0,5 0,5

siivooja-ruokapalvelun hoitaja 1,0 1,0 11,2 11,2

siivooja 3,0 3,02) toimistonhoitajan vakanssista 0,5 siirtyy sisvistys-

30,8 30,8 toimeen (varhaiskasvatus).

3) sosiaalityöntekijän määräaikainen (1.1.2012 -31.3.2014)

KAUPUNGINKANSLIA YHT. 49,9 49,9 tehtävä päättyy, perustetaan uusi vakinainen virka 1.4.2014

alkaen.


110


2013 Ändr. 2014 2013 Ändr. 2014

VANHUSPALVELUT SUUN TERVEYDENHUOLTO

vanhuspalvelupäällikkö 1,0 1,0 vastaava hammaslääkäri 1,0 1,0

osastonhoitaja 4,0 4,0 tk-hammaslääkäri 3,0 3,0

kotihoidon ohjaaja 1,0 1,0 osastonhoitaja 1,0 1,0

palveluohjaaja 1) 1,0 -1,0 hammashoitaja 5,0 5,0

projektipäällikkö 1) 1,0 1,0 suuhygienisti 1,0 1,0

toimistonhoitaja 1,0 1,0 välinehuoltaja 1,0 1,0

sairaanhoitaja 2) 24,0 1,0 25,0 12,0 12,0

lähihoitaja 2) 43,0 -0,5 42,5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 149,2 149,2

laitoshuoltaja 10,5 10,5

ruokapalvh./-laitosh. 0,5 0,5

palvelukeskuksen johtaja 1,0 1,0 YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK

toimistosihteeri 0,5 0,5 HALLINTO

toiminnanohjaaja 1,0 1,0 yhdyskuntatoimen johtaja 1,0 1,0

laitosmies 1,0 1,0 toimialasihteeri 1,0 1,0

89,5 0,5 90,0 2,0 2,0

1) täyttämättä ollut palveluohjaajan tehtävä muutettu MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ

määräaikaiseksi (1.8.2013 - 31.12.2015) projekti- maankäyttöpäällikkö 1,0 1,0

päälliköksi (KH 29.5.2013 166) kiinteistöinsinööri 1,0 1,02) kokoaikainen lähihoitajan vakanssi lakkautetaan maankäyttöinsinööri 1,0 1,0

ja perustetaan kokoaikainen terveydenhoitajan/ maanmittausteknikko 1,0 1,0

sairaanhoitajan vakanssi. Puolipäiväinen (50 %) paikkatietokäsittelijä 1,0 1,0

lähihoitajan vakanssi muutetaan kokoaikaiseksi. kartoittaja 1,0 1,0

mittamies 1,0 1,0

vastaava mittamies 1,0 1,0

TERVEYDENHUOLTO maankäyttösihteeri 1,0 1,0

johtava lääkäri 1,0 1,0 9,0 9,0

terveyskeskuslääkäri 5,0 5,0

toimistonhoitaja 2,0 2,0 YMPÄRISTÖTOIMI

psykologi 1,0 1,0 ympäristöpäällikkö 1,0 1,0psykiatrinen sairaanhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0

puheterapeutti 1,0 1,0

terveydenhoitaja 8,0 8,0 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU

osastonhoitaja 1,0 1,0 rakennuttajapäällikkö 1,0 1,0

perheohjaaja 1,0 1,0 talotekn.ins. (isännöitsijä) 1) 1,0 1,0

sairaanhoitaja 4,5 4,5 rakennuttajains. (proj.ins) 2) 1,0 1,0

terv.kesk.avustaja 1,0 1,0 projekti-valvoja 1,0 1,0

vast.fysioterapeutti 1,0 1,0 tilahallintosihteeri 1,0 1,0

fysioterapeutti 5,0 5,0 4,0 1,0 5,0

32,5 32,5

1) Isännöitsijän nimike muuttuu talotekniikkainsinöörisksi.

Vakanssi siirretään tulosyksiköstä Kiinteistöt2) Projekti-insinöörin nimike muuttuu rakennuttaja-

insinööriksi.


111


2013 Ändr. 2014 2013 Ändr. 2014

Kiinteistöt SIVISTYSTOIMI - BILDNING

isännöitsijä 1) edell. sivu 1,0 -1,0 HALLINTO

kunnossapitoins. (talonrak.) 1,0 1,0 sivistystoimenjohtaja 1,0 1,0

kiinteistömestari 1,0 1,0 talouspäällikkö 1,0 1,0

kiinteistönhoitaja 5,0 5,0 oppimisymäristöjen kehittäjä 1) 1 1,0

huoltomestari 1,0 1,0 toimistosihteeri 2) 1,0 0,5 1,5

kirvesmies 3,0 3,0 3,0 1,5 4,5

12,0 -1,0 11,01) Sivistystoimen hallintoon perustetaan uusi vakanssi;

KUNTATEKNIIKKA muutos toteutetaan sisäisenä resurssi- ja henkilöstö-

kuntatekniikkapäällikkö 1,0 1,0 siirtona koulujen tuntiopettajaresurseista. Osa-aikainen

projekti-insinööri 1,0 1,0 tuntiopettaja vähennetään 1.6.2014 lähtien Kasavuoren

kuntatekniikkainsinööri 1,0 1,0 koulusta.

kaupunginpuutarhuri 1,0 1,02) Soten hallinnon toimistonhoitajan vakanssista 0,5

toimistonhoitaja 1,0 1,0 siirtyy sivsitystoimen hallintoon (varhaiskasvatus).

toimistosihteeri 1,0 1,0

6,0 6,0 VARHAISKASVATUS

varhaiskasvatuspäällikkö 1,0 1,0

Kunnossapito päiväkodin johtaja 6,0 6,0

kunnossapitomestari 1,0 1,0 erityislastentarhanopettaja 3) 2,0 1,0 3,0

kunnossapitopuutarhuri 1,0 1,0 lastentarhanopettaja 3) 31,0 3,0 34,0

puutarhatyöntekijä 4,0 4,0 lastenhoitaja 3) 41,0 1,0 42,0

kunnossapitoetumies 1,0 1,0 päiväkotiapulainen 8,0 8,0

traktorinkaivurin käyttäjä 1,0 1,0 keittäjä 2,0 2,0

traktorin käyttäjä 3,0 3,0 ruokapalvelun hoitaja 5,0 5,0

pyöräkuormaajan kuljettaja 1,0 1,0 vast. ruoanjakaja 1,0 1,0

kuorma-autonkuljettaja 2,0 2,0 henk.koht.avustaja 10,0 10,0

sekatyömies 1,0 1,0 laitosapulainen 7,0 7,0

hautausmaanhoitaja 1,0 1,0 perhepäivähoitaja 6,0 6,0

16,0 16,0 120,0 5,0 125,0

Konevarikko

koneteknikko 1,0 1,03) 1 erityislastentarhanopettajan , 3 lastentarhanopettajan ja

autonkuljettaja 1,0 1,0 1 lastenhoitajan vakanssit perustettu (KH), otettu käyttöön

auto-koneasentaja 2,0 2,0 alkusyksystä 2013.

4,0 4,0

RAKENNUSVALVONTA

rakennustarkastaja 2,0 2,0

assistentti 1,0 1,0

3,0 3,0

YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ57,0 57,0


112


2013 Ändr. 2014 2013 Ändr. 2014

SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI Tuntiopettaja

HALLINTO Päätoim.tuntiop. 6,0 6,0

opetuspäällikkö 1,0 1,0 Sivutoim. tuntiop. 2) 1,0 -1,0

mikrotukihlö 1,0 1,0 7,0 6,0

2,0 2,0 KASAVUOREN KOULU 44,0 -1,0 43,0

MÄNTYMÄEN KOULU

koulusihteeri 1,0 1,02) Osa-aikaisen tuntiopettajan resurssi siirretään oppimis-

koulukuraattori 1) 1,0 1,0 ympäristön kehitystehtäviin sivistystoimen hallintoon.

koulupsykologi 1,0 1,0

koulunkäyntiavustaja av. +IP 13,0 13,0 KAUNIAISTEN LUKIO

vahtimestari 1,0 1,0 koulusihteeri 1,0 1,0

iltavahtimestari, 21,25 h/vko 1,0 1,0 koulupsykologi 0,5 0,5

viik.loppuvahtimestari, 21 h/vko 1,0 1,0 1,5 1,5

18,0 1,0 19,0 Vakinaiset opettajat

Rehtori 1,0 1,01) koulukuraattorin vakanssi perustettu (KH) 1.1.2014 Lehtori 20,0 20,0

alkaen. 21,0 21,0

Tuntiopettajat

Opettajat Päätoim.tuntiop. 7,0 7,0

Rehtori 1,0 1,0 7,0 7,0

Luokanopettaja 18,0 18,0 KAUNIAISTEN LUKIO 29,5 29,5

Erityisopettaja 3,0 3,0

Maahanmuut.op. 1,0 1,0 MUU KOULUTOIMI

23,0 23,0 kouluk.avustaja muualla 2,0 2,0

Tuntiopettajat 2,0 2,0

Päätoim. tuntiop. 3,0 3,0

Sivutoim. tuntiop. 4,0 4,0 SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI125,5 125,5

7,0 7,0

MÄNTYMÄEN KOULU 48,0 1,0 49,0

KASAVUOREN KOULU SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN

koulusihteeri 1,0 1,0 FÖRVALTNING

koulupsykologi 0,5 0,5 undervisningschef 1,0 1,0

koulukuraattori 1,0 1,0 1,0 1,0

koulunk.avustaja 4,0 4,0

vahtimestari 1,0 1,0 GRANHULTSSKOLAN

iltavahtimestari, 32,5 h/vko 1,0 1,0 skolsekreterare 1,0 1,0

vkl.vaht.mest. 27 h/vko 1,0 1,0 skolkurator 1,0 1,0

irtaimistonhoitaja (½ Hgst) 0,5 0,5 skolpsykolog 1,0 1,0

10,0 10,0 skolgångsbiträden 10,0 10,0

Vakinaiset opettajat skolvärd 1,0 1,0

Rehtori 1,0 1,0 kvällsvaktmästare 1,0 1,0

Lehtori 24,0 24,0 veckoslutsvaktm. 0,5 0,5

Erityisopettaja 1,0 1,0 15,5 15,5

OPO 1,0 1,0

27,0 27,0


113


2013 Ändr. 2014 2013 Ändr. 2014

Ordinarie lärare Timlärare

rektor 1,0 1,0 timlärare heltid 1,0 1,0

Klasslärare 21,0 21,0 timlärare deltid 3,0 3,0

Speciallärare 3,0 3,0 4,0 4,0

Specialklasslärare 1,0 1,0 Gymnasiet 27,5 27,5

26,0 26,0

Timlärare SVENSK UNDERVISNING 127,5 127,5

Timlärare heltid 5,0 5,0

Timlärare deltid 6,0 6,0

11,0 11,0 KANSALAISOPISTO - MBI

Granhult 52,5 52,5 rehtori 1,0 1,0

toimistonhoitaja 1,0 1,0

HAGELSTAMSKA SKOLAN iltavahtimestari 0,3 0,3

skolsekreterare 1,0 1,0 suunnittelijaopettaja 1,0 1,0

skolpsykolog + GGs 1,0 1,0 3,3 3,3

skolkurator + GGs 1,0 1,0 KIRJASTO - BIBLIOTEKET

skolgångsbiträde 3,0 3,0 kirjastonjohtaja 1,0 1,0

vaktmästare 1,0 1,0 informaatikko 4,0 4,0

kvällsvaktmästare 1,0 1,0 kirjastovirkailija 2,0 2,0

veckoslutsvaktm. 0,5 0,5 erikoiskirjastovirkailija 1,0 1,0

inventarieskötare 0,5 0,5 vast.kirjastovirkailija 4,0 4,0

9,0 9,0 palvelusihteeri 1,0 1,0

Ordinarie lärare 13,0 13,0

rektor 1,0 1,0 KULTTUURITOIMI

lektor 21,0 21,0 kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö 0,3 0,3

specialklasslärare 2,0 2,0 toimistosihteeri 0,3 0,3

speciallärare 2,5 2,5 kulttuurituottaja 1,0 1,0

26,5 26,5 1,6 1,6

Timlärare SIVISTYSLAUTAKUNTA 17,9 17,9

timlärare heltid 7,0 7,0

timlärare deltid 4,0 4,0 NUORISOPALVELUT

11,0 11,0 kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö 0,3 0,3

Hagelstam 46,5 46,5 toimistosihteeri 0,3 0,3

erityisnuorisotyöntekijä 2,0 2,0

GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLA nuorisotyöntekijä 2,0 2,0

skolsekreterare 1,0 1,0 NUORISOPALVELUT YHT. 4,6 4,6

1,0 1,0

Ordinarie lärare

rektor 1,0 1,0

lektor 17,0 17,0

studiehandledare. 1,0 1,0

speciallärare 0,5 0,5

timlärare 3,0 3,0

22,5 22,5


114

Kesäkuu-Juni Muutos TAE-BU

2013 Ändr. 2014

LIIKUNTAPALVELUT

Hallinto

Kulttuuri -ja vapaaaikapäällikkö 0,3 0,3

toimistosihteeri 0,3 0,3

Liikunnanohjaaja 1,0 1,0

1,6 1,6

Uimahalli

hallimestari 1,0 1,0

laitosmies 2,0 2,0

lippukassanhoitaja 2,0 2,0

uinninvalvoja 3,0 3,0

uimaopettaja 1,0 1,0

9,0 9,0

Jäähalli

kenttämestari 1,0 1,0

urheilulaitoksen hoitaja 7,0 7,0

8,0 8,0

LIIKUNTAPALVELUT YHT. 18,6 18,6

SIVISTYS YHT. 417,1 6,5 423,6

KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA

115

INVESTOINNIT INVESTERINGAR


116


117

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 1000 € 2014 2015 2016 2017 2018 2014-2018KOKO HANKE

HELA PROJ.

MAA-ALUEET - MARKOMRÅDEN Hankinta - Inköp 400 100 100 100 100 800 800

Myynti - Försäljning -22 -26 -64 -4 -116 -116

Myyntivoitto kirjataan käyttötalouteen

MENOT UTGIFTER 400 100 100 100 100 800

TULOT INKOMSTER -22 -26 -64 -4 0 -116

TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING

Kaupungintalon saneeraus - Sanering av stadhuset 500 500 1 000 1 030

Kasavuoren koulukeskus

Keskuskeittiön saneeraus - Sanering av centralköket (KH 28.8.2013 § 208) 370 370 380

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

Villa Breda palvelukeskus - servicecenter (KV 10.6.2013 § 10) 500 7 500 7 000 15 000 15 050

Tammikummun viilennys - Ekkulla kylanläggning (KH 11.9.2013 § 242) 100 100 100

Terveyskeskus - Hälsocentralen

Vastaanottotilojen saneeraus - Sanering av receptionen (KH 28.8.2013 § 209) 30 30 30

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK

Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit - Grundförbättringsarbeten, byggnader 800 800 800 800 800 4 000 4 000

SIVISTYSTOIMI - BILDNING

VARHAISKASVATUS- SMÅBARNSFOSTRAN

Sansinpellon uusi päiväkoti - Sansåkers nya daghem (KV 28.1.2013 § 21) 2 900 2 900 5 080


Mäntymäen koulu

Hallintotilojen saneeraus ja ruokalan laajennus monitoimitilaksi, hankesuunnittelu -

Sanering av kansliutrymmen och utbyggnad av matsalen till allaktivitetsrum,projektpl.

(KH 28.8.2013 § 210) 50 1 000 1 050 1 000


Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C- ja D-käytävät, sekä opettajan huoneet -

C- och D-korridorer och utrymmen samt lärarrum modernisering av husteknik (KH

28.8.2013 § 211) 700 1 500 800 3 000 3 000

SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI

Svenska skolcentrum

Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, F- ja G-osien saneeraus - Modernisering

av husteknik och lokaler, sanering F- och G-delarna (KV 16.9.2013 § ) 2 100 2 100 2 460

Mediatek, läsesal, arb.rum för lärare (gymn.) - Mediateekki, lukusali, työtilat opettajille

(lukio) (KH 3.10.2012 § 254) 850 920

Kunskapscentrum, högstadiet - Oppimiskeskus, yläkoulu (KH 3.10.2012 § 253) 380 380

Liikuntatilan saneeraaminen - Sanering av gymnastiksalen (KH 28.8.2013 § 213) 150 850 1 000 1 000

Fysiikka- ja kemialuokkien uudistaminen, H-osa - Modernisering av fysik- och

kemisalarna, H-delen (KH 28.8.2013 § 212) 20 180 200 200

Kaikki koulut - Samtliga skolor

Lukituksen ja kuluvalvonnan toteutus - Låssystem och passagekontroll 15 15 15

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSVERKSAMHET

Uimahalli - Simhallen

Uimahallin saneeraus (hankesuunnittelu) - Sanering av simhallen (sps) 20 20 20

MENOT - UTGIFTER 8 255 10 300 8 780 2 650 800 30 785

TULOT - INKOMSTER 0


118

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 1000 € 2014 2015 2016 2017 2018 2014-2018KOKO HANKE

HELA PROJ.

JULKINEN OMAISUUS - PUBLIK EGENDOM


Liikenneväylät - Trafikleder 800 800 800 800 800 4 000 4 000

Tunnelitien pohjoispään rakentaminen - Ombyggnad av Tunnelvägens norra del 550 550 550

Kaupunkirata - Stadsbanan 100 4 500 4 600 4 600

Viheralueet - Grönområden 200 200 200 200 200 1 000 1 000

Kirkonmäen puistoalueen kunnostus - Iståndsättning av kyrkbackens parkområde 100 100 100

Keskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum 300 400 2 000 2 700 7 150

Turuntien melueste - Bullerskydd vid Åbovägen 50 50 50

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSVERKSAMHET

Kasavuoren kuntopolun valaistuksen uusiminen - Ny belysning vid Kasabergets motionsslinga 80 80 80

Keskusurheilukentän luonnonnurmen muuttaminen tekonurmeksi ja valaistuksen parantaminen -115 115 540

Ändring av planens naturgräsmatta till konstgräs och anläggande av belysning på planen

Pujottelumäen kehittäminen ja laajennus (KH 11.9.2013 § 241) - Utbyggnad av slalombacken180 180 180

- GrIFK Alpine Osuus - Andel -80 -80 -80

MENOT- UTGIFTER 1 745 1 400 3 550 1 100 5 500 13 295

TULOT INKOMSTER -80

IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM

Kaupungintalon ensikertainen kalustaminen - Stadshuset sanering, fösta inredning 120 120 120

Villa Bredan ensikertainen kalustaminen-Villa Breda första inredning 200 200 400 400

Keskuskeittiön ja jakelukeitt. laitteiden uusiminen - Centralköket och utdeln.köket, ny utrustn. 55 95 40 25 215 215

IT-hankinnat, hallinto (KH) - IT-anskaffningar, förvaltningen 330 350 350 400 400 1 830 1 830


Konekalusto - Maskinpark 330 330 330 330 330 1 650 1 650

Vaihtohyvitykset kirjataan käyttötalouteen - Ersättn. för bytesmaskiner bokförs på driften

VARHAISKASVATUS- SMÅBARNSFOSTRAN

Sansinpellon päiväkodin ensikertainen kalustaminen - Första inredn. av Sansåkers daghem 115 115 115


Koulukalusteiden uusiminen - Förnyande av inredning 50 50 50 50 50 250 250

RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI - SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Koulukalusteiden uusiminen - Förnyande av inredning 50 50 50 50 50 250 250

Svenska skolcentrum

F- ja G-osan ensikertainen kalustaminen - Första inredning F- och G-delarna 50 50 50

MENOT - UTGIFTER 980 995 1 020 1 055 830 4 880

TULOT - INKOMSTER

OSAKKEET JA OSUUDET - AKTIER OCH ANDELAROsakepääoma - Aktiekapital 20 20 20 20 20 100 100

MENOT-UTGIFTER 20 20 20 20 20 100 100

MENOT YHTEENSÄ - UTGIFTER SAMMANLAGT 11 400 12 815 13 470 4 925 7 250 49 860

TULOT YHTEENSÄ - INKOMSTER SAMMANLAGT -102 -26 -64 -4 0 -196

NETTO 11 298 12 789 13 406 4 921 7 250 49 664


119

KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLSTEKNIK Määräraha 2014 400 000 € Määräraha 2015-2018 100 000 € / vuosi Ostot: 2014-2018 Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan. 300 000 € varaus maankäyttösopimuskorva-ukseen vuonna 2014.

Anslag 2014 400 000 € Anslag 2015-2018 100 000 € / år Förvärv: 2014-2018 Gatu- och parkområden efter behov. Reservering på 300 000 € för ersättning enligt markanvändningsavtal 2014.

Myynnit - Försäljning: Hinta-arvio – Beräknat pris 2014 Tornikuja 3 – Torngränden 3 552 000 2014 Palokunnankuja 4 – Brandgårsgränden 4 1 184 000 2015 Koivuhovi (Ullanmäentie) – Björkgård (Ullasbackavägen) 6 600 000 2016 Koivuhovi – Björkgård 8 358 000 2017 Tornikuja 4 – Torngränden 4 300 000 Tulot - Inkomster 2014 2014 2015 2016 2017

Myyntivoitto - Försäljningsvinst 543 173 1 171 107 6 573 701 8 294 150 295 661

(Hankintahinta - Anskaffningspris) (8 827) (12 893) (26 293) (63 850) (4 339)

Maanmyyntikohteitten myyntihintojen ja kau-pungin taseessa olevien hankintahintojen ero-tus (=myyntivoitto) tuloutetaan käyttötalou-teen.

Skillnaden mellan markförsäljningsobjektens försäljningspris och deras anskaffningspris i sta-dens balans (=försäljningsvinsten) tas upp som inkomst i driftsbudgeten.


120

TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD Investointiaste kohoaa uudisrakentamisen osalta samalla kun kunnossapito- ja peruskor-jausinvestointiaste säilyy.

Investeringsgraden stiger för nybyggnationens del samtidigt som underhålls- och saneringsin-vesteringsgraden förblir oförändrad. .

KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN Kaupungintalo – Stadshuset KAUPUNGINTALON SANEERAUS – SANERING AV STADSHUSET Määräraha 2014 500 000 € Määräraha 2015 500 000 €

Perustelut Määräraha on kaupunginvaltuuston 1.2.2010 hyväksymien ja vuonna 2013 päivitettyjen luonnossuunnitelmien pohjalta laadittujen sa-neeraussuunnitelmien toteuttamiseksi. Hank-keen toteuttamisen ajoittamista vuodelle 2014 puoltaa viranomaistarkastuksista tulleet korja-uskehotukset sekä sisäilmaongelmaepäilyjen poistamiseksi esitettyjen toimenpiteiden sisäl-tyminen saneeraushankkeen toteutusvaihee-seen.

Anslag 2014 500 000 € Anslag 2015 500 000 € Motiveringar Anslag för genomförande av saneringsplaner som utarbetats utgående från de av STF 1.2.2010 godkända och år 2013 uppdaterade skisserna. Till följd av de reparationsuppma-ningar som myndighetsgranskningar medfört och på grund av att de åtgärder som föreslagits för att eliminera misstankarna om problem med inomhusluften inkluderas i genomförandefasen av saneringsprojektet bör genomförandet påbör-jas 2014.

Kasavuoren koulukeskus KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS – CENTRALKÖKET, SANERING (TS) Määräraha 2014 370 000 €

Perustelut Vuonna 1984 valmistuneen keskuskeittiön lisääntynyt valmistettavien ruokaerien määrä ja muut toiminnalliset muutokset sekä terveys-tarkastajan edellyttämä tilojen saattaminen vähemmän riskejä aiheuttavaksi, edellyttää tilojen kunnostamista ja tilajärjestelyjen muu-toksia. KH on 28.8.2013 hyväksynyt hankkeen tar-veselvityksen. Investointikustannukset tarken-tuvat hankesuunnitelmavaiheessa.

Anslag 2014 370 000 € Motiveringar Centralköket (byggt 1984) måste renoveras och rumsdispositionen ändras dels på grund av de ökade mängderna av mat som tillreds där och övriga ändringar i verksamheten, dels med an-ledning av hälsoinspektörens krav på åtgärder i utrymmena för att minska riskerna. Stadsstyrelsen godkände behovsutredningen för projektet vid sitt möte 28.8.2013. Investerings-kostnaderna preciseras i projektplaneringsfasen.


121

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

VILLA BREDAN PALVELUKESKUS –SERVICECENTRET VILLA BREDA Määräraha 2014 500 000 € Määräraha 2015 7 500 000 € Määräraha 2016 7 000 000 € Perustelut Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2011 - 2016 sekä Maisemaraportti 2011 korostavat erityisesti senioriasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen liittyviä ky-symyksiä. Tehostetun palveluasumisen yksi-köiden rakentaminen keventää kaupungin laitospainotteista palvelurakennetta halutulla tavalla. Ryhmäkodit mahdollistavat palvelui-den suuntaamisen eri käyttäjäryhmille, ikäih-misten lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisille on mahdollista suunnitella oma tuetun asumi-sen yksikkö. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee rakennettavaksi yhteensä 64 kpl, joista 12 - 16 kpl on tarvittaessa osoitetta-vissa muille kuin ikäihmisten palveluille. Li-säksi tehostetun palveluasumisen yhteydessä on mahdollista järjestää lyhytaikaista interval-lihoitoa kotihoidon tukemiseksi. Päiväkeskus palvelee jatkossa nykyistä suu-rempaa käyttäjämäärää. Keittiötiloja on laa-jennettava, jotta voidaan tuottaa ateriat palve-luasumisyksiköihin ja lounasvieraille. Ennalta-ehkäisevää työtä varten tarvittavia askartelu-, kokoontumis- ja liikuntatiloja tulee niin ikään laajentaa ja mahdollistaa joustava monipuoli-nen tilojen hyödyntäminen. Päiväsairaalatoi-minta ja vastaanottotilat eri toimijoille moni-puolistavat palvelutarjontaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hanke-suunnitelman 10.6.2013 (§ 10), jonka liitteenä olevassa alustavassa projektiaikataulussa suunnittelu ajoittuu vuosille 2013 – 2014 ja toteutus vuosille 2014 – 2015. Kaupunginvaltuusto on päätöksessään vah-vistanut hankkeen tavoitekustannuksiksi 15 M€. Lopullinen määrärahatarve määrittyy vuonna 2014 aikana tehtävän urakkakilpailu-tuksen myötä.

Anslag 2014 500 000 € Anslag 2015 7 500 000 € Anslag 2016 7 000 000 € Motiveringar Grankullas äldrepolitiska strategi 2011 – 2016 och ”Maisemaraportti 2011” betonar i synnerhet frågor som anknyter till seniorboende och effek-tiverat serviceboende. Byggandet av enheter för effektiverat serviceboende gör stadens institut-ionsbetonade servicestruktur lättare på önskat sätt. Grupphemmen gör det möjligt att rikta tjänsterna till olika användargrupper. Det är möj-ligt att planera en egen enhet för stödboende inte bara för äldre personer utan också exem-pelvis för utvecklingsstörda. För effektiverat ser-viceboende byggs sammanlagt 64 platser, varav 12 – 16 vid behov kan anvisas för andra grupper än för äldre invånare. Dessutom är det möjligt att i samband med det effektiverade serviceboendet ordna kortvarig intervallvård som stöder hem-vården. Dagcentret betjänar i fortsättningen fler använ-dare än i dag. Kökslokaliteterna bör byggas ut för att måltider ska kunna produceras för ser-viceboendeenheterna och lunchgästerna. Hobby-, mötes- och motionsrummen, som be-hövs för förebyggande arbete, bör också byggas ut. Samtidigt ser man till att lokaliteterna kan utnyttjas flexibelt. Dagsjukhusverksamheten och mottaggningsrummen för olika aktörer gör ser-viceutbudet mångsidigare. Stadsfullmäktige godkände projektplanen 10.6.2013 (§10). Enligt det till planen bifogade tidsschemat utförs planeringen 2013 – 2014 och genomförandet 2014 – 2015. I sitt beslut fastställde stadsfullmäktige målkost-nadskalkylen för projektet till 15 miljoner euro. Det slutliga anslagsbehovet fastställs i och med anbudsförfarandet 2014.


122

Tammikumpu - Ekkulla SAIRAALAN KONEELLINEN VIILENTÄMMINEN - MASKINELL KYLNING AV SJUKHUSET Määräraha 2014 100 000 € Perustelut Tammikummun sairaalassa hoidetaan ihmisiä jotka tarvitsevat ympärivuorokautista vuode-osastohoitoa. Osa potilaista ei kuntonsa vuok-si pysty liikkumaan pois huoneistaan. Sairaa-larakennus kuumenee kesällä hyvin kuumaksi eikä sen viilentäminen onnistu riittävästi ikku-noita ja ovia avaamalla. Potilaiden olo on tuol-loin hyvin tukala ja myös henkilökunnan työs-kentelyolosuhteet ovat haastavia. Lisäksi lääkkeiden säilyvyys heikentyy. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh:ssa 11.9.2013 § 242.

Anslag 2014 100 000 € Motiveringar På Ekkulla sjukhus vårdas personer som behö-ver vård dygnet runt. En del av patienterna är i så dåligt skick att de inte kan lämna sitt rum. Sjukhuset blir mycket varmt på sommaren, och man kan inte få det tillräckligt svalt genom att öppna fönster och dörrar. Det blir mycket obe-kvämt för patienterna, och även personalens arbetsförhållanden blir krävande. Dessutom hål-ler medicinerna sämre i värmen. Behovsutredningen för projektet godkändes i STS 11.9.2013 § 242.

Terveyskeskus VASTAANOTTOTILOJEN SANEERAUS, HANKESUUNNITTELU – SANERING AV RECEPTIONLOKARERNA, PROJEKTPLANERING Määräraha 2014 30 000 € Perustelut Terveyskeskuksen vastaanottotilojen muutos-töiden tarve asiakaspalvelun ja työtilojen pa-rantamiseksi. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh:ssa 28.8.2013.

Anslag 2014 30 000 € Motiveringar En ombyggnad av hälsovårdscentralens recept-ionslokaler behövs för att förbättra kundservicen och arbetsutrymmena. Behovsutredningen för projektet godkändes i STS 28.8.2013.


123

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLSTEKNIK

RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA – INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER Määräraha 2014-2018 800 000 €/v. Perustelut Suunnitelmakauden vuosille 2014 - 2018 osoi-tetaan määräraha rakennusten kokonaista-loudellisen ja pitkäjänteisen yllä- ja kunnossa-pidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön, rakennusau-tomaation ja rakennusten jätehuollon tarpeet huomioiden. Määrärahan jako kohteittain täs-mentyy talousarviovuosittain. Taulukkoon on koottu kaupungin kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleet korjaustarpeet. Kustannustasoltaan esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja kunnossapitopainotteisuuteen talonraken-nusinvestoinneissa Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoin-tien vuoden 2014 määrärahavarauksen tasok-si on asetettu 1,0 miljoonaa euroa periaatteel-la, että varauksen puitteissa toteutetaan yllä olevan alustavan työohjelman mukaisia hank-keita sekä rajallisten resurssien takia vuodelta 2013 siirtyneitä hankkeita ja tarvittaessa ano-taan lisämäärärahaa. Määrärahojen jako täs-mentyy v. 2014 alussa laadittavan työohjel-man myötä. .

Anslag 2014-2018 800 000 €/år Motiveringar För planperioden 2014 – 2018 anvisas ett an-slag för de fastighetsbesiktningar som ett totale-konomiskt underhåll förutsätter och för de åtgär-der som vidtas utgående från dessa samt för planering med beaktande av de krav som ener-gibesparing, byggnadsautomation och avfalls-hantering ställer. Fördelningen av anslaget per fastighet preciseras per budgetår. I tabellen räk-nas upp de underhållsbehov som kommit fram i de långsiktiga planerna för fastigheterna och vid fastighetsbesiktningar. Till sin kostnadsnivå syf-tar förslaget till en mer varaktig inriktning på energieffektivitet och underhåll i husbyggnadsin-vesteringarna. Anslagsreserveringen för investeringar i fastig-hetsunderhåll har fastslagits till 1,0 miljoner euro år 2014 enligt principen att projekten enligt det preliminära arbetsprogrammet ovan och de pro-jekt som på grund av begränsade resurser flyt-tats från år 2013 genomförs inom anslagsramen och vid behov ansöks om tilläggsanslag. An-slagsfördelningen preciseras i och med det ar-betsprogram som görs upp i början av 2014.


124

RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA 1000 € 2014 2015 2016 2017 2018

INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER

Rakennuskonttori

- elementtikorjauks ia (Siporex) B-, C, D- ja E-osa l la 10 t€ / 2014 10

- ikkunoiden puuos ien kunnostus & las ien va ihto B-osa l la 12 t€ / 2015 12

- pel tikaton maalaus A-osa l la 15 t€ / 2016 15

- huopakaton uus inta F-osa l la 30 t€ / 2017 30

Folkhälsanin pk

- partiola is ten ti lojen pintojen peruskorjaus 35 t€ / 2014 35

- julkis ivumaalaus (etelä- ja läns is ivu) 20 t€ / 2014 20

- laa jennusosan ves ikaton uus inta (kei ttiö) 12 t€ / 2015 12

Heikelintien pk A)

- i lmanvaihdon parannukset 22,6 t€ / 2009 22,6

- kel lari ti lojen ja a lapohjan peruskorjaus 22 t€ / 2016 22

- asuinhuoneis ton peruskorjaus 22 t€ / 2017 22

- julkis ivupaneloinnin os i tta inen uus inta 30 t€ / 2014 30

- verkkoaidan os i tta inen uus inta (Heikel intien puol i ) 10 t€ / 2015 30

- automaatiojärjestelmän a lakeskusten päivi tys / uus inta 15 t€ / 2012 15

- lämmitys & sähköjärjestelmien parantaminen, lämmöns i i rtimien uus inta 75,3 t€ / 2013 75,3

Grankotten pk A)

- ves ikaton huoltomaalaus , kulkus i l lat ja lumiesteet 23,5 t€ / 2015 23,5

- julkis ivujen huoltomaalaus 15 t€ / 2016 15

Puistokujan pk A)

- sähköverkon korjauks ia 25 t€ / 2014 25

Satuvuoren pk A)

- ta lotekni ikan korjauks ia kuntoarvion 2012 mukaisesti 60

Mäntymäen koulu

- ulkokatoskorjaus 50 t€ / 2014 50


- oppi la iden saniteetti ti lojen kunnostus 40t €/2014 -> SIS.SANEERAUSHANKKEESEEN 40

- keskusradion uus iminen 80 t€/2014 -> SIS. SANEERAUSHANKKEESEEN 80

- juhlasa l in lattian kunnostus 70

Tammikumpu, asuntola

- ta loteknis iä korjauks ia kuntoarvion 2012 mukaan 46

Villa Frosterus A)

- oleskeluti lojen puulattioiden uus inta 18 t€ / 2018 18

Uimahalli

- ves ikatteen uus iminen (2007 kuntoarvion mukaan) 100 t€ / 2014 -> SIS. SANEERAUSHANKK.

Keskusurheilukentän katsomo

- ta lotekni ikan korjauks ia kuntoarvion 2012 mukaan 105

Kirjasto

- sähköjärjestelmän korjauks ia 132

- lämmitys järj.uus inta (lämmöns i i rt., verkosto- & patteriventti i l i t, käyttöveden kiertoves ipumput) 33 t€ / 2015 33

- julkis ivujen käs i ttely 50 t€/2015 50

Kansalaisopisto Petra

- ves ikaton peruskorjaus (2006 kuntoarvion mukaan) 38

Villa Junghans

- ta loteknis iä korjauks ia 120 t€ / 2013 120

Smedsintie 8 asunto

- märkäti lojen kunnostus 17 t€ / 2014 17

- sa laojat ja sadeves iviemäri t 10 t€ / 2015 10

- puujulkis ivujen kunnostus ja maalaus 15 t€ / 2017 15

Jäähallin asunto

- märkäti lojen kunnostus 15 t€ / 2015 15

- huopakatteen uus inta ja lämmöneris teen l i säys 12 t€ / 2016 12

- puujulkis ivun huoltomaalaus 10 t€ / 2018 10

Muut rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit

- jätekatoks ia (Grankotten pk -14, Jäähal l i -15) 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5

- pä iväkotien pihavala is tuks ien parantaminen (Puis tokuja -14) 10 10 10 10 10

- Ennalta arvaamattomat työt 145 145 145 145 145

KAIKKI YHTEENSÄ (TAVOITETASO n.800 t €/v) 691,4 605,9 385,5 243,5 199,5


125


VARHAISKASVATUS – SMÅBARNSFOSTRAN

SANSINPELLON UUSI PÄIVÄKOTI – SANSÅKERS NYA DAGHEM Määräraha 2014 2 900 000 € Perustelut Hankkeen lähtökohtana on kaupunginhallituk-sen päätös (1.9.2010, § 193) päiväkotiverkos-ton kehittämisestä, jonka mukaan Sansinpel-toon suunnitellaan uusi päiväkotirakennus n. 107 lapselle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hanke-suunnitelman 28.1.2013 (§ 21) ja päätökses-sään vahvistanut hankkeen sitovaksi kattohin-naksi 4,9 M€ ja jaksottanut määrärahavarauk-sen vuosille 2013 2,0 M€ ja 2014 2,9 M€. Hankesuunnitelman liitteenä olevassa alusta-vassa projektiaikataulussa suunnittelu ajoittuu vuodelle 2013 ja toteutus vuosille 2013 – 2014.

Anslag 2014 2 900 000 € Motiveringar Utgångspunkten för projektet är stadsstyrelsens beslut (1.9.2010, § 193) om att utveckla dag-hemsnätet. Enligt beslutet planeras ett nytt dag-hem i Sansåker för ca 107 barn. Stadsfullmäktige godkände projektplanen 28.1.2013 (§ 21) och fastställde i sitt beslut det bindande maximipriset för projektet till 4,9 mn € samt anvisade 2,0 mn € för 2013 och 2,9 mn € för 2014. I den preliminära tidsplan som bifogats till pro-jektplanen har planeringen skrivits in under 2013 och genomförandet under 2013–2014.

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Mäntymäen koulu HALLINTATILOJEN SANEERAUS JA RUOKALAN LAAJENNUS MONITOIMITILAKSI, HANKESUUNNIT-TELU – SANERING AV FÖRVALTNINGSUTRYMMEN OCH UTBYGGNAD AV MATSALEN TILL ALLAKTI-VITETSRUM, PROJEKTPLANERING Määräraha 2014 50 000 € Määräraha 2017 1 000 000 € Perustelut Käyttäjähallintokunta on tarveselvityksessään esittänyt koulun nykyistä ruokasalin laajennus-ta monitoimitilaksi sekä nykyisiä hallintotiloja saneerattavaksi. Molemmat tilat sijaitsevat koulun C-osassa. Ruokasalin osalta laajennustarve tulee ti-lanahtaudesta nykyisillä oppilasmäärillä ja muutostarve monitoimitilaksi nykyisten oppi-misympäristöjen tarpeista. Hallintotilojen osalta saneeraustarve tulee nykyisten tilojen ahtaudesta sekä moder-nisointitarpeesta ja koskee koulun kirjastoa,

Anslag 2014 50 000 € Anslag 2017 1 000 000 € Motiveringar Den användande enheten har i sin behovsutred-ning föreslagit att skolans nuvarande matsal byggs ut till ett allrum och att de nuvarande för-valtningsutrymmena saneras. Bägge utrymmen finns i skolans C-del. I fråga om matsalen beror utbyggnadsbehovet på att salen är trång med det nuvarande elevan-talet och behovet att ändra salen till allrum på de krav som dagens inlärningsmiljöer ställer. I fråga om förvaltningsutrymmena beror sane-ringsbehovet på att de nuvarande utrymmena är trånga och behöver modernisering. Saneringen


126

opettajien taukotiloja (mukaan lukien wc-tilat) sekä koulun kanslian tiloja. Suomenkielien opetus- ja varhaiskasvatuslau-takunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvi-tyksen kokouksessaan 10.6.2013 (§ 35) ja kaupunginhallitus kokouksessaan 28.8.2013 (§ 210). Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman tekoa varten. Hankesuunnitelman hyväksytty-ään ja tehtyään investointipäätöksen kaupun-ginhallitus / -valtuusto myöntää hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen investointimää-rärahan. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa.

gäller skolans bibliotek, lärarnas pausutrymmen (inklusive toaletter) och skolans kansli. Finska nämnden för undervisning och små-barnsfostran godkände behovsutredningen för projektet vid sitt möte 10.6.2013 (§ 35) och stadsstyrelsen vid sitt möte 28.8.2012 (§ 210). Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av bygg-investeringsprojekt. Efter att ha godkänt projekt-planen och fattat ett investeringsbeslut beviljar stadsstyrelsen/fullmäktige ett investeringsanslag för planering och genomförande av projektet. Totalkostnaderna för projektet beräknas uppgå till ca 1 miljon euro.

Kasavuoren koulukeskus TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, C- JA D-KÄYTÄVÄT, SEKÄ OPETTAJAN HUO-NEE, HANKESUUNNITTELU – MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, C- OCH D-KORRIDORERNA SAMT LÄRARRUMMEN, PROJEKTPLANERING Määräraha 2014 700 000 € Määräraha 2015 1 500 000 € Määräraha 2016 800 000 € Perustelut Kasavuoren koulukeskuksen C- ja D- käytävi-en tilat ovat vuodelta 1977. Tilat tulee suunni-tella uudelleen ottaen huomioon alueeseen kuuluvan sisäpiha-alueen ottamisen mukaan uuteen kokonaisuuteen. Alueelle sijoitetaan eri kokoisia oppimistiloja. Saneerauksen myö-tä tiloihin saadaan turvallinen ja nykyaikainen talotekniikka. Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman tekoa varten ja sen edellytyksenä on käyttäjä-hallintokunnan ja kaupunginhallituksen hyväk-symä tarveselvitys. Kaupunginhallitus on hy-väksynyt hankkeen tarveselvityksen kokouk-sessaan 28.8.2013. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 3 milj. euroa.

Anslag 2014 700 000 € Anslag 2015 1 500 000 € Anslag 2016 800 000 € Motiveringar C- och D-korridorens lokaler i Kasavuoren koulukeskus är från 1977. Lokaliteterna bör pla-neras på nytt så att den innergård som hör till området inkluderas i den nya helheten. I områ-det placeras olika stora studierum. Saneringen medför att man får en trygg och modern hustek-nik i lokaliteterna. Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av bygg-investeringsprojekt och för det förutsätts en be-hovsutredning som godkänts av den använ-dande enheten och stadsstyrelsen. Stadsstyrel-sen godkände behovsutredningen för projektet vid sitt möte 28.8.2013. Totalkostnaderna för projektet beräknas uppgå till ca 3 miljoner euro.


127

RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI – SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Svenska skolcentrum TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, F- JA G-OSIEN SANEERAUS – MODERNISE-RING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, SANERING AV F- OCH G-DELARNA Määräraha 2014 2 100 000 € Perustelut F-osa on rakennettu 1977 ja G-osa 1983 ja ne ovat erittäin kuluneita. Svenska skolcentrumin F- ja G-osissa uusitaan ilmanvaihtojärjestel-mä, vesi- ja lämpöjohdot sekä sähköasennuk-sia. F- ja G-osan käytävät, luokkahuoneet ja käymälät tulee saneerata ja suurentaa. Lukion mediateekki ja yläkoulun tietokeskus eivät sisälly määrärahavaraukseen. Hankkeen luonnossuunnitelmavaiheessa on hankkeen sisältöä ja laajuutta päivitetty vas-taamaan aiempien saneeraushankkeiden (A-, B-, D- ja E-osat) laatutasoa ja kaupunginval-tuusto on 16.9.2013 myöntänyt vuodelle 2014 hankkeen toteutusta varten 2,1 M€ määrära-han.

Anslag 2014 2 100 000 € Motiveringar F-delen är byggd 1977 och G-delen 1983 och de är mycket nedslitna. I svenska skolcentrums F- och G-delar förnyas ventilationssystemet, vat-ten- och värmeledningar och elinstallationer. F- och G-delens korridorer, klassrum och toaletter bör saneras och förstoras. Anslagsreserveringen omfattar inte gymnasiets mediatek eller högsta-diets kunskapscentrum. I projektets skissritningsfas har dess innehåll och omfattning uppdaterats så att de motsvarar kvalitetsnivån i tidigare saneringsprojekt (A-, B-, D- och E-delarna), och stadsfullmäktige god-kände 16.9.2013 ett anslag på 2,1 mn € för 2014 för genomförande av projektet.

Svenska skolcentrum MEDIATEEKKI JA LUKUSALI (LUKIO) – MEDIATEK OCH LÄSESAL (GYMNASIET) Määräraha 850 000 € Perustelut Lukio tarvitsee tilaa, jossa on käyttäjien tar-peisiin tietokoneita, käsikirjasto ja lehtiä sekä AV-laitteet yhteistyön oppimiseen ja suurryh-mätyöskentelyyn. Lisäksi koulu tarvitsee luku-salin oppilaiden itseopiskeluun hyppytuntien aikana sekä työtilan opettajille. Näitä tiloja varten rakennetaan laajennusosa vanhojen tilojen yhteyteen. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh:ssa 3.10.2012 § 254.

Anslag 850 000 € Motiveringar Gymnasiet får ett utrymme med tillgång till dato-rer, referenslitteratur och tidskrifter samt AV-utrustning för samarbetsinlärning och arbete med stora grupper. Därtill förses med skolan en läsesal för elevernas självstudier under håltim-mar samt ett arbetsrum för lärare. För dessa utrymmen byggs en tillbyggnad i anslutning till de gamla lokaliteterna. Behovsutredningen för projektet godkändes i stadsstyrelsen 3.10.2012 § 254.

Svenska skolcentrum TIETOKESKUS (HAGELSTAMSKA SKOLAN) – KUNSKAPSCENTRUM (HAGELSTAMSKA SKOLAN) Määräraha 380 000 € Perustelut Kirjastotiloihin rakennetaan tietokeskus, joka tarjoaa oppilaille, opettajille ja huoltajille vaih-

Anslag 380 000 € Motiveringar Biblioteksutrymmen byggs om till ett kunskaps-centrum, som kan erbjuda elever, lärare och


128

toehtoja tavanomaisen opetuksen rinnalle. Tietokeskuksessa harjoitetaan itseopiskelua, tietokonepohjaista tutkimustyötä, syvennettyjä lukuhetkiä, integroitua opetusta ja yhteistyön opettelua. Tiloissa on oltava tekniset apuväli-neet omien töiden esittelyyn sekä kuvien, fil-mien ym. esittämiseen. Tietokeskus vastaa modernille koululle asetettavia laatuvaatimuk-sia. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh:ssa 3.10.2012 § 253.

vårdnadshavare alternativ till den sedvanliga undervisningen. I kunskapscentret idkas själv-studier, datorbaserat forskningsarbete, fördju-pade läsestunder, integrerad undervisning och samarbetsinlärning. Lokalen ska vara utrustad med teknik för presentationer av egna arbeten, bildmaterial, filmer osv. Ett kunskapscenter mot-svarar det kvalitetskrav som ställs på en modern skola. Behovsutredningen för projektet godkändes i stadsstyrelsen 3.10.2012 § 253.

Svenska skolcentrum LIIKUNTATILAN SANEERAAMINEN - SANERING AV GYMNASTIKSALEN (HANKESUUNNITTELU) Määräraha 2014 150 000 € Määräraha 2017 850 000 € Perustelut Liikuntatila rakennettiin vuonna 1972 ja sitä käytetään sekä voimistelusalina että juhlasali-na. Se on perusteellisen korjauksen tarpees-sa: kaikki pinnat tulee uusia, äänitekniikka tulee uusia, pimennystekniikka on puutteelli-nen ja varastotiloista on puute. Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman tekoa varten ja sen edellytyksenä on käyttäjä-hallintokunnan ja kaupunginhallituksen hyväk-symä tarveselvitys. Kaupunginhallitus on hy-väksynyt hankkeen tarveselvityksen kokouk-sessaan 28.8.2013. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa.

Anslag 2014 150 000 € Anslag 2017 850 000 € Motiveringar Gymnastiksalen är byggd år 1972 och används såväl som gymnastikutrymme och festsal. Den är i behov av grundlig renovering: alla ytor måste förnyas, ljudtekniken bör förnyas, mörklägg-ningstekniken är ofullständig, och det finns brist på förvaringsutrymmen. Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av bygg-investeringsprojekt och för det förutsätts en be-hovsutredning som godkänts av den använ-dande enheten och stadsstyrelsen. Stadsstyrel-sen godkände behovsutredningen för projektet vid sitt möte 28.8.2013. Totalkostnaderna för projektet beräknas uppgå till ca 1 miljon euro.

Svenska skolcentrum FYSIIKKA- JA KEMIALUOKKIEN UUDISTAMINEN (H-osa) – MODERNISERING AV FYSIK- OCH KEMI-SALARNA (HANKESUUNNITTELU) (H-delen) Määräraha 2014 20 000 € Määräraha 2016 180 000 € Perustelut Nykyisten fysiikan ja kemian luokkien tilat ja varustelu ajanmukaistetaan. Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman

Anslag 2014 20 000 € Anslag 2016 180 000 € Motiveringar De nuvarande klassrummen för fysik och kemi och deras utrustning moderniseras. Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av bygg-


129

tekoa varten ja sen edellytyksenä on käyttäjä-hallintokunnan ja kaupunginhallituksen hyväk-symä tarveselvitys. Kaupunginhallitus on hy-väksynyt hankkeen tarveselvityksen kokouk-sessaan 28.8.2013.

investeringsprojekt, och för det förutsätts en be-hovsutredning som godkänts av den använ-dande enheten och stadsstyrelsen. Stadsstyrel-sen godkände behovsutredningen för projektet vid sitt möte 28.8.2013.

Kaikki koulut – Samtliga skolor LUKITUKSEN JA KULUNVALVONNAN TOTEUTUS – GENOMFÖRANDE, LÅSSYSTEM OCH PASSAGE-KONTROLL Määräraha 2014 15 000 € Perustelut Kaikkien koulujen lukitustarpeet ja kulunval-vonta selvitetään tavoitteena koulukohtainen, yhtenäinen ja yksinkertainen järjestelmä. Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman tekoa varten ja sen edellytyksenä on käyttäjä-hallintokunnan ja kaupunginhallituksen hyväk-symä tarveselvitys. Hankesuunnitelman hy-väksyttyään ja tehtyään investointipäätöksen kaupunginhallitus / -valtuusto myöntää hank-keelle investointimäärärahan.

Anslag 2014 15 000 € Motiveringar Låsbehoven och passagekontrollen i alla skolor utreds för att skapa skolspecifika, enhetliga och enkla system. Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av bygg-investeringsprojekt, och för det förutsätts en be-hovsutredning som godkänts av den använ-dande enheten och stadsstyrelsen. Efter att ha godkänt projektplanen och fattat ett investe-ringsbeslut beviljar stadsstyrelsen/fullmäktige ett investeringsanslag för planering och genomfö-rande av projektet.

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Uimahalli - Simhallen UIMAHALLIN SANEERAUS, HANKESUUNNITTELU – SANERING AV SIMHALLEN, PROJEKTPLANE-RING Määräraha 2014 20 000 € Perustelut Uimahallin allasvesitekniikan ja altaan valais-tuksen modernisointia sekä pesuhuoneiden kaakelipintojen ja suihkusekoittajien uudista-mista. Kemikaalisyöttöjen ja vedenkäsittelyti-lojen putkilinjojen uudistamista sekä henkilö-kunnan sosiaalitilojen modernisointia. Määräraha on rakennusinvestointihankkeiden toteutusohjeen mukaisesti hankesuunnitelman tekoa varten ja sen edellytyksenä on käyttäjä-hallintokunnan ja kaupunginhallituksen hyväk-symä tarveselvitys. Hankesuunnitelman hy-väksyttyään ja tehtyään investointipäätöksen kaupunginhallitus / -valtuusto myöntää hank-keelle investointimäärärahan.

Anslag 2014 20 000 € Motiveringar Simhallens bassängvattenteknik och belysning-en av bassängen moderniseras och tvättrum-mens kakelytor och duschblandare förnyas. Rör-linjerna för kemikaliematning och i vattenbe-handlingsutrymmena förnyas och personalut-rymmena moderniseras. Anslaget är avsett för uppgörande av en projekt-plan enligt direktiven för genomförande av byggin-vesteringsprojekt, och för det förutsätts en be-hovsutredning som godkänts av den användande enheten och stadsstyrelsen. Efter att ha godkänt projektplanen och fattat ett investeringsbeslut be-viljar stadsstyrelsen/fullmäktige ett investeringsan-slag för planering och genomförande av projektet.


130

JULKINEN OMAISUUS - PUBLIK EGENDOM

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLSTEKNIK LIIKENNEVÄYLÄT – TRAFIKLEDER Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyy kohteittaisen työohjelman kunakin vuonna toteutettavista kohteista. Työohjelmassa huomioidaan alustavan koh-deluettelon mukaisesti erityisesti kaupungin kehittämisstrategian tarpeet sekä seudullisesti hyväksytyt strategiat yms. Perustelut Kadunrakennuskohteet sisältävät katujen ja kevytliikenneväylien saneerauksen ja paran-tamisen, uusien katujen ja kevytliikenneväyli-en rakentamisen, kaavojen toteuttamisen edellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perus-parannuskohteet, liikenneturvallisuuden pa-rantamiskohteet sekä esteettömän ympäristön kohteet. Päällystyskohteet sisältävät erilliset päällystyskustannukset. Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuk-sen ja rakentamis- ja saneerauskohteet

Efter att budgeten godkänts fastställer samhälls-tekniska nämnden ett arbetsprogram med de projekt som genomförs respektive år. I arbetsprogrammet beaktas enligt den prelimi-nära projektlistan särskilt behoven enligt stadens utvecklingsstrategi och regionalt godkända stra-tegier o.d. Motiveringar Gatubyggnadsprojekten omfattar sanering och förbättring av gator och gång- och cykelvägar, byggande av nya gator och gång- och cykelvä-gar, gatubyggnadsarbeten som genomförande av planer förutsätter, kommunaltekniska om-byggnadsarbeten, förbättringar av trafiksäker-heten samt projekt för en tillgänglig omgivning. Beläggningsprojekten innefattar separata be-läggningskostnader. Belysningsprojekten inklu-derar separata projekt för byggande och sane-ring av belysning.

LIIKENNEVÄYLÄT - TRAFIKLEDER 1000 € 2014-2018

Suunnittelu - Planering

Liikenneväylät - Trafikleder

Valaistus - Belysning

Päällystys- ja muut kohteet -

MENOT UTGIFTER 4000800

2014

50

300

50

400

TUNNELITIEN POHJOISPÄÄN RAKENTAMINEN – OMBYGGNAD AV TUNNELVÄGENS NORRA DEL Määräraha 2016 550 000 € Perustelut Kadun etelä- ja pohjoisosien peruskorjaus kahdessa vaiheessa osana keskusta-alueen kehittämistä ja ajoitettuna ennen talonraken-tamisen aloituksia Laaksotien ja Helsingintien kortteleissa. Asemakaava määrittelee toteu-tuksen bulevardimaisena. Keskiosan perus-korjaus tunnelin kohdalla jää odottamaan kaupunkiradan toteutusajankohtaa.

Anslag 2016 550 000 € Motiveringar Ombyggnaden av gatans södra och norra delar utförs i två steg som en del av utvecklingen av centrumområdet. Arbetet utförs innan husbygg-nationen i Dalvägens och Helsingforsvägens kvarter påbörjas. Enligt detaljplanen ska gatan bli boulevardlik. Ombyggnaden av den mellersta delen vid tunneln senareläggs tills stadsbanan verkställs.


131

KAUPUNKIRATA - STADSBANAN Määräraha 2014 100 000 € Määräraha 2018 4 500 000 € Perustelut Osana pääkaupunkiseudun liikenne-järjestelmien kehittämistä kaupunkirataa ol-laan kehittämässä lähivuosina jatkamalla sitä Leppävaarasta Espooseen. Tämä tarkoittaa mm. toisen raideparin rakentamista ja asemi-en uusimista. Hankkeen toteutus kestää 4-5 vuotta hankepäätöksestä.

Anslag 2014 100 000 € Anslag 2018 4 500 000 € Motiveringar Som en del av utvecklingen av huvudstadsreg-ionens trafiksystem kommer man att utveckla stadsbanan under de närmaste åren genom att förlänga den från Alberga till Esbo centrum. Detta innebär bl.a. att ett dubbelspår anläggs och stationerna byggs om. Projektet pågår i 4–5 år från projektbeslutet.

VIHERALUEET – GRÖNOMRÅDEN Määräraha 2014 - 2018 200 000 € / vuosi Perustelut Viheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoit-teena viihtyisä, turvallinen ja huoliteltu kau-punkikuva. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä viheralueita Bensowinlammen ympäristössä ja Paul Olssonin puistossa kunnostetaan. Hel-singintien sairaat katupuut uusitaan kadunra-kennustöiden yhteydessä. Leikkipuistojen ja koulujen pihoille uusitaan leikkivälineitä turval-lisuusraporttien perusteella. Kaupungin si-sääntuloväylien ilmettä kohennetaan alueelle soveltuvan, harkitun ympäristötaiteen keinoin.

Anslag 2014 - 2018 200 000 €/år Motiveringar Iståndsättningen av grönområden fortsätter med en prydlig och välskött stadsbild som mål. Kulturhistoriskt betydelsefulla grönområden runt dammen vid slutet av Bensowsgränden och i Paul Olssons park rustas upp. Sjuka gatuträd vid Helsingforsvägen ersätts med nya träd i sam-band med gatuarbetena. Lekredskap i lekparker och på skolgårdar förnyas utgående från säker-hetsrapporterna. Stadens infartsleder ges en ansiktslyftning med hjälp av väl utvald miljökonst som passar in i omgivningen.

VIHERALUEET-GRÖNOMRÅDEN 1000 € 2014 2015 2016 2017 2018 2014-2018

Katualueiden viherympäristöt 50 40 30 40 40 200

Leikkipaikat 30 30 30 30 30 150

Päiväkotien ja koulujen pihat 30 20 30 30 30 140

Puistoalueiden kunnostaminen 50 30 40 40 50 210

Bensow in lammen kunnostus, suunnittelu ja rak. 20 50 0 0 0 70

Hautausmaan uusi sivuaita 0 0 20 0 0 20

Kaupungin sisääntuloväylien kohennus, ympäristötaide 0 0 0 40 30 70

Paul Olssonin arboretumpuiston kunnostustyöt 0 10 30 0 0 40

Ennalta-arvaamattomat /suunnit./ takuuhoidot 20 20 20 20 20 100

MENOT UTGIFTER 200 200 200 200 200 1000


132

KIRKONMÄEN PUISTOALUEEN KUNNOSTAMINEN – ISTÅNDSÄTTNING AV KYRKBACKENS PARKOMRÅDE Määräraha 2017 100 000 € Perustelut Kadunrakennustyöt tulevat muuttamaan alu-een korkeussuhteita huomattavasti, mikä ai-kaansaa suunnittelutarpeen tietä rajaavalle puistoalueelle sekä kirkolle johtavien kevyen liikenteen väylille. Tavoitteena on samalla hienovaraisesti perusparantaa maisemallisesti merkittävä Tunnelitien näkymäakselin pääte-piste, Kauniaisten Kirkonmäki, tarpeellisin osin siten, että lopputuloksena on korkealaatuinen, kaupunkikuvaan soveltuva puisto.

Anslag 2017 100 000 € Motiveringar Gatubyggnadsarbetena kommer att ändra om-rådets höjdförhållanden betydligt, vilket medför att det uppstår ett behov av att planera parkom-rådet vid vägen och gång- och cykelvägarna till kyrkan. Målet är att samtidigt aktsamt, till behöv-liga delar, restaurera den landskapsmässigt vik-tiga kyrkbacken i Grankulla, som utgör ändpunk-ten på Tunnelvägens siktaxel, så att slutresulta-tet är en högklassig park som passar in i stads-bilden.

KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM Määräraha 2014 300 000 € Määräraha 2015 400 000 € Määräraha 2016 2 000 000 € Perustelut Liikekeskustan uudistamisen edellyttämän infrastruktuurin toteutukseen varattava määrä-raha, joka tarkentuu hankkeen edetessä talon-rakentamistyön valmistumisaikataulujen mu-kaisesti. Vuoden 2014 määräraha varataan Tribuunin ympärillä oleviin maatöihin, tarvitta-viin rakenteisiin ja toteutussuunnitteluun.

Anslag 2014 300 000 € Anslag 2015 400 000 € Anslag 2016 2 000 000 € Motiveringar Anslag för genomförande av den infrastruktur som ombyggnaden av centrum kräver. När arbe-tet framskrider preciseras anslaget enligt tidschemat för när husen blir färdiga. Anslaget för 2014-2018 reserveras för markarbeten vid Tribunen, behövliga konstruktioner och verkstäl-lighetsplanering.

TURUNTIEN MELUESTE, HANKKEEN LOPPUUNSAATTAMINEN – BULLERSKYDD VID ÅBOVÄGEN, SLUTFÖRANDE AV PROJEKTET Määräraha 2014 50 000 € Perustelut Teollisuustien (nyk. Venevalkamantien) alu-een asemakaavamuutos tuli vireille vuonna 2007 ja kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuus-tossa lokakuussa 2009. Kaavaa varten laadit-tiin rakentamistapaohje. Asuinalueen melues-teen yleissuunnitelma täydentää Venevalka-mantien asemakaavamuutoksen rakentamis-tapaohjetta. Yleissuunnitelman tarkoituksena on ohjata meluesteen rakentamista siten, että

Anslag 2014 50 000 € Motiveringar Ändringen av detaljplanen för Industrivägens (nuv. Båtlänningsvägens) område inleddes 2007 och planen godkändes i fullmäktige i oktober 2009. För planområdet utarbetades en anvisning om byggsätt. Översiktsplanen för bullerskyddet vid bostadsområdet kompletterar den anvisning om byggsätt som hänför sig till planändringen för Båtlänningsvägens område. Syftet med över-siktsplanen är att styra byggandet av bullerskyd-


133

kaupunkikuvallisesti hyvin näkyvästä elemen-tistä rakennetaan sopusuhtainen, korkealaa-tuinen ja pienipiirteisen ympäristön ilmeeseen sopiva. Venevalkamantien meluaidan raken-taminen edellyttää paaluttamista / pohjanvah-vistusta. Kaupungin osuus olisi pituudeltaan noin 65 m ja kustannusarvioltaan 130 000 euroa.

det så att detta mycket synliga element i stads-bilden får harmoniska proportioner och ett hög-klassigt utförande som passar in i den småska-liga miljön. Bullerskyddet vid Båtlänningsvägen kräver pålning/grundförstärkning. Den sträcka som staden står för är 65 meter lång och kost-nadsförslaget uppgår till 130 000 euro.

SIVISTYSTOIMI - BILDNING KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN KASAVUOREN KUNTOPOLUN VALAISTUKSEN UUSIMINEN – NY BELYSNING VID KASABERGETS MOTIONSSLINGA Määräraha 2014 80 000 € Perustelut Vuonna 2010 uudistetun kuntopolun valais-tuksen uusiminen turvallisuuden parantami-seksi. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty KH:ssa 21.6.2010 (§ 157).

Anslag 2014 80 000 € Motiveringar Ny belysning vid den 2010 iståndsatta motions-slingan för att förbättra säkerheten. Behovsut-redningen för projektet godkändes i STS 21.6.2010 (§ 157).

KESKUSURHEILUKENTÄN LUONNONNURMEN MUUTTAMINEN TEKONURMEKSI JA VALAISTUKSEN RAKENTAMINEN KENTÄLLE – ÄNDRING AV PLANENS NATURGRÄSMATTA TILL KONSTGRÄS OCH ANLÄGGANDE AV BELYSNING PÅ PLANEN

Määräraha 2014 115 000 € Perustelut Vuonna 2013 käynnistetyn hankkeen loppuun saattaminen. Hankkeen tavoitteena on kes-kusurheilukentän ja sen yhteydessä olevan katsomorakennuksen käytön tehostaminen lähes ympärivuotiseksi. Hanke mahdollistaa jalkapallon pelaamisen 7-11kk/v sääolosuh-teista riippuen. Kentän käyttötunnit lisääntyvät nykyisestä n. 264h/v jopa 2.250h/v. Pinnoit-teen uusiminen lisää kentän käyttöä myös muuhun toimintaan, esim. muut liikuntalajit, päiväkodit, koulujen liikuntatunnit ja tapahtu-mat. Talvella kentän valaistus ja pukutilat mahdollistavat luistelun kentällä. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty KH.ssa 15.6.2011 § 136.

Anslag 2014 115 000 € Motiveringar Det 2013 påbörjade projektet slutförs. Målet för projektet är att effektivera användningen av centralidrottsplanen och dess läktarbyggnad så att de kan användas nästan året runt. Projektet gör det möjligt att spela fotboll 7-11 mån./år be-roende på väderleksförhållandena. Användning-en av planen ökar från nuvarande ca 264 h/år till upp till 2 250 h/år. Den nya beläggningen ökar användningen av planen också för annan verk-samhet, såsom andra motionsgrenar, daghem-men, skolornas gymnastiktimmar och evene-mang. På vintern är det tack belysningen och omklädningsutrymmena möjligt att åka skridskor på planen. Behovsutredningen av projektet god-kändes i STS 15.6.2011 § 136.


134

PUJOTTELUMÄEN KEHITTÄMINEN - UTVECKLING AV SLALOMBACKEN

Määräraha 2014 180 000 € liikuntaseuran (GrIFK Alpine) osal-listuessa 80 000 euron osuudella. Perustelut Kaupungin omistama pujottelumäki on paikal-lisesti tärkeä ja suosittu liikuntakohde. Jo GrIFK Alpinen järjestämiin hiihtokouluihin osallistuu satoja laskettelijoita vuosittain. Mä-en sekä hiihtohissin kapasiteetit ovat osoittau-tuneet olevan selkeästi käyttömääräänsä nähden liian pienet jonka vuoksi on katsottu tarpeelliseksi hankkia uusi hiihtohissi. Kau-punginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.9.2013 § 241 hankkeesta laaditun tar-veselvityksen. GrIFK Alpinen kanssa on sovit-tu yhdistyksen osallistumisesta uuden hiihto-hissin kustannuksiin 80 000 eurolla.

Anslag 2014 180 000 € idrottsföreningen (GrIFK Alpine) del-tar med en andel om 80 000 euro. Motiveringar Slalombacken, som ägs av staden, är ett viktig och populär idrottsplats. I de skidkurser som GrIFK Alpine ordnar deltar hundratals åkare varje år. Kapaciteten hos backen och skidliften har tydligt visat sig vara för liten i förhållande till antalet användare och därför har man ansett det vara nödvändigt att skaffa en ny skidlift. Stads-styrelsen godkände vid sitt möte 11.9.2013 § 241 behovsutredningen för projektet. Staden har kommit överens med GrIFK Alpine om att före-ningen deltar med 80 000 euro i kostnaderna för den nya skidliften.

IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN Kaupungintalo

KAUPUNGINTALON SANEERAUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN – FÖRSTA INREDNING AV STADSHUSETS SANERADE LOKALITETER Määräraha 2015 120 000 € Perustelut Kalusteiden osittaista uusimista saneeratta-vissa tiloissa (aulat, valtuustosali, kokoushuo-neet, asiakaspalvelu).

Anslag 2015 120 000 € Motiveringar En del av inredningen förnyas i de lokaliteter som saneras (vestibulerna, fullmäktigesalen, mötesrummen, kundbetjäningen).

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD VILLA BREDAN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN – VILLA BREDA FÖRSTA INREDNING Määräraha 2016 200 000 € Määräraha 2017 200 000 € Perustelut Villa Bredan palvelukeskuksen ja Villa Bredan tehostetun palveluasumisen ryhmäkotien en-sikertainen kalustaminen.

Anslag 2016 200 000 € Anslag 2017 200 000 € Motiveringar Första inredning av servicecentret Villa Breda och grupphemmen för effektiverat servicebo-ende.


135

Keskuskeittiö - Centralköket KESKUSKEITTIÖN JA JAKELUKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV UTRUSTNING I CENTRALKÖKET OCH UTDELNINGSKÖKET Määräraha 2014 55 000 € Määräraha 2015 95 000 € Määräraha 2016 40 000 € Määräraha 2017 25 000 € Perustelut Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden korvausinvestointeja.

Anslag 2014 55 000 € Anslag 2015 95 000 € Anslag 2016 40 000 € Anslag 2017 25 000 € Motiveringar Ersättningsinvesteringar av utrustning i central-köket och utdelningsköken.

IT-HANKINNAT, HALLINTO - ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN

Määräraha 2014 330 000 € Määrärahat 2015 -2016 350 000 €/v. Määräraha 2017 -2018 400 000 €/v Perustelut Investoinnit perustuvat kaupungin eri toimialo-jen tietohallintostrategiaan määrittelemiin tar-peisiin, kansallisiin - ja alueellisiin hankkeisiin ja niihin arvioituihin kustannuksiin. Lisäksi investoidaan sähköisiin hallinnollisiin ratkai-suihin.

Anslag 2014 330 000 € Anslag 2015 -2016 350 000 €/år Anslag 2017- 2018 400 000 €/år Motiveringar Investeringarna bygger på behov som stadens sektorer slagit fast i IT-strategin samt på nation-ella och regionala projekt och de beräknade kostnaderna för dessa. Dessutom investerar staden på elektroniska administrativa lösningar.

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLSTEKNIK KONEKALUSTO SEKÄ VAIHTOKONEHYVITYS - MASKINPARK OCH ERSÄTTNING FÖR BYTESMASKINER Määräraha 2014 - 2018 330 000 €/v

Anslag 2014 - 2018 330 000 €/år


136

KONEKALUSTO-MASKINPARK 1000 €

KONE Vuosi- KOHDE HANKINTA- VAIHTO- NETTO

NO: malli HINTA HYVITYS MENO

34 2006 Kunnossapitokuormaaja 120,0 25,0 95,0

52 2005 Lakaisukone 150,0 25,0 125,0

84 2006 Henkilöauto (kotihoito) 17,5 5,0 12,5

85 2006 Henkilöauto (kotihoito) 17,5 5,0 12,5

Kunnossapitokalustoa 25,0 0,0 25,0

YHTEENSÄ EUROA 330,0 60,0 270,0

2014

Perustelut Kone nro 34 Kunnossapitokuormaaja Wille 455B on hankit-tu vuonna 2006. Kone on käytössä Kiinteistö-osastolla jonne otetaan käyttöön Kunnossapi-don käytössä ollut Wille 455B vm. 2011. Uusi kone tulee Kunnossapidon käyttöön. Kone nro 52 Lakaisukone AEBI MFH 5000 on hankittu vuonna 2005. Kone on Kunnossapidon käy-tössä katujen ja jalkakäytävien hiekoitushie-kan ja lehtien harjauksessa, sekä jalankulku-alueiden pesussa. Konetta käytetään myöskin istutusten kastelussa. Uusi kone tulisi olla vastaavanlainen ominaisuuksiltaan. Koneet nro 84-85 Henkilöautot 84 ja 85 VW Polo 1,4 A hankin-tavuosi 2006, sekä 86 ja 87 Skoda Fabia 1,6 A hankintavuosi 2007. Autot ovat Kotihoidon käytössä. Uusien autojen tulisi olla pienempi-kokoisia ja vähäpäästöisempiä kuin vaihdossa luovutettavat. Kunnossapitokalustoa hankitaan tarpeen mu-kaan. Esimerkiksi uusitaan auroja. Aurat saat-tavat vaurioitua niin ettei niiden korjaus ole enää kannattavaa eikä tarkoituksenmukaista.

Motiveringar Maskin nr 34 Underhållslastaren Wille 455B köptes 2006. Den används av fastighetsenheten, som börjar an-vända Wille 455B årsmodell 2011, som använts av underhållsenheten. Den nya maskinen ska användas av underhållsenheten. Maskin nr 52 Sopmaskinen AEBI MFH 5000 köptes 2005. Maskinen används av underhållsenheten till att sopa sand och löv från gator och trottoarer och tvätta gångvägar. Maskinen används också till att vattna planteringar. Den nya maskinen bör ha motsvarande egenskaper. Maskiner nr 84-85 Personbilarna 84 och 85 WW Polo 1,4 A, an-skaffningsår 2006, och bilarna 86 och 87 Skoda Fabia 1,6 A, anskaffningsår 2007. Bilarna an-vänds av hemvården. De nya bilarna bör vara mindre och ha mindre utsläpp än de gamla som ges i utbyte. Underhållsmaskiner skaffas efter behov. T.ex. nya plogar köps. Plogarna kan skadas så att det inte längre är lönsamt eller ändamålsenligt att reparera dem.


VARHAISKASVATUS – SMÅBARNSFOSTRAN

Sansinpellon päiväkoti – Sansåkers daghem ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA INREDNING Määräraha 2014 115 000 € Perustelut Uuden päiväkodin kalustaminen.

Anslag 2014 115 000 € Motiveringar Inredning av det nya daghemmet.


137

SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNING

KOULUKALUSTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV INREDNING Määräraha 2014 - 2018 50 000 €/v. Perustelut Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden uusimiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuk-sia.

Anslag 2014 - 2018 50 000 €/år Motiveringar Anslag för utbyte av skolornas gamla inredning mot ny inredning som uppfyller dagens krav.

RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI – SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

KOULUKALUSTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV INREDNING Määräraha 2014 - 2018 50 000 €/v. Perustelut Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden uusimiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuk-sia.

Anslag 2014 - 2018 50 000 €/år Motiveringar Anslag för utbyte av skolornas gamla inredning mot ny inredning som uppfyller dagens krav.

Svenska skolcentrum F- JA G OSIEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN – FÖRSTA INREDNING F- OCH G-DELARNA Määräraha 2014 50 000 € Perustelut Saneeratun kohteen ensikertainen kalustami-nen.

Anslag 2014 50 000 € Motiveringar Första inredning av de sanerade delarna.


138

OSAKKEET JA OSUUDET – AKTIER OCH ANDELAR

OSAKEPÄÄOMA - AKTIEKAPITALET Määräraha 2014 – 2018 20 000 €/v. Perustelut Varaudutaan Villa Bredan alueen hankkeen yhteydessä perustettavan asunto-osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen. Suunnitelmavuosina varaudutaan osakepää-omien merkitsemiseen tarpeen mukaan.

Anslag 2014 - 2018 20 000 €/år Motiveringar Staden bereder sig på att teckna aktier i det nya bostadsaktiebolag som grundas i samband med Villa Breda-projektet år 2014. Anslag reserveras för liknande projekt under planeperioden.

Documents

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 … · vuksi ennustetaan n. 2 %. Talouden kasvupo-tentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa